Teknologiateollisuus ry

2. Tietotekniikan palveluyrityksellä tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa yritys- tä, jonka pääasiallinen toimiala on tietotekniikkapalveluiden kuten tietotekniikan käsittelypalveluiden, -henkilötyöpohjaisten palveluiden, -ohjelmistotuotteiden ja kokonaisjärjestelmätoimitusten tarjoaminen muille. Yritys voi harjoittaa myös myyntiä, huoltoa ja asennusta.

3. Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoa eikä sellaisessa asemassa olevia, jot- ka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden työehtoja määrättäessä.

2 § Liittojen ja keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia kulloinkin voimassa ole- via EK - STTK ja Teknologiateollisuus - ERTO sopimuksia:

Luottamusmiessopimus Teknologiateollisuus - ERTO Koulutussopimus Teknologiateollisuus - ERTO

Sopimus paikallisesta sopimisesta Teknologiateollisuus - ERTO Yleissopimus EK - STTK

Työpaikkaruokailusopimus EK - STTK Hoitoonohjaussopimus EK - STTK Jäsenmaksuperintäsopimus EK - STTK Yhteistoimintasopimus EK - STTK Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja EK – STTK

Irtisanomissuojasopimus Teknologiateollisuus – ERTO

Sopimus yrityskohtaisten erien toteuttamisesta vuosien 2007, 2008 ja 2009 palkankorotusten yhteydessä Teknologiateollisuus - ERTO

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

1 TYÖSUHDE

4 § Työsuhteen alkaminen

1. Työnantaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neu- vottelusuhteet, sekä työpaikan luottamusmiehen.

2. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työsopimus tehdään kirjallisesti.

5 § Työsuhteen päättyminen

Liitot ovat sopineet irtisanomissuojasopimuksesta tietotekniikan palvelualalle. So- pimus tulee voimaan 1.1.2008 (liite 13).

2 TYÖAIKA

6 § Säännöllinen työaika päivätyössä

1. Säännöllinen työaika päivätyössä on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa sekä enintään 37,5 tuntia viikossa.

2. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia säännölliseksi työajaksi enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa, jolloin viikoittainen työaika lyhennetään keskimäärin 37,5 tuntiin viikossa liitteen 3 mukaisesti.

3. Päivittäinen säännöllinen työaika sijoitetaan klo 8 - 17 välille, ellei ole perustel- tua syytä muuhun työaikasijoitteluun.

4. Sunnuntait samoin kuin lauantait ovat vapaapäiviä.

5. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

6. Viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhän työaikaa vastaavalla määrällä.

7. Työntekijällä on oikeus 1/2 - 1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.

8. Virvoketauko on kaksi kertaa päivässä.

9. Työviikko alkaa maanantaina.

7 § Säännöllinen työaika vuorotyössä

1. Kaksivuorotyö

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tuntia viikossa siten, että viikoittainen työaika enintään kahdeksan viikon pi- tuisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 37,5 tuntiin.

2. Keskeytyvä kolmivuorotyö

3. Säännöllistä työtä ei tehdä sunnuntaina ja säännöllinen viikkotyöaika järjeste- tään viisipäiväiseksi.

4. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla lyhentyy arkipyhän työaikaa vastaavalla tuntimäärällä.

5. Työajan tasaaminen 1. ja 2. kohdissa mainittuihin viikoittaisiin työaikoihin ta- pahtuu antamalla työntekijälle vapaata. Nämä tasausvapaat on annettava täy- sinä vuoroina, mikäli paikallisesti ei toisin sovita. Tasausvapaan ajalta makse- taan vuorotyölisä keskimääräisenä.

6. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin, työntekijälle annetaan 1/2 tunnin pituinen työaikaan luettava lepoai- ka.

7. Vuorotyötä varten laaditaan ennakolta työntekijäryhmiä kuullen työtuntijärjes- telmä, josta on tiedotettava työntekijöille vähintään kuukautta ennen jakson al- kua. Siitä voidaan poiketa tilapäisesti milloin se yrityksen toiminnan kannalta on välttämätöntä. Muutoksesta on, mikäli mahdollista, ilmoitettava viikkoa ai- kaisemmin. Työvuoron muutoksesta aiheutuvan vapaapäivän muutos korva- taan yksinkertaisella tuntipalkalla ellei siitä ole ilmoitettu vähintään viikkoa en- nen.

8. Työviikko alkaa maanantaina.

9. Työaikamuotoa vaihdettaessa sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko vastaaval- la vapaa-ajalla tai rahakorvauksella.

10. Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä voidaan sopia paikallisesti.

8 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö

1. Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana.

2. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen salliman säännöllisen enimmäis- työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana, mak- setaan siitä 50%:lla korotettu palkka työtunnilta.

3. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enim- mäistyöajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kah- delta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistuntimäärän li- säksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

5. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sekä kello 17.00 jälkeen uudenvuoden aattona tehdystä ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 200 %:lla korotettu palkka.

6. Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei täl- löin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa lasketta- essa.

7. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvata vastaa- vana korotettuna vapaa-aikana. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

8. Paikallisesti voidaan sopia ylitöiden teettämisestä enintään 250 tuntia 12 kuu- kauden ajanjaksolla. Samaa ajanjaksoa noudatetaan myös silloin, jos yrityk- sessä on sovittu 80 tunnin lisäylityön teettämisestä.

9 § Viikoittainen vapaa aika

Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa 35 tuntia kestä- vän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sun- nuntain yhteyteen.

10 § Palkat

1. Työntekijän palkka määräytyy pääsääntöisesti kuukausipalkkana. Osa-aikatyöntekijän vähimmäispalkka määräytyy täyden työajan ja hänen kanssaan sovitun työajan suhteessa. Määräaikaisen työntekijän kanssa voi- daan sopia muustakin palkkauksen osalta.

Jos työpaikalla otetaan käyttöön tulospalkkiojärjestelmä, on työnantajan kuul- tava niitä työntekijöitä, joita järjestelmä koskee sekä annettava selvitys järjes- telmän sisällöstä ja tavoitteista.

Työntekijän tehtävän vaativuuden muuttuessa pysyvästi on tehtävän vaati- vuustaso määriteltävä uudestaan.

2. Työntekijän vähimmäispalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon työtehtävien vaativuustasot ja henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet. Ellei työpaikal- la olla yhtä mieltä palkan määräytymisperusteista, on osapuolilla oikeus pyytää liitoilta neuvotteluapua ongelman ratkaisemiseksi.

3. Tehtäväryhmät, vaativuustasojen yleiskuvaajat ja vähimmäispalkat eri vaati- vuustasoissa ovat 1.1.2008 lukien seuraavan taulukon mukaiset. Näitä vähim- mäispalkkoja korotetaan vuonna 2008 liitteenä olevan tietotekniikan palvelu- alan työehtosopimuksen uudistamisesta tehdyn pöytäkirjan 3 § mukaisesti.

Palkkatason kuvaajat 1.1.2008

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Taso 3 A

Yleiskuvaus

Tehtävät ovat ryhmälle tyypillisiä ammattiteh- täviä

Tehtävät ovat edellistä vaativampia tai moni- puolisempia

Tehtävät ovat ryhmälle tyypillisiä asiantuntija- tehtäviä tai tehtäviä, joihin liittyy työnjohto- vastuuta

Edelliseen verrattuna tehtävä sisältää mer- kittävässä määrin ta- loudellista, toiminnal- lista ja työnjohdollista vastuuta

Osaaminen, vapaus, vastuu ja vuorovaikutus

Osaaminen, joka tarvi- taan oman osaamis- alueen töiden itsenäi- seen tekemiseen.

Osaaminen edellyttää useiden erilaisten osaamisalueiden tieto- ja ja taitoja tai työ edellyttää osaamis- alueiden tietojen ja taitojen syvällistä hal- lintaa ja soveltamista.

Työ sisältää useita erilaisia osaamisaluei- ta ja työ edellyttää kokonaisvaltaista nä- kemystä tai syvällistä perehtymistä osaa- misalueisiin.

Ks. taso 3

Tehtävän hoito edellyt- tää tavanomaista kanssakäymistä ja yhteistyötaitoja yleis- ohjeiden mukaan.

Tehtävän hoito voi edellyttää yhteistyötai- toja vaihtelevissa vuo- rovaikutus- ja harkinta- tilanteissa.

Tehtävän hoito edellyt- tää itsenäisten ratkai- sujen/mallien tuotta- mista vaihtelevissa harkintatilanteissa.

Työ edellyttää yhteis- työtaitoja monipuoli- sissa vuorovaikutus- tilanteissa.

Ks. taso 3

TEHTÄVÄRYHMÄ

VÄHIMMÄISPALKAT 1.1.2008

Myynti	0000	0000	0000	3443
Esim. myyntineuvottelijat,
Myyntisihteerit ja –päälliköt
Markkinointi ja viestintä	1838	2238	3128	3284
esim. markkinoinnin ja viestinnän
asiantuntijatehtävät
Asiakaspalvelu ja tuki	1892	2397	2902	3047
esim. yhdyshenkilöt, kouluttajat,
neuvojat
Suunnittelu/kehitys	1946	2545	3201	3361
esim. ohjelmointi, atk-, sovellus- ja
systeemisuunnittelu ja asian-
tuntijatehtävät
Projekti-/järjestelmävastuu	2376	2857	3279	3443
esim. vastuu projektista ja
järjestelmäkokonaisuuksista
Verkko- ja tietoliikennepalvelut esim. verkkopalvelu ja tietoliikenne	1946	2636	3201	3361
Käyttö- ja laitepalvelut	1731	2184	2956	3104
esim. operaattorit, käytön suunnittelu,
käyttöjärjestelmäasiantuntijat
Laitteisto- ja ohjelmistoylläpito esim. huolto- ja ylläpitotehtävät,	1752	2275	2787	2926
ohjelmistoasiantuntijatehtävät
Hallinto esim. laskenta ja henkilöstötoimi	1387	1827	2204	2314

4. Tehtävien vaativuusryhmittelyn lisäksi työntekijän palkkaan vaikuttavat työnte- kijän työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä hen- kilökohtainen pätevyys ja osaaminen. Henkilökohtaisilla perusteilla tapahtuval- la palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä.

5. Tuntipalkkajakaja on kuukausipalkkaisilla työntekijöillä enintään 158.

11 § Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

1. Harjoitteluaika, joka voidaan suorittaa tämän sopimuksen soveltamisalalla vain kerran, on enintään 1 vuosi.

2. Harjoitteluajan palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkas- ta. Xxxx ammattikoulutus tulee huomioida harjoitteluaikaa lyhentävänä, mikäli työn- tekijä tulee ko. koulutusta vastaavaan tehtävään. Tämä määräys ei koske tutkin- toon liittyvää harjoittelua.

