TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS
TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1.11.2023-31.10.2025
1 §
Sopimuksen soveltaminen
Tämän työehtosopimuksen säännöksiä sovelletaan Koneyrittäjät ry:n ja sen jäsenyhdistysten jäsenyritysten turvetuotantotöissä taikka traktori- tai koneurakoinnissa toimivien työntekijöiden työsuhteisiin. Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta maarakennus-, infra- tai metsäkonealan työntekijöiden työsuhteisiin.
2 § Työrauhavelvoite
Pöytäkirjamerkintä: Työntekijöiden työ- ja palkkaehtoihin noudate- taan sen työehto-sopimuksen työ- ja palkkaehtoja, minkä alan töissä ao. työntekijä suurimman osan vuotta työskentelee.
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun tai muihin niihin verrattaviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tämän sopimuksen määräyksiin tai tarkoittavat sen muuttamista. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset ja jäsenyritykset, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä sopimuksen voimassa ollessa.
3 §
Työsopimuksen tekeminen ja päättyminen
1
Työsopimuksen tekeminen
Työnantajalla on oikeus ottaa työhön, erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
Työsopimus tehdään suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö työnantajan aloitteesta edellyttää perusteltua syytä, ellei laista muuta johdu. Milloin työsopimus tehdään suullisesti on riittävän selkeästi todettava, onko sopimus määräaikainen, määrättyä työtä varten vai toistaiseksi jatkumaan tarkoitettu. Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäiseen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.
Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta; vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta ja muilta osin noudatetaan työsopimuslain säännöksiä. Työnantajan on ilmoitettava koeaikamääräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.
2
Työsopimuksen päättyminen
Työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa, mikäli työsopimus on tehty määräajaksi tai jos työntekijä on otettu suorittamaan määrätty työ, mistä hänelle on selvästi
ilmoitettu työhön otettaessa.
Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun työsopimuksen irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa seuraavat:
Työsuhde jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä
enintään yhden vuoden 2 viikkoa
yli yhden vuoden, mutta 1 kuukausi enintään 4 vuotta
yli 4 vuotta, mutta 2 kuukautta
enintään 8 vuotta
yli 8 vuotta 4 kuukautta
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi, kun työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Enintään 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa irtisanomisaika on kaksi viikkoa.
Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää eroamisiän, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Työntekijän saadessa täyden työkyvyttömyyseläkkeen työsuhde raukeaa seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun eläkepäätös on eläkelaitoksen toimesta postitettu.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotulla työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.
Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:
1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi
Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.
Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
Täydellä palkalla tarkoitetaan keskituntiansion mukaista palkkaa työssä oltaessa.
Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta työn- tekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purka- minen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oi- keutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.
Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä.
Työntekijää ei voida irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 2 § 2 todetuilla perusteilla.
Muutoinkin työsopimuksen päättämisessä noudatetaan sen perusteiden ja menettelytapojen osalta työsopimuslain määräyksiä.
Mikäli työntekijän kanssa on sovittu nostokautta koskeva työsopimus on työntekijälle työn päättymisestä ilmoitettava heti kun se on tullut työnantajan tietoon, mutta viimeistään sen tilikauden aikana, jona nosto päättyy.
3
Lomautus
Työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden, minä pidetään myös työnteon estävää säätä, täyttyessä työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työ- suhteen muutoin pysyessä voimassa.
Työnantaja voi antaa palkatonta vapaata työntekijälle määräajaksi erityistä ilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.
Lomautusilmoitus on annettava kaksi viikkoa etukäteen ja ensisijaisesti kirjallisesti. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi lomautuksen syy, alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto.
Mikäli lomautuksen kestäessä työnantaja voi tarjota työntekijälle lyhytaikaisesti työtä, työnantaja voi keskeyttää lomautuksen kahden päivän ilmoitusajalla.
Lomautus jatkuu tällaisen työn päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta. Ellei työntekijä lomautuksen kestäessä ottamansa työn tai muun pätevän esteen takia voi ottaa vastaan tarjottua lyhytaikaista työtä, tulee hänen ilmoittaa esteestä välittömästi. Tällöin lomautus voi jatkua keskeytyksettä.
Lyhytaikaisena on pidettävä enintään kaksi viikkoa kestävää työtä.
Sateen, tuulen tai muun työn tekemisen estävän luonnonolosuhteen osalta on
ensisijassa käytettävä työajan tasoittumista, minkä jälkeen työnantaja voi lomauttaa työntekijän, noudattamatta kahden viikon ilmoitusaikaa, jolloin noudatetaan työministeriön antamia ohjeita ja suosituksia.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, mistä työnantaja saa vähentää työntekijän hyväkseen saaman lomautusilmoitusajan palkan. Samoin menetellään työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli työsopimuslain 5 luvun 7 §:ssä todetun ajan.
Muutoin lomautuksen perusteiden sekä menettelytapojen, kuten lomautusilmoituksen pituuden ja siitä toisin sopimisen osalta noudatetaan työsopi- muslain määräyksiä.
4
Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että näiden lisäksi otetaan huomioon työntekijän työsuhteen kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä. Viimeksi irtisanottaviin tai lomautettaviin ammatti- työntekijöihin luetaan myös työntekijät, jotka käyttävät tai kuljettavat työkoneita, jotka työnantaja viimeksi voi pitää työllistettynä.
4 §
Työaika ja ylityökorotukset
1 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
2 Säännöllisen työajan määräytyessä kohdan 4.1 mukaan maksetaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikoittaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
3 Edellä olevasta poiketen säännöllinen työaika saadaan järjestää jaksotyönä siten, että se on keskimäärin 40 tuntia enintään 26 kalenteriviikon ajanjakson aikana.
Pöytäkirjamerkintä:
Työajan ylittäminen toistuvasti 10 tuntia vuorokaudessa taikka 50 tuntia viikossa edellyttää työntekijän suostumusta.
Mikäli työaika ylittää tasoittumisjakson aikana keskimäärin 40 tuntia viikossa maksetaan sanotun ajan ylittäviltä työtunneilta 50 prosentilla korotettu palkka.
Mikäli työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, niin tällöin myös tasoittumisjakso päättyy. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän
ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.
4 Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia annettavaksi osaksi tai kokonaan va- paa-aikana työntekijän säännöllisenä työaikana noudattaen soveltuvin osin rahakorvauksesta sovittua laskentasääntöä.
5§
Työaikojen sijoittaminen ja lepoajat
1 Yleinen työajan tasoittumisjärjestelmä laaditaan työajan tasoittumisajaksi. Työvuo- roluettelo laaditaan kahdeksi viikoksi etukäteen, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyihin liittyvien painavien syiden kuten esimerkiksi sääolosuhteiden sitä vaatiessa.
Työntekijän tulee kirjata työaikansa.
2 Tasoittumisjakson ei katsota katkeavan työaikalain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden, työajan lyhentämisvapaan taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Näitä aikoja ennaltasuunniteltuja vapaa- päiviä lukuunottamatta ei kuitenkaan lueta tasoittumisjaksoon kuuluvaksi ajaksi.
3 Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikoittai- nen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, joka on mikäli mahdollista si- joitettava sunnuntain yhteyteen, mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin.
4 Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaaolosuhteiden kannalta on tarkoituksenmukaista.
5 Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.
Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä lepoaika. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia lyhyemmästä vähintään puoli tuntia kestävästä lepoajasta. Kun vuorokautinen työaika vuoro- tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi työntekijälle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista sovitaan paikallisesti.
Säännöllisen vuorokausilevon on oltava vähintään kahdeksan tuntia jaksotyössä ja 11 tuntia muutoin, mistä voidaan poiketa työaikalaissa mainituissa tapauksissa ja mainituin määrin.
Pöytäkirjamerkintä:
Työaikalain 25 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorotyössä tilapäi- sesti enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerral- laan lyhentää vuorokausilepoa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähin- tään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.
6§
Muut työaikamääräykset ja hätätyö
1 Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä tehdyiltä työtunneilta mak- setaan 100 prosentilla korotettu palkka.
Edellä mainitut korvaukset lasketaan sanottujen vuorokausien kalenteriajalta eli kello 00:sta kello 24:ään.
2 Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.
3 Aika- ja urakkapalkkaisissa töissä ylityö- ja 6.1-kohdan mukaiset korotukset laske- taan 9.3 §:n mukaisesta henkilökohtaisesta aikapalkasta palkanmaksukaudella, jonka aikana kyseinen työ on tehty.
4 Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 19 §:n edellyttämin perustein ja tämän työehtosopimuksen mukaisin palkkaehdoin.
5 Työntekijän on työajan alkaessa oltava valmiina työskentelyyn työsopimuksessa sovitulla työmaalla työnantajan osoittamassa paikassa.
6 Sateen, tuulen tai muun luonnonolosuhteen estäessä työntekijän työskentelyn työmaalla maksetaan sinne jo saapuneelle työntekijälle henkilökohtaista aikapalkkaa työnteon keskeytymisen ajalta työvuoron loppuun, kuitenkin enintään kuudelta tunnilta.
Pöytäkirjamerkintä: Työtehtävät huomioiden ja tarpeettomien työmaalletulojen välttämiseksi on tärkeää, että sovitaan ennalta menettelytavat ja työaikajärjestelyt työn tekemisen estävän säähaitan osalta.
8 Muutoin noudatetaan työaikalakia (872/2019).
7 § Palkkaperusteet
Työpalkka määrätään joko ajan perusteella laskettavana aikapalkkana tai kokonaan tai osaksi työsuorituksen perusteella laskettavana suoritepalkkana.
8 § Aikapalkka
1 Palkkaryhmät 1.11.2023 alkaen
I Työt, jotka eivät edellytä ammatillista 10,21 euroa/h koulutusta ja joissa työ on vastuultaan
ja kuormituksiltaan normaalia.
II Työt, jotka edellyttävät ammatillista 10,75 euroa/h koulutusta tai pitkähköä työkokemusta
tästä työstä. Työ on luonteeltaan itsenäistä ja vastuullista.
III Työt, jotka vaativat erityisen pitkän 11,29 euroa/h oppimisajan sekä sisältävät erittäin
suuren vastuun. Työn kuormittavuus on suurta.
Perustuntipalkkataulukko 1.4.2024. Palkkaryhmä I 10,74 euroa/h
" II 11,31 euroa/h
" III 11,88 euroa/h Perustuntipalkkataulukko 1.4.2025.
Palkkaryhmä I 10,99 euroa/h
" II 11,57 euroa/h
" III 12,15 euroa/h
Ammattiin opiskelevalle harjoittelijalle maksetaan vähintään 75 prosenttia työ- kohtaisesta peruspalkasta.
Työntekijälle, jolla ei ole työkokemusta tehtävänään olevasta työstä, maksetaan vähintään 75 prosenttia työkohtaisesta peruspalkasta. Tätä työkohtaista perus- palkkaa alempaa palkkaa voidaan maksaa enintään neljän kuukauden ajan.
2 Henkilökohtainen aikapalkka
Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on hänen säännöllisen työajan käytännön tuntipalkkansa.
3 Tuotospalkkio
Aikapalkkaisessa työssä voidaan sopia aikapalkan lisäksi maksettavasta tuotos- palkkiosta, jonka suuruus määräytyy esimerkiksi tehdyn työsuoritteen määrän ja/tai laadun perusteella. Enintään 15 prosentin suuruista tuotospalkkiota laskettuna työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta ei oteta huomioon laskettaessa 4 ja 6 §:n mukaisia korotettuja palkkoja.
4 Ammattitutkintoraha
Kun työntekijä työsuhteensa aikana suorittaa turve- tai bioenergia-alan ammattitutkinnon, ja toimittaa työnantajalle siitä todistuksen, maksaa työnantaja hänelle kertakorvauksena 150 euron suuruisen ammattitutkintorahan.
9 §
Suoritepalkka
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työn tekemisestä suoritepalkalla. Suoritepalkkauksen käytön tulee olla tehtävänä olevaan työhön ja olosuhteisiin soveltuva sekä perustua tekijöihin, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa. Työntekijän suoritepalkan tulee ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka. Ellei suoritepalkkauksen käytöstä päästä sopimukseen tai työnantaja taikka työntekijä on irtisanonut siitä tehdyn sopimuksen noudattaen kuukauden irtisanomisaikaa, tehdään työ aikapalkalla.
Työntekijän ja työnantajan on sovittava ennen työn aloittamista työstä maksettava palkka tai palkkaperusteet. Em. tiedot on työntekijän sitä vaatiessa ilmoitettava hänelle kirjallisesti. Huomautukset palkanmaksuperustetta vastaan on tehtävä
viipymättä aiheen ilmaantuessa ja viimeistään työtä koskevan tilinmaksun yh- teydessä.
9.1- kohdassa mainitun suoritepalkka-ansion tarkistus suoritetaan työntekijä- kohtaisesti tarkistusta edeltävän kahden peräkkäisen palkanmaksukauden keski- ansion perusteella.
Jos suoriteperusteista työtä suorittava työntekijä joutuu työnantajasta johtuvasta syystä keskeyttämään työnsä, järjestetään hänelle keskeytyksen ajaksi muuta työtä, josta hänelle maksetaan joko ko. työn edellyttämä suoritepalkka, mikäli työ suoritetaan suoritetyönä, tai työehtosopimuksen 8 §:ssä määritelty henkilökohtai- nen aikapalkka kysymykseen tulevine lisineen, mikäli työ suoritetaan aikapalkalla.
10 §
Poikkeavan työajanlisä
Silloin kun työ tehdään kello 18-06 välillä, sen olematta ylityötä, maksetaan poikkeavan työajanlisänä 1,25 euroa tehdyltä työtunnilta.
Poikkeavan työajanlisä on 1,30 euroa tehdyltä työtunnilta 1.10.2024 lukien.
Poikkeavan työajanlisää ei oteta huomioon laskettaessa 4 ja 6 §:n mukaisia korotettuja palkkoja.
Poikkeavan työajanlisästä voidaan sopia paikallisesti toisin Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä.
11 § Palkanmaksu
Palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa. Palkanmaksu tapahtuu kuukauden 15. ja viimeinen päivä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkan maksamisesta tiettynä palkkapäivänä kerran kuukaudessa tapahtuvaksi. Samoin paikallisesti voidaan sopia siitä, että tasoittumisjakson kestäessä maksetaan palkka palkanmaksukausittain keskimää- räisen 40 tuntia/viikko mukaan riippumatta palkanmaksukaudella tehtyjen viik- kotyötuntien määrästä, mistä aiheutuva mahdollinen virhe oikaistaan tasoittumis- jakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Urakkapalkkauksessa työmäärään perustuvan palkan on oltava maksettuna vii- meistään 9 toimistopäivän kuluessa työn valmistumisesta, elleivät työnantaja ja työntekijä ole muuta sopineet.
Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähin- nä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Työntekijälle annetaan kirjallinen selvitys hänelle maksetuista palkoista ja kor- vauksista.
Muistutukset palkanmaksusta on tehtävä välittömästi aiheen ilmaannuttua, kui- tenkin viimeistään seuraavaan palkanmaksutapahtumaan mennessä sekä nostetun rahamäärän osalta palkanmaksutilaisuudessa.
Mikäli palkka on työnantajasta johtuvasta syystä työsuhteen kestäessä työntekijän
käytettävissä myöhemmin kuin edellä 1. kohdassa on sovittu, maksaa työnantaja työntekijälle korvauksena maksamatta olevalle määrälle viivästysajalta korkolain 4
§:n (340/2002) mukaisen koron.
Jos edellä mainittua palkanmaksujärjestystä ei voida noudattaa urakkatyön kestä- essä yhtä palkanmaksukautta kauemmin, maksetaan työntekijälle kultakin palkan- maksukaudelta ennakkoa arvioitua työmäärää vastaava määrä.
Työn valmistuttua lopputilitys tehdään edellä 1. kohdassa olevaa määräystä noudattaen.
Työntekijän työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päättymistä lähinnä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.
Keskituntiansio
Työntekijän keskituntiansio lasketaan jakamalla työntekijän edellisen kahden pal- kanmaksukauden tehdyn työajan palkka ilman yli- ja sunnuntaityökorvauksia ko. palkanmaksukausiin sisältyvillä tehdyillä työtunneilla.
12 §
Matkakustannusten korvaukset 1.11.2023 lukien
1 Kullekin työntekijälle osoitetaan työsuhteen alussa kokoontumispaikka, joka voi olla urakoitsijan korjaamohalli, suolla oleva sosiaalitila, parakki tai huoltotila, urakoitsijan tai työntekijän asuinpaikka tai vastaava. Työpaikan muuttuessa työnantaja ja työntekijä sopivat vastaavasti uuden kokoontumispaikan.
Työntekijäkohtaisesti sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken ne työmaat, jotka muodostavat kokonaisuuden, jolla alueella ei makseta tämän §:n mukaisia matkakustannusten korvauksia.
2 Oman ajoneuvon käyttökorvausten, päivärahojen ja ateriakorvauksen laskentaläh- töpiste on 12.1-kohdan mukainen kokoontumispaikka.
3 Päivärahaa suoritetaan, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työnte- kijän 12.1-kohdan mukaisesta kokoontumispaikasta tai, kun työmatka ulottuu toisen kunnan alueelle, yli 5 kilometrin etäisyydelle kunnan rajasta.
Osapäivärahaa suoritetaan 22 euroa, kun matka on kestänyt:
1) yli 8 tuntia; tai
2) yli 6 tuntia, jos enemmän kuin 3 tuntia matkasta on tapahtunut kello
16.00 - 7.00 välisenä aikana.
Kokopäivärahaa suoritetaan 48 euroa, kun työmatka on kestänyt yli 12 tuntia.
Kokopäiväraha on 51 euroa 1.1.2024 alkaen
4 Milloin työmatkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työntekijä on aterioi- nut tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä 12.1-kohdan mukaisesta kokoontumispaikasta ja matka on kestänyt yli 6 tuntia, suoritetaan hänelle tästä ateriakorvausta 12 euroa.
Ateriakorvaus on 12,75 euroa 1.1.2024 alkaen.
5 Työntekijän oman ajoneuvon käyttökorvauksien suuruudet ovat seuraavat: Henkilöauto 0,53 euroa/km
Moottoripyörä 0,41 euroa/km
Mopo 0,22 euroa/km
Käyttökorvaukset 1.1.2024 alkaen
Henkilöauto 0,57 euroa/km
Moottoripyörä 0,44 euroa/km
Mopo 0,23 euroa/km
13 §
Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivä
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen uudenvuoden päivää, loppiaista, pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa tai ensimmäistä taikka toista joulupäivää, maksetaan arkipyhäkorvauksena henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka kahdeksalta tunnilta, kuitenkin vain mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä.
Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä tai itsenäisyyspäivänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.
14 § Vuosiloma
Oikeus vuosilomaan, lomapalkka ja lomakorvaus
Työntekijän oikeus vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän maaliskuun 31. päivään mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työntekijän vuosilomapalkka on hänen keskimääräinen päiväpalkkansa kerrottu- na lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella. Työntekijän keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla hänelle lomanmääräytymisvuonna työssäoloajalta maksettu palkka tehdyillä työtunneilla, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, ja kertomalla näin saatu luku kahdeksalla.
Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työntekijän keskimääräisenä päiväpalkkana käytetään vähintään hänen lomaa edeltävän henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaista palkkaa kahdeksalta tunnilta. Tällainen sopimus on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla päättymään irtisanomista seuraavan omanmääräytymisvuoden alussa.
Lomapäivien lukumäärä Kerroin 2 1,8
3 | 2,7 |
4 | 3,6 |
5 | 4,5 |
6 | 5,4 |
7 | 6,3 |
8 | 7,2 |
9 | 8,1 |
10 | 9,0 |
11 | 9,9 |
12 | 10,8 |
13 | 11,8 |
14 | 12,7 |
15 | 13,6 |
16 | 14,5 |
17 | 15,5 |
18 | 16,4 |
19 | 17,4 |
20 | 18,3 |
21 | 19,3 |
22 | 20,3 |
23 | 21,3 |
24 | 22,2 |
25 | 23,2 |
26 | 24,1 |
27 | 25,0 |
28 | 25,9 |
29 | 26,9 |
30 | 27,8 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden.
Osa-aikaeläkkeellä olevien osalta vuosilomapalkkaetuudet määräytyvät siinä suhteessa, kun työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika on kokoaikaisen työn säännölliseen työaikaan.
Lomaltapaluuraha
Vuosilomalain mukaiselta vuosilomalta palanneelle työntekijälle maksetaan lomal- tapaluurahana 50 prosenttia hänen lomapalkastaan lomaltapaluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.
Lomaltapaluuraha maksetaan työhön palanneelle työntekijälle myös, mikäli työntekijä välittömästi vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai lomautuksen, sairauden taikka tapaturman takia.
Lomaltapaluuraha maksetaan myös eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle.
15 §
Sairausajan palkka ja terveystarkastukset
1 Sairausajan palkka
Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, työkyvyttömyysajalta sairausajan palkkaa seuraavin edellytyksin alla mainituilta työsuhteen yhdenjaksoisesta kestosta ennen työkyvyttömyyden alkua riippuvilta ajanjaksoilta:
Työsuhteen kesto Ajanjakson pituus
Vähintään 1 kuukauden 10 päivää
Vähintään 6 kuukautta 21 päivää
Vähintään 3 vuotta 35 päivää
Vähintään 5 vuotta 42 päivää
Sairausajan palkkaa maksetaan yllä mainittuihin ajanjaksoihin sisältyviltä työ- päiviltä. Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sairauspäivän alusta tai, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Työsuhteen yhdenjaksoista kestoa tarkasteltaessa siihen lasketaan mukaan saman työnantajan palveluksessa tehtyjen yhdenjaksoisten työkausien täydet työssäolokuukaudet edellyttäen, että perättäiset kaudet ovat seuranneet toistaan enintään vuoden väliajoin.
Jos sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, työnantaja
maksaa työntekijälle 50 prosenttia sairausajan palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä.
Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.
Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu niin kauan, että sairausvakuutus- lain mukainen oikeus sairauspäivärahaan on alkanut, maksetaan sairausajan palkka myös ensimmäiseltä sairauspäivältä.
Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluustaan maksetaan sairausajan palkka laskemalla poissaolojaksot yhteen ja maksamalla palkka siten kuin kyseessä olisi ollut yksi sairastumisjakso.
1 Menettelytavoista
Sairausajan palkan maksaminen edellyttää työntekijän viivyttelemättä työnantajalle toimittamaa ja työnantajan hyväksymää selvitystä sairaudesta tai tapaturmasta, joka estää työntekijän työnteon.
Hyväksyttävänä selvityksenä työkyvyttömyydestä pidetään työntekijän omaa ilmoitusta lyhytkestoisissa (esimerkiksi flunssa tai ripuli) enintään kaksi vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa, ellei ole työntekijän ja työnantajan kesken ole toisin sovittu.
Tällöin voidaan sopia myös:
– ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan
– rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään
– hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua
– työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus
Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.
Työnantajan järjestämän työterveyshuollon käyttö on ensisijaista. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää selvitystä tai lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Samoin perustellusta syystä työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi enintään kaksi vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa, joissa lähtökohtana on työntekijän oma ilmoitus. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
3 Sairausajanpalkan maksaminen
Xxxxxxx työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia korvausta ansion mene- tyksestä sairausvakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Jos palkka on jo maksettu, työnantajalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.
Pöytäkirjamerkintä:
Sopijapuolet toteavat 15 §:n 2 kohdan osalta meneteltäväksi siten, että työnantaja maksaa työntekijälle hänelle kuuluvan täyden saira- usajan palkan ja perii sitten itselleen työntekijän antaman valtakirjan nojalla tälle 2 kohdan mukaan mahdolliset tulevat muut korvaukset.
