SARVVIKINPORTTI, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, 34500
SARVVIKINPORTTI, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, 34500
Sarvvikinportin asemakaavassa muodostuvat korttelit 2221-2222, 2225-2227, 2231, 2250-1153 sekä niihin rajoittuvat katu-, virkistys-, suojaviher-, vesi-, sekä pysäköintialueet.
Sarvvikin asemakaavan muutos koskee Sarvvikin asemakaavan kortteleita 2221-2222, 2225-2227 ja 2231 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueita
Sarvvikinportin asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti julkisesti näh- tävillä 19.9. – 21.10.2016. Lausunnot tuli jättää 21.10.2016 mennessä.
YHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTINEET
Lausunnot
Asemakaavaluonnoksesta annettiin 23 lausuntoa:
Saapunut: | |
1. Uudenmaan liitto 2. Uudenmaan ELY-keskus | 3.11.2016 4.11.2016 |
3. HSL | 3.11.2016 |
4. Museovirasto | 19.10.2016 |
5. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo | 29.9.2016 |
6. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos | 29.9.2016 |
7. Caruna Espoo Oy ja Rejlers Oy | 6.10.2016 |
8. Espoon seudun ympäristöterveys | 3.11.2016 |
9. Rakennusvalvonta | 1.11.2016 |
10. Liikuntalautakunta | 6.10.2016 |
11. Sivistyslautakunta | 30.10.2016 |
12. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta | 4.11.2016 |
13. Svenska förskoleverksamhets- och utbildingsnämden | 7.11.2016 |
14. Vesihuoltolaitos | 23.11.2016 |
15. Kirkkonummen kunnan Ympäristönsuojelu | 18.11.2016 |
16. Nimistötoimikunta | 7.11.2016 |
17. Vanhusneuvosto | 4.11.2016 |
18. Vammaisneuvosto | 4.11.2016 |
19. Finnträskin suojeluyhdistys | 2.11.2016 |
20. Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry | 7.11.2016 |
21. Masalan asukasyhdistys | 3.10.2016 |
22. Kyrkslätts Hembygdsförening r.f. | 25.10.2016 |
23. Kyrkslätts Natur och Miljö r.f. | 4.11.2016 |
Mielipiteet
Asemakaavaluonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä:
24. As Oy Lampilinna | 14.10.2016 |
25. Mielipiteen antaja 1 | 21.10.2016 |
26. Mielipiteen antaja 2 ja 10 muuta allekirjoittanutta | 3.11.2016 |
Seuraavat tahot eivät antaneet lausuntoa kaavasta ja kaavamuutoksesta:
Elisa Networks Oyj, Fortum Power and Heat Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Dna Oy, Kirkkonummen yrittäjät r.y, HSY, Kirkkonummen kuntatekniikkapalvelut, Kirkkonummen alueidenhoitopalvelut, Kirkkonummen pe- rusturva, Kirkkonummen elinkeinotoimi, Kirkkonummen kulttuuritoimi, TeliaSonera Finland Oy, Länsi- Uudenmaan poliisilaitos
LAUSUNNOT
1. Uudenmaan liitto 3.11.2016
Uudenmaan liitto katsoo, että alueen kehittäminen asemakaavan luonnoksessa esite- tyllä tavalla on kannatettavaa. Uudenmaan liitolla ei ole huomautettavaa asemakaa- van luonnoksesta.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi.
2. Uudenmaan ELY-keskus 4.11.2016
2.1
Yleiskaavan ratkaisua voidaan tapahtuneen yhdyskuntarakenteen kehityksen sekä kunnan maankäytön kehityskuvan perusteella pitää vanhentuneena. Myös Helsingin maankäyttösuunnitelma 2050 tukee tätä käsitystä. Kaava-aineistoon on syytä liittää ote Kirkkonummen yleiskaavojen yhdistelmästä (Jorvas-Inkilän osayleiskaava), joka selventää kaava-alueen länsiosan AP –alueen yhdyskuntarakenteellista tilannetta ir- rallaan muusta asutuksesta.
Uudenmaan maakuntakaavassa Finnträskin ja Länsiväylän välinen alue on osoitettu virkistysalueeksi. Valmisteilla olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa virkistysalue on osoitettu kumottavaksi.
Asemakaavaluonnoksessa yleiskaavan rantaan rajautuva AP –korttelialue on siirret- ty pinta-alaltaan saman kokoiselle alueelle järven koillisreunaan yleiskaavan VR – alueen pohjoisosaan, ja tähän on osoitettu kerrostalokortteleita. Ratkaisu laajentaa virkistyskäyttöön soveltuvaa aluetta, kun yhtenäistä, vapaata rantaviivaa jää enem- män yleiseen virkistyskäyttöön, ja samalla korkeiden rakennusten muodostaman meluesteen myötä virkistyskäyttöön ääniolosuhteiltaan soveltuva alue laajenee ny- kytilanteeseen verrattuna.
Uudenmaan ELY –keskus katsoo, että asemakaavaluonnoksen mukainen maan- käyttöratkaisu ja –rajaus parantavat maakuntakaavassa ja yleiskaavassa virkistys- käyttöön osoitetun alueen virkistyskäyttöedellytyksiä ja toteuttavat näin alueen maankäytölle ylempiasteisissa kaavoissa asetettuja tavoitteita nykytilannetta pa- remmin.
Kaavoittajan vastine:
Kaavaluonnosta täydennetään siten, että selostukseen lisätään ote Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavasta.
Merkitään muilta osin tiedoksi sillä lisäyksellä, että lausunnon antamisen jäl- keen on valmisteilla olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa virkis- tysalue osoitettu kumottavaksi ja alueelle osoitettu taajamatoimintojen aluetta järven itäpään kohdalla.
2.2
Meluselvityksen perusteella Länsiväylän liikennemelua saadaan kaavaluonnoksen mukaisella ratkaisulla torjuttua hyvin kortteleissa 2251-2253. Kaavassa tulee kuiten- kin osoittaa täydentävät meluesteet. Lisäksi olisi vielä hyvä tutkia kokonaisvaltai- sempaa meluntorjuntaa esimerkiksi suojaviheralueilla.
Myös asemakaavamuutoksen alaisiin kortteleihin tulee lisätä riittävät määräykset meluntorjunnasta. Kaava-aluetta tulee laajentaa koskemaan myös Sarvvikinpuisto-
tien ja Länsiväylän väliin jääviä EV-alueita, jotka ovat osa nyt voimassa olevan ase- makaavan meluntorjuntaratkaisua.
Xxxxxx asuintalon meluisimman julkisivun ulkopuolella ei voida varmistaa melutason olevan alle 55 dB, tulee huoneistokohtaisin järjestelyin varata huoneiston tuuletus- mahdollisuus talon hiljaisemmalta puolelta. Meluisassa ympäristössä asuntojen on myös auettava sellaisen julkisivun puolelle, jossa ulkoalueiden ohjearvot saavute- taan. Makuuhuoneet on huoneistoissa sijoitettava hiljaisemman julkisivun puolelle (xxxxxxxx xxxx 00 dB).
Ilmanlaadun suhteen minimietäisyydet ja pääosin myös suositusetäisyydet täyttyvät.
Kaavoittajan vastine:
Ehdotusvaiheen korttelisuunnitelman täsmentyessä on laadittu meluselvityk- sen päivitys, jonka perusteella melua koskevat kaavamerkinnät ja – määräykset täsmennetään korttelikohtaisesti ja rakennusaloittain. Sarvvikin asemakaavan muutosalueen osalta EV –alueelle rakennetut meluesteet huo- mioidaan meluselvityksessä, mutta EV –alueita ei sisällytetä kaavamuutok- seen.
Valtioneuvoston meluntorjuntaohjeiden perustelujen ja ympäristöministeriön tulkintaohjeiden mukaan huoneistojen tuuletusmahdollisuus riittävän hiljai- seen suuntaan tulee olla mahdollista. Asuintilojen tuulettamisesta ei esitetä asemakaavassa erillistä määräystä, avautumissuuntien ohjeiden mukainen järjestäminen on tarkoituksenmukaisinta ratkaista toteutussuunnitteluvai- heessa. Laadittuun meluselvitykseen perustuen suunnitelmissa esitetyt rat- kaisut mahdollistavat asuntojen tuulettamisen melutasoltaan riittävän alhaisil- ta julkisivun puolilta.
