JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Raahen Energia Oy
JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
MÄÄRÄYS JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Energiavirasto määrää sähkömarkkinalain (588/2013) 52 §:n 5 momentin nojalla:
1 §
Tätä määräystä sovelletaan sähkömarkkinalain 52 §:n mukaiseen sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmaan. Tämä määräys kumoaa Energiaviraston 8 joulukuuta 2021 antaman määräyksen sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta (dnro 3019/002/2021)
2 §
Sähkönjakeluverkon haltijan tulee muodostaa yhtenäinen jakeluverkon kehittämissuunnitelma, jossa annetaan vähintään tämän määräyksen liitteiden 1-7 mukaiset tiedot jäsenneltynä liitteiden rakenteen mukaisesti. Kehittämissuunnitelma on julkaistava verkonhaltijan Internet-sivuilla.
3 §
Jakeluverkonhaltijan on kuultava asiaankuuluvia verkon käyttäjiä ja kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijoita kehittämissuunnitelmasta. Asiaankuuluviksi verkon käyttäjiksi katsotaan verkonhaltijan jakeluverkon käyttäjät. Verkon käyttäjien kuulemisen on kestettävä vähintään yhden kuukauden ajan ja kuulemisen tulee olla käynnissä vähintään 1.–31.5. välisen ajan.
4 §
Kuulemisen tulokset on julkaistava yhdessä kehittämissuunnitelman kanssa verkonhaltijan internet- sivuilla. Kuulemisessa ja kehittämissuunnitelman julkaisemisessa on huomioitava asiaankuuluvien verkon käyttäjien tasapuolinen kohtelu suunnitelman saatavuudessa ja siitä lausumisessa. Jakeluverkon kehittämisen on perustuttava avoimeen jakeluverkon kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelman julkaisussa muun muassa kuulemisen yhteydessä on otettava huomioon salassapidosta annetut säädökset, joiden mukaan esimerkiksi turvallisuutta ja varautumista koskevat tiedot voivat olla salassa pidettäviä. Edellä mainittujen tietojen ohella liikesalaisuudet voivat olla salassa pidettäviä.
5 §
Kehittämissuunnitelma yhdessä kuulemisen tulosten kanssa toimitetaan sähköisesti Energiaviraston valvontatietojärjestelmään tai muulla Energiaviraston ilmoittamalla tavalla.
6 §
Sähkönjakeluverkon haltijan tulee toimittaa jakeluverkon kehittämissuunnitelma Energiavirastolle viimeistään 30. päivänä kesäkuuta 2024ja tästä alkaen kahden kalenterivuoden välein viimeistään
30. päivänä kesäkuuta kyseisenä toimittamisvuotena.
Jos kehittämissuunnitelmaan tehdään olennaisia muutoksia, päivitetty kehittämissuunnitelma sekä perustelut päivitystarpeille tulee toimittaa Energiavirastoon viivytyksettä.
7 §
Kehittämissuunnitelman sekä siinä esitettävien ratkaisujen on perustuttava ennusteeseen sähkönjakeluun vaikuttavan toimintaympäristön muutoksista.
8 §
Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä asianmukaiset vertailut jakeluverkon kehittämistoimien kustannustehokkuudesta. Suunnitelman kustannusvertailut tulee tehdä ominaispiirteiltään yhteneville sähkönjakeluverkon kehittämisvyöhykkeille, jotka verkonhaltijan on määriteltävä.
9 §
Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmassa tulee kuvata sähkömarkkinalain 51 ja 119 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi tehtävät toimenpiteet yleisellä tasolla 119 §:n tarkoittaman siirtymäajan jäljellä olevina vuosina. Toiminnan laatuvaatimusten täyttämiseksi tehdyt korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit on raportoitava vuodesta 2014 alkaen.
Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmassa tulee esittää yksityiskohtaisemmin sähkömarkkinalain 51 ja 119 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi tehtävät toimenpiteet suunnitelman toimittamisvuotena ja sitä seuraavana kalenterivuotena.
Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmassa tulee raportoida yksityiskohtaiset sähkömarkkinalain
51 ja 119 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi tehdyt toimenpiteet kahden edellisen kalenterivuoden aikana. Toimenpiteitä on verrattava edellisessä kehittämissuunnitelmassa kuvattuihin kyseisten vuosien toimenpiteisiin. Jos toteutuneet toimenpiteet ovat olennaisesti poikenneet suunnitelluista toimenpiteistä, poikkeamien syyt on perusteltava.
10 §
Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmassa tulee esittää suunnitelma keskeisistä jakeluverkkoinvestoinneista, jotka ovat tarpeen jakeluverkon siirtokapasiteetin ylläpitämiseksi sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin ja uusien kuormien liittämiseksi jakeluverkkoon seuraavan kymmenen vuoden kuluessa sekä suunnitelma sähkön kulutuksen jouston, sähkövarastojen, jakeluverkonhaltijan energiatehokkuustoimenpiteiden ja muiden vaihtoehtoisten resurssien käyttämisestä vaihtoehtona jakeluverkon siirtokapasiteetin laajentamiselle.
11 §
Energiavirasto voi antaa tämän määräyksen soveltamisesta tarkentavia ohjeita kirjallisesti tai muuttaa tätä määräystä uudella määräyksellä.
12 §
Tämä määräys tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2024 ja on voimassa toistaiseksi.
Sisällys – JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
LIITE 1 - Sähkönjakeluverkon strateginen ennuste toimintaympäristön muutoksista 5
LIITE 2 - Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelman lähtökohdat 7
LIITE 3 - Sähkönjakeluverkon kehittämisvyöhykkeillä käytettävien ratkaisujen kustannusvertailu
.................................................................................................................................................. 16
LIITE 4 - Pitkän tähtäimen suunnitelma 19
LIITE 5 - Sähkönjakeluverkon kehittämistoimenpiteet kuluvan ja seuraavan vuoden aikana 24
LIITE 6 - Sähkönjakeluverkon kehittämistoimenpiteet kahden edellisen vuoden aikana 27
LIITE 1 - Sähkönjakeluverkon strateginen ennuste toimintaympäristön muutoksista
1. Miten sähkönjakeluverkon haltijan ennusteen mukaan seuraavat numeeriset tekijät kehittyvät sähkönjakeluverkon haltijan toiminta-alueella seuraavan kymmenen vuoden aikana verrattuna toimittamisvuoden alun tilanteeseen?
a. Verkkoalueella siirretty energia, MWh
i. Verkkopalveluasiakkaille siirretty energia: 98 275 🡪 +8 % 🡪 108 800 MWh
ii. Verkkopalveluasiakkailta vastaanotettu energia: 20 000 🡪 + 22 % 🡪 24 400 MWh
b. Käyttöpaikkojen määrä: 8527 🡪 -7 % 🡪 7911 kpl
c. Hajautettu tuotanto
i. Yhteenlaskettu nimellisteho, kW
1. SJ 0 🡪 0
2. KJ 6000 🡪 6000
3. PJ 1175 🡪 + 479 % 🡪 6800 kW
ii. Kappalemäärä, kpl
1. SJ 0 🡪 0
2. KJ 1🡪 1
3. PJ 105 🡪 + 406 % 🡪 530 kpl
d. Sähköisen liikenteen julkiseen lataukseen käytettävien liittymien määrä, kpl 9 🡪 28
2. Miten ja mihin perustuen sähkönjakeluverkon haltija on luonut ennusteen ja miten muutoksien todennäköisyyttä on arvioitu?
Toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvia muutoksia, jonka vaikutukset heijastuvat sähkönjakelun kehittämiseen. Strateginen ennuste perustuu valtakunnallisiin ja alueellisiin tilastoihin ja ennusteisiin sekä Raahen kaupungin tulevaisuuden tavoitetilaan. Ennusteessa on huomioitu myös mennyt kehitys painotettuna viimeisimmät vuodet. Ennusteissa on otettu huomioon jakeluverkkoalueen sijainti ja muut toimintaympäristömme ominaispiirteet. Lähtötietoina on hyödynnetty Tilastokeskukselta saatavaa tilastoaineistoa esim. väestökehityksen, väestöennusteen, rakennuskannan osalta sekä mm. Valtioneuvoston, Suomen Ilmastopaneelin ja Energiateollisuuden selvityksiä, raportteja ja ennusteita. Ennusteen laatimisissa hyödynnettiin myös ulkopuolisen palveluntarjoajan osaamista ennusteen luomiseksi, jota rikastettiin omilla paikallisilla näkemyksillä verkkoalueen kehityksestä.
3. Miten sähkönjakeluverkon haltija on arvioinut sähkömarkkinalain 51 § tarkoittamien sääilmiöiden todennäköisyyttä ja muuttuvan ilmaston vaikutusta vastuualueensa sähkönjakeluun?
Arvion muodostamisessa on hyödynnetty eri asiantuntija-arvioiden lopputuloksia, joissa on kuvattu ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden tulevaisuuden näkymiä. Lähdeaineistona on toiminut Suomen Ilmastopaneelin tutkimusraportti ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet” sekä ”Suomen luonto 2100”-teos (Xxxxxx Xxxxxxxxx, Bazar Kustannus, 2021). Lähteiden mukaan on ilmastomallien perusteella tehty arvioita, millaiseksi ilmasto maailman eri paikoissa muuttuu tulevaisuudessa – kymmenessä vuodessa, sadassa vuodessa tai pidemmän ajan kuluessa. Ilmastonmuutoksen myötä vuoden keskimääräinen lämpötila on noussut vuosisadassa
Suomessa noin kuusi astetta. Talvet ovat lämmenneet enemmän kuin kesät. Ilmaston lämpeneminen näkyy muassa energiankulutuksessa siten, että rakennusten lämmitystarve on kuluneella vuosisadalla vähentynyt useita kymmeniä prosentteja ja jäähdytystarve on lähes viisinkertaistunut vuosisadassa. Lauhtumisen ja pilvisyyden lisääntymisen ohella sateet ovat lisääntyneet. Vettä tulee ajoittain enemmän kuin salaojat, purot, joet, järvet ja maa pystyvät imemään. Matalapaineet liikkuvat yhä hitaammin ja paikallaan pysyvät säätyypit yleistyvät, jolloin sateet voivat jatkua monia päiviä ja pahimmillaan aiheuttaa tulvia. Voimakkaat matalapaineet aiheuttavat sateiden ja tuulien lisäksi meritulvia, jolloin merivesi tunkeutuu yhä pidemmälle rannikolta sisämaahan. Tällöin kastumisvaarassa on puistomuuntamoja ja jakokaappeja. Pysyvä säätyyppi voi olla myös korkeapaine, jolloin helle jakson päätteeksi saattaa tulla voimakkaita ukkosia ja sateita. Kaupungissa vesi voi tunkeutua rakennusten alimpiin kerroksiin ja parkkihalleihin, joissa on kiinteistömuuntamoita sekä muita sähkötiloja. Erilaiset äärevät säät lisääntyvät. Ilmamassojen kulkua ilmakehässä ohjaavat voimakkaat yläilmakehän tuulet. Näihin suihkuvirtauksiin syntyy aika ajoin voimakkaita pohjois- etelä- suuntaisia aaltoja, joka pohjoisella pallonpuoliskolla tarkoittaa, että kylmää ilmaa pääsee virtaamaan pohjoisesta kohti etelää ja toisaalta lämmintä ilmaa etelästä kohti pohjoista. Yhdessä paikassa muutos näiden eri ilmamassojen välillä voi tapahtua hyvin nopeasti. Myös tuulet voimistuvat ajoittain aiempaa voimakkaammiksi, jolloin voidaan puhua supermyrskyistä. Maa on yhä pidempään roudaton, jolloin puut eivät ole niin tiukasti maassa kiinni ja myrsky tekee helpommin laaja-alaisempaa tuhoa. Tämä lisää kaatuneiden puiden aiheuttamia häiriöitä ilmajohtoverkoille. Talvimyrskyn yhteydessä lumisademäärä voi kasvaa kerralla niin suureksi, että metsille sekä ilmajohdoille aiheutuu suuria tykkylumivahinkoja. Raahessa taajama-alueella sähköverkko rakennetaan maakaapeloimalla yhdessä muiden infratoimijoiden kanssa, eikä ilmajohtorakentaminen ole vaihtoehto. Myrskyt iskevät rannikolle kovemmin ja useammin kun sisämaahan, jonka vuoksi kaapelointi on hyvä varautumiskeino säiden ääri-ilmiöihin.
4. Mitä muita verkon kehittämiseen vaikuttavia ennustettavia muutoksia toimintaympäristössä odotetaan tapahtuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana?
Puhtaan siirtymän eteneminen näkyy jakeluverkkomme kehityksessä jo tällä hetkellä. Uusien liittymien kyselyt ovat lisääntyneet merkittävästi, koska sähköverkkoon ollaan liittämässä entistä enemmän tuotannon ja kulutuksen liittymiä kuin aikaisemmin on totuttu. Teollisuuden sähköistyminen näyttäytyy liittymäkokojen suurentumisena, joka tarkoittaa jakeluverkkomme vahvistamista tarvittavilta osin. Myös sähkövarastojen rooli alkaa näkyä entistä voimakkaammin.
Verkon kehittämisen näkökulmasta investointitarve verkkoon kasvaa koko ajan, jotta jokaiselle uudelle liittyjälle mahdollistetaan verkkoon pääsy kohtuullisessa ajassa. Verkkoliiketoiminnan sääntelyssä tapahtuvat äkkinäiset muutokset hankaloittavat verkkoon tehtävien investointien toteuttamista ja osaltaan hidastavat verkkojen kehittämistä.
Tulevaisuudessa sähkön varastointi sekä erilaiset joustoratkaisut ja -palvelut kasvattavat merkitystään ja ovat varmasti kiinteä osa verkon ylläpitoa ja hallintaa, joka verkon kehittämisessä tulee ottaa huomioon.
LIITE 2 - Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelman lähtökohdat
A) Sähkönjakeluverkon kehittämisvyöhykkeiden määrittely
1. Kuinka moneen kehittämisvyöhykkeeseen verkonhaltija jakaa vastuualueensa, jotta kustannustehokkuus ja toimenpiteet voidaan riittävällä tarkkuudella perustella?
Raahen Energia Oy:n sähkönjakeluverkko on jaettu kahteen kehittämisvyöhykkeeseen. Kehittämisvyöhykkeet ovat:
• Asemakaava-alueet
• Haja-asutusalueet
2. Mihin kehittämisvyöhykkeiden jaottelu perustuu?
Kehittämisvyöhykkeiden jaottelu perustuu lainsäädännön asettamiin toimitusvarmuustasoihin eli asemakaava-alueisiin, joilla sähkönjakelunkeskeytyksen enimmäiskesto saa olla 6 tuntia, sen ulkopuolisiin alueisiin, joilla toimitusvarmuuden laatuvaatimustaso on 36 tuntia. Raahen Energia on tyypillinen kaupunkisähköverkko, jonka vastuualueesta suurin osa on asemakaavoitettua tiiviisti rakennettua aluetta, jonne sähköverkko on rakennettu maakaapelina. Olosuhteiltaan ja ympäristöltään verkkoalue on pitkälti yhtenäinen. Toisaalta vyöhykejaottelu perustuu verkon sähkö- ja käyttöteknisiin ominaispiirteisiin verkon kriittisyyden näkökulmasta. Sähkönjakeluverkko koostuu usein runko-, rengas- ja haarasyötöistä, joilla jokaisella on oma rooli luotettavan sähkönjakelun turvaamisessa.
3. Kehittämisvyöhykkeet:
Vyöhyke 1: Asemakaava-alueet
a. Kehittämisvyöhykkeen verkko kuluu toimitusvarmuusvaatimusten osalta korkeampaan (6h) toimitusvarmuus tasoon. Kehittämisvyöhykkeen koostuu kokonaisuudessaan tiiviisti rakennetusta kaupunkialueesta. Keskijännitteinen sähköverkko kehittämisvyöhykkeelle toteutetaan pääsääntöisesti maakaapelilla rengasverkkona, jonka avulla sähkönjakelun keskeytyksien kestoaika saadaan lyhyemmäksi. Muuntamot rakennetaan puisto- tai kiinteistömuuntamoina. Kehittämisvyöhykkeen pienjänniteverkko rakennetaan myös maakaapelina ja osittain myös rengasverkkona. Rakentaminen tapahtuu lähes poikkeuksetta yhteisrakentamisena muiden infranhaltijoiden kanssa.
b. Kehittämisvyöhyke on asemakaavoitettua aluetta ja vyöhykkeellä on yli 95 % koko verkkoyhtiön sähkön käyttöpaikoista. Asemakaava-alueilla on tyypillisesti keskittynyt runsaasti yksityistä asutusta, liike-elämän toimispisteitä sekä kuntien ja kaupunkien keskeisiä toimintoja ja palveluita. Useita kriittisiä sähkönkäyttöpaikkoja on usein myös tällä vyöhykkeellä, kuten terveyskeskus, vanhainkodit, vesihuolto jne.
c. Asemakaavoitettu taajama-alue on tiiviisti rakennettua ympäristöä, jonne maakaapelin sijoittaminen on välttämätöntä ilmajohtorakentamisen sijasta. Näin sähkönjakeluinfran osalta ei tarvitse maankäytöllisesti tehdä merkittäviä tilavarauksia.
d. Kehittämisvyöhykkeellä toimintaympäristön ennustetaan muuttuvan samalla lailla kuin koko verkkoalueella eli sekä käyttöpaikkamäärät, verkosta asiakkaille siirretty ja asiakkailta vastaanotettu energia tulevat kasvamaan. Vaikka väestöennuste on negatiivinen, niin mm. liikenteen ja teollisuuden sähköistymisen takia toimialueemme sähkönjakelun näkökulmasta kasvavaa ja kehittyvää aluetta. Myös aurinkovoiman pientuotanto kasvanee merkittävästi kehittämisvyöhykkeellä erityisesti, kun energiayhteisöt mahdollistavat kannattavan tuotannon myös taloyhtiöissä. Tällä kehittämisvyöhykkeellä verkon kapasiteetin kasvattamista voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti toteuttaa myös mahdollisten joustopalveluiden avulla sen sijaan, että verkon sähköteknistä kapasiteettia kasvatetaan saneeraamalla vanha verkko vahvemmaksi. Suurin huipputehontarve voi ajoittua vain tietyille rajallisille ajanhetkille, jolloin joustojen hyödyntämisen avulla voidaan välttää uusien investointien toteuttaminen. Joustopalveluiden tarjoama verkon kehittämisen näkökulmasta on vielä pientä, mutta tilanteen kehittymistä seurataan säännöllisesti.
Vyöhyke 2: Haja-asustusalueet
a. Kehittämisvyöhyke koostuu asemakaava-alueen ulkopuolisen alueesta. Rakennustapana tälläkin kehittämisvyöhykkeellä on pääsääntöisesti maakaapeli vaaditun toimitusvarmuustason takia. Käytettävyyden kannalta pyritään rakentamaan rengasyhteyksiä laajasti siellä, missä se todetaan kustannuksellisesti järkeväksi. Keskijännitteinen sähköverkko kehittämisvyöhykkeelle toteutetaan pääsääntöisesti maakaapelilla. Muuntamot rakennetaan puistomuuntamoina. Pienjänniteverkkoa saneerataan ensisijaisesti ilmajohtona haastavan maaperän takia.
b. Kehittämisvyöhykkeen verkko kuluu toimitusvarmuusvaatimusten osalta (36h) toimitusvarmuus tasoon, joskin haja-asutusalue pienenee koko ajan kaavoituksen edistymisen myötä. Kehittämisvyöhyke käsittää vain pienen maantieteellisen osan verkkoalueesta, jonne on sijoittunut enimmäkseen vakituista ja vapaa-ajan asutusta.
c. Vyöhyke on ympäristötekijöiltään melko vaihtelevaa. Saaristoalueet voivat olla kallioisia, jolloin kaivuolosuhteet ovat keskimääräistä hankalampia ja sitä kautta kaivuukustannus on hyvin investointikohderiippuvaista.
d. Kehittämisvyöhykkeellä ennuste toimintaympäristön muutoksista noudattelee hyvin pitkälti alueen yleistä kehitystä. Vapaa-ajan asuntoja muutetaan ympärivuotisen asumisen kohteiksi.
4. Kehittämisvyöhykkeet:
Vyöhyke 1: Asemakaava-alueet
a. Kehittämisvyöhykkeellä olevan verkoston
i. Keski-ikä: 13 vuotta
ii. Keskimääräinen tekninen pitoaika: 45 vuotta
b. Kuinka paljon kehittämisvyöhykkeen eri jännitetasoilla on sähkönjakeluverkkoa, kilometriä
i. KJ: 106 km
ii. PJ: 343 km
c. Kuinka suuri osa kehittämisvyöhykkeen sähkönjakeluverkosta eri jännitetasoilla täyttää sähkönjakeluverkon toiminnan laatuvaatimukset, kilometriä
i. KJ: 106 km
ii. PJ: 343 km
d. Kuinka paljon verkonhaltijalla on liittymiä kehittämisvyöhykkeellä, kappaletta
i. Asemakaava-alueella: 2909 kpl
ii. Asemakaava-alueen ulkopuolella: 0 kpl
iii. Alueilla, joihin sovelletaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa: 0 kpl
e. Kuinka paljon kehittämisvyöhykkeellä sijaitsee sähkön käyttöpaikkoja, kappaletta
i. Asemakaava-alueella: 8337 kpl
ii. Asemakaava-alueen ulkopuolella: 0 kpl
iii. Alueilla, joihin sovelletaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa: 0 kpl
f. Kuinka moni kehittämisvyöhykkeellä sijaitsevista sähkön käyttöpaikoista on sähkönjakeluverkon toiminnan laatuvaatimukset täyttävän sähkönjakeluverkon piirissä, kappaletta
i. Asemakaava-alueella: 8337 kpl
ii. Asemakaava-alueen ulkopuolella: 0 kpl
iii. Alueilla, joihin sovelletaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa: 0 kpl
g. Kuinka paljon eri jännitetasoilla on maakaapelia, kilometriä
i. KJ: 106 km
ii. PJ: 304 km
h. Kuinka paljon eri jännitetasoilla on ilmajohtoja, jotka sijaitsevat metsässä, kilometriä
i. KJ: 0 km
ii. PJ: 20 km
i. Kuinka paljon eri jännitetasoilla on teiden varsilla sijaitsevia ilmajohtoja, joiden toisella puolella on metsää, kilometriä
i. KJ: 1 km
ii. PJ: 12 km
j. Kuinka paljon eri jännitetasoilla on laatuvaatimukset täyttävää ilmajohtoa, kilometriä
i. KJ: 1 km
ii. PJ: 12 km
Vyöhyke 2: Haja-asustusalue
a. Kehittämisvyöhykkeellä olevan verkoston
i. Keski-ikä: 13 vuotta
ii. Keskimääräinen tekninen pitoaika: 45 vuotta
b. Kuinka paljon kehittämisvyöhykkeen eri jännitetasoilla on sähkönjakeluverkkoa, kilometriä
i. KJ: 16 km
ii. PJ: 44 km
c. Kuinka suuri osa kehittämisvyöhykkeen sähkönjakeluverkosta eri jännitetasoilla täyttää sähkönjakeluverkon toiminnan laatuvaatimukset, kilometriä
i. KJ: 6 km
ii. PJ: 44 km
d. Kuinka paljon verkonhaltijalla on liittymiä kehittämisvyöhykkeellä, kappaletta
i. Asemakaava-alueella: 0 kpl
ii. Asemakaava-alueen ulkopuolella: 101 kpl
iii. Alueilla, joihin sovelletaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa: 89 kpl (saaret, joissa on vapaa-ajan asuntoja ja joihin kelirikkoaikaan ei pääse, sovelletaan 72h toimitusvarmuutta)
e. Kuinka paljon kehittämisvyöhykkeellä sijaitsee sähkön käyttöpaikkoja, kappaletta
i. Asemakaava-alueella: 0 kpl
ii. Asemakaava-alueen ulkopuolella: 101 kpl
iii. Alueilla, joihin sovelletaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa: 89 kpl, (saaret, joissa on vapaa-ajan asuntoja ja joihin kelirikkoaikaan ei pääse, sovelletaan 72h toimitusvarmuutta)
f. Kuinka moni kehittämisvyöhykkeellä sijaitsevista sähkön käyttöpaikoista on sähkönjakeluverkon toiminnan laatuvaatimukset täyttävän sähkönjakeluverkon piirissä, kappaletta
i. Asemakaava-alueella: 0 kpl
ii. Asemakaava-alueen ulkopuolella: 101kpl
iii. Alueilla, joihin sovelletaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa: 89 kpl, (saaret, joissa on vapaa-ajan asuntoja ja joihin kelirikkoaikaan ei pääse, sovelletaan 72h toimitusvarmuutta)
g. Kuinka paljon eri jännitetasoilla on maakaapelia, kilometriä
i. KJ: 14 km
ii. PJ: 44 km
h. Kuinka paljon eri jännitetasoilla on ilmajohtoja, jotka sijaitsevat metsässä, kilometriä
i. KJ: 2 km
ii. PJ: 0 km
i. Kuinka paljon eri jännitetasoilla on teiden varsilla sijaitsevia ilmajohtoja, joiden toisella puolella on metsää, kilometriä
i. KJ: 0 km
ii. PJ: 0 km
j. Kuinka paljon eri jännitetasoilla on laatuvaatimukset täyttävää ilmajohtoa, kilometriä
i. KJ: 0 km
ii. PJ: 0 km
B) Sähkönjakeluverkon kehittämisvyöhykkeellä sijaitsevan verkon kehittämisstrategia
1. Mitkä ovat suunnittelukriteerit, joilla katsotaan täytettävän toiminnan laatuvaatimukset?
a. 6h laatuvaatimus
Ensisijaisesti 6h laatuvaatimus katsotaan täyttyvän maakaapeliratkaisujen avulla. Näin ollen ei ole ilmastollisista syistä aiheutuvaa riskiä sähkönjakelun pidempiaikaisille keskeytyksille.
b. 36h laatuvaatimus
Ensisijaisesti 36h laatuvaatimus katsotaan täyttyvän maakaapeliratkaisujen avulla. Kehittämisvyöhykkeellä voidaan pienissä määrin hyödyntää ilmajohtoratkaisuja, jotka vikaantuessa hoidetaan kuntoon tehokkaan viankorjauksen turvin.
c. sähkömarkkinalain 51 §:n 2 momentin tarkoittama paikallisiin olosuhteisiin perustuva laatuvaatimustaso, mikäli määritetty
Paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa sovelletaan saaristokohteissa, jonne liikkuminen on hidasta. Laatuvaatimuksiin päästään nykyisillä maakaapeli- ja ilmajohtoratkaisuilla sen mukaan mitä kuhunkin kohteeseen on maastollisesti rakennettavissa.
2. Miten seuraavat erityispiirteet on huomioitu verkon kehittämisessä?
a. Yhteisrakentaminen ja yhteydet muiden verkonhaltijoiden verkkoihin: Molemmilla kehittämisvyöhykkeillä yhteisrakentaminen ja sen huomioiminen suunnitteluvaiheessa on keskeinen osa. Käytännössä kaikki kehittämisvyöhykkeillä tapahtuva rakentaminen on yhteisrakentamista muiden infratoimijoiden kanssa. Verkon kehitystyössä huomioimme myös aina tytäryhtiömme Raahen Kuitu Oy:n suunnitelmat tietoliikenneverkkojen kehittämisen osalta. Muiden verkonhaltijan verkon yhteyksiä pyritään mahdollisuuksien mukaan ylläpitämään mahdollisten häiriötilanteiden varalle, mutta normaalissa käyttötilanteessa niiden hyödyntäminen ei ole mahdollista.
b. Joustopalvelut, erityisesti vaihtoehtona perinteisille investoinneille: Joustopalveluiden kehittymistä seurataan tarkasti, mutta tällä hetkellä joustopalveluilla ei saavuteta sellaisia suoria hyötyjä, joiden avulla vältyttäisi nykyisiltä verkon kehittämisen investoinneilta.
c. Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet:
Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet on tunnistettu verkkoyhtiön tasolla ja niiden sähkönjakelun luotettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Näin vaikeidenkin häiriötilanteiden aikana voidaan viankorjauksen priorisoinnin avulla lyhentää sähkönjakelun keskeytyksien pituutta. Yhtiö on myös määrittänyt poikkeusolojen varalle erillisen varautumis- ja valmiussuunnitelman, jonka mukaista valmiutta ylläpidetään säännöllisillä varautumisharjoituksilla.
d. Energiatehokkuustoimenpiteet, erityisesti vaihtoehtona siirtokapasiteetin laajentamiselle:
Verkon suunnittelussa huomioidaan siten aina verkon todellinen kulutustieto. Sähköverkon kulutuspisteiden sähkönkäytön todellista toteumaa seurataan verkkotiedonhallintajärjestelmässä säännöllisesti. Uuden verkon mitoitus tehdään todellisiin mitattuihin kulutustietoihin nojaten, jolloin myös asiakkaiden toteuttamat energiatehokkuustoimenpiteet näkyvät verkon kehittämisen suunnittelussa. Verkkokomponenttien valinnassa huomioidaan aina energiatehokkuus osana muita teknisiä vaatimuksia.
3. Verkon elinkaarikustannusten laskenta kehittämisvyöhykkeellä
a. Miten elinkaarikustannusten tekijät määritetään?
Elinkaarikustannukset ovat määritetty yhtiön omaan toteutuneeseen historiatietoon pohjautuen niiltä osin kuin tieto on ollut saatavilla. Elinkaarikustannukset muodostuvat sähkönjakeluverkon investointikustannuksista, joihin kuuluvat komponenttien hankintakustannusten ja verkon rakentamisen kustannusten lisäksi seuraavat kustannuserät
• sähkötekninen suunnittelu, maasto- ja rakennesuunnittelu
• maankäyttöluvat ja -sopimukset korvauksineen
• rakennuttaminen ja valvonta
• kuljetuskustannukset
• käyttöönotto ja dokumentointi
• mahdolliset korvaukset työnaikaisista vahingoista
Lisäksi elinkaarikustannuksiin on huomioitu operatiiviset kustannukset, eli käytön ja ylläpidon kustannukset, joita ovat mm. säännöllisten kunnossapitotarkastuksien ja kunnossapitotöiden kustannukset. Elinkaarikustannuksiin vaikuttavat myös sähköverkkoliiketoiminnassa määritetty keskeytyksistä aiheutuvan haitan kustannukset, jotka kuvaavat keskeytyksien aiheuttamia taloudellisia menetyksiä verkkoyhtiölle.
b. Miten yhteisrakentaminen ja yhteydet muiden verkonhaltijoiden verkkoihin huomioidaan elinkaarikustannusten laskennassa?
Yhteisrakentamisen toteutuminen ja siitä saatavien mahdollisten kustannushyötyjen saavuttaminen on aina tapauskohtaista. Tämän vuoksi yhteisrakentamisen aiheuttamia positiivisia tai negatiivisia taloudellisia vaikutuksia ei ole huomioitu elinkaarikustannuksissa. Eri verkonhaltijoiden verkot liittyvät toisiinsa usein sähköteknisesti sellaisissa kohdissa, joka ei mahdollista suurten tehojen siirtämistä verkkoalueelta toiselle. Näin ollen toisten verkonhaltijoiden verkoista ei ole saavutettavissa merkittäviä hyötyjä, joiden katsotaan vaikuttavan verkon elinkaarikustannuksiin. Mahdollisten poikkeus- ja vikatilanteiden aikana toisten verkonhaltijoiden yhteyksiä toki pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan ja verkkoyhtiöiden välinen yhteistyö toimii Suomessa erinomaisesti.
c. Miten ajantasaisten kehittyneiden verkostoratkaisujen, kuten sähkövarastojen tai tasasähkötekniikan hyödyntäminen huomioidaan elinkaarikustannusten laskennassa?
Sähkövarastojen hyödyntämistä arvioidaan aina tilanteissa, jossa nykyisen verkon kapasiteetti asettaa rajoituksia uusien liittymien liittämiseksi olemassa olevaan jakeluverkkoon. Varastojen osalta arvioidaan riittävätkö nykyisen verkon rinnalla takaamaan luotettavan sähkönjakelun eri ajanhetkinä. Tasasähkötekniikan hyödyntäminen vaihtoehtoisena investointitapana on mukana
elinkaarikustannuslaskennassa ja sitä hyödynnetään, mikäli sen kustannustehokkuus on parempaa kuin perinteisten yleisemmin käytettävien verkostoratkaisujen.
4. Miten elinkaarikustannusten toteumaa seurataan ja miten kustannusten kehittyminen vaikuttaa suunnitteluperiaatteiden tarkistamiseen?
Verkon kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, jossa varaudutaan muuttuviin tarpeisiin vuosikymmeniksi eteenpäin. Elinkaarikustannusten näkökulmasta eri toimintojen, kuten verkon suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia seurataan jatkuvasti ja ne raportoidaan säännöllisesti. Mahdollisten muutosten vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti, jonka perusteella verkon kehittämisen ja suunnittelun periaatteita täsmennetään tarpeen mukaan.
LIITE 3 - Sähkönjakeluverkon kehittämisvyöhykkeillä käytettävien ratkaisujen kustannusvertailu
Kehittämisvyöhyke 1: Asemakaava-alue
1. Käytettävät ratkaisut kehittämisvyöhykkeellä
a. Kehittämisvyöhykkeellä 1 on huomioitu sähkönjakelurakenteista, menetelmistä ja vaihtoehtoisista ratkaisuista seuraavat:
• Maakaapeli
b. Millaisella perusteella ratkaisu on jätetty pois vertailusta?
Kehittämisvyöhykkeellä kaikki ilmajohtoratkaisut sekä sähkövarastot on jätetty pois vertailusta, koska niillä ei voida saavuttaa sähkömarkkinalain mukaista toimitusvarmuuden tasoa. Lisäksi kaavoituksen sekä muun maan- ja tilankäytön takia ilmajohtoratkaisuja ei pääsääntöisesti voida kehittämisvyöhykkeellä toteuttaa muutenkaan. 1 kV sähkönjakelutekniikka kehittämisvyöhykkeellä on jätetty pois vertailusta, koska yksittäisten muuntopiirienkin tehot ovat alueella niin suuria, että 1 kV komponenttien teknisten rajoitteiden vuoksi sillä ei voida korvata nykyistä keskijänniteverkkoa. Tasasähköjärjestelmän potentiaalisimmat käyttökohteet ovat pienitehoiset haarajohdot, jonka vuoksi niiden hyödyntäminen suuritehoisessa rengasverkossa on teknisesti mahdotonta. Joustopalvelujen ympärille ei vielä ole muodostunut toimivaa markkinaa, jonka vuoksi niiden hyödynnettävyys ei ole mahdollinen toteutustapa tällä hetkellä verkon kehittämisessä.
2. Kehittämisvyöhykkeille esitettyjen sähkönjakeluratkaisujen kuvaus.
Elinkaarikustannuksiltaan edullisin ja ainoa vyöhykkeelle soveltuva sähkönjakeluratkaisu on maakaapelitekniikka keski- ja pienjänniteverkossa. Asemakaavoitetuilla alueilla ilmajohtoratkaisut ovat maan- ja tilankäytön näkökulmasta muutenkin usein mahdoton toteutusratkaisu. Kaapeloimalla sähkönjakeluverkko kehittämisvyöhykkeellä kokonaisuudessaan on sähkömarkkinalain mukainen laatuvaatimustaso myös mahdollista saavuttaa. Sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkonhaltijaa varmistamaan, että asemakaavoitetuilla alueilla ilmastollisista syistä aiheutuva sähkönjakelun keskeytys ei saa ylittää kuutta tuntia.
3. Kehittämisvyöhykkeen elinkaarikustannusten vertailu
a. Asemakaavoitetut-alueet ovat yleensä tiiviisti rakennettuja alueita, joissa useasti on osallisena myös muita infratoimijoita. Yksittäinen hankekokonaisuus siellä tyypillisesti on maantieteellisesti pieni ja samalla saneerataan olemassa olevaa keski- ja pienjänniteverkkoa. Asemakaava-alueen hankkeet voivat myös uusien asutusalueiden sähköistyksiä tai olemassa olevien sähköverkkojen siirtoja muun rakentamisen tieltä. Elinkaarikustannuslaskennassa on mallinnettu hankekokonaisuus laskennallisesti, jonka avulla kehittämisvyöhykkeiden hankkeita voidaan yhteismitallisesti kuvata. Laskennallinen hankekokonaisuus kuvaa Raahen Energian verkon rakenteen perusteella määritettyjä komponenttimääriä keski- ja pienjänniteverkossa. Tyypillisesti tällä kehittämisvyöhykkeellä yksittäiset hankkeet kattavat vanhan keskijänniteverkon saneerausta noin puolen kilometrin matkan sekä noin 1,5 kilometrin pienjänniteverkon saneerauksen.
b. TAULUKKO
Maakaapeli | |
Kokonaiskustannus | 195 000 € |
Kehittämisvyöhyke 2: Haja-asutusalue
1. Käytettävät ratkaisut kehittämisvyöhykkeellä
a. Kehittämisvyöhykkeellä 2 on huomioitu sähkönjakelurakenteista, menetelmistä ja vaihtoehtoisista ratkaisuista seuraavat:
• Maakaapeli
• Avojohto
• Levennetty johtokatu
• Päällystetty avojohto
• Ilmakaapeli
• Sähkövarastot
b. 1 kV sähkönjakelutekniikka kehittämisvyöhykkeellä on jätetty pois vertailusta, koska yksittäisten muuntopiirienkin tehot ovat alueella pääsääntöisesti niin suuria, että 1 kV komponenttien teknisten rajoitteiden vuoksi sillä ei voida korvata nykyistä keskijänniteverkkoa. Tasasähköjärjestelmän potentiaalisimmat käyttökohteet ovat pienitehoiset haarajohdot, jonka vuoksi niiden hyödyntäminen suuritehoisessa rengasverkossa on teknisesti mahdotonta. Joustopalvelujen ympärille ei vielä ole muodostunut toimivaa markkinaa, jonka vuoksi niiden hyödynnettävyys ei ole mahdollinen toteutustapa tällä hetkellä verkon kehittämisessä.
2. Kehittämisvyöhykkeille esitettyjen sähkönjakeluratkaisujen kuvaus.
Elinkaarikustannuksiltaan edullisin vyöhykkeelle soveltuva sähkönjakeluratkaisu on maakaapelitekniikka keski- ja pienjänniteverkossa. Yksittäistapauksissa, esimerkiksi, maaperältään kallioisissa kohdissa maakaapelirakentamisen kustannukset nousevat merkittävästi keskimääräiseen kustannukseen verrattuna, jolloin on perusteltua hyödyntää ilmajohtorakentamista. Myös näillä ratkaisuilla varmistetaan kuitenkin sähkömarkkinalain mukaisen laatuvaatimustason toteutuminen verkossa.
Edullisinta ratkaisua on verrattu seuraaviin laatuvaatimukset täyttäviin ratkaisuihin:
• Avojohto
• Levennetty johtokatu
• Päällystetty avojohto
• Ilmakaapeli
• Sähkövarastot
3. Kehittämisvyöhykkeen elinkaarikustannusten vertailu
Kehittämisvyöhykkeillä 2 eli haja-asutusalueilla tapahtuvat sähkönjakeluverkon saneeraukset ovat kokoluokaltaan hieman asemakaava-alueen hankkeita suurempia ja niissä vanhaa pääosin pitoajan loppupäässä olevaa verkkoa korvataan uudella sähköverkolla. Tyypillisesti tällä kehittämisvyöhykkeellä yksittäiset hankkeet kattavan vanhan verkon saneerausta yhden kilometrin matkan. Elinkaarikustannuslaskennassa on mallinnettu hankekokonaisuus laskennallisesti, jonka avulla kehittämisvyöhykkeiden hankkeita voidaan yhteismitallisesti kuvata.
a. TAULUKKO
Maakaapeli | Avojohto | Päällystetty avojohto | Ilma- kaapeli | Levennetty johtokatu | Sähkö varastot | |
Kokonaiskustannus | 140 000 € | 151 000 € | 155 000 € | 171 000 € | 154 000 € | 449 000 € |
LIITE 4 - Pitkän tähtäimen suunnitelma
1. Kuinka paljon sähkönjakeluverkon haltija investoi (käyttää rahaa) verkon laatuvaatimusten täyttämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä kapasiteettitarpeiden ylläpitämiseksi?
a. Suurjännitteinen jakeluverkko
i. Investoinnit
a. 2014-2021: 0€
b. 2022-2028: 930000€
c. 2029-2036: 20000 €
ii. Kunnossapito
a. 2014-2021: 0
b. 2022-2028: 35000€
c. 2029-2036: 40000€
b. Sähköasemat
i. Investoinnit
a. 2014-2021: 20000 €
b. 2022-2028: 4683000 €
c. 2029-2036: 150000€
ii. Kunnossapito
a. 2014-2021: 20000 €
b. 2022-2028: 140000 €
c. 2029-2036: 140000 €
c. Keskijännitteinen jakeluverkko
i. Investoinnit
a. 2014-2021: 1403000 €
b. 2022-2028: 1976500 €
c. 2029-2036: 2100500 €
ii. Kunnossapito
a. 2014-2021: 490100 €
b. 2022-2028: 500200 €
c. 2029-2036: 520200 €
d. Muuntamot
i. Investoinnit
a. 2014-2021: 2334000 €
b. 2022-2028: 1113000 €
c. 2029-2036: 1113000 €
ii. Kunnossapito
a. 2014-2021: 350000 €
b. 2022-2028: 420000 €
c. 2029-2036: 430000 €
e. Pienjännitteinen jakeluverkko
i. Investoinnit
a. 2014-2021: 140000 €
b. 2022-2028: 160000 €
c. 2029-2036: 118000 €
ii. Kunnossapito
a. 2014-2021: 110000 €
b. 2022-2028: 123200 €
c. 2029-2036: 123200 €
2. Kuinka paljon verkonhaltijalla tulee olemaan käyttöpaikkoja laatuvaatimusten piirissä sähkömarkkinalain 119 §:n mukaisina ajankohtina?
a. Asemakaava-alueella
i. 31.12.2023: 8337 kpl
ii. 31.12.2028: 8337 kpl
iii. 31.12.2036: 8337 kpl
b. Asemakaava-alueen ulkopuolella i. 31.12.2023: 101 kpl
ii. 31.12.2028: 101 kpl
iii. 31.12.2036: 101 kpl
c. Alueilla, joihin sovelletaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa i. 31.12.2023: 89 kpl
ii. 31.12.2028: 89 kpl
iii. 31.12.2036: 89 kpl
3. Kuinka suuri osa sähkönjakeluverkosta täyttää laatuvaatimukset sähkömarkkinalain 119 §:n mukaisina ajankohtina?
a. KJ, km
i. 31.12.2023: 122 km
ii. 31.12.2028: 122 km
iii. 31.12.2036: 122 km
b. PJ, km
i. 31.12.2023: 387 km
ii. 31.12.2028: 387 km
iii. 31.12.2036: 387 km
4. Mikä on sähkönjakeluverkon maakaapelointiaste eri jännitetasoilla toimenpiteiden jälkeen sähkömarkkinalain 119 §:n mukaisina ajankohtina?
a. KJ, %
i. ii. iii. | 31.12.2023: 97 % 31.12.2028: 97 % 31.12.2036: 97 % |
b. PJ, % i. | 31.12.2023: 91 % |
ii. | 31.12.2028: 91 % |
iii. | 31.12.2036: 91 % |
5. Minkälaista uutta tuotantoa ja uusia kuormia on arvioitu liittyvän, jotka vaativat merkittäviä jakeluverkkoinvestointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana, sanallinen kuvaus?
a. Seuraavan 0–5 vuoden aikana
Sähköisen liikenteen kehittyminen luo verkkoalueelle uusia pistemäisiä kuormia liikenteen ja logistiikan solmukohtiin aiheuttaen jakeluverkon kapasiteetin kasvattamista ko. alueilla. Lisäksi sataman alue kehittyy aiheuttaen merkittävää tehonkasvua
sähköverkon näkökulmasta. Sataman alueelle ja tulee uusia kulutuskohteita, joita varten verkkoa satama-aluetta syöttävää verkkoa vahvistetaan tulevina vuosina.
b. Seuraavan 6–10 vuoden aikana
Hajautetun energiantuotannon ja sähköisen liikenteen tarpeiden kasvu jatkuu tuoden mahdollisesti mukanaan paikallisia verkon kapasiteetin kasvatustarpeita. Teollisuuden sähköistyminen ja puhtaan siirtymän investoinnit aiheuttavat todennäköisesti verkon kapasiteetin kasvattamista erityisesti nykyisillä teollisuusalueilla. Lisäksi sähkönjakelun solmukohtien sähköasemien osalta varmistettava nykyisten päämuuntajien riittävä kapasiteetti. Uudet päämuuntajahankinnat voivat olla mahdollisia seuraavan kymmenen vuoden aikana
6. Kuinka paljon uuden tuotannon ja uusien kuormien liittämiseksi on tehtävä merkittäviä jakeluverkkoinvestointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana, euroina?
a. Seuraavan 0–5 vuoden aikana
Verkon kapasiteetin kasvattaminen em. alueilla aiheuttaa noin yhden miljoonan euron investoinnit nykyiseen jakeluverkkoon.
b. Seuraavan 6–10 vuoden aikana
Tällä hetkellä ei ole tarkkaa arviota investointitarpeen suuruudesta. Investointipäätöksiä tehdään sitä mukaan kuin verkon kapasiteetin kasvattamiseksi tehtävien investointien sisältö ja laajuus ovat selvillä.
7. Havainnollistus uuden tuotannon ja uusien kuormien liittämisestä verkkoalueella.
a. Mihin maantieteellisesti sijoittuvat kysymyksessä 5 kuvatut investointitarpeet?
Alla olevassa kuvassa havainnollistettu verkkoalueen huoltoasemien, kauppojen ja hotellien sijainteja pistekuvakkeina sekä kaikkien julkisten- ja liikekiinteistöjen sijainteja aluetummennuksina. Kyseiset kohteet ovat todennäköisiä paikkoja sähköisen liikenteen lautaspaikoiksi tai hajautetun tuotannon kohteiksi. Lisäksi verkon investointeja kohdistetaan sataman alueen kehittämiseksi.
b. Missä sijaitsee jakeluverkossa vapaata kapasiteettia uuden tuotannon ja uusien kuormien liittämiseksi?
Kartta kuvaa viittellistä verkon tuotannon liitettävyyttä. Verkkoyhtiö vastaa vapaan kapasiteetin selvityspyyntöihin erillisestä yhteydenotosta.
LIITE 5 - Sähkönjakeluverkon kehittämistoimenpiteet kuluvan ja seuraavan vuoden aikana
1. Kuinka paljon verkonhaltija investoi (käyttää rahaa) verkon laatuvaatimusten täyttämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä kapasiteettitarpeiden ylläpitämiseksi kuluvana ja seuraavana vuotena?
Raahen Energian jakeluverkko täyttää jo nyt verkon laatuvaatimukset. Investoimme kuitenkin myös jatkossa toimitusvarmuuden ylläpitämiseen ja kapasiteetin parantamiseen.
a. Suurjännitteinen jakeluverkko
i. Investoinnit: 0€
ii. Kunnossapito: 10000 €
b. Sähköasemat
iii. Investoinnit: 550000 €
iv. Kunnossapito: 20000 €
c. Keskijännitteinen jakeluverkko
iii. Investoinnit: 729000 €
iv. Kunnossapito: 20000 €
d. Muuntamot
iii. Investoinnit: 370000 €
iv. Kunnossapito: 120000 €
e. Pienjännitteinen jakeluverkko
iii. Investoinnit: 30000 €
iv. Kunnossapito: 15000 €
2. Kuinka paljon verkonhaltijalla on käyttöpaikkoja laatuvaatimusten piirissä, kun kuluvan ja seuraavan vuoden toimenpiteet on toteutettu?
a. Asemakaava-alueella: 8337 kpl
b. Asemakaava-alueen ulkopuolella: 101 kpl
c. Alueilla, joihin sovelletaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa:
89 kpl
3. Millä kehittämisvyöhykkeillä sekä minkälaisia toimenpiteitä tehdään kuluvan ja seuraavan vuoden aikana?
Kehittämisvyöhyke 1 eli Asemakaava-alueella toteutetaan jakeluverkon vahvistamista sataman suuntaan vastaamaan alueen tehonkasvutarpeeseen. Lisäksi jatketaan vanhojen 10kV:n kaapelien uusintaa 20kV:n kaapeleiksi, samalla uusitaan reitillä olevat pienjännite runkokaapelit. Vanhoja ja kunnoltaan huonoja puistomuuntamoita uusitaan 2-3 kpl vuodessa.
Kehittämisvyöhyke 2 eli haja-asutusalue. Myös siellä vanhat keskijännitekaapelit uusitaan 20kV:n maakaapeleiksi ja vanhoja ja kunnoltaan huonoja puistomuuntamoita uusitaan tarpeen mukaan.
4. Kuinka suuri osa sähkönjakeluverkosta täyttää toiminnan laatuvaatimukset kuluvan ja seuraavan vuoden toimenpiteiden jälkeen
a. KJ, km: 122 km
b. PJ, km: 360 km
5. Mikä on sähkönjakeluverkon maakaapelointiaste eri jännitetasoilla kuluvan ja seuraavan vuoden toimenpiteiden jälkeen?
a. KJ: 97 %
b. PJ: 91 %
6. Kuinka suuressa osassa suunnitelluista investoinneista yhteisrakentamista on suunniteltu hyödynnettävän?
a. Kilometreinä: 2,5 km
b. Prosentteina investoitavista kilometreistä: 50 %
7. Onko jakeluverkonhaltija julkaissut suunnitelmat kuluvan ja seuraavan vuoden investoinneista yhteisrakentamisen edistämiseksi yhteisrakentamisen verkkopalvelussa (esim. Verkkotietopiste)?
Sähköverkonrakentamiskohteet on esitetty kartoissa yhteisrakentamisen verkkopalvelussa ja kohteet käydään läpi kaupungin järjestämässä yhteisrakentamisen palaverissa joka vuoden tammikuussa.
8. Uuden tuotannon ja uusien kuormien liittämiseksi tehtävät merkittävät jakeluverkkoinvestoinnit kuluvan ja seuraavan vuoden aikana.
a. Kuinka paljon jakeluverkonhaltija investoi kuluvan ja seuraavan vuoden aikana, euroina:
700 000 €
b. Minkälaisia jakeluverkkoinvestointeja uuden tuotannon ja uusien kuormien liittäminen vaativat, sanallinen kuvaus:
Sähköverkon maakaapelointia verkon kapasiteetin kasvattamiseksi.
9. Joustopalveluiden hyödyntäminen kuluvan ja seuraavan vuoden aikana
a. Minkälaisia selvityksiä tai pilottihankkeita verkonhaltija aikoo tehdä joustopalvelujen hyödyntämisestä kuluvan ja seuraavan vuoden aikana?
Selvitämme laajemmin verkkoalueellamme potentiaaliset joustopalveluiden käyttötapaukset ja sovelluskohteet. Lisäksi joustopalveluiden osalta kartoitetaan nykyinen markkinatilanne sekä luodaan konsepti joustopalvelumarkkinoiden seurannasta. Osallistumme lisäksi mahdollisuuksien mukaan toimialan yhteisiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
b. Minkälaisia joustopalveluita ja minkälaisissa kohteissa joustopalveluita hyödynnetään? Joustopalveluista on kuvattava myös niiden volyymi ja saavutettavissa olevat hyödyt
Emme tällä hetkellä hyödynnä verkossamme joustopalveluita, koska niiden ympärille ei ole muodostunut vielä toimivaa markkinaa. Seuraamme markkinan kehittymistä säännöllisesti ja arvioimme niiden soveltuvuutta verkkoomme tapauskohtaisesti. Arviomme mukaan noin 15 % verkkoalueemme käyttöpaikoista on käytössä sellaista ohjattavaa kuormaa, joka voisi olla joustopalvelujen piirissä tulevaisuudessa. Joustopalveluiden avulla voimme parhaimmillaan välttää verkon kapasiteetin kasvattamiseksi tehtäviä investointeja.
c. Mitkä ovat arvioidut kustannukset joustopalveluiden hyödyntämisestä?
i. Käyttöönottokustannukset, 100 000 €
ii. Vuosittaiset käyttökustannukset, 20 000 €/a
iii. Elinkaaren ajalta syntyvät kustannushyödyt, 20 000 €
LIITE 6 - Sähkönjakeluverkon kehittämistoimenpiteet kahden edellisen vuoden aikana
1. Kuinka paljon verkonhaltija investoi (käytti rahaa) verkon laatuvaatimusten täyttämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä kapasiteettitarpeiden ylläpitämiseksi kahtena edellisenä vuotena?
a. Suurjännitteinen jakeluverkko
i. Investoinnit: 925 000 €
ii. Kunnossapito: 0 €
b. Sähköasemat
i. Investoinnit: 4 900 000 €
ii. Kunnossapito: 20000 €
c. Keskijännitteinen jakeluverkko
i. Investoinnit: 600 000 €
ii. Kunnossapito: 20200 €
d. Muuntamot
i. Investoinnit: 470 000 €
ii. Kunnossapito: 120000 €
e. Pienjännitteinen jakeluverkko:
i. Investoinnit: 80 000 €
ii. Kunnossapito: 20000 €
2. Kuinka paljon verkonhaltijalla on käyttöpaikkoja laatuvaatimusten piirissä kahden edellisen vuoden toimenpiteiden jälkeen?
a. Asemakaava-alueella: 8337 kpl
b. Asemakaava-alueen ulkopuolella: 101 kpl
c. Alueilla, joihin sovelletaan paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa laatuvaatimustasoa:
89 kpl
3. Millä kehittämisvyöhykkeillä sekä minkälaisia toimenpiteitä tehtiin edellisen kahden vuoden aikana?
Kehittämisvyöhyke 1 eli Asemakaava-alueella uusittiin vanhoja 10kV:n kaapelia 20kV:n kaapeleiksi. Samalla uusitaan reitillä olevat pienjänniteiset runkokaapelit. Vanhaoja ja kunnoltaan huonoja puistomuuntamoita uusittiin 5 kpl.
Kehittämisvyöhyke 2 eli haja-asutusalueella ei rakennettu verkkoa.
4. Kuinka suuri osa sähkönjakeluverkosta täyttää toiminnan laatuvaatimukset kahden edellisen vuoden toimenpiteiden jälkeen?
a. KJ, km: 122 km
b. PJ, km: 360 km
5. Kuinka suuressa osassa investoinneista yhteisrakentamista on hyödynnetty?
a. Kilometreinä: 1 km
b. Prosentteina investoitavista kilometreistä: 30 %
6. Uuden tuotannon ja uusien kuormien liittämiseksi tehdyt merkittävät jakeluverkkoinvestoinnit edellisen kahden vuoden aikana.
a. Kuinka paljon jakeluverkonhaltija investoi edellisen kahden vuoden aikana, euroina:
Minkälaisia jakeluverkkoinvestointeja uuden tuotannon ja uusien kuormien liittämiseksi tehtiin, sanallinen kuvaus:
Kehittämisvyöhyke 1 eli Asemakaava-alueella uusittiin vanhoja 10kV:n kaapelia 20kV:n kaapeleiksi, samalla uusitaan reitillä olevat pienjännite runkokaapelit.
Vanhaoja ja kunnoltaan huonoja puistomuuntamoita uusittiin 5 kpl.
7. Joustopalveluiden hyödyntäminen kahden edellisen vuoden toimenpiteiden jälkeen
a. Ei toteutettu erillisiä selvityksiä joustopalveluihin liittyen.
8. Onko edellisen kahden vuoden toteuma edellisessä kehittämissuunnitelmassa esitetyn suunnitelman kanssa yhdenmukainen? Poikkeamat suunnitelman ja toteuman välillä on perusteltava.
Toteutuneet verkon saneeraushankkeet vastaavat aiemmassa kehittämissuunnitelmassa esitettyjä suunnitelmia.
9. Verkkoalueen laatuvaatimukset täyttävät alueet
Laatuvaatimukset täyttyvät koko Raahen Energian verkkoalueella.