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai vamman tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan tai muulla tuottamuksella.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.
Työntekijän sairausajan palkka määräytyy hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaan.
4 Terveystarkastukset
Työterveydenhuoltolain (1383/2001) 3 luvun 12 § 1 momentin 2-kohdan sekä valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:n mukaisiin alku- ja määräaikaistar- kastuksiin sekä niistä johtuviin lääkärin määräämiin, työssä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä johtuviin lisätarkastuksiin työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan menetetyltä työajalta ansionmenetys kuten sairausajan palkka.
Työhöntulotarkastuksen tapahtuessa ennen työsuhteen alkamista suoritetaan ansionmenetyskorvaus tarkastuspäivältä työkohtaisen peruspalkan mukainen palkka.
Tarkastuksiin osallistumisesta aiheutuvat matka- ja muut välittömät kustannukset
maksaa työnantaja.
16 §
Työntekijän erinäiset etuudet
1 Perhevapaat
Työntekijän raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen vanhempainvapaata, maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n tarkoittamalta vanhempainvapaan ajalta henkilökohtainen aikapalkka enintään kuuden päivän ajanjaksolta.
Vapaan pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kahta kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.
Maksamismenettelyn osalta noudatetaan soveltuvin osin sairausajanpalkanmaksua koskevia määräyksiä.
2 Sairaan lapsen hoito
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työ- ehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäi- sestä poissaolosta, kuitenkin enintään kolmelta päivältä. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Edellä sanottua sovelletaan myös adoptiolapsiin, yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin.
Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyö- hön. Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltajista.
Sopijapuolet suosittelevat, että tämän kohdan mukaisessa työstä poissaolon jär- jestelyssä otetaan huomioon turvetuotantoalan työntekijän työstä poissaolon mah- dollisesti tuotannolle aiheuttamat haittavaikutukset. Tämä koskee erityisesti työntekijää, joka toimii tuotantokoneen ainoana käyttäjänä.
Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 § 2 momentin 2 kohdan mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 23d §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoi- toon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittu- aan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
3 Merkkipäivät
Työntekijälle myönnetään vapaapäivä hänen avioliittoon vihkimispäivänään ja työntekijän täyttäessä 50 tai 60 vuotta, milloin em. päivä sattuu hänen työpäiväkseen. Edellä mainitulta päivältä maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka.
Työntekijälle myönnetään vapaapäivä hänen lähiomaisensa hautajaispäivänä, milloin em. päivä sattuu hänen työpäiväkseen. Edellä mainitulta päivältä maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka. Lähiomaisena pidetään työntekijän puolisoa, lasta ja xxxxxxxxx, vanhempia, veljiä ja sisaria sekä aviopuolison vanhempia, joihin rinnastetaan avopuolison, jonka kanssa työntekijällä on yhteisiä huollettavia lapsia, sekä rekisteröidyn kumppanin vanhemmat.
Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata.
17 § Työturvallisuus
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuu- teen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä noudatetaan.
Työntekijän tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoituksessa antamia ohjeita sekä käyttää mainittujen säännösten edellyttämiä, työnantajan heidän käyttöönsä asettamia suojavälineitä.
18 §
Työntekijä on velvollinen heti huomauttamaan havaitsemistaan työturvallisuutta vaarantavista seikoista.
Työvälineet ja suojavaatetus
Työnantaja asettaa työntekijän käytettäväksi kaikki työssä tarvittavat työvälineet ja lisäksi tarvittaessa suojapuvun. Mikäli olosuhteet niin vaativat, luovuttaa työnantaja työntekijän käytettäväksi myös sadevaatteet, suojakäsineet, turvajalkineet ja kaivutyössä vedenpitävät jalkineet.
Moottori- ja raivaussahatöissä työnantaja varaa työntekijän käyttöön tarkoitukseen hyväksytyn suojakypärän kuulo- ja silmäsuojineen, turvasaappaat sekä viiltosuojin varustetun suojapuvun. Jos työ on lyhytaikaista ja työntekijällä on edellä mainitut asianmukaiset varusteet, voidaan paikallisesti sopia niiden käyttämisestä näissä töissä 2,50 euroa/työpäivä suuruista varustekorvausta vastaan.
19 §
Kun työntekijä käyttää työssään omaa moottori- tai raivaussahaa, suoritetaan tästä työvälinekorvauksena 5 euroa käyttötunnilta.
Ryhmähenkivakuutus
20 §
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä sovittu.
Luottamusmiehet
Luottamusmiesten osalta noudatetaan, mitä siitä on osapuolten välillä erikseen sovittu.
21 § Asiamiehet
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon paikallista valvontaa sekä sopimusta sovellettaessa ehkä syntyvien erimielisyyksiin selvittelyä varten asettaa kumpikin sopijapuoli erikseen määrättävillä alueilla toimivia asiamiehiä.
Asiamiehellä on oikeus tarvittaessa käydä työmailla ilmoitettuaan siitä ensin työnantajalle.
Työnantajan tulee pyydettäessä näyttää ja selostaa asiamiehille palkkaukseen liittyviä asioita, jollaisiksi on katsottava palkkauksen perusteet, keskimääräinen ansiotaso ja palkkalistat.
22 §
Erimielisyyksien ratkaiseminen
Mikäli työntekijällä on muistutettavaa tämän sopimuksen tai siihen liittyvien muiden sopimusten tulkintaa tai soveltamista vastaan, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä työnantajalle.
Erimielisyydet on pyrittävä selvittämään paikallisesti työntekijän, mahdollisen luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Selvittelyssä yhteisesti todetut virheet on oikaistava.
Paikallisesti ratkaisematta jäänyt erimielisyys voidaan saattaa sopijapuolten asettamien asiamiesten käsiteltäväksi.
Mikäli asiamiehet pääsevät yksimielisyyteen asian ratkaisemisesta, jättävät he esityksensä osapuolille. Palkkausta koskevasta paikallisesta erimielisyydestä näin annettu ratkaisu on molempia osapuolia sitova. Jos kyseessä on muu erimielisyys eikä jompikumpi osapuoli esitystä hyväksy, saatetaan asia sopijapuolten käsiteltäväksi. Samoin on meneteltävä, milloin asiamiehet eivät pääse yksimielisyyteen.
Asiamiehet laativat asiasta muistion, jossa kerrotaan lyhyesti erimielisyyden aihe ja osapuolten kannat asiassa.
Sopijapuolten väliset erimielisyysneuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa niitä koskevan esityksen tekemisestä.
Tässä pykälässä tarkoitettujen neuvottelujen kestäessä ei asian johdosta saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin.
Sopijapuolten välisestä erimielisyysneuvottelusta on laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta.
23 §
Sopijapuolet toteavat, ettei työntekijän tässä pykälässä tarkoitettu toiminta saa olla aiheena hänen työsuhteensa ehtojen huonontamiseen.
Paikallinen sopiminen
Tässä työehtosopimuksessa erikseen mainituista määräyksistä voidaan Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksessä poiketa paikallisesti sopimalla.
Paikallissopimus on tehtävä ensisijaisesti kirjallisesti ja oltava irtisanottavissa enintään kahden kuukauden irtisanomisajalla, ellei sopimus ole tehty määräaikaiseksi.
Paikallinen sopiminen tapahtuu ensisijassa työnantajan ja luottamusmiehen välillä.
24 §
Sopimuksen voimassaoloaika
Sopimuskausi alkaa 1.11.2023 ja päättyy 31.10.2025.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Helsingissä, 27. marraskuuta 2023
Koneyrittäjät ry Teollisuusliitto
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1 §
Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala
1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnanta- jan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoi- tuksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa turvetuotantoalan työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvissa yrityksissä, joiden palveluksessa on vähintään viisi mainitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa toistaiseksi jatkumaan tarkoitettuun työsuhteeseen otettua työnte- kijää.
2 §
Luottamusmiehen valitseminen
1 Jäsenyrityksen palveluksessa olevat työntekijät valitsevat marras- joulukuussa kahdeksi vuodeksi kerrallaan keskuudestaan luottamus- miehen. Luottamusmiesvaali ja sen ehdokasasettelu on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.
2 Luottamusmiehen tulee olla perehtynyt yrityksen olosuhteisiin sen työntekijänä.
3 Ammattiosaston on vahvistettava valinta ja saatettava se kirjallisesti työnantajan tietoon, minkä jälkeen luottamusmies saavuttaa tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiesaseman.
4 Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuusliitto ry:n rekisteröityä alayhdistystä.
3 §
Luottamusmiehen työsuhde
1 Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
2 Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.
3 Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
4 Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtu-
vaa ansiokehitystä.
5 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan luottamusmiehen normaalilla työntekoalueella. Mikäli yhteisesti tode- taan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännös- tä kuitenkin poiketa.
6 Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisa- noa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
7 Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimus- lain 8 luvun säännöksiä.
8 Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan luottamusmiehelle suoritettava korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun säännösten mukaisesti.
9 Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen työtekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiesteh- tävänsä päättymisen jälkeen.
10 Luottamusmies säilyttää asemansa liikkeen luovutustilanteissa kuten luottamusvaltuutettu.
4 §
Luottamusmiehen tehtävät
1 Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
2 Luottamusmies edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
3 Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikut- tavat tiedot.
5 §
Luottamusmiehelle annettavat ansio-, yms. tiedot
1 Luottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada seuraavat yrityksen tä- män sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä koskevat tiedot:
- Työntekijän suku- ja etunimet sekä osoite
- Palkkausperusteet
- Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä
Tiedot on annettava työnantajan saatua tiedon luottamusmiehen valinnasta ja työntekijämäärän muuttuessa. Tiedot on annettava tarvittaessa kirjallisesti. Luottamusmiehelle annetaan kaikista yri- tyksen tämän sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä palveluk-
seentuloaikatieto irtisanomis- ja lomauttamistapauksissa.
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden kulloinkin voimassa oleviin palk- kausperusteisiin.
2 Luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtä- viensä hoitamista varten.
6 §
Luottamusmiestehtävien hoitaminen
1 Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvit- taessa vapautusta työstään.
Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomiota kiinnitettävä mm.
- yrityksen tämän sopimuksen piirin kuuluvien työnte- kijöiden lukumäärään, toiminnan luonteeseen ja alu- eelliseen laajuuteen
- yrityksessä tämän sopimuksen piirissä olevien työnte- kijöiden osalta käytössä olevien palkkausjärjestelmien sekä niiden edellyttämään neuvottelutarpeeseen
- muiden luottamusmiehelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvien tehtävien määrään.
7 §
Ansiomenetyksen korvaaminen
1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työ- aikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kans- sa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
2 Työnantaja korvaa luottamusmiehelle myönnetystä vapautuksesta johtuvan ansion menetyksen. Jos luottamusmies suorittaa työnanta- xxx kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Luottamusmiehelle maksetaan korvauksena työajan ulkopuolella tehtävästä työstä 37,50 €/kk sopimuskauden ajan.
3 Ansiomenetyksen korvaus suoritetaan sairausajan palkkaa koskevan määräysten mukaan.
4 Työnantajan kanssa sovittujen luottamustehtävien yhteydessä teh- dyistä matkoista suoritetaan korvaus turvetuotantoalan työehtosopimuksen 12 §:n mukaan.
8 §
Luottamusmiehen koulutus
1 Luottamusmiehellä on tilaisuus osallistua, milloin se aiheuttamatta
tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle käy päinsä, osapuolten hyväk- symälle työsuhdeasioita käsittelevälle enintään 5 työpäivän mittai- selle kurssille, jolta ajalta työnantaja korvaa hänen ansiomenetyk- sensä tämän sopimuksen 7.3 kohdassa määritellyllä tavalla.
9 § Voimassaolo
2 Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on annettava työnantajalle vähintään 4 viikon ennen kurssin alkua. Mikäli työnantaja epää luottamusmiehen osallistumisen kurssille, niin hänen on ilmoitettava luottamusmiehelle viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkamista epäämisen syy.
Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2023 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanottavissa päättymään samanaikaisesti turvetuotantoalan työehtosopimuksen kanssa kahden kuukauden irtisanomisajalla.
Helsingissä, 27. marraskuuta 2023
Koneyrittäjät ry Teollisuusliitto
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 § Voimassaolo
Sopimuskausi alkaa 1.11.2023 ja päättyy 31.10.2025.
2 §
Sopimuskauden palkantarkistukset
Yleiskorotus 1.4.2024
38 s/h 1.4.2024 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien, mikäli Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksessä ei muuta paikallisesti sovita.
Perustuntipalkkataulukko 1.4.2024. Palkkaryhmä I 10,74 euroa/h
" II 11,31 euroa/h
" III 11,88 euroa/h Yleiskorotus 1.4.2025
26 s/h 1.4.2025 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien, mikäli Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksessä ei muuta paikallisesti sovita.
.
Perustuntipalkkataulukko 1.4.2025.
Palkkaryhmä I 10,99 euroa/h
" II 11,57 euroa/h
" III 12,15 euroa/h
Poikkeavan työajanlisä 1,30 euroa/h 1.10.2024 lukien.
3 § Tekstimuutokset
Sovitut tekstimuutokset poistettuja kohtia lukuun ottamatta on lihavoitu allekirjoituskappaleisiin.
4 §
Kustannusten korvaukset
Työehtosopimuksen 12 §:n matkakustannusten korvaukset sopimuskauden aikana muuttuvat samassa suhteessa kuin verohallituksen niitä koskevat pää- tökset muuttuvat 1.1.2025.
5 §
Pöytäkirjan tarkastus
Osapuolet ovat tarkastaneet pöytäkirjan allekirjoittaessaan. Helsingissä 27. marraskuuta 2023
Koneyrittäjät ry Teollisuusliitto ry
SIGNATURES ALLEKIRJOITUKSET UNDERSKRIFTER SIGNATURER UNDERSKRIFTER
This documents contains 22 pages before this page Tämä asiakirja sisältää 22 sivua ennen tätä sivua Detta dokument innehåller 22 sidor före denna sida Dokumentet inneholder 22 sider før denne siden Dette dokument indeholder 22 sider før denne side
authority to sign | asemavaltuutus | ställningsfullmakt | autoritet til å signere | myndighed til at underskrive |
representative | nimenkirjoitusoikeus | firmateckningsrätt | representant | repræsentant |
custodial | huoltaja/edunvalvoja | förvaltare | foresatte/verge | frihedsberøvende |