2.3
Seudullisen pyöräreitin toteuttaminen väylän varteen on kannatettavaa. Aluetta pal- velevan joukkoliikennelinjaston mahdolliset muutostarpeet tulee tarkistaa yhteis- työssä HSL:n kanssa. Sarvvikinportin eritasoliittymän kohdalla liike- ja huoltoasema- rakennusten korttelialue näyttäisi laajenevan pieneltä osin tierakenteiden päälle. Korttelialueen laajuus tulee vielä tarkistaa Uudenmaan ELY -keskuksen liikenne- vastuualueen kanssa.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi. Korttelialueen mahdollinen laajentuminen nykyiselle tie- alueelle tarkistetaan vielä ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä kunnan ja ELY
–keskuksen kesken.
2.4
Se, ettei liito-oravista ole kaava-alueella havaintoja, tulee avata myös kaavaselos- tukseen. Kaava-aineistoa tulee täydentää lisäksi viherverkoston tarkastelulla ja var- mistaa yleiskaavassa osoitetun viheralueiden jatkumon toteutuminen. Finnträsk- järven itäpäähän osoitettu kapea katualueeseen päättyvä viheryhteys ei vaikuta tur- vaavan riittäviä yhteyksiä Espoonlahden suuntaan.
Kaavoittajan vastine:
Selostusta täsmennetään liito-oravien osalta. Kaavaselostukseen lisätään laa- jempi viherverkoston tarkastelu. Itäpään yhteys palvelee ensisijaisesti paikallis- ten asukkaiden jalankulkua. Seudullinen yhteys kulkee Länsiväylän rinnakkais- kadun yhteydessä.
3. HSL 3.11.2016
3.1.
Sarvvikinportin mahdollistama uusi asuinrakentaminen tukeutuu välttävästi alueen nykyiseen joukkoliikennetarjontaan. Vuorotarjonta Sarvvikin eritasoliittymässä on kat- tava, mutta kävelymatka liittymän pysäkille etenkin suunnittelualueen länsiosasta ylit- tää suunnitteluohjeen maksimiarvon. Pitkien kävelyetäisyyksien vuoksi laadukkaisiin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kaavoittajan vastine:
Kaava-alueen itäosan korttelit sijoittuvat alueelle, jolle on määritelty kohtuulli- nen joukkoliikenteen palvelutaso Kirkkonummen linjastosuunnitelmassa. Kaa- va-alueen länsiosaan ei ole palvelutasoa määritetty, sillä linjastosuunnitelman laatimisen aikaan alueelle tulevaa rakentamista ja sen määrää ei voitu vielä ot- taa huomioon. HSL:n laatimassa linjastosuunnitelmassa Kirkkonummelle on tavoitteeksi asetettu, että kävelyetäisyys linnuntie-etäisyyksinä jää runko- ja raideliikenteen bussipysäkeille alle 800 metrin ja muille bussipysäkeille alle 600 metriä. Valtaosalla kaava-aluetta aluetta toteutuu kriteeri, jonka mukaan kävely- etäisyys linnuntie-etäisyyksinä bussipysäkeille jää jopa alle 600 metriä, ja mak- simiarvon 800 m sisään jää joka tapauksessa lähes koko kaava-alue, aivan sen läntistä reunaa lukuun ottamatta.
3.2.
Kirkkonummen lähibussia varten alueen länsipäähän esitetyn LP-alueen yhteyteen tulisi varata pikkubussin kääntöpaikka.
Kaavoittajan vastine:
Varmistetaan minibussille riittävä kääntöpaikan tilavaraus LP-alueelle.
3.3.
Kaava-alueelle sijoittuu Sarvvikin liityntäpysäköintialue, johon on tällä hetkellä toteu- tettu vuoden 2020 tavoitepaikkamäärän mukaiset paikat. Pysäköintialueen laajenta- miseen, liityntäpysäköinnin aikarajoitusten uudelleentarkasteluun sekä pysäköinnin- valvonnan kehittämiseen tulee varautua maankäytön kehittyessä.
Kaavoittajan vastine:
Liityntäpysäköintialueen laajentamismahdollisuuteen on varauduttu kaavaeh- dotuksessa ja siihen liittyvässä kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa.
3.4.
HSL pitää hyvänä Länsiväylän suuntaista seudullista pyöräilyn pääreittiä, joka tarjoaa tulevaisuudessa esimerkiksi hyvän liityntämatkan Kivenlahden metroasemalle.
Kaavoittajan vastine: Merkitään tiedoksi
4. Museovirasto 19.10.2016
Koska 30.11.2015 ja 14.7.2016 annetuissa lausunnoissa edellytettyä kaava-alueen itäosan arkeologista inventointia ei vieläkään ole toteutettu, toistaa museovirasto aiemman esityksensä inventoinnin tarpeellisuudesta. Mikäli alueelta löytyy muinais- muistolain (259/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, tulee ne huomioida maankäytön suunnittelussa.
Kaavoittajan vastine:
Alue, jolta erillistä arkeologista inventointia ei ole tehty, sisältyy 16.11.2005 lainvoimaiseksi tulleeseen Sarvvikin asemakaavaan. Kyseisestä kaavasta muu- tetaan nyt vireillä olevassa Sarvvikinportin asemakaavassa A-merkinnällä osoi- tetut asuinkorttelit AK-merkinnälle ja kasvatetaan samalla niiden rakennusoi- keutta. Myös Y-korttelia laajennetaan ja osoitetaan YO-merkinnällä samalla kun myös sen rakennusoikeutta kasvatetaan. Kaikki muutokset tapahtuvat alueella, joka on Sarvvikin asemakaavassa osoitettu jo rakentamiselle (A-, AP- ja Y- mer- kinnät sekä EV-, VL- ja katualue). Lainvoimaisen asemakaavatilanteen perus- teella on kaavamuutokseen ryhdyttäessä arvioitu, ettei arkeologista selvitystä tarvitse kyseisten korttelien osalta tehdä. Ne kaikki olisivat rakennettavissa voimassa olevan asemakaavan perusteella. Asiasta on informoitu Museoviras- toa maaliskuussa 2017 ja sovittu toimintatavasta. Erillistä arkeologista inven- tointia ei tehdä.
5. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 29.9.2016
Kaavaselostusta tulee täydentää siten, että alueella oleva rakennus esitellään kaava- selostuksessa, jotta sen suojeluarvo/ sen puute on myös mahdollista todeta kaava- aineistosta.
Kaavoittajan vastine:
Lisätään olevan rakennuskannan kuvaus kaavaselostukseen.
6. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 29.9.2016
Pelastusteiden ja nostopaikkojen rakentaminen on mahdollistettava kaikkiin yli 3 ker- roksisiin rakennuksiin tai mikäli varatie sijaitsee yli 10 metrin korkeudessa, myös puis- ton puoleiset asunnot tulee huomioida.
Rakennusten sijoittelussa on huomioitava lähelle rakentamisen paloturvallisuudelle asettamat vaatimukset. Alueen sammutusveden saanti on turvattava. Sammutusjär- jestelyt on toteutettava Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen laatiman sammutusvesi- suunnitelman mukaisesti.
Päättyvät kadut on varustettava kääntöpaikalla.
Kevyen liikenteen väylää käytettäessä tonttiliikenteeseen, on se rakennettava pelas- tuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla liikennöitäväksi.
Kaavoittajan vastine:
Pelastustiet ja nostopaikat esitetään ehdotusvaiheessa laadittavassa suunnitte- luohjeessa. Katusuunnitelmissa huomioidaan kääntöpaikkojen mitoitus.
7. Caruna Espoo Oy ja Rejlers Oy 6.10.2016
Kaavamuutosalueella sijaitsee nykyistä 20 kV ja 0,4 kV sähköverkkoa. Asemakaa- vamuutos vaatii uusia kaapelointeja. YO-tontin läpi kulkee pienjännitekaapeleita, joi- den siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti.
Kaavoittajan vastine: Merkitään tiedoksi.
8. Espoon seudun ympäristöterveys 3.11.2016
Espoon seudun ympäristöterveys toteaa lausuntonaan, että asemakaavan jatko- suunnittelussa tulee varmistua siitä, että meluntorjuntatoimet ovat riittäviä myös alu- eelle sijoittuvassa oppimiskeskuksessa ja sen ulkoalueilla. Asemakaavaluonnokseen ei ole merkitty julkisivujen desibelivaatimuksia kortteleihin 2221, 2222, 2225, 2226,
2227 ja 2231.
