YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja

FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND

Julkaisija:

Suomen YK-liitto Xxxxxxxxxxxxxxx 0x, 0. xxx 00000 Xxxxxxxx xxx.xxxxxxxx.xx

Xxxxxxxx: Xxxxxx Xxxxxxxxx Taitto: Again design

Paino: Sälekarin Kirjapaino Oy, Xxxxxx, 2012

ISBN 978-952-5966-01-5 (paino)

ISBN 978-952-5966-02-2 (pdf)

Johdanto

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (Vammaisyleissopimus) on 2000-lu- vun ensimmäinen kattava ihmisoikeussopi- mus. YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuk- sen (engl. Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD) ja sen valinnaisen pöy- täkirjan (Optional Protocol) täysistunnossaan 13.12.2006. Sopimus avattiin allekirjoituksille maaliskuussa 2007, ja se tuli kansainvälisesti voimaan 3.5.2008, kun 20 jäsenvaltiota oli saa- nut päätökseen kansalliset ratifiointitoimet.

Sopimuksesta on nopeasti tullut yksi laajim- min hyväksytyistä YK:n ihmisoikeussopimuk- sista. Tällä hetkellä (huhtikuu 2012) sen on allekirjoittanut 153 valtiota ja ratifoinut 112

valtiota. Yksilövalitusmenettelyn mahdollis- tavan valinnaisen pöytäkirjan on puolestaan allekirjoittanut 90 valtiota ja ratifoinut 64 val- tiota.

Suomi allekirjoitti yleissopimuksen sekä va- linnaisen pöytäkirjan ensimmäisten joukossa jo maaliskuussa 2007. Kansallinen ratifiointi- prosessi on kuitenkin vielä kesken. Ratifioin- ti edellyttää Suomessa lainsäädäntömuutok- sia useilla eri hallinnonaloilla, lisäksi on pe- rustettava kansallista toimeenpanoa valvova itsenäinen valvontamekanismi. Ratifiointi on mainittu tavoitteena Suomen vammaispoliitti- sessa ohjelmassa (VAMPO) 2010–2015, samoin kuin nykyisen ja edellisen hallituksen hallitus- ohjelmassa. Ratifiointia valmistelee parhail- laan ulkoministeriön asettama työryhmä, jon- ka toimiaika jatkuu vuoden 2013 loppuun asti.

Suomessa on meneillään useita lainsäädän- nön uudistushankkeita, joilla on yhteys vam- maisyleissopimukseen. Ratifioinnin kautta

vammaisyleissopimus saadaan kansallisesti voimaan, ja se on siksi tärkeä etappi. Ratifioin- tiprosessissa tehdään vain kaikkein olennai- simmat lainsäädännön muutokset. Ratifioin- ti on alku uudistustyölle. Ratifioinnin jälkeen Suomen tulee myös kerätä tietoa vammais- ten henkilöiden tilanteesta ja raportoida siitä yleissopimusta valvovalle komitealle.

Sopimus vaikuttaa Suomeen Euroopan unio- nin jäsenenä, sillä EU on osaltaan sopimuksen jo ratifioinut 23.12.2010, ja se on astunut EU:ssa voimaan tammikuussa 2011. Tässä yhteydessä komission käännösosasto tuotti yleissopimuk- sen tekstistä versiot EU:n virallisilla kielillä, myös suomeksi. Tässä julkaisussa on käytetty komission tekstiä.

Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Vammaisyleissopimus täydentää jo voimas- saolevia YK:n ihmisoikeussopimuksia – sillä ei

siis perustettu uusia ihmisoikeuksia. Sopimuk- sella vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kuuluminen myös vammai- sille henkilöille, ja heille taataan mahdollisuus nauttia näistä oikeuksista ja vapauksista täysi- määräisesti ilman syrjintää.

Oikeuksien edistämisessä keskeistä on laaja- alainen vammaisuuden perusteella tapahtu- van syrjinnän kielto sekä yhdenvertaisen koh- telun periaate. Syrjinnän kieltoa täydentävät monipuoliset toimet syrjinnän poistamisek- si ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi: sopi- mus osoittaa, millaiset mukautukset ovat tar- peen, jotta vammaiset henkilöt voivat nauttia oikeuksista ja vapauksista täysimääräisesti il- man syrjintää. Sopimus kattaa niin kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) kuin talou- delliset, sosiaaliset ja sivistyksellisetkin oikeu- det (TSS-oikeudet).

Sopimus vahvistaa osaltaan TSS-oikeuksien asemaa ja merkitystä. Sen kautta ihmisoikeu-

dellinen ajattelu laajenee koskemaan myös alueita, joita perinteisesti on meillä pidetty harkinnanvaraisina. Uutta näkökulmaa edus- taa esimerkiksi sopimuksen 19. artikla: elä- minen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä si- sältää muun muassa sen, että vammaisella henkilöllä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus itse valita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa hän asuu.

Sopimus on myös tärkeä muutoksen väline: sen kautta asenteet ja lähestymistavat vam- maisia henkilöitä kohtaan muuttuvat. Tämä on tärkeä askel muutoksen tiellä kohti uut- ta käsitystä vammaisuudesta ja vammaisten henkilöiden asemasta. Perinteisesti vammai- set henkilöt ovat olleet hyväntekeväisyyden ja lääkehoidon kohteita. Sopimuksessa vah- vistetaan kuitenkin näkemystä, jonka mukaan vammaiset henkilöt ovat oikeuksien haltijoi- ta. He voivat vaatia oikeuksiaan ja tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä vapaasti. He ovat oman yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä.

Ihmisoikeusperusteinen lähestymistapa ko- rostaa täyttä osallistumista, osallisuutta ja ta- sa-arvoa. Nämä tavoitteet, jotka olivat osa ai- empia YK:n vammaisaiheisia asiakirjoja (ku- ten vammaisten henkilöiden mahdollisuuksi- en yhdenvertaistamista koskevia yleisohjeita [1993]), ovat yleissopimuksessa vahvasti mu- kana. Osallistuminen ja osallisuus, kuten myös esteettömyys ja saavutettavuus laaja-alaisesti ymmärrettyinä, vaikuttavat sopimuksen tul- kintaa ohjaavina yleisinä periaatteina. Sen li- säksi ne ovat kuitenkin vahvasti osana niin yleisiä kuin erityisiäkin sopimusvelvoitteita. Samoin esteettömyydestä on erillinen artik- lansa (9. artikla). Lisäksi esteettömyyden edis- täminen ja esteiden poistaminen mainitaan toimenpiteenä useissa artikloissa.

Yhteistyö kansalais- yhteiskunnan kanssa

Jo Vammaisyleissopimusta valmisteltaessa vammaisia edustavilla järjestöillä oli tärkeä ja tunnustettu asema. Neuvottelujen pohjana ol- lutta sopimusluonnosta valmistelleeseen työ- ryhmään saatiin YK:n oloissa poikkeukselli- sen laaja vammaisjärjestöjen edustus. Myös ad hoc -komiteaan, jonka piirissä neuvotteluja käytiin vuosina 2002–2006, kuului vammaisjär- jestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Yhteistyöstä saatu kokemus on arvokasta jat- kossa, kun sopimuksen muutospotentiaa- lia siirretään kansalliseksi käytännöksi. Vam- maisyleissopimus tuo ihmisoikeustyöhön uut- ta näkökulmaa sekä uutta keskustelukulttuu- ria, kun vammaisliike on saanut tunnustetun ja arvostetun aseman oikeuksiensa puoles- ta toimijana. Nothing about us, without us! eli Ei mitään meistä ilman meitä! on tärkeää pitää

mielessä, kun yleissopimusta tuodaan osaksi arjen käytäntöjä. Yleissopimuksen 4. artiklan 3 kohdan mukaan:

Laadittaessa ja toimeenpantaessa lain- säädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä kos- kevissa päätöksentekoprosesseissa so- pimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktii- visesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien jär- jestöjen kautta.

Xxxxxx Xxxxxxxxx

pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

Johdanto:

Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka

a) palauttavat mieliin Yhdistyneiden Kansa- kuntien peruskirjassa julistetut periaatteet, joiden mukaan ihmiskunnan kaikkien jäsen- ten synnynnäinen arvo ja merkitys sekä yhtä- läiset ja luovuttamattomat oikeudet tunnus- tetaan vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustaksi maailmassa,

b) ovat tietoisia siitä, että Yhdistyneet Kansa- kunnat on ihmisoikeuksien yleismaailmalli- sessa julistuksessa ja kansainvälisissä ihmis- oikeussopimuksissa julistanut ja sopinut, että jokainen on ilman minkäänlaista erottelua oi- keutettu kaikkiin niissä määrättyihin oikeuk- siin ja vapauksiin,

c) vahvistavat kaikkien ihmisoikeuksien ja pe-

rusvapauksien yleismaailmallisuuden, jaka- mattomuuden, keskinäisen riippuvuuden ja yhteenkuuluvuuden sekä sen, että vammaisil- le henkilöille on taattava mahdollisuus nauttia näistä oikeuksista ja vapauksista täysimääräi- sesti ilman syrjintää,

d) palauttavat mieliin taloudellisia, sosiaalisia

ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansain- välisen yleissopimuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvä- lisen yleissopimuksen, kaikkinaisen rotusyr- jinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, yleissopimuksen kaikkinai- sen naisten syrjinnän poistamisesta, kidutuk- sen ja muun julman, epäinhimillisen tai hal- ventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, yleissopimuksen lapsen oi- keuksista sekä kansainvälisen yleissopimuk- sen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsen-

tensä oikeuksien suojelusta,

e) ovat tietoisia siitä, että vammaisuus on ke- hittyvä käsite ja että vammaisuus on seuraus- ta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöi-

den sekä asenteista ja ympäristöstä johtuvien esteiden välillä, mikä estää näiden henkilöi- den täysimääräisen ja tehokkaan osallistumi- sen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa,

f) ovat tietoisia siitä, että niillä periaatteil-

la ja menettelyohjeilla, jotka esitetään vam- maisia henkilöitä koskevassa yleismaailmal- lisessa toimintaohjelmassa ja vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksien yh- denvertaistamista koskevissa yleisohjeissa, on suuri merkitys pyrittäessä vaikuttamaan me- nettelytapojen, suunnitelmien, ohjelmien ja toiminnan edistämiseen, muotoiluun ja arvi- ointiin kansallisella, alueellisella ja kansain- välisellä tasolla, jotta vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia saataisiin edelleen

yhdenvertaistetuksi,

g) korostavat, että on tärkeää valtavirtaistaa vammaisasiat erottamattomaksi osaksi asiaan liittyviä kestävän kehityksen strategioita,

h) ovat tietoisia myös siitä, että henkilön syr-

jintä vammaisuuden perusteella loukkaa ih-

misyksilön synnynnäistä arvoa ja merkitystä,

i) ovat tietoisia myös vammaisten henkilöiden moninaisuudesta,

j) ovat tietoisia tarpeesta edistää ja suojella

kaikkien vammaisten henkilöiden ihmisoike- uksia, mukaan lukien tehostettua tukea tarvit- sevat henkilöt,

k) ovat huolestuneita siitä, että näistä monis-

ta asiakirjoista ja sitoumuksista huolimatta vammaiset henkilöt edelleen kohtaavat estei- tä yhteiskuntaan osallistumisessa sen tasaver- taisina jäseninä ja heidän ihmisoikeuksiaan loukataan kaikkialla maailmassa,

