KEMIANTEOLLISUUS RY • TEOLLISUUSLIITTO RY •

Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 23.2.2022 lukien osapuolten kesken ajalle 5.2.2020– 31.12.2021 allekirjoitetun työehtosopimuksen. Tämä sopimus on voimassa 23.2.2022–29.2.2024, ellei muuta sovita.

Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 23.2.2022 saavuttaneet neuvottelutuloksen jalometallialan työehtosopimuksen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.

2. Palkankorotukset

2.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2022

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.

Vuosi 2023

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan marraskuun 2022 loppuun mennessä.

Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua marraskuun 2022 loppuun mennessä, sopi- mus päättyy 28.2.2023, ellei toisin sovita.

2.2. Yrityskohtaisesti toteutettavan palkankorotuksen suuruus ja ajankohta

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,4 % suuruisella paikallisella erällä, jonka jakamisesta työnantaja päättää. Paikallinen erä lasketaan tammikuussa 2022 työsuhteessa olevien työehtosopimuksen soveltamispii- riin kuuluvien työntekijöiden henkilökohtaisten palkkojen yhteenlasketusta summasta. Koko kuukauden työstä poissa olevien työntekijöiden palkkoja ei lasketa mukaan, mikäli työntekijälle on palkattu sijainen.

Paikallisen erän laskeminen

Palkkoina käytetään aika-, urakka- ja palkkiotyöpalkkoja ilman erillisiä lisiä, esim. palvelusvuosi-, vuo- rotyö-, olosuhdelisiä.

Esimerkki paikallisen erän laskemisesta

Yrityksellä on tammikuussa kolme työntekijää, A, B ja C. A:n palkka on 15,05 euroa/tunti, B:n palkka on 14,93 euroa/tunti ja C:n palkka on 16,16 euroa/tunti. Palkkojen yhteenlas- kettu summa (15,05 + 14,93 + 16,16) on 46,14 euroa/tunti. Paikallinen erä on siten 46,14 euroa/tunti x 0,4 % = 0,18 euroa/tunti. Työntekijöiden tuntipalkkojen korottamiseen käyte- tään yhteensä 0,18 euroa/tunti työnantajan päättämällä tavalla.

2.3. Kriisilauseke

Yrityksen toimintaedellytysten niin edellyttäessä voidaan paikallisesti luopua osittain tai kokonaan pää- luottamusmiehen kanssa sopien vuosien 2022 ja 2023 palkankorotuksista. Mikäli yrityksessä makset- tavat palkat ovat taulukkopalkan suuruisia, voidaan sopia paikallisesti palattavan kokonaan tai osittain aikaisempaan taulukkopalkkaan määräajaksi.

2.4. Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Korotusten tekemisen jälkeen kohtuullisessa ajassa työnantaja kertoo pääluottamusmiehelle, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työntekijäryhmälle työntekijöiden palkkojen korottamiseen käyte- tyn yrityskohtaisen erän suuruuden.

2.5. Palkantarkistusten myöhentämisestä sopiminen

Mikäli korotuksen ajankohtaa myöhennetään, sopimus tulee tehdä kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa 31.3.2022 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.

Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.

2.6. Palkankorotusten huomioiminen työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia toteutet- taessa

Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poikkeavina ajan- kohtina, voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Tällöin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään työehtosopimukseen perustuvan korotuksen.

2.7. Liittojen tuki

Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen esimerkkeineen ja järjestävät koulutusta paikallisille osapuolille työ- ehtosopimuksen mukaiseen palkkojen korottamiseen.

2.8. Palkkataulukot

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden työnvaativuusryhmäpalkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Työnvaativuusryhmäpalkat 1.4.2022 tai lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien

TVR	senttiä/tunti	3 %
1	991	1021
2	1023	1054
3	1043	1074
4	1065	1097
5	1086	1119
6	1109	1142

Oppisopimusoppilaat 1.4.2022 tai lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien

1. oppivuosi	882
2. oppivuosi	923
3. oppivuosi	966
4. oppivuosi	1004

Nuoret työntekijät ja harjoittelijat 1.4.2022 tai lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien

1. työvuosi	882
2. työvuosi	923

Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2022–2023. Sopimus on työ- ehtosopimuksen liitteenä.

Palkkataulukoiden korottaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä

Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusryhmäpalkkoja korotetaan palkkausjär- jestelmässä sovitulla tavalla. Ellei muuta ole sovittu, yrityskohtaisia palkkataulukoita korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 prosentilla.

2.9. Keskituntiansion korottaminen

Keskituntiansiota korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta al- kaen samalla sentti- tai euromäärällä kuin henkilökohtaista palkkaa korotetaan.

3. Tekstimuutokset

3.1. 7 § Koeaika

Lisätään toinen kappale seuraavasti:

Työsopimuslain edellyttämää koeaikaa sovellettaessa on tästä aina sovittava kirjallisesti.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksi- neen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös kuutta kuukautta lyhyemmästä, esi- merkiksi neljän kuukauden mittaisesta, koeajasta.

3.2. 9 § Irtisanominen ja irtisanomisajat

Muutetaan pykäläviittaukset uuden yhteistoimintalain (1333/2021) mukaiseksi:

Neuvotteluajan laskenta

Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudelli- sista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatet- tava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteis- toimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täyden- täviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat. Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista ta- loudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen poh- jalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.

3.3. 20 § Säännöllinen työaika

Lisätään uusi kohta Xxxxxxx työaika seuraavasti:

Liukuva työaika

Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää kalenterivuotta.

3.4. 20 § Säännöllinen työaika, 10-tuntinen

Muutetaan toisen kappaleen ensimmäistä lausetta seuraavasti:

Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijöillä enintään 30 päivänä kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona. Ennalta suunniteltuihin kausivaihteluihin voidaan käyttää työntekijäkohtaisesti enintään kolme viikkoa vuodessa.

3.5. 23 § Työajan järjestäminen, Työvuorokauden ja työviikon vaihtuminen

Yhdistetään väliotsikon Työvuorokausi ja Päivittäisen työajan sijoitus kappaleiden tekstit uudeksi vä- liotsikon Työvuorokauden ja työviikon vaihtuminen alle ja samalla työviikon ja työvuorokauden alkamis- ajankohtaa. Kohta kuuluu seuraavasti:

Ellei paikallisesti ole muuta sovittu työajan järjestämisestä, on työaika järjestettävä seu- raavasti:

Työvuorokauden ja työviikon vaihtuminen

Työviikko ja työvuorokausi alkavat maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa. Sun- nuntaityövuorokausi päättyy samana ajankohtana.

3.6. 23 § Työajan järjestäminen, Päivittäinen lepoaika

Lisätään mahdollisuus sopia paikallisesti päivätyössä lepoajan pituudesta. Kohta kuuluu seuraavasti:

Päivittäinen lepoaika

Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Paikalli- sesti niin sovittaessa voidaan noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijällä ei ole päivätyössä ruokailutaukoa, vaan hä- nelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopi- vana ajankohtana.

Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

3.7. 23 § Työajan järjestäminen, Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Lisätään mahdollisuus sopia paikallisesti vuorojen muuttumisajankohdista. Kohta kuuluu seuraavasti:

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin.

Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa.

3.8. 25 § Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä, Työajan tasaaminen

Lisätään uusi viides kappale, jonka perusteella on mahdollisuus sopia kalenterivuosittain, ettei niitä pidetä joko osittain tai kokonaan ja muutetaan kuudennen kappaleen aikaa, johon mennessä tasaus- vapaat voidaan siirtää.

Paikallisesti voidaan kalenterivuosittain sopia myös siitä, ettei vapaita pidetä, joko osittain tai kokonaan. Työnantajan edustaja ja pääluottamusmies keskustelevat kalenterivuosit- tain pelisäännöistä, jotka koskevat vapaiden pitämättä jättämistä. Tämän perusteella työntekijä ja työnantaja voivat sopia, ettei vapaita pidetä. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle työajan lyhennyskorvauksen lisäksi henkilökohtainen palkka.

Sovittaessa voidaan tasausvapaat siirtää annettaviksi viimeistään seuraavan kalenteri- vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

3.9. 36 § Muita korvauksia, f) Koulutus, Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Lisätään ensimmäiseen kappaleen luetteloon paikallisen sopimisen edistäminen sekä

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorit- tamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuot- tavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi tai paikallisen sopimisen edistämiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuh- delisineen.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuk- sen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen määräyk- siä.

Soveltamisohje:

Koulutus- ja kehittämistilaisuuksien tilalla tai lisäksi voidaan järjestää työn- tekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä tukevaa toimintaa vuotuisen säännöl- lisen työajan lisäksi enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Tilaisuudet voidaan järjestää kokonaisena päivänä tai jakaa useammalle päivälle. Tältä ajalta maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

Soveltamisohje:

Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuo- lella, matkakustannusten korvaamisessa sovelletaan 33 § a-kohdan mää- räyksiä.

3.10. 37 § Sairausajan sekä äitiys- ja isyysvapaan palkka, Uusiutuminen

Muutetaan ensimmäistä kappaletta kuulumaan seuraavasti:

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, käsitellään tapausta yhtenä sairautena, jolloin sairausajan palkan maksamista jatketaan, kunnes sai- raus- tai korvausajanjakso on päättynyt. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pi- tää uutena sairautena, tulee työntekijän työskennellä työvuoroluettelon mukaisesti 30 ka- lenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.

3.11. 44 § Työsuojeluvaltuutettu

Muutetaan työsuojeluvaltuutettua koskevaa korvausmääräystä seuraavasti: Työsuojeluvaltuutetun kiinteä kuukausikorvaus on

Työntekijöiden määrä	€/kk
alle 20	80
20–49	88
50–99	95
100–149	114
150 -	134

Mikäli työsuojeluvaltuutettu ja varatyösuojeluvaltuutettu jakavat tehtävän kuukauden ai- kana, maksetaan korvaus sille, joka hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävää enimmän osan kuukaudesta.

3.12. 47 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Lisätään toiseen kappaleeseen ”työntekijän pyynnöstä” ja poistetaan samasta virkkeestä ”..tai tekee ilmoituksen suoraan verottajalle”. Kappale kuuluu seuraavasti:

Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan ilmoittaman perintäkausit- tain yhdensuuruisen %- tai €-määrän mukaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla. Kalenterivuoden tai työsuh- teen päättyessä työnantaja antaa työntekijälle työntekijän pyynnöstä veroviranomaisen hyväksymällä tavalla todistuksen perityistä jäsenmaksuista, ellei työntekijä saa vastaavaa tietoa tuloverorekisteristä. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle taholle selvityksen pidätetyistä jäsenmak- suista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Lisätään uusi kolmas kappale:

Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.

3.13. Yleissopimus, 8.3. Vuokratyövoima

Lisätään kohdan loppuun uusi 3. kappale, seuraavasti:

Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti.

3.14. Irtisanomissuojasopimus, 14 § Lomauttaminen

Lisätään soveltamisohjeen jälkeen uusi kappale Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne sekä pöytäkirjamerkintä seuraavasti:

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne

Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksellisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi, lomautusten ollessa välttämättömiä, noudattaa viiden päivän lomautusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimaisena esteenä pidetään en- nalta-arvaamatonta tilannetta, johon työnantaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa.

Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päivää, ellei paikalli- sesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnan- tajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

Soveltamisohje:

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esimerkiksi joka pääsiäinen tai joulu.

3.15. LIITE 5 TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMINEN

Lisätään uusi liite Teollisuusliiton järjestämille kursseille osallistuminen numeroksi 5 ja muutetaan liit- teiden numerointia tästä eteenpäin. Liite kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti.

Pienten ja keskisuurten yritysten ottaminen huomioon

Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry toteavat yhdessä, että kurssien määrässä ja hen- kilöstöedustajien osallistumisoikeudessa huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstöedustajat osallistuvat töihin ja henkilöstön edustustehtäviin, jolloin kursseille osallistuminen saattaa aiheuttaa tuntuvaa haittaa yri- tyksen tuotannolle tai toiminnalle. Edellä mainituista syistä pienissä ja keskisuurissa yri- tyksissä kursseilla käydään yleensä hitaammassa tahdissa verrattuna isoihin yrityksiin. Toimitusvarmuus ei kurssien takia saa vaarantua. Ylityön tekemistä vältetään mahdolli- suuksien mukaan ja pyritään ratkaisemaan vapautus työstä joustavin järjestelyin.

Xxxxxxx henkilöstön edustaja on hakeutunut kurssille, ja työnantaja on tehnyt kielteisen päätöksen tai mikäli työnantaja joutuu yrityksen tuotannollisesta tai toiminnallisesta syystä siirtämään kurssia, pyritään yhteisesti selvittämään muu mahdollinen sopiva ajankohta. Epäselvissä tilanteissa osapuolet voivat olla yhteydessä Teollisuusliiton koulutusyksik- köön ja/tai Kemianteollisuuden työsuhdeasiantuntijoihin.

Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai heidän varamiehensä eivät pienissä ja kes- kisuurissa yrityksissä osallistu samasta yrityksestä samaan aikaan ay-kursseille, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

Kehittämiskeskustelut

Vähintään toimikauden alussa työnantaja käsittelee yhdessä pääluottamusmiehen kanssa

• työpaikan neuvottelujärjestelmälle asetettavia/asetettuja tavoitteita ja sen toimi- vuutta

• yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimisen, työpaikan ja hyvinvoinnin kehittämiseksi

• Teollisuusliiton järjestämät, työnantajan tuen piirissä olevat koulutukset

• luottamusmiehen tehtävään ja yhteisiin tavoitteisiin liittyvän koulutuksen tarve, ai- kataulut ja tavoitteet.