Palkoista voidaan sopia muuta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden kohdalla, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuk- siin sisältyy harjoitteluaika tai –jaksoja.

3. Kesätyöntekijän, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta taikka alan työkoke- musta, palkka on 75 % tehtävän mukaisesta minimipalkasta.

4. Oppisopimuksella olevan vähimmäispalkka on ensimmäisenä vuotena vähin- tään 75 prosenttia kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta ja tämän jälkeen vähin- tään 85 prosenttia kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta.

12 § Vuorolisät

1. Ilta- ja yövuorossa suoritetusta työstä maksetaan säännöllisen työajan tunneil- ta ilta- ja yövuorolisää. Vuorolisät 1.10.2007 lukien ovat seuraavat:

Iltavuorolisä

Kuukausipalkka euroa/tunti Alle 2018 3,87

Yli 2018 4,08

2. Yövuorolisä on kaksi kertaa kulloinenkin iltavuorolisä.

3. Vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan ylityön ajalta ylityökorvauksella korottamaton vuorotyölisä sen vuoron mukaan, jonka aikana ylityö tehdään.

13 § Ilta- ja yötyölisä ‌

Milloin työ ei ole vuorotyötä tai ylityötä ja työntekijä joutuu tekemään sitä kello 18 - 22 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä 22 - 6 välillä tehty työ yötyöksi. Il- tatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa ja yötyössä samansuuruinen lisä kuin yövuorossa.

14 § Varallaolo

Jos työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen olemaan asunnossaan tai muussa päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntiansion mukaisesta palkasta. Varallaolo, jota ei lue- ta työaikaan, pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi. Varallaolokorvaus makse- taan vähintään neljältä varallaolotunnilta.

15 § Puhelinsoittokorvaus

Jos työasioita koskeva soitto tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, suoritetaan hä- nelle korvauksena yksinkertainen tuntipalkka yhdeltä tunnilta. Kello 21.00 ja kello

06.00 välisenä aikana sekä sunnuntaisin, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyys- päivänä ja vapunpäivänä tapahtuneesta soitosta suoritetaan korvauksena yksin- kertainen tuntipalkka kahdelta tunnilta.

16 § Hälytystyö

1. Hälytystyötä tehdään hälytyskutsun perusteella, jolloin työntekijä poistuttuaan työpaikalta joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

2. Hälytystyöstä maksetaan vähintään tunnin palkka ja hälytysrahaa seuraavasti:

I Päivätyössä (eli muussa kuin vuorotyössä)

a) Jos kutsu on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen kello 22.00, maksetaan 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

b) Jos kutsu on annettu kello 22.00 ja kello 06.00 välisenä aikana, maksetaan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

II Vuorotyössä

a) Aamuvuorossa

Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa kuten edellä päivätyön osalta on sovittu.

b) Ilta- ja yövuorossa

Jos kutsu on annettu 9 tunnin kuluessa työntekijän säännöllisen työajan päät- tymisestä, maksetaan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

c) Jos kutsu annetaan 9 tunnin kuluttua säännöllisen työajan päättymisestä mutta vähintään tuntia ennen työntekijän seuraavan säännöllisen työajan alkamista, suoritetaan työntekijälle 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

3. Hälytystyötä koskevan 2. I a) kohdan suuruista korvausta maksetaan myös sil- loin, kun samana päivänä säännöllisen työvuoron aikana annetun kutsun pe- rusteella tehdään työtä kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana.

4. Mikäli työ edellä I b) ja II b) -kohdissa mainituissa tapauksissa on vuorokautista ylityötä, on ylityökorvaus heti 100 %.

9. POISSAOLOT

17 § Työntekijän sairastuminen

1. Edellytykset

Sairausajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa jos:

• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työso- pimuksen mukaista työtä ja

• työtekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huoli- mattomuudella.

2. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankki- miskustannukset.

3. Palkanmaksu

Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen alet- tua seuraavasti:

• alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta,

• 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon,

• 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon,

• vähintään 10 vuotta, kahdeksan viikon ajalta

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan saira- usajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti:

• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairas- tumispäivältä sen ollessa työpäivä.

4. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen joko

• siten, että sairausvakuutuslain karenssipäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus tai

• siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen

5. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan lakisääteistä pienempänä, vähenee työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

6. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella, työnantajan osaksi tai kokonaan kustantaman vakuutuksen perusteel- la tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausvakuutuskassasta.

18 § Perhevapaat

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiysraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

2. Työnantaja maksaa naispuoliselle työntekijälle lakimääräisen äitiysvapaan yh- teydessä palkan kolmelta kuukaudelta. Edellytyksenä on, että työsuhde on yh- denjaksoisesti jatkunut vähintään viisi kuukautta ennen synnytystä.

3. Työntekijällä, joka on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, on oikeus saada kolmen kuukauden pituinen palkaton adoptointiloma.

19 § Lääkärintarkastukset

1. Palkanmaksun edellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa, edellyttä- en että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

a. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi

• välttämättömässä lääkärintarkastuksessa

• tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentut- kimuksessa

• tämä koskee myös lääkärin tutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä se- kä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkä- rintarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärin tarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jos- sa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys

b. Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta, jos

• hammassairaus aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, ja

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kii- reellisyyden

c. Raskaus

• työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa.

d. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijän käydessä:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoit- tamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkas- tuksissa

• nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, joihin työnantaja lähettää työntekijän

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tut- kimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakun- nalla. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana maksetaan hänelle yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähim- mäispäivärahaa.

20 § Tilapäinen poissaolo

Sairaus

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkatto- maan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta. Tällöin ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen taikka alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen (VnP 130/85) sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen enintään 4 työpäivän pois- saolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi.

Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksihuoltajalle on se, että molemmat huol- tajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Kuolema ja hautajaiset

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissa- olon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Vihkiäiset ja merkkipäivät

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään taikka oman parisuh- teen rekisteröintiä varten.

5. Työntekijä jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen va- paapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työ- päiväkseen.

Muuttopäivä

6. Jos työntekijä muuttaa asuntoaan, saa hän palkallisen vapaapäivän mikäli muuttopäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Palkalliseen muuttopäivään työnteki- jällä on oikeus enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

8. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

Yhteiskunnallinen toiminta

9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hä- nen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston- tai hallituksen taikka lakisää- teisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn. Työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.

10. Työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n tai sen valtakunnallisen jäsenjärjestön liitto-, edustajisto-, vuosi-, hallituk- sen tai sen asettamien toimikuntien kokouksiin.

10. VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

21 § Vuosiloma

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Työnantaja järjestää työntekijän niin halutessa ennen lomakauden alkua työ- suhteeseen tulleelle työntekijälle mahdollisuuden saada mahdollisen palkalli- sen vuosiloman lisäksi palkatonta vapaata työstä siten, että palkallinen ja pal- katon loma ovat yhteensä vähintään kaksi viikkoa.

22 § Lomaraha

1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50% hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä, ellei paikallisesti toisin so- vita.

2. Vuosiloman ollessa jaettu maksetaan lomaraha kutakin loman osaa ennen maksettavan vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana.

4. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muista kuin työntekijästä johtuvista syis- tä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaraha siitä loma- korvauksesta, joka määräytyy jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden perus- teella.

5. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työntekijän vuosiloma- palkasta ja -korvauksesta.

6. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle työhön paluun jälkeen.

7. Mikäli yhteisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä todetaan, että yrityk- sessä ovat sen taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mu- kaiset irtisanomisperusteet, voidaan sopia lomarahan kokonaan tai osittain maksamatta jättämisestä. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain yhdeksi loma- vuodeksi kerrallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantajan tulee selvittää loma- rahan maksamatta jättämisestä aiheutuvan kustannussäästön käyttöperiaat- teet.

11. MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

23 § Matkakustannukset ja päivärahat sekä työmatkakorvaus

1. Matkakustannusten korvaamisessa ja päivärahojen maksamisessa noudate- taan soveltuvin osin valtion virkaehtosopimuksen vastaavia määräyksiä.

2. Milloin työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta kor- vauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa työntekijälle makuupaikan, ei kello 21- 07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijär- jestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työ- aika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneik- si.

Tässä edellä tarkoitettua vapaa-aikana matkustamista ei työntekijälle korvata, jos

a. vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen on otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edel- lyttämää palkkaa korkeammalla palkalla tai

b. työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta eivätkä työtehtävät määritä, milloin työntekijä aloittaa taikka lopettaa matkustami- sen.

Milloin työpaikalla syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä kohtien a) ja b) sovel- tamisesta tai tulkinnasta, noudatetaan niiden käsittelyssä osapuolten välisen työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimuksen neuvottelujärjestystä koske- via määräyksiä. Työnantajan on tällöin annettava selvitys niistä periaatteista, joilla matkustaminen vapaa-aikana on huomioitu.

Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamista koskevaa määräystä ei sovelleta ulkomaanmatkoihin eikä koulutustilaisuuksiin osallistumiseen.

3. Xxxxxxx työntekijä joutuu tulemaan hälytystyöhön tai ylityöhön tai poistumaan hälytystyöstä tai ylityöstä sellaisena vuorokauden aikana, jona säännölliset kulkuyhteydet puuttuvat, tai jos hänet kutsutaan hälytystyöhön niin kiireellisesti, että työpaikalle on mahdoton ehtiä yleisellä kulkuneuvolla, suoritetaan työnteki-

jälle matkakorvaus, tai jos hän on käyttänyt omaa ajoneuvoaan, korvaus oman ajoneuvon käyttämisestä kuten 1. momentissa on määrätty.

24 § Jäsenmaksun periminen

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja ERTO:n jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut ERTO:n ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

25 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

26 § Kokoontuminen työpaikoilla

Erityisalojen Toimihenkilöliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikka- osastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työantajan osoittamassa paikassa työ- ajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista seuraavin edelly- tyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.

2. Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

3. Työntekijäliiton ja sen yhdistysten ilmoituksia saadaan kiinnittää työpaikan ilmoi- tustaululle.

27 § Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaus sekä paikallinen neuvottelujärjestys

1. Luottamusmiehestä ja paikallisesta neuvottelujärjestyksestä on sovittu Tekno- logiateollisuuden ja Erityisalojen Toimihenkilöliiton välisellä luottamusmiesso- pimuksella.

Korotetaan 1.10.2007 lukien luottamusmieskorvauksia 5 eurolla. Uudet luotta- musmieskorvaukset ovat:

Edustettujen työntekijöiden lukumäärä	korvaus/kk
5 - 100	55
101 - 300	100
301 - 600	140
yli 600	160

Pääluottamusmiehen korvauksista sovitaan erikseen.

