LIITTEET
LIITTEET
LIITE 1. Termit ja määrittelyt
LIITE 2. Sopimusmalli ulkoilureitin käyttöoikeussopimukseksi.
LIITE 3: Sopimusmalli yksityistien käytöstä kevyen liikenteen väylänä
LIITE 4. Kuvauksia hankkeista, joissa yksityisteitä on käytetty tai suunniteltu käytettä- vän osana kevyen liikenteen reittiä.
LIITE 1. Termit ja määrittelyt
1. Yksityisteihin liittyvä termistö
Yksityistie (yksityinen tie): Määritelmä ks. luku 2.
Tieoikeus: Tieoikeudella tarkoitetaan oikeutta tehdä toisen kiinteistön alueella tie ja käyttää sitä tai käyttää olemassa olevaa tietä. Alkuperäinen tieoikeus (ns. perustieoike- us) ja tie voidaan perustaa vain tietoimituksessa. Myöhemmin tiehen voidaan myöntää uusia tieoikeuksia (ns. lisätieoikeuksia) myös tielautakunnan ja tiekunnan omilla pää- töksillä. Tieoikeuden perusteena voi yksityistielain mukaan olla kiinteistön käyttö tai elinkeinon harjoittaminen. Tieoikeutta ei siten voida perustaa kunnalle tai valtiolle yleistä kevyttä liikennettä varten.
Tierasite: Tierasitteella tarkoitetaan tieoikeutta. Tierasite edellyttää siis tietoimitusta.
Tiekunta: Tiekunta eli järjestäytynyt tieyritys voidaan perustaa vain tietoimituksessa tai kunnan tielautakunnan toimituksessa. Tiekunta perustetaan useimmiten tieosakkaiden aloitteesta, mutta tiekunta voidaan perustaa myös viranomaisen aloitteesta ja jopa tie- osakkaiden mielipiteen vastaisesti. Tieosakkaat päättävät tienpitoon liittyvistä asioista ja muista tiekunnan asioista tiekunnan kokouksessa.
Tielautakunta: Tielautakunta on kunnan lakisääteinen toimielin, joka käsittelee yksi- tyistielaissa sille säädettyjä tehtäviä. Tielautakunnan yleisimmät tehtävät ovat tiekuntien perustaminen ja tiekuntien yleiskokouksista tehtyjen valitusten käsitteleminen. Käytän- nössä tielautakunnan tehtäviä hoitaa useimmin tekninen lautakunta tai ympäristölauta- kunta. Kunnanhallitus ei kuitenkaan voi toimia tielautakuntana.
Tietoimitus: Tietoimitusta tarvitaan, kun halutaan perustaa pysyvä tieoikeus, selvittää kenellä on tien käyttöoikeus, varmistaa tien paikka tai leveys tai esimerkiksi siirtää tie toiseen paikkaan. Tietoimituksessa asioista päättävät toimitusmiehet eli maanmittaus- toimiston toimitusinsinööri kahden uskotun miehen tai kahden tielautakunnan jäsenen kanssa. Jos asianosaiset ovat sopineet tietä koskevista kysymyksistä, voi toimituksen suorittaa toimitusinsinööri yksin. Yksityistielaki koskee vain toimituksella perustettuja teitä eli ns. toimitusteitä (ks. luku 2).
Yksityistiejärjestely: Yksityistiejärjestelyllä tarkoitetaan kokonaisratkaisuja, joiden avulla vähennetään yksityistieliittymiä yleiselle tielle. Järjestelyssä johdetaan useam- man kiinteistön tonttiliikenne käyttämään samaa yleisen liittymää. Järjestelyn yhteydes- sä voidaan joutua parantamaan olemassa olevia yksityisteitä tai rakentamaan uusia. Tonttiliikenne voidaan johtaa kulkemaan osin myös kevyen liikenteen väylää tai kevyt liikenne voidaan ohjata kulkemaan rinnakkaistietä. Rinnakkaiset tiet voidaan toteuttaa yksityisteinä tai yleiseen tiehen kuuluvina tonteille johtavina ajoväylinä. Mahdollisten yksityisteiden järjestäytymistarve harkitaan tietoimituksen yhteydessä. Laissa ei ole jär- jestäytymisvelvoitetta, mutta jos kyseessä on usean maanomistajan tie, tiekunnan perus- taminen on tässä julkaisussa esiin tuotujen perusteiden vuoksi usein toivottavaa.
Kunnossapito, hoito, ylläpito, parantaminen:
Yksityistielain 6 §:n mukaan ”tienpito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon. Tien tekemisellä tarkoitetaan uuden tien rakentamista sekä ennestään olevan tien siirtämistä, levittämistä ja muuta parantamista. Tien kunnossapidoksi katsotaan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tien pysyttämiseksi sen tarkoitusta vastaavassa kunnossa, niihin luettuina tien aukipitäminen talvella ja puhtaanapito.” Yksityistien kunnossapitoon sisältyy mm. seuraavia hoito- ja kunnostustöitä (Yksityisten teiden kunnossapito, Tiehallinto 1999):
• Kesähoito (mm. höyläys, lanaus, pölynsidonta, päällysteiden ja pintausten hoito, vesakontorjunta, niitto)
• Talvihoito (mm. lumen poisto, talvihöyläys, liukkauden torjunta, ojien ja rumpujen talvikunnossapito)
• Muu hoito (mm. liittymien hoito)
• Tien kunnostus (mm. sorastus, ojien ja rumpujen kunnostus)
• Siltojen kunnossapito
Tiehallinnon tuotemäärittelyssä puhutaan kunnossapidon sijasta hoidosta ja ylläpidosta. Hoidolla varmistetaan tiestön päivittäinen liikennöitävyys kaikkina vuorokauden aikoi- na hyväksyttyjen toimintalinjojen mukaisesti. Hoitotuotteisiin sisältyvät
• talvihoito,
• liikenneympäristön hoito (mm. tievalaistuksen hoito sekä liikennemerkkien ja opasteiden kunnossapito),
• rakenteiden ja laitteiden hoito (mm. päällysteiden reikäpaikkaus, rumpujen aukaisu ja korjaukset),
• sorateiden hoito (mm. pinnan tasaus, paikkaaminen, sorastus ja pölynsidon- ta) sekä
• lauttaliikenne.
Ylläpito vastaavasti sisältää Tiehallinnon käsitteenä pitkävaikutteisempia toimia, joilla säilytetään tiestön käyttökelpoisuus ja rakenteellinen kunto. Tällaista ylläpitoa ovat:
• päällysteiden ylläpito (mm. uudelleen päällystäminen, pintaukset)
• rakenteiden ja laitteiden ylläpito (mm. sivuojien ja rumpujen korjaukset, tien ja siltojen yksittäisten vaurioiden korjaukset)
• peruskorjaukset (mm. kelirikkokorjaukset ja tien rakenteen parantamiset)
Yksityistielain tarkoittaman kunnossapidon voidaan tulkita vastaavan Tiehallinnon hoi- to- ja jossain määrin myös ylläpitotuotteita. Yksityistien parantamisella tarkoitetaan yleensä tien peruskorjausta tai muuta lähinnä ylläpitotuotteisiin luettavia toimenpiteitä. Tiehallinnon jakama valtionapu yksityisteiden parantamishankkeisiin on tarkoitettu lä- hinnä huonokuntoisten siltojen ja rumpujen, routavaurioiden ja tien kantavuuden paran- tamiseen sekä liikenneturvallisuuskohteisiin.
