Contract
Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus LUONNOS 18.12.2023 Tampereen kaupunkiseudun lisäämät toimenpide-ehdotukset kpl 2 ja kpl 3, joihin valtio-osapuoli on tehnyt kommentteja keskustelun pohjaksi.
Luonnosversio 4.1.2024
Kommentoinut [AS(1]: Yleiset kommentit: •Varauduttava priorisoimaan •Pitäydyttävä MAL ydinasioissa •Varauduttava ”juustohöyläämään” hankkeiden kustan- nuksia •Tärkeää hankkeiden toteutusvalmius ja vaikuttavuus |
Sisällys
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2
MAL-SOPIMUSTEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA 3
1. SEUDULLINEN SUUNNITTELU JA TIETOPOHJA 4
2. KESTÄVÄ JA VÄHÄHIILINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 5
2.1 KESTÄVÄ RAKENNE JA RIITTÄVÄ KAAVAVARANTO 6
2.2 KESTÄVÄN LIIKKUMISEN INFRA 6
2.3 LIIKKUMISEN PALVELUT JA TEKNOLOGIAN KEHITYS 8
3. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU 9
3.1 RIITTÄVÄ JA MONIMUOTOINEN ASUNTOTUOTANTO 10
3.2 ASUINYMPÄRISTÖN LAATU SEKÄ SOSIAALINEN JA TOIMINNALLINEN MONIMUOTOISUUS 11
5. MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET 13
SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET 15
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi Kuntayhtymät: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, joka vastaa kuntien välisestä yhteistyöstä.
Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus perustuu sopimusseudun kaikkien kuntien ja valtion yhteiseen tah- totilaan seudun kehittämisestä siten, että edistetään valtion, seudun ja sen kuntien tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi
tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen.
Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamiselle. MAL-sopimuksella edistetään seudun kestävää kasvua kehittämällä valtion ja kuntien yhteistyönä vähäpäästöistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikenne- järjestelmää ja siihen liittyviä investointeja, elinkeinoelämän elinvoimaisuutta, liikennejärjestelmän digitalisaa- tiota sekä tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa. Tavoitteena on myös hillitä ja sopeutua ilmasto- muutokseen, torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.
Sopimuksessa on kuvattu tavoitetila vuodelle 2035 sekä kehityspolku, jolla tavoitteisiin pääsemiselle luodaan maankäytön, asumisen ja liikenteen antamat edellytykset. Kehityspolulla kuvataan osapuolten yhteistä näke- mystä asumisen, maankäytön ja liikenteen, erityisesti raideliikenteen kehittämisestä sekä suunnitelmien etene- misestä toteutukseen sopimuskauden jälkeen. Tavoitetilan ja kehityspolun toteutumista ja toimenpiteitä tarkas- tellaan ja täsmennetään rullaavasti eduskuntavaalikausittain.
Tässä sopimuksessa on konkreettiset toimenpiteet vuosille 2024-2027. MAL-sopimukseen on sisällytetty vain keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion yhteistyötä edellyttävät maankäyt- töä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä ja suunnittelua koskevat toimenpiteet, jotka on tunnistettu valtion ja seudun sisäisessä ja keskinäisessä suunnittelussa. Sopimuksen toteutumisen ja vaikuttavuuden kan- nalta on tärkeää, että kuntien ja valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteita.
MAL-SOPIMUSTEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA
□ Pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelma 20.6.2023
□ Kansainväliset ilmastosopimukset
□ Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja ilmastolain suunnittelujärjestelmä (pitkän aikavälin ilmasto- suunnitelma, sopeutumissuunnitelma, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma)
□ Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
□ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
□ Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 (Liikenne 12 –suunnitelma).
Kommentoinut [AS(2]: Strategia ei ole vielä valmis. Kat- sotaan ehtiikö tähän listaan mukaan. |
□ Kansallinen biodiversiteettistrategia
□ Liikenneturvallisuusstrategia vuosille 2022-2026
□ Valtakunnallinen seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta
□ Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia 2040, v. 2022
□ Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040+, v. 2023
□ Tampereen kaupunkiseudun jatkuva liikennejärjestelmäsuunnittelu ja asumisen ja maankäytön kehittä- minen
□ Seudullinen ilmasto- ja kestävän siirtymän työ (HINKU, Kestävän siirtymän ohjelma)
□ Tampereen kaupunkiseudun MAL1-4 –sopimukset, toimeenpano ja seuranta
□ Tampereen seudun kuntien strategiat ja suunnitelmat ja sitoumukset
Kommentoinut [AS(3]: Tämän kpl työstö kesken. Päivittyy. EI KÄSITTELYSSÄ VIELÄ 11.1 KOKOUKSESSA! |
1. SEUDULLINEN SUUNNITTELU JA TIETOPOHJA
Tavoitetila 2035:
Maankäyttöä, asumista ja liikkumista koskevat tavoitteet, prosessit ja suunnitelmat kytkeytyvät saumattomasti toisiinsa ja edistävä yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kestävää kehitystä. Maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelu on organisoitua, resursoitua, jatkuvaa ja koko ajan kehittyvää. Yhteistyössä jae- taan tilanne- ja tulevaisuudenkuva. Yhteistyö parantaa suunnittelutyön resurssitehokkuutta ja tietopohjaista päätöksentekoa. Tietopohja on yhteistä ja suunnittelu nojaa säännöllisesti päivittyvään ajantasaiseen tietoon. Suunnittelun käytössä on reaaliaikaista dataa ja laadukkaita työkaluja tiedon hyödyntämiseen.
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Kaupunkiseudun suunnittelun tietopohjaa, vaikutustenarviointia, vuorovaikutusta ja yhteismitallista seurantaa kehitetään valtion ja kaupunkiseudun yhteistyönä. MAL-sopimuksen vaikuttavuutta seurataan valtakunnallisesti ja tietopohjaista päätöksentekoa kehitetään.
