SISÄLLYSLUETTELO

Tämän jälkeen työehtosopimus on voimassa vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Mikäli vuonna 2024 toteutettavien palkantarkistusten osalta ei 30.11.2023 tai osapuolten sopimaan muuhun ajankohtaan mennessä päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2024.

2. Palkkaratkaisu

2.1 Vuoden 2023 palkkaratkaisu

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa ottaen huomioon yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Työnantaja toimittaa pääluottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä 31.1.2023 mennessä.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää yrityksen tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-arvoa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoituksessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 31.1.2023 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta toisin sovita.

Palkantarkistuksen määräytyminen vuodelle 2023 (1.2.2023 – 31.1.2024) mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta

Palkkoja korotetaan korotuksella, jonka voimaantuloajankohta (korotusajankohta) määräytyy vastaavalla periaatteella kuin kemianalan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa sovitaan (jos kemianalan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua edellisen sopimuskauden päättymisestä, yhtiötä koskevan työehtosopimuksen palkankorotusten ajankohta olisi 1.4.2023).

Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella ja yrityskohtaisella erällä, joiden suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:

Palkkataulukoita korotetaan ainoastaan alla mainitulla tavalla lasketun yleiskorotuksen määrällä. Ajankohta määräytyy vastaavalla tavalla kuin palkkojen korotuksen ajankohta.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia) ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet ja voimaantuloajankohdat:

- Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Ammattiliitto Pro ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry),

- Kemianalan toimihenkilöiden työehtosopimus (Ammattiliitto Pro ry ja Kemianteollisuus ry)

Yrityskohtaisen erän prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten yrityskohtaisten erien matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia) ottaen huomioon yrityskohtaisten erien korotusjaksojen pituudet ja voimaantuloajankohdat:

- Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Ammattiliitto Pro ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry),

- Kemianalan toimihenkilöiden työehtosopimus (Ammattiliitto Pro ry ja Kemianteollisuus ry)

Verrokkialojen sopimuskorotusten määrästä vähennetään se prosenttimääräinen kustannusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannusvaikutteisista työehtomuutoksista ja jonka he ovat todenneet työehtosopimusratkaisussaan.

Kokonaiskustannusvaikutuksessa ei huomioida mahdollisen kertaerän kustannusvaikutusta.

Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän prosentuaalinen osuus verrokkialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä työehtosopimuksen soveltamisalalla lasketaan edellä määritetyn prosentin perusteella. Tämän jälkeen lasketaan kertaeristä verrokkialojen matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille korotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa). Mikäli jommankumman verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 28.2.2023, jätetään se kertaerän laskennassa pois jakajasta.

Jos teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 28.2.2023 tai sen em. periaattein laskettu korotus on miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle korotusta laskettaessa.

Jos kemianalan toimihenkilösopimuksessa ei ole 28.2.2023 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua tai sen em. periaattein laskettu yleiskorotus on miinusmerkkinen, osapuolet sopivat tarkasteluajankohdan ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja

-xxxxx xxxxxxxxxxxxx muutoksista. Palkantarkistukset toteutetaan kaikissa tapauksissa tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa sovitusta korotusajankohdasta lukien.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen palkankorotuksen määrästä 31.3.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta

välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 30.4.2023 mennessä. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

2.2 Vuoden 2024 palkkaratkaisu

3. Tekstimuutokset työehtosopimuksiin

3.1 Lomautuksen vaikutukset vuosilomaan

Niille teknisille toimihenkilöille, jotka ovat 1.4.2021 – 22.2.2022 välisen ajan yhtäjaksoisesti työskennelleet Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla, ja joille on lomautusten takia 1.4.2021 – 31.3.2022 lomanmääräytymisvuodelta jäänyt kertymättä työehtosopimuksen mukaisia vuosilomia, annetaan ne vuosilomapäivät 1.4.2021 – 31.3.2022 väliseltä ajalta, jotka muutoin olisivat lomautuksen takia jääneet ansaitsematta.

4. Työryhmäkirjaus

4.1 Palkkarakenne

Paikalliset osapuolet jatkavat työryhmää, joka tarkastelee palkka- ja työaikamääräysten toimimista ja kehittämistä. Työryhmän tavoitteena on laatia teknisille toimihenkilöille uusi kannustava palkkausjärjestelmä, jonka yhteydessä selvitetään mahdollisuus muuttaa työehtosopimuksen mukainen säännöllisen työajan enimmäismäärä 37,5 tuntiin. Työryhmän osapuolet aloittavat työaikakysymyksien käsittelyn ennen palkkausjärjestelmäkokonaisuuden käsittelyä. Tavoitteena on tehdä esitys uudesta palkka- ja työaikamallista 31.12.2022 mennessä.

Kun paikalliset osapuolet ovat saaneet työryhmätyön valmiiksi, uusi palkka- ja työaikamalli tuodaan työehtosopimusosapuolten käsittelyyn.

Työehtosopimusosapuolten mahdollisen hyväksymisen jälkeen uusi palkka- ja työaikamalli otetaan Finnair Oyj:ssä käyttöön sopimuskauden aikana erikseen sovittuna ajankohtana.

4.2 Työehtosopimuksien yhdistäminen

Perustetaan paikallinen työryhmä valmistelemaan Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen ja Finnair Oyj:n toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen yhdistämistä seuraavan työehtosopimuskauden alkamisesta lukien. Tässä yhteydessä työryhmä käsittelee myös työehtosopimusten mukaisten luottamusmiesten määrän vastaamaan uutta tilannetta 31.12.2022 mennessä.

Paikallisen työryhmätyön valmistuttua asia tuodaan työehtosopimusosapuolten väliseen käsittelyyn ja mahdolliseen jatkovalmisteluun.

4.3 Työehtosopimuksen perhevapaita koskeva työryhmä

Työryhmä selvittää työlainsäädännön perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen. Perhevapaauudistuksen osalta liitot toteavat, että sopimuskauden aikana tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työehtosopimuksessa määriteltyihin äitiys- tai isyysvapaan palkallisiin jaksoihin. Äitiys- ja mahdollisen isyysvapaan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti laissa määriteltyjen vapaiden nimikkeistä riippumatta. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja huomioi yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksesta aiheutuvat muutostarpeet työehtojen kehittämisessä.

5. Yhteistoimintasopimus Palta – Pro

Sovittiin, että yhteistoimintasopimusta Palta – Pro sovelletaan osana Finnair Oyj:n teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta.

6. Jatkuva neuvottelumenettely

Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta. Sen mukaan osapuolet voivat tehdä aloitteita sopimuskauden aikana selvitettävistä tai neuvottelua edellyttävistä asioista ja hankkeista. Osapuolet ovat valmiita yhdessä käsittelemään tehtyjä esityksiä sekä arvioimaan sitä, minkälaisiin toimiin tehdyt esitykset mahdollisesti antavat aihetta.

7. Irtisanomissuojasopimus

Sovittiin, että jatketaan työehtosopimuksen osana noudatettavana olevan irtisanomissuojasopimuksen noudattamista sopimuskauden ajaksi siltä osin, kuin asioista ei ole sovittu työehtosopimuksella toisin. Tarkastellaan sopimuskauden aikana mahdollisuutta irtisanomissuojasopimuksessa sovittujen asioiden siirtämisestä työehtosopimustekstiin.

Helsingissä, maaliskuun 4. päivänä 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

_ _ Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ammattiliitto PRO ry

_ _ Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

1. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Finnair Oyj:n, Finnair Cargo Oy:n, Finnair Kitchen Oy:n, Northport Oy:n, FTS Financial Services Oy:n, Finnair Travel Retail Oy:n, Finnair Technical Services Oy:n, Finnair Engine Services Oy:n ja Finnair Flight Academy Oy:n palveluksessa olevien työnjohto-, suunnittelu-, tarkastus-, TT-suunnittelu sekä muissa luokituksen mukaisissa teknisen toimihenkilön tehtävissä toimivien työsuhteisiin. Jäljempänä käytetään teknisestä toimihenkilöstä nimitystä tekninen.

Soveltamisalaratkaisua tehtäessä merkitystä ei ole toimihenkilön koulutuksella, tehtävänimikkeellä tai sillä, onko henkilö työsuhteensa alussa tai sen kestäessä katsottu kuuluvan työntekijöiden, toimihenkilöiden tai ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmään.

Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluminen määritellään aina uudelleen työtehtävien muutosten yhteydessä.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilötehtävän muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuutos, on muutoksesta ilmoitettava luottamusmiehelle.

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.

Tarvittaessa osapuolet voivat yhdessä kuulla asiassa ylempien toimihenkilöiden edustajia. Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

3. Tämä työehtosopimus kuuluu lentoliikenteen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

2 § Työnantajan ja teknisen yleiset velvollisuudet ‌

1. Teknisen tulee:

• edistää ja valvoa työnantajan etuja; noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asioissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita koskevissa sekä

• tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

2. Työnantajan tulee:

• luottamuksella suhtautua tekniseen, tiedottaa tekniselle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista, mikäli mahdollista, samanaikaisesti kuin alaiset saavat niistä tiedon ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden;

• luottamuksella neuvotella teknisen kanssa tämän tehtäviä koskevista yhtiön asioista;

• selvittää tekniselle tämän asema yhtiön organisaatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea teknisen pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat tuloksellisen tuotannollisen toiminnan kehittämistä; sekä

• mahdollisuuksien mukaan tukea teknistä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan.

3. Uudelle tekniselle selvitetään, mitä sopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan ja työpaikkaan perehdyttämisen yhteydessä uudelle tekniselle varataan tilaisuus keskusteluun luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Työsopimuksen teon yhteydessä tekniselle annetaan luottamusmiehen yhteystiedot. Työhön perehdyttämisen yhteydessä käydään läpi esimiehen toimesta keskeiset työtehtävät sekä tavoitteet ja kerrotaan niihin liittyen kehityskeskustelumenettelystä. Teknisen niin halutessa keskeiset tehtävät voidaan antaa myös kirjallisina.

4. Teknisellä on oikeus vähintään kerran vuodessa käytävään kehityskeskusteluun. Siinä on suositeltavaa käydä läpi teknisen henkilökohtaisen palkanosan määräytymiseen vaikuttavat arviointitulokset suoritteesta ja asenteista sekä ammatinhallinnasta kuin myös asettaa tavoitteet ja käydä läpi mahdollisuudet teknisen ammatilliseen kehittymiseen.

3 § Tiedottaminen ‌

1. Yhtiö ilmoittaa avoimista teknisille soveltuvista työpaikoista yhtiön intranetissä rekrytoinnin sivuilla ja varaa jo palveluksessaan oleville teknisille mahdollisuuden tulla huomioiduiksi avointa paikkaa täytettäessä. Ilmoitus sisältää myös maininnan siitä, mihin tehtävä- ja palkkaluokkaan avoinna oleva toimi kuuluu.

2. Jos tämän sopimuksen tarkoittamaa tehtävää joudutaan tilapäisesti pidemmän aikaa hoitamaan sopimuksen piiriin kuulumattomilla henkilöillä, sijainen nimitetään tekniseksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Tällaisen sijaisen nimittämisestä annetaan tieto pää- tai osastoluottamusmiehelle.

3. Lentokaluston kanssa tekemisiin joutuvien teknisten osalta on otettava huomioon asianomaisten lakien ja asetusten sekä ilmailulaitoksen määräykset.

TYÖSUHDE

4 § Työsopimus ‌

1. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole työsopimukseen kirjatusta perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

2. Työsopimus voi olla määräaikainen ainoastaan työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä.

5 § Irtisanomisajat ‌

1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

• 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden,

• 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 5 vuotta,

• 3 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 mutta enintään 9 vuotta,

• 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 9 mutta enintään 12 vuotta,

• 5 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta mutta enintään 15 vuotta,

• 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.

2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, teknisen on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

• 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden,

• 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 10 vuotta

• 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 10 vuotta

3. Työsuhteen päättyessä tekniselle kuuluva vuosiloma luetaan työnantajan ja teknisen niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi. Näin voidaan menetellä muunakin vuoden aikana kuin varsinaisena lomakautena.

4. Edellä mainituista irtisanomisajoista riippumatta tekninen vapautuu työstä sovittua irtisanomisaikaa aikaisemmin, jos työnantaja ja tekninen siitä erikseen sopivat.

6 § Lomautusilmoitusaika ‌

1. Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

7 § Koeaika ‌

1. Uuden teknisen työsopimus voidaan tehdä 6 kuukauden koeajalla. Koeajan pituus työnteon aloittamisesta määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain määräyksen mukaan.