Tärkein epäselvyyttä aiheuttava kysymys yksityistien kunnossapidosta sovittaessa on usein se, kenen vastuulla on päällysteen ylläpito eli huonokuntoisen päällysteen uusimi- nen tarvittaessa. Jos päällysteen ylläpitoa ei ole selkeästi määritetty kuuluvaksi kunnos- sapitokäsitteen sisälle, päällysteen ylläpitovastuista on tarpeen sopia erikseen.
2. Tiensuunnittelun vaiheet ja päätöstasot
Tiehallinnon tiensuunnittelun vaiheet on esitetty tarkemmin oppaassa Tiesuunnittelun kulku (Tiehallinto 2002).
Suunnitteluvaiheet:
1. Esisuunnittelussa tutkitaan tiehankkeiden tarvetta ja ajoitusta (mm. liikennejärjestelmäsuunnittelu, tieverkkosuunnittelu, kehittämisselvi- tys, pääsuuntaselvitys, tarveselvitys). 🡪 Päätös jatkosuunnittelusta.
2. Yleissuunnitelmassa (tai pienten hankkeiden kohdalla myös toimen- pideselvityksessä) määritellään tien likimääräinen paikka ja tilantarve sekä arvioidaan tiehankkeen vaikutukset.
🡪 Hyväksymispäätös, jonka jälkeen hanke voidaan sisällyttää toteut- tamisohjelmiin.
3. Tiesuunnitelma on yksityiskohtainen suunnitelma, jossa määritetään tien tarkka sijainti, tietä varten tarvittavat alueet, liittymä- ja muut tiejärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyt sekä muut yksityiskohtaiset ratkaisut.
🡪 Hyväksymispäätös, joka antaa tienpitäjälle oikeuden tietä varten tarvittavan alueen haltuun ottoon.
4. Tiepäätös eli päätös rakentamisen käynnistämisestä rahoituksen var- mistuttua.
5. Rakennussuunnittelu liittyy hankkeen toteuttamiseen, ja tehdään vas- ta, kun hankkeelle on rahoitus. Pienehköissä hankkeissa rakennus- suunnitelma voi olla myös tiesuunnitelman osana.
Tien rakentamista varten tarvittavasta maa-alasta, tien aiheuttamista kiertohaitoista tai muista haitoista ja mahdollisista vahingoista maksettavat korvaukset ratkaistaan Maan- mittauslaitoksen suorittamassa tietoimituksessa. Tietoimitus käynnistetään ennen raken- tamisen aloittamista ja se jatkuu rakentamisen jälkeenkin.
LIITE 2. Sopimusmalli ulkoilureitin käyttöoikeussopimukseksi
(Lähde: xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/ 5.3.2004) ULKOILUREITIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS
Xxxxxx on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ja Suomen Kuntaliiton 1.5.2000 solmiman ulkoilureittisopimuksen mukainen sopimuslomake, johon on tehty
v. 2002 MTK ry:n, SLC:n (Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund), Suomen Kuntaliiton ja Suomen Ladun hyväksymän "ulkoilureittien suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet" suosituksen mukaiset muutokset.
ULKOILUREITIN HALTIJA
Nimi Osoite
Karttalehti ja työ nro MAANOMISTAJA
Nimi Osoite
Maksuosoite
Tilan nimi ja rekisterinumero Kunta ja kylä
Yllä mainitun ulkoilureitin haltija ja maanomistaja ovat tehneet keskenään seuraavan sopimuksen ulkoilureitin perustamista ja ylläpitämistä sekä tästä aiheutuvien korvausten maksamista varten.
1 § Ulkoilureitti on tarkoitettu (esim. jalkaisin tai hiihtäen)
tapahtuvaa liikkumista varten.
2 § Sopimus koskee liitteenä olevaan karttaan merkittyä ulkoilureitin aluetta vähäisine liitännäisalueineen. Reitin ulkopuolelle sijoitettavista opasteista ja tauluista sekä seuraa- vista liitännäisalueista sovitaan erikseen (esim. vuokrasopimuksella tai kaupalla).
3 § Ulkoilureitin haltijalla on oikeus, ottaen kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huo- mioon maanomistajan toivomukset, perustaa ja ylläpitää ulkoilureitti edellä mainitun tilan alueella seuraavin ehdoin.
a) Ulkoilureitin reittiura on tilan alueella noin metrin levyinen (esim. 4 tai 6 m) ja noin metrin pituinen. Reittiura linjataan ja liitännäisalueet sijoitetaan maastoon ulkoilureitin haltijan ja maanomistajan kesken yhteistoiminnassa.
b) Ulkoilureitin haltijalla on oikeus poistaa reitin edellyttämältä alueelta kaikki puut, pensaat ja oksat sekä merkitä reitin kulku asianmukaisesti puita vahingoittamatta. Ul- koilureitin haltijalla on myös oikeus raivata reitin alueelta kaikki reitin käyttöä haittaa- vat kivet ja kannot.
c) Ulkoilureitin haltijalla on oikeus omalla kustannuksellaan rakentaa reitin käyttämisen edellyttämät rakenteet kuten rummut ja sillat sekä avata reitillä oleviin aitoihin kulke- mista varten tarvittava aukko edellyttäen, että se varustetaan portilla tai veräjällä. Reitin rakentamisen jälkeen tehtäviin, tilan säännönmukaisen käytön kannalta tarpeellisiin ojiin, aitoihin ym. rakenteisiin tarvittavat, reitin käytön kannalta välttämättömät laitteet, rakentaa reitin haltija omalla kustannuksellaan.
d) Ulkoilureitin hakijalla on oikeus käyttää moottorikelkkaa tai muuta kevyttä ajoneu- voa ulkoilureitin alueella kunnostus- ja huoltotöiden tekemiseen. Moottorikelkan käyt- tämisestä metsäautotiellä on erikseen sovittava.
e) Reitin käyttö muuhun kuin kohdassa yksi mainittuihin liikuntamuotoihin on kielletty huolto- ja kunnostustöiden tekemistä lukuunottamatta.
f) Maa-ainesten ottamisesta ja käyttämisestä reitin rakentamiseen sovitaan erikseen.
4 § Ulkoilureitin kunnossapidosta huolehtii reitin haltija omalla kustannuksellaan. Ulkoilureitin kunnossapitoon kuuluu:
a) alueen saattaminen sellaiseen kuntoon, että siellä voidaan harrastaa tässä sopimukses- sa tarkoitettua liikunta sekä pitää reittialue jatkuvasti tällaisessa kunnossa,
b) reittialueen siisteydestä huolehtiminen ja roskien poiskuljettaminen,
c) luonnonvoimien reitille aiheuttamien vahinkojen ja reitin käyttöä haittaavien esteiden korjaaminen,
d) reittiä varten tehtyjen rakenteiden, kuten siltojen, rumpujen, porttien, veräjien jne. kunnossapito.
5 § Vastuu ulkoilureitin turvallisuudesta ja siitä, että alue pysyy asianmukaisessa kun- nossa, on reitin haltijalla.
Maanomistaja sitoutuu ilmoittamaan reitin haltijalle vähintään seitsemän (7) vuorokaut- ta aikaisemmin sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä, jotka saattavat vaikeuttaa tai ai- heuttaa haittaa reitin käytölle (esim. metsätyöt, reitin ylitys metsäkoneella). Reittiuran käyttö kulkutienä edellyttää reitin haltijan suostumusta, lukuunottamatta tilakohtaisella tiellä kulkevaa reittiä. Vastuu reitin turvallisuudesta ulkoilukäytölle on ilmoituksen te- kemisen jälkeen reitin haltijalla.
Reitin käyttämisestä aiheutuvasta roskaantumisesta tai reitistä johtuvasta mahdollisesta vakuutusmaksun korotuksesta vastaa reitin haltija.
6 § Kaikki puut, pensaat ja oksat, jotka rakentamisen ja reitin ylläpidon yhteydessä alu- eelta poistetaan, jäävät reitin haltijan/maanomistajan omaisuudeksi. Niiden poiskuljet- taminen on maanomistajan asiana.
7 § Ulkoilureitin rakentamisesta ja pitämisestä kiinteistölle aiheutuvien menetysten kor- vaukset määritetään ulkoilureittejä koskevassa suositussopimuksessa esitetyillä perus- teilla.
Kertakorvauksena maksetaan korvauksia yhteensä ( ) euroa. Korvaukset
maksetaan yhden kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Mikäli korvaus- ta ei suoriteta em. määräajassa, maksaa reitin haltija yli menevältä ajalta
prosentin koron.
Mikäli ulkoilureitistä ilmenee myöhemmin sellaisia haittoja, vahinkoja tai lisäkustan- nuksia, joita sopimuksen laatimishetkellä korvauksia määritettäessä ei ole otettu huomi- oon, on maanomistajalla tällaisen menetyksen ilmaannuttua oikeus lisäkorvaukseen.
Ulkoilureitin käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavien reitin ulko- puolisten töiden ja muiden alueiden käytöstä aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sovitaan erikseen.
8 § Tämä sopimus ja maksetut korvaukset sitovat kiinteistön myöhempää omistajaa tai haltijaa. Allekirjoittanut maanomistaja on velvollinen sisällyttämään tätä koskevan eh- don kiinteistön luovutussopimukseen.
Tämän sopimuksen perusteella maksettuja korvauksia ei enää määritellä uudelleen myöhemmin mahdollisesti pidettävässä ulkoilureittitoimituksessa.
9 § Tämä sopimus tulee voimaan heti, kun se on allekirjoitettu ja se on voimassa ( ) vuotta, saakka.
Mikäli olosuhteissa tapahtuu muutoksia, jotka vaikeuttavat ulkoilureitin tai tilan käyt- töä, saadaan reitin paikkaa muuttaa toisen osapuolen vaatimuksesta sen tarkoituksen- mukaista käyttöä kohtuuttomasti vaikeuttamatta. Reitin siirrossa mahdollisesti tarvitta- vista rakentamistöistä tai kiinteistölle aiheutuvista menetyksistä vastaa siirron vaatija.
Tämä sopimus voidaan irti sanoa, mikäli toinen osapuoli syyllistyy sopimuksen olennai- seen rikkomiseen. Irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta.
Kun ulkoilureitti on poistettu käytöstä, reitin haltija saattaa alueen entiseen käyttötapaan soveltuvaan kuntoon. Alue siirtyy maanomistajan hallintaan korvauksetta.
11 § Ulkoilureitin haltija voi kirjata tämän sopimuksen kiinnitys- ja lainhuutorekiste- riin. Kirjaaminen turvaa ulkoilureitin käyttöoikeuden kolmansia osapuolia vastaan. Ul- koilureitin käyttöoikeudelle ei haeta panttausta.
13 § Sopimusta on tehty yhtäpitävät kappaleet kummallekin osapuolelle. Liitteet
LIITE 3. Sopimusmalli yksityistien käytöstä kevyen liikenteen väylänä
1. Sopimuksen osapuolet
Tämä sopimus koskee
yksityistien
tiekuntaa (järjestäytynyt toimitustie) / osakkaita (järjestäytymätön toimitustie) / omista- jia (sopimustie tai kiinteistön oma tie)
tiepiiriä
kuntaa / kaupunkia
2. Sopimuksen sitovuus kiinteistön omistajan vaihtuessa
Tiekunnan / järjestäytymättömän toimitustien osakkaiden kanssa tehty sopimus sitoo aina myös kiinteistöjen myöhempiä omistajia.
Sopimustien / kiinteistön oman tien omistaja on velvollinen sisällyttämään tätä so- pimusta koskevan ehdon kiinteistön mahdolliseen luovutussopimukseen.
Sopimustien / kiinteistön oman tien omistaja on velvollinen rekisteröimään tämän sopimuksen mukaisen käyttöoikeuden yksityistiehen.
3. Sopimuksen sisältö
yksityistien kautta voidaan ohjata yleisen tien kevyttä liikennettä liitekartassa osoitetun reitin ja kohdan 3 ehtojen mukaisesti.
Tiehallinnon tiepiiri ja kunta/kaupunki sitoutuvat täyttämään kohdassa 3 todetut sopimusehdot. Tällä sopimuksella tienpitäjän vastuu ei kuitenkaan siirry Tiehallinnolle tai kunnalle vaan säilyy edelleen yksityisen tien pitäjällä. Tiehallin- to tai kunta vastaa kuitenkin siitä, että tietä hoidetaan kohdassa 3 määritetyn hoitotason mukaisesti, sekä korvaa yksityistien pitäjälle hoitotason alituksesta mahdollisesti aiheu- tuvien tapaturmien johdosta yksityistien pitäjälle aiheutuneen korvausvelvollisuuden.
4. Sopimuksen ehdot
Tiepiiri voi ohjata kevyen liikenteen yksityistielle ja opastaa kevyttä liikennettä yk- sityistiellä asianomaisilla liikennemerkeillä
Yksityistielle asetetaan _ km/h nopeusrajoitus
Yksityistielle asetetaan liikenteen rauhoittamistoimia liitekartan mukaisesti
Yksityistiellä sallitaan hevosajoneuvolla ajaminen
Yksityistiellä sallitaan mopolla ajaminen
Yksityistien kuntoonpanosta ennen kevyen liikenteen ohjaamista reitille vastaa
liitteen kuntoonpanomäärittelyn mukaisesti
Yksityistien kesähoidosta vastaa liitteen hoitotason mukai- sesti
Yksityistien talvihoidosta vastaa liitteen hoitotason mu- kaisesti
Yksityistien päällysteen ylläpidosta vastaa
Tievalaistuksen ylläpito ja energiakustannukset jäävät yksityistielle / siirtyvät
5. Sopimuksen voimassaolo
Sopimus sitoo osapuolia allekirjoituspäivästä alkaen, mutta kohdan 3 sopimusehdot tu- levat voimaan vasta kevyen liikenteen järjestelyiden liikenteelle oton yhteydessä. Sopi- mus on voimassa liikenteelle oton jälkeen vuotta eli saakka. Sopimus raukeaa, ellei kevyen liikenteen järjestelyjä ole toteutettu ja otettu liikenteelle
mennessä.
6. Sopimuksen tarkistukset ja irtisanominen
Sopimuksen ehtojen ajantasaisuus tarkistetaan _ vuoden välein, jolloin todetaan mm. hoidon tasomääritysten muutostarve ja maankäytön muutokset sekä sopimuksen ehtojen noudattaminen. Sopimuksen tarkistaminen edellyttää samaa hyväksymismenettelyä kuin alkuperäinen sopimus. Sopimuksen irtisanomisesta tulee ilmoittaa kuukauden sisällä sopimuksen tarkistusneuvottelusta lukien. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi vuosi irtisanomisilmoituksesta.
7. Sopimuksen hyväksyminen
Yksityistien osalta sopimus on hyväksytty päätösvaltaisessa tiekunnan kokouksessa (pöytäkirjaliite, pvm. )
Yksityistien osalta sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki järjestäytymättömän toimitustien osakkaat (liite , osakasluettelo)
Yksityistien osalta sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki sopimustien tai kiinteis- tön oman tien omistajat (liite , omistajaluettelo)
Sopimuksia on tehty samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin allekirjoittajataholle Päiväys, paikka
NN NN NN
yksityistien
NN tiekunta / osakkaat /
tiepiiri omistajat:
kunta/kaupunki
Liite 4. Kuvauksia hankkeista, joissa yksityisteitä on käytetty tai suunniteltu käytettävän osana kevyen liikenteen reittiä
1 TOTEUTETUT KOHTEET 57
1.1 Kt 43, Laitila 57
1.2 Kt 43, Uusikaupunki-Kalanti 60
1.3 Vt 23, Kankaanpää 63
1.4 Mt 180, Parainen (Ersby)-Lillmälö 66
2 SUUNNITTELUVAIHEESSA OLEVAT KOHTEET 69
2.1 Vt 10, Lieto-Yliskulma 69
2.2 MT 224, VASKIO (HALIKKO) 72
2.3 Xxxx-Xxxxx-Xxxxxxxxxxx-Xxxxxxx - pyöräilyreitistö 75
1 Toteutetut kohteet
1.1 Kt 43, Laitila
Kohteen sijainti ja kuvaus
• Laitila, kantatien 43 suuntainen kevyen liikenteen väylä välillä Matikka (Laitilan keskusta) – Sillantaka (työpaikka-alue).
• Kevyen liikenteen väylä on pääosin normaali jkp-tie, mutta noin 300 metrin matkalla reitti kulkee pitkin yksityistietä.
• Kohde ei sijaitse asemakaava-alueella.
Kuva 1. Kohteen kt 43, Laitila sijainti
Suunnittelu- ja toteutushistoria
• Hanke valmistui 1999
• Hankkeesta ei ole tehty erillistä toimenpideselvitystä. Tiesuunnitelmaa laaditta- essa oli kaksi vaihtoehtoa: koko matkan tien varressa kulkeva väylä ja yksityis- tietä hyödyntävä vaihtoehto.
• Maanomistajat vastustivat tien varressa kulkevaa vaihtoehtoa, koska väylä olisi lohkaissut osan tonteista, mahdollisesti jopa yhden saunarakennuksen.
• Tiehallinnolle yksityistien kunnostus ja päällystäminen oli halvempi vaihtoehto kuin jkp-tien rakentaminen + lunastuskustannukset.
• Kaupunki oli aktiivisesti mukana hoitamassa sopimusasioita. Kaupungin maksu- osuus hankkeesta oli hieman korkeampi kuin olisi ollut ilman yksityistieosuuden mukanaoloa.
Kuva 2. Suunnitelmakartta kt 43, Laitila
Rakentamis- ja parantamistoimenpiteet (vastuu, kustannukset)
• Yksityistietä parannettiin (kuivatus) ja tie päällystettiin, kustannukset 82 000 markkaa. 300 metriä kevyen liikenteen väylä olisi maksanut noin 200 000 mark- kaa + lunastuskustannukset.
• Yksityistietä myös levennettiin hieman ja siitä maksettiin korvauksia tienvarren maanomistajille.
Mahdollisesti tehdyt sopimukset (suulliset ja kirjalliset), mistä sovittu, kuka sopi- nut
• Kyseessä on järjestäytymätön tieyritys. Sopimukset on tehty kaikkien osakkai- den kanssa erikseen Tiehallinnon maanluovutuslomakkeelle ja niissä maanomis- tajat antavat luvan suunnitelman toteuttamiseen. Tarkempaa yksilöintiä sopi- muksissa ei ole.
• Tiesuunnitelman vahvistuspäätöksessä on todettu, että kaupunki vastaa yksityis- tien kunnossapidosta ja kaupunki on lupautunut siihen päätöstä edeltävässä lau- sunnossaan.
Ratkaisun ja sopimusten jälkiarviointia (epäkohtia, muutostarpeita, puutteita tms.)
• Toimiva ratkaisu, johon kaikki ovat olleet tyytyväisiä.
• Maanomistajien kanssa tehdyistä sopimuksista ei selviä, mistä on sovittu (kevy- en liikenteen kulkuoikeus, tien parantaminen, kunnossapito, sopimuksen voi- massaoloaika) ja osasta puuttuu tiepiirin edustajan allekirjoitus.
Tieosakkaiden puolelta tullut palaute
• Ei ole tullut kuntaan eikä tiepiiriin.
Miten nyt käytännössä toimitaan (reittiopastus, talvihoito, kesähoito, ylläpito + muut korjaukset, kokemukset onnettomuusvastusta tms.?)
• Tiehallinto vastaa myös 300 metrin yksityistieosuuden hoidosta koko jkp-tien hoidon yhteydessä (yksityistie sisältyy hoitourakkaan).
• Kevyt liikenne on opastettu yksityistielle toisesta suunnasta neliön muotoisilla jalankulun ja pyöräilyn opasmerkeillä ja toisesta suunnasta pyöreällä kevyen lii- kenteen väylän merkillä.
Mahdollinen valtion ja kunnan avustus kohteille, avustusperusteet?
• Yksityistie ei ole saanut valtion yksityistieavustusta (ei ole edes avustuskelpoi- nen, koska ei ole tiekuntaa).
• Myöskään kunnan avustusta tie ei ole saanut, koska tiekuntaa ei ole.
1.2 Kt 43, Uusikaupunki-Kalanti
Kohteen sijainti ja kuvaus
• Uusikaupunki, kantatien 43 suuntainen kevyen liikenteen väylä välillä Uusikau- punki-Kalanti. Tarkastelukohteena oleva Orivon yksityistie sijaitsee kantatien pohjoispuolella Uudenkaupungin asemakaava-alueen rajalla. Myös kantatien eteläpuolella on jkp-tie.
• Kohde ei sijaitse asemakaava-alueella.
Kuva 3. Kohteen kt 43, Uusikaupunki-Kalanti sijainti
Suunnittelu- ja toteutushistoria
• Tiesuunnitelma valmistui vuonna 1993 ja jkp-tie Uudenkaupungin ja Kalannin rakennettiin vuosina 1994-99 aluksi työllisyysrahalla ja myöhemmin perustien- pidon rahalla. Kantatien pohjoispuolella oli jo jkp-tie Uudenkaupungin keskus- tasta itään Orivon yksityistien länsipäähän saakka. Suunnitelman mukaisesti myös kantatien eteläpuolelle rakennettiin jkp-tie (osan rakensi kaupunki) yksi- tyistien itäpäähän saakka, tähän kohtaan rakennettiin alikulkutunneli ja siitä edelleen jkp-tie kantatien pohjoispuolella Kalantiin. Alikulkutunneliin saakka kevyttä liikennettä varten on siten väylä sekä tien eteläpuolella (jkp-tie) että sen pohjoispuolella (osin yksityistie). Maankäyttöä on molemmin puolin tietä. Rat- kaisuun vaikutti osaltaan se, että työllisyysrahoituksen ansiosta hankkeeseen oli käytettävissä normaalia enemmän rahaa. Rakentamisen alkuvaihe ajoittuu vuo- siin, jolloin Uudenkaupungin työttömyysaste oli maan korkein autotehtaan lo- mautusten, telakan sulkemisen ja yleisen laman myötä.
• Hankkeeseen (sekä tiesuunnitelmaselostukseen että tiesuunnitelmasta tehtyihin päätöksiin) sisältyy myös Xxxxxx yksityistien päällystäminen. Se on sovittu kau-
pungin vastuulla olevaksi hankkeeksi ja hyväksytty kaupungin puolesta muun hankkeen mukana kaupunginvaltuuston päätöksellä.
• Yksityistien osakkaat vastustivat aluksi tien käyttöä tähän tarkoitukseen, mutta neuvottelujen jälkeen kaupunki sai suostumuksen tien päällystämiseen. Tie pääl- lystettiin ja kevyt liikenne kyllä käyttää sitä, mutta yksityistien päissä ei kuiten- kaan ole opasteita ohjaamassa kevyttä liikennettä yksityistietä pitkin.
Kuva 4. Suunnitelmakartta kt 43, Uusikaupunki-Kalanti
Rakentamis- ja parantamistoimenpiteet (vastuu, kustannukset)
• Orivon yksityistie päällystettiin kaupungin toimesta.
• Osaan väylähankkeesta saatiin työllisyysavustusta ja muilta osin hankkeen kus- tannukset jakaantuivat Tiehallinnon ja kaupungin kesken
Mahdollisesti tehdyt sopimukset (suulliset ja kirjalliset), mistä sovittu, kuka sopi- nut
• Neuvotteluosapuolia olivat kaupunki ja yksityistiekunta. Neuvotteluissa sovit- tiin, että kunta päällystää yksityistien. Kunnossapidosta ei sovittu, vaan se jäi yksityistiekunnan vastuulle.
Ratkaisun ja sopimusten jälkiarviointia (epäkohtia, muutostarpeita, puutteita tms.)
• Tiehallinnon näkökulmasta ratkaisu on selkeä, koska sopimukset on tehty kau- pungin ja yksityistiekunnan välillä ja myös toimenpiteet rahoitettu kaupungin toimesta. Yleisen tien kevyen liikenteen yhteyden kannalta mahdolliset muutok-
set (esimerkiksi kevyen liikenteen läpiajon estyminen) voivat heikentää ratkai- sun toimivuutta, mutta eivät kokonaan katkaise yhteyttä, koska myös kantatien eteläpuolella on kevyen liikenteen väylä.
Tieosakkaiden puolelta tullut palaute
• Palautetta ei ole tullut tiepiirille eikä kaupungille.
Miten nyt käytännössä toimitaan (reittiopastus, talvihoito, kesähoito, ylläpito + muut korjaukset, kokemukset onnettomuusvastusta tms.?)
• Kevyen liikenteen yksityisteille ohjaavat liikennemerkit ovat jääneet asettamatta, mutta reitti on paikkakuntalaisille tuttu. Kalannin ja Uudenkaupungin väliä kul- kevat käyttävät määränpään mukaan sekä kantatien pohjoispuoleista yksityistietä kulkevaa reittiä että kantatien eteläpuoleista kevyen liikenteen väylää.
• Tiekunta vastaa tien kunnossapidosta (talvihoito: aurataan, mutta ei hiekoiteta).
Mahdollinen valtion ja kunnan avustus kohteille, avustusperusteet?
• Yksityistie ei saanut valtion yksityistieavustusta tien kuntoonpanoon.
• Yksityistie saa kaupunginyksityistieavustusta vakituisen asutuksen pääsytienä. Sen asema kevyen liikenteen väylänä ei ole vaikuttanut avustukseen mitenkään.
1.3 Vt 23, Kankaanpää
Kohteen sijainti ja kuvaus
• Kankaanpää, valtatien 23 suuntainen kevyen liikenteen väylä välillä Jyllinmäki- Hapua.
• Ennen hanketta Kankaanpään keskustasta johti kevyen liikenteen väylä valtatien varteen, jossa oli alikulkutunneli. Alikulkutunnelista pääsi valtatien poh- joispuolen työpaikka-alueelle eli valtatien suuntaiselle yksityistielle, jonka var- rella on pieniä teollisuusyrityksiä.
• Hankkeessa jatkettiin kevyen liikenteen yhteyttä yksityistien länsipäästä Hapuan kylään. Reitti kulkee yksityistietä pitkin noin kilometrin verran. Yksityistien päässä on opastemerkki, joka ohjaa kevyen liikenteen tielle.
• Kohde ei sijaitse asemakaava-alueella.
Kuva 5. Kohteen vt 23, Kankaanpää sijainti
Suunnittelu- ja toteutushistoria
• Tiesuunnitelma valmistui 1993 ja jkp-tie rakennettiin 1994.
• Tiesuunnitelmaselostuksessa on mukana yksityistien kunnostus ja pääl- lystäminen. Sitä ei kuitenkaan ole mainittu erikseen vahvistuspäätöksessä.
• Perusteena yksityistien käytölle oli kustannussäästö. Muutoinkin kolme rinnak- kaista väylää tuntui turhalta.
Rakentamis- ja parantamistoimenpiteet (vastuu, kustannukset)
• Yksityistie päällystettiin tiepiirin toimesta. Kustannukset olivat noin 0,5 Mmk.
Kuva 6. Suunnitelmakartta vt 43, Kankaanpää
Mahdollisesti tehdyt sopimukset (suulliset ja kirjalliset), mistä sovittu, kuka sopi- nut
• Tiepiiri ei hakenut lupia yksityistien osakkailta eikä tehnyt sopimuksia heidän kanssaan. Neuvottelut käytiin kaupungin kanssa ja kaupungilta saatiin (epäviral- linen) lupa yksityistien käyttöön ja kunnostamiseen. Kyseessä on tie, josta käy- tännössä vastaa kokonaan kaupunki. Tiekuntakin lienee, mutta todennäköisesti se ei ole kokoontunut vuosiin.
Ratkaisun ja sopimusten jälkiarviointia (epäkohtia, muutostarpeita, puutteita tms.)
• Sopimuskysymykset ovat täysin epäselviä, mutta ratkaisu on hyvä ja kaikki osa- puolet ovat olleet siihen tyytyväisiä.
Tieosakkaiden puolelta tullut palaute
• Ei ole tullut tiepiiriin eikä kaupungille.
Miten nyt käytännössä toimitaan (reittiopastus, talvihoito, kesähoito, ylläpito + muut korjaukset, kokemukset onnettomuusvastusta tms.?)
• Kaupunki vastaa talvihoidosta.
Mahdollinen valtion ja kunnan avustus kohteille, avustusperusteet?
• Yksityistie ei saanut valtion yksityistieavustusta tien kuntoonpanoon.
• Kankaanpään kaupunki ei jaa lainkaan yksityistieavustusta, vaan avustaa yksi- tyisteitä siten, että kaikkien vanhojen valtionaputeiden kanssa on hoitosopimus, jonka perusteella kaupunki vastaa kokonaan niiden kunnossapidosta. Lisäksi kaupungin alueella on noin 80 kilometriä yksityisteitä, joiden talvihoidosta kau- punki vastaa. Koska kaupunki käytännössä vastaa yksityisteistä, niiden mahdol- liset tiekunnat eivät yleensä ole kokoontuneet vuosikausiin. Kyseessä oleva yk- sityistie kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.
1.4 Mt 180, Parainen (Ersby)-Lillmälö
Kohteen sijainti ja kuvaus
• Parainen, Turunmaan saaristoon johtavan Saaristotien (maantie 180) kevyen lii- kenteen väylän jatkaminen Paraisten Ersbyn kylästä Lillmälön lauttarantaan, jos- ta lähtevät lautat Nauvoon. Tiejakso on osa suosittua pyörä- ja automat- kailureittiä, Saariston Rengastietä.
• Osuuden alkupäässä kevyen liikenteen on suunniteltu käyttävän kolmea yksi- tyistietä: Ersbyntie, Ersbyn Rantatie ja Bockabergintie. Ersbyn Rantatie ja Bockabergintie ovat saman tien kaksi päätä, jotka yhdessä muodostavat kevyen liikenteen käyttöön sopivan lenkin. Ersbyntie on otettu yleiseksi tieksi (jkp-tie, jolla sallittu tontille ajo), muut säilyvät yksityisteinä.
• Reitin pohjoispäässä Ersbyntien ja Ersbyn Rantatien välinen osuus toteutetaan 3 metriä leveänä kevyen liikenteen väylänä, jota ei kuitenkaan päällystetä. Tämä väyläosuus Ersbystä Ersbyn Rantatien liittymään hoidetaan myös talvella.
• Väylän pääkäyttötarkoitus Ersbystä etelään on polkupyörämatkailu ja muu mat- kailua ja virkistystä palveleva käyttö. Yksityistieosuuksien eteläpuolella väylä on suunniteltu lähinnä kesäkäyttöön ja se toteutetaan pääosin rakenteeltaan ke- veänä ja hinnaltaan edullisena mt 180 vartta seurailevana polkutienä. Tällä osuudella ei ole talvikunnossapitoa hankkeen keskivaiheilla olevaa lyhyttä koro- tettuna jkp-tienä toteutettua osuutta lukuunottamatta.
• Kohde ei sijaitse asemakaava-alueella.
Kuva 7. Kohteen mt 180, Parainen-Lillmälö sijainti
Xxxx 0. Suunnitelmakartta mt 180, Parainen-Lillmälö
Suunnittelu- ja toteutushistoria
• Väylä on jo osin toteutettu, mutta osin rakentaminen on keskeytetty KHO:n kä- sittelyssä olevien valitusten vuoksi. Valituksissa on puututtu mm. siihen, että väylä ei ole kestopäällystetty ja sillä ei ole koko pituudelta talvikunnossapitoa. Myöskään Ersbyn Rantatietä ja Bockabergintietä ei ole vielä parannettu.
• Tiehallinnon rahoitusosuus on 25 %, Paraisten kaupungin 25 % ja 50 % on EU- rahaa.
Rakentamis- ja parantamistoimenpiteet (vastuu, kustannukset)
• Kevyen liikenteen väylä toteutetaan tavallista matalammalla standardilla, sora- pintaisena ns. polkutienä. Poikkeuksena Natura-alueen kohta, jossa kevyen lii- kenteen väylä kulkee maantie vieressä korotettuna. Siltojen kohdalla kevyt lii- kenne käyttää ajorataa; kustannussyistä siltojen leventäminen tai erillisten kevy- en liikenteen siltojen rakentaminen on jätetty hankkeesta pois.
• Tiesuunnitelman mukaan Ersbyn Rantatie ja Bockabergintie parannettaisiin yk- sityisteistä annettujen ohjeiden mukaisiksi. Suurin toimenpide on Bockabergin- tien perusparantaminen (erityisesti kuivatus ja rummut). Paraisten kaupunki hankkii yksityisteiden käyttöoikeuden maanomistajilta.
Mahdollisesti tehdyt sopimukset (suulliset ja kirjalliset), mistä sovittu, kuka sopi- nut
• Ersbyn Rantatien tiekunnan sekä yhden Bockabergintien omistajan kanssa Pa- raisten kaupunki on tehnyt kirjalliset sopimukset, joiden mukaan:
o Maanomistaja sallii kevyen liikenteen yksityistiellä
o Paraisten kaupunki vastaa yksityistien kesäkunnossapidosta
o Yksityistie parannetaan Ersby-Lillmälö –kevyen liikenteen väylä- hankkeen yhteydessä.
o Sopimus on voimassa vuoteen 2010.
Muiden Xxxxxxxxxxxxxxx omistajien kanssa sopimusta ei ole toistaiseksi syntynyt. Kos- ka Bockabergintiellä ei ole tiekuntaa, sopimus on tehtävä kaikkien maanomistajien kanssa erikseen.
Ratkaisun ja sopimusten jälkiarviointia (epäkohtia, muutostarpeita, puutteita tms.)
• Sopimusosapuolina ovat kaupunki ja tieosakkaat, ei tiepiiri. Myös kesäkunnos- sapidosta lupautuu vastaamaan kaupunki. Tiehallinnon näkökulmasta ongelmana voi periaatteessa olla se, ettei Tiehallinto ole sopimusosapuoli eikä voi suoraan vaikuttaa sopimuksen mahdollisiin muutoksiin ja pysyvyyteen. Käytännössä kuitenkin kunta valvoo yleisen liikenteen etua.
• Ersbyn Rantatien tiekunnan kanssa tehdyn sopimuksen on allekirjoittanut tie- kunnan puheenjohtaja ja sihteeri. Tiepiirissä ei ole tietoa siitä, onko sopimukses- ta päätetty tiekunnan kokouksessa (kuten tulisi olla).
• Bockabergintien-Ersbyn Rantatien osalta tilanne on ongelmallinen, sillä kaikki- en kolmen Bockabergintien tieosakkaan pitää suostua tekemään sopimus ennen kuin kevyt liikenne voidaan johtaa yksityistielenkille. Jos sopimusta ei synny, väylälle jää epäjatkuvuuskohta.
Tieosakkaiden puolelta tullut palaute
• Tieosakkaat ovat kummastelleet sitä, miksei Tiehallinto ole sopimusosapuoli, vaikka kyseessä on muilta osin yleisen tien kevyen liikenteen väylä. On myös kyselty, miksei väylällä ole talvihoitoa.
Miten nyt käytännössä toimitaan (reittiopastus, talvihoito, kesähoito, ylläpito + muut korjaukset, kokemukset onnettomuusvastusta tms.?)
• Ei ole vielä kokemuksia, koska hanke on kesken.
Mahdollinen valtion ja kunnan avustus kohteille, avustusperusteet?
• Yksityistiet kuuluvat kaupungilta yksityistieavustusta saavien teiden joukkoon.
• Teiden kuntoonpanoon ei ole käytetty valtion yksityistieavustuksia.
2 Suunnitteluvaiheessa olevat kohteet
2.1 Vt 10, Lieto-Yliskulma
Kohteen sijainti ja kuvaus
• Lieto, valtatien 10 suuntainen kevyen liikenteen yhteys Liedon keskustasta koil- liseen Yliskulman kylään.
• Valtatien tuntumassa ja osin sen paikalla on kulkenut Turusta Hämeenlinnaan johtava historiallinen vanha Hämeen Härkätie. Osa valtatien sivussa olevasta Härkätiestä on nykyisinkin käytössä olevaa yksityisteitä, osa jo metsittynyttä tienpohjaa.
• Kohde ei sijaitse asemakaava-alueella.
Kuva 9. Kohteen vt 10, Lieto-Yliskulma sijainti
Suunnittelu- ja toteutushistoria
• Toimenpideselvitys on tehty. Siinä väylästä on laadittu kaksi vaihtoehtoista lin- jaussuunnitelmaa. Toinen on osin yksityisteitä (mm. Hämeen Härkätie) hyödyn- tävä vaihtoehto (ve 1) ja toinen kokonaan uusi valtatien varressa kulkeva kevyen liikenteen väylä (ve 2). Lopullinen vaihtoehto voi myös olla ve 1:n ja ve 2:n yh- distelmä.
• Sekä osuuden länsi- että itäpäässä on pitemmät yksityistiejaksot. Länsipään yk- sityistie (Rynköntie) on järjestäytymätön yksityistie (sopimustie, jossa ei ole pi- detty yksityistietoimitusta, mutta ”epävirallinen” tiekunta toimii ja mm. kerää yksikkömaksut), sen sijaan itäpään yksityistie (Huiluntie) on yksityistie- toimituksella tiekunnaksi järjestäytynyt toimitustie. Osuuden keskivaiheilla si- jaitsevat lyhyet yksityistiet, joita mahdollisesti voidaan hyödyntää kevyen liiken- teen väylän osina, ovat pääosin tilus- ja sopimusteitä, vain Onnelantie on tiekun- naksi järjestäytynyt toimitustie.
• Vaihtoehtoja on esitelty asukastilaisuudessa. Asukkaiden mielestä ve 2 on toivo- tumpi. Vanha Hämeen Härkätien pohja on osin liian mäkinen ja vain osittain päällystetty, eikä siten houkuttele reittiä päivittäin työ- ja koulumatkoja pyöräi- leville. Lisäksi tien päällystäminen ja geometrian parantaminen on ongelmallis- ta, koska kyseessä on museokohde. Yksityistiellä ei ole myöskään valaistusta. Osa tienomistajien edustajista tosin kääntyi hyväksymään myös ve 1:n kuultu- aan, että vastikkeeksi tiepiiri kunnostaisi tietä tai huolehtisi kunnossapidosta. Osa maanomistajista vastusti ve 1:a joka tapauksessa.
• Kunta on varautunut osallistumaan hankkeen kustannuksiin ja on ollut alun pe- rin ve 2:n kannalla. Tiepiirin ja kunnan neuvotteluissa on päädytty vaihtoehtoon, jossa kevyt liikenne ohjataan käyttämään pitempiä yksityistiejaksoja reitin länsi- päässä (Rynköntie) ja itäpäässä (Huiluntie). Kunta vastaa yksityisteiden kanssa tehtävistä sopimuksista sekä mahdollisesti tarvittavista kuntoonpanotöistä ja hoi- toavustuksista. Tiepiiri laatii yksityisteiden välille jäävästä osuudesta kevyen lii- kenteen väylän tie- ja rakennussuunnitelman. Kohdissa, joissa Härkätien vanha tienpohja on aivan valtatien vieressä, tutkitaan tiesuunnitelmassa mahdollisuus rakentaa väylä yksityistiepätkiä hyödyntäen, mutta kuitenkin yleisen tien osaksi liitettynä.
Rakentamis- ja parantamistoimenpiteet (vastuu, kustannukset)
• Toimenpideselvityksen ve 1:n (käytetään yksityisteitä) kustannusarvio on 0,62 milj. euroa ja ve 2:n (uusi väylä) 0,89 milj. euroa.
• Tiepiirin ja kunnan edellä kuvatun neuvotteluratkaisun kustannusarvio on 0,52 milj. euroa.
Mahdollisesti tehdyt sopimukset (suulliset ja kirjalliset), mistä sovittu, kuka sopi- nut
• Tiehallinnon ja kunnan kustannusjako ja toimenpidevastuut sovittiin hankkeen toimenpidepäätöksessä. Yksityisteiden osalta kunta neuvottelee sopimukset, so- vittavana on mm. talvihoidon siirtäminen kunnalle, teiden valaiseminen (kanta- tie on valaistu) sekä mahdollinen päällystäminen, jolle on kuitenkin ensin saata- va museoviraston/Turun maakuntamuseon hyväksyntä.
• Ennen sopimusta kunta pyrkii vaikuttamaan siihen, että Rynköntie järjestäytyy tiekunnaksi (toteutunut).
Tieosakkaiden puolelta tullut palaute
• Kevyen liikenteen reitin toivotaan olevan päällystetty. Härkätien päällystäminen edellyttää kuitenkin museoviraston/Turun maakuntamuseon suostumusta.
Mahdollinen valtion ja kunnan avustus kohteille, avustusperusteet?
• Yksityisteiden kuntoonpanoon ei ole käytetty valtion yksityistieavustuksia. Tie- piiri selvittää avustusedellytykset, jos tiekunnat sitä anovat.
• Sekä Rynköntie että Huiluntie saavat kunnan yksityistieavustusta. Yhteisvälin keskivaiheen lyhyistä yksityistiepätkistä, joita mahdollisesti voidaan hyödyntää kevyen liikenteen väylän osina, vain yksi (Onnelantie) saa kunnan avustusta.
Kuva 10. Suunnitelmakartta vt 10, Lieto-Yliskulma (vaihtoehto 1)
2.2 Mt 224, Vaskio (Halikko)
Kohteen sijainti ja kuvaus
• Kohde sijaitsee Halikon kunnassa Vaskion taajamassa. Tavoitteena on muodos- taa Halikko-Mietoinen maantien 224 suuntainen kevyen liikenteen yhteys sekä turvallinen tienylitys Vaskion taajaman kohdalle sekä yhteydet taajamasta ete- lään ja pohjoiseen. Taajaman pohjoispuolella sijaitsee Mäen koulu, jossa tällä hetkellä on 1. ja 2. luokka sekä liikuntatilat. 3.-6. luokat toimivat taajamakeskus- tassa sijaitsevassa koulussa. Taajamasta etelään johtava kevyen liikenteen väylä palvelisi Perälän kylästä tulevia koululaisia. Pitemmällä tähtäimellä reitti jatkuisi etelän suuntaan ensin pitkin Perälän yksityistietä ja sitten pitkin uutta kevyen lii- kenteen väylää Märyn taajamaan, josta jo on yhteys Halikon ja Salon kevyen lii- kenteen väylästöön.
• Kohde sijaitsee Vaskion keskustaajaman osalta asemakaava-alueella.
Kuva 11. Kohteen mt 224 Vaskio sijainti
Suunnittelu- ja toteutushistoria
• Toimenpideselvitys on tehty keväällä 2004. Selvitys toimi pilottikohteena ”Yk- sityisteiden käyttö yleisten teiden kevyen liikenteen väylien osana” -hankkeessa. Selvitys sisältyy myös Salon seudun LJS:n aiesopimukseen vuoden 2003 toi- menpiteisiin.
• Valittu vaihtoehto sisältää uusien kevyen liikenteen väylien rakentamista, yksi- tyistieosuuksien käyttöä sekä kevyen liikenteen alikulkuja kolmessa toteuttamis- vaiheessa seuraavasti etelästä alkaen:
o Perälän yksityistie opastetaan kevyen liikenteen reitiksi (vaihe III).
o Peräläntien ja Turilantien (pt 12315) väliselle osuudelle erillinen kevyen liikenteen väylä tien (mt 224) itäpuolelle. Väylän yhteydessä levennetään yhtä alikulkukäytävää sekä rakennetaan kevyen liikenteen silta jokiuo- man yli. (Vaihe III).
o Turilantien ja Kauppatien liittymien välillä kevyt liikenne ohjataan I vai- heessa Vanhatien ja Joukolantien (katuja) kautta. Joukolantieltä maantien 224 varteen jatkuva kevyen liikenteen polku parannetaan ja sen jatkeeksi rakennetaan n. 100 metriä uutta kevyen liikenteen väylää Kauppatien liit- tymään. II vaiheessa välille rakennetaan erillinen kevyen liikenteen väylä mt 224 itäpuolelle.
o Kauppatien liittymän kohdalle rakennetaan alikulkukäytävä maantien 224 ali. Alikulkukäytävältä rakennetaan kevyen liikenteen yhteys liitty- mässä oleville pysäkeille. (Vaihe I).
o Kauppatien liittymästä pohjoiseen kevyt liikenne ohjataan Kauppatien (katu) sekä Toivilantien ja Ruuhikoskentien (yksityisteitä) kautta. (Vaihe I).
o Ruuhikoskentien ja Onnenperäntien (pt 12313) liittymien välille raken- netaan erillinen kevyen liikenteen väylä mt 224 länsipuolelle. (Vaihe II).
o Onnenperäntien liittymän eteläpuolelle rakennetaan alikulkukäytävä maantien 224 ali ja siitä yhteydet liittymän linja-autopysäkeille. (Vaihe II).
o Onnenperäntien itäpuolelle Vaskiontien ja Mäen koulun liittymien välille erillinen kevyen liikenteen väylä. (Vaihe II).
Rakentamis- ja parantamistoimenpiteet (vastuu, kustannukset)
• Xxxxx on toimenpidesuunnitelmassa jaksotettu kolmeen vaiheeseen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 0,85 milj. euroa € ja se jakautuu eri vaiheisiin seu- raavasti: I: 169 000 €, II: 202 000 € ja III: 476 000 €.
• Turun tiepiirin kevyen liikenteen väylien rakennuskustannusjaon periaatteet pe- rustuvat kevyen liikenteen väylän tarveindeksiin. Tämän periaatteen mukaisesti tiepiirin osuus kustannuksista on 15-19 % ja Halikon kunnan osuus vastaavasti 71-75 %.
• Hankkeen toteuttamisesta ei ole päätöstä eikä kustannusjaosta ole virallisesti vielä sovittu.
Jatkotoimenpiteet ja mahdollisesti tehdyt sopimukset (suulliset ja kirjalliset), mistä sovittu, kuka sopinut
• Hankkeesta on juuri valmistunut toimenpideselvitys. Sitä ei vielä ole käsitelty kunnassa eikä tiepiiri ole tehnyt päätöstä jatkotoimista. Myöskään mitään sopi- muksia maanomistajien kanssa ole vielä tehty.
Kuva 12. Toimenpideselvityksen suunnitelmakartta mt 224 Vaskio
2.3 Xxxx-Xxxxx-Xxxxxxxxxxx-Xxxxxxx - pyöräilyreitistö
Kohteen sijainti ja kuvaus
• Hanke palvelee Teijon matkailualuetta, joka on laaja matkailua, retkeilyä ja muuta vapaa-ajan viettoa palveleva kokonaisuus Perniön kunnan ja osin Salon kaupungin alueella.
• Hankkeen tavoitteena on toteuttaa yksityisteitä, polkuja ja kevyen liikenteen väyliä pitkin kulkeva pyöräilyreitistö, joka palvelee Teijon matkailualueen sisäi- siä yhteyksiä sekä Salon ja matkailualueen välistä liikennettä. Xxxxx rakentuu useista vaiheittaisista toimenpiteistä, jotka yhdessä muodostavat sekä pyöräily- matkailua, salolaisten vapaa-ajan yhteyksiä että paikallisten asukkaiden päivit- täisiä liikkumistarpeita palvelevan reitistökokonaisuuden.
Kuva 13. Kohteen sijainti, kuvassa esitetty matkailualueen yhteystarpeita.
Suunnittelu- ja toteutushistoria
• Kohteesta on keväällä 2004 tehty kehittämisselvitys ”Yksityisteiden käyttö yleisten teiden kevyen liikenteen väylien osana” -hankkeen yhteydessä. Kohde sisältyy osittain Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kevyen liiken- teen hankkeiden 1. kiireellisyysluokkaan. Kehittämisselvityksen ovat tehneet yh- teistyössä alueen kunnat, kyläyhdistykset, yrittäjät ja tiepiiri.
• Kuvassa 16 esitetty toimenpideohjelma koostuu seuraavista osahankkeista:
I Toteuttamisvaihe:
1. Kevyen liikenteen väylä Meriniitystä uudelle Viitannummen asuinalueel- le ml. yksi alikulku.
2. Pyöräilyreitti Salo-Lehmijärvi (yhteys sisältää vanhaa ratapohjaa kulke- vaa kevyen liikenteen väylää, yksityisteitä ja lyhyellä osuudella levenne- tyn päällystetyn pientareen rakentamisen kantatien 52 varteen).
3. Pyöräilyreitti Lehmijärvi-Kirjakkala (pääosin olemassa olevia yksityis- teitä ja polkuja hyödyntävä ulkoilu- ja pyöräilyreitti).
4. Pyöräilyreitti Kirjakkala-Teijo (osin yksityisteitä ja polkuja hyödyntävä, maantienvarrelle vaihtoehtoinen ulkoilu- ja pyöräilyreitti).
5. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen paikallisten 12089 varteen välil- le Teijon koulu-Talonpojan Teijon tienhaara.
6. Pyöräilyreitti laskettelukeskus- Mathildedal.
7. Pyöräilyreitti Xxxxxxxxxxx-Xxxxxxx (pääosin vanhaa tieyhteyttä, nykyi- siä yksityisteitä hyödyntävä ulkoilu- ja pyöräilyreitti).
8. Pyöräilyreitti retkeilyalueen ympäri (yksityisteitä pitkin kulkeva pyöräi- lyreitti).
9. Pyöräilyreittien opastus.
10. Veneyhteys polkupyöräilijöille Teijon alueelta Kemiönsaareen tai Vart- salaan.
II toteuttamisvaihe:
11. Kirjakkala-Teijo, kevyen liikenteen väylä maantien 1824 varteen.
12. Teijo, kevyen liikenteen väylä paikallistien 12089 varrelle välille kirkko- mt 1824 liittymä.
13. Teijo-golfkenttä, kevyen liikenteen väylän rakentaminen paikallistien 12089 varrelle välille Talonpojan Teijon tienhaara-golfkenttä.
14. Mathildedal, kevyen liikenteen raitin jatkaminen paikallistien 12089 var- ressa tenniskentiltä Järvenkylään taajaman laidalle.
III toteuttamisvaihe:
• Xxxx-Xxxxxxxxxx, polkutien tai kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantien 1824 varteen.
• Golfkenttä-Mathildedal, kevyen liikenteen väylän rakentaminen pai- kallistien 12089 varrelle välille Teijo-golfkenttä.
Kuva 14. Kehittämissuunnitelman toimenpidekartta Xxxx-Xxxxxxx
Rakentamis- ja parantamistoimenpiteet (vastuu, kustannukset)
• Toimenpideohjelman I vaiheen hankkeiden kustannusarvio on yhteensä
690 000€, II vaiheen hankkeiden 750 000€ ja III vaiheen hankkeiden 1,1 – 2,3 milj. €.
• I vaiheen toimenpiteet ovat pääosin kuntien vastuulla, II ja III vaiheiden toimen- piteet ovat kaikki Turun tiepiirin vastuulla olevia hankkeita. Tarkemmasta kus- tannusjaosta ei ole sovittu.
• Yksityisteiden ja polkujen osalta kyse on pyöräilyä palvelevan retkeilyreitistön toteuttamisesta, mikä tapahtuu ulkoilulain mukaisesti. Sopimusten tekeminen maanomistajien kanssa on kuntien vastuulla.
Jatkotoimenpiteet ja mahdollisesti tehdyt sopimukset (suulliset ja kirjalliset), mistä sovittu, kuka sopinut
• Hanketta on esitelty alueen asukkaille ja maanomistajille yleisötilaisuudessa, mutta yksityisteiden käytöstä ei ole tarkemmin neuvoteltu maanomistajien kans- sa eikä mitään sopimuksia ole vielä tehty. Hanketta eteenpäin viemään on perus- tettu alueen kuntien, kyläyhdistysten, yrittäjien ja tiepiirin edustajista koostunut työryhmä, joka ensimmäisessä vaiheessa pyrkii käynnistämään I toteuttamisvai- heen tarkemman suunnittelun, mm. neuvottelut maanomistajien kanssa yksityis- teiden ja polkujen käytöstä pyöräilyreittien osina.