Seutu ylläpitää yhteistä ajantasaista tilannekuvaa, johon sisällytetään ilmiöpohjaista tulevaisuuden tarkastelua ja suunnittelua tehdään näiden pohjalta. Suunnitelmien toimeenpanoa edistetään kuntien ja valtion yhteistyössä. Valtion prosessit ovat vuorovaikutteisia ja edistävät pitkäjänteisen kehitysnäkymän muodostumista.
Toimenpiteet 2024–2027:
Alustavia nostoja
1. Seutuyhteistyön, suunnittelun ja tiedontuotannon organisoituminen ja prosessit
2. Rakennesuunnitelma ja seutustrategia
3. Seudun tuottama seurantatieto, listaus
4. Valtakunnallinen MAL-sopimusten vaikuttavuuden ja rahoituksen seuranta, listaus seurattavista indikaatto- reista
5. Yhtenäiset hankearviointiohjeet ja työkalut
6. Seudun ja valtion yhteistyö tiedon tuotannossa
7. Liikennehankkeiden yhteisrahoitusperiaatteet
8. SUMP, kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelu
9. Yhdyskuntarakenteen ilmastopäästöjen seurannan kehittäminen
10. Asuntopolitiikan seurannan kehittäminen
11. Asuinalueiden eriytymistä mittaava hyvinvointi-indeksi
12. Talouden ja elinkeinojen kehityksen seurantaa kehittäminen
13. Luonnonmonimuotoisuuden seurantatyökalun kehittäminen
Asumisen suunnittelun tietopohja
- Kaisulta: esim. asuntopoliittinen ohjelma, asuinalueiden eriytymisindeksi, asumisen dataikkuna (uusi?)
Liikennejärjestelmätyön tietopohja
- Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii seudullisesta liikennejärjestelmätyöstä ja -suunnitte- lusta. Valtio tukee seudullista suunnittelua 1M€ rahoituksella:
• Seudulla laaditaan EU-asetusten mukaisesti seutuSUMP-suunnitelma. Valtio osallistuu yhteis- työhön asiantuntijana. SeutuSUMP -suunnitelma kytketään osaksi liikenne12-suunnitelman päi- vitysprosessia sekä MAL-sopimusprosessia.
• Seudulle laaditaan jakelun ja logistiikan kehittämisselvitys. Selvityksessä tunnistetaan seudun jakelun ja logistiikan sekä merkittävien elinkeinoalueiden kytkeytyminen TEN-T –verkkoon ja kestävän liikkumisen tavoitteiden saavuttamiseen. Valtio osallistuu selvitykseen asiantuntijana.
• Seudulle laaditaan liikenteen puhtaiden käyttövoimien jakeluinfran tavoitetila ja tiekartta sekä tehdään seudullista yhteistyötä jakeluinfran kehittämiseksi. Valtio osallistuu selvitykseen asian- tuntijana.
• Valtio toteuttaa henkilöliikennetutkimuksen vuonna 2025 sekä välivuositutkimuksen vuosina 2026, 2027 ja 2028. Seutu osallistuu lisäotoksella vuosien 2025 ja 2027 tutkimuksiin sekä tutki- musyhteistyöhön.
• Valtio kehittää lähijunaliikenteen suunnitteluun ja -infraan kytkeytyviä kansallisia ohjeita ja toi- mintamalleja. Seutu osallistuu selvitykseen asiantuntijana.
• Valtio huomioi Tampereen kaupunkiseudun tarpeet valtakunnallisen liikenne-ennustemallin kehittämisessä. Tampereen kaupunkiseutu tekee päätökset liikkumisen ennustemallin kehittä- misestä. Traficom osallistuu asiantuntijana päätösvalmisteluun.
• Valtio ja seutu kehittävät liikennejärjestelmän vaikutusten arvioinnin menetelmiä osana SUMP- prosessia ja liikenne12-suunnittelua sekä jakavat niiden parhaita käytäntöjä.
Tulevaisuuden ennakoinnin tietopohja
- Tampereen kaupunkiseutu kehittää systemaattista tulevaisuuden ennakointityöskentelyä. Seutu huolehtii mm. väestön muutokseen liittyvästä skenaarioista, asukasymmärryksen lisäämisestä asumisen ja asuinym- päristöjen suhteen, kestävän siirtymän tietopohjasta ja pendelöinnin tilannekuvasta. Seutu osallistaa asuk- kaita Seutupaneelin avulla ja tavoittelee Seutupaneelin kehittämistä edelleen.
- Olennainen osa vuosittain tuotettavaa seututietoa on myös varhaiskasvatuksen ja koulutuksen Seutuvertai- lut, joissa indikaatioita seudun lasten ja nuorten väestökehityksestä, palveluverkosta jne. Sopiiko tähän?
Kommentoinut [AS(4]: Tämän kappaleen toimenpide-eh- dotukset käsittelyssä 11.1 kokouksessa! |
2. KESTÄVÄ JA VÄHÄHIILINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Tavoitetila 2035: Seutu on kasvanut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Asukkaiden arjen sujuvuus ja kestävät valinnat ovat mahdollisia. Asuminen, työvoima- ja palveluintensiiviset työpaikat sekä palve- lut on suunnattu pääosin keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle, erityisesti kehitettäville asemanseuduille ja raitiotiekäytäviin. Keskusta-alueet ovat turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä ympäristöjä, sekä laadukkaita asuin-, palvelu- ja työpaikkatoimintojen sijainteja. Keskustojen kehittämisessä on annettu tilaa kaupunkielämälle ja kau- punkivihreälle hyödyntäen joustavia katutilaratkaisuja.
