OPERATIIVINEN SOPIMUS 2020
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2020
Toimiala: Vapaa-aika Palvelualue: Nuorisopalvelut Sopimuksen tarkoitus:
Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä nuorisolautakunnan painopisteistä johdetut nuorisopalveluja sitovat tavoitteet.
Sisällys
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät 3
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet 4
4.1 Perustoiminnan tavoitteet 6
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 10
5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet 10
5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet 10
6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut 11
Nuorisolain (1285/2016) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi lailla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja se pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista.
Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palve- luja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee em. tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.
Nuorisolautakunnan alainen nuorisopalvelut tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Nuorisolautakunnan strategiset painopisteet kaudelle 2017-2021:
• Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoistumisen vähentäminen
• Digitalisaation ymmärtäminen osana nuorten elämää
• Kestävän hyvinvoinnin edistäminen
• Osallisuus ja usko omin vaikutusmahdollisuuksiin ja aktiivinen kansalaisuus
• Avarakatseinen kansainvälisyys ja moninaisuuden arvostaminen / vaaliminen
Kaikessa toiminnassa painotetaan lisäksi Innovatiivisuutta, monialaista yhteistyötä sekä vuoropuhelua
1.1 Toimintaympäristön muutostekijät
Muutosvoimat | Ilmiö | Tunnusluku |
Poliittiset | Vanupo Valtakunnallinen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausit- tain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jolla hallitus määrittelee nuorisopoliittiset tavoitteensa hallituskauden ajaksi sekä myös ohjaa kuntien nuorisopolitiikan tavoitteita ja suuntaviivoja sekä valtion nuorisotyölle myöntämää rahoitusta. Uuden hallituksen myötä julkistetaan uusi Valtion nuorisopoliitti- nen ohjelma, joka linjaa valtakunnallista nuorisotyötä. Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa (Vanupo) otetaan pääteemaksi nuorten syrjäyty- misen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen, linjataan hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa korostetaan harrastamisen merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisijänä ja yhteis- kunnallisen osallisuuden edistäjänä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle halutaan taata aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Hallitus käynnistää valmistelun, jonka tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. | |
Ekonomiset | Ulkopuolisen rahoituksen hakukriteerien tiukkeneminen Ulkopuolisen rahoituksen määrä niukkenee ja hakukriteerit siksi myös tiukkenevat. Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä yhteistyö-kumppaneiden kanssa sekä toiminnan ja palvelujen jatkuvaa uudistumista vastamaan tiukkenevia kriteereitä. Kehitystyötä pitää tehdä palveluverkkoa ja palvelutarjontaa arvioiden, toimintaympäristöt ja nuorten tarpeet huomioiden. | |
Teknologiset | Digitalisaatio Yhteiskunnan teknologisoituminen ja nopeasti muuttuvat digitaaliset mediakulttuurit haastavat nuoriso- työtä uudistumaan. Some on yksi nuorten luontainen toimintaympäristö, jossa nuorisopalvelujen pitää olla aktiivinen toi- mija. Digitaalinen teknologia tarjoaa uusia kanavia nuorten tavoittamiseen ja kohtaamiseen, mutta myös mahdollisuuksia nuorten osallistumisen, kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen tai itseilmaisun tuke- miseen. | |
