TYÖEHTOSOPIMUS

Digia Oyj

TYÖEHTOSOPIMUS

DIGIA PUBLIC

SISÄLLYSLUETTELO

1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 4

1.1 Soveltamisala 4

1.2 Työrauha 4

1.3 Työnjohto-oikeus 4

1.4 Perusoikeudet 4

1.5 Liitteet 4

1.6 Sopimuksen voimassaolo 5

2 TYÖSUHDE 5

2.1 Työsuhteen alkaminen 5

2.2 Työsuhteen päättyminen 5

3 PALKKAUS 6

3.1 Palkat 6

3.2 Palkantarkistukset 6

4 TYÖAIKA 7

4.1 Säännöllinen työaika päivätyössä 7

4.2 Säännöllinen työaika vuorotyössä 7

4.3 Liukuva työaika 7

4.4 Työaikapankki 8

4.5 Erilliset lisät 8

4.6 Lisä-, yli- ja sunnuntaityö 8

4.7 Varallaolo ja hälytystyö 9

5 MATKUSTAMINEN 10

5.1 Yleiset määräykset 10

5.2 Matkakustannusten korvaaminen 10

6 POISSAOLOT 11

6.1 Työntekijän sairastuminen 11

6.2 Lääkärintarkastukset 12

6.3 Perhevapaat 12

6.4 Muut poissaolot 13

7 VUOSILOMA JA LOMARAHA 14

7.1 Vuosiloma 14

7.2 Lomaraha 14

8 MUUT MÄÄRÄYKSET 16

8.1 Luottamushenkilö ja työsuojeluvaltuutettu 16

8.2 Paikallinen sopiminen 16

8.3 Neuvottelujärjestys 17

8.4 Jäsenmaksun periminen 18

8.5 Ryhmähenkivakuutus 18

8.6 Kokoontuminen työpaikoilla 18

8.7 Irtisanominen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 18

9 ALLEKIRJOITUKSET 19

LIITTEET 20

LIITE 1: Vuorotyö 21

LIITE 2: Matka-ajan ohje 23

LIITE 3: Liukuvan työajan ohje 25

LIITE 4: Työaikapankkisopimus 28

1 YLEISET MÄÄRÄYKSET

1.1 Soveltamisala

Työehtosopimusta sovelletaan Digia Oyj:n ja Digia Finland Oy:n työsopimussuhteessa olevaan henkilöstöön.

Sopimus ei koske yrityksen johtoa eikä sellaisessa asemassa olevia, jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työehtoja määrättäessä. Tällaisia henkilöitä ovat Digian johtoryhmän jäsenet sekä keskeisten liiketoimintayksiköiden vetäjät ja näihin rinnastettavat johtajat.

1.2 Työrauha

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen, sen yksittäisiin määräyksiin tai liitteisiin, ovat kiellettyjä sopimuksen voimassa ollessa.

1.3 Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

1.4 Perusoikeudet

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

1.5 Liitteet

Työehtosopimuksen liitteinä ovat:

1. Vuorotyö

2. Matka-ajan ohje

3. Liukuvan työajan ohje

4. Työaikapankkisopimus

Liite 1 on osa tätä työehtosopimusta. Työehtosopimuksen liitteet 2–4 eivät ole tämän työehtosopimuksen osa eikä niillä ole työehtosopimuksen oikeusvaikutuksia. Liitteet ovat luonteeltaan informatiivisia ja ne kuvaavat työehtosopimuksen solmimishetken tilannetta.

1.6 Sopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus on voimassa sopimuksen allekirjoittamisesta alkaen 30.4.2025 saakka, jonka jälkeen se on voimassa toistaiseksi ja on irtisanottavissa kirjallisesti kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla.

Mikäli osapuoli irtisanoo työehtosopimuksen mainittua irtisanomisaikaa noudattaen, sopimus päättyy kokonaisuudessaan kaikkien osapuolten osalta irtisanomisajan päätyttyä.

2 TYÖSUHDE

2.1 Työsuhteen alkaminen

Työsopimus tehdään kirjallisesti.

Työsuhteen alussa sovitaan lähtökohtaisesti kuuden (6) kuukauden koeajasta, jonka aikana työsopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa ilman irtisanomisaikaa. Alle 12 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

2.2 Työsuhteen päättyminen

Työntekijän on irtisanoessaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja, mikäli pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu tai irtisanomistilanteessa muuta sovita:

 2 viikkoa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään viisi vuotta.

 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta.

Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ovat irtisanomisajat seuraavat, ellei pidemmistä irtisanomisajoista ole sovittu tai irtisanomistilanteessa muuta sovita:

 2 viikkoa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden.

 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden mutta enintään neljä vuotta.

 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta.

 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta.

 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.

Työnantajan noudattama irtisanomisaika ei voi olla työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa, ellei irtisanomistilanteessa muuta sovita.

3 PALKKAUS

3.1 Palkat

Työntekijän palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella huomioiden vaadittu ammattipätevyys ja osaaminen sekä tehtävän vaativuus yrityksen palkkapolitiikan mukaisesti. Osa kokonaisansiosta voi muodostua työpaikkakohtaisesti määritettyjen muuttuvien palkkatekijöiden perusteella.

Työehtosopimuksen minimipalkkataulukkona noudatetaan kulloinkin voimassa olevan tai viimeisimmän valtakunnallisesti sovitun Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen vähimmäispalkkataulukkoa.

Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkka luvulla 158.

Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

Harjoittelijan palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta. Tällaisen harjoittelun yhteispituus voi olla enintään vuoden, kun otetaan huomioon harjoittelujen yhteenlaskettu kestoaika. Palkoista voidaan sopia muuta sellaisten harjoittelijoiden kanssa, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa koulutusta ja kokemusta.

Kesätyöntekijän ja/tai oppisopimusoppilaan palkka määräytyy suhteessa tehtävän mukaiseen palkkaan.

