YLEISET MÄÄRÄYKSET

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Kotkan Vakuutuskassa. Kassan kotipaikka on Kotka.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 § Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 § Kassan toimintapiirin muodostavat Dongwha Finland Oy

Kotkan Vakuutuskassa Kotkamills Oy Kotkamills Absorbex Oy Kotkamills Wood Oy

Suomen Terveystalo Oy, Terveystalo Kotka, työterveys Stora Enso Oyj, Stora Enso Logistics,

Kotkan tehtaiden läheisyydessä työskentelevät henkilöt, jotka näiden sääntöjen voimaan tullessa olivat kassan jäseniä, nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt.

Yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Toimintapiiriin kuuluvat lisäksi heidän alle 16-vuotiaat omat ja yhteishuoltajuudessa olevat lapset,

sekä heidän alle 16-vuotiaat xxxx- tai kasvattilapsensa, jotka asuvat heidän kanssaan samassa taloudessa.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on lyhyempi kuin kuusi (6) kuukautta.

Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseninä yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuotta.

Edelleen toimintapiiriin voivat niin halutessaan kuulua henkilöt, jotka työnantaja on irtisanonut tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ovat täyttäneet 56 vuotta ja 1 kuukautta ja ovat olleet kassan jäseninä yhtäjaksoisesti 20 vuotta, ja joilla on oikeus työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin ja jotka eivät ole työsuhteessa tai toimi yrittäjinä. Heillä on oikeus kassan kulloinkin voimassaolevien sääntöjen mukaisiin lisäetuuskorvauksiin. Heitä kutsutaan lisäetuusjäseniksi.

Kassan jäseniksi on oikeutettu liittymään kassan toimitapiiriin kuuluva henkilö.

Jäsenyyttä on haettava kolmen (3) kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Eläkkeelle tai erotetun henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkumisesta kassaan neljän (4) kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä tai siitä, kun henkilön irtisanominen on astunut voimaan. Edellä mainitun lisäetuusjäsenen on eläkkeelle jäädessään ilmoitettava kassaan neljän (4) kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saatuaan haluaako hän jatkaa eläkkeellä ollessaan kassan lisäetuusjäsenenä.

Samassa määräajassa on haettava 5 momentissa tarkoitettua uutta jäsenyyttä.

Xxxxxx hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo. Jäsenyys alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Eläkkeellä tai irtisanotun henkilön 5 momentissa tarkoitettu uusi jäsenyys alkaa sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jonka aikana jäsenyyden edellytysten olemassaolo on todettu.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Työsuhteessa oleva kassan jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Henkilö, joka työsuhteen päättymättä eroaa kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan

jäseneksi.

Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Henkilö katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen neljän (4) kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty ja jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu liittymään uudelleen kassan jäseneksi.

Hallituksella on oikeus erottaa jäsen väärinkäytöksen johdosta.

6 §

Jäsenellä, joka eroaa tai on erotettu kassasta, ei ole oikeutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Kassan jäsenmaksu on työsuhteessa olevalta jäseneltä 1,57 prosenttia jäsenen saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.

Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua 2,25 prosenttia hänen eläketulostaan.

Työnantajan tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuilta lisäetuusjäseniltä peritään 500 ensimmäiseltä päivältä jäsenmaksua 1,57 prosenttia viimeisen 12 kuukauden työtulosta taaksepäin ja sen jälkeen työttömyyspäivärahasta tai muusta ennakkoperintälain alaisesta tulosta 2,25 prosenttia, kunnes jäsen siirtyy eläkkeelle.

Vuorottelu- ja hoitovapaalta peritään jäsenmaksua 1,57% viimeisen 12 kuukauden työtulosta taaksepäin.

Palkkaa tai eläkettä tai työttömyyskorvausta samanaikaisesti saavalta henkilöltä peritään jäsenmaksu sekä palkasta että eläkkeestä sekä työttömyyskorvauksesta ja häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työsuhteessa työnantajaan olevaa henkilöä koskevia määräyksiä.

Työsuhteen päättyessä myös lomakorvauksesta ja lomarahasta peritään jäsenmaksu.

Jäsenmaksua ei kuitenkaan peritä 18§:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Xxxxxx hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajaksi. Jäsenellä ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 13 - 15 §:n mukaisiin lisäetuuksiin.

8 §

Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta ja tilittää sen kassalle palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Eläkettä saavan jäsenen sekä työnantajan tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen kassan jäsenyyteen oikeutettujen henkilöiden, sekä vuorottelu- ja hoitovapaalla olevien henkilöiden on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana olevan eläketulon määrä, mikäli jäsen ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja.

Jäsen on velvollinen seuraamaan jäsenmaksun perintää.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa, kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7§:ssä mainittuja maksuja jäsenmaksun indeksikorotuksella tarkastettuja vähimmäis- ja enimmäismääriä enintään 25 prosenttia. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi (6) kuukautta on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kun sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) äitiys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa;

6) ihmisen elimen ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku, sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain, sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisen etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat, sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon.

Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suorittavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

1a) Lääkärinpalkkio, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, ei kuitenkaan leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

Omavastuu 25 %

b) Avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;

Omavastuu 40 %

2a) Sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön, lyhytaikaisen hoidon, alimman maksuluokan määrään saakka ja enintään 60 vuorokaudelta kalenterivuodessa;

Omavastuu 35%

b) Kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus katsoo kohtuulliseksi siihen suostua; sekä

c) Yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei se ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa.

3) Lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet, silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.

Omavastuu 5 %

4a) Lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset, sekä niihin liittyvä näytteenotto;

Omavastuu 35 %

b) Lääkärin määräämät radiologiset - ja magneettitutkimukset, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksissa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

Omavastuu 35 %

c) Lääkärin määräämä sytostaatti- ja keinomunuaishoito, sekä valohoito silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattava;

Omavastuu 35 %

d) Lääkärin määräämä fysioterapia ja fysioterapeuttiset tutkimukset, sekä naprapatia- ja kiropraktiikkahoito;

Omavastuu 35 % (kassan lisäetuutta maksetaan enintään 420 euroa kalenterivuodessa).

5a) Kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä.

Omavastuu 50 %

b) Lääkärin tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset, sekä

c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- ja hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa.

Omavastuu 50 %

6) Lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten 1. hankkiminen 252 euron enimmäismäärään saakka, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja

rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualla saatavissa oleva korvaus tai maksualennus.

7) Lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta; Omavastuu 55 %

Xxxxxxxxxx edellytyksenä on, että silmälasit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten silmälasien hankkimisesta.

b) Vähintään 2 vuotta kassaan kuuluneelle laser- ja linssileikkaukset;

Kassa korvaa laser- ja linssileikkauksista 500 euroa/silmä. Leikkauksen jälkeen ei ole oikeutettu silmälasikorvaukseen kuuteen (6) kalenterivuoteen edellä mainitun toimenpiteen suorittamisesta.

8) Hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Kassan lisäetuutena korvataan enintään 350 euroa kunakin kalenterivuotena annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista;

Omavastuun 40 %.

Perheenjäsenille korvataan:

9a) Lääkärinpalkkio, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, ei kuitenkaan leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

Omavastuu 50 %

b) Avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;

Omavastuu 50 %

c) Sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön, lyhytaikaisen hoidon, alimman maksuluokan määrään saakka ja enintään 60 vuorokaudelta kalenterivuodessa;

Omavastuu 35%

d) Lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet, silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.

Omavastuu 25 %

e) Lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset, sekä niihin liittyvä näytteenotto;

Omavastuu 35 %

f) Lääkärin määräämät radiologiset - ja magneettitutkimukset, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksissa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

Omavastuu 35 %

g) Lääkärin määräämä sytostaatti- ja keinomunuaishoito, sekä valohoito silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattava;

omavastuu 35 %

h) Lääkärin määräämä fysioterapia ja fysioterapeuttiset tutkimukset, sekä naprapatia- ja kiropraktiikkahoito;

Omavastuu 50 % (kassan lisäetuutta maksetaan enintään 420 euroa kalenterivuodessa).

i) Kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä.

Lääkärin tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset, sekä

kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- ja hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa.

Omavastuu 50 %

j) Lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten 1. hankkiminen 252 euron enimmäismäärään saakka, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai

tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualla saatavissa oleva korvaus tai maksualennus.

k) Lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta; Omavastuu 55 %

Xxxxxxxxxx edellytyksenä on, että silmälasit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten silmälasien hankkimisesta.

l) Vähintään 2 vuotta kassaan kuuluneelle laser- ja linssileikkaukset

Kassa korvaa laser- ja linssileikkauksista 500 euro/silmä. Leikkauksen jälkeen ei ole oikeutettu silmälasikorvaukseen kuuteen (6) kalenterivuoteen edellä mainitun toimenpiteen suorittamisesta.

14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta viraston (Valvira) ylläpitämään ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa.

Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään 3 kk:n hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 13 §:n kohdissa 4 d) ja 8 mainittuja enimmäismääriä voidaan huhtikuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

15 §

Jäsenen tai perheenjäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 340 euroa. Hautausavustuksen määrää voidaan viimeistään huhtikuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle tai avopuolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avio- tai avoliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpaakaan heistä xxx xxxxxx, kuolinpesälle. Xxxxxxx on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avio- ja avoliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

16 §

Edellä 13-15 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin, kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan, kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

17 §

Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 13§:n 2 momentin 2a kohdassa, taikka jos jäsen siirtyy sitä ennen eläkkeelle, eläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä. Mitä edellä on sanottu sairaalahoidon kustannusten korvaamisesta, ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen eläkkeelle siirtyvään jäseneen, joka on jatkanut jäsenyyttään 4 §:n 4 momentin mukaisesti.

18 §

Edellä 13-15 §:ssä tarkoitettuja lisäetuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä jäsen on poissa työstä työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi, taikka jolta hän ei muutoin saa palkkaa muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi.

Etuuksia ei myöskään makseta 7 §:n 4 momentissa tarkoitetun maksuvapautuksen ajalta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 13 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

19 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

20 §

Xxxxx on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

21 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

22 § Näiden sääntöjen lisäetuutta on haettava kirjallisesti.

Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys. Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen

aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu.

Hautausavustusta on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

23 §

Näiden sääntöjen 13-15 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

24 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen. Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla sen vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

25 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa vakuutuslautakunnan ratkaisusuoritusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

26 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon ole enää pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

27 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) Tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 13-15 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen, hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä

3) 18 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

28 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

29 §

Kassan tilikausi on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2202) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen.

Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

30 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvoitetta.

TILINTARKASTUS

31 §

Kassalla on oltava vähintään yksi (1) kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajien on oltava Keskuskauppakamarin tai Kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia (KHT- tai HT- tilintarkastaja) tai tilintarkastusyhteisö (KHT- tai HT-yhteisö).

Jäsenet valitsevat kassankokouksessa tilintarkastajat ja varatilintarkastajat. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta.

KASSANKOKOUS

32 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua. Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

33 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja. Xxxxxxxxxxxxxxxxx ei saa käyttää avustajaa.

34 §

Kassalla on vuosittain yksi varsinainen kassankokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa. Varsinaisessa kassankokouksessa;

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä ja alijäämän peittämisestä

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta

6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkiot

7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle

8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat, sekä

9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

35 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamaansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentin tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

36 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä (4) viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän (4) viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka julkaistaan vähintään yhdessä jäsenten keskuuteen leviävässä sanoma- tai muussa lehdessä.

37 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

38 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, jota puheenjohtaja kannattaa.

Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

39 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumista, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

40 §

Xxxxxxxxxxxxxxxxx pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olevat äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirjan on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden (2) viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

41 §

Kassan hallitukseen kuuluu vähintään kuusi (6) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä, joilla kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 75 vuotta.

Hallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta. Toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan kassankokouksen päättyessä. Hallituksesta eroaa joka vuosi neljä (4) kassan jäsenten valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen.

42 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävä on erityisesti:

1) Xxxxx ja erottaa kassanjohtaja, xxxxxx toimihenkilöt ja luottamuslääkäri, sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 49 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittama yli- alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 48 §:n mukaisesti.

43 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, jota puheenjohtaja kannattaa.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44 §

Hallituksen on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirja tarkastetaan ja hyväksytään seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävät mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) Kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika, sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet;

4) esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut asiat.

KASSANJOHTAJA

45 §

Xxxxxx toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

46 §

Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri sekä vara-asiantuntijalääkäri, joiden tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä neuvonantajana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

47 §

Xxxxxx nimen kirjoittaa hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi (2) yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

48 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmälläpitäen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin.

Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

JAKAUTUMINEN

49 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

XXXXXX XXXXXXXXXX

50 §

Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) Jos kassan jäsenmäärä ei kahden (2) viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän (4) kuukauden aikana tule nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden (2) seuraavan tilikauden aikana;

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

51 §

Kassan purkautuessa jäljelle jääneet varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta (5 vuodelta) suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.