Kestävät liikkumismuodot ovat kilpailukykyisiä ja ne luovat houkuttelevan vaihtoehdon yksityisautoilulle. Lii- kenne tieverkolla on sujuvaa. Liikenteen digitalisaatio, palveluistuminen ja yhteiskäyttö on hyödynnetty ja auto- matisaation käyttöönotolle on valmiuksia. Liikenteen päästöttömien ja vähäpäästöisten käyttövoimien osuus on kasvanut merkittävästi. Puhtaiden käyttövoimien jakeluverkko on laajentunut ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus on kasvanut merkittävästi. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittyminen on mahdollistanut liikenneturvallisuudelle, päästöille ja saavutettavuudelle asetetut tavoitteet. Kestävien kulkumuotojen osuus matkoista on noussut yli 55 prosenttiin. Seudun hiilineutraaliustavoite saavutetaan.
2.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Kasvua ja kehittämistä ohjataan yhdyskuntarakenteen keskeisiin osiin ja kestävien kulkumuotojen edistämisen kannalta hyville sijainneille. Maankäyttöä kehitetään siten, että raitiotiehen, lähijunaan ja muuhun tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuvalle liikkumiselle luodaan edellytyksiä. Yhdyskuntarakennetta hallitaan tiiviillä seu- tuyhteistyöllä. Seudun rakenteen keskeisiä osia vahvistetaan viihtyisän asumisen, hyvien palveluiden ja työpaik- kojen kohdentamisella. Työpaikka-alueita ohjataan rakenteen toimivuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti: työvoima- ja asiakasintensiiviset työpaikat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja tavaravirrat rakenteen ul- kokehälle. Seudullisesti merkittävät keskusta-alueet muodostavat verkoston, jonka eri osat täydentävät toisiaan. Ylikunnalliset palvelut, työvoimaintensiiviset työpaikat sekä matkailuun liittyvät palvelut on keskitetty keskustaverkoston äärelle. Liikenteen palvelujen tarjonnalle on luotu seudun liikennejärjestelmässä ja maankäytöllä edellytyksiä
Maankäytön suunnittelun tukena toimii kuntien ja valtion liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä suunnittelussa tunnistetut tarpeet mm. raideliikenteen kehittämiselle pitkällä tähtäimellä ja tulevilla MAL-kausilla.
Toimenpiteet 2024–2027
xx.
Kommentoinut [AS(5]: Keskustellaan: •Merkittävän kasvun vyöhykkeen rajauksen muutos suh- teessa aikaisempaan sopimukseen? •Onko tavoiteprosentti riittävä? •Liittyykö vyöhykkeeseen aikatauluttamista/priorisointia? •Linkitys valtakunnalliseen seurantaan? |
xx. Seutu ja kunnat ottavat käyttöön Rakennesuunnitelman 2040+ seurantatyökalun. Rakennesuun- nitelmansuunnitelman päivitystarve arvioidaan seutustrategian uudistuessa.
Asumisen uudistuotannosta 80% ohjataan Rakennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyö-
hykkeelle
xx. Työvoima- ja palveluintensiivinen työpaikkarakentaminen kohdennetaan keskustoihin ja näitä yhdistävälle Rakennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeelle.
xx. Seudullisesti merkittävien keskustojen verkostoa kehitetään edistämällä keskustoihin liittyviä joukkoliikenne-, virkistys- ja viheryhteyksiä. Kunnat kohdentavat ylikunnallisten palvelujen tarjon- nan seudullisesti merkittäviin keskustoihin.
xx. Kunnat varmistavat asemakaavoituksessa viiden vuoden tarvetta vastaavan tonttitarjonnan ra- kenteen keskeisissä osissa.
2.2 Kestävän liikkumisen infra Joukkoliikennejärjestelmän ja kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Mahdollisuuksia valita kestävämpiä liikkumismuotoja parannetaan kaupunkiseudulla. Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat usein houkuttelevimmat kulkutavat seudulla. Puhtaiden käyttövoimien jakeluverkosto mahdollis- taa päästöttömän autoilun. Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään raidepainotteiseksi. Runkobussiliikenteen luo- tettavuus, täsmällisyys ja nopeus kasvavat ja kaluston käyttövoimista tulee puhtaampia. Runkolinjoja täydentävä
bussilinjasto sekä liityntämahdollisuudet laajentavat joukkoliikenteen palvelualuetta ja käyttäjäkuntaa. Lähiju- naliikenteen suosio kasvaa ja kehittämisinvestointeja toteutetaan suunnitelmallisesti.
Kommentoinut [TM(6]: Varauduttava priorisoimaan ja ”höyläämään” hankkeita ja kustannuksia. |
Kommentoinut [AS(7]: Selvitetään voiko hanketta jakaa kahteen erilliseen osioon. |
Kommentoinut [TM(8]: Valtiolla ei ole vielä näkemystä tulevista lähijunaliikenteen palveluista, näiden rahoituksesta sekä toteutukseen liittyvistä yksityiskohdista. Tietopohja ja poliittiset päätökset puuttuvat. Oletettavaa on, että valtio- neuvostolla on käytössään strateginen päätöksentekoai- neisto vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla. Yksityiskohtais- ten ja vaikutusarvioihin perustuvien investointikohteiden ja - suunnitelmien laatiminen sekä niistä päättäminen on tarkoi- tuksenmukaista tehdä osana kokonaisuutta, jossa päätetään henkilöjunaliikenteen palveluista, järjestämistavasta, tuotan- totekijöihin liittyvistä rakennejärjestelyistä, sekä rahoituk- sesta ja kustannusten jaosta. Vielä ei olla riittävän yksityis- kohtaisella tasolla tietopohjan kanssa. |
Kommentoinut [TM(9]: Väylä: Keskitytään vain suunnitteluun. Tällä nelivuotiskaudella ehtii tehdä vain suunnittelua eikä uutta liikennettä pystytä tuo- maan ennen kuin TAHERA on valmistunut. Kustannusarviot ovat hyvin karkeita ja niihin liittyy riskejä. Sääksjärven osalta pitäisi käydä keskustelu, että miten lisä- raide huomioidaan. Vaikka selvityksissä on todettu, että toi- misi alkuun ilman sivuraiteita, ettei kävisi Xxxxxxx eli kohta ollaan puhumassa, että juuri rakennettu laituriratkaisu pitää purkaa lisäraiteen tieltä. Aikataulu, nelivuotiskaudella suunnittelu ja toteutus on myös yleensä riski. |
Kommentoinut [TM(10]: Väylä: Näihin kohteisiin voisi li- sätä suunnittelun kustannusarviot. Kustannusarvioita on tehty. |
Kommentoinut [TM(11]: Väylä: Puuterminaalin siirto ei voi jäädä valtion vastuulle. Siirrosta hyötyy kunta, jonka tulee vastata myös kustannuksista. Ennen kuin puuterminaalisiirto asia on edennyt ei kannata ryhtyä Ylöjärven seisakkeen suun- nitteluun. Ahvenusjärvi on tunnistettiin uuden puutavaraterminaalin paikaksi, mutta selvitystä on päivitetty tilannekuvan muutut- tua ja paikka siirtyy ilmeisesti jonkin verran edellisen selvityk- sen paikasta. Selvitys valmistuu tammi-helmikuussa. Hank- keesta tehdään myös hankearviointi. |
Kommentoinut [TM(12]: Väylä: Miksi valtio osallistuisi vielä Nokian asemakeskukseen toteutukseen, kun on jo osal- listunut asemajärjestelyjen muihin kustannuksiin. |
Raideliikenteen ja liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä tarkastellaan ja arvioidaan yhteistyössä tehtä- vässä seudullisessa ja valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Suunnittelussa huomioidaan ole- massa olevat runkoyhteydet ja yhdyskuntarakenteen kestävä kehittyminen.
