Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimus‌

Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 1,1 % suuruisella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnantajan jakamalla työpaikkakohtaisella 0,8 % erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työpaikan toimihenkilöiden maaliskuun 2021 säännöllisen työajan palkoista luontoisetuineen.

Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, työnantajan palkkapoli- tiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Henkilöstölle annettavat tiedot

Luottamushenkilöllä tai sellaisen puuttuessa koko henkilöstöllä on oikeus saada koh- tuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys palkkaratkaisun kohdentamises- ta. Selvityksestä tulee käydä ilmi, kuinka moni toimihenkilö on saanut korotuksen ja keskimääräisen korotuksen suuruus.

2.3. Palkkataulukot

Palkkataulukoita korotetaan 1.6.2020 ja 1.5.2021 yleiskorotuksen määrällä.

2.4. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkioita korotetaan 1.6.2020 lukien 3,2

3. Tekstimuutokset

Työehtosopimukseen tehdään seuraavat tekstimuutokset:

3.1. Palkkaus

5 § muutetaan 5 kappale kuulumaan seuraavasti:

Työsuhteen päättyessä loppupalkka mahdollisine lomakorvauksineen ja muine lisineen maksetaan viimeistään työnantajan seuraavana normaa- lina palkanmaksupäivänä.

3.2. Työaika

6 § 6 kappale lisätään uusi viimeinen lause kuulumaan seuraavasti:

Liikuntatunti voidaan toimihenkilön kanssa sopien korvata muulla toimi- henkilön työkykyisyyttä edistävällä vaihtoehdolla.

6 § poistetaan työajanpidennystä koskevat kappaleet.

6 § lisätään uusi 7 kappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka. Tämän kohdan tarkoittamasta säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy varau- tumaan tähän. Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtai- sista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

6 § lisätään uusi 8 kappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuu- den, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopi- muksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan mu- kainen korvaus. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoit- taa arkipyhäpäiville tai arkipyhäviikon lauantaille. Koulutus tai kehittämis- tilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitelmaan. Koulutus ja kehit- tämistilaisuuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pys- tyy varautumaan ao. tilaisuuksiin.

7 § muutetaan otsikko kuulumaan: Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä sekä lisätään uusi 6 kappale kuulumaan seuraavasti:

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

10 § muutetaan ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liu- kuvasta työajasta.

10 § muutetaan 7 kappale kuulumaan seuraavasti:

Työajan tulee tasoittua edellä sovittuun enimmäismäärään enintään 12 kuukauden seurantajakson päättyessä.

3.3. Lyhyt tilapäinen poissaolo

16 § muutetaan 4 kappale kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, jos päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3.4. Selviytymislauseke

Lisätään uusi 29 § kuulumaan seuraavasti ja muutetaan pykälöintiä vastaavasti: Selviytymislauseke:

Mikäli sopimuksen piirissä olevat organisaatiot joutuvat sopimuskauden

aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallit- sevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen organisaatioiden toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

SAMOK RY:N TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT ERILLISET TYÖEHTOSO- PIMUSMÄÄRÄYKSET

4. Tekstimuutokset:

4.1. Työaika

6 § 5 kohta lisätään uusi viimeinen lause kuulumaan seuraavasti:

Liikuntatunti voidaan toimihenkilön kanssa sopien korvata muulla toimi- henkilön työkykyisyyttä edistävällä vaihtoehdolla.

7 § muutetaan otsikko kuulumaan: Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä sekä lisätään uusi 1 kappale kuulumaan seuraavasti:

Lisä- ja ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tapahtuvaa säännöllisen työajan ylittymistä.

7 § lisätään uusi 6 kappale kuulumaan seuraavasti:

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

10 § muutetaan ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liu- kuvasta työajasta. Liukuvassa työajassa toimihenkilö päättää itse liuku- mien rajoissa työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat. Tällöin kiinteä työaika vuorokaudessa on vähintään 4 tuntia sijoittuen klo 10 - 14.00 vä- lille. Vähintään 6 tunnin pituisena työpäivänä on annettava 30 minuutin ruokatauko, joka sijoittuu aikavälille klo 11 – 13. Säännöllinen enimmäis- työaika on enintään 13 tuntia ja työajan on sijoituttava aikavälille klo 6 - 22.

Säännöllisen työajan alitusten kertymä saa olla enintään 40 tuntia ja yli- tysten kertymä enintään 100 tuntia. Työnantaja seuraa liukumasaldon kertymistä ja saldon ylittäessä + 40 tuntia neuvottelee toimihenkilön kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen tasaamises- ta.

Liukuvan työajan tulee tasoittua edellä sovittuun enimmäismäärään enin- tään 12 kuukauden seurantajakson päättyessä. Työaika voidaan tasoit- taa kokonaisina vapaapäivinä tai toimihenkilön pyynnöstä osapäiväisesti. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.

Liite 3. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva matkustusohje- sääntö.

Muutetaan viittaukset liiton pääsihteeriin toiminnanjohtajaksi.

5. Muut asiat

Koulutus- ja kehittymislisätyöryhmä

Arvioidaan sopimuskauden aikana koulutus- ja kehittymislisien määräy- tymisen tarkoituksenmukaisuutta. Mikäli työryhmätyön seurauksena osa- puolet päättävät muuttaa lisien määräytymisen perusteita, toteutetaan uudistus kustannusneutraalilla tavalla ja se saatetaan voimaan seuraa- van sopimuskauden alusta lukien.

Ohje harjoittelijan palkkauksesta

Osapuolet laativat ohjeen harjoittelijan palkan määrittämiseen. Ohjeen laadinnassa otetaan huomioon, että opiskelijakunnissa tarjotaan harjoit- telupaikkoja myös opintoihin sisällytettävään harjoitteluun, eikä ohjeella ole tarkoitus puuttua näiden harjoittelupaikkojen tarjoamiseen.

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henki- löstön hyvinvointi luo edellytyksiä menestyvälle järjestötoiminnalle. Osa- puolet toteavat lisäksi, että työyhteisössä on jokaisen vastuulla huolehtia omalta osaltaan työyhteisön työhyvinvoinnista.

Toimihenkilöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään työpaikoilla eri- tyistä huomiota. Lisäksi jokaisen tulee huolehtia omasta työkyvystään. Työkykyisyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi voidaan hyödyntää esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden pohjalta ja mm. työhyvinvointikyselyjä hyödyntäen suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi.