8 § Takaisinottovelvollisuusaika ‌

1. Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen, jos hän tarvitsee toimihenkilöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

9 § Siirto ‌

1. Teknisten tehtäväsiirtoihin sovellettavista menettelytavoista on sovittu paikallisella pöytäkirjalla 14.10.2002.

10 § Työllistymisvapaa ‌

1. Jolleivät työnantaja ja tekninen työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, teknisellä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen,

sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

2. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 päivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

3. Teknisen on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

PALKKA

11 § Palkka ‌

1. Teknisen palkka on kuukausipalkka, joka maksetaan kerran kuukaudessa. Säännönmukainen maksupäivä on kunkin kuukauden viimeinen päivä. Milloin edellä mainittu päivä on pyhäpäivä tai sitä edeltävä vapaapäivä, maksu tapahtuu edellisenä arkipäivänä.

2. Teknisen palkka määräytyy taulukkopalkasta, kokemus- ja palvelusvuositekijöistä, henkilökohtaisesta osasta ja erotusarvosta siten, kun jäljempänä palkkausjärjestelmästä ilmenee.

3. Teknisen palkan tulee olla vähintään taulukkopalkan suuruinen korotettuna kokemus- ja palvelusvuosilisällä sekä henkilökohtaisen palkanosan määrällä. Palkassa voi olla lisäksi myös erotusarvoa.

4. Sopijapuolet ylläpitävät ja kehittävät yhteisesti laadittua ohjeistusta palkkausjärjestelmästä.

5. Määrättyjä palkanmaksupäiviä noudatetaan myös työsuhteen päättyessä. Mikäli työsuhteen päättymisen ja näin määräytyvän palkanmaksupäivän välinen aika on lyhyempi kuin 10 päivää, noudatetaan 10 päivän laskenta-aikaa.

12 § Vuorotyökorvaus ‌

1. Vuorotyössä ovat vuorolisät:

		1.4.2019	1.4.2020	1.5.2021
Iltavuorolisä	(15.00–23.00)	2,90 €/h	2,94 €/h	2,99 €/h
Yövuorolisä	(23.00–07.00)	4,86 €/h	4,93 €/h	5,01 €/h

Vuorolisiä tarkistetaan siten, että lisien taso vastaa alan samoissa työaikamuodoissa työskentelevien muiden henkilöstöryhmien korvausten tasoa.

Uudet lisät lasketaan teknillisen ryhmän teknisten toimihenkilöiden kuukausipalkkojen marraskuun keskiarvosta ja ne otetaan käyttöön joulukuun alusta. Iltavuorolisä on 12 % em. keskituntipalkasta ja yövuorolisä 20 % em. keskituntipalkasta.

Vuorolisien tarkistuslaskennassa käytetään lukua 148.

2. Vuorotyötä tekevälle tekniselle maksetaan hänen jäädessään ylityöhön vuorotyölisää sen vuoron perusteella, johon hän jää, kuitenkin siten, että yövuoron päätyttyä ylityöstä maksetaan vuorotyölisää kuten yötyössä. Kaksivuorotyötä tekevälle maksetaan yövuorolisää myös klo 23.00 jälkeen tehdyistä tunneista.

Soveltamisohjeita:

a) Vuorotyötä tekevä tekninen, joka on ollut päivävuorossa ja kutsutaan viikkoylityöhön päivävuoroon, ei ole oikeutettu iltavuorolisään ennen kuin klo 15.00 jälkeen.

b) Jos säännöllistä työvuoroa on siirretty alkavaksi poikkeavaan aikaan, vuorolisää maksetaan säännöllisen työvuoron mukaisesti.

3. Ylityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

13 § Lauantailisä ‌

1. Lauantaipäivän sekä vappu-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaaton aikana kello 00.00 alkaen tehtävästä työstä maksetaan peruspalkan lisäksi 50 prosentin suuruinen erillislisä tehdyiltä työtunneilta. Erillislisä perustuu liikenteen rakenteeseen. Lisää ei makseta niiltä edellä mainituilta päiviltä, jotka ovat pyhä- tai sunnuntaipäiviä.

14 § Jouluaaton ja ensimmäisen joulupäivän työt ‌

1. Tekniselle maksetaan jouluaaton kello 15.00 ja joulupäivän kello 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä työehtosopimuksessa määritettyjen palkan ja korvausten lisäksi kolminkertainen tuntipalkka tehdyiltä työtunneilta. Jouluaaton kello 19.00 ja joulupäivän kello

15.00 välillä tehty työ ei ole säännöllistä työaikaa. Se korvataan kolmivuorotyössä kuten viikkoylityö ja jaksotyössä lisä- tai ylityönä.

2. Tekniselle, joka on työvuoronsa mukaisesti työskennellyt jouluaattona, ei ole työvuoroa ensimmäisenä joulupäivänä. Vuorokausi vaihtuu työehtosopimuksen mukaisesti.

3. Jos työaika sijoittuu jouluaaton kello 18.00 ja tapaninpäivän kello 07.00 väliseen aikaan, korvataan työmatkat ensisijaisesti oman auton käytön kilometrikorvauksen mukaan tai yhtiö järjestää taksikuljetuksen.

4. Työvuorolistat laaditaan siten, että säännöllinen työaika jouluaattona voi kestää kello 19.00 asti ja alkaa ensimmäisenä joulupäivänä aikaisintaan kello 15.00.

5. Tekniselle, joka on työvuoronsa mukaisesti työskennellyt jouluaattona, ei ole työvuoroa ensimmäisenä joulupäivänä. Vuorokausi vaihtuu työehtosopimuksen mukaisesti.

6. Tapauksessa, jossa samalla ryhmällä on iltavuoro sekä jouluaattona että ensimmäisenä joulupäivänä, vuoron tekniset jaetaan kahteen osaan siten, että osa työskentelee jouluaaton iltavuorossa ja toinen osa ensimmäisen joulupäivän iltavuorossa liikenteen asettamien vaatimusten mukaan.

15 § Xxxxxxx tehtävän suorittamisesta lennon aikana ‌

1. Teknisen tultua määrätyksi johonkin lentokonehuoltotoiminnan edellyttämään tehtävään lennon aikana, hänelle suoritetaan korvaus, jonka suuruus työehtosopimuksen voimaan tullessa on 39,54 euroa 31.3.2020 asti, 1.4.2020 lukien 40,13 euroa ja 1.5.2021 lukien 40,81 euroa.

2. Edellä mainittu lennolla oloaika luetaan työaikaan kuuluvaksi, ja säännöllisen ajan yli menevältä ajalta maksetaan lentotuntirahan lisäksi työehtosopimuksen 22 §:n mukainen ylityökorvaus laskettuna peruspalkasta sekä sunnuntaityöstä niin kuin työehtosopimuksen 25 §:ssä on sanottu.

3. Määräys tehtävän suorittamiseen lennon aikana annetaan kirjallisesti. Määräyksen perusteella suoritetaan edellä mainituissa kohdissa tarkoitettu lentotuntiraha.

16 § Korvaus oppituntien pitämisestä ‌

1. Yhtiön tekniselle määräämien hyväksyttyjen kurssiohjelmien mukaisten oppi- ja harjoitustuntien pito lasketaan kuuluvaksi työaikaan.

Oppituntikorvauksen suuruus työehtosopimuksen voimaan tullessa on 41,63 €/h 31.3.2020 asti, 1.4.2020 lukien 42,25 €/h ja 1.5.2021 lukien 42,97 €/h. Harjoitustunnilta maksettava korvaus työehtosopimuksen voimaan tullessa on 35,69 €/h 31.3.2020 asti, 1.4.2020 lukien 36,23 €/h ja 1.5.2021 lukien 36,85 €/h. Jos oppi- tai harjoitustunnin valmistelusta on huomattavasti aiheutunut lisätyötä, kussakin tapauksessa suoritetaan etukäteen erikseen sovittava korvaus.

Muut oppituntien pitämistä koskevat aikaisemmat sopimukset pidetään ennallaan.

2. Oppi- ja harjoitustuntiohjelma pyritään saattamaan teknisen tietoon vähintään kaksi viikkoa ennen hänen ensimmäistä oppi- tai harjoitustuntiaan.

Oman toimensa ohella satunnaisesti ryhmän opettajana toimivalle tekniselle maksetaan yhtiön koulutustoimintaan kuuluvasta opetustyöstä työehtosopimuksen voimaan tullessa 41,63 euroa 31.3.2020 asti, 1.4.2020 lukien 42,25 €/h ja 31.5.2021 lukien 42,97 €/h säännöllisenä työaikana pidetyltä oppitunnilta, kuitenkin enintään yhdeksältä tunnilta yhtä koulutustilaisuutta kohden. Yhdeksää tuntia pidemmistä koulutustilaisuuksista sovitaan henkilökohtaisella työsopimuksella (OPO - sopimus 1+1 vuotta, 300 €/kk 11 kuukaudelta vuodessa).

17 § Korvaus kielitaidosta ‌

1. Yhtiön hyväksymällä tavalla osoitetusta englannin, saksan, ranskan tai venäjän kielen taidosta maksetaan kielilisänä seuraavasti:

	1.4.2019 lukien	1.4.2020 lukien	1.5.2021 lukien
tyydyttävä taso	41,63 €/kk	42,25 €/kk	42,97 €/kk
hyvä taso	48,67 €/kk	49,40 €/kk	50,24 €/kk

TYÖAIKA

18 § Säännöllinen työaika ‌

Kilpailukykysopimukseen liittyvä työajan pidennys poistuu 1.3.2020.

Työajan pidennys ei ole koskenut 15.1.2015 allekirjoitetun säästösopimuksen piirissä olevia Finnair Oyj:n ja Finnair Technical Services Oy:n teknisiä toimihenkilöitä. Tämän vuoksi heidän työaikaan ei tehdä erillisiä muutoksia.

Paikallisesti sovitaan 31.10.2016 päivätyssä allekirjoituspöytäkirjassa sovitun työajan pidennyksen korvaamistavasta. Mikäli sopimukseen ei päästä, noudatetaan 31.1.2020 voimassa olleen työehtosopimuksen 18 §:n G 2-4. kohtien mukaista työaikajärjestelyä.

A. Päivätyö

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Pääasiassa toimistotehtävissä työskentelevien teknisten säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa.

3. Korjaamo-osastolla pääasiallisesti toimistotehtävissä työskentelevien teknisten kanssa voidaan sopia, että yksittäistapauksissa noudatetaan tehtävänmukaista työaikaa pidempää työaikaa, ei kuitenkaan yli 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa.

B. Vuorotyö

1. Kaksivuorotyössä on säännöllinen työaika enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työtä varten laaditaan työtuntijärjestelmä.

2. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on säännöllinen työaika enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin enintään 36 tuntia viikossa.

3. Työehtosopimuksen 20 §:n 4 - kohdan mukaiset arkipyhäviikon lisävapaapäivät käytetään vuosittaisen työajan tasaamiseen.

4. Vuorotyöluettelot saatetaan tiedoksi vähintään kaksi viikkoa ennen luettelossa olevan ensimmäisen vuoron alkamista. Kahden työvuoron välinen lepoaika määritellään työaikalain mukaan. Vuorotyössä työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin. Tekninen voi olla työssä kauemminkin samassa vuorossa, jos niin sovitaan.

C. Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika

1. Tämän pykälän A 1- ja B 1 - kohtien tarkoittamien teknisten viikoittainen säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, päivätyössä enintään 52 viikon ja kaksivuorotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona.

2. Tämän pykälän B 2 - kohdan tarkoittamien teknisten viikoittainen säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona. Tämä edellyttää, että työtä varten laaditaan ennakolta työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin.

Ennen kuin paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika otetaan käyttöön, siitä neuvotellaan luottamusmiehen kanssa.

Työtuntijärjestelmä saatetaan teknisten tietoon päivätyössä viimeistään kolme työpäivää ja vuorotyössä viimeistään kaksi viikkoa ennen sen käyttöön ottamista.

Paikallisesti voidaan sopia myös tämän pykälän A 2 - kohdan tarkoittamien teknisten viikoittaisen säännöllisen työajan järjestämisestä siten, että se on keskimäärin enintään 35 tuntia viikossa enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona. Käyttöönotossa menetellään kuten päivätyössä.

Sekä päivä että kaksivuorotyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti, joista toisen on oltava sunnuntai, ellei toisin sovita.