3.2 Palkantarkistukset

Luottamushenkilöt ovat paikallisesti sopineet työnantajan kanssa palkkaratkaisusta vuosille 2023 ja 2024 tämän työehtosopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Palkantarkistukset toteutetaan yrityksen palkkapolitiikan mukaisesti.

Tämän jälkeen palkkaratkaisusta neuvotellaan vuosittain paikallisesti. Jos paikallista sopimusta palkkaratkaisusta ei ole saavutettu viimeistään maaliskuun 31. päivä, työehtosopimuksen osapuoli voi irtisanoa tämän työehtosopimuksen päättymään huhtikuun 30. päivä. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti viimeistään maaliskuun 31. päivä.

4 TYÖAIKA

4.1 Säännöllinen työaika päivätyössä

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.

Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi on kalenterivuorokausi, ellei paikallisesti toisin sovita.

Lauantait ja sunnuntait ovat lähtökohtaisesti vapaapäiviä. Jos yrityksen toiminta jatkuu myös viikonloppuna, vapaat voidaan antaa muinakin viikonpäivinä, kunhan vapaata on keskimäärin 2 päivää viikossa, ja ne annetaan peräkkäisinä päivinä.

Työpäivän keskelle kuuluu päivittäinen lounastauko, jos työpäivän pituus on vähintään kuusi (6) tuntia. Lounastaukoa ei lueta työaikaan. Työaikaan sisältyvä virvoketauko on kaksi kertaa päivässä.

Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä viikoittaista työaikaa, ovat muulle arkipäivälle kuin lauantaille sijoittuvat:

 uudenvuodenpäivä

 loppiainen

 pitkäperjantai

 pääsiäismaanantai

 vapunpäivä

 helatorstai

 juhannusaatto

 itsenäisyyspäivä

 jouluaatto

 joulupäivä

 tapaninpäivä.

4.2 Säännöllinen työaika vuorotyössä

Säännöllinen työaika voidaan järjestää vuorotyöksi työaikalakiin perustuvia säännöllisen työajan määräyksiä noudattaen. Vuorotyössä noudatettavat menettelytavat on tarkemmin kuvattu liitteessä 1. Työehtosopimuksen liite 1 on tämän työehtosopimuksen osa ja liitteellä on työehtosopimuksen oikeusvaikutukset.

4.3 Liukuva työaika

Yrityksessä sovelletaan työnantajan kulloinkin voimassa olevaa liukuvan työajan ohjetta. Tämän työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleva ohje on liitteenä 3. Liite kuvaa yhtiön käytäntöä ja toimintaperiaatteita, eikä liite ole sopimuksellisesti osa tätä työehtosopimusta.

4.4 Työaikapankki

Yrityksessä on käytössä kulloinkin henkilöstön edustajan kanssa sovittu työaikapankki. Tämän työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleva ohje on liitteenä 4. Liite kuvaa yhtiön käytäntöä, eikä liite ole sopimuksellisesti osa tätä työehtosopimusta, vaan työaikalain tarkoittama sopimus työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.

4.5 Erilliset lisät

Vuorotyölisät

Vuorotyölisistä sovitaan paikallisesti.

Ilta- ja yötyölisät

Milloin työntekijä joutuu tekemään työtä klo 18.00 ja 22.00 välillä, maksetaan tällaisesta työstä iltatyölisää 1.5.2023 alkaen 4,87 € tunnilta. Klo 22.00 ja 06.00 välisellä ajalla tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 1.5.2023 alkaen 9,68 € tunnilta. Iltatyölisä on 1.5.2024 alkaen 4,99 € tunnilta ja yötyölisä 9,98 € tunnilta.

Lisiä ei kuitenkaan makseta ylityöstä, hälytystyöstä tai liukuvan työajan sijoittamisesta ilta- aikaan.

Ilta- ja yötyölisästä voidaan sopia paikallisesti toisin.

Lisiä tarkastellaan vuosittain palkantarkistusten yhteydessä.

4.6 Lisä-, yli- ja sunnuntaityö

Lisätyötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehdään sovitun säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan (8 h päivässä ja 40 h viikossa) välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen tarkoittaman säännöllisen enimmäistyöajan (7,5 h päivässä ja 37,5 h viikossa) ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan (8 h päivässä ja 40 h viikossa) välisenä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka.

Ylityötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehdään yli lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärien (8 h päivässä ja 40 h viikossa). Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sekä kello 17 jälkeen uudenvuoden aattona tehdystä ylityöstä maksetaan työaikalain mukaan yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen sunnuntailisä kaikilta kyseisenä päivänä tehdyiltä tunneilta. Jos työntekijän suorittama työ jatkuu työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta

laskettaessa edellisen työvuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen työvuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvata vastaavana korotettuna vapaa-aikana. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

4.7 Varallaolo ja hälytystyö

Varallaolo

Varallaolosta ja sen korvaamisesta sovitaan työntekijän kanssa. Varallaolokorvaus on 30–50 % työntekijän säännöllisestä perustuntipalkasta.

Varallaolon korvausta määriteltäessä otetaan huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset:

 Varallaoloaika pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi, eikä sitä lueta työaikaan.

 Varallaoloaika keskeytyy, kun työntekijä kutsun saatuaan ryhtyy työhön.

 Varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä varallaolotunnilta.

Jos työn tekeminen edellyttää matkustamista kohteeseen, lasketaan myös matka-aika työajaksi. Paikallisesti voidaan sopia erilaisista varallaolojärjestelmistä ja korvausperusteista.

Hälytystyö

Hälytystyöllä tarkoitetaan niin kiireelliseksi katsottua tehtävää, että työntekijä tämän takia joudutaan yllättäen kutsumaan takaisin työhön sen jälkeen, kun hän on jo ehtinyt poistua työpaikalta tai etätyössä lopettanut työnteon. Hälytys tehdään säännöllisen työajan ulkopuolella.