Helsingissä 6.3.2020

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxx

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimus ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Tällä sopimuksella määrätään ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien palvelukses- sa olevien toimihenkilöiden työehdot.

Työehtosopimusta sovelletaan myös Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n toimihenkilöihin.

Pöytäkirjamerkintä: Siltä osin kuin SAMOK ry:n talokohtaisessa työehto- sopimuksessa on sovittu AMK-opiskelijakuntien työehtosopimusta työn- tekijän kannalta paremmista työsuhteen ehdoista, tällaiset ehdot lisätään AMK-opiskelijakuntien työehtosopimuksen loppuun erilliseksi liitteeksi.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

Työnantaja johtaa ja järjestää työt.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, on hänen, ennen kuin muihin toimen- piteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

Työsopimus tehdään kirjallisena. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsuhteessa noudatettavan koeajan enimmäispituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti.

Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoittaa kuka toimii työpaikan toimihenkilöiden luottamus- henkilönä ja missä luottamushenkilö on tavattavissa.

Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain 1 luvun 3 pykälän mukaisin perustein.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
kuukausi	enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei toisin sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
kuukausi	enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kirjallisesti, ja tällöin ilmoituksessa on mainittava irtisanomisen syy.

Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun toimihenkilön työsopimus päättyy ilman irti- sanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä. Jos päättymisajankohta on vain työnan- tajan tiedossa, hänen on ilmoitettava toimihenkilölle viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa.

5 § Palkkaus ‌

Työpalkoista sovitaan erillisellä liitteellä.

Palkka maksetaan toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä toimihenkilön nostettavissa, jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu.

Palkanmaksun alkaessa, keskeytyessä tai päättyessä kesken palkanlaskentakauden osakuukauden palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla kyseisen kuukauden palkallisten päivien lukumäärällä.

Toimihenkilö saa palkanmaksua edeltävänä päivänä palkkalaskelman.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka mahdollisine lomakorvauksineen ja muine lisi- neen maksetaan viimeistään työnantajan seuraavana normaalina palkanmaksupäi- vänä.

6 § Työaika ‌

Säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 mi- nuuttia viikossa.

Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ½ tunnin ruokataukoa lukuun otta- matta, yhdenjaksoiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa poistua esteettömästi työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

Työaika sijoitetaan maanantain ja perjantain välille, ellei toimihenkilön kanssa erik- seen muuta sovita. Työviikko alkaa maanantaina.

Juhannuksen- ja jouluaatto sekä uudenvuodenaatto ovat vapaapäiviä ja lyhentävät muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuessaan viikkotyöaikaa sillä tun- timäärällä, joka olisi ollut aatoksi sattuvan työpäivän työaika.

Viikkotyöaika lyhenee jokaisen sille muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan arkipyhän sekä vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän osalta sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut arkipyhäksi sattuvan työpäivän työaika.

Toimihenkilöllä on oikeus viikoittain käyttää yksi (1) tunti kuntoliikuntaan. Liikuntaan käytetyn ajan tulee sisältyä säännöllisen 37 tuntia 30 minuuttia työaikaan. Kuntolii- kuntaan käytettyä aikaa ei oteta huomioon määritettäessä vuorokautisen ja viikoittai- sen lisä- ja ylityörajan täyttymistä. Liikuntatunti voidaan toimihenkilön kanssa sopien korvata muulla toimihenkilön työkykyisyyttä edistävällä vaihtoehdolla.

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun li- säksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämis- sä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka. Tämän kohdan tarkoittamasta säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy varautumaan tähän. Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laa- dun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovi- tun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehit- tämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehit- tämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville tai arkipyhäviikon lauantaille. Koulu- tus tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitelmaan. Koulutus ja

kehittämistilaisuuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy varau- tumaan ao. tilaisuuksiin.

7 § Lisätyö ja ylityö ja työajan enimmäismäärä ‌

Lisä- ja ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tapahtuvaa säännöllisen työajan ylittämistä. Lisä- ja ylityöstä sovitaan aina tapaus- kohtaisesti ja samassa yhteydessä sovitaan myös lisä- ja ylityön korvaamisesta. Mi- käli työnantaja ja työntekijä sopivat, voidaan lisä- ja ylityökorvaus antaa vapaa-aikana säännöllisenä työaikana. Mikäli vapaa-aikana korvaamisesta ei sovita, maksetaan lisä- ja ylityökorvaus rahana työaikalain mukaisesti.

Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen sään- nöllisen työajan (8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa) välisenä aikana. Lisä- työstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos lisä- työtä tehdään työehtosopimuksen salliman säännöllisen enimmäistyöajan (7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa) ja pisimmän lainmu- kaisen säännöllisen työajan välisenä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palk- ka työtunnilta.

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enimmäistyö- ajan (8 tuntia vuorokaudessa) lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä mak- setaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla ko- rotettu palkka.

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistuntimäärän (40 tun- tia viikossa) lisäksi viikossa ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Tuntipalkka, jonka perusteella lisä- ja ylityökorvaus lasketaan, saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

8 § Lauantaityö ‌

Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tule- van palkan lisäksi lauantaityökorotuksena 25% tuntipalkasta. Lauantaityökorotusta ei makseta, mikäli muulla perusteella maksetaan korotettua palkkaa. Lauantaityökoro- tus annetaan vapaa-aikana säännöllisenä työaikana, ellei muusta sovita työnantajan ja toimihenkilön välillä.

9 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaisin, kirkollisina juhlapyhinä, itsenäisyyspäivänä tai vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaityöstä suoritettava palkka voidaan toimihenki- lön niin halutessa vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

10 § Liukuva työaika ‌

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvasta työ- ajasta.

Liukuvassa työajassa työntekijä päättää itse liukumien rajoissa työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat.

Liitot suosittelevat, että toimihenkilö huomioisi liukuman käytössä työpaikan käytän- nön ja työn luonteen.

Säännöllinen enimmäistyöaika on enintään 13 tuntia ja työajan on sijoituttava aikavä- lille klo 6-22. Tällöin kiinteä työaika vuorokaudessa on vähintään 4 tuntia sijoittuen klo 10–14 välille.