2. Mikäli yrityksessä on useita luottamusmiehiä, voidaan valita pääluottamusmies.

3. Luottamusmieskorvausta ei makseta luottamusmiehen ollessa vuosiloman, sai- rauden tai niihin verrattavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Tar- kemmin asiasta voidaan sopia paikallisesti.

4. Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset 1.10.2007 lukien ovat seuraavat:

Edustettujen työntekijöiden lukumäärä	korvaus/kk
20 - 100	30
101 – 400	50
401 -	60

28 § Voimassa olevat edut

Mikäli työntekijä on ollut oikeutettu saamaan parempia etuja (kuten lyhyempää työaikaa), kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat kokonaan jääneet tässä sopimuksessa määrittelemättä jäävät ne edel- leen voimaan, ellei muuta sovita tämän sopimuksen 29 §:n mukaisessa järjestyk- sessä tai ellei kyseinen paikallinen järjestely johda työntekijälle vähintään yhtä edulliseen lopputulokseen.

29 § Paikallinen sopiminen

Teknologiateollisuuden ja ERTO:n välillä solmitun paikallista sopimusta koskevan sopimuksen mukaisesti voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksesta poik- keavasti seuraavien määräysten osalta:

• 6 § (säännöllinen työaika päivätyössä)

• 7 § (säännöllinen työaika vuorotyössä)

• 10 § (vaativuustasot ja vähimmäispalkat säilyttäen)

• 13-16 §:t (ilta- ja yötyölisä, varallaolo, soittokorvaus ja hälytystyö)

• 22 § (lomaraha)

• Xxxxxxx työaika: yli +40 tunnin liukumasta siten, että 40 tunnin ylittävä työ- aika siirtyy työaikapankkiin.

30 § Työtaistelutoimenpiteet

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

31 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä sopimus on voimassa 1.10.2007 lukien 30.4.2010 saakka ja jatkuu edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sopimuksen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Mikäli 1.10.2009 toteutettavasta palkankorotuksesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2009 loppuun mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tä- män sopimuksen päättymään 30.9.2009. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjalli- sesti toimitettava 31.5.2009 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi val- takunnansovittelijalle.

Helsingissä 19. päivänä syyskuuta 2007 TEKNOLOGIATEOLLISUUS ry

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

PÖYTÄKIRJA TIETOTEKNIIKAN PALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen uudis- tamisesta jäljempänä ilmenevällä tavalla.

1 § SOPIMUSKAUSI, PALKANKOROTUSAJANKOHDAT SEKÄ NEUVOTTELUMENETTELY

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.10.2007 ja se on voimassa 30.4.2010 saakka.

Palkankorotukset toteutetaan 1.10.2007, 1.6.2008 sekä 1.10.2009.

Liitot neuvottelevat 1.10.2009 palkankorotuksesta 31.5.2009 mennessä. Ellei ko- rotuksesta päästä yksimielisyyteen voi kumpikin osapuoli irtisanoa 31.5.2009 mennessä sopimuksen päättymään 30.9.2009.

2 § VUODEN 2007 PALKANKOROTUS JA VÄHIMMÄISPALKAT 1.1.2008

Palkkoja korotetaan 1.10.2007 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,3 %.

Lisäksi toteutetaan viimeistään 1.1.2008 lukien 1,2 prosentin suuruinen yrityskohtai- nen erä. Erä lasketaan 30.9.2007 työsuhteessa olevien työntekijöiden palkkasum- masta. Erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, yrityksen palkkapolitiikkaa sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä.

Ennen erän toteuttamista siitä on neuvoteltava paikallisesti tämän sopimuksen liit- teen 2 kohdan 1 periaatteiden mukaisesti.

Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, toteutetaan 1.1.2008 lukien kaikille maksettava 0,7 prosentin suuruinen korotus. Erä lasketaan 30.9.2007 työsuhteessa olevien työntekijöiden palkkasummasta.

Vähimmäispalkat 1.1.2008 lukien ovat tämän sopimuksen liitteessä 1.

3 § VUODEN 2008 PALKANKOROTUS

Palkkoja korotetaan 1.6.2008 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 prosent- tia.

Lisäksi toteutetaan 1.3.2008 – 31.10.2008 välisenä 1,6 prosentin suuruinen yritys- kohtainen erä. Erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta yri- tyksen palkkapolitiikkaa sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä. Erä lasketaan maksuajankohtaa edeltävän kuukauden palkkasummasta. Ennen eräntoteuttamista siitä on neuvoteltava tämän sopimuksen liitteen 2 kohdan 1 periaatteiden mukaisesti.

Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen toteutetaan kaikille tuleva 0,9 pro- sentin suuruinen korotus 1.10.2008 lukien. Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.6.2008 lukien 3,5 prosentilla.

4 § VUODEN 2009 PALKANKOROTUS

Palkkoja korotetaan 1.10.2009 lukien sekä yleiskorotuksella että yrityskohtai- sella erällä. Verrattuna vuoden 2008 erään on yrityskohtaisen erän suhteellinen osuus suurempi, kuitenkin korkeintaan 50 prosenttia.

5 § TEKSTIKYSYMYKSET

Tes 2 § Liittojen ja keskusjärjestöjen väliset sopimukset Muutetaan Tietoalojen Liitto (TAL) Teknologiateollisuudeksi. Tes 5 § Irtisanomisajat

Liitot ovat sopineet irtisanomissuojasopimuksesta tietotekniikan palvelualalle. Sopi- mus tulee voimaan 1.1.2008 (liite 3).

Tes 10 § Palkat

Palkkatason kuvaajista, tasoista on sovittu tämän sopimuksen liitteessä 1. Määräykset tulevat voimaan 1.1.2008 lukien.

Tes 11 § Harjoittelijat, oppisopimukset ja kesätyötekijät

1. Harjoitteluaika, joka voidaan suorittaa tämän sopimuksen soveltamisalalla vain kerran, on enintään 1 vuosi.

2. (uusi viimeinen lause):

Palkoista voidaan sopia muuta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden koh- dalla, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisältyy harjoitteluaika tai –jaksoja.

5. (uusi kohta)

Oppisopimuksella olevan vähimmäispalkka on ensimmäisenä vuotena vähintään 75 prosenttia kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta ja tämän jälkeen vähintään 85 prosenttia kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta.

Tes 12 § Vuorolisät

Vuorolisät ovat tämän sopimuksen liitteessä 4.

Tes 17 § Työntekijän sairastuminen

3. (uusi kohta)

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti:

* poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

* palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäi- vältä sen ollessa työpäivä.

Tes 18 § Perhevapaat

Muutetaan sanat vanhempainloma ja äitiysloma ja sanoiksi vanhempainvapaa ja äitiysvapaa.

Poistetaan sana naispuolinen adoptioloman yhteydessä.

Tes 20 § Tilapäinen poissaolo

2. Alle 10-vuotiaan lapsen taikka alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen (VnP 130/85) sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen enintään 4 työpäivän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään taikka oman parisuhteen rekisteröintiä varten.

Tes 23 § Matkakustannukset ja päiväraha sekä työmatkakorvaus

2. kohta 5 kappale. (uusi lause)

Työnantajan on tällöin annettava selvitys niistä periaatteista, joilla matkustaminen vapaa-aikana on huomioitu.

Tes 27 § Luottamusmies työsuojeluvaltuutettujen korvaus ja paikallinen neu- vottelujärjestys

Korotetaan 1.10.2007 lukien luottamusmieskorvauksia 5 eurolla. Uudet luottamus- mies korvaukset ovat:

Edustettujen työntekijöiden lukumäärä Korvaus/kk 5-100 55 euroa/kk

000-000 000 euroa/kk

yli 600 160 euroa/kk

Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset 1.10.2007 lukien ovat seuraavat:

Edustettujen työntekijöiden lukumäärä	Korvaus/kk
20-100	30
101-400	50
401-	60
Tes 29 § Paikallinen sopiminen

Voidaan sopia toisin yli +40 tunnin liukumasta siten, että 40 tunnin ylittävä työaika siirtyy työaikapankkiin.

Koulutussopimus 2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantaja varaa tarvittaessa työntekijälle mahdollisuuden vuosittain osallistua kou- lutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Työntekijän koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja työntekijän väli- sessä kehityskeskustelussa.

Koulutussopimus 4 § Ammattiyhdistyskoulutus

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hy väksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään.

Työaikapankki tietotekniikan palveluyrityksissä

2 (uusi kappale)

Työaikapankkiin talletettu työaika annetaan kokonaisina vapaapäivinä. Työntekijällä on oikeus kerryttää työaikapankkiin enintään 15 työpäivää. Kohdat 3 ja 5 poistetaan.

6 § TYÖRYHMÄT

1. Työaikatyöryhmä

Toimeksiantona mm. projektiluontoisen työn työaikakorvaukset. Laatii myös ohjeis- tusta hyvistä työaikapankkikäytännöistä. Aikataulu: 31.5.2008

2. Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia uudistaa alan palkkausjärjestelmä kokonaisuu- dessaan. Aikataulu: sopimuskausi

3. Liitot perustavat työryhmän seuraamaan vuosien 2007 ja 2008 yrityskohtaisten erien toteutumista. Työryhmä aloittaa työnsä viimeistään tammikuun 2008 aikana. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa yrityskohtaisten erien toteutuminen alan yrityksis- sä, analysoida neuvottelujen kulku ja lopputulokset sekä tehdä liitolle esitys vuoden 2009 palkankorotuksen rakenteesta.

7 § LIITTEET

Liittojen vuonna 2005 laatima ohjeistus muutosten ennakoinnista ja yhteistoiminnasta on työehtosopimuksen liitteenä ilman työehtosopimusvaikutusta.

Tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteinä ovat:

1. Vähimmäispalkat 1.1.2008 lukien

2. Yrityskohtaisten erien toteuttaminen vuosien 2007, 2008 ja 2009 palkankorotusten yhteydessä

3. Irtisanomissuojasopimus (tulee voimaan 1.1.2008 lukien)

4. Vuorolisät 1.10.2007 lukien

Helsingissä 19. päivänä syyskuuta 2007

TEKNOLOGIATEOLLISUUS ry

(neuvottelijoina)

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

(neuvottelijoina)

LIITE 1

VÄHIMMÄISPALKAT 1.1.2008 JA VUOROLISÄT 1.10.2007 LUKIEN

	Vähimmäispalkat	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 3A
Myynti		0000	0000	0000	3443
Markkinointi ja viestintä		1838	2238	3128	3284
Asiakaspalvelu ja -tuki		1892	2397	2902	3047
Suunnittelu / kehitys		1946	2545	3201	3361
Projekti-/ järjestelmävastuu		2376	2857	3279	3443
Verkko- ja tietoliikennepalvelut		1946	2636	3201	3361
Käyttö- ja laitepalvelut		1731	2184	2956	3104
Laitteisto- ja ohjelmistoylläpito		1752	2275	2787	2926
Hallinto		1387	1827	2204	2314
Vuorolisät 1.10.2007 lukien
Iltavuorolisä:
Kuukausipalkka	Euroa/tunti
alle 2018	3,87
yli 2018	4,08

Yövuorolisä on kaksi kertaa kulloinenkin iltavuorolisä.