Hälytystyöhön rinnastettavaksi työsuoritukseksi katsotaan myös työnantajan, asiakkaan tai muiden työntekijöiden kanssa käytävät työhön liittyvät puhelinkeskustelut tai yhteydenotot, joissa työntekijä vapaa-aikanaan antaa viankorjaustoiminnasta tarkoituksenmukaisia toimintaohjeita tai määräyksiä.

Hälytystyössä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan mukaan. Kutsu annettu:

a) Ennen klo 21.00 tai työntekijän vapaapäivänä: 2 tunnin säännöllinen perustuntipalkka.

b) Klo 21.00–06.00 tai kirkollisena juhlapäivänä, jouluaattona, juhannusaattona, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä: 4 tunnin säännöllinen perustuntipalkka.

Mikäli hälytystyön suorittaminen edellyttää matkustamista, rinnastetaan matka-aika työaikaan.

Lyhyemmältä kuin tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Mikäli tehty työ on vuorokautista ylityötä, on hälytystyönä tehdyn työn ylityökorvaus heti 100 %.

Hälytystyön määräyksistä ja korvauksista voidaan paikallisesti sopia toisin.

5 MATKUSTAMINEN

5.1 Yleiset määräykset

Työntekijän tulee suorittaa työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että matkaan ei kulu aikaa ja siitä aiheutuu kustannuksia vain sen verran kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

Yrityksessä sovelletaan työnantajan kulloinkin voimassa olevia matkustukseen liittyviä ohjeita ja käytäntöjä koskien myös vapaa-ajalla tapahtuvaa matkustamista.

5.2 Matkakustannusten korvaaminen

Työmatka ja päivärahaan oikeuttava matkavuorokausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee työmatkalle työpaikaltaan tai erikseen sovittaessa kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja ne päättyvät silloin, kun työntekijä palaa työpaikalleen tai säännöllisen työajan jo päätyttyä suoraan kotiin. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

Työnantaja korvaa työntekijälle hyväksytystä työmatkasta aiheutuneet matkakulut. Matkakuluja ovat esimerkiksi päivärahat, majoituskustannukset ja matkalippujen hinnat sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa selvittää yhdessä kustannusvastuullisen kanssa ennen matkalle lähtöä.

Päiväraha

Päiväraha maksetaan, kun työntekijän työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 30 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakituisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä kummasta paikasta matkalle lähdetään. Lisäksi työntekemispaikan on oltava vähintään 15 kilometrin etäisyydellä sekä työntekijän vakituisesta työpaikasta että asunnosta. Muilta osin päivärahan maksuperusteet ja suuruus määräytyvät verohallinnon kulloinkin voimassa olevien verovapaita matkakustannusten korvauksia koskevan päätöksen ja ohjeiden mukaan. Verohallinnon päätökset ja ohjeistukset eivät ole osa tätä työehtosopimusta.

Korvaus oman auton käytöstä

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä verohallinnon vuosittain verovapaaksi vahvistaman suuruinen korvaus.

Xxxxxxx työntekijä joutuu tulemaan hälytystyöhön tai ylityöhön tai poistumaan hälytystyöstä tai ylityöstä sellaisena vuorokauden aikana, jona säännölliset kulkuyhteydet puuttuvat, tai jos hänet kutsutaan hälytystyöhön niin kiireellisesti, että työpaikalle on mahdoton ehtiä yleisellä kulkuneuvolla, suoritetaan työntekijälle matkakorvaus, tai jos hän on käyttänyt omaa ajoneuvoaan, korvaus oman ajoneuvon käyttämisestä.

Koulutusmatkat

Tässä kuvattuja matkakustannusten korvaamisen periaatteita sovelletaan myös työnantajan edellyttämiin koulutusmatkoihin.

Työmatkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin.

6 POISSAOLOT

6.1 Työntekijän sairastuminen

Sairausajan palkka

Sairausajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa, jos:

 työntekijä on sairastumisen tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksen mukaista työtä ja

 työtekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista, sen kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen alettua seuraavasti:

 alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta,

 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon,

 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon,

 vähintään 10 vuotta, kahdeksan viikon ajalta.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

Saman sairauden uusiutuminen

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti:

 Poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

 Palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.

Sairausajan palkanmaksun toteuttaminen

Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksamisen siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan lakisääteistä pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella työnantajan osaksi tai kokonaan kustantaman vakuutuksen perusteella.

6.2 Lääkärintarkastukset

Lääkärintarkastukset ja lääkärissäkäynnit on pyrittävä hoitamaan ensisijaisesti omalla ajalla, esimerkiksi liukuvaa työaikaa hyödyntäen. Mikäli tämä ei ole kohtuudella mahdollista, voidaan lääkärissäkäynti hoitaa työaikana. Asiasta tulee tällöin ilmoittaa esihenkilölle etukäteen.

Työntekijän lääkärissäkäynti työajalla on palkallista seuraavissa tapauksissa:

a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa tai tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Hoidolla tai hoitotoimenpiteellä tässä tarkoitetaan myös tarkkailua sairaalassa, kroonisen tai aikaisemman sairauden edellyttämää erikoislääkärin tarkastusta tai hoitotoimenpidettä tai äkillisen hammassairauden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä.

b) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.

Työntekijän käynnit työn edellyttämissä tai muissa lakisääteisissä lääkärintarkastuksissa luetaan työajaksi. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset.

