PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS

Allekirjoittaneet Varsinais-Suomen kiinteistökuntayhtymän jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä sopineet kuntayhtymän hallinnon ja talouden järjestämisestä seuraavaa:

1. LUKU

Jäsenkunnat ja tehtävät KUNTAYHTYMÄ

1 § Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Varsinais-Suomen kiinteistökuntayhtymä ja sen kotipaikka on Salo.

2 § Tehtävät

Kuntayhtymän jäsenkuntien alueella sijaitsevien kuntayhtymän omistuksessa olevien kiinteistöjen omistaminen, ylläpito, hallinto ja vuokraus (sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa varten).

3 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat perussopimusta hyväksyttäessä: Kaarina, Naantali, Paimio, Raisio ja Salo.

Uuden jäsenkunnan ottamisesta ja sen peruspääoman määrästä päättävät jäsenkuntien valtuustot perussopimuksen muutoksella.

4 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä ilmoitustaan seuraavan kalenterivuoden lopusta.

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan peruspääomaosuutta vastaava osuus kuntayhtymän omaisuuden velattomasta tasearvosta. Korvaus omaisuuden velattomasta tasearvosta suoritetaan tasasuuruisina erinä kymmenen (10) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Xxxxxxx suoritetaan kunkin vuoden kesäkuussa.

Kuntayhtymä suorittaa maksamattomille peruspääomaosuuksille 2-10 vuotuista korkoa, jonka suuruus on kolmen kuukauden euribor -vuosikeskikorkoa vastaava korko, kuitenkin enintään 8 %. Korko suoritetaan vuosittain seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Mikäli eron seurauksena kuntayhtymän jäseneksi jää vain yksi kunta, niin toimitaan 23 § mukaan.

2. Luku

Yhden toimielimen kuntayhtymä 5 § Kuntayhtymän toimielimet

Kuntayhtymän toimielimiä ovat yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta.

6 § Jäsenkuntien päätösvalta

Jäsenkunnat päättävät

1) yhtymähallituksen jäsenten, sekä yhtymähallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta siten, että kukin jäsenkunta nimeää yhden (1) edustajan. Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja.

2) tarkastuslautakunnan jäsenten valinnasta yhtymähallituksen jäsenkunnille tekemän pohjaehdotuksen perusteella yhtäpitävin päätöksin, siten että tarkastuslautakuntaan valitaan kolme

(3) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenkunnat päättävät tarkastuslautakunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta. Valittujen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja.

3) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille yhtäpitävin päätöksin.

4) tilintarkastusyhteisön valinnasta yhtäpitävin päätöksin.

Mikäli jäsenkuntien valtuustot tekevät päätösvaltaansa kuuluvissa asioissa 2-4 erisisältöiset päätökset, tulee päätökseksi se kanta, jolla on kaikkien jäsenkuntien kunnanvaltuutettujen yhteen lasketun äänimäärän mukaan suurin kannatus.

7 § Yhtymähallitus

Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymähallitus, jonka toimikausi on neljä vuotta. Yhtymähallitukseen kuuluu yhtä monta jäsentä kuin kuntayhtymässä on jäsenkuntia.

Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset.

Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallitus tekee päätökset yhtymähallituksen puheenjohtajan selostuksen perusteella.

8 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

3 Luku Omistajaohjaus

9 § Omistajaohjaus

Yhtymähallituksella ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon

kiinteistökuntayhtymän palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka.

4 Luku Talous

10 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet

Kuntayhtymän peruspääoma on 616 233,89 euroa, joka jakautuu jäsenkuntien kesken seuraavasti: Kaarina 145 211,53 euroa

Naantali 71 938,36 euroa

Paimio 55 278,11 euroa

Raisio 127 435,63 euroa

Salo 216 370,26 euroa

Peruspääomaa voidaan korottaa jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.

Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.

Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 3 momentin mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymähallitus.

Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.

Kuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille vuotuista korkoa, jonka suuruus on kolmen kuukauden euribor – vuosikeskikorkoa vastaava korko, kuitenkin enintään 8 %. Korko suoritetaan vuosittain seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

11 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.

12 § Talousarvio – ja suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.

Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden talousarvio- ja suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille 15.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja suunnitelma 31.10. mennessä.

Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.

13 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymähallitus.

14 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

15 § Tilikauden tuloksen käsittely tilinpäätöksessä

Tuloista kertynyt mahdollinen ylijäämä maksetaan jäsenkunnille ja mahdollinen alijäämä veloitetaan jäsenkunnilta, ellei yhtymähallitus erikseen toisin päätä. Ylijäämä maksetaan ja alijäämä veloitetaan jäsenkunnilta peruspääomaosuuksien suhteessa.

16 § Viivästyskorko

Maksun viivästymisestä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.

17 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet.

Selvyyden vuoksi todetaan, että tilinpäätöksen 2022 hyväksyy aiemmin ja vuoden 2022 voimassa olleen perussopimuksen mukaisesti yhtymävaltuusto.

18 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

5 Luku

Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 19 § Palvelujen hinnoittelu ja laskutus

Kiinteistökuntayhtymän kiinteistön vuokrauksen hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymähallitus.

20 § Investointien rahoitus

Investoinnit, jotka ylittävät kuntayhtymässä määritellyn aktivointirajan, on rahoitettava vieraalla pääomalla ja/tai lahjoitusvaroin ja/tai investointiavustuksin. Aktivointirajan alle jäävät investoinnit rahoitetaan jäsenkunnilta peruspääoman suhteessa perittävinä investointimaksuosuuksina.

Lisäksi Yhtymähallituksen niin päättäessä, investointien rahoittamiseen voidaan käyttää myös kuntayhtymän kassavaroja tai ylijäämää.

6 Luku

Hallinnon ja talouden tarkistaminen

21 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (10.4.2015/410) ja määrätty tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.

22 § Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

7 LUKU

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

23 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän vapaaehtoisesta purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.

Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.

Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

24 § Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

25 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen

Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Turun hallinto-oikeudessa.

8 Luku Voimaantulo

26 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2023 ja se korvaa aiemmin voimassa (tullut voimaan 1.1.2014) olleen perussopimuksen. Selvyyden vuoksi todetaan, että kuntayhtymässä vuonna 2022 päätösvaltaa käyttänyt yhtymävaltuusto hyväksyy vuoden 2022 tilinpäätöksen, jonka jälkeen yhtymävaltuuston toiminta lakkaa.

Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta tämän perussopimuksen mukaiset palvelut 1.1.2023 alkaen.

Allekirjoitukset

Kaarinan kaupunki Naantalin kaupunki

Paimion kaupunki Raision kaupunki

Salon kaupunki