D. Jaksotyö

1. Jaksotyötä tekeviä teknisiä koskevista erillismääräyksistä on sovittu pöytäkirjoilla, jotka ovat liitteissä 1 ja 5.

E. Työajan tilapäinen pidentäminen

1. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen henkilökohtaisesti sovitaan, tilapäisesti pidentää enintään kahdella tunnilla. Edellytyksenä on, että viikkotuntien lukumäärä tasoittuu enintään neljän viikon pituisena ajanjaksona edellä olevien kohtien mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Pidennyksestä sovitaan viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

2. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää enintään 7 kuukaudeksi kerrallaan myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Työajan tasoittuminen näihin määriin voi tapahtua antamalla viikkolevon lisäksi myös kokonaisia vapaapäiviä.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdella tunnilla ja viikoittaista säännöllistä työaikaa enintään 10 tunnilla. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, voidaan säännöllistä viikoittaista työaikaa pidentää enintään 8 tunnilla.

3. Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvaan ja porrastettuun työaikaan siirtymiseen.

F. Työajan lyhentäminen ja keventäminen

1. Teknisille, jotka työskentelevät 40 tuntia viikossa tai periodissa 120 tuntia 3 viikon jaksossa, toteutetaan työajan lyhennys liitteenä 2 olevan työajan lyhennyspöytäkirjan mukaisesti.

2. Teknisille, jotka työskentelevät 2-vuorotyössä, toteutetaan työajan kevennys liitteenä 3 olevan työajan kevennyspöytäkirjan mukaisesti.

3. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työajan lyhentämisestä on sovittu liitteenä 4 olevan pöytäkirjan mukaisesti.

Soveltamisohje:

a) b) Tähän sopimukseen kirjatuissa työaikamuodoissa työviikko vaihtuu maanantaina klo

0.00 ja vuorokausi vaihtuu kello 0.00. Sama vuorokauden vaihtumisajankohta koskee myös vuosi- ja sairauslomaa.

c) Päivätyössä säännöllinen työaika sijoitetaan klo 07.00 ja klo 16.00 välille. Keskeytyvässä kaksivuorotyössä säännöllinen työaika on päivävuorossa klo 07.00 –

15.00 ja iltavuorossa klo 15.00 – 23.00.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on aamuvuorossa klo

07.00 – 15.00, iltavuorossa klo 15.00 – 23.00 ja yövuorossa klo 23.00 – 07.00.

d) Työaikana annetaan puolen tunnin lepoaika, jonka aikana teknisellä on oikeus esteettömästi poistua työpaikalta sekä virkistystauot nykyisen käytännön mukaan. Vuorotyössä myös 15 minuutin lepotauko luetaan työaikaan.

e) Säännöllisen työajan sijoittamisesta voidaan sopia toisinkin kuin mitä edellä soveltamisohjeessa c - kohdassa määrätään.

f) Ennen työtuntijärjestelmän muuttamista neuvotellaan luottamusmiehen kanssa, jos työtuntijärjestelmään tehtävä tilapäinen muutos johtuu teknisiä koskevasta ns. välipäivän sisään tekemisestä tai kysymyksessä on muu työtuntijärjestelmään tehtävä tilapäinen muutos, joka koskee työpaikan teknisiä yleisesti.

g) Helsingin ulkopuolisilla kotimaan ulkoasemilla korvataan koneen myöhästymisestä johtuva työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ylitys erillisenä myöhästymiskorvauksena enintään kahdeksaan tuntiin asti. Korvaus määräytyy yksinkertaisen tuntipalkan perusteella.

19 § Liukuva työaika ‌

1. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että tekninen voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

2. Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisesta liukuma-ajasta maksimissaan neljään tuntiin ja enimmäiskertymästä siten, että ylitysten enimmäiskertymä on enintään 80 tuntia.

3. Työnantaja ja tekninen voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimihenkilölle annettavalla vapaa-ajalla myös kokonaisina päivinä.

20 § Vapaapäivät ‌

1. Tekniselle annetaan viikon toiseksi vapaapäiväksi lauantai, lukuun ottamatta keskeytymätöntä vuorotyötä sekä arkipyhäviikkoja, jolloin arkipyhä lasketaan viikon toiseksi vapaapäiväksi.

2. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä lukuun ottamatta

− uudenvuodenpäivän viikon lauantaita,

− loppiaisviikon lauantaita,

− pääsiäislauantaita,

− pääsiäisen jälkeistä lauantaita,

− vapunpäiväviikon lauantaita,

− helatorstaiviikon lauantaita,

− juhannusaattoa,

− itsenäisyyspäiväviikon lauantaita,

− jouluaattoa ja

− joulun jälkeistä lauantaita,

jotka ovat vapaapäiviä, elleivät lentotoimintaan välittömästi liittyvät syyt muuta vaadi.

Soveltamisohje:

a) Lentotoimintaan välittömästi liittyvällä syyllä tarkoitetaan lentotoiminnan ylläpitämiseksi tarvittavaa keskeytymätöntä vuorotyötä.

b) Työskenneltäessä molempina viikolle sattuvina vapaapäivinä, näistä jälkimmäinen katsotaan viikkolepopäiväksi.

3. Jos edellä 2 - kohdassa mainittuna päivänä kutsutaan päivä- tai keskeytyvää 2-vuorotyötä tekevä työhön, siitä suoritetaan korvaus viikkoylityösäännöstön mukaan tai kompensoidaan muuna aikana työtuntijärjestelmään merkittävillä vapaapäivillä.

4. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevalle tekniselle korvataan edellä 2 - kohdassa mainitut päivät näitä päiviä vastaavilla lisävapaapäivillä.

21 § Lisätyö ‌

1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota teknisen suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä säännöllisen työajan enimmäismääriä.

2. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.

3. Tekniselle, jonka säännöllinen työaika on 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa, maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvausta seuraavasti:

Lisätyöstä, jota tehdään 7 – 7,5 tunnin välisenä aikana vuorokaudessa ja 35 – 37,5 tunnin välisenä aikana viikossa maksetaan kuukausipalkan lisäksi korottamaton tuntipalkka.

Lisätyöstä, joka ylittää 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuukausipalkan lisäksi 50 %:lla korotettu tuntipalkka.

4. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyöstä, jota tehdään ensimmäinen 0,5 tuntia työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi ja ensimmäiset 2,5 tuntia työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen viikkotyöajan lisäksi, maksetaan kuukausipalkan lisäksi korottamaton tuntipalkka. Lisätyöstä, jota tehdään seuraavat 0,5 tuntia työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi ja seuraavat 2,5 tuntia työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen viikkotyöajan lisäksi, maksetaan kuukausipalkan lisäksi 50 %:lla korotettu tuntipalkka.

5. Lisätyöstä tulevaa tuntipalkkaa laskettaessa käytetään perusteena samaa tuntipalkkaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa laskettaessa.

6. Lisätyö ei ole ylityötä.

22 § Ylityö ‌

1. Ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan sekä lisätyön lisäksi. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjakson aikana.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Jos työnantaja ja tekninen niin sopivat, ylityön perustunnit voidaan antaa vastaavana vapaana ja korotusosa maksaa rahana.

Mikäli työnantajan pyynnöstä tekninen jää vuorokautiseen ylityöhön kuluvan työvuoron jatkamiseksi, maksetaan tekniselle siitä yhden tunnin tuntipalkkaa vastaava järjestelykorvaus.

3. Ylityökorvaukset maksetaan jatkuvasti vuorokauden vaihtumisajankohdasta riippumatta.

4. Lyhyempää aikayksikköä kuin 1/10 tunti ei ylityökorvauksen laskemisessa oteta huomioon. Yli menevä osa pyöristetään lähimpään kymmenesosaan.

5. Ilmoitus ylityöstä on tehtävä, mikäli mahdollista, vuorokautta ennen ylityön alkamista.

6. Jos pakottavassa tapauksessa tehtävä ylityö jatkuu yli 8 tuntia, tekniselle varataan palkallinen vapaapäivä seuraavaksi työvuoroksi, jos työvuoro olisi seuraavana päivänä. Jos poikkeustapauksessa ei näin voida menetellä, tekniselle maksetaan hänen säännöllisenä työaikanaan tekemästä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

Vuorotyötä tekevän teknisen jäädessä iltavuoron jälkeen ylityöhön, jonka pituus pesuaikoineen on tasan 8 tuntia, hänelle maksetaan saman työpäivän iltavuoron aikana tekemästään työstä 50 %:lla korotettua palkkaa.

7. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa ja luvulla 148 silloin, kun säännöllinen työaika on 36 tai 35 tuntia viikossa.

8. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, jos työ ei ole vuorokautista ylityötä.

9. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä, maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

10. Jos tekninen ei ole voinut työnantajan järjestämään tai Palta - Pro yhteistoimintasopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä työhön, vapaapäivänä tehty työ korvataan siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.

23 § Hälytysluonteinen työ ja puhelinohjeet ‌

1. Työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan teknisen vapaa- aikana ja työ aloitetaan sopimista seuraavan 24 tunnin aikana ja ennen seuraavan työvuoron alkua. Työ ei ole hälytysluonteista, jos esimies on pyytänyt ylityöhön työaikana, mutta tekninen vastaa kyselyyn vasta vapaa-aikana. Hälytysluonteinen työ päättyy viimeistään normaalin työvuoron alkaessa.

2. Jos tekninen kutsutaan hälytysluonteiseen työhön hänen varsinaisen työaikansa ulkopuolella, hänelle maksetaan työhön valmistautumiseen, työn päättämiseen ja työmatkaan käytetystä ajasta 2 tunnin peruspalkkaa vastaava korvaus. Työajalta tällaisessa työssä suoritetaan 100 %:lla korotettu palkka, vaikka työ jatkuisikin seuraavan vuorokauden puolelle. Siltä osalta tällaista matkaa, jolta säännölliset kulkuneuvot puuttuvat, suoritetaan matkakorvaus tositetta vastaan todellisten kulujen mukaan. Oman ajoneuvon käyttämisestä tällaisessa tapauksessa suoritetaan korvaus siten kuin siitä palkkasopimuksessa on sovittu.

Soveltamisohje:

Edellisen kohdan määräyksiä sovelletaan päivätyötä tekeviin teknisiin seuraavasti: Hälytysluonteisen työn alkaessa ennen klo 23.00 ja jatkuessa seuraavana aamuna yli kello

03.00 varataan tekniselle palkallinen vapaapäivä seuraavaksi päiväksi, jos se on työpäivä.

Jos poikkeustapauksissa ei näin voida menetellä ja hälytysluonteinen työ jatkuu säännöllisenä työaikana tehdyllä työllä, tekniselle maksetaan säännöllisenäkin työaikana tekemästään työstä 100 %:lla korotettu palkka.

24 § Varallaolo ‌

1. Jos tekninen sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, hänelle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä kuukausipalkasta.

2. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi.

3. Jos kysymys on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, varallaoloaika ei kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia.

25 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtyä työtä sanotaan sunnuntaityöksi.

2. Sunnuntaityöstä maksetaan päivätyössä ja keskeytyvässä 2-vuorotyössä 22 §:n 7 - kohdassa mainitulla tavalla laskettu tuntipalkka kaksinkertaisena. Jos sunnuntaityö on ylityötä, siitä maksetaan lisäksi 22 §:n 2 - kohdan mukainen ylityökorvaus.

3. Sunnuntaina tehdystä vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna.

26 § Viikkolepo ja viikkolepokorvaus ‌

1. Viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

2. Tekniselle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kolmen kalenterikuukauden aikana tai menetellään siten kuin tämän pykälän 5. kohdassa on sanottu. Korvausmuodosta sovitaan samalla kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.

3. Jos viikkolepopäivä on arkipäivä, teknisellä ei ole mahdollista ylityökorvausta lukuun ottamatta oikeutta muuhun korvaukseen vapaa-ajan lisäksi.

4. Jos viikkolepopäivänä tehty työ on sunnuntaityötä, tekniselle maksetaan vapaa-ajan lisäksi tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorvaukset.

5. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, säännöllinen työaika on työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

6. Jos tekninen siihen suostuu, viikkolevon aikana tehty työ voidaan kokonaisuudessaan korvata rahana siten, että hänelle suoritetaan työhön käytetyltä ajalta 22 §:n 7 momentissa mainitulla tavalla laskettu tuntipalkka kaksinkertaisena. Jos tällainen työ on ylityötä tai sunnuntaityötä, maksetaan näiden lisäksi 22 §:n mukainen ylityökorvaus ja edellä 25 §:ssä sovittu sunnuntaityökorvaus.

7. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ korvataan myös siinä tapauksessa, että tekninen on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tapaturman, työajanlyhennys- tai kevennysvapaiden vuoksi.

