VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014–29.2.2016

KATTOLIITTO RAKENNUSLIITTO

VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014–29.2.2016

ISBN 978-952-269-113-2 (painettu)

ISBN 978-952-269-114-9 (pdf)

Taitto: DTPage Oy Paino: Vammalan Kirjapaino Oy

Sastamala 2014

SISÄLTÖ

Työehtosopimus ja allekirjoituspöytäkirjat	7	TES
Työajan lyhennyssopimus	40	TLS
Urakkahinnoittelu 2014-2015	43	UP
Urakkatyömääräykset	52	UP
Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla	58	RISS
Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työantajan välisestä yhteis- toiminnasta vedeneristysalan yrityksissä	63	TED
Koulutussopimus	73	KTS
Yleissopimus	77	YS
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus	79	UTS
Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä	81	AYM

Sisällysluettelo

Vedeneristystysalan työehtosopimus 7

1 § Soveltamisala 7

2 § Työaika 7

3 § Työajan sijoitus 8

4 § Tauot 8

5 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö 9

6 § Vuorokausi- ja viikkolepo 9

7 § Hälytysluontoinen työ 9

8 § Työajan lyhennys 10

9 § Arkipyhäkorvaus 10

10 § Työpalkat 11

11 § Palkanmaksu 12

12 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen 12

13 § Päivittäiset matkakustannukset 14

14 § Sairausajan palkka 14

15 § Lääkärintarkastusten korvaaminen 21

16 § Ryhmähenkivakuutus 23

17 § Vuosiloma 23

18 § Vaate- ja ruokailusuoja 24

19 § Muita korvauksia 25

20 § Suojavarusteet 27

21 § Työterveyskortti 27

22 § Paikallinen sopiminen 27

23 § Vastuu sopimuksesta 28

24 § Riitaisuuksien ratkaisu 28

25 § Sopimuksen voimassaoloaika 29

26 § Sopimuskappaleet 29

TYÖEHTOSOPIMUS

KATTOLIITTO RY:N

TES

JA RAKENNUSLIITTO RY:N VÄLILLÄ

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsen- ten kaikkia työntekijöitä, jotka tekevät vedeneristys- ja siihen liitty- viä lämmöneristys- ja muita työtehtäviä ja sopimus on voimassa al- lekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenten työmailla koko maassa.

2 § Työaika

1. Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja. Määräykset työajan pituudesta, yli-, sunnuntai- ja hätätyökorvauksista koskevat sekä tunti- että urakkapalkalla työskenteleviä.

2. Työviikko alkaa maanantaina. Säännöllinen työaika on enin- tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, mikäli alempana ei muuta ole sanottu.

3. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitys- työ voidaan järjestää työaikalain 7 §:ssä sanotulla tavalla jakso- työksi.

4. Työaika voidaan sopia joustavaksi liittojen sopimalla tavalla.

5. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta taikka tuotanto- teknillisistä syistä jotakin työtä ole tehtävä silloinkin, kuten välttä- mättömät korjaustyöt, matkatöiden lopettaminen tai muu sellainen. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä sa- malla tai seuraavalla viikolla.

6. Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin arkipäiväksi sattuvan juhla- päivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia.

Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, helatorstai- ja itsenäisyyden- päiväviikon lauantait sekä pääsiäisen ja joulun jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä. Pääsisäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat

vapaapäiviä ellei tuotantoteknillisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

7. Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöi- den työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäi- vät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskeli- joita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta ti- lanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhtei- den vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtämi- nen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuh- teissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla.

3 § Työajan sijoitus

1. Työvuorokauden lasketaan alkavan kello 00, kuitenkin siten, että työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli vuorokauden vaihteen katsotaan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.

2. Työaika alkaa tavanomaisesti kello 7.00.

3. Mikäli aloittamis- tai lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön taikka muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voi- daan säännöllinen työaika järjestää tavanomaisesta poikkeavasti.

4. Mikäli 3 kohdan järjestely toteutetaan muutoin kuin paikalli- sesti sopimalla, tulee ennen järjestelyn toimeenpanemista laatia työvuoroluettelo enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Työvuoro- luettelo annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään kolme päivää ennen sen käyttöönottamista. Muissa kuin edellä mainituissa tilan- teissa ei työvuoroluetteloa tarvitse laatia.

4 § Tauot

1. Ruokailutauon pituudesta ja sijoituksesta voidaan sopia pai- kallisesti. Ellei mitään sovita, ruokailutauko kestää tunnin ja se on

sijoitettava työvuoron puoliväliin. Ruokailutauko voi olla eri työn- tekijöillä eri aikaan.

TES

2. Kahdeksantuntisen työvuoron sekä ensimmäisellä että toisel- la puoliskolla on 15 minuutin pituinen virkistystauko. Jatkettaessa tämän jälkeen työpäivää pidetään kahdeksan tunnin jälkeen ja työn jatkuessa kahden (2) tunnin välein 15 minuuttia kestävä virkistys- tauko. Virkistystauot luetaan työaikaan.

5 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö

1. Ylityötä on se työ, joka työnantajan esityksestä tehdään sään- nöllisen työajan lisäksi. Yli- ja hätätyöstä maksetaan kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta

(8) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

2. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka työ- aikalain 33 §:n mukaisesti.

6 § Vuorokausi- ja viikkolepo

1. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

2. Mikäli työtekijää on tarvittu tilapäisesti työhön hänen viikko- leponsa aikana eikä hänen säännöllistä työaikaansa ole vastaavasti lyhennetty seuraavan kalenteriviikon aikana, maksetaan työnteki- jälle tilapäiseen työhön käytetyltä ajalta hänen varsinaisen palk- kansa suuruinen erillinen korvaus.

7 § Hälytysluontoinen työ

Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytys- luontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahana kolmen (3) tun- nin palkkaryhmittelyn mukainen tuntipalkka. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoa. (Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa.) Hälytys- tapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakus-

tannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mu- kaan muuten siihen oikeus. Jos hälytystyön suoritus kestäisi alle tunnin, maksetaan siitä kuitenkin tunnin palkka.

8 § Työajan lyhennys

Vedeneristysalan osalta työajan lyhennys totetutetaan siten kuin siitä on sovittu tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa työajan lyhentämistä vedeneritysalalla koskevassa sopimuksessa.

9 § Arkipyhäkorvaus

1. Työntekijälle maksetaan loppiaiselta, pitkäperjantailta, toi- selta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatol- ta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä ja uudenvuoden- päivältä arkipyhäkorvauksena jäljempänä mainituin edellytyksin palkkaryhmän 2 mukainen tuntipalkka hänen työtuntijärjestelmän- sä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi (6) viikkoa ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näis- tä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissa- lo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin pois- saoloihin.

2. Arkipyhäkorvaus suoritetaan muiden edellytysten vallitessa myös niissä tapauksissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan päivän poissaolo perustuu lomautukseen.

3. Arkipyhäkorvaukseeen muuten oikeutetulle työntekijälle suoritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisälty- vältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman ajalle sattuneilta ar- kipyhiltä.

4. Työntekijä ei menetä oikeutta arkipyhäkorvaukseen, jos hän arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä myöhästyy, mikäli sen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut

odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poik- keava häiriö.

TES

Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on ratkaistava tapauksittain ottaen huomioon kui- tenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivästys aiheuta arkipyhäkorvauk- sen menetystä.

5. Mikäli työntekijä on työssä pitkäperjantaina, toisena pääsiäis- päivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaatto- na, ensimmäisenä joulupäivänä tai uudenvuoden päivänä, makse- taan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstä, eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.

6. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain (laki itsenäisyys- päivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä 26.11. 1937/

388) mukaisesti. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päiväl- tä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

10 § Työpalkat

1. Työpalkat maksetaan tämän sopimuksen perusteella.

2. Henkilökohtaisella tuntipalkalla tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa työntekijän palkkaryhmittelyn mukaista palkkaa.

3. Työaikana tapahtuvasta ammattiin liittyvästä koulutuksesta maksetaan palkkaryhmittelyn mukainen tuntipalkka.

4. Palkkaryhmittelyä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka noudattavat vedeneristysalan työehtosopimusta.

5. Palkkaryhmät ovat seuraavat:

1.5.2014 1.6.2015

Palkkaryhmä 1 9,78 € 9,82 €

• Harjoittelijat, opiskelijat

• Sääeste ja odotus työntekijän palkkaryhmästä riippumatta

Palkkaryhmä 2 12,34 € 12,39 €

• Alle 2 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät

• Alle 5 vuotta alalla olleet muut kuin vedeneristysalan työntekijät

• Kuivaus, tulitöiden jälkivartiointi, varastotyö, mittaus ja nostot palkkaryhmiin 2-4 kuuluville työntekijöille

• Matkat työaikana

Palkkaryhmä 3 14,41 € 14,46 €

• 2-10 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät

• Vähintään 5 vuotta alalla olleet muut kuin vedeneristysalan työntekijät

Palkkaryhmä 4 16,22 € 16,29 €

• Yli 10 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät ja

yli 5 vuotta alalla olleet soveltuvan ammattitutkinnon suorit- taneet vedeneristysalan työntekijät.

11 § Palkanmaksu

1. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai taikka, jos silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä.

2. Urakkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan palkanmaksu- kausittain – jos työnantaja ja työntekijä eivät toisin sovi – etuantia noin 90 % tehdyn työn arvosta. Sisälle jäänyt osa maksetaan heti, kun työ on valmis ja vastaanotettu.

Välimittaukset suoritetaan yhden (1) kuukauden ajanjaksoin, jolloin maksetaan tehdyn työn arvo kokonaisuudessaan.

Työkunnalle on annettava yhtenä (1) kappaleena selostus kun- kin tilikauden palkanlaskentaperusteista sekä kirjallinen selostus pohjalaskennasta.

3. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suo- messa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

4. Työnantajan antaessa lopputilin on palkka maksettava heti työsuhteen päätyttyä paitsi tehtäessä urakkatyötä, jolloin palkka on maksettava mittauksen jälkeisen päivän kuluessa.

5. Kattoliitto ry:n jäsenyrityksissä voidaan sopia paikallisesti lopputilin maksamisesta seuraavan säännöllisen palkanmaksun yh- teydessä. Urakkatyössä lopputili maksetaan tällöin mittauksen jäl- keisen seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

12 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen

1. Jos työntekijä työnantajan pyynnöstä matkustaa työhön koti- paikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiin-

sa, on työnantajan ennen matkan alkua selvitettävä mahdollisuus saada asunto asianomaisella paikkakunnalla ja sen lähistöllä sekä mikäli mahdollista varattava tarvittaessa työntekijälle asunto.