Kävelyn ja pyöräliikenteen kehittämiseen panostetaan. Keskustojen kävely-ympäristöt ovat viihtyisiä ja turvalli- sia. Pyöräliikenteen yhteyksien laatutaso kuntien keskuksissa ja niiden välillä nousee. Suunnitelmallinen kehittä- minen mahdollistaa uusien sähköisten kulkuvälineiden hyödyntämisen sekä turvallisen ja tilatehokkaan liikkumi- sen tiivistyvissä keskuksissa ja niiden välillä. Matkaketjuja ja niiden toimivuutta kehitetään. Älykkään pysäköinnin ja liikenteenohjauksen järjestelmiä kehitetään.
Toimenpiteet 2024–2027:
Raitiotiekehitys
xx. Valtio sitoutuu Pirkkala-Linnainmaa raitiotien suunnittelun ja toteutuksen rahoitukseen 30%:lla, yh- teensä 100 M€, hankesuunnitelmavaiheessa määritetyistä toteutus- (sisältäen radat ja varikon) sekä suunnittelukustannuksista. Sopimuskaudella 2024-2027 valtionrahoitusta kohdennetaan seuraa- vasti: jo tehty hankesuunnittelu (0,5M€), tehtävä toteutussuunnittelu (4M€) ja rakentamisen käyn- nistäminen (70M€).
xxi. Valtio sitoutuu Lielahti-Ylöjärvi raitiotien suunnittelun rahoitukseen 30%:lla, yhteensä 3,5M€, sekä varautuu rakentamisen rahoitukseen MAL-sopimuskaudella 2028-2031. Sopimuskaudella 2024- 2027 valtionrahoitusta kohdennetaan seuraavasti: jo tehty yleissuunnittelu 0,2M€, tehtävä hanke- suunnittelu 0,3M€ ja toteutussuunnittelu 3M€.
Lähijunakehitys
xxii. Valtio osallistuu seudun lähijunaliikenteen asemien ja seisakkeiden suunnitteluun ja toteutukseen 50%:lla suunnittelun ja toteutuksen kustannuksista. Valtio varautuu rahoitukseen seuraavassa esite- tyillä summilla. Seisakesuunnittelun periaatteet ja lähtökohdat sovitaan kunnan, seudun ja valtion yhteistyössä tavoitellen kehittämisen kustannustehokkuutta.
- Sääksjärven seisakkeen suunnittelun ja toteutus (3-6M€)
- Messukylän seisakkeen suunnittelun ja toteutus (5M€)
- Ruutanan seisakkeen suunnittelun ja toteutus (5-8M€)
- Oriveden radan sähköistys ja seisakkeen kehitys (1M€)
- Ylöjärven seisakkeen suunnittelu (0,5M€). Valtio vastaa puuterminaalin siirrosta.
- Valtio osallistuu Nokian matkakeskuksen suunnitteluun ja toteutukseen 50%:lla, yh- teensä 1,6M€. Lisäksi valtio ja Nokian kaupunki toteuttavat ratapihan kehittämisen aiemman sopimuksen mukaisesti.
- Valtio osallistuu seudun 2. vaiheen seisakkeiden suunnitteluun ja pitkän jänteen kehit- tämisedellytysten ratkaisemiseen yhteensä 0,5M€. Valtion panostuksen kohdentami- sesta sovitaan seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä.
- Seudun kunnat tekevät yhteistyötä seisakkeiden suunnittelussa
Kommentoinut [TM(13]: Tarkennettava kaikilta osin mi- ten jakautuu katujen ja valtion verkon osalta (momentti- jako). Lisäksi selvitettävä taipuuko joukkoliikennetukimo- mentti näihin (Traficom)? |
Kestävän liikkumisen kehittämispaketit
xx. Valtio osallistuu seudun pyöräliikenteen pääreittien kehittämiseen 50%:lla suunnittelun ja toteu- tuksen kustannuksista, yhteensä 5M€. Valtion panostuksen kohdentamisesta sovitaan seudun lii- kennejärjestelmätyöryhmässä.
xxi. Valtio osallistuu seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen kehittämishankkeisiin 50%:lla suunnit- telun ja toteutuksen kustannuksista, yhteensä 5M€. Valtion panostuksen kohdentamisesta sovitaan seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä.
xxii. Valtio osallistuu seudun runkobussireittien kehittämishankkeisiin 50%:lla suunnittelun ja toteutuk- sen kustannuksista, yhteensä 5M€. Valtion panostuksen kohdentamisesta sovitaan seudun liikenne- järjestelmätyöryhmässä.
xxiii. Valtio osallistuu seudun liityntäpysäköinnin kehittämishankkeisiin 50%:lla suunnittelun ja toteu- tuksen kustannuksista, yhteensä 5M€. Valtion panostuksen kohdentamisesta sovitaan seudun lii- kennejärjestelmätyöryhmässä.
xxiv. Valtio osallistuu seudun raidekehittämiseen kytkeytyviin tie- ja katuverkon kehittämishankkeisiin kehittämishankkeisiin 50%:lla suunnittelun ja toteutuksen kustannuksista, yhteensä 5M€. Valtion panostuksen kohdentamisesta sovitaan seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä.