6.3 Perhevapaat

Työntekijän oikeus raskaus- ja vanhempainvapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

a) Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan yhdenjaksoisen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta kuukausipalkkaa luontoisetuineen yhteensä enintään 76 (40 + 36) arkipäivältä. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään viisi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

b) Ei-synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään viisi kuukautta ennen vanhempainvapaan alkamista, maksetaan hänen vanhempainvapaansa ajalta kuukausipalkkaa luontoisetuineen yhteensä enintään vanhempainvapaan ensimmäiseltä 36 arkipäivältä. Ei-synnyttävällä vanhemmalla

tarkoitetaan henkilöä, jolla on sairausvakuutuslain mukainen oikeus vanhempainrahaan lapsen syntymän tai adoption perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut edellä tarkoitettua raskaus- tai vanhempainvapaan palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan työntekijältä päivärahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa palkan määrän.

6.4 Muut poissaolot

Lapsen sairaus

Alle 10-vuotiaan lapsen tai alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen enintään neljän työpäivän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksinhuoltajalle on se, että molemmat samassa taloudessa asuvat huoltajat ovat ansiotyössä tai toinen on opiskelija eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa tai kodin ulkopuolella tapahtuvan tutkintoon johtavan opiskelun vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Tarvittaessa työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta ja mahdollisen toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Lyhyt tilapäinen poissaolo perhesyistä

Palkallinen vapaa (1–5 päivää) perhepiirissä sattuvan äkillisen vakavan sairaustapauksen tai kuoleman takia sekä 1–2 päivän palkallinen poissaolo lähiomaisen hautajaisten takia. Vapaan pituudesta sovitaan työnantajan kanssa tilanteen olosuhteet ja tarvittava matka-aika huomioiden.

Perhepiirillä tarkoitetaan työntekijän lapsia, puolisoa, puolison lapsia ja muita työntekijän lähimpään perhepiiriin kuuluvia. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän lapsia, puolisoa, vanhempia, sisaruksia, lapsenlapsia sekä puolison lapsia.

Kutsunta, kertausharjoitukset ja yhteiskunnallinen toiminta

1. Työntekijän palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen tai naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeneiden info- ja valintatilaisuuteen.

2. Reservin kertausharjoituksen ajalta työntekijä on oikeutettu saamaan palkkansa, josta kuitenkin vähennetään valtion maksama reserviläispalkka. Täydennyspalveluksen ajalta, kuitenkin enintään viideltä päivältä, työntekijä on oikeutettu saamaan palkkansa, josta kuitenkin vähennetään valtion maksama täydennyspalveluspalkka. Naisten valmiusharjoitukseen osallistumisen ajalta työntekijä on oikeutettu saamaan palkkansa,

mikäli harjoitus osuus työntekijän työpäiväksi kuitenkin enintään yhdeltä päivältä 12 kuukauden aikana.

3. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston tai -hallituksen taikka lakisääteisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.

4. Työntekijän palkkaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana Akavan, YTN:n ja sen valtakunnallisten jäsenjärjestöjen sekä Tietoala ry:n liitto-, edustajisto- tai vuosikokoukseen, tai mainittujen järjestöjen hallituksen tai sen asettaman toimikunnan kokouksiin.

Merkki-, vihkimis- ja muuttopäivä

Työntekijällä on mahdollisuus yhden päivän palkalliseen poissaoloon seuraavissa tapauksissa:

 työntekijän oma 50-, 60- ja 70-vuotismerkkipäivä

 avioliittoon vihkimispäivä

 muuttopäivä, kuitenkin enintään kerran 12 kuukauden aikana.

Vapaan ajankohdasta sovitaan erikseen.

Kohdan 6.4 poissaolot eivät vähennä työntekijän vuosilomaetuuksia.

7 VUOSILOMA JA LOMARAHA

7.1 Vuosiloma

Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Yrityksessä sovelletaan työnantajan kulloinkin voimassa olevaa ohjeistusta vuosilomien pitämisestä ja vuosilomapäivien sijoittelusta.

Ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tullut työntekijä saa halutessaan mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palkatonta vapaata työstä siten, että palkallinen loma ja palkaton vapaa ovat yhteensä 2–4 viikkoa sijoitettuna kesä- ja/tai talvilomakaudelle.

7.2 Lomaraha

Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä pitää vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kesälomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana, mikäli liiketoiminnan tilanne sen sallii ja kulloinkin voimassa olevat yhtiön linjaamat lomarahan vaihtamisen edellytykset täyttyvät. Lomarahavapaa pidetään työnantajan määrittämänä ajankohtana, elleivät osapuolet sovi pitämisajankohdasta.

Neljän viikon vuosiloman täysi lomaraha vastaa kahden viikon lomarahavapaata. Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa. Työntekijän ollessa työkyvytön ennen lomarahavapaan alkamista tai työkyvyttömyyden alkaessa, lomarahavapaan aikana noudatetaan vuosilomalain säännöksiä kuitenkin niin, että vapaata voi siirtää vain lomarahavaihtamisen ohjeessa annettuun aikaan asti.

Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muista kuin työntekijästä johtuvista syistä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka määräytyy jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella.

Eläkkeelle siirtyminen ja asevelvollisuus

Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työntekijän vuosilomapalkasta ja – korvauksesta.

Lomaraha maksetaan työntekijälle, joka palaa työhön suoritettuaan asevelvollisuuden, siviilipalvelusvelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.

Sopiminen lomarahan maksamatta jättämisestä

Mikäli yhteisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä todetaan, että yrityksessä ovat sen taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset irtisanomisperusteet, voidaan sopia lomarahan kokonaan tai osittain maksamatta jättämisestä. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain yhdeksi lomavuodeksi kerrallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantajan tulee selvittää lomarahan maksamatta jättämisestä aiheutuvan kustannussäästön käyttöperiaatteet.

8 MUUT MÄÄRÄYKSET

8.1 Luottamushenkilö ja työsuojeluvaltuutettu

Luottamushenkilöjärjestelmä

Luottamushenkilöjärjestelmä koskee tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevia yhtiöitä ja näiden palveluksessa olevia työntekijöitä.

Luottamushenkilöiden valinta, asema, tehtävät, työsuhdeturva, maksettavat korvaukset sekä oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n sekä Tietoala ry:n ja YTN ry:n välillä tehdyn kulloinkin voimassa olevan tai viimeisimmän valtakunnallisen Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen mukaisesti vastaavasti kuin, jos sovellettaisiin kyseistä sopimusta.

Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluvaravaltuutetun valinta, asema, tehtävät, työsuhdeturva, maksettavat korvaukset sekä oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät Lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta perusteella sekä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n sekä Tietoala ry:n ja YTN ry:n välillä tehdyn kulloinkin voimassa olevan tai viimeisimmän valtakunnallisen Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen mukaisesti vastaavasti kuin, jos sovellettaisiin kyseistä sopimusta.

8.2 Paikallinen sopiminen

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä on mahdollista sopia toisin tämän pykälän mukaisesti. Näin tehtyä sopimusta pidetään paikallisena sopimuksena.

Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työehtosopimuksen asettamissa rajoissa pakottavan lain säännökset huomioiden toisin niistä tämän työehtosopimuksen kohdista, joiden osalta on mainittu paikallisesta sopimisesta.

Paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja/tai tämän edustajan ja luottamushenkilön välillä, tai mikäli luottamushenkilöä ei ole valittu, kaikilla tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan edustaja neuvottelemaan paikallisesta sopimuksesta.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei ole sovittu lyhemmästä irtisanomisajasta. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

Paikallisen sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

8.3 Neuvottelujärjestys

Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskeva erimielisyys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.

1. Paikallinen neuvottelujärjestys

Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käytävin neuvotteluin. Molemmat osapuolet pyrkivät parhaan kykynsä mukaan, hyvässä hengessä käytävien keskustelujen pohjalta löytämään asiassa rakentavan ratkaisun.

 Työn suorittamista ja työjärjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

 Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamushenkilön tai työntekijän itsensä välillä.

 Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työnantajan tai tämän edustajan ja luottamushenkilön välillä, jos yrityksessä on valittu luottamushenkilö.

Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä. Neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Pöytäkirjaa ei tarvitse laatia, jos asiasta laaditaan erimielisyysmuistio.

2. Työehtosopimusosapuolten neuvottelut ja työtuomioistuin

Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistua yrityksessä paikallisesti, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta siirtää työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi.

Tällöin paikalliset osapuolet laativat ensi tilassa yhteisen erimielisyysmuistion, johon kirjataan mitä erimielisyys koskee sekä kummankin osapuolen perustellut näkemykset asiassa. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Osapuolet toimittavat muistion työehtosopimusosapuolille. Mikäli paikallinen neuvotteluosapuoli ei kohtuullisessa ajassa osallistu erimielisyysmuistion laatimiseen, voi toinen osapuoli yksin siirtää asian työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi.

Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on neuvoteltu tämän neuvottelujärjestyksen mukaisesti työehtosopimusosapuolten kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

8.4 Jäsenmaksun periminen

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja allekirjoittaneiden työntekijäjärjestöjen jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut ilmoitetun työntekijäjärjestön pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

8.5 Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen.

8.6 Kokoontuminen työpaikoilla

YTN:n jäsenjärjestöjen ja Tietoala ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikkaosastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työantajan osoittamassa paikassa työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista seuraavin edellytyksin:

 Xxxxxxxxx pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.

 Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

 Työntekijäliiton ja sen yhdistysten ilmoituksia saadaan laittaa työpaikan ilmoitustaululle.

8.7 Irtisanominen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tämän lisäksi työnantaja voi kiinnittää huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotulla työntekijällä on työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä säädetyn työllistymisvapaan lisäksi oikeus käyttää irtisanomisaikanaan työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää edellä mainitun lain säännösten mukaisiin työllistymistoimenpiteisiin edellyttäen, että vapaan käyttämisestä ei aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa. Työntekijän on ilmoitettava vapaan käyttämisestä työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä tarvittaessa annettava selvitys vapaan perusteista.

9 ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 5.5.2023

Digia Oyj

Xxxx Xxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxxxx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Tietoala Ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

TARKASTETTU

Xxxx Xxxxxxx / Xxxxxxx Xxxxx / Xxxxx Xxxxxxxxxx / Xxxxx Xxxxxxxxxx / Xxxxxxx Xxxxx / Xxxxx Xxxxxxxxxxx

LIITTEET

LIITE 1 Vuorotyö

LIITE 2 Matka-ajan ohje

LIITE 3 Liukuvan työajan ohje LIITE 4 Työaikapankkisopimus

LIITE 1: VUOROTYÖ

VUOROTYÖ

1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA VUOROTYÖSSÄ

Säännöllinen työaika voidaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorotyön ehdoista sovitaan paikallisesti.

Keskeytyvässä kaksivuorotyössä säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tuntia viikossa siten, että viikoittainen työaika enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 37,5 tuntiin.

Keskeytymättömällä kaksivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kahdessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Keskeytymättömän kaksivuorotyön ehdoista sovitaan paikallisesti.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tuntia viikossa siten, että viikoittainen työaika enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu 37 tuntiin.

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Keskeytymättömän kolmivuorotyön ehdoista sovitaan paikallisesti.

2. MÄÄRÄYKSET KOSKIEN KESKEYTYVÄÄ VUOROTYÖTÄ

Ellei paikallisesti toisin sovita noudatetaan seuraavia määräyksiä:

1. Työviikko alkaa maanantaina.

2. Lauantait ja sunnuntait ovat lähtökohtaisesti vapaapäiviä. Jos yrityksen toiminta jatkuu myös viikonloppuna, vapaa voidaan antaa muunakin viikonpäivänä, kunhan vapaata on keskimäärin 2 päivää viikossa, ja ne annetaan mahdollisuuksien mukaan peräkkäisinä päivinä.

3. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla lyhentyy arkipyhän työaikaa vastaavalla tuntimäärällä.

4. Keskeytyvässä vuorotyössä työaika tasataan keskimääräiseen viikkotyöaikaan antamalla työntekijälle vapaata. Tasausvapaat annetaan täysinä vuoroina, ellei paikallisesti toisin sovita. Tasaamisvapaan ajalta maksetaan vuorotyölisä keskimääräisenä.

5. Vuorotyötä varten laaditaan ennakolta työntekijöitä kuullen työtuntijärjestelmä, josta on tiedotettava työntekijöille vähintään kuukautta ennen jakson alkua. Siitä voidaan poiketa tilapäisesti, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on välttämätöntä. Muutoksesta on, mikäli mahdollista, ilmoitettava viikkoa aikaisemmin. Työvuoron muutoksesta aiheutuvan vapaapäivän muutos korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla, ellei siitä ole ilmoitettu vähintään viikkoa ennen.

6. Työaikamuotoa vaihdettaessa sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko vastaavalla vapaa-ajalla tai rahakorvauksella.

3. VUOROLISÄT VUOROTYÖSSÄ

Erillisistä lisistä vuorotyössä sovitaan ensisijaisesti paikallisesti.

Ilta- ja yövuorossa kaikilta tehdyiltä tunneilta ylityötunnit mukaan lukien maksetaan ilta- ja yövuorolisää yhteensä vähintään Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n sekä Tietoala ry:n ja YTN ry:n välillä tehdyn kulloinkin voimassa olevan tai viimeisimmän valtakunnallisen tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen mukaisesti.

4. LEPOAJAT

Jos työaika on kuutta tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä pitää työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana työpaikalla virkistystauko.

5. TYÖTERVEYSHUOLTO VUOROTYÖSSÄ

Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi vuorotyössä oleville järjestetään kerran vuodessa mahdollisuus terveystarkastukseen.

LIITE 2: MATKA-AJAN OHJE

MATKUSTAMINEN JA MATKA-AJAN OHJE

1. YLEISTÄ

Matkustustavan valinnassa noudatetaan kokonaisedullisuuden periaatetta. Digia haluaa toimia myös matkustamisen osalta ympäristövastuullisesti, joten suosimme matkustuksessa julkisia liikennevälineitä.

Esihenkilö vastaa omassa organisaatiossaan matkaohjeen noudattamisesta, matkakulujen oikeellisuudesta ja kulujen kohdistamisesta. Esihenkilö hyväksyy kaikki matkustukseen liittyvät laskut ja toimittaa tiedot edelleen asiakkaalta laskutettavista kuluista projektipäällikölle.

Matkustamiseen ja korvattaviin matkakustannuksiin työntekijän tulee pyytää Digian matkustuspolitiikan mukaisesti hyväksyntä ennen matkaa. Työntekijä vastaa matkan tarkoituksenmukaisuudesta ja ennakkohyväksymisestä. Lisäksi matkoihin sovelletaan Digian kulloinkin voimassa olevia matkustuspolitiikan matkustukseen liittyviä käytäntöjä.

Sisäisiin palavereihin ei pääsääntöisesti matkusteta. Sen sijaan sisäiset palaverit pyritään aina hoitamaan käyttäen Digian yleisiä kommunikaatiovälineitä (esim. Teams). Poikkeustapauksissa sisäisen matkan hyväksyy esihenkilö ennen matkaa.

Matkakustannukset korvataan voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti.

2. VAPAA-AJALLA TAPAHTUVA MATKUSTAMINEN

Säännölliseen työaikaan voi sisältyä matka-aikaa enintään 7,5 tuntia. Matka-aika säännöllisen työajan ulkopuolella on vapaa-ajalla tapahtuvaa matkustamista.

Mikäli vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamista ei ole otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja huomioitu työntekijän palkkauksessa, vapaa-ajalla tapahtuvasta työtehtävien edellyttämästä matkustamisesta korvataan peruspalkka työpäivänä enintään 8 tunnilta ja vapaapäivänä 16 tunnilta. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Mikäli vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen on otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja huomioitu työntekijän palkkauksessa, niin työntekijälle ei makseta korvausta vapaa- ajalla matkustamisesta. Tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edellyttämää palkkaa korkeammalla palkalla. Vapaa-ajalla tapahtuvaa matkustamista ei työntekijälle myöskään korvata, jos työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta ja matkojen suorittamisesta.

Milloin työnantaja kustantaa työntekijälle makuupaikan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä,

jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamista koskevaa määräystä ei sovelleta ulkomaanmatkoihin eikä koulutustilaisuuksiin osallistumiseen.

3. MATKA-AJAN KIRJAAMINEN TYÖAJAN SEURANTAJÄRJESTELMÄÄN

Matka-aika säännöllisellä työajalla

Päivittäisen säännöllisen työajan puitteissa tapahtuva matkustaminen kirjataan projektikohtaiselle matka-aikakohteelle (Travel time -tehtävälle) projektipäällikön/esihenkilön antamien ohjeiden mukaisesti.

Jos työtunteja, muita tunteja ja matka-aikatunteja kertyy päivässä yli 7,5 tuntia, matka- aikatunteja merkitään vain se osa, jolla päivittäinen työaika (7,5 h) täyttyy. Loppuosa matkatunneista on vapaa-ajalla tapahtuvaa matkustamista. Jos 7,5 h ei täyty, matkatunnit merkitään kokonaisuudessaan.

Matka-aika vapaa-ajalla asiakasprojekteissa

Asiakasprojekteissa vapaa-ajalla tapahtuva matkustaminen kirjataan projektin sopimien käytäntöjen mukaan. Mikäli tunnit laskutetaan asiakkaalta, ne kirjataan Travel time (outside office hours) -tehtävälle ja Separately Approved Compensation -kohdassa Special Travel Timeksi. Tunnit maksetaan seuraavan kalenterikuukauden palkassa.

Ulkomaan matkat

Ulkomaanmatkoilla matka-ajan kirjaamisesta sovitaan ennakkoon.

LIITE 3: LIUKUVAN TYÖAJAN OHJE

DIGIAN LIUKUVAN TYÖAJAN TOIMINTAMALLI JA OHJEISTUS

1. YLEISIÄ PERIAATTEITA

Digialla liukuvan työajan toimintamallin tarkoituksena on työajankäytön joustavoittaminen. Liukuvan työajan malli täydentää osaltaan Digian muita työajan joustoja, joita ovat esimerkiksi etätyö- ja hybridityömahdollisuudet sekä työaikapankki.

Xxxxxxxx työaikaa säätelee työaikalaki, jonka antamissa raameissa ja Xxxxxx yrityskohtaiseen työehtosopimukseen perustuen on tässä ohjeistuksessa kuvattu Digian liukuvan työajan toimintamalli ja periaatteet.

Xxxxxxx työaika tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden säädellä vuorokautisen työaikansa pituutta. Muussa kuin liukuvassa työajassa sen sijaan työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan kiinteisiin aloitus- ja päättymisaikoihin. Liukuvassa työajassa korostuu työntekijän oma valinnanvapaus eli työntekijän mahdollisuus sovituissa rajoissa päättää oman työnsä alkamis- ja päättymisajat. Vapaus korostaa työntekijän vastuuta omasta työajastaan, sillä liukumavapaudesta huolimatta työntekijän on hoidettava työnsä sovitusti aikataulujen ja liukumarajojen puitteissa.

Digialla liukuvan työajan piirissä ovat kaikki Digian työsuhteiset työntekijät, ellei heidän säännöllistä työaikaansa ole järjestetty toisin. Liukuva työaika ei siten koske työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika perustuu ennakolta sovittuun työvuorojärjestelmään tai kiinteään työaikaan tai joiden kanssa on sovittu kokonaistyöajasta tai vaihtelevasta työajasta tuntipalkalla.

Tässä liitteessä kuvattua Digian liukuvan työajan ohjeistusta noudatetaan työntekijän kanssa sovittavana yleisenä toimintamallina, ellei liukuvan työajan toteutuksesta ole paikallisesti työntekijän kanssa toisin sovittu lainsäädännön sallimissa rajoissa.

2. XXXXXXXXXXXX JA XXXXXXX-AIKOJEN SIJOITTAMINEN

Kiinteä työaika: klo 10.00–14.00

Aamuliukuma: klo 06.00–10.00

Iltaliukuma: klo 14.00–21.00

Vuorokausiliukuma: + 4 / - 4 tuntia

Kiinteä työaika on se aika, milloin viimeistään on tultava työhön ja milloin aikaisintaan saa lähteä työstä; etätyössä voidaan puhua työpäivän alkamisesta ja päättymisestä. Kiinteä työaika on yhdenjaksoinen. Päivittäistä työaikaa voi sijoittaa kiinteän työajan ympärille aamu- ja/tai iltaliukumien puitteissa enintään +4 / -4 tuntia.

Työntekijän tulee itse huolehtia siitä, että on jokaisena työpäivänä työssä kiinteänä työaikanaan kohdan kaksi mukaisesti eikä vuorokautisen säännöllisen työajan pituus minään työpäivänä ylitä 11,5 tuntia.

Työpäivän keskelle kuuluu päivittäinen lounastauko, jos työpäivän pituus on vähintään kuusi (6) tuntia. Lounastaukoa ei lueta työaikaan.

Liukuma-aikaa voidaan sijoittaa kokonaisuudessaan työpäivän alkuun tai kiinteän työajan päättymisen jälkeiseen aikaan.

Esim. Työpäivä klo 10.00–19.00, kiinteä työaika klo 10.00–14.00 ja iltaliukuma 14.00–19.00.

Liukuma-aika voidaan sijoittaa myös niin, että liukumaa käytetään päivän aluksi ja päivän päätteeksi.

Esim. Työpäivä klo 7.00–15.30, aamuliukuma klo 7.00–10.00, kiinteä työaika klo 10.00–14.00 ja iltaliukuma 14.00–15.30.

Liukuma-aika voidaan sijoittaa myös siten, että työpäivä jaetaan kahteen osaan esimerkiksi siten, että kiinteän osan ja myöhemmän työn välillä on keskeytys.

Esim. Työpäivä klo 9.00–15.00 ja klo 19.00–21.00, aamuliukuma klo 9.00–10.00, kiinteä työaika klo 10.00–14.00 ja iltaliukumat klo 14.00–15.00 ja klo 19.00–21.00.

3. ENIMMÄISKERTYMÄ JA SEURANTAJAKSO

Liukumasaldon enimmäismäärä: + 60 /- 20 tuntia.

Seurantajakso: 4 kuukautta: 1.1.–30.4, 1.5.–31.8. ja 1.9.–31.12.

Liukuvan työajan tuntiylitysten enimmäiskertymä tarkoittaa sitä, että seurantajakson päättyessä tuntisaldo saa olla enintään sovituissa rajoissa eli + 60/-20. Seurantajakson aikana säännöllinen työaika voi hetkellisesti ylittää tuon sovitun rajan, kunhan seurantajakson päättyessä raja ei ylity.

Seurantajakson päättyessä oleva plussaldo voidaan siirtää työaikapankkiin Digian työaikapankkia koskevaan sopimuksen periaatteita noudattaen. Tästä menettelystä on sovittava esihenkilön kanssa etukäteen. Ellei erikseen muusta sovita, enimmäissaldo siirtyy seuraavalle kaudelle.

Liukuvan työajan järjestelmä edellyttää sekä työntekijältä itseltään että esihenkilöltä työajan seurantaa, ennakointia ja suunnitelmallisuutta. Etenkin seurantakauden loppupuolella pitää varmistaa ja sopia miten säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun. Työnantajan kuuluu huolehtia siitä, että työntekijän saldoraja ei ylity. On tärkeää, että myös jokainen työntekijä itse seuraa aktiivisesti omaa työmääräänsä ja työaikasaldoaan sekä keskustelee tarvittaessa oma- aloitteisesti esimiehen kanssa. Saldorajoilla pyritään suojelemaan työntekijöitä liialta kuormittumiselta.