Osapuolet suosittelevat, että työsuojeluvaltuutetun kanssa käydään samanlainen keskus- telu koulutustarpeineen.

Opiskelu

Opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseksi Teollisuusliiton kurssitarjonnassa on myös monimuotokoulutusta. Kurssien kehitystyössä hyödynnetään Kemianteollisuuden Paikallisen sopimisen monimuotokurssin kokemuksia.

Verkko-opinnot

Osa verkko-opinnoista voi olla ohjattuja verkkoluentoja, jotka ilmoitetaan ennakkoon ja osa itsenäisesti suoritettavia opintoja, joita toteutetaan suunnitelman mukaan. Myös verkko-opintojen osalta työnantaja maksaa ansionmenetyskorvauksen.

Verkko-opinnoista tehdään ohjeellinen ajankäyttö- ja etenemissuunnitelma, jonka opiske- lija toimittaa kurssin opettajalle. Koulutuksissa voi olla myös yhteisiä webinaareja sekä itseopiskeluun tarkoitettua materiaalia ja tehtäviä. Lisäksi mukana voi olla täydentävää materiaalia hyödynnettäväksi oman kiinnostuksen mukaan.

Verkko-opintoihin osallistuakseen opiskelija tarvitsee käyttöönsä työnantajaltaan tietoko- neen, jossa on verkko-opiskeluun riittävät ominaisuudet. Opiskelija voi käyttää myös omaa tietokonetta. Jos verkko-opintoja suoritetaan työpaikalla, työskentelytila järjeste- tään siten, että se mahdollistaa häiriöttömän osallistumisen koulutukseen.

Liittojen sivuilta löytyy pohja, jonka avulla työnantajan edustaja ja henkilöstön edustaja voivat suunnitella ajankäyttö- ja etenemissuunnitelman.

4. Allekirjoituspöytäkirjatekstit

4.1. Työryhmät

Paikallisen sopimisen kohdat, joista voi sopia toisin

Liittojen välinen työryhmä laatii luettelon työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollisuuksista 31.5.2022 mennessä. Luettelo on saatavilla 1.6.2022 alkaen työpaikoilla ja liitetään työehtosopimuksen liitteeksi seuraavalla työsopimuskaudella.

Työryhmä selvittää työehtosopimuksen pykälien 21 § Paikallinen sopiminen ja 50 § Paikallinen sopimi- nen yhdistämisen tai kehittämisen.

Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Liitot antavat koulutusta paikallisen sopimisen edistämiseksi ja jakavat parhaita käytäntöjä koulutus- ja kehittämistilaisuuksien järjestämiseksi.

Perhevapaauudistustyöryhmä

Perhevapaauudistukseen (HE 129/2021) liittyen työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksen voimaan- tuloon mennessä (elokuu 2022) työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mukaut- tamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteutus tehdään siten, että kus- tannukset eivät nouse ja palkallisten vapaapäivien kokonaislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla.

Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äitiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan van- hempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palk- kaa.

4.2. Työaikakokeilu

Liitot käynnistävät sopimuskauden pituisen hankkeen, jossa seurataan työpaikkakohtaisia työaikako- keiluja uudentyyppisistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajärjestelyistä. Paikallisesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen 2. luvun määräyksistä enintään työehtosopi- muskauden ajaksi. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava työaikalain pakottavaa lainsäädäntöä (työajan määritelmä, lisä- ja ylityön määritelmät ja suostumus, työajan enimmäismäärä keskimäärin 48 tuntia viikossa kalenterivuoden ajanjaksolla).

Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen määräyksistä, sopimus on saatettava liittojen työaikatyöryhmälle tiedoksi. Liitot eivät puutu osapuolten sopimusvapauteen.

Työantajan edustaja ja henkilöstön edustaja tai henkilöstö yhdessä voivat ilmoittaa työpaikkansa ko- keiluun milloin tahansa sopimuskauden aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse osoitteeseen xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Liittojen välinen työryhmä antaa mukaan lähteville neuvotteluosapuolille alkukoulutuksen pakottavista työaikamääräyksistä.

Työryhmä laatii 31.10.2022 raportin kokeilusta saaduista tuloksista ja esittävät näiden perusteella mah- dollisia muutoksia työehtopimukseen tai Monipuoliset työajat kemianteollisuudessa -oppaaseen.

4.3. Paikallisen sopimisen kokonaisuus Sparraustilaisuudet

Sopimusosapuolet aloittavat yritysten neuvotteluosapuolille suunnattuja paikallisen sopimisen spar- raustilaisuudet. Niiden tarkoituksena on tavoittaa kaikki Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset ja luoda perusta työpaikkatason sopimiselle alalla.

Yhteiset koulutukset

Sopimusosapuolet järjestävät keväällä ja syksyllä kiertueen yritysten neuvotteluosapuolille työehtoso- pimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja tuovat esille hyviä sopimisen käytäntöjä xxxx xxx- tyksistä. Tilaisuuksien tarkoituksena on rohkaista osapuolia kokeilemaan paikallista sopimista.

Paikallisen sopimisen kurssi työnantajien edustajille ja luottamusmiehille Murikassa 29.3.2022

+ 1 etäpäivä

Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto kouluttavat yhdessä neuvotteluosapuolet paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin. Koulutuksen tarkoituksena on tukea osapuolten yhteistyötä.

Yhteistyön tasomittaus

Sopimusosapuolet jatkavat tiedon jakamista yhteistyön tasomittauksesta työpaikoille ja tarjoavat mah- dollisuutta osana sparraustilaisuuksia purkaa tasomittauksen tuloksia. Tasomittauksen tavoitteena on yhteistyön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen. Mittaus voidaan tehdä työnantajien ja henkilöstön edustajille tai laajemmalle joukolle. Yhteistyön tasomittarin teemoina ovat toimintaympä- ristö, luottamus, osaaminen ja työhyvinvointi.

Tarinakilpailu

Sopijaosapuolet jatkavat tarinakilpailua, jolla kerätään hyviä käytäntöjä paikallisesta sopimisesta. Kil- pailuun osallistutaan kertomalla hyviä esimerkkejä paikalliseen sopimiseen liittyvästä työpaikan neu- vottelukulttuurista. Työpaikan neuvotteluosapuolet kirjoittavat tarinan joko yhdessä, yksin, parina tai ryhmässä. Tarinoita voidaan julkaista esimerkiksi liittojen nettisivuilla. Lisäksi niitä hyödynnetään pai- kallisen sopimisen kehittämisessä toimialalla. Parhaat tarinat palkitaan syksyllä 2022 yhdessä Ammat- tiliitto Pron kanssa pidettävässä gaalaillassa.

Paikallisen sopimisen toteutumisen seuranta kemianteollisuuden sopimusaloilla

Sopimusosapuolet mittaavat neljännesvuosittain paikallisen sopimisen toimivuutta lyhyellä kyselyllä. Kyselyn painopisteessä ovat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävät paikalliset sopimusneuvottelut etenkin työaikakysymyksissä ja miten näissä on edistytty. Liitot käsitte- levät jatkuvassa neuvottelussa mahdollisia epäkohtia ja minkälaisia toimenpiteitä nämä liitoilta vaativat.

4.4. Työehtojen sopeuttaminen taloudellisissa vaikeuksissa

Jos työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka voisivat johtaa työvoiman käytön vähentämiseen tai jos työnantajan palkanmaksukyky on heikentynyt äkisti, paikallisten osapuolten todettua työnantajaa kohdannut taloudellinen kriisi, he voivat sopia toimenpiteistä määräajaksi työnantajan toiminnan ja työ- paikkojen turvaamiseksi työehtoja sopeuttamalla.

Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa. Sopimuksesta neuvoteltaessa työnantajan on selvitet- tävä pääluottamusmiehelle avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne.

Taloudellisista etuuksista poikettaessa sopimisen on tapahduttava palkkaturvasäännösten puitteissa.

Määräaikainen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, kun työnantajan toiminnan arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisajalla, mikäli sopimuksen jatkamiselle ei enää ole asiallisia perusteita.

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka joh- taisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10.

Liitot voivat tarvittaessa antaa asiantuntija-apua.

Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopimusvapautta eikä työnantajan yk- sipuolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.

4.5. Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen koulutustyöryhmä

Liittojen välinen koulutustyöryhmä on saanut valmiiksi yhteisen soveltamisohjeen pienten ja keskisuur- ten yritysten huomioonottamisen ay-kurssien, niiden sisällön, pituuden ja osallistumisoikeuden osalta. Soveltamisohje on liitetty tämän työehtosopimuksen liitteeksi.

4.6. Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta

Osapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikalla tapahtuva koulutus on hyvää työkulttuuria ja tehokasta op- pimista edistävää. Oppimisjakson suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tarvitaan laajaa ja mo- nipuolista yhteistyötä oppilaitosten ja työpaikan edustajien kesken koulutuksen tavoitteet huomioon ot- taen.

Harjoittelijan oppimistavoitteet täyttävistä tehtävistä sovitaan harjoittelusopimuksessa kunkin oppilai- toksen ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen harjoittelija osaa arvioida opin- noissaan syntynyttä osaamista suhteessa työelämän vaatimuksiin ja arvioida omaa osaamistaan suh- teessa niihin.

Harjoittelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka voi olla esimies, toimihenkilö tai työntekijä, jolla on oh- jaamiseen tarvittava osaaminen. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on huolehtia harjoittelun tavoitteiden täyttymisestä, riittävästä perehdytyksestä ja ohjauksesta.

4.7. Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötai- tojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava.

Työkyvyn tukeminen

Sopijaosapuolet keräävät hyviä käytäntöjä eri ikäisten työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisestä järjestä- mällä yhteisen keskustelutilaisuuden alan työnantajille ja luottamusmiehille.

Sairastavuuden vähentäminen

Seurataan sairauspoissaolojen kehittymistä, tavoitteena sairauspoissaolojen väheneminen. Selvite- tään tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuotannollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kerä- tään hyviä käytäntöjä, joilla on vaikutusta sairauspoissaolojen vähentämiseen. Näitä voi olla esim. kor- vaava työ, varhainen välittäminen, esimiehen luvalla sairauspoissaolo, yhteistyö työterveyshuollon kanssa.

4.8. Työpaikan suunnitelmat

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla laadittavaksi tulevat erilaiset suunnitelmat yhdistetään käytännöl- liseksi kokonaisuudeksi. Uuden yhteistoimintalain mukaiseen työyhteisön kehittämissuunnitelmaan voi- daan sisällyttää työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mikäli työyhteisön kehittämissuunnitelmaan halutaan sisällyttää työsuojelun toimintaohjelma, laaditaan se yhteistyössä työsuojelutoimikunnan kanssa. Suunnitelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuu- deksi helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista, vähentää hallinnollista taakkaa, edesauttaa suunnitel- mien ylläpitämistä ja auttaa keskustelun fokusointia eri aihealueiden osalta siten, että se vastaa käy- tännön työelämän tarpeita.

4.9. Työrauha ja valvontavelvollisuus

Työehtosopimuksen 4 §:n kohdissa 2–6 määritetään työrauha ja valvontavelvollisuus sekä eri osapuol- ten roolit ja tehtävät muun muassa työtaisteluiden ennaltaehkäisemiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Liitot arvioivat nykyisen järjestelmän toimivuutta ja laativat yhteisen kirjallisen toimintatavan 30.6.2022 mennessä, jolla tehostetaan määräyksen toimivuutta ja selkeytetään osapuolten rooleja työtaistelun uhatessa tai sen aikana. Huomioita kiinnitetään muun muassa tiedon saamiseen uhkaavasta työrau- hahäiriöstä riittävän ajoissa, yhteiseen viestiin riidan osapuolille ja aiheutuvien vahinkojen käsittely. Lii- tot voivat kuulla yritystason edustajia tässä työssä.

Liitot ovat laatineet yhteisen neuvottelumuistion työehtosopimuksen 4 §:n tulkinnasta.

4.10. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää

Paikalliset sopimukset voidaan tehdä työehtosopimuksen 50 § mukaisesti ilman liittojen hyväksyntää.

5. Viittaukset

Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.

6. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 23.2.2022−29.2.2024 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti ir- tisanottu.

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan marraskuun 2022 loppuun mennessä. Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua marraskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 28.2.2023, ellei toisin sovita.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

7. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen

Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopimuksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Tämä pöytä- kirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.

Helsingissä 3.3.2022

KEMIANTEOLLISUUS RY

Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

TEOLLISUUSLIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

KEMIANTEOLLISUUS RY:N

TEOLLISUUSLIITTO RY:N

kesken solmittu

JALOMETALLIALAN TYÖEHTOSOPIMUS ‌

23.2.2022 – 29.2.2024

I YLEISTÄ ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Kultaseppien Työnantaja- liiton jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tähän sopi- mukseen eivät kuitenkaan kuulu työnjohtajat, konttorihenkilökunta ja myyjät.

Mikäli jokin muutakin kuin jalometalliteollisuutta harjoittava työnantaja on aino- astaan jalometalliteollisuutta harjoittavan laitoksen tai osaston osalta Kultasep- pien Työnantajaliiton jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainitulta osalta laitoksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin.

Sopimukseen sidotuilla on velvollisuus tarkoin noudattaa tätä sopimusta ja huolehtia siitä, että niiden alaiset yhdistykset sekä niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sopimuksen määräyksiä.

2 § Järjestäytymisvapaus

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat järjestäytymistä omiin ammattiliittoihin.