Kommentoinut [TM(14]: Tarkennettava, mitä rahoitusta sopimuskaudelle esitetään. |
Maankäytön kehittämiseen kytkeytyvät väylähankkeet
xx. Valtio sitoutuu Vt12 ja Kt 65 Hiedanrannan kohdan liikennejärjestelyjen suunnitteluun ja toteutta- miseen 50%:lla kustannuksista, yhteensä 65M€. Sopimuskaudella 2024-2027 valtionrahoitusta koh- dennetaan suunnitteluun ja toteutuksen käynnistämiseen yhteensä 5M€.
2.3 Liikkumisen palvelut ja teknologian kehitys matkaketjut
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Joukkoliikennepalvelu on laadukasta. Liikkumisen uudet palvelut lisääntyvät vaiheittain ja kytkeytyvät liikenne- järjestelmään. Teknologian hyödyntäminen, kehittäminen ja sääntely, tiedon kerääminen, hallinta ja rajapinto- jen kehittäminen sekä teemaan liittyvän osaamisen lisääminen tehdään yhdessä valtion kanssa. Paikallisia pilot- teja skaalataan seudullisiksi. Liikkumisen palvelut ja matkaketjut mahdollistavat matkaketjujen toimivuuden ja matkojen korvaamisen. Kestävän liikkumisen alue laajenee ja yhä useampi talous on autoton. Tieliikenteen suju- vuutta, vähäpäästöisyyttä ja turvallisuutta edistetään kestävän liikennejärjestelmän kehittämisellä sekä autokan- nan uudistumista tukemalla siten, että autosuorite ei kasva. Seudun ja valtion tavoitteena on edistää pitkäjäntei- sesti liikenteen digitalisaation ja kestävien matkaketjujen kehittymistä Tampereen seudulla.
Toimenpiteet 2024–2027:
Joukkoliikennepalvelut
Kommentoinut [TM(15]: Voisiko erotella budjetissa jo olevan rahan päälle tulevan MAL-sopimukseen sisältyvän esi- tyksen? |
Kommentoinut [TM(16]: Valtion tahtotila on rakentaa parempaa ymmärrystä lähijunaliikenteen mahdollisuuksista ja reunaehdoista myös Tampereella. Yhteisen tietopohjan ra- kentaminen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä on käyn- nissä. Tampere ja Tampereen seutu osallistuvat työhön. Val- tiolla ei ole päätöksiä vielä nykyisen ostoliikennesopimuksen jälkeisestä tilanteesta, rahoitustasosta tai rakennejärjestely- jen tarkemmasta sisällöstä. Näistä ei ole vielä yksityiskohtai- sia poliittisia linjauksia. |
xxi. Valtio tukee seudun joukkoliikenteen järjestämistä Liikenne12-suunnitelman mukaisesti. Tuki sopi- muskaudella yhteensä 29M€. Vuotuinen tuki on yhteensä noin 7,2 milj.euroa sisältäen suurten kau- punkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuen sekä ilmastoperusteisen tuen.
xxii. Valtio, seutu ja kunnat tekevät yhteistyötä seudun sisäistä liikkumista palvelevan lähijunaliikenteen kehittämiseksi.
- Valtio, seutu ja kunnat tekevät yhteistyötä raideliikenteen kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksen läh- tökohtien muodostamisessa valtio sitoutuu nostamaan rahoitusta suhteessa nykytilanteeseen. Tampere, Nokia, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Ylöjärvi sitoutuvat vastaamaan osaltaan tavoi- tellun palvelutason edellyttämästä rahoituksesta.
- Seutu ja valtio kehittävät yhdessä henkilöjunapalvelua nykyisen ostoliikennesopimuksen pii- rissä.
- Seudun joukkoliikenneviranomainen kytkee lähijunaliikenteen osaksi seudun muuta joukkolii- kennejärjestelmää ja sen rahoitusta.
- Valtio tunnistaa ratasuunnittelun yhteydessä lähijunaliikenteen kehittämisen tavoitteet ja tar- peet
- Valtio perustaa kalustoyhtiön mahdollistamaan seudun tarpeita palvelevan lähijunaliikenteen operoinnin.
Tulevaisuuden liikennejärjestelmä
Kommentoinut [TM(17]: Tarkennusta? ITS-direktiiviin liit- tyvä? Valtio kannustaa/edistää Fintrafficin ekosysteemin kautta. |
Kommentoinut [TM(18]: TEM? VM? |
xxiii. Valtio tukee seudun liikkumisen teknologiat ja palvelut -selvityksen toimeenpanoa lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi, teknologioiden hyödyntämiseksi ja kytkemiseksi osaksi liikennejärjestel- mäkokonaisuutta.
xxiv. Valtio tukee seudun henkilö- ja tavaraliikenteen käyttövoimien puhdistumista vero- ja tukimuodoin.
xxv. Seutu ja kunnat lisäävät liikennejärjestelmä kehittämisen käyttäjälähtöisyyttä, -viestintää sekä osal- listamista kestävän ja turvallisen liikkumisen edistämiseksi.
Matkaketjut tms?