Kaavoittajan vastine:
Ks. vastine lausuntoon 2. Kortteli- ja rakennusalakohtaiset desibelivaatimuksia on täsmennetty ehdotusvaiheessa laaditun päivitetyn meluselvityksen perus- teella.
9. Rakennusvalvonta 1.11.2016
9.1
Luonnos poikkeaa yleiskaavasta 2020.
Kaavoittajan vastine:
Sarvvikinportin asemakaavahanke on käynnistetty kunnanvaltuuston hyväksy- män kaavoitusohjelman sekä kunnanvaltuuston hyväksymään Kirkkonummen maankäytön kehityskuvaan 2040 ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitel- maan 2050 (MASU 2050). Kaava-alue liittyy Sundsbergiin suunniteltuun lähipal- velukeskukseen ja on osa MASU 2050 –suunnitelmassa osoitettua ensisijaisesti kehitettävää vyöhykettä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Sarvvikinliittymän länsipuolelle on osoitettu taajamatoimintojen alue sekä pois- tettu aiempi virkistuskäyttömerkintä. Lisäksi ks. lausunto 1.
9.2
Luonnoksessa on esitetty havainnemateriaalissa kaarevia linjakkaita rakennuksia. Valitettavan usein toteutusvaiheessa kunnianhimoiset hankkeet latistuvat kovin ta- vanomaisiksi.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi. Kaavalla pyritään edistämään laadukkaan ja omaleimaisen arkkitehtuurin toteutumista. Kaavan ehdotusvaiheessa laaditaan suunnitteluoh- jeet, joissa täsmennetään rakentamisen laatutasoon liittyvät tavoitteet.
9.3
AH asumista palveleva yhteiskäyttöinen rakennus kaipaa tarkempaa määräystä.
Kaavoittajan vastine:
Kaavaluonnosta muutetaan siten, että kaavaehdotukseen tarkennetaan AH - kaavamääräystä osoittamalla sitä käyttävien korttelialueiden numerot (2251,2252).
9.4
Ympäristöstä johtuvia häiriöitä (liikennemelu) on varsin suppeasti selvitetty. Riittääkö kaavamääräyksissä esitetyt dB-arvot saavuttamaan VN melutason ohjearvot aiem- paa huomattavasti korkeammassa rakentamisessa?
Kaavoittajan vastine:
Luonnosvaiheessa laadittua meluselvitystä päivitetään ehdotusvaiheessa kort- telisuunnitelmien tarkentuessa. Rakennusten julkisivuja ja piha-alueita koske- vat ohjearvot huomioidaan kaavamääräyksissä selvitysten perusteella.
9.5
Autopaikkojen vähimmäismäärä ei vastaa autoistumista eikä huoneistokohtaista au- topaikkaa ole vaadittu. Pysäköintialueiden riittämättömyyttä ei ole myöskään korvattu pyöräpaikoilla, joita on määrätty vain yksi yhtä asuntoa kohden.
Kaavoittajan vastine:
Autopaikkojen osalta noudatetaan Yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksen 19.1.2017 (§ 3) mukaista mitoitusperustetta (1 ap/90 k-m², kuitenkin vähintään 0,8 ap/asunto). Pyöräpaikkojen mitoitusperuste on 1 pp/asunto.
9.6
”Tonteille on vältettävä tarpeettomia leikkauksia ja täyttöjä” on sanamuodoiltaan liian yleispiirteinen lause.
Kaavoittajan vastine:
Kaavaehdotusvaiheessa on laadittu kortteleita 2251, 2253 ja 2253 koskeva lä- hiympäristön suunnitteluohje (lähiympäristö- ja rakennustapaohje), jossa täs- mennetään ja havainnollistetaan asemakaavan määräyksiä.
9.7
Tukimuurien käyttöä tulee aina välttää. Niiden sijasta tulee suosia maltillisesti teras- soituja pengerryksiä.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi.
9.8
Asemakaavamääräyksissä velvoitetaan vierekkäiset rakennukset toisistaan poik- keavaksi väriltään tai värisävyltään. Tämä kaipaa ohjaavampaa määrittelyä.
Kaavoittajan vastine:
Kaavaehdotusvaiheessa laaditussa suunnitteluohjeessa (lähiympäristö- ja ra- kennustapaohje) julkisivuväritystä koskevia kaavamääräyksiä täsmennetään.
9.9
Hulevesien käsittelyratkaisu, mitoitus ja menetelmät kuuluu asemakaavassa ratkais- tavaksi.
Kaavoittajan vastine:
Hulevesien käsittelyn periaatteet ja mitoitusperusteet esitetään ehdotusvai- heessa laadittavassa vesihuollon yleissuunnitelmassa. Tämän perusteella täs- mennetään asemakaavan merkinnät ja määräykset sekä laaditaan lähiympäris- tön suunnitteluohjeet. Lopulliset tontti- tai korttelikohtaiset hulevesisuunnitel- mat laaditaan kunkin hankkeen rakennuslupamenettelyn yhteydessä.
10. Liikuntalautakunta 6.10.2016
Uimarantojen käyttöönotosta vastaa ja päättää liikuntalautakunta. Virallisen yleisen uimarannan perustaminen edellyttää rakennus- ja kunnostustoimenpiteitä. Lisäksi yl- läpitoon ja viranomaistoimintaan liittyvät toimenpiteet tulee huomioida liikuntalauta- kunnan käyttömäärärahoissa. Kaavan jatkokäsittelyssä tulee edelleen huomioida alueen virkistysmahdollisuudet ja kevyen liikenteen väylien yhteneväisyydet.
Kaavoittajan vastine: Merkitään tiedoksi.
11. Sivistyslautakunta 30.10.2016
Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi.
12. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 4.11.2016
Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi.
13. Svenska förskoleverksamhets- och utbildingsnämden 7.11.2016
Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen.
Kaavoittajan vastine: Merkitään tiedoksi.
14. Vesihuoltolaitos 23.11.2016
14.1
Kaavatyön yhteydessä on laadittava myös vesihuollon yleissuunnitelma, ei ainoas- taan hulevesien hallintasuunnitelmaa (2.3.7). Asia on todettu oikein kohdassa 5.1.
Kaavoittajan vastine:
Kaavaluonnoksen selostuksen kohtaan 2.3.7. on korjattu maininta vesihuollon yleissuunnitelmasta
14.2
Alueen läpi kulkee siirtoviemärin lisäksi myös siirtovesijohto (korjaus kohtaan 2.2.3 Tekninen huolto).
Kaavoittajan vastine:
Kaavaluonnoksen selostukseen on lisätty maininta siirtovesijohdosta.
14.3
Sekä Sarvvikinportin länsiosan että Riistametsän kaava-alueen toteutus edellyttää vesihuollon rakentamista Sarvvikin asemakaavan muutosalueella, luultavasti YO- tontille saakka (toisin kuin mainittu kohdissa 4.2 Kunnallistekniikka ja vesihuolto ja
4.4.1 Tekninen huolto).
Kaavoittajan vastine:
Korjataan maininta vesihuollon rakentamisesta kaavaluonnoksen selostuksen kohtiin 4.2 ja 4.4.1.
14.4
Riistametsän alueen hulevesien hallinta edellyttää rakenteita Sarvvikinportin alueella. Sarvvikinportin kaavaan on tehtävä riittävät aluevaraukset. Hulevesisuunnitelmassa ja kaavamääräyksistä on käytävä selvästi ja yksiselitteisesti ilmi hulevesien viivytys- tai imeytysvelvollisuus tonteilla.
Kaavoittajan vastine:
Vesihuollon yleissuunnitelma laaditaan yhtenäisenä kokonaisuutena Sarvvikin- portin ja Riistametsän osalta. Kaavassa määrätään, että tonteilla kertyvät hule- vedet lähtökohtaisesti käsitellään tonteilla.
14.5
Sarvvikin kaava-alueen muutoksista vesihuoltolaitos toteaa:
- KHL-alueen halki kulkee siirtovesijohto ja –viemäri.
- AO-tonttien muuttaminen AK-tonteiksi edellyttää Sarvvikin vesihuollon kapasiteetin tarkistamista.
Kaavoittajan vastine:
Siirtovesijohto ja –viemärin varaus on osoitettu KHL-alueelle. Vesihuoltokapasi- teetti tarkistetaan vesihuollon yleissuunnitelmassa. AO-tontteja ei ole tarkoitus muuttaa AK-tonteiksi, vaan kyse on jo lainvoimaisessa asemakaavassa olevien A-tonttien käyttötarkoituksen täsmentämisestä AK-tonteiksi.