TES

2. Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tar- koitetulta vuorokaudelta päivärahaa 39 €.1)

Päiväraha maksetaan myös matkapäiviltä, ensimmäiseltä mat- kapäivältä vain, jos matka alkaa ennen kello 12.00 päivällä.

Päiväraha maksetaan joka tilinmaksun yhteydessä eikä sitä mer- kitä palkaksi.

3. Työntekijälle maksetaan majoituskorvausta maksetun laskun mukaan enintään 48 €.1) Jos työntekijä ei esitä edellisessä kappa- leessa sanottua laskua, maksetaan hänelle päivärahan lisäksi yöpy- misrahaa kulloinkin korkein verohallituksen verottomaksi hyväk- symä määrä.

Jos työnantaja kustantaa työntekijälle asunnon, jonka työntekijä hyväksyy, ei majoituskorvausta eikä yöpymisrahaa makseta.

4. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja kaikki tarpeelliset matkakustannukset II luokassa, mat- katavarakustannukset sekä makuupaikkaliput II luokassa.

5. Työnantaja on velvollinen maksamaan joka viiden (5) viikon kuluttua työntekijän matkasta tämän kotipaikkakunnalle ja takaisin työpaikalle aiheutuvat kustannukset edellisen kohdan mukaisesti. Sanotut kustannukset työnantaja on velvollinen maksamaan myös pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna työntekijälle tämän käydessä kotipaikkakunnallaan.

Jos työntekijä sairastuu komennuspaikkakunnalla ja lääkäri to- teaa hänet työkyvyttömäksi tai jos työntekijä lähtee vuosilomalle, työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle edellisessä kohdassa sanotut kustannukset matkalta kotipaikkakunnalle.

6. Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle palkkaryhmittelyn mukaista, kuitenkin enintään palkkaryhmän 3 suurusta matka-ajan palkkaa vastaava korvaus matkatunneilta. Korvausta maksetaan, mikäli päivärahan maksamista koskevat

1) Verovapaiksi katsottavat matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskaudella määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

edellytykset täyttyvät. Jos työntekijälle on järjestetty makuupaik- ka, ei matka-ajan palkkaa makseta kello 20.00–7.00 väliseltä ajalta.

7. Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan jokaisessa tapaukses- sa erikseen.

13 § Päivittäiset matkakustannukset

Työnantaja maksaa matkakustannukset julkista kulkuvälinettä käyttäen seuraavasti: Yrityksessä sovitusta 0-pisteestä lukien 4 km:n etäisyyden ulkopuolelta laskettu maksu julkista kulkuvälinet- tä käyttäen menon ja paluun osalta. Sitä vastaava korvaus makse- taan kaikille työntekijöille riippumatta heidän asuinpaikastaan.

Jos yhdensuuntainen matka työntekijän 0-pisteestä työnteke- mispaikalle on enemmän kuin 60 km, maksetaan 60 km ylittävältä matkan osalta matka-ajan palkkaa palkkaryhmän 1 mukaan.

Työnantaja maksaa päivärahaan oikeutetuille komennusmiehil- le matkustamiseen käytetyltä ajalta palkkaryhmittelyn mukaista, kuitenkin enintään palkkaryhmän 3 suurusta matka-ajan palkkaa vastaavan korvauksen matkatunneilta yli 30 km pituisista päivittäi- sistä yhdensuuntaisista matkoista.

Päivittäisiä matkakustannuksia koskevista määräyksistä voi- daan paikallisesti sopia toisin (pykälät 10, 12, 13 ja 19).

14 § Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksy- män selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi esty- nyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sel- laisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä, enintään seuraavanpituisten ajanjaksojen työpäiviltä:

työsuhde on ennen työkyvyttömyyden ajanjakso alkua jatkunut yhdenjaksoisesti

alle 2 viikkoa -

vähintään 2 viikkoa,

mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää

Jos työkyvyttömyys on jatkunut yli sairausvakuutuksen karens- siajan pituisen ajan (työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksän sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää), maksaa työnantaja sairausajan palkan myös ns. karenssipäivältä.

TES

Karenssipäivä poistuu kun työntekijä on ollut yhdenjaksoisessa työsuhteessa vähintään vuoden.

2. Edellä olevasta poiketen maksetaan työntekijälle, joka on es- tynyt tekemästä työtä työnantajan työssä sattuneen tapaturman vuoksi, sairausajan palkka työsuhteen kestoajasta riippumatta en- simmäisestä sellaisesta sairauspäivästä alkaen, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

3. Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut enintään 30 päivää siitä päivästä, jolloin viimeksi suoritettiin sairauspäivära- haa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, aloitetaan saira- usajan palkan maksaminen heti ensimmäisenä täytenä sairauden uusiutumispäivänä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työ- päivä, jos työntekijän palkallinen työkyvyttömyysjakso ei aikai- semmin ole ehtinyt täyttyä. Sairausajan palkan maksamista jatke- taan tässä tapauksessa, kunnes edellä mainittu palkallinen ajanjak- so on täyttynyt. Palkallisen ajanjakson ei sairauden uusituessa tar- vitse olla yhdenjaksoinen.

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää siitä, jolloin on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai uusi sairaus, ta- pahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

4. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheut- taa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai sa- man työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

5. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toi- minnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuotta- muksella.

6. Sairausajan palkka lasketaan työntekijän kahdentoista (12) edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntiansi- on perusteella.

7. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatus- maksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työtekijäin eläke- lain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suori- tettu, on työnantajalla oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä ta- kaisin työntekijältä. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalle sairastumisestaan.

8. Milloin työpaikalla toimii sairausavustuskassa tai sairausva- kuutuslain alainen sairausvakuutuskassa, voi työnantaja toteuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolelta maksettavat avus- tukset, jotka työnantaja peittää kassalle suorittamillaan kannatus- maksuilla.

9. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äi- dille tai isälle tämän pykälän kohdan 1. mukaisen sairausajan palk- kaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että mo- lemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys sekä että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kahden viikon ajan. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Saman sairauden johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamas- ta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja es- teestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys.

10. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan palkka työvuoron loppuun. Palkka maksetaan tällöin tä- män pykälän 6 kohdan mukaisesti.

TES

11. Jos työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston saira- usvakuutuslain täytäntöönpanosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/04) 10 luvun 1 §:ssä tar- koitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Kohdassa 11 tarkoitettu oikeus on omaa tai aviopuolison lasta, ot- tolasta tai muuta lasta vanhemman tavoin tosiasiallisesti hoitavalla henkilöllä.

12.1. Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kol- me vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Samalla voidaan sopia:

• ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

• rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien pois- saolojen määrään

• hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittö- mästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua

• työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Soveltamisohje:

Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syy- tä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattoma- na poissaolona.

Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enin- tään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, so- velletaan siihen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyk- siä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yri- tyksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta sel- vityksestä. Sopimuskohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muu-

alla työehtosopimuksessa oleviin sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.

12.2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairauspois- saoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoi- tus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän mene- mään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset mak- saa työnantaja.

12.3. Kohdissa 12.1 ja 12.2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin. (s. 16–17)

13. Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jak- saminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet

1. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella

Työkyvyttömyys todetaan työehtosopimuksen 14 §:n mukaises- ti yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymäl- lä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muun terveydenhuol- lon ammattilaisen antamalla todistuksella yrityksessä yhteisesti so- vitun käytännön mukaisesti.

Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enin- tään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityk- sen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työ- kyvyttömyydestä.

Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen.

TES

2. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvi- tyksen.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lää- kärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

3. Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäyttö tulee olla ensisijaista

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslää- kärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttä- vän syyn muun lääkärin käyttöön.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäi- syys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.

4. Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehto- sopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaa- maan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koske- vien määräysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairaus- poissolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositelta- vaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairaus-

poissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

5. Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärin- käyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.

6. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimie- helleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työ- vuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdolli- sesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjeste- tään. Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairas- tumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvolli- suus aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.

7. Vapaa-ajan harrastuksen aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeamman asteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairaus- ajan palkkauskustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoit- tumisessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolen huomiota yllä mainit- tujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

8. Xxxxxxx tehdystä työstä aiheutunut työkyvyttömyys

Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheu- tunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansio- työstä.

9. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspois- saoloja ennalta ehkäisevään toimintaan.

15 § Lääkärintarkastusten korvaaminen

Lääkärintarkastukset

TES

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset. Työnantaja maksaa työn- tekijälle korvauksena ansion menetyksen lakisääteistä työterveys- huoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysy- mys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteily- laissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä nouda- tetaan lisäksi niissä terveydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yri- tyksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaadi- taan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastukses- sa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttä- mättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitar- kastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 €.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

a) Perusedellytykset

(koskevat kaikkia b)-kohdan tapauksia)

1. Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hy- väksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintar- kastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

2. Muissa kuin tämän a)-kohdan kohdassa 1 tarkoitetuissa sai- rastumis- ja tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä va- raa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan

(esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ul- kopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida tehdä etukäteen, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.

5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta kos- kevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssi- päivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

6. Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

b) Erikoisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

1. Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuoro- kauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta. Milloin työntekijä sai- rausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkitta- vaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

2. Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suoritta- ma tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. sil- mälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

TES

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän labo- ratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tut- kimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuk- sen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijäl- lä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuo- lella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

4. Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastuksen ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan saamisen edel-

lytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

3. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset ansion menetyk- sestä suoritetaan samoin palkkaperustain kuin sairausajan.

16 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

17 § Vuosiloma

1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja vuosiloman pituus sekä vuosiloman antaminen määräytyvät vuosilomalain mukaan.

2. Eristysalan työntekijän lomapalkan ja -korvauksen määrä lo- maltapaluurahoineen on 18,5 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien.

Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukai- sesti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien lomapalkka ja lo- maraha määräytyy seuraavasti: Xxxxxxxxxx perhevapaan aikana ker- tyneelle lomapäivälle työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa palkka- ryhmittelyn mukaisen tuntipalkkansa.

Esimerkki

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2,5 lomapäivää kuukau- dessa. 2,5 lomapäivää x tuntipalkka x 12 = kuukauden ajalta kerty- vä lomarahan määrä.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perus- teella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.

Esimerkki

Kuukauden aikana on 21 työpäivää, josta työntekijä on ollut perhe- vapaalla 5. Lomarahana kyseisen kuukauden perhevapaalta mak- setaan: 2,5 lomapäivää x palkkaryhmittelyn mukainen tuntipalkka x 12 x 5/21 (23,8 %).

Lomansa aikana eristysalan työssä olevien koululaisten ja opis- kelijoiden lomakorvauksen määrä on 14 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätä- työstä maksettu korvaus mukaan lukien.

3. Työntekijällä, joka työsuhteensa aikana on ollut työssä vä- hemmän kuin 14 päivää, ei kuitenkaan ole oikeutta lomakorvauk- seen, jos hän itse päättää työsuhteensa, vaikka hänelle olisi edelleen työtä tarjolla tai hänen työsuhteensa puretaan työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:n perusteella.