4. LIUKUMASALDOJEN PITÄMINEN VAPAANA

Liukuvaa työaikaa ei ole tarkoitettu plussaldon kerrytykseen tavoitteena vapaapäivien pitäminen. Sen tarkoitus on työajankäytön joustavoittaminen. Kertyneitä liukumatunteja pidetään pois ensisijaisesti työpäiviä lyhentämällä. Työtilanteen salliessa työntekijä voi esihenkilön kanssa sopien pitää kertyneitä plustunteja kokonaisina vapaapäivinä. Vapaiden pitäminen kokonaisina päivinä on suotavaa etenkin silloin, kun työtilanteessa on hiljaisia kausia. Työntekijän tulee mahdollisuuksien mukaan ja työtilanteen niin salliessa käyttää plussaldot ennen pitkiä poissaoloja.

Liukumasaldoja ei lähtökohtaisesti makseta rahana. Säännöllisen työajan tuntien maksaminen ei vastaa järjestelmän tarkoitusta työajan joustoina. Työnantajalla on aina viime kädessä vastuu sekä työn ja työajan järjestämisestä että työntekijän työhyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Työsuhteen päättyessä plustunnit pyritään pitämään vapaana. Mikäli vapaana pitäminen ei onnistu, maksetaan plussaldot rahana ja miinussaldo peritään palkasta.

5. YLITYÖ JA XXXXXXX TYÖAIKA

Xxxxxxxx työajan järjestelmässä työntekijä voi omasta aloitteestaan tehdä pidempää työpäivää kuin työehtosopimuksen päivittäinen 7,5 tunnin enimmäistyöaika. Vastaavasti työntekijän viikoittainen työaika voi olla enemmän kuin 37,5 tuntia ilman, että 37,5 tunnin ylittävä osa olisi lisä- tai ylityötä. Mahdollisesta ylityötarpeesta ja ylityön korvaamisesta sovitaan aina erikseen Digian ylityötä koskevien periaatteiden mukaisesti työaikalain ja työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

Liukumista ei makseta ilta- tai muuta lisää.

LIITE 4: TYÖAIKAPANKKISOPIMUS

SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA

1. SOPIJAPUOLET JA SOPIMUKSEN KOHDE

Digia-konsernin ja konsernin työntekijöiden välinen sopimus työaikapankista ja työaikapankin käytännöistä. Sopijaosapuolet työnantajan puolelta Digia Oyj ja Digia Finland Oy ja työntekijöiden puolelta henkilöstöä edustavat luottamushenkilöt.

Työaikapankilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työaikalain (872/2019) mukaista työ- ja vapaa- ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla liukuvan työajan plussaldoja sekä vapaa-ajaksi muutettuja ylityökorvauksia voidaan säästää ja pitää vapaana tämän sopimuksen mukaisesti.

Työaikapankin tarkoituksena on edistää työntekijöiden jaksamista mahdollistamalla työajan eri tekijöiden yhdistämisen ja pitkäjänteisen säästämisen.

2. XXXXXX XXXXXXXXXX

Työaikapankkiin voidaan siirtää

 ylityöstä maksettavat perus- ja korotusosat tunneiksi muutettuna

 varallaolotunnit

 seurantajakson päättyessä oleva plussaldo liukuvan työajan sopimuksen piiriin kuuluvilla työntekijöillä.

Tästä menettelystä on henkilön sovittava esihenkilönsä kanssa etukäteen.

3. ENIMMÄISKERTYMÄ

Työaikapankkiin saa siirtää liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä työtunteja enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Työaikapankkiin säästetty työaikakertymä ei saa myöskään kalenterivuoden aikana kasvaa yli 180 tuntia eikä työaikapankin kokonaiskertymä ylittää 180 tuntia. Edellä mainitusta kokonaiskertymästä huolimatta kokonaiskertymä ei saa milloinkaan ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää.

4. KERTYMÄN PITÄMINEN VAPAANA

Työaikapankkiin talletettu työaika annetaan lähtökohtaisesti kokonaisina vapaapäivinä. Työntekijöiden jaksamisen ylläpitämiseksi vapaa suositellaan pidettäväksi vähintään 5 työpäivän yhtämittaisina vapaajaksoina.

Vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Työntekijällä on oikeus saada työaikapankkiin säästettyä vapaata vähintään kaksi viikkoa kalenterivuodessa. Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta annettava vapaa seuraavan kuuden kuukauden aikana. Jos työnantaja määrää vapaan ajankohdan, työntekijällä on niin

vaatiessaan oikeus saada vapaan sijasta korvaus rahana. Korvaus maksetaan yksinkertaisena tuntipalkkana tunti tunnista periaatteella.

Työaikapankkivapaan osalta sairastumiseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin vuosilomalla sairastumiseen.

5. TYÖAIKAPANKKITUNNIT TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ TAI TYÖAIKAPANKIN PÄÄTTYESSÄ

Työsuhteen päättyessä tai työaikapankin päättymisen yhteydessä tai erikseen sovittaessa työntekijällä on oikeus saada työaikapankissa pitämättä oleva työaikapankkikertymä rahana. Korvaus maksetaan yksinkertaisena tuntipalkkana tunti tunnista periaatteella.

6. VOIMASSAOLO

Tämä sopimus tulee voimaan 5.5.2023 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta.

9. ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) saman sanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

DIGIA OYJ

Xxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Johtaja, henkilöstö ja kulttuuri Pääluottamushenkilö

DIGIA FINLAND OY

Xxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Johtaja, henkilöstö ja kulttuuri Pääluottamushenkilö