Sosiaaliset | Eriarvoistuminen Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut ja perheet eriarvoistuvat. Myös asuinalueiden välinen jako ns. huono-osaisiin ja hyväosaisiin alueisiin jatkuu. Osattomuus on tulevaisuuden eriarvoisuutta: ⮚ Suunta hukassa/hukattu. ⮚ Elämää suunnitellaan lyhyissä pätkissä. ⮚ Ei esikuvia valinnoille. ⮚ Kantaa liian isoja vastuita. Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut ja perheet eriarvoistuvat. Myös asuinalueiden välinen jako ns. huono-osaisiin ja hyväosaisiin alueisiin jatkuu. Nuorisopalveluiden tehtävänä on mahdollistaa monipuolista vapaa-ajantoimintaa, tiloja, palveluja ja elämyksiä myös niille nuorille, joilla ei ole muutoin harrastusmahdollisuuksia. Eri alueiden tarpeet on huomioitava. |
Nuorten toimintaympäristöjen monipuolistuminen Nuoret harrastavat, kokoontuvat ja käyttävät kaupunkitilaa luovasti. Nuorisopalvelujen toiminta- ja henkilöstöresurssit taas ovat sidottu pääosin nykyisiin nuorisotiloihin, mikä vaikeuttaa turkulaisten nuorten palvelemisen tasapuolisesti. Liikkuvan ja pop-up muotoisen toiminnan kysyntä kasvaa jatku- vasti. | ||
Ekologiset | Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi yhteis- kunnaksi. Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti. Nuorisobarometrin tulosten mukaan nuoret kokevat ilmastonmuutokseen liittyen epävarmuutta ja voimattomuutta. |
1.2 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet
Nuorisopalvelujen kehittämistoimintaa ohjaavat nuorisolautakunnan asettamat strategiset painopisteet kaudelle 2017-2021, kaupungin strategiset linjaukset sekä toimintaympäristössämme ennakoidut muutokset. Siltä osin kuin nuorisopalvelujen nykyinen toiminta ei riittävästi vastaa lautakunnan asettamiin strategisiin painopisteisiin, kaupungin strategisiin linjauksiin tai toimintaympäristön muutoshaasteisiin, on nuorisopalvelut varautunut kehittämään toimintaansa kaupungin kehittämismallin mukaisesti projektityön kautta.
Lautakunnan strategiset painopisteet (kehittämiskohteet boldattuna)
- Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoistumisen vähentäminen
- Digitalisaation ymmärtäminen osana nuorten elämää
- Kestävän hyvinvoinnin edistäminen
- Osallisuus ja usko omin vaikutusmahdollisuuksiin ja aktiivinen kansalaisuus
- Avarakatseinen kansainvälisyys ja moninaisuuden arvostaminen / vaaliminen
Toimintaympäristön muutoshaasteista kehittämiskohteina ovat kumppanuusyhteistyöllä varautuminen nuorten toimintaympäristöjen jatkuvaan monipuolistumiseen sekä harrastamismahdol- lisuuksien parantamiseen. Edellä mainittujen lisäksi nuorisopalvelut kehittää voimakkaasti omaa organisaatiokulttuuriaan ja sen kehittämistyön sisällä erityispanostus kohdistuu johtamis- kulttuurin sekä työyhteisön ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
1.000 € | |||
Nuorisolautakunta | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 |
Toimintatulot | 818 | 905 | 933 |
Toimintamenot | 8 574 | 9 131 | 9 226 |
Toimintakate | -7 757 | -8 226 | -8 293 |
Muutos-% | 6,1% | 0,8% | |
TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | |
Htv | 104,3 | 107,5 | 109,5 |
Palkat ja palkkiot | 3 455 831 | 3 723 236 | 3 891 203 |
Sijaistus % | 43,7 | 50 | 50 |
Sairauspoissaolo% | 3,8 | 4,5 | 4,0 |
4.1 Perustoiminnan tavoitteet Strategisesta sopimuksesta johdetut
Turun kaupungin nuorisopalvelujen organisaatio koostuu neljästä yksiköstä:
• Alueellisen nuorisotyön yksikkö
• Kulttuurisen nuorisotyön yksikkö
• Kohdennetun nuorisotyön yksikkö
• Kehittäminen ja johdon tuki-yksikkö
Kehittäminen ja johdon tuki-yksikön tehtävänä on johtaa ja koordinoida palvelualueen strategisia kehittämisprojekteja, tarjota sujuvia tukipalveluja nuorisopalvelujen muulle organisaa- tiolle sekä tuottaa ja analysoida tietoa nuorten toimintaympäristöstä. Lisäksi yksikön vastuulle kuuluvat nuorisopalveluiden leirialueiden hallinnointi sekä Turun nuorisovaltuustotoiminnan koordinointi.