27 § Respect -työaikamalli ‌

1. Respectinomainen nopeasti eteenpäin kiertävä kolmivuoromalli, jonka keskimääräinen viikkotuntimäärä on 34,5 sisältäen kolme tiimipäivää vuodessa.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

28 § Sairausaika ‌

1. Jos tekninen on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aikaansaanut tautia tai tapaturmaa tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työkyvyttömyyden ajalta saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:

Työsuhde jatkunut	Täysi palkka
vähemmän kuin vuoden;	yhteensä enintään 5 viikolta
yhden vuoden, mutta alle viisi vuotta	yhteensä enintään 6 viikolta
viisi vuotta tai kauemmin	yhteensä enintään 6 kuukaudelta

Sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion perusteella, joka lasketaan vuosineljänneksittäin.

2. Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uusiutuessa ei teknisellä saman kalenterivuoden aikana ole oikeutta palkkaan yhteensä pitemmältä työkyvyttömyysajalta kuin edellä on määrätty.

3. Edellä määrätty ei vähennä työsopimuslain nojalla toimihenkilölle kuuluvaa oikeutta saada jokaisen edellä tarkoitetun työkyvyttömyystapauksen aikana työsopimuslain mukaan laskettua palkkaa enintään siltä ajalta, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa alkaa oikeus sairauspäivärahaan. Palkka maksetaan kuitenkin aina sairausvakuutuslain tarkoittamalta odotusajalta.

4. Xxxxxxxx, joka sairauden johdosta on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen heti ilmoittamaan yhtiölle asiasta sekä työkyvyttömyyden arvioidun päättymisajan. Vaadittaessa teknisen on esitettävä yhtiön hyväksymä lääkärintodistus sairaudestaan.

5. Työnantajalla, joka suorittaa tekniselle edellä tässä pykälässä määrätyn sairausajan palkan, on oikeus saada teknisen sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

6. Jos päivärahaa ei teknisestä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä teknisen laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta. Päivärahan hakemiseksi työnantaja antaa tekniselle todistuksen kuuden edellisen kalenterikuukauden ansioista.

7. Jos tekninen saa saman työkyvyttömyyden takia korvausta ansion menetyksestä tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, työnantajalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

A. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ‌

1. Teknisen kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (708/2013) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93), ja säteilysuojalaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista.

Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

2. Tekniselle, joka lähetetään edellä tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan. Xxxxxxx matkakustannuksista ja päiväraha suoritetaan siten kuin työehtosopimuksessa on sovittu.

3. Jos tarkastus tapahtuu teknisen vapaa-aikana, tekniselle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäismäärän sairauspäivärahaa.

B. Muut lääkärintarkastukset

1. Ellei tekninen ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella, kuukausipalkkaa ei vähennetä myöskään sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta.

Edellytyksenä palkan vähentämättä jättämiselle on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

30 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ‌

1. Naispuoliselle tekniselle annetaan äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys- ja vanhempainvapaa katsotaan kohdistuvan (263 arkipäivää). Äitiysvapaalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.

Jos naispuolinen tekninen on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, hänelle annetaan samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä äitiysvapaaseen rinnastettava kolmen kuukauden palkallinen loma.

Miespuolisen teknisen oikeus saada isyys- ja vanhempainvapaata määräytyy työsopimuslain sekä sairausvakuutuslain ja -asetuksen mukaisesti. Tältä ajalta ei makseta palkkaa.

2. Työnantaja ja tekninen voivat sopia äitiysvapaan aikana tehtävästä työstä. Tällöin on otettava huomioon, ettei työ saa olla vaarallista äidille tai syntyvälle lapselle. Kuuden viikon aikana synnytyksen jälkeen tehtävästä työstä voidaan sopia ainoastaan, jos työ on erittäin kevyttä ja vaarattomuus osoitetaan lääkärintodistuksella. Äitiysvapaan aikana tehdyn työn saa niin tekninen kuin työnantajakin keskeyttää milloin hyvänsä.

1. Vuosiloma ja siitä suoritettava korvaus määräytyvät lain mukaan. Teknisellä, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään 14 vuotta ja jolla on 31.3. päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta täydet kaksitoista lomaan oikeuttavaa kuukautta, on oikeus saada vuosilomaa 36 arkipäivää.‌

2. Työnantaja saa antaa erikseen 24 arkipäivää ylittävän loman osan lomakauden ulkopuolella.

3. Loma tai loman osa, joka on 18 arkipäivää tai sitä lyhyempi, annetaan yhdenjaksoisena, ellei toisin sovita.

4. Vuosilomapäivältä maksetaan päiväpalkka, joka lasketaan paikallisesti tehdyn sopimuksen mukaisesti.

5. Teknisen vuosilomasta ei vähennetä sellaista aikaa, jonka hän määräyksestä joutuu olemaan reservin kertausharjoituksissa tai väestönsuojelukurssilla.

6. Jos tekninen on sairauden tai muun hänestä riippumattoman esteen vuoksi estynyt työtä suorittamasta, mutta esteen lakattua palannut työhönsä, poissaoloaika luetaan vuosilomaa määrättäessä työssäoloajaksi, ei kuitenkaan enempää kuin se aika, jonka hän esteen vallitessa on saanut täyttä palkkaa, mutta kuitenkin vähintään laissa säädetty aika.

7. Jos tekninen on edellisessä kohdassa sanotusta syystä ollut siinä mainittua pitemmän ajan estynyt olemasta työssä, työsuhteen jatkumisaikaan vuosilomaa määrättäessä luetaan koko se aika, jonka hän on ollut työssä ennen keskeytystä, jos hän on välittömästi esteen lakattua palannut yhtiön palvelukseen. Vuosilomaa määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan myös työsuhteen kestoaika yhtiön palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä teknisen koulun tai teknistä pätevyyttä lisäävän muun teknisen opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä yhtiön työssä, jos työsuhde jatkuu välittömästi koulun päätyttyä.

8. Teknisen vuosiloma alkaa ensimmäisenä säännönmukaisen viikkolepopäivän jälkeisenä työpäiväksi katsottavana arkipäivänä. Vuorotyössä vuosiloma voi alkaa teknisen vuorotyölistan mukaisten vapaapäivien päätyttyä, jos ei toisin sovita.

9. Vuosilomapalkka on vuosilomalain 15 §:n mukaisesti maksettava ennen loman tai sen osan alkamista.

10. Työnantajalla ja teknisellä on kuitenkin ennen vuosiloman tai sen osan hyväksymistä mahdollisuus sopia vuosilomapalkan maksamisesta siten, että se maksetaan kerran kuukaudessa.

11. Tekniselle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen vuosilomapalkastaan ennen loman tai sen osan alkamista. Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, jos työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin teknisestä itsestään johtuvasta syystä.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia 6 tai 12 päivän talviloman lomarahan korvaamisesta 3 tai 6 päivän ja jaksotyössä 21 tai 42 tunnin palkallisella vapaalla, joka on pidettävä viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua.

12. Laskettaessa vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta jaetaan kuukausipalkka luvulla 25.

Soveltamisohje:

a. Lomaraha suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, työnantajan määräämänä ajankohtana.

b. Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle tekniselle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon tekninen on oikeutettu.

c. Teknisellä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomarahan, on oikeus saada lomaraha, jos hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

d. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomarahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka tekniselle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lomaraha lasketaan vastaavasti tekniselle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Xxxxxxxx määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

32 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Teknisen palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, läheisen omaisen kuoleman tai yhteiskunnallisen luottamustehtävän johdosta annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa.

Soveltamisohje:

Tilapäisen loman pituus määrätään suhteessa määräyksessä tarkoitettuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan. Lyhyt tilapäinen poissaolo annetaan, jos kyseessä on perheen piirissä sattuva äkillinen sairaustapaus, läheisen omaisen kuolema tai yhteiskunnallinen luottamustehtävä. Lyhyt tilapäinen poissaolo on 1, 2, 3 tai enintään 4 työpäivää.

Lähiomaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä teknisen sisaruksia.

ERINÄISET KORVAUKSET JA MÄÄRÄYKSET

33 § Matkakorvaukset ‌

1. Kun tekninen kutsutaan hälytysluonteiseen työhön säännöllisen työajan ulkopuolella, hänelle suoritetaan korvauksena oman auton käytöstä työmatkaan ajokilometriltä kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Korvaus on 1.2.2018 alkaen 42 senttiä ajokilometriltä.

2. Jos tekninen työnantajan määräyksestä joutuu työmatkalla kuljettamaan muita henkilöitä tai peräkärryä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvattava, kilo- metrikorvausta korotetaan verohallinnon julkaiseman, voimassa olevan enimmäismäärän mukaisesti.

3. Kun kyseessä on yli 6 tuntia kestävä työkomennus vakituisen työpaikan ulkopuolelle ja sitä ei yhtiön matkustussäännön mukaan korvata, tekniselle suoritetaan ruokailukulujen korvaukseksi osapäiväraha, ja jos työn suorittamiseen matkoineen kuluu enemmän kuin 10 tuntia, kokopäiväraha.

Jos työnantaja järjestää tekniselle ruokailun, ei edellä mainittuja korvauksia suoriteta.

34 § Virkapukukorvaus ‌

1. Milloin teknisen on käytettävä virkapukuohjesäännön mukaista virkapukua, huolehtii yhtiö kaikista määräämäänsä virkapukuun liittyvistä kustannuksista paikallisen ohjeistuksen mukaisesti.

35 § Koulutuskorvaus ‌

1. Koulutuspäivältä maksetaan asianomaisen henkilön keskituntiansion mukainen palkka työehtosopimuksen mukaisen työpäivän pituuden mukaan. Työpäivän työssäolovelvoite on täytetty, jos kurssipäivän pituus ja paluu työpaikalle matka-aikoineen on yli 5 tuntia. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

36 § Sijaisuuskorvaus ‌

Sijaistaminen voidaan toteuttaa joko oman toimen ohella tai sopimalla määräaikaisesta sijoittumisesta sijaistettavaan tehtävään.

1. Työnantaja todettuaan sijaisuustarpeen nimeää sijaisen ennen sijaisuuden alkamista. Samalla hän sopii sijaisuuden kestosta ja korvauksesta ennen sijaisuuden alkamista. Sijaisuudesta maksettava korvaus maksetaan palkanmaksukausittain. Jos harkitaan tarkoituksenmukaiseksi, oman toimen ohella hoidettava sijaisuus ja siitä maksettava korvaus voidaan jakaa kahdelle. Tällöin 2. kappaleessa tarkoitettu sijaisuuskorvausaika jaetaan sijaisten kesken samassa suhteessa kuin sijaisuuskorvaus.

2. Jos tekninen harjoittelijaa lukuun ottamatta hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella korkeamman vaatimustason tehtävää tai toimii palkkausjärjestelmän mukaisella toisella tehtäväalueella toimivan henkilön sijaisena tai työmäärän olennaisesta lisääntymisestä johtuen omalla tehtäväalueella yli 10 työpäivää kalenterivuoden aikana, maksetaan hänelle työmäärän ja vastuun lisääntymisestä korvausta omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 10 % saman tai alemman palkkaluokan tehtävän sijaistamisesta ja 20 % ylemmän palkkaluokan tehtävän sijaistamisesta laskettuna hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Oman tehtäväalueen työmäärän olennainen lisääntyminen määritellään tapauskohtaisesti paikallisesti sopien.

3. Jos sijaisuudesta aiheutunut lisätyö on sovittu tehtäväksi ylityönä, sijaisuuskorvausta ei makseta.

37 § Vakuutukset ‌

1. Yhtiö huolehtii siitä, että tekninen on virka- tai työkomennusmatkalla tapahtuvan lennon aikana pakollisen tapaturmavakuutuksen lisäksi vakuutettu siten kuin erikseen sovitaan.

2. Yhtiö ottaa palveluksessaan oleville teknisille työnantajan yleisen vastuuvakuutuksen.

3. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan teknisiä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin keskusjärjestöt ovat sopineet.

38 § Henkilöstölippu ‌

1. Teknisellä on oikeus henkilöstölippuihin lentomatkoille henkilöstölippuohjesäännössä mainitulla tavalla.

39 § Komennukset ‌

1. Ulkomaisista komennuksista aiheutuvat passi- yms. asiat hoidetaan yhtiön kustannuksella.

2. Päiväraha ja muut kustannukset komennuksilta suoritetaan voimassa olevan matkustusohjesäännön mukaan.

3. Keskeytymättömältä matkustusajalta suoritetaan palkkaa nykyisen käytännön mukaan, kun kysymys on matkasta korjaamaan sellaista vikaa, joka on keskeyttänyt oman yhtiön koneen lennon tai ennalta arvaamattomasta matkasta suorittamaan asiakkaan työtilausta.