Ammattiliittoon kuuluvia ei saa asettaa huonompaan asemaan kuin liittoon kuulumattomat, eikä heitä saa painostaa ammatillisen järjestäytymisen takia.

3 § Liittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välisiä sopi- muksia:

• Yleissopimus 1997

• Lomapalkkasopimus 2005

• Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 2001

4 § Työrauhavelvoite

1. Allekirjoittajaliitoilla ja niiden alayhdistyksillä on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät niiden jäsenet eivätkä jäsenyhdistykset, jotka ovat sopimukseen sidot- tuja, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuk- sen määräyksiä.

Soveltamisala

Sitovuus

2. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tul- tua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat vel- vollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelu- toimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.

3. Liittojen on kohdassa 2. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvi- tettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikal- lisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehto- sopimuslain vastainen työtaisteluun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on nouda- tettava liittojen näkemystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrauha- häiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välittömästi.

Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Paikallisten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät kolmen arkipäivän kuluessa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työ- rauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työ- ehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopi- muksen 40 §:n mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

4. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvon- tavelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan mää- rätä hyvityssakko. Liittojen näkemyksen mukaan

ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 2.−3. kohdan mukaisia vel-

voitteitaan

tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä ja

liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä tulisi huomioida myös liittojen 3. kohdan mukaiset toimet lainvastaisen työtaistelun estämiseksi

5. Kemianteollisuus ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtais- telutoimella uhkaamisesta kohtien 2.-3. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liittojen on annettava kohdassa 2.tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipy- mättä, ja viimeistään vuorokauden sisällä, kohdassa 3.tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää painostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka paikallisen sopimuksen tai käy- tännön työehtosopimuksen mukaisen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopimuksen 40 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eikä tämän pykälän tarkoittamassa järjestyksessä.

II TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA LAKKAAMINEN SEKÄ IRTISANOMISAJAT ‌

5 § Työnjohto-oikeus ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

6 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhde katsotaan alkaneeksi heti, kun työntekijä on aloittanut työskentelyn työnantajan palveluksessa.

7 § Koeaika ‌

Työsopimuslain edellyttämää koeaikaa sovellettaessa on tästä aina sovittava kirjallisesti.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enin- tään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös kuutta kuukautta lyhyemmästä, esimerkiksi neljän kuukauden mit- taisesta, koeajasta.

8 § Perehdyttäminen

Työantajan on huolehdittava työturvallisuuslain 14 § mukaisesti työntekijän riit- tävästä perehdyttämisestä ja opastamisesta työhön. Uusi työntekijä perehdy- tetään työpaikkaan ja sen työolosuhteisiin sekä tulevaan työhönsä.

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi työntekijä kou- lutetaan työnopastajan avulla ennalta laaditun ja hyväksytyn työnopastusoh- jeen mukaisesti. Tässä yhteydessä hänelle selostetaan yrityksen organisaa- tiota, työehtosopimusasiain neuvottelujärjestystä sekä työturvallisuuteen ja so- siaalisiin kysymyksiin liittyviä asioita. Hänelle kerrotaan myös ketkä henkilöt toimivat työpaikan pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.

9 § Irtisanominen ja irtisanomisajat Neuvotteluajan laskenta ‌

Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjeste- lyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopi- muksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korva- taan lain vastaavat kohdat.

Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannolli- sista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteis- toimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 19 §:n neuvotteluesityksen an- tamista ja 23 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettu- jen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräyty- vän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.

Työvoiman vähentämisjärjestys

Työnantajan on viimeksi irtisanottava tai lomautettava niitä työntekijöitä, jotka ovat yrityksen toiminnalle ammattitaitonsa sekä muiden kykyjensä kannalta tärkeitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi työnantajan tulee kiinnittää huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Ellei muusta ole sovittu, noudatetaan työsopimusta irtisanottaessa liittojen vä- lisen Irtisanomissuojasopimuksen 3 § mukaisia irtisanomisaikoja.

III TYÖPALKAT ‌

10 § Palkkaperusteet ‌

Jalometallialan työvaativuusryhmän mukaiset palkat muodostuvat Jalometalli-

alan palkkausjärjestelmän ylläpito-ohjeessa määriteltyjen työnvaativuus-ryh- mien mukaan.

Irtisanomisajat

Palkkaperusteet

11 § Työnvaativuusryhmäpalkat ‌

Työnvaativuusryhmäpalkat 1.4.2022 lukien:

TVR	senttiä/tunti	3 %
1	991	1021
2	1023	1054
3	1043	1074
4	1065	1097
5	1086	1119
6	1109	1142

Mikäli uudella henkilöllä on alalla palvelusvuosia enemmän kuin 5 vuotta ja henkilö tulee palkkaluokkaan 6, maksetaan hänelle työsuhteen alusta lukien 3

% henkilökohtaista lisää

12 § Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen ‌

Työntekijän henkilökohtaista palkanosaa ohjataan työntekijän pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.

Jalometallialalla valitaan seuraavista kuudesta tekijästä vähintään kaksi. Näiden lisäksi yritys voi valita muitakin yrityksen tavoitteita tukevia tekijöitä.

1. Ammatinhallinta/työtaito

2. Monitaitoisuus

3. Työn tulos (nopeus ja laatu)

4. Yhteistyökyky

5. Kehittämiskyky

6. Vastuunotto

13 § Oppisopimusoppilaat

Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tar- koitettuja oppisopimusopiskelijoita ja työsuhteessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.

Oppisopimuskoulutus on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimus on käy- tännönläheinen koulutusmuoto, jossa opiskelija ja työnantaja yhteistyössä sol- mivat työ- ja koulutussuhteen. Oppisopimus voidaan tehdä uudelle tai jo työ- suhteessa olevalle työntekijälle. Palkkaa maksetaan työpaikalla tapahtuvan työnopetuksen ja työharjoittelun ajalta.

Työntekijälle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan opiskelija-palkkana hänen peruspalkkaansa, ellei paikallisesti sovita sitä kor- keammasta palkasta.

Työnantaja on velvollinen pyydettäessä antamaan oppilaalle sekä harjoitteli- jalle todistuksen siitä, että he ovat suorittaneet ammatissaan harjoittelujakson.

Oppisopimus- oppilaat

Ammatissaoloajaksi lasketaan oppilas- ja harjoitteluryhmissä puolet ammatti- koulussa saadusta opista. Siltä osin kuin ammattikoulussa saatu opetus vas- taa sitä työtä, jota työntekijä suorittaa jalometallialalla, katsotaan ammattikou- luaika ammatissaoloajaksi palkkaryhmiin sijoitettaessa ja palkkaperusteita määriteltäessä.

Oppisopimusoppilaat 1.4.2022 lukien:

	senttiä/tunti
1. oppivuosi	882
2. oppivuosi	923
3. oppivuosi	966
4. oppivuosi	1004

14 § Nuoret työntekijät ja harjoittelijat ‌

Nuoret työntekijät ja harjoittelijat 1.3.2021 lukien:

senttiä/tunti

1. työvuosi 865

2. työvuosi 905

Nuoret työntekijät

Nuoret työntekijät ja harjoittelijat 1.4.2022 lukien:

senttiä/tunti

1. työvuosi 882

2. työvuosi 923

15 § Viikko- ja kuukausipalkat

Viikko- ja kuukausipalkalla työskentelevien palkkaperusteena käytetään edellä olevia tehtävänvaativuusryhmäpalkkoja (TVR) siten, että viikkopalkan kertoi- mena käytetään 40 ja kuukausipalkan kertoimena 172 tuntia.

Soveltamisohje:

Muutettaessa aikapalkkaa kuukausipalkaksi korotetaan voimassa olevaa tuntipalkkaa ensiksi 3,5 %. Näin saatu luku kerrotaan luvulla 172.

16 § Suorituspalkat (urakkapalkat)‌

Jos työtä tehdään suorituspalkalla, on sen hinnoittelusta sovittava työpaikoit- tain, työosastoittain tai työkohtaisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Sellai- sesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, urakka-hinta, josta työn- tekijälle on annettava todiste, josta ilmenee, mitkä työt ja yksikkömäärät si- sältyvät sovittuun urakkaan.

Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina ja urakka- työtä tekevien työntekijöiden työtaidon ja -nopeuden kasvusta tapahtuvan an- sion nousun takia ei urakkahintaa saa alentaa.

Viikko- ja kuukausipalkat

Huomautus: Mikäli urakka-ansio työntekijästä riippumattomista syistä on nous- sut kohtuuttomasti tai jäänyt alhaiseksi, voidaan urakkahintaa tarkistaa niin, että se vastaa kohtuulliseksi katsottavaa urakka-ansiota. Yleensä on kuitenkin pyrittävä siihen, että urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttu- mattomina urakkahinta pidetään ennallaan.

Jos alle 18-vuotiaat tai harjoittelijat ja oppilaat suorittavat urakkatyötä, nouda- tetaan heidän palkkauksessaan käytössä olevia urakkahintoja.

Alle 18-vuotiaat sekä harjoittelijat ja oppilaat eivät saa osallistua urakkatyön hinnoitteluun.

Ellei työntekijä suostu ottamaan vastaan hänelle tarjottua normaalisti hinnoi- teltua urakkaa, maksetaan työn suorittamisesta aikapalkka.

Urakkatyössä taataan työntekijälle vähintään aikapalkka.

17 § Perustuntipalkka ‌

Tehtävänvaativuus määritellään 4 kuukauden kuluessa työsuhteen alkami- sesta liitteenä/erillisen Jalometallin palkkausjärjestelmän ylläpito-ohjeen mu- kaisesti.

Perustuntipalkka on tehtävänvaativuusryhmän mukainen palkka.

18 § Keskituntiansio ‌

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljännek- sen työajalta saamansa ansio aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palkkiotöissä mahdollisine vuorotyö- ym. lisineen vähennettynä ylityö-, sunnuntaityö- sekä työajan tasaamislisillä jaetaan saman neljänneksen työtuntien määrällä.

Neljänneksen keskituntiansion on oltava valmiiksi laskettuna yhden kuukau- den kuluttua kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen.

Eri vuosineljänneksien keskituntiansioita käytetään seuraavasti:

• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljännek- sen keskituntiansiota,

• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskitun- tiansiota,

• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntian- siota sekä

• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntian- siota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan al- kaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kah- delle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle,

Perustuntipalkka

Keskituntiansio

Keskituntiansion käyttöajanjaksot

tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

Keskituntiansion tultua lasketuksi annetaan työpaikan luottamusmiehelle kes- kituntiansiotilastot välittömästi.

Soveltamisohje:

Vuosiloman sattuessa laskentakauteen sallitaan keskituntiansion lasken- taan aikaa niin paljon, että todelliseksi laskenta-ajaksi tulee yksi kuukausi.

19 § Palkanmaksu ‌

Yrityksissä, joissa on siirrytty 31.1.2021 mennessä kerran kuussa palkanmak- suun, maksetaan palkka kerran kuukaudessa. Muutoin palkka maksetaan, vä- hintään kerran kahdessa viikossa, ellei pääluottamusmiehen kanssa toisin so- vita. Jos palkanmaksupäivä sattuu pyhä- tai vapaapäiväksi maksetaan palkka lähinnä edellisenä työpäivänä.

Jos palkka maksetaan rahalaitoksen välityksellä, on se maksettava niin, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus nostaa palkkansa samanaikaisesti pal- kanmaksupankista riippumatta.

Työntekijällä on oikeus määrätä rahalaitos, johon hänen palkkansa ohjataan.

Palkan laskentaa varten on työnantajalla oikeus siirtää enintään viikon palkka maksettavaksi seuraavan palkanmaksukauden yhteydessä, ellei muusta las- kenta-ajasta sovita.

Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukaisesti, voidaan palkka maksaa kerran kuukaudessa.

IV TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

20 § Säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työ- viikossa.

Päivä- ja kaksivuorotyössä työaika tulee järjestää siten, että se on

• vuonna 2022 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa

• vuonna 2023 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

• vuonna 2024 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

• vuonna 2025 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

Tämä keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että kyseisen vuoden ka- lenteripäivistä vähennetään viikoittainen lepoaika, työaikaa lyhentävät arkipy- hät, juhannus- ja jouluaatto, täyteen vuosilomaan (30 arkipäivää) oikeuttavat vuosilomapäivät sekä 12,5 työajan lyhennysvapaata on muutettu

Palkanmaksu

Säännöllinen työaika

Työajan lyhennyk- sen toteuttava keskimääräinen viikkotyöaika

kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Työajan tasaami- sessa noudatetaan 25 §:n määräyksiä.

Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan liitteen 1 mukaista sopimusta työajasta kolmivuorotyössä jalometallialalla.

Kolmivuorotyö

Liukuva työaika

Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää kalen- terivuotta.

10-tuntinen

Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen tilan- teen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin vuorotyöntekijöiden vuorokautisen säännöllisen työ- ajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin. Palkan- maksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työaikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tunnit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työeh- tosopimusmääräysten mukaisesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voi- daan tehdä ilman ilmoitusaikaa.

Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enin- tään 30 päivänä kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työ- viikkona. Ennalta suunniteltuihin kausivaihteluihin voidaan käyttää työnteki- jäkohtaisesti enintään kolme viikkoa vuodessa.

Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaisista työaikamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtai- sista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).

Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnantaja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajankohdasta 4 kalenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus ta- sata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitusaikaa nou- dattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän il- moittamaa vapaata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuotannolli- nen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työ- aikaa.

Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pi- detty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50% korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

21 § Paikallinen sopiminen

Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan koneiden, lait- teiden ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työ- aikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat

Liukuva työaika 10-tuntinen

Työajan järjestäminen paikallisesti sopien

tarvittaessa vaihdella esim. eri vuodenaikoina, tuotanto-osastoittain ja kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työpaikan eri osastoilla.

Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.

Paikallisesti voidaan sopia:

1 säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 20 §:n 1. kappaleesta poikkeavastikin

2 työajan tasoittumisjakson pituus

3 työvuorokauden ja työviikon alkaminen

4 vuorokautisen työajan lepoaika

5 työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttami- nen.

22 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma ‌

Etukäteen laadittavasta työvuoroluettelosta tulee ilmetä säännöllisen vuoro- kautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä.

Työvuoroluetteloa laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toi- sen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, sen tulee ilmetä etukäteen laa- ditusta työvuoroluettelosta.

Voimassa olevan työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muut- tamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työ- vuoroluetteloon ja työajan tasoittumissuunnitelmaan ilmoitetaan asianomai- selle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui- tenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Soveltamisohje:

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan la- kattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijär- jestelmään.

Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.

23 § Työajan järjestäminen ‌

Ellei paikallisesti ole muuta sovittu työajan järjestämisestä, on työaika järjes- tettävä seuraavasti:

Työvuoro- luettelo ja työajan tasoittumissuunni-

telma

Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumis- suunnitelman muuttaminen

Muutoksesta ilmoittaminen

Tilapäisen muutoksen määritelmä

Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien

Työvuorokauden ja työviikon vaihtuminen

Työviikko ja työvuorokausi alkavat maanantaina ensimmäisen työvuoron alka- essa. Sunnuntaityövuorokausi päättyy samana ajankohtana.

Päivittäinen lepoaika

Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikal- taan. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työ- paikalta.

Päivittäinen lepoaika

Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijällä ei ole päivätyössä ruokailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kan- nalta kulloinkin sopivana ajankohtana.

Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjak- sosta toisin.

Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa.

Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi

Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoittumisajanjaksoa.

Työajan enimmäismäärä

Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työ- ajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenteri- vuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.

24 § Muita työajan järjestämistä koskevia yleisiä määräyksiä

Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työaikaa koskevia ylei- siä määräyksiä:

Työajan seuranta

Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

Arkipyhäviikot ja vapaapäivät

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän xxxxx säännöllinen työ- aika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja

jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Vapunaaton työaika on kuitenkin viisi tuntia.

Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai, itsenäisyyspäi- väviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäi- vin.

Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen tai sopimalla siitä paikallisesti.

Jaksotyö

Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n mukaan.

25 § Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä Soveltamisala ‌

Seuraavat määräykset koskevat normaalisti täysaikaista eli 40-tuntisin työvii- koin tapahtuvaa työskentelyä päivä- ja kaksivuorotyössä.

Työajan pituus

Työaika tulee järjestää siten, että se on

• vuonna 2022 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa

• vuonna 2023 keskimärin 36,2 tuntia viikossa

• vuonna 2024 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

• vuonna 2025 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

enintään kalenterivuoden aikana. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaami- seen.

Työajan tasaaminen

Työajan tasaaminen toteutetaan siten, että käynti- ja palveluajat turvataan.

Työajan tasaaminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään ka- lenterivuoden aikana tasoittuu keskimääräisiin viikkotyöaikoihin.

Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä va- paata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan.

Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaamisvaihtoehtoja yh- distelemällä.

Paikallisesti voidaan kalenterivuosittain sopia myös siitä, ettei vapaita pidetä, joko osittain tai kokonaan. Työnantajan edustaja ja pääluottamusmies keskus- televat kalenterivuosittain pelisäännöistä, jotka koskevat vapaiden pitämättä jättämistä. Tämän perusteella työntekijä ja työnantaja voivat sopia, ettei va- paita pidetä. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle työajan ly- hennyskorvauksen lisäksi henkilökohtainen palkka.

Ellei työvuoroluettelossa ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajan- kohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.

Sovittaessa voidaan tasausvapaat siirtää annettaviksi viimeistään seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Soveltamisohje:

Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

Työajan tasoittumissuunnitelma on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esim. kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siir- ron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Mikäli työvuoroluettelosta ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoi- tettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

Työajan tasaamislisä

Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuo- dossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansi- osta.

Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairau- den vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovi- tuissa tehtävissä.

Lisä maksetaan ajalta, jolta työnantaja maksaa työllistymisohjelman ajalta palkkaa.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen III luvun 18 §:n mu- kaista keskituntiansiota.

Työajan tasaamislisä ja keskituntiansio

Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta so- vita.

Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä pykälässä tarkoitettu työajan ta- saaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.

Työajan tasaaminen ja vuosilomaoikeus

Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden menettä- mistä.

26 § Ylityö ja sunnuntaityö

1. Ylityö

• Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin.

• Ylityökorvaus maksetaan tämän pykälän mukaisesti.

• Ylityökorvausta kutsutaan seuraavassa ylityölisäksi.

• Ylityölisän laskentaperusteena on työehtosopimuksen mukainen keskituntiansio.

Työaikalain 18 §:stä poiketen käytetään ylitöiden enimmäismäärän tarkastelu- jaksona yksinomaan kalenterivuotta.

Soveltamisohje

Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuo- den pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

Tämän pykälän 2 ja 3 kohdan tarkoittama ylityö on lakisääteistä ylityötä. Koh- dissa 4, 5 ja 6 määritellään niin sanottu tes-ylityö, joka korvataan siten, kuin ylityöstä on sovittu, mutta jota ei kirjata ylityöksi työaika-kirjanpitoon.

2. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan 26 §:n 1 kappaleessa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 21 §:n mukaisesti so- vitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuo- rokauden aikana tehtyä työtä.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia vii- kossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuoro- kautena ylittää työvuoroluettelossa asianomaisen työvuorokauden sään- nölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisen ylityön korvaaminen

Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

3. Viikoittainen ylityö

Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.

Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työvuoroluettelon mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Keskeyty- mättömässä vuorotyössä työ katsotaan ylityöksi vain, jos ylityötuntien korvaamisesta vapaa-ajalla ei ole sovittu.

Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suu- ruus 5 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 5 tunnilta, korvataan työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.

4. Työajan ylittyminen työaikaa tasattaessa (tes-ylityö)

Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajan tasaamisen vuoksi työvuoroluettelossa asianomaisen

• työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtunti- määrän, korvataan siten kuin vuorokautisesta ylityöstä on sovittu

• työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, kor- vataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

5. Työajan ylittyminen arkipyhäviikkoina (tes-ylityö)

Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työviikon työ- vuoroluettelon tuntimäärän mukaisen työajan, maksetaan hänelle tämän lisäksi tehdystä työstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä.

Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edel- lisen kappaleen mukaan tule korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, mak- setaan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena. Poikkeuksena vapunaatto, jolloin korotus maksetaan 5 työtunnin jälkeen.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisen ylityön maksaminen

Työajan ylittyminen työaikaa tasattaessa (tes-ylityö)

Työajan ylittyminen arkipyhäviikkoina (tes-ylityö)

Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 17 §:n 7 momentin mukaisin edellytyksin.

Tämä momentti ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.

6. Korvaus viikkoylityömääräysten mukaan (tes-ylityö)

Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä teh- dyn matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työvuoroluet- telon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa, ja hän tekee työtä työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinä, maksetaan va- paapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Soveltamisohje:

Tässä momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhennettyä työviikkoa.

7. Paikallinen sopiminen, yksi ylityökäsite

Paikallisesti sopimalla voidaan pyrkiä yksinkertaistamaan ylityön korvaa- mista koskevia periaatteita. Liittojen käsityksen mukaan paikallisesti so- vittavat ratkaisut toimivat parhaiten silloin, kun niissä on onnistuttu yhdis- tämään työpaikan perinteisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja työpai- kan omat työaikatarpeista johtuvat vaatimukset.

Jäljempänä on määritelty yksityiskohtaisemmin yhden ylityökäsitteen mallin käyttöönottoon liittyvät menettelyt.

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus mää- räytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökor- vaussäännön perusteella.

Edellä tarkoitetusta paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökor- vausta koskevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko por- rastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna.

Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen kes- ken.

Yhden ylityökäsitteen käyttö koskee vain tässä pykälässä tarkoitettua yli- työtä ja ns. tes-ylityötä, eikä sillä ole vaikutusta 9 kohdan mukaiseen sun- nuntaityökorotukseen tai 10 kohdan mukaiseen viikkovapaakorvauk-

seen.

Korvaus viikko- ylityömääräysten mukaan

(tes-ylityö)

Paikallinen sopiminen,

yksi ylityökäsite

Soveltamisohje:

Yhden ylityökäsitteen malli on seuraava:

1) Valitaan ylityön korvaamiseen käytettävä ajanjakso, joka voi olla esi- merkiksi yhden tai useamman kuukauden tai esimerkiksi neljännesvuo- den mittainen. Enintään kuitenkin yksi vuosi.

2) Huomioon otetaan koko ajanjakson ylityötunnit (ns. tes-ylityö mukaan lukien).

3) Ylityötunnit korvataan esimerkiksi seuraavan mallin mukaisesti:

X Y

Jakson alkupuolen ylityötunnit korvataan tiettyyn määrään saakka x:n suuruisella ylityökorvauksella ja jakson loput ylityötunnit y:n suurui- sella korvauksella.

Työpaikalla voidaan sopia myös muunlaisesta ylityön korvausta kos- kevasta mallista.

8. Vuorotyölisä

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuoro- työlisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyölisä maksetaan yli- työajalta yksinkertaisena.

9. Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä makse- taan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnun- taityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % kes- kituntiansiosta.

Mikäli paikallisesti on sovittu kohdan 34 § mukaisesti arkipyhän ajankoh- dan ja siitä maksettavien korvausten siirtämisestä, maksetaan siirrettynä arkipyhänä sunnuntaityölisä kuten 34 § todetaan

Mikäli paikallisesti on sovittu kilpailukykysopimuksen mukaisesta työ- ajanpidennyksestä siten, että helatorstai on normaali työpäivä, tällöin ei makseta sunnuntaityökorotusta.

10. Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaakorvaus

Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina, on, mikäli mahdol- lista, järjestettävä lain määräämä viikoittainen vapaa-aika (viikkovapaa) ensisijaisesti saman viikon lauantaina.

Vuorotyölisä

Sunnuntaityö

Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaa- korvaus

Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työ- hön, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käy- tetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella voidaan viikkovapaakorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työ- tunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuorokauden aikana, jona viikko- vapaa olisi viimeistään ollut annettava.

Pöytäkirjamerkintä:

Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n sään- nöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työneuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).

Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkovapaapäivänä tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus.

27 § Virkistystauot

Ruokailuajan lisäksi järjestetään jokaisena normaalina työpäivänä kymmenen

(10) minuutin pituinen tilaisuus virvokkeiden nauttimiseen työpaikalla. Virkis- tystauko sovitaan työpaikassa parhaaksi katsottuna aikana työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Ennen ylityön aloittamista sallitaan tilaisuus virvokkeiden nauttimiseen työpai- kalla.

28 § Työaikapankki ‌

Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jolloin työntekijälle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjestelmän käyttöönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mukaisesti.

Työaikapankin tehtävänä on vastata työmäärän vaihteluihin, tukea tätä kautta yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä vastata yksilöllisiin tarpei- siin eri elämäntilanteissa.

Järjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjalli- sesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Jos työpaikalla ei ole luotta- musmiestä tai vastaavaa henkilöstön edustajaa, sopimus voidaan tehdä myös suoraan työntekijöiden kanssa.

Työaikapankin käyttöönotossa voidaan sopia muun muassa seuraavista asi- oista:

• ketkä kuuluvat järjestelmän piiriin

• mitä vapaita voidaan säästää ja millaisin ehdoin

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät

Virkistystauot

Työaikapankki

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luotta- musmiehen kesken ja kuinka järjestelmää voidaan muuttaa

• sopimuksen irtisanominen

Vuosiloman ansaitsemisen suhteen kokonaisina työpäivinä tai sitä pidem- pinä ajanjaksoina pidetyt vapaat katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi.

Pankkeihin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Mikäli työaikapankkisopimuksen tai työsuhteen päättyessä pankissa on säästettyä tai lainattua saldoa, ne korvataan tai peritään takaisin sopimuk- sen tai työsuhteen päättyessä.

Soveltamisohje:

Liitot ovat yhtä mieltä

• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

29 § Vuorotyölisät

Vuorotyölisät 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta:

senttiä / tunti

Iltavuoro 120

Yövuoro 223

30 § Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä ‌

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuoro- työssä työskentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantaityövuorokau- den aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä.

Keskeytymätön sekä jatkuva vuorotyölisä 1.1.2018 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta:

senttiä / tunti

220

Tätä lisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 18 §:n mukaista keskituntian- siota laskettaessa.

31 § Hälytysluontoinen työ

Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ul- kopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta, maksetaan hänelle vähintään

Vuorotyölisät

Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä

Hälytysluontoinen työ

1 tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, mikäli työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työn- tekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21.00, 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ja

b) jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 06.00 välisenä aikana 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla yli- työtä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %.

c) Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan pa- lata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin keskitunti- ansiota vastaava korvaus ilman ylityölisää.

V ERINÄISET KORVAUKSET ‌

32 § Olosuhdelisä ‌

Jos työntekijä joutuu työskentelemään yleisesti hyväksyttyjä suomalaisia työ- olosuhdenormeja heikommissa olosuhteissa, hänelle maksetaan olosuhdeli- sää

Olosuhdelisä 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeisen palkanmaksukauden alusta lukien

senttiä / tunti

Soveltamisohje:

Mikäli työsuojeluviranomaiset toteavat, etteivät työolosuhteet täytä kyseisiä normeja, maksetaan olosuhdelisää.

33 § Matkakorvaukset ‌

Työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista ja korvausta työvuoro- kautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä korvausta komennuspaikalla syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista siten kuin jäljempänä tässä momen- tissa sanotaan.

a) Matkakustannukset

Kaikki komennuspaikalle tai sieltä takaisin tai toiselle komennuspaikalle mat- kustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matka- lippujen hinnat toisessa luokassa, matkatavarakustannukset sekä, jos matkus- tetaan yöllä, makuupaikkalippujen hinnat toisessa luokassa.

Olosuhdelisä

Tarpeelliset matkakustannukset

Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai ta- varan kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

b) Matka-ajan korvaus työmatkoilta

Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja makse- taan keskituntiansion mukainen korvaus.

Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan enintään kahdeksan tunnin matka-ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään kahdeksalta tunnilta, maksetaan työntekijän perustuntipalkan suuruinen korvaus.

Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, edellä mainittua kor- vausta ei makseta klo 21.00 – 7.00 väliseltä ajalta.

Tapauksissa, joissa työnantaja määrää työntekijän komennuskohteeseen, jonne hän kulkee kotoa päivittäin, ja kodin sekä työntekemispaikan välinen työ- matka on yli 55 kilometriä, menetellään seuraavasti:

Työnantaja maksaa matkakustannukset ja matka-ajan palkan siitä yhdensuun- taisesta työmatkan osuudesta, joka ylittää 20 km.

Matka-ajan korvaamista koskevista periaatteista voidaan paikallisesti sopia toi- sinkin.

c) Päiväraha

Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta, kun työntekemispaikka on yli 55 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpaikasta ja asun- nosta mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä, seuraavasti:

• Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on yli 10 tuntia

• Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia

• Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokau- desta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäiväraha

Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työnte- kijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen. Päi- väraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Matka-ajan korvaus

Makuupaikka

Matkakustannukset eräissä tapauksissa

Päiväraha

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruo- alla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Soveltamisohje:

Kun työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka tai asunto, ei ole merki- tystä, onko se työnantajan tai jonkun muun esim. tilaajan järjestämä.

d) Ateriakorvaus

Kun työ tehdään yli 5 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta, maksetaan hänelle

• matkakustannukset,

• matka–ajan korvaus tavanomaisen työmatkan ylittävältä matka-ajalta ja

• ateriakorvauksena 1/4 kotimaan päivärahasta, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla vakinaisella työpaikallaan tai kotonaan, ellei työ- paikalla anneta ilmaista ruokaa.

Soveltamisohje:

Jos työntekijä kesken työpäivän joutuu kulkemaan vakinaisen työpaikan ja työntekemispaikan välillä, maksetaan työntekijälle matkakustannukset ja matka-ajan korvaus, vaikka työntekemispaikka sijaitsee alle 5 kilometrin etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä kohdassa tar- koitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

e) Yöpymiskustannukset

Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoittumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha makse- taan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työnteki- jälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskor- vausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan mak- seta, jos työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työn- antajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.

Ateriakorvaus

Yöpymis- kustannukset

f) Kotimatkat eräinä juhlapäivinä

Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komennuspaik- kakunnalla tehnyt yhtäjaksoisesti työtä vähintään 3 viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu matkusta- maan kotiinsa mainituiksi juhlapäiviksi. Tällöin työnantaja korvaa hänelle a) - kohdan mukaisesti matkakustannukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkan ajalta b) -kohdan mukaisen matka-ajan korvauksen sekä edel- leen c) -kohdan mukaisen päivärahan ja e) -kohdan 3. kappaleen mukaisin edellytyksin yömatkarahan.

Sama koskee muitakin työntekijöitä, jotka työnantaja mainituiksi juhlapyhiksi lähettää kotiin, sekä vuosiloman takia tapahtuvaa kotimatkaa.

Soveltamisohje:

Tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen matkojen osalta kestää työnantajan korvausvelvollisuus työntekijän tosiasialliseen kotiin saakka.

Työntekijän tulee pyynnöstä antaa työnantajalle selvitys kotinsa sijaintipai- kasta.

34 § Arkipyhäkorvaus

Kaikilta arkipäiviksi sattuvilta pyhäpäiviltä sekä vapunpäivältä maksetaan palkka kahdeksalta tunnilta perustuntipalkan +3% mukaisesti.

Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta jouluaatolta maksetaan palkka kahdeksalta tunnilta perustuntipalkan +3% mukaisesti.

Soveltamisohje:

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.

Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta arkipyhäkorvauk- sen laskentaperusteena on työehtosopimuksen 18 §:n mukainen keskituntian- sio. Loppiainen maksetaan vain ma – pe sattuvilta arkipäiviltä.

Itsenäisyyspäivän palkka maksetaan lain (388/1937) mukaan.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kyseessä olevaa arkipyhää ja joka on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, ellei poissaolo ole

johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksista tai muista niihin verrattavista syistä.

Eräät kotimatkat

Arkipyhäkorvaus

Itsenäisyyspäivä

Arkipyhä- korvauksen edellytykset

Soveltamisohje:

Jos työvuoroluettelon mukaiset työajan noudattamista koskevat edellytys- säännöt aiheuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäi- siltä arkipyhiltä, koskee menetys kuitenkin vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan palkkaa kuten sunnuntaityöstä ja sen lisäksi arkipyhäkorvaus.

Arkipyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voidaan paikallisesti sopien siirtää toiseen ajankohtaan saman työviikon aikana. Tällöin vapaa- päivänä tehdystä työstä maksetaan yksinkertainen aikapalkka ja siirretylle arkipyhäpäivälle maksetaan arkipyhäkorvaus.

Pääluottamusmiehen kanssa tehdään kirjallinen sopimus, jossa sovitaan arkipyhän siirtämiseen liittyvistä pelisäännöistä.

Soveltamisohje:

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle myös sellaisilta arkipyhiltä, jotka sattuvat vuosiloman, enintään kaksi (2) kuukautta arkipyhää ennen kestä- neen sairauden, työehtosopimuksen 38 §:ssä tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvan palkallisen poissaolon, lakisääteisen vanhempainvapaan, pakkoloman tai lyhennetyn työviikon ajalle sattuvalta arkipyhältä.

Milloin työntekijä ei edellä tässä soveltamisohjeessa mainituista tilanteista johtuen ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, tai itse- näisyyspäivän sattuessa lauantaiksi, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.

35 § Palvelusvuosilisä

Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuh- teensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Lisänä suoritettava euromäärä lasketaan kaavasta:

10 mutta ei 15 vuotta Lkk x 2 x KTA

15 mutta ei 20 vuotta Lkk x 4 x KTA

20 mutta ei 25 vuotta Lkk x 6 x KTA 25 vuotta tai enemmän Lkk x 8 x KTA

Lkk = edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukau- sien lukumäärä.

KTA = työehtosopimuksessa tarkoitettu keskituntiansio.

Palvelusvuosilisä

Työnantaja ja 55 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työnte- kijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaa- seen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajankohdan jälkeen ja ennen seuraavaa tarkastusajankohtaa. Työantaja ja työntekijä sopivan vapaan ajankohdasta. Pääluottamusmiehen kanssa sovitaan menettelytavoista, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Soveltamisohje 1:

Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen ei saa johtaa ylityön tekemi- sen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen. Sovittua ajankohtaa voi- daan siirtää tuotannollisista syistä.

Soveltamisohje 2:

Palvelusvuosilisän suuruus lasketaan ja se jaetaan keskituntiansiolla, jolloin saadaan vapaaseen oikeuttavien tuntien määrä. Vapaan ajalta maksetaan työntekijälle keskituntiansiota vastaava korvaus.

Soveltamisohje 3:

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamää- rällä kerrotaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.

Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mah- dollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua pe- rustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kes- toa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain sovelta- miskäytäntöä.

Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi palve- lusvuosilisänä suoritettiin.

Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. koh- dan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.

Palvelusvuosilisän maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopien poiketa edellä tässä kohdassa sanotusta. Mikäli palvelusvuosilisä sovitaan maksetta- vaksi tasaisesti pitkin vuotta (esimerkiksi kuukausittain), on paikallisessa sopi- muksessa otettava huomioon lisän perusteen toteamista koskevat säännökset erityisesti vuosittaisen tarkastusajankohdan sekä työsuhteen päättymisen

osalta.

Perusteen toteaminen

Työsuhteen päättyminen

Käsittely palkkahallinnossa

36 § Muita korvauksia ‌

a) Merkkipäivät

Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa samassa työsuh- teessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväk- seen. Palkka maksetaan perustuntipalkan mukaisesti.

b) Kutsunta

Työnantaja korvaa asevelvollisuuskutsuntaan osallistuvalle työntekijälle hänelle siitä aiheutuvan ansionmenetyksen.

Määräystä sovelletaan myös pelastuslain nojalla väestönsuojelun eri- koistehtäviin koulutettaviin.

c) Reservin harjoitus

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa si- ten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täy- det palkkaedut.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka siviilipalveluslain nojalla määrä- tään kertausharjoituksia korvaavaan palveluun sekä niihin, jotka väestön- suojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

d) Hautaus- ja hääpäivä

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omai- sen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, samassa taloudessa vakituisesti asuvaa avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, vanhempia, veljiä ja sisa- ria, avio- tai avopuolison vanhempia.

Palkka maksetaan perustuntipalkan mukaisesti.

e) Verenluovutus

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työaikana kiireellisesti kutsutaan

luovuttamaan verta, perustuntipalkan mukaisen korvauksen työntekijän näin menettämältä säännölliseltä työajalta.

Merkkipäivät

Kutsunta

Reservin- harjoitukset

Hautaus- ja hääpäivä

Verenluovutus

f) Koulutus

Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun paran- tamiseksi tai paikallisen sopimisen edistämiseksi työpaikalla tai työnan- tajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enin- tään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopi- muksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voi- daan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilai- suutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopi- muksen määräyksiä.

Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Soveltamisohje:

Koulutus- ja kehittämistilaisuuksien tilalla tai lisäksi voidaan järjestää työn- tekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä tukevaa toimintaa vuotuisen säännöl- lisen työajan lisäksi enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Tilaisuudet voi- daan järjestää kokonaisena päivänä tai jakaa useammalle päivälle. Tältä ajalta maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuo- lella, matkakustannusten korvaamisessa sovelletaan 33 § a-kohdan mää- räyksiä.

Ammatillinen koulutus

Jos työnantaja antaa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettää työnte- kijän hänen ammattiinsa liittyvään koulutustilaisuuteen, korvataan työntekijän säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaisesti sekä kurssi- että matka-ajalta. Kuukausipalkkainen työntekijä saa koulutuksen ja sen edellyttämän matkan ajalta palkkansa vähentämättömänä.

Jos koulutus järjestetään säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan kou- lutuksen ajalta henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus.

Lisäksi työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen 33 § a -kohdan mukaiset korvaukset matkakustannuksista.

Ammatillinen koulutus ja yhteinen koulutus

Työnantaja maksaa myös kurssimaksut, opetusmateriaalin ja internaattikurs- sien täysihoitomaksun ja muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopi- muksen 33 § c -kohdan mukaan määräytyvän päivärahan tai ateriakorvauk- sen.

Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista on todettava, että kyse on tämän sopimuskohdan mukaisesta koulutuksesta.

Yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistuvalle korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys kuten Yleissopimuksen

7.1. kohdassa on määrätty.

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

37 § Sairausajan sekä äitiys- ja isyysvapaan palkka ‌

Työntekijän joutuessa tapaturman tai muun sairauden vuoksi työhön kykene- mättömäksi maksetaan hänelle keskituntiansiota vastaava palkka tai aika- palkka, milloin tämä on keskituntiansiota korkeampi, niin monelta työpäivältä kuin seuraavasta käy ilmi:

Ennen työkyvyttömyyden alkua Korvattavat työpäivät jatkunut yhdenjaksoinen työsuhde

alle 3 vuotta 20 työpäivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 25 työpäivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 30 työpäivää

10 vuotta tai kauemmin 40 työpäivää

Soveltamisohje:

Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän säännöllisiltä työtunneilta.

Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle ovat seuraavat:

1 Työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.

2 Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.

3 Sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

Sairaus ja tapaturma

Sairausajan palkan maksamisen edellytykset

Soveltamisohje:

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

A. Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnan- tajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Epidemioiden aikana voi lääkäri antaa työterveyshoitajalle oikeuden kir- joittaa tutkimuksensa perusteella todistuksia enintään kolmeksi vuoro- kaudeksi kerrallaan. Kertautuvan todistuksen antajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Uusiutumistapauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen.

Ennen kuin hoitajan antamaa todistusta voidaan pitää selvityksenä työ- kyvyttömyydestä, hänen tulee todeta yhdessä lääkärin kanssa tilanteen olevan em. tavalla sellainen, että hoitaja voi antaa todistuksia työkyvyt- tömyydestä.

B. Sairauspoissaolojen hallinta ja työntekijän oma ilmoitus Sairauspoissaolojen hallinta

Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yritysjohdon,

esimiesten, henkilöstön ja sen edustajien sekä työterveyshuollon yhteis- työnä. Tehokas vaikuttaminen edellyttää toimintamallia, joka koostuu on- gelmien kartoituksesta, tavoitteiden asettamisesta ja käytännön toimen- piteistä. Yhtenä toimenpiteenä voi olla jäljempänä tarkemmin määritelty oma ilmoitus -menettely.

Työntekijän oma ilmoitus lyhytaikaisista sairauspoissaoloista Sairauspoissaolojen vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia omail- moitusmenettelyn käyttöönotosta työpaikalla. Sopimus on tehtävä kirjal- lisesti pääluottamusmiehen kanssa. Sopimus voi koskea enintään kolme

vuorokautta kestäviä poissaoloja. Omailmoitusmenettelyä sovelletaan vain työntekijän omiin sairauspoissaoloihin.

Paikallisesti sovittavia asioita voivat olla muun muassa:

˗ sopimuksen tavoitteet

˗ keitä sopimus koskee

˗ kenelle ilmoitus tehdään

˗ millä tavalla ilmoitetaan

˗ miten ilmoitus kirjataan

˗ kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

˗ mahdolliset rajoitukset hyväksyttävien poissaolojen määrään

˗ työnantajan oikeus määrätä työntekijä (työterveys)lääkärin tarkastet- tavaksi

˗ väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poiketa sairausajan pal- kan maksuperusteista ilmenneissä väärinkäytöstilanteissa

˗ sopimuksen toteutumisen seuranta

˗ sopimuksen kesto, irtisanomismahdollisuus

2 Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyy- destä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työn- tekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

3 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, hän voi osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Täl- löin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

4 Ohjaaminen työehtosopimuksen säännösten oikeaan soveltami- seen

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työn- tekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositelta- vaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissa- olojen saaminen mahdollisimman vähäiseksi. On suositeltavaa, että pai- kalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen ke- hitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.

Epääminen

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai ta- paturman tahallisesti tai rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tavalla.

Soveltamisohje:

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopi- muksen päättämiseen työsopimuslain säännösten perusteella.

Sairausajan palkan epääminen

Ilmoitusvelvollisuus

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumises- taan

Soveltamisohje:

Ilmoitus sairastumisesta on tehtävä työnantajalle mikäli mahdollista ennen työvuoron alkua

• Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, jos se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tätä koskevat menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

• Jos työntekijä tahallisesti jättää ilmoittamatta viipymättä sairastumises- taan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisin- taan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

Maksuajankohta

Jos työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, tulisi ensisijaisena me- nettelytapana pitää sitä, että työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan pal- kan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivä- tai äitiysrahan tai niihin verrattavan muun korvauksen saamista.

Jos työntekijä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi kesken työpäivänsä, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään sään- nölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän ku- luessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sai- rauspäivärahaa, käsitellään tapausta yhtenä sairautena, jolloin sairausajan palkan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- tai korvausajanjakso on päätty- nyt. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sairautena, tu- lee työntekijän työskennellä työvuoroluettelon mukaisesti 30 kalenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.

Soveltamisohje:

Korvausajanjakson ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhdenjak- soinen, vaan se voi koostua useammasta työkyvyttömyysajanjaksosta.

Onko kysymyksessä sama vai eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauk- sessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jos- takin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

Sairausajan palkan maksuajankohta

Sairastuminen kesken työpäivän

Saman sairauden uusiutuminen

työkykyisenä työssä, katsotaan sairausajanjaksot sairausajan palkan mak- samisen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi.

Eräät erityistilanteet

Jos työntekijä sairastuu ennen vuosilomansa alkamista ja vuosiloma hänen pyynnöstään siirretään myöhemmin pidettäväksi, maksetaan työntekijälle sai- rausajan palkka sairauden ajalta tämän pykälän mukaisesti.

Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana ja yli 7 sairaspäivän jatkuva vuo- siloman osa siirretään myöhemmin pidettäväksi, työntekijälle maksetaan sai- rausajan palkkaa tämän pykälän mukaisesti loman siirtoajankohdasta eteen- päin.

Soveltamisohje:

Jos työntekijä sairastuu eikä vuosilomaa siirretä myöhemmin pidettäväksi, ei työnantajalle tällöin synny sairausajan palkan maksuvelvollisuutta, jolloin työntekijän eduksi jää vuosilomapalkan lisäksi sairausvakuutuslain mukai- nen päiväraha.

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön lomautusilmoi- tusta annettaessa ja sairaus jatkuu lomautuksen aikana, työnantajan sairaus- ajan palkanmaksuvelvollisuus jatkuu tämän pykälän mukaisesti lomautuksen aikana, kunnes työkyvyttömyys tai korvausajanjakso on päättynyt.

Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkka maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin keskeytyy myös kor- vausajanjakson laskeminen. Jos työntekijä on sairaana lomautuksen päätty- essä, työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus jatkuu tämän pykälän mukaisesti, kunnes sairaus tai korvausajanjakso on päättynyt.

Lomautusajalta sairausajan palkkaa ei em. poikkeuksin makseta. Jos sairau- den aiheuttama työkyvyttömyys alkaa lomautuksen aikana ja jatkuu lomautuk- sen jo päätyttyä, työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa tä- män pykälän mukaisesti siten, että lomautuksen päättymisen jälkeen sairaus- ajan palkka maksetaan heti ensimmäisestä työvuoroluettelon mukaisesta työ- päivästä lukien.

Työntekijälle maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta pääasiallisesti urakka- työtä tehtäessä keskituntiansion mukainen palkka ja aikatyötä tehtäessä välit- tömästi äitiysvapaata edeltänyt keskituntiansion mukainen palkka tai aika- palkka, jos tämä on keskituntiansiota korkeampi, 40 työpäivältä äitiysvapaan alkamisesta alkaen.

Työntekijälle annetaan isyysvapaaksi se enintään 18 arkipäivän mittainen ja enintään neljässä osassa pidettävä aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan isyysrahan katsotaan kohdistuvan.

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen isyys- vapaan alkamista, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta keskituntiansion

Sairausajan palkka ja vuosiloma

Sairausajan palkka ja lomautus

Äitiysvapaan palkka

Isyysvapaan palkka

mukaista palkkaa enintään 6 arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työvuoro- luettelon mukaisilta työpäiviltä. Isyysvapaan palkkaa maksetaan vain ensim- mäisen isyysvapaajakson osalta.

Vähennykset sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta

Xxxxxxxxxxx tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjaksolta päivä-, äitiys- tai isyysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen nojalla. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää kor- vausta sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantaman vapaa- ehtoisen vakuutuksen perusteella.

Soveltamisohje:

Tässä kappaleessa mainitulla sopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen liittyvää tai muutoin heidän välillään teh- tyä sopimusta, muttei sen sijaan työntekijän ja jonkun kolmannen henkilön välistä sopimusta.

Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltai- sia, ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapaturmaeläke.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työn- tekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äitiys- ja isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työnte- kijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Soveltamisohje:

Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työs- kennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta em. päivä- tai äitiys- ja isyysrahaan kyseiseltä päivältä.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausloman tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta.

Soveltamisohje:

Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltai-

sia, ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapaturmaeläke.

Vähennykset

38 § Sairaan lapsen hoito ‌

Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lap- sen äkillisesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukai- sesti korvaus sellaisesta poissaolosta, joka on välttämätön lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai hoitamiseksi.

Työntekijän oikeus korvaukseen poissaolon ajalta edellyttää, että samassa taloudessa vakituisesti asuvat molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai toinen huoltajista on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon tutkintoon johta- van ammatillisen koulutuksen pakollisen näytön tai paikolliseen kokoukseen osallistumisen, ase- tai siviilipalvelusvelvoitteiden vuoksi. Työnantaja voi edellyttää luotettavaa selvitystä puolison esteestä. Edellä sanottua sovelle- taan myös yksinhuoltajiin.

Työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että molemmat vanhemmat eivät yhtäaikaisesti käytä poissaolo-oikeutta hyväkseen.

Soveltamisohje:

Äkillisesti sairastunutta lasta voi toinen vanhempi jäädä hoitamaan vain ajaksi joka on välttämätöntä toisen vanhemman pakolliseen näyttöön tai ko- keeseen osallistumisen vuoksi.

Soveltamisohje:

Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksami- sen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissa- olosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksessa ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan henkilön omasta sairaudesta.

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös hen- kilö, joka ilman erillistä lopettamis- tai asumusero- tai avioeropäätöstä py- syvästi on muuttanut asumaan erilleen puolisostaan, sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Lähtökohtana on, että korvaus maksetaan silloin, kun lapsen hoitoa ei voida muuten järjestää, vaan jommankumman vanhemman pitää jäädä hoita- maan lasta. Poissaolotapauksissa vaaditaan selvitykseksi poissaolon vält- tämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtä- vään.

Jos lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona ole- valle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti

Sairaan lapsen hoito

Poissaolon pituus ja

siitä annettava selvitys

Yksinhuoltaja

Milloin poissaolo on välttämätön

Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä

sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työ- vuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kulu- essa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin korvausta tämän momentin pykälän mukaisesti, jatketaan korvauksen maksamista siihen asti kun edellä mainittu 4 päivän korvausajanjakso on tämän sairauden osalta täyt- tynyt. Saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myös- kään äidin toisen vanhemman ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta uusiutumistapausta.

Jos lapsi sairastuu äkillisesti kesken työpäivän ja toinen vanhemmista jou- tuu järjestämään hoidon tai hoitamaan lasta tässä momentissa tarkoitetulla tavalla, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään säännölli- seltä työajaltaan keskituntiansion mukainen korvaus.

Tässä momentissa tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuo- silomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston asetuksen (valtioneuvoston asetus 1335/2004) mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2

§ 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeu- tumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

39 § Lääkärintarkastukset

A Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuh- teen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat

• valtioneuvoston päätökseen työnantajan velvollisuudeksi säädetystä työterveyshuollosta (950/94) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan

• lakiin nuorista työntekijöistä (998/93)

• säteilylakiin (592/91)

• tartuntatautilakiin (583/86)

• työntekijän siirtymiseen saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa lää- kärintarkastus tai -tutkimus vaaditaan

Ansionmenetys korvataan tarkastuksessa ja tutkimuksessa sekä niihin liitty- vissä matkoissa työntekijän menettämiä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Saman sairauden uusiutuminen

Lapsi sairastuu kesken työpäivän

Vaikutus vuosilomaan

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja maksaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista sekä tämän työehtosopimuksen mukaisen päivärahan silloin, kun työntekijä lä- hetetään edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutki- muksiin taikka määrätään näiden perusteella jälkitarkastukseen.

Jos tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, hänelle maksetaan korvauk- sena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain

186 §:n mukaisen tarveharkintaisen päivärahan määrää.

B Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Muita kuin lakisääteisiä lääkärintarkastuksia koskevat ansion- menetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

a) P e r u s e d e l l y t y k s e t

(koskevat kaikkia B) -kohdan tapauksia 1 – 5)

1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on vält- tämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitet- tävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lää- kärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvi- tys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka- aikoineen kesti.

2 Muissa kuin kohdassa 1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauk- sissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kulu- essa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotet- tava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulko- puolella.

3 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on il- moitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

4 Lääkärintarkastus on järjestettävä niin, että työajan tarpeetonta mene- tystä vältetään.

5 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.

6 Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansionmenetystä korvata.

b) E r i t y i s e d e l l y t y k s e t Ansionmenetys korvataan:

1 Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Uusi tai uusiutuva sairaus

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Jos työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

2 Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli ky- symyksessä on ao. erikoisalan lääkärin hoidon määrittelemiseksi suorit- tama tarkastus.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuk- sen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi.

Voimaan 1.1.2021: Sairauden hoitamiseksi edellytettävään laitehankin- taan tai laitteseen annettavan koulutuksen tai opastuksen ajalta, jos pal- velua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeel- lisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saata- vissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyt- tömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.

Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdol- lisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodis- tuksella.

4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä ole- van lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämät- tömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutki- musten (L 824/94) ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Aikaisemmin todettu sairaus

Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.

5 Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnte- kijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei on- nistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kii- reellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Edellä kohdassa B selostetun ansionmenetyksen korvaamisen lisäksi työnantaja korvaa sairaustapauksissa lääkärintarkastuksen palkkion sen osan, jota sairausvakuutus ei maksa, kuitenkin enintään 6,75 euroa ker- taa kohti.

6 Näöntarkastus

Työntekijöille on järjestettävä vähintään kerran vuodessa tilaisuus näön- tarkastukseen työaikana. Näöntarkastukseen käytetystä työajan mene- tyksestä korvataan 2 tuntia keskituntiansiota käyttäen.

40 § Vuosiloma

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

Vuosiloman alkamisesta on ilmoitettava työntekijöille vähintään yhtä (1) kuu- kautta ennen loman alkamista.

Huomautus: Työpaikan lomasuunnitelma ilmoitetaan sitoumuksetta kolme kuukautta ennen loman alkamista. Lopullinen loman alkamista koskeva ilmoi- tus on annettava vähintään yhtä (1) kuukautta ennen loman alkua.

Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta määrättäessä noudatetaan liittojen välistä lomapalkkasopimusta.

Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Loma- palkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.

Soveltamisohje:

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa vuosi- lomapalkan maksutapaa.

Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, makse- taan lomaraha seuraavasti:

Äkillinen hammassairaus

Näöntarkastus

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

Paikallinen sopiminen lomapalkkojen jaksottamisesta

Lomaraha

Lomarahan maksami- sen ajankohta

Työnantaja voi maksaa lomarahan myös seuraavalla tavalla: Kahtena palkan- maksuajankohtana, joista toinen sijoittuu kesälomakaudelle ja toinen talvilo- makaudelle. Työnantajan tulee vuosittain, luottamusmiestä kuultuaan, ilmoit- taa viimeistään maaliskuun loppuun mennessä, milloin maksuajankohdat ovat

2.5. alkavana kesälomakautena ja sitä seuraavana talvilomakautena.

Ellei työnantaja ole ilmoittanut maksuajankohtia, ne ovat kesäloman osalta

15.6. ja talviloman osalta 31.1. tai mainittujen ajankohtien jälkeen lähinnä seu- raavien palkanmaksujen yhteydessä. Lomaraha tulee olla maksettuna kesälo- man osalta viimeistään kesäkuun loppuun mennessä ja talviloman osalta tam- mikuun loppuun mennessä. Tämä ei muuta lomarahan saamisen edellytyksiä.

Työnantaja voi edelleen maksaa puolet lomarahasta vuosilomapalkan maksa- misen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse- taan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Saa- dakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.

Tämä ei muuta lomaltapaluurahan saamisen edellytyksiä.

Soveltamisohje:

Edellä mainitusta voidaan sopia toisin. Sopimus lomarahojen maksamisen ajankohdasta tehdään kirjallisesti työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Xxxxxxxx tulee kuitenkin näissäkin tapauksissa sopia kokonai- suudessaan maksettavaksi viimeistään ennen seuraavan lomanmääräyty- misvuoden alkamista.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa loma- rahan maksutapaa.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.

Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.

Xxxxxxxx maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta.

Soveltamisohje:

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy.

Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työn- tekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole

Xxxxxxxx ja työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättyminen vuosiloman aikana

annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhais- eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Soveltamisohje:

Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suoritta- miseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalveluvelvolliseen.

41 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VII TYÖTURVALLISUUS ‌

42 § Työturvallisuus ‌

Työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin otettava huomi- oon kaikki, mikä on tarpeen työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alt- tiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Työntekijän on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen lain tai työehtosopimuksen nojalla on määrätty ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveydenhaitan estämiseksi määrättyjä suojavälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tarpeellista varovaisuutta.

Kun työntekijä kokemuksensa perusteella havaitsee, että hänelle osoitetun työn suorittamiseen tai jatkamiseen sisältyy ilmeinen vaara terveydelle tai tur- vallisuudelle, hänen on välittömästi ilmoitettava tästä työnantajalle sekä työ- suojeluasiamiehelle tai luottamusmiehelle. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai, milloin tämä ei ole välittömästi mah- dollista, erityisiin suojatoimenpiteisiin.

Soveltamisohje:

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka mää- räytyy yksinomaan lain määräysten mukaisesti.

Eläkkeelle siirtyminen

Asevelvollisuus vakinaisessa väessä

Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten ei ole asennettu viranomaisten tai työsuojelupäällikön määräämiä tahi työsuojelutoimikunnan yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.

Suojavaatteet

Työnantaja huolehtii, että työntekijällä on käytettävissä työpaikan puolesta työ- suojelullisesti asianmukainen suojavaatetus, jonka pesusta ja kunnossapi- dosta työnantaja huolehtii.

Huomautus: Erittäin likaisissa töissä on työtakki saatava vaihtaa puhtaaseen vähintään kerran viikossa.

Työntekijälle on varattava tarpeelliset suojavälineet hänen työskennellessään sellaisessa työssä, josta saattaa olla terveydelle vaaraa.

Galvanointityössä on varattava työntekijälle suojakengät.

Jokaisella työosastolla tulee olla lääkekaappi, jonka sisältö vastaa Suomen Punaisen Ristin suositusta lääkekaapin sisällöksi ja josta on vastuussa ao. työ- osaston työnjohtaja.

Huomautus: Galvanointiosastolla on oltava esillä kemikaalilaki.

Suojavaatteet

Kemikaalilaki

VIII LUOTTAMUSMIEHET ‌

43 § Luottamusmiehet ‌

Luottamusmiehiä koskeva liittojen välinen yleissopimus on tämän sopimuksen liitteenä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus käyttää työpaikan puhelinta ja muita tavan- omaisessa käytössä olevia toimisto- yms. välineitä luottamusmiestehtäviin liittyvien asioiden hoitamisessa.

Luottamusmiestehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan tältä ajalta maksettavan ansi- onmenetyksen korvauksen lisäksi korvaus kuukausittain seuraavasti:

Luottamusmiehen korvaus 1.4.2020

Työntekijöiden määrä	Vapautus h/viikko	€/kk
alle 20	1	80
20–49	4	88
50–99	8	95
100–149	10	114
150 -	12	134

Mikäli pääluottamusmies ja varaluottamusmies jakavat tehtävän kuukauden aikana, maksetaan korvaus sille, joka hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävää enimmän osaa kuukaudesta.

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa to- detaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamus- miesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkis- tukseen saakka.

Osittain työstä vapautettujen pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen muiden vaativuudeltaan vastaavissa töissä työskentelevien työntekijöiden ansiokehitystä.

Luottamusmiesten toimialueista ja lukumääristä sovitaan ennen luottamus- miesvaaleja. Tällöin tulee kiinnittää huomiota mm. siihen, että nämä toimialu- eet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne mahdolli- simman tehokkaasti edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsit- telyä. Samalla todetaan luottamusmiehille ja työnjohdolle kuuluva vastuualue ja valtuudet työsuhdeasioissa. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamus- mies menettää työaikana, joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edus- tajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.

Ammattiosaston valitsemalla pääluottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä mak- setusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

Pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen irtisanominen tai hänen lo- mauttamisensa silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, ei saa perustua työnte- kijän luottamustehtävään. Työnantajan tulee ilman erityistä vaatimusta osoit- taa toimenpiteet johtuneen muusta seikasta.

Työsuojeluvaravaltuutetun työsopimuksen irtisanominen tai hänen lomautta- misensa silloin, kun hän ei toimi työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan työsuojeluvaltuutetun asemaa, ei saa perustua työntekijän tehtävään työsuojeluyhteistoiminnassa. Työnantajan tulee ilman erityistä vaa- timusta osoittaa toimenpiteet johtuneen muusta seikasta.

44 § Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun kiinteä kuukausikorvaus on:‌

Työntekijöiden määrä	€/kk
alle 20	80
20–49	88
50–99	95
100–149	114
150 -	134

Mikäli työsuojeluvaltuutettu ja varatyösuojeluvaltuutettu jakavat tehtävän kuu- kauden aikana, maksetaan korvaus sille joka hoitaa työsuojeluvaltuutetun teh- tävää enimmän osan kuukaudesta.

45 § Ammattiosastojen puheenjohtajat

Ammattiosaston puheenjohtajalla on oikeus käyttää työpaikan puhelinta am- mattiosaston tehtäviin liittyvien asioiden hoitamisessa. Puhelimen käyttö- ajoista on sovittava työnjohdon kanssa. Puhelimen käyttökustannukset korvaa ammattiosasto.

46 § Asiamiehet ‌

Tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöt valitsevat kukin asiamiehen valvo- maan asianomaisten liittojensa puolesta sopimuksen noudattamista.

Asiamiehellä on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoissa sovittuaan tarkoitukseen sopivasta ajasta paikalla olevan työnjohdon kanssa.

Asiamiehen joutuessa toimimaan työnantajan ja työntekijän välisen sopimuk- sen tulkintaa koskevan asian selvittelijänä on hänelle annettava kaikki asiaan liittyvät tiedot, jotka luottamusmieskin on oikeutettu saamaan.

IX ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

47 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen ‌

Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuksen (perintäsopimuksen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Teollisuus- liitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teollisuusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Työntekijän liittämiseksi järjestelmään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen.

Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta am- mattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan il- moittaman perintäkausittain yhdensuuruisen %- tai €-määrän mukaan. Peri- tystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla. Kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä työnantaja an- taa työntekijälle työntekijän pyynnöstä veroviranomaisen hyväksymällä tavalla todistuksen perityistä jäsenmaksuista ellei työntekijä saa vastaavaa tietoa tu- loverorekisteristä.Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle taholle selvityksen pidätetyistä jä- senmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työntekijälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle.Työsuhteen päätty- essä työntekijä ilmoittaa perintäsopimuksen päättymisestä Teollisuusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopimuksen päät- tymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jäsenmaksuselvityk- sessä.

Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai pal- kattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.

48 § Kokoontuminen työpaikalla sekä tiedotus- ja yhteistoiminta ‌

Työpaikalla olevan liiton työhuonekunnalla on mahdollisuus työajan ulkopuo- lella järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevissa tai ammattiyhdis- tystä koskevissa kysymyksissä.

Xxxxxxxxx pidosta on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista kolme

(3) päivää ennen aiottua kokousta.

Työnantaja osoittaa kokouspaikaksi joko työpaikalla tai sen läheisyydessä si- jaitsevan, työnantajan hallinnassa olevan ja tarkoitukseen soveltuvan paikan.

Pidettävän kokouksen järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä vastaa tilo- jen varauksen tehnyt järjestäjä. Luottamushenkilöiden tulee olla saapuvilla ko- kouksessa.

Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuspuolena olevan liiton ja asianomaisen keskusjärjestön edustaja.

Tiedotus- ja yhteistoiminnassa noudatetaan liittojen välistä yleissopimusta.

49 § Järjestysmääräykset

Työntekijä sekä työnantaja ovat velvolliset noudattamaan työaikaa sekä kus- sakin työpaikassa voimassa olevia työsääntöjä. Työntekijä on velvollinen teke- mään työpaikan vaatimukset täyttävää työtä.

Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan soveltuvin kohdin voimassa olevan työlainsäädännön määräyksiä.

50 § Paikallinen sopiminen ‌

Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mah- dollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnanta- jan ja työntekijän kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luotta- musmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmie- hen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai ole- maan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis- ajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa ole- van työehtosopimuksen osa.

51 § Erimielisyydet ja niiden ratkaisu ‌

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on ilmaantunut erimielisyyttä tämän sopi- muksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpai- kalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen

ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen rat- kaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekir- joittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molem- pien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille osapuolille kap- pale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa se, mitä liittojen välisessä yleis- sopimuksessa säädetään.

Jos syntynyttä erimielisyyttä ei liittojenkaan kesken ole saatu selvitettyä, alis- tetaan se työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

52 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä sopimus on voimassa 23.2.2022–29.2.2024 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päätty- mistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 23.2.2022 lukien osapuolten kesken ajalle 5.2.2020– 31.12.2021 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen mää- räykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneu- vottelut ovat päättyneet.

Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 2022 KEMIANTEOLLISUUS RY

Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx TEOLLISUUSLIITTO RY

Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx

Liite 1 SOPIMUS TYÖAJASTA KOLMIVUOROTYÖSSÄ JALOMETALLIALALLA ‌

KEMIANTEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee sekä keskeytyvän että keskeytymättömän kolmivuoro- työn työaikaa. Määräykset, joissa ei mainita jompaa kumpaa työaikamuotoa erikseen, koskevat molempia.

Soveltamisohje:

Määritelmät

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kol- messa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä viikonvaihteen ajaksi. Yri- tyksen tuotantotarpeiden ja käytännön vuoksi arkipyhäviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.

Arkipyhäviikot otetaan huomioon kuten muutkin työviikot, joten myös arki- pyhät tasaavat työaikaa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaami- seen.

2 §

Keskimääräiset viikkotyöajat

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on 1.1.1998 alkaen keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia.

3 § Tasoittumisjakso

Työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden pituisena ajan- jaksona tasoittua keskimäärin 2 §:ssä mainittuihin määriin viikossa.

4 § Työajan tasoittumissuunnitelma

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumissuunnitelma ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 2 §:ssä mainittuihin keskimääriin vii- kossa.

Soveltamisohje:

5 §

Ruokailu kolmivuorotyössä

Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoituk- seen varatussa paikassa.

6 §

Siirtyminen työaikamuodosta toiseen

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mu- kaan.

7 §

Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen

Voimassa olevan työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muutta- misen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Muutoksesta ilmoittaminen

Ellei neuvotteluissa toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työ- vuoroluetteloon ja työajan tasoittumissuunnitelmaan ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muu- toksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Soveltamisohje:

Tilapäisen muutoksen määritelmä

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan la- kattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työvuoro- luetteloon.

Hätätyö

Tämän pykälän määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.

Työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuu- kauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumää- rällä.

8 §

Työajan tasaamislisä

Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta asianomaisessa työaikamuodossa työskente- le- mältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuo- ro- työssä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskitun- tiansi- osta.

Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajal- ta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sai- rauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmie- heltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kes- kituntiansiota.

Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalkkaa alentamatta.

9 §

Lisien maksamisajankohta

Ansaittujen lisien maksamisajankohdat sovitaan paikallisesti käytettävän vuoro- järjestelmän tarpeiden mukaisesti.

10 § Vuosiloma

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä an- netaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa- aika

20.5. – 29.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta anne- taan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lo- manmääräytymisvuosi päättyy.

Xxxxxxxx tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan se lomanosa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lo- manmääräytymisvuosi päättyy, tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa ja vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.

Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työ- tuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vai- heessa.

Työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisi- na vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalen- teri- kuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien luku- määrällä.

11 § Ylityö

Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työvuoroluettelon mukaisen viikko- työ- ajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

12 §

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

Liite 2 TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI ‌

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toi- mintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mah- dollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneu- vottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henki- löstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen me- nettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperi- aatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoi- mintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, kou- lutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mu- kaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua pe- rusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pien- ten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työ- historiaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellai- sen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yh- teensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräai- kaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoima- viranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkoke- mustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua.

Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjel- man laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaika- naan työllistymisohjelman tekemiseen, oma- aloitteiseen tai viran- omaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työ- haastatteluun, uudelleensijoi- tusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymis- ohjelmansa mukaiseen työ- voimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydet- täessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Liite 3 LOMAPALKKASOPIMUS ‌

Allekirjoittaneet liitot noudattavat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisessa seuraavaa sopimusta:

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin.

2 §

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskitun- tiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työn- tekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopi- muksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) koh- dassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lo- mapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmene- vällä kertoimella:

Lomapäivien kerroin Lukumäärä

2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
13	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti kes- kituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 §

Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on an- nettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoi- mikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskus- järjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työnte- kijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

4 §

Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

KEMIANTEOLLISUUS KT RY PÖYTÄKIRJA

MUOVITEOLLISUUS RY KUMITEOLLISUUS RY LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS RY KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS RY KULTASEPPIEN TYÖNANTAJALIITTO RY VENETEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

LIITE 4 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA -KESÄHARJOITTELUOHJELMA VUOSIKSI 2022-2023‌

Muoviteollisuuden ja kemiantuoteteollisuuden työehtosopimus, Kemian perusteollisuuden työehtosopimus, Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden työehtosopimus, Kumiteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimus, Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimus, Jalometallialan työehtosopimus, Harja- ja sivellinalojen työehtosopimus sekä Veneenrakennusteollisuuden työehtosopimus

Kemianteollisuus KT ry, Muovituoteteollisuus ry, Kumiteollisuus ry, Lasikeraaminen teollisuus ry, Kenkä- ja nahkate- ollisuus ry, Kultaseppien työnantajaliitto ry, Veneteollisuuden työnantajat ry ja Teollisuusliitto ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalaisten sekä VALMA-koulutukseen osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään osana Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaa.

Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa nuorille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä.

Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalaisten sekä VALMA- koulutukseen osallistuvia, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.

– 31.8.väliseen aikaan vuosina 2022-2023. Nuorella voi olla useampi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 365 euroa vuosina 2022 ja 2023. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin henkilöihin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Helsingissä 5. päivänä helmikuuta 2020

Kemianteollisuus KT ry Muoviteollisuus ry

Kumiteollisuus ry Lasikeraaminen teollisuus ry

Kenkä- ja nahkateollisuus ry Kultaseppien työnantajaliitto ry

Veneteollisuuden työnantajat ry Teollisuusliitto ry

LIITE 5 TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMINEN ‌

Pienten ja keskisuurten yritysten ottaminen huomioon

Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry toteavat yhdessä, että kurssien määrässä ja henkilös- töedustajien osallistumisoikeudessa huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstöedustajat osallistuvat töihin ja henkilöstön edus- tustehtäviin, jolloin kursseille osallistuminen saattaa aiheuttaa tuntuvaa haittaa yrityksen tuotan- nolle tai toiminnalle. Edellä mainituista syistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kursseilla käy- dään yleensä hitaammassa tahdissa verrattuna isoihin yrityksiin. Toimitusvarmuus ei kurssien takia saa vaarantua. Ylityön tekemistä vältetään mahdollisuuksien mukaan ja pyritään ratkaise- maan vapautus työstä joustavin järjestelyin.

Xxxxxxx henkilöstön edustaja on hakeutunut kurssille, ja työnantaja on tehnyt kielteisen päätök- sen tai mikäli työnantaja joutuu yrityksen tuotannollisesta tai toiminnallisesta syystä siirtämään kurssia, pyritään yhteisesti selvittämään muu mahdollinen sopiva ajankohta. Epäselvissä tilan- teissa osapuolet voivat olla yhteydessä Teollisuusliiton koulutusyksikköön ja/tai Kemianteolli- suuden työsuhdeasiantuntijoihin.

Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai heidän varamiehensä eivät pienissä ja keskisuu- rissa yrityksissä osallistu samasta yrityksestä samaan aikaan ay-kursseille, ellei paikallisesti toi- sin sovita.

Kehittämiskeskustelut

Vähintään toimikauden alussa työnantaja käsittelee yhdessä pääluottamusmiehen kanssa

• työpaikan neuvottelujärjestelmälle asetettavia/asetettuja tavoitteita ja sen toimivuutta

• yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimisen, työpaikan ja hy- vinvoinnin kehittämiseksi

• Teollisuusliiton järjestämät, työnantajan tuen piirissä olevat koulutukset

• luottamusmiehen tehtävään ja yhteisiin tavoitteisiin liittyvän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.

Osapuolet suosittelevat, että työsuojeluvaltuutetun kanssa käydään samanlainen keskustelu koulutustarpeineen.

Opiskelu

Opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseksi Teollisuusliiton kurssitarjonnassa on myös mo- nimuotokoulutusta. Kurssien kehitystyössä hyödynnetään Kemianteollisuuden Paikallisen sopi- misen monimuotokurssin kokemuksia.

Verkko-opinnot

Osa verkko-opinnoista voi olla ohjattuja verkkoluentoja, jotka ilmoitetaan ennakkoon ja osa itse- näisesti suoritettavia opintoja, joita toteutetaan suunnitelman mukaan. Myös verkko-opintojen osalta työnantaja maksaa ansionmenetyskorvauksen.

Verkko-opinnoista tehdään ohjeellinen ajankäyttö- ja etenemissuunnitelma, jonka opiskelija toi- mittaa kurssin opettajalle. Koulutuksissa voi olla myös yhteisiä webinaareja sekä itseopiskeluun tarkoitettua materiaalia ja tehtäviä. Lisäksi mukana voi olla täydentävää materiaalia hyödynnet- täväksi oman kiinnostuksen mukaan.

Verkko-opintoihin osallistuakseen opiskelija tarvitsee käyttöönsä työnantajaltaan tietokoneen, jossa on verkko-opiskeluun riittävät ominaisuudet. Opiskelija voi käyttää myös omaa tietoko- netta. Jos verkko-opintoja suoritetaan työpaikalla, työskentelytila järjestetään siten, että se mahdollistaa häiriöttömän osallistumisen koulutukseen.

Liittojen sivuilta löytyy pohja, jonka avulla työnantajan edustaja ja henkilöstön edustaja voivat suunnitella ajankäyttö- ja etenemissuunnitelman.

Liite 6 YLEISSOPIMUS ‌

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikut- tamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorga- nisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien va- lintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mu- kaan aloittaa viivytyksettä.

Osapuolet voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovitteli- jalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoi- tuksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen tuo- tantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä

Organisaatio-yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautu- misen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhtey- dessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden paran- tamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uu- siin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukun- nassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, vanhan yhteistoimintalain (334/2007) mukainen neuvottelukunta on perustet- tava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstö- ryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yh- teistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/01) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista pai- kallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tar- joamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työ- paikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuol- lon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla yl- läpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mai- nitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaa- vaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luotta- musmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuusliitto ry:n rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuh- teisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuo- jeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvas- toin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin jär- jestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopi- muksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysy- myksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoi- dettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lä- hettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehto- sopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättä- mistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksen- hausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluval- tuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuu- luvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osal- listua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat tehtävät.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luot- tamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloi- hin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yh- teistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työnte- kijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työs- kentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on mää- rätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuoje- luvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmies- ten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Jos pääluottamusmies on estynyt hoitamasta tehtäviään, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Jos työsuojeluvaltuu- tettu on estynyt hoitamasta tehtäviään, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tar- vittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamus- miehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryh- mään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansi- onmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuu- tetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan li- säävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menet- tää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 Asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtävi- ään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen pai- kan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoita- mista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käy- tännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempi- palkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinai- nen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olo- suhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ul- kopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hä- nen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen en- tiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautuk- seen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

Muutos. Voimaan 1.6.2001

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus

tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimi- kauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yh- teisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin so- pivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muutos. Voimaan 1.6.2001

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10

§:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työ- sopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautu- neena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistu- vasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmieseh- dokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimin- taelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuoje- luvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jäl- keen.

Korvaukset

Muutos. Voimaan 1.6.2001

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukau- den palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on lou- kattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työ- suojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun vara- mieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle tä- män tehtävien hoitamista varten saada EK:n tilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työnte-kijöi- den ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yri- tyksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmie- helle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden ni- mestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa ole- vista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa ole- viin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräy- tymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen vii- vytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (872/2019) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoiminta- elinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle seuraavat yhteistoimintalain 2 lu- vun 11 §:n mukaiset tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta:

1. jollei toisin sovita, vuosittain tilinpäätös ja toimintakertomus, jos työnantajan on sellainen laa- dittava,

2. kahdesti vuodessa yhtenäinen selvitys yrityksen tai yhteisön taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusraken- teen kehitysnäkymät.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta alle 30, työnantaja voi esittää 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen yrityksen koko henkilös- tölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.

Työnantajan on viipymättä tiedotettava henkilöstöryhmien edustajille tai edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa koko henkilöstölle muutokset, jotka poikkeavat olennaisesti 2 koh- dassa tarkoitetuissa selvityksissä esitetystä kehityksestä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tie- donsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työn- antajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassa- pitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työ- huonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työ-mark- kina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin sopijaosapuol-ten kes- ken tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen ko- kousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjal- lisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaa- vanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tu- lee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilös- tön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen am- mattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustan- nukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työ- ehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, kor- vataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukai- nen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurs- siohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten kor- vauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työ- ajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai liitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai liittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikois- kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edel- lytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuo- jeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnan- tajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen kou- lutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tun- tuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioita- essa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluotta- musmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todet- tava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauk- sia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka liittojen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle -varavaltuu- tetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttä- män koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamus- miestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurs- sipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi liittojen välillä sovittu ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suu- ruus on vuonna 2022 26,21 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahviste- taan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ate- riakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuot-ta edeltävästä heinäkuusta tarkas- teluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toi- saalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-

,työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toi- sella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopi- mukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yri- tyksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrit- täjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sel- laisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle täl- laisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti.

9 LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN

Kaava työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimiala- kohtainen kerroin = aika tunteinta/4 viikkoa

Toimiala-kohtai-

nen kerroin 1.4.1986 lähtien

Toimialat

0.305 1 Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus

0.291 2 Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx

0.276 3 Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus

0.261 4 Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmistus (esim. vuorivilla); me-

tallien valmistus; teurastamot

0.246 5 Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla kulke-

vien ajoneuvojen valmistus

0.216 6 Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden valmistus;

massan ja paperin valmistus; maa- ja vesirakennustoiminta

0.208 7 Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lentokoneiden

sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metallisten kalusteiden valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmistus

0.201 8 Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; lannoitteiden

ja torjunta-aineiden valmistus; renkaiden valmistus; muu kemiallisten ja kumituotteiden valmistus; maalin, lakan, pesuvalmisteiden sekä kosmeettis- ten aineiden valmistus

0.193 9 Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanjalostus; öljyjen ja rasvojen

valmistus; myllytuotteiden valmistus; juomien (paitsi virvoitusjuomien) valmistus; polku- ja moottoripyörien valmistus; kalatuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun (kuin 1 kohdan) kaivannaisten talteenotto

0.186 10 Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja kotitalouskoneiden valmistus;

nahan valmistus; tekoaineiden valmistus

0.179 11 Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan ja makeisten sekä muu

elintarvikkeiden valmistus; rehujen valmistus; tieto- ja konttorikoneiden valmistus

0.171 12 Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu tekstiilitavaran valmistus; pa-

peri- ja kartonkipakkausten ja muiden paperituotteiden valmistus; turkisten muokkaus; laukkujen ja nahkateosten valmistus

0.164 13 Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus; kultasepänteos-

ten, soitinten, urheiluvälineiden ym. valmistus; lääkevalmisteiden tuotanto; radioiden, televisioiden ja muiden tietoliikennevälineiden valmistus

0.156 14 Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus; tekstiilien kehruu, kudonta

ja viimeistely, trikootuotteiden valmistus; tekstiiliompelu; kenkien valmis- tus; sähkön, kaasun, kaukolämmön tuotanto ja jakelu, tupakkatuotteiden valmistus

0.150 15 Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus

0.112 16 Konttori- ja toimistotyöt

160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun.

Liite 7 TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET - IRTISANOMISSUOJASOPIMUS ‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtu- vasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1. merimieslaissa (423/78),

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työnteki- jästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimus lain 7:3 – 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, sanee- rausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimus- lain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla pe- rusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menet- telytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asial- lista ja painavaa syytä.

1 Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisa- nomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja pai- navana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perustee- tonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esi- merkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otet- tava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ir- tisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaishar- kinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimus- lain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opinto- vapaa eivät katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja piden- tävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevel- vollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyk- siä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia mää- räaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irti- sanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa nou- datetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäi- nen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päät- tyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9.

Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäi- väksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäl- jellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työn- tekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kerta- kaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudat- tamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyön- nistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkka- määräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työn- tekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköi- sesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraa- vana päivänä.

6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päät- tymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisano- misessa tämän luvun määräyksiä.

8 §

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työn- antajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työto- veria.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työnteki- jäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

12 §

Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisa- nonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta.

13 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutus- taan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimus- lain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mu- kaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työn- tekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkka- edusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivä- rahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauk- sen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ot- taen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asi- assa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappa- leessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi ta- pahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen to- teuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne

Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksellisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi, lomautusten ollessa välttämättömiä, noudattaa viiden päivän lomautusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennalta-arvaamatonta tilannetta, johon työnantaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa.

Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päivää, ellei paikallisesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

Soveltamisohje:

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esimerkiksi joka pääsiäinen tai joulu.

15 §

Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lo- mautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tie- toon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomautta- misesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Document Metadata

Table of Contents

KEMIANTEOLLISUUS RY • TEOLLISUUSLIITTO RY •

Document Metadata