Tulopoliittinen sopimus vuosille 2005–2007

16.12.2004

Kannen kuva Xxxxxx Xxxxxxxx/Gorilla Painatus: Keili Oy

ISBN 951-714-235-8

Sisällysluettelo

Työllisyyttä, turvallisuutta ja ostovoimaa 4

Allekirjoituspöytäkirja 6

Tulopoliittinen sopimus vuosille 2005–2007 7

1 Lähtökohdat 7

2 Työ- ja virkaehtosopimusratkaisut 7

2.1 Sopimusten uudistaminen ja sopimuskausi 7

2.2 Palkantarkistukset 7

2.3 Alakohtaiset palkankorotus- ja neuvottelulausekkeet sekä

kehittämis- ja muut erityisjärjestelyt 11

2.4 Indeksiehto 11

2.5 Tarkastelulauseke 12

2.6 Matkakustannusten korvaukset 13

2.7 Xxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx 13

3 Jatkuva neuvottelumenettely 14

3.1 Jatkuvan neuvottelumenettelyn periaate 14

3.2 Sopimusalakohtaiset toimet paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämiseksi 14

4 Työelämän kehittäminen 16

5 Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen 16

6 Sopimuksen kattavuus, sitovuus ja voimaantulo 16

Liite 1: Työelämän kehittäminen 18

1 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 19

2 Harmaan talouden torjunta ja tilaajan vastuu 24

3 Henkilöstön edustajat 27

4 Sukupuolten välinen tasa-arvo 29

5 Työaikapankkijärjestelmät 30

6 Työaikatyöryhmän toimeksianto 31

7 Paikallisen sopimisen tutkimushanke 31

Liite 2: Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen 32

1 Henkilöstön kehittäminen 33

2 Ammattitutkintostipendi 34

3 Esitykset valtiovallalle 34

3.1 Aikuiskoulutuksen määrärahat 34

3.2. Oppisopimuskoulutus 35

3.3 Nuorten ammatillisiin tutkintoihin sisältyvät näytöt 35

3.4 Aikuisten näyttötutkintojärjestelmä 35

3.5 Nuorten koulutuspaikat ja työpajatoiminta 36

3.6 Korkeakoulujen voimavarojen suuntaaminen 36

3.7 Yksilöllisten eläkevakuutusten käyttö koulutukseen 36

Liite 3: Vahvistusilmoitus 37

Hallituksen kannanotto 29.11.2004 saavutettuun tulopoliittista

sopimusta vuosille 2005–2007 koskevaan neuvottelutulokseen 38

Graafit 42

TYÖLLISYYTTÄ, TURVALLISUUTTA JA OSTOVOIMAA

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu vuosille 2005–2007 on syntynyt. Kaksi ja puolivuo- tisen sopimuksen syntyminen merkitsee myös samalla historiallisesti ainutkertaista lähes seitsemän vuoden yhtäjaksoista tupokautta. Tulokierroksella sopimusyhteiskun- nan toimintamalli osoitti elinvoimaisuutensa ja vastuunkantokykynsä. Ratkaisu tuo epävarmaan talouskehitykseen vakautta ja tukee osaltaan työllisyyttä. Palkansaajille se luo turvallisuutta ja parempaa ostovoimaa.

Tulokierros poikkesi edellisistä siinä, että työnantajat neuvottelivat ensimmäistä kertaa uuden EK:n johdolla. Palkansaajaliikkeen yhteistyö toimi varsin asiallisesti; SAK:n ja STTK:n yhteistyö sai tällä kierroksella laadullisesti uusia ulottuvuuksia.

Syntynyt tuloratkaisu tukee työllisyyttä vakauttamalla talouskehitystä ja lisäämällä sen ennustettavuutta. Ratkaisun osaksi liitettävät, pienituloisiin painottuvat veroke- vennykset lisäävät merkittävästi palkansaajien ostovoimaa ja kotimaista kysyntää. Investointipaketti liikennehankkeineen luo edellytyksiä elinkeinotoiminnalle ja sitä kautta parantaa työllisyyttä.

Palkkaratkaisun solidaarisuudesta käytiin ankara vääntö. Työnantaja lähti neuvotte- luihin aikomuksenaan kasvattaa tuntuvasti palkkaeroja. Toteutunut palkkaratkaisu sisältää kuitenkin molemmille vuosille solidaarisuuselementin. Yleiskorotus perustuu ensimmäisenä vuonna ns. sekalinjaan. Toisena vuonna yleiskorotus on prosenttipoh- jainen, mutta sitä täydentää alan naisvaltaisuuden ja matalapalkkaisuuden mukaan määräytyvä tasa-arvoerä. Liittoerä antaa mahdollisuuksia alakohtaiseen soveltami- seen. Ratkaisuun ei sisälly työnantajien vaatimaa ohi liittojen jaettavaa yrityskohtaista erää, vaan liitto-osapuolet voivat halutessaan sopia liittoerän tai sen osan jakamisesta yritystasolla.

Ostovoimaratkaisun ohella tuloratkaisuun sisältyy mittava laatupaketti. Muutos- turvaratkaisu parantaa olennaisella tavalla irtisanottujen asemaa. Työnantajan on jatkossa neuvoteltava yhdessä henkilöstön edustajien kanssa toimintasuunnitelmasta irtisanottavien nopean uudelleentyöllistymisen tukemiseksi. Oikeus henkilökohtai- seen työllistymisohjelmaan syntyy jo kolmen vuoden työhistorialla. Oikeuden piirissä ovat myös vähintään kolmen vuoden määräaikaisessa työsuhteessa tai määräaikais- ten työsuhteiden ketjussa samalle työnantajalle työskennelleet pätkätyöntekijät.

Työntekijällä on oikeus osallistua työllistymisohjelmaan liittyviin toimenpiteisiin jo irtisanomisaikana.

Muutosturvapakettiin sisältyy merkittävä työttömyysturvauudistus uuden ylenemä- portaan muodossa. Työttömäksi jäävän, uudelleensijoitusohjelmaan osallistuvan on mahdollista saada ansiosidonnaisen työttömyysturvan päälle erityistä työllistymistu- kea. Työllistymistukea voi saada jopa 185 päivän ajalta. Vähintään 20 vuotta työelä- mässä ollut säilyttää edelleen myös oikeutensa viime tuloratkaisussa sovittuun 150 päivän ylenemäportaaseen eli erorahalisään, ja voi näin saada korkeampaa ansiotur- vaa enimmillään jopa 335 päivältä.

Muutosturvan ohella myös toinen SAK:n kärkitavoite, tilaajan vastuun lisääminen, toteutuu tuloratkaisussa. Tilaajanvastuuta lisätään sekä sopimusteitse että kolmikan- taisesti valmisteltavin lainsäädäntömuutoksin. Julkisia hankintoja koskevassa lainsää- däntöuudistuksessa myös työehtokysymykset otetaan huomioon ILO:n sopimusten pohjalta. Keskusrikospoliisin valvontayksikkö vakinaistetaan ja viranomaisyhteistyö- tä harmaan talouden torjumiseksi tiivistetään.

Neuvottelutulokseen sisältyy myös kirjaus työmarkkinajärjestöjen kanneoikeudesta. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja selvittämään perustetaan kolmikantainen työryhmä, joka selvittää mm. EU-maiden lainsäädäntöä ja samalla myös kokemuksia järjestöjen kanneoikeudesta. Tämän selvityksen perusteella arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet.

Luottamushenkilöiden (mm. luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen) asema yhdenmukaistetaan eri sopimusalojen sisällä sopimuskauden aikana siten, että pe- rusteettomat erot koulutusmahdollisuuksissa, ajankäytössä ja korvauksissa poistuvat. Kaikilla luottamushenkilöillä on jatkossa oikeus minimikorvaukseen. Myös luotta- mushenkilöiden tiedonsaantimahdollisuuksia pyritään sopimuskaudella parantamaan ja koulutusmahdollisuuksia laajennetaan.

Järjestöt pääsivät tuloratkaisussa myös yhteisymmärrykseen liitto-osapuolten roolia korostaen toteutettavasta paikallisen yhteistyön kehittämisestä. Paikallisen yhteistyön kehittämistä koskevissa kirjauksissa on pyritty vastaamaan sekä työnantajien että palkansaajien paikalliseen sopimiseen ja paikallisen yhteistyön kehittämiseen liitty- viin tarpeisiin. Tarkoituksena on, että liitto-osapuolet pohtivat sopimuskauden aikana toimenpiteitä mm. työllisyyden ja tuottavuuden kehittämiseksi.

Kaksi ja puolivuotisella kokonaisratkaisulla on suuri merkitys talouden vakauttajana globaalitalouden epävarmoissa oloissa. Kokonaisratkaisu tukee yhteiskunnan oikeu- denmukaisuutta ja palkansaajien turvallisuutta muutosten keskellä.

Sopimuksen päättyminen ajoittuu yhteiskunnallisesti mielenkiintoiseen ajankohtaan: syksyyn 2007. Maassa on tuolloin vast’ikään pidetty eduskuntavaalit, uuden hallituk- sen ohjelmallinen linja on tiedossa ja seuraavan vuoden budjettiratkaisut käsillä.

Xxxxx Xxxxxxxxx Puheenjohtaja SAK

Tulopoliittinen sopimus vuosille 2005–2007

Allekirjoittaneet järjestöt ovat tänään yhteisesti todenneet, että työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa on solmittu sopimukset allekirjoittajajär- jestöjen 29.11.2004 saavuttaman neuvottelutuloksen mukaisesti. Osapuolet vahvistavat edellä mainitun oheisen neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005–2007.

Helsingissä 16.12.2004

NEUVOTTELUTULOS TULOPOLIITTISEKSI SOPIMUKSEKSI VUOSILLE 2005–2007

LÄHTÖKOHDAT

Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoi- man suotuisaa kehitystä.

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUSRATKAISUT

2.1

Sopimusten uudistaminen ja sopimuskausi

Voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskaudesta riippu- matta ne lakkaavat olemasta voimassa 15.2.2005 ja ne uudistetaan jäljem- pänä mainituin muutoksin edellyttäen, että sopijaosapuolet tekevät tämän neuvottelutuloksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset. Uusien työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on 16.2.2005–30.9.2007.

Mikäli aiemmin solmittu alakohtainen sopimus on sovittu päättymään vuonna 2005 myöhemmin kuin 15.2., päättyy se vastaavan ajan kuluttua 30.9.2007 jälkeen. *

2.2

Palkantarkistukset VUOSI 2005

2.2.1

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2005 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 18 senttiä tunnilta tai 30,06 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 1,9 prosenttia.

* Ellei alakohtaisesti toisin sovita, ks. erillinen pöytäkirja.

2.2.2

Liittoerä

Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yleiskorotusajankohdasta lukien 0,6 prosentin suuruisella sopimusalakohtaisella liittoerällä.

Työ- ja virkaehtosopimusosapuolet voivat sopia, että liittoerä tai osa siitä siirretään paikalliseksi yritys-, virasto-, kunta- tai toimipaikkakohtaiseksi eräksi. Paikalliseksi siirretyn erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.

Liittoerän ja paikallisen erän käyttöajankohta voidaan sopia siirrettäväksi. Siirrot eivät kuitenkaan suurenna käytettävissä olevaa erää. Mikäli erän käyttöajankohta siirretään, voidaan samalla sopia siirron korvaamisesta siirtoa vastaavalla kertaluontoisesti maksettavalla erällä.

Mikäli liittoerän käytöstä ei sovita, maksetaan se prosenttimääräisenä yleiskorotuksena.

2.2.3

Ohjepalkat

Yksityisen sektorin työehtosopimusten ohje- ja taulukkopalkkoja korote- taan 1.3.2005 lukien kullakin sopimusalalla sen yleiskorotusta vastaavalla prosentti-, sentti- tai euromäärällä. Sopimusalakohtainen yleiskorotus määräytyy tämän neuvottelutuloksen mukaisesti, ellei alakohtaisesti sovita liittoerän käyttämisestä yleiskorotuksen kasvattamiseen.

Ohje- ja taulukkopalkkojen korotus ei saa johtaa alalla sovitun yleiskoro- tuksen ylittäviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli liittoerää käytetään alakohtaisen palk- kausjärjestelmän uudistamiseen tai ylläpitoon, mistä aiheutuvat kustan- nukset on katettava täysimääräisesti. Kustannusten täysimääräiseksi katta- miseksi on osapuolten sovittava siihen tarvittavasta erästä. Työehtosopim usosapuolille on sopimuksen kohdassa 2.2.2 varattu mahdollisuus siirtää kustannusten kattamiseen osa erästä paikalliseksi yrityskohtaiseksi eräksi.

Julkisella sektorilla vähimmäispalkkoja, peruspalkkoja, perustasoja, oh- jepalkkoja sekä palkkarajoja tarkistetaan 1.3.2005 lukien yleiskorotusta vastaavalla korotuksella.

2.2.4

Muut palkkaperusteet

Vuorolisiä ja muita vastaavia olosuhdelisiä korotetaan 1.3.2005 prosentti- luvulla, joka vastaa yleiskorotuksen palkkojen tasoa korottavaa vaikutusta asianomaisella sopimusalalla. Näitä lisiä korotetaan kuitenkin ainoastaan, mikäli ao. lisät eivät korotu jo muutoin laskentaperusteensa johdosta pal- kankorotuksen seurauksena. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.

VUOSI 2006

2.2.5

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2006 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

2.2.6

Liittoerä

Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yleiskorotusajankohdasta lukien 0,4 prosentin suuruisella sopimusalakohtaisella liittoerällä.

Osana tämän sopimuksen 3.2 kohdan mukaista paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämistä työ- ja virkaehtosopimusosapuolet voivat neuvotella ja sopia sopimusalakohtaiset menettelytavat paikallisen erän käytöstä.

Mikäli liittoerän käytöstä ei sovita, maksetaan se prosenttimääräisenä yleiskorotuksena.

2.2.7

Tasa-arvoerä

Sopimusalojen käytettävissä on 1.6.2006 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien tasa-arvoerä.

Erä määräytyy sopimusaloittain seuraavasti:

Naisten suhteellinen osuus sopimusalan kaikista palkansaajista kerrotaan luvulla 0,45. Näin saatuun lukuun lisätään alalla alle 10,67 euroa tunnissa tai 1 782 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien suhteellinen osuus alan kaikista palkansaajista kerrottuna luvulla 0,15.

Allekirjoittajajärjestöt laskevat tasa-arvoerän kullekin sopimusalalle nel- jännen neljänneksen 2003 tai sitä vastaavan tilastointijakson perusteella.

Erä käytetään työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimalla tavalla. Mikäli erän käytöstä ei sovita, maksetaan se prosenttimääräisenä yleisko- rotuksena. Muutoinkin erän käyttö, toteuttamisen ajankohta ja menettelyta- vat määräytyvät kohdan 2.2.6 mukaisesti.

Sovittaessa tasa-arvoerän käytöstä on kiinnitettävä huomiota erän määräy- tymisperusteisiin. Erällä sopijapuolet pyrkivät korottamaan naisten, joiden palkka ei ole sopusoinnussa työn vaativuuteen ja koulutukseen nähden, palkkauksellista asemaa sekä oikaisemaan alan suhteellista matalapalkkai- suutta.

2.2.8

Ohjepalkat

Yksityisen sektorin työehtosopimusten ohje- ja taulukkopalkkoja korote- taan 1.6.2006 lukien kullakin sopimusalalla sen yleiskorotusta vastaavalla prosenttimäärällä. Sopimusalakohtainen yleiskorotus määräytyy tämän neuvottelutuloksen mukaisesti, ellei alakohtaisesti sovita liitto- tai tasa-ar- voerän käyttämisestä yleiskorotuksen kasvattamiseen.

Ohje- ja taulukkopalkkojen korotus ei saa johtaa alalla sovitun yleiskoro- tuksen ylittäviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli liitto- tai tasa-arvoerää käytetään alakoh- taisen palkkausjärjestelmän uudistamiseen tai ylläpitoon, mistä aiheutuvat kustannukset on katettava täysimääräisesti. Kustannusten täysimääräiseksi kattamiseksi on osapuolten sovittava siihen tarvittavasta erästä. Työehto sopimusosapuolille on sopimuksen kohdassa 2.2.6 varattu mahdollisuus

siirtää kustannusten kattamiseen osa erästä paikalliseksi yrityskohtaiseksi eräksi.

Julkisella sektorilla vähimmäispalkkoja, peruspalkkoja, perustasoja, oh- jepalkkoja sekä palkkarajoja tarkistetaan 1.6.2006 lukien yleiskorotusta vastaavalla korotuksella.

2.2.9

Muut palkkaperusteet

Vuorolisiä ja muita vastaavia olosuhdelisiä korotetaan 1.6.2006 prosentti- luvulla, joka vastaa yleiskorotuksen palkkojen tasoa korottavaa vaikutusta asianomaisella sopimusalalla. Näitä lisiä korotetaan kuitenkin ainoastaan, mikäli ao. lisät eivät korotu jo muutoin laskentaperusteensa johdosta pal- kankorotuksen seurauksena. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.

2.3

Alakohtaiset palkankorotus- ja neuvottelulausekkeet sekä kehittämis- ja muut erityisjärjestelyt

Aiempiin alakohtaisiin sopimuksiin sisältyvien vuoden 2005 ja sen jälkei- sen ajan yleisiä palkankorotuksia koskevien neuvottelu- ja ratkaisulausek- keiden soveltamisen sijasta palkkoja korotetaan siten, kuin tämän neuvot- telutuloksen tarkoittamassa tulopoliittisessa sopimuksessa on sovittu.

Tällä tulopoliittisella ratkaisulla ei muuteta alakohtaisissa aiemmissa sopi- muksissa sovittuja vuonna 2005 ja sen jälkeen toteutettavia alakohtaisten sopimusten palkankorotuksia, palkkausjärjestelmän kehittämis- tai muita erityisjärjestelyjä.

Mikäli alakohtaisessa sopimuksessa on sovittu vuonna 2005 tai sen jälkei- sen ajan palkankorotusajankohdista toisin kuin tässä tulopoliittisessa rat- kaisussa, noudatetaan palkankorotusajankohtien osalta aiemmin sovittuja, elleivät osapuolet muuta sovi.

2.4

Indeksiehto

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2005 marras- jou- lukuussa tarkastelemaan taloudellista tilannetta, hintojen kehitystä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä.

Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa kuluttajahintaindeksin (2000 = 100) nousun lokakuusta 2004 lokakuuhun 2005. Kuluttajahintaindeksin nousu lasketaan kaksidesimaalisista pisteluvuista. Indeksin nousu pyöriste- tään yksidesimaaliseksi muutosprosentiksi.

Mikäli kuluttajahintaindeksin (2000=100) nousu aikavälillä lokakuu 2004– lokakuu 2005 ylittää 2,6 prosenttia, palkkoja korotetaan ylitettä vastaavalla määrällä seuraavan yleiskorotuksen yhteydessä. Kuitenkaan 0,4 prosentin suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei makseta.

Mikäli hintojen nousu johtuu erityisistä ulkoisista syistä, keskusjärjestöt voivat sopia indeksihyvityksen toteuttamisesta toisin.

2.5

Tarkastelulauseke

Tämän sopimuksen allekirjoittaneet työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat toukokuussa 2006 tarkastelemaan sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansioiden kehitystä.

Ansioiden kehityksen tarkastelujakso on IV/2004 – IV/2005 tai sitä vastaa- va tilastojakso. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulopoliittista selvitystoimikuntaa. Tarkastelussa selvitetään, miten tasaisesti kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopimusalojen ansiot ovat tämän sopi- muksen palkkaukselliset tavoitteet huomioon ottaen kehittyneet sopimus- kauden aikana. Sektori- ja sopimusalakohtaisten selvitysten kattavuudesta sopivat tämän sopimuksen sopijaosapuolet. Jos palkkatilastoaineistoa ei ole, voidaan käyttää muuta luotettavaa selvitystä. Osapuolet sopivat mah- dollisesti tarvittavista toimenpiteistä.

Jos joku tulopoliittisen sopimuksen osapuolista katsoo, että edellä tarkoite- tussa ansiokehitystarkastelussa ei sen jonkin sektori- tai sopimusalan osalta ole päästy sopimuksen tarkoittamaan lopputulokseen, voi asianomainen sopijaosapuoli vaatia ansiokehitystarkastelun siirtämistä tätä varten perus- tettavaan ratkaisulautakuntaan.

Osapuolet nimeävät ratkaisulautakuntaan sopimuskaudeksi kukin yhden henkilön. Lautakunnan puheenjohtajana toimii valtakunnansovittelija. Sopimukseen yhtyneen järjestön edustuksen lautakunnassa määrää asian- omaisen järjestön esityksestä valtakunnansovittelija. Tarkasteluun osallis- tuvat erimielisyyden osapuolina olevat allekirjoittajajärjestöjen tai sopi- mukseen yhtyneen järjestön edustajat ja puheenjohtaja. Jos lautakunnassa äänestetään, tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmistö on kannattanut.

Jos kaikki jäsenet ovat eri mieltä asiasta, päätökseksi tulee puheenjohtajan kanta. Ratkaisulautakunnan päätöksen tulee perustua palkkatilastoon tai muuhun luotettavaan selvitykseen.

Jos jollakin sektori- tai sopimusalalla on enemmän kuin yhteen tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöön lukeutuvia sopijapuolia, kokoontuu ratkaisulautakunta kokoonpanossa, jossa ovat mukana valitut edustajat kustakin allekirjoittajajärjestöstä. Osapuolilla on tällöin asiaa ratkaistaessa kummallakin puolen yhtä monta ääntä. Jos osapuolten edustajien äänet jakaantuvat eri ratkaisuvaihtoehtojen kesken tasan, tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Lautakunnan päätös sitoo työ- ja virkaehtosopimusvaikutuksin ratkaisun tekoon osallistuneita sopijaosapuolia sekä erimielisyyden kohteena olleita sopimusalakohtaisia liittoja.

Pyyntö asian siirtämisestä ratkaisulautakuntaan on tehtävä viimeistään 18.8.2006 ja päätös tulee tehdä viimeistään 29.9.2006.

Ansiokehitystarkastelun mukaan mahdollisesti tehtävien palkantarkistusten toteuttamistavasta päättävät sopimusalakohtaiset liitot. Jos liitot eivät sovi tarkistusten toteuttamistavasta, maksetaan ne seuraavan yleiskorotuksen yhteydessä kaikille samansuuruisena prosenttimääräisenä yleiskorotuksena.

2.6

Matkakustannusten korvaukset

Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perus- teet vuosina 2005, 2006 ja sopimuskauden aikana vuonna 2007 määräyty- vät Verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

Mikäli työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu matkakustannusten kor- vauksista Verohallituksen päätöksistä poikkeavasti, muutetaan sopimusta 16.2.2005 lukien, 1.1.2006 ja 1.1.2007 lukien aikaisempaa käytäntöä vastaavasti.

2.7

Kuntien kalleusluokittelu

Sopimuskauden aikana työ- ja virkaehtosopimusten palkka- ja muiden sopimusmääräysten osalta noudatetaan kuntien yleistä kalleusluokitusta ja kunnallista jaotusta sellaisena, kun se on valtioneuvoston asetuksessa 11.12.2003/1055.

JATKUVA NEUVOTTELUMENETTELY

3.1

Jatkuvan neuvottelumenettelyn periaate

Keskusjärjestöjen ja liittojen noudattaessa jatkuvaa neuvottelumenettelyä ne voivat käynnistää joustavasti yhteisiä hankkeita työelämän kehittämi- seksi. Työelämää voidaan ohjata yhteisillä kehittämishankkeilla ja tuomal- la esiin hyviä käytäntöjä.

Jatkuvan neuvottelumenettelyn piiriin voivat kuulua myös kolmikantaista käsittelyä edellyttävät asiat kuten eläkepolitiikka ja työttömyysturva.

3.2

Sopimusalakohtaiset toimet paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämiseksi

Sopijaosapuolten asema ja vastuu toimintaympäristön muutoksen arvioin- nissa on korostunut talouden kansainvälistymisen ja kilpailun lisääntymi- sen myötä. Sopimusten kehittäminen tukee muutoshaasteisiin vastaamista työpaikoilla. Alakohtaiset sopimusmääräykset ohjaavat yritysten ja työ- paikkojen toimintaa sekä vaikuttavat henkilöstön asemaan.

Paikallinen yhteistyö ja sopiminen ovat keskeisiä muutoksen hallinnan välineitä, joiden avulla voidaan kehittää yritysten ja työyhteisöjen toimin- taa ottaen huomioon sekä yritysten, että henkilöstön tarpeet. Lisääntyvät tarpeet paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämiseen edellyttävät liitto- osapuolten aloitteellisuutta ja kehittämistahtoa sekä paikallisten osapuolten riittäviä valmiuksia ja toimintaedellytyksiä. Osapuolet korostavat, että paikallisen yhteistyön ja sopimisen lisääminen edellyttää luottamusta ja toimivaa aitoa vuorovaikutusta työnantajan, henkilöstön ja henkilöstöryh- mien edustajien kesken sekä työhyvinvoinnin huomioimista.

Kansallisessa globalisaatiohankkeessa käynnistyi useilla toimialoilla vuo- ropuhelu. Alakohtaisen vuoropuhelun ja toimenpiteiden merkitys korostuu työllisyyden, kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämisessä. Xxxxxxx toimi- alakohtainen vuoropuhelu osaltaan tukee ja edistää näitä tavoitteita.

Osana tulopoliittista kokonaisratkaisua keskusjärjestöt esittävät jäsen- liitoilleen, että ne kehittävät alakohtaisia työ- ja virkaehtosopimuksia ja sopivat tarvittavista toimenpiteistä työllisyyden, tuottavuuden ja toimivien

työpaikkakohtaisten ratkaisujen ja hyvien käytäntöjen edistämiseksi.

Alakohtaiset sopijaosapuolet käynnistävät paikallisen sopimisen mahdolli- suuksien ja käytäntöjen arvioinnin ja kehittämisen. Sopimuksiin sidotuissa yrityksissä toteutetaan ja kehitetään paikallista sopimista yrityskohtaisesti alakohtaisten sopimusten sekä työlainsäädännön mukaisella tavalla.

Osapuolten tasavertaiseen asemaan perustuva paikallinen yhteistyö ja sopi- minen ovat tarpeellisia muutoksen hallinnassa. Mahdollisuudet ja valmiu- det paikalliseen sopimiseen vaihtelevat kuitenkin varsin laajasti.

Alakohtaiset sopijaosapuolet arvioivat ja selvittävät tarpeen mukaan tar- vittavat toimenpiteet palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien ja niiden toimi- vuuden kehittämiseksi.

Alakohtaiset sopijaosapuolet jatkavat työaikajärjestelyjen sekä tuotanto- ja palveluaikojen kehittämistä. Kehittämistyössä otetaan huomioon työmark- kinakeskusjärjestöjen laatima kannanotto hyvistä työaikakäytännöistä (14.3.2002) sekä työelämän kehittämistä koskevan liitteen suositus työ- aikapankkijärjestelyjen edistämisestä. Vuoropuhelun tulisi olla työpaikalla osa normaalia yhteistyötä, jonka avulla voidaan löytää uusia toimintatapoja ja ratkaista mahdollisia ongelmia.

Lisäksi osapuolet voivat arvioida muita tarpeellisiksi katsomiaan osa-alu- eita kuten esimerkiksi ulkopuolisia palveluja ja alihankintaa sekä työyhtei- söjen kehittämistä ja henkilöstön osaamisen edistämistä.

Toiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi alakohtaiset sopija- osapuolet voivat myös selvittää, miten työpaikkatason yhteistoiminnassa voidaan ennakoida markkinoiden ja kysynnän vaihteluja sekä millaisia keinoja ja mahdollisuuksia voidaan käyttää muutosten hallinnassa.

Alakohtaisten sopijaosapuolten sopimuskauden aikainen asioiden käsit- tely (jatkuva neuvottelu) tukee työ- ja virkaehtosopimusten kehittämistä ja muutoksiin sopeutumiskykyä. Lähtökohtana on, että alakohtaiset so- pijaosapuolet 28.2.2006 mennessä neuvottelevat ja sopivat tarvittavista toimenpiteistä.

Keskusjärjestöt laativat alakohtaisista toimenpiteistä tilannekartoituksen, jonka pohjalta järjestetään kaikkien työ- ja virkaehtosopimusosapuolten yhteinen arviointiseminaari keväällä 2006.

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN

Allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet työelämän kehittämisestä liitteen 1 mukaisesti.

Sopimusalakohtaisissa soveltamisneuvotteluissa on otettava huomioon liitteen kohdat

1.6 työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toimeenpano

3.3 henkilöstön edustajien toimintaedellytykset

4.4 työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi 5 työaikapankkijärjestelyjen edistäminen.*

OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN

Allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet osaamisen vahvistamiseen ja kehittämiseen liittyvistä asioista liitteen 2 mukaisesti.

SOPIMUKSEN KATTAVUUS, SITOVUUS JA VOIMAANTULO

Osapuolet toteavat lähtökohtanaan olevan, että kaikki niiden jäsenjärjes- töt uudistavat työ- ja virkaehtosopimuksensa tämän neuvottelutuloksen mukaisesti viimeistään 15.12.2004. Osapuolet tekevät voitavansa tämän neuvottelutuloksen toteuttamiseksi. Ollessaan yhtä mieltä työ- ja virkaeh- tosopimusosapuolet voivat kuitenkin sopia sellaisista alakohtaisista asiois- ta, jotka eivät ole ristiriidassa tämän neuvottelutuloksen kanssa.

Allekirjoittaessaan tämän neuvottelutuloksen sopijaosapuolet kehottavat kaikkia työ- ja virkaehtosopimuspuolia käynnistämään viipymättä alakoh- taiset neuvottelut tämän neuvottelutuloksen toteuttamiseksi.

Alakohtaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin otetaan seuraava ehto:

Ellei 29.11.2004 allekirjoitettua tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvotte- lutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus.

Tämän neuvottelutuloksen mukaisesti solmituista työ- ja virkaehtoso- pimuksista tulee sopijapuolten toimittaa liitteen 3 mukainen yhteinen ilmoitus viimeistään 15.12.2004 klo 16.00 omille keskusjärjestöilleen ja valtakunnansovittelijan toimistoon.

* Luettelosta puuttuvat liitteen 1 kohdat 3.1, 3.2 ja 3.5 sekä liitteen 2 kohta 1. Ks. erillinen pöytäkirja.

Osapuolet vahvistavat tämän neuvottelutuloksen sopimukseksi viipymättä sen jälkeen, kun alakohtaiset sopimukset on edellä tarkoitetun mukaisesti tehty. Sopimus allekirjoitetaan 15.12.2004, edellyttäen, että kaikki neuvot- telutuloksen allekirjoittaneet osapuolet ovat sen hyväksyneet.

Helsingissä 29. marraskuuta 2004 AKAVA RY.

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO RY. KIRKON SOPIMUSVALTUUSKUNTA KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK RY.

VALTION TYÖMARKKINALAITOS

LIITTEET

1 Työelämän kehittäminen

2 Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen 3 Vahvistusilmoitus

LIITE 1

Työelämän kehittäminen

Sisällysluettelo

Työelämän kehittäminen. 19

1 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 19

1.1 Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely… 19

1.2 Työllistämisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana… 20

1.3 Työsuhteen päättymisen jälkeinen aika ja korotettu koulutustuki 21

1.4 Työllisyys- ja muutosturvan toimenpiteiden rahoittaminen. 22

1.5 Koulutusrahaston kehittäminen 22

1.6 Toimeenpano 23

1.7 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toimeenpano

ja aktiivinen työvoimapolitiikka. 23

1.8 Juridiikkaselvitys 24

2 Harmaan talouden torjunta ja tilaajan vastuu 24

2.1 Menettelytapoja koskevat määräykset 24

2.2 Menettelytapoja koskevat lainsäädäntömuutokset 25

2.3 Keskusjärjestöjen esitykset valtiovallalle

harmaan talouden torjumiseksi 26

2.4 Keskusjärjestöjen muut esitykset 26

2.5 Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen toteutuminen 27

3 Henkilöstön edustajat 27

3.1 Tiedonsaantioikeudet 27

3.2 Koulutus 28

3.3 Muut toimintaedellytykset 28

3.4 Henkilöstöpolitiikan suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittäminen 28

3.5 Liikkeen luovutus 29

4 Sukupuolten välinen tasa-arvo 29

4.1 Samapalkkaisuusohjelma 29

4.2 Tase-työryhmän työn jatkaminen 29

4.3 Tasa-arvolain uudistusta koskeva ohjeistus ja tiedotus 29

4.4 Työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi 30

5 Työaikapankkijärjestelmät 30

6 Työaikatyöryhmän toimeksianto 31

7 Paikallisen sopimisen tutkimushanke 31

LIITE 1

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN 1

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Keskusjärjestöt esittävät uutta työnantajan, työntekijöiden ja työvoimavi- ranomaisen välistä työllistymisen ja muutosturvan toimintamallia talou- dellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä. Uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työnteki- jän mahdollisimman nopea uudelleen työllistyminen. Järjestelyt toteute- taan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

1.1

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoiminta- neuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimin- taperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimin- tamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Keskusjärjestösopimuksissa ja työ- ja virkaehtosopimuksissa voidaan sopia toisin siitä, mitä toimintasuunnitelmaan tulee sisällyttää.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotte- luissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevaa yhteistoimintamenettelyä parannetaan siten, että samassa yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen

kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työvoimaviranomaiselle (mukaan lukien TE-keskus) tulee velvoite tiedot- taa ja avustaa osapuolten sitä pyytäessä.

1.2

Työllistämisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanotulla työntekijällä, jolla on työhistoriaa vähintään kolme vuotta, on hänen niin halutessaan oikeus, että hänelle laaditaan yksilöllinen työllistymisohjelma. Vastaava oikeus on työntekijällä, jonka työsuhde on muodostunut yhdestä tai useammasta

keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopi- muksesta

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen.

Työvoimaviranomainen laatii työllistymisohjelman. Työnantaja ilmoittaa edellä mainituista irtisanomisista ja määräaikaisten työsuhteiden päätty- misestä työvoimaviranomaiselle. Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään kos- kevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työllistymisohjelmassa selvitetään työntekijän työllistymismahdollisuudet sekä tuetaan työntekijän aktiivista työnhakua ja ammattitaidon kehittä- mistä. Työllistymisohjelman sisältö riippuu työntekijän edellytyksistä ja tavoitteista. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhem- min.

Työllistymisohjelmaan sisällytetään työntekijän tarvitsemat toimenpiteet, joita voivat olla esimerkiksi työnvälityspalvelut mukaan lukien uudelleen- sijoitusvalmennus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työssä oppiminen ja harjoittelu, ammatinvalinta ja urasuunnittelu ja koulutus- ja ammattitie- topalvelu.

Työllistymisohjelman tarkempi ja yksityiskohtaisempi sisältö tehdään jatkovalmistelussa kolmikantaisesti asianomaisten viranomaisten kanssa.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaika- naan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomais- aloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusval- mennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjel- mansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukau- si mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuu- kautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyy- dettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

1.3

Työsuhteen päättymisen jälkeinen aika ja korotettu koulutustuki

Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijälle maksetaan korotettua koulu- tustukea.

Korotetun koulutustuen maksaa työttömyyskassa. Tuen saantiedellytykset työttömyysturvalaissa olisivat seuraavat:

1. Työsuhde on päättynyt taloudellisilla tai tuotannollisilla syistä (TSL 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:t) tai työsuhde on muodostunut yhdestä tai use- ammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneista määräaikaisista työsopimuksista.

2. Henkilö on oikeutettu TTL:n ansiopäivärahaan (palkansaajakassan jäsen 10 kuukautta ja täyttänyt 43 viikon työssäoloehdon). Henkilöllä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.

3. Henkilölle on laadittu työllistymisohjelma.

Henkilölle, joka osallistuu työllistymisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin (esim. työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työssä oppiminen ja harjoittelu tai uudelleensijoitusvalmennus) voidaan tukea maksaa toimenpiteiden

ajalta enintään 185 etuuspäivältä. Toimenpiteiden välissä oleva alle kalen- teriviikon katkos ei keskeytä etuuden maksamista.

Henkilölle, joka osallistuu työllistymisohjelman mukaiseen aktiivista työnhakua tukevaan toimintaan, tukea maksetaan kuitenkin vähintään 20 etuuspäivältä.

Edellä mainituista toimenpiteistä annetaan työttömyyskassalle sitova työvoimapoliittinen lausunto.

TTL 6:2 §:n nk. erorahalisän saamisedellytyksiä ei muuteta. Mikäli sama henkilö on oikeutettu sekä korotettuun koulutustukeen että erorahalisään, eivät erorahalisäpäivät kulu samanaikaisesti.

Korotetun koulutustuen ansio-osan suuruus on 65 % päiväpalkan ja pe- rusosan erotuksesta. Jos kuukauden ansiot ovat suuremmat kuin peruspäi- värahan 90-kertainen määrä (2084,40 euroa), ansio-osa on 37,5 % rajan ylittävästä määrästä.

Peruspäivärahan saajien osalta tuki selvitetään erikseen.

1.4

Työllisyys- ja muutosturvan toimenpiteiden rahoittaminen

Jos työvoimaviranomainen esittää työllistymisohjelmaan maksullisia palveluita, niistä on sovittava työnantajan kanssa.

Jos työvoimaviranomainen katsoo työllistymisohjelmaan irtisanomisaikana sisältyvän ryhmävalmennuksen välttämättömäksi, työnantaja kustantaa tästä aiheutuneet kustannukset osin tai kokonaan.

Korotettu koulutustuki rahoitetaan korottamalla työnantajilta kerättävää työttömyysvakuutusmaksua, jolloin työttömyyskassojen ja valtion osuus lasketaan aina korottamattoman ansiopäivärahan perusteella.

1.5

Koulutusrahaston kehittäminen

Järjestöt pitävät tarpeellisena, että Koulutusrahasto voi nykyistä tehok- kaammin tukea jatkuvaa kouluttautumista työelämässä. Järjestöt asettivat edellisessä tuloratkaisussa työryhmän seuraamaan aikuiskoulutustuen käyttäjien määrän kehittymistä suoritetun korotuksen jälkeen. Järjestöt antavat työryhmälle tehtäväksi 31.12.2005 mennessä selvittää mitä muu-

toksia koulutusrahastolakiin ja lakiin aikuiskoulutustuesta mahdollisesti tarvitaan, jotta aiempaa paremmin kyetään rahaston tuella ylläpitämään ja kehittämään ammatillista osaamista ja siten parantamaan omaa työllistet- tävyyttä.

1.6

Toimeenpano

Edellä kuvattu työllisyys- ja muutosturvan toimintamalli toteutetaan sopi- muskauden alusta työ- ja virkaehtosopimusmääräyksillä ja työvoimaviran- omaisten sisäisin toimenpitein.

Yhteistoimintalakikomitea tai sen alatyöryhmä valmistelee työllisyys- ja muutosturvan toimintamallista yhteistoimintalakiin ja työsopimuslakiin tarvittavat muutokset 31.3.2005 mennessä siten, että lainsäädäntömuutok- set voidaan toteuttaa pikaisesti.

Vastaavat järjestelyt toteutetaan julkisella sektorilla laki- ja sopimusmuu- toksin.

Korotettua koulutustukea koskevat muutokset tehdään työttömyysturva- lainsäädäntöön siten, että muutokset voidaan toteuttaa pikaisesti.

1.7

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toimeenpano ja aktiivinen työvoimapolitiikka

Osapuolet esittävät valtiovallalle, että tulopoliittisessa ratkaisussa sovitun työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toimeenpanoa varten asete- taan kolmikantainen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on

1. 31.5.2005 mennessä tehdä ehdotus korotettua koulutustukea koskevis- ta muutoksista työttömyysturvalainsäädäntöön sekä tehdä ehdotukset toimintamallin edellyttämistä muutoksista työvoimapalveluihin.

2. 31.12.2005 mennessä selvittää mahdollisesti tarvittavia muita työllis- tymistä helpottavia ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa parantavia aktiivitoimenpiteitä. Työryhmän tulee selvittää myös ulko- maisista toimintamalleista saadut kokemukset ottaen huomioon työ- markkinoiden toimintatapojen ja rakenteiden erot.

1.8

Juridiikkaselvitys

Osapuolten toimesta laaditaan yhteinen juridinen selvitys voimassa olevis- ta taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomis- ja lomautusperusteista sekä uudelleensijoittamis- ja uudelleenkouluttamisvelvollisuudesta. Raportin laadinnassa voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa.

1.9

Työvoimaviranomaisten ja yritysten/yhteisöjen yhteistyön kehittä- minen ja resurssit

Muutosturvan toimintamalli edellyttää työvoimahallinnolta asiantuntevia ja tehokkaita toimenpiteitä. Keskusjärjestöt esittävät, että lakiin julkisista työvoimapalveluista tehdään tämän esityksen edellyttämät muutokset.

Kehitetään ja tehostetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista työnantajan ilmoitusvelvollisuutta ja siihen liittyvää yhteistyötä työvoimaviranomaisten ja yritysten/yhteisöjen kesken. Lisätään mahdolli- suuksia TE-keskusten rajat ylittävään koulutukseen.

Osapuolet esittävät lisäksi, että työhallinnolle varmistetaan riittävät henki- lö- ja taloudelliset resurssit toteuttaa sovitut toimenpiteet.

Osapuolet valmistelevat yhteistyössä työhallinnon kanssa työntekijöitä ja työnantajia varten tiedotusaineiston henkilöstön vähentämisen yhteydessä tarjolla olevista työhallinnon palveluista ja toimenpiteistä.

HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA JA TILAAJAN VASTUU

(Järjestelyt toteutetaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla)

2.1

Menettelytapoja koskevat määräykset

Työmarkkinakeskusjärjestöt asettavat työryhmän valmistelemaan menette- lytapoja harmaan talouden torjumiseksi vuokratyövoiman ja tilaajan luona tai tilaajan työkohteessa tapahtuvan alihankinnan yhteydessä. Ne voivat sisältää mm:

• Suosituksia siitä, miten tilaaja ja teettäjä voivat omilla toimen-

piteillään alihankinta- ja vuokratyösopimusten tekemisen yhteydes- sä ja sopimussuhteen aikana varmistaa, että alihankkijat ja vuokratyö- tä tarjoavat yritykset täyttävät työsuhteisiin liittyvät velvoitteensa.

• Suosituksen alihankkijan ja vuokrausliikkeen hyväksymis- ja ilmoit- tamismenettelyistä.

• Muut sopimuksiin otettavat ehdot ja maksujärjestelyt.

Työryhmän työssä voidaan ottaa huomioon mm. rakennusalaa edustavien järjestöjen sopimus- ja suositusjärjestelyistä saadut kokemukset.

Työryhmän määräaika on 30.11.2005.

2.2

Menettelytapoja koskevat lainsäädäntömuutokset

Keskusjärjestöt esittävät, että työministeriön kolmikantainen ns. XXXXXX 0

-työryhmä selvittää ja tekee ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutok- siksi, joilla luodaan edellytykset sille, että yritykset täyttävät työsuhteisiin- sa, veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvollisuutensa.

• Luodaan edellytykset sille, että tilaaja ja teettäjä voivat alihankinta- ja vuokratyösopimusten tekemisen yhteydessä ja sopimussuhteen

aikana omilla toimenpiteillään varmistaa, että nämä yritykset täyttävät työsuhteisiinsa, veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvolli- suutensa.

Edellä olevassa selvitystyössä ja ehdotuksissa otetaan huomioon myös:

1. tilaajan luona tai tilaajan työkohteessa toimivan alihankkijan ja vuok- rausliikkeen luotettavuuden tarkastaminen (verovelka-, työeläkemak- su- ym. todistukset)

2. tietojen ilmoittaminen verottajalle kohdan 1 yrityksistä (neljännesvuo- sittain)

3. kulkulupamenettely (työmaan kulkuoikeuksien myöntäminen ja doku- mentointi)

4. eri Euroopan unionin jäsenmaissa toteutettujen tai suunnitellun kal- taisten maksujärjestelyjen, kuten sulkutilin, toteuttamismahdollisuudet kohdan 1 yrityksissä

Työryhmä selvittää lisäksi mahdolliset lainsäädäntötarpeet ja niihin liit- tyvät yritysten vastuukysymykset, joilla voitaisiin maksuhäiriötilanteissa minimoida vuokrausliikkeen tai tilaajan luona toimivan alihankkijan vero-, työeläkemaksu-, palkkasaatava- ym. suorituksien laiminlyönneistä aiheu-

tuvat vahingot ja huolehtia siitä, että työsuhteisiin liittyvät velvollisuudet täytetään.

Edellä olevasta työryhmä tekee esityksen ULTEVA 2 -työryhmän määrä- ajassa 31.1.2006 mennessä.

2.3

Keskusjärjestöjen esitykset valtiovallalle harmaan talouden torjumiseksi

Viranomaisresurssit

Keskusjärjestöt esittävät, että viranomaisvalvontaa tehostetaan vakinais- tamalla keskusrikospoliisin yhteydessä toimiva määräaikainen pimeän työvoiman valvontayksikkö, ja että sen toimintaa suunnataan laajemmin- kin harmaan talouden torjuntaan. Yksikölle osoitetaan riittävät voimavarat tehtäviensä suorittamiseen.

Viranomaisyhteistyö

Osapuolet esittävät myös, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvää jo käynnistynyttä vero- ja muiden viranomaisten yh- teistyötä tehostetaan.

Julkisia hankintoja koskevat työehdot

Osapuolet toteavat, että julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön koko- naisuudistus on vireillä ja esittävät, että tässä yhteydessä otetaan huomioon myös Suomen ratifioimat ILO:n sopimukset, jotka koskevat julkisen viran- omaisen velvoitteita.

2.4

Keskusjärjestöjen muut esitykset

Työmarkkinajärjestöt esittävät lisäksi valtiovallalle, että sisäministeriön työryhmissä valmistelluista ehdotuksista talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi tehdään kolmikantainen jatkoselvitys keskusjärjes- töjen ja asianomaisten ministeriöiden kesken. Jatkoselvitysten pohjalta arvioidaan vuoden 2005 aikana toteuttamismahdollisuudet ja käynnistetään lainsäädännön valmistelu erityisesti seuraavien ehdotusten osalta:

• työvoimatoimiston oikeus saada verohallinnon tietoja siitä, onko oles- keluluvassa tarkoitettu työnantaja hoitanut veroihin ja maksuihin liittyvät velvoitteensa ja pitävätkö esimerkiksi aikaisemmin maksettu ja palkkoja koskevat tiedot paikkaansa

• työvoima- ja veroviranomaisten tietojenvaihto ulkomaalaisten työnte- kijöiden oleskelulupien myöntämiseen liittyvässä päätöksenteossa

• verohallinnon oikeus saada käyttöönsä ulkomaalaisrekisterin tietoja ulkomaalaisen Suomessa oleskelusta, työnantajista ja työsuhteesta.

Muut em. työryhmissä tehdyt ehdotukset arvioidaan niiden ministeriöiden johdolla, joiden toimialaan ne kuuluvat.

2.5

Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen toteutuminen

Osapuolet esittävät valtiovallalle, että asetetaan kolmikantainen työryhmä selvittämään miten voidaan tehokkaasti varmistaa ulkomaalaisten työnte- kijöiden työehtojen toteutuminen ja ratkaista työehtoerimielisyydet. Tässä yhteydessä kartoitetaan myös muiden EU-maiden lainsäädäntöä ja koke- muksia mm. järjestöjen kanneoikeuden käyttöalasta. Selvityksen perusteel- la arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet.

HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT

Järjestelyt toteutetaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

3.1

Tiedonsaantioikeudet

Tietojensaantia koskevia alakohtaisia määräyksiä yhdenmukaistetaan ja täsmennetään siten, että kaikilla aloilla toteutetaan henkilöstön edustajille (luottamusmiehet, yhteyshenkilöt) annettavien tietojen vähimmäissisältö. Tämä koskee erityisesti palkkaus- ja palkkausjärjestelmätietoja, tietoja henkilöstöryhmästä sekä työvoiman käyttötavoista, määristä ja niiden muutoksista mukaan lukien määräaikaisen ja ulkopuolisen työvoiman käyttö. Tällöin kiinnitetään huomiota myös tietojen yksilöintiin ja antamis- ajankohtiin. Asetetaan työryhmä tekemään tarvittavat muutokset 30.9.2005 mennessä.

Työryhmän esitysten pohjalta katsotaan alakohtaisesti tarvittavat muutok- set 30.11.2005 mennessä.

3.2

Koulutus

Keskusjärjestöt asettavat työryhmän laatimaan yhteistä työsuhdeasiain koulutuksen perusaineistoa liittojen käyttöön. Aineisto perustuu mm. keskeiseen työlainsäädäntöön. Liitot voivat osaltaan täydentää aineistoa alakohtaisilla työehtosopimusasioilla. Samalla keskusjärjestöt suosittelevat liitoilleen muutoinkin työsuhdeasiain yhteiskoulutuksen käyttöä.

Verkko-opetusmahdollisuus yhdistetään osaksi luottamushenkilöiden koulutusta. Keskusjärjestöjen koulutustyöryhmät selvittävät ja sopivat tarvittavat toimenpiteet. Opintoihin tarvittava vapaa (monimuoto-opetus) korvataan (TT–SAK:n yleissopimuksen 7.4. periaatteiden mukaisesti).

3.3

Muut toimintaedellytykset

Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että alakohtaiset työehtosopimus- osapuolet selvittävät, onko henkilöstön edustajien keskinäisessä asemassa tehtäviinsä nähden perusteettomia eroja ja toteuttavat tarvittavat muutokset niiden poistamiseksi sopimuskauden aikana. Selvityksen kohteena ovat esim. koulutusmahdollisuudet, korvaukset ja ajankäyttö luottamustehtävien hoitamiseksi. Liitot sopivat korvausten vähimmäismääristä.

Kohdassa 1 mainittu keskusjärjestöjen työryhmä kartoittaa ja uudistaa järjestöjen väliset henkilöstön edustajien asemaa ja oikeuksia koskevat so- pimusmääräykset kohdassa 1 mainitussa aikataulussa. Työssään työryhmän tulee huomioida asiaa koskeva uusin tutkimustieto ja paikallisen sopimisen lisääntymisen mahdollisesti edellyttämät muutokset henkilöstön edustajien ajankäyttöoikeuksiin, korvauksiin, tiedonsaantiin ja -välittämiseen, sekä luottamus- ja työtehtävistä selviytymistä ja ammatillista osaamista paranta- vaan koulutukseen.

3.4

Henkilöstöpolitiikan suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittäminen

Keskusjärjestöt toteuttavat yhteisen hankkeen, jossa tiedotetaan työpaikan henkilöstöpolitiikassa tarvittavien suunnitelmien ja toimintaohjelmien keskinäisestä yhteydestä ja mahdollisuuksista niveltää ne yhteen.

Henkilöstöraportoinnin käyttöönoton edistämiseksi tuotetaan tukiaineistoa,

joka yhdistetään TELKE-ryhmän aiemmin tuottamaan Tessu-sivustoon. Ehdotuksen toteuttaminen edellyttää erillisen projektin perustamista sekä hankkeen rahoituksen järjestämistä. Hankkeen suunnittelu, hallinnointi ja johtaminen toteutetaan Työturvallisuuskeskuksessa. Hanke rahoitetaan Tykes-ohjelmasta.

3.5

Liikkeen luovutus

Työsopimuslain säätämisen yhteydessä toteutettiin liikkeen luovutusdi- rektiivin 6 artikla ja säädettiin luottamusvaltuutetun ansionmenetyksen korvauksesta ja luottamusvaltuutetun asemasta liikkeen luovutuksen yhte- ydessä. Selvitetään, onko voimassa olevissa keskusjärjestösopimuksissa tai vastaavissa sekä työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittu sopimukseen perus- tuvan henkilöstön edustajan vastaavasta suojasta ja toteutetaan tarvittavat muutokset samantasoisina.

SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO

4.1

Samapalkkaisuusohjelma

Työmarkkinakeskusjärjestöt osallistuvat yhteistyössä hallituksen kanssa samapalkkaisuusohjelman valmisteluun sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa ohjelmatyöryhmässä.

4.2

Tase-työryhmän työn jatkaminen

Jatketaan työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää muun muassa työn vaativuuden arviointiin perustuvien palk-

kausjärjestelmien käyttöönottoa ja kehittämistä sekä yleensä palkkausjär- jestelmien toimivuutta Suomessa. Työssään TASE-työryhmä hyödyntää ajankohtaisia tutkimustuloksia, kuten hankkeen ”Samapalkkaisuuteen palkkausjärjestelmäuudistuksin ” tuloksia.

4.3

Tasa-arvolain uudistusta koskeva ohjeistus ja tiedotus

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät sosiaali- ja terveysministeriölle,

että järjestöt yhdessä ministeriön kanssa laativat ohjeistuksen tasa-arvolain tasa-arvosuunnitelmaa koskevista säännöksistä. Tässä työssä otetaan huo- mioon myös työmarkkinaosapuolten 21.4.2004 saavuttama yhteisymmär- rys tasa-arvolain uudistamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät sosiaali- ja terveysministeriölle, että järjestöt yhdessä ministeriön kanssa tiedottavat uudesta tasa-arvolaista.

4.4

Työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi

Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen, että ne jatkavat liittokohtaisissa neuvotteluissa sopimusalan työ- ja virkaehtosopimusmää- räysten sukupuolivaikutusten arviointia. Keskusjärjestöjen ns. tasa-arvon pyöreä pöytä seuraa työn edistymistä.

TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄT

Osana tulopoliittista kokonaisratkaisua keskusjärjestöt toteavat, että ne jatkavat tiedottamista jäsenliitoilleen työaikapankkeihin liittyvistä mahdol- lisuuksista ja käyttöönotosta.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että työaikapankkijär- jestelmä edellyttää jäljempänä mainituilta osin lainsäädännön tai tulkin- takäytäntöjen selkeyttämistä. Palkkaturvaa ja työttömyysturvaa koskevia säännöksiä tulee muuttaa niin, että ne eivät estä työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa ja käyttöä. Palkkaturvalaissa tällainen este voi olla esimer- kiksi palkkaturvan työntekijäkohtainen enimmäismäärä. Työttömyysturvan osalta muutoksia tulisi tehdä mm. työssäoloehtoon, päivärahaan ja jaksot- tamiseen liittyviin säännöksiin. Näistä muutostarpeista keskusjärjestöt ovat esittäneet yhteisenä kantanaan ehdotukset työministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle. Lisäksi tuloverolain ja ennakkoperintälain tulkintaa tulee selkeyttää niin, että ne mahdollistavat työaikapankin osalta enna- konpidätyksen samoin kuin ennakonpidätyksen yhteydessä määräytyvien muiden palkkaperusteisten maksujen kohdistumisen vasta etuuksia vastaa- van rahasuorituksen maksuajankohtaan.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallitus kiirehtii edellä mainittu- jen asioiden toteuttamista.

Keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen, että ne alakohtaisia sopimus-

neuvotteluja käydessään omalta osaltaan edistävät tarpeelliseksi katsomal- laan tavalla työaikapankkijärjestelyjä työpaikoilla.

TYÖAIKATYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO

Keskusjärjestöt jatkavat aiemmin asettamansa työaikatyöryhmän toi- miaikaa toistaiseksi. Työryhmän tehtävänä on seurata kansainvälisen ja Euroopan unionin jäsenmaiden säännöllisen ja tehdyn työajan kehitystä sekä näihin kohdistuvia muutospaineita. Mahdollisuuksien mukaan osana työaikakehityksen seurantaa työryhmän tulee kiinnittää huomiota myös ala- ja yrityskohtaisiin työaikajärjestelyihin.

Työryhmän tehtävänä on selvittää myös erilaisten työaikamuotojen laajuut- ta, käyttötarpeita ja toimivuutta. Mahdollisuuksien mukaan työssä tulee huomioida myös muissa EU-maissa tapahtunut kehitys.

Lisäksi työryhmän tulee seurata työaikapankkijärjestelyjen kehitystä ja käyttöönottoa sekä arvioida järjestelmien toimivuutta käytännössä ottaen huomioon myös työsuojelunäkökohdat ja kartoittaa mahdolliset järjestel- mien käyttöönoton esteet.

Työryhmän tulee esittää raporttinsa sopimuskauden aikana.

PAIKALLISEN SOPIMISEN TUTKIMUSHANKE

Työmarkkinakeskusjärjestöt toteuttavat paikallisen sopimisen tutkimus- hankeen yhdessä Turun yliopiston kanssa vuosien 2005 ja 2006 aikana. Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää mm. paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa.

LIITE 2

Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen

Sisällysluettelo

Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen 33

1 Henkilöstön kehittäminen 33

2 Ammattitutkintostipendi 34

3 Esitykset valtiovallalle 34

3.1 Aikuiskoulutuksen määrärahat 34

3.2. Oppisopimuskoulutus 35

3.3 Nuorten ammatillisiin tutkintoihin sisältyvät näytöt 35

3.4 Aikuisten näyttötutkintojärjestelmä 35

3.5 Nuorten koulutuspaikat ja työpajatoiminta 36

3.6 Korkeakoulujen voimavarojen suuntaaminen 36

3.7 Yksilöllisten eläkevakuutusten käyttö koulutukseen 36

LIITE 2

OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN

Euroopan unionin sosiaalisessa vuoropuhelussa työmarkkinoiden eu- rooppalaiset keskusjärjestöt EAY, UNICE ja CEEP tukevat Lissabonissa asetettua tavoitetta kehittää unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaa- misin tietoon perustuva talous. Osaaminen ja koulutus ovat tässä keskeisiä tekijöitä. Keskusjärjestöt hyväksyivät 2002 yhteisen viitekehyksen euroop- palaiselle toiminnalle ammattitaidon kehittämiseksi, elinikäisen oppimisen edistämiseksi sekä tiedottamisen, tuen ja ohjauksen lisäämiseksi tukemaan koulutusjärjestelmien toimintaa.

Valtioneuvosto on asettanut 28.10.2004 antamallaan asetuksella työ- ja koulutusasiainneuvoston. Tulopoliittisen sopimuksen osapuolet pitävät asetettua uutta neuvostoa merkittävänä, koska se mahdollistaa koulutus- ja työllisyysasioiden tarkastelun yhteisestä strategisesta näkökulmasta. Neuvoston työn onnistumisen kannalta on tärkeää, että se perustuu kol- mikantaiseen suunnitteluun ja valmisteluun. Työmarkkinakeskusjärjestöt toteavat, että työ- ja koulutusasiain neuvoston käsiteltäviksi soveltuvat esimerkiksi ne asiakokonaisuudet, joita esitettiin vuosille 2003–2004 solmitussa tulopoliittisessa sopimuksessa.

Suomen kansallinen menestyminen sekä tuotannon ja työpaikkojen säily- minen Suomessa edellyttävät määrätietoista panostamista osaamiseen.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että asetetun työ- ja koulutusasiain neuvoston johdolla selvitetään, miten työelämän kehittämisohjelmat sekä parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ja hallituksen globalisaatiosel- vityksen jatkotoimenpiteet ottavat huomioon osaamisen kehittämisen mer- kityksen tuottavuuden ja kilpailukyvyn nostamisessa sekä työhyvinvoinnin ja työuran jatkuvuuden edistämisessä yrityksissä ja työpaikoilla. Tehdyn selvityksen perusteella arvioidaan kolmikantayhteistyönä ja mahdollisesti toimialakohtaisena vuoropuheluna toteutettavan erillisen kansallisen osaa- misohjelman tarve.

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN

Työpaikan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kan- nalta on tärkeää, että henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä huolehditaan. Suunnitelmallinen henkilöstön kehittämi- nen on yksi henkilöstön strategisen johtamisen avainalue ja menestyvän työyhteisön tunnusmerkki.

Vuosia 2003–2004 koskevassa tulopoliittisessa sopimuksessa keskusjärjes- töt esittivät käynnistettäväksi sektorikohtaisia yhteisiä toimenpideohjelmia henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tukemiseksi.

Keskusjärjestöt korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tärkeyttä ja suosittelevat jatkamaan sektoreittain käynnistettyjä yhteisiä toi- menpideohjelmia. Tällaisiin toimenpideohjelmiin liittyvien työpaikkatason kehittämishankkeiden toteutumista pyritään edistämään myös Työelämän kehittämisohjelman Tykesin avulla. Esimieskoulutusta on kehitettävä vastaamaan työelämän tarpeita.

Keskusjärjestöjen TELKE-työryhmässä selvitetään, miten erilaisilla työ- paikoilla voidaan käytännön toimenpitein edistää henkilöstön suunnitel- mallista ammatillisen osaamisen ylläpitämistä sekä työnantajan ja työnte- kijöiden yhteistyötä koulutusasioissa.

Keskusjärjestöt osaltaan seuraavat sektorikohtaisten toimenpideohjelmien käynnistymistä.

AMMATTITUTKINTOSTIPENDI

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät sosiaali- ja terveysministeriölle, että ammattitutkintostipendin määrä korotetaan 330 euroon 1.8.2005 alkaen. Samalla muutetaan koulutusrahastolakia siten, että stipendin saamisen ehtona oleva 30 vuoden alaikäraja poistetaan, 60 vuoden yläikäraja koro- tetaan 63 vuoteen ja että stipendin määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa myös työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksestä.

ESITYKSET VALTIOVALLALLE

3.1

Aikuiskoulutuksen määrärahat

Ammatillinen aikuiskoulutus on monesta eri tekijästä johtuen muodostunut ja tulee muodostumaan yhä tärkeämmäksi tekijäksi Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta. Hallituksen budjetti- esityksessä näihin tarkoituksiin varatut määrärahat eivät kuitenkaan ole kehittyneet tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että ammatilliseen aikuiskoulutukseen

varattuja määrärahoja korotetaan tutkintotavoitteisessa aikuisten ammatil- lisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen täyden- nyskoulutuksessa.

3.2.

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutuksena toteutettava lisäkoulutus on kiintiöity. Vuoden 2004 kiintiö on 22 000 paikkaa. Ensi vuodeksi hallitus ehdottaa budjet- tiesityksessään vähennystä. Koko ajan on kuitenkin esiintynyt enemmän tarvetta ja kysyntää kiintiöidyille oppisopimuspaikoille, kuin niitä on ollut tarjolla.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että ensi vuodeksi kiintiöityjä oppi- sopimuskoulutuksena toteutettavan lisäkoulutuksen paikkoja lisätään.

3.3

Nuorten ammatillisiin tutkintoihin sisältyvät näytöt

Nuorten toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintoihin on päätetty sisällyttää näyttö. Työmarkkinakeskusjärjestöt osaltaan tukevat järjestel- män käyttöönottoa. Koska kyseessä on merkittävä ja vaativa järjestelmän muutos, tulee sille varata käyttöönottoa varten riittävät resurssit ja tehdä tiedotusohjelma.

Keskusjärjestöt esittävät, että ensi vuoden ja seuraavien vuosien talousar- vioesitykseen otetaan riittävät määrärahat nuorten ammatillisten tutkintoi- hin sisältyvien näyttöjen järjestämiseksi ja siitä tiedottamiseksi.

3.4

Aikuisten näyttötutkintojärjestelmä

Aikuisten näyttötutkintojärjestelmä on viimeisten 10 vuoden aikana kehit- tynyt merkittäväksi tutkinnon suorittamisväyläksi siten, että nykytasolla tutkintotilaisuuksiin osallistuu vuosittain 50 000 opiskelijaa. Jotta järjestel- män laatu pystytään pitämään riittävällä tasolla ja jotta kaikkien luottamus tutkintoihin säilyy, on tärkeää, että näyttötutkintoihin liittyvää laadukasta koe- ja tehtävämateriaalia on saatavilla.

Keskusjärjestöt esittävät, että budjettiesityksessä varataan riittävät määrä- rahat näyttötutkintoaineistojen laadunvarmistuksen turvaamiseksi.

3.5

Nuorten koulutuspaikat ja työpajatoiminta

Nuorten koulutustakuun toteuttaminen on osa työllisyyden politiikka- ohjelman toimeenpanoa. Järjestöt pitävät tarkoituksenmukaisena, että kaikille nuorille turvataan aloituspaikka toisen asteen koulutuksessa. Työpajatoiminnan kautta on tarpeen saada koulutukseen mukaan myös ne nuoret, jotka eivät peruskoulun päättyessä ole valmiita tekemään ammatin- valintapäätöstään. Työmarkkinoiden ammattitaitovaatimukset kohoavat ja edellyttävät kaikilta työalasta riippumatta ammattiin johtavaa koulutusta.

Keskusjärjestöt pitävät tarpeellisena, että opetus- ja työministeriöiden sekä kuntien käyttöön varataan riittävät määrärahat koulutuspaikkojen ja työpa- jatoiminnan tarjoamiseksi kaikille nuorille.

3.6

Korkeakoulujen voimavarojen suuntaaminen

Ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tulee kehittää omaleimaisina ja koulu- tuspoliittisilta tavoitteiltaan selkeinä yksikköinä. Korkeakoulujärjestelmää on kehitettävä entistä suunnitelmallisemmin ja selkeytettävä ammattikor- keakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä ja keskinäistä työnjakoa. Korkea- asteen koulutukseen käytettäviä voimavaroja on suunnattava siten, että parannetaan niiden kykyä antaa kansainvälisesti kilpailukykyistä koulutus- ta ja varmistettava mahdollisuudet huippuosaamisen kehittymiseen.

3.7

Yksilöllisten eläkevakuutusten käyttö koulutukseen

Työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen voidaan vaikuttaa myös henkilöiden omalla varautumisella koulutuksesta aiheutu- viin kustannuksiin.

Keskusjärjestöt esittävät selvitettäväksi yhdessä STM:n, VM:n ja työ- markkinakeskusjärjestöjen kesken, miten yksilöllisiä eläkevakuutuksia voitaisiin hyödyntää henkilön omaehtoisessa osaamisen ja ammattitaidon kehittämisessä.

LIITE 3

VAHVISTUSILMOITUS

Osapuolet ovat solmineet alaa koskevan työehtosopimuksen / virkaehtosopimuksen, työmarkkinoi- den keskusjärjestöjen välillä 29.11.2004 hyväksytyn tulopoliittista sopi- musta koskevan neuvottelutuloksen mukaisesti.

:ssä kuuta 2004

TYÖNANTAJALIITTO AMMATTILIITTO TAI VASTAAVA TAI VASTAAVA

HALLITUKSEN KANNANOTTO 29.11.2004 SAAVUTETTUUN TULOPOLIITTISTA SOPIMUSTA VUOSILLE 2005–2007 KOSKEVAAN NEUVOTTELUTULOKSEEN

Hallitus toteaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29. marraskuuta 2004 saavuttama tulopoliittista sopimusta vuosille 2005–2007 koskeva neuvottelutulos täyttää hallituksen sille asettamat vaatimukset.

Xxxxxxxx sitoutuu omasta puolestaan alla lueteltuihin toimenpiteisiin ja antaa tarvittavat esitykset eduskunnalle. Mikäli hallitus katsoo, että

neuvottelutulos ei ole tullut riittävän kattavana hyväksytyksi liittotason neuvotteluissa 15. joulukuuta 2004 klo 16.00 mennessä, hallitus toteaa, että alla luetellut esitykset raukeavat lukuun ottamatta vuoden 2005 talous- arvioesitykseen liittyviä toimenpiteitä.

TYÖLLISYYTTÄ, OSTOVOIMAA JA KILPAILUKYKYÄ TUKEVAT TOIMENPITEET

1.1

Verotus

Työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman lisäämiseksi hallitus keventää työn verotusta vuosina 2005–2007 bruttomääräisesti yhteensä 1,7 mil- jardilla eurolla. Tällä kevennyksellä kompensoidaan myöskin aiemmin sovitusti vuonna 2006 toteutettavasta sairausvakuutuksen rahoitusuudis- tuksesta johtuva vakuutettujen sairausvakuutusmaksun nousu. Lisäksi ke- vennyksellä hyvitetään työttömyysvakuutusmaksun, työeläkemaksun (yli 53-vuotiaat) ja kunnallisverojen nousua vuonna 2005. Veronkevennykset painottuvat pieniin työtuloihin.

Vuonna 2006 otetaan käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys siten, että vuosien 2006 ja 2007 kevennyksistä seuraavat verotuottomene- tykset kohdistuvat pelkästään valtion rasitukseksi.

Kevennysten yhteydessä verotuksen rakennetta muutetaan vuonna 2007 poistamalla yksi tuloraja asteikon alapäästä.

Vuonna 2005 verotusta kevennetään vuositasolla noin 350 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan kasvattamalla kunnallisverotuksen an- siotulovähennystä ja keventämällä valtion tuloveroasteikkoa. Lisäksi valtion tuloveroasteikkoon tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus.

Ansiotulovähennyksen kasvattamisesta seuraavat verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille lisäämällä sosiaali- ja terveystoimen valtion- osuuksia ja seurakunnille nostamalla niiden osuutta yhteisöverosta.

Valtion tuloveroasteikkoa muutetaan talousarvioesityksen yhteydes- sä ehdotettuun asteikkoon verrattuna siten, että asteikon ensimmäistä, kolmatta, neljättä ja viidettä marginaaliveroprosenttia alennetaan puo-

lella prosenttiyksiköllä. Ensimmäistä tulorajaa nostetaan 100 eurolla ja toista 600 eurolla. Asteikon kolmatta tulorajaa alennetaan 100 eurolla. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää nostetaan 3 550 eurosta 3 850 euroon, ensimmäistä kertymäprosenttia 47 prosentista

49 prosenttiin ja toista kertymäprosenttia 23 prosentista 26 prosenttiin.

Veronkevennyksen välitön tuloja alentava vaikutus on valtiolla 208 mil- joonaa euroa, kunnilla 121 miljoonaa euroa, Kansaneläkelaitoksella 10 miljoonalla eurolla ja seurakunnilla 7 miljoonaa euroa. Lisäksi inflaatio- tarkistus vähentää valtion veron tuottoa 160 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2006 verotusta kevennetään bruttomääräisesti 810 miljoonalla eu- rolla, josta osa on sairausvakuutusmaksun nousun kompensaatiota. Valtion tuloveroasteikkoa muutetaan siten, että asteikon ensimmäistä marginaali- veroprosenttia alennetaan 1 1/2 prosenttiyksiköllä ja muita marginaalive- roprosentteja 1 prosenttiyksiköllä. Toista tulorajaa korotetaan 1 200 eurolla ja viidettä 200 eurolla. Kolmatta tulorajaa lasketaan 800 eurolla. Lisäksi asteikkoon tehdään inflaatiotarkistus.

Vuonna 2006 otetaan käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys siten, että verotuottomenetykset kohdistuvat pelkästään valtion tuloihin. Uusi vähennys rakennetaan siten, että se vaikutuksiltaan vastaa kunnallis- verotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärän nostoa 4 600 euroon, ensimmäisen kertymäprosentin nostoa 55 prosenttiin ja toisen kertymäpro- sentin nostoa 32 prosenttiin.

Vuonna 2007 verotusta kevennetään 550 miljoonalla eurolla. Valtion tuloveroasteikossa yhdistetään toinen ja kolmas tuloluokka. Uusi toinen tuloluokka vastaa aiempaa kolmatta tuloluokkaa. Kolmannen ja neljännen tuloluokan marginaaliveroprosentteja alennetaan 1/2 prosenttiyksiköllä. Lisäksi tehdään inflaatiotarkistus.

Vuonna 2007 uusi vähennys rakennetaan siten, että se vaikutuksiltaan vas- taa kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärän nostoa 5 100 euroon, ensimmäisen kertymäprosentin nostoa 58 prosenttiin ja toisen kertymäprosentin nostoa 35 prosenttiin.

Varallisuusverotuksesta luovutaan vuonna 2006.

1.2

Kansainvälistä kilpailukykyä parantavat liikenneinvestointihankkeet

Hallitus jatkaa infrastruktuurin kehittämistä liikenneväyläpolitiikkaa poh- tineen ministerityöryhmän etusijajärjestyksen pohjalta. Tässä yhteydessä hallitus on katsonut perustelluksi teollisuuden kilpailukyvyn vahvistami- seksi tehdä periaatepäätöksen Lappeenranta-Imatra -tiehankkeen ja Lahti- Luumäki -ratahankkeen aloittamisesta vuoden 2007 talousarviossa.

Lisäksi turvataan kertaluonteisesti yhteensä 10 miljoonan euron lisäys vuo- delle 2005 jo ehdotettuihin menoihin ja yhteensä 50 miljoonan euron lisäys (mukaan lukien alv) jaksotettuna jäljellä olevalle vaalikaudelle teemahank- keisiin, perustienpitoon ja perusradanpitoon.

1.3

Kilpailukykyä tukeva innovaatiotoiminta

Hallitus pitää innovaatiotoiminnan kehittämistä erityisen tärkeänä Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyskehityksen kannalta. Xxxxxxxx ottaa sen omasta aloitteesta, työmarkkinajärjestöjen toimesta ja muissa yhteyksissä esille tuodut tutkimustoiminnan, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämis- ehdotukset pikaisesti tarkasteluun ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotuk- set kevään 2005 kehyspäätöksen yhteydessä.

KUNTIEN VALTIONOSUUDET

Kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen vuodelle 2008 jaksotettua osuutta aikaistetaan 20 miljoonalla eurolla vuodelle 2005 ja 15 miljoonalla eurolla sekä vuodelle 2006 että 2007.

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten sopimiin menet- telyihin uudelleentyöllistymisen edistämiseksi irtisanomistilanteissa ja ryhtyy toimenpiteisiin tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi työvoima- viranomaisten menettelyihin ja lainsäädäntöön.

TALOUSRIKOSTEN TORJUNTA

Hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten esille ottamiin talousrikosten torjunnan kehittämisehdotuksiin ja ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin näiden suuntaviivojen mukaan.

5. INDEKSIEHTO

Annetaan hallituksen esitys laiksi, jolla sallitaan tulopoliittisen neuvottelu- tuloksen kohtaan 2.4 sisältyvän indeksiehdon ottaminen tämän sopimuksen mukaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

VALTION HENKILÖSTÖMENOJEN BUDJETOINTI

Tulosopimuksesta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset vuodelle 2005 budjetoidaan vuoden 2005 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä.

Vuoden 2006 henkilöstömenojen lisäykset budjetoidaan kyseistä vuotta koskevassa talousarvioesityksessä.

Kaavioita palkankorotusten rakenteesta, kustannusvaikutuksista ja ostovoiman muutoksista

Palkankorotukset… 43

Arvio sopimuskauden kustannusvaikutuksista… 44

Työllisen palkansaajan ostovoiman muutos… 45

Ansiokehityksen ja veromuutoksen vaikutus käteen jäävään

tuloon 2005–2007… 46

Ansiokehityksen ja veromuutosten vaikutus yhteensä 2005–2007 47

Alle 53-vuotiaiden vero- ja maksumuutokset

sekä sopimuskorotukset 2005 48

53 vuotta täyttäneiden vero- ja maksumuutokset

sekä sopimuskorotukset 2005 49

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys 2003–2005 ja

valtionverotuksen ansiotulovähennys 2006–2007 50

Ansiokehityksen ja verotuksen vaikutus SAK:laisen perheen

nettotuloihin 2005–2007 51

Tupon veropaketin tuottovaikutusarvioita 2005–2007 52

Palkansaajien nimellis- ja reaaliansiot sekä

kotitalouksien käytettävissä oleva reaaliansio 1985–2004 53

Työttömyysaste 1990–2008 54

ARVIO SOPIMUSKOROTUSTEN KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA

1.3.2005: Yleiskorotus 18 snt/t, 30,06 euroa/kk (kv 1,9 %) , liittoerä 0,6 %

1.6.2006: Yleiskorotus 1,4 %, liittoerä 0,4 %, tasa-arvoerä 0,3 %

XxXx Xxxxxxxxx

Kemia Saha- ja levy Teknologia Teollisuus tt. yht.

Siivoojat Myyjät Xxxxx Xxxxxx

Kaikki palkans.

0 1 2 3 4 5 6

Yleiskorotus 2005 Liittoerä

Yleiskorotus 2006 Liittoerä Tasa-arvoerä

13.12.2004/SAK /TL

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, 00531 Helsinki,

puh. (09) 772 11

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Tulopoliittinen sopimus vuosille 2005–2007

Document Metadata