4. Mikäli matkustaminen työnantajan määräyksestä joudutaan suorittamaan edes osittain toimihenkilön työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikana, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena matkustuskorvaus. Sen suuruus määräytyy seuraavasti:

Kotimaan, Baltian ja Skandinavia

edestakaiset matkat 4 tunnin peruspalkka

Euroopan edestakaiset matkat 7 tunnin peruspalkka Edestakaiset matkat kaukolennoilla 20 tunnin peruspalkka

Jos matkustaminen tapahtuu kokonaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina) ja matkustusaika ylittää 10 tuntia, ylittävä osuus annetaan vastaavana vapaana, kuitenkin enintään 16 tuntia.

Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

5. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että linjahuollossa teknisiin toimihenkilöihin sovelletaan samoja komennusehtoja kuin siellä työskenteleviin työntekijöihin.

6. Laaditaan matkasuunnitelma, jossa todetaan normaalin käytännön mukaisesti sovellettavat yhtiön ohjesäännöt ja muut määräykset.

7. Komennuksien aikana ja komennuksilta palaamisen yhteydessä kiinnitetään huomiota työaikalain mukaisten lepoaikojen toteutumiseen.

8. Pääluottamusmies voi paikallisesti sopia vähintään neljä kalenteripäivää kestävien ulkomaan työmatkojen työajoista ja korvauksista tästä työehtosopimuksesta, työaikalaista (605/1996, muutoksineen) ja muusta lainsäädännöstä poikkeavalla tavalla. Tällainen sopimus sitoo niitä teknisiä toimihenkilöitä, joihin sovelletaan tätä työehtosopimusta.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää tai sopimuksen on tarkoitettu olevan voimassa yli kaksi viikkoa.

Määräaikainen sopimus voi olla voimassa työehtosopimuskauden ajan. Paikallinen sopimus on toimitettava tiedoksi työehtosopimuksen osapuolille.

40 § Eläke ‌

1. Teknisille suoritetaan eläkettä eläkesäätiön voimassa olevien sääntöjen mukaan.

41 § Vuokratyövoima ‌

1. Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

2. Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

3. Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

4. Muulta osin noudatetaan yhteistoimintalain, tilaajavastuulain (1233/2006) ja ulkomaalaislain (301/2004) 73 §:n ulkopuolista työvoimaa koskevia säännöksiä

42 § Muutokset ohjesääntöihin ‌

1. Jos teknisiä koskeviin ohjesääntöihin tehdään muutoksia, tai uusia ohjesääntöjä laaditaan, pääluottamusmiehelle varataan, mikäli mahdollista, kuukausi (1kk) aikaa ennen niiden vahvistamista tilaisuus antaa niistä lausuntonsa.

43 § Työkykyä ylläpitävä toiminta ‌

1. Työnantaja järjestää yli 50-vuotiaille teknisille kaksi työkykyä ylläpitävää toimintapäivää kalenterivuodessa. Toinen näistä voi olla osaston tai työyhteisön yhteinen työkykyä ylläpitävä toimintapäivä.

2. Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat työhyvinvointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

44 § Aikaisemmin myönnetyt edut ‌

1. Jos tekniselle on aikaisemmin myönnetty parempia etuja ja oikeuksia tässä sopimuksessa mainituissa asioissa, niitä noudatetaan.

45 § Etätyö ‌

1. Tekninen ja esimies voivat sopia etätyön tekemisestä.

NEUVOTTELUJÄRJESTYS

46 § Luottamusmies ‌

1. Luottamusmieheksi ja varaluottamusmieheksi, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä, voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittama tekninen, joka on ollut yhtiön palveluksessa vähintään kaksi vuotta. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valitsemisesta yhdistys ilmoittaa kirjallisesti yhtiölle.

2. Luottamusmiehille luottamustehtävien hoitoa varten annettavasta vapautuksesta ja luottamusmiehille vapaa-ajan menetyksestä maksettavasta korvauksesta on sovittu yhteistoimintasopimuksesta Palta-Pro poiketen paikallisesti.

47 § Yhteistoiminta ‌

1. Yhtiö ei estä Ammattiliitto Pro ry:n edustajan pääsyä tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan yrityksen tiloihin työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi ja työnantajan palveluksessa olevan Ammattiliitto Pro ry:n järjestäytyneen henkilöstön tapaamiseksi.

48 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja teknisen kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

2. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä teknisiä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

3. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

4. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.

5. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

6. Paikallisina sopijaosapuolina osastokohtaisissa asioissa toimivat osastopäällikkö ja osastoluottamusmies ja laajempia kokonaisuuksia koskevissa asioissa pääluottamusmies ja sopimusalavastaava. Tytäryhtiöiden osalla voidaan tarvittaessa sopia, että sopimusalavastaavan korvaa henkilöstöpäällikkö.

49 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi ‌

1. Sopijapuolet pyrkivät luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat hyvien ja luottamuksellisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikalla.

2. Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti jo työpaikalla. Yhtä teknistä koskeva asia ratkaistaan ensi sijassa hänen ja hänen esimiehensä välillä. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

3. Luottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimiehen tai teknisen pyynnöstä ja kun asia koskee useampaa teknisiä tai on periaatteellinen ja laajakantoinen.

4. Jos jompikumpi osapuoli esittää neuvotteluja edellä tarkoitetuissa kysymyksissä, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut käydään kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelun ajankohta sovitaan neuvotteluissa.

5. Luottamusmiehelle annetaan kaikki ne tiedot, joita tapauksen selvittäminen edellyttää. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Salassapitovelvollisuus koskee myös yrityksen liiketoimintaan ja asiakassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

6. Neuvotteluista on jommankumman pyynnöstä laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on mainittava erimielisyyden kohteena oleva asia mahdollisimman selkeästi sekä osapuolten kannat yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava kappale molemmille paikallisille osapuolille. Erimielisyysasia siirretään jommankumman osapuolen pyynnöstä heitä edustavien osallisliittojen ratkaistavaksi.

7. Jos osallisliittojen neuvottelut eivät johda tulokseen ja asiassa on kysymys tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, voi jompikumpi liitto jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

8. Niin kauan, kun sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta koskevasta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, asian johdosta ei saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

TYÖRAUHAVELVOITE JA VOIMASSAOLO

50 § Teknisen asema toisen henkilöstöryhmän työselkkauksen aikana ‌

1. Jos työnantajan ja jonkun toisen henkilöstöryhmän välillä puhkeaa työriita, teknisen tulee:

• tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle säännöllisesti toimensa perusteella kuuluvat ja joihin mm. sisältyvät tehtävät, joiden tarkoituksena on helpottaa töiden käyntiin panoa;

• suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat tämän sopimuksen tarkoittamille teknisille;

• osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työtä käytön keskeyttämiseksi teknisesti sopivalla tavalla ja toimenpiteitä koneiden ja laitteiden turmeltumisen ehkäisemiseksi selkkauksen aikana;

• suorittaa työtä, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorittamaan tai työtä, jonka laiminlyönnistä voi joutua syytteeseen.

2. Jos syntyy erimielisyyttä siitä, onko jokin tehtävä edellä olevan mukaan teknisen suoritettava, asiasta tulee neuvotella sen tai niiden kanssa, joiden työ tulisi suorittaa tai luottamusmiehen kanssa.

3. Jos työriita on jatkunut vähintään kolme kuukautta, eikä tekniselle voida järjestää riittävästi sellaista työtä, jota hän edellä olevien määräysten mukaan on velvollinen työriidan aikana suorittamaan, työaikaa vastaavasti lyhentämällä voidaan palkka alentaa 10 %, kuukauden kuluttua edelleen 10 % jne., kunnes palkka on alentunut 60 %:iin alkuperäisestä määrästä.

51 § Työrauhavelvoite ‌

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden alayhdistyksiä, työnantajia ja teknisiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai tekniset, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

52 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 4.3.2022 – 31.1.2025 ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Helsingissä maaliskuun 4. päivänä 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1 § Palkkausjärjestelmä ja palkanmaksutapa ‌

1. Teknisen palkka määräytyy (palkkarakenne)

a) Taulukkopalkka (3 §)

Teknisen tehtäväkohtainen palkanosa ”ns. nolla taulukko”

b) Kokemus- ja palvelusvuosilisä PVL 1- 6 (4 §)

Kokemuksesta ja palvelusvuosista johtuva palkanlisä, joka lasketaan prosentteina taulukkopalkasta.

c) Kokemus- ja palvelusvuosilisä PVL 7 (4 §)

Kokemus- ja palvelusvuosilisä PVL-7 lasketaan henkilökohtaisesta palkasta erillisenä lisänä, 1.10.2007 jälkeen toteutuvista muutoksista.

d) Henkilökohtainen palkanosa (HEKO) (5 §) Teknisen henkilökohtainen palkanosa.

e) Erotusarvo (5 §)

Erotusarvo on teknisen taulukkopalkan + kokemus- ja palvelusvuosilisien + henkilökohtaisen osan (HEKO) ylittävä palkanosa.

f) Yhtiön palkkapolitiikan mukaisesti esimiesasemassa teknisen palkkatason tulee kestää vertailua erityisesti hänen alaisinaan toimivien palkkojen tason suhteen.

Palkkarakenne

Taulukko- palkka 3 §

Kokemus- ja palvelusvuosilisä PVL 1- 6 (7) 4 §

Henkilökohtainen osa (HEKO) 0-30 % taulukkopalkasta 5 §

Erotus- arvo 5 §

2 § Vaativuusluokitus ja palkkaluokat ‌

1. Teknisten tehtävät luokitellaan tehtäväarviointijärjestelmän perusteella. Luokituksen perusteella teknisten tehtävät sijoitetaan 3 §:n palkkaluokkiin.

2. Voimassa olevan vaativuuden luokitusjärjestelmän tuottamia tehtävänimikkeitä vastaavat palkkaluokat ilmenevät tämän sopimuksen liitteenä olevasta pöytäkirjasta (liite 6).

3. Muuttuneen tehtävän tarkistusluokitus tapahtuu pyynnön perusteella. Luokitus on suoritettava vähintään kaksi kertaa vuodessa siten, että toukokuun loppuun mennessä jätettyjen luokituspyyntöjen aiheuttamat muutokset voidaan toteuttaa joulukuun alusta lukien ja marraskuun loppuun mennessä jätettyjen luokituspyyntöjen aiheuttamat muutokset voidaan toteuttaa kesäkuun alusta lukien.

4. Yhteisesti todetut uudet tehtävät sekä muut luokitustoimikunnan kiireelliseen käsittelyyn siirtämät luokituspyynnöt käsitellään viipymättä. Luokitustuloksen on valmistuttava neljän kuukauden kuluessa siitä, kun tehtävän selvityslomake on luokitustoimikunnalle jätetty. Luokituksen edellyttämä tehtäväkohtainen palkka otetaan käyttöön luokituksen valmistumista seuraavan palkanmaksukauden alusta.

5. Jos tekninen siirretään toiseen tehtävään, määritellään hänen tehtäväkohtainen palkkansa uudelleen uuden tehtävän mukaiseksi. Jos muutos edellyttää vaativuusluokituksen tekemistä, suoritetaan se viipymättä (ks. 2 § 4).

6. Työnantajan on pyydettäessä esitettävä pääluottamusmiehelle kirjallisesti kaikkien teknisten vaativuusluokitus palkkaluokkineen sekä osastoittain siinä tapahtuneet muutokset.

7. Jos tekninen siirretään työehtosopimuksen 3 § 1. kohdan perusteella toiseen ylemmän palkkaluokan tehtävään, määritellään hänen tehtäväkohtainen palkkansa uudelleen.

3 § Taulukkopalkat ‌

1. Teknisten tehtävät luokitellaan vaativuusluokituksen perusteella seuraavasti: Taulukkopalkat työehtosopimuksen voimaantullessa 28.2.2020:

PL	€/kk
B	2311,02
C	2449,67
D	2589,51
E	2748,04
F	2867,60
H	3009,93
J	3151,01
K	3293,35
L	3434,44
M	3591,22

Taulukkopalkat 1.4.2020 alkaen:

PL	€/kk
B	2345,69
C	2486,42
D	2628,35
E	2789,26
F	2910,61
H	3055,08
J	3198,28
K	3342,75
L	3485,96
M	3645,09

Taulukkopalkat 1.5.2021 alkaen

PL	€/kk
B	2385,57
C	2528,69
D	2673,03
E	2836,68
F	2960,09
H	3107,02
J	3252,65
K	3399,58
L	3545,22
M	3707,06

1. Pöytäkirjamerkintä

Uusi perustettu tehtävä sijoitetaan alkutilanteen palkkaluokkaan työnantajan ja pääluottamusmiehen suorittaman vertailun sekä rinnastuksen kautta.