14.6
Lähiuimapaikan vedenlaadun kannalta voisi olla parempi sijoittaa uimapaikka ja hule- vesiuoman purkukohta hieman erille toisistaan.
Kaavoittajan vastine:
Uimapaikan sijaintia tarkistetaan kaavaluonnoksessa esitetystä.
14.7
Vesihuollon ja huleveden yleissuunnitelma olisi tarkoituksenmukaista laatia yhtä aikaa Riistametsän yleissuunnittelun kanssa. Koko aluetta ei ole otettu huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2013), mutta verkoston kapasiteetti riittää ve- sihuollon toteutukseen alueelle. Vesihuoltolaitos osallistuu yleissuunnittelun ohjauk- seen.
Kaavoittajan vastine:
Ks. vastine kohtaan 14.4.
15. Kirkkonummen kunnan Ympäristönsuojelu, 18.11.2016
15.1
Ympäristönsuojeluyksikkö esittää täydennettäväksi kaavaselostuksen kohtaa Luon- nonarvot maininnalla alueelle asemakaavoitusta varten laadituista luontoselvityksistä. Esitetään, että luontoselvityksessä todetut luonnon arvoalueet osoitetaan asemakaa- vassa luo -merkinnällä.
Kaavoittajan vastine:
Täydennetään kaavaluonnoksen selostusta ja lisätään kaavaehdotukseen luo - merkinnät.
15.2
Esitetään, että liito-oravaselvitystä täsmennetään ja täydennetään. Ympäristönsuoje- luyksikkö on marraskuussa 2016 toimittanut liito-oravaselvityksen tekijälle kommentit selvityksen täsmentämiseksi ja täydentämiseksi.
Kaavoittajan vastine:
Selvityksen laatija on täydentänyt liito-oravaselvitystä kunnan Ympäristönsuo- jelun toimittaman ohjeistuksen mukaisesti.
15.3
Esitetään, että EV -varaukseen Riistasillan kohdalla liitetään eko-merkintä määräyk- sellä, että alueen hoitotoimenpiteillä ei saa heikentää alueen toimivuutta ekologisena yhteytenä.
Kaavoittajan vastine:
Kaavaehdotukseen täydennetään EV-merkintää Riistasillan kohdalla /eko - kaavamerkinnällä ja siihen liittyvällä kaavamääräyksellä ”Alueen kautta kulke- van maakunnallisesti merkittävän ekologisen käytävän osa. Alueen kasvillisuut- ta ja maastoa tulee käsitellä hoitotoimenpiteiden yhteydessä siten, että se vah- vistaa ekologisen käytävän toimivuutta.”
15.4
Esitetään, että uimapaikan rakennusalaan liitetään kaavamääräys rakennusalan käyt- tötarkoituksesta.
Kaavoittajan vastine:
Rakennusalan käyttötarkoitukseksi osoitetaan hr (huoltorakennusten raken- nusala), mikä sallii sen käyttämisen toimintaa palvelevana huoltorakennuksena.
15.5
Esitetään, että kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä tehdään tarkempi hulevesi- tarkastelu ja hulevesien hallintasuunnitelma, jossa kiinnitetään erityistä huomiota Finnträsk-järven kuormitusalttiuteen. Suunnitelmassa tulisi käsitellä imeytys- ja viivy- tysrakenteet ja kaavaan tulisi laittaa niitä koskevat määräykset.
Kaavoittajan vastine:
Asemakaavan yhteydessä laadittavan vesihuollon yleissuunnitelmassa esite- tään hulevesien hallintaperiaatteet ja hulevesijärjestelmän mitoitus kortteli- ja yleisille alueille. Nämä huomioidaan kaavaehdotuksen merkinnöissä ja määrä- yksissä ja ehdotusvaiheessa laadittavassa lähiympäristön suunnitteluohjeessa.
15.6
Esitetään, että kaavaselostukseen lisätään tarkastelu kaava-alueen ilmanlaadusta sekä siitä, miten AK- ja YO -varausten rakennusalat sijoittuvat suhteessa Uudenmaan ELY -keskuksen oppaassa esitettyihin minimi- ja suositusetäisyyksiin. Näitä etäisyyk- siä on syytä noudattaa kaavassa.
Kaavoittajan vastine:
Selostuksen vaikutusarviointia täydennetään ilmanlaadun etäisyystarkastelulla.
15.7
Olisi syytä laatia koko Sundsbergin alueen käsittävä osayleiskaava.
Kaavoittajan vastine: Merkitään tiedoksi.
16. Nimistötoimikunta 7.11.2016
Nimistötoimikunta päätti lausuntonaan, että kaavaselostukseen lisätään nimistöä kä- sittelevä osuus, joka sisältää myös aiemmissa käsittelyvaiheissa kaava-alueella hy- väksytyt nimet. Kaavanimistö toteutetaan siten, että kaikille osoitekohteille muodos- tuu asianmukainen osoitenimi.
Ehdotetut nimet:
1. Sarvvikin puistotie – Sarvviksalleén
2. Finnträskinreuna – Finnträskkanten
3. Finnbyntie – Finnbyvägen
4. Metsätähdentie – Skogsstjärnsvägen
5. Sinikellontie – Blåklocksvägen
6. Kurjenmiekankuja – Irisgränden
7. a) Kurjenmiekanpiha – Irisgården
b) Kurjenjalanpiha – Kråkklövergården
8. Kurjenpolvenpiha – Midsommarblomstergården
9. Heinäkedonpolku – Hövallstigen
10. a) Metsätähdenpolku – Skogstjärnavägen
b) Metsäniitynkuja – Skogsängsgränden
11. Metsätähdenaukio – Slpgstjärngläntan
12. Sinikellonaukio – Blåklocksgläntan
13. Heinäkedontie – Hovallsvägen
14. Finnträskinpuisto – Finnträskparken
15. Kurjenmiekanpolku - Irisstigen
Kaavoittajan vastine:
Kaavaluonnosta muutetaan nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti. Lisätään nimistöä käsittelevä osuus kaavaluonnoksen selostukseen ja lisätään kaavaeh- dotukseen esitetty nimistö.
Korttelijaon muutokset vuoksi kaavaluonnoksen asuinkortteli 2253 AK yhdistyy kortteliin 2252 AK ja niiden välissä ollut katualue poistetaan. Tämän johdosta em. nimistöluettelosta vaille käyttöä jäävät Kurjenmiekankuja sekä korttelin 2253 AK sisäinen yhteys ja osoitenimi kaavaluonnosta varten laaditusta luette- losta.
17. Vanhusneuvosto 4.11.2016
Vanhusneuvosto toteaa suunnitelman olevan hyvä. Erityisen hyvä asia on se, että meluntorjunta on huomioitu suunnittelussa. Neuvosto toivoo alueelle esteettömiä asuntoja.
Kaavoittajan vastine: Merkitään tiedoksi.
18. Vammaisneuvosto 4.11.2016
Kaikessa uudisrakentamisessa tulee painottaa entistä enemmän elinkaariasumista ja esteetöntä elinympäristöä. Kevyen liikenteen väylien yhdistämisessä tulee huomioida katureunakivien kaadot ja kaltevuudet sekä liikuntaesteisten liikkumisen että näkö- vammaisten näkökulmasta. Korkeita tasoeroja tulee välttää ja kiinnittää huomiota pin- tamateriaaleihin ja värikontrasteihin. Valaistussuunnittelussa on kiinnitettävä huomio- ta mm. tilanväritykseen, valoisuuteen, valoisuuseroihin ja heijastumiseen. Levähdys- paikkoja on osoitettava alueelle riittävän tiheästi.
Rakennusten autopaikoista riittävä osa tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle. Lisäksi on osoitettava asuntojen läheisyyteen tilapäispysäköintipaikkoja, jotka helpottavat palvelukäyttäjän luona käyvää kotipalveluhenkilökuntaa. Kerrostaloihin tulee varata säilytystiloja ja latauspaikkoja sähköpyörätuoleille ja –mopoille.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi. Alueen maastonmuodot eivät ole esteettömyyden toteutu- misen kannalta erityisen haasteellisia. Korkeuserojen hallinnan periaatteet esi- tetään tarpeen mukaan lähiympäristön ja rakennustavan suunnitteluohjeessa, joka laaditaan ehdotusvaiheessa. Esteettömyyden detaljiratkaisut huomioidaan katualueiden ja korttelien toteutussuunnitelmissa. Inva -paikkoja ja vieraspaik- koja mitoitetaan vähintään kunnassa käytettävän suunnitteluohjeistuksen mu- kaisesti.
19. Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry 7.11.2016
19.1
Asemakaavaehdotus on yleiskaavan vastainen. Asiakirjoissa mainitut Helsingin seu- dun maankäyttösuunnitelma 2050 ja Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 eivät anna oikeutta poiketa lainvoimaisesta yleiskaavasta. Mikäli kaavaristiriidasta huolimatta ryhdytään laatimaan alueelle asuntorakentamista osoittava asemakaava, tulisi asuntorakentaminen siirtää kauemmaksi järven rannasta. Tämä turvaisi rannan säilymisen retkeily- ja ulkoilualueena.
Kaavoittajan vastine:
Asemakaavan laatiminen alueelle toteuttaa Kirkkonummen kunnan linjaamaa maankäyttöpolitiikkaa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Sarv- vikinportin kaavaluonnoksen asuinkorttelialueet on osoitettu taajamatoiminto- jen alueeksi ja virkistysaluemerkintä on poistettu. Uudenmaan liitto ja Uuden- maan ELY –keskus ovat luonnosvaiheen lausunnoissaan puoltaneet esitettyä maankäyttöratkaisua eivätkä ole edellyttäneet osayleiskaavan laatimista (ks. lausunnot 1. ja 2. edellä sekä vastineet niihin). Lisäksi ks. vastine Finnträskin suojeluyhdistyksen lausuntoon. Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavan laa- timisaikatauluun on otettu kantaa Kirkkonummen kaavoitusohjelmassa vuosille 2017-2021, jossa se on sijoitettu ns. alempaan odotuskoriin, eli alkavaksi aikai- sintaan vuoden 2021 jälkeen.
Rantavyöhykkeen käyttö myös jatkossa yleisenä ulkoilualueena on suunnitte- lussa nähty alueen selkeänä voimavarana. Kaavaratkaisulla pyritään paranta- maan alueen lähiulkoilun ja virkistyskäytön edellytyksiä huomioiden kasvava asukasmäärä. Rantavyöhykkeelle esitetty yleinen viheraluevaraus mahdollistaa hyvien lähiulkoilureittien rakentamisen. Reittien yleissuunnitelma ja maastoon sovittaminen laaditaan ehdotusvaiheen kuntateknisen yleissuunnittelun yhtey- dessä, jolloin korttelialueen rajoihin tehdään tarvittaessa tarkistuksia.
19.2
Yhdistys on huolissaan järven samentumisesta ja kalakannan heikkenemisestä. Kaa- vamääräyksissä tulisi ottaa huomioon rakennusaikainen vesien hallinta. Lisäksi jär- ven tuntumaan suunniteltu huoltoasema tuo riskejä matalalle järvelle. Luonnonaluei- den riittävä säilyminen vaatii laajempaa tarkastelua.
Kirkkonummen ympäristöyhdistys esittää, että alueelle tulisi viipymättä laatia osayleiskaava.
Kaavoittajan vastine:
Asemakaavoituksen lähtökohtana on, ettei uudella maankäytöllä ole heikentä- vää vaikutusta Finnträsk-järven vedenlaatuun. Kaavan ehdotusvaiheessa vesi- huollon yleissuunnitelma on pitkälti valmis, ja sen perusteella luonnosvaiheen
hulevesien hallintaa ja käsittelyä koskevia merkintöjä ja määräyksiä on täyden- netty. Kaavaan lisätään määräys rakentamisaikaisten hulevesien hallinnasta. Yleisille alueille sijoittuvat viivytysaltaat rakennetaan toteuttamisen ensimmäi- sessä vaiheessa, jolloin ne varmistavat osaltaan korttelien ja katujen rakennus- aikaisten hulevesivalumien käsittelyn.
Huoltoasematoiminta. Moottoritien pohjoispuolella kauppa palvelisi merkittä- västi heikommin Sarvvikin nykyisiä ja tulevia asukkaita. Eteläpuolella sijainti on myös liityntäliikenteeseen nähden edullinen. Huoltamoalueiden hulevesien kä- sittely perustuu viivytyspainanteisiin ja niitä tarvittaessa täydentäviin rakenteel- lisiin viivytysratkaisuihin. Toiminnan luonne edellyttää myös öljynerotuskaivo- jen toteuttamista.
Kaavaehdotuksen yhteydessä laaditussa vesihuollon yleissuunnitelmassa mi- toitetaan korttelikohtainen hulevesienkäsittelytarve, jonka lisäksi yleisille alueil- la toteutetaan nykyisten vesiuomien osalta hulevesijärjestelmä viivytysaltai- neen. Viivytysaltaiden toteuttaminen ensimmäisessä rakentamisvaiheessa varmistaa myös korttelien ja katujen rakentamisaikaisten hulevesien hallitun käsittelyn. Kaavaan lisätään määräys rakennusaikaisten hulevesien hallinta- suunnitelman esittämisestä rakennuslupaa haettaessa.
Luonnonalueiden riittävä tarkastelulaajuus ks. vastine 2.3. Kaavaselostusta ja vaikutusarviointia täydennetään laajentamalla viheryhteystarkastelua Jorvak- sen ja Inkllän osayleiskaava-alueelle. Kaavan yhteydessä laadittavassa lähiym- päristön suunnitteluohjeessa esitetään lisäksi keskeisten yleisten viheralueiden hoitoluokitukset huomioiden luonnonympäristön säilyttämistarpeet ja luonnon- arvot.
19.3
Ympäristöyhdistys katsoo, että kaavahanke ei tue Kirkkonummen tasapainoista kehi- tystä. Alue sijaitsee kaukana Masalan taajamasta ja palvelut haettaisiin pääosin Es- poon kauppakeskuksista. Myös päiväkodin/oppimiskeskuksen sijoittaminen kauas keskusta-alueista on yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta kyseenalainen ratkai- su. Nämä toiminnot tulisi lisäksi sijoittaa kauemmas moottoritiestä mahdollisten melu- ja hiukkaspäästöjen takia.
Kaavoittajan vastine:
Yhdyskuntarakenteen kehitys, ks. vastine kohtaan 19.1 sekä vastine 9. Lisäksi ks. vastine 2.1.
Oppimiskeskus -varauksen sijoittamisesta alueelle on päättänyt kunnan Sivis- tyslautakunta 2016 laaditun palveluverkkoselvityksen perusteella. Oppimiskes- kuksen rakentaminen tai piha-alueet ei sijoitu ilmanlaadulle annettujen suosi- tus- ja minimietäisyyksien kannalta kriittiselle alueelle (pohja-aineistona YTV:n ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuissa eri toiminnoille esite- tyt etäisyydet liikennemääriin nähden). Ehdotusvaiheessa päivitettävän melu- selvityksen perusteella tontin maankäyttöratkaisua tarkistetaan tarpeen mu- kaan.
19.4
Ympäristöyhdistys toteaa, että Finnträskin pohjoisranta tulisi jättää rakentamatta ja bensa-asema sijoittaa tarkoituksenmukaisempaan paikkaan esimerkiksi länsiväylän toiselle puolelle. Pohjoisranta tulee säästää suojaviheralueena.
Kaavoittajan vastine:
Korttelin, jolle mainittu bensa-asema (liikenneasema) voidaan sijoittaa, on osoi- tettu käyttötarkoitukseltaan kaavassa liike- ja huoltoasemarakennusten kortte- lialueeksi (KLH), joka mahdollistaa lähikaupan rakentamisen. Länsiväylän toi-
sella puolella korttelin palvelut olisivat Sarvvikin nykyisten ja tulevien asukkai- den kannalta heikosti saavutettavissa. Lisäksi esitetty sijainti on edullinen lii- tyntäpysäköintiin nähden. Ei muutosta kaavaluonnokseen.
Pohjoisrannan maankäyttö, ks. vastineet 19.1 ja 19.2.
19.5
Ympäristöyhdistys kiinnittää huomiota puutteelliseen liito-oravaselvitykseen.
Kaavoittajan vastine:
Liito-oravaselvitys on täydennetty kunnan ympäristönsuojeluyksikön selvittä- jälle välittämien ohjeiden mukaisesti, ks. kunnan ympäristönsuojeluyksikön lausunto ja vastine. Täydennyksillä ei ole vaikutusta kaavaratkaisuun eikä siten aiheuta muutosta kaavaluonnokseen.
