Neuvonta-alan runkosopimus 1.1.2017 – 31.12.2017

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.2.2016 saavuttaneet kilpailukykysopimusta kos- kevan neuvottelutuloksen, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kil- pailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden so- peuttamista.

Neuvonta-alan runkosopimuksen osapuolet ovat sopineet työehtosopimuksen uudistami- sesta kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.1.2017 ja on voimassa 31.12.2017 saakka.

3 Palkkamääräykset

Työehtosopimukseen ei tehdä palkkoja tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia.

4 Rakenteelliset muutokset

Osapuolet ovat sopineet alla mainituista muista muutoksista työehtosopimukseen.

4.1 Työajan pidentäminen – työehtosopimus

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien kilpailukykysopimuksen edellyttämällä tavalla keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentäminen toteutetaan tekemällä työehtosopimukseen tarvittavat muutokset siten, että pidennys koskee kaikkia

työehtosopimuksen työaikamuotoja. Osa-aikaisten työaikaa pidennetään osa-aikaisuuden suhteessa.

Työajan pidennys toteutetaan samojen periaatteiden mukaan myös mahdollisissa paikalli- sesti sovituissa työaikajärjestelyissä.

Muutetaan työehtosopimuksen 6 §:n kohta 1 kuulumaan seuraavasti:

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 45 minuuttia viikossa.

Hallinto- ja toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia viikossa. Vuoro- kautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja 8 tunnin välillä, ellei kyseessä ole kohdan 4 mukainen tilanne.

Muutetaan työehtosopimuksen 6 §:n kohdan 4 viimeinen lause kuulumaan seuraavasti:

Tällöin säännöllinen työaika ei saa, paitsi neuvontatyössä, ylittää 11 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

4.2 Muut sovitut asiat

a) Työryhmä tekstien stilisointi ja modernisointi

Nykyisen työehtosopimuksen tekstejä stilisoidaan ja modernisoidaan työryhmässä 30.9.2016 mennessä ennen uuden työehtosopimuksen painamista. Korjauksilla ei muuteta määräysten asiallista sisältöä ja tulkintoja. Muutokset toteutetaan kustannusneutraalisti.

Työryhmässä käsitellään em. määräaikaan mennessä myös Työelämä 2020-ohjelman mu- kaista kehittämisohjelmaa ja selvitetään alan yrityksiltä mahdollisuuksia osallistua ohjel- maan.

b) Muutokset työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskevan sopimukseen

Lisätään sopimuksen alkuun johdantokappale

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien kehittämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perustuvaa vuoropuhelua työn- antajan ja henkilöstön välillä. Osapuolet toteavat, että työehtosopimus mahdollistaa tällä hetkellä paikallisen sopimisen kohtuullisella tasolla. Työehtosopimukseen on myös sisälly- tetty määräykset paikallisen sopimisen yleisistä periaatteista. Paikallisen sopimisen tuke- miseksi osapuolet järjestävät sopimuskauden aikana tarpeen mukaan yhteistä koulutusta.

Työaikapankki

Osapuolet toteavat, että nykyinen työehtosopimus mahdollistaa työaikapankista sopimisen paikallisesti.

Sopimuksen sitovuus

Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt toteavat 31.5.2016 jälkeen, että kilpailukykysopimusta ei synny, tämä sopimusalakohtainen työehtosopimus raukeaa.

Helsingissä, lokakuun 13. päivänä 2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA

NEUVONTA-XXXX XXXXXXXXXXXX

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Tätä sopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTAn jäseninä olevien Maa- seutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistyksen maaseutuelinkeinoja pl. met- sätalous harjoittavien sekä neuvonta-alalla toimivien ja niihin liittyvää tutkimustoimintaa suorittavien jäsenten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin. Sopimusta noudatetaan myös em. jäsenten oman toimintansa ohessa harjoittamaan muuhun pienimuotoiseen yritys- tai muuhun vastaavaan toimintaan, jota varten ei ole perustettu omaa itsenäistä yhtiötä tai yhdistystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Maaseutuelinkeinoilla tarkoitetaan varsinaisen maataloustoiminnan lisäksi sen ohessa harjoitettavaa elinkeinotoimintaa.

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske

a) johtoon kuuluvia, kuten esimerkiksi toimitusjohtajia, toiminnanjohtajia ja heidän välit- tömiä esimiesasemassa olevia alaisiaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän kohdan piiriin kuuluvat pääasiassa henkilöstöhallinnollista, taloudellista ja toiminnallista vastuuta kantavat johtoon kuuluvat toimihenkilöt. Ko. henkilöiden kanssa voidaan sopia siitä, että työehtosopimus koskee heitä kokonaisuudes- saan tai sovittavilta osiltaan.

b) palkkamääräysten osalta määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteen kolmen ensim- mäisen kuukauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ko. henkilöillä tarkoitetaan lähinnä harjoittelijoita, koululaisia ja vastaavia tilapäi- siä työntekijöitä.

c) oppilaitosten palveluksessa olevia

Työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle kirjallisesti, mikäli toimihenkilö ei kuulu työehtosopi- muksen soveltamispiiriin.

Pöytäkirjamerkintä:

Kirjallisen ilmoituksen vaatimus tulee voimaan 1.1.2017 alkaen. Työehtosopi- muksen soveltamispiirin ulkopuolelle kuulumista koskeva ilmoitus ei voi tulla so- vellettavaksi takautuvasti.

2. Tätä sopimusta voidaan täydentää työnantajakohtaisesti asianomaisten, sopimukseen osallisten välillä tehdyllä erillisellä pöytäkirjalla, jossa tulee mainita soveltamisala sekä runkosopimuksen muutokset.

2 § Työn johto ja jakaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimi- henkilöitä.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kulu- essa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

Mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle erityistä työhön liittyvää koulutusta, joka yh- denjaksoisesti kestää yli neljä kuukautta, voi koeaika olla kuusi kuukautta.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja:

14 päivää työsuhteen kestettyä enintään vuoden, 1 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden,

mutta enintään 4 vuotta

2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta,

mutta enintään 8 vuotta

4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta,

mutta enintään 12 vuotta

6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta ja yhden kuukauden, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.

2. Jos vakituiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudatta- matta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomis- ajan palkkaa vastaavan määrän.

Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa ennen työsopimuksen mu- kaisen määräajan päättymistä, tulee hänen korvata työnantajalle täten aiheuttamansa vahinko.

5 § Palkat ‌

1. Palkkaperusteista on sovittu palkkasopimuksella, joka on tämän työehtosopimuksen liit- teenä.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön ilmoitta- malle pankkitilille, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pide- tään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä.

6 § työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 45 mi- nuuttia keskimäärin viikossa.

Hallinto- ja toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia viikossa. Vuo- rokautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja 8 tunnin välillä, ellei ky- seessä ole kohdan 4 mukainen tilanne.

2. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pi- dentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräyty- vään säännölliseen viikkotyöaikaan. Pidentämisestä ja tasoittumisesta on sovittava vii- meistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran so- velletaan.

3. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti. Viikkotyöaika tasoittuu tämän sopi- muksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enintään kuuden kuukauden ajanjak- sona. Tällöin ei säännöllinen työaika saa, paitsi neuvontatyössä, ylittää 11 tuntia vuoro- kaudessa ja 48 tuntia viikossa.

5. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arki- päivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päi- vän työaikaa vastaavalla määrällä. Osa-aikaisille työajan lyhennys annetaan työajan suhteessa.

Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

6. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. tai 4. kappaleen mukaisesti taikka päivittäi- sen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on enna- kolta laadittava työtuntijärjestelmä, josta työntekijän työ- ja vapaa-ajat käyvät ilmi.

7. Työaikapankki

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöi- den osalta työaikapankkia koskevan liitteen mukaisesti sen jälkeen, kun siitä työnantaja on yt-menettelyssä henkilöstölle tiedottanut.

7 § Lisätyö ‌

Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja lainmukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan välisenä aikana. Lisätyö korvataan yksinkertaisella palkalla, joka laske- taan peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärästä.

8 § Ylityö ‌

1. Ylityöstä maksettava palkka vaihdetaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita, vastaa- vaan vapaa-aikaan, jolloin vapaa-aikaa ei koroteta jäljempänä mainituin prosenttiosuuk- sin. Vapaa-aika on annettava ja otettava enintään 6 kuukauden mittaisen tasoittumisjak- son kuluessa sen jälkeen, kun enintään 6 kuukauden mittainen työaikajakso on päätty- nyt.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimää- rän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa jaetaan peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärä luvulla 163 silloin, kun säännöllinen työaika on 38 tuntia 45 minuuttia viikossa ja 160 silloin kun säännöllinen työaika on 38 tuntia viikossa.

4. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoittumisjakson alkamisajankohta.

9 § Neuvontatyötä tekevien ylityökorvaus ‌

1. Neuvontatyöksi katsotaan työ, jota suoritetaan siten, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa miten se on järjestetty työajan käytön osalta.

2. Neuvontatyötä tekeviin ei sovelleta 7 §:n eikä 8 §:n määräyksiä. Mikäli neuvontatyötä tekevien toimihenkilöiden työaika ei tasoitu enintään 6 kuukauden kuluessa sen jälkeen kun 6 kuukauden mittainen työaikajakso on päättynyt, korvataan ylityötunnit yksinkertai- sella palkalla, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

3. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoitusjakson alkamisajankohta.

10 § Sunnuntaityö ‌

1. Työaikalainsäädännön piirissä oleville toimihenkilöille maksetaan sunnuntaityöstä muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti. Korotus voidaan vaihtaa toimihenkilön suostumuksella vas- taavaan vapaa-aikaan.

Sunnuntaityöksi katsotaan työ, jota tehdään sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäi- vänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä.

11 § Näyttelykorvaus ‌

1. Työaikalainsäädännön ulkopuolella olevalle toimihenkilölle suoritetaan toimihenkilön kanssa sovittava erillinen korvaus näyttelyistä ja vastaavista tilaisuuksista, mikäli hän tekee työtä poikkeuksellisesti siten, että työnantaja voi valvoa hänen työajan käyttöään.

2. Muiden toimihenkilöiden kanssa voidaan 7, 8 ja 10 §:ien estämättä tehdä vastaava so- pimus.

12 § Lepoajat ‌

1. Toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava keskimäärin vähintään 35 tunnin viikko- lepo. Mainitun pituinen viikkolepo voidaan antaa viikon muunakin aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä tai jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.

2. Tämän pykälän säännöksistä voidaan tehdä poikkeuksia

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia;

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana.

13 § Palkan osittaminen ‌

1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajan- kohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai puolivälissä tai kun toimihenkilö on ollut pois työstä työnantajan olematta palkanmaksuvelvollinen.

Poissaolo voidaan sovittaessa korvata myös vastaavalla määrällä työtunteja.

2. Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään kiinteää jakajaa 21,5.

3. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa käytetään tuntipalkkajakajaa.

14 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden ja maksuperusteiden osalta nou- datetaan, ellei toisin ole sovittu, kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen asi- anomaisia määräyksiä.

15 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

2. Toimihenkilö, joka on palvellut saman työnantajan palveluksessa vähintään 10, mutta alle 15 vuotta 31.3.1994 mennessä, saa kaksi lisälomapäivää.

3. Xxxxxxxxxxxx, joka on saavuttanut oikeuden 36 arkipäivän lomaan 31.3.1994 mennessä, ei tätä oikeuttaan menetä, vaan hänen lomaoikeutensa kertyy kolme päivää lomanmää- räytymiskuukautta kohden. Muutoin noudatetaan vuosilomalakia.

4. Vuosiloman ajalta palkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Paikallisesti sopien EU-hankkeisiin liittyen lomapalkka ja lomaltapaluuraha voidaan mak- saa tavanomaisen kuukausipalkan yhteydessä. Lomapalkka maksetaan vuosilomalain määrittelemillä prosenteilla. Mikäli työsuhde päättyy siten, että lomapalkan sijasta mak- setaan lomakorvaus tai että henkilö ei palaa vuosilomaltaan työhön, lomaltapaluuraha voidaan periä takaisin.

16 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja pa- laa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahaa 50 % hänen vuosi- lomapalkastaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomaltapaluuraha lasketaan lakisääteisestä vuosilomasta.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnan- tajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7§:ssä mainitun syyn takia.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle toi- mihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työ- hön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

4. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työ- sopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päät- tymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen me- netä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

5. Lomaltapaluuraha tulee suorittaa kesä- ja talviloman osalta seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lomaltapaluurahan suorittamisesta ke- säloman osalta viimeistään lomakauden jälkeen kalenterivuoden loppuun mennessä ja talviloman osalta ennen seuraavan lomakauden alkua.

6. Lomaltapaluuraha voidaan sopia toimihenkilön kanssa kokonaan tai osittain vaihdetta- vaksi vastaavaan vapaa-aikaan.

17 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään Palkka

yhden kuukauden sairastumispäivä

+ 9 arkipäivää

neljä kuukautta 4 viikolta

kolme vuotta 5 viikolta

viisi vuotta 6 viikolta

kymmenen vuotta 8 viikolta

Mikäli työkyvyttömyys johtuu työtehtävässä tapahtuneesta tapaturmasta, maksetaan palkkaa enintään kahdeksalta viikolta.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, maksetaan toimihenkilölle puolet hä- nen palkastaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä.

Lisäedellytyksenä sairausajan palkanmaksulle on, että työsuhde edelleen jatkuu ja että sairautta ei ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Mikäli työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamises- taan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisjakso.

2. Xxxxxxx toimihenkilö saa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oikeuttavalta ajalta sairausajan palkkaa, hän luovuttaa viipymättä työnantajalle sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle palautettavan päivärahan hakemista varten tarvittavat selvitykset.

3. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, ei työnantajalla ole velvolli- suutta maksaa sairasajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.

4. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai sopimuksen pe-

rusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jonkin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

5. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sairastumi- sestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.

6. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

17a § Osasairauspäiväraha ‌

Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työhön paluuta pitkän työkyvyttömyyden jäl- keen. Sopiminen on molemmille osapuolille vapaaehtoista.

18 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla maini- tuissa tapauksissa. Edellytyksenä kuitenkin on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuo- lella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoi- reiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

− sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkärintar- kastukseen

− krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

− muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärin- tarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

− syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilö käy lääkärin määräämässä raskauteen liittyvässä tarkastuksessa tai tutki- muksessa tai todistuksen hankkimiseksi välttämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan.

3. Terveystarkastukset ja lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilö käy työterveyshuoltosopimuksen tarkoittamassa terveystarkastuksessa, tai niissä tutkimuksissa tai tarkastuksissa, joihin työnantaja lähettää toimihenkilön.

4. Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttö- myyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoi- totoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työky- vyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

19 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sat- tuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huol- tajalle palkkaa 17 §:n ja siinä mainittujen menettelytapaa koskevien määräysten mukai- sesti kolmelta kalenteripäivältä, mikäli toimi henkilö osoittaa luotettavalla selvityksellä, työnantajan vaatiessa lääkärintodistuksella, lapsen hoidon vaativan välttämättä vanhem- man läsnäoloa. Palkallisuuden edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansio- työssä tai, että toimihenkilö on yksinhuoltaja

3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihkimispäivä on hänen työpäivänsä.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sat- tuu hänen työpäiväkseen.

5. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei ai- heuta hänen ansionsa alenemista.

6. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskursseille tai vä- estönsuojelulain mukaiseen koulutukseen, maksetaan hänelle palkka ja kertausharjoi- tusten osalta palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä

7. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sen vuoksi, että hän osallistuu jäsenenä allekirjoit- tajajärjestön tai sen jäsenjärjestön ylimpien päättävien elinten työehtosopimusasioita kä- sittelevään kokoukseen.

20 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopi- muslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan ajalta suoritetaan kolmen kuukauden ajalta toimihenkilön saaman päivära- han ja palkan välinen erotus edellyttäen, että työsuhde on jatkunut kuusi kuukautta.

3. Toimihenkilöllä on oikeus 6 arkipäivän mittaiseen palkalliseen isyysvapaaseen. Edelly- tyksenä on kuuden kuukauden mittainen työsuhde ennen lapsen syntymää.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Luottamusmies ja henkilöstön edustajien korvaukset ‌

1. Kunkin työnantajan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita luot- tamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa, jotka kos- kevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä työstä erottaa.

3. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tämän edustajalle.

Pöytäkirjamerkintä:

Samaan työnantajayhteisöön kuuluvia työnantajia voidaan pitää tätä pykälää so- vellettaessa yhtenä työnantajana.

4. Pääluottamusmieskorvaus on 140,60 euroa kuukaudessa, luottamusmieskorvaus on 80,34 euroa kuukaudessa. Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 40,17 euroa kuukaudessa. Henkilön hoitaessa molempia em. luottamustehtäviä, korvaus on 100 euroa.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevalla liitolla, sen rekisteröidyllä alayhdistyk- sellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdolli- suus työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana järjestää ko- kouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua ko- kousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytä- miseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työtur- vallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vas- taavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushen- kilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehto- sopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edus- tajia.

e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

24 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii liiton jäsenmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten to- distus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulok- seen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimieli- syyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisym- märrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

26 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

27 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.1.2017 – 31.12.2017.

Työehtosopimuksen irtisanominen on suoritettava vähintään kahden kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä muutosesityksensä toiselle so- pijapuolelle.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä lokakuun 13. päivänä 2016 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JAYKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

Liite 1 Palkkausjärjestelmät PALKKASOPIMUKSET‌

1. Yleinen palkkaluokitus

2. Neuvonta-alan palkkaluokitus

3. Käsi- ja taideteollisuusalan palkkaluokitus

4. Rakennussuunnittelun ja – neuvonnan palkkaluokitus

5. Salaojateknikkojen palkkaluokitus (LIITE 2)

1. YLEINEN PALKKALUOKITUS

− peruspalkka

− tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.1)

	1.1.2016
Y 1	1493,01
Y 2	1599,42
Y 3	1792,80
Y 4	Säännöllisen työajan keskiansio Y3 oli 2698 € syyskuussa -14.

− henkilökohtainen palkanosa Tehtäväryhmien peruspalkat

2. NEUVONTA-XXXX XXXXXXXXXXXXXX

− peruspalkka

− tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.2)

	1.1.2016
N 1	1570,45
N 2	1696,10
N 3	1870,17
N 4	2112,45
N 5	Säännöllisen työajan keskiansio N 4 oli 2965 € syyskuussa -14.

− henkilökohtainen palkanosa Tehtäväryhmien peruspalkat

3. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PALKKALUOKITUS

− peruspalkka

− tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.3)

	1.1.2016
A	1532,73
B	1572,16
C	1700,61
D	1779,46
E	1980,04

− henkilökohtainen palkanosa Tehtäväryhmien peruspalkat

4. RAKENNUSSUUNNITTELUN JA –NEUVONNAN PALKKALUOKITUS

Tämän luokituksen mukaan määritellään työehtosopimuksen piiriin kuuluvien Maaseutukes- kusten rakennussuunnittelijoiden, -piirtäjien tms. palkkaehdot.

Kuukausipalkka muodostuu

1. Peruspalkasta

2. Henkilökohtaisesta palkanosasta

1. Peruspalkka

Peruspalkka on kiinteä kuukausipalkka. Peruspalkka määräytyy tehtävän vaativuuteen perustuvan tehtäväryhmittelyn mukaisesti.

Tehtäväryhmään R1 kuuluvat piirtäjät ja tekniset avustajat ja avustavat suunnittelijat. Tehtäväryhmiin R2 - 3 kuuluvat itsenäisesti esimiehen tai asiakkaiden osoittamia työkoh- teita suunnittelevat toimihenkilöt. Tehtäväryhmässä ”R 4 Palkkaryhmien yläpuoliset” teh- tävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativampia. Henkilön palkka on sopi- muspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän R 3 keskipalkan työehtosopimuksen soveltamis- alalla.”

Palkkataulukko

	1.1.2016
R 1	1470,67
R 2	1768,78
R 3	2114,54
R 4	Säännöllisen työajan keskiansio R3 oli 2965 € syyskuussa -14.

Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen (koskee em. palkkasopimuksia)

1. Henkilökohtaisen palkanosan arviointiperusteet

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy kahdenlaisten perusteiden mukaan, joista toiset liittyvät henkilön ammatinhallintaan ja valmiuksiin, toiset työsuorituksiin.

Työsuorituksiin liittyvät perusteet voivat koskea esimerkiksi työn laatua, määrää ja työn euromääräistä tulosta.

Ammatinhallintaan liittyvät perusteet voivat koskea esimerkiksi koulutusta, työkoke- musta, palvelukykyä, joustavuutta ja valmiutta erityistehtäviin. Henkilökohtaisen palkan- osan tulisi perustua muun muassa näille perusteille. Henkilökohtaisen palkanosan mää- räytymisperusteet määritellään työnantajakohtaisesti henkilöstöryhmittäin.

2. Henkilökohtaisen palkanosan määrä

Henkilökohtainen palkanosa on peruspalkan ja maksettavan palkan erotus. Henkilökoh- tainen palkanosa on enintään 50 % peruspalkasta.

3. Menettely henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä

3.1. Työnantaja – luottamusmies

Työnantajan soveltamat yleiset periaatteet käydään vuosittain läpi esimiehen ja ky- seisen henkilöstöryhmän luottamusmiehen kanssa. Luottamusmies saa tässä yhtey- dessä tiedot keskiarvoina edustamansa henkilöstöryhmän ansiotasosta ja – kehityk- sestä tehtäväryhmittäin tai vastaavalla tavalla.

3.2. Työnantaja - toimihenkilö

Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toimihenkilön vä- lisessä keskustelussa vuosittain. Esimerkkilomakkeita laaditaan osapuolten yhteis- työnä.

Tässä kehityskeskustelussa lähtökohtana on edellisessä keskustelussa toimihenki- lölle asetetut tavoitteet ja niistä suoriutuminen. Tavoitteen ylittäminen tai alittaminen johtaa keskusteluun henkilökohtaisen palkanosan määrästä. Henkilökohtaista pal- kanosaa voidaan siten joko korottaa tai alentaa.

Henkilökohtaisen palkanosan muutosten perusteet (esim. kehityskeskustelulomake) tulee pyydettäessä antaa kirjallisena toimihenkilölle.

4. Menettely tehtäväryhmän muuttuessa

Milloin tehtävien vaativuus muuttuu siinä määrin, että tapahtuu tehtäväryhmästä toiseen siirtyminen, muuttuu palkka seuraavan kuukauden alusta lukien. Samassa yhteydessä harkitaan uudelleen henkilökohtaisen palkanosan perusteet, jolloin sitä voidaan korottaa tai alentaa.

Liite 1.1, YLEINEN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

Y 1 Palvelutehtävät

Tehtävät ovat yrityksen toiminnan perustehtäviä ja toimintoja tukevia palvelutehtäviä.

Y 2 Hallinto- ja asiakaspalvelutehtävät

Tehtävät ovat yrityksen hallinto- ja palvelutoimintoihin liittyviä ja edellyttävät riittävää pereh- tyneisyyttä kyseisiin palvelutehtäviin. Tehtävät vaativat työkokemusta ja ammattikoulutusta.

Y 3 Asiantuntijatehtävät

Tehtävät käsittävät yhden tai useamman toiminnon ja niihin liittyy myös taloudellista vas- tuuta. Tehtävät edellyttävät koulutuksella ja työkokemuksella hankittua syvällistä asiantun- temusta.

Y 4 Palkkaryhmien yläpuoliset

Tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativimpia. Henkilön palkka on sopi- muspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän Y3 keskipalkan työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Liite 1.2 NEUVONNAN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

N 1 Palvelutehtävät

Tehtävät ovat palveluluonteisia neuvontatehtäviä ja edellyttävät ammattikoulutusta.

N 2 Neuvontapalvelutehtävät

Tehtävät ovat laajalle asiakasryhmälle suunnattuja neuvontatehtäviä ja edellyttävät amma- tillista pätevyyttä sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn.

N 3 Vaativat neuvontapalvelutehtävät

Tehtävät ovat monipuolisia ja eri asiakasryhmiin kohdistuvia vaativia neuvontatehtäviä ja edellyttävät laajaa ammatillista pätevyyttä sekä vastuuta töiden hankkimisesta ja työkoko- naisuuksista.

N 4 Kehitystehtävät

Tehtävät ovat kehityspainotteisia erikoisneuvontatehtäviä ja niihin liittyy vastuu tehtäväko- konaisuuksista tai projekteista ja / tai työnjohdosta. Tehtävät edellyttävät kokonaisuuksien laajaa hallintaa ja syvällistä erityiskoulutusta.

N 5 Palkkaryhmien yläpuoliset

Tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativampia. Henkilön palkka on sopi- muspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän N 4 keskipalkan työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Liite 1.3 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

Käsi- ja taideteollisuusalalla voidaan maksaa uudelle työntekijälle, jolla on tehtävään riittä- mätön koulutus tai työkokemus, palkkana 12 kuukauden ajan 10 % alle palkkaryhmässä sovitun peruspalkan.

Vaativuusluokittelu

A Avustavat tehtävät

Toimi muodostuu avustavista tehtävistä tai alkavista neuvonta- tahi palvelutehtävistä.

B Käsityöneuvonta

Toimi muodostuu perusneuvonnassa vaadittavaa ammattiosaamista edellyttävistä teh- tävistä ja siihen voi liittyä toiminnallista ja rajattua taloudellista vastuuta. Toimi edellyttää ammatillista pohjakoulutusta ja riittävää työkokemusta.

C Vastuu toiminnosta

Toimi käsittää vastuun yhdestä tai useammasta osatoiminnosta. Toimeen liittyy talou- dellista ja / tai esimiesvastuuta. Tehtävät suoritetaan itsenäisesti yleisohjeita noudattaen. Toimi edellyttää opisto- tai ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tai vastaavaa työko- kemusta.

D Vastuu toimintakokonaisuudesta

Toimi käsittää vastuun toimintakokonaisuuksista tai useita vastuualueita eri tulosalueilla. Toimeen liittyy laaja taloudellinen ja / tai esimiesvastuu. Toimi edellyttää opisto- tai am- mattikorkeakoulutasoista koulutusta tahi oman erikoisalansa syvää ja laajaa ammatillista osaamista.

E Erityisasiantuntijatehtävät

Toimi muodostuu tulosaluevastuusta ja / tai itsenäisten asiantuntijatehtävien hoidosta, suunnittelusta, kehittämisestä tai johtamisesta. Siihen liittyy vaativaa taloudellista - ja / tai henkilöstövastuuta.

LIITE 2

Neuvonta-alan runkosopimuksen 1 §:n 2-kohdassa tarkoitettu salaojateknikoiden työehtoja koskeva

Pöytäkirja

1 § Soveltamisala

Salaojateknikoiden työsuhteissa noudatetaan neuvonta-alan runkosopimusta seuraavin poikkeuksin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä pöytäkirjalla ei muuteta ilman työsopimuslaissa tarkoitettua tuotannollista tai taloudellista perustetta niitä ennen pöytäkirjan voimaantuloa noudatettuja palkkaperusteita, mistä työsopimuksella tai vastaavalla tavalla oli sovittu työnan- tajan ja toimihenkilön kesken.

2 § Työaika ja tasoittumisjakso

Neuvonta-alan runkosopimuksen 9 §:n mukaan. Toimihenkilön työaika on vapaamuotoinen siten, että sen pituus voi vaihdella päivittäin ja viikoittain toimihenkilön päättämällä tavalla. Työajan tasoittumisjakso on yksi vuosi.

3 § Palkkaus

Toimihenkilöihin sovelletaan neuvonta-alan palkkaluokitusta ja tehtäväryhmä on N 3, ellei paikallisesti toisin sovita.

Toimihenkilön henkilökohtainen kuukausipalkka muodostuu kahdesta osasta, tehtävien vaativuuden mukaisesta palkkaryhmän mukaisesta peruspalkasta, joka arvioidaan tehtävä- kohtaisesti ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Henkilökohtainen palkanosa voi määräytyä joko arvioimalla toimihenkilön työsuoritusta (Neuvonnan runkosopimuksen mukaisesti) tai laskutetun palvelumyynnin perusteella. Nou- datettavasta määräytymisperusteesta sovitaan työsopimuksessa.

Katevaatimusprosentti on 25, ellei paikallisesti toisin sovita, laskettuna laskutetusta palvelu- myynnistä. Tällöin em. myynnistä on vähennetty henkilökohtaiset kulut (palkkakustannukset

+ palkan sivukulut ml. lomapalkka ja lomaltapaluuraha + matkakustannukset + muut henki- lökohtaiset kulut). Katteella rahoitetaan toiminnasta aiheutuvia muita välillisiä tai välittömiä kustannuksia, kuten toiminnan yleiskustannukset, postitus- ja arkistointi-, toimistoväline-, tuotekehitys-, koulutus-, markkinointi- ja työvälineiden hankintakulut. Ko. katevaatimuksen ylittävä laskutus lisää henkilökohtaisen palkanosan määrää samassa suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yllämainittuihin "muihin henkilökohtaisiin kuluihin" sisältyy eriä, jotka ovat katteella rahoitettavissa toiminnassa, tämä voi antaa perusteita sopia katevaati- musprosentista paikallisesti toisin.

Toimihenkilön osuus tavanomaisesta olennaisesti poikkeavan urakan hankekohtaisesta las- kutuksesta sovitaan erikseen.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 50 % peruspalkasta.

Palkanmaksu tapahtuu palkan kertymiskuukautta seuraavan kuukauden kuluessa ja edel- lyttää kertymiskuukauden raportin toimittamista työnantajan määräämässä ajassa.

Sairausajan palkka ja lomaltapaluuraha lasketaan em. kokonaispalkan perusteella.

4 § Tulospalkka- / voittopalkkiot

Työnantajalla on mahdollisuus em. palkkauksen lisäksi maksaa tulospalkkaa tai vuosittaista voittopalkkiota. Voittopalkkion maksamisen periaatteet selvitetään etukäteen.

5 § Muut korvaukset

Mahdollisista muista kulukorvauksista, kuten tarvikerahoista, työhuonekorvauksista ja pu- helinkorvauksista sovitaan paikallisesti.

6 § Muut asiat

Merkittiin pöytäkirjaan, että salaojateknikoilla on oikeus yhteiseen luottamusmieheen. Luot- tamusmiestä koskee ne asiat, mitä luottamusmiehestä on sovittu neuvonta-alan runkosopi- muksessa.

7 § Voimassaolo

Tämä pöytäkirja on voimassa kuten neuvonta-alan runkosopimus.

Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia ylei- sesti koko työehtosopimuksen syrjäyttämisestä.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat so- pia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Perustelut tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä, josta laaditaan pöytäkirja.

Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikai- nen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kol- men kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopi- mus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Paikallinen sopimus on lä- hetettävä työehtosopimuksen osapuolille.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta kun tämän sopi- muksen asianomaiset sopijapuolet ovat saaneet siitä kirjallisen tiedon. Työehtosopimusosa- puolilla on oikeus riitauttaa paikallinen sopimus kahden kuukauden kuluessa tiedoksi saa- misesta. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai jommallakummalla sopimusosapuolella estää sen soveltaminen. Muutettu paikallinen so- pimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5 §

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimusosapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tul- kintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

7 §

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 13. päivänä lokakuuta 2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

Liite 3

Esimerkki paikallisesta työaikapankkisopimuksesta ”Työaikapankki ry:ssä”‌

1. Työaikapankin tavoite

Tavoitteena on henkilökunnan jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen, eri elämäntilantei- den huomioon ottaminen sekä resurssien suunnittelun ja käytön tehostaminen.

2. Työaikapankkijärjestelmä

Työaikapankkijärjestelmä ei korvaa voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi siten, että se on irti- sanottavissa päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisilmoituksesta.

Työaikapankkijärjestelmä on kaikille avoin ja vapaaehtoinen. Toimihenkilön on tehtävä kir- jallinen ilmoitus pankkiin liittymisestä sekä eroamisesta. Eroaminen voi astua voimaan 9 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Työnantaja järjestää työaikapankin tuntien kertymisen seurannan, josta ilmenee kunkin toi- mihenkilön työaikapankin saldo. Työnantaja kirjaa kirjanpitolain mukaisesti työaikapankin saldon taseessaan velaksi / maksamattomaksi palkaksi.

Esimiesten tulee seurata toimihenkilöiden työaikapankin saldojen kertymää aktiivisesti sekä järjestää toimihenkilölle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä vapaata. Työnantaja vastaa toimihenkilön poissaoloajan töiden järjestelystä sekä tuurausten tai korvaavien toimihenki- löiden hankinnasta.

3. Työaikapankin kerryttäminen ja vapaana pitäminen

Työaikapankkiin voidaan tallettaa työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa

− ylityöstä annettava 8 §:n 1. kohdassa tarkoitettu vapaa-aika

− sunnuntaityökorotus

− xxxxxxxx xxxxxxx + saldoa

− pidennetyn työajan osuus normaalin työajan ylimenevältä osuudelta

− tuntipalkkaisten normaalia työaikaa

− lomaltapaluurahaa vastaava vapaa. Lomaraha yhdeltä vuosilomapäivältä vastaa 1/12 osaa viikon säännöllisestä työajasta.

− vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa.

Työajan tunteja siirrettäessä pienenee toimihenkilön palkka ko. ajalta siirrettävän tuntimää- rän mukaisesti.

Työaikapankkiin voidaan tallentaa työaikaa enintään 320 tuntia. Maksimimäärän lähesty- essä täyttä määrää tulee esimiehen järjestellä toimihenkilön työt niin, että maksimi tunti- määrä ei ylity.

Työaikapankkiin tallennettua työaikaa pidetään palkallisena vapaana esimiehen ja toimihen- kilön kanssa sovittavana aikana. Vapaana pidettävä aika tulee sovittaa sekä työtilanteiden kannalta ns. ”hiljaiseen aikaan” ja toimihenkilön henkilökohtaisia tarpeita palvelevaan ai- kaan. Vähimmäisvapaana pidettävä aika on yksi työpäivä. Vapaa-ajankohdista tulee sopia hyvissä ajoin työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Xxxxxx toimihenkilö todetaan ko. työaikavapaan aikana työkyvyttömäksi, siirtyy työaikavapaa kolmannen työkyvyttömyyspäivän jälkeen myöhemmin pidettäväksi. Työkyvyttömyydestä tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuksen 17 §:n 6. kohdassa tarkoitettu todistus.

Työaikapankista eroamisen yhteydessä esimies ja toimihenkilö tekevät kirjallisen sopimuk- sen vapaana pidettävästä ajasta ja sen ajankohdista.

Vapaana pidettävä aika ei ole työaikaa, mutta kerryttää vuosilomaa kuten työaika.

Työaikapankkivapaat ovat työssäoloajan veroista aikaa laskettaessa vuosilomaoikeutta sa- moin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Vapaana pidettävältä ajalta maksetaan toimihenkilölle sen hetken mukaista säännöllistä kuukausi- tai tuntipalkkaa.

Rahana maksettava korvaus lasketaan vastaavalla tavalla.

4. Seuranta

Työnantaja järjestää seurantajärjestelmän, josta voidaan selvittää henkilötasolla työaika- pankissa oleva työaikasaldo. Esimiesten tulee seurata toimihenkilöiden työaikasaldojen ke- hitystä jatkuvasti. Saldojen kertymistä seurataan keskitetysti osavuosikatsausten mukai- sesti. Työaikapankkijärjestelmän toimivuudesta, puutteista tai muutostarpeista tulee infor- moida tes-osapuolia.

5. Järjestelmän voimassaolo, päättäminen ja tulkinta

Työnantajan irtisanoessa koko työaikapankkijärjestelmän työaikasaldoista ja niiden va- paana pitämisestä tulisi ensi sijassa sopia työnantajan ja toimihenkilön kesken. Mikäli asi- asta ei sovita, toimihenkilö päättää vapaan pitämisajankohdista.

Työsuhteen päättyessä taloudellisista / tuotannollisista syistä toimihenkilöllä on oikeus päät- tää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Työaikapankkiin tallennettu työaika korvataan rahana aina toimihenkilön kuoleman ja työ- suhteen purun yhteydessä.

Muissa tapauksissa työnantaja päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai ra- hana.

Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan voimassa olevien työehtosopimusten mukaisilla neu- vottelujärjestyksillä.

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutus- työryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetus- ohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista kou- lutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdolli- suus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kus- tannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuo- lella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suora- naiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakoh- taisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen kor- vataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryh- mässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa en- nen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kui- tenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitem- mältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asian- omainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdis- tysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosas- tossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 3.12.1993 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 28.10.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

Luottamusmiessopimus ‌

6.11.2012

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseniä sekä niiden palveluk- sessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidottujen jär- jestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Pääluottamusmieheksi voidaan valita yksi valituista luottamusmiehistä silloin, kun yrityk- sessä / yhteisössä on sovittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Yritykseen / yhteisöön luottamusmiehen valitsevat yrityksen / yhteisön palveluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet toi- mihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Pöytäkirjamerkintä1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liittoon, voidaan sopia eri työeh- tosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yhteisöön kuuluvat työn- antajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhteisen luotta- musmiehen valinnasta.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tar- koituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen / yhteisöön voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luotta- musmiehiä yrityksen / yhteisön itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja vel- vollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen / yhteisön palveluksessa oleva toi- mihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

7. Yrityksen / yhteisön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olen- naisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimitta- minen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaa- lin toimittamista.

Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan varaluottamusmies.

Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erot- tamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto tai vastaava taikka työntekijäliitto.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilö- kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työ- paikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luot- tamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan.

Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hä- nelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen työ- sopimuslain 7 luvun 3 tai 7§:ssä taikka 8§:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön tämän luvun 4§:ssä tarkoitetulla tavalla.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimuslain 7 lu- vun 10 §:n edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työ- ehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 13 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta päätettäessä sairauden johdosta on noudatettava irtisa- nomisaikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamus- miehenä tai yrityksen / yhteisön luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäliitolle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnanta- jan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopi- muslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimuk- seen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen sovel- tamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhtee- seen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla sovitta- valla tavalla yhteistoiminnasta yrityksissä koskevan lain 3 luvun mukaiset tiedot sekä seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:

2.1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2.2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

2.3. Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

2.4. Yrityksen / yhteisön koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuo- dessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kut- suttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Kohdissa 2.1 ja 2.3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuo- dessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen / yhteisöön työsuhteessa olevista toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada koh- dissa 2.1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain. Luottamusmiehelle annetaan hä- nen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli yrityksessä / yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamus- miehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luotta- musmiehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kappaleessa mai- nittu työstä vapautus annetaan.

Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen / yhteisön toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytys- tai tallennustilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yritys- / yhteisökohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toi- mistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä, kuten esim. sähköpostia, luottamusmiestehtä- vien hoitamiseen.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikalli- sissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan pai- kallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksenperusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, tämä korvataan työehtosopimuksen mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua koulutuk- seen, mikä lisää hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutusso- pimuksessa.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työnteki- jän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikalli- sesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä vä- lillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista yksi annetaan kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä / yhteisössä. paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alu- eellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä marraskuuta 2012.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotte- luissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 14.11.2012

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AGRONOMILIITTO ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA ry

Kehityskeskusteluesimerkit ‌

Työehtosopimuksen sivuilla 23 – 24 on määräykset koskien henkilökohtaista palkanosaa.

Seuraavilla sivuilla on kaksi esimerkkiä työpaikalla käytäviin työnantajan ja toimihenkilön välisiin keskusteluihin koskien toimihenkilön työtehtäviä ja niissä kehittymistä. Ensimmäinen esimerkki lomakkeineen pohjautuu edellisen työehtosopimuksen vastaavaan esimerkkiin.

ESIMERKKI 1

Henkilökohtaisen palkanosan arviointi tapahtuu osana työnantajan muuta johtamisjärjestel- mää tavoite- ja tuloskeskustelujen yhteydessä. Siihen sisältyvät toimenkuvan läpikäynti, vuotuisista tehtävistä ja niille asetetuista tavoitteista sopiminen, henkilön suoritusarviointi sekä osaamisen arviointi.

Keskusteluja tulisi käydä, mikäli mahdollista kaksi kertaa vuodessa. Toimenkuvaa koskeva keskustelu sekä tavoite- ja tuloskeskustelu voidaan käydä yhdessä ja kehityskeskustelu eri kerralla.

Toimenkuva- sekä tavoite- ja tuloskeskustelu vastaavat kysymyksiin: mitä minä teen ja mi- ten suoriudun tehtävistäni. Kehityskeskustelu vastaa kysymykseen, miten sekä millä osaa- misella toimihenkilö menestyy työtehtävissään.

1. Toimenkuvaa koskeva keskustelu

Tarkistetaan toimenkuva

Toiminimike, (oltava riittävän yleispätevä), johtosuhteet, hallinnollinen esimies

Toimen tarkoitus: toimi- ja tehtäväalueet.

Kuvaa esim. tekemisen laatua, kohderyhmää ja toimialuetta

Toimenhaltijan vastuu- ja tehtäväalueet (4 - 6 kpl), toimivaltuudet, raportointisuhteet ja -tavat

Toimivaltuudet kuvaavat, miten toimenhoitoa ohjataan ja tuetaan: Kuka hyväksyy suun- nitelmat, kenellä mahdollisuus muuttaa tavoitteita. Miten asiakashankinta tapahtuu, asia- kasvastuut, raportointi ja seuranta, kenen kanssa käydään tuloskeskustelut.

Mikä on taloutta koskeva päätösvalta

Sidosryhmiä koskeva kuvaus

Yksinkertaisinta kuvata ajankäytön arviona. On samalla esimiehen ja toimihenkilön yh- teinen näkemys tehtävän luonteesta.

Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana

Tehtävän vaativuuden mukainen palkkaryhmä.

Milloin toimen sisältö ja sen perusteella määräytyvä vaativuus muuttuvat, toimihenkilö ja esimies arvioivat, onko muutos niin suuri, että se edellyttäisi tehtäväryhmän muutosta.

2. Tavoite- ja tuloskeskustelu

Vastaa kysymykseen mitä minulta odotetaan ja mitä minä teen. Lomake on laadittu niin, että tavoite- ja tuloskeskustelujen osa voidaan kirjata samalle lomakkeelle. Keskustelun käy hallinnollinen esimies.

Tavoitekeskustelu voidaan käydä myös ryhmäkokouksena.

− Organisaation tavoitteet toimihenkilön kannalta. Kuvataan yhteisesti sovituilla mit- tareilla, joita ovat esim:

▪ Tuloksellisuudessa (taloudellisuus)

▪ Asiakaspalvelussa asiakastyytyväisyys, tuotetuntemus

▪ Kehittymisessä uudistusten käyttöönotto

▪ Työn tehokkuudessa työn organisointi, laiteosaaminen

− Toimihenkilön tavoitteet ja tulokset palveluittain ja suoritteittain

Sovitaan yksittäisten työtehtävien osalta tavoitteet sekä niihin käytettävä työaika. Tämä osa keskustelusta voidaan käydä tiimikeskusteluna, jolloin tavoitteet on helppo yhteen sovittaa.

− Tulos / Suoritusarviointi

Tehdään samalle lomakkeelle suunnittelukauden päätyttyä Tulokset verrattuna tavoitteisiin, yleisarviointi asteikolla 0 – 3

0 - ei tavoitteita 1 - tarvitsee kehitystoimenpiteitä

2 - vastaa sovittua 3 - erinomainen suoritus

− Työnantajan tuki tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sovitaan niistä toimenpiteistä, miten organisaatio voi tukea toimihenkilöä tavoitteiden saavuttamiseksi (materiaaliapu, välineet)

Toimihenkilön koulutus käsitellään kehityskeskustelun yhteydessä.

− Johtaminen ja esimiesten tuki

Tässä käydään läpi yleisarviona, miten toimihenkilö on kokenut esimiehen työsken- telyn oman toimensa hoitamisessa. Esille voidaan ottaa mm: Tavoiteasetanta ja ta- voitteista sopiminen, ohjaus, palautteen antaminen, kannustus ja tuki. Keskustelu- osan päätteeksi todetaan, miten esimies kehittää omaa esimiestyötään.

− Palkkausperusteet

Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toimihenkilön vä- lisessä keskustelussa vuosittain. (kts. allekirjoituspöytäkirja)

− Kehityskeskustelussa sovittu

Tähän kootaan keskustelun aikana sovitut asiat. Sen perusteella käy ilmi,

▪ mitä toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelukaudella.

▪ mitä materiaalisia ja muita lisäresursseja organisaatio osoittaa toimihenkilön tu- eksi

▪ mitä esimies kehittää johtamistyöskentelyssään seuraavalla suunnittelukaudella

3. Kehityskeskustelu

Tulisi käydä omana keskusteluna. Voidaan käydä myös osana edellistä keskustelua, mutta kehityskeskustelulle on varattava riittävä aika. Kehityskeskustelussa arvioidaan osaamiseen ja uraan liittyvät toimihenkilön ja maaseutukeskuksen kehitystarpeet. Li- säksi voidaan käydä myös lävitse henkilökohtaisia asioita, mitkä vaikuttavat työssä jak- samiseen ja työviihtyvyyteen.

Kehityskeskustelussa arvioidaan toimihenkilön osaamisen tasot ja kehitystarve: Tieto- puolisessa osaamisessa, tuoteosaamisessa ja työmenetelmäosaamisessa.

Arviointikriteerit on määritelty etukäteen ja arviointi kohdistuu toimihenkilön tämän hetki- seen osaamiseen.

Samoin sovitaan toimenpiteet osaamisalueittain osaamisen kehittämiseksi. Työuraan liittyvä kehitys

Tässä osassa keskustellaan, miten alaisen työtehtävät ja rooli kehittyy ja mitä uutta osaamista tulisi hankkia.

Työmotivaatioon vaikuttavat tekijät

Tässä keskusteluosassa käydään lävitse työviihtyvyyteen, työmotivaatioon ja jaksami- seen liittyviä tekijöitä.

TOIMENKUVA VUODELLE

Toimihenkilön nimi

Toiminimike

Esimies

Muut työtä ohjaavat henkilöt

Toimen tarkoitus

Toimenhaltijan vastuu-/tehtäväalueet (4 - 6 kpl)	Huom. Toimivaltuudet, raportointisuh- teet yms.

Tärkeimmät yhteistyötahot, joihin pitää yhteyttä. Työajan jakautuma.

Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana

Tehtävän vaativuuden mukainen palkkaryhmä on

Hyväksytty suunnittelukeskustelussa

esimies toimihenkilö

esimiehen esimies

Tavoite- ja tuloskeskustelu

Suunnittelukausi………………….-…………………………..

Toimihenkilö ………………………………………………..

Esimies ………………………………………………..

1. Organisaation tavoitteet toimihenkilön toiminnan kannalta

…………………………………………………………………………………………………………

2. Toimihenkilön tavoitteet ja tulokset

Tavoitteet Mittari

1.…………………………………………… …………………

2……………………………………………. …………………

3……………………………………………. …………………

4…………………………………………… …………………

5…………………………………………… …………………

6…………………………………………… …………………

Suoritusarviointi tavoitteittain ( Tarkastelu vasta suunnittelukauden jälkeen pohjaksi seuraa- valle keskustelulle ) – asteikko 0 –3.

1- ….. 2-….. 3-….. 4-….. 5-….. 6-…..

3. Työnantajan tuki tavoitteiden saavuttamiseksi

…………………………………………………………………………………………………………

4. Johtaminen ja esimiesten tuki – arvio esimiehen toiminnasta

…………………………………………………………………………………………………………

…………………………………………………………………………

5. Palkkausperusteet

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus edellisellä kaudella euroa/kk.

Muutostarve ja perustelut

…………………………………………………………………………………………………………

6. Kehityskeskustelussa sovittu

Toimihenkilö kehittää toimessaan

…………………………………………………………………………………………………………

Esimies kehittää johtamisessaan

………………………………………………………………………………………………………… Kehityskeskustelu käyty ……../…….kuuta 20

……………………………………… ………………………………….. Esimies Toimihenkilö

Esimerkki 2 KEHITYSKESKUSTELU

Kehityskeskustelun onnistumiseksi on yrityksessä/organisaatiossa hyvä olla lomake ja tässä esitettyjä lomakemalleja voidaan käyttää sellaisenaan tai muokata/täydentää organisaation tarvetta vastaavaksi. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperus- teet on henkilöstöllä oltava selvillä ennen keskustelujen aloittamista.

Kehityskeskusteluja työnantajan ja toimihenkilön välillä tulee käydä vähintään kerran vuodessa ja keskustelulle on varattava riittävästi aikaa. Kaikkien toimihenkilöiden kanssa käytävissä keskusteluissa käytetään, jos mahdollista samaa lomaketta. Liit- teenä 1 olevaa kehityskeskustelulomaketta voi muokata ja täydentää yksikön toimin- nan vaatimalla tavalla. Keskustelussa palautetta annetaan sekä työnantajalle että työntekijälle.

Kehityskeskustelussa huomioidaan mm. toimenkuva, toimenkuvassa tapahtuneet muutok- set, kehitystarpeet (yrityksen ja toimihenkilön näkökulmasta), tavoitteiden toteutuminen, oman työkyvyn ylläpito, ammatinhallinta ja miten toimihenkilö suoriutuu työtehtävissä. On suositeltavaa, että kehityskeskustelu ja siihen liittyvä henkilökohtaiseen palkanosaan liittyvä keskustelu erotetaan toisistaan.

Keskustelun sisältöä:

− Tarkistetaan toimenkuva: toiminimike, johtosuhteet, esimies

− Toimen tarkoitus: toimi- ja tehtäväalueet, kohderyhmä(t)

− Toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueet (4 - 6 kpl), raportointisuhteet ja –tavat

− Toimihenkilön toimivaltuudet: Kuka hyväksyy suunnitelmat, kenellä mahdollisuus muut- taa tavoitteita, asiakasvastuut, raportointi ja seuranta, kenen kanssa käydään tuloskes- kustelut, taloutta koskeva päätösvalta.

− Yhteistyötahot: Kuvataan sidosryhmien lukumäärä ja arvioidaan sidosryhmiin kohdistu- vaa ajankäyttöä.

− Organisaation tavoitteet: Tarkastellaan toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueiden kan- nalta, toiminnassa esiintyvät ongelmat/ häiriöt, jotka vaativat kehittämistä.

− Toimihenkilön tavoitteita tarkastellaan vastuu- ja tehtäväalueittain.

− Organisaation tuki: Arvioidaan työmäärää, muuta työsidonnaisuutta, koulutustarvetta, työvälineitä, muiden tukea

− Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana: Tehtävän vaativuuden mukainen palkka- ryhmä. Milloin toimen sisältö ja sen perusteella määräytyvä vaativuus muuttuvat, toimi- henkilö ja esimies arvioivat, onko muutos niin suuri, että se edellyttäisi tehtäväryhmän muutosta.

− Esimiehen toiminnan arviointi: Tässä käydään läpi yleisarviona, miten toimihenkilö on kokenut esimiehen työskentelyn oman toimensa hoitamisessa. Esille voidaan ottaa mm: tavoitteista sopiminen, ohjaus, palautteen antaminen, kannustus ja esimiehen tavoitet- tavuus.

− Johtopäätökset kohtaan tulee keskustelun aikana sovitut asiat eri osa-alueista. Sen pe- rusteella käy ilmi esim. mitä toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelu- kaudella, mitä materiaalisia ja muita lisäresursseja organisaatio osoittaa toimihenkilön tueksi.

Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen:

Työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka perustuu työntekijän suoriutumi- seen hänen kanssaan sovituista tulos- tai kehittymistavoitteista sekä henkilökohtaiseen osaamiseen. Suoritusarviointi on osa kehityskeskustelua. Henkilökohtaisen palkanosan pe- rusteet käydään läpi esimiehen ja toimihenkilön välisessä keskustelussa vuosittain. Arvioin- tikriteerit on määritelty etukäteen ja arviointi kohdistuu toimihenkilön tämän hetkiseen suo- riutumiseen. Arvioinnin tulee sisältää ainakin työsuorituksiin ja ammatinhallintaan liittyvät perusteet.

Henkilökohtainen palkanosa on peruspalkan ja maksettavan palkan erotus. Henkilökohtai- nen lisä on enintään 50 % peruspalkasta. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus voi mää- räytyä seuraavan arviointijärjestelmän perusteella (liite 2).

Arviointiryhmiä on 4 ja arviointikohteita 18. Kukin kohta voidaan arvioida pisteasteikolla 1-5, joista jokainen aste on myös sanallisesti määritelty. Arvioinnin yhteispistemäärä määrittää henkilökohtaisen palkanosan. Pisteytys tapahtuu kahden desimaalin tarkkuudella ja kes- kiarvo pyöristetään aina lähimpänä taulukossa olevaan lukuun. Hyvää ja riittävää suoritusta kuvaa arviointiasteikko taso 3,00.

Mikäli jokin kohta ei sovellu arvioitavaan tehtävään, ei tätä alakohtaa ole tarpeen käyttää. Henkilökohtainen palkanosa voi kasvaa tai vähentyä. Työntekijän niin halutessa, voi häntä edustava luottamusmies osallistua keskusteluun.

Arviointiasteikon tuottamat pisteet tarkoittavat:

1= kehittämis- ja ohjaustarvetta 2= pääosin hyväksyttävä

3= tavoitteiden mukainen

4= ylittää tavoitteet

5= erinomainen ja ylittää selvästi

Esimies- ja johtotehtäväasema nostaa perus- ja henkilökohtaista palkkausta erillisen arvion perusteella. Arviointijärjestelmän käyttöönoton yhteydessä henkilökohtainen palkanosa ei voi aleta.

Tehtävien vaativuuden muuttuessa arvioidaan henkilökohtainen palkanosa uudelleen.

LIITE 1

TOIMENKUVAN MÄÄRITYS SUUNNITTELUKAUDELLE 200 -200

Toimihenkilön nimi
Toimi
Esimies
Toimen tarkoitus




Toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueet (4-6 kpl)
I
II
III
IV
V
VI
Toimihenkilön valtuudet



Yhteistyötahot



Toimenkuva hyväksytty kehityskeskustelussa
Esimies	Toimihenkilö
Esimiehen esimies	Päiväys

❑ toimihenkilön lomake ❑ esimiehen lomake Pvm

Suunnittelukausi
Toimihenkilö
Esimies
1. Organisaation tavoitteet toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueiden kannalta




Toimihenkilö on saanut tietää oman toimensa hoitamiseksi tietoja organisaation toimintasuunnitelmista ja tavoitteista
❑ erittäin paljon	❑ paljon	❑ riittävästi	❑ kohtalaisesti	❑ heikosti
2. Toimihenkilön tavoitteet vastuu- ja tehtäväalueittain
I Vastuualue


II Vastuualue


III Vastuualue


IV Vastuualue

V Vastuualue

VI Vastuualue

3. Organisaation tuki tavoitteiden saavuttamiseksi suunnittelukaudella
• koulutus


• työryhmän tai muiden toimihenkilöiden tuki, lisähenkilöt


• apuvälineet


• muuta


4. Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana
•Tehtävien vaativuuden mukainen palkkaryhmä:
Perustelut


Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tällä hetkellä e/kk
Perustelut


• Toimihenkilön kokonaispalkka tällä hetkellä e/kk
4. Kehityskeskustelu käyty	Päiväys
Esimies	Toimihenkilö
Esimiehen esimies

5. Esimiehen toiminnan arviointi vastuualueittain.
VASTUU-/TEHTÄVÄALUEET
Perusteet	I	II	III	IV	V	VI	Yleis- arvio	5 4 3 2 1
Tavoite- 1*								Alainen asettaa Xxxxxxx määrit-
asetanta 2*								itsenäisesti telee tarkasti
Ohjaus 1*								Yleiset Yksityiskohtainen
2*								xxxxxx xxxxxx
Valvonta, seuranta 1*								Xxxxxxx päättää Tarkat aikataulut
ja raportointi 2*								mitä ja milloin ja asiat
Palautteen antaminen								Riittävästi Riittämättömästi
Esimiehen tuki ja kannustus								Riittävästi Riittämättömästi
Yleisarvio esimiestyöskentelystä
1* Tilanne tällä hetkellä (esimies ja toimihenkilö arvioivat) 2* Tavoitetila toimihenkilön kannalta (vain toimihenkilö arvioi)
Perustelut arviolle


Johtopäätökset


6. Kehityskeskustelussa sovittu
6.1. Toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelukaudella




6.2. Esimies kehittää johtamistyöskentelyssään seuraavalla suunnittelukaudella



6. Kehityskeskustelu käyty					Päiväys
Esimies					Toimihenkilö
Esimiehen esimies

LIITE 2

Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä
Tehtävä /henkilö			PVM
1. TULOKSELLISUUS/AIKAANSAAVUUS	1	2	3	4	5
1.1. Hän saavuttaa asetetut tavoitteet
1.2. Hänen työnsä on tehokasta, tuottavaa ja tuloksellista
1.3. Hän toimii taloudellisesti ja kustannustietoisesti
1.4. Hän toimii yhteisen tuloksen ja tavoitteiden hyväksi
1.5. Hän kykenee tehtäväkohtaiseen vastuuseen
2. YHTEISTYÖTAIDOT	1	2	3	4	5
2.1. Hän kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä
2.2. Hän antaa ja pyytää tukea työyhteisössä
2.3. Hän joustaa tarvittaessa kokonaisuuden hyväksi
2.4. Hän työskentelee asiakaslähtöisesti ja kykenee
korkealaatuiseen asiakaspalveluun
3. AMMATTITAITO	1	2	3	4	5
3.1. Hän hallitsee oman tehtäväalueensa tiedot ja taidot
3.2. Hän hallitsee menetelmät ja välineet
3.3. hän kykenee työskentelemään itsenäisesti
3.4. Hänellä on työssä tarvittavaa kielitaitoa tai
muuta erityisosaamista
3.5. Häntä voidaan käyttää erilaisissa tehtävissä (moniosaaminen)
4.KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS	1	2	3	4	5
4.1. Hän kehittää omaa osaamistaan
4.2. Hän seuraa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia
4.3. Hän esittää omaa työtään ja työympäristöään koskevia
kehittämisideoita
4.4. Hän suhtautuu rakentavasti muutoksiin
TEHTÄVÄ/ HENKILÖ		KESKI- ARVOT
1. TULOKSELLISUUS/ AIKAANSAAVUUS
2. YHTEISTYÖTAIDOT
3. AMMATTITAITO
4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS
5. ESIMIESTYÖ
Pisteet yhteensä:

Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä

Tehtävä /henkilö				PVM

1. TULOKSELLISUUS/AIKAANSAAVUUS		1	2	3	4	5
1.1. Hän saavuttaa asetetut tavoitteet
1.2. Hänen työnsä on tehokasta, tuottavaa ja tuloksellista
1.3. Hän toimii taloudellisesti ja kustannustietoisesti
1.4. Hän toimii yhteisen tuloksen ja tavoitteiden hyväksi
1.5. Hän kykenee tehtäväkohtaiseen vastuuseen

2. YHTEISTYÖTAIDOT		1	2	3	4	5
2.1. Hän kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä
2.2. Hän antaa ja pyytää tukea työyhteisössä
2.3. Hän joustaa tarvittaessa kokonaisuuden hyväksi
2.4. Hän työskentelee asiakaslähtöisesti ja kykenee
korkealaatuiseen asiakaspalveluun

3. AMMATTITAITO		1	2	3	4	5
3.1. Hän hallitsee oman tehtäväalueensa tiedot ja taidot
3.2. Hän hallitsee menetelmät ja välineet
3.3. hän kykenee työskentelemään itsenäisesti
3.4. Hänellä on työssä tarvittavaa kielitaitoa tai
muuta erityisosaamista
3.5. Häntä voidaan käyttää erilaisissa tehtävissä
(monisosaaminen)

4.KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS		1	2	3	4	5
4.1. Hän kehittää omaa osaamistaan
4.2. Hän seuraa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia
4.3. Hän esittää omaa työtään ja työympäristöään koskevia kehittämisideoita
4.4. Hän suhtautuu rakentavasti muutoksiin

TEHTÄVÄ/ HENKILÖ	KESKIARVOT
1. TULOKSELLISUUS/ AIKAANSAAVUUS
2. YHTEISTYÖTAIDOT
3. AMMATTITAITO
4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS

Pisteet yhteensä:

Palta ry Agronomiliitto ry Jyty ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Faba osuuskuntaa ja Viking Genetics Oy:tä koskien ‌

Faba osuuskunnassa ja Viking Genetics Oy:ssä sovelletaan neuvonta-alan runkosopimusta lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia.

1. Palkkataulukot

1.1.2016

F1	1705,86
F2	1944,69
F3	2046,60
F4	2262,46
F5	2636,29
F6	3110,85
2. Työajat

Työajat määräytyvät seuraavasti:

6 § Työaika koskien Faba Neuvonta

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Ellei paikallisesti toisin sovita, säännöllistä työaikaa lisätään vuosittain viemällä työaika- järjestelmään – 24 tuntia.

2. Hallinto- ja toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimääräin 38 tuntia viikossa. Vuo- rokautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja 8 tunnin välillä, ellei ky- seessä olen kohden 4 mukainen tilanne.

3. Toimistotyössä voidaan sovittaessa ottaa käyttöön liukuva työaika.

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti.

Viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enin- tään kuuden kuukauden ajanjaksona. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 11 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

Esimerkki työajan laskemisesta neuvontatyötä tekevällä:

Klo	8.05	8.45	16.45	17.30
	lähtö kotoa	ensimm. tila	viimeinen tila	paluu kotiin

\ / työaika

Mikäli työaika ensimmäiselle tilalle saapumisesta viimeiseltä tilalta kotiin lähtöön ylittää 8 tuntia ilman erillistä lounastaukoa, voi ylittävän ajan pitää yksinkertaisena vapaana. Jos toimihenkilö pitää lounastauon, sitä ei lueta työaikaan.

Mikäli 8 tuntia ei tule täyteen ensimmäisen ja viimeisen tilan välillä, toimihenkilö voi täy- dentää työtuntimäärää lukemalla kyseisen päivän työmatkaan käytettyä aikaa työajaksi.

Mikäli 8 tuntia ylittyy paluumatkalla viimeisestä käyntikohteesta kotiin, ei 8 tuntia ylittävää matka-aikaa voida pitää vapaa-aikana korvattavana ylityönä.

5. Ruokailutauko on yhden tunnin pituinen. Se voidaan paikallisesti sopia lyhyemmäksikin, ei kuitenkaan alle 30 minuutin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa ruokailutauon aikana esteettömästi poistua työpaikalta, ei taukoa lueta työaikaan.

6. Juhannus- ja jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja kirkolliset juhlapyhät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät vastaavasti kunkin asianomaisen viikon tunti- määrää sattuessaan muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

7. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.

7 § Lisätyö

8 § Säännöllisen työajan ylittäminen toimisto- ja laboratoriotöissä

1. Ylityön tekeminen edellyttää molempien osapuolten kulloinkin erikseen antamaa suos- tumusta. Toimihenkilö ei siten voi vaatia ylityöstä korvausta, ellei ylityöstä ole sovittu.

2. Ylityö korvataan pääsääntöisesti antamalla ylityönä tehtyjä tunteja vastaava määrä va- paata. Vapaa on annettava ja pidettävä viimeistään kuuden seuraavan kuukauden ai- kana.

3. Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

4. Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia suoritetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

5. Keskimääräistä työaikaa noudatettaessa maksetaan 6 §:n 4. kohdassa tarkoitetun sään- nöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka säännöllisen palkan- maksun yhteydessä. Tasoittumisjakson päättyessä maksetaan ylityötunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

6. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 172. Säännöllinen työajan ollessa 7,5 – 8 tuntia vuorokaudessa on jakaja 161.

7. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.5.

9 § Neuvontatyötä tekevien ylityökorvaus

1. Neuvontatyöksi katsotaan työ, jota suoritetaan siten, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa miten se on järjestetty työajan käytön osalta.

3. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoitusjakson alkamisajankohta.

10 § Sunnuntaityö

Työaikalainsäädännön piirissä oleville toimihenkilöille maksetaan sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyys- päivänä tehtyä työtä, muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

Korotus voidaan vaihtaa toimihenkilön suostumuksella vastaavaan vapaa-aikaan.

11 § Näyttelykorvaus

Näyttelyiden ja vastaavien tilaisuuksien ajalta suoritettavista korvauksista sovitaan paikalli- sesti erikseen tai korvataan tunti tunnilta.

12 § Lepoajat

1. Toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava keskimäärin vähintään 35 tunnin viikko- lepo. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen viikkolepo antaa viikon muunakin aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä tai jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.

2. Tämän pykälän säännöksistä voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia;

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista;

d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana.

Helsingissä 13.10.2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY R

Palvelualojen työnantajat PALTA ry/

Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys ry Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Agronomiliitto ry

Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki

Vaihde 09 2511 160 xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 020 789 3799 xxx.xxxxxxxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki

Vaihde 010 77031 xxx.xxx.xx

Palkansaajajärjestö Pardia

Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 045 7730 1899

xxx.xxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Neuvonta-alan runkosopimus 1.1.2017 – 31.12.2017

Document Metadata