Vähintään 6 tunnin pituisena työpäivänä on annettava 30 minuutin ruokatauko, joka sijoittuu aikavälille klo 11–13.

Säännöllisen työajan alitusten ja ylitysten kertymä saa olla enintään -40 / +80 tuntia.

Työajan tulee tasoittua edellä sovittuun enimmäismäärään enintään 12 kuukauden seurantajakson päättyessä.

Työaika voidaan tasoittaa kokonaisina vapaapäivinä tai työntekijän pyynnöstä osa- päiväisesti. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.

Työnantaja seuraa liukumasaldon kertymistä ja saldon ylittäessä + 50 tuntia neuvot- telee toimihenkilön kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen ta- saamisesta.

Työpäivinä, jolloin työnantaja erikseen ilmoittamalla teettää työntekijällä tämän suos- tumuksella lisä- ja ylitöitä, ei liukuvan työajan saldoa lisätä tai vähennetä, vaan työn- tekijä tekee säännöllisen työaikansa ja sen päälle työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.

11 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen ‌

Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukai- sena vapaa-aikana, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tunti- palkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Työnantaja voi määrätä korvausmuodon.

Matkustamiseen käytettyä aikaa korvataan kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi. Tässä pykälässä säädetty matka-ajan korvaus anne- taan vuosiloman yhteydessä, ellei muusta sovita.

Mikäli käytettävä liikenneväline on samalla majoittumistila ja työnantaja kustantaa majoituksen (esim. työntekijälle kustannettu junan tai laivan makuuhytti), ei kyseises- sä liikennevälineessä liikkuminen oikeuta tässä pykälässä mainittuun korvaukseen.

12 § Työmatkoja edeltävä keskustelu ‌

Ennen työmatkoja työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun, jossa käydään läpi työmatkaan liittyviä seikkoja ainakin seuraavilta osin:

1. Matkustamiseen käytettävä aika (= kulkeminen liikennevälineessä ja mahdolli- nen odotusaika esimerkiksi lentokentällä tai juna-asemalla) ja matkustamisen aikana mahdollisesti hoidettavat työtehtävät.

2. Työkohteessa suoritettavat työtehtävät ja työn tekemiseen kuluva työaika.

3. Mahdollinen vapaa-aika työkohteessa (esim. majoittuminen).

13 § Sidosryhmätilaisuudet ‌

Työtehtävien hoitamisen vuoksi olennaisista ilta- ym. tilaisuuksista lasketaan lähtö- kohtaisesti työajaksi enintään kaksi (2) tuntia. Mikäli työnantaja velvoittaa toimihenki- lön olevan tilaisuudessa läsnä tätä pidempään, sovitaan siitä ennen tilaisuutta. Ku- hunkin sidosryhmätilaisuuteen osallistumisesta ja ajankäytöstä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä aina ennen tilaisuutta.

14 § Työkyvyttömyysajan palkka ‌

Xxxxxxx toimihenkilö estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suorit- taa työnantaja hänelle palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen pituus	Palkanmaksujakso
enintään kuukausi	Sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää (arkilauantait mukaan luettuina) 50 % palkasta
yli kuukausi ja enintään 3 vuotta	28 kalenteripäivää
yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta	35 kalenteripäivää
yli 5 vuotta ja enintään 10 vuotta	42 kalenteripäivää
yli 10 vuotta	56 kalenteripäivää

Jos sama sairaus uusiutuu 7 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamisesta, laske- taan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi sama sairaus.

Jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta ollenkaan tai täysimääräisesti, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se osa, joka toimihenki- lön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukai- sena päivärahana suorittamatta.

Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitun palkan, on oikeus saada työntekijän si- jasta tälle samalta ajalta tuleva tapaturmavakuutuslain tai sairausvakuutuslain mu- kainen päiväraha tai muu lakisääteinen korvaus. Toimihenkilö on viipymättä velvolli- nen ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sairastumisestaan, jonka takia hän on es- tynyt saapumasta työhön. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyy- destään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Toimihenkilö voi kuitenkin olla poissa oman ilmoituksensa perusteella korkeintaan kolme työpäivää, ellei työnantaja perustellusta syystä toisin määrää.

Jos toimihenkilön terveydentila ja työtehtävät mahdollistavat, niin korvaavan työn te- keminen voi tulla kyseeseen. Korvaavan työn teettäminen edellyttää työterveyshuol- lon tapauskohtaista puoltavaa kannanottoa. Ennen korvaavan työn aloittamista toi- mihenkilö ja hänen lähiesimies tai muu työnantajan edustaja käyvät läpi korvaavan työn edellä mainitut edellytykset. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työntekijän työsopimuksen työtehtäviä vastaavaa työtä normaalilla palkalla. Tilanteen niin mahdollistaessa työnantaja voi korvaavan työn tekemisen sijaan järjestää toimi- henkilölle koulutusta.

15 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastuk- set ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkas- tuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työn- antajalle.

a) Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimukses- sa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sai- rausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

- sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkä- rintarkastukseen

- krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

- hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi

- muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

- syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

Toimihenkilö käy valtakunnallisessa tai kunnallisessa joukkotarkastuksessa, johon hänet on kutsuttu. Tämä koskee esim. seuraavia tapauksia:

- irtosolukoe

- mammografia

b) Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Raskaana oleva toimihenkilö käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.

c) Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelus- ta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttä- miä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää toimihenkilön taikka jotka johtuvat toimi- henkilön siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkas- tus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Tarkastuk- sen tapahtuessa toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäis- päivärahaa.

Siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa lääkärintarkastusten ja edellä mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät edellä olevat määräykset tule sovellet- taviksi.

d) Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työky- vyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todis- tuksella.

16 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

Toimihenkilöllä on työsopimuslain perusteella oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Näistä enintään 4 on palkallisia työpäiviä.

Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta toimi- henkilöltä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaika- naan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauk- sen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suorit- tamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, jos päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän oman asunnon muuttoa varten, mikäli muutto tapahtuu hänen työpäivänään.

Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenliittojen toimielimiin (esim. liittovaltuusto, edus- tajisto, hallitus) jäseneksi valitun toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetuja ei vähenne- tä näiden toimielinten kokouksiin osallistumisen johdosta.

Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava viipymättä työnantajalle.

17 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa ‌

Työntekijän äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 1.kappaleen mukaan.

Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suorit- taa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 72 arkipäivän pituiselta ajan- jaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vastaavaa tai pa- rempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos äitiysraha mene- tetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- rahaa vastaava osa.

Mikäli miespuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suo- rittaa työnantaja pidetyn isyysvapaan ajalta täyden palkan enintään 18 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vas- taavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa isyysvapaan palkkaa, suoritetaan isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos isyys- raha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta mene- tettyä isyysrahaa vastaava osa.

Työntekijälle maksetaan palkka edellä 17.4 §:ssä määritellyn mukaisesti, kun hänen samaa sukupuolta oleva elämänkumppaninsa synnyttää tai adoptoi lapsen.

Liitot suosittelevat, että opiskelijakunnissa huomioidaan työnantajan harkinnan mu- kaan perhevapaiden palkallisuus muutoinkin lainsäädännön asettamissa rajoissa.

18 § Vuosiloma ‌

Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

Työnantaja pyrkii järjestämään ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleelle toi- mihenkilölle mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palka- tonta vapautusta työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteensä kaksi viikkoa.

Toimihenkilön vuosilomasta ei pidä vähentää sellaista aikaa, jonka toimihenkilö mää- räyksestä joutuu olemaan reservin kertausharjoituksissa tai väestönsuojelukursseilla.

Kuukausipalkan jakaja lomapalkkaa laskettaessa on 25.

19 § Lomaraha ‌

Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana, suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomalain mukaisesta vuosilomapalkastaan.

Lomaraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alka- mista työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7§:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Työstä poissaolo hoi- tovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella.

Lomaraha suoritetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä.

Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä. Tämä koskee myös määräaikaisia työntekijöitä.

Kuukausipalkan jakaja lomarahaa laskettaessa on 25.

Lomaraha tai sen osa voidaan työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella vaihtaa vapaaksi. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytymi- nen.

Pöytäkirjamerkintä: Ennen lomarahavapaajärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla on luottamushenkilön kanssa käsiteltävä lomarahavapaan käytännöt ja periaatteet.

20 § Kouluttautuminen ja työhön perehdyttäminen ‌

Työnantaja kannustaa toimihenkilöitä työnkuvaa tukevaan kouluttautumiseen. Työ- ajan käyttämisestä ja työnantajan osallistumisesta koulutuksesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen sovitaan aina etukäteen erikseen työantajan edustajan kanssa.

Toimihenkilön tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua työnantajalle mm. seuraavat tiedot koulutuksesta:

- koulutuksen aihe ja sisältö

- koulutuksen kesto ja aikataulu

- koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvat kulut

- selvitys siitä millä tavoin koulutus tukee henkilön työtehtävien hoitamista

- muut mahdolliset työnantajan vaatimat selvitykset Työnantaja vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä työhönsä.

21 § Opintovapaa ‌

Opintovapaaseen sovelletaan voimassa olevaa opintovapaalakia.

22 § Luottamushenkilö ‌

Opiskelijakuntien toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan kaksi (2) luottamus- henkilöä ja lisäksi molemmille yhden varahenkilön. Luottamushenkilönä ei voi toimia esimiesasemassa oleva henkilö. Luottamushenkilöt valitaan tähän työehtosopimuk- seen sidottujen työntekijäjärjestöjen jäsenten keskuudesta.

Luottamushenkilön tehtävänä on edustaa opiskelijakuntien toimihenkilöitä tämän so- pimuksen tulkintaa ja työehtoja koskevissa asioissa sekä valvoa toimihenkilöiden puolesta tämän sopimuksen noudattamista. Luottamushenkilön valinnasta ilmoite- taan kirjallisesti opiskelijakuntien hallituksille.

Luottamushenkilölle maksetaan korvausta luottamustehtävien hoitamisesta 1.6.2020 lukien 53,46 euroa kuukaudessa. Lisäksi luottamushenkilölle annetaan vuosittain 2 palkallista vapaapäivää.

Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erot- taa. Luottamushenkilön erityinen irtisanomissuoja määräytyy työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti.

Luottamushenkilöillä ja työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus osallistua luot- tamustehtävien hoitamiseen liittyvään koulutukseen ilman että heidän säännöllinen kuukausiansionsa vähenee. Koulutuksen tulee olla henkilöstön edustajan ammattilii- ton koulutuskalenteriin merkittyä ja olla omiaan lisäämään heidän pätevyyttään luot- tamushenkilötehtävien hoitamisessa. Koulutuksesta on sovittava työnantajan kanssa ennakkoon. Perustellusta syystä työnantaja voi siirtää koulutusajankohtaa. Koulutuk- seen käytetty aika ei kerrytä lisä- ja ylityötä.

23 § Työntekijöiden kokoontuminen ‌

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n rekisteröidyllä yritysyhdistyksellä on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työpaikalla työ- ajan ulkopuolella.

Kokouksen pitämisestä työpaikalla on ilmoitettava, mikäli mahdollista 3 päivää ennen aiottua kokousta työnantajalle.

Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.

24 § Jäsenmaksun perintä ‌

Työnantaja perii, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, Ylemmät Toimi- henkilöt YTN ry:n jäsenliiton jäsenmaksun toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

25 § Tulkinta ja erimielisyydet ‌

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja toimihenkilöiden luottamushenkilön kesken ja ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten sopijapuolten kesken.

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osa- puoli haluaa alistaa asian sopijapuolten ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa lyhyesti on mainittu asia, jota eri- mielisyys koskee ja molempien osapuolten kannat.

Erimielisyysasiaa koskevat neuvottelut on käytävä turhaa viivyttelyä välttäen.

26 § Työrauha ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletty.

27 § Vakuutukset ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen.

28 § Voimassa olevat edut ‌

Mikäli toimihenkilöllä on ollut oikeus parempiin etuihin kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat jääneet kokonaan tässä sopimukses- sa määrittelemättä, jäävät ne edelleen voimaan.

29 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli sopimuksen piirissä olevat organisaatiot joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen teh- dyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen organisaatioiden toimintaedel- lytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

30 § Sopimuskausi ‌

Tämä sopimus on voimassa 6.3.2020-31.1.2022.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toi- mesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 6.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Palkkasopimus ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tämä palkkasopimus koskee opiskelijakuntien palveluksessa olevia toimihenkilöitä määräaikaisia projektityöntekijöitä lukuun ottamatta.

2 § Peruspalkat ‌

Toimihenkilöiden peruspalkat määrittyvät oheisen 4-portaisen vaativuusryhmittelyn mukaisesti.

Vaativuusryhmien vähimmäispalkat €/kk ovat 1.6.2020 ja 1.5.2021 lukien seuraavat:

	1.6.2020	1.5.2021
PR	Peruspalkka	Peruspalkka
I	1661,37	1679,65
II	1824,1	1844,16
III	2041,02	2063,47
IV	2257,97	2282,81

3 § Vaativuusryhmittely ‌

YLEISKUVAUS

OSAAMINEN/KOKEMUS

ITSENÄISYYS/ VALVONTA JA VASTUU

Tehtävälle on ominaista samankaltaisten tehtävien toistuminen.

Ammattiosaamista edellyt- tävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai am- matillisella koulutuksella.

Tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen. Työtä tehdään työ- ja yleisohjei- den mukaisesti.

Tehtävät ovat ammatti- osaamista edellyttäviä ja vaihtelevia sekä monipuo- lisia.

Vaativaa ammattiosaamis- ta edellyttävät tehtävät.

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella ja työkoke- muksella.

Tehtäväratkaisut edellyt- tävät itsenäisiä valintoja eri menettelytavoissa.

Työtä tehdään pääasiassa yleisohjeiden mukaisesti ja siihen voi liittyä selvittely- tehtäviä ja ryhmävastuuta.

III	Tehtävät muodostuvat monipuolisista tehtävistä ja niihin voi sisältyä osallis- tumista suunnittelu- ja ke- hittämistehtäviin.	Asiantuntemusta ja erityis- osaamista edellyttävät teh- tävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatilli- sella tai korkeakoulutasoi- sella koulutuksella ja työ- kokemuksella.	Tehtäväratkaisut edellyt- tävät itsenäistä ratkaisu- mallien löytämistä. Työtä tehdään tavoitteisiin, suunnitelmiin ja yleisohjei- siin perustuen pääasiassa itsenäisesti ja siihen voi liittyä taloudellista ja esi- miesvastuuta.
IV	Tehtävät muodostuvat monipuolisista ja vaativista tehtävistä ja lisäksi tehtä- väalueen suunnittelusta ja kehittämisestä ja/tai esi- mies/johtotehtävistä.	Vaativaa asiantuntemusta ja erityisosaamista edellyt- tävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulu- tuksella ja työkokemuksel- la.	Tehtäväratkaisut edellyt- tävät itsenäistä olemassa olevien tietojen etsimistä, valintoja ja uudenlaista yhdistelyä. Työtä tehdään toiminnan suunnitteluun ja asiantuntija-asemaan pe- rustuen ja siihen voi sisäl- tyä toiminnallista, taloudel- lista, henkilöstö- tai johta- misvastuuta.

Toimihenkilön tehtäväkuvan muuttuessa tarkastellaan aina myös sitä, onko palkkaa muutoksen yhteydessä syytä tarkastaa joko nykyisen vaativuusryhmän puitteissa tai sitten vaativuusryhmää muuttaen.

Peruspalkan ohella toimihenkilölle maksetaan pykälien 4-6 mukaiset lisät, jotka las- ketaan peruspalkan perusteella.

4 § Koulutuslisä ‌

Toimihenkilö saa suorittamistaan tutkinnoista koulutuslisää välittömästi tutkintonsa suorittamista seuraavan palkanmaksukuukauden alusta alkaen. Koulutuslisiä tutkin- tojen suorittamisesta annettaessa kunkin toimihenkilön osalta huomioidaan vain yksi, tasoltaan korkein tutkinto.

Tutkinto	Koulutuslisä
Alempi korkeakoulututkinto	1 %
Ylempi korkeakoulututkinto	2,5 %

5 § Kokemuslisä ‌

Kokemuslisä lasketaan toimihenkilön työsuhteen alussa. Xxxxx toimihenkilö saa teh- täväänsä soveltuvasta aiemmasta työkokemuksesta sekä luottamustehtävien hoita- misesta kokemuslisää seuraavasti:

Kokemusaika	Kokemuslisä
vuosi	1 %
2 vuotta	2 %
3 vuotta	3 %
4 vuotta	4 %
5 vuotta	5 %

Luottamustoimilla, jotka kerryttävät toimihenkilön kokemuslisää, tarkoitetaan tässä lähinnä opiskelijakunnassa tai valtakunnallisissa opiskelijajärjestöjen kattojärjestöissä toimimista. Samanaikaiset luottamustoimet lasketaan yhdeksi luottamustehtäväksi.

Päätöksen kokemuslisään luettavasta aikaisemmasta työkokemuksesta ja luottamus- toimista tekee työnantaja.

6 § Kehittymislisä ‌

Kukin toimihenkilö saa palvelustaan opiskelijakunnassa kehittymislisää seuraavasti:

Palvelusaika	Kehittymislisä
vuosi	3 %
2 vuotta	3 %
3 vuotta	2 %
4 vuotta	1 %
5 vuotta	1 %

Helsingissä 6.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Matkustusohjesääntö ‌

Työmatkan sekä työpaikan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen esimie- hen tai opiskelijakunnan hallituksen määräyksestä tehtävä matka, jonka toimihenkilö tekee työtehtävien hoitamista varten työsopimuksessa määritetty työpaikan ulkopuo- lelle.

Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut työmatkan johdosta. Työmatkasta maksetaan tämän säännön mukaisesti matkusta- miskustannusten korvausta. Lisäksi maksetaan päivärahaa, ateriakorvausta ja ma- joittumis- tai hotellikorvausta.

Matkan tekotapa

Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huo- mioon ottaen edustus- tai työmatkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen teh- tävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustan- nuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, toimihenkilön mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.

Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämisestä on aina sovittava ennalta esimiehen kanssa.

Ulkomaanedustuksen osalta toimihenkilölle oman tai hallitsemansa kulkuneuvon käy- töstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta määrää aina erikseen esimies tai opiskeli- jakunnan hallitus.

Toimihenkilön omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suori- tetaan matkustamiskustannusten korvausta sen mukaan mitä verohallinto vuosittain päättää verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Toimihenkilölle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkus- tamiseen kuuluvista maksuista.

Taksimatkoista suoritetaan korvaus, mikäli matkan suorittaminen on halvempaa kul- kuneuvoa käyttäen vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista, esimerkiksi raskaiden kan- tamusten tai muun perustellun syyn takia.

Päivärahat

Toimihenkilölle maksetaan päivärahaa työsopimukseen kirjattujen työntekopaikkojen ulkopuolelle tapahtuvista työmatkoista sen mukaan mitä Verohallinto vuosittain päät- tää verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumis- ja hotellikustannuksista korvataan enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen kohtuuhintainen määrä. Korvauksista on sovittava etukäteen esimiehen kanssa.

Poikkeuksista tähän pykälään päättää opiskelijakunnan hallitus.

Yöpymistä vaativien työmatkojen aikana työntekijälle tarjotaan mahdollisuus yhden hengen huoneen käyttämiseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoi- don kannalta kohtuulliseksi. Työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun yhden hen- gen huoneen tarpeesta aina ennen työmatkalle lähtöä.

Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset

Ulkomaan edustus- tai työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:

1. lentokenttävero,

2. viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3. välttämättömät edustus- tai työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät pu- helin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin,

4. hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jätet- tävä esimiehelle.

Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin kun työnantaja korvaa ne täysimääräisenä. Vajavaisesti täytetty tai tositteiltaan puut- teellinen matkalasku ei oikeuta matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.

Matkalaskusta tulee ilmetä:

- ketkä ovat matkan suorittaneet,

- mistä ja mihin matka on tapahtunut,

- matkan päivämäärä ja aika,

- matkan hinta,

- matkan peruste

Korvausten toissijaisuus

Toimihenkilöllä jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, korvaukset suorite- taan ensisijaisesti opiskelijakunnan varoista ja opiskelijakunta laskuttaa aiheutuneet kulut toimeksiantajalta.

Helsingissä 5.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Työsopimusmalli ‌

Jäljempänä mainittu AMK-opiskelijakunta työnantajana ja jäljempänä mainittu työnte- kijä ovat sopineet voimassa olevan työsopimuslain (55/2001) mukaisesti siitä, että työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavien ehtojen mukaisesti.

1. Työnantajan tiedot

Opiskelijakunnan nimi

Opiskelijakunnan kotipaikka ja osoite

2. Työntekijän tiedot

Työntekijän etu- ja sukunimi
Henkilötunnus	Tilinumero
Osoite

3. Työsuhteen kestoaika

	Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus		Määräaikainen työsopimus
Työnteon alkamisajankohta		Koeajan pituus
Määräaikaisen työsopimuksen peruste
Määräaikaisen työsopimuksen kesto

4. Työtehtävät ja työntekopaikka

Tehtävänimike

Työntekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee työkohteissa

(Täyttöohje: Työntekopaikoiksi sovitaan ainoastaan ne opiskelijakunnan toimipisteet, joissa konkreettisesti tehdään työtä. Peruslähtökohtana on, että työntekijän kanssa sovi- taan enintään kahdesta työntekopaikasta.)

Työntekijän pääsääntöiset työtehtävät yksilöidään tämän työsopimuksen liitteenä ole- vassa tehtäväkuvausasiakirjassa.

5. Irtisanomisaika

Irtisanomisaika määräytyy työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan tai mikäli tällaista ei ole, kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

6. Palkkaus

Tehtäväkohtainen peruspalkka työsuhteen alussa	Palkanmaksukausi ja palkkapäivä(t)
Kokemuslisän määrä	Koulutuslisän määrä
Luontoisedut
Palkan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

7. Työaika

Säännöllinen työaika

Työajan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

8. Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

Työntekijän vuosilomasta on lisäksi sovittu seuraavaa:

9. Sovellettava työehtosopimus

Työsuhteen ehtojen osalta sovelletaan työnantajaa kulloinkin sitovaa työehtosopi- musta. Työsopimuksen allekirjoitushetkellä sovellettava työehtosopimus on Palvelu- alojen työnantajat PALTA ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n laatima ammatti- korkeakoulujen opiskelijakuntien palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva työeh- tosopimus.

10. Muut ehdot

Työsuhteen ehdoista on lisäksi sovittu seuraavaa:

Tässä työsopimuksessa sovittujen ehtojen muuttaminen tapahtuu aina kirjallisesti molem- pien sopimusosapuolten allekirjoituksella.

11. Allekirjoitukset

Tätä työsopimusta on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle.
Paikka	Aika
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys	Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys

Työsopimusmallin liitteenä oleva toimenkuvalomake ‌

Tehtävänimike työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa tehtävänimikkeen yksipuolises- ti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta ja uuden nimikkeen tulee edelleen kuvata objektiivisesti tehtäväkentän sisältöä)

Työntekijän esimies työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa työntekijän esimiehen yk- sipuolisesti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta)

Työntekijän pääasiallinen tehtäväkuva työsuhteen alussa (tässä sovitun tehtäväkuvan muuttaminen edellyttää kirjallista sopimista työnantajan ja työntekijän välillä)

Allekirjoitukset

Tätä liitettä on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle.
Paikka	Aika
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys	Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys

SAMOK ry:n toimihenkilöihin sovellettavat erilliset työehtosopimusmääräykset ‌

Näitä liitteenä olevia työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan SAMOK ry:n toimihenki- löihin vastaavasta asiasta Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuk- sessa olevien työehtosopimusmääräysten sijaan.

5 § Palkkaus

Työpalkoista on sovittu palkkasopimuksessa.

Palkka maksetaan toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä toimihenkilön nostettavissa, jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu.

Työnantaja tarjoaa toimihenkilöille 200 euron arvoisen liikunta- ja kulttuuriedun kalen- terivuodessa.

Toimihenkilöllä on oikeus halutessaan matkapuhelinetuun verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Matkapuhelinetu koskee tavanomaista työ- ja yksityiskäyttöä. Työnantaja voi asettaa käytölle euromääräisen enimmäisrajan.

Toimihenkilöllä on halutessaan oikeus työnantajan kustantamaan HSL:n työsuhde- matkalippuun vyöhykkeille A ja B asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten vero- hallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Näiden vyöhykkeiden ulkopuolella asuvilla toimihenkilöillä on halutessaan oikeus saada rahalliselta arvol- taan HSL:n vyöhykkeiden A ja B vastaavan lipun arvoinen työsuhdematkalippuetuus.

Toimihenkilöllä on oikeus ravintoetuun. Työnantaja luovuttaa toimihenkilölle kultakin ruokapäivältä lounassetelin, jonka määrä on verohallinnon kulloinkin voimassa ole- van päätöksen mukainen ravintoedun maksimimäärä. Vuosiloma-ajalta ravintoetu maksetaan rahana.

6 § Työaika

Säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 mi- nuuttia viikossa.

Juhannuksen- ja jouluaatto sekä vapunaatto ja uudenvuodenaatto ovat vapaapäiviä ja lyhentävät muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuessaan viikkotyö- aikaa, sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut aatoksi sattuvan työpäivän työaika.

Toimihenkilöllä on oikeus viikoittain käyttää tunti kuntoliikuntaan. Liikuntaan käytetyn ajan tulee sisältyä säännöllisen 37 tuntia 30 minuuttia työaikaan. Liikuntatunti voi- daan toimihenkilön kanssa sopien korvata muulla toimihenkilön työkykyisyyttä edis- tävällä vaihtoehdolla.

Työaika sijoitetaan maanantain ja perjantain välille, ellei toimihenkilön kanssa erik- seen muuta sovita.

7 § Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä

Lisä- ja ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tapahtuvaa säännöllisen työajan ylittymistä.

Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen sään- nöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen salliman säännöllisen enimmäistyöajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan väli- senä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka työtunnilta.

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enimmäistyö- ajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Tuntipalkka, jonka perusteella ylityökorvaus lasketaan, saadaan jakamalla kuukausi- palkka luvulla 158.

Ylityöstä suoritettava palkka voidaan toimihenkilön niin halutessa vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on kuitenkin korotettava niillä pro- senttimäärillä, joilla se olisi korotettu rahalla korvattaessa.

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

8 § Lauantaityö

Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tule- van palkan lisäksi lauantaityökorotuksena 50 %:lla korotettu perustuntipalkka. Lauan- taityökorotusta ei makseta, mikäli muulla perusteella maksetaan korotettua palkkaa.

10 § Liukuva työaika

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvasta työ- ajasta. Liukuvassa työajassa toimihenkilö päättää itse liukumien rajoissa työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat. Tällöin kiinteä työaika vuorokaudessa on vähin- tään 4 tuntia sijoittuen klo 10 - 14.00 välille. Vähintään 6 tunnin pituisena työpäivänä on annettava 30 minuutin ruokatauko, joka sijoittuu aikavälille klo 11 – 13. Säännölli- nen enimmäistyöaika on enintään 13 tuntia ja työajan on sijoituttava aikavälille klo 6 - 22.

Säännöllisen työajan alitusten kertymä saa olla enintään 40 tuntia ja ylitysten kerty- mä enintään 100 tuntia. Työnantaja seuraa liukumasaldon kertymistä ja saldon ylittä- essä + 40 tuntia neuvottelee toimihenkilön kanssa töiden järjestämisestä ja mahdolli- sen kuormituksen tasaamisesta.

Liukuvan työajan tulee tasoittua edellä sovittuun enimmäismäärään enintään 12 kuu- kauden seurantajakson päättyessä. Työaika voidaan tasoittaa kokonaisina vapaapäi- vinä tai toimihenkilön pyynnöstä osapäiväisesti. Samalla on sovittava vapaan pitämi- sen ajankohdan määräytyminen.

Työpäivinä, jolloin työnantaja erikseen ilmoittamalla teettää toimihenkilöllä tämän suostumuksella lisä- ja ylitöitä, ei liukuvan työajan saldoa lisätä tai vähennetä, vaan toimihenkilö tekee säännöllisen työaikansa ja sen päälle työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.

11 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen

Mikäli käytettävä liikenneväline on samalla majoitustila ja työnantaja kustantaa majoi- tuksen (esim. toimihenkilölle kustannettu junan tai laivayhtiön makuuhytti, ei kysei- sessä liikennevälineessä liikkuminen oikeuta tässä pykälässä mainittuun korvauk- seen, ellei liikennevälineessä työskennellä.

12 § Työmatkoja edeltävä keskustelu

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuksen 12 §:ää (Työmatkoja edeltävä keskustelu) ei sovelleta SAMOK ry:n toimihenkilöihin. SAMOK ry:n toimi- henkilöiden työmatkoista säädetään liitteenä olevalla SAMOK ry:n työmatkaoh- jesäännöllä.

13 § Sidosryhmätilaisuudet

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuksen 13 §:ää (Sidosryhmäti- laisuudet) ei sovelleta SAMOK ry:n toimihenkilöihin.

17 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa

Toimihenkilön äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 1. kappaleen mukaan.

Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suorit- taa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 105 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suorite- taan äitiysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos äitiysraha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiysrahaa vastaava osa.

Mikäli miespuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suo- rittaa työnantaja pidetyn isyysvapaan ajalta täyden palkan enintään 18 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vas- taavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa isyysvapaan palkkaa, suoritetaan isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos isyys- rahaa menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta me- netettyä isyysrahaa vastaava osa.

Toimihenkilölle maksetaan palkka edellä 17.4 §:ssä määritellyn mukaisesti, kun hä- nen samaa sukupuolta oleva elämänkumppaninsa synnyttää tai adoptoi lapsen.

Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitut palkkaetuudet, on oikeus saada toimi- henkilön sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.

Liitot suosittelevat, että työpaikalla huomioidaan työnantajan harkinnan mukaan per- hevapaiden palkallisuus muutoinkin lainsäädännön asettamissa rajoissa.

22 § Luottamushenkilö

Toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamushenkilö ja tälle varahenkilö. Luottamushenkilön tehtävänä on edustaa toimihenkilöitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja koskevissa asioissa sekä valvoa toimihenkilöiden puolesta tämän sopi- muksen noudattamista. Luottamushenkilön valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnan- tajalle.

Luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan molemmille korvausta luot- tamustehtävien hoitamisesta 51,80 euroa kuukaudessa 31.5.2020 saakka ja 53,46 euroa 1.6.2020 lukien. Korvaukseen tehdään työehtosopimuksen mukaiset korotuk- set. Lisäksi luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan vuosittain 2 pal- kallista vapaapäivää.

Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erot- taa. Luottamushenkilön erityinen irtisanomissuoja määräytyy työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti.

Luottamushenkilöllä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua hänen luottamus- tehtäviensä hoitamiseen liittyvään koulutukseen ilman että hänen säännöllinen kuu- kausiansionsa vähenee. Liittojen välinen koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalente- rivuodeksi kerrallaan. Koulutustyöryhmä koostuu pääsihteeristä ja luottamushenkilös- tä.

27 § Vakuutukset

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen, vastuuvakuutuksen sekä järjestötehtävissä toimihenkilöille sattuvia henkilö- ja esinevahinkoja korvaavan järjestövakuutuksen.

28 § Voimassa olevat edut

Työterveyshuollosta sovitaan erillisellä liitteellä.

Liite 1. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva palkkasopi- mus 6.3.2020-31.1.2022 ‌

1 §

31.5.2020 asti asiantuntijan ja tiedottajan peruspalkka on 2.430,76 euroa.

1.6.2020 lukien asiantuntijan ja tiedottajan peruspalkka on 2.437,98 euroa.

1.5.2021 lukien asiantuntijan ja tiedottajan peruspalkka on 2.464,78 euroa.

2 §

Työsuhteen alussa toimihenkilölle määritetään kokemuslisä. Paikallisista luottamus- toimista (esim. XXX -opiskelijakunnan hallituksen jäsenyys tai ylioppilaskunnan halli- tuksen jäsenyys) annetaan 1%:n lisä kutakin luottamustoimivuotta kohden.

Valtakunnallisista luottamustoimista (esim. SAMOK:n hallituksen tai SYL:n hallituk- sen jäsenyys) ja soveltuvasta aikaisemmasta työkokemuksesta annetaan 2%:n lisä kutakin luottamustoimivuotta / työvuotta kohden.

Kokemuslisä lasketaan peruspalkasta. Paikallisista luottamustoimista otetaan huomi- oon enintään 2 vuotta ja valtakunnallisista luottamustoimista sekä soveltuvasta työ- kokemuksesta enintään 5 vuotta.

3 §

Samokin palveluksessa kertyvästä työkokemuksesta maksetaan kehittymislisää seu- raavasti:

1 vuosi	3 %
2 vuotta	3 %
3 vuotta	3 %
4 vuotta	2 %
5 vuotta	1 %

Kehittymislisä lasketaan peruspalkasta ja kukin lisä maksetaan palvelusvuoden täyt- tymistä seuraavan palkanmaksukuukauden alusta lukien.

4 §

Toimihenkilö saa suorittamistaan tutkinnoista koulutuslisää välittömästi tutkintonsa suorittamista seuraavan palkanmaksukuukauden alusta alkaen. Koulutuslisää sovel- letaan samalla tavoin sekä määräaikaisiin että vakituisiin toimihenkilöihin. Koulutusli-

siä tutkintojen suorittamisesta annettaessa kunkin toimihenkilön osalta huomioidaan vain yksi, tasoltaan korkein tutkinto. Koulutuslisä lasketaan peruspalkasta.

Alempi korkeakoulututkinto 1 %

Ylempi korkeakoulututkinto 2,5 %

Helsingissä 6.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Liite 2. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva työterveys- huoltosopimus ‌

Toimihenkilöt ovat oikeutettuja käyttämään seuraavia työnantajan järjestämiä työter- veyshuoltopalveluita siten kuin työnantaja ja työnantajan valitsema palvelut tuottava yritys tarkemmin ohjeistavat:

- yleislääkäritasoinen avosairaanhoito ja siihen liittyvät laboratorio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset

- erikoislääkärikonsultaatiot työterveyslääkärin lähettämänä (sisältäen laborato- rio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset)

- työterveyshoitajan antama sairaanhoito

- rokotukset ja todistukset työhön liittyen

Helsingissä 24.4.2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Liite 3. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva matkustus- ohjesääntö ‌

Työmatkan sekä työpaikan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen esimie- hen tai Liiton hallituksen määräyksestä tehtävä matka, jonka toimihenkilö tekee työ- tehtävien hoitamista varten työsopimuksessa määritetty työpaikan ulkopuolelle.

Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut työmatkan johdosta. Työmatkasta maksetaan tämän säännön mukaisesti matkusta- miskustannusten korvausta. Lisäksi voidaan maksaa päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumis- tai hotellikorvausta.

Matkan tekotapa

Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämisestä on aina sovittava ennalta liiton toimin- nanjohtajan kanssa.

Ulkomaanedustuksen osalta toimihenkilölle oman tai hallitsemansa kulkuneuvon käy- töstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta määrää aina erikseen Liiton hallitus.

Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Päivärahat

Toimihenkilölle maksetaan päivärahaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ulkopuolelle tapahtuvista työmatkoista sen mukaan mitä Verohallinto vuosittain päät- tää verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumis- ja hotellikustannuksista korvataan enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen kohtuuhintainen määrä. Korvauksista on sovittava etukäteen toi- minnanjohtajan kanssa ja häntä koskevissa asioissa puheenjohtajan kanssa.

Yöpymistä vaativien työmatkojen aikana toimihenkilölle tarjotaan mahdollisuus yhden hengen huoneen käyttämiseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoi- don kannalta kohtuulliseksi. Työnantaja ja toimihenkilö käyvät keskustelun yhden hengen huoneen tarpeesta aina ennen työmatkalle lähtöä.

Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset

Ulkomaan edustus- tai työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:

1. lentokenttävero,

2. viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3. välttämättömät edustus- tai työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät pu- helin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin,

4. hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jätet- tävä toiminnanjohtajalle.

Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin kun Liitto korvaa ne täysimääräisenä. Vajavaisesti täytetty tai tositteiltaan puutteelli- nen matkalasku ei oikeuta matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.

Matkalaskusta tulee ilmetä

- ketkä ovat matkan suorittaneet,

- mistä ja mihin matka on tapahtunut,

- matkan päivämäärä ja aika,

- matkan hinta,

- matkan peruste

Korvausten toissijaisuus

Toimihenkilöllä jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, korvaukset suorite- taan ensisijaisesti Liiton varoista ja Liitto laskuttaa aiheutuneet kulut toimeksiantajal- ta.

Helsingissä 6.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx

Puh. 040 501 6840

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimus‌

Document Metadata