4. Xxxxxxxxx kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta makse- tusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräyty- misvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työ- päivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.

Lomarahaa alkaa kertyä edellä olevan määräyksen mukaisesti sairaus- ja tapaturma-ajalta 1.9.2013 tai sen jälkeen maksetusta pal- kasta.

18 § Vaate- ja ruokailusuoja

1. Jokaiselle vakinaiselle työpaikalle tai sen läheisyyteen on työnantajan varustettava työntekijän ruokailua ja vaatteiden sekä työkalujen säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat suojat, jotka tu- lee varustaa vedenpitävillä katoilla, lukollisilla ovilla ja seinillä. Suojat on työnantajan kustannuksella pidettävä puhtaina ja vartioi-

tuina, mikäli työmaille on vartiointi järjestetty, sekä kylmänä ja kosteana vuodenaikana vähintään 18 °C lämpöisinä.

TES

2. Jokaisella työpaikalla tulee työnantajan toimesta järjestää juomaveden saantia varten vesijohto taikka hanalla varustettu ve- siastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen lähei- syyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

3. Työnantajan on pidettävä vakinaisella työpaikalla tarpeelliset pesulaitteet. Työntekijälle on varattava 5 min. pesuaikaa ennen työ- ajan päättymistä. Työnantaja järjestää pesuaineet peseytymistä var- ten.

4. Työnantaja vakuuttaa työntekijän vaatteet ja työkalut vakinai- sella työpaikalla.

5. Työnantajan työkalut ja tarvikkeet on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantaja luovuttaa eristäjälle kuukausittain 5 kappaletta veitsen- teriä sekä pakkelin ja veitsenvarren. Pakkeli ja veitsenvarsi luovute- taan työnantajalle takaisin työsuhteen päätyttyä.

6. Työnantajan toimesta järjestetään ensiapuvälineet jokaiselle työpaikalle.

19 § Muita korvauksia

1. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllis- tä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkki- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuval- le korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työs- tä säännöllisenä työaikanaan.

3. Reservinharjoitusten ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa siten, että hän saa valtion maksaman reservipalkan kanssa täydet

palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka reserviläisi- nä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen.

4. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukau- den, on oikeus saada läheisen omaisensa hautauspäivä, mikäli se sattuu työpäiväksi, vapaapäiväksi ja saada siitä korvauksena palk- karyhmittelyn mukainen tuntipalkkansa 8 tunnilta.

Pöytäkirjamerkintä:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa ja samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen van- hempiaan, veljiään ja sisariaan ja aviopuolison vanhempia.

5. Mikäli työntekijän silmälasit todisteellisesti rikkoutuvat kor- jauskelvottomiksi tai muutoin vahingoittuvat hänen työssään, työn- antaja korvaa rikkoutuneet silmälasit tai vastaa niiden korjauskus- tannuksista. Edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuusi (6) kuukautta. Mikäli työntekijä ei ole käyttänyt ko. työn mahdollisesti edellyttämiä suojavälineitä, silmä- laseja ei korvata.

6. Äitiysvapaa ja isyysvapaa:

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työ- päiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mu- kaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopimuksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työ- sopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alka- mispäivästä lukien.

Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole 1 momentissa mainittua palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.

Isyysvapaa tulee voimaan 1.1.2009.

Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräk- käisinä työkausina 6.3.2008 jälkeen, lasketaan äitiys- ja isyysva- paan työssäoloehtoa laskettaessa peräkkäisten työkausien työsuh- teiden kestoajat yhteen.

7. Työntekijälle, joka ei työskentele vakituisella työntekemis- paikalla, maksetaan päivittäin verovapaa ateriakorvaus verohallin-

TES

non päätöksen mukaisesti. Ateriakorvauksen maksaminen edellyt- tää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että työnantaja ei ole voinut järjestää hänelle työpaikkaruokailua. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on verohallinnon kulloinkin hyväksymä verova- paan ateriakorvauksen enimmäismäärä.

20 § Suojavarusteet

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta:

1. Suojalasit, suojakypärän ja siihen kiinnitettävät kuulosuojai- met sekä suojakypärän myssyn.

2. Yhden sadetakin ja -housut, mikäli työntekijän on työsken- neltävä sateessa ilman katosta tai muuta suojaa.

3. Vedeneristysalan työntekijöille kolme kertaa vuodessa työ- hön soveltuvat työvaatteet.

4. Suoja- tai turvajalkineet. Suoja- tai turvajalkineita annetaan yhdet vuodessa, ellei olosuhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perusteltua.

5. Työnantaja hankkii tarkkuutta vaativissa tehtävissä työsken- televille työn niin vaatiessa optisesti hiotut suojalasit, mikäli työter- veyshuolto on todennut ne tarpeelliseksi. Työnantaja hankkii opti- sesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muuten voida torjua.

6. Työntekijä huolehtii työnantajalta saamiensa varusteiden kunnosta ja luovuttaa ne työsuhteen päätyttyä työnantajalle.

21 § Työterveyskortti

Työnantajan on työsopimuksen solmimisen yhteydessä varmis- tettava, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveyskortti.

Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan rakennus- työmaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työnte- kijän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle.

22 § Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan Kattoliitto ry:hyn kuuluvissa vedeneristysalan yrityksissä paikalli-

sesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asiois- sa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojelusopi- muksen määrittelemät henkilöstön edustajat.

Jos sopimisen kohteena oleva asia koskee työntekijöitä yleisesti, on asia sovittava luottamusmiehen kanssa.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöi- tä.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajalta ole sovit- tu. Työntekijöitä yleisesti koskevan sopimuksen voi irtisanoa aina sopimuksen solmimiseen oikeutettu luottamusmies taikka tämän edustamien työntekijöiden enemmistö.

Työntekijöitä yleisesti koskeva sopimus on aina solmittava kir- jallisena. Työnantajan ja työntekijän välillä solmittu sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.

Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voi- massaolo muutoin on lakannut.

23 § Vastuu sopimuksesta

Allekirjoittaneet sopijapuolet eivät vastaa sellaisista rikkomuk- sista tätä sopimusta vastaan, joita ne järjestöinä eivät ole aiheutta- neet, mutta ovat kuitenkin velvolliset huolehtimaan siitä, että nii- den alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimusta vastaan.

24 § Riitaisuuksien ratkaisu

1. Mikäli sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, neuvotellaan asiasta työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

2. Mikäli yritystasolla asiaa ei saada sovittua, siirretään riitai- suus allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Osapuolet toimitta- vat liitoille yhteisesti allekirjoitetun neuvottelumuistion.

TES

3. Asian jäädessä erimieliseksi liittojen välillä on kummallakin liitolla oikeus saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika

Nyt allekirjoitettava sopimus astuu voimaan 20.3.2014. Sopi- muskausi päättyy 29.2.2016. Sopimuskautta jatketaan sen jälkeen yhdellä vuodella, mikäli kolmannen vuoden palkankorotuksista päästään yksimielisyyteen 30.11.2015 mennessä.

26 § Sopimuskappaleet

Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista kumpikin sopijapuoli on saanut yhden kappaleen.

Helsingissä maaliskuun 20. päivänä 2014 KATTOLIITTO ry

RAKENNUSLIITTO ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2014–2015

Aika: 20.3.2014

Paikka: Rakennusliitto ry

Läsnä: Kattoliitto ry:stä:

Xxxxx Xxxxxx

Rakennusliitto ry:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

1. Sopimuskausi ja työehtosopimusten voimaantulo

Sopimuskausi on kaksi vuotta 20.3.2014–29.2.2016. Osapuol- ten yhteinen tarkoitus on, että sopimuskautta jatketaan sen jälkeen yhdellä vuodella, mikäli kolmannen vuoden palkankorotuksesta päästään yksimielisyyteen 30.11.2015 mennessä.

2. Sopimuskorotukset ja palkankorotusten voimaantulo

1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien

• yleiskorotus 12 snt tunnille

• taulukkopalkkoja korotetaan 12 snt tunnille

• urakkahinnoitteluja korotetaan 0,7 prosentilla

• keskeneräisiä urakoita korotetaan 12 sentillä urakan jäljellä oleville tunneille

• rahamääräisiä lisiä korotetaan 1,1%

• työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan koko sopimuskaudelle 5 %:lla

Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia ei koroteta vuoden 2016 palkankorotuksen yhteydessä.

1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien

• yleiskorotus 0,4 %

TES

• taulukkopalkkoja korotetaan enintään 0,4 %

• urakkahinnoitteluja korotetaan 0,4 %

• keskeneräisiä urakoita korotetaan 7 sentillä urakan jäljellä oleville tunneille

• rahamääräisiä lisiä ei koroteta

• työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia ei koroteta.

3. Tekstimuutokset

3.1 Kulunseuranta ja valvonta

Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla Verotusmenettelylaki ja Työturvallisuuslaki muuttuvat 1.7.2014.

Muutokset koskevat erityisesti rakennusalaa. Päätoteuttaja on laki-

muutoksen myötä velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyö- maalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot Verohallinnolle. Jokaisen työmaan työnantajan on puolestaan ilmoitettava pääto- teuttajalle omien työntekijöidensä tiedot.

Lakimuutosten johdosta työmailla tullaan ottamaan yhä laajem- min käyttöön sähköisiä kulunvalvonta- ja -seurantavälineitä, joiden avulla sekä luetteloiden pitäminen että ilmoitusten teko helpottuu.

Otettaessa työmaalla käyttöön sähköinen kulunvalvonta- ja seu- rantajärjestelmä, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry to- teavat seuraavaa:

Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvolli- suus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edel- lyttämät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työnte- kijöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämistä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnan- tajalta erillistä lupaa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerät- tyjä tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seu- rannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaalla olevan työvoiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työn- tekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päätty- misaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimialueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden hen- kilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuulu- vat yhteistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn pii- riin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun tek- nisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämi- sen periaatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että ku- lunvalvonnan ja kulunseurannan sekä työntekijöitä koskevien tie- tojen keräämisen periaatteista ja käytännöistä keskustellaan myös niissä yrityksissä, jotka kokonsa puolesta eivät kuulu YT-lain so- veltamisalan piiriin.

Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mah- dollinen sähköinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeellisuus on harkittava erikseen. Työntekijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapumisensa ja poistumisen- sa sähköiseen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmään. Kulunval- vonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käytössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Verohallinnolle kerättävien tietojen kannalta tarpeellista.

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henkilökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niis- tä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaise- na palkanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yritykses- sä käsitellään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseurannassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja ali- tusten suhteen.

3.2 Käytännöstä poikkeavat työajat

TES

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäi- vät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

3.3 Häikäisyvaaran torjuminen

Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida tor- jua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

3.4 Itsenäisyyspäivältä palkka myös sairausloman ajalta

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäi- syyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sai- rausajan palkkamääräysten mukaisesti.

3.5 Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällös- tä. (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja)

3.6 Tutustu työelämään ja tienaa -suositukset

Osapuolet hyväksyvät noudatettavaksi viimeistä keskusjärjes- töjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.

3.7 Korvaus vapaa-aikana tapahtuvasta lakisääteisestä työterveystarkastuksesta

Mikäli lakisääteinen terveystarkastus tapahtuu työntekijän va- paa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 €.

3.8 Varaluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun irtisanominen ja lomauttaminen

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräys- ten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdolli- suutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määräykseen noudatetaan RISS 8 §:n määräyksiä.

3.9 Lomautus ja ehdollinen irtisanominen

Ehdollisen irtisanomisen lomautuksen pituus muutetaan 180 päiväksi. Paikallisesti sopien voidaan poiketa alle kahden viikon ti- lapäisen työn tarjoamisvelvollisuudesta.

Pöytäkirjamerkintä

Tämä muutos on tehty, jotta ehdollisesti irtisanotulla on mahdolli- suus päästä muutosturvan piiriin eikä osapuolilla ole ollut tarkoitus tällä kirjauksella muuttaa alalla vakiintunutta pysyvän työn vähyy- den käsitettä.

3.10 Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoit- telupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes- kau- den ajan.

3.11 Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähin- tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 al- kaen lyhennyskorvausta kuten työajanlyhennysjärjestelmään kuu- luvillekin.

Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla.

TES

Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa nou- dattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy nou- dattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvaus- ta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy.

Pöytäkirjamerkintä

Tämä säännös on tarkoitettu estämään työajan lyhentämisen sillä tarkoituksella, että työntekijä jää ilman työajan lyhennyskorvausta ja työajan lyhennyspäiviä. Osapuolet pitävät epätodennäköisenä, että ainakaan alle 24 tunnin säännöllisestä viikkotyöajasta olisi so- vittu vain jotta vältyttäisiin maksamasta työajan lyhennyskorvaus- ta. Muutoksella ei ole tarkoitettu lisätä aidon osa-aikatyön kustan- nuksia.

Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työ- aikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperusteiseen kor- vaukseen.

Mikäli työehtosopimusosapuolet myöhemmin päättävät siirtyä koh- dassa 4.4 tarkoitettuun työajan lyhennyksen korvausjärjestelmään ja sopivat samalla uudesta korvausprosentista, tämän kohdan tar- koittama erillinen palkanosa poistuu.

Erillisen palkanosan maksamisen aloittaminen on lykätty sen vuok- si, että yritykset voivat halutessaan sopia työntekijöidensä kanssa siirtymisestä 40 tunnin säännölliseen viikkotyöaikaan ja työajan ly- hennysjärjestelmän piiriin sekä päivittää palkanlaskentaohjelman- sa muutoksen mukaisiksi.

3.12 Xxxxxxx lapsen hoito ja poissaolo esimiehen hyväksymällä työntekijän ilmoituksella

Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä sovitaan paikallisesti menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työnte- kijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyp- pisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaolois- ta. Osapuolet suosittelevat lisäksi, että tähän paikalliseen sopimuk- seen sisällytetään menettelytavat lapsen tilapäisestä hoidosta ai- heutuvista poissaoloista.

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sovittaessa työntekijän ilmoitus

– menettelystä on mahdollista sopia erilaisia työehtosopimuksessa tarkoitettuja ehtoja työntekijän omasta sairastumisesta ja lapsen sai- rastumisesta johtuvien poissaolojen kohdalla (esim. ilmoituksen muoto, kenelle ilmoitus tehdään, poissaolojen määrä, miten pian il- moitus on tehtävä ja lääkärintodistuksen vaatimisesta).

4. Yhteiset työryhmät, selvitykset ja muut toimenpiteet

4.1 Työterveyskortti

Osapuolet toimivat yhdessä sen puolesta, että tieto työntekijän työterveyskortista ja pätevyyksistä saadaan sisällytettyä Valtti

-korttiin.

4.2 Kulunvalvontaa ja -seurantaa seuraava työryhmä

Osapuolet asettavat yhteisen työryhmän seuraamaan sähköisen kulunvalvonnan ja -seurannan käyttöönottoa yrityksissä.

4.3 Palkkausjärjestelmien kehittäminen

Osapuolet selvittävät alakohtaisesti sopimuskauden aikana palkkausjärjestelmien kehitystarpeet.

4.4 Työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksettava korvaus Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT asettavat työryhmän, joka selvittää mahdollisuuksia siirtyä kaikilla liittojen työehtosopi- musaloilla työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksettavien kor- vausten prosenttiperusteiseen kertymään. Työryhmä ottaa huomi- oon eri alojen erityispiirteet ja niillä sopimusaloilla, joilla päästään yksimielisyyteen, uuteen kertymäjärjestelmään siirrytään seuraa-

van työehtosopimuskauden alusta lukien.

5. Urakkahinnoittelun muutokset

Kattolaattakatteen asennus

Kattolaattakatteen asennus 1,90 €/m2. Räystäskaistan asennus kuuluu työhön.

Harjakaistan asennus 0,62 €/jm

Jiiri 2,12 €/jm (haittahinta tuotteen asennusohjeen mukaisesta työtavasta, sisältää kittauksen ja laatan leikkauksen).

Peruutuslisä 50 %.

Hinnoittelu koskee 1:2,5 kaltevuuteen saakka tehtäviä laattakat- toja. Jyrkemmistä sovitaan erikseen.

TES

Lamellivillan asennus

Lamellivillan asennus 0,93 €/m2, työ sisältää lamellivillan asen- nuksen sekä pehmeän villan asennuksen reunoilla ja läpivienneissä.

Lamellivillan sahaus 0,54 €/jm.

Muut urakkahinnoittelun muutokset

Lisätään taulukon ”Kiinnikkeiden asennus” kohdan ”Kiinnik- keen asennus poimulevyyn/vanhan vedeneristeen läpi lämmöneris- teeseen” alaviitteeksi mainita: Mahdollisen esireiän poraaminen ei kuulu hintaan ja siitä sovitaan tarvittaessa erikseen.

Muutetaan taulukon ”Muut hinnoitellut työt saneerauskohteis- sa” nimeksi ”Muut hinnoitellut työt”. Muutetaan termi ”työ- ja pa- loturvallisuuden tarkastuslista” ”tulityöluvaksi”.

6. Matkakustannukset

Verovapaiksi katsottavat matkakustannusten korvaukset ja nii- den perusteet sopimuskaudella määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

7. Työajanlyhennyskorvauksen maksuajankohta

Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä maksettaisiin 30.9.2014 jälkeen toimitettavissa lomautuksissa työajanlyhennyskorvaukset viimeisen palkanmaksun yhteydessä.

Kattoliitto ry Rakennusliitto ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

SOPIMUS VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Aika 21.1.1994

Kokeiluluontoiset työehtosopimusmääräykset

Kokeiluluontoiset sopimusmääräykset kestävät nyt alkavan so- pimuskauden.

Kokonaishintaurakointikokeilu

Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia jonkin työkokonai- suuden tai sen osan tekemisestä kokonaishintaurakkana. Sopimuk- sesta tulee käydä ilmi, mitkä työvaiheet kuuluvat urakkaan. Urakan keskeytymiseen sovelletaan normaaleja urakan keskeytymisiä kos- kevia sääntöjä.

Sopimus tulee tehdä Kattoliito ry:n lomakkeella, jonka Raken- nusliitto on hyväksynyt käytettäväksi kokonaishintaurakka- kaupoissa.

Tämä sopimuskokeilu koskee vain Kattoliito ry:n jäseniä.

Työaikajoustokokeilu

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siirtyvänsä keskimääräi- seen työaikaan siten, että säännöllinen työaika on enintään 10 tun- tia/vuorokausi ja 160 tuntia/neljä viikkoa.

Ylityökorotukset maksetaan siten, että em. säännöllisen vuoro- kautisen enimmäistyöajan ylittävistä tunneista maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Neljässä viikossa 160 tuntia ylittävien tuntien, jotka eivät ole vuorokautista ylityötä, osalta maksetaan 32 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu palk- ka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Tämä sopimuskokeilu koskee vain Kattoliitto ry:n jäseniä. Työehtosopimukseen otettujen kokeiluluonteisten työaikamää-

räysten osalta liitot antavat yhteisiä soveltamisohjeita ja seuraavat niiden toimeenpanoa.

TES

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei työntekijän työsopi- musta saa päättää sillä perusteella, että hän kieltäytyy siirtymästä kokeiluluonteisten työaikamääräysten piiriin. Tällä ei saa rajoittaa työnantajan irtisanomisoikeutta siitä, mitä on lain ja RISS:n mu- kaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikajoustoista tehtävä etukäteen työvuorolista.

TYÖAJAN LYHENNYS VEDENERISTYSALALLA

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäi- sen jälkeinen lauantai.

Tämän sopimuksen mukaisesta työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjeste- lyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäi- vät, kunnes vuonna 1988 ja myöhemmin toteutuvan työajan lyhen- nyksen yhteismäärä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt.

2. Työajan lyhennyksen määrä

Työajan lyhennyksen määrä on 12 päivää.

3. Työajan lyhenysvapaan antaminen

Työajan lyhennysvapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä työn- antajan määräämänä aikana. Lyhennysvapaata ei voi määrätä pidet- täväksi lomautuksen tai vuosiloman aikana.

Lyhennysvapaa annetaan 1.9.-30.4. välisenä aikana siten, että vä- hintään neljä (4) päivää annetaan 1.9.-31.12. välisenä aikana ja vä- hintään neljä (4) päivää 1.1.-30.4. välisenä aikana.

Lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämällä tavalla yk- sittäisinä vapaapäivinä tai useamman päivän jaksoissa.

Tulkintaohjeita:

Vedeneristysalan työajan lyhennyssopimuksen 3. kohdan mukaan työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia neljän työajan lyhen- nyspäivän pitämisestä muulloinkin kuin 1.9.-30.4. välisenä aikana.

4. Ilmoittaminen ja siirto

Työnantaja ilmoittaa vapaapäivien ajankohdan vähintään kaksi

(2) viikkoa ennen vapaan alkamista.

Mikäli työnantajan ilmoitettua vapaan ajankohdan käy ilmi, että työnantajasta riippumattomista syistä vapaan antaminen ilmoitet- tuna ajankohtana siirtäisi suunniteltua työn valmistumista, voi työnantaja siirtää vapaata ilmoittamalla siitä viimeistään kaksi (2) päivää ennen vapaan alkamista. Vapaan alkamista voi siirtää enin- tään kahdella (2) viikolla.