l) ovat tietoisia kansainvälisen yhteistyön mer-

kityksestä pyrittäessä parantamaan vammais- ten henkilöiden elinoloja kaikissa maissa, eri- tyisesti kehitysmaissa,

m) ovat tietoisia siitä arvokkaasta panokses-

ta, jonka vammaiset henkilöt antavat ja voi- vat antaa yhteisöjensä yleiseen hyvinvointiin ja monimuotoisuuteen, sekä siitä, että edistä- mällä vammaisten henkilöiden täysimääräistä ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa naut-

timista sekä heidän täysimääräistä osallistu- mistaan saadaan vahvistetuksi vammaisten henkilöiden tunnetta kuulumisesta yhteisöön ja merkittävästi edistetyksi yhteiskunnan in- himillistä, sosiaalista ja taloudellista kehitys- tä ja köyhyyden poistamista,

n) ovat tietoisia siitä, että vammaisten hen-

kilöiden yksilöllinen itsemääräämisoikeus ja riippumattomuus, mukaan lukien vapaus teh- dä omat valintansa, on heille tärkeää,

o) katsovat, että vammaisilla henkilöillä tuli-

si olla mahdollisuus osallistua aktiivisesti pää- töksentekoprosesseihin, jotka koskevat poli- tiikkaa ja ohjelmia, mukaan lukien sellaiset, jotka suoraan koskevat heitä itseään,

p) ovat huolestuneita vaikeista olosuhteista,

joita kohtaavat ne vammaiset henkilöt, joihin kohdistuu moninkertaista tai törkeää syrjintää rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskon- non, poliittisen tai muun mielipiteen, kansalli- suuden, alkuperäkansaan kuulumisen, etnisen tai sosiaalisen alkuperän, varallisuuden, syn- typerän, iän tai muun aseman perusteella,

q) ovat tietoisia siitä, että vammaiset naiset ja tytöt ovat usein sekä kotona että kodin ulko- puolella suuremmassa vaarassa joutua väki- vallan, vahingoittamisen tai väärinkäytösten, laiminlyömisen tai välinpitämättömän kohte- lun, pahoinpitelyn, tai hyväksikäytön kohteik- si,

r) ovat tietoisia siitä, että vammaisten lasten olisi saatava nauttia täysimääräisesti kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenver- taisesti muiden lasten kanssa, ja palauttavat mieliin ne asiaan liittyvät velvoitteet, joihin lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen sopimusvaltiot ovat sitoutuneet,

s) korostavat tarvetta sisällyttää sukupuolinä- kökulma kaikkiin pyrkimyksiin edistää vam- maisten henkilöiden mahdollisuutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja perusvapa- uksia,

t) painottavat, että useimmat vammaiset hen-

kilöt elävät köyhyydessä, ja tunnustavat tässä yhteydessä pakottavan tarpeen käsitellä köy-

hyyden kielteisiä vaikutuksia vammaisiin hen- kilöihin,

u) pitävät mielessä, että on välttämätöntä

saavuttaa rauhan ja turvallisuuden tila, joka perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien pe- ruskirjan päämäärien ja periaatteiden täysi- määräiseen kunnioittamiseen sekä sovelletta- vien ihmisoikeusasiakirjojen noudattamiseen, jotta vammaisia henkilöitä voitaisiin suojella täysimääräisesti erityisesti aseellisten selkka- usten ja vieraan vallan miehityksen aikana,

v) ovat tietoisia siitä, että saavutettavuus on

tärkeää fyysisessä, sosiaalisessa, taloudellises- sa ja kulttuurisessa ympäristössä, terveyden- huollossa ja koulutuksessa sekä tiedottami- sessa ja viestinnässä, jotta vammaiset henkilöt voisivat täysimääräisesti nauttia kaikkia ih- misoikeuksia ja perusvapauksia,

w) käsittävät, että koska yksilöllä on velvoit-

teita muita yksilöitä ja yhteisöään kohtaan, hänen on pyrittävä edistämään ja noudatta- maan kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjas- sa tunnustettuja oikeuksia,

x) ovat vakuuttuneita siitä, että perhe on yh- teiskunnan luonnollinen ja keskeinen perus- yksikkö ja se on oikeutettu yhteiskunnan ja valtion antamaan suojaan, ja että vammaisten henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä olisi saatava tarvittavaa suojelua ja tukea, jotta per- heet voisivat osaltaan parantaa vammaisten henkilöiden mahdollisuutta nauttia oikeuksis- taan täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti,

y) ovat vakuuttuneita siitä, että kattava ja ko- konaisvaltainen kansainvälinen yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksien ja arvon edistämiseksi ja suojaamiseksi auttaa mer- kittävästi korjaamaan vammaisten henkilöi- den erittäin epäedullista sosiaalista asemaa ja edistää heidän osallistumistaan toimintaan politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuu- rin ja yksilön oikeuksien alalla yhdenvertaisin mahdollisuuksin sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa, ovat sopineet seuraavasta:

1. artikla

Tarkoitus:

Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on edis- tää, suojella ja taata kaikille vammaisille hen- kilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäi- sen arvon kunnioittamista. Vammaisiin hen- kilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkä- aikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaiku- tus erilaisten esteiden kanssa voi estää hei- dän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumi- sensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

2. artikla

Määritelmät:

Tässä yleissopimuksessa:

”viestintä” sisältää kieliä, tekstin näyttämistä, pistekirjoitusta, taktiilikommunikaatio viestin-

tää, isokirjaintekstiä, saavutettavaa multime- diaa sekä kirjallisia, kuuloon perustuvia, selko- kielisiä, ihmisäänellä tuotettua puhetta sekä puhetta tukevia ja korvaavia viestintätapoja,

-keinoja ja -muotoja, esteetön tieto- ja vies- tintäteknologia mukaan lukien; ”kieli” sisäl- tää puhutut kielet sekä viittomakielet ja muut ei-puhutun kielen muodot; ”syrjintä vammai- suuden perusteella” tarkoittaa vammaisuu- teen perustuvaa erottelua, syrjäyttämistä tai rajoittamista, jonka tarkoituksena tai vaiku- tuksena on heikentää tai mitätöidä kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnus- tamista, nauttimista tai käyttämistä yhden- vertaisesti muiden kanssa politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuurin tai yksilön oikeuk- sien alalla tai muulla alalla. Se sisältää kaikki syrjinnän muodot, kohtuullisen mukauttami- sen epääminen mukaan lukien; ”kohtuullinen mukauttaminen” tarkoittaa tarvittaessa yk- sittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joil- la ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta

rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yh- denvertaisesti muiden kanssa; ”kaikille sopiva suunnittelu” tarkoittaa tuotteiden, ympäristö- jen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sel- laisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua. ”Kaikille sopiva suun- nittelu” ei sulje pois yksittäisten vammaisryh- mien mahdollisesti tarvitsemia apuvälineitä.

3. artikla

Yleiset periaatteet:

Tämän yleissopimuksen periaatteina ovat:

a) henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilölli- sen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumatto- muuden kunnioittaminen;

b) yhdenvertaisuus;

c) täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan;

d) erilaisuuden kunnioittaminen ja vammais- ten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa;

e) mahdollisuuksien yhdenvertaisuus;

f) esteettömyys ja saavutettavuus;

g) miesten ja naisten välinen tasa-arvo;

h) vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säi- lyttää identiteettinsä.

4. artikla

Yleiset velvoitteet

1. Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen kaikille vam- maisille henkilöille sekä edistämään sitä il- man minkäänlaista syrjintää vammaisuuden perusteella. Tätä varten sopimuspuolet sitou- tuvat:

a) toteuttamaan kaikki asianmukaiset lain-

säädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oike-

uksien täytäntöönpanemiseksi;

b) toteuttamaan kaikki asianmukaiset, myös lainsäädännölliset, toimet voimassa olevi- en vammaisia henkilöitä syrjivien säädösten, määräysten, tapojen ja käytäntöjen muuttami- seksi tai poistamiseksi;

c) ottamaan huomioon vammaisten henkilöi-

den ihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa;

d) pidättäytymään osallistumasta tämän

yleissopimuksen vastaiseen tekoon tai käy- täntöön sekä varmistamaan, että viranomai- set ja laitokset toimivat tämän yleissopimuk- sen mukaisesti;

e) toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimet

poistaakseen henkilön, järjestön tai yksityisen yrityksen vammaisuuden perusteella harjoit- taman syrjinnän;

f) toteuttamaan tai edistämään sellaisten tä-

män yleissopimuksen 2 artiklassa määritelty- jen kaikille sopivaksi suunniteltujen tavaroi- den, palvelujen, välineiden ja tilojen tutkimus- ta ja kehittämistä, jotka vaativat mahdolli-

simman vähän mukautuksia ja kustannuksia vammaisten henkilöiden erityistarpeiden täyt- tämiseksi, edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä sekä edistämään kaikille sopivaa suun- nittelua kehitettäessä standardeja ja suunta- viivoja;

g) toteuttamaan tai edistämään vammaisille

henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mu- kaan lukien tieto- ja viestintäteknologia, liik- kumisen apuvälineet, laitteet ja apuväline- teknologia, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä, aset- taen etusijalle kohtuuhintaisen teknologian;

h) antamaan vammaisille henkilöille saa-

vutettavaa tietoa liikkumisen apuvälineistä, laitteista ja apuvälineteknologiasta, mukaan lukien uusi teknologia, sekä muista avun muo- doista, tukipalveluista ja järjestelyistä;

i) edistämään tässä yleissopimuksessa tun-

nustettuja oikeuksia koskevaa koulutusta, jota annetaan vammaisten henkilöiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille ja muul- le henkilöstölle, jotta parannettaisiin näillä oi-

keuksilla taattujen palvelujen ja avun anta- mista.

2. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellis-

ten oikeuksien osalta kukin sopimuspuoli si- toutuu täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa ja tarvittaessa kansainvälisen yhteistyön puitteissa ryhtymään toimiin, joi- den tarkoituksena on saada nämä oikeudet as- teittain täysimääräisesti toteutetuiksi, rajoit- tamatta kuitenkaan niitä tähän yleissopimuk- seen sisältyviä velvoitteita, jotka ovat kan- sainvälisen oikeuden mukaan välittömästi sovellettavia.

3. Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsää-

däntöä ja politiikkaa, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoproses- seissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivises- ti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta.

4. sellaisiin määräyksiin, jotka paremmin

edistävät vammaisten henkilöiden oikeuk-

sien toteutumista ja jotka voivat sisältyä so- pimuspuolen lainsäädäntöön tai kyseisessä sopimuspuolessa voimassa olevaan kansain- väliseen oikeuteen. Ihmisoikeuksia ja perusva- pauksia, jotka tunnustetaan tai ovat voimassa tämän yleissopimuksen sopimuspuolessa lain, valtiosopimusten, määräyksen tai tapaoikeu- den perusteella, ei saa rajoittaa eikä niistä saa poiketa sillä perusteella, ettei kyseisiä oikeuk- sia tai vapauksia tunnusteta tässä yleissopi- muksessa tai että ne tunnustetaan siinä sup- peampina.

5. Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovel-

letaan liittovaltioiden kaikkiin osiin rajoituk- setta ja poikkeuksetta.

5. artikla

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että kaikki henkilöt ovat yhdenvertaisia lain edessä ja lain mukaan ja ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen oikeussuojaan ja yhdenvertaisiin lakiin perus-

tuviin etuihin ilman minkäänlaista syrjintää.

2. Sopimuspuolet kieltävät kaiken syrjinnän vammaisuuden perusteella ja takaavat vam- maisille henkilöille yhdenvertaisen ja tehok- kaan oikeussuojan syrjintää vastaan syrjintä- perusteesta riippumatta.

3. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjin-

nän poistamiseksi sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen kohtuullisten mukautusten tekemisen.

4. Erityistoimia, jotka ovat tarpeen vammais-

ten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuu- den jouduttamiseksi tai saavuttamiseksi, ei katsota tämän yleissopimuksen tarkoittamak- si syrjinnäksi.

6. artikla

Vammaiset naiset

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammai- siin naisiin ja tyttöihin kohdistetaan monin- kertaista syrjintää, ja toteuttavat toimia var- mistaakseen, että vammaiset naiset ja tytöt

voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenver- taisesti kaikista ihmisoikeuksista ja perusva- pauksista.

2. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asian-

mukaiset toimet varmistaakseen naisille täy- simääräisen kehittymisen, etenemisen ja voi- maantumisen, tarkoituksena taata, että naiset voivat käyttää tässä yleissopimuksessa tun- nustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä nauttia niistä.

7. artikla

Vammaiset lapset

1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vammaiset lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja pe- rusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenver- taisesti muiden lasten kanssa.

2. Kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toi-

missa on otettava ensisijaisesti huomioon lap- sen etu.

3. Sopimuspuolet varmistavat, että vammai-

xxxxx lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista nä- kemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asi- oissa ja että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti mui- den lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saa- da vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi.

8. artikla

Tietoisuuden lisääminen

1. Sopimuspuolet ryhtyvät toteuttamaan välit- tömiä, tehokkaita ja asianmukaisia toimia, joilla:

a) lisätään tietoisuutta vammaisista henki-

löistä koko yhteiskunnassa, myös perheiden tasolla, ja edistetään vammaisten henkilöiden oikeuksien ja arvon kunnioittamista;

b) torjutaan vammaisiin henkilöihin liittyviä,

myös sukupuoleen ja ikään perustuvia, stereo- typioita, ennakkoluuloja ja haitallisia käytän- töjä kaikilla elämänalueilla;

c) edistetään tietoisuutta vammaisten henki- löiden kyvyistä ja panoksesta.

2. Tähän tarkoitettuina toimina:

a) käynnistetään ja jatketaan tehokkaita ylei- sölle suunnattuja tiedotuskampanjoita, joiden tarkoituksena on:

1 lisätä vammaisten henkilöiden oikeuksien

huomioon ottamista;

11 edistää myönteisiä käsityksiä vammaisis- ta henkilöistä ja lisätä yhteiskunnan tietoi- suutta heistä;

111 edistää vammaisten henkilöiden taitojen,

ansioiden ja kykyjen sekä heidän työpai- koilla ja työmarkkinoilla antamansa panok- sen tunnustamista;

b) vahvistetaan kaikilla koulutusjärjestelmän

tasoilla, mukaan lukien kaikki lapset varhai- sesta iästä alkaen, kunnioittavaa asennetta vammaisten henkilöiden oikeuksia kohtaan;

c) kannustetaan kaikkia viestimiä kuvaamaan

vammaisia henkilöitä tämän yleissopimuksen tarkoituksen mukaisella tavalla;

d) edistetään vammaisia henkilöitä ja vam- maisten henkilöiden oikeuksia koskevia kou- lutusohjelmia.

9. artikla

Esteettömyys

1. Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itse- näisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vam- maisille henkilöille muiden kanssa yhdenver- taisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kulje- tukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -jär- jestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tun- nistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa:

a) rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä

muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot,

terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien;

b) tiedottamiseen, viestintään ja muihin pal-

veluihin, sähköiset palvelut ja pelastuspalve- lut mukaan lukien.

2. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset

toimet, joilla:

a) kehitetään ja saatetaan voimaan yleisölle avoimien tai tarjottavien tilojen ja palvelujen saavutettavuutta koskevia vähimmäisstandar- deja ja -ohjeita ja valvotaan niiden täytäntöön- panoa;

b) varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka

tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tilo- ja ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteet- tömyyden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta;

c) annetaan sidosryhmille koulutusta vam-

maisten henkilöiden kohtaamista esteettö- myyskysymyksistä;

d) tuotetaan yleisölle avoimien rakennusten ja

muiden tilojen opastetekstit pistekirjoituksel- la sekä helposti luettavassa ja ymmärrettäväs-

sä muodossa;

e) järjestetään avustajia ja muuta apua, mu- kaan lukien oppaat, lukijat ja koulutetut viit- tomakielen tulkit, helpottamaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen es- teettömyyttä;

f) edistetään muita asianmukaisia vammais-

ten henkilöiden avustamisen ja tukemisen muotoja tarkoituksena varmistaa heille tiedon saavutettavuus;

g) edistetään uusien tieto- ja viestintäteknolo-

gioiden ja -järjestelmien, myös Internetin, saa- vutettavuutta vammaisille henkilöille;

h) edistetään saavutettavien tieto- ja viestintä-

teknologioiden ja -järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, tuotantoa ja jakelua varhaises- sa vaiheessa siten, että näistä teknologioista ja järjestelmistä tulee saavutettavia mahdolli- simman alhaisin kustannuksin.

Oikeus elämään

Sopimuspuolet vahvistavat, että jokaisella ih- misellä on synnynnäinen oikeus elämään, ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimet varmis- taakseen, että vammaiset henkilöt voivat nauttia tästä oikeudesta tehokkaasti ja yhden- vertaisesti muiden kanssa.

11. artikla

Vaaratilanteet ja humanitaariset hätätilat Sopimuspuolet toteuttavat kansainväliseen oi- keuteen perustuvien velvoitteidensa mukai- sesti, mukaan lukien kansainvälinen huma- nitaarinen oikeus ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus, kaikki tarvittavat toi- met varmistaakseen vammaisten henkilöiden suojelun ja turvallisuuden vaaratilanteissa, mukaan lukien aseelliset selkkaukset, huma- nitaariset hätätilat ja luonnonkatastrofit.

Yhdenvertaisuus lain edessä

1. Sopimuspuolet vahvistavat, että vammaisil- la henkilöillä on oikeus tulla kaikkialla tunnus- tetuiksi henkilöiksi lain edessä.

2. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammai-

set henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia yhden- vertaisesti muiden kanssa kaikilla elämän- aloilla.

3. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset

toimet järjestääkseen vammaisten henkilöiden saataville tuen, jota he mahdollisesti tarvitse- vat oikeustoimikelpoisuuttaan käyttäessään.

4. Sopimuspuolet varmistavat, että kaikki oike-

ustoimikelpoisuuden käyttöön liittyvät toimet antavat asianmukaiset ja tehokkaat takeet, joilla estetään väärinkäytökset ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaises- ti. Näillä takeilla varmistetaan, että oikeustoi- mikelpoisuuden käyttöön liittyvissä toimis- sa kunnioitetaan henkilön oikeuksia, tahtoa ja mieltymyksiä, ettei niissä esiinny eturistirii-

toja eikä asiatonta vaikuttamista, että ne ovat oikeasuhtaisia ja kyseisen henkilön olosuh- teisiin sovitettuja, että niitä sovelletaan mah- dollisimman vähän aikaa ja että toimivaltai- nen, riippumaton ja puolueeton viranomainen tai oikeuselin arvioi niitä säännöllisesti uudel- leen. Takeiden on oltava oikeassa suhteessa siihen nähden, missä määrin nämä toimet vai- kuttavat henkilön oikeuksiin ja etuihin.

5. Jollei tämän artiklan määräyksistä muuta

johdu, sopimuspuolet toteuttavat kaikki asian- mukaiset ja tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oike- uden omistaa tai periä omaisuutta, hoitaa ta- loudellisia asioitaan ja saada yhdenvertaises- ti pankkilainoja, kiinnityksiä ja muita luottoja, sekä varmistavat, ettei vammaisilta henkilöiltä mielivaltaisesti riistetä heidän omaisuuttaan.

13. artikla

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus

1. Sopimuspuolet varmistavat vammaisille

henkilöille oikeuden tehokkaan saavutet- tavuuden yhdenvertaisesti muiden kanssa, muun muassa järjestämällä menettelyllisiä ja ikään perustuvia mukautuksia, helpottaak- seen heidän tehokasta suoraa ja välillistä osal- listumistaan, myös todistajina, kaikkiin oikeu- dellisiin menettelyihin, tutkintavaihe ja muut valmisteluvaiheet mukaan lukien.

2. Osana oikeusjärjestelmän tehokkaan saavu-

tettavuuden varmistamista vammaisille hen- kilöille sopimuspuolet edistävät lainkäytön alalla työskentelevien, kuten poliisin ja vanki- lahenkilöstön, asianmukaista koulutusta.

14. artikla

Henkilön vapaus ja turvallisuus

1. Sopimuspuolet varmistavat, että vammaiset henkilöt yhdenvertaisesti muiden kanssa:

a) nauttivat oikeudesta vapauteen ja turvalli-

suuteen;

b) eivät joudu laittoman tai mielivaltaisen va- paudenriiston kohteeksi, mahdollinen vapau-

denriisto tapahtuu lain mukaisesti, eikä vam- maisuuden olemassaolo missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon.

2. Sopimuspuolet varmistavat, että jos vam-

maisilta henkilöiltä riistetään heidän vapau- tensa jollakin menettelyllä, heillä on yhdenver- taisesti muiden kanssa oikeus ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisiin takeisiin ja että heitä kohdellaan tämän yleis- sopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden mu- kaisesti, muun muassa tekemällä kohtuullisia mukautuksia.

15. artikla

Vapaus kidutuksesta tai julmasta, epäinhimil- lisestä tai halventavasta kohtelusta tai ran- gaistuksesta

1. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai ran-

gaista julmalla, epäinhimillisellä tai halventa- valla tavalla. Erityisesti ketään ei saa alistaa lääketieteellisiin tai tieteellisiin kokeisiin il- man hänen vapaata suostumustaan.

2. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tehokkaat lainsäädännölliset, hallinnolliset, oikeudelli- set ja muut toimet estääkseen, että vammaisia henkilöitä, yhdenvertaisesti muiden kanssa, ei kiduteta eikä kohdella tai rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

16. artikla

Vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pa- hoinpitelystä

1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmu-

kaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset, sosi- aaliset, koulutukselliset ja muut toimet suojel- lakseen vammaisia henkilöitä sekä kotona että kodin ulkopuolella kaikilta hyväksikäytön, vä- kivallan ja pahoinpitelyn muodoilta, niiden su- kupuoleen perustuvat näkökohdat mukaan lu- kien.

2. Sopimuspuolet toteuttavat lisäksi kaikki

asianmukaiset toimet estääkseen kaikki hy- väksikäytön, väkivallan ja väärinkäytösten muodot varmistamalla muun muassa vam-

maisille henkilöille sekä heidän perheilleen ja huoltajilleen annettavan sukupuoleen ja ikään sovitetun avun ja tuen asianmukaiset muodot, myös antamalla tietoa ja koulutusta siitä, mi- ten hyväksikäyttö-, väkivalta- ja väärinkäytös- tapauksia vältetään ja tunnistetaan ja miten niistä ilmoitetaan. Sopimuspuolet varmista- vat, että suojaamistarkoituksessa annetut pal- velut ovat ikään, sukupuoleen ja vammaisuu- teen sovitettuja.

3. Kaikkien hyväksikäytön, väkivallan ja vää-

rinkäytösten muotojen esiintymisen estämi- seksi sopimuspuolet varmistavat, että riippu- mattomat viranomaiset seuraavat tehokkaasti kaikkia vammaisten henkilöiden palvelemi- seen tarkoitettuja tiloja ja ohjelmia.

4. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asian-

mukaiset toimet edistääkseen, muun muas- sa antamalla palveluja suojelutarkoitukses- sa, minkä tahansa hyväksikäytön, väkivallan tai väärinkäytöksen muodon kohteeksi joutu- neiden vammaisten henkilöiden ruumiillista, kognitiivista ja henkistä toipumista, kuntoutu-

mista ja sopeutumista yhteiskuntaan. Tämän toipumisen ja sopeutumisen on tapahduttava ympäristössä, joka edistää kyseisen henkilön terveyttä, hyvinvointia, itsekunnioitusta, ar- voa ja itsemääräämisoikeutta ja jossa otetaan huomioon sukupuoli- ja ikäkohtaiset erityis- tarpeet.

5. Sopimuspuolet ottavat käyttöön tehokkaat,

muun muassa naisiin ja lapsiin keskittyvät, po- litiikat ja lainsäädännön varmistaakseen, että vammaisiin henkilöihin kohdistuvat hyväksi- käyttö-, väkivalta- ja väärinkäytöstapaukset tunnistetaan, tutkitaan ja, sen ollessa tarkoi- tuksenmukaista, saatetaan syytteeseen.

17. artikla

Henkilön koskemattomuuden suojelu Xxxxxxxxxx vammaisella henkilöllä on oikeus ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuten- sa kunnioittamiseen yhdenvertaisesti muiden kanssa.

18. artikla

Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammai- silla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus liikkumisvapauteen, asuinpai- kan valinnan vapauteen ja kansalaisuuteen, muun muassa varmistamalla, että:

a) vammaisilla henkilöillä on oikeus hankkia

kansalaisuus ja vaihtaa sitä eikä heiltä riiste- tä kansalaisuutta mielivaltaisesti tai vammai- suuden perusteella;

b) vammaisilta henkilöiltä ei riistetä vammai-

suuden perusteella mahdollisuutta saada, pi- tää hallussaan ja käyttää kansalaisuuttaan koskevia asiakirjoja tai muita henkilöllisyys- asiakirjoja tai hyödyntää asianmukaisia pro- sesseja, kuten maahanmuuttomenettelyä, joita voidaan tarvita helpottamaan liikkumis- vapauden käyttämistä;

c) vammaiset henkilöt voivat vapaasti pois-

tua mistä tahansa maasta, oma maansa mu- kaan lukien;

d) vammaisilta henkilöiltä ei riistetä mielival- taisesti tai vammaisuuden perusteella oikeut- ta tulla omaan maahansa.

2. Vammaiset lapset rekisteröidään välittö-

mästi syntymänsä jälkeen, ja heillä on synty- mästään lähtien oikeus nimeen, oikeus saada kansalaisuus ja mahdollisuuksien mukaan oi- keus tietää vanhempansa ja olla vanhempien- sa huollettavana.

19. artikla

Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tun- nustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valin- nanmahdollisuudet. Sopimuspuolet toteutta- vat tehokkaat ja asianmukaiset toimet tehdäk- seen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia tästä oikeudesta täysimääräisesti sekä helpottaakseen heidän täysimääräistä osalli- suuttaan ja osallistumistaan yhteisöön, muun

muassa varmistamalla, että:

a) vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaik- kansa sekä sen, missä ja kenen kanssa he asu- vat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä;

b) vammaisten henkilöiden saatavissa on vali-

koima kotiin annettavia palveluja sekä asumis- ja laitospalveluja sekä muita yhteiskunnan tu- kipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osal- lisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä;

c) koko väestölle tarkoitetut yhteisön palve-

lut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan.

20. artikla

Henkilökohtainen liikkuminen Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mah-

dollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liik- kumisen, muun muassa:

a) helpottamalla vammaisten henkilöiden

henkilökohtaista liikkumista sillä tavalla ja sil- loin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hin- taan;

b) helpottamalla hyvälaatuisten liikkumisen

apuvälineiden, laitteiden, apuvälineteknologi- an sekä erilaisten avustajien ja välittäjien saa- tavuutta vammaisille henkilöille, muun muas- sa tarjoamalla niitä kohtuulliseen hintaan;

c) antamalla vammaisille henkilöille ja heidän

parissaan työskentelevälle asiantuntijahenki- löstölle liikkumistaitoihin liittyvää koulutusta;

d) kannustamalla liikkumisen apuvälineitä,

laitteita ja apuvälineteknologiaa tuottavia ta- hoja ottamaan huomioon kaikki vammaisten henkilöiden liikkumisen näkökohdat.

21. artikla

Sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti

Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmu-

kaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeutta sanan- ja mie- lipiteenvapauteen, mukaan lukien vapaus et- siä, vastaanottaa ja välittää tietoja ja ajatuksia yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä käyttä- en kaikkia valitsemiaan tämän yleissopimuk- sen 2 artiklassa määriteltyjä viestintämuotoja, muun muassa:

a) antamalla suurelle yleisölle tarkoitettua tie-

toa vammaisille henkilöille oikeaaikaisesti ja ilman lisäkuluja sellaisessa saavutettavassa muodossa ja sellaista saavutettavaa teknolo- giaa käyttäen, jotka soveltuvat eri tavoin vam- maisille henkilöille;

b) hyväksymällä sen, että vammaiset henkilöt

käyttävät virallisessa vuorovaikutuksessaan viittomakieliä, pistekirjoitusta, puhetta tuke- vaa ja korvaavaa viestintää sekä kaikkia mui- ta valitsemiaan saavutettavia viestintäkeinoja,

-tapoja ja -muotoja, sekä helpottamalla näiden käyttöä;

c) kehottamalla yksityisiä tahoja, jotka myös

Internetin välityksellä tarjoavat palveluja suu-

relle yleisölle, antamaan tietoa ja palveluja vammaisille henkilöille esteettömässä ja käyt- tökelpoisessa muodossa;

d) kannustamalla viestimiä, Internetin väli-

tyksellä tietoa antavat tahot mukaan lukien, tekemään palvelunsa vammaisille henkilöille saavutettaviksi;

e) tunnustamalla viittomakielten käytön ja

edistämällä sitä.

22. artikla

Yksityisyyden kunnioittaminen

1. Asuinpaikasta tai asuinjärjestelyistä riip- pumatta kenenkään vammaisen henkilön yk- sityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeen- vaihtoon tai muunlaiseen viestintään ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua eikä hä- nen kunniaansa ja mainettaan saa laittomas- ti loukata. Vammaisilla henkilöillä on oikeus lain suojaan tällaisen puuttumisen tai loukka- uksen osalta.

2. Sopimuspuolet suojelevat vammaisten hen-

kilöä, terveyttä ja kuntoutusta koskevien tie- tojen yksityisyyttä yhdenvertaisesti muiden kanssa.

23. artikla

Kodin ja perheen kunnioittaminen

1. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet, joilla poistetaan vam- maisiin henkilöihin kohdistuva syrjintä kaikis- sa avioliittoon, perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asi- oissa yhdenvertaisesti muiden kanssa, varmis- taakseen, että:

a) tunnustetaan kaikkien avioliittoikäisten

vammaisten henkilöiden oikeus solmia avio- liitto ja perustaa perhe sitä aikovien puolisoi- den vapaan ja täyden suostumuksen perus- teella;

b) tunnustetaan vammaisten henkilöiden oi-

xxxxxx päättää vapaasti ja vastuullisesti las- tensa määrästä ja ikäerosta ja saada ikänsä mukaista tietoa ja lisääntymisterveys- ja per-

hesuunnitteluvalistusta, ja annetaan tarvitta- vat keinot näiden oikeuksien käyttämiseen;

c) vammaiset henkilöt, mukaan lukien lapset,

säilyttävät hedelmällisyytensä yhdenvertai- sesti muiden kanssa.

2. Sopimuspuolet varmistavat vammaisten

henkilöiden oikeudet ja vastuut, jotka liitty- vät huoltoon ja holhoukseen, edunvalvon- taan, lasten adoptointiin tai vastaaviin järjes- telmiin, sikäli kuin kansallinen lainsäädäntö tuntee nämä käsitteet; kaikissa tapauksissa lapsen etu on asetettava etusijalle. Sopimus- puolet antavat vammaisille henkilöille asian- mukaista apua näiden lastenkasvatusvastuun kantamisessa.

3. Sopimuspuolet varmistavat, että vammai-

silla lapsilla on yhdenvertaiset oikeudet per- heelämään. Näiden oikeuksien toteuttami- seksi sekä vammaisten lasten kätkemisen, hylkäämisen, laiminlyömisen ja erottelun es- tämiseksi sopimuspuolet pyrkivät antamaan varhaisessa vaiheessa ja laajasti tietoa, pal- veluja ja tukea vammaisille lapsille ja heidän

perheilleen.

4. Sopimuspuolet varmistavat, ettei lasta ero- teta vanhemmistaan näiden tahdon vastaises- ti, jolleivät toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, sovellettavien lakien ja menette- lyjen mukaisesti totea erottamisen olevan tar- peen lapsen edun turvaamiseksi. Missään ta- pauksessa lasta ei saa erottaa vanhemmistaan lapsen oman tai toisen tai molempien van- hempien vammaisuuden perusteella.

5. Jos vammaisen lapsen lähiomaiset eivät

pysty huolehtimaan hänestä, sopimuspuolet pyrkivät kaikin keinoin järjestämään lapselle sijaishuollon hänen muun sukunsa piirissä, ja jollei tämä ole mahdollista, lähiyhteisössä per- heenomaisissa olosuhteissa.

24. artikla

Koulutus

1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen. Toteut-

taakseen tämän oikeuden syrjimättä ja yh- denvertaisten mahdollisuuksien pohjalta sopi- muspuolet varmistavat osallistavan koulutus- järjestelmän kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen, jonka tarkoituksena on:

a) kehittää täysimääräisesti inhimillisiä voi-

mavaroja, omanarvontuntoa ja itsearvostusta sekä vahvistaa ihmisoikeuksien, perusvapauk- sien ja ihmiskunnan moninaisuuden kunnioit- tamista;

b) mahdollistaa vammaisille henkilöille per-

soonallisuutensa, lahjakkuutensa ja luovuu- tensa sekä henkisten ja ruumiillisten kykyjen- sä kehittämisen mahdollisimman pitkälle;

c) mahdollistaa vammaisten henkilöiden te-

hokas osallistuminen vapaaseen yhteiskun- taan.

2. Tätä oikeutta toteuttaessaan sopimuspuolet

varmistavat, että:

a) vammaisia henkilöitä ei suljeta yleisen kou- lutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden perusteella ja ettei vammaisia lapsia suljeta maksuttoman ja pakollisen ensimmäisen as-

teen tai toisen asteen koulutuksen ulkopuolel- le vammaisuuden perusteella;

b) vammaiset henkilöt pääsevät osallistavaan,

hyvälaatuiseen ja maksuttomaan ensimmäi- sen asteen sekä toisen asteen koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä yhtei- söissä, joissa he elävät;

c) vammaisia henkilöitä varten tehdään hei-

dän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset koh- tuulliset mukautukset;

d) vammaiset henkilöt saavat yleisessä koulu-

tusjärjestelmässä tuen, jota tarvitaan helpot- tamaan heidän tehokasta koulutustaan;

e) toteutetaan tehokkaat yksilöidyt tukitoimet

ympäristöissä, jotka mahdollistavat oppimi- sen ja sosiaalisen kehityksen maksimoinnin täysimääräisen osallisuuden tavoitteen mu- kaisesti.