Luokituspyyntö tehdään ja se käsitellään luokitustoimikunnassa palkkausjärjestelmän 2 §:n 4-kohdan määräysten mukaisesti.

2. Pöytäkirjamerkintä

Luokitustoimikunnan suorittaman tehtävän vaativuudenarvioinnin tuloksesta poiketen, työsopimuksella sopien voidaan tapauskohtaisesti teknisen palkkaluokka määrittää yhtä palkkaluokkaa alemmaksi enintään 10 kuukaudeksi tehtävässä aloittamisesta lukien, jos tekninen ei täytä vaativuudenarviointituloksen edellyttämiä koulutus- ja kokemusvaatimuksia ja/tai vastuualue sekä tehtävät ovat suppeammat.

3. Pöytäkirjamerkintä

Luokitustoimikunnan suorittaman tehtävän vaativuudenarvioinnin tuloksesta poiketen työnantaja voi nostaa osaston esityksestä teknisen yhtä palkkaluokkaa ylemmäksi kuin muut saman tehtävän haltijat osastolla, kun teknisen tehtäviä on lisätty ja vastuualuetta laajennettu.

Soveltamisohje:

Palkkaluokan nostoa arvioitaessa otetaan huomioon:

⇨ onko vastuualuetta laajennettu

⇨ ovatko perustehtävän edellyttämät koulutus- ja kokemusvaatimukset ylitetty

⇨ onko osaamisvaatimuksia lisätty

⇨ onko tehtävä muodostunut moniosaamista vaativaksi yhdistelmätehtäväksi

Sopimusalavastaava ja pääluottamusmies valvovat pöytäkirjamerkintöjen 1-3 sekä soveltamisohjeen toteutumista.

4 § Kokemus- ja palvelusvuosilisä ‌

1. Kokemus- ja palvelusvuosilisään oikeuttavana pidetään

a) teknisenä oloaikaa Finnairin palveluksessa

b) työskentelyä Finnairin palveluksessa muissa kuin teknisen tehtävissä, kuitenkin vain puolet tästä muusta palvelusajasta

c) päätoimista työskentelyä muualla vastaavissa teknisen tehtävissä soveltuvin osin, kuitenkin enintään 6 vuotta

d) teknisen tehtäviin soveltuvan, hyväksyttävästi suoritetun tutkinnon edellyttämää opiskeluaikaa, ei kuitenkaan enempää kuin puolet tästä ajasta.

Soveltamisohje:

Kohdassa a tarkoitettua teknisenä oloaikaa määritettäessä otetaan työskentelystä ennen 1.1.1978 huomioon kuitenkin vain puolet.

Opiskeluajalla d - kohdassa tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin tekninen on saanut ao. lukujärjestyksen mukaisesti opetusta oppilaitoksessa – so. lukukausien aikaa. Yhtiön palveluksessa ollessa suoritettu työteknikon tutkinto otetaan huomioon 6 kk:n lisäkertymänä.

c - ja d - kohdan tarkoittamaa kertymää sovelletaan 1.11.1989 tai sen jälkeen nimitettyihin teknisiin.

2. Lisään oikeuttavaksi ajaksi ei lasketa yli kaksi kuukautta (62 kalenteripäivää) kestävää varusmiespalvelusaikaa, hoitovapaata, opintovapaata, lukuun ottamatta edellä mainittujen opintojen suorittamista eikä muitakaan palkattomia vapaita. Myöskään alle kolmen kuukauden työsuhteita muun työnantajan palveluksessa ei oteta huomioon kokemus- ja palvelusvuosilisiä laskettaessa.

3. Palkkaluokissa B-M maksetaan kokemus- ja palvelusvuosilisää seuraavasti:

2 vuotta	4 %
4 "	4 %
6 "	4 %
10 "	3 %
15 "	3 %
20 "	3 %

Lisä lasketaan prosentteina teknisen kulloinkin voimassa olevasta oman palkkaluokan taulukkopalkasta.

Taulukkopalkan muuttuessa kaikki kokemus- ja palvelusvuosilisät lasketaan muuttuneista taulukkopalkoista ja jollei muuta sovita, maksetaan muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Määrävuosien täytyttyä maksetaan lisä täyttymishetken jälkeisen palkanmaksukauden alusta.

4. Edellä olevan lisäksi teknisen saavutettua 1. kohdassa tarkoitettua aikaa 25 vuotta, maksetaan hänelle sitä seuraavan palkanmaksukauden alusta 3 %:n suuruinen euromääräinen henkilökohtainen korotus laskettuna hänen senhetkisestä kuukausipalkastaan.

5 § Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen ‌

1. Teknisen henkilökohtaisen palkanosan määräytymiseen vaikuttavat:

− työn tuloksellisuus

− yhteistyökyky

− oma-aloitteisuus

− ammattitaito

− monipuolisuus

− erityisosaaminen

2. Henkilökohtainen palkanosa määräytyy esimiehen arvioinnin perusteella seuraavasti:

Arvioinnin tulos ilmoitetaan paikallisesti sovitun arviointimatriisin ilmoittamana kokonaislukuna. Saatu kokonaisluku määrittelee teknisen palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen palkanosan (”HEKO -prosentin”) prosentteina teknisen taulukkopalkasta. Henkilökohtainen palkanosa voi vaihdella yhden prosenttiyksikön askelin nollan ja kolmenkymmenen prosentin välillä (0 – 30 %) taulukkopalkasta.

HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA (HEKO)
VAIHTELUVÄLI		PAINOTUKSET JA SUHTEUTUS
HEKO % min.	HEKO % max.	HEKO keskiarvo %	Henkilömäärä
0	13,99	10	enintään 55 %	teknisistä
14	22,99	19	vähintään 30 %	teknisistä
23	30	26	vähintään 15 %	teknisistä

HEKO -järjestelmän toimivuuden hallinta rakennemuutoksissa

Mikäli teknisten määrässä tai työtehtävissä tapahtuu merkittäviä muutoksia, käsitellään näiden vaikutuksia henkilökohtaisten palkanosien suhteuttamiseen ja erotusarvoihin palkkausjärjestelmän kehitystyöryhmässä (PJK). Tavoitteena on kehittää HEKO - arviointijärjestelmää siten, että tällaisten rakennemuutosten vaikutus on hallittua.

Henkilökohtainen palkanosa suhteutetaan osastopäällikön, henkilöstöpäällikön tai vastaavan toimesta ohessa esitetyn taulukon mukaisesti. Suhteutus tehdään ensimmäisessä vaiheessa osastokohtaisesti ja toisessa vaiheessa sopimusalavastaavan toimesta koko sopimusalalle. Mikäli osaston henkilömäärä on alle 30, kokoaa sopimusalavastaava tai henkilöstöpäällikkö pienryhmät yhteen ja suorittaa suhteutuksen.

3. Palkkarakenteesta johtuva erotusarvo

Mikäli teknisen palkka ylittää palkkarakenteen mukaisen kuukausipalkan, siirretään ylittävä osuus teknisen palkkarakenteesta johtuvaksi erotusarvoksi. Palkkarakenteesta johtuva erotusarvo otetaan huomioon teknisen lomapalkkaa laskettaessa. Yleiskorotuksia sekä kokemus- ja palvelusvuosilisien korotuksia lukuun ottamatta kaikki muut kuukausipalkkaan vaikuttavat muutokset voivat vähentää palkkarakenteesta johtuvaa erotusarvoa.

4. Vuosittainen HEKO – palkanosan arviointi

Henkilökohtaisen palkanosan perusteena oleva arviointi on tehtävä vuosittain huhtikuun

loppuun mennessä ja siihen liittyvät sovitut palkantarkistukset toteutetaan kesäkuun alusta.

Tekniselle selvitetään henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet. Samoin teknisellä on aina oikeus saada tiedokseen itseään koskeva arviointi ja sen perusteet. Sama oikeus on teknisen suostumuksella häntä edustavalla yhdysmiehellä.

Työnantaja antaa teknisten pääluottamusmiehelle pyydettäessä viipymättä tiedot sopimuksen soveltamisalan piirissä oleville teknisille maksettujen henkilökohtaisten palkanosien suuruudesta ja jakautumisesta osastoittain.

5. HEKO -palkanosan käyttäytyminen palkkaluokan muutostilanteissa.

Palkkaluokan noustessa

5.1. Esimiehen ehdotus (3 §, 3. pöytäkirjamerkintä)

• HEKO -palkanosan prosenttiosuus säilyy ennallaan

• palkkaluokan noususta johtuva palkankorotus lasketaan täysimääräisenä uudesta taulukosta, kokemus- ja HEKO -lisineen

5.2. Palkkaluokka muuttuu työn luokituksen seurauksena (2 §, 4 kohta)

• Aiemmasta HEKO -palkanosan prosenttiosuudesta vähennetään 3 prosenttia. HEKO -palkanosa on vähennyksestä huolimatta vähintään 7 prosenttia.

• Palkkarakenteesta johtuva erotusarvo voi palkkaluokan muuttumisen johdosta leikkaantua.

• Palkkaluokan noususta johtuva palkankorotus on vähintään 130 euroa.

5.3. Palkkaluokka muuttuu töiden yhdistämisen takia tai tekninen hakeutuu uuteen korkeamman palkkaluokan tehtävään

• Aiempi HEKO -palkanosan prosenttiosuus säilyy, jos toimenkuva on lähes ennallaan (1/1). HEKO -palkanosan prosenttiosuus puolittuu, jos toimenkuvasta säilyy puolet (½).

HEKO -palkanosa on puolittumisesta huolimatta vähintään 7 prosenttia.

• Osastopäällikkö päättää em. HEKO -palkanosan prosenttiosuuden säilymisestä työn sisällön muuttumisen suhteessa ja perustelee päätöksensä pääluottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle.

• Palkkarakenteesta johtuva erotusarvo voi palkkaluokan muuttumisen johdosta leikkaantua.

• Palkkaluokan noususta johtuva palkankorotus on vähintään 130 euroa.

• HEKO -palkanosan arviointi tehdään normaalin aikataulun mukaisesti.

Palkkaluokan laskiessa

5.4. Uudelleensijoitus tuotannollistaloudellisista syistä irtisanomisperusteella

Palkkaluokka määräytyy tehtävän mukaan irtisanomisajan jälkeen.

• HEKO -palkanosa nollautuu.

• Palkkarakenteesta johtuvat erotusarvot nollautuvat.

• Kokemusvuosilisät lasketaan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

• HEKO -palkanosan arviointi tehdään normaalin aikataulun mukaisesti.

5.4. kohdan sopimusmääräys on tarkoitettu sovellettavaksi vain sellaisissa tilanteissa, joissa toimihenkilö uudelleen sijoitetaan Finnair-konsernin sisällä toiseen yhtiöön. Jos toimihenkilö irtisanomisperusteella uudelleen sijoitetaan samassa yhtiössä toiseen tehtävään, hänen kokonaispalkkansa määrä ei laske siirron johdosta. Kokonaispalkka muodostuu ennen siirtoa olevasta taulukkopalkasta, kokemus- ja palvelusvuosilisistä, henkilökohtaisesta osasta ja erotusarvosta.

Neuvottelut käydään paikallisten neuvottelukuntien välillä, jos tuotannollistaloudellisista syistä tehtävä lakkaa ja palkkaluokka laskee.

5.5. Uudelleensijoitus henkilökohtaisista syistä

• Palkkaluokka määräytyy tehtävän mukaan irtisanomisajan jälkeen.

• Aiempi HEKO -palkanosan prosenttiosuus säilyy, jos toimenkuva on lähes ennallaan (1/1). HEKO -palkanosan prosenttiosuus puolittuu, jos toimenkuvasta säilyy puolet (½).

HEKO -palkanosa on puolittumisesta huolimatta vähintään 7 prosenttia.

• Palkkarakenteesta johtuvat erotusarvot puolittuvat.

• Kokemusvuosilisät lasketaan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

• HEKO -palkanosan arviointi tehdään normaalin aikataulun mukaisesti.

5.6. Teknisen hakiessa alemman palkkaluokan tehtävää

• Aiempi HEKO -palkanosan prosenttiosuus säilyy, jos toimenkuva on lähes ennallaan (1/1). HEKO -palkanosan prosenttiosuus puolittuu, jos toimenkuvasta säilyy puolet (½).