TLS

Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muu- toin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroiksi päi- viksi vuosilomaa ansaittaessa. Tämän pykälän määräyksistä voi- daan sopia paikallisesti toisinkin.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Ansiokompensaationa työajan lyhennyksestä suoritetaan lyhen- nyskorvausta. Lyhennyskorvaus lasketaan työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyökorotus mukaan lukien.

Lyhennyskorvauksen suuruus on 4,8 % edellisessä kappaleessa mainitusta ansiosta. Edellä mainittu lyhennyskorvaus maksetaan työntekijälle vuosineljänneksittäin vuosineljänneksen vaihtumista seuraavan tilikauden tilinmaksun yhteydessä. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy kesken vuosineljänneksen, maksetaan hänelle em. lyhennyskorvaus lopputilin yhteydessä. Lomautustilanteissa työajanlyhennyskorvaus suositellaan maksettavaksi viimeisen pal- kanmaksun yhteydessä 30.9.2014 jälkeen toimitettavissa lomau- tuksissa.

Lyhennyskorvauksesta maksetaan työehtosopimuksen 17 §:n mukainen lomapalkka ja -korvaus.

Lyhennyskorvauksen maksuajankohdasta voidaan sopia paikal- lisesti toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimisoikeus kos- kee vain niitä työnantajia, jotka ovat Kattoliitto ry:n jäseniä.

6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähin-

tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi

kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 al- kaen lyhennyskorvausta kuten työajanlyhennysjärjestelmään kuu- luvillekin.

Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla.

Helsingissä 13.3.1995

KATTOLIITTO RY RAKENNUSLIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

URAKKAHINNOITTELU 2014–2015

Palkkaryhmät ovat seuraavat:

Palkkaryhmät ovat sopimuskaudella seuraavat:

1.5.2014 1.6.2015

Palkkaryhmä 1 9,78 € 9,82 €

– Harjoittelijat, opiskelijat

– Sääeste ja odotus työntekijän palkkaryhmästä riippumatta

Palkkaryhmä 2 12,34 € 12,39 €

– Alle 2 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät

– Alle 5 vuotta alalla olleet muut kuin vedeneristysalan työntekijät

– Kuivaus, tulitöiden jälkivartiointi, varastotyö, mittaus ja nostot palkkaryhmiin 2-4 kuuluville työntekijöille

– Matkat työaikana

Palkkaryhmä 3 14,41 € 14,46 €

– 2-10 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät

– Vähintään 5 vuotta alalla olleet muut kuin vedeneristysalan työntekijät

Palkkaryhmä 4 16,22 € 16,29 €

– Yli 10 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät ja yli 5 vuotta alalla olleet soveltuvan ammattitutkinnon suo- rittaneet vedeneristysalan työntekijät.

VESIKATE JA VEDENERISTYS

Kosteuseristykset ja sivelyt €/m2	2014
Pinnan kaltevuus	0-1:4	Yli 1:4	Yli 1:2	Yli 1:1
Kylmät bitumiliuossivelyt	0,15	0,20	0,21	0,31
Kuumat bitumisivelyt	0,25	0,32	0,34	0,50
	2015
Kylmät bitumiliuossivelyt	0,16	0,20	0,22	0,31
Kuumat bitumisivelyt	0,25	0,33	0,34	0,51

Kermityöt €/m2	2014	2015
Aluskermit
vesitiivissaumaliimaus tai hitsaus	0,43	0,43
piste ja vesitiivissaumaliimaus	0,49	0,49
kauttaaltaan liimaten	0,61	0,61
piste- tai raita- ja saumahitsaus	0,61	0,62
kauttaaltaan hitsaus	0,72	0,73
Pintakermit ja yksikerroskatteet
puhdassaumatyö piste- ja saumahitsaten	0,76	0,76
puhdas saumatyö kauttaaltaan liimaten tai hitsaten	0,86	0,86

Saneraaraustyökorotus +12 % maksetaan ensimmäisen kermikerroksen asen- nushintaan asennettaessa vanhan katteen, sekä alle 30mm aluslevyn päälle. Kermien painon ylittäessä 5,6 kg/m2 kyse on hinnoittelemattomasta työstä.

Kattolaattakatteen asennus	2014	2015
Kattolaattakatteen asennus €/m2. Räystäskaistan asennus kuuluu työhön.	1,90	1,91
Harjakaistan asennus €/jm	0,62	0,62
Jiiri €/jm (haittahinta tuotteen asennusohjeen mukaisesta työtavasta, sisältää kittauksen ja laatan leikkauksen).	2,12	2,13

Peruutuslisä 50 %. Hinnoittelu koskee 1:2,5 kaltevuuteen saakka tehtäviä laatta- kattoja. Jyrkemmistä sovitaan erikseen.

Sokkelieristykset €/m2	2014	2015
Kermityöt	2,14	2,15
Eristelevytyöt	1,47	1,48

Kermityöt: koskee vähintään 50 m² eristettävää pinta-alaa. Edellyttää eristystä normaalilla työskentelykorkeudella ja kohteen erityispiirteet huomioiden. Ei sisällä telinetöitä.Jos tehdään välitäytöllä, eikä työtä jatketa muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä täytön jälkeen välittömästi, maksetaan eristettävistä alle 50 m2 aloista aikapalkkaa, tai sovitaan erillinen urakka.

Sokkelin eristyslevytyöt: sisältää kiinnityksen ja sahaustyöt. Eristeen paksuus enintään 150 mm. Hinta koskee yhtä eristyslevykerrosta, seuraavista kerroksista sovitaan erikseen.

Kaistat €/jm
Kaistat (sauma-, räystäs- ja harjakaista) sis. neliöt. 1)	2014	2015
kaistat leveys alle 34 cm	0,44	0,44
kaistat leveys yli 35 cm	0,55	0,55
Kaistojen leikkaus työnantajan määräyksestä	0,13	0,13

Korotukset ja lisähinnat €/kpl

2014

2015

Kiinikkeiden päälle asennettavista, valmiiksi leikatuista enint. 0,12 m2 suuruisista kermipaloista maksetaan

0,14

Kaltevat pinnat (eristyksen tason pituus yli 100 cm)
Eristettävä pinta jyrkempi kuin 1:4	perushinta +30 %
Eristettävä pinta jyrkempi kuin 1:3	perushinta +40 %
Eristettävä pinta jyrkempi kuin 1:1	sovitaan erikseen

1) Ei makseta työtapaan kuuluvista (esim. harjakaton päätyreuna). Maksetaan esim. Tippapeltien päälle asennettavasta kaistasta sekä betonielementtien saumakaistasta. Hinta sisältää pinta-alan.

Pinta-aloja ym. koskevat määräykset

1. Hinnoittelu edellyttää tasaista pintaa, jonka suuruus on vähintään 400m2 ja kaltevuus enintään 1:4. Pinta-aloista 1–400m2 maksetaan alla luetellut korotukset. Taulukko koskee kermitöiden mukaan las- kettua pinta-alaa. Pienen työn lisä koskee €/ m2 hintoja ja mahdolli- set prosenttikorotukset kertaantuvat.

M2	Korotus perushintaan
1 – 50 Sovitaan erillinen urakkahinta tai tuntityö
50 – 100	50 %
100 – 200	25 %
200 – 400	10 %

2. Samassa rakennuksessa olevat yli 100 m2:n erilliset pinta-alat lasketaan yhteen, mikäli ne yhteenlaskettuina ylittävät 400 m2. Pinta- alat katsotaan erillisiksi, kun eristys selvästi katkeaa ja katkosväli on suurempi kuin 500 mm. Liikuntasauman ei kuitenkaan katsota kat- kaisevan eristystyötä, jos se muutoin eristetään yhteen. Alle 100 m2 erillisiä pinta-aloja ei missään tapauksessa voida laskea yhteen, vaikka katkos olisi pienempi kuin 500 mm.

3. 2 m2 pienempiä aukkoja ei miinusteta. Aukoiksi lasketaan myös seinästä ulkonevat porraskivet ja pilarit tai muut vastaavat.

Ulkoreunat ja nostot 1), 2) ja 3) €/jm	2014	2015
enint. 500 mm	0,76	0,77
yli 500 – 1000 mm	1,26	1,26
yli 1000 – 1500 mm	1,69	1,69

Perushinta kertaantuu asennettavien kermikerrosten lukumäärällä.

1) Hinta on kokonaishinta haitasta. Laskelmassa huomioitu holkat, leikkaus sekä kapea huopa

2) Reunan ja nostojen haittahinta ei sisällä pinta-alan mukaista hintaa

3) Reuna ja nostot mitataan kokonaispinta-alaan

Ympäri eristettävät läpiviennit enint. 2 m2, enint. 500 mm korkeuteen, €/kpl	2014	2015
kermikerros	3,90	3,92

Perushinta kertaantuu asennettavien kermikerrosten lukumäärällä.

Alle 2 m2 :n aukkoja ei vähennetä kokonaispinta-alasta.

Yli2 m2 aukko pystynoston hinnalla, vähennetään kokonaispinta-alasta.

Suojakiveykset (6 m välein valm. nostetuista kasoista) €/m2	2014	2015
Kiven levitys ja tasaus enint. 35 kg/m2	0,21	0,21
Kiven levitys ja tasaus enint. 45 kg/m2	0,24	0,24
Kiven levitys ja tasaus enint. 55 kg/m2	0,26	0,26

Höyrynsulut ja suodatinkankaat €/m2	2014	2015
Muovin, paperin tai suodatinkankaan levitys, leikkaus ja limitys alle 400 mm leikkauksineen. Kudosvahvis- teisten muovien/suodatinkankaiden osalta mahd. leik- kaukset eivät sisälly hintoihin.	0,14	0,14
Poimulevyn päälle levitettävä muovi	perushinta +10 %

Korotukset ja lisät perushintoihin €/jm	2014	2015
Vaakatasossa oleva putki	0,19	0,19

Laakerointimatot €/m2	2015	2015
Solumuovimattojen tai rullavillojen levitys, leikkaus ja pisteittäin liimaus	0,28	0,28

Kattotarvikkeet €/kpl	2014	2015
Katto-, höyrysulku ja lattiakaivot sekä ulosheittäjät1)	7,14	7,17
Alipainetuulettimien ja läpivientitiivisteiden liittäminen kermien väliin1) (sis. klemmareiden ym. kiinnittämisen)	4,01	4,03
Tippakaivot	2,02	2,03

Kiinnityshinta sisältää laippojen kiinnittämisen kermien väliin sekä lisäkermin asennus n. 1 m2.

¹) Jos eri työryhmät tekevät eri työvaiheet, jaetaan korvaus siten, että alus- ja vahvistus- kermin asentava työryhmä saa 2/3 urakkahinnasta ja pintakermin asentava 1/3.

Naulaukset €/jm	2014	2015
Käsinnaulaus	0,33	0,33
Naulaus huopanauloilla pysty- ja vaakapinnoille (n. 10 kpl/m)	0,33	0,33

Eristyslevytyöt €/m2/kerros	2014	2015
Levyn paksuus
0-60 mm	0,31	0,31
61-150 mm	0,48	0,48
151-210 mm	0,62	0,62
Lamellivilla / työ sisältää lamellivillan asennuksen sekä pehmeän villan asennuksen reunoilla ja läpivienneissä	0,93	0,93
Nostot seinälle 500-1000 mm, haittahinta €/jm	0,44	0,44

Eristyslevyjen sahaus €/jm	2014	2015
Levyn paksuus
0-60 mm	0,13	0,13
61-150 mm	0,18	0,19
151-210 mm	0,41	0,41
Lamellivilla	0,54	0,54
Kattokaivosyvennyksen teko €/kpl	4,31	4,33

Kiinnikkeiden asennus
Kiinnikkeet asennetaan yleensä alimman kermikerroksen piilosaumasta kermin ja mahd. lämpöeristekerroksen läpi.
Mekaaninen kiinnitys € / 10 kpl	2014	2015
Kiinnikkeen asennus puuhun	0,67	0,67
Eristeen paksuus yli 300 mm	0,73	0,74
Kiinnikkeen asennus poimulevyyn /
vanhan kermin läpi lämmöneristyslevyyn1)	1,02	1,02
Eristeen paksuus yli 300 mm	1,12	1,13
Kiinnikkeen asennus betoniin	1,55	1,56
Eristeen paksuus yli 300 mm	1,70	1,71
Bitumikiinnitys €/m2
Pistekiinnitys bitumilla	0,12	0,12
Kauttaaltaan kiinnitys bitumilla	0,25	0,25

1) Mahdollisen esireiän poraaminen ei kuulu hintaan ja siitä on sovittava erikseen.

KEVYTSORA- JA PINTALAATTATYÖT

1. Xxxxxxxxxx vastaanotto, levitys ja tasaustyöt. Kevytsoran keski- paksuuden edellytetään olevan 500 mm.

Työn kuvaus:

– Xxxxxx vastaanotto ja purkaus työtasolle työn edistymisen mu- kaan.

– Tasaus ja kaltevuuksien teko korkomerkkien tai ohjuririmojen mu- kaan, linjalaudalla.

2. Betonimassan vastaanotto ja vedeneristyksen alustan paksuus 30-50 mm, teko puuhierrettynä.

Työn kuvaus:

– Xxxxxx vastaanotto ja purkaus työtasolla työn edistymisen mu- kaan suojalevyä apuna käyttäen, tai valukangas levitettynä valun alle koko katon alueelle; betonimassan nostoon käytettävä nos- tolaatikkoa, jossa avattava luukku tai vastaava.

– Levitys, tasaus ja kaltevuuksien teko korkomerkkien tai ohjuriri- mojen mukaan; lapiolla ja linjalaudalla.

– Xxxxxx xxxx; hierrinlaudalla.

– Sisältää kattokaivot, putket ja tartunnat.

3. Kevytsorabetonilaattojen vastaanotto ja asennus, laattojen koko 0,15-0,30 m2, ja paksuus enintään 80 mm.

Työn kuvaus:

– Xxxxxx vastaanotto ja purkaus työtasolla työn edistymisen mu- kaan; rakennusnosturi tai vastaava apuvälineineen.

– Laattojen asennus tehdään tasoon korkomerkkien tai ohjuririmo- jen mukaan sekä määrättyyn limitykseen, mikäli se laattojen mit- tatarkkuudesta johtuen on mahdollista; tarkoitukseen sopiva lin- jalauta.

– Läpivientijuurien betonointi ja konesahaus.

Mikäli kaltevuuksien teko ei ilman välikorkomerkkejä ole mahdollis- ta, antaa välikorkomerkit työnantaja. Ko. tavalla menetellään silloin kun yhdensuuntaisen kaltevuuden mitta on kaltevuuden suuntaan suurempi kuin 15 m, tai työ muutoin on esim. esteistä johtuen poik- keuksellisen vaikea. Pienehköjä jälkitöitä tehtäessä voi nosto ta- pahtua myös ko. kohdissa esitetyistä poikkeavalla tarkoitukseen sopivalla astialla.

Urakkahinnoittelu €/m2	2014	2015
Kevytsoratyö ja valu	1,56	1,57
Kevytsoratyö ja betonilaatat	1,78	1,78
Kevytsorakallistukset (keskipaksuus enintään 200 mm)	1,10	1,10
Betonista tehdyt kallistukset (keskipaksuus enintään 100 mm)	1,10	1,10

Kallitushinnat koskevat uudis- ja saneerauskohteita.

Jos kevytsoran (LECA) keskivahvuus on enemmän kuin 500 mm, maksetaan perus- hintaa 1 sentti alkavaa 10 millimetriä kohti. Keskivahvuus lasketaan seuraavasti: levitetty ja tasoitettu kuutiomäärä jaetaan tehdyllä pinta-alamäärällä.

Lisähinnat €/jm	2014	2015
Puu- tai betoniholkka	0,36	0,36
Alle 2 m² aukoista maksetaan kpl hinta sisältää riman sahauksen ja asennuksen	2,18	2,19
Sahaus työnantajan määräyksestä	0,24	0,24
TT-laatan saumapelti, kevyt kiinnitys	0,27	0,27
Tippapelti1)	1,25	1,26
Kattokaivosyvennyksen teko betonimassasta €/kpl	3,46	3,48

1) Kiinnitys ruuvaten tai naulaten. Ei sisällä kaarevia pintoja. Hinta sisältää nurkat yhdestä pellistä ilman pokkauksia.

Korjaustyöt

Tehtäessä tämän sopimuksen määrittelemiä töitä korjaustöinä tun- tipalkalla maksetaan tähän työhön käytetyltä ajalta palkkaryhmitte- lyn mukainen tuntipalkka.

Kuivaustyöt

Työntekijän joutuessa kuivaamaan sateen jälkeen tai muusta syystä kosteata tai märkää työaluetta maksetaan tähän työhön käytetyltä ajalta palkkaryhmä 2 mukainen tuntipalkka (ks.s. 11). Samoin mak- setaan nostoista ja varastotöistä.

Tulityölupa

Tulityöluvan täyttää ja allekirjoittavat työntekijä ja työnjohtaja työn- antajan edustajana.

Muut hinnoitellut työt €/jm	2014	2015
Valmiskaiteiden asennus	1,27	1,28
Ulkoreunan korotus viistekoolinki (sahaus, kiinnitys ja kulmat, ei verkkoja)	0,85	0,85
Ulkoreunan korotus viistekoolinki + kapula (sahaus, kiinnitys ja kulmat, ei verkkoja)	1,45	1,45
Räystäspeltien poisto (roskalavalle)	0,72	0,73
Kattokaivon laipan puhdistus ja uuden liitos €/kpl	13,22	13,27
Tyvikartion, alipainetuulettimen poisto €/kpl	2,40	2,41
Laipan teko kermistä (maks. 300 mm) €/kpl	6,01	6,03
Aukkojen juuripeltien poisto alle 2 m2 piipuista €/kpl	3,61	3,62

Tulitöiden jälkivartiointi

Tulitöiden jälkivartioaikana tehdään ensisijaisesti urakkaan kuuluvia töitä, mikäli niitä ei ole maksetaan palkkaryhmiin 2-4 kuuluvalle jälki- vartiointia suorittavalle työntekijälle palkkaryhmän 2 mukaista tunti- palkkaa (ks.s. 11). Yli tunnin kestävästä tulitöiden jälkivartioinnista maksettavasta palkasta sovitaan erikseen.

URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET

1. Työt suoritetaan joko urakka- tai tuntipalkalla. Kaikki hinnoi- tellut työt suoritetaan urakkatyönä, ellei siihen ole teknistä estettä. Sellaisista töistä, joista tähän sopimukseen liittyvässä hinnoittelus- sa ei ole mainintaa, saavat työnantajat ja -tekijät keskenään sopia, mutta urakkahinnan on oltava sellainen, että se antaa hinnoiteltujen töiden kanssa yhdenmukaisen tason. Sopimus on tällöin tehtävä to- distetusti.

Kumibitumiliimaus on hinnoittelematon työ, jos on nähtävissä, että kumibitumiliimauksella ei päästä yhdenmukaiseen tasoon kuin puhalletulla bitumilla liimattaessa. Urakkahinnasta on tällöin so- vittava ennen töiden aloittamista.

2. Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu odottamaan työaineita tai muuten hänestä itsestään riippumattomista syistä joutuu olemaan työttömänä, on hänelle sinä aikana järjestettävä muuta hänen ammattiaan vastaavaa urakka- tai tuntityötä. Tältä ajalta hänelle maksetaan urakkapalkka tai hänen henkilökohtainen tuntipalkkansa palkkaryhmittelyn mukaan, joka maksetaan myös urakan yhteydessä ja aikana tehdystä tuntityöstä.

Ellei muuta työtä voida järjestää, maksetaan odotusajalta palk- karyhmän 1 mukainen tuntipalkka.

3. Kun urakkasopimus on purettu ja työtä joutuu uusi työkunta jatkamaan, voidaan urakkahinnasta sopia erikseen, jos jäljelle jää- nyt työ jostakin syystä on jäänyt suhteettoman huonoansioiseksi tai erikoisen hyväansioiseksi. Jos työn seisaus kestää enemmän kuin kolme (3) päivää, voidaan työsopimus jommankumman vaatimuk- sesta purkaa. Täksi kolmen (3) päivän ajaksi on järjestettäväksi muuta työtä tai maksettava odotusajan palkka.

4. Urakkatyön mittaus suoritetaan työnantajan tai hänen edusta- jansa kesken edeltä käsin sovittuna ajankohtana. Mittauksessa on mukana ainoastaan välttämätön henkilökunta, joka saa palkkaryh- män 2 mukaisen tuntipalkan.

5. Urakkatyössä on palkkaryhmän 3 mukainen tuntipalkka taattu.

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös työkokonaisuuden tai sen osan tekemisestä kokonaishintaurakkana. Sopimuksesta tu- lee käydä ilmi, mitkä työvaiheet kuuluvat urakkaan. Urakan kes- keytymiseen sovelletaan normaaleja urakan keskeytymistä koske- via sääntöjä.

Sopimus tulee tehdä Kattoliitto ry:n lomakkeelle, jonka Raken- nusliitto ry on hyväksynyt käytettäväksi kokonaishintaurakoissa.

Tämä sopimusehto koskee vain Kattoliitto ry:n jäseniä.

Selventävät ohjeet ja määräykset

1. Työkohteen eristettävään kuntoon saattaminen kuuluu työn- antajalle.

Urakkahintoihin sisältyy kuitenkin eristettävän pinnan pieneh- köt jälkilakaisut ennen työn aloitusta ja valmiin pinnan jälkilakaisu, sekä roskien, materiaalien, työvälineiden ja tarvikkeiden kokoami- nen alaslaskukuntoon alaslaskupaikan kohdalle.

2. Hinnoittelu sisältää bitumin pakkauspäällysteen poistamisen ja bitumin kuumentamisen bitumikeittimessä.

3. Mikäli työ tapahtuu katoilla ja kerroksissa, maksetaan erik- seen tavaroiden siirroista nostopaikalle sekä nostolaitteiden asen- nuksesta.

Urakkahintaan kuuluu tavaran vastaanotto nosturia apuna käyt- täen. Xxxxxxx vastaanotto työpisteeseen ja jakaminen etenemisen mukaan enintään 30 metrin matkan.

Tavaran nostosta maksetaan kuitenkin erikseen palkkaryhmän 2 mukainen tuntipalkka ns. alamiehelle (-ille) ja/tai merkinantajalle. Työryhmä jakaa sopimallaan tavalla tehdyt nostotyötunnit.

Työskentelyä varten tarvittavien telineiden ja kaiteiden asen- nuksesta ja purkamisesta maksetaan erikseen. Työnantaja asettaa nostoissa käytettäväksi tarkoituksenmukaiset nostolaitteet.

4. Työntekijä on velvollinen käyttämään työnantajan työkohtee- seen hankkimia kaiteita ym. työturvallisuusvälineitä ja noudatta- maan työturvallisuusmääräyksiä.

5. Mikäli tavaran siirto nostopaikalta työpaikalle on pitkän väli- matkan tai muun syyn takia erityisen hankalaa, maksetaan siitä palkkaryhmittelyn mukaan.

Siirto nostopaikalta työpaikalle katsotaan erityisen hankalaksi, jos kantomatkan keskimääräinen pituus on yli 30 m tai jos matkalla on tasoeroja tai niihin verrattavia esteitä. Keskimääräisellä etäisyydellä tarkoitetaan etäisyyttä nostopaikalta koko eristettävän alueen painopisteeseen, mikä suorakaiteen muotoisessa pinnassa on lävistäjien leikkauspiste.

URAKKAPALKKAUKSEN TULKINTOJA SELVENTÄVÄT KUVAT

Kuva 1. Saneeraustyö, korotettu räystäs, 1-kermikate.

Kuva 2. Saneeraustyö, korotettu räystäs, 2-kermikate.

Kuva 3. Saneeraustyö, korotettu räystäs, 3-kermikate.

Kuva 4. Räystäs, 1-kermikate.

Kuva 5. Räystäs, 2-kermikate.

Kuva 6. Räystäs, 3-kermikate.

Kuva 7. Seinällenosto, 1-kermikate.

Xxxx 0. Seinällenosto, 2-kermikate.

Kuva 9. Seinällenosto, 3-kermikate.

Kuva 10. Kattokaivo. Kaivon tulee olla vähintää 20 mm muuta katto- pintaa alempana.

Sirotteellinen pintakermi

15 cm

1 tasausleikkaus

b) Sirotteellinen pintakermi

1+1 tasausleikkaus

Jos halkaistaan, suoritetaan 1 leikkausmaksu

Kuva 11. a- ja b-kohtien leikkaustöistä leikkausmaksu erikseen.

RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO KATTOLIITTO

LATTIAPÄÄLLYSTEYHDISTYS SUOMEN MAALARIMESTARILIITTO RAKENNUSLIITTO

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneris- tys-, lattianpäällystys-, maalaus- ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatetta- van työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopi- muksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoi- minnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

1 § Koeaika

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuu- kautta, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 lu- vun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työ- sopimuksen kestoajasta.

Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tu- lee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavan kaltaisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.

2 § Lomauttaminen

1. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen.

2. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää ker- ran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lo- mautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtä- vä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lo- mautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

4. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautus- sopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän so- pimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

3 § Irtisanominen

RISS

1. Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vä- hintään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä irtisanomisaika enintään 2 vuotta 2 viikkoa

yli 2 mutta enintään 4 vuotta 4 viikkoa

yli 4 mutta enintään 8 vuotta 8 viikkoa

yli 8 mutta enintään 12 vuotta 12 viikkoa

yli 12 vuotta 16 viikkoa

2. Työntekijän irtisanomisaika on 5 työpäivää.

3. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn val- mistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisanomisil- moitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaa- miseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

4. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yh- teydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät ir- tisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 180 päivän ku- luessa xxxxxxxxxxx alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 6 §:n mu- kaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähettää työntekijälle il-

moitus 180 päivän määräajan kuluttua. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palk- kaan siltä osin kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla ehdollisesta irtisanomisesta ilmoitettiin. Ehdollisesti irtisanot- tujen kohdalla voidaan paikallisesti sopien poiketa alle kahden vii- kon tilapäisen työn tarjoamisvelvollisuudesta lomautusaikana.

5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta tai irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

4 § Työkunnat

1. Xxxxxxx määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa joudutaan sanotun työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työnan- tajan tulee ilmoittaa työkunnan vähentämisestä ja vähennettävien lukumäärä ainakin 2 päivää ennen vähentämistä työkunnalle. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työn- tekijät lähinnä työkuntaa viimeksi tulleiden joukosta.

2. Työnantajan on esitettävä työkunnan jäseniksi työntarjoamis- tai takaisinottovelvoitteen piirissä olevia työntekijöitä. Työntarjo- amis- tai takaisinottovelvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa, jos työkunta pitää poikkeamista tarkoituksenmukaisena työkunnan muotoutumisesta johtuvan tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi.

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatar- peen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpan- tavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet perusteet, vaikutuk- set ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 lu- vun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toimin- nasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pää- sääntöisesti useassa työkohteessa.

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajan velvollisuus tarjota työstä toistaiseksi voimassa- olevassa työsuhteessa olevalle (myös lomautetulla) rajoittuu työ- kohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työ- matkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asun- nostaan käsin.

RISS

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka teke- miseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuk- sensa ja -kykynsä huomioon ottaen, rakennusalan luonteeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan velvollisuus tarjota työtä työllistämisehtojen asettami- en rajoitusten mukaisesti.

3. Jos alaurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksuky- vyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa alaurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät määräaikaiseen työsuhteeseen suoritta- maan ko. työ valmiiksi omiin työntekijöihin kohdistuvan työntarjo- amisvelvoitteen tai 7 §:n mukaisen takaisinottovelvoitteen sitä es- tämättä.

7 § Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinotto- velvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työnte- kijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydel- lä tarjolla olevasta työkohteesta.

8 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamus- ta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellais- ten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingon- korvausta, korvausta tai hyvitystä.

9 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan samanaikai- sesti työsopimuslain (HE157/2000) voimaantulon kanssa.

2. Tämä sopimus voidaan irtisanoa 1 kuukauden irtisanomis- ajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 18. päivänä 2000

RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO KATTOLIITTO LATTIAPÄÄLLYSTEYHDISTYS

SUOMEN MAALARIMESTARILIITTO RAKENNUSLIITTO

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA VEDENERISTYSALAN YRITYKSISSÄ

Johdanto

Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työsuh- teiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yrityksen kilpai- lukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.

Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työsuoje- lutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan parhaiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.

TED

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen pe- rustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhtei- siin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten nou- dattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimieli- syys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpitämi- nen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työnte- kijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä vedeneristysalan yri- tyksissä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoimintaa, työ- suojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yrityksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoimintaa sikäli, kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistyöstä.

Työturvallisuuslain 43 a §:n nojalla pääurakoitsija, tai ellei työ- maalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, raken- nuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (pääto- teuttaja) on velvollinen huolehtimaan työsuojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla.

Siltä osin, kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu, noudate- taan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa la-

kia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvontalakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.

1 § Työnantajan edustajat

Työantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteis- työssä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

2 § Työntekijöiden edustajat

1. Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työn- tekijöiden edustus. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityk- sen pääluottamusmiehen ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun.

2. Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin tai joka toimii muuten laajalla maantieteellisellä alueella, voidaan paikalli- sesti sopia valittavaksi pääluottamusmiehen ja yrityskohtaisen työ- suojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta myös alueellinen pääluotta- musmies ja työsuojeluvaltuutettu.

3. Yrityksen pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä alueellisena pääluottamusmiehenä ja alueellisena työsuojelu- valtuutettuna voi toimia sama henkilö.

4. Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimihenki- löt mukaan luettuna taikka jossa työskentelee yhtäaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, on aina valittava työsuojelu- valtuutettu.

Tämän sopimuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan ensisi- jaisesti yritystä. Mikäli yritys toimii laajalla maantieteellisellä alu- eella tai jos se muuten on työsuojelun kannalta tarkoituksenmu- kaista, työpaikaksi katsotaan rajoitetumpikin alue kuten yrityksen piirikonttori, alueyksikkö tai jokin muu alueellinen toimipaikka tai pitempikestoinen työkohde, jossa säännönmukaisesti työskentelee vähintään viisi (5) työntekijää.

Monitoimialayrityksessä edellä tarkoitettu määräytyy siten, että tässä sopimuksessa tarkoitetun yhden alan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toiminnoista erillään olevan kokonaisuuden, ellei paikallisesti toisin sovita.

5. Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varamiehet. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varamiestä.

3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1. Pääluottamusmieheksi yritykseen tai sovitulle alueelle voi- daan valita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt edusta- mansa alan ja yrityksen olosuhteisiin.

2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yrityksessä työssä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi sovitulle alueelle toiminta-alueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työsuojeluval- tuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva henkilö.

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toi- mialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.

2. Alueellisen pääluottamusmiehen ja alueellisen työsuojeluval- tuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toimikausi on kaksi vuotta.

TED

3. Työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimialueena on ao. työ- paikka ja toimikausi kestää enintään kaksi vuotta.

4. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa va- ramies hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain es- teen ajan. Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryh- tyy hoitamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

5 § Työntekijöiden edustajien valinta

1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnan- tajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, sovitulla toi- mialueella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työntekijöistä.

2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hal- linnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittami- seen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toi- minnalle.

3. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, toimialu- een tai työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työn- tekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.

5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki valittavan luottamushenkilön toimialueeseen kuuluvat työntekijät ja ehdo- kasasettelulle on varattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määrä- ajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.

6. Yrityksen, alueen tai työpaikan työntekijät voivat halutessaan järjestää edustajan vaalin myös edellä mainittuja määräaikoja nou- dattamatta.

7. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä olles- sa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle.

6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät

Pääluottamusmies

• toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpoli- tiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittä- jänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

• edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa pai- kallisessa sopimisessa

• valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamis- ta sekä työrauhaa

• on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvotte- lujärjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammat- tiosastoihin ja alueorganisaatioon.

Alueellinen pääluottamusmies

• suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella.

Yrityksen työsuojeluvaltuutettu

• edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoimin- nassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tiedon- välittäjänä työsuojeluun liittyvissä asioissa

• tutustuu yrityksen työkohteiden työsuojeluun liittyviin suun- nitelmiin

• seuraa yrityksen työterveyshuoltoa

• on yhteyshenkilö mahdollisten työpaikkojen työsuojeluval- tuutettujen välillä

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluval- tuutetulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu mahdol- lisen alueellisen tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimen- kuvaan.

Alueellinen työsuojeluvaltuutettu

• suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuutetul- le kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella.

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työpaikan työ- suojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä.

7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

TED

1. Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjes- tetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään. Vapaa-ajan tarve määräytyy yrityksen työntekijäin keski- määräisestä lukumäärästä sekä siitä kuinka paljon pääluottamus- miehen on osallistuttava urakkamittauksiin ja selvityksiin.

2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa pääluottamusmie- hen tehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa pääluottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

3. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, työsuojeluval- tuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan siten, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä kerro- taan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapau- tuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona.

4. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edustaja menettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.

5. Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa so- vittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauksesta ei ole sovittu.

6. Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.

8 § Työntekijöiden edustajan palkka

1. Mikäli yrityksen pääluottamusmies tai alueellinen pääluot- tamusmies edustaa vähintään 10 työntekijää, maksetaan hänelle tehtävän hoidosta erilliskorvausta 1.5.2014 jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 34,82 €/kahden viikon tilijaksoissa.

Edustettavien työntekijöiden määrä tarkistetaan kuukausittain. Silloin, kun pääluottamusmiehen varamies varsinaisen edusta- jan vuosiloman, sairauden tai vastaavan syyn aikana hoitaa edusta- jan tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan erilliskor-

vaus tältä ajalta hänelle.

2. Pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli edustajaksi vali- tuksi tullessaan eikä häntä edustajatehtävän takia saa erottaa työstä. Häntä ei myöskään saa siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työn- antaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Edellä mainittujen työntekijöiden edustajien ansiokehityk- sen tulee vastata yrityksessä tai sen alueyksikössä tapahtuvaa an- siokehitystä.

3. Luottamusmieskorvaus maksetaan myös työsuojeluvaltuute- tulle. Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oikeutettu vain yhteen erilliskorvaukseen.

9 § Toimitilat ja tarvikkeet

Työnantaja osoittaa työntekijöiden edustajalle tämän tehtävien hoitamiseen tarvittavat tilat yrityksen tavanomaisine toimistotar- vikkeineen. Monistus- ja postituspalvelujen käyttämisestä sovitaan erikseen yrityksessä.

10 § Käynnit työkohteissa

1. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se tehtävien suorittami- seksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on sovittava etukäteen esi- miehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan joh- dolle.

2. Työnantaja korvaa työntekijöiden edustajalle sovittua mat- kustustapaa käyttäen syntyneet matkakustannukset ja maksaa mat- kapäiviltä säännöllisen työajan palkan.

11 § Oikeus osallistua koulutukseen

1. Työntekijöiden edustajille varataan sopimusosapuolten välis- ten koulutussopimusten mukaisesti tilaisuus osallistua koulutuk- seen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustajateh- tävän hoitamisessa.

12 § Työsuhdeturva

TED

1. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä ta- pauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.

2. Muilla kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ei pääluot- tamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa muuten kuin työsopimuslain mukaisilla edellytyksillä.

3. Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuk- sen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

4. Jos pääluottamusmiehen, alueellisen pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuk- sen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vä- hintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikassa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain perusteiden mu-

kaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tä- män sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuh- teen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimat- ta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon kor- vauksen suuruutta määrättäessä.

5. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

6. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös 5§:n mukaisesti asetettuihin ehdokkaisiin (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

7. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava yrityksen tai alueen pääluottamusmiehenä tai työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuu- kautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irtisanomi- sesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuukau- den määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toimen- pide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

8. Työsuojeluvaltuutettu voidaan kausiluontoisessa työssä lo- mauttaa kauden päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä, kun hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä työpaikalla tai hänen työllistämisensä edellyttäisi vielä muualla työskentelevän työntekijän lomauttamista tai irtisanomista kesken jo aloitetun urakan.

Työsuojeluvaltuutetulla on etuoikeus työhön, joten hänet kutsu- taan töihin seuraavan kauden alkaessa ensimmäisten joukossa.

9. Ehdokassuoja ja jälkisuoja eivät estä työnantajaa lomautta- masta tai irtisanomasta kausiluontoisessa työssä työskentelevää työntekijää työkauden päättyessä tuotannollisella ja taloudellisella syyllä.

10. Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamus- miestä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanotta- essa määräytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen mää-

räysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mah- dollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta anne- taan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määräykseen noudatetaan RISS 8 §:n määräyksiä.

13 § Oikeus tietojensaantiin

1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada neljännesvuosittain tietoonsa yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä työ- suhteitten alkamisajat. Tiedot tulee saada myös mies- ja naispuolis- ten työntekijöiden ansiotasosta, sen koostumuksesta ja kehitykses- tä siten, että selvitys annetaan työntekijöiden keskituntiansiosta ai- katyössä, keskituntiansiosta urakkatyössä ja keskituntiansiosta teh- dyltä työajalta.

Yrityksissä, joihin on sovittu alueellinen pääluottamusmiesjär- jestelmä, pyritään em. tiedot antamaan myös alueellisesti työnteki- jöitä edustavalle pääluottamusmiehelle.

TED

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada RISS:n, UTS:n ja AYM:n perusteella näissä sopimuksessa tarkoitettuja tietoja ja sel- vityksiä. Lisäksi pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto toimi- alueensa työkohteista.

3. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitoa varten tarpeelliset tiedot

4. Työntekijän työsuhteeseen liittyvän epäselvyyden ja erimieli- syyden selvittämiseksi on pääluottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Pääluottamusmiehellä, alueellisella pääluottamusmiehellä sekä työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla ole- vasta työvoimasta. Tietojen tulee olla kirjallisesti saatavilla mikäli mahdollista ennen aliurakoitsijan töiden aloittamista.

6. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tu- tustua työaikakirjanpitoon siten, kun työaikalaissa on säädetty.

7. Työnantaja hankkii pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeel- liset lait, asetukset ja työsuojelumääräykset.

14 § Työntekijöiden edustajan vastuu

1. Työntekijöiden edustaja on työsuhteessa työnantajaan samas- sa asemassa kuin muut työntekijät. Hänellä on velvollisuus henki- lökohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Työntekijän edustaja vastaa siitä, että työnantajan hänelle an- tamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu.

15 § Neuvottelujärjestys

Yrityksessä syntyneet erimielisyydet pyritään ratkaisemaan yri- tyksessä. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirretään liittojen välisiin neuvotteluihin.

16 § Sopijapuolten vastuu

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamien- sa jäsenten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudatta- maan työehtosopimuksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimielisyydet neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

17 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan yhtäaikaa kulumassa olevan sopi- muskauden jälkeen solmittavan työehtosopimuksen kanssa ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuu- kauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopi- muksen kanssa.

Helsingissä 10. päivänä maaliskuuta 2008

Rakennusliitto ry Kattoliitto ry

KOULUTUSSOPIMUS

1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin kor- vataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja sään- nöllisen työajan ansiomenetys keskituntiansion mukaan laskettu- na, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus ta- pahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittau- tumista.

KTS

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetus- materiaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräy- tyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan an- siomenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käyte- tystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vä- hennetä.

2. Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävät koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työnte- kijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tar- koituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin pai- kalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yh- teistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edelly-

tyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuu- tettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 1 kohdas- sa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallises- ti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteis- työelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osal- listumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutuk- seen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnanta- jan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

3. Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhy- emmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan ko- koon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yh- teisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoi- tus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssissa, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko

kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4. Korvaukset

KTS

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutus- laitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutusta- pahtumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelu- toimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtävien- sä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetykses- tä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslai- toksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulu- tustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vä- hintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte- kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet toteavat, että Koulutussopimuksen tekstin muutoksella ei ole tarkoitettu lisätä työnantajan kustantamia kursseja nykyisestä, ainoastaan järjestää kursseja muuallakin kuin Siikarantaopistossa. Työnantajia edustavien tahojen osallistumista kurssien sisältöön pidetään molemmin puolin toivottavana.

5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11. päivänä 1997

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

KATTOLIITTO

Xxxx Xxxxxxxxx

YLEISSOPIMUS

Lähtökohtia

Kattoliitto ja Rakennusliitto pyrkivät edistämään neuvotte- lusuhteita ja sopimustoimintaa niin liittojen välillä kuin työpaikoil- lakin sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskeen niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorgani- saatiossa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut

Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja xx- xxx ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osallisliittojen asiamiehillä, toimitsijoilla tai muilla niiden ni- meämillä edustajilla on oikeus työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan tarkoitukseen so- pivasta ajasta paikalla olevan tai muutoin työmaasta vastaavan asi- anomaisen työnantajan edustajan kanssa.

Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistai- seksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajoin päättymään samaan aikaa työehtosopimuksen kans- sa.

Helsingissä joulukuun 11. päivänä 1997

KATTOLIITTO

Xxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittä- jän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulko- puolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään teke- mistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimuk- seen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimitta- mat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsu- taan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mai- nittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys si- toutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

2 Alihankinta

UTS

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadulli- sesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankki- vien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityk- sen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä sel- vittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskente- lyyn liittyvät kysymykset.

4 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisano- misajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11. päivänä 1997

KATTOLIITTO

Xxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

KATTOLIITTO RAKENNUSLIITTO

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä

Kattoliitto ja Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä

13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdistys- jäsenmaksujen perinnästä seuraavaa:

1 §

Jäsenmaksujen perinnän perusteena on ennakonperinnän alai- nen palkka.

2 §

Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tella. Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut ti- litetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää peri- tyt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille.

3 §

AYM

Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimis- tään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuu- kauden kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvi- tyksessä on tietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopi- muksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvityk- seen syy perimättä jättämiseen. Jäsenmaksujen perinnästä verotus- ta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole

velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen li- säksi muuta selvitystä.

4 §

Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta.

5 §

Silloin, kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus ir- tisanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennus- liiton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää päättymisilmoitusta.

6 §

Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Kattoliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen takia.

7 §

Mikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta luki- en, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnanta- jatilittäjälle ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua.

8 §

Tämä sopimus tulee voimaan 26.1.2000 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 27. päivänä tammikuuta 2000

KATTOLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Document Metadata

Table of Contents

VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014–29.2.2016

Document Metadata