3. Sopimuspuolet mahdollistavat vammaisil-

le henkilöille elämänhallinnan ja sosiaalisen kehityksen taitojen oppimisen helpottaakseen heidän täysimääräistä ja yhdenvertaista osal- listumistaan koulutukseen ja yhteisöön. Tätä

varten sopimuspuolet toteuttavat asianmukai- set toimet, joilla muun muassa:

a) helpotetaan pistekirjoituksen, korvaavan kir-

joituksen, puhetta tukevien ja korvaavien vies- tintätapojen, -keinojen ja -muotojen sekä eri- laisten liikkumistaitojen oppimista ja helpote- taan vertaistukea ja mentorointia;

b) helpotetaan viittomakielen oppimista ja

kuurojen yhteisön kielellisen identiteetin edis- tämistä;

c) varmistetaan, että näkövammaisten, kuuro-

jen, kuulovammaisten tai kuurosokeiden, eri- tyisesti lasten, koulutus annetaan yksilön kan- nalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisilla kielillä, viestintätavoilla ja -keinoilla sekä ym- päristöissä, jotka mahdollistavat oppimisen ja sosiaalisen kehityksen maksimoinnin.

4. Edistääkseen tämän oikeuden toteuttamis-

ta sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet palkatakseen opettajia, myös vammai- sia opettajia, joilla on tarvittava viittomakielen ja/tai pistekirjoituksen taito, sekä kouluttaak- seen kaikilla koulutustasoilla työskenteleviä

ammattihenkilöitä ja henkilöstöä. Tähän kou- lutukseen on sisällyttävä tietoa vammaisuu- desta sekä asianmukaisten vammaisten hen- kilöiden tukemiseen tarkoitettujen puhetta tukevien ja korvaavien viestintätapojen, -kei- nojen ja -muotojen, opetustekniikan ja mate- riaalin käyttöä.

5. Sopimuspuolet varmistavat, että vammaisil-

le henkilöille annetaan syrjimättä ja yhdenver- taisesti muiden kanssa mahdollisuus yleiseen kolmannen asteen koulutukseen, ammatti- koulutukseen, aikuiskoulutukseen ja elinikäi- seen oppimiseen. Tätä varten sopimuspuolet varmistavat, että vammaisia henkilöitä varten tehdään kohtuulliset mukautukset.

25. artikla

Terveys

Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää vammaisuu- den perusteella. Sopimuspuolet toteuttavat

kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen sukupuolisensitiivisten terveydenhuoltopal- velujen saatavuuden vammaisille henkilöille, terveyteen liittyvä kuntoutus mukaan lukien.

Sopimuspuolet erityisesti:

a) järjestävät vammaisille henkilöille saman- laajuiset, -laatuiset ja -tasoiset maksuttomat tai kohtuuhintaiset terveydenhuoltopalvelut ja -ohjelmat kuin muille, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä väestöpohjaisten kansanterveysohjelmien alalla;

b) järjestävät ne terveydenhuoltopalvelut, joi-

ta vammaiset henkilöt tarvitsevat erityisesti vammaisuutensa vuoksi, mukaan lukien var- hainen tunnistaminen ja puuttuminen tar- vittaessa, sekä palvelut, joilla pyritään mini- moimaan ja estämään uusia vammoja, myös lasten ja vanhusten keskuudessa;

c) järjestävät nämä terveydenhuoltopalvelut

mahdollisimman lähellä ihmisten omia yhtei- söjä, myös maaseutualueilla;

d) vaativat terveydenhuoltoalan ammattihen-

kilöitä järjestämään vammaisille henkilöille samanlaatuista hoitoa kuin muille, myös va- paan ja tietoon perustuvan suostumuksen pe- rusteella, muun muassa lisäämällä tietoisuut- ta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista, arvosta, itsemääräämisoikeudesta ja tarpeista järjestämällä koulutusta sekä saattamalla voi- maan julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa koskevat eettiset ohjeet;

e) kieltävät vammaisten henkilöiden syrjinnän

myönnettäessä sairausvakuutuksia ja henki- vakuutuksia, jos kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa henkivakuutusten myöntämisen, ja vaativat nämä vakuutukset myönnettäviksi oikeudenmukaisella ja kohtuullisella tavalla;

f) estävät terveydenhuollon ja terveydenhuol-

topalvelujen sekä ravinnon ja nesteiden syrji- vän epäämisen vammaisuuden perusteella.

26. artikla

Kuntoutus

1. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja

asianmukaiset toimet muun muassa vertais- tuen avulla, jotta vammaiset henkilöt voisivat saavuttaa ja säilyttää mahdollisimman suu- ren itsenäisyyden, täysimääräiset ruumiilliset, henkiset, sosiaaliset ja ammatilliset kyvyt sekä täysimääräisen osallisuuden ja osallistumisen kaikilla elämänalueilla. Tätä varten sopimus- puolet järjestävät, vahvistavat ja lisäävät laa- ja-alaisia kuntoutuspalveluja ja -ohjelmia eri- tyisesti terveyden, työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen aloilla siten, että:

a) nämä palvelut ja ohjelmat aloitetaan mah- dollisimman varhaisessa vaiheessa ja

ne perustuvat yksilöllisten tarpeiden ja vah- vuuksien monialaiseen arviointiin;

b) näillä palveluilla ja ohjelmilla tuetaan osal-

listumista ja osallisuutta yhteisöön ja kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin ja ne ovat vapaa- ehtoisia ja vammaisten henkilöiden saatavilla mahdollisimman lähellä heidän omia yhteisö- jään, myös maaseutualueilla.

2. Sopimuspuolet edistävät kuntoutuspalve-

xxxxxx työskentelevien ammattihenkilöiden ja henkilöstön perus- ja jatkokoulutuksen kehit- tämistä.

3. Sopimuspuolet edistävät vammaisille hen-

kilöille tarkoitettujen kuntoutukseen liittyvien apuvälineiden ja apuvälineteknologian saata- vuutta, tuntemusta ja käyttöä.

27. artikla

Työ ja työllistyminen

1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden tehdä työtä yhdenver- taisesti muiden kanssa; tähän sisältyvät oike- us mahdollisuuteen ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan tai työmarkkinoilla hyväksy- tyllä työllä sekä työympäristö, joka on avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavu- tettavissa. Sopimuspuolet turvaavat työnteko- oikeuden toteutumisen ja edistävät sitä, myös niiden osalta, jotka vammautuvat palvelus- suhteen aikana, toteuttamalla myös lainsää- dännön avulla asianmukaisia toimia, joiden

tarkoituksena on muun muassa:

a) kieltää syrjintä vammaisuuden perusteel- la kaikissa kaikkia palvelussuhteen muotoja koskevissa asioissa, muun muassa palveluk- seen ottamisen ja palvelussuhteen ehtoja, pal- velussuhteen jatkumista, uralla etenemistä sekä turvallisia ja terveellisiä työoloja koske- vissa asioissa;

b) suojella vammaisten henkilöiden oikeuksia oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin yh- denvertaisesti muiden kanssa, mukaan lukien yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sama palkka samanarvoisesta työstä, turvalliset ja terveel- liset työolot, mukaan luettuna suojelu häirin- nältä, sekä epäkohtiin puuttuminen;

c) varmistaa, että vammaiset henkilöt pysty- vät käyttämään oikeuttaan ammattiyhdistys- toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa;

d) mahdollistaa vammaisille henkilöille yleis-

ten teknisten ja ammatinvalintaan liittyvien neuvontaohjelmien, työhönsijoittamispalvelu- jen sekä ammatillisen koulutuksen ja jatko-

koulutuksen tehokas saatavuus;

e) edistää vammaisten henkilöiden mahdol- lisuuksia työllistyä ja edetä urallaan työmark- kinoilla sekä heidän avustamistaan työn löy- tämisessä, saamisessa ja säilyttämisessä sekä työhön palaamisessa;

f) edistää mahdollisuuksia itsenäiseen elin-

keinonharjoittamiseen, yrittäjyyteen, osuus- kuntien kehittämiseen ja oman yritystoimin- nan aloittamiseen;

g) työllistää vammaisia henkilöitä julkisella

sektorilla;

h) edistää vammaisten henkilöiden työllisyyt- tä yksityisellä sektorilla asianmukaisilla me- nettelytavoilla ja toimilla, joihin voi sisältyä tasa-arvoistavia toimintaohjelmia, kannusti- mia ja muita toimia;

i) varmistaa, että vammaisia henkilöitä var-

ten tehdään työpaikoilla kohtuulliset mukau- tukset;

j) edistää vammaisten henkilöiden työkoke-

muksen hankkimista avoimilla työmarkkinoil- la;

k) edistää vammaisten henkilöiden ammatil- lisen kuntoutuksen, työn säilyttämisen ja työ- hönpaluun ohjelmia.

2. Sopimuspuolet varmistavat, ettei vammai-

sia henkilöitä pidetä orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä ja että heitä suojel- laan yhdenvertaisesti muiden kanssa pakko- työltä ja muulta pakolliselta työltä.

28. artikla

Riittävä elintaso ja sosiaaliturva

1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden riittävään omaan ja per- heidensä elintasoon, kuten riittävään ravin- toon, vaatetukseen ja asumiseen, sekä elin- olojen jatkuvaan paranemiseen, ja toteuttavat asianmukaiset toimet tämän oikeuden toteu- tumisen turvaamiseksi ja edistämiseksi ilman syrjintää vammaisuuden perusteella.

2. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten

henkilöiden oikeuden sosiaaliturvaan ja tä- män oikeuden nauttimiseen ilman syrjintää

vammaisuuden perusteella sekä toteuttavat asianmukaiset toimet tämän oikeuden toteu- tumisen turvaamiseksi ja edistämiseksi, muun muassa toimilla, joilla:

a) varmistetaan puhdasvesipalvelujen yhden-

vertainen saatavuus vammaisille henkilöille sekä asianmukaisten ja kohtuullisen hintais- ten palvelujen, laitteiden ja muun avun saata- vuus vammaisuuteen liittyviin tarpeisiin;

b) varmistetaan vammaisten henkilöiden, eri-

tyisesti vammaisten naisten, tyttöjen ja van- husten pääsy sosiaaliturvaohjelmien ja köy- hyydenvähentämisohjelmien piiriin;

c) varmistetaan köyhyydessä eläville vammai-

sille henkilöille ja heidän perheilleen valtion tuki vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin, jotka liittyvät muun muassa riittävään kou- lutukseen, neuvontaan, rahalliseen tukeen ja vuorohoitoon;

d) varmistetaan vammaisten henkilöiden yh-

denvertainen pääsy julkisten asuntoohjelmi- en piiriin;

e) varmistetaan vammaisten henkilöiden yh-

denvertainen pääsy eläke-etuuksien ja -ohjel- mien piiriin.

29. artikla

Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elä- mään

Sopimuspuolet takaavat vammaisille henki- löille poliittiset oikeudet ja mahdollisuuden nauttianiistä yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä sitoutuvat:

a) varmistamaan, että vammaiset henkilöt

voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallis- tua poliittiseen ja julkiseen elämään yhden- vertaisesti muiden kanssa suoraan tai vapaas- ti valittujen edustajien kautta, myös siten, että heillä on oikeus ja mahdollisuus äänestää ja tulla valituiksi, muun muassa:

1 varmistamalla, että äänestysmenettelyt,

-järjestelytja -aineistot ovat asianmukaisia, saavutettavia sekä helppotajuisia ja -käyt- töisiä;

11 suojelemalla vammaisten henkilöiden oi-

keutta äänestää salaisella lippuäänestyk- sellä vaaleissa ja kansanäänestyksissä il- man uhkailua, asettua ehdolle vaaleissa, hoitaa tehtäväänsä tehokkaasti ja suorittaa kaikkia julkisia tehtäviä kaikilla hallinnon tasoilla, sekä helpottamalla tarvittaessa apuvälineteknologian ja uuden teknologi- an käyttöä;

111 takaamalla vammaisten äänestäjien va-

paan tahdonilmaisun ja sallimalla tätä varten tarvittaessa heidän pyynnöstään heidän valitsemansa henkilön avustaa heitä äänestyksessä;

b) edistämään aktiivisesti ympäristöä, jos-

sa vammaiset henkilöt voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua julkisten asioiden hoitoon ilman syrjintää ja yhdenvertaisesti muiden kanssa, sekä kannustamaan heidän osallistumistaan julkisiin asioihin, kuten:

1 osallistuminen maan julkisen ja poliittisen

elämän parissa toimivien kansalaisjärjes- töjen ja yhdistysten toimintaan sekä poliit- tisten puolueiden toimintaan ja hallintoon;

11 vammaisia henkilöitä kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla edustavien vammaisjärjestöjen pe- rustaminen ja niihin liittyminen.

30. artikla

Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun

1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten

henkilöiden oikeuden osallistua yhdenvertai- sesti muiden kanssa kulttuurielämään ja to- teuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmis- taakseen, että vammaiset henkilöt:

a) saavat käyttöönsä kulttuuriaineistoa saavu-

tettavassa muodossa;

b) voivat seurata televisio-ohjelmia, elokuvia, teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa saavu- tettavassa muodossa;

c) pääsevät paikkoihin, joissa tarjotaan kult-

tuuriesityksiä tai -palveluja, kuten teatterei- hin, museoihin, elokuvateattereihin, kirjas- toihin ja matkailupalveluihin, ja pääsevät

mahdollisuuksien mukaan kansallisen kult- tuurin kannalta merkittäviin monumentteihin ja kohteisiin.

2. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset

toimet järjestääkseen vammaisille henkilöille mahdollisuuden kehittää ja käyttää luovia, tai- teellisia ja älyllisiä kykyjään paitsi omaksi hyö- dykseen myös yhteiskunnan rikastamiseksi.

3. Sopimuspuolet toteuttavat kansainvälisen

oikeuden mukaisesti kaikki asianmukaiset toi- met varmistaakseen, että teollis- ja tekijän- oikeuksia suojaava lainsäädäntö ei kohtuut- tomasti tai syrjivästi estä kulttuuriaineiston saatavuutta vammaisille henkilöille.

4. Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaises-

ti muiden kanssa oikeus erityisen kulttuuri- ja kieli-identiteettinsä, kuten viittomakielten ja kuurojen kulttuurin, tunnustamiseen ja tu- keen.

5. Jotta vammaiset henkilöt voisivat osallistua

yhdenvertaisesti muiden kanssa virkistys-, va- paa-ajan- ja urheilutoimintaan, sopimuspuo- let toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla:

a) kannustetaan ja edistetään vammaisten henkilöiden mahdollisimman laajaa osallistu- mista kaikille suunnattuun urheilutoimintaan kaikilla tasoilla;

b) varmistetaan, että vammaisilla henkilöil-

lä on mahdollisuus järjestää ja kehittää vam- maisille erityistä urheilu- ja virkistystoimintaa sekä osallistua siihen, ja tätä varten kannuste- taan asianmukaisten voimavarojen, ohjauksen ja koulutuksen järjestämistä vammaisille hen- kilöille yhdenvertaisesti muiden kanssa;

c) varmistetaan, että vammaiset henkilöt pää-

sevät urheilu-, virkistys- ja matkailupaikkoi- hin;

d) varmistetaan, että vammaiset lapset voivat

yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa osallis- tua leikki-, virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilu- toimintaan, mukaan lukien koulujärjestelmäs- sä tarjottava toiminta;

e) varmistetaan, että vammaiset henkilöt saa-

vat palveluja virkistys-, matkailu-,vapaa-ajan- ja urheilutoimintojen järjestäjiltä.

31. artikla

Tilastot ja tietojenkeruu

1. Sopimuspuolet sitoutuvat kokoamaan asian- mukaista tietoa, muun muassa tilasto- ja tutki- mustietoa, jonka pohjalta ne voivat muodostaa ja toteuttaa menettelytapoja tämän yleissopi- muksen soveltamiseksi. Tämä tieto on kootta- va ja sitä on ylläpidettävä noudattaen:

a) oikeudellisia takeita, muun muassa tieto-

suojalainsäädäntöä, jotta varmistetaan luotta- muksellisuus ja vammaisten henkilöiden yksi- tyisyyden kunnioittaminen;

b) kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja ih-

misoikeuksien ja perusvapauksien suojaami- seksi sekä tilastojen laadinnan ja käytön eet- tisiä periaatteita.

2. Tämän artiklan mukaisesti koottu tieto eri-

tellään tarvittaessa, ja sen avulla helpotetaan sopimuspuolten tähän yleissopimukseen pe- rustuvien velvoitteiden täytäntöönpanon arvi- oimista sekä tunnistetaan ja käsitellään niitä esteitä, joita vammaiset henkilöt kohtaavat

käyttäessään oikeuksiaan.

3. Sopimuspuolet vastaavat näiden tilastojen levittämisestä ja varmistavat niiden saavutet- tavuuden vammaisille henkilöille ja muille.

32. artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet tunnustavat kansainvälisen yhteistyön ja sen edistämisen merkityksen tu- ettaessa kansallisia pyrkimyksiä tämän yleis- sopimuksen tarkoituksen ja tavoitteiden to- teuttamiseksi, ja ne sitoutuvat toteuttamaan tätä varten asianmukaiset ja tehokkaat toimet valtioiden välillä ja keskuudessa sekä tarvitta- essa yhdessä asianomaisten kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen ja kansalaisyhteis- kunnan kanssa, erityisesti vammaisjärjestö- jen kanssa.

Näillä toimilla voidaan muun muassa:

a) varmistaa, että vammaiset henkilöt osallis- tetaan kansainväliseen yhteistyöhön, mukaan lukien kansainväliset kehitysohjelmat, ja että

se on heidän saavutettavissaan;

b) helpottaa ja tukea voimavarojen kehittä- mistä, muun muassa vaihtamalla ja jakamalla tietoa, kokemuksia, koulutusohjelmia ja par- haita käytäntöjä;

c) helpottaa tutkimusyhteistyötä sekä tieteel-

lisen ja teknisen tiedon saatavuutta;

d) antaa tarvittaessa teknistä ja taloudellista apua, muun muassa helpottamalla esteettö- män teknologian ja apuvälineteknologian saa- tavuutta ja jakamista, sekä siirtämällä tekno- logiaa.

2. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita

xxxxxx sopimuspuolen velvollisuutta täyttää tämän yleissopimuksen mukaiset velvoitteen- sa.

33. artikla

Kansallinen täytäntöönpano ja seuranta

1. Sopimuspuolet nimeävät organisaationsa mukaisesti yhden tai useamman valtiollisen tahon tämän yleissopimuksen täytäntöön-

panoon liittyviä asioita varten ja harkitsevat asianmukaisesti valtiollisen koordinaatiojär- jestelmän perustamista tai nimeämistä hel- pottamaan tähän liittyvää toimintaa eri aloil- la ja tasoilla.

2. Kukin sopimuspuoli oikeus- ja hallintojär-

jestelmänsä mukaisesti ylläpitää tai vahvistaa kyseisessä sopimuspuolessa rakennetta, johon kuuluu tarpeen mukaan yksi tai useampi riip- pumaton järjestelmä ja jonka avulla ediste- tään, suojellaan ja seurataan tämän yleisso- pimuksen täytäntöönpanoa, tai nimeää tai perustaa tällaisen rakenteen. Nimetessään tai perustaessaan tällaisen järjestelmän sopi- muspuolet ottavat huomioon periaatteet, jotka koskevat ihmisoikeuksia suojelevien ja edis- tävien kansallisten instituutioiden asemaa ja toimintaa.

3. Kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset

henkilöt ja heitä edustavat järjestöt, on osal- listettava ja heidän on osallistuttava valvonta- prosessiin täysimääräisesti.

34. artikla

Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea

1. Perustetaan vammaisten henkilöiden oi- keuksien komitea (jäljempänä ”komitea”), joka suorittaa jäljempänä määrättyjä tehtäviä.

2. Tämän yleissopimuksen voimaantulon a-

jankohtana komitea koostuu 12 asiantuntijas- ta. Sen jälkeen, kun lisäksi kuusikymmentä so- pimuspuolta on ratifioinut yleissopimuksen tai liittynyt siihen, komitean jäsenmäärää lisätään kuudella, jolloin jäseniä on enimmillään 18.

3. Komitean jäsenet toimivat henkilökohtai-

sessa ominaisuudessaan, ja heillä on oltava korkea moraali sekä tunnustettu pätevyys ja kokemus tämän yleissopimuksen soveltamis- alaan kuuluvilla aloilla. Nimetessään ehdok- kaansa sopimuspuolten on otettava asianmu- kaisesti huomioon tämän yleissopimuksen 4. artiklan 3. kappaleen määräys.

4. Sopimuspuolet valitsevat komitean jäsenet,

kiinnittäen huomiota tasapuoliseen maantie- teelliseen jakaumaan, eri kulttuurimuotojen ja

merkittävimpien oikeusjärjestelmien edustuk- seen, eri sukupuolten tasapainoiseen edustuk- seen sekä vammaisten asiantuntijoiden osal- listumiseen.

5. Komitean jäsenet valitaan salaisella lip-

puäänestyksellä sellaisten henkilöiden luet- telosta, jotka sopimuspuolet ovat nimenneet kansalaistensa joukosta sopimuspuolten kon- ferenssissa. Näissä kokouksissa, jotka ovat päätösvaltaisia kahden kolmasosan sopimus- puolista ollessa läsnä, valitaan komiteaan ne henkilöt, jotka saavat eniten ääniä sekä ehdot- toman enemmistön läsnä olevien ja äänestävi- en sopimuspuolten edustajien äänistä.

6. Ensimmäinen vaali toimitetaan viimeistään

kuuden kuukauden kuluttua tämän yleissopi- muksen voimaantulopäivästä. Vähintään nel- jä kuukautta ennen kunkin vaalin ajankoh- taa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri lähettää sopimuspuolille kirjeen, jossa näi- tä kehotetaan nimeämään ehdokkaansa kah- den kuukauden kuluessa. Tämän jälkeen pää- sihteeri laatii aakkosellisen luettelon kaikista

näin nimetyistä henkilöistä mainiten heidät nimenneet sopimuspuolet ja toimittaa luette- lon tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

7. Komitean jäsenet valitaan neljän vuoden

toimikaudeksi. Heidät voidaan valita uudel- leen yhden kerran. Kuuden ensimmäisessä vaalissa valitun jäsenen toimikausi päättyy kuitenkin kahden vuoden kuluttua; tämän ar- tiklan 5. kappaleessa tarkoitetun kokouksen puheenjohtaja valitsee näiden kuuden jäse- nen nimet arvalla välittömästi ensimmäisen vaalin jälkeen.

8. Komitean kuusi lisäjäsentä valitaan sään-

nöllisten vaalien yhteydessä tämän artiklan asianmukaisten määräysten mukaisesti.

9. Jos komitean jäsen kuolee tai eroaa tai il-

moittaa, ettei hän muusta syystä enää voi suo- rittaa tehtäviään, jäsenen nimennyt sopimus- puoli nimeää jäljellä olevaksi toimikaudeksi toisen asiantuntijan, jolla on tämän artiklan asianomaisissa määräyksissä vaadittava päte- vyys ja joka täyttää niissä esitetyt vaatimuk- set.

10. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä itse.

11. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri järjestää henkilöstön ja toimintaedellytykset, jotka tarvitaan komitean tehtävien tehokkaak- si suorittamiseksi tämän yleissopimuksen mu- kaisesti, sekä kutsuu koolle sen ensimmäisen kokouksen.

12. Xxxxxxxxxxxxxx suostumuksella tämän

yleissopimuksen mukaisesti perustetun komi- tean jäsenet saavat korvausta Yhdistyneiden Kansakuntien varoista ehdoilla, joista yleisko- kous voi päättää ottaen huomioon komitean tehtävien tärkeyden.

13. Komitean jäsenillä on oikeus niihin Yh-

distyneiden Kansakuntien tehtävissä toimivi- en asiantuntijoiden toimintaedellytyksiin, eri- oikeuksiin ja -vapauksiin, joista määrätään Yhdistyneiden Kansakuntien erioikeuksia ja

-vapauksia koskevan yleissopimuksen asian- mukaisissa pykälissä.

35. artikla

Sopimuspuolten raportit

1. Kukin sopimuspuoli antaa komitealle Yhdis- tyneiden Kansakuntien pääsihteerin välityk- sellä kattavan raportin niistä toimista, joihin se on ryhtynyt täyttääkseen tämän yleissopi- muksen mukaiset velvoitteensa, sekä tässä yh- teydessä tapahtuneesta kehityksestä kahden vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voi- maantulosta kyseisen sopimuspuolen osalta.

2. Tämän jälkeen sopimuspuolet antavat seu-

raavat raporttinsa vähintään neljän vuoden välein ja lisäksi komitean pyynnöstä.

3. Komitea päättää raportin sisältöä koskevis-

ta ohjeista.

4. Sopimuspuolen, joka on antanut ensimmäi- sen kattavan raporttinsa komitealle, ei tarvitse myöhemmissä raporteissaan toistaa aiemmin annettuja tietoja. Valmistellessaan komitealle annettavia raportteja sopimuspuolia kehote- taan kiinnittämään huomiota raportointipro- sessin avoimuuteen sekä ottamaan asianmu-

kaisesti huomioon tämän yleissopimuksen 4 artiklan 3. kappaleen määräys.

5. Raporteissa voidaan osoittaa tekijöitä ja on-

gelmia, jotka vaikuttavat tämän yleissopimuk- sen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanon laajuuteen.

36. artikla

Raporttien käsittely

1. Komitea käsittelee jokaisen raportin ja esit- tää niistä asianmukaisiksi katsomansa ehdo- tukset ja yleiset suositukset sekä toimittaa nämä kyseiselle sopimuspuolelle. Sopimus- puoli voi vastata antamalla komitealle valitse- miaan tietoja. Komitea voi pyytää sopimuspuo- lilta tämän yleissopimuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellisiä lisätietoja.

2. Jos sopimuspuoli myöhästyy merkittäväs-

ti raporttinsa antamisessa, komitea voi ilmoit- taa sopimuspuolelle tarpeesta selvittää tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa sopimus- puolessa komitean käytettävissä olevien luo-

tettavien tietojen perusteella, mikäli sopimus- puoli ei anna raporttia kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Komitea kutsuu sopi- muspuolen osallistumaan selvitykseen. Jos so- pimuspuoli tämän ilmoituksen johdosta antaa vaadittavan raportin, sovelletaan tämän artik- lan 1 kappaleen määräyksiä.

3. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri

saattaa raportit kaikkien sopimuspuolten saa- taville.

4. Sopimuspuolet saattavat raporttinsa laajasti

yleisön saataville omissa maissaan ja helpot- tavat näihin kertomuksiin liittyvien ehdotus- ten ja yleisten suositusten saatavuutta.

5. Jos komitea katsoo sen tarpeelliseksi, se

toimittaa Yhdistyneiden Kansakuntien eri- tyisjärjestöille, rahastoille ja ohjelmille sekä muille toimivaltaisille elimille sopimuspuol- ten raportteja vastatakseen pyyntöön tai sii- hen sisältyvään teknisen neuvonnan tai avun tarpeen ilmaukseen, yhdessä komitean näitä pyyntöjä tai ilmauksia koskevien havaintojen ja suositusten kanssa.

37. artikla

Sopimuspuolten ja komitean välinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä komi- tean kanssa ja avustavat sen jäseniä näiden tehtävän täyttämisessä.

2. Suhteissaan sopimuspuoliin komitea ot-

taa asianmukaisesti huomioon tavat ja keinot, joilla voidaan parantaa kansallisia valmiuksia panna tämä yleissopimus täytäntöön, muun muassa kansainvälisellä yhteistyöllä.

38. artikla

Komitean suhde muihin elimiin

Tämän yleissopimuksen tehokkaan täytän- töönpanon edistämiseksi ja kansainvälisen yhteistyön kannustamiseksi sopimuksen so- veltamisalalla:

a) Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjes-

töillä ja muilla elimillä on oikeus olla edustet- tuina tämän yleissopimuksen sellaisten mää- räysten täytäntöönpanon arvioinnissa, jotka

kuuluvat niiden toimialaan. Komitea voi tar- vittaessa pyytää erityisjärjestöjä ja muita sopi- viksi katsomiaan toimivaltaisia yhteisöjä anta- maan asiantuntija-apua yleissopimuksen täy- täntöönpanoa koskevissa kysymyksissä, jotka kuuluvat kunkin toimialaan. Komitea voi pyy- tää Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjes- töjä ja muita sen elimiä antamaan raportte- ja yleissopimuksen täytäntöönpanosta niiden toimialoilla;

b) Tehtäväänsä suorittaessaan komitea kuu-

lee tarvittaessa muita asiaan liittyviä kansain- välisillä ihmisoikeussopimuksilla perustettuja elimiä tarkoituksena varmistaa raportointioh- jeiden, ehdotusten ja yleisten suositusten yh- denmukaisuus sekä välttää moninkertaisuutta ja päällekkäisyyttä eri elinten tehtävien suorit- tamisessa.

39. artikla

Komitean raportti

Komitea antaa kahden vuoden välein raportin toiminnastaan yleiskokoukselle sekä talous- ja sosiaalineuvostolle, ja se voi esittää ehdotuk- sia ja yleisiä suosituksia, jotka perustuvat sen sopimuspuolilta saamien raporttien ja tietojen tutkimiseen. Nämä ehdotukset ja yleiset suo- situkset sisällytetään komitean raporttiin yh- dessä sopimuspuolten mahdollisten huomioi- den kanssa.

40. artikla

Sopimuspuolten kokous

1. Sopimuspuolet kokoontuvat säännöllises- ti sopimuspuolten kokoukseen käsittelemään tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita.

2. Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua

tämän yleissopimuksen voimaantulosta Yh- distyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu

koolle sopimuspuolten kokouksen. Seuraavat sopimuspuolten kokoukset Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle kah- den vuoden välein tai kyseisen kokouksen päätöksen mukaan.

41. artikla

Tallettaja

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toi- mii tämän yleissopimuksen tallettajana.

42. artikla

Allekirjoittaminen

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoitta- mista varten kaikille valtioille ja alueellisen yhdentymisen järjestöille Yhdistyneiden Kan- sakuntien päämajassa New Yorkissa 30. päi- västä maaliskuuta 2007 lukien.

43. artikla

Sitoumuksen ilmaiseminen

Tämä yleissopimus on sen allekirjoittajavalti- oiden ratifioitava ja sen allekirjoittavien alu- eellisen yhdentymisen järjestöjen virallisesti vahvistettava. Yleissopimus on avoinna liitty- mistä varten valtioille tai alueellisen yhdenty- misen järjestöille, jotka eivät ole allekirjoitta- neet sitä.

44. artikla

Alueellisen yhdentymisen järjestöt

1. ”Alueellisen yhdentymisen järjestö” tar- koittaa tietyn alueen täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolle sen jäsenvalti- ot ovat siirtäneet toimivaltaa tämän yleissopi- muksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällaiset järjestöt ilmoittavat virallista vahvis- tamista koskevissa asiakirjoissaan tai liitty- miskirjoissaan toimivaltansa laajuuden tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien

asioiden osalta. Myöhemmin ne ilmoittavat tallettajalle mahdollisista merkittävistä toimi- valtansa laajuuden muutoksista.

2. Tässä yleissopimuksessa olevia viittauksia

”sopimuspuoliin” sovelletaan näihin järjestöi- hin niiden toimivallan rajoissa.

3. Sovellettaessa 45. artiklan 1 kappaletta ja 47.

artiklan 2. ja 3. kappaletta ei oteta lukuun alu- eellisen yhdentymisen järjestön tallettamia asiakirjoja.

4. Alueellisen yhdentymisen järjestöt voivat

toimivaltaansa kuuluvissa asioissa käyttää äänioikeuttaan sopimuspuolten kokouksessa, jolloin niiden käytettävissä oleva äänimäärä on yhtä suuri kuin niiden tämän yleissopimuk- sen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden määrä. Tällainen järjestö ei saa käyttää äänioi- keuttaan, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolman- tenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kahdeskymmenes ratifioimis- tai liittymiskir- ja on talletettu.

2. Kunkin sellaisen valtion tai alueellisen yh-

dentymisen järjestön osalta, joka ratifioi tai virallisesti vahvistaa yleissopimuksen tai liit- tyy siihen sen jälkeen, kun kahdeskymmenes asianmukainen asiakirja on talletettu, yleisso- pimus tulee voimaan kolmantenakymmenen- tenä päivänä sen jälkeen, kun se on tallettanut oman asianmukaisen asiakirjansa.

46. artikla

Varaumat

1. Tämän yleissopimuksen tavoitteen ja tar- koituksen vastaisia varaumia ei saa tehdä.

2. Varaumat voidaan peruuttaa milloin tahan-

sa.

Muutokset

1. Sopimuspuoli voi ehdottaa tämän yleisso- pimuksen muuttamista ja toimittaa muutos- ehdotuksensa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Pääsihteeri toimittaa muutos- ehdotukset tiedoksi sopimuspuolille ja pyytää näitä ilmoittamaan, kannattavatko ne sopi- muspuolten kokouksen koolle kutsumista eh- dotusten käsittelemistä ja niistä päättämistä varten. Jos neljän kuukauden kuluessa tällai- sesta tiedonannosta vähintään kolmasosa so- pimuspuolista ilmoittaa kannattavansa koko- uksen koolle kutsumista, pääsihteeri kutsuu kokouksen koolle Yhdistyneiden Kansakun- tien alaisuudessa. Pääsihteeri toimittaa muu- toksen, jonka läsnä olevien ja äänestävien so- pimuspuolten kahden kolmasosan enemmistö on hyväksynyt, yleiskokouksen hyväksyttä- väksi ja sen jälkeen kaikkien sopimuspuolten hyväksyttäväksi.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti hy- väksytty ja vahvistettu muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jäl- keen, kun talletettujen hyväksymiskirjojen määrä on noussut kahteen kolmasosaan sopi- muspuolten määrästä konferenssin antaman hyväksymisen ajankohtana. Sen jälkeen muu- tos tulee voimaan sopimuspuolen osalta kol- mantenakymmenentenä päivänä sopimus- puolen oman hyväksymiskirjan tallettamisen jälkeen. Muutos sitoo ainoastaan niitä sopi- muspuolia, jotka ovat hyväksyneet sen.

3. Jos sopimuspuolten konferenssi yksimieli-

sesti niin päättää, tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti hyväksytty muutos, joka koskee yksinomaan 34, 38, 39 ja 40 artiklaa, tulee kaik- kien sopimuspuolten osalta voimaan kolman- tenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun talletettujen hyväksymiskirjojen määrä on noussut kahteen kolmasosaan sopimuspuol- ten määrästä konferenssin antaman hyväksy- misen ajankohtana.

48. artikla

Irtisanominen

Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopi- muksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Yh- distyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Ir- tisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua sen jälkeen, kun pääsihteeri on vastaanotta- nut ilmoituksen.

49. artikla

Saavutettava muoto

Tämän yleissopimuksen teksti on oltava käy- tettävissä kaikille saavutettavissa muodoissa.

50. artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Tämän va- kuudeksi allekirjoittaneet edustajat, hallitus- tensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleis- sopimuksen valinnainen pöytäkirja

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja

1. artikla

1. Tämän pöytäkirjan sopimuspuoli (”sopi- muspuoli”) tunnustaa vammaisten henki- löiden oikeuksien komitean (”komitea”) toi- mivallan vastaanottaa ja käsitellä kyseisen sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvien luonnollisten henkilöiden tai näiden ryhmien lähettämiä tai näiden puolesta lähetettyjä va- lituksia, joissa nämä väittävät kyseisen sopi- muspuolen rikkoneen yleissopimuksen mää- räyksiä.

2. Komitea ei ota vastaan valitusta, jos se kos- kee sellaista yleissopimuksen sopimuspuolta, joka ei ole tämän pöytäkirjan sopimuspuoli.

2. artikla

Komitea ei ota valitusta tutkittavakseen, jos:

a) valitus on tehty nimettömänä;

b) valituksessa käytetään väärin oikeutta teh- dä tällaisia valituksia tai se on yleissopimuk- sen määräysten vastainen;

c) komitea on jo tutkinut saman asian tai se

on käsitelty tai käsiteltävänä muussa kansain- välisessä tutkinta- tai sovittelumenettelyssä;

d) kaikkia käytettävissä olevia kotimaisia oi-

keussuojakeinoja ei ole käytetty. Tätä määrä- ystä ei sovelleta, jos oikeussuojakeinojen käyt- täminen on kohtuuttomasti pitkittynyt tai siitä ei todennäköisesti ole tehokasta apua;

e) valitus on ilmeisen perusteeton tai sitä ei

ole riittävästi näytetty toteen; tai

f) valituksessa ilmoitetut tapahtumat ovat ta- pahtuneet ennen tämän pöytäkirjan voimaan-

tuloa kyseisen sopimuspuolen osalta, elleivät nämä tapahtumat ole jatkuneet kyseisen ajan- kohdan jälkeen.

3. artikla

Xxxxxx tämän pöytäkirjan 2. artiklan määräyk- sistä muuta johdu, komitea saattaa sille tehdyt valitukset luottamuksellisesti kyseisen sopi- muspuolen tietoon. Kuuden kuukauden kulu- essa vastaanottava sopimuspuoli toimittaa ko- mitealle kirjallisen selvityksen tai lausunnon, jossa selitetään asia sekä mahdolliset asianti- laa korjaavat toimet, joihin kyseinen sopimus- puoli on ryhtynyt.

4. artikla

1. Komitea voi milloin tahansa valituksen vastaanotettuaan, ja ennen kuin asiasisältöä koskeva päätös on tehty, toimittaa kyseiselle sopimuspuolelle kiireellisesti käsiteltäväksi pyynnön, että sopimuspuoli toteuttaisi sellai- set väliaikaiset toimet, jotka voivat olla tar-

peen väitetyn määräysten rikkomisen uhrille tai uhreille mahdollisesti aiheutuvan korjaa- mattoman vahingon välttämiseksi.

2. Se, että komitea käyttää tämän artiklan 1

kappaleen mukaista harkintavaltaansa, ei mer- kitse päätöstä valituksen tutkittavaksi ottami- sesta tai valituksen asiasisällöstä.

5. artikla

Komitea käsittelee tämän pöytäkirjan mukai- sesti tehdyt valitukset suljetuissa kokouksis- sa. Tutkittuaan valituksen komitea toimittaa mahdolliset ehdotuksensa ja suosituksensa kyseiselle sopimuspuolelle ja valittajalle.

6. artikla

1. Jos komitea saa luotettavaa tietoa, jonka mu- kaan sopimuspuoli on vakavasti tai järjestel- mällisesti loukannut yleissopimuksessa tun- nustettuja oikeuksia, komitea kehottaa kyseis- tä sopimuspuolta toimimaan yhteistyössä tut-

kittaessa kyseistä tietoa ja tätä varten ilmoitta- maan sitä koskevat huomionsa.

2. Komitea voi, ottaen huomioon kyseisen sopi-

muspuolen mahdollisesti esittämät havainnot sekä muut käytettävissään olevat luotettavat tiedot, nimetä yhden tai useamman jäsenis- tään suorittamaan tutkinnan ja raportoimaan asiasta kiireellisesti komitealle. Tutkintaan voi sisältyä käynti sopimuspuolen alueella, jos se on tarpeen ja jos sopimuspuoli siihen suos- tuu.

3. Käsiteltyään tutkinnan tulokset komitea

toimittaa ne kyseiselle sopimuspuolelle mah- dollisine huomautuksineen ja suosituksineen.

4. Kyseisen sopimuspuolen on kuuden kuu-

kauden kuluessa komitean lähettämien tulos- ten, huomautusten ja suositusten vastaanotta- misesta ilmoitettava huomionsa komitealle.

5. Tutkinta tehdään luottamuksellisena, ja so-

pimusvaltion kanssa pyritään tekemään yh- teistyötä kaikissa menettelyn vaiheissa.

Komitea voi kehottaa kyseistä sopimuspuolta sisällyttämään yleissopimuksen 35. artiklan mukaiseen raporttiinsa yksityiskohtaiset tie- dot toimista, jotka on toteutettu tämän pöytä- kirjan 6. artiklan mukaisesti tehdyn tutkinnan johdosta. Komitea voi tarvittaessa 6. artiklan

4. kappaleessa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan kuluttua kehottaa kyseistä sopi- muspuolta ilmoittamaan sille tällaisen tutkin- nan johdosta toteutetuista toimista.

8. artikla

Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekir- joittamisen tai ratifioinnin tai siihen liittymi- sen ajankohtana ilmoittaa, ettei se tunnusta komitean 6 ja 7 artiklan mukaista toimivaltaa.

9. artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toi- mii tämän pöytäkirjan tallettajana.

Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten yleissopimuksen allekirjoittajina olevil- le valtioille ja alueellisen yhdentymisen järjes- töille Yhdistyneiden Kansakuntien päämajas- sa New Yorkissa 30 päivästä maaliskuuta 2007 lukien.

11. artikla

Tämä pöytäkirja on sen allekirjoittavien yleis- sopimuksen ratifioineiden tai siihen liittynei- den valtioiden ratifioitava. Pöytäkirja on sen allekirjoittavien yleissopimuksen virallisesti vahvistaneiden tai siihen liittyneiden alueelli- sen yhdentymisen järjestöjen virallisesti vah- vistettava. Pöytäkirja on avoinna liittymistä varten valtioille tai alueellisen yhdentymisen järjestöille, jotka ovat ratifioineet tai virallisesti vahvistaneet yleissopimuksen tai liittyneet sii- hen eivätkä ole allekirjoittaneet pöytäkirjaa.

1. ”Alueellisen yhdentymisen järjestö” tar- koittaa tietyn alueen täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa yleissopimuksen ja tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällaiset järjestöt ilmoittavat virallis- ta vahvistamista koskevissa asiakirjoissaan tai liittymiskirjoissaan toimivaltansa laajuuden yleissopimuksen ja tämän pöytäkirjan sovelta- misalaan kuuluvien asioiden osalta. Myöhem- min ne ilmoittavat tallettajalle mahdollisista merkittävistä toimivaltansa laajuuden muu- toksista.

2. Tässä yleissopimuksessa olevia viittauksia

”sopimuspuoliin” sovelletaan näihin järjestöi- hin niiden toimivallan rajoissa.

3. Sovellettaessa 13. artiklan 1 kappaletta ja

15. artiklan 2. kappaletta ei oteta lukuun alu- eellisen yhdentymisen järjestön tallettamia asiakirjoja.

4. Alueellisen yhdentymisen järjestöt voivat

toimivaltaansa kuuluvissa asioissa käyttää äänioikeuttaan sopimuspuolten kokouksessa, jolloin niiden käytettävissä oleva äänimäärä o yhtä suuri kuin niiden tämän pöytäkirjan so- pimuspuolina olevien jäsenvaltioiden määrä. Tällainen järjestö ei saa käyttää äänioikeut- taan, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

13. artikla

1. Xxxxxx yleissopimuksen voimaantulosta muuta johdu, tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jäl- keen, kun kymmenes ratifioimis- tai liittymis- kirja on talletettu.

2. Kunkin sellaisen valtion tai alueellisen yh-

dentymisen järjestön osalta, joka ratifioi tai vi- rallisesti vahvistaa yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kymmenes asianmu- kainen asiakirja on talletettu, pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on tallettanut oman asian- mukaisen asiakirjansa.

14. artikla

1. Tämän pöytäkirjan tavoitteen ja tarkoituk- sen vastaisia varaumia ei saa tehdä.

2. Varaumat voidaan peruuttaa milloin tahan-

sa.

15. artikla

1. Sopimuspuoli voi ehdottaa tämän yleisso- pimuksen muuttamista ja toimittaa muutos- ehdotuksensa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Pääsihteeri toimittaa muutos- ehdotukset tiedoksi sopimuspuolille ja pyytää näitä ilmoittamaan, kannattavatko ne sopi- muspuolten kokouksen koolle kutsumista eh- dotusten käsittelemistä ja niistä päättämistä varten. Jos neljän kuukauden kuluessa täl- laisesta tiedonannosta vähintään kolmasosa sopimuspuolista ilmoittaa kannattavansa ko- kouksen koolle kutsumista, pääsihteeri kutsuu kokouksen koolle Yhdistyneiden Kansakun- tien alaisuudessa. Pääsihteeri toimittaa muu- toksen, jonka läsnä olevien ja äänestävien so-

pimuspuolten kahden kolmasosan enemmistö on hyväksynyt, yleiskokouksen hyväksyttä- väksi ja sen jälkeen kaikkien sopimuspuolten hyväksyttäväksi.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti hy-

väksytty ja vahvistettu muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jäl- keen, kun talletettujen hyväksymiskirjojen määrä on noussut kahteen kolmasosaan sopi- muspuolten määrästä konferenssin antaman hyväksymisen ajankohtana. Sen jälkeen muu- tos tulee voimaan sopimuspuolen osalta kol- mantenakymmenentenä päivänä sopimus- puolen oman hyväksymiskirjan tallettamisen jälkeen. Muutos sitoo ainoastaan niitä sopi- muspuolia, jotka ovat hyväksyneet sen.

16. artikla

Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän pöytäkir- xxx xxxxxxxxxxxxx asiasta kirjallisesti Yhdis- tyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Irtisa- nominen tulee voimaan vuoden kuluttua sen