19.6
Luontoselvityksessä esitetyt luonnonarvoalueet tulee merkitä kaavaan luo- merkinnäl- lä.
Kaavoittajan vastine:
Luonnonalueet merkitään kaavaehdotukseen luo –merkinnällä, lisäksi ks. vas- tine 15.
20. Finnträskin suojeluyhdistys 2.11.2016
20.1
Yhteenveto
Finnträskin suojeluyhdistys katsoo, että EKE-yhtiöiden omistamilla alueilla on mah- dollista hyväksyä yleiskaavasta poikkeava rakentaminen siten, että kaava-alueen AP- alueen rakentaminen siirretään ympäristönsuojelullisista ja logistisista syistä Sunds- bergin risteyksen tuntumaan. Yhdistys katsoo, että rakentaminen uimarannan ja Sundsbergin risteyksen alueella tulee sijoittaa kauemmaksi rannasta kuin suunnitel- massa; tontit vähintään 75 m, rakennukset 100 m rannasta. (korttelialueet 2252 ja 2253). Korttelialueelle 2251 ei tulisi sijoittaa lainkaan kerrostalorakentamista, sillä se on yleiskaavan, alueen ympäristöarvojen, asukkaiden oikeuksien sekä maanomista- jien tasavertaisen kohtelun vastaista. Rakentamisen kokonaismäärää tulee vähentää yleiskaavan AP-alueille salliman määrän mukaiseksi. Kerrostalojen korkeus saisi olla rannan tuntumassa korkeintaan 3-4 kerrosta, siten että kerroskorkeus laskee rantaa kohti. Lähellä Sundsbergin risteystä voitaisiin sallia yksi 6-kerroksinen rakennus.
Alueelle suunniteltu huoltamo- ja kaupparakennus on järven ympäristön kannalta on- gelmallisessa paikassa. Tulisi tutkia sen sijoittamista moottoritien toiselle puolelle Riistametsän alueelle tai Sarvvikin kaavan muutosalueelle, joissa se ei muodostaisi riskiä järvelle.
Kaavoittajan vastine:
Alueelle sijoittuvalla asuntorakentamisen määrällä pyritään toteuttamaan kun- nanvaltuuston hyväksymän MAL-sopimuksen tavoitteita. Lisäksi alueen maan- käyttö toteuttaa Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU 2050) tavoitteita. MASU -suunnitelmassa kaavoitettava alue kuuluu ensisijaisesti kehi- tettävään vyöhykkeeseen. Rakentaminen sijoittuu myös Kirkkonummen kehi- tyskuvassa 2040 osoitetun Sundsbergin palvelukeskuksen vaikutuspiiriin. Uu- denmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Sarvvikinportin asuinkortteli- alueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maankäytön tehostuminen
moottoritien liittymäaluetta kohti on yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen hyödyntämisen kannalta tarkoituksenmukaisinta.
Maankäytön tehostuminen ja toteutuminen kerrostalorakentamisena koskee Sarvvikinportin lisäksi voimassa olevan Sarvvikin asemakaavan länsiosan asuinkortteleita. Kaavamuutoskorttelien ja Sarvvikinportin uusien korttelien asukasmäärä on pyritty mitoittamaan riittäväksi edistämään lähipalvelujen (ku- ten esimerkiksi lähikauppa) toteutumista alueelle. Voimassa olevan yleiskaavan AP –aluetta vastaavalla mitoituksella Sarvvikinportin asukasmäärä jäisi selke- ästi pienemmäksi, eikä vastaisi kunnan maankäytölle asettamia tavoitteita eikä mahdollistaisi lähikaupan kannattavuutta.
Huoltamo- ja kaupparakennusta koskevat asiat, ks. vastine 19.
20.2
Tausta ja nykytilanne
Kaavaluonnoksen teksti on paikoin vaikeaselkoista. Osassa karttakuvia on rajausvir- heitä. Kaava-alueen länsiosan liikennejärjestelyt ja luonnonarvoltaan suojeltava met- säympäristö on jäänyt huomiotta.
Kaavoittajan vastine:
Kaavaluonnoksen selostuksen kartta-aineisto tarkistetaan sekä kuvataan lii- kenneverkon liittyminen länsipuoleiseen maankäyttöön. Ekologisesti merkittä- vä metsävyöhyke osoitetaan /eko -kaavamerkinnällä ja siihen liittyvällä kaava- määräyksellä ”Alueen kautta kulkevan maakunnallisesti merkittävän ekologisen käytävän osa. Alueen kasvillisuutta ja maastoa tulee käsitellä hoitotoimenpitei- den yhteydessä siten, että se vahvistaa ekologisen käytävän toimivuutta.”
Lisäksi ks. vastine 2.3.
20.3
Muutosesitykset ja kommentit kaavasuunnitelmaan ja kaavaselostukseen Seuraavassa tiivistelmä lausunnosta, lausunto kokonaisuudessaan erillisenä liitteenä
Alueen yleiskuvaus
Olemassa olevien asuinkiinteistöjen yksilöinti selostuksessa.
Kaavoittajan vastine:
ks. vastine 5.
Luonnonympäristö
Selostuksessa ei kuvata sitä muutosta, jonka moottoritien rakentaminen ja Sarvvikin kuntatekniikan rakentaminen on aiheuttanut järven tilaan. Myös kalakannan heiken- tyminen on todettu 2016 yhdistyksen ja ELY –keskuksen yhteisessä koekalastukses- sa. Yhdistys vaatii, että järvi suojataan haitallisilta valumilta rakentamisen aikana ja pysyvissä järjestelyissä.
Kaavoittajan vastine:
Täydennetään selostuksen kuvausta Finträskin vedenlaadusta ja kalakannasta. Finnträsk-järven vedenlaatu, ks. vastineet 15 ja 19.
Luonnonarvot
Kaava-alueen läntisin haara rajautuu yhteen Etelä-Suomen parhaiten säilyneistä vanhoista metsistä, jonka suojeluarvot tulee ottaa huomioon, vaikka metsä ei suu- rimmalta osaltaan kuulu kaava-alueeseen. Kaavoituksen yhteydessä rakennettavat tiet tulisi tehdä jo rakennetun väylän Y17J ja moottoritien väliin.
Kaavoittajan vastine:
Asemakaavaselostuksessa on täsmennetty kaava-alueen läntisimmän haaran merkitystä osana Porkkalanniemeä ja Kirkkonummen keskiosien viheralueita yhdistävää, maakunnallisesti merkittävää ekologista väylää ja esitetty asema- kaava-alueen suhde Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan suojelualueisiin. Ase- makaavan osalta alue on osoitettu EV/eko –merkinnällä. Kaava-alueelta Inkilän- portin suuntaan esitetty katuyhteys perustuu Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaa- vaan ja on linjattu nykyisen yksityistien mukaisesti. Katuyhteys tulee palvele- maan seudullisena pyöräily-yhteytenä ja samalla toimimaan kaava-alueen län- sipuolella sijaitsevien pientalokiinteistöjen ajoyhteytenä. Lisäksi ks. vastine 20.2.
Rakennettu ympäristö
Mikäli alue on osa Kirkkonummen tärkeintä kasvuvyöhykettä, tulee kunnan laatia alu- eelle yleiskaava tai osayleiskaava, jotta alueen asukkaat voivat huomioida alueen tu- levan maankäytön.
Liikenne: alueella kulkeva yksityistie tulee suunnitella toiminnalliseksi siten, että alu- een asukkaiden tavanomainen liikenne ja alueen läpi kulkeva kevyt liikenne ja virkis- tysliikenne toimivat turvallisesti.
Kaavoittajan vastine:
Suhde ylempiin kaavatasoihin, ks. vastine kohtaan 20.1 sekä vastineet 9 ja 19. Lisäksi Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELY –keskus ovat puoltaneet lausun- noissaan kaavaratkaisua eivätkö ole edellyttäneet osayleiskaavan laatimista alueelle.
Maakuntakaavat
4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa alueella oleva seudullinen virkistysaluemerkin- tä on poistettu. Yhdistys on ottanut kantaa merkinnän säilyttämisen puolesta.
Kaavoittajan vastine:
Ks. vastine 2.1.
Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050
Sarvvikinportin alue (siltä osin kuin se on yleiskaavassa virkistysaluetta ja kaavaluon- noksessa uudelle rakentamiselle suurelta osin varattua) jää seudullisten vyöhykkei- den ulkopuolelle. XXXXx mukaan näiden alueiden kehittäminen on kunnan nykyisten suunnitelmien mukaista. Yhdistys lähtee siitä, että kunnan suunnitelmat ilmenevät voimassa olevassa yleiskaavassa.
Kaavoittajan vastine:
Maakäyttösuunnitelman yleispiirteiset aluevaraukset täsmentyvät tarkemmissa kaavoitusvaiheissa. Yleiskaavan laatimistarve, ks. vastine lausunnon kohtaan
20.1. ja kohta 20.3 (rakennettu ympäristö).
Kirkkonummen yleiskaava 2020
Selostuksen kuvassa 9 on väärä rajaus.
Kaavoittajan vastine:
Korjataan rajaus kaavaluonnoksen selostukseen.
Päätöksenteko, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Yhdistys katsoo, että yleiskaavan AP-alueen rakentamisen siirtäminen Sundsbergin risteystä lähemmäksi koskee vain EKE –yhtiöiden aluetta (257-483-2-11) ja vain si- ten, jolla rakentaminen tulee suunnitella vastaamaan yleiskaavan tavoitetta. Yhdistys
ei näe perusteita rakentaa muille tiloille (257-483-5-0 / 257-483-2-10) ja vastustaa tä- tä perustuen yleiskaavan ja maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun.
Kaavoittajan vastine:
Asemakaavoitusaloitteen on tehnyt EKE-Rakennus Oy ja kaavoitus on käynnis- tetty kunnan ja EKE-Rakennus Oy:n sekä Kirkkonummen Asunto Oy Ruusuran- nan välisellä sopimuksella. Tarkoituksenmukaisinta maankäyttöratkaisua on tutkittu nykyisistä kiinteistörajoista riippumatta.
Lähtökohtaiset tavoitteet
Kohdassa liikenne ja kunnallistekniikka tulee ottaa huomioon seudullisen pyöräreitin, kaava-alueen läpi kulkevan vakinaisen asutuksen liikenteen sekä virkistyskäytön lii- kenteen yhteen sovittaminen. Kevyt liikenne tulee turvallisuuden vuoksi erottaa auto- liikenteestä.
Xxxxxxxx asuinkorttelit kuvausta on syytä tarkentaa sijaintikuvauksen osalta.
Yhdistys vaatii, että kaikki rakentaminen on mitoitukseltaan sellaista, että se vastaa yleiskaavassa koko tälle alueelle varattua rakentamisen määrää. Alueen asukasmää- rää on vastaavasti laskettava. Korkeimpien rakennusten kerrosmäärän tulee olla 3-4 (risteysalueelle yksi 6 –kerroksinen rakennus mahdollinen). 150 metrin etäisyydellä rannasta minkään rakennuksen ei tule nousta puiden latvojen yläpuolelle.
Rakentaminen ja asukasmäärä on sovitettava ympäristön kestokykyyn. Järven ympä- rillä oleville suojelualueille ei ole syytä suunnata virkistyskäyttöä.
Asuinkortteli 2251 tulisi poistaa suunnitelmasta. Korttelien 2252 ja 2253 osalta tont- tien rajoja tulisi siirtää vähintään 75 metrin, mieluiten 100 metrin etäisyydelle rannas- ta, jotta virkistyskäyttöön jää riittävä, vapaa vyöhyke. Lähellä rantaa (em. etäisyydet) rakentamisen tulee olla matalampaa kuin puuston. Puustoa ei saa karsia ilman eri- tyistä lupaa.
Hulevesien hallinta: jo muutostöitä tehtäessä on rakennettava riittävät suojaukset ja estetään humuksen ja haitallisten aineiden kulkeutuminen järveen.
Kaavoittajan vastine:
Kaavan yhteydessä laadittavassa katuverkon yleissuunnitelmassa esitetään väylien liikennemuotojen varaukset.
Kaavaluonnoksen selostukseen tarkennetaan alueen nykytilan kuvausta.
Uuden rakentamisen määrä ja sijoittuminen, ks. vastine lausunnon kohtaan
19.1. sekä vastine 20.
Hulevesien rakennusaikainen hallinta, ks. vastineet 15 ja 19.
Kaavaluonnoksen vaikutukset
Esitetään asukasmäärän pienentäminen em. mukaisesti.
Liikenteen vaikutuksissa on huomioitava uuden liikenteen lisäksi alueen läpi kulkevan nykyisten asukkaiden liikenne. Jalankulun ja pyöräilyn osalta tulee esittää selkeä suunnitelma.
Nykyisen rakennuskannan paikantaminen em. mainitulla tavalla.
Esitetään huoltamon sijainnin siirtämistä kauemmaksi järvestä siihen kohdistuvan ris- kin vuoksi (vuotoriski / valumariski).
Kaavan yhteydessä laadittu liito-oravaselvitys ei vastaa viime vuosien runsaita ha- vaintoja. Selvitys on puutteellinen ja riittämätön.
Kaavoittajan vastine:
Asukasmäärän vähentämisen osalta, ks. vastine kohtaan 20.1.
Liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennetään ehdotusvaiheessa. Tavoite- tilanteessa nykyisten asukkaiden liikenne tulisi johtumaan Inkilänportin suun- taan. Katusuunnitelmissa huomioidaan eri liikennemuotojen tilavaraukset myös välivaiheet huomioiden. Kaavan suunnitelma-aineistona laaditaan esitys pyöräi- ly- ja jalankulun reittiyhteyksistä.
Nykyinen rakennuskanta ks. vastine 5. Huoltoasematoiminta, ks. vastine 19.1. Liito-oravaselvitys, ks. vastineet 15 ja 19.4.
21. Masalan asukasyhdistys ry 3.10.2016
21.1.
Asukasyhdistys pitää hyvänä, että asemakaava mahdollistaa kaivattua rantaraken- tamista Kirkkonummelle, ja että Sarvvikin, Sarvvikinkallion ja Sarvvikinportin asema- kaavojen yhteenlaskettu väestömäärä luo edellytykset lähikaupan sijoittumiselle Sarvvikinportin asemakaava-alueelle.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi.
21.2.
Onko alueen tuleva päivähoidon tarve otettu suunnitelmassa riittävästi huomioon?
Kaavoittajan vastine:
Päiväkoti voidaan toteuttaa asemakaavan YO -korttelialueelle varatun oppimis- keskuksen korttelialueelle. Korttelin sijainti Sarvvkin kaavamuutosalueella pe- rustuu 2016 laadittuun kunnan palveluverkkoselvitykseen, jossa Sarvvik on osoitettu yhdeksi mahdolliseksi sijaintipaikaksi opppimiskeskukselle.
21.3.
Luonto- ja maisema-arvojen huomioiminen sekä uimapaikan virallistaminen ovat hy- viä asioita.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi.
21.4.
Melunsuojaukseen ja mahdollisiin pienhiukkaspäästöihin on kiinnitettävä jo kaavoi- tusvaiheessa huomiota.
Kaavoittajan vastine:
Melu ja pienhiukkaset, ks. vastine 19.2.
22. Kyrkslätts Hembygdsförening r.f. 25.10.2016
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxxxx vievä tie on ilmeisesti kulkenut alueen läpi. Arviomme mukaan asemakaavamuutos voidaan toteuttaa ilman, että arvokkaita historiallisia jäännöksiä vahingoitetaan.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi. Selvityksen mukaan ei ole tiedossa.
23. Kyrklätts Natur och Miljö r.f. 4.11.2016
23.1.
Jokaisen asunnolla tulee olla avautuva ikkuna tai parveke kaakkoon hiljaisen sivun puolelle. Tämä on huomioitava myös suunnitelmassa ehdotetun pistetalon kohdalla. Melusuojana toimivien rakennusten väliin tulee rakentaa melukate, sillä muuten melu kulkeutuu rakennusten välisistä aukoista pihalle.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi. Asemakaavassa ei oteta kantaa talojen huoneistojärjeste- lyihin. Ne ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Kaavaehdotuksen yhteydessä tehdään meluselvityksen päivitys, jonka perusteella korttelialueita ja rakennuk- sia koskevat melumääräykset täsmennetään ja osoitetaan tarvittaessa melua torjuvien rakenteiden sijainnit.
23.2.
Yhdistys ei kannata tasakattoja, sillä ne eivät tuota viihtyisää asuinympäristöä. Katto- jen tulee olla sopivia aurinkopaneelien sijoittamiseen. Ulkonäöltään rakennusten tulee pyrkiä leikkisään ja pienimittakaavaiseen suomenruotsalaiseen tyyliin.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi.
23.3.
Yhdistys on huolissaan siitä, että alueelle, joka perustuu suurelta osin yksityisautoilul- le, rakennetaan lisää. Tämä ei noudata Suomen ja EU:n tavoitteita hiilidioksidipäästö- jen laskemiseksi.
Kaavoittajan vastine:
Merkitään tiedoksi.
Rakentaminen sijoittuu Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa ensisijai- sesti kehitettävälle vyöhykkeelle. Alue sijoittuu Kirkkonummen joukkoliikenteen kannalta parhaimman palvelutason alueelle. Huomioitavaa on myös Länsimet- ron jatkeen ulottuminen Kivenlahteen. Maankäytön kehittäminen parantaa tule- vaisuudessa edellytyksiä myös joukkoliikenteen palvelutason kehittämiseen.
MIELIPITEET
24. As Oy Lampilinna, 14.10.2016
24.1. As Oy Xxxxxxxxxx huomauttaa, ettei kaavaehdotuksesta käy selville, miten tie ja kevyen liikenteen väylä jatkuvat Inkilänportin kaava-alueella ja vaikuttavat sen maan- käyttöön. Oleellista on, että uudet kevyen liikenteen väylät muodostavat Inkilänran- nan aluetta palvelevien teiden kanssa kokonaisuuden, joka ei kohtuuttomasti haittaa riistan kulkumahdollisuuksia.
Kaavoittajan vastine:
Kaavaluonnoksen selostusta täydennetään laajemmalla esityksellä ja liikenne- verkon kaava-alueen liittymisestä Inkilänportin suuntaan. Suunnitelma- aineistoa täydennetään esityksellä jalankulun ja pyöräilyn reitistöstä.
24.2. Kaavan vaikutukset Finnträsk-järven tilaan huolestuttavat siihen kohdistuvan li- sääntyvän kuormituksen vuoksi. Järven pinnan vaihteluihin on saatava parannusta rehevöitymisen estämiseksi. Esitetään, että kunta selvittää nykyisen tilanteen perus- teellisesti, laatii suunnitelman järven tilan seuraamiseksi ja, että asiasta laaditaan muistio, joka liitetään osaksi lopullista kaavoitussuunnitelmaa.
Kaavoittajan vastine:
Vaikutus Finnträsk-järven tilaan ks. vastineet 14, 15, 19 ja 20. Järven tilaa seura- taan jo tällä hetkellä kunnan toimesta, Kirkkonummen järvitutkimuksen yhtey- dessä, jota on toteutettu jo vuosien ajan ja josta vastaa kunnan ympäristönsuo- jeluyksikkö. Seurannat toteutetaan joka toinen vuosi.
25. Mielipiteen antaja 1, 21.10.2016
Mielipiteen antaja vastustaa sitä, että kaavaluonnoksessa tilan Östergård alueelle on osoitettu EV-aluetta ja katsoo, että suunnitellun kerrostalorakentamisen tulee jatkua myös Östergårdin tilan alueelle ja suurin osa alueesta tulee osoittaa rakentamiseen. Xxxxxxxxxxx antaja haluaa myös huomauttaa, että tiejärjestelyt tulee suunnitella niin, että pääsy hänen tilalleen turvataan. Mielipiteen antaja pyytää muistutukseensa kirjal- lista vastausta.
Kaavoittajan vastine:
Asemakaava noudattaa voimassa olevaa Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaa, jossa osa ko. tilasta on osoitettu EV -alueeksi. Lisäksi kerrostalorakentamisen ulottaminen etäämmälle Sarvvikin liittymäalueesta ei ole nähty yhdyskuntara- kenteen kehityksen ja kunnan maankäyttötavoitteiden kannalta tarkoituksen- mukaiseksi. EV-alueen läpi osoitettu kulkuyhteys (pp/t) mahdollistaa sen varrel- la oleville kiinteistöille ajon.
26. Mielipiteen antaja 2 ja 10 muuta allekirjoittanutta, 3.11.2016
Mielipiteen allekirjoittaneet, asemakaavan vaikutuspiirin maanomistajat, esittävät en- sisijaisena vaatimuksenaan, että alueella noudatetaan voimassa olevaa yleiskaavaa. Maanomistajat vastustavat rakentamista virkistysalueelle Sarvvikinportin asemakaa- va-alueella, koska
26.1. se on yleiskaavan vastaista
Kaavoittajan vastine:
Kaavaluonnoksen suhde yleiskaavaan, ks. vastine 2.1.
26.2. Maanomistajat vastustavat rakentamista virkistysalueelle Sarvvikinportin ase- makaava-alueella, koska se
- loukkaa alueen muiden asukkaiden ja maanomistajien oikeuksia ja häiritsee näi- den kiinteistöjen yleiskaavan mukaista käyttöä
- on omiaan alentamaan alueen muiden asukkaiden ja maanomistajien kiinteistöjen arvoa
- loukkaa muiden maanomistajien yhdenvertaista kohtelua hallinto-oikeudellisen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti
- loukkaa muiden maanomistajien omaisuuden suojaa.
Huomionarvoista on, että kunta ei ole lainkaan aloittanut asemakaavoitusta Sarvvi- kinportin vastapäisten rantaan rajoittuvien kiinteistöjen omistajien mailla, vaikka ne ovat oikeusvaikutteisen yleiskaavan AP-aluetta. Allekirjoittaneet maanomistajat kriti- soivat, että kaavaprosessissa on mahdollisesti lähtökohtaisesti kyse yksityisen maanomistajan taloudellisen edun suosimisesta ja muiden alueen maanomistajien edun vastaisesta menettelystä.
Kaavoittajan vastine:
Maanomistajien oikeudet ja yhdenvertainen kohtelu. Asemakaavoitusaloitteen on tehnyt EKE Oy. Kaavoitus on käynnistetty kunnan ja EKE-Rakennus Oy:n sekä Kirkkonummen Asunto Oy Ruusurannan välisellä sopimuksella, kuten asemakaavahankkeissa pääsääntöisesti toimitaan, kun kyse on yksityisessä omistuksessa olevasta maasta. Lisäksi ennen kaavan hyväksymistä kunnan ja maanomistajien välillä tehdään maankäyttösopimus, jossa sovitaan kunnan ja maanomistajien välisistä kaavan toteuttamisen kustannuksista. Maankäyttöso- pimus perustuu MRL 12 a -lukuun.
26.3. Maanomistajat ovat huolissaan siitä, että kaavaluonnoksen mukainen massiivi- nen kerrostalorakentaminen ja asukasmäärän kasvu vaikuttavat haitallisesti alueen luontoarvoihin. Alueelle ei tulisi rakentaa alueen yleisilmeen vastaisesti kerrostalo- asumista vaan pitäytyä omakoti- ja rivitalovaltaisessa rakentamisessa. Rakentamisen määrää tulisi arvioida erityisesti Finnträsk-järven luontoarvojen näkökulmasta.
Kaavoittajan vastine:
Luonnonarvot. Kaavan yhteydessä laaditun luontoselvityksen perusteella tun- nistetut säilytettävät tai suojeltavat luonnonarvot on huomioitu asemakaavarat- kaisussa. Luonnonarvojen kannalta merkittävät alueet on osoitettu osaksi vi- heralueverkostoa ja huomioitu suojeluarvot kaavamääräyksin. Lisäksi kaava- alueelle laaditaan lähiympäristön suunnitteluohje, jossa annetaan yleisille vi- heralueille hoitoluokitukset. Asukasmäärän kasvusta koituva kulutuspaine huomioidaan rakentamalla selkeä kulkureitistö ja ohjaamalla virkistyskäyttö muualle kuin herkimmille alueille.
26.4.Maanomistajien tavoitteena kaava-alueen kehittämiseksi on, että rakentamisen kokonaismäärä on nykyisen yleiskaavan mukaista ja että rakentamisessa noudate- taan nykyistä yleisilmettä. Rannan ja kiinteistöjen väliin tulee jättää riittävä viheralue. Rakentaminen voidaan aloittaa 100 metrin päässä rannasta. Maanomistajat vastus- tavat erityisesti AK 2251 ja AH 2254 rakentamista. Myöskään huoltoasemaa tai vas- taava toimintaa ei tule lainkaan sijoittaa moottoritien eteläpuolelle.
Kaavoittajan vastine: