YLEISKIRJEEN 7/2005 LIITE 2
YLEISKIRJEEN 7/2005 LIITE 2
Lääkärisopimus 2005–2007 pikapainos
KUNNALLINEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUS 2005–2007
sivu ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ..................................................................................................
1 § Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen..............................................
2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimusmuutosten
voimaantulo ..........................................................................................
3 § Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän yleiskorotukset ..............................................................................
4 § Palkkahinnoittelun tarkistaminen ...........................................................
5 § Eräiden euromääräisten palkkioiden ja korvausten
tarkistaminen ........................................................................................
6 § Paikallinen järjestelyerä, sen laskeminen ja kohdentaminen ........
7 § Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen ................................
8 § Jatkuva neuvottelumenettely ................................................................
9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen ...................................................
10 § Sopimuksen raukeaminen.....................................................................
YLEINEN OSA ............................................................................................................................
I SOVELTAMISALA.........................................................................................
1 § Soveltamisala........................................................................................
2 § Sopimuksen soveltaminen ....................................................................
3 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivien lääkärien erityismääräysten sovel- tamisedellytykset...................................................................................
4 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot ..................................................
II PALKKAUS ...................................................................................................
5 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset ................................
6 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien
palkkahinnoittelu 1.9.2005.....................................................................
7 § Omalääkärin varsinainen palkka,
päiväpalkka ja tuntipalkka .....................................................................
8 § Terveyskeskuksen hammaslääkärin varsinainen palkka .......................
9 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä...............................................
III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET .........................................................
10 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset...................................
11 § Säännöllinen työaika .............................................................................
12 § Liitteen 1 omalääkärin tavoitettavuusaika..............................................
13 § Päivystys...............................................................................................
14 § Lisä- ja ylityö .........................................................................................
15 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle ...............................................
16 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso ...........................................
17 § Työaika-asiakirjat ..................................................................................
IV LEPOAJAT ....................................................................................................
18 § Viikoittainen vapaa-aika ........................................................................
19 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän
suunnitteleminen vapaaksi ....................................................................
20 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko) .....................................................
V MUUT MÄÄRÄYKSET...................................................................................
21 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset ..............................................
22 § Lomarahavapaa ....................................................................................
23 § Omalääkärille ammatilliselta täydennyskoulutusajalta
maksettava palkkaus.............................................................................
24 § Paikallinen sopiminen ...........................................................................
25 § Sopimuksen voimassaolo......................................................................
26 § Työrauha...............................................................................................
YLEISEN OSAN LIITE ...............................................................................................................
TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE................................
1 Työvuoroluettelon laatiminen ................................................................
2 Tasoittumisjärjestelmä ..........................................................................
3 Työvuoroluettelon muuttaminen ............................................................
4 Kuulemis- ja neuvottelumenettely
työaikajärjestelymuutoksissa.................................................................
5 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista
ajoista työvuoroluettelossa ....................................................................
LIITE 1 TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT ...................................................................
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005 ....................................................................
2 § Omalääkärin palkan väestöosa .............................................................
3 § Toimenpidepalkkiot ...............................................................................
4 § Käyntipalkkiot........................................................................................
5 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot
(muut kuin omalääkärit).........................................................................
6 § Kliinisen lisätyön ja päivystyksen käyntipalkkioiden
korvaustaulukko ....................................................................................
7 § Päivystyksen peruskorvaukset ..............................................................
LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT....................................................
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005 ....................................................................
2 § Toimenpidepalkkiot ...............................................................................
3 § Käyntipalkkiot........................................................................................
4 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot ...................................
5 § Päivystyksen peruskorvaukset ja takuupalkka.......................................
6 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä ...........................
LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT .........................................................................................
I PALKKAUS ...................................................................................................
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005 ....................................................................
2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot ...................................................
3 § Erikoismaksuluokan palkkiot .................................................................
II PÄIVYSTYS ..................................................................................................
4 § Päivystyskorvaukset..............................................................................
III SIVUVIRANHALTIJOIDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT...........................
5 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden
palvelussuhteen ehdot ..........................................................................
LIITE 4 SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄRIT .........................................................................
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005 ....................................................................
2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön
toimenpidepalkkiot ................................................................................
3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot .............................................................
4 § Liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen .........................................
LIITE 5 KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT.......................................................................
I PALKKAUS ...................................................................................................
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005 ....................................................................
2 § Lihantarkastuspalkkiot...........................................................................
3 § Kunnallinen eläinlääkäritaksa................................................................
4 § Vuosisidonnaisen osan laskentapalkka ja palkka vuosiloman, palkallisen virkavapaan ja koulutuksen ajalta ........................................
II LEPOAJAT ....................................................................................................
5 § Vapaapäivien vähimmäismäärä ............................................................
III PÄIVYSTYS ..................................................................................................
6 § Päivystyskorvaukset..............................................................................
LIITE 5 a LIITTEEN 5 2 §:SSÄ TARKOITETUT
LIHANTARKASTUSPALKKIOT ..........................................................................
LÄÄKÄRISOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TOIMENPIDELUETTELOT
Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0747)
Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0747)
Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo (KT:n yleiskirje 7/2005) Kunnallinen eläinlääkäritaksa (KT:n yleiskirje 7/2005)
KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2005–2007 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 § Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen
Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan 29.11.2004 allekirjoitettu tulopoliittista sopimusta vuosille 2005–2007 koskeva neuvottelutulos kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) soveltamisalalla. Neuvottelutuloksen 2.4–2.7 ja 4 kohdat toteutetaan siten kuin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) 2005–2007 allekirjoituspöytäkirjassa on todettu.
Em. tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulokseen perustuvat palkkojen tarkis- tusajankohdat 1.3.2005 ja 1.6.2006 on yhdistetty tässä sopimuksessa ajankoh- taan 1.9.2005.
2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimusmuutosten voimaantulo
Tämä virkaehtosopimus on voimassa 16.2.2005–30.9.2007.
Sopimukseen perustuvat muutokset tulevat voimaan 1.9.2005 lukien, jollei täs- sä pöytäkirjassa ole erikseen toisin määrätty. Siihen asti sovelletaan 15.2.2005 voimassa olleen LS:n määräyksiä.
Ohje
Sopimuksessa viitattuja KVTES:n 2005–2007 määräyksiä sovelletaan vii- meistään 1.9.2005 lukien, matkakustannusten korvauksia yms. kuitenkin 1.3.2005 lukien.
3 § Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän yleiskorotukset
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalk- kaa ja KVTES:n palkkausluvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua euromääräistä henkilökohtaista lisää korotetaan 1.9.2005 lukien 3,3 prosentin yleiskorotuksel- la.
Omalääkärin väestöosaa (liitteen 1 2 §) korotetaan 1.9.2005 lukien 4,54 pro- sentilla.
Soveltamisohje
Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan 1.9.2005 lukien 3,3 prosentilla.
4 § Palkkahinnoittelun tarkistaminen
Sopimuksen palkkahinnoittelun peruspalkkoja korotetaan 1.9.2005 lukien 3 §:ssä sanottua yleiskorotusta vastaavasti. Liitteiden 1–5 palkkahinnoitteluihin on tehty lisäksi eräitä liitteistä tarkemmin ilmeneviä rakenteellisia muutoksia.
Pöytäkirjamerkintä
Terveyskeskuksen lääkärillä tai hammaslääkärillä 31.8.2005 ollut 15.2.2005 voimassa olleen LS:n liitteen 1 3 §:ssä ja liitteen 2 2 §:ssä tarkoitettu euro- määräinen syrjäisyyskorotus liitetään 1.9.2005 ao. viranhaltijan tehtäväkoh- taiseen palkkaan, johon on ensin suoritettu edellä 3 §:ssä määrätty yleisko- rotus.
5 § Eräiden euromääräisten palkkioiden ja korvausten tarkistaminen
Käynti- ja toimenpidepalkkioita, päivystyksen peruskorvauksia ja kunnallista eläinlääkäritaksaa muutetaan rakenteellisesti ja tarkistetaan kohdennetusti 1.9.2005 lukien liitteistä 1–2 ja 4–5 tarkemmin ilmenevällä tavalla. Osa euro- määräisten palkkioiden tarkistuserästä on yhdistetty jäljempänä 6 §:ssä tarkoi- tettuun järjestelyerään.
6 § Paikallinen järjestelyerä, sen laskeminen ja kohdentaminen
1 mom. Liittoerien, tasa-arvoerän ja eräiden muiden erien yhdistäminen Sopimuksen järjestelyerä on muodostettu seuraavasti:
1 §:ssä tarkoitetun neuvottelutuloksen 2.2.2 kohdassa mainittu 0,6 prosentin ja
2.2.6 kohdassa mainittu 0,4 prosentin suuruiset liittoerät, 2.2.7 kohdan mukai- sesti laskettu 0,2 prosentin suuruinen tasa-arvoerä sekä osa euromääräisten palkkioiden tarkistuserästä on yhdistetty järjestelyeräksi.
Em. järjestelyerään yhdistetään lisäksi LS:n 2003–2004 allekirjoituspöytäkirjan 9 §:ssä tarkoitettu vuosien 2003–2004 palkkausjärjestelmän kehittämiserä 1,3 prosenttia. Em. erän siirtämisestä johtuen maksetaan kesäkuun 2005 palkan- maksun yhteydessä 1.3.2005–15.6.2005 ao. kunnan tai kuntayhtymän palve- luksessa olleelle tämän sopimuksen piiriin kuuluvalle kertakorvauksena 7,8 prosenttia (6 x 1,3 %) tammi–toukokuun 2005 keskimääräisestä kokonaisansi- osta kuukaudessa. Kokonaisansioon ei tässä huomioida sellaisia poikkeukselli- sia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita.
2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.9.2005
1 Sopimuksen piiriin kuuluvien terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslää- kärien sekä yleisen osan 6 §:ssä tarkoitettujen lääkärien palkkoja korote- taan 1.9.2005 lukien paikallisella järjestelyerällä, jonka suuruus on 2,76 prosenttia.
2 Sopimuksen piiriin kuuluvien sairaalalääkärien ja sairaalahammaslääkä- rien järjestelyerän suuruus on 2,5 prosenttia. Tästä erästä sairaalalääkä- rien ja sairaalahammaslääkärien palkkoja korotetaan 1.9.2005 lukien pai- kallisella järjestelyerällä, jonka suuruus on 0,6 prosenttia. Erästä siirre- tään 1,9 prosenttia jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteella toimivan LS:n kehittämisryhmän käyttöön erikseen sovitulla tavalla. Erän siirtymi- sestä paikallisesti käytettäväksi järjestelyeräksi 1.9.2005 lukien päätetään ja ilmoitetaan erikseen, jolloin erä käytetään jäljempänä 3 mom:ssa sano- tulla tavalla.
3 Sopimuksen piiriin kuuluvilla eläinlääkäreillä järjestelyerä on käytetty kes- kitetysti liitteen 5 tarkistuksiin.
3 mom. Paikallisen järjestelyerän käyttäminen
Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin työn vaativuus huomioon ottaen ja/tai henkilökohtaisiin lisiin palkantarkistusten pää- painon ollessa henkilökohtaisissa lisissä. Järjestelyerää voidaan käyttää myös omalääkärien väestöosien ja/tai käyntipalkkioiden korotuksiin. Järjestelyerästä on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin kuitenkin vähintään se määrä, joka vaadi- taan yleisen osan 9 §:ssä määrätyn henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärän täyttymiseksi. Järjestelyerää käytettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon 1 §:ssä tarkoitetun neuvottelutuloksen 2.2.7 kohdassa todettu pyrkimys parantaa niiden naisten palkkauksellista asemaa, joiden palkka ei ole sopusoinnussa työn vaa- tivuuteen nähden.
4 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen
Paikalliset järjestelyerät lasketaan järjestelyerän piiriin kuuluvien palkkasum- masta käyttäen mahdollisimman tavanomaista kuukautta. Palkkasummaan las- ketaan mukaan kaikki sopimuksen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ot- tamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita.
Ohje
Järjestelyerän laskemisesta annetaan lisäohjeita yhteisellä soveltamisohje- kirjeellä.
5 mom. Paikallista järjestelyerää koskeva neuvottelumenettely
Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neu- vottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Osapuolet neuvottelevat työn vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamisesta, henkilökohtaisen li- sän perusteista ja periaatteista sekä henkilökohtaisiin lisiin käytettävän erän suuruudesta. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten nä- kemykset mahdollisine perusteluineen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.
7 § Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen Sopijaosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta:
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaa ohjaavat enenevässä määrin asiakkaiden tarpeet ja odotukset, joista johtuvat vaatimukset on otettava huomioon organisaation palveluajoissa ja henkilöstön työaikajärjestelyissä.
Työaikajärjestelyjen toteuttamistavoilla on olennainen merkitys organisaation palveluresurssien tehokkaan käytön, henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työ- suojelun kannalta. Työaikajärjestelyt ovat osa palvelutoiminnan organisointia,
jossa sovitetaan yhteen tuotantovälineet, teknologia, pääoma, henkilöstöre- surssit ja yksilölliset tarpeet. Työnantajan ja viranhaltijoiden välinen vuoropuhe- lu työaikojen kehittämismahdollisuuksista on osa normaalia yhteistyötä, jonka avulla voidaan löytää uusia toimintatapoja ja ratkaista ongelmia. Osapuolet kannustavat paikallistasoa tarkastelemaan lääkärien työaikajärjestelyjä ja ha- kemaan malleja, joilla sovitetaan yhteen organisaation palvelutoiminnan sekä henkilöstön tarpeet ja työsuojelulliset vaatimukset.
Lääkärien säännöllisten työaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat voivat vaihdella ja työaikoja voidaan jaksottaa muutoin palvelutoiminnan vaatimusten mukaisesti. Toiminnan sitä edellyttäessä voidaan mm. ajanvarauspotilaiden vastaanottotoimintaa jatkaa nykyistä käytäntöä pidempään esim. järjestämällä iltapoliklinikka säännöllisenä työaikana. Vastaava järjestely voi koskea etukä- teen pitkiksi tiedettyjä leikkauksia ja muitakin lääkäripalveluja. Työaikajärjeste- lyn muutoksista neuvotellaan lääkärisopimuksessa todetulla tavalla (yleisen osan liite).
8 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaehtosopimusasioissa. Osa edellä 6 §:ssä todetusta järjestelyerästä on varattu LS:n kehittämisryhmän työ- hön 6 §:n 2 momentin 2) kohdasta tarkemmin ilmenevin tavoin.
9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen
Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kol- men kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnis- sa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taan- nehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.
Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.
10 § Sopimuksen raukeaminen
Ellei 29.11.2004 allekirjoitettua tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutu- losta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus.
Helsingissä 10. tammikuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
YLEINEN OSA
I SOVELTAMISALA
1 § Soveltamisala
Tätä virkaehtosopimusta (jäljempänä LS) sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimi- viin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sekä eläinlääkintä-, ympäris- töterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa toimiviin eläinlääkä- reihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.
Soveltamisohje
Em. liitteissä käytetyllä käsitteistöllä, esim. laillistettu lääkäri, yleislääkärin oikeuden omaava lääkäri jne., tarkoitetaan, mitä laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä on lääkäreistä todettu (aiemmin selostettu LS 2003– 2004 yleisen osan liitteessä 2).
2 § Sopimuksen soveltaminen
1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen
Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuksen ja sen liitteiden 1–5 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä KVTES) viranhaltijoita koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.
2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen
KVTES:n ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä so- velletaan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva eri- tyismääräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.
Soveltamisohje
Tarkasteltaessa esim. KVTES:n palkkausluvun määräysten suhdetta liittei- den erityismääräyksiin ei tämän sopimuksen piirissä oleville voida myöntää palkankorotusta tai tehdä palkkauksen alennusta samalla perusteella sekä tämän sopimuksen yleisessä osassa tai liitteessä olevan erityismääräyksen että KVTES:n palkkausluvun yleismääräyksen perusteella, vaan erityismää- räys syrjäyttää ao. yleismääräyksen.
3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat
Liite n:o | Soveltamispiiri | Määräykset |
1 Terveys- keskuksen lääkärit | Terveyskeskuksessa a) perinteisessä perusterveydenhuollon järjestelmässä työskentelevät lääkärit ja b) omalääkärinä toimivat. Soveltamisohje Ks. jäljempänä 3 § omalääkäreitä koskevien määräysten soveltamisedellytyksistä | Palkkahinnoittelut Väestöosa * Säännöllisen työajan/omalääkärin päiväajan toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot ** Päivystyskorvaukset Vastaanottotoiminnan käynti- palkkiot * Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon. * omalääkärit ** muut kuin omalääkärit |
2 Terveys- keskuksen hammas- lääkärit | Terveyskeskuksessa työskentelevät hammaslääkärit. | Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan toimenpide- palkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Päivystyskorvaukset Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon. |
3 Sairaala- lääkärit | Erikoissairaanhoidossa sekä terveyskes- kuksen ylläpitämässä erikoissairaanhoi- dossa toimivat lääkärit. Ks. LS 2003–2004 yleisen osan 2 §:n 3 momentin 3 kohdan soveltamisohje. | Palkkahinnoittelu EML- ja todistuspalkkiot Päivystyskorvaukset Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijat |
4 Sairaala- hammas- lääkärit | Erikoissairaanhoidossa työskentelevät rajoittamattoman laillistuksen omaavat hammaslääkärit. | Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan toimenpide- palkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Liitettä 3 vastaavat muut määräykset Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon. |
5 Kunnalliset eläinlääkärit | Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit. Liitteen 3 §:n ja 6 §:n määräyksiä sovelle- taan myös määräaikaisina eläinlääkäreinä toimiviin laillistamattomiin eläinlääkärei- hin. | Palkkahinnoittelu Lihantarkastuspalkkiot Kunnallinen eläinlääkäritaksa Laskentapalkka eräissä tapauksissa Vapaapäiväjärjestelyt Päivystyskorvaukset Liite sisältää erillisen Kunnallisen eläinlääkäritaksan. |
3 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivien lääkärien erityismääräysten soveltamisedellytykset
Soveltamisala
Liitteessä 1 määrättyjä omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä sovelletaan väestövastuiseen perusterveydenhuoltoon osallistu- vien, yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin pätevyyden omaavien laillistettujen lääkärien palvelussuhteen ehtoihin, mikäli jäljempänä kohdissa 1–3 sanotut seuraavat edellytykset täyttyvät:
Liitteen omalääkäreitä koskevia määräyksiä voidaan soveltaa myös laillistettuihin lääkäreihin, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta.
1 Lääkärille on määrätty henkilökohtainen vastuuväestö, jonka pe- rusterveydenhuollon palveluista hän kunnallisen viranomaisen määräämällä tavalla vastaa. Ennen kuin päätetään lääkärikohtai- sista vastuuväestöistä tai niitä koskevista merkittävistä muutoksis- ta, neuvotellaan asiasta asianomaisten lääkärien kanssa.
2 Lääkärin henkilökohtaisesta vastuuväestöstä on selvitettävissä pe- rusvastuuväestö, jolla tarkoitetaan niitä lääkärin vastuuväestöön kuuluvia potilaita, jotka käyvät terveyskeskuksen lääkärin vastaan- otolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa.