HEKO -palkanosa on puolittumisesta huolimatta vähintään 7 prosenttia.

• Palkkarakenteesta johtuvat erotusarvot puolittuvat.

• Kokemusvuosilisät lasketaan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

• HEKO -palkanosan arviointi tehdään normaalin aikataulun mukaisesti.

YHTEISTOIMINTASOPIMUS Palta - Pro ‌

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Tätä sopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksissä, jos toimiala- tai yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa on sovittu yhteistoimintasopimuksen soveltamisesta osana työehtosopimusta. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

2.1. Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimi- henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.

Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi toimihenkilöt voivat valita osaston luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston toimihenkilöiden lukumäärä. Mikäli asiassa ei päästä yksimielisyyteen, alistetaan se liittojen ratkaistavaksi. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

2.2. Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tässä sopimuksessa tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä, mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasta haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.1. Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmieskorvaus

Ellei toimiala- tai yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa ole sovittu toisin, maksaa työnantaja luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauksen, jonka suuruus 28.2.2020 - 31.1.2022

Toimihenkilöiden	€/kk
lukumäärä	€/kk
5 - 9	77
10 - 24	103
25 - 50	130
51 - 100	181
101 - 200	217
201 - 400	259
401 - 600	285
601 -	337

Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Xxxxxxx työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausipalkkaan kuulumaton korvaus, jonka suuruus on kaksi kolmasosaa (2/3) luottamusmiehelle maksettavan korvauksen suuruudesta työsuojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden lukumäärän mukaisesti.

Milloin varatyösuojeluvaltuutettu työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus työsuojeluvaltuutetun sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varatyösuojeluvaltuutetulle.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä. Jos toimihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Xxxxxxx henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, nostetaan korvausta yhdellä portaalla ylöspäin.

3.2. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Luottamusmiestä, osaston luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimi- henkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä. Tätä koskeva tarkastelu ja siitä mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset toteutetaan vuosittain.

Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta, varataan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen toimikauden aikana samalla tavoin kuin muu henkilöstö.

Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 3.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

3.3. Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle.

Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä, on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1 §:n 1 momentin mukaisesti.

Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.

Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.

Liittojen on selvitystyön valmistuttua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluttua käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.

Varaluottamusmies

Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilöiden varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan varamiehen toimikauden aikana irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä.

3.4. Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

4 YHTEISTOIMINTA ‌

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

5 KOULUTUS ‌

5.1. Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä, ellei toisin ole sovittu.

Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että toimihenkilö joutuu tulemaan ao. tilaisuuteen työvuoronsa päättymisen jälkeen saman vuorokauden ajalle sijoittuvalla vapaa-ajallaan, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Jos koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Työajan ulkopuolella koulutuksen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Xxxxxxx korvataan matkakustannukset työehtosopimuksen matkakorvaussäännöstön mukaisesti. Työajan ulkopuolella koulutukseen osallistumisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

5.2. Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

5.3. Ay-koulutus

5.3.1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan yhdyshenkilölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2. Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka Palta-Pro välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi Palta-Pro koulutustyöryhmän välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta. Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA ‌

Työnantajan tulee antaa luottamusmiehelle tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n mukaisesti.

Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia sekä työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyystapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot siten, että asian oikea tila ja siihen liittyvä arviointi on mahdollista. Tiedot annetaan riittävän ajoissa ennen asian käsittelemistä työnantajan kanssa.

3. Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tiedon työnantajan palvelukseen palkatuista uusista toimihenkilöistä.

4. Työvoimatiedot

Yhteistoimintalain edellytysten täyttyessä luottamusmiehelle on pyydettäessä annettava neljännesvuosittain selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä.

Luottamusmiehelle on lisäksi pyydettäessä annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

5. Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilötilasto on valmistunut, toimihenkilöiden henkilömäärät ja palkkojen tasot EK:n palkkatilaston käsittein sekä luokitustiedot palkkausjärjestelmän vaativuusluokkien mukaisesti sukupuolen mukaisesti jaoteltuna. Lisäksi annetaan palkkatilastoon sisältyvät koko alaa koskevat tiedot edellä mainituin luokituksin.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7 SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus on voimassa 4.3.2022 alkaen työehtosopimuksen osana.

PÖYTÄKIRJA, JOKA KOSKEE FINNAIRIN TEKNISET RY:N JÄSENYYTEEN KUULUVIA JAKSOTYÖTÄ TEKEVIÄ TEKNISIÄ ‌

Aika 16.2.2001

Paikka Helsinki

Läsnä Palvelualojen Toimialaliiton,

Finnairin Tekniset ry:n Teknisten Liitto TL ry:n ja Finnair Oyj:n edustajat

1 § Todettiin, että osapuolten välisen työehtosopimusneuvottelun yhteydessä on sovittu, että jaksotyötä tekevien teknisten osalta noudatetaan Palvelualojen Toimialaliiton ja Finnairin Tekniset ry:n välisiä Finnair Oyj:tä koskevia työehtosopimuksia 1.2.2001 - 31.1.2003 jäljempänä mainitulla tavalla muutettuna ja täydennettynä.

2 § Työaikamääräykset

2.1 Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset

2.1.1 Säännöllinen työaika jaksotyössä liitteen 2 5 §:n mukaan on enintään 111 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona.

2.1.2 Työvuoroluettelo pannaan nähtäville vähintään kaksi viikkoa ennen ensimmäisen työvuoron alkua.

2.1.3 Työvuoroluettelossa olevan työvuoron tuntimäärä pyritään järjestämään enintään neljäntoista tunnin pituiseksi.

2.1.4 Työvuorojen vaihtaminen teknisten kesken on sallittua yhtiön tähän tehtävään valtuuttaman esimiehen suostumuksella. Henkilökohtaisista syistä aiheutuneet vuorojen vaihdot ovat edellä olevan mukaisesti sallittuja edellyttäen, että vaihtamisesta mahdollisesti syntyneistä ylityötunneista ei suoriteta ylityökorvausta.

2.1.5 Jos tekninen joutuu yhtiön määräyksestä työvuoroluettelonsa mukaisesti saapumaan työhön kahdesti saman vuorokauden aikana ja jos aika siitä hetkestä, jolloin hänen työnsä päättyy, siihen hetkeen, jolloin hänen on jälleen ryhdyttävä työhönsä, on lyhyempi kuin 4 tuntia, mainittu aika luetaan työajaksi.

Poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan tätä sääntöä soveltaa teknisen joutuessa työhön useammin kuin kaksi kertaa saman vuorokauden aikana. Järjestelystä sovitaan ao. teknisen kanssa.

2.1.6 Teknisen viikkolepo annetaan pääsääntöisesti siten, että sitä edeltävänä päivänä ei teknisellä ole iltavuoroa eikä sen jälkeisenä päivänä aamuvuoroa. Viikkolevon lisäksi pyritään antamaan tekniselle saman viikon aikana toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaapäivä ja se annetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä viikkolevon kanssa.

2.1.7 Teknisen työvuoroluetteloon merkitty työvuoro on mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä tuntia ja kahteen osaan jaetun työvuoron yhteispituus vähintään seitsemän tuntia.

2.1.8 Jos tekninen on ollut yötyössä 23.00 – 07.00 välisenä aikana kahdeksan tuntia ja työ jatkuu edelleen, yötyölisää maksetaan niin kauan, kuin tekninen on yhdenjaksoisesti työssä.

2.1.9 Loppiainen, sen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina, lyhentää asian- omaista jaksoa 8 tunnilla. Loppiaisesta kertynyt vapaa annetaan kokonaisena vapaapäivänä. Muiden työehtosopimuksen 6 §:n 2-kohdan mukaisten arkipyhien työaikaa lyhentävä vaikutus on otettu huomioon jakson säännöllisen työajan pituudessa.

2.2. Lisätyö

Tekniselle suoritetaan työvuoroluetteloon merkittyjen tuntien yli meneviltä tunneilta lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka 111 tuntiin asti.

2.3 Ylityö

2.3.1 Ylityötä saadaan teettää teknisen suostumuksella ja muin työaikalaissa ja tässä sopimuksessa säädetyin rajoituksin.

2.3.2 Sopimusperusteista ylityötä on se työ, joka ylittää 111 tuntia ja lakiperusteista se työ, joka kolmiviikkoisjakson aikana ylittää 120 tuntia. Ylityöstä maksetaan kymmeneltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeen 100 %:lla korotettua palkkaa.

2.3.3 Jos kolmiviikkoisjakso on keskeytynyt sen johdosta, että teknisen työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, hänelle kuuluvat ylityötunnit lasketaan paikallisen sopimuksen mukaisena.

2.3.4 Teknisen suostumuksella voidaan ylityö korvata vastaavasti korotetulla vapaa-ajalla.

2.3.5 Ylityökorvausten maksaminen vuorolisiin suoritetaan siten, että ylityön laskemiseksi käytettävää tuntipalkkaa korotetaan 5 %:lla.

2.4 Sunnuntai- ja juhlapäivinä tehty työ

2.4.1 Sunnuntai- ja kirkollisina juhlapäivinä tehdystä työstä maksetaan lain mukaan korotettu palkka.

2.4.2 Sunnuntaityöstä maksetaan yhden tunnin palkka lisineen, vaikka työ ei kestäisikään niin kauan.

2.5 Hälytystyö

2.5.1 Hälytysluonteiseksi katsotaan työ silloin, kun työhöntulosta sovitaan teknisen vapaa-aikana ja työ suoritetaan ennen seuraavan työvuoron alkua. Hälytysluonteinen työ päättyy viimeistään normaalin työvuoron alkaessa. Hälytysluonteinen työ korvataan seuraavasti:

− ylityökorvaus, jos työ on ylityötä

− vuorolisät tämän liitteen 3 §:n mukaisesti

− 50 %:lla korotettu palkka, jos työ suoritetaan klo 06.00 ja 21.00 välisenä aikana

− 100 %:lla korotettu palkka, jos työ suoritetaan klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana

− erityisenä hälytysrahana 1 tunnin peruspalkka, jos työ alkaa klo 06.00 ja

21.00 välisenä aikana

− erityisenä hälytysrahana 2 tunnin peruspalkka, jos työ alkaa klo 21.00 ja

06.00 välisenä aikana

− lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

Hälytysluonteista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti teknisen säännöllistä työaikaa. Jos säännölliset kulkuneuvot puuttuvat, yhtiö korvaa matkakustannukset määräämällään tavalla suoritetusta kuljetuksesta, järjestää kuljetuksen tai varaa yöpymismahdollisuuden.

2.5.2 Kun tekniselle hänen työvuoroluettelonsa mukaisena työaikana ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana tai seuraavana päivänä työvuoroluettelosta poiketen työhön, hänelle maksetaan myös tässä tapauksessa yhden tunnin peruspalkka hälytysrahana.

2.5.3 Ulkoasemilla tapahtuvasta hälytysluonteisesta työstä, joka suoritetaan varsinaisen työajan ulkopuolella (erillinen työrupeama) liikenteen epäsäännöllisyyksien hoitamiseksi, maksetaan 3 tunnin palkka, vaikka työ ei kestäisikään niin kauan.

2.6 Varallaolo

Jos yhtiön ja teknisen kesken on sovittu, että tekninen on asunnossaan tai muussa sellaisessa paikassa, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön sovitulla tavalla, hänelle maksetaan tällaiselta varallaoloajalta puoli palkkaa varallaoloon käytettyä aikaa kuitenkaan työaikaan lukematta.

3 § Vuorolisä

Tekniselle maksetaan erityistä vuorolisää seuraavasti: klo 15.00 – 23.00 15 %:n lisä tuntipalkkaan

klo 23.00 – 07.00 25 %:n lisä tuntipalkkaan.

4 § Tätä pöytäkirjaa koskevat samat voimassaolo- ja irtisanomismenettelyä koskevat määräykset kuin varsinaista työehto- ja palkkasopimustakin.

5 § Tätä pöytäkirjaa on laadittu neljä yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle, yksi Finnair Oyj:lle ja yksi Teknisten Liitto TL ry:lle.

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO ry FINNAIRIN TEKNISET ry

TEKNISTEN LIITTO TL ry

25.5.1994

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA PALVELUALOJEN TOIMIALALIITON JA FINNAIRIN TEKNISET RY:N VÄLILLÄ ‌

1 § Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa (mm. päivätyö, kaksivuorotyö ja jaksotyö), joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa tai 120 tuntia kolmen viikon periodissa.

2 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien teknisten työaikaa lyhennetään 3 ja 5 §:ssä sovitulla tavalla. Vapaa annetaan tekniselle kalenterivuoden loppuun mennessä.