LIITE 2

YRITYSKOHTAISTEN ERIEN TOTEUTTAMINEN VUOSIEN 2007, 2008 JA 2009 PALKANKOROTUSTEN YHTEYDESSÄ

1. Yrityskohtaisten erien toteuttaminen

Ennen yrityskohtaisten erien jakamista työnantajalla on neuvotteluvelvoite luottamusmiehen taikka luottamusmiehen puuttuessa yrityksen henkilöstön tai henkilöstön valtuuttaman edustajan kanssa. Työnantajan on selvitettävä neuvottelujen yhteydessä käytettävissä olevien erien suuruudet sekä työnantajan suunnittelemat jakoperusteet. Jakoperusteissa ei saa henkilöstöä eikä eri tehtäväryh- miä asettaa ilman asiallista perustetta erilaiseen asemaan.

Palkantarkistukseen vaikuttavia perusteita ovat mm.

* työsuoritus

* ammattitaito

* työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet

* henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen

Muita palkantarkistusperusteita erien käyttämisen suhteen ovat esim. palkkavääristymien korjaa- minen taikka tasa-arvoisuuden edistäminen työpaikoilla.

2. Erien suuruuden toteaminen

Erien suuruudet lasketaan 1.10.2007 korotuksen yhteydessä syyskuussa 2007 työehtosopimuksen piirissä oleville maksettujen kuukausipalkkojen summasta. Samalla tekniikalla lasketaan erien suu- ruudet myös vuosina 2008 ja 2009.

3. Toimenpiteet ennen erien toteuttamista

Työnantaja, luottamusmies tai sen puuttuessa henkilöstön valtuuttama edustaja käyvät hyvissä ajoin (suositus: 2 kk) ennen korotusajankohtia läpi yrityksen palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä keskipalkat eri tehtäväryhmittäin ja vaativuustasoittain. Luottamusmiehille on varattava riittävästi aikaa tutustua em. periaatteisiin.

4. Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tai sen puuttuessa henkilöstön valtuuttamalle edustajalle luettelon suunnitelluista korotuksista, niiden saajista ja perusteista.

5. Jälkitarkastelu

Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tai sen puuttuessa henkilöstön valtuuttamalle edustajalle luettelon toteutuneista korotuksista, niiden saajista ja perusteista kahden kuukauden sisällä koro- tusajankohdasta.

Jälkitarkastelu on toteutettava kirjallisesti.

6. Palkkatietojen salassapito

Luottamusmiehelle tai henkilöstön valtuuttamalle henkilölle luovutetut ja näytetyt tiedot ovat ehdot- toman luottamuksellisia, eikä hän saa luovuttaa yksittäisen henkilön palkka- tai muuta henkilötietoa kenellekään muulle kuin henkilölle itselleen.

LIITE 3

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 8 TUNTIA VUOROKAUDESSA TEHTÄVÄN PÄIVÄTYÖN OSALTA

Työehtosopimuksen 6 §:n 2. kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen vii- koittainen työaika enintään 40 tunniksi.

Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksi- köitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään.

Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhenne- tään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa koh- den.

Kahdeksan tunnin työpäivät päivätyössä

Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle kertyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden.

Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät se- kä 20 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät.

Lyhennysvapaat

Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä.

Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan ka- lenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitettava vä- hintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissaolot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysvapaiden antami- seen.

Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttuneita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinkertaisella pal- kalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enemmän kuin työn- tekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oi- keus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkka- ennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopimuslain 2 luvun

17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia.

Työskentely lyhennysvapaan aikana

Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena va- paa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä makse- taan tällöin 100 %:lla korotettu palkka.

LIITE 4

TYÖTERVEYSHUOLTO

1 § Lakisääteinen toiminta

Työterveyshuoltolain tarkoittamia työpaikkaselvityksiä ja mahdollisia terveystarkas- tuksia suoritettaessa tulee kiinnittää huomiota vuorotyötä tekevien työntekijöiden työpaikkojen erityisolosuhteisiin työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien tervey- denvaarojen kannalta.

2 § Vapaaehtoiset terveystarkastukset

Vuorotyössä oleville järjestetään kerran vuodessa mahdollisuus tässä pykälässä tarkoitettuun terveystarkastukseen.

3 § Yleisiä määräyksiä

Tämän pöytäkirjan tarkoittamissa terveystarkastuksissa mahdollisesti löytyneiden sairauksien jatkotutkimukset, laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä hoito eivät kuulu tämän sopimuksen piiriin.

Terveystarkastuksesta tulee antaa myös tutkittavalle lausunto, joka vastaa sisällöl- tään työnantajalle annettavaa lausuntoa.

LIITE 5

SÄÄSTÖVAPAA TIETOTEKNIIKAN PALVELUYRITYKSISSÄ

1. Järjestelmän lähtökohdat ja tarkoitus

Säästövapaajärjestelmä luo puitteet vuosilomien väljemmälle sijoittamiselle. Tar- koituksena on mahdollistaa pidemmät vapaajaksot työsuhteen aikana. Säästöva- paan keräämismahdollisuus koskee kaikkia alan työehtosopimuksen piirissä tois- taiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia kuukausipalkkaisia työntekijöitä.

Säästövapaan toteuttaminen edellyttää, että työntekijällä on 18 arkipäivää pidempi vuosiloma ja että työntekijä ja työnantaja sopivat säästämissuunnitelmasta. Työn- antaja ei kuitenkaan saa ilman painavaa estettä kieltäytyä sopimuksesta, jolla siir- retään sapattiin enintään 6 päivää, edellyttäen että työntekijällä on oikeus vähin- tään 24 päivän vuosilomaan. Säästövapaata voidaan käyttää mihin tahansa työn- tekijän valitsemaan tarkoitukseen.

2. Säästövapaasta sopiminen

Säästövapaasta sovittaessa tehdään sopimus työntekijän ja työnantajan välillä kir- jallisesti. Työntekijä voi säästää vuosilomastaan 18 arkipäivää ylittävän osan joko kokonaan tai osittain. Säästövapaa voidaan pitää aikaisintaan säästämisen aloit- tamista seuraavana kalenterivuonna ja viimeistään viiden kalenterivuoden jälkeen. Säästettävän loman osuuden tulee olla vähintään kaksi lomapäivää säästövuotta kohden. Säästöosuus voi muodostua lomapäivistä, pitämättömiin lomapäiviin liitty- västä sapatiksi muutetusta lomarahasta ja yrityskohtaisesti mahdollisesti sovitta- vista muista vapaapäivistä. Ylityökorvauksista muutettavaa aikaa eikä vuorotyöstä johtuvia vuoro-vapaita voida kuitenkaan muuntaa säästövapaaksi. Säästämistä aloitettaessa työntekijä ja työnantaja sopivat säästämissuunnitelmasta. Sopimus tehdään käyttämällä liittojen sopimaa liitteenä olevaa lomaketta.

Säästämisestä sovitaan joko täsmällisemmin tai väljemmin. Tehtäessä väljempi säästösuunnitelma, tulee sitä tarkentaa vuosittain. Täsmällisessä sopimuksessa sovitaan vuosittaiset säästöosuudet, säästövapaan pituus ja sen pitämisajankohta. Säästetty vapaa pidetään yhdenjaksoisena ja se voidaan yhdistää pitovuoden vuosilomaan.

Väljemmässä säästämistä koskevassa sopimuksessa sovitaan alustavasti säästö- suunnitelmasta. Säästövapaan pituus ja pitämisajankohta voivat jäädä avoimiksi. Säästöosuudet todetaan tällöin vuosittain. Tällöinkin on syytä alustavasti todeta säästämisaika sekä kaavaillun vapaan pituus ja pitoajankohta.

3. Käytännön esteet ja rajoitukset säästövapaan pitämiselle

Mikäli säästövapaalle lähtijöitä on useita ja vapaat sijoittuisivat samaan ajankoh- taan, joudutaan ratkaisemaan etusijajärjestys. Tällöin tulisi etusija antaa pidem- pään palvelleille työntekijöille ja ottaa huomioon myös vapaan käyttötarkoitus (esimerkiksi opiskelu, joka voi tapahtua vain tiettynä ajankohtana). Yrityskohtai- sesti voidaan sopia myös muista etusijajärjestyksen ratkaisuperiaatteista.

Mikäli säästövapaan pitäminen sovitulla tavalla ei ole mahdollista, pyritään sopi- maan sen pitämisestä muuna ajankohtana.

4. Säästövapaan luonne

Säästövapaaseen sovelletaan soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä.

Säästövapaa tai sen osa maksetaan rahakorvauksena, jos työntekijän työsuhde päättyy ennen sapatin alkamista tai sen aikana siten, että työntekijä ei voi pitää sapattia tai osaa siitä. Se voidaan keskeyttää mikäli työntekijä ja työnantaja sopi- vat asiasta tai ennalta arvaamaton seikka tekee keskeyttämisen tai rahakorvauk- sen maksamisen perustelluksi. Keskeyttämiseen noudatetaan kuukauden ennak- koilmoitusaikaa, elleivät työnantaja ja työntekijä muuta sovi.

5. Työhön paluu säästövapaan jälkeen

Työntekijällä on oikeus säästövapaan jälkeen palata aikaisempaan työhönsä sa- malla tavoin kuin äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalta taikka hoitovapaalta palaa- valla työntekijällä.

LIITE 6

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujis- ta ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväk- symisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurs- silla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit vii- meistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantaja varaa tarvittaessa työntekijälle mahdollisuuden vuosittain osallistua koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämi- sen. Työntekijän koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja työnteki- jän välisessä kehityskeskustelussa.

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnteki- jän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheut- tamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korva- taan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yh- teistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Kou- lutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä todet- tu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää en- nen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Mil- loin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähin- tään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikun- nan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryh- män hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luotta- musmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansion- menetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanotta- jan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton ala- yhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityk- sessä, jossa on vähintään 100 työntekijää ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa on vähintään 20 jäsentä.

Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännön- mukaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luottamusmieskoulutukseen säännöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen määrästä ja sisällöstä sovitaan erikseen liittojen välillä. Koulutuksen tulee olla vaihtoehto säännöllisenä työaikana pidettävälle koulutukselle.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2007 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanot- tavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 19. päivänä syyskuuta 2007

TEKNOLOGIATEOLLISUUS ry

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

LIITE 7

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA OHJEISTUS

Teknologiateollisuus ry ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry ovat yhteistyös- sä laatineet suosituksen, jolla liitot pyrkivät luomaan turvalliset puitteet etätyöstä sopimiselle ja ohjaamaan etätyön käyttöä kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Etätyö

Etätyössä työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työ tapahtuu työnantajan toimitilojen ulkopuolella.

Etätyö perustuu työnantajan ja työntekijän osalta vapaaehtoisuuteen. Etätyöstä tu- lee tehdä kirjallinen sopimus, jossa on syytä huomioida ainakin seuraavat seikat.

Etätyönä tehtävä työ

Sopimuksessa tulee määritellä etätyönä tehtävä työ ja etätyön pääasiallinen suori- tuspaikka. Sopimuksessa tulee myös määritellä etätyön ajallinen kesto (toistaisek- si, määräaika) ja etätyön päättämismenettely. Etätyön päättämismenettelyllä tar- koitetaan niiden sääntöjen sopimista, joita noudattaen työnantaja ja työntekijä voi- vat keskeyttää etätyön tekemisen ja työntekijä voi palata/siirtyä perinteiseen työs- kentelyyn.

Työaika

Lähtökohtaisesti etätyössä sovelletaan säännöllistä työaikaa koskevia työehtoso- pimuksen säännöksiä. Mikäli työnantaja tosiasiallisesti päättää työntekijän työajan sijoittamisesta ja mikäli työnantajalla on mahdollisuus valvoa työajan käyttöä työ- päivän aikana, sovelletaan etätyössä lisä- ja ylityötä koskevia työehtosopimuksen säännöksiä.

Palkkaus

Etätyössä työntekijän palkkaus määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti. Työnte- kijän luontoisedut säilyvät etätyön aikana.

Vuosiloma ja lomaraha

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomarahaan etätyön aikana määräytyvät vuosi- lomalain ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Poissaolot

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan, lääkärintarkastuksiin, tilapäisiin poissa- oloihin ja perhevapaisiin määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti.

Työvälineet ja laitteet

Työnantaja hankkii ja toimittaa etätyön tekemiseen tarvittavat työvälineet ja lait- teet. Työnantaja vastaa näiden huollosta, vakuuttamisesta ja näiden aiheuttamista kustannuksista (esim. linjayhteydet).

Kustannusten korvaukset

Työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen yksityispuhelimen käytöstä työasioi- den hoitamiseen.

Tavanomaisilla työmatkoilla tarkoitetaan kodin ja työnantajan toimitilojen välistä matkaa, joista ei makseta matkakulujen korvausta.

Muut työmatkat korvataan työehtosopimuksen mukaisesti.

LIITE 8

SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätä- missä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vas- taavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen lii- tepöytäkirjan mukaisesti.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä re- kisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkea- miselle. Paikallisen sopimuksen on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, jatkuu järjestely kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimusosa- puolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän sopimuksen 1 §:n

2. kappaleen perusteella. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopi- musosapuolille.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimus- ta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa ole- va paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopi- musten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

Helsingissä 19. päivänä syyskuuta 2007 TEKNOLOGIATEOLLISUUS ry

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

LIITE 9

LIITEPÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työ- ehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vä- himmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopi- muksessa on sovittu.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yrityskohtai- nen työntekijöiden yhdistys.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo. Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjas- sa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tie- tojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoiminta- sopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 §

Pöytäkirjan mukainen sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi.

5 §

Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopimusosapuol- ten tarkistettavaksi.

6 §

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuolten välillä sovittu.

Helsingissä 19. päivänä syyskuuta 2007 TEKNOLOGIATEOLLISUUS ry

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

LIITE 10

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Tietoalojen Liiton jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työn- tekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidot- tujen järjestäytyneiden työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluotta- musmiestä.

2. Työntekijät voivat valita toimipistekohtaisen luottamusmiehen sellaiseen itsenäi- seen yksikköön, jossa on työnantajaedustaja, joka määrää työsuhteen ehdot ja ot- taa ja erottaa työntekijöitä. Ennen valintaa asia käydään läpi työnantajan edusta- jan kanssa.

3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehto- sopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet työntekijät.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä, jotka kuuluvat samaan liittoon, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannal- ta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueelli- sesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia use- ampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamusmiehille vuotuisia luottamusmies- kokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva työn- tekijä, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamusmiehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.

7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentu- essa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän so- pimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Luotta- musmies säilyttää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäy- tyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lä- hinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamus- mies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamus- miestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näi- den eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäliitto.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työn- antajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvol- linen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

Pöytäkirjamerkintä:

Samaa periaatetta noudatetaan myös pääluottamusmiehen ansioiden kehit- tymisen suhteen.

Jälkisuojan aikana luottamusmiehelle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennyskoulutusta, jolla mahdollistetaan luottamusmiehen palaaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.

Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen yleistä ansiokehitystä.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työ- hön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimus- lain 7 luvun 10§:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostu- musta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjes- tön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pää- luottamusmiehenä tai yrityksen luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuu- si kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehel- le annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asian- omaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäliitol- le.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaises- ti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mu- kaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otet- tava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

11. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työn- antaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopi- muksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoi- minnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyy- den kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskeva tiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet.

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

3. Tehtäväryhmä ja vaativuustaso sekä kunkin tehtävä ryhmän ja vaativuus- tason keskipalkka, jos tehtäväryhmässä ja vaativuustasossa on vähintään viisi henkilöä.

4. Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuo- dessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutos- ten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa ole- vista työntekijöistä. Uusien työntekijöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saa- da kohdissa 1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista ko- rotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitamiseen keskimäärin seuraavasti:

Luottamusmiehen edustamien Xxxxxxxxxxxx % työntekijöiden lukumäärä työajasta

Alle 100 10 %

101-300 20 %

301-600 30 %

yli 600 40 %

Pääluottamusmiehen ajankäytöstä sovitaan paikallisesti.

Työstä vapautuksen toteuttamisesta voidaan sopia tarkemmin yrityskohtaisesti. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luot- tamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapau- tus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmu- kaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asia- kirjoille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luotta- musmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmu- kaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä (mm. sähköpostia) luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovi- taan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannus- ten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan vara- taan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyt- tään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa kou- lutussopimuksessa.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän it- sensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista si- tä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvot- teluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistet- tävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä lokakuuta 2007.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kir- jallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä syyskuun 19. päivänä 2007 TEKNOLOGIATEOLLISUUS ry

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

LIITE 11

TYÖAIKAPANKKI TIETOTEKNIIKAN PALVELUYRITYKSISSÄ

1. Järjestelmän lähtökohta ja tarkoitus

Työaikapankkijärjestelmä tietotekniikan palvelualalla.

Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi on mahdollista paikallisesti sopia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mukaisesti. Työaikapankista so- pimiseen ja vuosittain tehtäviin muutoksiin vaikuttavat yrityksen työvoimaresurssit, yrityksen työvoimatilanne ja kuhunkin työyhteisöön liittyvät erityistarpeet.

2. Työaikapankin saldon kertyminen

Työaikapankkiin voidaan siirtää ylityöstä maksettavat perus- ja korotusosat. Tästä menettelystä on henkilön sovittava esimiehensä kanssa etukäteen samassa yh- teydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä.

Työaikapankkiin talletettu työaika annetaan kokonaisina vapaapäivinä. Työntekijällä on oikeus kerryttää työaikapankkiin enintään 15 työpäivää.

3. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana

Työntekijä tekee työnantajalle esityksen kertymän vapaana pitämisen ajankohdas- ta viimeistään kolmea kuukautta ennen kyseisen vapaan pitämisajankohdan alkua. Työnantajan on ilmoitettava viimeistään kahta kuukautta ennen kyseisen vapaan esitettyä alkamista, hyväksyykö esityksen. Jos työnantaja ei hyväksy esitystä, työnantajan on tehtävä esitys vapaan pitämisajankohdasta, jonka pohjalta vapaan pitämisajankohdasta sovitaan.

Työntekijöiden jaksamisen ylläpitämiseksi liitot suosittelevat, että työaikapankin perusteella annettava vapaa toteutettaisiin vähintään 5 työpäivän yhtämittaisina vapaajaksoina.

Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa sovitun vapaan pitämisajankohtaa, ellei yri- tyksen toimintaan ja työntekijän työtehtäviin liittyen vapaan pitämättä jättämiselle kyseisenä ajankohtana ole erittäin painavia syitä. Tällöin työnantajan on ilmoitetta- va, milloin vapaa voidaan pitää.

Jos kertynyttä vapaata ei voida pitää kahden kalenterivuoden kuluessa sen kerryt- tämisestä, maksetaan se rahana.

Työsuhteen päättyessä pitämättä olevan säästövapaakertymä maksetaan rahana.

LIITE 12

LIITTOJEN SUOSITUS MUUTOSTEN ENNAKOINNISTA JA MUUTOSTURVASTA

1. Suosituksen tarkoitus

Yhteistoimintalakia pidetään yrityksissä ja työpaikoilla usein vain taloudellis- tuotannollisiin irtisanomistilanteisiin liittyvänä muotomääräyksiä täynnä olevana normistona. Todellisuudessa YT-lain tarkoitus on edistää aitoa yhteistyötä yri- tyksen ja sen henkilöstön välillä. Joitakin välttämättömiksi katsottuja muoto- määräyksiä on, mutta monista niistäkin voidaan sopia toisin.

Tietoalojen liitto ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO pyrkivät tällä yhteisellä suosituksellaan avaamaan yhteistoiminnan oikeaa sisältöä. Kyse ei ole uusista määräyksistä vaan suosituksesta, joka koskee työvoiman muutostarpeiden ennakointia niin hyvissä ajoin kuin se on mahdollista. Samalla tarkoituksena on luoda hyviä käytäntöjä työvoiman vähennykseen liittyvien yhteistoiminta- neuvotteluiden asianmukaiseen hoitamiseen.

Onnistunut yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden välillä johtaa molempia osa- puolia hyödyttävään lopputulokseen. Yhteistoiminta auttaa työntekijöitä ym- märtämään paremmin yritykseen ja heidän omaan työhönsä liittyviä muutos- paineita, ja työnantaja puolestaan saa tietoa työntekijöiden suhtautumisesta muutospaineisiin. Ei ole harvinaista, että erilaiset ”YT-tilanteet” yritysmaail- massa tulevat eteen nopeasti ja ennalta arvaamattomasti. Ennalta arvaamat- tomuuden ei kuitenkaan tulisi johtaa hallitsemattomiin prosesseihin. Huonosti toteutunut yhteistyö johtaa pahimmillaan turvattomuuden tunteeseen ja sitä kautta työpanoksen heikentymiseen ja tuottavuuden laskuun.

2. Henkilöstövaikutusten ennakointi

Työehtosopimuksen osapuolet ovat tehneet henkilöstövaikutusten ennakoin- nista suosituksen, joka on tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen liit- teenä. Työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai muun henkilöstön edus- tajan suositellaan kokoontuvan säännöllisesti pohtimaan mihin liiketoiminta on menossa ja millaisia henkilöstövaikutuksia mahdollisilla muutoksilla on.

Henkilöstön ja yrityksen varhainen yhteistyö on järkevää, koska henkilöstöllä voi olla rakentavia ajatuksia liiketoiminnan kehittämisestä. Niiden huomioimi- nen ja kuunteleminen on järkevää muutostilanteiden henkilöstövaikutuksia ar- vioitaessa.

Suosituksen idea on, että muutoksista neuvoteltaisiin vapaamuotoisesti, mutta kuitenkin erittäin luottamuksellisesti. Parhaassa tapauksessa löydetään yhtei- nen näkemys siitä, mihin liiketoiminnan muutokset ovat johtamassa. Jos kes- kusteluissa ilmenee selvä muutostrendi, josta voi aiheutua määrällisiä tai laa- dullisia muutospaineita henkilöstön suhteen, antaa avoin ja riittävän aikainen neuvottelu henkilöstölle aikaa ja mahdollisuuksia valmistautua tuleviin muutok- siin. Henkilöstön on helpompi ymmärtää muutoksen syitä ja seurauksia, kun tieto kerrotaan avoimesti. Se myös vähentää asiasta mahdollisesti myöhem- min aiheutuvia riitaisuuksia.

3. Tietojen luottamuksellisuus ja liikesalaisuuksien salassapitovelvollisuus

Vapaamuotoisenkin ennakoinnin yhteydessä keskusteluun nousevat yrityksen liike- ja ammattisalaisuudet ovat luottamuksellisia tietoja. Luottamuksellisuus pohjautuu työsopimuksen mahdollisten salassapitomääräysten ohella luotta- mus-miessopimuksen salassapitonormeihin. Mikäli ennakointi tehdään YT-lain mukaisen menettelyn mukaisesti, sitoo henkilöstön edustajia YT-lain 57 §:n mukainen salassapitovelvoite. Jos yrityksessä katsotaan, että tiedot ovat luot- tamuksellisia, on tämä seikka syytä tuoda esille hyvissä ajoin. Tietojen luotta- muksellisuudesta ja osakekurssin arvoon olennaisesti vaikuttavien tietojen jul- kistamisvelvollisuudesta on pörssinoteeratuissa yhtiöissä myös omat erityis- säännökset. Pörssiyhtiön henkilöstön edustajiin voidaan olosuhteiden niin vaa- tiessa soveltaa tilapäisesti myös sisäpiirisäännöksiä.

4. YT-neuvottelut mahdollisista henkilöstövaikutuksista

Yhteistoimintamenettelylaki lähtee siitä, että kaikki henkilöstöön asemaan vai- kuttavat olennaiset muutokset on käsiteltävä lain mukaisessa menettelyssä. Lain mukaan on selvitettävä, onko päätöksen kohteena olevalla asialla olen- naisia henkilöstövaikutuksia nyt tai tulevaisuudessa. Mikäli päätöksellä voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten lomautuksia tai irtisanomisia, asia on käsiteltävä YT-neuvotteluissa ennen kuin ratkaisu asiassa tehdään.

Ajallisesti neuvottelu on lain mukaan aloitettava silloin, kun yritys on harkitse- massa liiketoiminnallista ratkaisua, jolla on tai voi olla YT-lain 32 § tai 44 §:n mukaisia vaikutuksia.

Esimerkki: Yritys on harkitsemassa muutosta palveluntarjontaan, mikä suurella todennäköisyydellä johtaa parin vuoden sisällä työn x siirtämi- seen toiselle paikkakunnalle palveluiden keskittämisen vuoksi ja työn y tekemisen lakkaamiseen osittain. Yhteistoimintamenettelylain mukainen neuvottelu- velvollisuus yrityksellä on siinä vaiheessa, kun se harkitsee mainittuun toimenpiteeseen ryhtymistä (ennen päätöksentekoa), vaikka mahdolliset henkilöstövaikutukset varmistuvat ja tulevat ilmi myöhemmin.

Aikataulullisesti YT-laki velvoittaa aloittamaan neuvottelut ennen tuotannollisen päätöksen tekemistä. YT-lain kannalta yritykselle on turvallisinta aloittaa ja käydä YT-neuvottelut asianmukaisesti jo siinä vaiheessa, kun asiaa vasta val- mistellaan. Näin pienennetään riskiä YT-neuvottelujen laillisuuden riitauttami- sesta jälkikäteen.

5. Henkilöstövaikutusten vuoksi käytävien YT-neuvotteluiden hoitaminen asiallisesti

YT-neuvotteluissa käydään läpi suunniteltujen toimenpiteiden perusteet ja vaihtoehdot. Irtisanomisia tai lomautuksia suunniteltaessa kyse on siis työ- sopimuslain mukaisten lomautus- ja irtisanomisperusteiden läpi käymisestä sekä vaihtoehtojen hakemisesta suunnitelluille toimille.

Työvoiman vähennystä suunniteltaessa YT-neuvottelut alkavat irtisanomis- perusteen eli työn vähenemisen tai taloudellisen tilanteen heikkenemisen kä- sittelyllä. Neuvotteluissa käydään läpi vähentyvä työ, miksi se vähenee ja arvio

vähentymisen määrästä. Työn vähenemisestä ei voi saada todellista kokonais- kuvaa ilman tietoa esim. rekrytoiduista, määräaikaisten määrästä ja työsuhtei- den kestosta eri tehtävissä sekä tietoa työn vähenemisen määrästä ja vähen- tyneen työn piirissä olevasta alihankinnasta tai muusta yrityksen ulkopuolises- ta työvoimasta. Tämän suosituksen liitteenä on osapuolten tekemä esimerkki- listaus neuvotteluissa toimitettavista tiedoista (Liite 1).

Mikäli kyse on taloudellisista irtisanomisperusteista, on YT-neuvotteluiden aluksi syytä käydä läpi taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja sen syyt. Käy- tännössä taloudellisen tilanteen muutokset voidaan osoittaa esimerkiksi ajan- tasaisella tilinpäätösinformaatiolla taikka myynnin ja kustannusten toteutumi- sella ja kehitysennusteilla.

Kun neuvotteluissa on käsitelty tuotannolliset tai taloudelliset syyt suunnitelluil- le toimenpiteille, tulee neuvotteluissa käydä läpi se, kuinka monen työntekijän työpanoksen verran työn väheneminen tai taloudellisen tilanteen heikentymi- nen koskettaa. Tässä vaiheessa on yleensä muotoutunut varsin selvä kuva sii- tä, ketkä työntekijät ovat suunniteltujen toimenpiteiden kohteena. Ennen irtisa- nomisia on selvitettävä kunkin työntekijän uudelleensijoittamis- ja uudelleen- kouluttamismahdollisuudet. Tämä on miltei mahdotonta, ellei tiedetä ketkä ovat suunniteltujen toimenpiteiden kohteena.

Irtisanomis- tai lomautusuhan alla olevan henkilön uudelleensijoittamis- mahdollisuuden tarkastaminen on ennakkoedellytys irtisanomisperusteen ole- massaololle – eli sille, mistä YT-lain mukaan neuvotellaan. Irtisanomis- ja lo- mautus-uhan alla olevien henkilöiden sijoittaminen muihin yrityksessä tai yri- tyksen henkilöstöhallinnollisessa määräysvallassa olevien tytäryritysten auki oleviin tehtäviin on asia, johon keskitytään irtisanomisperusteiden käsittelyn jälkeen. Työtä on uhan alla oleville työntekijöille tarjottava, mikäli yrityksessä löytyy työntekijän ammattitaitoa vastaavaa työtä.

Ellei henkilöä voida sijoittaa muihin tehtäviin, tulee selvittää mahdollisuus tar- koituksenmukaisella ja kohtuullisella tavalla kouluttaa kukin irtisanomisuhan al- la oleva työntekijä tehtäviin, joita yrityksessä on tarjolla. Koulutusmah- dollisuuden selvittäminen on edellytys irtisanomisperusteen olemassa ololle.

Irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden kouluttamiseen muuhun työhön liit- tyy myös laajempi yhteiskunnallinen intressi ja siksi TE-keskus sekä työvoima- hallinto kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan koulutusta. Useissa esi- merkki-tapauksissa koulutus on kustannettu osittain mainittujen viranomaisten rahoituksella, mikä on hyödyksi myös yritykselle. Vastaavaa koulutusta työ- voimahallinto tarjoaa myös tilanteissa, joissa ei ole tulossa irtisanomisia.

Kun suunniteltujen toimenpiteiden perusteet on käsitelty ja selvitetty mahdolli- suudet sijoittaa ja kouluttaa henkilöt, joiden irtisanomista tai lomauttamista suunnitellaan, on YT-neuvotteluissa hyvä käsitellä molemmin puolin esille tule- vat ajatukset siitä, miten tavoiteltuun lopputulokseen päästään vaihtoehtoisin menetelmin. Tietotekniikan palvelualalta löytyy esimerkkejä, missä taloudelli- sen perusteen olemassa ollessa on joko työnantajapuolelta tai henkilöstön edustajien toimesta nostettu esiin vaihtoehtoisia säästökeinoja. Toteuttamis- kelpoisina nämä ehdotukset ovat neuvottelujen lopuksi johtaneet parhaimmil- laan irtisanomismäärän pienentymiseen.

Neuvotteluissa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten asiasta tiedo- tetaan henkilöstölle. Niissä asioissa, joissa työantajan ja henkilöstön edustajat ovat yksimielisiä, on käytännössä hyväksi havaittu tapa, että asiasta tiedote- taan työnantajan ja luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan yhteisellä tiedotteella. Liitteessä 2 on esimerkkejä hyvistä käytännöistä yhteistoiminnan toteuttamiseksi työvoiman vähennystilanteissa.

6. YT-lain muut velvoitteet neuvotella henkilöstö- ja koulutusasioista

YT-laki velvoittaa lain piirissä olevan yrityksen tekemään vuosittain henkilöstö- suunnitelman ja koulutussuunnitelman. Xxxx mukaan suunnitelmat tulee vah- vistaa yhteistoimintamenettelyssä aina ennen uuden tilikauden alkua. Jos yri- tyksessä on työntekijöiden ja työnantajan edustajien yhteistyöneuvottelukunta, tämänkaltaiset asiat voidaan neuvotella myös neuvottelukunnassa.

Henkilöstösuunnitelman tarkoitus on kirjata vähintään kerran vuodessa ylös sellaiset asiat, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä. Hyvä henkilöstösuunnitelma on yrityksen ja henkilöstön edustajien avoimen keskustelun lopputuloksena muotoutunut asiakirja, jota päivitetään aina tarpeen tullen. Suunnitelman sisällöstä tai sen muutoksista tu- lee tiedottaa henkilöstölle. Hyväksi havaittu tapa tiedottaa niin henkilöstö- kuin koulutussuunnitelmistakin on tehdä se työnantajan ja henkilöstönedustajien yhteistyönä.

Koulutussuunnitelma on henkilöstösuunnitelman tavoin käytävä läpi yhteis- toimintamenettelyssä vähintään kerran vuodessa aina ennen tilikauden vaih- tumista. Koulutussuunnitelmassa tulee olla henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset henkilöstön koulutustarpeet sekä vuosittainen koulutuksen toteuttamis- suunnitelma. Koulutussuunnitelma on hyvä työväline ennakoinnin suunnitte- lussa – useinhan koulutuksella voidaan etukäteen vaikuttaa työvoiman vähen- nystarpeeseen ja toisaalta vastata työnantajan työvoiman tarpeeseen.

Yhteistoimintamenettelylaki velvoittaa työnantajan antamaan henkilöstön edus- tajille tilinpäätöstiedot viipymättä sen jälkeen kun tilinpäätös on vahvistettu. Tämän lisäksi työantajalla on velvollisuus vähintään kaksi kertaa tilikauden ai- kana informoida henkilöstön edustajia yrityksen tuotannon, työllisyyden, kan- nattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä. Lain velvollisuudet kos- kevat tiedottamisen sisältöä ja sitä, kuinka usein tiedotetaan. Sen sijaan tiedot- tamisen menettelytavat ovat varsin vapaat.

Liite 1 (muutosten ennakointi)

Joskus työntekijäpuolelta tuodaan neuvottelujen alkaessa ja niiden kestäessä esille, ettei yritys ole antanut heidän mielestään asian käsittelyn kannalta riittäviä tietoja henkilöstön edustajille. Mitään tyhjentävää luetteloa taikka ”minimiluetteloa” ei ole, vaan jokainen tilan- ne on ainutkertainen. Seuraavassa on luettelo yleisimmin esille tulleista kysymyksistä. Tär- keintä on, että työnantaja antaa ne tiedot, joihin se perustaa mahdollisen päätöksensä työ- voiman vähentämisestä.

• Mikä työ vähenee ja miksi,

• Miten paljon työn arvioidaan vähentyvän,

• Millä ajanjaksolla väheneminen tapahtuu,

• Määräaikaiset työsuhteet,

• Onko lähiaikoina rekrytoitu vähenevän työn piirissä oleviin tehtäviin neuvotte- luja tai neuvotteluiden aikana,

• Kaikki muut tuotannon muuttamiseen ja siitä johtuvaan työn vähenemiseen liittyvät tiedot.

• Perusteet töiden uudelleenjärjestelyille, jos tämä on irtisanomisperusteena,

• Perusteet kustannussäästöille, jos tämä on irtisanomisperusteena,

• Edellisen päättyneen tilikauden tilinpäätös,

• Taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset edellisen päättyneen tili- kauden ja neuvotteluiden alkamisen välillä,

• Tieto siitä, miten työn tekeminen ja uudelleen jakaminen on suunniteltu

• toteutettavan, mikäli päädytään irtisanomisiin ja lomautuksiin,

• Muut taloudelliseen tilanteeseen olennaisesti liittyvät tiedot.

Liite 2 (muutosten ennakointi)

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEKSI TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISTILANTEISSA

1. Esimiesten koulutus

Yhteistoiminnan peruslähtökohtana on yhteistyö esimiesten ja alaisten välillä. Sen vuoksi esimiesten osaamista ja valmiuksia tulee näissäkin asioissa ylläpitää ja kehittää. Koulutuk- sella, ohjeistuksilla, tiedottamisella ja muun tuen antamisella varmistetaan, että esimiehillä on riittävä osaaminen muutostilanteiden asianmukaiseen hoitamiseen.

Valmiuksia voidaan tarpeen mukaan lisätä esim.:

• muutosvalmennuksella (muutosten psykologiset vaikutukset, irtisanomistilantei- den hallinta)

• lainsäädännön perustuntemusta lisäämällä (mm. yt-lain sisältö)

Ne esimiehet, joiden yksikköjä/tiimejä asia suoranaisesti koskee, on pidettävä ajan tasalla koko prosessin kestoajan. Myös yrityksessä luodut toimintamallit ja esimiehille tarjolla ole- va tuki (mm. koulutus HR:n ja työterveyshuollon tuki) on oltava hyvin esimiesten tiedossa.

2. Prosessin kuvaus

Yt-menettelyprosessi voidaan kuvata mm. seuraavasti:

Valmistelu/ennakointi > Neuvottelujakso > Toimenpiteet (Liitteessä 3 on kaavio yt- prosessista)

Osana yt-prosessin kokonaishallintaa ja kehittämistä voidaan prosessiin sisällyttää arvioin- ti kulloisenkin vaiheen toteutumisesta. Myös prosessin lopputulos voidaan mahdollisuuksi- en mukaan raportoida (esim. löytyikö vaihtoehtoja irtisanomisille).

3. Henkilöstön tukeminen

Asianmukaisella ja riittävällä tiedottamisella ja muun tuen antamisella tuetaan henkilöstöä prosessin eri vaiheissa. Muutosvalmennus voi olla tarpeen mm. tilanteessa, jossa uhka tulevista neuvotteluista on ilmeinen, muttei ole vielä realisoitunut.

Työnantajan huolenpito yrityksen avainhenkilöistä/kriittisistä resursseista on myös ensiar- voisen tärkeää. Epämääräinen uhka taikka tarpeettoman pitkäksi venynyt prosessi johtaa usein avainhenkilöiden hakeutumiseen muihin yrityksiin.

Prosessin aikana tukikeinoja voivat ”perinteisen” työterveyshuollon lisäksi olla mm. ulkoi- nen ja sisäinen työnhakuvalmennus ja erityisinfot kohderyhmälle.

Esimiesten antama tuki, henkilökohtainen tiedottaminen ja keskustelu on tärkeää.

Myös luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla voi olla keskeinen rooli irtisanotta- vien tukemisessa ja opastamisessa. Uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuuksien suh- teen on suositeltavaa, että yrityksessä on sovittu, kuvattu ja ohjeistettu kunkin tahon vas- tuut, roolit ja tehtävät (uudelleensijoitettava työntekijä, nykyinen esimies, rekrytoiva esi-

mies, henkilöstöhallinto). Myös pelisäännöt siitä, miten vanha yksikkö voisi tukea uutta rekrytoivaa yksikköä, voi edesauttaa mahdollisimman kivutonta uudelleensijoittumista.

4. Johdon osallistuminen yt-neuvotteluihin

Kokemusten mukaan johdon tiivis mukanaolo prosessissa on tärkeää. Henkilöstö kokee tämän myönteisenä asiana ja se helpottaa vaikeidenkin päätösten tekemistä.

5. Neuvottelujen päättyminen

Neuvotteluaikataulusta ja prosessin kulusta muutoinkin voidaan sopia yrityksen ja henki- löstön kesken. On tilanteita, joissa jopa lain määräaikoja lyhyempi neuvotteluaika riittää. Toisaalta joskus voidaan tarvita enemmän aikaa kuin mitä laissa säädetään. Huolellinen esivalmistelu edesauttaa lyhyen, mutta tiiviin prosessin läpiviemistä. Asioiden käsittelyn kohtuuton venyminen ei se ole hyväksi yrityksen työilmapiirille.

Neuvotteluissa ihannetilanne on päästä jo neuvottelujen kestäessä yhteisymmärrykseen vähentämisen perusteista ja vaihtoehdoista. Aina tämä ei toteudu vaan asioista ollaan eri mieltä loppuun saakka. Tämäkään ei sinällään ole merkki neuvottelujen epäonnistumises- ta, vaan tärkeintä on, että osapuolet katsovat asiat riittävällä tavalla läpikäydyiksi.

Liite 3 (muutosten ennakointi)

Mahdolliset liikkeenluovutus- neuvottelut

Liikkeenluovutus

Prosessin suunnittelu

YT-MENETTELYPROSESSI

Tiedottaminen

Selvitykset

Uudelleensijoitusmahdollisuu- det, koulutusmahdollisuudet

Tehtäväkierto

Muut asiat

Muut toimenpiteet

Yksilö-/ryhmäkeskustelut, YT-neuvottelut

Tiedotustilaisuus

Irtisanomiset

Esimiesten valmennus

Lomautukset

Neuvotteluesitys 5 pv aikaisemmin

Valmistelu 14 päivää / 6 viikkoa Toimenpiteet

Neuvottelujakso

LIITE 13

TIETOTEKNIIKAN PALVELUALAN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

1 (9)

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista, työnteki- jän lomauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja purkautumista. Sopimus koskee myös työntekijän irtisanoutumista sekä menettelyä, jota työsopimusta päätettäessä ja työntekijää lomautettaessa on noudatettava.

Soveltamisohje:

Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä tai työntekijän lomauttamista, jos perus- teena on

- työsopimuksen purkaminen koeaikana (TSL 1 luku 4 §).

- yrityssaneeraus (TSL 7 luku 7 §) taikka

- työnantajan konkurssi tai kuolema (TSL 7 luku 8 §).

Työsopimusta edellä mainituilla perusteilla päätettäessä noudatetaan kuitenkin tämän so- pimuksen 5 ja 6 §:n menettelytapamääräyksiä sekä koeaikapurun osalta myös 11 §:ssä sovittua menettelyä. Sopimus ei myöskään koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja oppisopimussuhteita.

I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja, mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika enintään vuoden 2 viikkoa

yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja, mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika enintään 5 vuotta 2 viikkoa

yli 5 vuotta 1 kuukausi

Tämä irtisanomisaikoja koskeva määräys koskee 1.1.2008 jälkeen alkavia uusia työsuhtei- ta.

3 §

Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen

Jolleivät työnantaja ja työntekijä, työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella, ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaa- seen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma- aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleen- sijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja va- paan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esi- tettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle kor- vauksena täyden palkan ja vuosilomakorvauksen irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on velvollinen maksa- maan työnantajalle irtisanomisajan palkan suuruisen kertakaikkisen korvauksen. Työnan- taja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä.

Työnantajan on kuitenkin noudatettava, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty kuittausoikeuden rajoittamisesta.

Jos vain osa irtisanomisajasta jätetään puolin tai toisin noudattamatta, koskee korvausvel- vollisuus vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

5 §

Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä

Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimit-

taa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katsotaan työso- pimuslain 1 luvun 4 ja 8 luvun 1 §:issä tarkoitettuihin päättämisperusteisiin vedotun sovi- tussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavak- si tai lähetetty sähköisesti.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla katsotaan kirjeitse tai säh- köisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva päättäminen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman päättymistä seuraavana päivänä.

6 §

Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopi- muksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkami- sen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

7 §

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työvoimatoimistolle

Työsopimuslain 9 luvun 3a §:ssä on säädetty työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa talou- dellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tehdystä työntekijän irtisanomisesta työvoimatoimis- tolle.

8 §

Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelma- lisästä

Työsopimuslain 9 luvun 3b §:ssä on säädetty työnantajan velvollisuudesta tiedottaa talou- dellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanotulle työntekijälle työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä.

II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

9 §

Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa pe- rustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syi- tä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien

määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työs- sä.

Purkamisen perusteet

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perus- teella.

Purkautuneena käsittelemisen perusteet

Työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3

§:n mukaisesti.

Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.

10 §

Irtisanomisen toimittaminen

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen työsopimuslain 7 luvun 1 - 2

§:ssä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

11 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:ssä tar- koitetulla perusteella tai purkaa sen mainitun lain 1 luvun 4 §:ssä tai 8 luvun 1 §:ssä tar- koitetusta syystä, on hänen varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopi- muksen päättämisen perusteista. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avusta- janaan esimerkiksi luottamusmiestä tai työtoveriaan.

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

12 § Neuvottelumenettely

Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä, on lain edellyttämässä yhteistoimintamenettelyssä otettava huomioon seuraavat määräykset:

Soveltamisohje:

Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) soveltamispiiriin sellaisena kuin laki on voimassa 1.7.2007. Lain siirtymäsäännösten mukaisesti säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30 työnte-

kijää työllistävien yritysten osalta laki ja myös työehtosopimusmääräykset tulevat voimaan 1.1.2008.

Yhteistoimintalaki ei ole tämän sopimuksen osa. Tämän pykälän määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.

Yhteistoimintalain 45 ja 51 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta alla sovitun mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Neuvotteluesitykseen liitettävistä tiedoista on säädetty yhteistoimintalain 47 §:ssä.

1 Taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä joh- tuvat syyt

a) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa alle kymmenen työntekijän osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen taikka enintään 90 päivää kestävään vähintään kymmeneen työntekijään kohdistuvaan lomauttamiseen, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asias- ta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

b) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa vähintään kymme- nen työntekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päivän ajaksi, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole so- vittu, kun asiasta on neuvoteltu kuuden viikon ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vä- hintään 20 mutta alle 30, katsotaan työnantajan tämän määräyksen mukainen neu- votteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä (tulee voimaan 1.1.2008 ).

Yrityksen ollessa yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteena, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet

Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein hänen on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava työntekijöiden edustajalle esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunni- telmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.

Toimintasuunnitelmasta tulee yhteistoimintalain 49 §:n 2 momentin mukaan käydä ilmi yh- teistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelyta- vat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoima-

palvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työn- haun ja koulutuksen edistämiseksi.

Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yhteistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisano- misajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.

13 §

Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolli- set tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisi- jaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

14 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kes- toaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

15 §

Työntekijän takaisin ottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisa- nomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpi- teet työntekijän uudelleen työllistymisen edistämiseksi. Ennen sopimuksen tekemistä työn- tekijällä on oikeus tuulla kuulluksi ja käyttää avustajaa kuten 11 §ssä on määrätty.

16 § Lomauttaminen

1 Lomauttamisen perusteet

Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 - 3 momenttien mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

a) Työn vähentyminen tilapäisesti

Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, voidaan työntekijä lomauttaa tilapäistä työn vähyyttä vastaavaksi ajaksi tai toistaiseksi.

Soveltamisohje:

Työn vähentymistä voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun sen arvioidaan kestävän enintään 90 kalenteripäivää.

b) Työn vähentyminen muutoin kuin tilapäisesti

Jos työn arvioidaan vähentyvän yli 90 kalenteripäivän ajaksi, voidaan työntekijä lomauttaa määräajaksi tai toistaiseksi.

2 Lyhennetty työaika

Lomauttamista koskevia menettelymääräyksiä noudatetaan myös siirryttäessä lyhennet- tyyn vuorokautiseen tai viikoittaiseen työaikaan.

3 Lomautusilmoitusaika

Lomauttamisessa noudatetaan vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.

4 Paikallinen sopiminen

Lomauttamisesta, sen perusteista ja lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin työehtoso- pimuksen 29 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.

5 Lomautuksen siirtäminen ja keskeyttäminen

a) Xxxxxxxxxxx siirtäminen

Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, voidaan lomautuksen alkamis- ta siirtää. Uutta lomautusilmoitusaikaa antamatta voidaan lomautuksen alkamista siirtää vain kerran ja enintään siksi ajaksi, mitä tilapäinen työ kestää.

b) Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Työnantajan ja työntekijän on sovittava lomauttamisen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä tulee selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 Muu työ lomautusaikana

Työntekijä voi ottaa lomautusajaksi muuta työtä.

7 Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvolli- suus eräissä tilanteissa

Työntekijä purkaa työsopimuksen

Lomautetulla työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa irtisanomisajasta riippumat- ta, ei kuitenkaan, jos xxxxxxxxxxx päättymisaika on jo hänen tiedossaan, lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Työnantaja irtisanoo työsopimuksen

Korvauksen edellytykset

Lomautetulla työntekijällä on työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan menettämisestä aiheutuvasta vahingosta, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana.

Korvausvelvollisuuden rajoittaminen

Työnantajan korvausvelvollisuutta vähentää työntekijän irtisanomisaikana muualla mahdol- lisesti ansaitsema palkka.

Työntekijän tahallaan ansaitsematta jättämän palkan vähentäminen tulee kyseeseen vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun työnantaja olisi itse järjestänyt työntekijälle irti- sanomisajaksi tai sen osaksi työtä.

Korvauksesta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa.

Korvauksen maksaminen

Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei työntekijä ole irtisanomisaikana muualla töissä.

Jos työntekijä on irtisanomisaikana muualla työssä, maksaa työnantaja irtisanomisajanpal- kan korvauksen ja muualla ansaitun palkan mahdollisen erotuksen työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työntekijä antaa työnantajalle tuolloin selvityksen irtisanomisaikana muu- alla ansaitsemastaan palkasta.

Työntekijän irtisanoutuminen

Lomautetulla työntekijällä, joka irtisanoutuu työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin no- jalla lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on oikeus saada kor- vauksena palkkansa työnantajan noudatettavaksi määrätyltä irtisanomisajalta. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsuhteen päättymisestä huolimatta työsuhteen osapuolet voivat sopia määräaikaises- ta työsopimuksesta irtisanomisajaksi tai sen osaksi.

Tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta vähennetään työntekijän työs- tä saama palkka.

IV KORVAUKSET

17 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (9 §)

Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen mukaisesti.

Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työntekijän lomauttaminen (9 § ja 15 §:n 1 k)

Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.

Yhden korvauksen periaate

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain nojalla määrättyjen korvausten lisäksi eikä sijasta.

Menettelytapamääräysten rikkominen

Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa voida tuomita työehto-sopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa.

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon korottava- na tekijänä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomauttamisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Korvauksen suhde hyvityssakkoon

Työntekijälle tuomittujen tämän pykälän tarkoittamien korvausten lisäksi työnantajaa ei voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksi- en rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

18 §

Menettely erimielisyystapauksissa

Jos työntekijä katsoo, että hänen työsopimuksensa on päätetty tai hänet lomautettu ilman sopimuksen mukaista perustetta, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopi- muksen 31 §:ssä sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen.

19 § Kanneaika

Xxxxxx tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa työsopimuksen päättämistä tai lo- mauttamista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, voidaan asia saattaa työtuomiois- tuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaisessa järjestyksessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työsuhteen päättyessä oikeus tämän sopimuksen 16 §:n mukaiseen korvaukseen rauke- aa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

20 § Voimaantulo

Tämä sopimus on voimassa 1.1.2008 alkaen työehtosopimuksen osana. Helsingissä 19. päivänä syyskuuta 2007

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTO RY

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

SÄÄSTÖVAPAASOPIMUS

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi jää työnantajalle ja yksi annetaan työntekijälle.

Sopijapuolet	Työnantajan edustaja
	Työntekijä
Taustatiedot	Työsuhteen alkamispäivä:					Säästämissuunnitelma alustava kiinteä
	Vuosilomaoikeus pv / vuosi
		suunniteltu					toteutunut
	Vuosiloma		Lomalta- paluuraha		Muut sovitut päivät		Yhteensä
1. vuosi
2. vuosi
3. vuosi
4. vuosi
5. vuosi
Toteutunut yhteensä:
Säästövapaata säästetään vuosina yhteensä:
Niiden vuosien osalta, joilta ei ole laadittu säästämissuunnitelmaa, osapuolten tulee laatia se kunakin vuonna 2.5. mennessä. Tehtyyn säästämissuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia sovittaessa tai perustellusta syystä, jolloin muutos on yhdessä todettava hyvissä ajoin.
Säästövapaan käyttö: Loma sovittu pidettäväksi välisenä aikana. Työnantaja pitää säästövapaasta erillistä kirjanpitoa. Mikäli työsuhde päättyy ennen säästövapaan pitämistä, korvataan pitämätön säästövapaa.
Päiväys ja allekirjoitus	Paikka Aika
Työnantajan edustajan allekirjoitus				Työntekijän allekirjoitus

TYÖSOPIMUS
			Tietotekniikan palveluala
1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja		Liike- tai kotipaikka
	Työntekijä		Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllämainitun työnantajan hä- nelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä
	Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan saakka tai arviolta saakka Määräaikaisen työsuhteen peruste :
3. KOEAIKA	Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäivästä luki- en kuukauden koeaikaa (enintään 4 kk), jonka kuluessa tämä sopimus voidaan mo- lemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa työsuhteen kesto on lyhempi kuin 8 kk, voi koeai- ka olla enintään ½ työsopimuksen kestosta. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä on:
4. TYÖAIKA	Työsuhde on kokoaikainen osa-aikainen, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia Työntekijä suostuu tekemään sunnuntai- ja lisätyötä tarvittaessa, jolloin tästä suoritetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus.
5. TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖPAIKKA	(Toimenkuva tai pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa)
6. PALKKA JA PALKANMAKSU- KAUSI	Työsuhteen alussa palkka on Palkanmaksukausi on
	Työsuhteen alussa vaativuustaso on Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 3A
7. IRTISANOMISAIKA	Työehtosopimuksen mukaan muu:
8. TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, jos tässä työsopimuk- sessa ei ole muuta sovittu.
9. MUUT EHDOT	(Tarvittaessa eri liitteellä)
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
	Paikka Aika
	Työnantajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus

Jälkipainos kielletään

Document Metadata

Table of Contents

Teknologiateollisuus ry

Document Metadata