Alueellisen nuorisotyön yksikkö vahvistaa nuorten hyvinvointia eri puolilla kaupunkia. Perinteisestä nuorisotalosta ollaan siirtymässä monitoimitalomalleihin. Monitoimitiloissa eri toimijoi- den yhteistyön merkitys korostuu ja myös kouluissa tehtävän nuorisotyön tarve kasvaa. Alueellisen toiminnassa vahvistetaan myös nuorten harrastustoimintaa tuomalla erilaisia harrastus- mahdollisuuksia ja -kokeiluja alueellisiin toimipaikkoihin, lähelle nuoria. Aluetoiminnassa ovat tärkeässä roolissa myös erilaiset aktivoivat retket ja leirit, joilla pyritään laajentamaan nuor- ten kokemuksia oman elinpiirin ulkopuolelle. Alueellisen nuorisotyön tavoitteena on myös kaveruuden lisääminen eli nuorten yksinäisyyden vähentäminen. Nuorten sosiaalisia taitoja vahvis- tetaan ja toiminnassa korostetaan ryhmäytymistä ja yhdessä tekemistä.
Kulttuurisen nuorisotyön yksikkö luo harrastamisen, liikkumisen, musiikin, taiteen, teatterin, sirkuksen, tanssin yms. mahdollisuuksia turkulaisille lapsille ja nuorille. Nuorisopalvelut tarjoa tiloja, tukea, koulutusta ja esiintymismahdollisuuksia nuorten omaehtoiseen, nuorista lähtevän kulttuuritoiminnan toteuttamiseen. Kulttuurisella nuorisotyöllä tuetaan nuorten identi- teettiä ja vahvistetaan elämänhallintaa kulttuuriharrastusten ja mielekkään kulttuurisen toiminnan avulla. Toimintaa kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä muiden vapaa-aikatoimialan toimijoiden ja eri kulttuurialojen asiantuntijoiden kanssa. Erilaisten kurssitoimintojen ja tapahtumien tulee olla helposti saavutettavia.
Kohdennetun nuorisotyön yksikössä ovat nuorten työpaja Fendari, etsivä nuorisotyö, nuorten kesätyöt ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelut. Näitä palveluita käyttävien nuorten keski-ikä on yli 18-vuotta. Kohdennetut nuorisotyön palvelut ohjaavat ja valmentavat nuoria koulutukseen, työelämään, antavat valmiuksia selviytyä arjesta sekä ohjaavat nuoria palvelutarpeissa. Kohdennetun nuorisotyön toimintamuodon tavoitteina on löytää palveluiden ulkopuolella olevia nuoria, tukea heikommassa työ- ja koulutusmarkkina-asemassa olevia nuoria ja vahvistaa nuorten vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja.
Strategisen sopimuksen tavoite (viite) | Strategisen linjauksen tunnus/ alatavoite | Palvelualueen tavoite | TA 2020 mittari | Mittarin seuranta-väli | Vastuu |
Osallisuus ja usko omin vaiku- tusmahdollisuuksiin ja aktiivi- nen kansalaisuus | 2.3.3 Aktiivista elämän- tapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyn- tämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa | Osallistavan työtavan vahvistaminen. | Toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistu- neet nuorten määrä | 6 kk | Kaikki yksiköt |
Lisätietoja: | |||||
Muut
Tavoitteen peruste (=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi) | Palvelualueen tavoite | TA 2020 mittari | Mittarin seuranta- väli | Vastuu |
Lisätietoja: | ||||
Hanke | Projekti | Hyötytavoite | Tuotostavoite | Strategiakytkös |
Digitaalisten medioi- den hyödyntäminen | Some-nuoriso- työn kehittämis- projekti | Sosiaalisen median yhteisöjen ja verkon hyö- dyntäminen nuorisotyössä kehittämiseksi on tarpeen perustaa kehittämisprojekti vapaa-ai- katoimialan nuorisopalveluihin. Verkossa toi- mivan nuorisotyön projektin tavoitteena on:• liittää nuoret osaksi yhteiskuntaa, kulttuuria ja erilaisia yhteisöjä niin, että nuoren on mah- dollista löytää ystäviä, uusia harrastuksia sekä osallistua yhteiskunnalliseen toimin- taan,• tukea nuoria kehittymään omaksi itsek- seen ja omat tarpeensa tuntevaksi yksilöksi esimerkiksi tarjoamalla verkkoympäristöjä, joissa on läsnä turvallisia aikuisia ja jossa nuori voi toimia omaehtoisesti omien tavoittei- den saavuttamiseksi,• auttaa heikommassa asemassa olevia nuoria, joilla on haasteita ja vaikeuksia sosiaalisissa tai yhteiskunnalli- sissa tilanteissa, tarjoamalla tukea ja ohjata nuori tämän tarvitseman palvelun piiriin. | Kaksivuotiseksi suunniteltu projekti aloitetaan al- kukartoituksella. Kehittämisprojektissa voidaan nähdä kaksi keskeistä kehittämiskokonaisuutta: 1. Sosiaalisen median yhteisöissä nuorten kanssa aktiivinen mukanaolo ja sosiaalisen median ympä- ristöjen seuranta, b. oikean tiedon välittäminen, tuki, ohjaus ja puuttuminen epäasialliseen toimin- taan, c. matalan kynnyksen toimintamallien kehit- täminen, d. ”oikeiden” yhteisöjen etsiminen, nuor- ten suojaaminen turvallisuutta uhkaavilta tekijöil- täe. sosiaalisen median käytöstä keskustelu nuor- ten kanssa 2. Vapaa-aikatoimialan nuorisopalvelu- jen henkilökunnan ja yhteistyökumppanien osaa- misen lisääminena. Nykytilan kartoitus, b. Henkilö- kunnan koulutus ja osaamisen vahvistaminen. So- menuoristyöntekijä toimii koulujen Someturvapal- velun yhdyshenkilönä. | 3.2.3 Digitaalisia palve- luja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä |
Kumppanuudet | Harrastelukkari | Kumppanuus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa mahdollistavat monipuolisemman harrastusmahdollisuuksien tarjooman, jolla pystytään palvelemaan turkulaisia lapsia ja nuoria entistä tasapuolisemmin ja kattavam- min. Vaikuttavuutta syntyy uusien kavereiden löytämisen ja sosiaalisten taitojen kehittymi- sen kautta sekä kaupungin ja paikallisen jär- jestö- ja yhdistyskentän välisen luottamuksen ja kumppanuuden kautta. | Tavoitteena on yhdenvertaiset harrastusmahdolli- suudet turkulaisille nuorille kumppanuuksia moni- puolisesti hyödyntämällä. Kumppanuusyhteis- työllä nuorille tuotetaan kurssi- ja harrastepajatoi- minta nuorisotaloilla, tiloilla ja toiminnoissa. Toi- minnan kautta kyetään löytämään mukaan aiem- min harrastamattomia nuoria tarjoamalla heidän kanssaan suunnietltuja toimintoja. | 2.3.2 Toteutetaan palve- luja yhteistyöllä kansa- lais- ja järjestötoiminnan kanssa |
Kumppanuudet | Kirjasto-ja nuori- sopalveluiden yh- teistoiminnan ke- hittäminen moni- toimitiloissa | Monitoimitalossa palvelu sujuu saumatto- masti ja asiakaslähtöisesti. Eri toimijoiden ammatillista osaamista jaetaan. Projektin ta- voitteena on tuottaa alueen asukkaille entistä saavutettavammat palvelut hyödyntämällä ti- lojen joustavaa yhteiskäyttöä ja kirjasto- ja nuorisopalvelujen välistä yhteistyötä. Nuo- riso- ja kirjastopalveluille halutaan rakentaa yhteinen asiakaslähtöinen toimintakulttuuri, jossa yhteistyö on sujuvaa ja toisiaan tuke- vaa. | Monitoimitilan toimintakonsepti: - prosessin ku- vaus - FAQ - työntekijän perehdytys ja sopeutta- mismalli - yhteiset pelisäännöt, arvot - työntekijän osaamistarpeen kuvaus - hallintomalli - johta- mis/esimiesmalli, käynnistysvaiheen osallistava johtamismalli - asiakalähtöisen palvelun kehittämi- sen malli- työyhteisön tukitoiminnot. Kustannus- säästöjä tulee sekä päällekkäishankintojen mini- moimisesta että tilojen ja resurssien joustavasta monikäyttöisyydestä. | 2.3.4 Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuin- alueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä |
Nuorisopalvelujen or- ganisaatiokulttuurin kehittäminen | Nuorisopalvelujen henkilökunnan ja työyhteisön kehit- täminen | Projektin päämääränä on lisätä yhdessä te- kemistä ja ryhmäytymistä koko organisaa- tiossa, kehittää vuorovaikutus- ja työyhteisö- taitojamme sekä vahvistaa työstä puhumisen kulttuuria ja luoda toimintamalli myötätun- tostressin käsittelyyn. Pidemmän aikavälin ta- voitteena on vahvistaa organisaation työyh- teisöosaamista sekä edistää henkilöstön ky- kyä sitoutua yhteisiin päämääriin sekä nuori- sopalvelujen kokonaisuuden huomioimista | Projektitiimi keskittyy kolmen erillisen osaamis-ko- konaisuuden työstämiseen: - ryhmäytyminen- ref- lektio - myötätuntostressi. Jokainen kokonaisuus jakaantuu seuraaviin työvaiheisiin, joissa osalliste- taan vahvasti myös henkilökuntaa: - orientoitumi- nen / valmennus- valmistelu - pilotointi - juurrutta- minen | 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä joh- tamisella, uusilla toimin- tatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä |
Innovaatio- ja en- nakointimallin ke- hittämisprojekti | Innovaatio- ja ennakointikyvyn kehittämi-nen ja muuttuvat asiakastarpeet lähtökoh-tana | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskes- keisiä palveluprosesseja |
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu
5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet
Henkilöstöohjelman painopistealue | Toimialan tavoite TA 2020 | Keinot | Mittarit | Tavoiteluku | Palvelualueen toimenpiteet 2020 |
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia | 1. Työyhteisötaidot tukevat tavoitteiden saa- vuttamista | 1A Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista - hyödyntämällä koulutusta - antamalla tukea - luottamalla omiin alaisiin | Työpaikan ilmapiirin parantuminen Sairauspoissaolojen määrä laskee edellisestä vuodesta | 3,50 4,0% | Nuorisopalveluiden organisaatiokulttuurin kehittäminen –hanke |
3. Perustehtävä on mie- lekäs ja merkityksellinen | 3A Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | Koen työni mielekkääksi Koen tekeväni mielekästä työtä | 4,75 | Nuorisopalveluiden organisaatiokulttuurin kehittäminen –hanke | |
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus | 5. Toimintakyvyn ja ta- voitteellisuuden säilyttä- minen muutoksessa | 5A Muutoksen kokeminen työssä | Xxxxxxxxx laatu Muutoksen kokeminen | 30% | Nuorisopalveluiden organisaatiokulttuurin kehittäminen –hanke |
6. Uudistamiskyky | 6A Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | 3,4 | Nuorisopalveluiden organisaatiokulttuurin kehittäminen –hanke | |
Parempi johtaminen | 7. Päätöksenteko ja joh- taminen koetaan oikeudenmukaiseksi | 7A Tavoitteiden selkeys ja avoi- muus päätöksenteon perusteissa | Kokemus päätöksenteon oikeu- denmukaisuudesta | 2,50 | Nuorisopalveluiden organisaatiokulttuurin kehittäminen –hanke: Esihenkilövalmennus ja esihenkilöiden vertaiskokoukset |
Lisätietoja: Nuorisopalveluiden toimenpiteenä tavoitteisiin pääsemiseksi 2020 on Nuorisopalveluiden organisaatiokulttuurin kehittäminen –hanke. | |||||
5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet
Kunta 10- mittarit | TOT 2016 | TOT 2018 | TA 2020 |
Päätöksenteon oikeudenmukaisuus (1-5) | 2,73 | 2,43 | 2,50 |
Työyhteisötaidot: auttaminen ja huomaavaisuus (1-5) | 3,52 | 3,3 | 3,4 |
Työmäärän lisääntyminen (0-100%) | 44,4% | 38,3% | 38% |
Työpaikan ilmapiiri (1-5) | 3,53 | 3,42 | 3,50 |
Koen muutokset työssä mielekkääsi (0-100%) | 34,6% | 23,8% | 30% |
Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa / työyhteisö on innovatiivinen (1-5) | 3,5 | 3,15 | 3,4 |
Kokee työnsä mielekkäänä (1-7) | 4,75 | 4,7 | 4,75 |
Suosittelisi työnantajaa ystävälleen (0-100%) | 60,5 | 42% | 50% |
Lisätietoja: Palvelualueen toimenpiteet on määritelty nuorisopalvelujen organisaatiokulttuurin kehittämishankkeessa. Yksiköiden tavoitteet määritelty palvelutuotantosopimuksissa | |||
6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut
Tunnusluku | Tyyppi | TOT 2017 | TOT 2018 | TA 2019 | Arvio TOT 2019 | TA 2020 | Seuranta- väli |
Alueellinen ja kulttuurinen nuorisotyö: 0-29 –vuotiaat Yk- sittäisten ohjattujen nuorten määrä : nuorisokortit, Cube kausikortit, ja ohjatut harrastekurssit- osallistujat | L/V | 4243 | 6547 | 2500?? | 5500 | 6 kk | |
Kohdennettu nuorisotyö: 15-29 –vuotiaat Yksittäisten ohjattujen nuorten määrä: Pajatoiminnassa ja Etsivässä nuorisotyössä ohjatut yksittäiset nuoret (myös kumppanit et- sivässä nuorisotyössä 2020) | L/V | 317 | 226 | Ei ole määritetty, kun yhteensä kaikki nuori- sopalveluiden ohjatut | 350 | 3 kk | |
Nuorisopalveluiden ohjaustoiminnassa tavoitettujen nuorten käyntikerrat (kaikki NUORET kävijät kaikissa OHJATUISSA palveluissa) | V | 190 326 | 199100 | 180000 | 190000 | kk | |
Kaveruuden lisääminen (saitko palvelussa uusia kavereita / saitko ideoita, taitoja hankkia uusia kavereita) | L/V | ei käytössä | 70% / 59% | 65%/55% | 65%/55% | 65% / 55% | vuosi vai kk |
Sosiaalinen vahvistaminen työpajatoiminnassa | 93% | 90% | 90% | 90% | 90% | vuosi | |
Asiakastyytyväisyys KA nuoret – nuorten tilat (FCG) | L/V | 4,41 | 4,59 | 4,55 | 4,4 | 4,55 | vuosi |
Asiakastyytyväisyys KA leirialueet (FCG) | L/V | 3,95 | 4,12 | 4,20 | 4,20 | 4,20 | vuosi |
Asiakastyytyväisyys KA lapset – seikkailupuisto (FCG) | L/V | 4,50 | 4,39 | 4,50 | 4,4 | 4,4 | vuosi |
Toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneet nuoret | L/V | käynnistysmit- tari | kk vai kk | ||||
Avustuksia saaneiden nuorisoyhdistysten ja nuorten toi- mintaryhmien määrä 🡪 muutos Strategisten kumppanien määrä (yhteistyössä toteutetaan Nupan strategisia tavoit- teita) ? | V 🡺 L/V | 105 | 78 | 105 | 110 | vuosi | |
Some-ajokorttikoulutuksen käyneiden suhteellinen osuus (%) henkilökunnasta (koulutuskokonaisuus rakenne- taan 2018 ja täysimittaisena käynnissä 2019) 🡪 muutos Sosiaalisessa mediassa ja verkossa kohdattujen nuorten määrä | V | 0 | 0 % | 30% | 80 % | vuosi / 6kk vai kk | |
Yhden nuoren käyntikerran nettokustannus alueellisessa / kohdennetussa / kulttuurisessa nuorisotyössä | T/T | vuosi |
Tunnusluvun tyyppi:
V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus