KESKI-SATAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KESKI-SATAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen ko- tipaikka on Harjavalta. Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila.

3 § Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on:

1. Järjestää jäsenkuntiensa puolesta kansanterveyslaissa (66/72) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu perusterveydenhuolto, sekä

2. sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) tarkoitettu sosiaalihuolto sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitettu ehkäisevä työ siltä osin kuin jäsenkuntien valtuustot ovat kuntalain 8 §:n mu- kaisesti siirtäneet järjestämisvastuun kuntayhtymälle.

Jäsenkuntien järjestämisvastuun piiriin jäävät ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkintähuolto sekä terveysvalvonta.

Lisäksi kuntayhtymä koordinoi erikoissairaanhoitoa yhdessä jäsenkuntiensa kanssa.

Kuntayhtymä voi jäsenkuntia kuultuaan tässä perussopimuksessa mainittujen tehtävien lisäksi ottaa hoidettavakseen erikseen sovittavalla tavalla kustannusvastaavuusperiaatteella myös muita jäsenkuntien tehtäviä sekä tarjota toimialaansa kuuluvia palveluja jäsenkuntien ulkopuo- lisille yhteisöille. Päätös tällaisten tehtävien ottamisesta tehdään yhtymävaltuustossa.

Kuntayhtymällä voi olla yhtymävaltuuston perustamia liikelaitoksia ja se voi omistaa tai olla osakkaana sellaisissa osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä, joiden toiminnalla ediste- tään kuntayhtymän tehtäväalaa.

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää sosiaali- ja terveysasemia sekä muita palve- luyksiköitä. Kuntayhtymällä on sosiaali- ja terveysasemia jokaisessa jäsenkunnassa. Terveys- keskussairaalan osastot sijaitsevat Harjavallassa ja Eurajoella. Palvelutuotannosta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

KUNTAYHTYMÄN HALLINTO

Yhtymävaltuusto

4 §

Tehtävät ja toiminta

Yhtymävaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa.

Yhtymävaltuusto päättää:

- kuntayhtymästrategiasta

- hallintosäännöstä

- talousarviosta ja taloussuunnitelmasta

- omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta

- liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista

- varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan periaatteista

- sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista

- palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista

- takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta

- jäsenten valitsemisesta toimielimiin

- luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista

- tilintarkastajien valitsemisesta

- tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta

- kuntayhtymän johtajan valinnasta

- muista yhtymävaltuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

5 §

Jäsenmäärä ja toimikausi sekä äänivalta

Kukin kunta valitsee yhtymävaltuustoon neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Jäse- net ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Yhtymävaltuuston äänivalta jakaantuu tasan jäsenkuntien kesken. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakaantuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken

Yhtymähallitus

6 §

Tehtävät ja toiminta

Yhtymähallitus:

- vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta

- vastaa yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden val- vonnasta

- valvoo kuntayhtymän etua, ellei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää, käyttää sen puhevaltaa ja tekee sen puolesta sopimukset

- edustaa kuntayhtymää työnantajana ja vastaa kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta

- vastaa kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta

- vastaa kuntayhtymän toiminnan omistajaohjauksesta

- huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä

- yhtymähallitus voi asettaa yhtymähallituksen alaisia jaostoja

Yhtymähallituksen muista tehtävistä, kokoontumisesta ja toimivallan siirtämisestä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

7 §

Jäsenmäärä ja kuntien edustus

Yhtymähallituksessa on kahdeksan (8) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jokai- sesta jäsenkunnasta on kaksi (2) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.

Yhtymävaltuusto nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

8 § Nimenkirjoitus

Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.

9 §

Kuntayhtymän viranhaltijajohto

Johtavista viranhaltijoista, viranhaltijoiden tarkemmasta työnjaosta ja muusta henkilöstöor- ganisaatiosta määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä.

KUNTAYHTYMÄN TALOUS

10 §

Peruspääoma ja peruspääoman korko

Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksina luovuttamien koneiden, laitteiden ja varastojen arvosta 31.12.2020 sekä rahoitusomaisuudesta. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin vuoden 2020 alun asukasluvun suhteessa.

Peruspääomaa voidaan korottaa ja alentaa siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymävaltuusto.

Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto.

Kuntayhtymä suorittaa jäsenkunnille korvausta tilikauden alun peruspääomasta. Korvauksen perustekorkona on 12 kk:n Euribor-korko lisättynä 1,0 prosenttiyksikköä. Perustekorko laske- taan tilikauden alun ja lopun keskiarvona ja se voi olla enintään neljä ja puoli (4,5) prosenttia.

11 §

Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.

Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet osajäsenyyksittäin.

12 §

Xxxxxxxxxxx ja –suunnitelma sekä raportointi jäsenkunnille

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa on jäsenkunnille varattava tilaisuus esityksen tekemisen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan vuoden alustava talousarvio ja –suunni- telma on toimitettava jäsenkunnille 15.9. mennessä.

Talousarvio ja –suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtäväalueittain ja investoin- tien osalta hankkeittain.

Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tu- loerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön tai talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.

Kuntayhtymän tulee seurata talouttaan ja toimintaansa ajantasaisella seurantajärjestelmällä, ja raportoida siitä jäsenkunnille säännöllisesti, kuitenkin vähintään kolmannesvuosittain.

13 §

Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus

Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset.

Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot, koron sijoitetulle pääomalle sekä muiden rahoituskulujen ja –tuottojen nettokustannukset.

Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet.

Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Hinnoitteluperusteet tulee vahvistaa vähintään osajäsenyystasolla. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen 31.12. mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Sosiaalihuollon palvelujen laskutus suoritetaan aiheuttamisperiaatteella toteutuneiden kustannusten mukaan kunnittain. Jäsenkuntien valtuustojen hyväksymässä siirtosopimuksessa määritellyn ajan jälkeen siirrytään pääsääntöisesti suoriteperusteiseen laskutukseen.

14 §

Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely sekä alijäämän kattaminen

Olennaisen yli- tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huomioon tilikauden suoritteiden hinnoissa siten, että yksikköhinnoittelua muutetaan vastaamaan todellisia kustannuksia.

Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi kuitenkin päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön aiheuttamien kustannusten mukaisessa suhteessa.

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet arviointimenettely mukaista kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta, noudatetaan alijäämän kattamisessa tämän perussopimuksen 11 §:n mukaista vastuunjakoa.

15 §

Investointien pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtion avustuksena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai muuna rahoitusosuutena taikka oman pääoman ehtoisena

sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoitus- tai vakuutuslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden ja pääomasijoituksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.

16 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

17 §

Rahastojen perustaminen ja lakkauttaminen

Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä rahastojen säännöistä päättää yhtymävaltuusto.

18 § Viivästyskorko

Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisesti.

19 §

Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Hyväksyes- sään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvitta- vista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

20 §

Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (410/2015) ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä.

Yhtymävaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan neljä (4) jäsentä ja heille henkilökohtaiset va- rajäsenet sekä valitsee jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Pu- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla yhtymävaltuutettuja.

MUUT SOPIMUSASIAT

21 §

Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimus on jäsenkuntien välinen sopimus, jota voidaan muuttaa kuntalain 57 §:n mukai- sesti.

22 §

Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, suoritetaan jäsenkunnalle yhtymävaltuuston päätök- sellä sen peruspääoman jäsenkuntaosuutta vastaava suhteellinen osuus kuntayhtymän nettova- rallisuudesta tai osa siitä.

Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä enintään kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

23 §

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta jär- jestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suo- rittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suh- teessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainit- tujen osuuksien suhteessa.

24 § Omistajaohjaus

Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henki- löstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Neuvot- telumenettelystä määrätään yhtymävaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä.

25 §

Voimaantulo ja siirtymäkauden määräykset

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2021 ja se korvaa 1.1.2017 voimaan tulleen Keski-Sa- takunnan terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen.

Tätä perussopimusta on allekirjoitettu viisi (5) kappaletta, yksi kullekin kunnalle ja yksi kun- tayhtymälle.

Kunnat ja kuntayhtymä voivat ryhtyä tämän perussopimuksen mukaisiin valmistelu- ja täytän- töönpanotehtäviin ennen perussopimuksen voimaantuloa.

Allekirjoitukset

Eurajoen kunta:

Eurajoella

kunnanjohtaja hallintojohtaja

Harjavallan kaupunki:

Harjavallassa

kaupunginjohtaja hallintojohtaja

Kokemäen kaupunki:

Kokemäellä

kaupunginjohtaja hallintojohtaja

Nakkilan kunta:

Nakkilassa

kunnanjohtaja hallintojohtaja