3 Lääkärille määrätyn velvoitteen mukaan vastuuväestöön kuuluva henkilö pääsee hänelle osoitetun väestövastuulääkärin hoitoon, so. saa yhteyden lääkäriin ja tämän ohjeet hoidon asianmukaisesta jär- jestämisestä, pääsääntöisesti lääkärin seuraavana työpäivänä, kui- tenkin viimeistään kolmen päivän kuluessa siitä, kun hän lääkärin tavoittamiseksi otti yhteyttä terveyskeskukseen.
Huomautus
Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan tulee saada asianmukainen hoito välit- tömästi.
Soveltamisohje
1 Omalääkärijärjestelmä
Omalääkärijärjestelmän järjestämisestä ja toteuttamisesta, seuraamisesta ja arvioinnista sekä lääkärikohtaisten vastuuväestöjen muodostamisesta ja muuttamisesta on tarkempia ohjeita sopijaosapuolten yhteisesti laatimassa omalääkärioppaassa (Opas omalääkärijärjestelmän kehittämiseen, Kunnal- linen työmarkkinalaitos, 2004, tilausnumero 3-0730). Em. ohjeistus on viit- tausmääräys.
Omalääkäreitä koskevia virkaehtosopimusmääräyksiä sovelletaan kunnan kaikkiin yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin pätevyyden omaaviin ter- veyskeskuksen lääkäreihin, mikäli edellä sanotut edellytykset täyttyvät. Liit- teen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä lääkärin virkanimikkeellä.
Laillistettujen lääkärien, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta, palvelussuhteen ehdot voidaan määritellä paikallisesti joko omalääkäreinä toimivien lääkä- rien erityismääräyksien mukaisesti tai muiden kuin omalääkäreinä toimivien lääkärien määräysten mukaisesti. Kumpia määräyksiä sovelletaan, riippuu lääkärin palvelussuhteen pituudesta ja tavasta osallistua väestövastuiseen toimintaan. Lääketieteen opiskelijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät muiden kuin omalääkäreinä toimivien lääkärien määräysten mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.
2 Palkkauksen osat omalääkärijärjestelmässä
Omalääkärien palkkaus muodostuu jäljempänä 7 §:ssä todetusta varsinai- sesta palkasta (tehtäväkohtainen palkka, väestöosa, henkilökohtainen lisä ja mahdollinen määrävuosilisä) sekä suoriteperusteisista korvauksista, joita ovat käynti- ja toimenpidepalkkiot. Lisäksi ovat käytettävissä yleiset yksilön tai ryhmän palkitsemista koskevat lisät. Päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti samalla lailla kuin muillakin terveyskeskuksen lääkäreillä. Palkkauksesta, ks. omalääkäriopas.
3 Osittaisen virkavapaan vaikutus omalääkäreitä koskevien erityismääräysten soveltamiseen
Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä on tarkoitettu sovellettavaksi pääasiassa täyttä työaikaa tekeviin lääkäreihin (vertailukohtana muut kuin omalääkäreinä toimivat lää- kärit), mutta sitä voidaan soveltaa myös osa-aikaisesti työskenteleviin (esim. osittainen hoitovapaa). Vaikka omalääkärille ei voida myöntää virka- vapaata osasta työaikaa (työaikaa ei määrätty sopimuksessa), hänet voi- daan vapauttaa joistakin virkatehtävistä/osasta virkatehtäviä työaikaa tar- kemmin määrittelemättä. Omalääkärin palkkaus määrätään tällöin harkin- nalla suhteutettuna jäljelle jääviin tehtäviin ja työmäärään. Jos osa- aikajärjestely toteutetaan esim. puolittamalla vastuuväestö, maksetaan teh- täväkohtaisesta palkasta 50 % ja väestöosa määräytyy uuden pienemmän vastuuväestön perusteella. Palkan tarkempi määrittelytapa riippuu kuitenkin aina osa-aikatyön kulloisistakin toteuttamistavoista. Jos lääkärille ei määrätä henkilökohtaista vastuuväestöä olleenkaan, palkkaus määräytyy muiden kuin omalääkärinä toimivia lääkäreitä koskevien määräysten mukaan.
4 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot
Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyt- tä työaikaa tekevän työ- tai virkasuhteisen amanuenssin eli lääkä- riharjoittelijan palkka on KVTES:n palkkausluvun 3 §:ssä määrätty euromäärä. Muiltakin osin hänen palvelussuhteensa ehdot määräy-
tyvät KVTES:n määräysten mukaan, jolloin työaikajärjestelmä voi olla KVTES:n työaikaluvun 7 tai 9 §:n mukainen.
II PALKKAUS
5 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset
Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
1 § | Viranhaltijan oikeus palkkaan | |
2 § | Palkkausjärjestelmä | |
4 §:n 1 ja 4 mom. | Palkkahinnoittelu (peruspalkka ja perus- palkan alentaminen puuttuvan koulutuksen vuoksi) | Sopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkoh- taiset peruspalkat (palkkahinnoittelu) on määrätty tämän sopimuksen liitteissä 1– 5 ja yleisen osan 6 §:ssä. |
5 § | Tehtäväkohtaisen palkan määrittely | Ks. alla oleva soveltamisohje. Sopimuk- sen palkkahinnoitteluissa on täydentäviä lisäohjeita tehtäväkohtaisen palkan mää- rittelystä. |
6 § | Henkilökohtainen lisä (sisältää 4 momentissa pöytäkirjamerkintänä määrävuosilisän säily- misen) | Ks. henkilökohtaisen lisän vähimmäis- määrää koskeva määräys yleisen osan 9 § ja soveltamisohjeet. Ks. eläinlääkärien henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan laskentapalkka eräissä tapauksissa liitteen 5 4 §:n 1 mom. |
7 § ja Liite 9 | Tulospalkkio Tulospalkkiota koskeva ohje | |
8 § | Kannustuslisä | |
9 § | Kielilisä | |
10 § | Syrjäseutulisä | |
11 § | Kokouspalkkio |
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
12 § | Luentopalkkio | |
13 §:n 1–2 mom. | Osa-aikaisen palkka | Ei sovelleta omalääkäreihin eikä eläin- lääkäreihin, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, ks. ylei- sen osan 3 §:n soveltamisohje 3 ja 12 §:n 1 mom. |
13 §:n 3 mom. | Sivuviroissa entisten palkkausperusteiden noudattaminen | Erikoissairaanhoitolain 28 §:ssä tarkoitet- tujen yliopistollisten sairaaloiden sivuvi- ranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 5 §:n mukaan vas- taavasti kuin päävirkaisen sairaalalääkä- rin tai -hammaslääkärin. |
14 § | Työnantajan edustajan palkka | |
15 § | Sopimuspalkkainen viranhaltija | |
16 § | Varsinainen palkka | Omalääkäreillä yleisen osan 7 §:ssä to- dettu varsinainen palkka korvaa KVTES:n em. määräyksen. Terveyskeskuksen hammaslääkärien varsinainen palkka vuosiloman ja palkal- lisen virkavapaan ajalta sekä lomakor- vausta laskettaessa, ks. yleisen osan 8 §. Eläinlääkärien varsinainen palkka vuosi- loman, palkallisen virkavapaan ja koulu- tuksen ajalta, liitteen 5 4 §:n 2 mom. |
17 § | Palkanmaksu | |
18 § | Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta | Omalääkäreillä ja eläinlääkäreillä, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimukses- sa määrätty, osakuukauden palkka mää- räytyy päiväpalkkana, ks. yleisen osan 7 §:n 2 mom:n ja liitteen 5 1 §:n 4 koh- dan soveltamisohjeet. |
19 § | Työnantajan saatavan kuittausoikeus | |
20 § | Palkka virantoimituk- sesta pidättämisen |
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
ajalta |
Soveltamisohje
Tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen
Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan tehtävien vaativuus. Yleiset vaativuustekijät ilmenevät KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta. Soveltamisohjeessa on kerrottu esimerkiksi koulutuk- sen, lisätehtävien ja -vastuun sekä esimiesaseman vaikutuksesta tehtävien vaativuuteen. Mitkä seikat eri tehtävissä parhaiten ilmentävät ja kuvaavat ohjeessa todettuja vaativuustekijöitä, so. mitkä seikat tekevät tehtävän tois- ta vaativammaksi, selvitetään tarkemmin paikallisesti. Palkkahinnoittelun ul- kopuolisten ryhmien palkkauksessa noudatetaan KVTES:n palkkausluvun 4
§:n 1 momentin ja 5 §:n 1 momentin palkkahinnoittelun ulkopuolisia ryhmiä koskevia määräyksiä.
Mikäli viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu, muutetaan samalla peruspalkkaa KVTES:n 5 §:n 2 momentissa määrätyllä tavalla. Olennaisista tehtävämuutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista viran- haltijan palkkaan neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa.
6 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu 1.9.2005
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin päte- vyyttä, peruspalkka
L0KASVNL 3 421,91 €
7 § Omalääkärin varsinainen palkka, päiväpalkka ja tuntipalkka
1 mom. Varsinainen palkka
Omalääkärin varsinainen palkka on omalääkärille liitteen 1 perus- teella määrätty tehtäväkohtainen palkka ja väestöosa sekä henki- lökohtainen lisä ja KVTES:n palkkausluvun 6 §:n 4 momentin pöy- täkirjamerkinnässä tarkoitettu mahdollinen määrävuosilisä.
2 mom. Päiväpalkka
Päiväpalkka saadaan jakamalla lääkärin varsinainen palkka kalen- terikuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.
Soveltamisohje
Määräys tulee sovellettavaksi silloin, kun palkka maksetaan vain kalenteri- kuukauden osalta esimerkiksi sen vuoksi, että virkasuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta taikka lääkäri on palkattomalla virkavapaalla osan kuu- kautta.
Koska sopimuksessa ei ole määrätty lääkärin säännöllistä työaikaa, sijaisen palkkaus määrätään vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana eikä tuntipalkkana riippumatta sijaisen palvelussuhteen pituudesta.
3 mom. Tuntipalkka
Omalääkärin tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka lu- vulla 160.
8 § Terveyskeskuksen hammaslääkärin varsinainen palkka
Terveyskeskuksen laillistetun hammaslääkärin varsinaista palkkaa vuosiloman ja palkallisen virkavapaan ajalta sekä lomakorvausta laskettaessa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskel- malla, kuinka monta prosenttia on puolet (1/2) edellisenä loman- määräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetuista toimenpi- depalkkioista samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.
Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkki- oita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.
9 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä
KVTES:n palkkausluvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja harkin- nanvaraisia henkilökohtaisia lisiä tulee olla kunnassa/kunta- yhtymässä käytössä vuositasolla tarkasteltuna
1 terveyskeskuksen lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 3,5 % ja
2 sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä vähintään 1,5
%
laskettuna tehtäväkohtaisten palkkojen vuotuisesta yhteismääräs- tä, jolloin tehtäväkohtaisen palkan yhteismäärään otetaan tässä ta- pauksessa mukaan myös omalääkärien väestöosat.
Soveltamisohje
Em. palkkojen yhteismäärä voidaan laskea esim. edellisen vuoden toteutu- neen tilinpäätöksen perusteella. Rahamäärä lasketaan ja sen täyttymistä tarkastellaan vuosittain kerran vuodessa.
Henkilökohtaisen lisän myöntämisestä, ks. KVTES:n palkkausluvun 6 § ja sen soveltamisohjeet. Lisän myöntämisestä ja työsuorituksen arvioinnista, ks. Kuntatyönantajan 2/2004 palkkausopas ja LS 2003–2004 yleisen osan 10 §:n 1 momentin soveltamisohjeet.
Esimerkkejä
Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon- tai muu erityispätevyys, jo- ta sinänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta tehtävien vaativuuteen, voi merkittävästi parantaa henkilön onnistumista johtamistyössään ja muodos- tua näin henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi.
Esim. viranhaltijan toimiminen perus- ja jatkokoulutuksessa olevien tutorina voi lisätä viranhaltijan työn vaativuutta muihin samaan palkkaryhmään kuu- luviin verrattuna ja otetaan siis huomioon tehtäväkohtaisessa peruspalkas- sa. Mutta erityinen onnistuminen tutortehtävässä taas voidaan asettaa hen- kilökohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi. Toisaalta jo tutorina toi- miminen voi edellyttää oman varsinaisen asiantuntijatehtävän erityisen hy- vää ammatinhallintaa ja lisäksi pedagogista tieto-taitoa ja joustavuutta, jotka ovat tyypillisiä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita.
Esim. omalääkäreillä on henkilökohtaista lisää mahdollista käyttää korvauk- sena lisätehtävästä (esim. neuvolatoiminta) johtuvasta suuremmasta työ- määrästä muihin lääkäreihin verrattuna, jos em. seikkaa ei esim. sen mää- räaikaisuuden takia ole haluttu ottaa huomioon tehtäväkohtaisessa palkas- sa.
Esim. omalääkärien tulospalkkion maksuperuste voi olla lääkäriryhmän to- teuttaman väestövastuullisen perusterveydenhuollon ja tarkoituksenmukai- sen hoidon porrastuksen tavanomaista tuloksekkaammaksi kehittäminen. Tulospalkkion suuruus voi ryhmän jäsenten kesken vaihdella riippuen ryh- män jäsenen työpanoksesta. Tulospalkkion myöntäminen harkitaan vuosit- tain. Lääkäriryhmän saavuttamia tuloksia tulee arvioida kokonaisuutena. Tu- loksellisuus voi ilmetä mm. siten, että väestövastuullinen toiminta kattaa laa- jassa mitassa myös alueen avosairaanhoidon palvelutarpeen (terveyskes- kuksen tarjoamat palvelut kysynnän kanssa tasapainossa), palvelujen saa- tavuus kokonaisuudessaan on erinomainen ja odotusajat vähäiset, päivys- tyspotilaiden määrä on olennaisesti alentunut siitä, mitä se oli ennen väes- tövastuullisen toiminnan aloittamista, ja hoitokustannukset ovat hallitut.
Esim. suun terveydenhuollossa voidaan esimiesten henkilökohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi asettaa se, että terveyskeskuksen 18- vuotiaiden DMF-indeksin muutos on tarkkailujaksona (esim. kalenterivuosi) suurempi kuin vastaava valtakunnallinen muutos terveempään suuntaan. Vaihtoehtoisesti em. perustetta voidaan käyttää myös tulospalkkion mak- samisen yhtenä keskeisenä tavoitteena, jolloin esimiehen henkilökohtaista
ammatinhallintaa muutoin/esimiestehtävässä onnistumista palkitaan henki- lökohtaisella lisällä.
III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET
10 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset
Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
1 § | Työajan tehokkaan käytön periaate | |
3 §:n 1, 2 ja 4 mom. | Työaikamääräyksistä poikkeaminen | |
4 §:n 2 mom. | Eräiden aikojen lukeminen työaikaan | |
13 § | Vuorokauden ym. alkaminen | |
19 § ja 20 §:n 1 ja 2 mom. | Epämukavan työajan korvaukset | Yötyökorvaus on KVTES:n 20 §:n 2 mom:n määräyksestä poiketen 30– 40 %. KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen mää- räykset liitteissä. |
21 ja 22 § | Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset ja rajoitukset | |
23 § | Johtavassa tai itsenäisessä asemassa ole- vien työaikakorvaukset | Johtavassa tai itsenäisessä asemas- sa olevalle suoritetaan päivystykses- tä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 13–14 §. |
25 §:n 1 ja 3–5 mom. | Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa- aikakorvausten suorittamis- ajankohta | Ks. päivystyskorvausten suorittamis- ajankohtaa koskevat poikkeusmää- räykset yleisen osan 19 §, liitteen 1 7 §:n 2 mom., liitteen 3 4 §:n 6 mom. |
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
sekä omalääkärien tuntipalkan jakaja yleisen osan 7 §:n 3 mom. Ennen työaikakorvausvapaan alka- mista tai sen aikana sairastuttaessa menetellään kuten vuosiloman siir- tämisessä vastaavissa tilanteissa (KVTES:n vuosilomaluvun 9 §), jol- loin työnantajalla on oikeus sairaus- ajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairausvakuutuspäivärahasta. Mikäli jälkikäteen todetaan, ettei sai- rausvakuutuspäivärahaa makseta työnantajalle, työaikakorvausvapaa katsotaan saaduksi ja kuluneeksi alkuperäisen vahvistuksen mukaise- na. | ||
29 § | Työajan tasoittumis- järjestelmä | Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 17 §:n määräys jäljempänä. |
11 § Säännöllinen työaika
1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus
Tämän pykälän määräystä ei sovelleta omalääkäreihin eikä muihin eläinlääkäreihin kuin kokopäivätoimisiin hygieenikkoihin.
2 mom. Säännöllinen työaika
Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 37 tuntia, sai- raalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 38 ¼ tuntia viikos- sa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mu- kaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enim- mäispituus on vuosi.
3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika
Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaa- ton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uuden- vuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 24 minuuttia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kui- tenkin 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajak- solle sattuu kaksi tai useampia edellä tarkoitettuja ylimääräisiä va- paapäiviä, kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla/jaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 24 minuutista tai 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.
Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.
Soveltamisohje
Jokainen edellä 3 momentissa tarkoitettu arkipyhä lyhentää työaikaa em. tuntimäärän. Myös esimerkiksi osittaista tai täydellistä kuusipäiväistä työ- viikkoa tekevien sairaalalääkärien työaika on arkipyhäviikoilla 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kutakin ylimääräistä vapaapäivää kohti. Lauantaiksi sat- tuvat arkipyhät eivät heilläkään vaikuta työaikaan lyhentävästi.
4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla
Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin työviikko tai työaikajakso kes- keytyy virkasuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, virka- vapaan, kursseihin osallistumisen (virkavapaa tai virkamatkamää- räys) tai päivystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti.
1 Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, mikä oli merkitty työvuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.
2 Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ly- henee säännöllinen työaika viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¼ tuntia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 ½ tuntia, sairaalalääkäreillä ja
-hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¾ tuntia edellyttäen, että keskey- tyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä.
Soveltamisohje
Mikäli lääkärin säännöllinen työaika jakaantuu pääsääntöisesti kuudelle työ- päivälle viikossa, lyhenee säännöllinen työaika edellä 2 kohdan tapaukses- sa 6 ½ tuntia (lauantaina 4 ½ tunnilla) keskeytyspäivää kohti.
Osa-aikaisella ei ole osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytyneen työvii- kon tai -jakson määräyksiä, vaan häneen sovelletaan täyttä työaikaa teke- vien määräyksiä sellaisenaan. Osa-aikaisen työaika voi keskeytyneellä jak- solla olla enintään sama kuin hänen osa-aikatyöaikansa ja enintään sama kuin täyttä työaikaa tekevän työaika em. keskeytyneen jakson määräysten mukaan. Käytännössä osa-aikaisen työaikaa keskeytyneellä jaksolla alen- netaan keskeytystä vastaavasti, vaikka sopimukseen perustuvaa ehdotonta velvollisuutta työajan alentamiseen ei ole.
Esimerkki
– Xxx-xxxxxxxx (työaika 90 t/3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virkavapaalla. Jakson työaikaa alennetaan käytännössä virkavapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.
– Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson työaikaa alenne- taan yleensä suunnilleen vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa- aikatyötä tekevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viik- koina.
– Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Xxxxxx työaika alenee sairastu- mispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.
12 § Liitteen 1 omalääkärin tavoitettavuusaika
Omalääkärin tulee olla hänelle määrätyn vastuuväestön tavoitetta- vissa päivittäin lukuun ottamatta lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä tämän sopimuksen yleisen osan 11 §:n 3 momentissa mainittuja arkipyhiä ja aattopäiviä.
Soveltamisohje
Ks. mm. tavoitettavuudesta yleisen osan soveltamisohjeliitteen kohta 5.2.
13 § Päivystys
1 mom. Päivystyksen määritelmä
Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla (aktiivipäivystys tai muu työpaikkapäivystys) tai muualla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvittaessa ryhtymään työhön säännöllisen työaikansa ul- kopuolella.
2 mom. Päivystyskorvaukset
Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suori- tetaan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi teh- dystä päivystyksestä liitteissä erikseen määrätyt päivystyskorvauk- set. Em. päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.
Soveltamisohje
1 Päivystyksen tarkoitus
Päivystyksen tarkoituksena on antaa väestölle lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan ulkopuolella sellaisia hoidon kannalta kiireellisiä lääke- tieteellisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hen- genvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa.
2 Päivystysmuodot, päivystysvakanssi, päivystysvuorokausi, päivystysvuoro
Päivystysmuodot sekä päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää toimivaltainen kunnallinen viranomainen. Päivystys voi olla
– terveyskeskuksessa/sairaalassa eli työpaikalla suoritettavaa työpaik- kapäivystystä, mikä puolestaan voi olla joko aktiivipäivystystä tai muu- ta työpaikkapäivystystä (terveyskeskuspäivystys/sairaalapäivystys) tai
– vapaamuotoista päivystystä, esimerkiksi puhelinpäivystystä.
Päivystysvakanssilla tarkoitetaan päivystysaikana yhdellä lääkärillä miehi- tettyä päivystystehtävää. Päivystystarpeesta riippuen vakanssi voi olla osa- vuorokautinen (päivystys illasta yöhön) tai ympärivuorokautinen (päivystys illasta aamuun).
Päivystysvuorokaudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei muuta ole todettu lääkärin päivystyksen alkamisesta lukien vähintään 10 ja enintään 24 tunnin pituista päivystysrupeamaa. Päivystysvuorokausien pituudet voi- vat vaihdella tarpeen mukaan. Päivystysvuorokauden katsotaan vaihtuvan kello 8.00.
Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella muuta- masta tunnista aina täyteen vuorokauteen tai olla poikkeuksellisesti tätä pi- dempiäkin. Lähtökohtana on kuitenkin se, että sama lääkäri päivystää yhtä-
jaksoisesti kulloinkin enintään yhden vuorokauden (ks. esim. yleisen osan
18 §:n soveltamisohje).
3 Päivystysvelvollisuus
Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksiin.
Omalääkärinä toimiva lääkäri on velvollinen osallistumaan päivystykseen si- ten kuin toimivaltainen kunnallinen viranomainen paikallisesti määrää.
Työnantaja määrää päivystysvelvollisuuden eli päivystysmuodon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden ja valmiusasteen terveyskeskuksen/sairaalan toi- mintojen vaatimusten mukaisesti potilasturvallisuus, tarkoituksenmukai- suusnäkökohdat ja päivystykseen osallistuvien lääkärien/hammaslääkärien lukumäärä huomioon ottaen. Sen sijaan esimerkiksi lääkä- rin/hammaslääkärin asuinpaikka ei vaikuta päivystysmuodon valintaan.
Päivystysmuodon ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vas- tuukysymysten takia. Palvelutarpeen kysynnän vaihteluista riippuen päivys- tysmuoto voi myös lääkärin päivystysvuoron kuluessa muuttua siten, että lääkäri määrätään esim. illalla työpaikkapäivystykseen ja yöllä vapaamuo- toiseen päivystykseen.
4 Päivystyssidonnaisuuden rajoitus
Lääkäriä ei tulisi ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli kuutta tai, jos päivystys on yksinomaan aktiivipäivystystä, yli viittä päivystysvuorokaut- ta kuukaudessa, ellei tähän ole toimintojen edellyttämää välttämätöntä syy- tä. Rajaa laskettaessa lääkärille kalenterikuukauden aikana suunnitel- lut/lääkärin suorittamat päivystystunnit lasketaan yhteen ja jaetaan terveys- keskuksessa luvulla 18/sairaalassa luvulla 19 (em. luvut ovat päivystysvuo- rokausien keskimääräisiä laskennallisia pituuksia). Lääkärien päivystyssi- donnaisuuden rajoittamisesta voidaan sopia paikallisesti toisinkin lääkäreitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli lääkäri säännönmukaisesti jou- tuu päivystämään edellä todettuja määriä useammin, on luottamusmiehen kanssa neuvoteltava menettelytavoista, joilla kohtuuttomilta päivystysmääril- tä voitaisiin välttyä.
Lääkärin niin halutessa otetaan tarvittaessa raskaudesta mahdollisesti ai- heutuva työnteon vaikeutuminen kolmen viimeisen raskauskuukauden aika- na huomioon päivystysvuoroja järjestettäessä siten, että lääkäri vapaute- taan päivystysvelvollisuudesta, mikäli päivystysjärjestelyt voidaan toteuttaa edellä sanottua päivystyksen enimmäismäärää muilla lääkäreillä ylittämättä.
5 Päivystäjän matkakulujen korvaaminen
Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumises- ta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmat-
ka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomaisen työmatkan hänen py- syväisluonteiseen toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustan- nukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 17 2 §:n 2 momentti). Työpaikka- päivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liitteen 17 mukaisesti.
Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaikana virka- tehtäviensä vuoksi saapumaan terveyskeskukseen/sairaalaan, korvataan tarkoituksenmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asunnosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin makse- taan korvaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.
KVTES:n liitteen 17 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskeskuksen päi- vystäville lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä virantoimitusmat- kalta päiväraha, mikäli
– lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yö- pymään muualla kuin asunnossaan
– ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asunnosta ja virkapaikasta
– päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.
Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pääasiallinen viranhoitopaikka (virkapaikka), päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka kat- sotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasialliseksi virkapaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työ- päivän verran) säännöllisestä työajastaan.
3 mom. Aktiivipäivystys
1 Aktiivipäivystyksellä terveyskeskuksessa tarkoitetaan ympärivuoro- kautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta aamuun) tai osa- vuorokautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta yöhön), jota lääkäri kummassakin tapauksessa on määrätty suorittamaan työ- paikalla ja jossa päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä on keski- määrin vähintään 60 % päivystystunneista. Lisäksi edellytetään, et- tä osavuorokautinen päivystys kestää vähintään kello 22.00 saak- ka.
2 Aktiivipäivystyksellä sairaalassa tarkoitetaan päivystystä, mitä lää- käri on määrätty suorittamaan työpaikalla ja missä päivystyksenai- kaisen aktiivityön määrä on keskimäärin vähintään 60 % päivystys- tunneista.
Soveltamisohje
Aktiivipäivystysvakanssit määritellään paikallisesti vuosittain. Aktiivipäivys- tysvakansseja määrättäessä keskimääräinen päivystyksen aktiivityöaika on
tarkoituksenmukaista laskea mahdollisimman tavanomaiselta kalenterikuu- kaudelta kuten esimerkiksi marraskuulta (ei sisällä arkipyhiä eikä sanotta- vassa määrin lomia tms.).
Päivystys voi muuttua aktiivipäivystykseksi tai aktiivipäivystys tavalliseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli toiminnoissa tapahtuu olennaisia muutoksia.
Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 19
§.
4 mom. Muu työpaikkapäivystys (terveyskeskuspäivystys tai sairaala- päivystys)
Muulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla (päivystys- pisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä ja mikä ei ole edel- lä 3 momentissa tarkoitettua aktiivipäivystystä.
Soveltamisohje
Sairaaloissa muu työpaikkapäivystys tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa vapaamuotoista päivystystä ei potilastur- vallisuuden vuoksi katsota riittäväksi.
Terveyskeskuksissa muu työpaikkapäivystys ja aktiivipäivystys tulee yleen- sä kysymykseen vain suurissa ja keskisuurissa terveyskeskuksissa tai use- amman terveyskeskuksen yhteisenä päivystyksenä, joissa päivystyksenai- kaisen aktiivityön määrä sitä edellyttää.
Hammaslääkäreille voi päivystys olla terveyskeskuksessa ts. työpaikalla ta- pahtuvaa tai vapaamuotoista eli puhelinpäivystystä. Terveyskeskuspäivys- tys tulee yleensä kysymykseen viikonloppuna tai arkipyhänä ja kestää noin 1–4 tuntia (ns. särkypäivystys). Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta. Vapaa- muotoinen päivystys on hammaslääkäreillä käytännössä harvinainen.
5 mom. Vapaamuotoinen päivystys (puhelinpäivystys)
Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpai- kalla (päivystyspisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä.
Soveltamisohje
Vapaamuotoiseen päivystykseen määrätty on velvollinen olemaan tavoitet- tavissa puhelimitse tai hälytyslaitteella tms. ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään päivystyspisteeseen (työpaikalle).
Työnantaja määrittelee vapaamuotoiseen päivystykseen liittyvän valmiusas- teen mm. sidonnaisuuden laadun, yhteydensaantitavan ja työpaikalle saa- pumisen enimmäisajat. Vapaamuotoisen päivystyksen sidonnaisuutta vuo-
sittain paikallisesti määriteltäessä on syytä seurata viestintälaitteiden ja tek- nologian kulloistakin kehitystä.
Pöytäkirjamerkintä
Terveyskeskuksen lääkäriin, johon sovelletaan vanhan kunnanlääkärin mal- liohjesäännön mukaisia päivystysmääräyksiä, tai jonka päivystyksenaikai- nen sidonnaisuus- ja valmiusaste on määrätty ns. kotipäivystyksen mu- kaiseksi, noudatetaan edelleen 15.1.2000 voimassa olleen lääkärisopimuk- sen liitteen 1 6 §:n 4 momentin pöytäkirjamerkinnän määräyksiä.
6 mom. Eläinlääkäriliitteessä erikseen määrätty päivystys
Päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liitteessä määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauk- sia.
14 § Lisä- ja ylityö
1 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä ja korvaus
Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkä- rin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimi- van, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavan sairaalahammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työ- ajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuo- roluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysai- kana. Terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille sekä sai- raalan hammaslääkärille suoritetaan kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.
2 mom. Muun lisätyön määritelmä ja korvaus
Korvattavaa muuta lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä edellä 1 momentissa tarkoitettu kliinistä lisätyötä tai 13 §:ssä tarkoitettua päivystystä. Lisätyökorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.
3 mom. Muun ylityön määritelmä ja korvaus
Korvattavaa muuta ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, jo- ka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole edellä 1 momentissa tar- koitettua kliinistä lisätyötä tai 13 §:ssä tarkoitettua päivystystä: 38
¼ tuntia kerrottuna viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viik-
kojen lukumäärällä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityö- tunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti ko- rotettu vapaa-aika.
Soveltamisohje
Kun kyseessä on liitteissä erikseen määrätty kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liitteiden erityismää- räysten mukaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdolli- sesti ylittää edellä 3 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suoritetaan päivystykseen määrätylle yksinomaan liitteissä määrätyt päivys- tyskorvaukset siitä riippumatta, että päivystyksen aktiivityö muodostuisi täs- sä pykälässä tarkoitetuksi lisä- tai ylityöksi. Työaikakorvauksia suoritettaes- sa tarkastellaan siis liitteissä määrättyä lisätyötä, päivystystä ja tässä pykä- lässä tarkoitettua ns. muuta lisä-/ylityötä erikseen.
Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä sairaalalääkärien ns. kliinisestä li- sätyöstä. Myös täyttä työaikaa tekevien sairaalalääkärien ns. kliinisen lisä- työn työaikakorvauksista voidaan sopia paikallisesti lääkärisopimuksen työ- aikamääräyksistä poiketen esim. silloin, kun lääkärit tekevät säännöllisen työaikansa lisäksi työnantajan hyväksymään työvuoroluetteloon ennalta suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa potilastyötä sairaalassa tai muus- sa työnantajan määräämässä paikassa (esim. terveyskeskuksessa). Kliini- sen lisätyön tarpeellisuudesta ja teettämisestä päättää paikallinen työnanta- ja ja kliinisestä työstä laaditaan tällöin suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ko. työnä tehdään, paljonko niitä tehdään ja kustannusarvio, ja kukin ko. työn tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Korvaukset määritel- lään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti ja tarpeen mukaan lääkärikohtai- sesti esim. toimenpidekohtaisina palkkioina tai kokonaispalkkioina tietystä toimenpidemäärästä. Apuna voidaan käyttää esim. LS 2003–2004 kliiniseen lisätyöhön liittynyttä erillistä toimenpideluokitusta. Paikallisesti sovittu kor- vaus sisältää lääkärille em. työstä suoritettavat kaikki työaikakorvaukset ei- kä lääkärille tämän lisäksi suoriteta lääkärisopimuksessa määrättyjä työai- kakorvauksia.
15 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle
Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suo- ritetaan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen yleisen osan 10
§:n ja 14 §:n 2 ja 3 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liitteiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.
16 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso
Työaikalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ylityön enimmäis- määrän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muilta osin sovelletaan työaikalain 19 §:n säännöstä.
Soveltamisohje
Työaikalain 19 §:ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään lasketaan työn- antajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän:
40 tuntia x viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärä. Ylityön enimmäismäärään luettavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon työhön tosiasiassa käytetty aika. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoite- tuksi työajaksi, ei liioin esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiestehtäviin kulunutta aikaa, vaikka ne hoidettaisiinkin säännöllisenä työaikana. Päivys- tysajasta luetaan tässä tarkoitetuksi työajaksi aktiivityöhön käytetty aika.
17 § Työaika-asiakirjat
Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluettelo on saa- tettava kirjallisesti viranhaltijan tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuo- roluetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan suostumuksin tai perus- tellusta syystä.
Työajan tasoittumisjärjestelmästä noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n työaikaluvun 29 §:n määräyksiä.
Soveltamisohje
Ks. työvuoroluettelon laatimisesta ja muuttamisesta ym. yleisen osan liite.
IV LEPOAJAT
18 § Viikoittainen vapaa-aika
Noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 1 ja 5 momentin mää- räyksiä, mikäli se on mahdollista perusterveydenhuollon tai erikois- sairaanhoidon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta.
KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 3 momentissa määrätyn lisäksi voi- daan sopimuksen piiriin kuuluva määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikoittaisen vapaansa tai muun vapaapäivänsä aikana, mi- käli se on perusteltua toimintojen tehokkaan toteuttamisen ja poti- lasturvallisuuden kannalta. Lääkärillä/hammaslääkärillä on kuiten-
kin oikeus saada mahdollisesti saamatta jääneestä viikoittaisesta vapaasta KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 4 momentissa määrätty korvaus, joka voidaan suorittaa ilman lääkärin/hammaslääkärin suostumusta myös rahana, jos tähän on toimintojen edellyttämä välttämätön syy.
Soveltamisohje
Sopimusmääräysten lähtökohtana on viisipäiväisen työviikon periaate. Jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi, otetaan vapaapäiväjärjeste- lyt huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Esim. viikoittainen vapaa pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystä- mään koko viikonloppua. Muutoinkin työaikajakson työ- ja päivystysjärjeste- lyjä suunniteltaessa tulisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhaltija on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvol- lisuudestaan. Viikoittaisesta vapaasta on lisäohjeita yhteisessä soveltamis- ohjekirjeessä 16/98.
19 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi
Aktiivipäivystystä (päivystys illasta aamuun) seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvausta yms. hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään työtehtävien vaihtoon mahdolli- sesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia), ellei perusterveydenhuol- lon/erikoissairaanhoidon toiminnot välttämättä muuta edellytä.
Vastaavasti voidaan terveyskeskuksen osavuorokautisen aktiivi- päivystyksen jälkeisen työpäivän työaika suunnitella tarvittaessa normaalia lyhyemmäksi (esim. 4 tuntia), jotta lääkärille jää riittävä lepoaika päivystysvuoron päättymisen ja seuraavan päivän työajan alkamisen väliin.
Soveltamisohje
Em. määräyksen ottaminen sopimukseen perustuu työsuojelullisiin ja poti- lasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on ollut yhtäjaksoisten työru- peamien lyhentäminen. Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja to- teutuksessa tulee muutonkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksois- ten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisiaan seu- raavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittä- mällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoi- tuksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyksen va- paa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä
em. tekijöitä (ks. lisäksi yleisen osan 13 §:n ja 18 §:n soveltamisohje, ylei- sen osan liitteenä oleva työvuoroluettelon laatimisohje ja liitteen 3 4 §:n 6 momentin soveltamisohje).
20 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)
1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärit ja hammaslääkärit
Lääkärille tai hammaslääkärille annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halu- tessaan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palve- luksille ja että ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enin- tään 15–20 minuuttia.
Soveltamisohje
Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija saa esteettö- mästi poistua työpaikalta esim. terveyskeskuksesta tai sairaalasta. Sitä vas- toin hän ei voi poistua terveyskeskuksesta tai sairaalasta työaikana – ei siis myöskään työaikaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viran- hoitoon liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla.
2 mom. Muut sopimuksen piiriin kuuluvat
Muiden kuin edellä 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden, joi- den säännöllinen työaika on sopimuksessa määrätty, päivittäinen lepoaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 27 §:n 1 momentin mu- kaan.
V MUUT MÄÄRÄYKSET
21 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset
Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liitteitä:
Luku I Yleiset määräykset, 2 §:n 1 ja 3 momentit, sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin.
Luku IV Vuosiloma
– ks. lisäksi jäljempänä oleva 22 §:n määräys.
Luku V Virkavapaa, ks. lisäksi jäljempänä oleva 23 §:n määräys. Luku VI Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
Luku VII Luottamusmiehet Luku VIII Lomauttaminen
Xxxx XX Osa-aikaistamisen selvittelymenettely ja palvelussuhteen päättyminen
Liite 17 Matkakustannusten korvaukset.
22 § Lomarahavapaa
KVTES:n vuosilomaluvun 14 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan viranhaltijan suostumuksin antaa myös vastaavana va- paana.
Soveltamisohje
Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin B-taulukoissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien luku- määrästä. Lomarahavapaata annettaessa merkitään lomarahavapaapäiviksi vastaavat päivät kuin vuosilomaa annettaessa eli työpäivät (ma–pe arkipy- hiä lukuun ottamatta). Täytenä viikkona annettu lomarahavapaa vahviste- taan maanantaista sunnuntaihin (lomarahavapaapäiviä kuluu 5). Koko lo- marahavapaa-ajalta (ei pelkästään lomarahavapaapäiviltä) maksetaan var- sinainen palkka.
Jos koko lomaraha muutetaan vapaaksi, lomarahaa ei jää maksettavaksi. Jos vain osa lomarahasta muutetaan vapaaksi, vähennetään KVTES:n 14
§:n mukaan lasketusta lomarahasta (euroa) niin monen lomarahavapaapäi- vän palkka (lomaraha: lomarahavapaapäivien lukumäärä) kuin lomarahava- paata pidetään.
Esimerkki
Viranhaltijan varsinainen kuukausipalkka on 4 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 8 kuukaudelta eli taulukon B perusteella 10 lomarahavapaapäi- vää (20 pv : 2). Lomarahan suuruus on 1 920 euroa (8 kk x 6 % x 4 000 eu- roa), josta lomarahavapaapäivää kohti laskettu rahamäärä on 192 euroa (1 920 euroa : 10 lomarahavapaapäivää). Hänelle vahvistetaan 7 lomara- havapaapäivää (ma - seuraavan viikon ti) ja jolta ajalta maksetaan varsinai- nen palkka ja loppuosa lomarahasta (3 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana. Rahana jää maksettavaksi 576 euroa (lomaraha 1 920 euroa – 7 vapaana pidettyä lomarahavapaapäivää x 192 euroa).
23 § Omalääkärille ammatilliselta täydennyskoulutusajalta maksettava palkkaus
Omalääkärille, jolle on myönnetty virkavapaata alueellisesti tarkoi- tuksenmukaisen hoidon porrastuksen edellyttämään suunnitelmal- liseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen, maksetaan tältä ajal- ta edellä
8 §:ssä tarkoitettu varsinainen palkka ja suoritetaan matkakustan- nusten korvaukset KVTES:n liitteen 17 mukaisesti.
Soveltamisohje
Tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen ja tehokkaan väestövastuulli- sen toiminnan kannalta on tarpeen, että lääkärit velvoitetaan säännöllisesti vuosittain osallistumaan ennalta suunniteltuun, noin viikon kestävään am- matilliseen täydennyskoulutukseen (koulutus voi olla yhtäjaksoinen tai muo- dostua useammasta erästä). Po. täydennyskoulutus sisältää lähinnä hoidon porrastukseen liittyviin toimenpiteisiin tai hoitokäytäntöihin perehtymistä se- kä niiden käytännön opettelua (käytännön ammattitaidon ts. käden taitojen kehittäminen). Tässä tarkoitettua koulutusta järjestävät lähinnä sairaanhoi- topiirit.
Kun koulutukseen osallistumista varten myönnetään virkavapaa, virkava- paapäätöksessä on samalla todettava, onko kyseessä tässä tarkoitettu ammatillinen täydennyskoulutus, ja todettava koulutusajan palkallisuus sekä matka-, koulutus- yms. kustannusten korvaukset.
Jos lääkärille annetaan koulutukseen osallistumista varten virkamatkamää- räys, virkamatkan ajalta maksetaan palkka, matkakustannukset ja muut vir- kamatkasta johtuvat kustannukset KVTES:n periaatteiden mukaisesti (palk- kana virantoimitusajalta maksettava palkka varsinainen palkka).
24 § Paikallinen sopiminen
Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikalli- sella sopimuksella.
Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuk- sen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräis- tä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairausloma- ja äitiysvapaa- etuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän yllä- pidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksi- tyisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henki- löstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia KVTES:n vuosiloma- määräyksistä poikkeavasti.
Soveltamisohje
Noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n yleisen osan 4 §:n 1 momentin alla olevaa soveltamisohjetta.
25 § Sopimuksen voimassaolo
Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjassa todetun ajan.
Sopimuksen voimassaolo jatkuu allekirjoituspöytäkirjassa sanotun päivän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta jommalta kum- malta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän so- pimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai jompikumpi osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
26 § Työrauha
1 mom. Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolos- ta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaati- muksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan so- pimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoi- menpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toi- menpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
YLEISEN OSAN LIITE
TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE
1 Työvuoroluettelon laatiminen
Viranhaltijoiden työvuoroluetteloiden asianmukainen laatiminen on työnan- tajan velvollisuus. Työnantajan (hallitus tms. ja/tai johtava lääkä- ri/hammaslääkäri) tehtävänä on myös antaa yleisohjeet työvuoroluettelon keskeisistä laatimisperiaatteista sekä hyväksymis- ja muuttamismenettelyis- tä. Tarvittaessa laaditaan tarkemmat yksikkö- yms. kohtaiset ohjeet. Johta- vat viranhaltijat (esim. johtava lääkäri/hammaslääkäri) ja ao. esimiehet (esim. ylilääkärit) ovat ensisijaisesti vastuussa alaistensa viranhaltijoiden työvuoroluetteloista ja muista työajan järjestelyistä sekä niiden valvonnasta.
Työvuoroluettelon laatii ohjeiden mukaan ao. yksikön esimies viranhaltija- kohtaisesti. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija tai luottamusmies sitä pyytää.
Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta. Työvuoroluettelo on siis samalla viranhaltijan työsuunnitelma työvii- kon ja -jakson ajaksi. Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Eri yksiköiden toiminnan luonteesta (mm. potilaiden määrä, laatu ja hoidolliset näkökohdat) riippuen voivat lääkärien työpäivien pituudet ja te- kemisajankohdat vaihdella. Säännöllinen työaika pyritään yleensä sijoitta- maan mahdollisimman tasaisesti työviikon ja -jakson eri työpäiville.
Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijal- le määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. kokonaistyöaikaa (ylityökatto) ja työhönsidonnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tar- koituksenmukainen jakautuminen), sekä vapaapäivien antamista ja toteu- tumista. Tarpeen mukaan voidaan säännöllistä työaikaa, lisätyötä ja päivys- tystä teettää eri lääkäreillä samanaikaisestikin päivän lopussa. Viranhaltijan työ- ja päivystysvuorot pyritään suunnittelemaan siten, etteivät työrupeamat muodostu liian pitkiksi ja rasittaviksi.
Työvuoroluetteloon merkitty toiminta tulee tapahtua terveyskeskuksessa, sairaalassa tai asianomaisessa toimintayksikössä (esim. neuvola, koulu, po- liklinikka), jollei ao. esimies erityisestä syystä xxxx lupaa nimetyn tehtävän suorittamiseen muualla tai kysymyksessä ole kotikäynti tai muu virkatehtä- vä. Tämä koskee myös hallinnollisia toimistotehtäviä. Kotona tehtyä työtä ei hyväksytä työajaksi kuin poikkeuksellisessa tapauksessa.
2 Tasoittumisjärjestelmä
Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen etukäteen koko ajaksi on vaikeaa, voidaan laatia erikseen KVTES:n työaika- luvun 29 §:ssä tarkoitettu työajan tasoittumisjärjestelmä ja vahvistaa kulloin- kin lyhyemmäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnan- taja muuttaa työaikajakson pituutta, kuullaan viranhaltijoita edustavaa luot- tamusmiestä tai viranhaltijoita itseään.
3 Työvuoroluettelon muuttaminen
Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa nou- datetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).
Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kus- sakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai hen- kilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluet- telo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 11 §:n 2 momentissa todettuna 37 tai 38
¼ viikkotuntina.
Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämä- töntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisä- työksi tai muuksi lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluette- lon vahvistajan lupa.
4 Kuulemis- ja neuvottelumenettely työaikajärjestelymuutoksissa
Xxxxxx toiminnallisesta syystä on tarvetta olennaisesti ja pysyvästi muuttaa työvuoroluettelojen perusteella tavanomaisesti noudatettuja työaikajärjeste- lyjä, asiasta neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa tai, jos uudet järjestelyt koskevat vähintään viittä viranhaltijaa, viranhaltijoita edustavan luottamus- miehen kanssa. Em. neuvotteluissa pyritään yhteisymmärrykseen.
5 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista ajoista työvuoroluettelossa
5.1 Terveyskeskuksen lääkärit
5.1.1 Vastaanottotyö
Vastaanottotyöhön sisällytetään työvuoroluetteloon sellainen määrä tunteja viikossa kuin vastaanottotoiminnan oletetaan edellyttävän ja joka muut lää- kärin tehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Vastaanottotyö on terveys- keskuksen keskeinen tehtävä.
5.1.2 Neuvola- yms. tehtävät
Vastaanottotyön lisäksi varataan työvuoroluettelossa riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten (koulut, neuvolat, vuodeosasto, huoltolai- tokset jne.). Terveysneuvontaan ja kouluterveydenhoitoon yms. varattaviin aikoihin sisällytetään myös työpisteestä toiseen siirtymiseen tarvittava aika.
5.1.3 Todistusten ja lausuntojen laatiminen
Todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluettelossa silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvittaessa voi- daan työvuoroluettelossa varata 1–3 tuntia viikossa laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työ- ajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja).
5.1.4 Neuvottelut ja kokoukset
Työpaikkakoulutus ja neuvottelut merkitään työvuoroluetteloon.
Ennen kello 16 tapahtuneet viranomaisen määräämät kokoukset tai neuvot- telut luetaan säännölliseen työaikaan, mutta kello 16:n jälkeen tapahtuvia kokouksia ei, sillä viranhaltija saa näistä kokouksista KVTES:n mukaiset ko- kouspalkkiot. Luottamustehtävien ja ulkopuolisten asiantuntijatehtävien hoi- tamisesta johtuvat kokoukset eivät kuulu säännölliseen työaikaan.
5.2 Terveyskeskuksen omalääkärit (työsuunnitelma)
Sopimuksen yleisen osan 12 §:ssä määrätyllä lääkärin tavoitettavuudella tarkoitetaan asianmukaisesti järjestettyä päiväajan vastaanottoa. Lääkärin vastaanottoajasta, -paikasta ja tavoitettavuudesta samoin kuin muihinkin tehtäviin käytettävästä ajasta ja päivystyksestä laaditaan etukäteen työ- suunnitelma. Työsuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon terveys- keskuksen muun henkilökunnan töiden ja työvuorojen tarkoituksenmukai- nen järjestäminen väestövastuisen perusterveydenhuollon toiminnan toteut- tamiseksi. Työsuunnitelmaa koskevat tarkemmat ohjeet antaa toimivaltai- nen kunnallinen viranomainen.
Lääkärin työsuunnitelmaan merkitään päivittäin vastaanottotunteja vastaan- ottotoimintaa varten riittävästi, jotta lääkärin vastuuväestöön kuuluvat henki-
löt pääsevät heille osoitetun omalääkärin hoitoon yleensä lääkärin seuraa- vana työpäivänä ja ainakin kolmen päivän kuluessa. Lisäksi varataan riittä- västi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten.
Vastaanottotoiminnan ja päivystyksen lisäksi lääkärille kuuluvia tehtäviä ovat mm. äitiys- ja lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto-, vuodeosasto- ja laitoshoito- sekä työterveydenhuoltotyöt, puhelinkonsultaa- tiot, kotikäyntitoiminta ja erikseen määrätyt hallinnolliset tehtävät. Lääkärille kuuluvan avosairaanhoidon vastaanottotyön, ehkäisevän työn ja muut teh- tävät vahvistaa toimivaltainen kunnallinen viranomainen.
5.3 Terveyskeskuksen hammaslääkärit
5.3.1 Kliininen vastaanottotyö
Kliinisellä vastaanottotyöllä tarkoitetaan sekä hammashoitolassa että neu- volassa suoritettavaksi määrättyä vastaanottotyötä, mikä käsittää potilaalle suoritettavia hampaiden, suun ja koko purentaelimen terveydentilan säilyt- tämiseksi ja parantamiseksi tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä.
5.3.2 Muu kuin kliininen työ
Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa viikoittaiseen potilastyön suunnitteluun, potilashallintoon, väestön suusairauksien ehkäisyyn, valistus- työhön ja muuhun kliiniseen potilastyöhön sisältymättömään tehtävään, esimerkiksi oppilaitokset, työn ohjaus ja vastaanoton toiminnan suunnittelu yms.
5.4 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien hallinnolliset tehtävät
Jäljempänä sanottu koskee soveltuvin osin myös ylilääkäriä ja apulaisylilää- käriä/ylihammaslääkäriä ja apulaisylihammaslääkäriä. Suurissa yksiköissä ylilääkärille/ylihammaslääkärille saattaa kuitenkin kuulua pelkästään hallin- nollisia tehtäviä.
Hallinnolliset tehtävät keskitetään vastaavalle ja osatoiminnasta vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille ja näitä tehtäviä varten varataan ao. lääkäril- le/hammaslääkärille tarpeellinen tuntimäärä viikossa huomioon ottaen mm. terveyskeskuksen koko, osatoiminnan laatu ja alaisten lukumäärä. Myös hallinnollisten tehtävien osalta tulisi pyrkiä ajankäyttö yksilöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukäteen tiedossa olevis- ta tehtävistä.
Työnantaja antaa ohjeet siitä, kuinka monta tuntia hallinnollisiin tehtäviin vastaavan tai osatoiminnasta vastaavan lääkärin/hammaslääkärin edellyte- tään enintään käyttävän viikossa. Mikäli hallinnollisiin tehtäviin käytetään ai- kaa enemmän kuin edellytetään, tulee ylityksen olla perusteltavissa.
Kun vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilapäisen erityisteh- tävän suorittaminen (esim. vuodeosaston tai uuden hammashoitolan suun-
nittelun tai hankintaohjelman tekeminen), tulisi työnantajan samalla päättää, paljonko työvuoroluettelossa tähän tehtävään varataan aikaa.
5.5 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien kliininen lisätyö
Lisätyönä suoritettava vastaanottotyö merkitään työvuoroluetteloon yleensä etukäteen. Potilastilanteesta riippuen työvuoroluetteloon etukäteen suunni- tellun lisätyön määrä voi jonkin verran alittua tai ylittyä. Muutos merkitään työvuoroluetteloon.
Lähtökohtana on, että päivittäinen työaika aloitetaan säännöllisellä työajalla ja lisätyötä tehdään tarvittaessa päivittäisen säännöllisen työajan jälkeen. Poikkeustapauksissa voidaan toiminnallisista syistä lisätyötä tehdä ennen säännöllisen työajan alkamista (esim. neuvolavastaanotto klo 16 jälkeen).
Terveyskeskuksen tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on tarkoituksenmu- kaista seurata mm. säännöllisen työajan ja lisätyöajan vastaanottotoiminnan tehokkuutta. Yleensä säännöllisenä työaikana ja lisätyöaikana pidettävällä vastaanotolla potilasta kohti varattava aika on suunnilleen sama.
5.6 Sairaalalääkärit
5.6.1 Yleistä Työvuoroluetteloon merkitään kellonaikoina ainakin ne lääkärin työskentely- ajat, jotka vaikuttavat muun henkilökunnan toimintaan. Mahdollisesti kellon- aikoihin sitomatonkin työ on mahdollisimman tarkasti määriteltävä ja sellai- sena tulee kysymykseen vain toiminnan kannalta tarpeellinen sairaala- ja poliklinikkatyö. Kellonaikoihin sitomattoman säännöllisen työajan suoritus- ajat merkitään työvuoroluetteloon. Myös mahdolliset ns. iltakierrot merkitään työvuoroluetteloon.
5.6.2 Yksityisvastaanoton merkitseminen
Säännöllisen työajan lisäksi merkitään työvuoroluetteloon mahdollisesti sai- raalassa pidettäväksi myönnetyn yksityisvastaanoton vastaanottoajat. Yksi- tyisvastaanoton tulee kokonaisuudessaan tapahtua lääkärin säännöllisen työajan ja päivystysajan ulkopuolella.
Milloin lääketieteelliset tai muut välttämättömät syyt vaativat ja milloin se sairaalan omaa toimintaa häiritsemättä on mahdollista, voidaan kuitenkin röntgen-, laboratorio-, anestesia- ja patologian alan lääkärien tutkimukset aikaisemmin mahdollisesti noudatetun käytännön mukaisesti suorittaa asi- anomaisen lääkärin säännöllisenä työaikana edellyttäen, että tutkimuksiin kuluva työaika korvataan säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavalla työllä. Tällöin työvuoroluetteloon merkitään yksityisvastaanottoon käytetty työaika ja se ylimääräinen vastaava työskentelyaika sairaalassa, jolla yksi- tyisvastaanottoon käytetty työaika korvataan.
5.6.3 Kliininen lisätyö
Kliininen lisätyö merkitään etukäteen lääkärin työvuoroluetteloon (ks. ylei- sen osan 14 §:n 3 momentin soveltamisohje).
LIITE 1
TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005
Lääkärin virkanimike/tehtävä | Omalääkäri Peruspalkka, € | Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, € | |
1 Kansanterveystyön johtava lääkäri Ylilääkärin tai johtavan lääkärin virka tai vastaa- vaksi lääkäriksi määrätty terveyskeskuslääkäri, kun kunnassa/ky:ssä ei ole ylilääkärin tai johtavan lääkärin virkaa Viranhaltijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/ky:n väestöpohja | 4 295,28 3 963,00 3 696,40 3 458,48 | 4 884,25 4 507,61 4 197,82 3 916,70 | |
L1VV1175 / L1TK1175 L1VV1128 / L1TK1128 L1VV1115 / L1TK1115 L1VV1114 / L1TK1114 | 75 000– 28 000–74 999 15 000–27 999 –14 999 | ||
2 Muut ylilääkärit Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | 3 425,17 | 3 878,93 | |
L1VV2001 / L1TK2000 | |||
3 Apulaisylilääkäri Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | 3 219,61 | 3 635,96 | |
L1VV2002 / L1TK3000 | |||
Lääkärin virkanimike/tehtävä | Omalääkäri Peruspalkka, € | Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, € |
4 Osatoiminnasta vastaava terveyskeskuslääkäri (muu kuin omalääkäri) | ||
4.1 Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys | ||
L1TK4010 | 3 499,95 | |
4.2 Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin oikeutta | ||
L1TK4000 | 3 225,04 | |
Määräystä sovelletaan terveyskeskuslääkäriin, joka johtosäännön määräysten perusteella toimii terveyskeskuksen osatoiminnasta vastaavana lää- kärinä. Määräystä voidaan soveltaa myös terveys- keskuslääkäriin, jonka asianomainen viranomai- nen on määrännyt osatoiminnasta vastaavaksi edellyttäen, että hänellä on yleensä alaisena yksi tai useampia lääkäreitä. | ||
5 Muut terveyskeskuslääkärit | ||
5.1 Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys | ||
L1VV3001 / L1TK5100 | 2 641,02 | 3 322,28 |
5.2 Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin oikeutta | ||
L1VV3002 / L1TK5200 | 2 500,89 | 3 149,82 |
6 Muut lääkärit | 2 267,97 | |
6.1 Laillistettu lääkäri, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta eikä erikoislääkärin pätevyyttä, peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippu- matta | ||
L1VV4000 / L1TK6100 | 2 417,03 | |
6.2 Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidetta- vasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | ||
L1TK6200 | 1 958,26 |
Soveltamisohje
1 Johtavan lääkärin ja muun ylilääkärin tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen
Kohdassa 1 tarkoitetun johtavan lääkärin tehtäväkohtaista palkkaa määrät- täessä otetaan työn vaativuuteen ja sen määrään vaikuttavina tekijöinä vä- estöpohjan lisäksi huomioon mm. organisaation/vastuualueen laajuus (pal- velutarjonnan sisällön laajuus, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö, ympäris- töterveydenhuolto, sopimusohjaus) ja palvelutuotannon peittävyys. Huomi- oon otettavia tekijöitä voivat olla myös esim. ylilääkärin osallistuminen joh- tamistehtävänsä ohella säännöllisesti päiväajan potilastyöhön tai erikoissai- raanhoidon palvelujen tuottaminen silloin, kun tällaisia seikkoja pidetään pe- rusteltuina toiminnan kokonaisuuden kannalta.
Kohdassa 2 tarkoitetun muun ylilääkärin tehtäväkohtaista palkkaa määrät- täessä voidaan edellä mainitun lisäksi käyttää ohjeellisena hänen vastuul- laan olevan alueellisen tulosyksikön väestöpohjaa.
2 Vastaavana lääkärinä toimivan terveyskeskuslääkärin tehtäväkohtainen palkka
Vastaavaksi lääkäriksi määrätyn terveyskeskuslääkärin tehtäväkohtainen palkka määräytyy kohdan 1 mukaan määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi. Samoin menetellään kohdassa 4 tarkoi- tetun osatoiminnasta vastaavan terveyskeskuslääkärin palkan määräämi- sessä.
3 Osatoiminnasta vastaavan terveyskeskuslääkärin (muu kuin omalääkäri) palkkaus
Sopimuksessa tarkoitetun määräyksen antaminen osatoiminnasta vastaa- vaksi lääkäriksi edellyttää esimiesasemaa ja sitä, että lääkärillä pääsääntöi- sesti on alaisena yksi tai useampi lääkäri. Määräys voidaan antaa vain poikkeustapauksessa sellaiselle lääkärille, jolla ei ole alaisena muita lääkä- reitä. Eräissä tapauksissa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi asettaa esi- merkiksi työterveydenhuoltoon osatoiminnasta vastaava lääkäri, vaikka hä- nellä ei olekaan alaisina muita lääkäreitä, kun hänellä on kuitenkin alaisena muuta henkilökuntaa. Osatoiminnasta vastaavalla lääkärillä ei tarkoiteta lääkärien välisen työnjaon toteuttamista, vaan tietyn suurehkon toimintako- konaisuuden antamista jonkun lääkärin johdettavaksi.
Noudatetaan edellä kohdan 2 soveltamisohjetta.
4 Omalääkärin tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen
Omalääkärin tehtäväkohtainen palkka on korvausta mm. ennaltaehkäise- västä työstä tai muista vastaavista vastuuväestön tarvitsemista palveluista,
hallinnollisista tehtävistä yms. Kunkin omalääkärin tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä ja tarkistettaessa otetaan huomioon työn vaativuus ja määrä KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla (ks. sovel- tamisohje tämän sopimuksen yleisen osan 5 §:ssä). Kun siirrytään omalää- kärijärjestelmään, määritellään kunkin omalääkärin tehtäväkohtainen palkka uudelleen tämän liitteen puitteissa KVTES:n em. määräykset huomioon ot- taen.
2 § Omalääkärin palkan väestöosa
Väestöosan suuruus määräytyy tämän sopimuksen yleisen osan 3
§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lääkärin perusvastuuväes- tön määrän ja laadun mukaan siten, että väestöosa on 1.9.2005 1,66–1,95 € kuukaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväes- töön kuuluvaa henkilöä kohti. Laillistetun lääkärin, jolla ei ole yleis- lääkärin oikeutta, väestöosa on vähintään 90 % em. väestöosan alarajasta.
Lääkärille määrätyn vastuuväestön ja perusvastuuväestön määrä tarkistetaan vuosittain.
Soveltamisohje
Väestöosa maksetaan lääkärin perusvastuuväestön avosairaanhoidosta. Perusvastuuväestöön kuuluvaksi katsotaan jokainen sellainen lääkärin vas- tuuväestöön kuuluva henkilö, joka käy terveyskeskuksen lääkärin vastaan- otolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Sopimusmääräyksessä tarkoitettuihin perusvastuuväestön käynteihin lasketaan mukaan potilaan kaikki terveyskeskuksen lääkärissä käynnit ts. varsinaiset päiväajan vas- taanottokäynnit, päivystyskäynnit ja esim. neuvolassa suoritetut sairaus- käynnit, so. lääkärin avosairaanhoidon käynnit. Jos työterveydenhuolto on liitetty väestövastuujärjestelmään, lasketaan käynneistä työterveyslääkärin luona mukaan varsinaiset sairaskäynnit.
Kunkin lääkärin perusvastuuväestön suuruus (lukumäärä) tulee otetuksi vä- estöosassa huomioon automaattisesti (euroa x perusvastuuväestöön kuulu- vat henkilöt). On kuitenkin perusteltua, että myös väestöosan euroa/henkilö vaihtelee lääkärikohtaisesti, koska näin tulee otetuksi huomioon erilaisten vastuuväestöjen luonteesta johtuva eri lailla työllistävä vaikutus (väestön ikärakenne, palvelujen käyttötottumukset tms.). Em. voidaan ottaa huomi- oon väestöosan euromäärää asteikon puitteissa harkittaessa tai esim. las- kemalla kullekin lääkärille painotettu euromäärä vastuuväestöön sisältyvien eri väestöryhmien yms. perusteella. Ks. lisäksi 4 §:n 1 mom:n soveltamisoh- jeen 1 kohta ja tämän sopimuksen yleisen osan 3 §:n soveltamisohje.
3 § Toimenpidepalkkiot
1 mom. Toimenpiteiden korvaaminen
Lääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana/omalääkärin päivä- aikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa teke- välle laillistetulle lääkärille (muut kuin omalääkärit) kliinisenä lisä- työnä suoritetuista terveyskeskuksen lääkärin toimenpideluettelos- sa sanotuista toimenpiteistä 2 mom:n korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.
Soveltamisohje
Toimenpidepalkkio maksetaan siitä riippumatta, missä toimenpide on tehty esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa, ja kuuluuko potilas esim. omalääkärin vastuuväestöön tai ei.
Pöytäkirjamerkintä
Röntgenlääkärille (muu kuin omalääkäri) voidaan maksaa toimenpidepalkki- oita eräistä oman alansa lisätyönä tehdyistä toimenpiteistä 31.1.2001 voi- massa olleen LS:n 2000 liitteen 1 3 §:n 2 mom:n mukaan.
2 mom. Toimenpiteiden korvaustaulukko
Palkkiot ja korvaukset | Säännöllinen työaika/oma- lääkärin päivä- aika | Kliininen lisä- työ (muu kuin omalääkäri) | Aktiivipäivystys | Muu työpaikka- päivystys ja vapaamuotoinen päivystys |
Toimenpideryhmät | € | € | € | € |
R 0 | 2,58 | 2,92 | 2,58 | 2,92 |
R I, RU I, RR I | 7,00 | 7,92 | 7,00 | 7,92 |
R II, RU II, RR II | 10,56 | 13,09 | 10,56 | 13,09 |
R III, RR III | 25,83 | 29,66 | 25,83 | 29,66 |
4 § Käyntipalkkiot
1 mom. Omalääkärin vastaanottotoiminnan käyntipalkkiot
Omalääkärille maksetaan päiväajan vastaanottotoiminnasta (muu kuin päivystysaika) käyntipalkkiot seuraavan korvaustaulukon mu- kaisesti.
Palkkiot ja korvaukset | Omalääkäri (muu kuin päivystysaika) |
Käyntipalkkiot | € |
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman oma- lääkärin luona | – |
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona |
Palkkiot ja korvaukset | Omalääkäri (muu kuin päivystysaika) |
Käyntipalkkiot | € |
1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystys- vapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana | 1) 5,12–6,08 2) – |
Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti omalääkärin luona | 5,12–6,08 |
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkärin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä | a) 14,10 b) 20,28 |
Soveltamisohje
1 Omalääkärin käyntipalkkiot
Käyntipalkkiot ovat korvausta muun kuin perusvastuuväestön avosairaan- hoidon käynneistä ja ne maksetaan vain vastaanottotoiminnasta, ei potilaan neuvola- yms. käynnistä.
Palkkion suuruus määritellään asteikon puitteissa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti. Väestöosaa ja päiväajan käyntipalkkioita on yleensä aina pe- rusteltua tarkastella palkkauksellisena kokonaisuutena siten, että niiden eu- romääriä voidaan tarvittaessa tarkistaa liitteessä sanotun asteikkojen puit- teissa puoleen ja toiseen mm. järjestelmän vakiintumisen myötä tai kun lää- kärikohtaisia vastuuväestöjä muutetaan taikka kun lääkärin vastuuväestös- sä esim. ikärakenteen muutosten seurauksena potilaskäyttäytyminen muut- tuu. Erityisen tärkeää po. harkinnanvaraisten palkkauselementtien tarkaste- lu yhdessä on väestövastuisen toiminnan alkuvaiheessa.
2 Perusvastuuväestöön kuuluvan käynti
Perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynnistä lääkärin luona ei pääsääntöisesti makseta käyntipalkkiota. Merkitystä ei ole sillä, kenen lää- kärin perusvastuuväestöön henkilö kuuluu ja käykö hän oman vai jonkun muun omalääkärin luona. Poikkeus tästä pääsäännöstä on tilanne, jolloin henkilön omalääkäri on vuosilomalla, päivystysvapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä. Jos taas lääkäri on virantoimituksessa vaikkakin esim. virkamatkalla, ei hänen perusvastuuväestöönsä kuuluvan potilaan käynnistä toisen lääkärin luona makseta käyntipalkkiota.
3 Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan käynti
Muiden kuin perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynneistä makse- taan palkkio riippumatta siitä, kenen lääkärin vastuuväestöön henkilö kuuluu tai kuuluuko hän kenenkään vastuuväestöön (esim. terveyskeskuksen alu- eella lomailevat kesäasukkaat).
4 Kotikäyntipalkkion maksaminen
Kotikäyntipalkkio maksetaan riippumatta siitä, onko kyseessä lääkärin pe- rusvastuuväestöön kuuluva potilas tai muu potilas.
5 Siirtymäajan ohjeita
Omalääkärijärjestelmään siirtymisestä on tarkempia ohjeita omalääkäriop- paassa. Siirtymävaiheessa saattaa olla harkittua määritellä po. muusta kuin perusvastuuväestöstä maksettava käyntipalkkio asteikon alarajalta/alarajan tuntumasta ja tarkistaa palkkiota tarvittaessa järjestelmän vakiintumisen myötä.
2 mom. Kliinisen lisätyön ja päivystysajan käyntipalkkiot
Lääkärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekevälle (muu kuin omalääkäri) kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta jäljempänä 6 §:n korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.
3 mom. Omalääkärin päivystysajan käyntipalkkioiden rajoitus
Omalääkärille maksetaan päivystysaikana käyntipalkkiot edellä 2 momentissa sanotulla tavalla kuitenkin seuraavin poikkeuksin.
Mikäli päivystysvuorossa olevan lääkärin luona käy hänen omaan vastuuväestöönsä kuuluva henkilö päivystysaikana ennen kello 18.00, ao. lääkärille
1 ei makseta mitään käyntipalkkiota hänen perusvastuuväes- tönsä käynnistä, mutta
2 maksetaan edellä 1 momentissa sanottu päiväajan vastaanot- totoiminnan käyntipalkkio hänen muun vastuuväestönsä kuin perusvastuuväestön käynnistä.
5 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot (muut kuin omalääkärit)
Osa-aikatyötä tekevälle lääkärille maksetaan hänen oman säännöl- lisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 6 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön potilaskäyntipalkki- oista. Jos osa-aikaisen lääkärin yhteenlaskettu säännöllinen ja lisä- työaika ylittää täyttä työaikaa tekevän lääkärin säännöllisen työ- ajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä korvaustaulukoista (3 ja 6 §) ilmenevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpidepalkkiot täy- simääräisinä.
6 § Kliinisen lisätyön ja päivystyksen käyntipalkkioiden korvaustaulukko
Palkkiot ja korvaukset | Kliininen lisätyö (muu kuin oma- lääkäri) | Aktiivi- päivystys | Muu työpaik- kapäivystys ja vapaamuotoi- nen päivystys |
Käyntipalkkiot | € | € | € |
Potilaan käynti lääkärin luona a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana | 10,14 | a) 8,03 b) 7,11 | a) 9,08 b) 7,67 |
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona (kotikäynti) a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana | 12,45 | a) 15,33 b) 11,54 | a) 16,85 b) 12,94 |
Vuodeosastokäynti terveyskeskuksen vuode- | |||
osastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen: | |||
Etäisyys työpaikkapäivystäjän päivystys- | |||
paikasta tai vapaamuotoisen päivystäjän | |||
asunnosta | |||
1) alle yksi kilometri | |||
1a) yöaikana ja viikonloppuna | 1a) 8,03 | 1a) 9,08 | |
1b) muuna aikana | 1b) 7,11 | 1b) 7,67 | |
2) yli yksi kilometri | |||
a) yöaikana ja viikonloppuna | 2a) 15,33 | 2a) 16,85 | |
a1) seuraavat potilaat / sama käynti | 2a1) 8,03 | 2a1) 9,08 | |
b) muuna päivystysaikana | 2b) 11,54 | 2b) 12,94 | |
b1) seuraavat potilaat/sama käynti | 2b1) 7,11 | 2b1) 7,67 | |
Vapaamuotoisen päivystäjän erillinen käynti | |||
terveyskeskukseen, sen vuodeosastolle, | |||
sairaalaan tai huoltolaitokseen | |||
1) ennen klo 22.00 | |||
1a) viikonloppuna | 1a) 9,08 | ||
1b) muuna aikana | 1b) 7,67 | ||
2) klo 22.00–8.00 välisenä aikana | |||
2a) ensimmäinen potilas/käynti | 2a) 16,85 | ||
2b) seuraavat potilaat/sama käynti | 2b) 9,08 | ||
Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys alkavalta neljännestunnilta, kotikäynnissä käyntiaikaan luetaan matkoihin kulunut aika a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana | 4,26 | a) 5,19 b) 4,44 |
Soveltamisohje
1 Yöaika/viikonloppu
Yöajalla/viikonlopulla tarkoitetaan aikaa maanantaista perjantaihin klo 22.00–8.00 ja perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seu- raavaan arkipäivään klo 8.00.
2 Vapaamuotoisen päivystäjän kotikäyntipalkkio
Vapaamuotoiselle päivystäjälle maksettavan kotikäyntipalkkion (vapaamuo- toisen päivystäjän erillinen käynti terveyskeskukseen, sen vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen kello 22.00–8.00) maksamisen edellytyksenä on, että lääkäri ei ole tehnyt käyntiä edeltävän tunnin aikana aktiivista työtä ja että hänelle ei makseta po. käynnistä kotikäyntipalkkiota vuodeosasto- käynnin perusteella määriteltävän käynnin mukaisesti.
3 Omalääkärin päivystysajan käyntipalkkion rajoitus (ks. 4 § 3 mom.)
Päivystävän omalääkärin omaan vastuuväestöön kuuluvan henkilön käyn- nistä ennen klo 18.00 ei makseta päivystysajan käyntipalkkiota. Sitä vastoin muiden lääkärien vastuuväestöihin (perusvastuuväestö tai muu vastuuväes- tö) kuuluvien henkilöiden käynnistä maksetaan päivystyksen käyntipalkkiot normaalisti. Kello 18.00 jälkeen myös päivystävän lääkärin omaan vastuu- väestöön kuuluvien käynneistä maksetaan päivystyspalkkiot normaalisti.
4 Päivystysajan käyntipalkkion rajoitus
Mikäli päivystysaikana otetaan vastaan potilas, jonka lääkäri on määrännyt uusintatarkastukseen aikaisemmin suoritetun käynnin perusteella, ei tällai- nen käynti oikeuta potilaskäyntipalkkioon.
7 § Päivystyksen peruskorvaukset
1 mom. Peruskorvausten rahakorvaukset
Kultakin päivystystunnilta maksetaan päivystyksen peruskorvauk- sena seuraavan korvaustaulukon mukaiset rahakorvaukset.
Peruskorvausten rahakorvaukset | Aktiivipäivystys | Muu työpaikka- päivystys | Vapaa- muotoinen päivystys |
€/t | €/t | ||
Maanantaista perjantaihin klo 18.00 saakka | Korottamaton tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika | 7,19 | 3,54 |
Maanantaista torstaihin klo 18.00–22.00 | " | 8,27 | 4,64 |
Maanantaista perjantaihin klo 22.00–8.00 | " | 9,28 | 5,55 |
Perjantaista klo 18.00 maa- nantaihin klo 8.00 sekä arki- pyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 | " | 9,28 | 5,55 |
Soveltamisohje
Päivystyksen peruskorvaukset maksetaan etukäteen määrätyltä päivystys- ajalta ts. siitä ajankohdasta lukien, milloin päivystys tosiasiallisesti on mää- rätty alkavaksi ja siihen saakka, kun päivystys on määrätty loppuvaksi.
Em. peruskorvaukset maksetaan myös osa-aikatyötä tekeville sekä lailliste- tuille lääkäreille, joilta puuttuu yleislääkärin oikeus, ja lääketieteen opiskeli- joille.
Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivystyksen joko työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyk- senä, päivystyskorvaukset maksetaan vapaamuotoista päivystystä koske- vien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimer- kiksi silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspisteestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosi- asiassa hänen kohdallaan ole mahdollista.
2 mom. Peruskorvausten vapaa-aikakorvaukset
Edellä 1 momentissa tarkoitettu päivystyksen peruskorvaus voi- daan antaa vapaa-ajan muodossa säännöllisenä työaikana viimeis- tään päivystystä seuraavan kalenterivuosipuoliskon aikana seuraa- vasti:
1 vapaamuotoisesta päivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työaikana kutakin kuutta vapaamuotoisen päivystyksen päivystys- tuntia kohden
2 muusta työpaikkapäivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työaikana kutakin kahta työpaikkapäivystystuntia kohden.
3 aktiivipäivystyksestä edellä mainitun korvaustaulukon mukaisesti.
Soveltamisohje
Päivystyskorvauksena annettu vapaa-aika tulisi yleensä antaa täyden työ- viikon pituisena. Mikäli vapaa-aika kuitenkin annetaan vajaan työviikon pi- tuisena, mutta täysinä työpäivinä, sijoitetaan kutakin vapaapäivää kohden yleensä seitsemän tai kuusi tuntia säännöllistä työaikaa. Xxxxxxxxxxxxx työ- ajan jaksotus on perustellusta syystä mahdollinen. Selvää on, että kyseisen työviikon säännöllinen työaika on 37 tuntia (eräillä arkipyhäviikoilla lyhyem- pi) vähennettynä vapaa-aikahyvityksen määrällä, jaettiinpa työaika eri työ- päiville miten tahansa.
Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakor- vaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virkaehtosopimuksen eikä päivystyksen suorittamisajankohtana voimassa olleen virkaehtosopi- muksen mukaan.
Sillä viikolla tai niinä päivinä, jotka on annettu päivystysvapaana, lääkäri ei voi tehdä lisätyötä.
Päivystysvapaata ansaitaan ja annetaan omalääkärinä toimivalle lääkärille vastaavasti kuin muuna kuin omalääkärinä toimivalle lääkärille. Esim. koko kalenteriviikon päivystysvapaa vastaa 37 päivystysvapaatuntia. Päivystys- vapaalta maksetaan palkka kuten virantoimitusajalta muutoinkin eli yleisen osan 7 §:n 1 momentin mukainen varsinainen palkka.
LIITE 2
TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk | |
1 Hammashuollon johtava hammaslääkäri Ylihammaslääkärin tai johtavan hammaslääkärin virka tai vas- taavaksi hammaslääkäriksi määrätty terveyskeskushammas- lääkäri, kun kunnassa/ky:ssä ei ole ylihammaslääkärin tai joh- tavan hammaslääkärin virkaa Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin pätevyyttä | ||
Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/ ky:n väestöpohja | ||
L2TH1175 | 75 000– | 4 603,91 |
L2TH1128 | 28 000–74 999 | 4 225,72 |
L2TH1115 | 15 000–27 999 | 3 935,30 |
L2TH1114 | –14 999 | 3 671,22 |
2 Muut ylihammaslääkärit Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikois- hammaslääkärin pätevyyttä | 3 635,96 | |
L2TH2000 | ||
3 Apulaisylihammaslääkäri Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin pätevyyttä | 3 510,03 | |
L2TH3000 | ||
4 Osatoiminnasta vastaava terveyskeskushammaslääkäri | 3 499,95 | |
4.1 Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin pätevyys tai kyseessä on kohdassa 5.2. tarkoitettu hammaslääkäri | ||
L2TH4010 | ||
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
4.2 Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä | 3 174,87 |
L2TH4000 | |
Määräystä sovelletaan terveyskeskushammaslääkäriin, joka johtosäännön tai asianomaisen viranomaisen määräyksen perusteella toimii terveyskeskuksen osatoiminnasta vastaava- na hammaslääkärinä vastaten – suurehkossa kunnassa tai kuntayhtymässä alueellisen hammashoitolan tai osa-alueen hallinnollisesta ja hammas- lääketieteellisestä toiminnasta (alaisena yksi tai useampi päätoiminen hammaslääkäri) tai – ehkäisevän hammashuollon, oikomishoidon tai kliinisen erikoishoidon osatoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä koko kunnan/kuntayhtymän alueella. | |
5 Muut terveyskeskushammaslääkärit | |
5.1 Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin pätevyys | |
L2TH5100 | 3 194,33 |
5.2 Oikojahammaslääkärin sekä hammas- ja suu-/hammaskirurgin virassa tai yli puolet työajastaan po. tehtäviä suorittava ter- veyskeskushammaslääkäri, jolta puuttuu ao. xxxx xxxxxxxxxx- maslääkärin pätevyys | |
L2TH5101 | 3 194,33 |
5.3 Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä | |
L2TH5200 | 2 887,81 |
6 Muut hammaslääkärit | |
6.1 Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | |
L2TH6100 | 2 089,59 |
6.2 Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | |
L2TH6200 | 1 804,04 |
Soveltamisohje
1 Johtavan hammaslääkärin ja muun ylihammaslääkärin tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen
Kohdassa 1 tarkoitetun johtavan hammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä otetaan työn vaativuuteen ja sen määrään vaikuttavina teki- jöinä väestöpohjan lisäksi huomioon mm. organisaation/oman vastuualueen laajuus, palvelutarjonnan sisällön laajuus, erikoishoidon palvelujen tuotta- minen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö. Huomioon otettavana tekijänä voi myös olla esim. ylihammaslääkärin osallistuminen johtamistehtävänsä ohella säännöllisesti päiväajan potilastyöhön, jos sitä pidetään perusteltuna toiminnan kokonaisuuden kannalta.
Kohdassa 2 tarkoitetun muun ylihammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä voidaan edellä mainitun lisäksi käyttää ohjeellisena hänen vastuullaan olevan alueellisen tulosyksikön väestöpohjaa.
Ks. liitteen 1 1 §:n soveltamisohje 2.
2 Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri
Osatoiminnasta vastaavalla hammaslääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskushammaslääkärin johdettavaksi eikä terveyskeskushammaslääkärien välisen työnjaon toteut- tamista. Määräys osatoiminnasta vastaavaksi hammaslääkäriksi annetaan toiminnallisten syiden niin vaatiessa.
2 § Toimenpidepalkkiot
Hammaslääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivys- tysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle hammaslää- kärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista, terveyskeskuksen ham- maslääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä kor- vaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.
Palkkiot ja korvaukset | Säännöllinen työaika | Kliininen lisätyö | Päivystys | Ensiapukäynti | |
Toimenpide- palkkiot | Yli 30 t/vk tai keskimäärin yli 30 t/vk, arki- iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna* | ||||
Toimenpide- ryhmät | € | € | € | € | € |
THL 2 | 2,00 | 3,40 | 3,40 | 3,40 | 3,40 |
THL 3 | 3,81 | 6,22 | 6,22 | 6,22 | 6,22 |
THL 4 | 4,84 | 6,22 | 6,22 | 6,22 | 6,22 |
THL 4 B | 8,00 | 10,28 | 10,28 | 10,28 | 10,28 |
THL 5 | 11,07 | 14,01 | 14,01 | 14,01 | 14,01 |
THL 6 | 15,98 | 18,33 | 18,33 | 18,33 | 18,33 |
THL 7 | 27,00 | 31,00 | 31,00 | 31,00 | 31,00 |
Kliinistä vastaanotto- työtä yksin (ilman avus- tavaa henki- lökuntaa) tekevä hammas- lääkäri | Em. toimen- pidepalkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuina | ||||
* Viikonlopun määritelmä, ks. 3 §:n soveltamisohje.
Soveltamisohje
Hammaslääkärien toimenpideluettelon seuraavien toimenpiteiden palkkiot poikkeavat em. taulukon euroista: THL 223, 224, 227, 228, 229, 301 ja 450.
3 § Käyntipalkkiot
Hammaslääkärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta poti- laasta korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.
Palkkiot ja korvaukset | Kliininen lisätyö | Päivystys | Ensiapukäynti |
Käyntipalkkiot | € | € | € |
Potilaan käynti hammaslääkärin luona | |||
a) viikonloppuna | a) 9,46 | a) 9,46 | |
b) muuna aikana | b) 9,46 | b) 4,29 | |
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona | |||
a) viikonloppuna | a) 12,03 | a) 20,63 | |
b) muuna aikana | b) 12,03 | b) 15,48 | |
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiapu- tapauksessa suorittama käynti terveyskeskuk- seen tai muuhun hoitopaikkaan | |||
a) viikonloppuna | a) 20,63 | ||
a1) seuraavat potilaat/sama käynti | a1) 9,46 | ||
b) muuna päivystysaikana | b) 15,48 | ||
b1) seuraavat potilaat/sama käynti | b1) 4,29 | ||
Hammaslääkärin erillinen yli 45 minuuttia kes- tänyt käynti potilaan luona, lisäys alkavalta nel- jännestunnilta (käyntiaikaan luetaan myös mat- koihin nopeinta reittiä käytettäessä kuluva aika) | |||
a) viikonloppuna | a) 3,96 | a) 4,99 | a) 4,99 |
b) muuna aikana | b) 3,96 | b) 3,96 | b) 3,96 |
Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avusta- vaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri | Em. palkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuina |
Soveltamisohje
Kunkin potilaan osalta maksetaan yksi korvaustaulukosta ilmenevä käynti- palkkio, vaikka saman käynnin yhteydessä tehdään useampia palkkioon vaikuttavia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.
Edellä taulukossa mainitulla viikonlopulla tarkoitetaan aikaa perjantaista klo
18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona on harvinainen ja koskee yleensä vain huoltolaitoksessa tai vuodeosastolla hoidettavia potilaita.
4 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot
Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä li- sätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 3 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalkki- oista. Jos osa-aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännölli- nen työaika ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammas- lääkärin säännöllisen työajan, maksetaan tämän ylittävästä lisä- työstä korvaustaulukoista (2 ja 3 §) ilmenevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpidepalkkiot täysimääräisinä.
Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkioiden 30 %:n korotus vasta, kun hänen yhteenlaskettu säännöllinen työaikansa ja lisätyöaikansa ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työ- ajan.
5 § Päivystyksen peruskorvaukset ja takuupalkka 1 mom. Päivystyksen peruskorvaukset
Päivystyksen peruskorvaukset (raha- ja vapaa-aikakorvaukset) määräytyvät tämän sopimuksen liitteen 1 7 §:n 1 ja 2 momentin (muu työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys) mukaan.
2 mom. Päivystyksen takuupalkka
Terveyskeskuksen hammaslääkärille, joka määrätään terveyskes- kuksessa tapahtuvaan 1–4 tunnin päivystykseen, maksetaan
1 etukäteen määrätyltä päivystysajalta edellä 1 momentissa mainittu päivystyksen peruskorvaus ja sen lisäksi
2 ns. takuupalkkana kultakin tehdyltä työtunnilta 2 tunnin korottama- ton tuntipalkka. Tätä takuupalkkaa vähentävät vastaavalta ajalta edellä 2 ja 3 §:n perusteella maksetut päivystyksen aktiivityöpalkki- ot.
6 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suoritta- masta käynnistä terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan maksetaan edellä korvaustaulukoista (2 ja 3 §) ilmenevät käynti- ja
toimenpidepalkkiot. Myös käynnistä aiheutuneet suoranaiset mat- kakustannukset korvataan.
LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT
I PALKKAUS
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylilääkärit ja vastaavat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | |
1.1 Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistollisessa sairaalassa | |
L3SL1100 | 4 553,13 |
1.2 Ylilääkäri ja osastonylilääkäri muussa sairaalassa, erityishuoltopiirin johtava ylilääkäri, apulaisylilääkäri | |
L3SL1200 | 4 004,47 |
2 Erikoislääkäri, osastonlääkäri | |
2.1 Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | |
L3SL3000 | 3 421,91 |
2.2 Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa oleva erikoislääkäri | Peruspalkka on hoidet- tavasta lääkärin viras- ta/tehtävästä riippumatta vähintään 95 % em. palkkaryhmän peruspal- kasta. |
L3SL3001 | |
3 Erikoistuvat lääkärit (apulaislääkärit, sairaalalääkärit) | |
3.1 Laillistettu lääkäri | |
L3SL4100 | 2 608,03 |
3.2 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtävässä/virassa | |
L3SL4102 | 2 729,67 |
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
3.3 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtävässä/virassa | 2 862,84 |
L3SL4104 | |
4 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | 1 925,69 |
L3SL5000 |
Soveltamisohje
Hinnoittelun ulkopuoliset
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin virka ja sairaalan johtavan lääkärin pää- toiminen virka ovat hinnoittelemattomia virkoja, joiden palkkauksesta päät- tää työnantaja. Samoin hinnoittelun ulkopuolisia ovat ylilääkäri sivutoimise- na johtavana lääkärinä ja tulosvastaavana toimiva ylilääkäri.
Kohdassa 3 todetuista palveluista (2 ja 4 v) on henkilön esitettävä luotettava selvitys työnantajalle.
2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot
Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitet- tuihin lääketieteen opiskelijoihin.
Lääkärille maksetaan lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka eivät liity potilaan hoitoon, jäljempänä sanotut palkkiot. Alan eri- koislääkärille maksetaan palkkio 50 %:lla korotettuna, kuitenkin enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksessa säädetty enimmäismäärä.
Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot | Palkkio/€ |
1 Lääkärintodistukset | 3,96 |
1.1 Suppea sairautta tai vammaa koskeva todistus esim. sairausvakuutus- lain mukaisen etuuden kuten päivärahan tai työnantajalle maksettavan vastaavan korvauksen hankkimiseksi tarpeellinen todistus A taikka vero- tai muulle viranomaiselle annettava työkyvyttömyysaikaa yms. koskeva todistus |
Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot | Palkkio/€ |
1.2 Perusteellinen sairautta, vammaa tai invaliditeettia koskeva todistus, jossa kuvataan kysymyksessä oleva tila ja ilmoitetaan siitä johtuva työkyvyttömyysaika ja vastaavia seikkoja | 9,80 |
2 Lääkärinlausunnot | |
2.1 Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttö- myys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vastaa- vista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hake- miseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidi- huoltohakemukseen liitettävä suppea lausunto) | 10,66 |
2.2 Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invalidi- teetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyt- tömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvatta- vuudesta, hengenvaarallisuusasteesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lo- makkeelle B laadittu taikka poliisi-, huolto- tai muille viranomaisille an- nettava perusteellinen lausunto) | 12,56 |
2.3 Perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen liitettävä lausunto | 14,27 |
2.4 Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa, avioliittolupaa tai holhoustoimilain mukaisen päätöksen tekemistä varten) | 17,20 |
3 Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitokselle vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella annettavat lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta riippuen | |
3.1 Tavallinen lääkärintodistus | 3,96–6,88 |
3.2 Perusteellinen lääkärintodistus tai -lausunto | 9,80–14,45 |
3.3 Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus tai -lausunto | 12,89– 17,20 |
Soveltamisohje
Potilaan hoitoon liittyvistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista ei suoriteta palkkiota.
Lääkärintodistuksella tarkoitetaan lääkärin laatimaa asiakirjaa, jossa lähinnä vain todetaan tosiasiat tekemättä niiden perusteella johtopäätöksiä.
Lääkärinlausunto taas sisältää edellä tarkoitettujen tietojen lisäksi myös lää- kärin perustellun käsityksen sairauden tai vamman korvattavuudesta tai muusta tällaisesta näkökohdasta. Jos johtopäätökset kuitenkin koskevat vain työkyvyttömyysasteen määrittämiseksi tarpeellisia seikkoja, on kysy- myksessä lääkärintodistus eikä -lausunto.
Lääkärintodistus tai -lausunto on potilaan hoitoon liittyvä (ei siis palkkioon oikeuttava), kun se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle
1 työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten
Po. lääkärintodistus sisältää potilaan henkilötiedot, sairausloman pituuden ja diagnoosin tms.
Mikäli po. lääkärintodistus pyydetään edellä sanottua laajempana tai laadit- tavaksi lomakkeelle, josta käy selville, että todistusta käytetään myös muu- hun tarkoitukseen kuin sairausloman hakemiseksi, todistus oikeuttaa edellä 1 kohdassa sanottuun palkkioon.
2 toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten
3 sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpiteen suo- rittamista varten (esim. raskauden keskeyttäminen tai steriloiminen).
Todistus- ja lausuntopalkkion maksaminen lääkärille edellyttää yleensä, että potilaalta on saatu vastaava suoritus. Mikäli muu sairaalan henkilökuntaan kuuluva kuin asianomainen lääkäri on antanut todistuksen tai lausunnon po- tilaalle varmistautumatta siitä, että tämä suorittaa maksun, palkkio makse- taan lääkärille, vaikka potilaalta ei myöhemmin saataisikaan perityksi mak- sua. Maksamismenettelystä päättää kunnallinen viranomainen. Taloustoi- misto voi huolehtia palkkioiden maksatuksesta esim. ilman eri laskua pal- kanmaksun yhteydessä tai siten, että lääkärit laativat todistus- ja lausunto- palkkioista eri laskutuksen.
3 § Erikoismaksuluokan palkkiot
Noudatetaan LS 2003–2004 liitteen 3 3 §:n määräyksiä ottaen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 9 §:n muuttamisesta (858/2004) annetun lain voimaantulo- säännös.
II PÄIVYSTYS
4 § Päivystyskorvaukset
1 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset
Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen päivystystunnilta makse- taan korvaustaulukon mukainen peruskorvaus laskettuna korotta- mattomasta tuntipalkasta (rahakorvaus). Viikonloppupäivystyskor- vaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraa- vaan arkipäivään klo 8.00.
Ajankohta | Lääkärille määrätty valmiusaika | |
Arkipäivä | enintään ½ tuntia | yli ½ tuntia |
22 % | 18 % | |
Viikonloppu | 31 % | 24 % |
Soveltamisohje
Lääkärille määrätyllä valmiusajalla (valmiusasteella) tarkoitetaan sitä aikaa, jona lääkärin tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.
Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri vahvis- tetun päivystyssuunnitelman mukaisesti on päivystänyt.
Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivystyksen joko muuna työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päi- vystyksenä, päivystyskorvaukset suoritetaan vapaamuotoista päivystystä koskevien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esim. silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspisteestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosi- asiassa hänen kohdallaan ole mahdollista.
2 mom. Muun työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset
Kultakin muun työpaikkapäivystyksen päivystystunnilta maksetaan korvaustaulukon mukainen peruskorvaus (rahakorvaus). Viikonlop- pupäivystyskorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantai- hin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.
Lääkärin peruspalkka | Muu työpaikkapäivystys | |
Arkipäivä | Viikonloppu | |
€ | €/tunti | €/tunti |
Enintään 2 569,30 | 4,69 | 6,56 |
2 569,31–3 212,89 | 5,59 | 7,89 |
3 212,90–4 092,02 | 6,56 | 9,20 |
Vähintään 4 092,03 | 7,57 | 10,66 |
Soveltamisohje
Ks. edellä 1 mom:n soveltamisohjeen 2 ja 3 kappaleet.
3 mom. Aktiivipäivystyksen korvaukset sekä muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvaukset
Kultakin aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muun työpaik- kapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta maksetaan 55 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.
Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan aktiivityöstä em. korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Mi- käli samaan tuntiin sisältyy useampia alle tunnin mittaisia aktiivityö- rupeamia tai aktiivityön ohella jäljempänä 5 momentissa tarkoitettu- ja puhelinkonsultaatioita, suoritetaan näistä yhteensä enintään em. yhden tunnin korvaus.
Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen ak- tiivityön katsotaan alkavan siitä, kun työpaikkapäivystäjä kutsun saatuaan lähtee välittömästi työhön tai kun vapaamuotoisessa päi- vystyksessä oleva kutsun saatuaan on saapunut päivystyspistee- seen ryhtyäkseen välittömästi työhön. Aktiivityö päättyy siihen, kun ao. työ on suoritettu ja lääkäri jättää ao. työskentelypisteen tms.
4 mom. Epämukavan työajan korvaukset aktiivipäivystyksessä sekä muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityöstä
Aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muun työpaikkapäivys- tyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta suorite- taan KVTES:n työaikaluvun 19 §:ssä määrätty sunnuntai-, lauantai- ja aattokorvaus sekä 20 §:n 1 momentissa määrätty iltatyökorvaus. Korvaukset suoritetaan KVTES:n työaikaluvun 19 ja 20 §:ssä tode-
tuilta ajoilta. KVTES:n 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun yötyön ra- ha- tai vapaa-aikakorvaus on seuraava:
1 aktiivipäivystyksessä 30–100 % kuitenkin siten, että yötyökorvaus on
– vähintään 60 %, kun ao. aktiivipäivystysvakanssin aktiivityö- määrä on keskimäärin vähintään 75 %, ja
– 100 %, kun ao. aktiivipäivystysvakanssin aktiivityömäärä on vähintään 85 %, sekä
2 muussa työpaikkapäivystyksessä ja vapaamuotoisessa päivystyk- sessä 100 %.
5 mom. Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen puhelinkonsultaatiokorvaus
Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen ai- kana tapahtuneesta puhelinkonsultaatiosta maksetaan rahakor- vauksena
25 % korottamattomasta tuntipalkasta, yöajalta (klo 22.00–7.00) kuitenkin 50 % korottamattomasta tuntipalkasta, tai annetaan em. vastaava vapaa-aika. Samaan tuntiin sisältyvistä puhelinkonsultaa- tioista suoritetaan yhteensä enintään yhden tunnin korottamatonta palkkaa vastaava korvaus.
Puhelinkonsultaatiokorvausta ei suoriteta, mikäli lääkärillä on sa- man tunnin aikana aktiivityötä tai hänet pelkästään kutsutaan sai- raalaan tms. taikka hän mahdolliset väliaikaiset hoito-ohjeet annet- tuaan lähtee soiton johdosta sairaalaan tms. Saman tunnin tarkas- telu tehdään kronologisessa järjestyksessä aktiivityörupeamas- ta/puhelinkonsultaatiosta alkaen eteenpäin.
Puhelinkonsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa puhe- linneuvottelua päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päi- vystävän lääkärin (yleensä ns. etu- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoito- henkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai ter- veyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.
Soveltamisohje
Puhelinkonsultaatiosta tulee olla luotettava selvitys (päiväys, kellonaika, konsultoinnin pyytäjä ja syy sekä kesto).
6 mom. Vapaa-aikakorvausten antaminen
Päivystyksen vapaa-aikakorvaus annetaan viimeistään korvauk- seen oikeuttavan työviikon tai -jakson päättymistä seuraavan kol- men kuukauden aikana. Aktiivipäivystyksen korvaus pyritään kui- tenkin antamaan vapaa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuraavana lääkärin työpäivänä (ks. edellä yleisen osan 19 §:n määräys).
Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu em. määräajassa antaa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa-aikakorvauksen antamiseen määrätyn em. ajan päätyttyä seuraavan kalenterikuu- kauden aikana.
Soveltamisohje
Päivystyskorvauksen antaminen vapaana
Lääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on perusteltua, että ainakin osa päivystyskorvauksista annetaan vapaa-ajan muodossa, jol- la tasataan päivystyksestä johtuvaa rasittavuutta ja työhön sidonnaisuuden määrää.
Päivystyksen vapaa-aikakorvausta annettaessa vastaa 38 ¼ tuntia päivys- tysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alen- nettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän. Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, noudatetaan soveltuvin osin ylei- sen osan 11 §:n 4 momentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on 38 ¼ tuntia, arkipyhäviikoilla vastaavasti ly- hyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Vastaavasti menetellään työjakson kyseessä ollessa.
Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa, missä vapaa on ansaittu tai ao. sairaalan muussa saman palkkatason virassa.
Päivystysvapaalla olevaa lääkäriä ei yleensä määrätä päivystämään päivys- tysvapaansa aikana, joskaan päivystysvapaa ei ole esteenä päivystyksen suorittamiselle päivystysvapaaksi annettuna viikkona tai päivänä.
III SIVUVIRANHALTIJOIDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT
5 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot
Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 28 §:ssä tarkoitettujen sivuviran- haltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän pykälän mu- kaan.
Pöytäkirjamerkintä
Yliopistollisissa sairaaloissa sovelletaan edelleen 30.11.1994 voimassa ol- leen lääkärisopimuksen 6 §:n 7 momentin (KVTES 1992–1993 liite 35 6 § 7 momentti) siirtymämääräyksiä.
Soveltamisohje
Tässä tarkoitetut sivuviranhaltijat ovat ao. yliopiston pääviroissa, minkä li- säksi he toimivat yliopistollisen sairaalan sivuvirassa. Ylilääkärin ja apulais- ylilääkärin (professori) sivuvirkojen palkkioista hinnoittelemattomina päättää työnantaja.
1 mom. Vähimmäisperuspalkkiot 1.9.2005 lukien
Sivuviranhaltijoille maksetaan sairaalatyöstä vähintään seuraavat peruspalkkiot:
€/kk | ||
L3SL9003 | Erikoislääkäri (apulaisopetta- ja/yliassistentti) | 963,92 |
L3SL9004 | Erikoistuva lääkäri (assistentti) | 592,68 |
2 mom. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa
Sivuviranhaltijoilla noudatetaan KVTES:n palkkausluvun 6 §:n määräystä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta. Vuo- sisidonnainen osa lasketaan sivuviranhaltijan peruspalkkiosta. Li- sään oikeuttavana palveluna pidetään myös toimimista tässä tar- koitetuissa sivuviroissa.
3 mom. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä
Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi voidaan sivuviranhaltijalle mak- saa KVTES:n tarkoittamaa henkilökohtaista lisää ja tavanomaisten tehtävien lisäksi määrätyistä lisätehtävistä erillistä tehtävälisää yh- teensä enintään 840,94 €, ellei paikallisesti erityisestä syystä toisin päätetä. Lisät ovat varsinaista palkkaa.
4 mom. Päivystyskorvaukset
Sivuviranhaltijan päivystyskorvaukset määräytyvät tämän liitteen mukaan kuitenkin siten, että ao. korvausmääräyksissä tarkoitettuna kuukausi- ja varsinaisena palkkana pidetään vastaavan sairaala- lääkärin kuukausi- ja varsinaista palkkaa. Päivystyksen aikaista ak- tiivityötä korvattaessa otetaan huomioon vain sairaalalääkärin teh- täviin käytetty aika. Korvattaessa päivystyksenaikainen aktiivityö vapaa-aikana se annetaan viikon pituisina vapaina, jolloin lääkärin palkkiosta vähennetään vastaava osuus, joka on viikkoa kohden palkkion euromäärä jaettuna luvulla 4,3.
Soveltamisohje
Sivuviranhaltijoiden työaikaa ei ole sopimuksessa määritelty, vaan sen suh- teen noudatetaan aiemmin yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yliopistoviran- haltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisaalta sairaala- työhön ja toisaalta yliopiston viran hoidosta aiheutuviin tehtäviin.
Sivuviranhaltijoiden päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti sa- malla tavoin kuin muiden sairaalalääkärien. Päivystyksenaikaisena aktiivi- työnä otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtävissä toimittu aika. Mikäli lääkäri päivystysaikanaan suorittaa yliopiston päävirkaan kuuluvia tehtäviä, näihin kulunutta aikaa ei oteta huomioon päivystyksenaikaista aktiivityötä korvattaessa.
5 mom. Vuosi- ja sairausloma sekä äitiysvapaa
Sivuviranhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairausloma ja äitiys- vapaa määräytyvät kuten päävirassa toimivan sairaalalääkärin. KVTES:n ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pi- detään edellä 1 momentissa mainittuja euromääräisiä palkkioita mahdollisine 2 ja 3 mom:ssa määrättyine lisineen.
LIITE 4 SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄRIT
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005
Sairaalahammaslääkärin virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylihammaslääkäri yliopistollisessa sairaalassa Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikois- hammaslääkärin/erikoislääkärin pätevyyttä, erikoistuvalta ham- maslääkäriltä kuitenkin laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä. Jäljempänä todettuja hinnoittelukohtia sovelletaan em. pätevyy- den omaaviin sairaalahammaslääkäreihin nimikkeestä riippu- matta. | 4 553,13 |
L4SH1000 | |
2 Ylihammaslääkäri muussa sairaalassa tai toimintayksikössä, apulaisylihammaslääkäri | 4 004,47 |
L4SH2000 | |
3 Erikoishammaslääkäri | 3 421,91 |
L4SH5000 | |
4 Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri | |
4.1 Laillistettu hammaslääkäri | |
L4SH7000 | 2 608,03 |
4.2 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammaslääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7002 | 2 729,67 |
4.3 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammaslääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7004 | 2 862,84 |
Soveltamisohje
Kohdassa 4 todetuista palveluista (2 ja 4 v) on henkilön esitettävä luotettava selvitys työnantajalle.
2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot
Päävirassa toimivalle sairaalahammaslääkärille maksetaan sairaa- lahammaslääkärien toimenpideluettelossa sanotulta kultakin toi- menpiteeltä toimenpidepalkkiot seuraavasti:
Toimenpide- ryhmä | Säännöllinen työaika | Kliininen lisätyö | |
Laillistettu hammaslääkäri | Erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava | Täyttä työaikaa tekevä erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava | |
Palkkio, € | Palkkio, € | Palkkio, € | |
SHL 1 | – | – | 3,03 |
SHL 2 | – | – | 7,90 |
SHL 3 | – | – | 9,25 |
SHL 4 | 0,84 | 1,74 | 13,62 |
SHL 5 | 1,01 | 2,09 | 17,83 |
SHL 6 | 1,26 | 2,61 | 27,08 |
SHL 7 | 1,68 | 3,48 | 27,08 |
SHL 8 | 2,50 | 5,00 | 48,00 |
SHL 9 | 3,00 | 6,00 | 50,00 |
SHL 10 | 3,50 | 7,00 | 55,00 |
SHL 11 | 5,00 | 10,50 | 65,00 |
SHL 12 | 7,20 | 15,00 | 88,00 |
SHL 13 | 9,10 | 19,00 | – |
SHL 14 | 11,30 | 24,00 | – |
SHL 15 | 16,00 | 30,00 | – |
SHL 16 | 25,23 | 52,29 | – |
Soveltamisohje
Kirurgisissa toimenpiteissä, joihin osallistuu useampi hammaslääkäri, mak- setaan päävastuulliselle toimenpidepalkkiot kuten erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavalle ja avustajille kuten laillistetulle hammaslääkärille.
3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot
Päävirassa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle, erikoishammaslää- kärin pätevyyden omaavalle sairaalahammaslääkärille maksetaan kliinisestä lisätyöstä jokaiselta potilaalta käyntipalkkio seuraavasti:
Potilaskäynti | Palkkio/€ |
Potilaan käynti hammaslääkärin luona | 3,27 |
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona (kutsutaan työhön vapaa-aikana työpaikalta poistuttua) | 20,63 |
Yli 45 minuuttia kestävä käynti, lisäys kultakin alkavalta neljännestunnilta (erillisessä käynnissä potilaan luona käyntiaika luetaan matka-aikaan) | 5,16 |
4 § Liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen
Edellä sanotun lisäksi noudatetaan liitteen 3 (sairaalalääkärit) seu- raavia määräyksiä:
– Päivystyskorvaukset
– Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuh- teen ehdot.
Tässä tarkoitettuja sivuviranhaltijoita ovat
Vähimmäisperuspalkkio 1.9.2005 lukien | ||
L4SH9003 | Erikoishammaslääkäri (apulaisopettaja / yliassistentti/lehtori/osastohammaslääkäri) | 963,92 |
L4SH9004 | Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti) | 592,68 |
Soveltamisohje
Hinnoittelemattomat ylihammaslääkärin ja apulaisylihammaslääkärin (pro- fessori) sivuvirat, ks. liitteen 3 5 §:n soveltamisohje.
LIITE 5
KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT I PALKKAUS
1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2005
Peruspalkka | € | / kk | |||
I Pätevyys | II | Pätevyys | III Pätevyys | ||
Virkanimike/Tehtävä | Tehtävään sovel- tuva erikoiseläin- lääkärin tutkinto | Elintarvike- ja ympäristöhy- gienian erikoiseläinlääkäri- tutkintoon sisältyvä elintar- vikehygieenikon kuulustelu täydennyskoulutuksineen | Laillistetun eläinlääkärin tutkinto | ||
1 I kaupungineläinlääkäri, xxxxx- va hygieenikko, terveysval- vonnan johtaja Väestöpohja Kaupungin/kuntayhtymän tai eläinlääkärille määrätyn tätä laajemman vastuualueen väestöpohja | |||||
L5EL1075 75 000– | 4 264,03 | 3 876,39 | |||
L5EL1028 28 000–74999 | 3 940,32 | 3 582,11 | |||
L5EL1015 15 000–27 999 | 3 669,45 | 3 335,86 | |||
L5EL1014 14 999 | 3 450,35 | 3 136,68 | |||
2 Laboratorion johtajana tai la- boratorion toiminnasta vas- taavana toimiva kokopäivä- toiminen hygieenikko | |||||
Määräystä sovelletaan, kun hygieenikon vastattavana ole- va laboratorio hoitaa kuntien väliseen sopimukseen perus- tuen myös toisen kunnan/ kuntayhtymän tarvitsemat elintarvikkeiden, maidon ja talousveden laboratoriotutki- mukset. L5EL2000 | Noudatetaan kohdassa 1 tai 3 määrättyä (pääviran) palkkahinnoittelua korotettuna 6 %:lla. | ||||
3 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000 | 3 417,33 | 3 106,651 | |||
4 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläin- lääkärinä toimiva praktikko- eläinlääkäri L5EL4000 – ympäristöterveydenhuollon tehtävistä – praktiikkatehtävistä | 3 417,33 1 580,15 | 3 106,65 |
1 436,50 | ||
5 Muu praktikkoeläinlääkäri | 1 580,15 L5EL5010 | 1 436,50 L5EL5000 |
Soveltamisohje
1
Työn vaativuuden arviointi ja tehtäväkohtaisen palkan määrittely
Ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 ja 2 momentin määräykset ja sovelta- misohjeet mm. koulutuksen, lisätehtävän ja -vastuun ja esimiesaseman merkityksestä tehtävien vaativuutta arvioitaessa ja tehtävien vaativuuden olennaisissa muutoksissa.
Määriteltäessä eläinlääkärin tehtäväkohtaista palkkaa häneen sovelletta- vassa palkkaryhmässä työn vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon mm. seuraavia tekijöitä:
– väestöpohja työn ulottuessa useamman kunnan alueelle ja kuntien vä- linen yhteistyö muutoinkin, jolloin esim. isompia alueita muodostetta- essa erikoistumista edellyttäviä tehtäviä voidaan keskittää jollekin tai joillekin viranhaltijoille
– alueen elinkeinorakenne (kuten valvottavien teollisuus- ja muiden lai- tosten määrä, koko ja luonne), rajaan tai satamaan liittyvät erityisteh- tävät
– ympäristönsuojelun tehtävien ja ympäristölupa-asioiden määrä ja laatu ja ulkopuolelle myytävien palvelujen luonne ja määrä
– eläinlääkärillä mahdollisesti oleva erityispätevyys, jota voidaan hyö- dyntää virkatehtävissä
– palkkauksellisesti otetaan huomioon ja tuetaan valtakunnallisten kehit- tämishankkeiden ja suunnitelmien tavoitteiden toteuttamista paikalli- sesti silloin, kun niiden seurauksena on viranhaltijoiden tehtävien mää- rään ja laatuun vaikuttavia olennaisia muutoksia taikka keskinäiseen työnjakoon ja tehtäväjärjestelyihin johtavia merkittäviä ratkaisuja.
2
Kokopäivätoiminen hygieenikko
Kokopäivätoimisella hygieenikolla (1 §:n 3 kohta) tarkoitetaan nimikkeestä riip- pumatta niitä eläinlääkäreitä, joiden säännöllinen työaika on eläinlääkintähuol- tolain 8 §:n 1 momentin 2) ja 3) kohdissa tarkoitetuissa hygieenikon tai labora- torioeläinlääkärin tehtävissä 37 tuntia viikossa. Eläinlääkärin katsotaan olevan
kokopäivätoiminen hygieenikko myös silloin, kun em. tehtäviin käytettävä viik-
kotyöaika on keskimäärin 35 tuntia ja muu osa 37 viikkotunnista käytetään työnantajan määräämiin muihin virkatehtäviin (ks. tältä osin myös 31.1.1998 voimassa olleen LS:n liitteen 7 3 §:n 1 momentin soveltamisohje).
3
Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri
1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu praktikkoeläinlääkäri vastaa johtosäännön tai vi- ranomaisen määräyksen perusteella ympäristöterveydenhuollon tehtävistä ja hoitaa lisäksi praktiikkaa. Mikäli kunnassa/kuntayhtymässä ei ole koko- tai osa- päivätoimista hygieenikkoa eikä eläinlääkärille säädösten perusteella kuuluvia ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviä ole annettu toisen kun- nan/kuntayhtymän hoidettavaksi, katsotaan yhden eläinlääkärin toimivan tässä kohdassa tarkoitetussa tehtävässä.
Tässä tarkoitetun eläinlääkärin peruspalkka määräytyy ympäristöterveyden- huollon tehtäviin (valvonta- ja tarkastus- yms. tehtävät) ja johtajan/vastaavan eläinlääkärin hallinnollisiin yms. tehtäviin määrätyn työajan sekä praktiikkaan keskimäärin käytettävän työajan perusteella palkkahinnoittelua käyttäen (pe- ruspalkkaa em. työaikojen suhteessa määritettäessä käytetään täytenä työai- kana 37 viikkotuntia). Määräystä sovelletaan, mikäli ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 2–33 tuntia viikossa. Peruspalk- kaa tarkistetaan tehtävämuutoksia vastaavasti tarvittaessa vuosittain. Mää- räyksessä tarkoitetun eläinlääkärin palkkauksesta voidaan sopia toisinkin kun- nan/kuntayhtymän ja eläinlääkärin välillä.
Esimerkki
Terveysvalvonnan johtajan/vastaavan eläinlääkärin ympäristöterveyden- huollon ym. tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 15 tuntia viikossa, mikä on 40,5 % 37 tunnin työajasta. Hänen peruspalkkansa määräytyy seu- raavasti:
40,5/100 x (taulukon ympäristöterveydenhuollon tehtävät kohdassa määri- telty peruspalkka alennettuna mahdollisella pätevyyden – elintarvikehygiee- nikkokuulustelun – puuttumisella) + 59,5/100 x (taulukon praktiikkatehtävät määritelty peruspalkka). Ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien osalta peruspalkkaa määrättäessä otetaan tehtävien vaativuuteen vaikuttavina te- kijöinä huomioon 2 kohdassa todetut seikat.
Tässä kohdassa tarkoitetulla eläinlääkärillä ei ole oikeutta periä ympäristö- terveydenhuollon tarkastus- tai valvontatehtävistä erikseen palkkioita asiak-
kailta, eikä hänelle makseta jäljempänä 2 §:n mukaisia lihantarkastuspalkki- oita, koska ne on otettu huomioon viranhaltijan palkkauksessa.
4
Muu praktikkoeläinlääkäri
Kunnallisiin eläinlääkäreihin ei edellä 1 §:n 1, 2 ja 3 kohdan kokopäivätoimi- sia hygieenikkoja lukuun ottamatta sovelleta kokonaispalkkajärjestelmää, vaan
1 §:n 5 kohdassa tarkoitetun muun praktikkoeläinlääkärin palkkaus muodos- tuu varsinaisesta palkasta ja kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista palkkioista. Mikäli praktikkoeläinlääkärin tehtävissä alueellisen yhteistyön tms. hankkeiden tai lainsäädäntöuudistusten seurauksena tapahtuu olen- naisia ja pysyviä muutoksia ympäristöterveydenhuollon yms. tehtävien mää- rässä, voidaan hänen tehtäväkohtaista palkkaansa uudelleen määriteltäes- sä käyttää apuna 1 §:n 4 kohdassa vastaavan praktikkoeläinlääkärin perus- palkan määräytymismenettelyä (ks. edellä soveltamisohjeen kohta 1).
Praktikkoeläinlääkärien säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Näin ollen määräytyy sijaisen tms. palkkaus vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana riippumatta sijaisten palvelussuhteen pituudesta (vrt. KVTES:n palkkausluvun 18 §).
Praktikkoeläinlääkärille, jonka peruspalkkaan ei ole sisällytetty li- hantarkastuspalkkioita, maksetaan jäljempänä liitteessä 5 a sano- tut palkkiot.
Soveltamisohje
Lihantarkastuksesta ja eräiden liha-alan laitosten valvonnasta perittävistä maksuista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (830/2001) mukaan kunta perii lihantarkastuksesta ja laitosten valvonnasta vahvista- mansa taksan mukaiset maksut. Eläinlääkäri ei voi periä lihantarkastuspalk- kioita elinkeinonharjoittajalta suoraan itselleen.
Kunta maksaa praktikkoeläinlääkärille tämän suorittamasta lihantarkastuk- sesta palkkiot liitteen 5 a mukaan. Suurten eläinmäärien tarkastuksesta maksettavat palkkiot tai palkkioiden perusteet sovitaan erikseen. Palkkiot maksetaan eläinlääkärin esitettyä laskun kilometrikorvauksineen seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Lihantarkastuspalkkiot voidaan myös liittää praktikkoeläinlääkärin tehtävä- kohtaiseen palkkaan, mikäli tilateurastamossa tai teurastuspaikalla suoritet- tu teurastus ja siihen liittyvä lihantarkastus on jatkunut jo pidemmän ajan ja eläinlääkärin perimät palkkiot ovat vakiintuneet siten, että palkkioiden perus- teella voidaan luotettavasti määritellä uusi tehtäväkohtainen palkka. Näin tu- lisi menetellä aina silloin, kun tilateurastamoissa tai teurastuspaikoilla suori-
tettuihin teurastuksiin liittyvät lihantarkastukset ja niistä eläinlääkärille mak- setut lihantarkastuspalkkiot voidaan todeta suhteellisen vakiintuneiksi.
Tilalla tapahtuneesta ante mortem -tarkastuksesta perii tarkastuksen suorit- tanut praktikkoeläinlääkäri palkkiot yleensä elinkeinonharjoittajalta kunnalli- sen eläinlääkäritaksan 6 §:n mukaisesti (ks. taksan 6 §:n soveltamisedelly- tys tarkemmin taksasta).
Tätä määräystä ei sovelleta lainkaan 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettuihin ter- veysvalvonnan johtajana tai vastaavana eläinlääkärinä toimiviin praktik- koeläinlääkäreihin, joiden palkkauksessa on otettu huomioon lihantarkastus.
3 § Kunnallinen eläinlääkäritaksa
Antamastaan eläinlääkärin avusta ja todistuksista on eläinlääkärillä oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta kulloinkin voimassa olevan kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaiset palkkiot.
Soveltamisohje
1 Taksan peruste
Kunnallinen eläinlääkäritaksa perustuu eläinlääkintähuoltolain 14 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n säännöksiin. Taksan palkkioista so- vitaan Xxxxxxxxxxx työmarkkinalaitoksen ja Juko ry:n kesken. Kunnallista eläinlääkäritaksaa sovelletaan normaalisti myös niissä tapauksissa, joissa kunta eläinlääkintähuoltolain 16 §:n perusteella korvaa hyötyeläimen omis- tajalle tai haltijalle osan taksan matkakustannuksista sekä käynti- ja toimen- pidemaksuista.
2 Matkakulut
Taksassa tarkoitetun eläinlääkäriavun antamisesta johtuvat matkakustan- nukset suorittaa eläimen omistaja taksan 10 §:n 3 momentin perusteella. Muusta kuin taksassa tarkoitettua eläinlääkärin apua koskevasta virka- tai virantoimitusmatkasta maksetaan matkakustannusten korvaukset KVTES:n matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen 17 mukaan.
3 Kokopäivätoimiset hygieenikot
Mikäli kokopäivätoiminen hygieenikko joutuu säännöllisenä työaikanaan esim. praktikkoeläinlääkärin estyneenä ollessa suorittamaan ensiapuluon- toisen tms. käynnin, hänellä on oikeus periä taksassa sanotut palkkiot eläi- men omistajalta. Käyntiin kulunut säännöllinen työaika tulee tehtäväksi ta- kaisin ilman eri korvausta ennen kuin oikeus lääkärisopimuksen yleisessä osassa määrättyihin työaikakorvauksiin syntyy.
Työaikakorvauksia ei suoriteta myöskään silloin, jos hygieenikko säännölli- sen työaikansa ulkopuolella joutuu suorittamaan ensiapuluontoisen tms.
käynnin, mistä hänellä on oikeus periä taksassa (ks. taksan 9 §) sanotut palkkiot eläimen omistajalta.
4 § Vuosisidonnaisen osan laskentapalkka ja palkka vuosiloman, palkallisen virkavapaan ja koulutuksen ajalta
1 mom. Mikäli eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin 1
§:n 3 kohdan kokopäivätoimisen hygieenikon II pätevyyden mukai- nen peruspalkka alennettuna 15 %:lla, hänelle maksetaan henkilö- kohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat laskettuna tästä palkasta se- kä 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen mukainen mahdollinen määrävuosilisä.
2 mom. Edellä 1 momentin mukaan määräytyy ja lasketaan palkka vuosi- loman, lomarahavapaan, palkallisen virkavapaan, työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen ajalta sekä lomarahaa ja lomakorvausta laskettaessa.
3 mom. Määräystä ei sovelleta eläinlääketieteen opiskelijoihin.
Soveltamisohje
Työnantajan hyväksymänä pidetään koulutustilaisuutta silloin, kun eläinlää- käri on anomuksesta saanut palkallista virkavapaata koulutusta varten.
Reservin kertausharjoitusten ajalta saatu reserviläispalkka vähennetään em. palkasta KVTES:n virkavapaaluvun 12 §:n 1 momentin mukaisesti.
II LEPOAJAT
5 § Vapaapäivien vähimmäismäärä
1 mom. Eläinlääkärin työskentely järjestetään viisipäiväisen työviikon poh- jalle, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksen- mukaisen järjestämisen kannalta mahdollista.
2 mom. Eläinlääkärille annetaan kutakin täyttä virantoimituksessaolokuu- kautta kohti vähintään 8 sellaista vapaapäivää, joina hän on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuudestaan. Vajaan virantoimi- tuskuukauden vapaapäivien määrä on suhteellinen osuus 8 va- paapäivästä. Eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmu- kaiseksi järjestämiseksi voidaan näitä vapaapäiviä kerätä kuukaut- ta pidemmältä ajalta, kuitenkin enintään kalenterivuosipuoliskolta siten, että ne annetaan viimeistään seuraavan kalenterivuosipuo- liskon loppuun mennessä.
3 mom. Eläinlääkäreihin ei sovelleta tämän sopimuksen yleisen osan 18
§:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.
4 mom. Eläinlääkärin suostumuksella työskentely voidaan järjestää toisin- kin kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.
Tämän pykälän määräystä ei sovelleta eläinlääketieteen opiskeli- joihin.
Soveltamisohje
1 Viisipäiväisen työviikon periaate ja vapaapäivät
Sopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antaminen mahdollistetaan eläin- lääkintähuollon kannalta tarkoituksenmukaisin viikonloppu- ja arkipäivystys- järjestelyin sekä tarvittaessa sijaisjärjestelyin. Lähtökohtana on, että vapaa- päivät annetaan arki- ja viikonloppupäivystysjärjestelyin vastavuoroisuuspe- riaatteella siten, että kunnan/kuntayhtymän omat eläinlääkärit hoitavat tois- tensa tehtävät ilman sijaista ja eri korvausta. Kun tehtävien hoitamiseksi tarvitaan ulkopuolinen eläinlääkäri, tämä voidaan ottaa määräaikaiseksi vi- ranhaltijaksi tai työsopimussuhteeseen talousarviossa varattujen määrära- hojen puitteissa (koska eläinlääkäri po. vapaapäivillä ollessaan on virantoi- mituksessa, hänelle ei voida vapaapäivien ajaksi ottaa varsinaista viransi- jaista).
Vaikka eläinlääketieteen opiskelijoihin ei sovelleta tämän pykälän määräys- tä, pyritään myös heihin soveltamaan viisipäiväisen työviikon periaatetta.
Eläinlääkintähuollon toimintoja ja päivystystä järjestettäessä tulisi huolehtia siitä, ettei eläinlääkärien työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi.
Tässä sopimuksessa samoin kuin ohje-/johtosäännössäkin tarkoitetut va- paapäivät annetaan vapaa-ajan muodossa eikä niiden sijasta voida käyttää rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä esim. sen vuoksi, että eläinlääkärin virkasuhde päättyy, ei pitämättä jääneistä vapaapäivistä mak- seta rahakorvausta.
2 Vapaapäivien keräilyjärjestelmä
Mikäli eläinlääkintähuollon toimintojen kannalta on välttämätöntä soveltaa 2 momentissa sanottua vapaapäivien keräilyjärjestelmää ja antaa vapaa- päivät pidempänä yhtäjaksoisena vapaana, ne tulee tällöinkin pyrkiä anta- maan mahdollisimman pian ao. kalenterikuukauden jälkeen. Vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja.
Esimerkki
Eläinlääkäri on ajalla 1.1.–30.6. saanut 35 vapaapäivää. Hänellä on ao. ka- lenterivuosipuoliskon ajalta saamatta 13 vapaapäivää (6 kk x 8 vp = 48 vp),
mitkä voidaan antaa eläinlääkärille esim. heinäkuuksi vahvistetun vuosilo- man jatkoksi. Ajalta 1.1.–30.6. saamatta jääneet 13 vapaapäivää on annet- tava viimeistään ao. vuonna 31.12. mennessä.
Virantoimituksen keskeytyessä kesken kalenterikuukauden lasketaan 2 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien suhteellinen osuus keskeytyskuu- kaudelta (esim. puolesta virantoimituskuukaudesta vapaapäiväosuus on puolet täydestä vapaapäivämäärästä).
3 Ohje- tai johtosäännössä tarkoitetut vapaapäivät/KVTES
Myös ohje-/johtosäännöissä on yleensä määräyksiä eläinlääkärin oikeudes- ta olla vapaana ohjesäännössä mainittuina päivinä, mikäli virkatehtävät sen sallivat. Niissä voi myös olla toteamus siitä, että mikäli vapaapäiviä ei ole mahdollista antaa, eläinlääkärillä on oikeus saada vastaava vapaapäivä muuna aikana. Ohje-/johtosäännön ao. määräyksiä voidaan noudattaa työ- ajan järjestelyä koskevina määräyksinä. Ne eivät kuitenkaan voi olla ristirii- dassa virkaehtosopimuksen vapaapäivämääräysten kanssa eikä edellä 5 §:n 2 momentissa sanottu vapaapäivien keräilyjärjestelmä koske ohje-
/johtosäännössä tarkoitettuja vapaapäiviä.
Virkaehtosopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko annettu vapaa samalla esim. ohje-/johtosäännössä tarkoitetun työaikajärjestelyn toteuttamista (näin asianlaita yleensä onkin). Sekä tämän liitteen vapaapäivämääräysten että ohjesäännön työajan järjes- telyä koskevien määräysten tavoitteena on viisipäiväinen työviikko.
III PÄIVYSTYS
6 § Päivystyskorvaukset
1 mom. Peruskorvaukset
Eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen määrätylle eläinlää- kärille maksetaan päivystyksen peruskorvauksena jokaiselta päi- vystystunnilta
1 31 % perjantaista klo 17.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäiväs- tä klo 17.00 alkaen ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 saak- ka (ns. pyhäpäivystys)
2 18 % muuna aikana (ns. arkipäivystys)
laskettuna korottamattomasta tuntipalkasta, joka saadaan 1 §:n 3 kohdan kokopäivätoimisen hygieenikon II pätevyyden mukaisesta peruspalkasta alennettuna 15 %:lla.
Soveltamisohje
1 Päivystyskorvauksista
Päivystyskorvausten maksaminen edellyttää toimivaltaisen kunnallisen vi- ranomaisen asianmukaisesti vahvistamaa ja hyväksymää päivystysjärjes- tystä.
Esim. torstaiksi sattuvasta itsenäisyyspäivästä maksetaan sopimuksessa sanottu ns. pyhäpäivystyskorvaus itsenäisyyspäivää edeltävän päivän kes- kiviikkoillasta lukien itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantaipäivän aamuun saakka.
Eläinlääkärin päivystysajalta ei suoriteta tämän sopimuksen yleisessä osas- sa määrättyjä työaikakorvauksia.
2 Praktikkoeläinlääkärien työjärjestelyistä
Praktikkoeläinlääkärien tehtäviin kuuluu yleensä eläinlääkäriavun antamisen ohella viranomaistehtäviä (mm. eläinsuojelu, tarttuvat taudit, hygienialain mukaiset valvontatehtävät), joiden suorittaminen voi vaatia pidempää yhtä- jaksoista työrupeamaa työpäivän kuluessa, ja/tai joiden suorittaminen on perusteltua pyrkiä keskittämään ennalta määrätyiksi ajoiksi. Tällaisia tilan- teita varten voidaan kunnassa/kuntayhtymässä tai päivystysrenkaaseen yms. kuuluvien kuntien kesken esim. sopia, että eläinlääkärille tiettynä aika- na tulevat kiireelliset sairausmatkat ohjataan alueen muille eläinlääkäreille. Kyseessä ei ole edellä 6 §:ssä tarkoitettu eläinlääkäripäivystys eikä arkipäi- vänä päiväsaikaan makseta päivystyskorvauksia, vaan po. työjärjestelyt to- teutetaan eläinlääkärien kesken vastavuoroisuusperiaatteella.
3 Ulkopuoliset eläinlääkärit päivystäjinä
Ulkopuolisilla eläinlääkäreillä tarkoitetaan tässä muita kuin oman kunnan/- kuntayhtymän tai sovittuun päivystysrenkaaseen kuuluvia eläinlääkäreitä. Heidät otetaan kuntaan/kuntayhtymään määräaikaiseen palvelussuhtee- seen useimmiten työsopimussuhteessa (esim. viikonlopuksi tai muun päi- vystysrupeaman ajaksi).
Ulkopuolisten, yksinomaan eläinlääkäripäivystykseen osallistuvien eläinlää- kärien palkkauksesta ei ole sopimusmääräyksiä. Usein heille maksetaan 6 §:n 1 momentissa sanotut päivystyksen peruskorvaukset ja lisäksi heillä on oikeus taksan mukaisiin palkkioihin, joskin palkkaperusteet saattavat vaihdella.
Mikäli ulkopuolinen eläinlääkäri hoitaa virkavapaalla, vuosilomalla tai 5 §:ssä tarkoitetuilla vapaapäivillä olevan vakituisen eläinlääkärin tehtäviä laajemmin, kyseessä on ao. eläinlääkärin sijainen (määräaikainen viranhalti- ja tai työntekijä), jonka palkkaus määräytyy tämän liitteen ja KVTES:n palk- kausluvun määräysten mukaan, ellei työsuhteisen kanssa ole toisin sovittu.
2 mom. Eläinlääkärin päivystyksen aikana perimät palkkiot
Päivystyksen aikana yksityiselle antamastaan eläinlääkärin avusta ja todistuksista eläinlääkärillä on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaiset palkkiot, jotka voidaan päivystysajalta periä korotettuina taksasta tarkemmin il- menevällä tavalla.
LIITE 5 a
KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT
LIITTEEN 5 2 §:SSÄ TARKOITETUT LIHANTARKASTUSPALKKIOT
Palkkio € | ||
1 | Teurastettavan eläimen elävänä tarkastus, ns. punaisen lihan tarkastus | |
1.1 | Ensimmäinen eläin | Kunnallisen eläinlääkäritaksan 2 §:n 3 momentin käyntipalkkio |
1.2 | Muiden eläinlajien ensimmäinen eläin | 4,20 |
1.3 | Kunkin eläinlajin seuraavat eläimet | 1,68 |
2 | Teurastetun eläimen lihantarkastus, ns. punaisen lihan tarkastus | |
2.1 | Ensimmäinen eläin | Kunnallisen eläinlääkäritaksan 2 §:n 3 momentin käyntipalkkio |
2.2 | Muiden eläinlajien ensimmäinen eläin | 4,20 |
2.3 | Kunkin eläinlajin seuraavat eläimet | 3,03 |
2.4 | Eläinlääkärin tilalla suorittamat trikiinitarkastukset | 1,18 €/eläin |
Soveltamisohje Trikiinitarkastuksilla tarkoitetaan tässä maa- ja met- sätalousministeriön määräysten mukaisia tilalla suo- ritettuja tarkastuksia (kohdistuvat yleensä sikaan tai hevoseen). Ministeriön määräyksissä tarkoitettujen muiden tutkimusten kuten antibioottitutkimusten, bakteriologisten tutkimusten ja pH:n mittausten suo- rittamiset sisältyvät edellä sanottuihin palkkioihin. Jos eläinlääkäri ottaa tilalla vain tarkastuksen tai tutkimuksen tekemiseen edellytettävät näytteet yms. ja ao. tarkastus/tutkimus tehdään kunnan tai muussa laboratoriossa, määräytyvät asiakkaalta ao. tarkas- tuksesta/tutkimuksesta perittävät korvaukset kunnal- lisen eläinlääkäritaksan 10 §:n mukaisesti. | ||
3 | Siipikarjan tarkastus | |
3.1 | Olosuhdetarkastus | 16,82–33,64 |
Soveltamisohje Tarkastus tehdään useimmiten kerran vuodessa | ||
3.2 | Lihantarkastus | |
3.2.1 | Kanat, kalkkunat ja sorsat | Kunnallisen eläinlääkäritaksan 2 §:n 3 momentin käyntipalkkio sekä tämän lisäksi 0,04 €/kg ensimmäiseltä 500 kappaleelta ja sen ylittävältä 0,02 €/kg |
Palkkio € | ||
3.2.2 | Muu siipikarja | Palkkio sovitaan erikseen siipi- karjan laadun mukaan suh- teutettuna edellisessä kohdassa 3.2.1 sanotun siipikarjan tarkas- tuspalkkioihin |
4 | Suurten eläinmäärien tarkastus | |
Soveltamisohje Kun kyse on suuria eläinmääriä koskevista tarkas- tuksesta, on elinkeinonharjoittajan kanssa tarkoituk- senmukaista sopia etukäteen tarkastuksesta perittä- västä maksusta maa- ja metsätalousministeriön pää- tös no 830/2001 ja kunnan ao. päätökset huomioon ottaen, jotta ns. nuppitaksan (jollainen myös ministe- riön päätös on) soveltaminen sellaisenaan ei johtaisi kohtuuttomiin maksuihin. | Palkkio sovitaan erikseen, kui- tenkin enintään edellä tässä määräyksessä sanotut palkkiot | |
Soveltamisohje
Mikäli tässä tarkoitettu lihantarkastus tehdään sellaisen käynnin yhteydes- sä, josta eläinlääkäri jo perii kunnallisen eläinlääkäritaksan 2 §:n 3 momen- tin mukaisen käyntipalkkion, ei eläinlääkärillä ole oikeutta 1.1. ja 2.1 kohtien mukaiseen palkkioon.