3 § Vapaan kertyminen, 40 tunnin viikkotyöaika

Vapaata annetaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään	19 työpäivää	1 vapaa
"	38 "	2 vapaata
"	57 "	3 "
"	76 "	4 "
"	95 "	5 "
"	113 "	6 "
"	132 "	7 "
"	151 "	8 "
"	170 "	9 "
"	189 "	10 "
"	208 "	11 "

Pöytäkirjamerkintä:

Niiden teknisten osalta, joilla on vuosilomaa 36 lomapäivää, edellyttää 11 vapaan kertyminen 203 työpäivää.

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne teknisen sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa täyttä sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnastetaan säännöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika ja 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääyhdys-miehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

4 § Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava tekniselle viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä, ellei tarpeen vaatiessa paikallisesti työnantajan ja teknisen välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja viimeistään kahta viikkoa ennen sen antamista. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti kaikille teknisille tai työosastolle, noudatetaan työehtosopimuksessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työtuntijärjestelmän muuttamisesta.

Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita.

Jos teknisen työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan tekniselle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos tekniselle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan teknisen lopputilistä.

5 § Jaksotyö

Jaksotyöaikaa lyhennetään siten, että kolmen viikon jakson tuntimäärä on 111 tuntia.

Soveltamisohje:

Lyhennystä toteutettaessa on otettava huomioon liikenteen asettamat vaatimukset, paikalliset olosuhteet ja teknisen kannalta järkevät työvuorojen alkamis- ja päättymisajat. Työajan lyhennys toteutetaan, mikäli mahdollista yhdenjaksoisena ja pyritään sijoittamaan siten, että se rajoittuu teknisen vapaapäivään.

6 § Ansiotaso

Tämän sopimuksen tarkoittama työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Kuukausipalkan jakaja on 160.

7 § Viikkoylityö

Jos teknisen viikon säännöllinen työaika lyhenee annettavien vapaapäivien johdosta, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikkoylityöstä.

8 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina tekninen on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

9 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tällä sopimuksella on sama voimassaoloaika kuin työehtosopimuksella. PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO ry

FINNAIRIN TEKNISET ry TEKNISTEN LIITTO TL ry

25.5.1994

TYÖAJAN LYHENTÄMISEN ERITYISEHTOJA ‌

Työajan lyhennykseen liittyen osapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1 Todettiin, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n 1 kohdan vertailusta vertailu alan kehitykseen maaliskuu 1987 tarkistusneuvotteluissa on kertakaikkisena tullut tällä ratkaisulla suoritetuksi 0,5 %:n suuruisena alan kokonaispalkkasummasta siten, että 40 tuntia viikossa työtä tekeville annetaan kaksi työajan lyhennyspäivää ja muille suoritetaan 0,5 %:n palkankorotus.

2 Kaksivuorotyötä kevennetään touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuun aikana 32 tuntia. Kevennyksen toteuttamisesta sovitaan paikallisesti.

3 Paikallisesti neuvotellaan vuosittain lokakuun loppuun mennessä runko-ohjelmasta seuraavan vuoden työajan lyhennyspäivien osalta huomioiden juhlapyhien välipäivät ym.

4 Mikäli alalla tai yleisesti todetaan työaikaratkaisuissa kehitystä, osapuolet aloittavat neuvottelut välittömästi niiden soveltamiseksi tähän sopimukseen.

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO ry

FINNAIRIN TEKNISET ry

TEKNISTEN LIITTO TL ry

25.5.1994

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ ‌

1 § Soveltamisala

Keskeytymättömän kolmivuorotyön lyhennys koskee yhtiössä yleisesti käytössä olevaa keskeytymättömän kolmivuorotyön täyttä työaikaa tekeviä teknisiä sekä teknisiä kotimaan ulkoasemilla siten kuin niiden osalta jäljempänä on sovittu.

2 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien teknisten työaikaa lyhennetään 3 §:ssä sovitulla tavalla ja kertymäjärjestelmään perustuva vapaa annetaan tekniselle kalenterivuoden loppuun mennessä.

3 § Vapaan kertyminen

3.1 Xxxxx ja varasto

Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään	46 työpäivää	1 vapaa
"	92 "	2 vapaata
"	138 "	3 "
"	184 "	4 "

3.2 Kotimaan ulkoasemat

Vapaata annetaan työvuorosuunnitelman mukaisesta työskentelystä talvi- ja kesäaikataulukausittain seuraavasti:

a) Teknisille, joiden työvuorolistan mukaisista säännöllisistä työpäivistä vähintään 4/5 (80 %) on yli 7,0 tunnin mittaisia, annetaan kaksi vapaata aikataulukautta kohden.

b) Teknisille, joiden työvuorolistan mukaisista säännöllisistä työpäivistä yli 1/2 (yli 50 %) on yli 7,0 tunnin mittaisia ja vähintään 2/3 (65 %) niistä on kaksiosaisia, annetaan yksi vapaa aikataulukautta kohden.

Tässä kohdassa tarkoitetun työajan lyhennyksen edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut koko lyhennykseen oikeuttavan aikataulukauden.

3.3 Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne teknisen sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnastetaan säännöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika ja 50- ja

60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääyhdys-miehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

4 § Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava tekniselle kalenterivuoden loppuun mennessä, ellei tarpeen vaatiessa paikallisesti työnantajan ja teknisen välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana ottaen erityisesti huomioon liikenne- ja huolto-ohjelmat sekä tuotantosuunnitelmat. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja viimeistään kahta viikkoa ennen sen antamista.

Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita.

Jos teknisen työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan tekniselle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos tekniselle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan teknisen lopputilistä.

5 § Ansiotaso

Kuukausipalkka säilyy työajan lyhentämisestä huolimatta ennallaan. Kuukausipalkan jakaja on 148.

6 § Viikkoylityö

Jos teknisen viikon säännöllinen työaika lyhenee annettavien vapaapäivien johdosta, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikkoylityöstä.

7 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

3.3 kohdan mukaisesti.

8 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tällä sopimuksella on sama voimassaoloaika kuin työehtosopimuksella.

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO ry FINNAIRIN TEKNISET ry

TEKNISTEN LIITTO TL

25.5.1994

KESKIMÄÄRÄINEN TYÖAIKA JAKSOTYÖSSÄ ‌

Aika 25.5.1994

Paikka Helsinki

Allekirjoittajaosapuolet ovat sopineet keskimääräisen työajan käytöstä jaksotyössä seuraavaa:

1 § Työaikajoustona periodityössä noudatetaan työehtosopimuksen liitteen 1. kohdan 2.1.1 sijasta työaikajärjestelyjä, joilla säännöllinen työaika kolmiviikkoisjaksossa tasoittuu 111 tunnin keskimäärään 1 vuoden tasoittumisjaksolla.

2 § Kolmen viikon työvuorolista voidaan laatia 111 +/- 9 tuntiin.

3 § Teknisen tehdyt tunnit voivat poiketa 111 tunnin keskimäärästä paikallisen sopimuksen mukaisella määrällä. Tätä poikkeamaa kutsutaan joustokertymäksi.

4 § Sopimusperusteista ylityötä on se työ, joka ylittää laaditun listan mukaisen säännöllisen työajan 120 tuntiin asti.

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO ry

FINNAIRIN TEKNISET ry

TEKNISTEN LIITTO ry

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO ry FINNAIRIN TEKNISET ry

TEKNISTEN LIITTO ry 16.2.2001

TEHTÄVÄT PALKKALUOKAT ‌

1. Työnjohtajan ja esimiehen tehtävät B – K

− huolto-, korjaus- ja valmistustyö

− kuljetus-, kuormaus- ja varastotyö

− myymälä-, ruoanvalmistus- ja pakkaustyö

− palvelutyö

− toimistotyö

2. Korjaamoteknikon tehtävät B – F

− huolto- ja korjaustyö

− laboratoriotyö

− palo- ja työsuojelutyö

3. Kouluttajan tehtävät D – F

− koulutusteknikon työ

− koulutussuunnittelutyö

− opetustyö

4. Huolto-ohje- ja huoltokäsikirjatehtävät B – F

− huolto-ohjesuunnittelutyö

− tekninen toimitustyö

− käsikirjatoimitustyö

5. Lennonvalmistelijan tehtävät E

6. Osasto- ja vastaavan työnjohtajan tehtävät H – L

7. Materiaalihallinnon tehtävät C – E

− materiaalisuunnittelutyö

− ostotyö

− myyntityö

8. Suunnittelutehtävät A – K

− huolto- ja käyttösuunnittelutyö

− tuotannon- ja työnsuunnittelutyö

− kehittämis- ja tuotesuunnittelutyö

− suunnitteluesimiestyö

9. Laadunvalvontatehtävät C – J

− laadunvalvonta- ja tarkastustyö

− vianetsintätyö

− tarkastusesimiestyö

− muu tarkastustyö

10. Teknillisen toimiston tehtävät B – H

− laite-, järjestelmä- ja tyyppiteknikon työ

− materiaaliteknikon työ

− sisustusteknikon työ

− rakenneteknikon työ

− muu TT-teknikon työ

FINNAIR OYJ:N JA FINNAIR TECHNICAL SERVICES OY:N TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA SÄÄSTÖSOPIMUS 15.1.2015 ‌

Allekirjoittaneet liitot ovat otsikkoasiassa sopineet seuraavaa:

1. Tausta

Säästösopimuksella, joka on allekirjoitettu 15.1.2015, on sovittu Finnairin Tekniikassa (Finnair Oyj/ Finnair Technical Services Oy) työskentelevien Finnairin teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta säästötoimenpiteistä, jotka ovat kohdistuneet paikallisesti sovittaviin työaikasopimuksiin sekä eräisiin työehtosopimusmääräyksiin. Lisäksi on sovittu uusi Finnairin Tekniikassa noudatettavasta osa-aikatyön mahdollistettavasta sopimuksesta.

2. Lisäpöytäkirja

Työehtosopimukseen kohdistuvista säästötoimenpiteistä on sovittu, että ne ovat voimassa lisäpöytäkirjana osana voimassa olevaa työehtosopimusta.

3. Työehtosopimukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet

Säästösopimuksessa sovitut työehtosopimukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet:

1. Työehtosopimuksen 11 §:n (palkkasopimuksen 2.3 §:n) palkanmaksuajankohtaa muutetaan seuraavasti:

• Teknisen palkka on kuukausipalkka, joka maksetaan kerran kuukaudessa. Säännönmukainen maksupäivä on kunkin kuukauden viimeinen pankkipäivä.

2. Työehtosopimuksen 39.1 § (21.1 §) passikulujen korvaamisesta muutetaan seuraavasti:

• Passikuluja ei korvata teknisille toimihenkilöille.

3. Työehtosopimuksen 17 § (palkkasopimuksen 11 §) ”Korvaus kielitaidosta” muutetaan seuraavasti:

• Kielilisää ei makseta englannin kielen taidosta.

4. Työehtosopimuksen 16 § (palkkasopimuksen 10.1 §) ”Korvaus oppituntien pitämisestä” muutetaan seuraavasti:

• Oppituntikorvausta ei suoriteta 16.1 § (10.1 §) mukaisesta koulutuksesta. Kaikista ennen sopimuksen allekirjoituspäivämäärää sovituista ja ennen 30.6.2015 toteutetuista koulutuksista suoritetaan korvaus 16.1 § (palkkasopimuksen 10.1 §) nojalla. Oppituntikorvauksen suorittamiseen ei vaikuta se, että kouluttaminen jatkuu allekirjoituspäivämäärän jälkeen.

5. Työehtosopimuksen 36 § (palkkasopimuksen 14 §) ”Sijaisuuskorvaus” muutetaan seuraavasti:

• Sijaisuuskorvausta ei suoriteta 1.7.2015 lukien. Kaikista ennen 30.6.2015 toteutetuista sijaisuuksista suoritetaan sijaisuuskorvaus. Myös kaikista ennen allekirjoituspäivämäärää sovituista ja suoritetuista sijaisuuksista, joista ei vielä ole suoritettu korvausta, suoritetaan sijaisuuskorvaus.

4. Lisäpöytäkirjan voimassaolo

Tällä lisäpöytäkirjalla on sama voimassaolo kuin työehtosopimuksella. Helsingissä toukokuun 27. päivänä 2016

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry Lentoalan toimihenkilöt Pro ry Työehtosopimuksen pykäläviittaukset on päivitetty 20.6.2018. Alkuperäiset pykälät ovat suluissa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata