Rahoitusalan työehtosopimus 9.3.2023 – 28.2.2025

SISÄLLYSLUETTELO

RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 96

OPAS TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSTA RAHOITUSALALLA .109

SUOSITUS KOULUTUKSEEN JA TUTKINTOIHIN KUULUVA HARJOITTELU RAHOITUSALALLA 115

RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 9.3.2023 – 28.2.2025

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.

2. Sopimusta noudatetaan pankeissa, rahoitus- ja korttiyhtiöissä ja liitteen 1 yrityksissä

3. Sopimus ei koske:

a. yritysjohtajia

b. liikepankkien sivukonttoreiden johtajia

c. henkilöstöpäälliköitä

d. siivoojia, talonmiehiä ja muita työntekijöitä

e. kesäapulaisia.

Pöytäkirjamerkintä:

Kesäapulaiset tulevat työehtosopimuksen piiriin 1.1.2024 lukien.

4. Esihenkilösopimus on liite 2.

5. Tuntipalkkaisten työehtojen poikkeamat ovat liitteessä 3.

2 § Työsopimuksen tekeminen

1. Työsopimus tehdään työsuhteen alussa kirjallisesti tai sähköisesti mallin mukaan (liite 4).

2. Työehtosopimusta paremmista ehdoista on sovittava kirjallisesti.

3. Työsuhteen alussa on koeaika, jonka pituus on enintään kulloinkin voi- massa olevan lain mukainen.

4. Luottamusmies/yhteyshenkilö voi toimihenkilön suostumuksella tutustua työsopimukseen.

3 § Määräaikainen työsopimus

1. Työsopimus ei ole määräaikainen, ellei siitä ole nimenomaan sovittu mää- räaikaiseksi perustellusta syystä.

2. Määräaikaisuuden peruste on mainittava työsopimuksessa.

3. Työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava määräaikaisen työsuhteen päät- tymispäivä.

4 § Oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Toimihenkilön on suoritettava työnsä huolellisesti.

3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5 § Työsuhteen päättäminen

1. Toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on:

a. 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään 5 vuotta

b. 1 kuukausi työsuhteen kestettyä yli 5 vuotta.

2. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

a. 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään 1 vuoden

b. 1 kuukausi työsuhteen kestettyä yli 1 vuoden – 4 vuotta

c. 2 kuukautta työsuhteen kestettyä yli 4 vuotta – 8 vuotta

d. 4 kuukautta työsuhteen kestettyä yli 8 vuotta – 12 vuotta

e. 6 kuukautta työsuhteen kestettyä yli 12 vuotta.

3. Kohdista 1. ja 2. poiketen voivat työnantaja ja toimihenkilö sopia työsopi- musta tehtäessä siitä, että toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on enintään 2 kuukautta. Näissä tapauksissa työsuhteen jatkuttua yli 8 vuotta työnantajan noudattama irtisanomisaika kuitenkin pitenee kohdan 2 mukai- sesti.

Työsuhdetta päätettäessä voidaan sopia toimihenkilön noudattamasta irti- sanomisajasta toisin.

Työnantajan noudattama irtisanomisaika ei voi olla toimihenkilön irtisano- misaikaa lyhyempi.

4. Työsuhde on päätettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

5. Ennen varoitusta on toimihenkilöllä oikeus tulla kuulluksi ja käyttää apuna luottamusmiestä/yhteyshenkilöä.

3. TYÖAIKA

6 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on arkipäivisin 7 t – 7 t 40 min/vrk siten, että se on 37 tuntia/vko. Säännöllistä työaikaa voidaan sijoittaa myös lauantaille ja sun- nuntaille. Säännöllinen lauantai- ja sunnuntaityö toteutetaan liitteen 5 mu- kaisesti. Ellei lauantai- ja sunnuntaityö ole käytössä liitteen 5 mukaisesti, on lauantai vapaapäivä.

2. Työaika on yhdenjaksoinen; toisin sovittaessa sovitaan kohtuullisesta kor- vauksesta.

3. Sulkemisajan jälkeen varataan konttoreissa riittävästi säännöllistä työaikaa.

4. Työviikko alkaa maanantaina.

5. Juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.

6. Kansainvälisten maksujärjestelmien säännöllistä työaikaa arkipyhäviikoilla ja niiden korvauksia koskee liite 6.

7. Epätarkoituksenmukaisia lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

8. Säännöllisen työajan sijoittelun vaihdellessa on työtä varten laadittava työ- vuoroluettelo. Se on saatettava kirjallisesti toimihenkilöiden tietoon viimeis- tään kaksi viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jäl- keen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

9. Osaamisen kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen työajan lisäksi työn suo- rittamisen, ammatillisen kehittymisen ja työtehtävien muuttumisen kannalta tarpeellista osaamisen kehittämistä tai kouluttautumista. Tähän voidaan käyttää enintään 24 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa ja tältä ajalta maksetaan perustuntipalkka ilman olosuhde- tai muita lisiä.

Osaamisen kehittäminen tai kouluttautuminen voidaan toteuttaa siten, että säännöllinen työaika pitenee siihen käytettävällä ajalla, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää myös kokonaisia päiviä, mutta ei kuitenkaan arkipyhiä, ar- kipyhäviikkojen lauantaita tai sunnuntaipäiviä.

Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää kalenteri- vuoden aikana enintään kaksi lauantaipäivää, jollei toimihenkilön kanssa

toisin sovita. Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyt- tää lauantaipäivää silloin, kun se ei ole työvuoroluettelon mukainen sään- nöllinen työpäivä. Lauantaipäivän pituuden tulee olla vähintään kuusi tuntia, jollei toimihenkilön kanssa toisin sovita.

Osaamisen kehittämisen ja kouluttautumisen ajankohdasta, sisällöstä ja to- teutuksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin. Lauantain käyttämisestä osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen on toimihenkilölle ilmoitettava työehto- sopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräyksiä noudattaen, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Päätettäessä osaamisen kehittämisen tai kouluttautu- misen ajankohdasta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös toi- mihenkilön henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet.

Paikallisesti näistä asioista voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti.

Tämän sopimusmääräyksen toimivuutta seurataan yhteistoiminnassa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tässä määräyksessä tarkoitettu osaamisen kehittäminen ja koulut- tautuminen voi käsittää erilaisia muotoja, mutta sitä ei kuitenkaan ole tarkoitus osoittaa päivittäisen työn tekemiseen.

10. Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

11. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kah- den viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

12. Työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvan työajan seurantajaksosta sovitaan ensisijaisesti paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti. Xxxxxx sopi- mukseen päästä, seurantajakso voi olla enintään 12 kuukautta.

7 § Jaksottelu

1. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään tunnilla.

2. Viikoittaisen säännöllisen työajan on tasoituttava 3 viikossa 37 tuntiin.

3. Pysyvästä jaksottelusta ilmoitetaan kuukausi, ja tilapäisestä kaksi viikkoa etukäteen.

4. Ilmoitus tehdään toimihenkilölle ja luottamusmiehelle/yhteyshenkilölle.

5. Jaksottelusta laadittavasta työtuntilistasta selviävät työn aloittamis- ja lopet- tamisajat.

8 § Yksilöllinen työaika

1. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia yksilöllisestä työajasta.

2. Sovittava yksilöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 t/vko.

3. Työtuntilistan enimmäistyöaika on 10 t/vrk ja 48 t/vko.

4. Työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan 3 kuukau- dessa.

5. Erityistilanteissa tasoittumisjakso voidaan sopia enintään 12 kuukaudeksi.

6. Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja 6 §:n 1. kohdan mukai- sen työajan suhteessa.

7. Yksilöllistä työaikaa koskee liittojen ohjeistus (liite 7).

9 § Aatot

1. Uudenvuodenaaton ja kiirastorstain säännöllinen työaika on 5 tuntia.

10 § Vapaapäivät

1. Vuoden 1. työpäivänä työsuhteessa oleva saa 2 palkallista vapaapäivää.

2. Vapaapäivien edellytyksenä on vuoden aikana työskentely.

3. Työajan lyhennys toteutetaan täysinä vapaapäivinä, ellei toisin sovita.

4. Vapaan ajankohta ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen.

5. Pitämättä jääneet vapaapäivät korvataan vastaavana rahakorvauksena.

11 § Ruokailu

1. Työnantaja järjestää toimihenkilöille mahdollisuuden lounasruokailuun.

2. Ruokailu tapahtuu työajan ulkopuolella.

3. Työajan ollessa vähintään 6 tuntia on ruokatauko 20 minuuttia, ellei toisin sovita.

4. Ruokailuun osallistuva maksaa verotusarvon mukaisen ruokamaksun.

12 § Ylityö

1. Ylityötä on työehtosopimuksen säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehty työ.

2. Ylityötä voidaan toimihenkilön suostumuksella teettää lain sallimissa ra- joissa.

3. Toimihenkilö voi kieltäytyä ylityön tekemisestä asiallisen syyn perusteella.

4. Ylityökorvaus on:

a. arkipäivinä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %

b. sunnuntaina 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 %

5. Ylityökorvaus lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

6. Perustuntipalkka on toimihenkilön kuukausipalkka jaettuna luvulla 156.

7. Vuorokauden vaihtuminen ei alenna ylityökorvausperustetta.

8. Ylityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan voidaan sopia.

9. Ylityökorvaus maksetaan ja vapaa annetaan 2 kuukauden kuluessa, ellei toisin sovita.

10. Lauantai- ja sunnuntaityö on ylityötä, ellei liitteestä 5 muuta johdu.

13 § Ilta- ja yölisä

1. Säännöllisiltä iltatyötunneilta klo 17.30 – 23 maksetaan iltalisänä 22 %.

2. Säännöllisiltä yötyötunneilta klo 23 – 07 maksetaan yölisänä 30 %.

3. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

14 § Vuorolisä

1. Vuorotyössä vuorot vaihtuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. Perättäiset vuorot ovat enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tun- nin väli.

3. Säännöllisiltä vuorotyötunneilta maksettava:

a. iltavuorolisä on 22 %

b. yövuorolisä on 30 %

4. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

15 § Varallaolokorvaus

1. Varallaolossa on oltava sopimuksen mukaan paikassa, josta voidaan kutsua työhön.

2. Varallaolosta maksetaan 50 % perustuntipalkasta kuitenkin vähintään 2 tun- nin perustuntipalkka.

3. Varallaolon pituus sovitaan etukäteen.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

16 § Hälytyskorvaus

1. Hälytysluonteisesti työhön kutsuttavalle maksetaan hälytyskorvaus.

2. Korvauksen edellytyksenä on, että toimihenkilö on ehtinyt poistua työpai- kalta.

3. Hälytyskorvaus on 4 tunnin peruspalkka.

4. Hälytystyön ollessa ylityötä maksetaan ylityökorvaus.

17 § Soittokorvaus

1. Atk-toimihenkilölle maksetaan soittokorvaus työajan ulkopuolisesta soitosta.

2. Edellytyksenä on, että asia pystytään hoitamaan puhelimitse.

3. Korvaus on 3 tunnin perustuntipalkka.

4. PALKKAUS

18 § Palkkausmuoto

1. Palkka on kuukausipalkka.

2. Osakuukausipalkka lasketaan jakamalla ja kertomalla kuukausipalkka työ- päivillä.

3. Alle 32 t/vko työskentelevän palkka on tuntipalkka.

4. Alle 32 t/vko työskentelevän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 152.

19 § Palkkaperiaatteet

1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti ottaen huomioon työn vaati- vuus, toimihenkilön pätevyys ja työsuoritus sekä periaate: sama palkka sa- masta tai vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä.

Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy vaativuusluokittelun perusteella.

Konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä voidaan laatia kuhunkin vaativuusluokkaan sen vaativuustasoa vastaavia työnkuvauksia. Tavoit- teena on toimien sijoittaminen vaativuusluokkiin yhteisymmärryksessä.

Työsuhteen aikana arvioidaan työn vaativuuden muutoksia työehtosopimuk- sessa olevan vaativuusluokittelun avulla, ellei ryhmä- tai konsernitasolla tai muissa yrityksissä toisin sovita.

Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä.

Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista arvioidaan työehtosopimuksen ar- viointilomakkeen perusteella, ellei konserni- tai ryhmätasolla tai muissa yri- tyksissä toisin sovita.

2. Yritys päättää palkkapolitiikan konserni- tai ryhmäkohtaisen palkkapolitiikan käsittelyn ja yrityskohtaisten keskustelujen jälkeen ja perehdyttää henkilös- tön siihen riittävästi.

3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat:

a. työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset

b. kokemus työtehtävissä

c. päätehtävää vaativammat osatehtävät

d. pätevyys

e. vastuu

f. työsuoritus

4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen, jonka toimihenkilöt kokevat oikeu- denmukaiseksi ja kannustavaksi.

20 § Vaativuusluokittelu

1. Vaativuusluokka määräytyy päätehtävän perusteella.

2. Työnantaja ilmoittaa vaativuusluokan ja päätehtävän toimihenkilölle kirjalli- sesti.

3. Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- ja konsernitasolla sekä muissa yrityksissä palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n mukaisesti.

4. Vaativuusluokittelu on liitteenä 8a.

21 § Vaativuusluokan muutos

1. Päätehtävän muuttuessa määritellään vaativuusluokka uudestaan, jolloin palkan korotus toteutetaan päätehtävämuutosta seuraavan kuukauden alusta. Muut tehtävän vaativuuden noususta johtuvat palkankorotukset to- teutetaan pääsääntöisesti palkkakeskustelussa.

2. Henkilön hakeutuessa alemman vaativuusluokan päätehtävään voidaan vaativuusluokka ja palkka alentaa siirtoa seuraavan kuukauden alusta.

3. Muutoin päätehtävän vaativuuden alentuessa voidaan vaativuusluokka ja palkka alentaa tehtävän muutosta seuraavan 4. kuukauden alusta. Asia kä- sitellään luottamusmiehen/yhteyshenkilön kanssa.

4. Vaativuusluokan aleneminen pienentää vähimmäispalkan muutoksen ver- ran palkkaa.

22 § Vaativuusluokan mukaisen vähimmäispalkan ylittävä osa vaativuusluo- kan noustessa

1. Vaativuusluokan noustessa seuraavaan luokkaan vähimmäispalkan ylittä- vän osan säilyvyys arvioidaan esihenkilön ja toimihenkilön välisessä kes- kustelussa. Palkankorotus on vähintään 90 % vähimmäispalkan muutok- sesta. Jollei arviointikeskustelua käydä, palkkaa korotetaan vähintään vä- himmäispalkan muutoksen verran.

2. Luottamusmiehellä/yhteyshenkilöllä on oikeus esittää käsityksensä asiasta.

23 § Vaativuusluokan tilapäinen muutos

1. Päätehtävän vaativuuden tilapäinen aleneminen ei muuta palkkaa ja vaati- vuusluokkaa.

2. Päätehtävän vaativuuden vähintään kuukauden kestävän nousun aikana maksetaan uuden vaativuusluokan mukaista palkkaa.

24 § Vähimmäispalkat

1. Vaativuusluokkien mukaiset vähimmäispalkat ovat liitteessä 9.

2. Työsuhteen alussa toimihenkilölle voidaan maksaa harjoitteluajan palkkaa, joka on vähintään 90 % tehtävän mukaisesta vähimmäispalkasta. Harjoit- teluaika voi kestää enintään yhden vuoden.

Pöytäkirjamerkintä:

90 %:n vähimmäispalkka koskee 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavaa harjoitteluaikaa.

5. VUOSILOMA

25 § Vuosiloma

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päättyessä:

a. alle vuoden 2 arkipäivää/kk

b. vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk

c. vähintään 10 vuotta 3 arkipäivää/kk

d. 31.3.1993 mennessä vähintään 15 vuotta 3,5 arkipäivää/kk.

3. Työsuhteen kestoaikana pidetään samassa työnantajaryhmässä yhteensä palveltua aikaa.

4. Ennen 1.6.1995 palveltu aika otetaan huomioon 31.5.1995 voimassa ollei- den sääntöjen mukaan.

5. Talviloma annetaan samana kalenterivuotena kuin kesäloma, ellei toisin so- vita.

6. Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan 2 kappaleen mukaan.

7. Jos toimihenkilön työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräy- tymisvuoden aikana, lasketaan lomapalkka tai lomakorvaus vuosilomalain 12 §:n mukaisesti. Jos toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa työehtosopimuk- sen mukaisesti enemmän kuin 30 päivää, lasketaan vuosilomapalkka tai lo- makorvaus näiltä vuosilomapäiviltä päiväarvolla 0,38 %.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2014 alkaen ansaittuihin vuosilo- miin.

26 § Lomaraha

1. Vuosilomalle jäävälle maksetaan lomarahaa 50 % lakisääteisen vuosiloman palkasta.

2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä tai yrityksessä sovitulla tavalla.

3. Lomaraha maksetaan vuosilomaltaan hoitovapaalle tai asevelvolliseksi siir- tyvälle.

4. Xxxxxxxxx ei makseta työsuhteen päättyessä paitsi eläkkeelle siirtyvälle.

27 § Vuosilomasapatti

1. Vuosilomasapatiksi voi toimihenkilö sovittaessa säästää:

a. 24 päivää ylittävää vuosilomaoikeutta

b. säästetyn vuosiloman lomarahoja vastaavan vapaa-ajan

c. 2 vapaapäivää (10 §)

d. ylityövapaata.

2. Vuosilomasapatti pidetään sovittavana ajankohtana viimeistään 5 vuoden kuluessa.

3. Etukäteen laaditaan suunnitelma säästämisestä ja vuosilomasapatin pitämi- sestä.

4. Vuosilomasapattiin noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä.

5. Vuosilomasapatin toteutuksesta sovitaan tarkemmin yrityskohtaisesti.

6. POISSAOLO

28 § Lapsen syntymä

1. Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata anne- taan lain mukaan.

2. Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n (28/2022) mukaiseen raskausrahaan, maksetaan raskausrahakauden alusta lukien yh- denjaksoisesti täyttä palkkaa 40 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

3. Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1. tai 2. momenttien (28/2022) mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan täyttä palk- kaa 32 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

4. Jos toimihenkilö on adoptoinut lapsen sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 3. momentin (28/2022) mukaisesti, hänelle maksetaan täyttä palkkaa 32 arkipäi- vän pituiselta ajanjaksolta adoptiolapsen hoitoon ottamisen alusta lukien.

5. Palkallisuus edellyttää 9 kuukauden työsuhdetta ja suunnitelmaa työhön pa- luusta niissä tilanteissa, joissa työsopimuksen voimassaolo jatkuu perhevapaan päättymisen jälkeen.

6. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota tässä pykälässä tarkoitetulta vapaalta palaavan toimihenkilön perehdyttämiseen tilanteissa, joissa työpaikalla on va- paan aikana tapahtunut olennaisia muutoksia, joilla on vaikutuksia asianomai- sen toimihenkilön työtehtäviin.

Pöytäkirjamerkintä 28 §:n voimaantulosta:

Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä nou- datetaan sopimuksen voimaantullessa niihin toimihenkilöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muu- toksia ja joiden oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 1.6.2023 tai sen jälkeen. Xxxxxx toimihenkilöihin noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 1.6.2023, noudatetaan työsuhteessa 28.2.2023 asti voimassa olleen työehtosopimuksen äitiys-, isyys- ja adoptiovapaata koskevia määräyksiä.

29 § Sairastuminen

1. Sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön saa palkkansa kunkin työkyvyt- tömyystapauksen yhteydessä vähintään:

a. 4 viikolta työsuhteen kestettyä alle 3 vuotta

b. 5 viikolta työsuhteen kestettyä 3-5 vuotta

c. 6 viikolta työsuhteen kestettyä yli 5 vuotta.

2. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyydestä ja sen arvioitu kesto.

3. Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys.

4. Nimetessään lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimis- kustannukset.

30 § Lääkärintarkastukset

1. Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana:

a. lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä laboratorio- tai rönt- gentutkimuksessa

b. työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä fysikaalisessa hoi- dossa

c. äkillisen hammassairauden sattuessa hammaslääkärin vastaan- otolla

d. raskauden edellyttämissä tarkastuksissa

e. lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauden toteamiseksi

f. neuvolatarkastuksissa lapsen kanssa.

g. syöpäsairauksien edellyttämässä välttämättömässä lääketieteel- lisessä toimenpiteessä.

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että:

a. asiaa ei ole saatu järjestetyksi työajan ulkopuolella ja

b. tarpeetonta työajan menetystä vältetään.

3. Työterveyshuollon tarkastukseen osallistuvalle maksetaan välttämättömät matkakulut.

31 § Lyhyt tilapäispoissaolo

1. Palkka- ja muita etuja ei vähennä työpäivänä tapahtuva lyhyt poissaolo, joka johtuu:

a. lähiomaisen äkillisestä sairaudesta, kuolemasta tai hautajaisista; enintään 1 päivä

b. alle 10-vuotiaan lapsensa tai alle 18-vuotiaan valtioneuvoston ase- tuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sai- rautta sairastavan lapsensa äkillisestä sairaustapauksesta; 3 päivää

c. omista vihkiäisistä ja asuntomuutosta

d. toimihenkilön 50- ja 60-vuotispäivistä

e. Ammattiliitto Pro ry:n tai sen jäsenyhdistyksen edustajiston tai halli- tuksen tai neuvottelukunnan tai keskusjärjestön edustajiston tai halli- tuksen kokouksesta

f. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n hallituksen tai taustaryhmän ko- kouksesta.

7. MATKAT

32 § Matkakustannukset

1. Matkakustannukset korvataan yrityksen matkustussäännön mukaan.

2. Liittojen välinen mallimatkustussääntö on liite 10.

3. Työstä aiheutuvista lisämatkakustannuksista sovitaan paikallisesti.

8. VAKUUTUS JA ELÄKE

33 § Ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja kustantaa toimihenkilöiden ryhmähenkivakuutuksen.

34 § Eläke-edut

1. Eläketurva järjestetään kulloinkin voimassa olevan työntekijäin eläkelain mukaisesti.

2. Lisäeläketurvasta osapuolet ovat tehneet erilliset pöytäkirjat (liite 11 ja 11a).

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

35 § Kokoontuminen työpaikalla

1. Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n yritysyhdistykset ja ammattiosastot voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista edellyttäen, että:

a. kokouksen pidosta etukäteen sovitaan työnantajan kanssa

b. työnantaja osoittaa tarkoitukseen soveltuvan kokouspaikan

c. järjestyksestä ja siisteydestä vastaa järjestäjä

d. järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

36 § Luottamusmies ja yhteyshenkilö

1. Luottamusmiessopimus on liite 12.

2. Yhteyshenkilösopimus on liite 12a.

37 § Koulutus

1. Koulutussopimus on liite 13.

38 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Neuvottelumenettelyssä noudatetaan luottamusmiessopimusta sekä yh- teyshenkilösopimusta.

2. Elleivät osapuolet pääse yhteisymmärrykseen, voidaan asia viedä työtuo- mioistuimeen.

39 § Työrauhavelvoite

1. Sopimuskokonaisuuteen tai -määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat kielletyt.

2. Myötätunto- ja poliittisista työtaisteluista on ilmoitettava työnantajaliitolle nel- jää päivää aikaisemmin.

10. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

40 § Paikallinen sopiminen

1. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoro- puhelua ja tasapainoista neuvotteluasemaa työnantajan ja henkilöstönedus- tajien välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius

aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla.

2. Konserni- ja ryhmätasolla voidaan pakottavat lainsäännökset huomioon ot- taen sopia poikkeavasti seuraavista työehtosopimuksen määräyksistä:

• 6 §:n määräyksistä poiketen voidaan sopia siitä, että säännöllinen työ- aika on keskimäärin 6 §:n 1. kohdan mukainen (mm. työaikapankki)

• 6 §:n 9. kohdassa tarkoitetusta osaamisen kehittämisestä säännöllisen työajan ulkopuolella

• 6 §:n 12. kohdassa tarkoitetusta liukuvan työajan seurantajaksosta

• 7 §:n työajan jaksottelua koskevista määräyksistä

• 12 § 8 kohdan ylityökorvauksen vaihtamisesta vapaa-aikaan

• 11 §:n ruokailua koskevista määräyksistä.

• 25 §:n vuosilomaa koskevasta määräyksestä siten, että voidaan siirtyä viisipäiväiseen vuosilomaviikkoon siten, että vuosilomapalkkaa, loma- korvausta ja lomarahaa ei heikennetä.

• 26-27 §:n lomarahaa ja vuosilomasapattia koskevista määräyksistä.

• Viikonlopputyöstä ja erityistyöpisteistä liitteen 5 mukaisesti.

• Liitteen 8 mukaisista asioista, joista voidaan sopia palkkakeskustelupöy- täkirjan 9 §:n mukaisesti toisin.

Mikäli kyse ei ole konsernista tai ryhmästä, vastaava sopimusoikeus on yri- tyksillä. Kun yritys on osa konsernia tai ryhmää, niin yritystason sopimusoi- keus on niistä edellä mainituista asioista, joiden osalta toisinsopimisoikeu- den siirrosta on sovittu konserni- tai ryhmätasolla.

Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat konsernin osalta konserni ja rekis- teröidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro, YTN), pankkiryhmän osalta rekiste- röity työnantajayhdistys ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro, YTN) sekä yritysten osalta työnantaja ja luottamusmies/ yhteyshenkilö.

3. Henkilöstön edustajilla, jotka osallistuvat paikallista sopimusta koskevaan neuvotteluun, on oikeus saada neuvoteltavaan asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot.

4. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.

5. Paikallisen sopimuksen tulee olla kirjallinen. Siitä tulee käydä ilmi, mistä työ- ehtosopimuksen määräyksestä on sovittu toisin, keitä sopimus koskee, mikä on sopimuksen sisältö ja voimaantuloajankohta.

6. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen.

7. Sopimus on lähetettävä tiedoksi asianomaisille liitoille.

8. Liitot seuraavat paikallisten sopimusten toteutumista ja tarvittaessa ohjeis- tavat paikallisia osapuolia.

9. Sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin liittojen välisellä työehtosopi- muksella.

10. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat eri- mielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen.

41 § Jäsenmaksuperintä

1. Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenliiton jäsen- maksu peritään palkasta toimihenkilön annettua valtuutuksen.

2. Verotusta varten työnantaja antaa todistuksen pidätetystä summasta.

42 § Sopimuksen esilläolo

1. Sopimus on pidettävä työpaikan toimihenkilöiden nähtävillä.

43 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 28.2.2025 saakka.

2. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirja on liite 14.

Helsingissä 9.3.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

LIITE 1 RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Pankkialan, rahoitusyhtiöiden ja eri yrityskohtaiset työehtosopimukset on yhdistetty rahoitusalan työehtosopimukseksi 1.6.1995.

2. Sopijapuolet pyrkivät vahvistamaan sopimusten yhdistämisellä noudatettua toimialaperiaatetta.

3. Rahoitusalan työehtosopimuksen 1.2 §:n muita yrityksiä ovat 9.3.2023:

1. NASDAQ OMX Nordic Oy

2. Nets Denmark A/S Finnish Branch

3. Nordea Bank Abp

4. OP Osuuskunta

5. Säästöpankkiliitto ry

6. Suomen Hypoteekkiyhdistys

7. POP Pankkikeskus Osk

8. Figure Taloushallinto Oy

LIITE 2 ESIHENKILÖSOPIMUS

Sopijapuolet ovat yksimielisiä, että alalla perinteisesti noudatettu toimialaperi- aate, esihenkilöiden keskeinen asema, yksilöllisyys ja esihenkilöiden työsuhtei- den myönteinen kehittyminen edellyttävät sopimustoiminnan jatkuvaa kehittä- mistä.

Esihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä itseään koske- vassa henkilöstö- ja palkkapolitiikassa on sovittu seuraavaa.

1 § SOVELTAMISALA

1. Sopimus koskee esihenkilötehtäviin nimettyjä toimihenkilöitä.

2 § TYÖEHDOT

1. Työehdot määräytyvät rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan, ellei sopi- muksesta muuta johdu.

3 § TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA KOEAIKA

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti mallin mukaan (liite).

2. Koeaika on 4 kuukautta.

3. Esihenkilölle annettava erityiskoulutus mahdollistaa 6 kuukauden koe- ajasta sopimisen.

4 § PALKAT

1. Esihenkilöiden palkankorotuksista, kokemusvuosijärjestelmästä ja vähim- mäispalkasta liitot neuvottelevat erikseen.

2. Esihenkilöiden palkkausperusteita ja -politiikkaa käsitellään 7 §:n neuvotte- lumenettelyssä.

3. Esihenkilöiden henkilökohtainen palkka määräytyy työsopimuksen perus- teella.

5 § TYÖRAUHAVELVOITE JA JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kielletyt.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

6 § ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU

1. Tulkintaerimielisyyksistä on ensin keskusteltava esihenkilön kanssa.

2. Seuraavaksi neuvottelevat työnantajan edustaja ja esihenkilöiden edustaja.

3. Esihenkilöiden edustajalla on neuvottelevan luottamusmiehen asema ja oi- keudet.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta, noudatetaan luottamusmiessopimusta.

7 § NEUVOTTELUMENETTELY

1. Yrityskohtaisesti sovitaan neuvottelumenettelyn sisällöstä ja järjestämi- sestä.

2. Neuvottelumenettelyssä voidaan käsitellä mm. esihenkilöitä koskevia:

a. työehtosopimuksen palkkamääräysten soveltamista

b. palkkausperusteita ja –politiikkaa

c. ammatillista kehittämistä

d. johtamisjärjestelmiä

8 § VOIMASSAOLO

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 3 TUNTIPALKKAISTEN ERILLISMÄÄRÄYKSET

1 § SOVELTAMISALA

1. Sopimus koskee toimihenkilöitä:

a. joiden säännöllinen työaika on alle 32 tuntia viikossa

b. jotka kuuluvat rahoitusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

2. Tuntipalkkaisiin noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta, ellei tästä so- pimuksesta muuta johdu.

2 § TYÖAIKA

1. Säännöllinen työaika on enintään 7 t 40 min/vrk siten, että se on enintään 37 t/vko.

2. Säännöllisestä työajasta sovitaan työsopimuksella.

3. Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja päivittäinen työaika vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan kuukausittain etukäteen.

3 § LISÄ- JA YLITYÖ

1. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2. Säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ on ylityötä.

4 § LOMAKORVAUS

1. Lomapalkan ja lomarahan sijasta maksettava lomakorvaus on:

a. 13,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b. 17 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c. 19 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta

d. 21 % työsuhteen kestettyä 31.3.1993 vähintään 15 vuotta.

2. Työsuhteen päättyessä on lomakorvaus:

a. 8,5 % työsuhteen kestettyä alle 1 vuoden

b. 11 % työsuhteen kestettyä vähintään 1 vuoden

c. 12 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta

d. 13 % työsuhteen kestettyä 31.3.1993 vähintään 15 vuotta.

3. Lomakorvaus lasketaan:

a) vuosilomalain mukaan määräytyvästä lomanmääräytymisvuoden an- siosta

b) edellisen vuoden lomakorvauksesta

c) lakisääteisen synnytysloman ajan keskipalkasta.

5 § LAPSEN SYNTYMÄ JA ADOPTIO

1. Työnantaja maksaa palkkaa 6 edellisen kuukauden keskipalkan mukaan työehtosopimuksen 28 §:n mukaisesti.

6 § TOIMIHENKILÖN SAIRASTUMINEN

1. Jos ei etukäteen ole vahvistettu työpäivien lukumäärää, sijoittumista eikä työaikaa, määräytyy sairausajan palkka 6 edellisen kuukauden keskipalkan perusteella.

7 § PALKKAUS

1. Tilapäinen siirto korkeampaa vähimmäispalkkaa edellyttävään tehtävään korvataan maksamalla tältä ajalta tehtävän edellyttämä korkeampi tunti- palkka siirtoa seuraavan päivän alusta lukien.

8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 4 TYÖSOPIMUSMALLI

1. TYÖSOPIMUK- SEN TEKIJÄT	Työnantajan nimi:
	(jota tässä sopimuksessa kutsutaan yritykseksi)
	Toimihenkilön nimi:
	(jota tässä sopimuksessa kutsutaan toimihenkilöksi)
	Henkilötunnus:	Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllä maini- tulle yritykselle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin.
2. TYÖSOPIMUK- SEN VOIMASSAOLO	Työsopimus on voimassa toistaiseksi, alkaen:
	Työsopimus on voimassa määräajan, alkaen: päättyen:
	Määräaikaisuuden peruste:
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien noudatetaan _ kuukauden koeaikaa (enintään voimassaolevan lain mukainen), jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
4. TYÖAIKA JA TYÖPAIKKA	Säännöllinen työaika:		Työpaikka:
	Yrityksellä on oikeus muuttaa näitä työsopimuksen ehtoja vain työnjohto-oikeutensa rajoissa.
5. YLITYÖT	Toimihenkilöllä voidaan teettää ylityötä lain ja työehtosopimuksen mukaisesti.
6. TYÖTEHTÄVÄ	Toimihenkilö aloittaa työskentelynsä seuraavassa työtehtävässä ja hän on velvollinen suorit- tamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä. Työtehtävä:
	Xxxxxxxxxxxxx kanssa on sovittu seuraavan määrätynlaisen työn tekemisestä ja hän on vel- vollinen suorittamaan muuta työtä erikseen sovittaessa tai erityisen tarpeen vaatiessa. Työtehtävä:
7. PALKKA- EHTOJEN PE- RUSTIEDOT	Kokemusvuodet työsuhteen alussa: vuotta kuukautta
	Palkka työsuh- teen alussa:	Vaativuus- luokka:	Palkan määrä €/kk/t:
8. NOUDATET- TAVA TYÖEHTO- SOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia la- keja, asianmukaisesti annettuja yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä sekä rahoitusalan työehtoso- pimusta siltä osin kuin tässä työsopimuksessa ei ole sovittu toimihenkilölle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT	Sovitut alan sopimusta paremmat / sopimukseen sisältymättömät työ- ja palkkaehdot: -
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan toimihenkilölle ja yksi jää yritykselle.
	Paikka ja aika:
Työnantajan edustajan allekirjoitus:			Toimihenkilön allekirjoitus:

LIITE 5 PAIKALLINEN SOPIMINEN VIIKONLOPPUTYÖSTÄ JA ERITYISTYÖPISTEET

1 § ERITYISTYÖPISTEET JA AUTOMAATIT

1. Matkustajaterminaaleissa, lentokentillä, satamissa ja vastaavissa liittojen erikseen sopimissa toimipisteissä voidaan työskennellä säännöllisesti lau- antaisin ja sunnuntaisin.

2. Pankkikohtaisessa sopimismenettelyssä voidaan kirjallisesti sopia auto- maattien viikonloppupäivystyksestä.

2 § SÄÄNNÖLLINEN LAUANTAITYÖ

1. Toimihenkilöllä voidaan teettää säännöllistä työtä lauantaisin atk-keskuk- sissa.

3 § LAUANTAILISÄ

1. Lauantaina 2 §:n mukaisesta työstä maksettava lisä on 50 % perustuntipal- kasta.

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN VIIKONLOPPUTYÖSTÄ

1. Säännöllisen työajan sijoittamisesta lauantaille ja sunnuntaille sovitaan en- sisijaisesti paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti. Mikäli yrityk- sessä ei ole luottamusmiestä/yhteyshenkilöä, sovitaan säännöllisen työajan sijoittamisesta lauantaille ja sunnuntaille niiden toimihenkilöiden kanssa, joita asia koskee.

2. Otettaessa säännöllinen lauantai- ja sunnuntaityö käyttöön ensi kerran tai tehtäessä lauantai- ja sunnuntaityön käyttöön olennaisia muutoksia sovitaan siitä vähintään 9 viikon neuvotteluaikaa noudattaen, elleivät osapuolet sovi neuvotteluajasta toisin. Neuvotteluaika alkaa työnantajan antamasta neu- votteluesityksestä. Neuvotteluesityksestä on käytävä ilmi ainakin tiedot lau- antai- ja sunnuntaityön tarpeesta, suunnitellun toiminnan laajuudesta ja koh- dentumisesta, tarvittavan henkilöstön määrästä ja työvuorojen vaihtuvuu- desta, työjärjestelyistä, loma- ja vapaapäiväjärjestelyistä, korvauksista sekä siitä, miten lauantai- ja sunnuntaityön teettämistä on tarkoitus seurata yh- teistoiminnassa.

3. Uutta sopimusta koskevat neuvottelut käydään sopimuksen voimassaoloai- kana. Neuvottelut on aloitettava välittömästi sopimuksen irtisanomisen jäl- keen.

4. Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan myös silloin, kun neuvotellaan uu- desta sopimuksesta, joka ei tule voimaan välittömästi aiemman sopimuksen päättymisen jälkeen.

5. Lauantai- ja sunnuntaityöstä paikallisesti sovittaessa voidaan samalla sopia myös

• siitä, että työviikko on keskimäärin viisipäiväinen,

• vapaapäivien antamisesta muutoin kuin peräkkäisinä,

• liukuvan työajan enimmäistuntimäärän (60 h) ylittämisestä, mikäli sa- malla sovitaan työaikapankkijärjestelmän käyttöönottamisesta työehto- sopimuksen liitteen mukaisesti,

• työehtosopimuksen 15 §:n mukaisesta varallaolokorvauksesta.

6. Tämän liitteen mukainen paikallinen sopimus täyttää säännöllisen lauantai- ja sunnuntaityöhön siirtymiseen liittyvät yhteistoimintalain mukaiset velvoit- teet.

7. Jollei paikalliseen sopimukseen päästä tai kun lauantai- ja sunnuntaityötä koskeva paikallinen sopimus päättyy ja uutta sopimusta ei ole saatu neuvo- teltua ennen vanhan sopimuksen päättymistä, työnantaja voi toteuttaa työ- aikajärjestelyt 6 §:n mukaisesti.

5 § VOIMASSA OLEVAT PAIKALLISET SOPIMUKSET

1. Aiemman liitteen 5 mukaisesti sovitut paikalliset sopimukset ovat voimassa siten kuin niiden voimassaolosta on paikallisesti sovittu.

6 § VIIKONLOPPUTYÖN TEETTÄMINEN ILMAN PAIKALLISTA SOPIMUSTA

Jollei 4 §:n mukaista paikallista sopimusta säännöllisestä lauantai- ja sunnun- taityöstä ole syntynyt, voi yritys päättää säännöllisen lauantai- ja sunnuntaityön teettämisestä seuraavasti:

1. Ennen kuin yritys ottaa käyttöön säännöllisen työajan sijoittamisen lauan- taille ja sunnuntaille, on yrityksen ensin neuvoteltava lauantaina ja sunnun- taina tehtävän työn toteuttamisesta yhteistoimintalain 3 luvun mukaisesti. Neuvotteluissa on käsiteltävä ainakin tämän liitteen 4 §:n kohdassa 2. mai- nitut asiat. Lisäksi käydään läpi jäljempänä kohdassa 3. tarkoitettujen va- paaehtoisten selvittämiseen liittyvät menettelytavat.

2. Ennen kuin työnantaja ottaa käyttöön lauantai- ja sunnuntaityön, työnantaja tiedottaa henkilöstön edustajille ja henkilöstölle lauantai- ja sunnuntaityön toteuttamisen tavasta ja järjestelyistä.

3. Säännöllisen lauantai- ja sunnuntaityön tekeminen perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen. Jos vapaaehtoisia ei ole riittävästi, työnantaja voi päät- tää lauantai- ja sunnuntaityön tekijöistä jäljempänä mainituin rajoituksin.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisen sopimuksen perusteella viikonlopputyöhön mahdolli- sesti annettu suostumus ei ole voimassa käytettäessä tämän §:n mukaista viikonlopputyötä.

4. Toimihenkilöllä, joiden työsuhde on alkanut ennen 1.3.2018, on perustel- lusta syystä oikeus peruuttaa suostumuksensa ilmoittamalla siitä neljä kuu- kautta etukäteen.

5. Työnantajan määräyksestä viikonlopputyötä voidaan teetättää kullakin toi- mihenkilöllä korkeintaan yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Rajoitus on voimassa 31.7.2019 saakka.

6. Toimihenkilöillä on erittäin painavan henkilökohtaisen esteen johdosta oi- keus kieltäytyä lauantai- ja sunnuntaityöstä. Esteen on liityttävä nimenomai- sesti lauantai- ja sunnuntaityön tekemiseen. Oikeus on määräaikainen ja kestää esteen olemassaolon ajan. Lisäksi edellytyksenä on, että työnanta- jalla on osoittaa työtä maanantain ja perjantain välille. Toimihenkilö esittää työnantajalle selvityksen, jonka perusteella työnantaja voi arvioida esteen olemassaolon ja keston.

7. Uudet toimihenkilöt (työsuhde alkanut 1.3.2018 tai sen jälkeen) voidaan määrätä viikonlopputyöhön 1.6.2018 lukien.

8. Lauantai- ja sunnuntaityötä pyritään teettämään tasapuolisesti ja työnanta- jan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon toimihenkilöiden toi- veet. Tasapuolisuuden toteutumista seurataan yhteistoiminnassa.

Toimihenkilöllä on oikeus vähintään yhteen vapaaseen viikonloppuun kuu- kaudessa, ellei toimihenkilön kanssa tapauskohtaisesti muuta sovita. Pidet- täessä vuosilomaa vähintään kuusi päivää yksi tällainen viikonloppu on si- joitettava vuosilomaa edeltävään viikonloppuun, ellei toimihenkilön kanssa sovita toisin. Vapaa viikonloppu kuluu vuosiloman aikana vain, jos kuukau- den kaikki viikonloput ovat vuosilomaa. Lisäksi vähintään kuuden päivän vuosilomaa välittömästi seuraava sunnuntai on vapaa.

Toimihenkilöllä on edellä mainitun lisäksi oikeus vähintään viiteen vapaa- seen lauantaihin ja seitsemään vapaaseen sunnuntaihin vuodessa, ellei toi- mihenkilön kanssa tapauskohtaisesti sovita toisin. Vuosilomaan sisältyvä viikonloppu ei kuluta näitä päiviä.

Xxxxxx toimihenkilö katsoo, että viikonlopputyötä ei ole teetetty tasapuoli- sesti, tilannetta tarkastellaan yhdessä työnantajan kanssa. Luottamusmie- hellä/yhteyshenkilöllä on oikeus esittää käsityksensä asiasta. Työnantaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin yhdessä havaittujen ongelmien korjaa- miseksi.

9. Lauantai- ja sunnuntaityötä käyttävissä toiminnoissa työvuoroluettelosta on voimassa, mitä työehtosopimuksen 6 §:n 8. kohdassa määrätään.

10. Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan 50 %:lla ko- rotettua palkkaa. Säännöllisenä työaikana tehtävästä sunnuntaityöstä mak- setaan 100 %:lla korotettua palkkaa.

11. Kohtien 1–9 määräykset tulevat sunnuntaityön osalta voimaan 1.1.2019. Sunnuntaityön käyttöön ottaminen ei edellytä uusia liitteen 5 4 §:n mukaisia paikallisen sopimisen neuvotteluita, mikäli ne on jo käyty.

7 § VAPAAPÄIVÄT

1. Työviikko on viisipäiväinen. Vapaapäivät annetaan peräkkäisinä päivinä, ell- eivät työnantaja ja toimihenkilö toisin sovi.

2. Mikäli lauantai- ja sunnuntaityö on toteutettu liitteen 5 mukaisesti, viikonlo- puksi osuvat arkipyhät sekä joulu- ja juhannusaatto lyhentävät ko. viikon työaikaa, mikäli ne olisivat olleet työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä.

8 § VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 6 SOPIMUS KANSAINVÄLISTEN MAKSUJÄRJESTELMIEN TYÖAIKAJÄRJESTE- LYISTÄ

Kansainvälisten maksujärjestelmien (esim. TARGET, EBA) toteuttaminen on ai- heuttanut muutostarpeen rahoitusalan työehtosopimuksen 1.4.1999 noudatet- tuihin työaikamääräyksiin. Tämän sopimuksen työaikajärjestelyt, joista on yri- tyskohtaisesti neuvoteltu 2 §:n mukaisesti, on tarkoitettu kansainvälisiin maksu- järjestelmiin liittyviin töihin ja niiden tukitehtäviin maanantai-perjantai välisenä aikana arkipyhäviikolla.

Pankkialan Työnantajaliitto ja Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen ammattiliitto SUORA ovat sopineet kansainvälisten maksujärjestelmiin liittyvistä työaikajär- jestelyistä seuraavaa:

1 § ARKIPYHÄVIIKKOJEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA KORVAUKSET

1. Arkipyhinä, juhannusaattona ja jouluaattona säännöllinen työaika korvataan 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 % korotettuna.

2. Kiirastorstaina klo 14 jälkeen säännöllinen työ korvataan 75 % korotettuna ja uudenvuodenaattona klo 14 jälkeen säännöllinen työ korvataan 100 % korotettuna.

3. Muiden arkipyhien (loppiainen, vappu, helatorstai, pyhäinpäivä ja itsenäi- syyspäivä) aattoina klo 17.30 jälkeen tehtävä säännöllinen työ korvataan 75

% korotettuna.

4. Arkipyhänä työskentelevälle annetaan vapaapäivä ko. arkipyhäviikolla, ellei muuta työnantajan ja toimihenkilön kesken sovita.

2 § YRITYSKOHTAISESTI NEUVOTELTAVAT ASIAT

1. Yrityskohtaisesti neuvotellaan yhteistoimintamenettelyssä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken työaikajärjestelyiden perusteista, vaikutuk- sista ja vaihtoehdoista. Neuvotteluissa tulee käsitellä mm. jäljempänä to- dettuja asiakokonaisuuksia:

• Toiminnan laajuus

• Työvoiman riittävyys

• Työjärjestelyt ja vastuut

• Työvuoroluettelot

• Arkipyhiä ja niiden aattoja koskevan työvuoroluettelon vahvistaminen 6 kk aikaisemmin, jos se on mahdollista

• Lastenhoitovaikeudet ja muut perustellut syyt

• Tasapuolinen kohtelu

• Ruokailumahdollisuuden järjestäminen

• Työmatkat ja korvaukset

• Varallaolo

• Turvallisuusnäkökohdat

3 § VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 7 YKSILÖLLINEN TYÖAIKA

1 § YKSILÖLLISEN TYÖAJAN TARKOITUS

1. Yksilöllinen työaika mahdollistaa perinteisestä työaikajärjestelmästä poik- keavat työajat.

2. Yksilöllinen työaika perustuu vapaaehtoisuuteen.

2 § SOPIMINEN YKSILÖLLISESTÄ TYÖAJASTA

1. Yksilöllinen työaika edellyttää sopimusta työnantajan ja toimihenkilön välillä.

2. Sopimus tehdään tämän sopimuksen osapuolten yhteisesti laatiman työai- kasopimusmallin mukaisesti.

3. Uudet toimihenkilöt tulevat perinteisen työaikajärjestelmän piiriin.

4. Yksilöllisen työajan päätyttyä on oikeus palata perinteiseen työaikamalliin.

5. Luottamusmies/yhteyshenkilö voi toimihenkilön suostumuksella tutustua työaikasopimukseen.

3 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Sopimus voi olla enintään vuoden määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

2. Määräaikainen yksilöllinen työaika päättyy ilman irtisanomisaikaa.

3. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vuoden jatkuttuaan irtisanottavissa 2 kuukauden irtisanomisajalla. Yksilöllinen työaika jatkuu kuitenkin irtisano- misajan päättymishetkellä voimassa olevan tasoittumisjakson loppuun asti.

4. Määräaikaisen tai alle vuoden kestäneen toistaiseksi voimassa olevan sopi- muksen irtisanominen on mahdollista sovittaessa tai 2 kuukauden irtisano- misajalla erityisen painavasta ennalta arvaamattomasta syystä.

4 § TYÖAIKA

1. Yritys ja toimihenkilö sopivat keskimääräisestä työajasta.

2. Sovittava keskimääräinen työaika on enintään 40 tuntia viikossa.

3. Työvuorolistan mukainen enimmäistyöaika on 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

4. Yksilöllisen työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan enintään 3 kuukauden jaksossa.

5. Pidempi kuitenkin enintään 12 kuukauden tasoittumisjakso on mahdollinen asiasta erikseen sovittaessa ja soveltuu lähinnä erityistilanteisiin, jolloin esi- merkiksi kesäaika tai opiskelu vaativat koko vuoden työajan suunnittelua.

5 § TYÖAIKASUUNNITELMA JA TYÖVUOROLISTAT

1. Työaikasuunnitelma koko tasoittumisjaksolle laaditaan yksilöllisestä työ- ajasta sovittaessa. Tällöin sovitaan työajan sijoittumisen keskeisistä periaat- teista tasoittumisjaksolla.

2. Työnantaja laatii täsmällisen työvuorolistan vähintään 3 viikon ajalle. Työ- vuorolista annetaan työntekijän tietoon viimeistään viikkoa ennen listan al- kua. Tiedoksi annettua listaa ei saa muuttaa kuin sopimalla.

6 § PALKKAUS

1. Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja työehtosopimuksen 6 § 1. kohdan mukaisen työajan suhteessa. Toimihenkilön palkalla tarkoite- taan toimihenkilön taulukkopalkkaa mahdollisine lisineen.

7 § YLITYÖ JA LISÄTYÖ

1. Työaikasopimuksella sovitun keskimääräisen työajan ollessa vähintään 37 t/vko on työvuorolistan ylittävä työ ylityötä.

2. Sovitun keskimääräisen työajan ollessa alle 37 t/vko on ylityötä työ, jota teh- dään 7 t 40 minuutin tai työvuorolistan mukaisen tätä pidemmän säännölli- sen työajan lisäksi. Työvuorolistan ylittävä työ, joka ei ylitä 7 t 40 minuuttia päivässä, on lisätyötä.

3. Toimihenkilöllä on oikeus kieltäytyä yli- ja lisätyöstä asiallisen syyn perus- teella.

8 § VAPAAPÄIVIEN VAIKUTUS YKSILÖLLISEEN TYÖAIKAAN

1. Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi osuvat arkipyhät, työehtosopimuksen mukaiset vapaapäivät ja vuosilomapäivät lyhentävät tasoittumisjakson työ- aikaa jakson keskimääräisellä vuorokautisella työajalla.

2. Mikäli vuosilomasta tai työehtosopimuksen mukaisista vapaapäivistä sovi- taan työvuorolistan vahvistamisen jälkeen, lyhentävät nämä työaikaa työ- vuorolistan mukaisina.

9 § MUUT TYÖSUHTEEN EHDOT

1. Yksilöllistä työaikaa tekevän toimihenkilön muut työsuhteen ehdot määräy- tyvät kuten alan kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä.

2. Yksilöllisen työaikasopimuksen päätyttyä toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä tai vastaavaan työhön kuten äitiys-, isyys- ja van- hempainvapaalta tai hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä.

10 § PAIKALLISET NEUVOTTELUT

1. Pääluottamusmiehen kanssa voidaan määritellä yrityskohtaisesti täydentä- viä sovellutuksia.

11 § LIITTOJEN YHTEISTOIMINTA

1. Osapuolten välinen työaikatyöryhmä seuraa yksilöllisen työajan käyttöä ja voi tarvittaessa antaa soveltamisohjeita tai suosituksia järjestelmän käy- tössä.

12 § PÖYTÄKIRJAN VOIMASSAOLO

1. Pöytäkirja on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 8 PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

1 § Palkkatoimikunta

1. Ryhmä- ja konsernitasolle tai muihin yrityksiin perustetaan palkkatoimi- kunta. Myös muihin yrityksiin voidaan perustaa palkkatoimikunta.

Palkkatoimikunta:

• seuraa ja edistää palkkakeskustelujärjestelmän toimivuutta

• käsittelee ryhmä- ja konsernitason tai muun yrityksen palkkapolitiikan periaatteet

• osallistuu palkkakeskustelujärjestelmän vaatiman koulutuksen suunnit- teluun ja toteuttamiseen

• käsittelee palkkakeskusteluja koskevat erimielisyydet.

Pöytäkirjamerkintä:

Aiemmat liitteeseen 8e perustuvat palkkatoimikunnat jatkavat toi- mintaansa.

2. Palkkatoimikunnan kokoonpanosta sovitaan paikallisesti. Mikäli paikalliset osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen kokoonpanosta, perustetaan palkkatoimikunta seuraavasti:

Henkilöstön luku- määrä	Henkilöstön edustajien lukumäärä	Työnantajien edusta- jien lukumäärä
Alle 1.000 hlöä	2–4	1–2
1.000 hlöä	4–6	2–4

3. Työnantajaryhmään tai konserniin kuuluvat Palvelualojen työnantajat Palta ry:n jäsenyritykset nimeävät edustajansa palkkatoimikuntaan.

4. Henkilöstön itseoikeutettuina edustajina kuuluvat palkkatoimikuntaan ryh- män/konsernin henkilöstöedustaja ja YTN:n ryhmä-/ konsernitason pääyh- teyshenkilö. Muilta osin henkilöstöä edustavat yhdistykset päättävät henki- löstöä edustavien jäsenten valintamenettelystä. Edustajille voidaan valita varahenkilöt, jotka osallistuvat kokouksiin varsinaisten edustajien ollessa estyneinä.

5. Palkkatoimikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiesten/ yhteyshenkilöiden toimikausi.

6. Palkkatoimikunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista so- vitaan palkkatoimikunnassa. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava palkkatoi- mikunta koolle tarvittaessa ja vähintään kerran kalenterivuodessa.

Kokouksessa käsiteltävät asiakirjat on toimitettava palkkatoimikunnan jäse- nille vähintään viikkoa ennen kokousta.

7. Henkilöstön edustajat saavat palkallista vapautusta työstä ajaksi, jonka he tarvitsevat palkkatoimikunnan kokouksia sekä niihin liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.

2 § Palkkaperiaatteet

Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy vaativuusluokittelun perusteella.

Työsuhteen aikana arvioidaan työn vaativuuden muutoksia työehtosopimuk- sessa olevan vaativuusluokittelun avulla, ellei ryhmä- tai konsernitasolla tai muissa yrityksissä toisin sovita.

Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- tai konsernitasolla sekä muissa yrityksissä.

Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista arvioidaan työehtosopimuksen ar- viointilomakkeen perusteella, ellei ryhmä- tai konsernitasolla tai muissa yri- tyksissä toisin sovita.

2. Yritys päättää palkkapolitiikan konserni/ryhmäkohtaisen palkkapolitiikan kä- sittelyn ja yrityskohtaisten keskustelujen jälkeen ja perehdyttää henkilöstön siihen riittävästi.

3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat:

• työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset

• kokemus työtehtävissä

• päätehtävää vaativammat osatehtävät

• pätevyys

• vastuu

• työsuoritus

4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen, jonka toimihenkilöt kokevat oikeu- denmukaiseksi ja kannustavaksi.

3 § Palkkakeskustelu

1. Allekirjoituspöytäkirjassa (=sopimuksessa neuvottelumenettelystä) sovittu- jen henkilökohtaisten vähimmäiskorotusten (yleiskorotusten) lisäksi palkan- korotuksia toteutetaan palkkakeskusteluin.

2. Palkkakeskustelun perusteella korotetaan henkilökohtaista palkkaa, ellei keskustelussa päädytä siihen, ettei palkkaa koroteta.

Henkilökohtaisena kuukausi- ja tuntipalkkana pidetään toimihenkilön kuu- kausittain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa. Yrityskohtaiset lisät tai olo- suhteista maksettavat lisät (lauantai-, ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, hä- lytys- ja soittokorvaus) eivät ole ns. henkilökohtaista palkkaa.

3. Palkkakeskustelujen ajankohdat sovitaan ryhmä- tai konsernikohtaisesti tai muissa yrityksissä. Palkkakeskustelut käydään ennen työehtosopimuk- sessa sovittuja palkankorotusajankohtia.

4. Henkilökohtainen palkkakeskustelu on tärkeä osa toimihenkilön palkan määräytymistä. Esihenkilöllä on velvollisuus ja toimihenkilöllä oikeus palk- kakeskusteluun vähintään kerran vuodessa. Esihenkilö ja toimihenkilö vah- vistavat palkkakeskustelun tuloksen kirjallisesti. Keskustelun yhteenveto tehdään liitteenä olevan mallin mukaan, ellei ryhmä- tai konsernikohtaisesti tai muissa yrityksissä toisin sovita.

5. Toimihenkilöllä tulee olla käytettävissä ennen palkkakeskustelua alan sekä ryhmän tai konsernin tai muiden yritysten keskiansio- ja ansiokehitystiedot ja vaativuusluokkajakaumaa koskevat tiedot.

6. Palkkakeskustelun tarkoituksena on:

• kuvailla toimihenkilön nykyiset työtehtävät ja saavutetut tulokset esihen- kilön ja toimihenkilön välisessä vuoropuhelussa

• keskustella toimihenkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta työtehtävis- sään

• keskustella palkasta ottaen huomion toimihenkilön nykyiset ja mahdolli- sesti tulevat työtehtävät sekä vastuualueet

• pyrkiä yksimielisyyteen toimihenkilön palkankorotuksesta

7. Palkkakeskusteluja ei käydä sellaisen toimihenkilön kanssa, jonka työsuhde on kestänyt alle 6 kuukautta ennen yhtiössä toteutettavaa palkkakeskuste- lukorotusta.

Koko palkkakeskustelukauden ajan toimineella kokonaan työstä vapaute- tulla päätoimisella pääluottamusmiehellä ja päätoimisella työsuojeluvaltuu- tetulla on oikeus keskimääräiseen palkkakeskustelukorotukseen. Heidän kanssaan ei käydä palkkakeskusteluja.

8. Esihenkilön tulee tuntea toimihenkilön työtehtävät ja osata arvioida toimi- henkilön pätevyyttä ja suoriutumista suhteessa työtehtäviin.

9. Ennen palkkakeskustelujen käymistä työnantajan tulee määritellä saman palkkakeskustelupotin piiriin kuuluvat yksiköt tai toiminnot ja tiedottaa tästä asianomaisille toimihenkilöille.

4 § Yksilön suoja

1. Toimihenkilöt ja palkkakeskustelua käyvät esihenkilöt perehdytetään vaati- vuusluokitteluun, pätevyyden ja suorituksen arviointiin, palkkapolitiikan peri- aatteisiin ja palkkakeskustelujen käymiseen ennen palkkakeskusteluita.

2. Esihenkilöllä ja toimihenkilöllä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää palkkakeskustelu.

3. Erimieliseksi jääneet palkkakeskustelut käsitellään tämän pöytäkirjan neu- vottelujärjestyksen mukaisesti.

4. Palkkakeskustelusta tehdään kirjallisesti kaksi allekirjoitettua yhteenvetoa, joista käy ilmi palkkakeskustelun lopputulos, osapuolten näkemykset perus- teluineen sekä kehittämistoimenpiteet, joiden avulla toimihenkilö voi vaikut- taa palkankorotukseensa tulevaisuudessa. Yhteenvedosta toinen kappale jää toimihenkilölle.

5. Muut mahdolliset palkkakeskusteluasiakirjat tehdään kahtena kappaleena, joista toinen jää toimihenkilölle.

6. Palkkakeskustelun tuloksena palkka ei voi laskea.

7. Työnantajan pitää säilyttää työsuhteen aikana palkkakeskusteluasiakirjat viisi vuotta, kuitenkin vähintään kolmen peräkkäisen palkkakeskustelukier- roksen ajan. Tiedot pitää antaa toimihenkilölle pyydettäessä.

8. Työnantajan tulee määritellä palkkakeskustelun osapuolet sekä tiedottaa tästä asianomaisille henkilöille. Lisäksi työnantaja on velvollinen ilmoitta- maan osapuolissa tapahtuneet muutokset välittömästi.

5 § Erityistilanteet

1. Toimihenkilön ollessa estynyt käymästä palkkakeskustelua poissaolon takia käydään palkkakeskustelu esihenkilön ja toimihenkilön välillä ennen poissa- olon alkamista, jos palkkakeskustelukorotuksen suuruus on tällöin selvillä ja palkkakeskustelu on myös muutoin käytävissä. Jollei palkkakeskustelua voida edellä kerrotulla tavalla käydä, palkkakeskustelu käydään yrityksessä yleisesti neuvotteluissa käytössä olevien sähköisten viestintävälineiden avulla. Tämä edellyttää aidon vuorovaikutussuhteen, henkilökohtaisuuden ja luottamuksellisuuden varmistamista. Jollei palkkakeskustelun käyminen ole näin mahdollista, palkkakeskustelu käydään heti poissaolon päätyttyä.

Koko palkkakeskustelukauden kestäneissä pitkissä perhevapaa- tai sai- rauspoissaolotilanteissa toimihenkilölle, joka ei ole työskennellyt lainkaan palkkakeskustelujen välisenä aikana, taataan vähintään keskimääräinen prosentuaalinen ansiokehitys.

Tässä kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden palkat otetaan huomioon palkkakeskusteluerän palkkasummassa, vaikka palkanmaksu realisoituisi- kin vasta myöhemmin työhön paluun yhteydessä. Tällöin ko. toimihenkilöt ovat mukana myös identtisen henkilöstön palkkasummavertailussa.

2. Esihenkilön vaihtuessa pyritään dokumentoimaan tulevaan palkkakeskuste- luun tarvittavat asiat esihenkilön ja toimihenkilön toimesta.

3. Usean esihenkilön alaisuudessa työskenneltäessä otetaan huomioon palk- kakeskustelussa kaikki toimihenkilön työtehtävät.

6 § Yrityksen antama palkkasummatieto

1. Yrityksen tulee antaa luottamusmiehelle/yhteyshenkilölle rahoitusalan työ- ehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön pal- kankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden palkkasum- mat. Nämä palkkasummatiedot annetaan erikseen esihenkilö- ja asiantunti- jatason (5.2) ja toimihenkilöiden osalta yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esihenkilö- ja asiantuntijatasolla että toimihenkilötasolla. Tämän lisäksi pääluottamusmiehelle/neuvottelevalle yhteyshenkilölle anne- taan tiedot toteutettujen palkankorotusten lukumäärästä ja suuruudesta erik- seen miesten ja naisten osalta. Jotta tieto voidaan antaa sukupuolen mu- kaan eriteltynä, kussakin ryhmässä pitää olla vähintään kuusi henkilöä.

2. Jos työnantajan ja henkilöstön edustajat eivät pääse yksimielisyyteen pal- kankorotuksen toteutumisesta yritystasolla, voi henkilöstön edustaja vaatia asian käsittelyä tämän pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

7 § Ryhmä-, konserni- ja liittotason ansiokehitystarkastelu

Liittotason ansiokehitystä tarkastellaan liittojen välisissä neuvotteluissa mahdol- lisimman pian EK:n tilastojen valmistuttua kuitenkin viimeistään 30.4. men- nessä. Vastaavasti konserni- ja ryhmätasoilla käsitellään kunkin ryhmän tai kon- sernin ansiokehitystä viimeistään 15.5. mennessä. Seuranta toteutetaan tämän pöytäkirjan mukaisissa palkkatoimikunnissa.

Konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä seurataan ansiokehitystä omassa konsernissa tai ryhmässä. Seuranta tapahtuu vuosittain EK:n tilastojen valmistuttua viimeistään 15.5. mennessä. Ansiokehityksen pitää olla vähintään työehtosopimuksessa sovitun mukainen.

Konserni- ja ryhmätasolla seurataan myös vaativuusluokittelun kehittymistä. Seurannassa tarkastellaan toimihenkilöiden sijoittumista vaativuusluokkiin omassa konsernissa tai ryhmässä sekä koko rahoitusalalla. Mikäli jakauma konsernissa tai ryhmässä poikkeaa oleellisesti koko alan vastaavasta, selvite- tään mihin erot perustuvat.

Seuranta toteutetaan työehtosopimuksen mukaisissa palkkatoimikunnissa.

8 § Neuvottelujärjestys

Neuvottelujärjestys koskee tämän pöytäkirjan palkkaperiaatteista, vaativuus- luokittelusta tai palkkakeskustelun periaatteista aiheutuneita erimielisyyksiä.

Toimihenkilön pyynnöstä suoraan palkkatoimikunnan käsiteltäväksi viedään asia, jossa toimihenkilö esittää väitteen ja perustelut, että palkkakeskustelujen lopputulokseen on vaikuttanut palkkakeskustelupöytäkirjaan liittymätön ja epä- asiallinen peruste. Käsittelypyyntö on esitettävä palkkatoimikunnalle viimeis- tään kuukauden kuluessa siitä, kun palkankorotusratkaisu annettiin toimihenki- lölle. Määräyksen tarkoittamia asioita ei voi saattaa liittotason palkkausjärjestel- mätyöryhmän ratkaistaviksi.

Palkkapolitiikasta päättää työnantaja eikä se voi tulla erimielisyysasiana tämän neuvottelujärjestyksen mukaisesti käsiteltäväksi.

Työehtosopimuksen muiden kuin tässä pöytäkirjassa sovittujen määräysten osalta noudatetaan rahoitusalan luottamusmiessopimuksen 11 §:n ja rahoitus- alan yhteyshenkilösopimuksen 8 §:n mukaista neuvottelujärjestystä.

1. Paikalliset neuvottelut

Tämän pöytäkirjan mukaisista erimielisyyksistä käydään ensin paikalliset neu- vottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen/yhteyshenki- lön välillä luottamusmiessopimuksen 11 §:n 2-6 kohtien mukaisesti.

2. Palkkatoimikunta

Jos paikallisissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, voi kukin osapuoli saattaa asian konserni- ja ryhmätason tai muiden yritysten palkkatoimikuntaan.

Ellei erimielisyys ratkea palkkatoimikunnassa, sen on laadittava asiasta viivy- tyksettä muistio. Muistion tulee sisältää erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osapuolten kannat perusteluineen.

3. Liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä

Konserni- ja ryhmätason sekä muiden yritysten sopijaosapuolet voivat niin so- piessaan alistaa paikallisella tasolla erimieliseksi jääneen asian, joka koskee palkkakeskustelua koskevan pöytäkirjan 9 §:n nojalla sovittua määräystä tai sen tulkintaa liittojen palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi.

Palkkatoimikunnassa erimielisiksi jääneissä asioissa, jotka eivät koske esihen- kilön työehtosopimuksen arviointijärjestelmää käyttäen yksittäistapauksessa suorittamaa pätevyyden ja suorituksen arviointia tai paikallisesti sovittuja muita kuin järjestelmäasioita (esim. vaativuusluokittelu ja pätevyyden ja suorituksen arviointijärjestelmä), voi kukin osapuoli saattaa asian liittotason palkkausjärjes- telmätyöryhmän ratkaistavaksi

4. Ratkaisulautakunta

Jos liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä ei pääse yksimielisyyteen, voi ku- kin liitto saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi. Liitot ovat sopineet, että tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja erimielisyyksiä eivät liitot vie työtuomiois- tuimeen.

9 § Paikallinen sopiminen

1. Pankkiryhmä- ja konsernitasolla sekä muissa yrityksissä voidaan sopia paikallisesti toisin seuraavista tämän pöytäkirjan palkkausta koskevista määräyksistä:

• palkkatoimikunta (1 §)

• vaativuusluokittelu (2 §)

• toimihenkilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointi (2 §)

• työnkuvauslomake (2 §)

• palkkakeskustelujen ajankohta ja yhteenveto (3 §)

• liitteiden 8b-8d käyttämisestä osana palkkakeskustelua, kunhan palkka keskustelun lopputulos, näkemykset perusteluineen sekä kehittämistoi- menpiteet dokumentoidaan.

Lisäksi voidaan sopia, että palkkakeskustelua käytäessä otetaan huomioon esi- henkilön ja toimihenkilön väliset työssä suoriutumista tai kehittymistä koskevat muut keskustelut, joita käydään yrityksen vuosikellon mukaisesti.

Korotuskeskustelua ei voida yhdistää yrityksen käytössä oleviin muihin palkka- tai tuloskeskusteluihin.

2. Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat konsernin osalta konserni ja rekis- teröidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro,YTN), pankkiryhmän osalta rekisteröity työnantajayhdistys ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro, YTN), muissa yrityksissä palkkatoimikunta.

3. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.

4. Paikallisen sopimuksen tulee olla kirjallinen. Siitä tulee käydä ilmi, mistä pöytäkirjan määräyksestä on sovittu toisin, keitä sopimus koskee, mikä on sopimuksen sisältö ja voimaantuloajankohta.

5. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen.

6. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat eri- mielisyydet ratkaistaan tämän pöytäkirjan mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen.

10 § Palkkakeskustelun käyttöönottoa edeltävät keskustelut/neuvottelut

Yrityksessä on käsiteltävä seuraavat asiat ennen kuin palkkakeskustelumalli otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön:

1. Palkkapolitiikka ja sen käsittely henkilöstön edustajien kanssa. Palkkapolitii- kan tiedottaminen yrityksen henkilöstölle.

2. Palkkakeskusteluun liittyvä koulutus esihenkilöille ja toimihenkilölle.

3. Palkkakeskustelujen toteuttaminen yrityksessä.

4. Työehtosopimusratkaisun sisältö ja mahdolliset ryhmä- tai konsernitasolla ja muissa yrityksissä toisin sovitut asiat sekä palkankorotusten taso ja ajan- kohdat.

5. Palkkakeskustelut erityistilanteissa.

6. Palkkakeskustelujen seuranta ja erimielisiksi jääneiden keskustelujen käsit- tely.

11 § Palkkakeskusteluja edeltävät keskustelut/neuvottelut myöhemmin

Yrityksen käytettyä palkkakeskustelumallia tulee myöhempinä kertoina ennen palkkakeskusteluja käydä läpi mahdolliset muutokset 10 §:ssä tarkoitettujen asioiden osalta.

12 § Erinäisiä määräyksiä

Niistä asioista, joista toisinsopimismahdollisuus on ryhmä- tai konsernitasolla, on toisinsopimismahdollisuus myös muissa yrityksissä.

Liitteessä mainittuihin yrityksiin perustetaan palkkatoimikunta, josta erimie- liseksi jääneet asiat voivat siirtyä käsiteltäviksi liittotason palkkausjärjestelmä- työryhmään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Neuvottelevien luottamusmiesten ja neuvottelevien yhteyshenkilöiden ansioke- hitys

Luottamusmiesten ja yhteyshenkilöiden pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös luottamusmiestehtävät ja niihin liittyvä ajankäyttö. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että luottamusmiehet ja yhteyshenkilöt ovat tässä arvioinnissa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt eikä heitä saa luottamusmiestehtävien johdosta palkkakeskusteluissa syrjiä.

Palkkakeskustelun jälkeen työnantaja antaa ryhmä-/konsernitason tai muun yri- tyksen henkilöstöedustajalle tiedot neuvottelevien luottamusmiesten ansiokehi- tyksestä. Mikäli selvityksessä ilmenee poikkeamia suoritustason ansiokehityk- sestä, selvitetään poikkeamien syyt ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet.

Ryhmä- /konsernitason henkilöstöedustaja

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa konserneissa ja ryhmissä voi- daan luottamusmiesten keskuudesta valita palkkakeskustelupöytäkirjassa so- vittujen asioiden käytännön toteutusta varten ryhmä-/konsernitason henkilöstö- edustaja. Paikallisesti sovitaan henkilöstöedustajan tehtävät ja toimintaedelly- tykset.

Jos ryhmä- /konsernitason henkilöstöedustaja valitaan, päättää valinnasta ja valintamenettelystä ko. ryhmän tai konsernin henkilöstöä edustava Ammattiliitto Pro ry:n jäsenyhdistys. Työstä vapautuksesta sovitaan ryhmä- ja konsernikoh- taisesti huomioiden 1 kappaleessa todetut tehtävät. Muut oikeudet ja velvolli- suudet määräytyvät luottamusmiessopimuksen mukaisesti.

Rahoitusalan yhdistykset

Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n rekisteröityjen rahoitus- alan henkilöstöä edustavien konserni ja pankkiryhmätason yhdistysten hallituk- set voivat kokoontua ilman ansionmenetystä työaikana kolme kertaa kalenteri- vuodessa käsittelemään palkkausjärjestelmän toteuttamiseen liittyviä asioita, ellei paikallisesti muuta sovita.

LIITE 8 a RAHOITUSALAN VAATIVUUSLUOKITTELU

• Palkkakeskustelumallissa on vähimmäispalkat jokaiselle vaativuusluo- kalle.

• Palkkakeskustelussa vaativuusluokittelu toimii palkkakeskustelun apu- välineenä arvioitaessa työn vaativuutta ja siinä mahdollisesti tapahtu- neita muutoksia.

• Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- ja konsernitasolla sekä muissa yrityksissä.

Ammattitehtävät

(vl 3)

Erikoisammatti tehtävät

(vl 4.1.)

Erikoisammatti tehtävät

(vl 4.2.)

Erityistehtävät

(vl 5.1.)

Erityistehtävät

(vl 5.2.)

Yleisluon- nehdinta

∙ Tehtävä on alan tyypillinen ammattitehtävä kuten asia- kaspalvelutehtävä tai vaati- vuudeltaan vastaava muu ammattitehtävä.

∙ Tehtävä on alan erikois- ammattitehtävä kuten itse- näinen ja monipuolinen asiakaspalvelutehtävä tai muu vastaava erikoisam-

mattitehtävä.

∙ Tehtävä on alan vaativa erikoisammattitehtävä ku- ten vaativa erikoisasiakas- palveluteh-tävä tai muu vastaava erikoisammatti-

tehtävä.

∙ Tehtävä on asiantuntija- tai esi- henkilötehtävä, johon sisältyy vastuu osa-alueesta tai -toimin- nosta.

x Xxxxxxx on vaativa asiantuntijatehtävä, päällikkö- tai johtajatason esihenkilöteh- tävä, jossa korostuu vastuu osa-alueesta tai -toiminnosta ja sen kehittämisestä,

suunnittelusta tai johtamisesta.

Osaaminen

∙ Työ edellyttää ammatillis- ten tietojen ja työmenetel- mien hallintaa.

∙ Osaaminen perustuu teh- tävään soveltuvaan koulu- tukseen ja työkokemuk- seen.

∙ Työ edellyttää rahoitus- alan ammatillisten tietojen ja taitojen hyvää hallintaa.

∙ Osaaminen perustuu teh- tävään soveltuvaan koulu- tukseen ja hyvään ammatti- kokemukseen.

∙ Työ edellyttää rahoitus- alan ammatillisten tietojen ja taitojen syvällistä ja/tai laajaa hallintaa ja ohjeiden ja määräysten soveltamis- taitoa.

∙ Osaaminen perustuu teh- tävään soveltuvaan koulu- tukseen ja hyvään ammatti- kokemukseen.

∙ Työ edellyttää rahoitusalan monipuolista tuntemusta, analy- sointitaitoa ja oman vastuualu- een erityistietojen hallintaa.

∙ Osaaminen perustuu tehtä- vään soveltuvaan koulutukseen ja vankkaan ammattikokemuk- seen tai teoreettiseen koulutuk- seen.

∙ Työ edellyttää rahoitusalan syvällistä ja/tai laajaa tuntemusta ja taitoa soveltaa oman asiantuntija-alueen teoreettiset tie- dot toimintaympäristöön ja työprosessei- hin.

∙ Osaaminen perustuu tehtävään soveltu- vaan koulutukseen ja vankkaan ammatti- kokemukseen tai teoreettiseen koulutuk- seen.

Harkinta

∙ Työtä tehdään yleisohjei- den, erillisten toimintaohjei- den ja mallien mukaan.

∙ Työn etenemistä seura- taan.

∙ Tilanteet vaihtelevat.

∙ Työtä tehdään yleisohjei- den ja toimintamallien puit- teissa vaihtoehtojen arvi- ointia ja valintaa edellyttä- vissä harkintatilanteissa.

∙ Tilanteet vaihtelevat usein.

∙ Työtä tehdään yleisohjeita ja toimintamalleja soveltaen vaihtoehtojen arviointia ja valintaa edellyttävissä har- kintatilanteissa.

∙ Tilanteet vaihtelevat usein ja ovat osittain uusia ja/tai tapaus- tai asiakaskohtai-

sia.

∙ Työtä tehdään itsenäisesti toi- mintatavoitteiden puitteissa.

∙ Tilanteet ovat vaativia ja tavoit- teellisia.

∙ Työtä tehdään itsenäisesti toimintata- voitteiden puitteissa ja toimintasuunnitel- mia soveltaen.

∙ Työ on itsenäistä yrityksen tavoitteita to- teuttavaa vastuualueen hoitamista, suun- nittelua ja kehittämistä.

∙ Harkintaympäristö on tavoitteellinen ja vaativa

Vuorovai- kutus

∙ Tehtävä edellyttää asia- kaspalvelutaitoja.

∙ Tehtävä edellyttää neuvot- telu- ja neuvontataitoja.

∙ Tehtävä edellyttää vaikut- tamis- ja neuvottelutaitoja.

∙ Tehtävä edellyttää vaikutta- mis- ja neuvottelutaitoja vaati- vissa neuvottelu- ja vuorovaiku-

tustilanteissa.

∙ Tehtävä edellyttää vaativaa ja pitkäjän- teistä asiakassuhteiden tai esihenkilö- alaissuhteiden rakentamista ja motivoin-

tia tai vaikuttamista.

LIITE 8 b TYÖNKUVAUS, RAHOITUSALA

Tehtävänimike: Päiväys:

1. Selvitys työtehtävistä

2. Työn edellyttämä osaaminen, tiedot ja taidot.

3. Harkinta: Kuinka itsenäisesti, minkälaisten ohjeiden mukaan ja minkälaisissa harkintatilanteissa työtä tehdään.

4. Vuorovaikutus: Työn edellyttämät vuorovaikutus-, myynti-, neuvottelu yms. -taidot.

LIITE 8 c PÄTEVYYDEN JA SUORITUKSEN ARVIOINTI PALKKAKESKUSTELUSSA

Toimihenkilön nimi: Esihenkilön nimi:

	1 Alittaa selvästi toimen vaati- muksia	2 Hieman kehi- tettävää toi- men vaati- muksiin näh- den	3 Kaikin puolin hyvätoimen vaatimuksiin nähden	4 Ylittää hieman toimen vaati- muksia	5 Ylittää selvästi toimen vaati- muksia
Osaaminen Tietojen, taitojen ja kokemuksen riittävyys tehtä- vässä Kyky löytää uusia toimintatapoja *Kyky kehittyä ja pitää osaaminen ajan tasalla
Vuorovaikutus ja yhteistyö Kyky viestiä erilaisissa tilanteissa Kyky luoda yhteistyön ilmapiiriä ja rakentaa luot- tamusta Kyky vaikuttaa, neuvotella ja myydä erilaisissa ti- lanteissa Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta
Itsenäisyys ja harkinta Kyky työn edellyttämään aloitteellisuuteen ja har- kintaan Kyky sopeutua muutokseen *Kyky suunnitelmalliseen ja itsenäiseen työskente- lyyn
Työn laatu Kyky laadukkaaseen työhön Kyky parantaa suoritusta
Tuloksellisuus ja tavoitteellisuus Kyky työskennellä tavoitteiden mukaisesti Kyky aktiiviseen ja tehokkaaseen työskentelyyn

Johtaminen (vain esihenkilötehtävissä) Kyky organisoida ja asettaa tavoitteita Kyky johtaa henkilöstön osaamista ja työskente- lyä Kyky motivoida, palkita ja innostaa Kyky viestiä avoimesti ja tehokkaasti *Kyky parantaa organisaation tuloksellisuutta
Muu paikallisesti sovittu arviointiperuste. Mikä?
Pisteet yhteensä / pisteiden keskiarvo

Onko yhteisymmärrys pätevyyden ja suorituksen arvioinnista ja sen perusteluista?

Kyllä

Osapuolten näkemykset:

Allekirjoitukset ja päiväys:

Esihenkilö Toimihenkilö

Palkkakeskustelussa arvioidaan henkilön suoritus ja pätevyys oman tehtävän vaatimuksiin nähden ohessa olevan mallin kriteereitä ja asteikkoa käyttäen, mikäli ryhmä- tai konsernitasolla tai muissa yrityksissä ei ole sovittu muun arviointijärjestelmän käytöstä.

Arvioinnin allekirjoittaa esihenkilö ja toimihenkilö. Lisäksi todetaan kirjallisesti, onko arvioinnista ja sen perus- teluista yhteisymmärrys esihenkilön ja toimihenkilön välillä.

Ohje:

1. Vastikään työhön nimitetyltä odotetaan tasoa kolme vasta pätevöitymisjakson jälkeen.

2. Kokeneen ja pätevän henkilön suorituksen tulisi olla kaikin puolin hyvä.

3. Kunkin kriteerin alla on esimerkinomaisesti mainittu tiettyjä tekijöitä.

4. Pisteiden keskiarvo lasketaan jakamalla kokonaispisteet tekijöiden lukumäärällä.

LIITE 8 d YHTEENVETO PALKKAKESKUSTELUSTA

Toimihenkilö: Esihenkilö: Yksikkö:

1. Työn vaativuus (mitä tehdään)

Liitteenä henkilön työnkuvauslomake

Tärkeimmät tehtävissä tapahtuneet muutokset:

Henkilön työehtosopimuksen vaativuusluokka muuttuu: kyllä / ei Uusi vaativuusluokka:

Mahdolliset tulossa/tiedossa olevat muutokset tehtäviin:

2. Henkilön työsuoritus ja pätevyys (miten työ tehdään)

Liitteenä pätevyyden ja suorituksen arviointilomake

Havaintoja henkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta:

Pätevyyden kehittämisen ja suoriutumisen parantamisen edellyttämät toimenpiteet, joiden avulla toimi- henkilö voi vaikuttaa palkankorotukseensa tulevaisuudessa:

Uusi kuukausipalkka XX.YY.20XX alkaen on euroa kuukaudessa.

Olemme yhtä mieltä palkankorotuksen suuruudesta.

Emme ole päässeet yhteisymmärrykseen palkankorotuksen suuruudesta.

(jatkuu seuraavalla sivulla)

Osapuolten jäädessä erimielisiksi kumpaakin keskustelijaa pyydetään laatimaan selventävä teksti, jossa he perustelevat kantaansa.

Erimielisyyden syy:

jatka tarvittaessa kääntöpuolelle

Allekirjoitukset

Aika ja paikka

Esihenkilö

Toimihenkilö

Ohje:

Palkankorotuksen suuruus voidaan tarvittaessa todeta lyhyessä jatkokeskustelussa esihenkilön käytyä kaikki palkkakeskustelut.

LIITE 9 VÄHIMMÄISPALKAT

RAHOITUSALAN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT 1.7.2023 LUKIEN

Vaativuusluokka	Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen €	Muu Suomi €
3	2420	2340
4.1	2530	2449
4.2	2665	2555
5.1	2956	2777
5.2	3364	3220

RAHOITUSALAN TUNTIPALKKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN VÄHIMMÄIS- TUNTIPALKAT 1.7.2023 LUKIEN

Vaativuusluokka	Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen €	Muu Suomi €
3	15.92	15.34
4.1	16.62	16.07
4.2	17.53	16.82
5.1	19.47	18.29
5.2	22.10	21.19

RAHOITUSALAN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT 1.5.2024 LUKIEN

Vaativuusluokka	Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen €	Muu Suomi €
3	2449	2368
4.1	2560	2478
4.2	2697	2586
5.1	2991	2810
5.2	3404	3259

RAHOITUSALAN TUNTIPALKKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN VÄHIMMÄIS- TUNTIPALKAT 1.5.2024 LUKIEN

Vaativuusluokka	Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen €	Muu Suomi €
3	16.11	15.52
4.1	16.82	16.26
4.2	17.74	17.02
5.1	19.70	18.51
5.2	22.37	21.44

LIITE 10 MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ

1. YLEISTÄ

1.1. Työnantajan määräyksestä tehdystä toimimatkasta maksetaan matkakus- tannusten korvaukset ja päivärahat.

1.2. Matkan kesto ja pituus lasketaan asunnosta tai toimipaikasta.

1.3. Matkustus- ja majoitustavasta sovitaan työnantajan kanssa.

1.4. Korvaukset määräytyvät voimassa olevan verohallituksen päätöksen mu- kaan.

2. MATKAKUSTANNUKSET

2.1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matka- ja majoituskustannukset.

2.2. Korvaus oman auton käytöstä määräytyy verohallituksen päätöksen mu- kaan.

3. PÄIVÄRAHA

3.1. Päivärahaa maksetaan toimimatkan ulottuessa yli 30 km etäisyydelle.

3.2. Toimimatkan kestäessä:

a) 6–10 tuntia maksetaan osapäivärahaa

b) yli 10 tuntia kokopäivärahaa

3.3. Ateriakorvaus maksetaan verohallituksen päätöksen mukaan.

3.4. Päivärahaa maksetaan ammatillisen koulutuksen ajalta, mikäli päivärahan maksun edellytykset muutoin täyttyvät.

Vapaan aterioinnin ja majoituksen puuttuessa maksetaan päivärahaa ja korva- taan majoituskustannukset sopimuksen mukaisesti.

4. VOIMASSAOLO

4.1. Mallimatkustussääntö on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 11 PÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA

1. LISÄELÄKETURVA

Viimeistään 30.6.1991 alkaneessa työsuhteessa oleva toimihenkilö on työnan- tajan tuolloin järjestämän lisäeläketurvan piirissä. Osapuolten välillä on sovittu määräykseen liittyen seuraavaa:

1.1. Lisäeläketurvan piirissä 30.6.1991 oleva toimihenkilö pysyy työsuhteen jat- kuessa työnantajan järjestämän lisäeläketurvan piirissä eläkeikään tai muuhun eläketapahtumaan asti ja eläketurva karttuu siinäkin tapauksessa, että lisäelä- kelaitos tai -vakuutusjärjestely suljetaan uusilta, sulkemisen jälkeen työsuhtee- seen tulevilta toimihenkilöiltä.

1.2. Toimihenkilö, joka siirtyy toisen työnantajan palvelukseen sellaisen pankki- ryhmän tai sellaisen konsernin piirissä, jossa lisäeläketurva on järjestetty sa- massa yhteiseläkelaitoksessa, säilyttää oikeutensa jatkuvaan lisäeläketurvaan.

1.3. Sosiaalilainsäädännön muuttuessa lisäeläketurvalaitoksen sääntöjä tai li- säeläkevakuutuksen ehtoja voidaan muuttaa muuttuneen lainsäädännön peri- aatteita vastaavasti. Muuten ei eläke-etuuden kokonaisraha-arvoa saa vähen- tää, ellei siihen ole painavia syitä.

2. TUNTIPALKKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN ELÄKETURVA

Lisäeläketurva ei koske sellaisia tuntipalkkaisia toimihenkilöitä, jotka ovat työssä enintään puolet säännöllisestä työajasta. Tällaisen toimihenkilön siirty- essä pankkialan työehtosopimuksen piiriin lasketaan lisäeläkkeeseen oikeut- tava palvelusaika tästä hetkestä lukien, ellei toimihenkilö ole pankin lisäeläke- järjestelmän perusteella oikeutettu edullisempaan palvelusajan huomioonotta- miseen.

3. LISÄELÄKETURVAAN 1.1.1995 VOIMAAN TULEVAT MUUTOKSET

3.1. Eläkeiän nostaminen

Työsuhteessa 1.1.1995 olevan toimihenkilön, joka on lisäeläketurvan piirissä, eläkeikä nousee 1.1.1995 lukien seuraavasti:

Ikä 1.1.1995	Syntymävuosi	Naiset	Miehet
Alle 32 v	1963 –	65	65
32 – 37 v	1958 – 1962	64	65
37 – 42 v	1953 – 1957	63	64
42 – 47 v	1948 – 1952	62	64
47 – 52 v	1943 – 1947	61	63
yli 52 v	– 1942	60	63	(62 niillä, joilla eläke- ikä on ollut 62)

3.3. Eläkekertymän muuttaminen

Vuotuinen eläkekertymä muutetaan 1.1.1995 lukien työntekijäin eläkelain mu- kaiseksi eli 1,5 %:ksi. Ennen 1.1.1995 52 vuotta täyttäneiden toimihenkilöiden eläkekertymä säilyy ennallaan.

Toimihenkilöt, jotka saavuttavat eläkeiän ja 30 palveluvuotta ennen 1.1.2005, voivat jäädä täydelle eläkkeelle 31.12.1994 voimassa olleessa eläkeiässä (nai- set 60, miehet 62/63) tai välittömästi 30 palvelusvuoden täyttymisen jälkeen, jos tämä tapahtuu ennen portaikossa mainittua uutta eläkeikää.

3.3. Lisäeläke-etujen tasa-arvoistaminen

Laki vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta tuli voimaan 1.12.1997.

Lain 3 §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä ovat ne toimihenkilöt, jotka ovat lisäeläketurvan piirissä ja joiden eläkeikä määräytyy kohdan 3.1 perusteella.

4. VOIMAANTULO

Tämä pöytäkirja, jolla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella, on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 11 a LISÄPÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA

1. TAUSTA JA TARKOITUS

Täsmennysten taustalla on vuoden 2005 alussa voimaan tuleva työeläkeuudis- tus. Täsmennysten tarkoituksena on säilyttää lisäeläkejärjestelmän täydentävä luonne ja työnantajan eläkelupauksen sisältö. Siltä osin kuin lakisääteiset eläk- keet alittavat kokonaiseläkelupauksen, erotus maksetaan lisäeläkkeenä.

Teknisluoteisilla, välttämättömillä täsmennyksillä mahdollistetaan lisäeläkkeen työehtosopimuksen mukainen toimeenpano.

Täsmennykset eivät vaikuta lisäeläke-etujen muihin ehtoihin, esimerkiksi eläke- iät ja lisäeläkejärjestelmään kuuluminen pysyvät ennallaan.

2. LISÄELÄKKEEN LASKEMINEN

Lisäeläkkeen määrä voidaan jatkossa laskea kappaleessa 2.1. tai kappaleessa

2.2. todetulla tavalla. Molemmat laskentatavat täyttävät työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistasovaatimuksen.

2.1. Voimassa olevaan lisäeläketurvan määräytymiseen perustuva laskentatapa

Nykyisin lisäeläkkeen määrä lasketaan hyödyntämällä työntekijäin eläkelain mukaista eläkepalkkaa. Täysi kokonaiseläke on edelleen 60 prosenttia tästä eläkepalkasta. Työnantaja voi järjestää työehtosopimuksen mukaisen vähim- mäistasonvaatimuksen täyttävän lisäeläketurvan toimeenpanon tällä laskenta- tavalla myös jatkossa.

2.2. Lisäeläkkeen kiinnittäminen

Lisäeläke tavoitemäärä voidaan kiinnittää seuraavasti:

Tavoitelisäeläke lasketaan hetkelle 31.12.2004 tuolloin voimassa olleiden elä- kesäännösten mukaisesti. Vanhuuseläkkeen laskennassa oletetaan, että va- kuutetun työsuhde jatkuu TES:n mukaiseen eläkeikään saakka 31.12.2004 las- ketulla eläkepalkalla. Vanhuuseläkkeen karttumaprosentti on peruseläkkeessä alle 60-vuotiailla 1,5 prosenttia ja 60 vuotta täyttäneillä 2,5 prosenttia vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeen tavoitelisäeläke määritellään siten, että peruseläke lasketaan olettaen, että työntekijä tulee työkyvyttömäksi 31.12.2004. Työkyvyt- tömyyseläkkeen tulevan ajan karttumaprosenttina käytetään 1,5 prosenttia vuo- dessa peruseläkkeen määrää laskettaessa. Tavoitelisäeläkettä laskettaessa otetaan huomioon työ- ja virkasuhteisiin perustuvat lakisääteiset eläkkeet sekä kansaneläkkeen perusosa jäädytettynä vuoden 1995 lopun tasoon. Tavoiteli- säeläkkeen saa täytenä, jos työntekijän palveluaika on vähintään 360

kuukautta. Jos palveluskuukausia on vähemmän kuin 360, lisäeläkkeen suu- ruus on palveluskuukausien osoittama 360:s osa tavoitelisäeläkkeestä.

3. INDEKSISIDONNAISUUS JA ELINAIKAKERROIN

Kappaleen 2.2. mukaisesti kiinnitetyn lisäeläkkeen määrää tarkistetaan vuosit- tain 1.1.2005 voimassa olevan työntekijäin eläkelain tarkoittamalla palkkaker- toimella.

Maksussa olevat lisäeläkkeet sidotaan 1.1.2005 voimassa olevan työntekijäin eläkelain mukaiseen eläkeindeksiin.

Jo tehtyihin vapaakirjauksiin perustuvat lisäeläkkeiden kiinnitykset ja niiden ar- von säilyminen ennen eläkkeelle siirtymistä säilytetään ennallaan. Näillä kiinni- tyksillä tarkoitetaan mm. Säästöpankkien eläkekassan purkamisen yhteydessä tehtyä järjestelyä, jossa vakuutuskanta siirrettiin henkivakuutusyhtiöön.

1.1.2005 voimaan tulevan työntekijäin eläkelain tarkoittamaa elinaikakerrointa ei sovelleta. Elinaikakerroin ei näin ollen vaikuta lisäeläkkeen määrän lasken- nassa käytettävän peruseläkkeen määrään. Se ei myöskään vaikuta lisäeläk- keen määrään.

4. VOIMAANTULO

Näitä sääntöjä sovelletaan viimeistään 1.1.2006 alkaen sattuviin eläketapahtu- miin.

PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry

LIITE 12 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Sopimuksen soveltaminen

1. Sopimusta sovelletaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja rahoitusalan työeh- tosopimukseen.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestäytyneiden toimihenkilöiden keskuu- destaan valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Työpaikan luottamusmiehellä tarkoitetaan yhden tai useamman konttorin tai osaston muodostaman työpaikan järjestäytyneiden toimihenkilöiden tässä sopimuksessa mainittuja tehtäviä hoitamaan keskuudestaan valitsemaa toi- mihenkilöä.

3. Yrityksissä, joissa on vähintään 200 rahoitusalan työehtosopimusten sovel- lutuspiiriin kuuluvaa toimihenkilöä, sekä yrityksissä, jotka erikseen todetaan sopijapuolten kesken, voivat järjestäytyneet toimihenkilöt valita alueellisesti tai toiminnallisesti itsenäisiin yksiköihin luottamusmiehiä, joista jäljempänä käytetään nimitystä neuvotteleva luottamusmies.

4. Yrityksissä, joissa on vähintään 30 rahoitusalan työehtosopimusten sovellu- tuspiiriin kuuluvaa toimihenkilöä, voivat järjestäytyneet toimihenkilöt valita erityisen asianomaisen yrityksen kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä edustavan luottamusmiehen, josta jäljempänä käytetään nimitystä pääluot- tamusmies.

5. Yrityksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, valitaan yrityksen kaikkia jär- jestäytyneitä toimihenkilöitä edustava luottamusmies, josta jäljempänä käy- tetään nimitystä neuvotteleva luottamusmies.

6. Edellä 2.-5. kappaleissa mainituille luottamusmiehille voidaan valita vara- luottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijai- senaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan vakinainen toimihenkilö, joka työskentelee rahoitus- alan työehtosopimusten soveltamisalalla ja on Ammattiliitto Pro ry:n jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laa- jentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luotta- musmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta. Lii- tot suosittelevat, että toimiin on ryhdyttävä viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa työnantajan asiaa koskevasta aloitteesta.

9. Esihenkilötehtävissä olevia toimihenkilöitä koskevan sopimuksen rikko- mista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan yrityksen ja esihenkilön tai esihenkilöiden erikseen valitseman edustajan välillä. Esihenkilöiden edustajaan noudatetaan neuvottelevan luottamus- miehen asemaa koskevia määräyksiä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työaikana työpaikalla ja tällöin kai- kille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluot- tamusmies. Vaalin toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai näitten erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti työn- antajalle.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat muiden toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohdin luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henki- lökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, työnjohdon mää- räyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa ilman hänen suostumustaan siirtää huonompipalkkaiseen työhön tai ilman erityisen painavaa syytä toiseen työpaikkaan, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan, eikä häntä luottamusmies- tehtävän takia saa painostaa tai erottaa työstä.

4. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pää- luottamusmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjes- tettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata koko rahoitusalan suo- ritustason ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on ir- tisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota lainmukaisilla irtisano- misperusteilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään Ammattiliitto Pro ry:n toimesta.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luot- tamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta purkuperusteel- lakaan noudattamatta työsuhteen päättymiseen irtisanomisajan pituista ai- kaa.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

10. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, jonka yhdistys on asettanut ja jonka asettamisesta yhdistys on kir- jallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden al- kua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.

11. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toi- mineeseen työntekijään 6 kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

12. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaista irtisanomisajan alkamista. Luot- tamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle tai muulle alueelliselle jäsenyhdistykselle.

13. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen pe- rusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on sää- detty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän so- pimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat

olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityi- sen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa järjestäytyneitä toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luotta- musmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle on annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmies saa kirjallisesti kaikista yrityksen toimihenkilöistä seuraavat tiedot:

a. toimihenkilöiden suku- ja etunimet

b. työpaikka (organisatorinen osasto/konttori)

c. palvelukseen tuloaika

d. irtisanotut, osa-aikaistetut ja lomautetut toimihenkilöt

e. määräaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä ja työsuhteiden sovittu kestoaika

f. koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä

g. puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä

h. selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapah- tuvista muutoksista

i. selvitys määräaikaisten ja osa-aikaisten toimihenkilöiden työsuhtei- den käyttöperusteista

j. vaativuusluokka, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuu- luu

3. Luottamusmies saa tiedot kaksi kertaa vuodessa paikallisesti sovittuina ajankohtina. Luottamusmies saa uusista toimihenkilöistä tiedot neljännes- vuosittain. Kun työehtosopimus on tullut alalla solmituksi ja sen aiheuttamat muutokset yrityksessä toteutetuksi, luottamusmies saa välittömästi ko.

muutostiedot.

4. Lisäksi pääluottamusmies saa vuosittain viimeistään 15.5. mennessä edel- lisen syyskuun palkkatilastojen perusteella seuraavat tiedot:

a. vaativuusluokkajakauma

b. suoritustasoon kuuluvan henkilöstön keskiansio

c. kohtien a - b tiedot myös erikseen naisten ja miesten osalta Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta.

Yrityskohtaisesti sovitaan, miten em. tiedot toimitetaan myös muille luotta- musmiehille.

5. Palkkakeskustelujen seurantaa varten pääluottamusmies saa ennen palk- kakeskustelujen käymistä arvion palkkakeskusteluin jaettavan palkankoro- tuserän suuruudesta. Samalla työnantaja ja pääluottamusmies keskustele- vat palkkakeskustelujen perusteista ja niiden seurannasta.

Yrityksen tulee antaa pääluottamusmiehelle rahoitusalan työehtosopimuk- sen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden palkkasummat. Nämä palkkasummatiedot annetaan erikseen esihenkilö- ja asiantuntijatason (5.2) ja toimihenkilöiden osalta yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esihenkilö- ja asiantuntijatasolla että toimihenkilötasolla. Tämän lisäksi pääluottamusmiehelle/neuvottelevalle yhteyshenkilölle annetaan tiedot to- teutettujen palkankorotusten lukumäärästä ja suuruudesta erikseen naisten ja miesten osalta. Jotta tieto voidaan antaa sukupuolen mukaan eriteltynä, kussakin ryhmässä pitää olla vähintään kuusi henkilöä.

6. Mikäli yrityksessä on pääluottamusmies, annetaan edellä mainitut tiedot hä- nelle. Jos yrityksessä on pääluottamusmiehen ohella neuvottelevia luotta- musmiehiä, toimitetaan tiedot paikallisesti sovittavalla tavalla myös heille. Samalla sovitaan edellä mainittujen tietojen toimittamisesta liiketoiminta- tai vastaavien alueiden osalta neuvotteleville luottamusmiehille. Sellaisissa yri- tyksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, edellä mainitut tiedot annetaan neuvottelevalle luottamusmiehelle.

7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetuista palkoista laadittuun luetteloon.

8. Luottamusmiehellä on oikeus saada tarpeelliset paikallisen sopimisen neu- votteluihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

9. Luottamusmiehellä on oikeus saada tieto kerran vuodessa työehtosopimuk- sen 6 §:n 9. kohdassa tarkoitettuun osaamisen kehittämiseen ja kouluttami- seen käytetyistä tuntimääristä.

10. Työnantaja käy luottamusmiesten kanssa läpi työpaikalla noudatettavat joustotyön käytön yleiset periaatteet.

11. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevalla perusteella tehtäviensä hoi- tamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamus- miehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtä- vien hoitamista varten, varataan luottamusmiehelle, erityisesti neuvottele- valle luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle riittävästi työaikaa ja tarvit- taessa säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten paikallisesti sovittavalla tavalla.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävän edellyttämän työstä vapautuksen tar- vetta on huomiota kiinnitettävä edellä todettujen tehtävien lisäksi erityisesti palkkausjärjestelmästä aiheutuvien tehtävien määrään ja annettava luotta- musmiehelle näiden tehtävien edellyttämää lisävapautusta, josta sovitaan paikallisesti.

Liitot ovat yhtä mieltä, että palkkausjärjestelmän muutoksesta johtuva lisä- vapautuksen tarve on alkuvaiheessa suurempi, mutta vähenee palkkausjär- jestelmän vakiinnuttua.

Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että luottamusmiehelle annetaan riittävästi vapautusta työstä tarvittaessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisen sopimuksen ohjeeksi erimielisyystilannetta varten ovat sopijapuolet laatineet seuraavan ohjeistuksen, jossa on otettu huomioon myös yhteistoimintamenettelyn vaatima ajankäyttö:

Toimihenkilöiden lukumäärä	Ohjeellisen työstä vapautuksen määrä tun- tia/viikko
Pääluottamusmies
30 – 99	4 – 6
100 – 149	6 – 8
150 – 199	8 – 10
200 – 399	10 – 13
400 – 999	13 – 19
1000 –	Kokonaan vapautettu
Neuvotteleva luottamusmies
20 – 49	3 – 4
50 – 99	4 – 5
100 – 199	5 – 6
200 –	6 – 7

Luottamusmiehen luottamustehtävien hoitoa helpotetaan luomalla varamiesjär- jestelmä, josta sovitaan paikallisesti.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1 koh- dassa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yri- tyksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voi- daan asianmukaisesti hoitaa.

3. Pääluottamusmiehellä ja neuvottelevilla luottamusmiehillä on lisäksi valta- kunnallisissa yrityksissä oikeus kerran vuodessa paikallisesti sovittavana ajankohtana ja sovitussa paikassa pitää enintään yhden työpäivän pituinen kokous, jonka osalta heille korvataan aiheutuneet kustannukset yrityksen matkustussäännön mukaisesti. Kokouksen kutsuu koolle työnantaja ja sen asialistaan tulee ottaa työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen sekä neuvottelevien luottamusmiesten yhteiskokoontuminen sekä edellä mainit- tujen luottamusmiesten keskinäinen kokoontuminen, jonka tulee ajallisesti muodostaa kokouksen pääosa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävissään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Pääluottamusmiehellä ja neuvottelevalla luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta

luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutetta- vissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnan- tajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tällaisessa toimis- totilassa olevia toimistovälineitä työnantajan kanssa sovittujen luottamus- miestehtävien hoitamiseen.

2. Mikäli luottamusmies on asiakaspalvelutehtävissä tai hän ei voi muuten luottamusmiestehtäväänsä hoitaa varsinaisella työpaikallaan, tulee hänelle osoittaa tehtävään sopiva tila.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vausta tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtäviensä hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle mat- kakustannusten korvausta yrityksen matkustussäännön mukaan, kuitenkin siten, että hänen todelliset kustannuksensa peitetään.

4. Paikallisesti voidaan sopia edellä 2. kohdassa mainitun korvauksen ja työ- ajan ulkopuolella suoritettavan yhteistoimintalakiin liittyvän yhteistoiminta- menettelyn ajalta maksettavan korvauksen suorittamisesta pääluottamus- miehelle ja neuvottelevalle luottamusmiehelle säännöllisesti kuukausittain peruspalkkaan lisättynä kertakorvauksena, jonka suuruus on

Pääluottamusmies
Toimihenkilöiden lukumäärä	Luottamusmieslisä 1.7.2023 lu- kien (€)
30 – 49	191
50 – 99	252
100 – 199	304
200 – 349	312
350 – 499	373
500 – 699	452
700 –	494

Neuvotteleva luottamusmies
Toimihenkilöiden lukumäärä	Luottamusmieslisä 1.7.2023 lukien (€)
20 – 49, jos ainoa neuvotteleva lm	153
50 – 99	153
100 – 199	191
200 –	238

5. Edellä mainittu kertakorvaus maksetaan varapääluottamusmiehelle hänen hoitaessaan pääluottamusmiehen tehtäviä vähintään 4 viikon ajanjakson.

6. Luottamusmiestehtävän hoitamiseen käytettävä aika huomioidaan luotta- musmiehen tavoiteasetannassa kohtuullisessa määrin.

10 § Luottamusmiehen koulutus

1. Osallistumista varten sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien jär- jestämiin tai hyväksymiin kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviin luot- tamusmiestoimintaan liittyviin kursseihin on työnantaja velvollinen anta- maan työsuhteen katkeamatta vapautuksen luottamusmiehelle, mikäli tämä voi tapahtua tuottamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on, milloin kurssi kestää enintään viikon, annettava vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua, sekä milloin on kysymys pidemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen.

2. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, neuvottelevalla luotta- musmiehellä ja työpaikan luottamusmiehellä on oikeus osallistua luottamus- mieskursseille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.

Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevan luottamusmiehen va- raluottamusmiehellä ja työpaikan luottamusmiehen varaluottamusmiehellä

on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmieskoulutuksen perus- kurssille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.

Pöytäkirjamerkintä:

Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjestelyistä sovi- taan neuvottelevan luottamusmiehen varaluottamusmiehen tai työ- paikan luottamusmiehen varaluottamusmiehen ja työnantajan vä- lillä kuitenkin siten, että varaluottamusmies osallistuu kurssille kes- kimäärin enintään 3 päivän ajan kalenterivuodessa.

3. Osapuolet suosittelevat, että neuvotteluosaamisen varmistamiseksi enna- koidaan tilanteet, joissa varsinaiselle henkilöstöedustajalle tulee este hoitaa tehtäviään (esim. pidemmät poissaolot).

4. Luottamusmiehen osallistuessa sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteis- työelimien järjestämiin tai hyväksymiin työsuojelua, rationalisointia, henki- löstöhallintoa, yritystaloutta tai muuta sellaista käsittelevään koulutustoimin- taan korvaa työnantaja sekä heidän ansionmenetyksensä että koulutustoi- minnasta aiheutuvat kustannukset.

5. Edellä tässä pykälässä tarkoitetulle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työsuhteen katkeamista eikä vuosiloma-, eläke- tai muihin niihin verrattavien etujen vähentymistä.

6. Pääluottamusmiehen ja neuvottelevan luottamusmiehen luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyt- tääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttä- mää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapah- tuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisissa neuvotteluissa.

3. Luottamusmiehelle ja toimihenkilölle on ilmoitettava, kuka toimii työnantajan edustajana paikallisissa neuvotteluissa sekä mikä on hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos ne on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajoi- tettu tiettyihin asiaryhmiin.

4. Neuvottelut erimielisyyden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi on aloitettava viivytyksettä neuvottelupyynnön esittämisestä. Mikäli neuvotteluja ei voida aloittaa heti, on luottamusmiehelle ilmoitettava syy tähän sekä ajankohta,

milloin neuvottelut aloitetaan. Neuvottelut on käytävä asiallisesti pitkittä- mättä kannanottamista.

5. Erimielisyys on ensin käsiteltävä työnantajan edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen välillä. Työpaikkakohtaisessa erimielisyy- den käsittelyssä selvitetään erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä esitetään mahdollisuuksien mukaan kannanotto perusteluineen itse riitakysymyk- seen.

6. Ellei erimielisyys näin ratkea neuvotellaan erimielisyydestä neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan nimeämän paikallisen edustajan välillä. Ellei näissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä tai ellei pankissa ole neuvottelevia luottamusmiehiä, neuvotellaan asiasta pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

7. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, on pääluottamusmiehen ja työnantajan edus- tajan välisistä neuvotteluista tai niissä yrityksissä, joissa ei ole pääluotta- musmiestä, neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan väli- sistä neuvotteluista laadittava muistio. Muistio on tehtävä turhaa viivytystä välttäen ja allekirjoitettava kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kum- mallekin osapuolelle. Muistion tulee sisältää erimielisyyden aihe täsmennet- tynä, erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osapuolten kannat perustelui- neen. Niissä yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, voi neuvotteleva luot- tamusmies taikka työnantajan edustaja vaatia muistion laatimista.

8. Ellei yksimielisyyttä saavuteta paikallisesti, voi jompikumpi osapuolista alis- taa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

9. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

12 § Voimassaolo

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 12 a RAHOITUSALAN YHTEYSHENKILÖSOPIMUS

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Ammattiliitto Pro ry ja Palvelualojen työnantajat Palta ry.

Sopijapuolet ovat yksimielisiä asiantuntijoiden ja esihenkilöiden keskeisestä merkityksestä yritysten toiminnalle. Sopijapuolet edistävät keskinäistä paikal- lista yhteistyötä tukemalla tämän sopimuksen mukaisten yhteyshenkilöiden, ra- hoitusalan luottamusmiessopimuksen mukaisten luottamusmiesten sekä työn- antajan edustajien keskinäistä toimintaa. Sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yhteyshenkilötoiminnan kehittyminen edellyttää tämän sopimuksen sopija- osapuolten sopimustoiminnan ja yhteistoiminnan jatkuvaa kehittämistä.

1 § Sopimuksen soveltaminen

Sopimusta sovelletaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja rahoitusalan työehtoso- pimukseen.

2 § Yhteyshenkilö

YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä on oikeus valita yhteyshenkilöitä edustamaan kaikkia YTN ry:n jäsenliittoihin järjestäytyneitä henkilöitä yksilöasioissa.

Yhteyshenkilön tehtävät on määritelty kohdassa 4.

1. YTN:n yhteyshenkilö

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa yrityksissä, joissa on vähintään 10 YTN:ään järjestäytynyttä jäsentä, on YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä oikeus valita yhteyshenkilö sekä hänelle varayhteyshenkilö.

Yhteyshenkilöllä on samansisältöiset oikeudet ja velvoitteet kuin luottamus- miessopimuksen neuvottelevalla luottamusmiehellä, ellei 6 §:stä muuta johdu.

2.YTN:n neuvotteleva yhteyshenkilö

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa yrityksissä, joissa on vähintään 50 YTN:ään järjestäytynyttä jäsentä, on YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä oikeus valita neuvotteleva yhteyshenkilö sekä hänelle neuvotteleva varayhteyshenkilö.

Neuvottelevalla yhteyshenkilöllä on samansisältöiset oikeudet ja velvoitteet kuin luottamusmiessopimuksen neuvottelevalla luottamusmiehellä.

3. Ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa konserneissa ja ryhmissä voi- daan yhteyshenkilöiden keskuudesta valita palkkakeskustelupöytäkirjassa so- vittujen asioiden käytännön toteutusta varten ryhmä- tai konsernitason pääyh- teyshenkilö. Paikallisesti sovitaan pääyhteyshenkilön tehtävät ja toimintaedelly- tykset.

Jos ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö valitaan, päättää valinnasta ja valintamenettelystä ko. ryhmän/konsernin henkilöstöä edustava YTN:n yhdis- tys. Työstä vapautuksesta sovitaan ryhmä- /konsernikohtaisesti huomioiden 1 kappaleessa todetut tehtävät. Muutoin hänellä on samansisältöiset oikeudet ja velvollisuudet kuin neuvottelevalla yhteyshenkilöllä.

3 § Yhteyshenkilön valitseminen

Yhteyshenkilön tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan vakinainen toi- mihenkilö, joka työskentelee rahoitusalan työehtosopimusten soveltamisalalla ja on YTN-jäsenliiton jäsen.

Yhteyshenkilön valintaan voivat osallistua kaikki työehtosopimuksen piiriin kuu- luvat YTN-liittoihin järjestäytyneet toimihenkilöt. Vaalin organisoi YTN:n yritys- yhdistys, yhteyshenkilö tai ellei näitä kumpaakaan yrityksessä ole niin YTN:n erikseen nimeämä vaalitoimitsija. Vaali voidaan suorittaa työaikana käyttäen työnantajan tiloja ja laitteita. Tilojen ja laitteiden käytöstä sovitaan YTN:n yritys- yhdistyksen, yhteyshenkilön tai YTN:n erikseen nimeämän vaalitoimitsijan ja työnantajan kanssa paikallisesti.

Valitusta yhteyshenkilöstä ja varayhteyshenkilöstä sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

4 § Yhteyshenkilön tehtävät

Yhteyshenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia edustamiensa YTN:ään jär- jestäytyneiden henkilöiden edustajana työsuhteen ehtoja ja yt-lain mukaisia asi- oita koskevissa neuvotteluissa.

Yhteyshenkilö edustaa YTN-liittojen jäseniä työnantajan ja toimihenkilöiden vä- lisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yhteyshenkilö kuuluu rahoitusalan yhteistoimintasopimuksen 3 §:n 3. kohdan mukaiseen neuvottelukuntaan itseoikeutettuna edustajana.

Yhteyshenkilötehtävän hoitamista varten työnantaja turvaa yhteyshenkilölle riit- tävät työskentelymahdollisuudet.

Yhteyshenkilötehtävän hoitamiseen käytettävä aika huomioidaan yhteyshenki- lön tavoiteasetannassa kohtuullisessa määrin.

Yhteyshenkilöä ei saa yhteyshenkilötehtävien vuoksi asettaa huonompaan ase- maan kuin muita yrityksen esihenkilöitä ja asiantuntijoita.

Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että yhteyshenkilölle annetaan riittä- västi vapautusta työstä tarvittaessa.

5 § Tietojensaantioikeus

Neuvottelevalla yhteyshenkilöllä on oikeus saada samat tiedot kuin yrityksen pääluottamusmiehellä. Mikäli yrityksessä ei ole neuvottelevaa yhteyshenkilöä, yhteyshenkilöllä on oikeus saada rahoitusalan luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4.ja 5. kohdissa mainitut pääluottamusmiehelle annettavat tiedot, jos yritykseen on valittu pääluottamusmies.

Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta.

Yhteyshenkilöllä on oikeus saada tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotte- luihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

Työnantaja käy yhteyshenkilön kanssa läpi työpaikalla noudatettavat joustotyön käytön yleiset periaatteet.

Yhteyshenkilöllä on oikeus saada tieto kerran vuodessa työehtosopimuksen 6

§:n 9. kohdassa tarkoitettuun osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen käy- tetyistä tuntimääristä.

6 § Yhteyshenkilökorvaus

YTN:n ryhmä- /konsernitason pääyhteyshenkilölle ja YTN:n neuvottelevalle yh- teyshenkilölle suoritetaan työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitami- sesta säännöllisesti kuukausipalkkaan lisättynä kertakorvaus.

1.7.2023 LUKIEN

YTN:ään järjestyneitä jäse- niä yrityksen palveluksessa	korvaus €/kk
50 - 99	153
100 - 199	191
200 -	238

Pääyhteyshenkilön korvaus määritellään ryhmän tai konsernin palveluksessa olevien YTN:ään järjestäytyneiden jäsenten lukumäärän mukaan.

7 § Yhteyshenkilökoulutus

Yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua osapuolten hyväksymään YTN:n yhteys- henkilökoulutukseen rahoitusalan koulutussopimuksen 3 – 4 §:n mukaisesti, mi- käli tämä voi tapahtua tuottamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.

Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevalla varayhteyshenkilöllä ja varayhteyshenkilöllä on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmie- hen peruskurssia vastaavalle kurssille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa tai muihin etuihin vähentävästi.”

Pöytäkirjamerkintä:

Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjestelyistä sovi- taan neuvottelevan varayhteyshenkilön tai varayhteyshenkilön ja työnantajan välillä kuitenkin siten, että varayhteyshenkilö osallistuu kurssille keskimäärin enintään 3 päivän ajan kalenterivuodessa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua koulutukseen on annettava hyvissä ajoin ja vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua.

YTN:n yhteyshenkilökoulutukseen osallistuminen ei saa vaikuttaa yhteyshenki- lön palkkaan tai muihin etuihin vähentävästi.

8 § Neuvottelujärjestys

Paikallisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta noudatetaan Rahoitusalan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestelmää, ellei tämän sopimuksen osapuolten kesken muuta sovita tai tästä sopimuksesta muuta johdu.

Yhteyshenkilö edustaa YTN:n jäsenjärjestöjen jäseniä yksittäisessä palkka- ja työehtoasiassa.

Mikäli kysymys on työehtosopimuksen yleisestä tulkinnasta, pankissa Ammat- tiliitto Pro ry:n luottamusmiehen kanssa sovitusta periaatteesta tai menettelyta- voista tai vastaavista asioista, jotka koskevat koko henkilöstöä, ratkaistaan asia

paikallisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta noudattaen Rahoitusalan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestelmää kuitenkin siten, että YTN:n yhteyshenkilö osallistuu neuvottelutoimintaan. Tämän periaatteen sovel- tamisesta sovitaan tarvittaessa tarkemmin paikallisesti.

Koko pankin esihenkilökuntaa koskevissa neuvotteluissa, siltä osin kun on ky- symys koko pankin esihenkilökuntaa koskevista asioista, neuvottelut käydään yhdessä Ammattiliitto Pro ry:n pääluottamusmiehen ja yhteyshenkilön toimesta.

Nykyisen esihenkilösopimuksen piiriin kuuluvia esihenkilöitä koskevien asioi- den osalta neuvottelu tapahtuu yhteyshenkilön toimesta. Esihenkilösopimuksen piiriin kuuluvasta neuvottelutoiminnasta sovitaan tarvittaessa tarkemmin paikal- lisesti.

9 § Muuta

Ryhmä- ja konsernitasolla voidaan paikallisesti sopia toisin tämän sopimuksen 2 §:n yhteyshenkilöitä ja 3 §:n yhteyshenkilöiden valitsemista koskevista mää- räyksistä.

Muilta osin yhteyshenkilöihin noudatetaan mitä työehtosopimuksen luottamus- miessopimuksen neuvottelevan luottamusmiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovellettaisiin.

10 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 13 RAHOITUSALAN KOULUTUSSOPIMUS

1 § AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

1. Työnantajan antaessa toimihenkilöille ammatillista koulutusta tai lähettä- essä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korva- taan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansio- menetys. Ammatilliseen koulutukseen liittyvän matkan korvaukset määräy- tyvät voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukaan. Lisäksi sovelle- taan mallimatkustussäännön (liite 10) kohtaa 3.

2. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella ei käytettyä aikaa lueta työ- ajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannuk- set.

2 § YHTEINEN KOULUTUS

1. Yhteistoimintasopimusten edellyttämä koulutus annetaan yleensä yrityskoh- taisesti.

2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan yrityskohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 1 §:n mukainen koulutus. Työ- ehtosopimusosapuolet sopivat yhteisten koulutusten järjestämisestä ja toi- mista, joilla neuvottelukulttuuria, neuvotteluosaamista ja jatkuvaa vuoropu- helua edistetään työpaikoilla. Jos tällaista yhteiskoulutusta järjestetään, liitot suosittelevat, että varaluottamusmies ja varayhteyshenkilö rinnastetaan luottamusmieheen ja yhteyshenkilöön.

3 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

3.1 Osallistumisoikeus

1. Luottamusmiehen ja yhteyshenkilön oikeus osallistua ay-koulutukseen mää- räytyy luottamusmiessopimuksen ja yhteyshenkilösopimuksen mukaan.

2. Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus osal- listua hyväksytyille työsuojelukursseille.

3.2 Korvaukset

1. Luottamusmies, yhteyshenkilö, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikun- nan jäsen osallistuvat koulutustyöryhmän hyväksymälle kurssille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään.

4 § LIITTOJEN KOULUTUSTYÖRYHMÄ

1. Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä.

2. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymistä pyydetyt tie- dot.

3. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

4. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken vuotta.

5 § VOIMASSAOLO

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 14 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 § SOPIMUSKAUSI

Työehtosopimus tulee voimaan 9.3.2023 ja on voimassa 28.2.2025 saakka.

2 § PALKANKOROTUKSET

Vuoden 2023 palkankorotukset

1. Toukokuun 2023 normaalin palkanmaksun yhteydessä maksetaan erillinen kertaluonteinen korvaus 589 euroa. Kertakorvaus ei korota aikapalkkoja. Ker- takorvaus maksetaan seuraavin edellytyksin:

• Kertakorvaus maksetaan niille rahoitusalan työehtosopimuksen piirissä ole- ville toimihenkilöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 3.4.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksupäivänä

• Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle kertakorvauksen määrä las- ketaan kolmen kuukauden (tammi-maaliskuun) aikana keskimääräisen työ- ajan ja täyden työajan suhteessa. Jollei laskenta tällä tavalla ole mahdollista, kertakorvaus lasketaan tavalla, joka toteuttaa tämän määräyksen mukaista tarkoitusta.

• Osa-aikaiselle kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

• Kertakorvaus ei vaikuta lomalaskentaan tai muihin palkkoihin tai korvauk- siin.

• Kertakorvaus maksetaan myös, jos toimihenkilö on perhevapaalla, sairaana tai lomautettuna.

• Toimihenkilön aloitteesta voidaan perustellusta syystä sopia kertakorvauk- sen maksamisesta kahdessa erässä.

2. Palkkoja korotetaan 1.7.2023 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,5

%. Vähimmäispalkkataulukkoja korotetaan 1.7.2023 lukien yleiskorotuksen mu- kaisesti. Uudet vähimmäispalkkataulukot ovat liitteenä.

Vuoden 2024 palkankorotukset

1. Palkkoja korotetaan 1.5.2024 lukien 1,2 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Vähimmäispalkkataulukkoja korotetaan 1.5.2024 lukien yleiskorotuksen mukai- sesti. Uudet vähimmäispalkkataulukot ovat liitteenä.

2. Palkkoja korotetaan 1.5.2024 lukien 1,3 %:n palkkakeskusteluerällä. Työeh- tosopimuksen 40 §:n mukaisesti voidaan sopia toisin palkkakeskusteluerän ajankohdasta aikavälillä 1.5.- 1.11.2024.

Palkkakeskusteluerän suuruus lasketaan palkankorotusajankohtaa edeltävän kuukauden toimihenkilöiden säännöllisen työajan palkkasummasta.

Palkkakeskustelukorotus toteutetaan yleiskorotuksen jälkeen.

Ellei työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti muuta sovita, yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esihenkilö- ja asiantuntijatasolla että toimihen- kilötasolla, palkkakeskusteluin jaettava korotuserä lasketaan ja jaetaan tasoit- tain. Vaativuusluokka 3 – 5.1. olevien toimihenkilöiden palkkasummasta laske- taan palkankorotuserä, joka jaetaan mainituissa vaativuusluokissa oleville toi- mihenkilöille. Vaativuusluokka 5.2. osalta palkankorotukset toteutetaan vastaa- valla tavalla.

Siivoojien palkankorotukset ja lisien korotukset vuonna 2023 ja 2024

1. Palkkoja korotetaan 1.7.2023 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,5 %

2. Palkkoja korotetaan 1.5.2024 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 %.

3. Siivoojien tuntipalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.7.2023 lukien 3,5 % ja 1.5.2024 lukien 2,5 %.

4. Siivoojille maksetaan kertaerä kuten edellä 2 §:n 1. kohdassa.

3 § LISÄT

Henkilöstöedustajien lisiä korotetaan 6,0 %:lla 1.7.2023 lukien.

4 § TEKSTIMUUTOKSET

Poistetaan 1 §:n 3. kohdan kohta e (kesäapulaiset) 1.1.2024 lukien. Muutetaan työehtosopimuksen 2 §:n 1. kohta kuulumaan seuraavasti: ”- - kirjallisesti tai sähköisesti mallin mukaan - - ”.

Muutetaan työehtosopimuksen 28 § (Xxxxxx syntymä) kuulumaan seuraavasti:

1. Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata anne- taan lain mukaan.

5. Palkallisuus edellyttää 9 kuukauden työsuhdetta ja suunnitelmaa työhön pa- luusta niissä tilanteissa, joissa työsopimuksen voimassaolo jatkuu perhevapaan päättymisen jälkeen.

Pöytäkirjamerkintä 28 §:n voimaantulosta:

Lisätään 39 §:ään uusi kohta 2 seuraavasti:

” Myötätunto- ja poliittisista työtaisteluista on ilmoitettava työnantajaliitolle neljää päivää aikaisemmin.”

Lisätään 40 §:n 2. kohtaan uusi kohta: ”25 §:n vuosilomaa koskevasta mää- räyksestä siten, että voidaan siirtyä viisipäiväiseen vuosilomaviikkoon siten, että vuosilomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa ei heikennetä.”

Muutetaan liitteen 3 pykälä 5 ja otsikko seuraavasti:

”5 § Lapsen syntymä ja adoptio

- - palkkaa kuuden edellisen kuukauden keskipalkan mukaan työehtosopimuk- sen 28 §:n mukaisesti.”

Poistetaan palkkakeskustelupöytäkirjan 4 §:n 4. kohta ja muutetaan juoksevaa numerointia vastaavasti.

Lisätään palkkakeskustelupöytäkirjan 8 §:n 2 kappaleeksi uusi teksti seuraa- vasti:

“Toimihenkilön pyynnöstä suoraan palkkatoimikunnan käsiteltäväksi viedään asia, jossa toimihenkilö esittää väitteen ja perustelut, että palkkakeskustelujen lopputulokseen on vaikuttanut palkkakeskustelupöytäkirjaan liittymätön ja epä- asiallinen peruste. Käsittelypyyntö on esitettävä palkkatoimikunnalle viimeis- tään kuukauden kuluessa siitä, kun palkankorotusratkaisu annettiin

toimihenkilölle. Määräyksen tarkoittamia asioita ei voi saattaa liittotason palk- kausjärjestelmätyöryhmän ratkaistaviksi.”

Lisätään palkkakeskustelupöytäkirjan 3 §:n kohtaan 7 uusi teksti seuraavasti:

”Koko palkkakeskustelukauden ajan toimineella kokonaan työstä vapautetulla päätoimisella pääluottamusmiehellä ja päätoimisella työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskimääräiseen palkkakeskustelukorotukseen. Xxxxxx kanssaan ei käydä palkkakeskusteluja.”

Lisätään luottamusmiessopimuksen 2 §:n 8. kohtaan loppuun seuraava:

”Liitot suosittelevat, että toimiin on ryhdyttävä viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa työnantajan asiaa koskevasta aloitteesta.”

5 § TEKNISET MUUTOKSET

Poistetaan liitteestä 1 kohta 1. (Automatia Pankkiautomaatit Oy). Muutetaan liitteen 1 kohdat 8 ja 9 vastaamaan yritysten nimenmuutoksia (POP Pankkikes- kus osk ja Figure Taloushallinto Oy).

6 § TYÖRYHMÄT

1 Palkkakeskustelutyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tavoitteena on uudistaa palkkakeskus- telupöytäkirja 30.11.2023 mennessä. Työryhmä ottaa työssään huomioon muun muassa osapuolten työehtosopimusneuvotteluissa tekemät esitykset, palkkakeskusteluista tehdyt tutkimukset ja selvitykset sekä palkkakeskustelu- mallista saadut kokemukset.

Työryhmä päivittää Palkkakeskusteluoppaan ja järjestää tarvittaessa liittojen yhteistä koulutusta.

2 Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Osapuolet jatkavat palkkausjärjestelmätyöryhmän (työehtosopimus 2022 – 2024) toimeksiantoa. Työryhmän tehtävänä on mm. selvittää mahdollisuuksia kehittää ja ajantasaistaa työehtosopimuksen mukaista vaativuusluokittelua sekä edistää ja kannustaa yhtiökohtaisten palkkausjärjestelmien käyttöönottoa.

3 Tulevaisuustyöryhmä – Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen jatkaminen

Osapuolet jatkavat rahoitusalalla tehtävää työtä koskevaa tulevaisuusvuoropu- helua. Sopimuskauden aikana tarkasteltavat teemat sovitaan tulevaisuustyö- ryhmässä. Työryhmä työskentelee yhteistyössä Finanssiala ry:n kanssa.

4 Tilastotyöryhmä

Osapuolet jatkavat liittojen välistä tilastoyhteistyötä. Tilastotyöryhmä toteuttaa työehtosopimusosapuolten yhteisesti sopimia toimeksiantoja ja tekee yhteisesti sovittuja selvityksiä. Työryhmä laatii vuosittain palkkatilastojen valmistuttua sel- vityksen rahoitusalan ja keskeisten muiden alojen ansiokehityksestä.

5 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä

Osapuolet jatkavat liittojen välistä yhteistyötä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työryhmässä tarkastellaan muun muassa työn ja perheen yh- distämiseen ja perhevapailta työhön paluun tukemiseen liittyviä hyviä yrityskäy- täntöjä sekä uudistettujen perhevapaata koskevien määräysten (työehtosopi- mus, 28 §) vaikutusta perhevapaiden käyttämiseen.

6 Paikallisen sopimisen työryhmä

Osapuolet jatkavat paikallisen sopimisen edistämistä ja sopimusvalmiuksien kehittämistä koskevaa yhteistyötä ja koulutusta.

7 Jatkuvan neuvottelun työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jossa kunkin osapuolen aloitteesta käsitel- lään sellaisia sopimuskauden työehtosopimustoimintaan liittyviä asioita, joita ei erikseen käsitellä muissa sopimuskauden ajaksi perustetuissa työryhmissä. Mi- käli osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan uusista työehtosopimusmääräyksistä ja niiden voimaantulosta sopia kesken työehtosopimuskauden jatkuvan neuvot- telun periaatteen mukaisesti.

Työryhmä tarkastelee esihenkilösopimuksen (liite 2) tarpeellisuutta osana ra- hoitusalan työehtosopimusta.

8 Osaamisen kehittämisen työryhmä

Osapuolet jatkavat osaamisen kehittämisen työryhmän toimintaa sopimuskau- den ajan. Työehtosopimusosapuolet vaikuttavat asianomaisiin viranomaisiin sekä alalle kouluttaviin oppilaitoksiin rahoitusalan koulutuksen kehittämiseksi. Työelämän muutoksen myötä osapuolet pyrkivät varmistamaan jatkuvan oppi- misen toteutumisen rahoitusalalla. Työryhmä työskentelee yhteistyössä Finans- siala ry:n kanssa.

7 § ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN

Jaksotyöstä voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti siten, että säännöllinen työaika on enintään 111 tuntia kolmen viikon pituisissa jaksoissa.

Yhteistoimintasopimuksen, etätyösopimussuosituksen ja etätyösuosituksen päivitykset kirjataan työehtosopimukseen.

Osapuolten lähtökohtana palkkakeskustelumallin kehittämisessä on edelleen tästä työehtosopimuksesta huolimatta säilyttää yleiskorotuksen ja palkkakes- kustelukorotuksen perusteella jaettavan erän välinen suhde (50/50).

Helsingissä 9.3.2023

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Ammattiliitto Pro ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

LIITE 14 A DANSKE BANKIN YRITYSKOHTAISTA TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA TYÖ- EHTOSOPIMUSMÄÄRÄYS

Danske Bank A/S Suomen sivuliike, Danske Bankin henkilöstöyhdistys PRO ry sekä Danske Bankin esimiehet ja asiantuntijat ry ovat sidottuja vain rahoitus- alan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan sopimuskautta koskevaan määräykseen sekä allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n määräyksiin kustannusvaiku- tuksen osalta. Muiden työehtosopimusmääräysten osalta edellä mainitut osa- puolet tekevät oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen, joka ei ole rahoitus- alan työehtosopimuksen osa.

Helsingissä 9.3.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry DANSKE BANK A/S SUOMEN SIVULIIKE

DANSKE BANKIN HENKILÖSTÖYHDISTYS PRO ry DANSKE BANKIN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT ry

LIITE 15 SIIVOOJIEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Siivoojiin noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta, ellei tästä sopimuk- sesta muuta johdu.

2 § Työsopimus

1. Mikäli siivoojan kanssa on sovittu muusta kuin siivoustyöstä, sovitaan sa- malla ko. tehtävistä maksettavista palkoista.

3 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen vuorokautinen työaika on enintään 7 t 36 minuuttia.

2. Työaika on yhdenjaksoinen, ellei siivooja itse muuta esitä. Toisin sovitta- essa sovitaan samalla kohtuullisesta korvauksesta.

3. Työviikko on viisipäiväinen, ellei siivooja itse muuta esitä tai toisin sovita. Työviikko alkaa maanantaina.

4. Säännöllistä työaikaa ei sijoiteta juhannus- ja jouluaatolle eikä sunnuntaille.

4 § Ruokailu

1. Työnantajan järjestämästä ruokailusta voidaan paikallisesti sopia.

5 § Ylityö

1. Ylityö korvataan lain mukaan.

2. Jos lauantaina tehdään muuta kuin säännöllistä työtä, maksetaan tältä ajalta 50 %:lla korotettu palkka.

6 § Vuosiloma

1. Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päättyessä:

a) alle vuoden 2 arkipäivää/kk

b) vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk

c) vähintään 10 vuotta 3 arkipäivää/kk.

7 § Lomakorvaus

1. Lomapalkan ja lomarahan sijasta lomakorvaus on:

a) 13,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b) 17 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c) 20 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta.

2. Työsuhteen päättyessä on lomakorvaus:

a) 8,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b) 11 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c) 12 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta.

3. Lomakorvaus lasketaan:

a) vuosilomalain mukaan määräytyvästä lomanmääräytymisvuoden an- siosta

b) edellisen vuoden lomakorvauksesta

c) lakisääteisen synnytysloman ajan keskipalkasta.

4. Lomakorvaus maksetaan vapaan tai vuosiloman alkaessa, ellei muuta so- vita.

5. Eläkkeelle siirtyvälle maksetaan lomakorvaus 1. kohdan mukaisesti.

8 § Palvelulisät

1. Palvelulisä maksetaan sen kalenterikuukauden alusta, joka lähinnä seuraa sitä päivää, jona henkilö on toiminut siivoustehtävissä 1, 3 tai 6 vuotta.

9 § Vähimmäispalkka

SIIVOOJIEN VÄHIMMÄISPALKAT EURO/TUNTI 1.7.2023 ALKAEN

Palveluaika Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Muut kunnat

0-1 vuotta	12.22	11.74
2-3 vuotta	12.40	11.92
4-6 vuotta	12.56	12.09
yli 7 vuotta	12.77	12.28
SIIVOOJIEN VÄHIMMÄISPALKAT EURO/TUNTI 1.5.2024 ALKAEN
Palveluaika	Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen	Muut kunnat
0-1 vuotta	12.53	12.03
2-3 vuotta	12.71	12.22
4-6 vuotta	12.87	12.39
yli 7 vuotta	13.09	12.59
Ilta- ja yölisät euro/tunti	1.7.2023 lukien
Iltalisä 18-23	1.47

Yölisä 23-07 2.65

Ilta- ja yölisät euro/tunti 1.5.2024 lukien Iltalisä 18-23 1.51

Yölisä 23-07 2.72

10 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

Helsingissä 9.3.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toiminta- mallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvotte- lujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisano- misaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimin- taperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelu- jen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä kä- sitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritys- ten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään so- pimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja ko- rotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräai- kaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta

työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtävi- ään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu xxxx- seen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työl- listymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoima- poliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seu- raava:

1. enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2. enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3. enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää hait- taa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettä- essä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

PÖYTÄKIRJA

1. Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutos- turvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2. Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllisty- misen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

3. Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia so- pimusmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

4. Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä maaliskuun 9. päivänä 2005 PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry

PÖYTÄKIRJA TEKSTIEN UUDISTAMISESTA 1.6.1995

1 § Tarkoitus

1.1 Osapuolet ovat sopineet uudesta rahoitusalan työehtosopimuksesta 1.6.1995 lukien.

1.2 Uuteen rahoitusalan työehtosopimukseen on yhdistetty pankkialan ja rahoitus- yhtiöitä sekä eri yrityksiä koskevat työehtosopimukset.

2 § Siirretyt määräykset

2.1 Sovittiin seuraavien 31.5.1995 voimassa olleiden työehtosopimusmääräysten olevan edelleen voimassa huolimatta siitä, ettei niitä ole kirjattu uuteen työeh- tosopimukseen tai että ne ovat käytettävissä tulkintaerimielisyyksien ratkaisuti- lanteissa:

Pankkialan työehtosopimus:

1.1., 1.2. a), 2.4., 3.1., 4.1., 4.2., 4.3., 4.5., 5.3., 5.5.,

5.6., 5.7., 5.8., 6.2., 6.3., 11., 18.4., 22.1., 22.2, 22.4., 23.3.,

24.2.1., 25.4., 25.5., 40.1., 40.2, 40.3. ja 47 §

Tuntipalkkapöytäkirja: 5.1., 5.2.

Rahoitusyhtiöiden työehtosopimus: vastaavat § kuin pää-tes Allekirjoituspöytäkirja: 3 - 8 §

3 § Voimassaolo

1. Sovittiin, että tarpeelliset korjaukset ja lisäykset 2 §:ssä mainituista koh- dista voidaan palauttaa työehtosopimukseen tekstineuvottelujen yhtey- dessä.

2. Pöytäkirja voimassa toistaiseksi.

Helsingissä 4. toukokuuta 1995 PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry

PANKKITOIMIHENKILÖLIITTO - BANKMANNAFÖRBUNDET ry.

SIIRRETYT MÄÄRÄYKSET 1.6.1995

Tärkeimmät kohdat

18 §, kohta 4: Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 arkipäivää, annetaan lomakauden ulkopuolella sen kalenterivuoden aikana, jolloin vuosilomalain mukainen loman- määräytymisvuosi päättyy. Varsinaisen lomakauden ulkopuolella annettava vuosilomaosuus voidaan toimihenkilön suostuessa antaa muunakin vuosiloma- lain hyväksymän ajankohtana.

Pöytäkirjamerkintä 1: Siitä osasta vuosilomaa, joka ylittää 36 arkipäivää, anne- taan puolet lomakautena ja puolet lomakauden ulkopuolella, ellei toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä 2: Sopijapuolet suosittelevat, että Oulun ja Lapin lääneissä niin kutsuttu kesäloma annetaan 1.6.–31.8. välisenä aikana, ellei esiinny perus- teltuja syitä toisin menetellä.

25 §, kohta 4: Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntati- laisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

25 §, kohta 5: Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

47 §, kohta 1: Tämän työehtosopimuksen määräykset eivät aiheuta muutoksia pan- kin 31.10.1993 soveltamiin etuihin ja työehtoihin muussa tapauksessa, kuin mil- loin suoritetut edut tai työehdot eivät täytä tämän sopimuksen määräyksiä.

47 §, kohta 2: Työehtosopimus ei koske pankkien erikseen myöntämiä huolto- tai muita sosiaalisia etuja. Kunkin pankin palveluksessa olevien toimihenkilöiden vuosilomia, talvilomia, synnytysaikaa ja synnytysajan palkkaa, vuorotyölisiä tai terveyden- ja sairaanhoitoetua ei vähennetä työehtosopimuksen voimassa ol- lessa.

HELPDESK-SOPIMUS

1 § Soveltamisala ja työehdot

1. Sopimus koskee Nets Denmark A/S Finnish Branch:ssa tehtävää Helpdesk/Contact Center-työtä.

2. Työssä noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta liitteineen jäljempänä sovituin poikkeuksin.

3. Työtä voidaan sovittaessa tehdä kaikkina päivinä ja kaikkina kellonaikoina.

2 § Korvaukset

1. Lauantaityö on lauantaisin klo 00–24 tehtävä säännöllinen työ. Lauantailisä on 60 % perustuntipalkasta.

2. Säännöllinen työ kiirastorstaina, uudenvuodenaattona ja muiden arkipyhien (loppiainen, vappu, helatorstai, pyhäinpäivä ja itsenäisyyspäivä) aattoina työehtosopimuksen 13–14 §:n mukaiset lisät maksetaan kaksinkertaisina.

3. Säännöllinen työ korvataan pyhisin (00–24) 125 %:lla ja juhannusaattona ja jouluaattona korvataan 150 % korotettuna sekä juhannuspäivänä ja jou- lupäivänä 150 %:lla.

4. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

3 § Työvuorolistat ja lepoajat

1. Työvuorolista on tehtävä niin, että toimihenkilö saa riittävästi lepoaikaa en- nen seuraavan työvuoron alkua.

2. Säännöllinen työaika perustuu enintään viisipäiväiseen työviikkoon.

3. Yli 5 tuntia kestävään työvuoroon sisältyy yksi ja yli 7 tuntia kestävään työ- vuoroon kaksi kahvitaukoa.

4. Työvuorolista tulee antaa tiedoksi viimeistään yksi viikko ennen listan voi- maantuloa. Tiedoksiannon jälkeen muutoksesta tulee sopia ko. henkilön kanssa.

5. Korvaukset voidaan sopimalla vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.

4 § Voimassaolo

6. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus. Helsinki 9.3.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

SUOSITUS

ETÄTYÖSTÄ SOPIMINEN JA ETÄTYÖN TYÖOLOJEN JÄRJESTELYT

Etätyöllä voidaan tukea työn parempaa organisointia, työhyvinvointia ja tuotta- vuutta. Etätyöstä sopimisen ja toteuttamisen tueksi liitot ovat yhteistyössä laa- tineet suosituksen, jolla pyritään luomaan turvalliset puitteet ja ohjaamaan etä- työn käyttöä kaikkia tyydyttävällä tavalla.

ETÄTYÖ

Työ ei enää ole samassa määrin sidottua aikaan, paikkaan ja paikalla oloon kuin aikaisemmin. Etätyössä työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työ ta- pahtuu työnantajan toimitilojen ulkopuolella yhdessä tai useammassa paikassa ilman, että kyse olisi erityisestä työntekopaikasta. Joskus yrityksessä puhutaan etätyön sijasta monipaikkaisesta työstä.

Työtä voidaan tehdä myös osittain etätyönä ja osittain työnantajan toimitiloissa, jolloin yleisesti käytetään termiä hybridityö.

Etätyötä voidaan tehdä tilanteen mukaan lyhyt- tai pitkäkestoisesti ja satunnai- sesti tai säännönmukaisesti.

YLEISPERIAATE

Etätyötä koskevat yrityksen yleiset pelisäännöt sekä tietosuoja- ja työturvalli- suuskysymykset tulee käsitellä yhteistoiminnassa, ja näitä koskevat tiedot tulee pitää henkilöstön helposti saatavilla. Etätyön tulee olla tasapuolisesti mahdol- lista kaikille ottaen huomioon työn luonne sekä toimihenkilön asema ja soveltu- vuus etätyöhön. Etätyön tekemisen tulee kuitenkin olla aina toimihenkilölle va- paaehtoista, ja sekä työnantajan että toimihenkilön tulee olla selvillä työjärjes- telyjen vaikutuksista osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

ETÄTYÖSOPIMUS

Työnantajan ja toimihenkilön on aina sovittava etätyön tekemisestä.

Etätyön tekemisestä ja sen sijoittumisesta työviikolle työnantaja ja toimihen- kilö sopivat aina erikseen yhtiön etätyöpelisääntöjen puitteissa.

Etätyöstä on tarvittaessa laadittava kirjallinen sopimus. Sopimuksesta on käy- tävä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimuksella sovitaan niistä velvoitteista ja oikeuksista, jotka liittyvät etätyön tekemiseen. Näitä ovat esimerkiksi etätöihin liittyvien kustannusten korvaaminen sekä sa- lassapitoon ja tietosuojaan liittyvät asiat. Muilta kuin sovituilta osin työsuhteen ehdot sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät työnantajan ja toimihenkilön välisen työsopimuksen perusteella.

Etätyösopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etätyöso- pimuksessa sovitaan, millä perusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen työn- antaja tai toimihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskeytyessä toimihenkilö palaa varsinaiseen työntekotyöpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.

ETÄTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT EHDOT

Etätyössä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä, tehdyn etätyösopi- muksen ehtoja, yhtiön etätyöpelisääntöjä sekä soveltuvin osin muuta työlain- säädäntöä.

TYÖAIKA JA PALKKAUS

Työaikalaki koskee myös etätyötä.

Etätyöstä maksetaan ilta-, yö- tai viikonloppulisät, jos kyse on työvuorolistaan perustuvasta suunnitelman mukaisesta ilta-, yö- tai viikonlopputyöstä. Jos toi- mihenkilö saa itse päättää säännöllisen työaikansa sijoittumisesta, ei etätyössä makseta lisiä.

TYÖTILAT JA LAITTEET

Työnantaja vastaa työntekoon tarvittavien laitteiden, ohjelmien, kalusteiden yms. hankinnoista, tietoliikenneyhteyksistä, huollosta ja vakuutuksista, ellei toi- mihenkilön ja työnantajan kesken joiltakin osin muuta sovita.

TYÖTURVALLISUUS JA PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS

Työnantaja antaa toimihenkilölle riittävän perehdytyksen työn turvalliseen ja oi- keaan tekemiseen. Toimihenkilö on velvollinen noudattamaan etätyötä tehdes- sään työnantajan työturvallisuudesta annettuja ohjeita. Työturvallisuuslaki kos- kee myös etätyötä.

Etätyössä tulee kiinnittää huomiota erityisesti psykososiaalisiin kuormitusteki- jöihin. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjes- telyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa toimihenkilölle haitallista kuormitusta.

Yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa voidaan kehit- tää työhyvinvoinnin seurantamalli, jossa etätyön erityispiirteet on otettu huomi- oon. Riskien arvioinnissa tulisi huomioida etätyön kuormitustekijät kuten työn ja yksityiselämän rajan mahdollinen hämärtyminen. Tämä edellyttää riittävää työ- ajan seurantaa ja tarvittaessa tukea vuorovaikutukseen toimihenkilöiden, esi- henkilöiden ja esimerkiksi oman tiimin jäsenten kesken. Työturvallisuuslaki koskee myös etätyötä.

Toimihenkilö kuuluu työnantajan järjestämään lakisääteisen tapaturmavakuu- tuksen piiriin myös etätyötä tehdessään. Yhteistoiminnassa tulee käsitellä laki- sääteisen tapaturmavakuutuksen tarkempi kattavuus etätyössä.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

AMMATTILIITTO PRO RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

SUOSITUS

MALLI ETÄTYÖSOPIMUKSEKSI

1. SOPIJAPUOLET Toimihenkilö Työnantaja Esihenkilö

2. VARSINAINEN TYÖNTEKOPAIKKA

Työntekopaikka Osoite

3. ETÄTYÖNÄ TEHTÄVÄ TYÖ

Sopijapuolet ovat sopineet seuraavasti etätyönä tehtävästä työstä:

4. ETÄTYÖN TYÖNTEKOPAIKKA

Etätyötä tehdään työnantajan toimitilojen ulkopuolella toimihenkilön kotona tai muu- alla esihenkilön kanssa sovituissa paikoissa, joita ovat:

5. TOIMIHENKILÖN TYÖHÖN LIITTYVÄT VELVOITTEET ETÄTYÖN AIKANA Toimihenkilön työvelvoite on sama kuin työnantajan toimitiloissa tehtävässä työssä. Toimihenkilö on työnantajan tavoitettavissa seuraavasti:

Työstä raportointi ja työajan seuranta tapahtuvat siten, että:

Työhön liittyvän salassapitovelvollisuuden lisäksi toimihenkilön on etätyön aikana noudatettava työnantajan tietoturvallisuusohjeita.

6. TYÖEHDOT

Etätyössä noudatetaan tämän etätyösopimuksen lisäksi työehtosopimuksen mää- räyksiä, yhtiön etätyöpelisääntöjä sekä soveltuvin osin muuta työlainsäädäntöä.

Etätyössä noudatetaan työehtosopimuksen mukaista työviikkoa.

Etätyöstä maksetaan ilta-, yö- tai viikonloppulisät, jos kyse on työvuorolistaan perus- tuvasta suunnitelman mukaisesta ilta-, yö- tai viikonlopputyöstä. Jos toimihenkilö saa itse päättää säännöllisen työaikansa sijoittumisesta, ei lisiä makseta.

Työnantaja ei korvaa etätyöpaikan ja varsinaisen työntekopaikan välisiä matkoja.

7. TYÖVÄLINEET JA VAKUUTUKSET

Työvälineistä, laitteista, kalusteista, ohjelmista, tietoliikenneyhteyksistä ja niiden huollosta sekä vakuutuksista on sovittu seuraavasti:

8. KUSTANNUSTEN KORVAUKSET

Etätyöstä toimihenkilölle aiheutuvista kustannusten korvaamisesta on sovittu seuraa- vasti:

9. MUUT ASIAT

10. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Etätyö alkaa x.x.20xx ja sopimus on voimassa x.x.20xx asti. TAI

Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen voi irtisanoa noudattaen molemmin puolin yhden (1) kuukauden irtisanomisaikaa tai noudattaen muuta yhteisesti sovittua irtisanomisaikaa.

Etätyön keskeytyessä toimihenkilö palaa varsinaiseen työntekopaikkaansa.

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) kappaletta, yksi (1) kummallekin sopijapuolelle.

Päiväys

Työnantajan edustajan allekirjoitus Toimihenkilön allekirjoitus

Document Metadata

Table of Contents

Rahoitusalan työehtosopimus 9.3.2023 – 28.2.2025

Document Metadata