YLEISSOPIMUS
KÄÄNNÖS
YLEISSOPIMUS
liikkuvaan kalustoon kohdistuvista kansainvälisistä vakuusoikeuksista
TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN OSAPUOLET, jotka
OVAT TIETOISIA tarpeesta hankkia ja käyttää liikkuvaa kalustoa, joka on arvokasta tai jolla on erityistä taloudellista merkitystä, sekä tehokkaalla tavalla helpottaa tällaisen kaluston hankinnan ja käytön rahoitusta,
OVAT TIETOISIA pääomarahoituksen ja leasing-vuokraukseen liittyvistä eduista ja haluavat helpottaa tällaisia toiminta muotoja laatimalla niitä varten selkeät säännöt,
PITÄVÄT MIELESSÄ tarpeen varmistaa, että edellä tarkoitettuun liikkuvaan kalustoon kohdistuvat vakuusoikeudet tun nustetaan ja suojataan maailmanlaajuisesti,
HALUAVAT tarjota kaikille asianomaisille osapuolille laajat vastavuoroiset taloudelliset edut,
OVAT VAKUUTTUNEITA SIITÄ, että näissä säännöissä on otettava huomioon pääomarahoitusta ja leasing-vuokrausta koskevat periaatteet ja niillä on edistettävä osapuolten mahdollisuuksia toimia näiden toimien vaatimalla tavalla itsenäi sesti,
OVAT TIETOISIA tarpeesta laatia liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevat oikeudelliset puitteet ja perustaa tätä varten oikeuksien suojaamiseksi kansainvälinen kirjaamisjärjestelmä,
OTTAVAT HUOMIOON tällaiseen kalustoa koskevien, olemassa olevien yleissopimusten sisältämät tavoitteet ja peri aatteet,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä:
I LUKU
SOVELTAMISALA JA YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 artikla
Määritelmät
Tässä yleissopimuksessa seuraavia käsitteitä käytetään, jollei asiayhteys muuta edellytä, alla olevassa merkityksessä:
a) ’sopimus’ tarkoittaa vakuussopimusta, omistusoikeuden pidättämistä koskevan ehdon sisältävää sopimusta tai lea sing-vuokrasopimusta;
b) ’siirtosopimus’ tarkoittaa välipuhetta, joka antaa vakuus- tai muussa tarkoituksessa siirronsaajalle liitännäisoikeuksia yhdessä vastaavan kansainvälisen vakuusoikeuden siirron kanssa tai siitä erillään;
c) ’liitännäisoikeudet’ tarkoittavat kaikkia sellaisia sopimuk seen perustuvia velkojan oikeuksia maksuun tai muuhun suoritukseen, joiden vakuutena vakuusesine on tai joihin vakuusesine liittyy;
d) ’maksukyvyttömyysmenettelyn alkaminen’ tarkoittaa ajan kohtaa, jolloin maksukyvyttömyysmenettelyn katsotaan alkavan maksukyvyttömyyteen sovellettavan lain mukaan;
e) ’ehdollinen ostaja’ tarkoittaa ostajaa sopimuksessa, johon sisältyy omistusoikeuden pidättämistä koskeva ehto;
f) ’ehdollinen myyjä’ tarkoittaa myyjää sopimuksessa, johon sisältyy omistusoikeuden pidättämistä koskeva ehto;
g) ’kauppasopimus’ tarkoittaa muuta kuin edellä a alakohdas sa tarkoitettua sopimusta, jonka perusteella myyjä myy esineen ostajalle;
h) ’tuomioistuin’ tarkoittaa sopimusvaltion perustamaa yleistä tuomioistuinta, hallintotuomioistuinta tai välimiesoikeutta;
i) ’velkoja’ tarkoittaa vakuussopimuksessa vakuusoikeuden haltijaa, omistusoikeuden pidättämistä koskevan ehdon si sältävässä sopimuksessa ehdollista myyjää tai leasing- vuokrasopimuksessa vuokralleantajaa;
j) ’velallinen’ tarkoittaa vakuussopimuksessa vakuuden aset tajaa, omistusoikeuden pidättämistä koskevan ehdon sisäl tävässä sopimuksessa ehdollista ostajaa tai leasing-vuokra sopimuksessa vuokralleottajaa, taikka henkilöä, jonka esi neeseen kohdistuvaa oikeutta rasittaa kirjaamiskelpoinen lakisääteinen oikeus tai vakuusoikeus;
k) ’selvittäjä’ tarkoittaa henkilöä, joka on valtuutettu hallin noimaan velallisen toiminnan tervehdyttämistä tai velalli sen omaisuuden rahaksi muuttamista, mukaan luettuna henkilö, jonka valtuutus on väliaikainen, sekä myös velal lista, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa, jos tällainen määräysvallan säilyminen on maksukyvyttömyyteen sovel lettavan lain mukaan mahdollinen;
l) ’maksukyvyttömyysmenettely’ tarkoittaa konkurssia, likvi daatiota tai muuta kaikkia velkoja koskevaa oikeudellista tai hallinnollista menettelyä, jossa velallisen varat ja toi minta ovat tuomioistuimen valvonnassa tai seurannassa velallisen toiminnan tervehdyttämiseksi tai velallisen omai suuden rahaksi muuttamiseksi, väliaikaiset menettelyt mu kaan luettuna;
m) ’oikeudenhaltija’ tarkoittaa:
i) velallista;
ii) henkilöä, joka antaa velka- tai vekselitakauksen, standby-remburssin tai muun luottotakuun velkojan saamisen vakuudeksi; tai
iii) muuta henkilöä, jolla on esineeseen kohdistuvia oi keuksia;
n) ’valtionsisäinen oikeustoimi’ tarkoittaa 2 artiklan 2 koh dan a–c alakohdassa mainittua oikeustointa, jos kaikkien oikeustoimen osapuolten pääintressien keskus ja kyseessä oleva esine ovat saman sopimusvaltion alueella sopimuk sentekohetkellä, ja jos oikeustoimen perustama vakuusoi keus on kirjattu 50 artiklan 1 kohdan mukaisen selityksen antaneen sopimusvaltion kansalliseen rekisteriin;
o) ’kansainvälinen vakuusoikeus’ tarkoittaa velkojan vakuus oikeutta, joka kuuluu 2 artiklan soveltamisalaan;
p) ’kansainvälinen rekisteri’ tarkoittaa tämän yleissopimuksen tai pöytäkirjan soveltamista varten perustettua kansainvä listä vakuusoikeuksien kirjaamisjärjestelmää;
q) ’leasing-vuokrasopimus’ tarkoittaa sopimusta, jolla henkilö (vuokralleantaja) luovuttaa toiselle henkilölle (vuokralleot taja) oikeuden esineen hallintaan tai määräysvaltaan (jo hon voi liittyä mahdollisuus esineen lunastukseen) vuok raa tai muuta suoritusta vastaan;
r) ’kansallinen vakuusoikeus’ tarkoittaa velkojan hallussa ole vaa esineeseen kohdistuvaa, 50 artiklan 1 kohdan mukai sen selityksen soveltamisalaan kuuluvaa vakuusoikeutta;
s) ’lakisääteinen oikeus tai vakuusoikeus’ tarkoittaa 39 artik lan mukaisen selityksen antaneen sopimusvaltion lakiin perustuvaa oikeutta tai vakuusoikeutta, joka on asetettu saamisen vakuudeksi, mukaan lukien valtion, valtion vi
ranomaisen tai hallitustenvälisen tai yksityisen järjestön saamisen vakuudeksi asetetut oikeudet tai vakuusoikeudet;
t) ’ilmoitus kansallisesta vakuusoikeudesta’ tarkoittaa kansal lisen vakuusoikeuden perustamista koskevaa ilmoitusta, joka on kirjattu tai annettu kirjattavaksi kansainväliseen rekisteriin;
u) ’esine’ tarkoittaa 2 artiklassa tarkoitettuihin esineryhmiin kuuluvaa esinettä;
v) ’ennalta voimassa oleva oikeus tai vakuusoikeus’ tarkoittaa mitä tahansa esineeseen kohdistuvaa oikeutta tai vakuu soikeutta, joka on perustettu tai syntynyt ennen tämän yleissopimuksen 60 artiklan 2 kohdan a alakohdassa mää ritettyä voimaantulopäivää;
w) ’korvaus esineen menetyksestä’ tarkoittaa esineeseen liitty vää rahallista tai muuta korvausta, joka maksetaan esineen täydellisestä tai osittaisesta menetyksestä tai tuhoutumi sesta taikka sen täydellisestä tai osittaisesta takavarikosta tai pakkolunastuksesta;
x) ’tuleva siirtosopimus’ tarkoittaa siirtosopimusta, joka on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa tietyn tapahtuman seu rauksena, riippuen siitä, toteutuuko tapahtuma vai ei;
y) ’tuleva kansainvälinen vakuusoikeus’ tarkoittaa esineeseen kohdistuvaa tulevaa vakuusoikeutta, joka on tarkoitettu perustettavaksi tietyn tapahtuman seurauksena (mukaan lukien velallisen saama esineeseen kohdistuva vakuusoi keus), riippuen siitä, toteutuuko tapahtuma vai ei;
z) ’tuleva myynti’ tarkoittaa myyntiä, joka on tarkoitettu to teutettavaksi tulevaisuudessa tietyn tapahtuman seurauk sena, riippuen siitä toteutuuko tapahtuma vai ei;
aa) ’pöytäkirja’ tarkoittaa kunkin tämän yleissopimuksen so veltamisalaan kuuluvan esineryhmän ja liitännäisoikeuk sien osalta pöytäkirjaa, joka koskee kyseistä esineryhmää ja liitännäisoikeuksia;
bb) ’kirjattu’ tarkoittaa V luvun määräysten mukaisesti kan sainväliseen rekisteriin kirjattua;
cc) ’kirjattu vakuusoikeus’ tarkoittaa kansainvälistä vakuusoi keutta, kirjaamiskelpoista lakisääteistä oikeutta tai vakuus oikeutta, tai kansallista vakuusoikeutta, joka on yksilöity V luvun mukaisesti kirjatusta kansallisesta vakuusoikeudesta annetussa ilmoituksessa;
dd) ’kirjaamiskelpoinen lakisääteinen oikeus tai vakuusoikeus’ tarkoittaa lakisääteistä oikeutta tai vakuusoikeutta, joka on kirjattavissa 40 artiklan mukaisesti talletetun selityksen mukaisesti;
ee) ’kirjaaja’ tarkoittaa pöytäkirjan osalta kyseisessä pöytäkir jassa mainittua tai 17 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti nimettyä henkilöä tai tahoa;
ff) ’määräykset’ tarkoittavat valvontaviranomaisen pöytäkirjan nojalla antamia tai hyväksymiä määräyksiä;
gg) ’myynti’ tarkoittaa esineen omistusoikeuden siirtymistä kauppasopimuksen nojalla;
hh) ’turvattu velka’ tarkoittaa vakuusoikeudella turvattua vel kaa;
ii) ’vakuussopimus’ tarkoittaa sopimusta, jolla vakuuden an taja myöntää tai sopii myöntävänsä velkojalle esineeseen kohdistuvan vakuusoikeuden (mukaan lukien oikeus esi neen omistukseen) vakuuden antajan tai kolmannen hen kilön olemassa olevan tai tulevan velvoitteen täyttämisen vakuudeksi;
jj) ”vakuusoikeus’ tarkoittaa vakuussopimuksella perustettua oikeutta;
kk) ’valvontaviranomainen’ tarkoittaa pöytäkirjan osalta 17 ar tiklan 1 kohdassa tarkoitettua valvontaviranomaista;
ll) ’omistusoikeuden pidättämistä koskevan ehdon sisältävä sopimus’ tarkoittaa esineen kauppaa koskevaa sopimusta, jonka mukaan omistusoikeus siirtyy vasta, kun sopimuk sessa mainittu yksi tai useampi ehto on toteutunut;
mm) ’kirjaamaton vakuusoikeus’ tarkoittaa (muuta kuin 39 artik lan soveltamisalaan kuuluvaa) sopimukseen perustuvaa va kuusoikeutta taikka lakisääteistä oikeutta tai vakuusoi keutta, jota ei ole kirjattu, riippumatta siitä olisiko se tämän yleissopimuksen mukaisesti kirjaamiskelpoinen; ja
nn) ’kirjallinen’ tarkoittaa sellaista tietoa (mukaan lukien tele viestinnän avulla välitetty tieto), joka on konkreettisessa muodossa tai muussa sellaisessa muodossa, joka voidaan myöhemmin saattaa konkreettiseen muotoon ja josta tie toa koskeva hyväksyntämerkintä on kohtuudella luetta vissa.
2 artikla
Kansainvälinen vakuusoikeus
1. Tässä yleissopimuksessa määrätään tietyn tyyppiseen liik kuvaan kalustoon kohdistuvien kansainvälisten vakuusoikeuk sien perustamisesta ja vaikutuksista sekä liitännäisoikeuksista.
2. Tässä yleissopimuksessa liikkuvaan kalustoon kohdistu vaksi kansainväliseksi vakuusoikeudeksi katsotaan 7 artiklan mukaisesti perustettu vakuusoikeus, joka kohdistuu tämän artik lan 3 kohdassa ja sovellettavassa pöytäkirjassa mainittuun liik
kuvan kaluston ryhmään kuuluvaan selvästi yksilöitävissä ole vaan esineeseen ja:
a) jonka vakuuden asettaja on myöntänyt vakuussopimuksen nojalla;
b) joka kuuluu sellaiselle henkilölle, joka on omistusoikeuden pidättämistä koskevan ehdon sisältävässä sopimuksessa eh dollinen myyjä; tai
c) joka kuuluu sellaiselle henkilölle, joka on leasing-vuokraso pimuksessa vuokralleantaja. Tämän kohdan a alakohdan so veltamisalaan kuuluva vakuusoikeus ei samalla voi kuulua b tai c alakohdan soveltamisalaan.
3. Edellä olevissa kohdissa tarkoitetut liikkuvan kaluston ryh mät ovat:
a) lentokaluston rungot ja moottorit sekä helikopterit;
b) rautateillä liikkuva kalusto; ja
c) avaruuskalusto.
4. Se, sovelletaanko 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvaan va kuusoikeuteen kyseisen kohdan a, b vai c alakohtaa, määräytyy sovellettavan lain mukaisesti.
5. Esineeseen kohdistuva kansainvälinen vakuusoikeus kos kee myös esineen menetyksestä maksettavaa korvausta.
3 artikla
Soveltamisala
1. Tätä yleissopimusta sovelletaan silloin, kun velallinen kan sainvälisen vakuusoikeuden perustavan sopimuksen tekoajan kohtana sijaitsee sopimusvaltion alueella.
2. Tämän yleissopimuksen soveltamiseen ei vaikuta, sijait seeko velkoja sopimusvaltion alueella.
4 artikla
Velallisen sijaintipaikka
1. Edellä 3 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa velallisen katso taan sijaitsevan siinä sopimusvaltiossa:
a) jonka lain mukaisesti se on perustettu tai muodostettu;
b) jonka alueella sillä on lakisääteinen kotipaikka;
c) jonka alueella sillä on keskushallinto; tai
d) jonka alueella sillä on toimipaikka.
2. Jos velallisella on useampi kuin yksi toimipaikka, 1 koh dan d alakohdan viittaus toimipaikkaan tarkoittaa sen päätoimi paikkaa tai, jos velallisella ei ole toimipaikkaa, velallisen vaki naista asuinpaikkaa.
d) jos kyse on vakuussopimuksesta, mahdollistaa turvatun velan yksilöinnin ilman, että turvatun velan summaa tai enimmäis summaa on tarpeen mainita.
5 artikla
Yleissopimuksen tulkinta ja sovellettava laki
1. Tämän yleissopimuksen tulkinnassa on otettava huomioon sen johdannossa mainittu tarkoitus, sen kansainvälinen luonne ja tarve edistää sen soveltamisen yhdenmukaisuutta ja ennakoi tavuutta.
2. Tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevat kysymykset, joita ei siinä ole nimenomaisesti ratkaistu, on ratkaistava niiden yleisten periaatteiden mukaisesti, joihin yleissopimus perustuu tai, tällaisten periaatteiden puuttuessa, sovellettavan lain mukaisesti.
3. Sovellettavalla lailla tarkoitetaan kansallisia säännöksiä, joita on sovellettava oikeuspaikassa voimassa olevien kansainvä lisen yksityisoikeuden säännösten nojalla.
4. Jos valtio koostuu useasta alueesta, joista jokaisella on omat säännökset ratkaistavana olevan kysymyksen osalta, eikä asiaan liittyvää aluetta ole mainittu, kyseessä olevan valtion lain mukaan määräytyy, minkä alueen säännöksiä sovelletaan. Mikäli asiaa koskevia säännöksiä ei ole, sovellettavat säännökset mää räytyvät sen mukaan mihin alueeseen asialla on läheisin yhteys.
6 artikla
Yleissopimuksen ja pöytäkirjan suhde
1. Tämän yleissopimuksen ja pöytäkirjan katsotaan muodos tavan yhden asiakirjan ja niitä on tulkittava sellaisena.
2. Tämän yleissopimuksen ja pöytäkirjan määräysten poike tessa toisistaan ovat pöytäkirjan määräykset ensisijaisia.
II LUKU
KANSAINVÄLISEN VAKUUSOIKEUDEN PERUSTAMINEN
7 artikla
Muotovaatimukset
Vakuusoikeus katsotaan perustetuksi tämän yleissopimuksen mukaisena vakuusoikeutena, jos vakuusoikeuden perustava so pimus:
a) on tehty kirjallisesti;
b) liittyy esineeseen, jonka luovuttamiseen vakuuden asettajalla, ehdollisella myyjällä tai vuokralleantajalla on oikeus;
c) mahdollistaa esineen yksilöinnin pöytäkirjan mukaisesti; ja
III LUKU
OIKEUDET VELVOLLISUUDEN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA
8 artikla
Vakuusoikeuden haltijan oikeudet
1. Jäljempänä 11 artiklassa tarkoitetussa velvollisuuden lai minlyöntitilanteessa vakuusoikeuden haltija voi, mikäli vakuu den asettaja on antanut siihen suostumuksensa, joka voidaan antaa milloin tahansa, eikä sopimusvaltion mahdollisesta 54 ar tiklan mukaisesta julistuksesta muuta johdu, käyttää yhtä tai useampaa seuraavista oikeuksista:
a) oikeus ottaa haltuunsa xxxxxxxx saamisen vakuudeksi asetettu esine;
b) oikeus myydä edellä tarkoitettu esine tai antaa siihen vuok raoikeus;
c) oikeus pidättää edellä tarkoitetun esineen ylläpidosta tai käy töstä saatu tuotto tai voitto.
2. Vakuusoikeuden haltija voi myös hakea tuomioistuimen päätöstä luvan tai määräyksen saamiseksi jotakin 1 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä varten.
3. Tämän artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa taikka 13 artiklassa mainittua oikeutta on käytettävä kaupallisesti jär kevällä tavalla. Oikeutta katsotaan käytetyn kaupallisesti järke vällä tavalla, kun se on sovellettavan vakuussopimuksen mää räyksen mukainen, jollei kyseinen määräys ole ilmeisen kohtuu ton.
4. Vakuusoikeuden haltijan, joka ehdottaa esineen myyntiä tai vuokraoikeuden antamista esineeseen 1 kohdan nojalla, on ilmoitettava siitä kirjallisesti ja kohtuullisessa ajassa etukäteen:
a) edellä 1 artiklan m alakohdan i ja ii alakohdassa mainituille henkilöille, joiden oikeuksiin asia vaikuttaa; ja
b) edellä 1 artiklan m xxxxxxxxx xxx alakohdassa mainituille henkilöille, joiden oikeuksiin asia vaikuttaa, ja jotka ovat il moittaneet vakuusoikeuden haltijalle oikeuksistaan kohtuulli sessa ajassa etukäteen.
5. Määrät, jotka vakuusoikeuden haltija on saanut 1 tai 2 kohdassa mainitun oikeuden käytön seurauksena, otetaan huo mioon turvattua velkaa suoritettaessa.
6. Jos summat, jotka vakuusoikeuden haltija on saanut 1 tai
2 kohdassa mainitun oikeuden käytön seurauksena, ylittävät vakuusoikeuden turvaaman summan ja oikeuden käytön aiheut tamat kohtuulliset kulut, ylijäämä on jaettava muiden kirjattujen tai kyseiselle vakuusoikeuden haltijalle ilmoitettujen keskinäisten etusijojen haltijoiden kesken etusijajärjestyksen mukaan ja mah dollisesti jäljelle jäävä määrä on maksettava vakuuden asettajalle.
9 artikla
Esineen omistusoikeuden siirto ja palauttaminen
1. Edellä 11 artiklassa tarkoitetun velvollisuuden laiminlyön nin ilmettyä vakuusoikeuden haltija ja kaikki muut oikeudenhal tijat voivat sopia, että vakuuden asettajan omistusoikeus tai muu oikeus esineeseen, johon vakuusoikeus kohdistuu, siirtyy va kuusoikeuden haltijalle turvatun velan suorittamiseksi kokonaan tai osittain.
2. Vakuusoikeuden haltijan hakemuksesta tuomioistuin voi määrätä, että vakuuden asettajan omistusoikeus tai muu oikeus esineeseen, johon vakuusoikeus kohdistuu, siirtyy vakuusoikeu den haltijalle turvatun velan suorittamiseksi kokonaan tai osit tain.
3. Tuomioistuin hyväksyy 2 kohdassa tarkoitetun vakuusoi keuden haltijan hakemuksen ainoastaan, jos turvattu velka, jonka suorittamiseksi omistusoikeuden tai muun oikeuden siirto on tarkoitus tehdä, vastaa määrältään esineen arvoa, ottaen huo mioon mahdolliset maksut, jotka vakuusoikeuden haltijan on suoritettava muille oikeudenhaltijoille.
4. Jäljempänä 11 artiklassa tarkoitetun velvollisuuden laimin lyönnin ilmettyä vakuuden asettaja tai oikeudenhaltija voi ennen kiinnitetyn esineen myyntiä tai 2 kohdan mukaisen päätöksen antamista purkaa kiinnityksen maksamalla turvatun velan koko naan, jollei vakuusoikeuden haltijan 8 artiklan 1 kohdan b ala kohdan nojalla mahdollisesti antamasta vuokraoikeudesta tai tuomioistuimen 8 artiklan 2 kohdan nojalla tekemästä päätök sestä muuta johdu. Jos muu oikeudenhaltija kuin velallinen maksaa turvatun velan kokonaan velvoitteen laiminlyönnin il mettyä, kyseinen henkilö saa vakuusoikeuden haltijan oikeudet.
5. Vakuuden asettajan omistusoikeus tai muu esineeseen kohdistuva oikeus, joka siirtyy 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen myynnin seurauksena tai tämän artiklan 1 tai 2 koh dan mukaisesti, vapautuu muista vakuusoikeuksista, joihin näh den myynnin suorittavan vakuusoikeuden haltijan oikeus on 29 artiklan nojalla etusijalla.
10 artikla
Ehdollisen myyjän tai vuokralleantajan oikeudet
Jäljempänä 11 artiklassa tarkoitetun velvollisuuden laiminlyön nin ilmetessä omistusoikeuden pidättämistä koskevan ehdon si sältävän sopimuksen tai vuokrasopimuksen soveltamisen yhtey dessä, ehdollinen myyjä tai vuokralleantaja voi:
a) päättää sopimuksen voimassaolon ja ottaa sopimuksen koh teena olevan esineen haltuunsa, jollei sopimusvaltion mah dollisesti antamasta 54 artiklan mukaisesta julistuksesta muuta johdu; tai
b) hakea tuomioistuimen päätöstä luvan tai määräyksen saami seksi jompaakumpaa edellä tarkoitettua toimenpidettä varten.
11 artikla
Velvollisuuden laiminlyönti
1. Velallinen ja velkoja voivat milloin tahansa sopia kirjalli sesti siitä, minkä olosuhteiden katsotaan tarkoittavan velvolli suuden laiminlyöntiä tai muutoin luovan perusteen 8–10 ja
13 artiklan mukaisten oikeuksien käytölle ja toimenpiteiden täytäntöönpanolle.
2. Mikäli velallinen ja velkoja eivät ole tehneet edellä tarkoi tettua sopimusta, ”velvollisuuden laiminlyönnin” katsotaan 8–10 ja 13 artiklaa sovellettaessa tarkoittavan sellaista velvollisuuden laiminlyöntiä, joka merkittävällä tavalla estää velkojaa saamasta suoritusta, johon hänellä on sopimuksen nojalla oikeus.
12 artikla
Ylimääräiset oikeudet
Sovellettavan lain mahdollistamia ylimääräisiä oikeuksia, mu kaan lukien oikeudet, joista osapuolet ovat keskenään sopineet, voidaan käyttää siltä osin kuin ne eivät ole 15 artiklassa tarkoi tettujen tämän luvun pakottavien määräysten vastaisia.
13 artikla
Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet
1. Jollei sopimusvaltion mahdollisesti antamasta 55 artiklan mukaisesta julistuksesta muuta johdu, sen on varmistettava, että velkoja, joka pystyy todistamaan velallisen laiminlyöneen velvol lisuutensa, voi ennen vaatimustaan koskevan lopullisen päätök sen antamista ja siltä osin kuin velallinen on antanut suostu muksensa, joka voidaan antaa milloin tahansa, saada pyyntönsä mukaisesti tuomioistuimelta viipymättä määräyksen yhdestä tai useammasta seuraavasta turvaamistoimenpiteestä:
a) esineen ja sen arvon säilyttäminen;
b) esineen haltuunotto tai valvonta;
c) esineen siirtämisen estäminen; ja
d) esineen vuokralle antaminen tai, jollei asiaan sovelleta tämän kohdan a–c alakohtaa, esineen ja sen tuoton hallinta.
2. Tuomioistuin voi 1 kohdan mukaisen määräyksen antami sen yhteydessä asettaa tarpeelliseksi katsomiaan ehtoja suojatak seen oikeudenhaltijoita, jos velkoja:
a) ei täytä tähän yleissopimukseen tai sovellettavaan pöytäkir jaan perustuvia velvollisuuksiaan velallista kohtaan pannes saan väliaikaista turvaamistoimenpidettä koskevaa määräystä täytäntöön; tai
b) ei pysty näyttämään toteen vaatimustaan kokonaan tai osit tain vaatimusta koskevan lopullisen ratkaisun antamisen yh teydessä.
3. Ennen 1 kohdan mukaisen määräyksen antamista tuo- mioistuin voi edellyttää sitä koskevan pyynnön tiedoksiantoa oikeudenhaltijoille.
4. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta 8 artiklan 3 koh- dan soveltamiseen eivätkä rajoita tuomioistuimen oikeutta antaa määräyksiä muista kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista väliaikaisista turvaamistoimenpiteistä.
14 artikla
Menettelyä koskevat vaatimukset
Jollei 54 artiklan 2 kohdan määräyksistä muuta johdu, tämän luvun määräysten mukaiset oikeudet on pantava täytäntöön sellaisen menettelyn mukaisesti, josta on säädetty täytäntöönpa- nopaikan laissa.
15 artikla
Määräyksistä poikkeaminen
Tässä luvussa tarkoitetuista osapuolista kaksi tai useampi voi milloin tahansa sopia kirjallisesti poikkeavansa keskinäisissä suh- teissaan joistakin tämän luvun määräyksistä tai muuttavansa niiden vaikutuksia, lukuun ottamatta 8 artiklan 3–6 kohtaa, 9 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 13 artiklan 2 kohtaa ja 14 artiklaa.
IV LUKU
KANSAINVÄLINEN KIRJAAMISJÄRJESTELMÄ
16 artikla
Kansainvälinen rekisteri
1. Perustetaan kansainvälinen rekisteri, johon kirjataan:
a) kansainväliset vakuusoikeudet, tulevat kansainväliset vakuus- oikeudet ja kirjaamiskelpoiset lakisääteiset oikeudet ja vakuu- soikeudet;
b) kansainvälisten vakuusoikeuksien siirtosopimukset ja tulevat siirtosopimukset;
c) lain tai sopimuksen mukaiseen sijaantuloon perustuvat kan- sainvälisten vakuusoikeuksien saannot sovellettavan lain mu- kaisesti;
d) kansallisia vakuusoikeuksia koskevat ilmoitukset; ja
e) tämän kohdan edellä olevissa alakohdissa tarkoitettujen va- kuusoikeuksien etusijajärjestyksen muuttaminen.
2. Yksittäiselle esineryhmälle ja liitännäisoikeuksien ryhmälle voidaan perustaa erillinen kansainvälinen rekisteri.
3. Tämän luvun ja V luvun määräyksiä sovellettaessa ”kirjaa- misen” katsotaan tarkoittavan soveltuvin osin myös rekisteri- merkinnän muutosta, laajentamista tai rekisteristä poistamista.
17 artikla
Valvontaviranomainen ja kirjaaja
1. Valvontaviranomainen nimetään pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
2. Valvontaviranomainen:
a) perustaa kansainvälisen rekisterin tai huolehtii sen perusta- misesta;
b) nimittää kirjaajan ja vapauttaa tämän tehtävistään, jollei pöy- täkirjassa toisin määrätä;
c) varmistaa, että kirjaajan vaihtuessa uudella kirjaajalla on tai hänelle voidaan siirtää kansainvälisen rekisterin jatkuvan te- hokkaan toiminnan edellyttämät oikeudet;
d) neuvoteltuaan ensin sopimusvaltioiden kanssa, laatii tai hy- väksyy määräykset, jotka annetaan kansainvälisen rekisterin toimintaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti, ja huolehtii nii- den julkaisusta;
e) vahvistaa hallinnolliset menettelytavat, joita sovelletaan val- vontaviranomaiselle tehtäviin kansainvälisen rekisteriin toi- mintaa koskeviin valituksiin;
f) valvoo kirjaajan työtä ja kansainvälisen rekisterin toimintaa;
g) antaa kirjaajan pyynnöstä tälle tarpeellisiksi katsomansa oh- jeet;
h) asettaa ja tarkistaa säännöllisin väliajoin kansainvälisen rekis- terin palveluista perittävät maksut;
i) suorittaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän yleissopimuksen ja pöytäkirjan tavoitteiden toteutta- mista varten on käytettävissä tehokas ilmoituksiin perustuva sähköinen rekisterijärjestelmä;
j) toimittaa sopimusvaltioille säännöllisin väliajoin kertomuk- sen tämän yleissopimuksen ja pöytäkirjan mukaisten velvol- lisuuksiensa hoitamisesta.
3. Valvontaviranomainen voi tehdä sopimuksia, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, mukaan lukien 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset.
4. Valvontaviranomainen hallitsee kaikkia oikeuksia kansain- välisen rekisterin tiedostoihin ja arkistoihin.
5. Kirjaaja huolehtii kansainvälisen rekisterin tehokkaasta toi- minnasta ja hoitaa tämän yleissopimuksen, pöytäkirjan ja mää- räysten mukaiset tehtävänsä.
V LUKU
MUUT KIRJAAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT
18 artikla
Kirjaamista koskevat vaatimukset
1. Pöytäkirjassa ja määräyksissä täsmennetään vaatimukset, mukaan lukien esineen yksilöintiä koskevat vaatimukset, joita sovelletaan:
a) rekisterimerkinnän tekemiseen (mukaan lukien mahdollisuus hankkia etukäteen sähköisesti suostumus sellaiselta henki- löltä, jonka suostumus vaaditaan 20 artiklan nojalla);
b) rekisteritietojen hakemiseen ja rekisteriotteiden antamiseen sekä, jollei edellä olevasta muuta johdu;
c) sen varmistamiseen, että kansainvälisestä rekisteristä saatavat muut kuin rekisterimerkintöihin liittyvät tiedot ja asiakirjat pidetään luottamuksellisina.
2. Kirjaajalla ei ole velvollisuutta tarkistaa, onko 20 artiklan mukainen suostumus kirjaamiseen tosiasiallisesti annettu tai pä- tevä.
3. Kun tulevana kansainvälisenä vakuusoikeutena kirjatusta vakuusoikeudesta tulee kansainvälinen vakuusoikeus, uutta kir- jaamista ei vaadita, jos rekisterimerkinnän tiedot ovat riittävät kansainvälisen vakuusoikeuden kirjaamista varten.
4. Kirjaaja varmistaa, että merkinnät tehdään kansainvälisen rekisterin tiedostoon ja että merkinnät ovat haettavissa niiden vastaanottojärjestyksessä, ja että merkinnästä näkyy päivämäärä ja kellonaika, jona se on vastaanotettu.
5. Pöytäkirjassa voidaan määrätä, että sopimusvaltio voi ni- metä alueellaan olevan yhden tai useamman yhteysviranomai- sen, jonka kautta kansainväliseen rekisteriin kirjattavat tiedot on toimitettava. Sopimusvaltio, joka nimeää tällaisen yhteysviran- omaisen, voi asettaa yksityiskohtaisempia vaatimuksia, jotka tie- tojen on täytettävä, jotta ne voidaan toimittaa kansainväliseen rekisteriin.
19 artikla
Rekisterimerkinnän voimassaolo ja ajankohta
1. Rekisterimerkintä on voimassa ainoastaan, jos se on tehty 20 artiklan mukaisesti.
2. Voimassa oleva rekisterimerkintä on täydellinen, kun vaa- dittavat tiedot on kirjattu kansainvälisen rekisterin tiedostoon, josta ne ovat haettavissa.
3. Rekisterimerkintä on 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla haet- tavissa, kun:
a) kansainvälinen rekisteri on antanut sille vastaanottojärjestyk- sen mukaisen tiedostonumeron; ja
b) rekisterimerkinnän sisältämät tiedot, mukaan lukien tiedosto- numero, on tallennettu kestävässä muodossa ja ovat luetta- vissa kansainvälisessä rekisterissä.
4. Jos alun perin tulevana kansainvälisenä vakuusoikeutena kirjatusta vakuusoikeudesta tulee kansainvälinen vakuusoikeus, kyseinen kansainvälinen vakuusoikeus katsotaan kirjatuksi tule- van kansainvälisen vakuusoikeuden kirjaamisen ajankohdasta lu- kien, edellyttäen, että rekisterimerkintä oli edelleen voimassa välittömästi ennen kansainvälisen vakuusoikeuden perustamista 7 artiklan määräysten mukaisesti.
5. Edellä 4 kohtaa sovelletaan tarvittavin mukautuksin kan- sainvälisen vakuusoikeuden tulevan siirtosopimuksen kirjaami- seen.
6. Rekisterimerkintä on haettavissa kansainvälisen rekisterin tiedostosta pöytäkirjassa määrätyin edellytyksin.
20 artikla
Suostumuksen antaminen kirjaamiselle
1. Osapuoli voi kirjata kansainvälisen vakuusoikeuden tai tu- levan kansainvälisen vakuusoikeuden taikka kansainvälisen va- kuusoikeuden siirtosopimuksen tai tulevan siirtosopimuksen re- kisteriin ja muuttaa tai laajentaa rekisterimerkintää ennen sen voimassaolon päättymistä, jos toinen osapuoli on antanut siihen kirjallisen suostumuksen.
2. Kansainvälisen vakuusoikeuden heikentäminen toiseen va- kuusoikeuteen nähden voidaan kirjata rekisteriin, jos sen oikeu- den haltija, jonka etusijaa heikennetään, on antanut siihen kir- jallisen suostumuksensa, joka voidaan antaa milloin tahansa.
3. Rekisterimerkintä voidaan poistaa, jos se osapuoli, jonka hyväksi merkintä on tehty, on antanut siihen kirjallisen suostu- muksensa.
4. Sijaantulija voi kirjata kansainvälisen vakuusoikeuden saa- misen lain tai sopimuksen mukaisen sijaantulon perusteella.
5. Kirjaamiskelpoisen lakisääteisen oikeuden tai vakuusoikeu- den voi kirjata kyseisen oikeuden haltija.
6. Ilmoituksen kansallisesta vakuusoikeudesta voi kirjata ky- seisen oikeuden haltija.
21 artikla
Rekisterimerkinnän voimassaolo
Kansainvälisen vakuusoikeuden rekisterimerkintä on voimassa, kunnes se poistetaan tai kun rekisterimerkinnässä mainittu voi- massaoloaika päättyy.
22 artikla
Tietojen haku rekisteristä
1. Kuka tahansa voi pöytäkirjassa ja määräyksissä määrätyllä tavalla hakea tai pyytää sähköisesti kansainvälisestä rekisteristä siihen kirjattuja tietoja, jotka koskevat vakuusoikeuksia tai tule- via vakuusoikeuksia.
2. Saatuaan pyynnön esinettä koskevasta rekisteriotteesta, kirjaaja toimittaa sähköisesti pöytäkirjassa ja määräyksissä mää- rätyllä tavalla rekisteriotteen:
a) joka sisältää kaikki kyseistä esinettä koskevat rekisteriin kir- jatut tiedot sekä maininnan päivämäärästä ja kellonajasta, jolloin tiedot on kirjattu rekisteriin; tai
b) jossa todetaan, että kansainvälisessä rekisterissä ei ole ky- seistä esinettä koskevia tietoja.
3. Edellä 2 kohdan nojalla annetussa rekisteriotteessa on mai- nittava, että rekisterimerkinnässä mainittu velkoja on saanut tai aikoo hankkia esineeseen kohdistuvan kansainvälisen vakuusoi- keuden, mutta ei sitä, koskeeko merkintä kansainvälistä vakuus- oikeutta tai tulevaa vakuusoikeutta, vaikka tämä ilmenisi kysei- seen rekisterimerkintään liittyvistä tiedoista.
23 artikla
Luettelo julistuksista ja ilmoitetuista lakisääteisistä oikeuksista ja vakuusoikeuksista
Kirjaaja pitää yllä luetteloa julistuksista, julistusten peruuttami- sista ja julistuksissa luetelluista lakisääteisten oikeuksien ja va- kuusoikeuksien ryhmistä, jotka tallettaja on toimittanut kirjaa- jalle sopimusvaltioiden 39 ja 40 artiklan mukaisina julistuksina, sekä kaikkien julistusten ja julistusten peruuttamisten päivämää- ristä. Luettelo on kirjattava ja sen on oltava haettavissa julistuk- sen antaneen valtion nimen perusteella, ja luettelon tulee olla pyynnöstä kenen tahansa henkilön saatavilla pöytäkirjan ja mää- räysten mukaisesti.
24 artikla
Rekisteriotteiden näyttöarvo
Asiakirja, joka on määrättyjen muotovaatimusten mukainen ja jonka mukaan se on kansainvälisen rekisterin antama rekisteri- ote, on prima facie todiste:
a) siitä, että se on kansainvälisen rekisterin antama; ja
b) rekisteriotteessa mainituista tiedoista, mukaan lukien rekiste- rimerkinnän päivämäärä ja kellonaika.
25 artikla
Rekisterimerkinnän poistaminen
1. Kun kansainvälisellä vakuusoikeudella turvattu velka tai velvollisuus, johon kirjattu lakisääteinen oikeus tai vakuusoikeus perustuu, on suoritettu, tai kun kirjatun omistusoikeuden pidät- tämistä koskevan ehdon sisältävän sopimuksen mukaisen omis- tusoikeuden siirron ehdot on täytetty, vakuusoikeuden haltijan on viipymättä poistettava merkintä rekisteristä velallisen toimi- tettua vakuusoikeuden haltijalle asiaa koskevan kirjallisen pyyn- nön rekisteriin kirjattuun osoitteeseen tai vakuusoikeuden halti- jan vastaanotettua tällaisen pyynnön kyseisessä osoitteessa.
2. Kun tuleva kansainvälinen vakuusoikeus tai tuleva kan- sainvälisen vakuusoikeuden siirtosopimus on kirjattu, tulevan velkojan tai siirronsaajan on viipymättä poistettava merkintä rekisteristä tulevan velallisen tai siirtäjän toimitettua tulevalle velkojalle tai siirronsaajalle, ennen kuin tuleva velkoja tai siir- ronsaaja on suorittanut varat tai on sitoutunut niin tekemään, asiaa koskevan kirjallisen pyynnön rekisteriin kirjattuun osoit- teeseen tai tulevan velkojan tai siirronsaajan vastaanotettua täl- laisen pyynnön kyseisessä osoitteessa.
3. Kun kansallisen vakuusoikeuden kirjatussa ilmoituksessa yksilöidyllä kansallisella vakuusoikeudella turvattu velka on suo- ritettu, vakuusoikeuden haltijan on viipymättä poistettava mer- kintä rekisteristä velallisen toimitettua vakuusoikeuden haltijalle asiaa koskevan kirjallisen pyynnön rekisteriin kirjattuun osoit- teeseen tai vakuusoikeuden haltijan vastaanotettua tällaisen pyynnön kyseisessä osoitteessa.
4. Jos rekisterimerkintää ei olisi pitänyt tehdä tai jos se on virheellinen, on henkilön, jonka hyväksi merkintä on tehty, viipymättä poistettava merkintä rekisteristä tai muutettava sitä velallisen toimitettua mainitulle henkilölle asiaa koskevan kirjal- lisen pyynnön rekisteriin kirjattuun osoitteeseen tai mainitun henkilön vastaanotettua tällaisen pyynnön kyseisessä osoitteessa.
26 artikla
Kansainvälisen rekisterin palveluiden saatavuus
Keneltäkään ei saa evätä pääsyä kansainvälisen rekisterin kirjaa- mis- ja hakupalveluihin muutoin kuin siinä tapauksessa, että kyseinen henkilö ei ole noudattanut tässä luvussa määrättyjä menettelytapoja.
VI LUKU
VALVONTAVIRANOMAISEN JA KIRJAAJAN ERIOIKEUDET JA VAPAUDET
27 artikla
Oikeushenkilön asema; koskemattomuus
1. Valvontaviranomainen on kansainvälinen oikeushenkilö, jos sillä ei jo ennestään ole tätä asemaa.
2. Valvontaviranomaisella sekä sen virkamiehillä ja työnteki- jöillä on pöytäkirjassa määritelty koskemattomuus oikeudellisen ja hallinnollisen menettelyn osalta.
3. a) Valvontaviranomainen on vapautettu veroista ja sillä on muut isäntävaltion kanssa sovitut erioikeudet.
b) Tässä kappaleessa ”isäntävaltio” tarkoittaa sitä valtiota, jonka alueella valvontaviranomainen sijaitsee.
4. Kansainvälisen rekisterin varat, asiakirjat, tiedostot ja arkis- tot ovat loukkaamattomat ja koskemattomat takavarikkoa sekä muita oikeudellisia ja hallinnollisia toimia vastaan.
5. Kirjaajaa vastaan 28 artiklan 1 kohdan tai 44 artiklan nojalla esitettävän korvausvaatimuksen osalta sen esittäjällä on oikeus saada sellaisia tietoja ja asiakirjoja, jotka ovat tarpeen korvausvaatimuksen esittämiseksi.
6. Valvontaviranomainen voi luopua 4 kohdan mukaisesta loukkaamattomuudesta ja koskemattomuudesta.
VII LUKU
KIRJAAJAN VAHINGONKORVAUSVELVOLLISUUS
28 artikla
Vahingonkorvausvelvollisuus ja taloudellinen takuu
1. Kirjaajalla on velvollisuus suorittaa korvaus vahingosta tai menetyksestä, joka on aiheutunut jollekin henkilölle suoraan kirjaajan ja kirjaajan alaisten virkamiesten ja työntekijöiden vir- heestä tai laiminlyönnistä taikka kansainvälisen rekisterijärjestel- män viasta, jollei vika ole johtunut väistämättömästä tapahtu- masta, jota ei olisi voitu estää käyttämällä parhaimpia käytettä- vissä olevia sähköisiin rekisteriohjelmiin ja -toimintoihin liittyviä menetelmiä, mukaan lukien varmistus-, turva- ja verkkojärjestel- mät.
2. Kirjaajalla ei ole 1 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvaus- velvollisuutta silloin, kun vahinko tai menetys johtuu puutteel- lisista rekisteritiedoista, jotka kirjaaja on vastaanottanut tai jotka kirjaaja on toimittanut samassa muodossa eteenpäin, eikä silloin, kun vahinko tai menetys johtuu teoista tai olosuhteista, joista kirjaaja ja kirjaajan alaiset virkamiehet ja työntekijät eivät ole vastuussa, eikä silloin, kun vahinko tai menetys ilmenee ennen tietojen kirjaamista kansainväliseen rekisteriin.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta voidaan alentaa siltä osin kuin vahinkoa kärsinyt henkilö on aiheuttanut vahingon itse tai on myötävaikuttanut sen syntymiseen.
4. Tässä artiklassa tarkoitetun vahingonkorvausvelvollisuuden kattamiseksi kirjaaja ottaa pöytäkirjan määräysten mukaisesti
vakuutuksen tai muun taloudellisen takuun, jonka suuruudesta päättää valvontaviranomainen.
VIII LUKU
KANSAINVÄLISEN VAKUUSOIKEUDEN VAIKUTUKSET KOL- MANSIIN OSAPUOLIIN
29 artikla
Etusijajärjestys
1. Kirjatulla vakuusoikeudella on etusija suhteessa muihin myöhemmin kirjattuihin ja kirjaamattomiin vakuusoikeuksiin.
2. Edellä 1 kohdan nojalla ensin kirjatun vakuusoikeuden etusija on voimassa:
a) vaikka ensin kirjattu vakuusoikeus olisi perustettu tai kirjattu tietoisena toisesta vakuusoikeudesta;
b) myös sellaisen varojen suorittamisen osalta, jonka ensin kir- jatun vakuusoikeuden haltija on myöntänyt toisesta vakuus- oikeudesta tietoisena.
3. Esineen ostajan oikeutta:
a) rasittaa rekisteriin oikeudenhankkimishetkellä kirjattu vakuusoikeus; ja
b) se on vapaa kirjaamattomasta vakuusoikeudesta, vaikka os- taja olisi tietoinen sellaisen vakuusoikeuden olemassaolosta.
4. Esineen ehdollisen ostajan tai vuokraajan oikeutta:
a) rasittaa rekisteriin ennen esineen ehdollisen ostajan tai vuok- raajan kansainvälisen vakuusoikeuden kirjaamista kirjattu va- kuusoikeus; ja
b) se on vapaa sellaisesta vakuusoikeudesta, jota ei ole kyseiseen ajankohtaan mennessä kirjattu, vaikka ehdollinen ostaja tai vuokraaja olisi tietoinen sellaisen vakuusoikeuden olemassa- olosta.
5. Vakuusoikeuksien haltijat voivat sopimuksella poiketa tässä artiklassa tarkoitetusta etusijajärjestyksestä, mutta sopimus, jolla vakuusoikeuden etusijaa heikennetään toiseen vakuusoikeu- teen nähden, ei sido etusijajärjestykseltään heikennetyn vakuus- oikeuden siirronsaajaa, ellei kyseisen siirtosopimuksen kohteena olevan vakuusoikeuden heikentämistä ole siirtosopimuksen het- kellä kirjattu.
6. Tähän artiklaan perustuva vakuusoikeuden etusija koskee myös korvausta esineen menetyksestä.
7. Tämä yleissopimus:
a) ei vaikuta sellaisiin esineestä irrallisiin laitteisiin kohdistuviin oikeuksiin, jotka oikeuksien haltijalla on ollut ennen kyseis- ten laitteiden asentamista esineeseen, jos tällaiset oikeudet pysyvät sovellettavan lain mukaan voimassa laitteiden asen- tamisen jälkeen; eikä
b) estä aiemmin asennettuihin esineestä irrallisiin laitteisiin koh- distuvien oikeuksien luomista, jos tällaiset erityiset oikeudet syntyvät sovellettavan lain mukaan.
30 artikla
Maksukyvyttömyyden vaikutukset
1. Velallisen maksukyvyttömyysmenettelyssä kansainvälinen vakuusoikeus on tehokas, jos vakuusoikeus on kirjattu tämän yleissopimuksen mukaisesti ennen maksukyvyttömyysmenette- lyn alkamista.
2. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta kansainvälisen vakuusoikeuden tehokkuuteen maksukyvyttömyysmenettelyssä, jos vakuusoikeus on tehokas sovellettavan lain mukaan.
3. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta:
a) maksukyvyttömyysmenettelyssä sovellettaviin oikeussään- nöksiin, jotka koskevat etuoikeuden antavan tai velkojia pe- tollisesti vahingoittavan oikeustoimen peräytystä;
b) menettelyä koskeviin säännöksiin, jotka koskevat selvittäjän valvonnassa tai seurannassa olevaan omaisuuteen kohdistu- vien oikeuksien täytäntöönpanoa.
IX LUKU
LIITÄNNÄISOIKEUKSIEN JA KANSAINVÄLISTEN VAKUUSOI- KEUKSIEN SIIRTOSOPIMUKSET; SIJAANTULO-OIKEUS
31 artikla
Siirtosopimuksen vaikutukset
1. Jolleivät osapuolet toisin sovi, liitännäisoikeuksien siirtoso- pimus, joka tehdään 32 artiklan mukaisesti, antaa siirronsaajalle myös:
a) vastaavan kansainvälisen vakuusoikeuden; ja
b) kaikki tähän yleissopimukseen perustuvat siirtäjän vakuusoi- keudet ja siirtäjän etusijan.
2. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä siirtäjän lii- tännäisoikeuksien osittaista siirtoa. Tällaisen osittaisen siirtoso- pimuksen osalta siirtäjä ja siirronsaaja voivat sopia keskinäisistä oikeuksistaan, jotka koskevat 1 kohdan nojalla siirrettyä vastaa-
vaa kansainvälistä vakuusoikeutta, kuitenkin niin, että sopimus ei heikennä velallisen oikeuksia ilman tämän suostumusta.
3. Jollei 4 kohdan määräyksistä muuta johdu, velallisen siir- ronsaajaa kohtaan käytettävissä olevat väitteet ja kuittausoikeu- det määräytyvät sovellettavan lain mukaisesti.
4. Velallinen voi milloin tahansa kirjallisesti sopia luopuvansa 3 kohdassa tarkoitetuista väitteistä ja kuittausoikeuksista koko- naan tai osittain, mutta ei kuitenkaan siirronsaajan vilpillisistä toimista johtuvasta väiteoikeudesta.
5. Vakuudeksi asetetun siirtosopimuksen osalta siirretyt lii- tännäisoikeudet palautuvat siirtäjälle siltä osin kuin ne ovat edelleen voimassa sen jälkeen, kun siirtosopimuksella turvattu velka on suoritettu.
32 artikla
Siirtosopimuksen muotovaatimukset
1. Liitännäisoikeuksien siirtosopimus siirtää vastaavan kan- sainvälisen vakuusoikeuden ainoastaan, jos siirtosopimus:
a) on tehty kirjallisesti;
b) mahdollistaa liitännäisoikeuksien yksilöinnin sen sopimuksen mukaisesti, johon ne perustuvat; ja
c) mahdollistaa vakuudeksi asetetun siirtosopimuksen osalta siirtosopimuksella turvatun velan yksilöinnin pöytäkirjan mukaisesti ilman, että turvattua määrää tai enimmäismäärää on tarpeen mainita.
2. Vakuussopimuksen luoman tai tuottaman kansainvälisen vakuusoikeuden siirtosopimus ei ole pätevä, ellei osa tai kaikki vastaavista liitännäisoikeuksista samalla siirry.
3. Tätä yleissopimusta ei sovelleta liitännäisoikeuksien siirto- sopimukseen, jonka mukaan vastaava kansainvälinen vakuusoi- keus ei siirry.
33 artikla
Velallisen velvollisuudet siirronsaajaa kohtaan
1. Siltä osin kuin liitännäisoikeudet ja vastaava kansainväli- nen vakuusoikeus on siirretty 31 ja 32 artiklan määräysten mukaisesti, siirtosopimus sitoo velallista näiden liitännäisoikeuk- sien ja vakuusoikeuden osalta ja velallisella on velvollisuus suo- rittaa maksu tai muu suoritus siirronsaajalle ainoastaan, jos:
a) siirtosopimus on annettu velalliselle tiedoksi kirjallisesti joko siirtäjän toimesta tai hänen määräyksestään; ja
b) liitännäisoikeudet on yksilöity tiedoksiannossa.
2. Maksu tai muu suoritus vapauttaa velallisen velvollisuuk- sistaan, muista vapauttavista perusteista riippumatta, jos se on tehty 1 kohdan määräysten mukaisesti.
3. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta etusijajärjestyk- seen.
34 artikla
Oikeudet vakuudeksi asetetun siirtosopimuksen laiminlyöntitilanteessa
Siirtäjän laiminlyötyä velvoitteensa, kun kyse on vakuudeksi asetetusta liitännäisoikeuksien ja vastaavan kansainvälisen va- kuusoikeuden siirtosopimuksesta, 8, 9 ja 11–14 artiklaa sovel- letaan siirtäjän ja siirronsaajan keskinäisiin suhteisiin (ja niitä sovelletaan liitännäisoikeuksien osalta siltä osin kuin niiden määräyksiä voidaan soveltaa aineettomaan omaisuuteen) siten, että:
a) viittausten turvattuun velkaan ja vakuusoikeuteen katsotaan olevan viittauksia liitännäisoikeuksien ja vastaavan kansain- välisen vakuusoikeuden siirtosopimuksella turvattuun vel- kaan sekä siirtosopimuksen tuottamaan vakuusoikeuteen;
b) viittausten vakuusoikeuden haltijaan ja vakuuden asettajaan katsotaan olevan viittauksia siirronsaajaan ja siirtäjään;
c) viittausten kansainvälisen vakuusoikeuden haltijaan katsotaan olevan viittauksia siirronsaajaan; ja
d) viittausten esineeseen katsotaan olevan viittauksia siirrettyi- hin liitännäisoikeuksiin ja vastaavaan kansainväliseen vakuus- oikeuteen.
35 artikla
Siirtosopimusten etusijajärjestys
1. Silloin, kun liitännäisoikeuksien siirtosopimuksia on useita ja vähintään yksi niistä sisältää myös vastaavan kansainvälisen vakuusoikeuden siirron ja on kirjattu, 29 artiklan määräyksiä sovelletaan siten, että viittausten kirjattuun vakuusoikeuteen kat- sotaan olevan viittauksia liitännäisoikeuksien siirtosopimukseen ja vastaavaan kirjattuun kansainväliseen vakuusoikeuteen, sekä viittausten kirjattuun tai kirjaamattomaan vakuusoikeuteen kat- sotaan olevan viittauksia kirjattuun tai kirjaamattomaan siirto- sopimukseen.
2. Edellä 30 artiklaa sovelletaan liitännäisoikeuksien siirtoso- pimukseen siten, että viittausten kansainväliseen vakuusoikeu- teen katsotaan olevan viittauksia liitännäisoikeuksien ja vastaa- van kansainvälisen vakuusoikeuden siirtosopimukseen.
36 artikla
Siirronsaajan etusija suhteessa liitännäisoikeuksiin
1. Liitännäisoikeuksien ja vastaavan kansainvälisen vakuusoi- keuden siirronsaajalla, kun siirtosopimus on kirjattu, on 35 ar- tiklan 1 kohdan nojalla etusija suhteessa muihin liitännäisoi- keuksien siirronsaajiin ainoastaan:
a) jos sopimuksessa, johon liitännäisoikeudet perustuvat, maini- taan, että esine on asetettu niiden vakuudeksi tai että ne liittyvät esineeseen; ja
b) siltä osin kuin liitännäisoikeudet liittyvät esineeseen.
2. Edellä 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa liitännäisoi- keuksien katsotaan liittyvän esineeseen ainoastaan siltä osin kuin ne ovat oikeuksia maksuun tai suoritukseen, jotka liittyvät:
a) esineen hankkimiseksi myönnettyyn ja käytettyyn rahamää- rään;
b) toisen sellaisen esineen hankkimiseksi myönnettyyn ja käy- tettyyn rahamäärään, johon siirtäjällä oli toinen kansainväli- nen vakuusoikeus, jos siirtäjä on siirtänyt vakuusoikeuden siirronsaajalle ja siirtosopimus on kirjattu;
c) esineestä maksettavaan hintaan;
d) esineestä maksettavaan vuokraan; tai
e) muuhun edellä olevissa alakohdissa tarkoitettuun maksuta- pahtumaan perustuvaan velvoitteeseen.
3. Kaikissa muissa tapauksissa liitännäisoikeuksien siirtosopi- musten etusijajärjestys määräytyy sovellettavan lain mukaisesti.
37 artikla
Siirtäjän maksukyvyttömyyden vaikutukset
Tämän yleissopimuksen 30 artiklan määräyksiä sovelletaan siir- täjää koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn siten, että viit- tausten velalliseen katsotaan olevan viittauksia siirtäjään.
38 artikla
Sijaantulo
1. Ellei 2 kohdan määräyksistä muuta johdu, tämän yleisso- pimuksen määräykset eivät vaikuta liitännäisoikeuksien ja vas- taavan kansainvälisen vakuusoikeuden saamiseen, kun saaminen perustuu laki- tai sopimusperusteiseen sijaantuloon sovellettavan lain mukaisesti.
2. Vakuusoikeuksien haltijat voivat kirjallisella sopimuksella poiketa 1 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja kilpailevien oi- keuksien etusijajärjestyksestä, mutta sopimus, jolla vakuusoikeu- den etusijaa heikennetään toiseen vakuusoikeuteen nähden, ei sido heikennetyn vakuusoikeuden siirronsaajaa, ellei kyseisellä sopimuksella suoritettua vakuusoikeuden heikennystä ole siirto- sopimuksen hetkellä kirjattu.
X LUKU
OIKEUDET JA VAKUUSOIKEUDET, JOTKA VOIVAT OLLA SO- PIMUSVALTION JULISTUKSEN KOHTEENA
39 artikla
Etusijan ilman kirjaamista tuottavat oikeudet
1. Sopimusvaltio voi milloin tahansa pöytäkirjan tallettajan huostaan annetulla julistuksella ilmoittaa yleisesti tai nimen- omaisesti:
a) ne lakisääteisten oikeuksien tai vakuusoikeuksien ryhmät (poisluettuna 40 artiklan soveltamisalaan kuuluvat oikeudet tai vakuusoikeudet), jotka ovat kyseisen sopimusvaltion lain nojalla etusijalla suhteessa muihin vakuusoikeuksiin, kun ky- seessä on kansainvälisen vakuusoikeuden kohteena olevaan esineeseen verrattavissa oleva esine, ja joilla on mahdollisesta maksukyvyttömyysmenettelystä riippumatta etusija suhteessa kansainväliseen vakuusoikeuteen; ja
b) että tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta valtion tai sen alueen, hallitustenvälisen järjestön tai muun yksityisen julkisten palveluiden tarjoajan oikeuteen pidättää esine kysei- sen valtion, järjestön tai palveluiden tarjoajan saatavan va- kuudeksi kyseisen valtion lain mukaisesti, kun saatava liittyy näiden palveluiden tarjoamiseen kyseisen tai muun esineen osalta.
2. Edellä 1 kohdan nojalla annettu julistus voi koskea myös myöhemmin, selityksen tallettamisen jälkeen luotavia oikeuksien tai vakuusoikeuksien ryhmiä.
3. Lakisääteinen oikeus tai vakuusoikeus on etusijalla suh- teessa kansainvälisen vakuusoikeuteen ainoastaan silloin, kun ensin mainittu oikeus kuuluu sellaiseen oikeuksien ja vakuusoi- keuksien ryhmään, joka on mainittu ennen kansainvälisen va- kuusoikeuden kirjaamista talletetussa julistuksessa.
4. Edellä 3 kohdassa määrätyn estämättä sopimusvaltio voi pöytäkirjan ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyes- sään antaa julistuksen, jonka mukaan 1 kohdan a alakohdan mukaisen selityksen kattamaan ryhmään kuuluva oikeus tai va- kuusoikeus on etusijalla suhteessa sellaiseen kansainväliseen va- kuusoikeuteen, joka on kirjattu ennen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymispäivää.
40 artikla
Kirjaamiskelpoiset lakisääteiset oikeudet ja vakuusoikeudet
Sopimusvaltio voi milloin tahansa tallettaa pöytäkirjan talletta- jan huostaan julistuksen, jossa luetellaan ryhmät, joihin kuuluvat lakisääteiset oikeudet tai vakuusoikeudet ovat minkä tahansa
esineryhmän osalta kirjaamiskelpoisia tämän yleissopimuksen mukaisesti kansainvälisten vakuusoikeuksien tavoin, ja joita kos- kevat samat säännöt. Tällaista julistusta voidaan muuttaa milloin tahansa.
XI LUKU
YLEISSOPIMUKSEN SOVELTAMINEN IRTAIMEN KAUPPAAN
41 artikla
Irtaimen esineen kauppa ja tuleva kauppa
Tätä yleissopimusta sovelletaan irtaimen esineen kauppaan ja tulevaan kauppaan pöytäkirjan määräysten ja niiden mahdollis- ten muutosten mukaisesti.
XII LUKU
TOIMIVALTAINEN TUOMIOISTUIN
42 artikla
Oikeuspaikan valinta
1. Jollei 43 ja 44 artiklan määräyksistä muuta johdu, oikeus- toimen osapuolten valinnan mukaisilla sopimusvaltion tuo- mioistuimilla on toimivalta käsitellä tämän yleissopimuksen no- jalla esitettyjä korvausvaatimuksia riippumatta siitä, onko vali- tulla oikeuspaikalla yhteyttä osapuoliin tai oikeustoimeen. Toi- mivalta on yksinomainen, jolleivät osapuolet toisin sovi.
2. Edellä tarkoitetun oikeuspaikan valintaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti tai muutoin valitun oikeuspaikan lain muotovaatimusten mukaisesti.
43 artikla
Toimivaltainen tuomioistuin 13 artiklan mukaisissa toimenpiteissä
1. Osapuolten valinnan mukaisella sopimusvaltion tuomiois- tuimilla ja sen sopimusvaltion tuomioistuimilla, jonka alueella esine sijaitsee, on toimivalta määrätä 13 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdan tai 13 artiklan 4 kohdan mukaisia toimenpiteitä kyseessä olevan esineen osalta.
2. Toimivaltaa määrätä 13 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisia toimenpiteitä tai muita 13 artiklan 4 kohdan mukaisia väliaikaisia turvaamistoimenpiteitä voi käyttää joko:
a) osapuolten valinnan mukainen tuomioistuin; tai
b) sen sopimusvaltion tuomioistuin, jonka alueella velallinen sijaitsee, kuitenkin siten, että tällainen toimenpide voidaan panna täytäntöön sitä koskevassa määräyksessä asetettujen ehtojen mukaisesti ainoastaan kyseisen sopimusvaltion alu- eella.
3. Tuomioistuin on toimivaltainen tämän artiklan edeltävien kohtien mukaisesti, vaikka 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimusta koskevan lopullisen päätöksen antaa tai voi antaa toisen sopimusvaltion tuomioistuin tai se annetaan välimiesme- nettelyssä.
44 artikla
Toimivalta antaa kirjaajaa koskevia määräyksiä
1. Sen paikan tuomioistuimilla, jossa kirjaajalla on keskushal- linto, on yksinomainen toimivalta määrätä kirjaaja maksamaan vahingonkorvausta tai antaa muita kirjaajaa koskevia määräyk- siä.
2. Jos henkilö jättää vastaamatta 25 artiklan nojalla esitettyyn vaatimukseen eikä kyseistä henkilöä ole enää olemassa tai ky- seistä henkilöä ei tavoiteta rekisterimerkinnän poistamista kos- kevan määräyksen antamiseksi, tämän artiklan 1 kohdassa tar- koitetuilla tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta antaa velallisen tai tulevan velallisen hakemuksesta kirjaajalle määräys rekisterimerkinnän poistamisesta.
3. Jos henkilö jättää noudattamatta tämän yleissopimuksen mukaisesti toimivaltaisen tuomioistuimen, tai kansallisen va- kuusoikeuden osalta muun toimivaltaisen tuomioistuimen mää- räyksen, jonka mukaan kyseisen henkilön on muutettava rekis- terimerkintää tai poistettava se, 1 kohdassa tarkoitettu tuomiois- tuin voi määrätä kirjaajan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet määräyksen täytäntöönpanemiseksi.
4. Tämän artiklan edellä olevissa kohdissa tarkoitettuja ta- pauksia lukuun ottamatta tuomioistuimet eivät voi antaa mää- räyksiä tai päätöksiä, joilla on kirjaajaa sitovia vaikutuksia.
45 artikla
Toimivalta maksukyvyttömyysmenettelyissä
Tämän luvun määräykset eivät koske maksukyvyttömyysmenet- telyjä.
XIII LUKU
TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN SUHDE MUIHIN YLEISSOPIMUK- SIIN
45 a artikla
Suhde saatavien siirtämistä kansainvälisessä kaupassa koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen
Tämä yleissopimus on ensisijainen New Yorkissa 12 päivänä joulukuuta 2001 allekirjoitettavaksi avattuun saatavien siirtä- mistä kansainvälisessä kaupassa koskevaan Yhdistyneiden Kan- sakuntien yleissopimukseen nähden siltä osin kuin se koskee sellaisten saatavien siirtämistä, jotka ovat lentokalustoon, rauta- teillä liikkuvaan kalustoon ja avaruuskalustoon liittyviä liitännäisoikeuksia.
46 artikla
Suhde kansainvälistä leasing-toimintaa koskevaan UNIDROIT-yleissopimukseen
Pöytäkirjassa voidaan määrätä tämän yleissopimuksen suhteesta Ottawassa 28 päivänä toukokuuta 1988 allekirjoitettuun kan- sainvälistä leasing-toimintaa koskevaan UNIDROIT-yleissopi- mukseen.
XIV LUKU
LOPPUMÄÄRÄYKSET
47 artikla
Allekirjoittaminen, ratifiointi, hyväksyminen tai liittyminen
1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 niille valtioille, jotka osallistuivat 29 päivästä lokakuuta 16 päivään marras- kuuta 2001 pidettyyn diplomaattikonferenssiin liikkuvaa kalus- toa koskevan yleissopimuksen ja lentokalustoa koskevan pöytä- kirjan hyväksymiseksi. Marraskuun 16 päivän 2001 jälkeen yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille valti- oille Yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimivan kansain- välisen instituutin (UNIDROIT) päämajassa Roomassa, kunnes se tulee voimaan 49 artiklan mukaisesti.
2. Tämän yleissopimuksen voimaantulo edellyttää, että sen allekirjoittaneet valtiot ratifioivat tai hyväksyvät sen.
3. Valtiot, jotka eivät allekirjoita tätä yleissopimusta, voivat liittyä siihen milloin tahansa.
4. Ratifiointi, hyväksyminen tai liittyminen tapahtuu talletta- malla sitä koskeva asiakirja tallettajan huostaan.
48 artikla
Alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt
1. Alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö, joka koos- tuu täysivaltaisista valtioista ja jolla on toimivaltaa tietyissä tä- män yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, voi myös allekirjoittaa tai hyväksyä tämän yleissopimuksen taikka liittyä siihen. Tässä tapauksessa alueellisella taloudellisen yhden- tymisen järjestöllä on sopimusvaltion oikeudet ja velvollisuudet siltä osin kuin kyseisellä järjestöllä on toimivaltaa tämän yleis- sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Jos sopimusval- tioiden lukumäärällä on merkitystä tässä yleissopimuksessa, alu- eellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä ei erikseen lasketa sopimusvaltioksi niiden sen jäsenvaltioiden lisäksi, jotka ovat sopimusvaltioita.
2. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on allekir- joittamisen, hyväksymisen tai liittymisen yhteydessä annettava tallettajalle julistus, jossa mainitaan ne tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat asiat, joissa jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaansa järjestölle. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on viipymättä ilmoitettava tallettajalle mahdollisista muutoksista tämän kohdan mukaisessa julistuksessa mainitussa toimivallan jaossa, mukaan lukien uudet toimivallan siirrot.
3. Tämän yleissopimuksen sisältämät viittaukset ”sopimusval- tioon” tai ”sopimusvaltioihin” taikka ”sopimusvaltioon” tai ”so- pimusvaltioihin” koskevat vastaavasti alueellista taloudellisen yh- dentymisen järjestöä, kun asiayhteys sitä edellyttää.
49 artikla
Voimaantulo
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona on kulunut kolme kuu- kautta siitä päivästä, jona kolmas ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, kuitenkin ainoastaan sellaisten esine- ryhmien osalta, joihin sovelletaan jotakin pöytäkirjaa:
a) kyseisen pöytäkirjan voimaantulosta lukien;
b) kyseisen pöytäkirjan määräysten mukaisesti; ja
c) tämän yleissopimuksen ja kyseisen pöytäkirjan sopimusvalti- oiden välillä.
2. Muiden valtioiden osalta tämä yleissopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona ne ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa, kuitenkin ainoas- taan sellaisten esineryhmien osalta, joihin sovelletaan jotakin pöytäkirjaa ja edellyttäen, että 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaiset edellytykset täyttyvät kyseisen pöytäkirjan osalta.
50 artikla
Valtionsisäiset oikeustoimet
1. Sopimusvaltio voi pöytäkirjan ratifioinnin tai hyväksymi- sen tai siihen liittymisen yhteydessä antaa joidenkin tai kaikkien esineryhmien osalta julistuksen, jonka mukaan tätä yleissopi- musta ei sovelleta kyseisen valtion osalta valtionsisäisiin oikeus- toimiin.
2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, tämän yleissopimuksen 8 artiklan 4 kohtaa, 9 artiklan 1 kohtaa, 16 artiklaa, V lukua, 29 artiklaa ja niitä määräyksiä, jotka kos- kevat kirjattuja vakuusoikeuksia, sovelletaan myös valtionsisäi- siin oikeustoimiin.
3. Jos ilmoitus kansallisesta vakuusoikeudesta on kirjattu kansainväliseen rekisteriin, kyseisen vakuusoikeuden haltijan 29 artiklaan perustuvaan etusijaan ei vaikuta se, että kyseinen vakuusoikeus on siirtosopimuksen tai sijaantulon perusteella siirtynyt sovellettavan lain mukaisesti toiselle henkilölle.
51 artikla
Tulevat pöytäkirjat
1. Tallettaja voi perustaa työryhmiä yhteistyössä sopiviksi katsomiensa valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa arvi- oidakseen mahdollisuutta laajentaa yhdellä tai useammalla pöy- täkirjalla tämän yleissopimuksen soveltamisalaa muuhun kuin 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvaan arvok- kaaseen liikkuvaan kalustoon, joka on selvästi yksilöitävissä,
sekä tällaiseen kalustoon kuuluvien esineiden liitännäisoikeuk- siin.
2. Tallettaja antaa työryhmän laatiman, uutta esineryhmää koskevan pöytäkirjan alustavan luonnoksen tiedoksi kaikille tä- män yleissopimuksen sopimusvaltioille, kaikille tallettajana toi- mivan järjestön jäsenvaltioille, niille Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioille, jotka eivät ole tallettajana toimivan järjestön jä- seniä ja toimivaltaisille hallitustenvälisille järjestöille, sekä kutsuu nämä valtiot ja järjestöt osallistumaan hallitustenvälisiin neuvot- teluihin pöytäkirjan alustavan luonnoksen viimeistelemiseksi.
3. Tallettaja antaa työryhmän laatiman pöytäkirjan alustavan luonnoksen tiedoksi myös sopiviksi katsomilleen asiaan liitty- ville kansalaisjärjestöille. Tällaisia kansalaisjärjestöjä pyydetään viipymättä toimittamaan lausuntonsa pöytäkirjan alustavasta luonnoksesta tallettajalle sekä osallistumaan tarkkailijoina pöy- täkirjan luonnoksen valmisteluun.
4. Kun tallettajan toimivaltaiset elimet katsovat, että pöytä- kirjan luonnos on valmis hyväksyttäväksi, tallettaja kutsuu koolle diplomaattikonferenssin sen hyväksymistä varten.
5. Kun pöytäkirja on hyväksytty, eikä 6 kohdasta muuta johdu, tätä yleissopimusta sovelletaan pöytäkirjan kattamaan esineryhmään.
6. Tämän yleissopimuksen 45 a artiklaa sovelletaan edellä tarkoitettuun pöytäkirjaan ainoastaan, jos pöytäkirjassa nimen- omaisesti niin määrätään.
52 artikla
Alueet
1. Jos sopimusvaltiolla on alueita, joilla sovelletaan erilaista oikeusjärjestelmää tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuu- luvissa asioissa, se voi ratifioinnin, hyväksymisen tai liittymisen yhteydessä antaa julistuksen, jonka mukaan tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin tai ainoastaan yhteen tai useampaan sen alueista, ja se voi muuttaa tällaista julistusta milloin tahansa antamalla uuden selityksen.
2. Edellä tarkoitetussa julistuksessa on nimenomaisesti mai- nittava ne alueet, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan.
3. Jollei sopimusvaltio ole antanut 1 kohdan mukaista julis- tusta, tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin kyseisen valtion alueisiin.
4. Jos sopimusvaltio laajentaa tämän yleissopimuksen sovel- tamisalan koskemaan yhtä tai useampaa sen aluetta, kunkin sellaisen alueen osalta voidaan antaa tämän yleissopimuksen mukainen julistus, ja eri alueita koskevat julistukset voivat poi- keta toisistaan.
5. Jos tätä yleissopimusta sovelletaan 1 kohdan mukaisen julistuksen perusteella yhteen tai useampaan sopimusvaltion alu- eeseen:
a) velallisen sijaintipaikan katsotaan olevan sopimusvaltiossa ai- noastaan, jos se on perustettu tai muodostettu tämän yleis- sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan alueen voimassa ole- van lain mukaisesti tai jos sillä on lakisääteinen kotipaikka, keskushallinto, toimipaikka tai vakinainen asuinpaikka sellai- sella alueella;
b) viittausten esineen sijaintiin sopimusvaltiossa katsotaan tar- koittavan esineen sijaintia tämän yleissopimuksen soveltamis- alaan kuuluvalla alueella; ja
c) viittausten kyseisen sopimusvaltion hallintoviranomaisiin kat- sotaan tarkoittavan hallintoviranomaisia, jotka ovat toimival- taisia tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alu- eella.
53 artikla
Toimivaltaisen tuomioistuimen nimeäminen
Sopimusvaltio voi pöytäkirjan ratifioinnin tai hyväksymisen tai siihen liittymisen yhteydessä nimetä yhden tai useamman toi- mivaltaisen tuomioistuimen tämän yleissopimuksen 1 artiklan ja XII luvun määräysten soveltamista varten.
54 artikla
Oikeuksia koskevat julistukset
1. Sopimusvaltio voi pöytäkirjan ratifioinnin tai hyväksymi- sen tai siihen liittymisen yhteydessä antaa julistuksen, jonka mukaan vakuusoikeuden haltija ei voi antaa sen alueella olevaan esineeseen vuokraoikeutta, jos esine sijaitsee tai sitä hallitaan kyseisen sopimusvaltion alueella.
2. Sopimusvaltio antaa pöytäkirjan ratifioinnin tai hyväksyn- nän tai siihen liittymisen yhteydessä julistuksen, jossa mainitaan voidaanko jotakin tämän yleissopimuksen määräysten mukaista velkojan oikeutta, jonka osalta yleissopimuksessa ei nimenomai- sesti edellytetä hakemusta tuomioistuimelle, käyttää ainoastaan tuomioistuimen luvalla.
55 artikla
Väliaikaisia turvaamistoimenpiteitä koskevat julistukset
Sopimusvaltio voi pöytäkirjan ratifioinnin tai hyväksymisen tai siihen liittymisen yhteydessä antaa julistuksen, jonka mukaan se ei sovella mitään tai joitakin 13 tai 43 artiklan tai kummankaan artiklan määräyksistä. Jos kyseessä olevaa artiklaa sovelletaan osittain, julistuksessa on mainittava minkälaisin edellytyksin sitä voidaan soveltaa, ja muussa tapauksessa siinä on mainittava muut sovellettavat väliaikaiset turvaamistoimenpiteet.
56 artikla
Varaumat ja julistukset
1. Tähän yleissopimukseen ei saa tehdä varaumia, mutta 39, 40, 50, 52, 53, 54, 55, 57, 58 ja 60 artiklan mahdollistamia julistuksia voidaan antaa näiden artikloiden määräysten mukai- sesti.
2. Tämän yleissopimuksen mukaisesti annetusta julistuksesta, myöhemmästä selityksestä tai selityksen peruuttamisesta ilmoi- tetaan kirjallisesti tallettajalle.
57 artikla
Myöhemmät julistukset
1. Sopimusvaltio voi antaa muun kuin 60 artiklan mahdol- listaman julistuksen milloin tahansa sen päivän jälkeen, jona tämä yleissopimus on tullut sen osalta voimaan, ilmoittamalla siitä tallettajalle.
2. Edellä tarkoitettu myöhempi julistus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona on kulunut kuusi kuukautta siitä, kun tallettaja on vastaanottanut sitä koskevan ilmoituksen. Jos ilmoituksessa mainitaan voimaan- tulon osalta pidempi ajanjakso, julistus tulee voimaan kyseisen pidemmän ajanjakson kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaan- ottanut sitä koskevan ilmoituksen.
3. Sen estämättä, mitä tämän artiklan edeltävissä kappaleissa määrätään, tätä yleissopimusta sovelletaan kuitenkin edelleen siten kuin myöhempää julistusta ei olisi annettu, kaikkiin sellai- siin oikeuksiin ja vakuusoikeuksiin, jotka on perustettu ennen kyseisen julistuksen voimaantulopäivää.
58 artikla
Julistusten peruuttaminen
1. Sopimusvaltio, joka on antanut tämän yleissopimuksen mukaisesti muun kuin 60 artiklan mahdollistaman julistuksen, voi peruuttaa sen milloin tahansa ilmoittamalla peruutuksesta tallettajalle. Julistuksen peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona on kulunut kuusi kuukautta siitä, kun tallettaja on vastaanottanut sitä kos- kevan ilmoituksen.
2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tätä yleissopi- musta sovelletaan edelleen siten kuin julistusta ei olisi peruu- tettu, kaikkiin sellaisiin oikeuksiin ja vakuusoikeuksiin, jotka on perustettu ennen selityksen peruuttamisen voimaantulopäivää.
59 artikla
Yleissopimuksen irtisanominen
1. Sopimusvaltio voi irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoit- tamalla siitä kirjallisesti tallettajalle.
2. Irtisanominen tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuu- kauden ensimmäisenä päivänä, jona on kulunut kaksitoista kuu- kautta siitä, kun tallettaja on vastaanottanut sitä koskevan ilmoi- tuksen.
3. Sen estämättä, mitä tämän artiklan edeltävissä kappaleissa määrätään, tätä yleissopimusta sovelletaan edelleen siten kuin irtisanomista ei olisi tehty, kaikkiin sellaisiin oikeuksiin ja va- kuusoikeuksiin, jotka on perustettu ennen irtisanomisen voi- maantulopäivää.
60 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Ellei sopimusvaltio anna toisensisältöistä julistusta, tätä yleissopimusta ei sovelleta sellaisiin aiemmin voimassa olleisiin oikeuksiin tai vakuusoikeuksiin, joilla säilyy etusija, joka niillä oli sovellettavan lain mukaisesti ennen tämän yleissopimuksen voimaantulopäivää.
2. Edellä 1 artiklan v alakohtaa sovellettaessa ja tämän yleis- sopimuksen mukaista etusijajärjestystä määritettäessä:
a) ’tämän yleissopimuksen voimaantulopäivä’ tarkoittaa velalli- sen osalta joko sitä päivää, jona yleissopimus tulee voimaan, tai sitä ajankohtaa, jolloin velallisen sijaintivaltiosta tulee so- pimusvaltio, sen mukaan kumpi ajankohdista on myöhempi;
ja
b) velallisen sijaintivaltioksi katsotaan se valtio, jossa sillä on keskushallinto ja, jollei sillä ole keskushallintoa, toimipaikka tai, jos sillä on useita toimipaikkoja, päätoimipaikka tai, jos velallisella ei ole päätoimipaikkaa, vakinainen asuinpaikka.
3. Sopimusvaltio voi 1 kohdan mukaisessa julistuksessaan mainita päivän, joka on aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua selityksen voimaantulopäivästä, ja josta lukien tätä yleissopi- musta ja pöytäkirjaa sovelletaan etusijajärjestyksen määrittämi- sen sekä mahdollisesti olemassa olevien etusijojen suojaamisen osalta ennalta voimassa oleviin oikeuksiin tai vakuusoikeuksiin, jotka perustuvat sellaisena ajankohtana tehtyyn sopimukseen, jona velallisen sijaintipaikka on ollut 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa valtiossa.
61 artikla
Yleissopimuksen tarkistuskonferenssit, muutokset ja muut yleissopimukseen liittyvät asiat
1. Tallettaja laatii vuosittain tai muutoin tarvittavin väliajoin kertomuksen sopimusvaltioille siitä, miten tällä yleissopimuk- sella perustettu kansainvälinen järjestelmä on toiminut käytän- nössä. Kertomuksia laatiessaan tallettaja ottaa huomioon valvon- taviranomaisen kertomukset kansainvälisen kirjaamisjärjestel- män toimivuudesta.
2. Neuvoteltuaan valvontaviranomaisen kanssa tallettaja kut- suu ajoittain koolle sopimusvaltioiden konferenssin yleissopi- muksen tarkistamista varten, kun vähintään 25 prosenttia sopi- musvaltioista sitä pyytää, käsittelemään:
a) tämän yleissopimuksen käytännön toteutumista sekä sen te- hokkuutta yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien esinei- den pääomarahoituksen ja leasing-vuokrauksen helpottami- sessa;
b) tämän yleissopimuksen määräysten ja valvontaviranomaisen antamien määräysten oikeudellista tulkintaa ja soveltamista;
c) kansainvälisen rekisterijärjestelmän toimivuutta, kirjaajan toi- mintaa ja valvontaviranomaisen siihen kohdistamaa valvon- taa, ottaen huomioon valvontaviranomaisen kertomukset; ja
d) tarvetta muuttaa tätä yleissopimusta tai kansainväliseen re- kisteriin liittyviä määräyksiä.
3. Jollei edellä 4 kohdan määräyksistä muuta johdu, tämän yleissopimuksen muuttaminen edellyttää, että vähintään kaksi kolmasosaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun konferens- siin osallistuvista valtioista hyväksyy sen, ja muutos tulee voi- maan sen ratifioineiden tai hyväksyneiden valtioiden osalta, kun kolme valtiota on ratifioinut tai hyväksynyt muutoksen sen voimaantuloa koskevien 49 artiklan määräysten mukaisesti.
4. Kun tähän yleissopimukseen ehdotettua muutosta on tar- koitus soveltaa useampaan kuin yhteen laitteiden ryhmään, muutos edellyttää myös, että vähintään kaksi kolmasosaa 2 kohdassa tarkoitettuun konferenssiin osallistuvista, asiaan liitty- vän pöytäkirjan sopimusvaltioista hyväksyy sen.
62 artikla
Tallettaja ja sen tehtävät
1. Ratifoimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat talletetaan Yksi- tyisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimivan kansainvälisen ins- tituutin (UNIDROIT) huostaan, joka toimii tämän yleissopimuk- sen tallettajana.
2. Tallettaja:
a) ilmoittaa kaikille sopimusvaltioille:
i) jokaisesta uudesta allekirjoittamisesta tai ratifioimis-, hy- väksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta sekä niiden päivämääristä;
ii) tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä;
iii) jokaisesta tämän yleissopimuksen mukaisesti annetusta julistuksesta sekä sen päivämäärästä;
iv) jokaisesta julistuksen peruuttamisesta tai muuttamisesta sekä näiden toimien päivämääristä; ja
v) tämän yleissopimuksen irtisanomista koskevista ilmoituk- sista sekä niiden päivämääristä sekä irtisanomisten voi- maantulopäivistä;
b) toimittaa kaikille sopimusvaltioille tämän yleissopimuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen;
c) toimittaa valvontaviranomaiselle ja kirjaajalle kunkin ratifioi- mis-, hyväksymis- ja liittymiskirjan jäljennöksen mainiten niiden tallettamispäivät, sekä kunkin julistuksen tai julistuk- sen peruuttamisen tai muutoksen ja yleissopimuksen irtisa- nomisilmoituksen jäljennöksen, mainiten tällaisten ilmoitus- ten päivämäärät, siten, että asiakirjojen sisältämät tiedot ovat helposti ja täysin käytettävissä; ja
d) hoitaa muut tallettajalle yleensä kuuluvat tehtävät.
TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat, sii- hen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
TEHTY Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 yhtenä englannin-, arabian-, kiinan-, ranskan-, venäjän- ja espanjankie- lisenä alkuperäiskappaleena, kaikkien tekstien ollessa yhtä todis- tusvoimaiset. Tekstit katsotaan todistusvoimaisiksi siitä lukien, kun konferenssin yhteinen sihteeristö on konferenssin puheen- johtajan valtuuttamana tarkistanut tekstien yhdenmukaisuuden yhdeksänkymmenen päivän kuluessa tästä päivästä lukien.