Kommentoinut [TM(19]: Pohdittava tätä. Esim? - Kunnat sitoutuvat yhteistyöhön liikennehallinnon sekä muiden MAL-seutujen kanssa yhteentoimivien toiminta- mallien ja ratkaisuiden kehittämiseksi digitaalisen liikenne- tiedon hallinnoimiseksi ja jakamiseksi. -Kunnat toimittavat jo keräämäänsä katuverkkojen liiken- netietoa kansalliseen yhteyspisteeseen alan sääntelyn edellyttämässä standardimuodossa -Kunnat toteuttavat edellisellä sopimuskierroksella laadit- tujen automaation tiekarttojen toimenpiteitä |
Kommentoinut [TM(20]: tarkistetaan, kun asetusteksti saadaan alkuvuodesta |
Kommentoinut [TM(21]: Pohdittava, onko tarpeita? |
Kommentoinut [AS(22]: Tämän kappaleen toimenpiteet käsittelyssä 11.1 kokouksessa |
xxvi. Digikirjaukset
xxvii. Muut TEN-T-vaatimukset
xxviii. Asemanseudut ja esteettömyys
3. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU
Tavoitetila 2035: Seudulle on rakennettu noin 33 500 asuntoa nykyisen Rakennesuunnitelman mukaan. Asumisen kaavoitus ja rakentamisen ohjaus on laadukasta ja määrällisesti riittävää tuottaen monipuolisen koko- ja hallintamuotojakauman sekä erilaiset talotyypit. Tarve asuntotuotannon kasvattamiseksi 45 000 asun-
toon on tarkasteltu seudun asuntopoliittisessa ohjelmassa joukkoliikennejärjestelmän kehittyminen huomioiden.
Seudun asuntomarkkinat mahdollistavat työmarkkinoiden toimivuuden ja asumisen tulotasosta riippumatta. Asuntotuotanto vahvistavat sosiaalista kestävyyttä, heikoimmassakin asemassa oleville väestöryhmille on riittävästi asumisratkaisuja ja asunnottomuus on poistettu. Eriytymiskehitystä hillitään rakenteellisin, sosiaalisin ja kulttuurisin keinoin.
Elinympäristöt ovat terveellisiä ja turvallisia. Seudun yhdyskuntarakenne ja taajamat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuvia. Viher- ja virkistysalueet ovat jokaisen kohtuullisesti saavutettavissa ja niitä on riittävästi. Seudun vi- herrakenne on katkeamaton, verkottunut ja ekologisesti monimuotoinen. Kulttuuriympäristöt huomioidaan suunnittelussa. Maankäytön suunnittelulla pienennetään rakentamisen ja energiantuotannon hiilijalanjälkeä. Puurakentamisen ja vähähiilisten materiaalien osuutta rakentamisessa kasvatetaan.
3.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi: Kunnat huolehtivat yhteisvastuullisesti kaikille väestöryhmille soveltuvan, monipuolisen ja laadukkaan asuntokannan rakentumisesta. Tuotanto kohdennetaan yhdyskuntara- kenteen sisään, rakenteen toimivuutta ja asuinalueiden tasapainoista kehitystä tukemaan. Asuntopolitiikassa tavoitellaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä ja perheasuntojen monipuolistamista. Erityisryhmien asumistarpeet huomioidaan osana kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Toimenpiteet 20240–20273:
Seudun väestösuunnite arvioidaan.
Kommentoinut [AS(23]: Siirretäänkö kappaleeseen 1? |
xx.
Kommentoinut [AS(24]: Tämä voisi olla sama tavoiteluku kuin viime kierroksella. |
xx. Seutu valmistelee asumisen laatuohjelman asuntotuotannon laadun ja monimuotoisuuden lisää- miseksi.
xx. | Seudulla rakennetaan 13 200 asuntoa, joista 80% kohdennetaan Rakennesuunnitelman 2040+ | ||
merkittävän kasvun vyöhykkeelle. | |||
Kommentoinut [AS(25]: Poistetaan. Erillisenä kohtana ehdotetaan ”Valtio kohdentaa seudulle ara-asuntotuotantoa ensisijaisille kasvun alueille.” |
xx. Kunnat luovuttavat tontteja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon seudun asuntotuotantotavoit- teeseen pääsemiseksi. Seudun kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuus on 25%. Kuntakohtaiset
osuudet on määritelty rakennesuunnitelmassa. | Valtio ja kunnat varmistavat omassa toiminnas- | |
saan valtion tukeman rakentamisen monipuolistamisen ja edellytykset keskustasijainteihin. | ||
Kohtuuhintaiseksi asuntotuotannoksi luetaan:
1. ARA-rahoituksella toteutettavat
• tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkotuki)
erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskeli
• asumisoikeusasunnot
Kommentoinut [AS(26]: erityisryhmien investointiavus- tukset |
Kommentoinut [AS(27]: Mitä tarkoittaa? Onko näitä käy- tännössä? |
Kommentoinut [AS(28]: Voisiko poistaa, koska sisältyy edellisiin? |
• -
Yhteisölliseen asumiseen kohdennetut asunnot
joille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus)
•
sekarahoitteiset kohteet
• ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi
1.2. kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperi- aate)
xx. Kunnat päivittävät kohtuuhintaisen asuntotuotannon tontinluovutusohjelman.
xx. | Valtio myöntää käynnistysavustusta 3000 euroa asuntoa kohden korkotuetulle tuotannolle. (puu- | |
rakenteisille kerrostaloille 20% korotus) | ||
Kommentoinut [AS(29]: Ei ole käytössä. Poistetaan |
A-kruunu rakennuttaa seudulle tavallisia korkotukivuokra-asuntoja.
xx.
xx. Valtion myöntää kunnallistekniikka-avustusta kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamisen mahdollistamiseen.
Kommentoinut [AS(30]: Poistetaan |
xx. | Yhdyskuntarakenteen keskeisillä sijainneilla valtio luovuttaa kunnille maata myymällä, vaihta- | ||
malla ja tarvittaessa maankäyttösopimuksia hyödyntäen. | |||
Kommentoinut [AS(31]: Selvitetään kirjausmuotoa |
3.2 Asuinympäristön laatu sekä sosiaalinen ja toiminnallinen monimuotoisuus
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Asuinalueiden viihtyisyys, toiminnallinen ja sosiaalinen monimuotoisuus sekä tasalaatuisuus nostetaan kilpailu- tekijäksi seudullisessa asuntopolitiikassa. Asunnottomuuden syihin tartutaan ennakoivilla toimilla ja asunnotto- muuteen joutuneiden tarpeita käsitellään seudullisesti. Asuinalueiden eriytymiskehitystä ennakoidaan ja ehkäis- tään yhteistyössä. Alueiden väestöllisen tasapainon ja asuinympäristöjen laadun varmistamiseksi
kehitetään seudullisesti menettelyt. Seutu on kuronut viherrakenteen katkoksia umpeen suunnitelmallisesti. Seudun tiiviisti rakennettuja osia vahvistetaan viherrakenteella, jotta ne kytkenevät ottamaan ilmastonmuutok- sen aiheuttamat vaikutukset vastaan kestävällä tavalla. Suunnittelussa hyödynnetään kulttuuriympäristöjen myönteisiä vaikutuksia hyvän elinympäristön rakentamisessa.
Toimenpiteet 20240–20273:
Kommentoinut [AS(32]: Poistetaan |
xx. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisemiseksi kunnat uudistavat Rakennesuunnitelmassa 2040+ tun- nistettuja asuinrakennustyypiltään yksipuolisia alueita. Alueita monipuolistetaan näiden luonne ja ominaisuudet huomioiden. Alueiden palveluita ja saavutettavuutta kehitetään aktiivisesti. Val- tio osallistuu alueiden rakenteelliseen uudistamiseen 50% osuudella.
XX. Kunnat varmistavat asunto- ja asuinrakennustyyppien monipuolisuuden kaikilla asuinalueilla. Uu- det alueet suunnitellaan asuinrakennustyypeiltään ja hallintamuodoiltaan monipuolisiksi ja van- hoja kaupunginosia uudistetaan aktiivisen maapolitiikan, kaavoituksen ja julkisten investointien kautta: Alueiden palveluita ja rakennuskantaa uudistetaan ja alueille kohdennetaan ympäristön laatua ja vehreyttä kohottavaa infran ja yleisten alueiden uudistamista. Kaupunkimaisissa naapu- rustoissa suositaan uusia asumisen kokeiluja sekä seudulle uudenlaisia asuntorakentamisen typo- logioita, kuten kaupunkipientaloja.
xx.
xx
Seudulle laaditaan siniviherstrategia, joka pohjaa seudun viherrakenteeseen sekä vesistöihin. Strategian kautta vahvistetaan viherverkon jatkuvuutta ja vastataan ilmastonmuutoksen hillin- tään ja sopeutumiseen sekä edistetään ekologista monimuotoisuutta. Strategisena tavoitteena on kytkeä seudun keskustat toisiinsa sini-viherrakeella ja -yhteyksillä.
Kommentoinut [AS(33]: Siirretään kpl 1. Tässä voisi olla toimenpide siniviherstrategian toteuttamisesta siten, että vi- herverkon jatkuvuus ja kytkeytyneisyys turvataan, vastataan ilmastomuutoksen hillintään ja edistetään ekologista moni- muotoisuutta. |
Seudulle laaditaan rakennetun ympäristön energiatehokkuuden kehitysohjelma.
xx. Ekologista kompensaatiota pilotoidaan seudun suurissa infrastruktuurihankkeissa.
Kommentoinut [AS(34]: Tämä kappale vielä työstämättä ja päivittyy.
Ei käsittelyssä vielä 11.1 kokouksessa!
4. SEUDUN ELINVOIMAISUUS
Tavoitetila 2035:
Seutu on valtakunnallisesti merkittävä, kansainvälinen talouden keskittymä. Seudun rooli liikenteen kansallisena solmukohtana ja vientiteollisuuden alueena on entisestään vahvistunut. Seutu on kiinnostava sijoittumiskohde niin työvoimalle kuin yrityksillekin. Seudun maankäyttö ja liikennejärjestelmä tukevat elinvoimaista yhdyskunta- rakennetta, kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja työvoiman saatavuutta. Seudun logistiset kuljetusketjut ovat toimivia, turvallisia ja niissä hyödynnetään eri liikennemuotoja. Seudun kasvanut jakeluliikenne on järjestetty tehokkaasti ja kestävästi digitalisaatiota ja puhtaita käyttövoimia hyödyntäen.
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Teollisuuden kytkös seudun elinvoimaan on vahvistunut. Maankäytön suunnittelussa varmistetaan teollisuuden tarpeita vastaava tonttitarjonta ja infrastruktuuri. Tampereen seudun roolia kansallisen logistiikan, turvallisuu- den ja huoltovarmuuden solmupisteenä kehitetään. Kunnat ja valtio tekevät yhteistyötä keskeisten liikenne- hankkeiden suunnittelun käynnistämisessä siten, että se mahdollistaa hankkeiden edistämisen EU- ja valtiora- hoitteisina hankkeina.
Tampereen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän ja työssäkäynnin kannalta merkittäviä yhteyksiä muista maa- kunnista kehitetään. Seutu tekee yhteistyötä liikenteen järjestämiseksi valtion ja muiden kaupunkiseutujen kanssa. Matka-ajat lyhenevät ja palvelutaso paranee pendelöitävien kaupunkien välillä. Varmistetaan, että eri alueet ovat saavutettavissa kohtuullisessa ajassa jollain kulkumuodolla tai niiden yhdistelmällä PN: Hieman vai- keasti ymmärrettävä kirjaus, PN. Saavutettavuuden ja kestävän liikenteen edistämistä tukevat tarpeet 12 vuo- den aikajänteellä mm. lähijunaliikenteen sekä raitiotieverkoston kehittämisen osalta huomioidaan valtakunnalli- sen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa.
Toimenpiteet 2024–2027:
xx. Rakennesuunnitelmassa 2040+ tunnistettujen seudullisesti merkittävien yritysalueiden ja näihin liittyvien teknisten valmiuksien ja logististen yhteyksien kehittämisessä vahvistetaan seudun sisäistä ja valtion kanssa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on mahdollistaa alueilla puhtaan siir- tymän investointeja. Alueet ovat:
Kolmenkulma
Lempäälän ja Pirkkalan välinen alue Rusko-Saarenmaa
Tarastenjärvi
xx. Yhdyskuntarakenteen keskeisten osien maankäyttö ajantasaistetaan alueita koskevan kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen:
Tampereen järjestelyratapiha Ylöjärven puuterminaali
xx. Seudulla valmistellaan energian tilannekuva puhtaan siirtymän investointien mahdollistamiseksi.
xx. (Xxxxxx, xxxxxx vai yhdessä?) Seudullisesti merkittävillä työpaikka-alueilla kehitetään yhden luu- kun periaatetta / vai sujuvoitetaan lupaprosessia.
xx. Valtio sisällyttää seudun elinvoimakehityksen kannalta keskeiset hankkeet Liikenne12-suunnitel- man toimeenpanoon tähtäävään suunnitteluohjelmaan ja edelleen investointiohjelmaan. Kunta ja valtio edistävät seuraavien kohteiden suunnittelua MAL-sopimuskaudella 2024-2027:
− Pääradan (Helsinki-Seinäjoki) sekä Pori/Rauma-radan suunnittelu lähi- ja kaukojunien tarpeet huomioiden
− VT 3, VT 9 ja VT12 -kehittämissuunnittelu liikenneturvallisuuden, saavutettavuuden sekä elinkeinoalueiden kehittämiseksi
− Järjestelyratapihan siirto yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja logistisen solmun mah- dollistamiseksi
− Tampere-Pirkkala lentokentän ja lentokenttäyhteyksien (kehä2) kehittäminen kansainvä- lisen saavutettavuuden ja seudun elinkeinorakenteen kehittämiseksi. (lisäperustelu tur- vallisuusnäkökulmasta, lentokenttä Naton yksi kalustotukikohta)
Kommentoinut [AS(35]: Tämä täytyy päivittää ja lisätä muut toimet |
5. MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET
Tämä sopimus on voimassa xx. Sopimus päivitetään vuoden 2027 loppuun mennessä siten, että tämän sopimuk- sen tavoitetila ja toimenpidepolku tarkistetaan ja täsmennetään suhteessa kansainvälisiin, kansallisiin ja seudul- lisiin tavoitteisiin. Samalla sovitaan vuosille 2028–2031 ajoittuvista konkreettisista toimenpiteistä, joilla ediste- tään tarkistetun tavoitetilan 2035 toteutumista täsmennetyn toimenpidepolun mukaisesti. Konkreettisia toimen- piteitä valittaessa otetaan huomioon tämän sopimuksen toteutuminen ja toimien vaikuttavuus.
Valtio-osapuolten sitoutuminen sopimukseen määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki Julkisen talouden suunnitelman ja talousarvioiden puitteissa. Valtion rahoitustoimenpi- teet edellyttävät eduskunnan päätöstä.
Valtion ehtona tähän sopimukseen sitoutumiselle ja siihen sisältyvien rahoitustoimenpiteiden toteuttamiselle on, että kunnat ovat omalta osaltaan toteuttaneet sopimukseen sisältyvät ja kuntien toimivallassa olevat toi- menpiteet. Kuntien sitoutuminen sopimukseen edellyttää vastaavasti, että valtio on toteuttanut sopimuksessa sovitut toimenpiteet.
Seurattaviin asioihin kuuluvat tässä sopimuksessa sovittujen toimenpiteiden sekä siinä esitettyjen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen. Sopimuksen seurannasta laaditaan Tampereen kaupunkiseudun kun- tayhtymän toimesta vuosittainen seurantaraportti käytettävissä olevien tietolähteiden pohjalta. Seurantaraport- tia käsitellään vuosittain osapuolten yhteisessä seurantakokouksessa. MAL-sopimuksen seurantaa voidaan hyö- dyntää myös muussa valtion edellyttämässä seurannassa.
Seudun kunnat ja valtion toimijat kehittävät yhdessä vaikutusten arviointimenetelmiä, jotta toimenpiteiden vai- kutukset voidaan kuvata yhdenmukaisesti.
Sopimuksen vaikuttavuutta seurataan pitkällä aikajänteellä mm. seuraavien asioiden osalta:
□ Yhdyskuntarakenteen kehittyminen
□ Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen
□ Asuntotuotannon määrä ja laatu, sekä sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen
□ Asunnottomuuden kehittyminen
□ Segregaation kehittyminen
□ Kestävien liikkumismuotojen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) kulkutapaosuuden, matkat ja suorite, kehittyminen suhteessa matkojen ja suoritteen kokonaismäärään
□ Liikenneturvallisuuden kehittyminen kulkutavoittain
□ Väestön ja yritysten tyytyväisyys liikennejärjestelmään seudulla
Helsingissä 8.10.2020
Ympäristöministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministeri Xxxxxx Xxxxxxxx
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeri Xxxx Xxxxxxx
Valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeri Xxxxx Xxxxxxxx
Elinkeinoministeriö
Elinkeinoministeri Xxxx Xxxxxxx
Väylävirasto
Pääjohtaja Xxxx Xxxxxxx
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Pääjohtaja Xxxxx Xxxxxxxx
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vs. ylijohtaja Xxxx Xxxxxxxxxxx
Tampereen kaupunki
Pormestari Xxxxx Xxxx
Kangasalan kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxx
Lempäälän kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxx
Nokian kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxxx
Oriveden kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxx
Pirkkalan kunta
Pormestari Xxxxx Xxxxx
Vesilahden kunta
Kunnanjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx
Ylöjärven kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Seutujohtaja Xxxxx Xxxxxxxx
Liitteet