metsätalouteen s. 4
2 * 2016
Luonnonvarakeskuksen asiakaslehti
Lisätehoja
metsätalouteen s. 4
TTIP-sopimus
muokkaa maailmankauppaa s. 12
Sinertääkö
Suomen biotalous? s. 14
Akvaariolehmät auttavat vähentämään metaanipäästöjä s. 18
Ruokapudokkaat
LEIA * 2016 1
oikeille raiteille s. 24
Kuva: Xxxx Xxxxx
sisällys
3 Pääkirjoitus
4
"
Lisätehoja metsätalouteen
Luken koordinoimalla EFFORTE-hankkeella
8
pyritään parantamaan metsätöiden tehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kannattavuutta."
8 Puun kysyntä kasvaa
- mutta kuinka paljon?
10 Lyhyesti
12 TTIP-sopimus muokkaa maailmankauppaa
Kuva: Xxx-Xxxxx Xxx
Vähemmän suolaa, enemmän peptidejä!
Puun kysyntä kasvaa
– mutta kuinka paljon?
Jos kaikki suunnitellut bio-
Luke tulee lähemmäs asiakasta
B
28
Kuva: Xxxxxx Xxxxxxxxx
14
14
Sinertääkö Suomen biotalous?
16
20 Koristehavupuilla uutta väriä ja muotoa viherrakentamiseen
21 Porkkanankuorista muhentuu arvonlisää
jalostamot toteutuvat, raakapuun kysyntä pomppaa rajusti. Luken suhdannekatsaus ennakoi metsä- sektorin kehitystä jo 25. kertaa.
iotaloudelle perustuvan yhteiskunnan rakentaminen, kiertotalouden valtavat kasvuodotukset sekä globaalin biotalouden investointitarpeet luovat uutta imua tutkimuspalveluillemme. Tähän vastaamme kuunte- lemalla asiakkaitamme entistä herkemmällä korvalla sekä rakentamalla uudenlaisen toimintamallin asiakastyöhömme.
Haluamme olla helpommin lähestyttäviä. Toivomme, että uudet, ketterät toimintatapamme helpottavat yhteistyötä ja auttavat löytämään innovatiivi- sia ratkaisuja kestävän biotalouden edistämiseen.
Asiakasjoukkueemme on kontaktoinut jo lähes sataa asiakasyritystämme,
Kalankasvattajat tähyävät avomerelle
18 Akvaariolehmät auttavat vähentämään metaanipäästöjä
22 Maistuvia elämyksiä
24 Ruokapudokkaat oikeille raiteille
30 Ruokamyrkky kavahtaa kuivatusta ja maitohappobakteereja
Leia on Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiakaslehti, joka ilmestyy
kaksi kertaa vuodessa.
Leia verkossa: xxx.xxxx.xx/xxxx
Julkaisija: Luke, puh. 029 532 6000 xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx xxx.xxxx.xx
" Tutkimuspalvelumme
ovat nyt entistä
helpommin saavutettavissa."
ja työ jatkuu. Olemme kuunnelleet toivei- tanne ja esitelleet, minkälaisia ratkaisuja oma osaamisemme tarjoaa biotalouden keskeisiin kysymyksiin.
Käymme jatkuvaa keskustelua muun muassa eri toimialojen kokonaiskestä-
vyyden arviointiin liittyvistä kokonai-
suuksista, biotalouden tuotannonalojen
kannattavuudesta, energiatehokkuudesta,
Kuva: Xxxx Xxxx
32
Kuva: Xxxxxx Xxxxxxxx
27
Kotimaiselle humalalle
olisi jälleen kysyntää
Puulla vauhtia Mosambikin talouteen
34 Lintujen maailma kiehtoo metsäntutkijaa
35 Kolumni: Ruoan geneettinen erämaa
Päätoimittaja: Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxxxxxxxxx: Xxxxx Xxxxx, Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuva: Xxxxx Xxxxx
Taitto: Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxx
Xxxxx: Juvenes Print
Paperi: Galerie Art Volume
2. vuosikerta
ISSN 2343-0400 (painettu)
ISSN 2343-0419 (verkkojulkaisu)
Osoitteenmuutokset:
biotalouden sivuvirtojen hyödyntämisestä, tuotteiden jäljitettävyydestä sekä kokonaan uusien, biopohjaisten tuotteiden kehittämismahdollisuuksista.
Xxxxx tutkimuspalvelut ovat nyt entistä helpommin saavutettavissa koko Suomessa ja globaalistikin. Olemme nimenneet asiakasvastaavat eri toimi-
aloille ja alueille. Tämän lisäksi myös kansainvälisten asiakkuuksien hoitoon panostetaan yhä enemmän. Asiakaspäälliköidemme kautta koko Luken tar-
jooma on kätenne ulottuvilla.
Asiakaslehdessämme esitellään kiinnostavia makupaloja Xxxxx tutkimuk- sesta ja yritysyhteistyöstä. Lisää löydät osoitteesta xxxx.xx, josta myös Xxxxx
palvelut ja asiakasjoukkueemme yhteystiedot ovat saatavilla.
Haluamme kasvaa yhdessä asiakkaidemme kanssa biotalouden visionää- riksi ja vahvaksi osaajaksi. Lähdetään yhdessä rakentamaan biotalouteen
perustuvaa yhteiskuntaa!
XXXXX XXXXXX
Asiakkuusjohtaja
2 LEIA * 2016
LEIA * 2016 3
Lisätehoja metsätalouteen
teksti: XXXX XXXXXX kuva: XXXXX XXXXX
Luke johtaa yhteiseurooppalaista tutkimusta, joka kehittää entistä tehokkaampia ja kestävämpiä menetelmiä puunkorjuuseen sekä metsänhoitoon.
Tutkimuksessa mukana olevat yritykset saavat hankkeesta konkreettista hyötyä.
LEIA * 2016 5
4 LEIA * 2016
n
e
n
a
s
k
O
i
k
k
k
k
r
r
E
E
:
a
a:
v
v
u
K
u
K
Kuva: Xxxxx Xxxxxxx
Metsiä pitää jatkos- sakin hoitaa niin, että puut kasvavat ja sitovat hiiltä.
L
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxx
uken aluejohtaja Xxxx Xxxxxxxxx ei ole aivan helppo
– On tärkeää meille ja koko alalle, että tutkimme nyt käytännössä puunkorjuu-
Lehtipuiden koneellisella kitkennällä vältetään vesakoituminen ja säästetään
työaikaa. Suomessa vasta vain noin prosentti
n
e
n
a
s
k
O
i
Kuva: Xxxxx Xxxxxxx
Lisää puuta samasta metsästä
vuilla, kun happosateet ja typpilaskeumat olivat
saada langan päähän. Tämä on ymmärrettävää, sillä noin 4,2 miljoonan euron EFFORTE- tutkimushanke on juuri
käynnistynyt.
Luken koordinoimassa yhteiseuroop- palaisessa hankkeessa on kaikkiaan 23 osallistujaa viidestä eri maasta. Yli neljän miljoonan euron kokonaisbudjetti jakau- tuu osapuilleen kahtia EU:n ja hankkee- seen osallistuvien yritysten kesken. Vastuu projektin johdosta on viime kädessä Uusitalolla.
Olosuhteita on voitava ennustaa Hankkeessa pyritään kehittämään innova- tiivisia menetelmiä puunkorjuuseen sekä metsänhoitoon. Tavoitteena on parantaa metsätöiden tehokkuutta, ympäristöystä- vällisyyttä ja kannattavuutta.
Yksi tutkimuksen painopisteistä liittyy puunkorjuun tarpeisiin. Voimakkaan kausivaihtelun vuoksi metsätyöt tuppaavat seisomaan etenkin keväisin, jolloin met- sään ei välttämättä pääse kelirikon vuoksi. Koneiden seisottaminen tulee monin tavoin kalliiksi.
Ja vaikka korjuukohteelle kelirikko- aikaan juuri ja juuri päästäisiinkin, on mahdollista, että kosteassa kelissä maasto vaurioituu. Ympäristön kannalta tämä ei ole kestävä toimintamalli.
6 LEIA * 2016
kohteiden toimintaympäristöä, maastoa ja olosuhteita, hankkeeseen osallistuvan
Metsä Groupin tutkimusjohtaja Xxxx Xxxxx- nen sanoo.
Hankkeen toisessa osiossa keskitytään metsän kasvun lisäämiseen metsänhoidon menetelmiä kehittämällä. Kolmas tavoite rakentuu korkean teknologian ympärille – ja nivoutuu ensimmäiseen, kantavuutta ja kulkukelpoisuutta edistävään teemaan.
– Kehitämme nyt menetelmiä, joilla metsän kantavuutta voidaan nykyistä paremmin ymmärtää ja ennustaa. Teollista internetiä ja paikkatietoa hyödyntämällä voidaan kehittää uudenlaisia sovelluksia, jotka parantavat metsätöiden tuottavuut- ta ja ympäristöystävällisyyttä, Xxxxxxxx kertoo.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ajantasaisia kulkukelpoisuus- karttoja. Ne pystyisivät kertomaan, minne käytettävissä olevilla kalustolla vallitsevis- sa olosuhteissa pääsee.
– Älykkäitä ohjausmenetelmiä on mahdollista hyödyntää myös metsänhoi- don tuottavuuden parantamiseen, Uusitalo sanoo.
Optimitilanteessa uusi teknologia auttaisi tekemään metsikkökuvioiden eri kohtiin aina sopivimmat puulaji- tai metsänhoitoketjuvalinnat. Tämä lisäisi osaltaan metsän kasvua – kestävästi.
nuoresta metsäalasta hoidetaan kitkemällä.
Yritykset ja tutkijat yhdessä
EFFORTEn käytännön työ etenee use- ammalla rintamalla neljässä työpaketissa, jotka on edelleen jaettu 20 eri tehtävään.
– Emme usko, että vain yksi ainoa metodi veisi tavoitteisiin. Tämän vuoksi vertailemme eri menetelmiä kenttäko- keissa ja lukuisissa testeissä rinnakkain, Xxxxxxxx kertoo.
Suomesta hankkeeseen osallistuvat Xxxxx ja Metsä Groupin lisäksi Metsäte- ho, Stora Enso, UPM ja Arbonaut. Muut osallistujat tulevat Ruotsista, Ranskasta, Sveitsistä ja Britanniasta.
– Kokemuksemme aiemmista yh- teistutkimushankkeista ovat olleet niin myönteisiä, että osallistumme innokkaasti EFFORTEn kaltaisiin esikilpailullisen alueen tutkimusprojekteihin, Metsä Grou- pin Laitinen sanoo.
– Pidämme erittäin hyödyllisenä mal- lia, jossa käytännön tarpeista hyvin perillä oleva elinkeinoelämä hakee relevantteja tutkimusaiheita yhdessä tiedemaailman kanssa. Hyödyt ovat moninkertaiset, kun tutkimusta tehdään yhdessä.
Kolmivuotista EFFORTE-hanketta rahoittaa Bio-Based Industries Joint Undertaking eli BBI-ohjelma, jonka ko- konaisbudjetti on 3,7 miljoonaa euroa.
Puun tarve kasvaa. On kuitenkin epä- varmaa, saadaanko metsistä kysyntää vastaava määrä puuta nykyisillä tuotan- tomenetelmillä. Samalla on muistettava ottaa huomioon myös muut metsien käyttömuodot.
Xxxxx Xxxxx 150 -projekti ratkoo haastetta tutkimusprofessori Xxxx Xxxx- xxx johdolla. Hanke kerää yhteen nykyisen tutkimustietämyksen siitä, mitkä ovat te- hokkaimmat keinot lisätä metsien kasvua ja puuntuotantoa kestävästi.
- Kasvua kohentavien keinojen olisi syytä olla myös mahdollisimman kustan- nustehokkaita, Hynynen sanoo.
Vuoden kestävä ohjelma etsii parhaat keinot kasvun lisäämiseen ja esittelee laskelman siitä, mitkä olisivat eri keinojen vaikutukset puuntuotannon potentiaaliin. Suuntaa-antava aavistus on jo olemassa.
Kuva: Xxxxx Xxxxxxx
- Jos kaikki mahdolliset tehostamis- keinot otettaisiin käyttöön, kotimaisen teollisuuspuun vuosittaista kertymää voi- taisiin kasvattaa nykyisestä 50-60 miljoo- nasta kuutiometristä noin 80 miljoonaan, Hynynen arvioi.
Huomio taimikoihin ja lannoitukseen
Hynynen uskoo, että erityisesti metsän varhaishoidossa olisi kehittämistä.
- Akuuttina ongelmana on se, että taimikoita hoidetaan selvästi vähem- män kuin mikä on puuntuotannollisesti
suositeltua. Taimikonhoito on kallista, eikä tekijöitäkään aina löydy, Hynynen sanoo.
Hänen mukaansa myös metsän lannoitukseen liittyy käyttämättömiä mahdollisuuksia.
- Lannoitus hiipui rajusti 80-90–lu-
otsikoissa. Lisäksi valtiontukien loppu- minen vaikutti lannoittamisen silloiseen romahdukseen, Xxxxxxx kertoo.
Rakeistettu tuhka vaikuttaa nyt lupaa- valta lannoitteelta, myös kiertotalouden näkökulmasta.
Haavasta ja pajusta biomassaa?
Metsä 150 –projekti kartoittaa myös sitä, mitkä keinot soveltuvat parhaiten minne- kin päin maata. Alueellinen näkökulma on siis otettu huomioon. Uutena avauksena kartoitetaan uudenlaisen biomassatuo- tannon potentiaalia.
- Selvitämme lisäksi, millaisia tulok- sia nopeakasvuisten lehtipuiden, kuten haavan ja pajun, lyhytkiertokasvatus esi- merkiksi turvetuotannolta vapautuneilla suonpohjilla voisi tuottaa.
Tekemistä riittää. Tutkimuksen alla on myös muun muassa se, miten metsän- kasvatusta täytyy sopeuttaa muuttuvaan ilmastoon. Metsä 150 -ohjelman tulosten perusteella jatkotutkimus suuntautuu alueille, joissa sitä kipeimmin kaivataan.
- Kohteista ei ole pulaa, Hynynen naurahtaa.
Tuloksia siitä, mihin puun kasvua lisäämällä on mahdollista päästä, käyttää hyväkseen myös hallituksen Puu liikkeelle
-kärkihanke. Sen tavoitteena on monipuo- listaa ja lisätä puun käyttöä jalostusarvon kasvattamista unohtamatta.
LEIA * 2016 7
teksti: XXXX XXXXXX
Jos kaikki suunnitellut biojalostamot toteutuvat,
Puun kysyntä kasvaa
– mutta kuinka paljon?
Tehokäyttäjä kiittää
Kuva: Xxxxx Xxxxxxx
MTK:n tutkimuspäällikkö Xxxx Xxxxxxxx on Luken metsäsektorin suhdannekatsauksen tyytyväinen tehokäyttäjä.
- Hyödynnämme tieteellisesti pätevää tutkimustietoa mahdollisimman paljon. Xxxxx suhdannekatsaus on meille hyvin tär- keä, koska emme itse voi laatia ennusteita, Xxxxxxxx kertoo.
Luken vuosittainen suhdannekatsaus jokakeväisine päivityksineen on Xxxxxxxx mielestä erittäin kattava tietopaketti.
- Ennusteen lisäksi mukana on paljon hyvää analyysia toimialan kehityksestä, Järvinen kiittelee.
Yksityismetsien keskimääräiset nimelliset kantohinnat 2015-2017e
METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS:
Xxxxxxxxxxx vienti hätyyttelee ennätystä
Luonnonvarakeskuksen Metsäsektorin suhdannekatsaus 2016-2017 ennakoi metsäteollisuuden tuotanto- ja vienti- määrille kasvua paperia lukuun ottamat- ta. Kuuminta on sahatavaran, sellun ja kartongin kysyntä.
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxxxx
Sahatavaralla kova kysyntä: sahatava- raa viedään tänä vuonna 8,5 miljoonaa kuutiometriä - kotimaan kulutus on yhä alamaissa, koska omakotirakentaminen on vaisua.
Sellu ja kartonki jyräävät: sekä tuotan- to- että vientimäärät kasvavat vuosina 2016-2017.
Vientihinnat alamäessä: kilpailun vuoksi vientihinnat laskevat kaikissa päätuote- ryhmissä vaneria lukuun ottamatta tänä vuonna. Hinnat tasaantuvat vuonna 2017.
U
raakapuun kysyntä pomppaa rajusti. Luken suhdannekatsaus ennakoi metsäsektorin kehitystä jo 25. kertaa.
udet biojalostamot. Kasva- va Kiina. Epävakaa Venäjä.
Brexit. Muun muassa näillä tekijöillä on suoria tai epäsuo- ria vaikutuksia suomalaisen raakapuun kysyntään.
– Vaikuttavien tekijöiden kenttä on melkoinen himmeli, Luken erikoistutkija Xxxx Xxxxxxxx naurahtaa ja tietää, mistä puhuu.
Luke julkaisi lokakuussa Xxxxxxxx toimittaman metsäsektorin suhdanne- katsauksen, joka seuraa kuluvaa vuotta ja ennakoi seuraavaa. Vuosittainen katsaus oli lajissaan jo kahdeskymmenesviides.
– Koko metsäala on kiinnostunut tule- vasta. Mikä on raakapuun arvo, ja kuinka se kehittyy? Tämä koskettaa niin yrityksiä, ministeriöitä kuin etujärjestöjäkin ja tie- tysti metsänomistajia, Viitanen sanoo.
Metsänomistajien kannattaakin hyödyntää Luken vuosikatsausta, joka
on laajin selvitys Suomen metsäsektorin näkymistä ja vieläpä maksuton.
Tuoreimmalla suhdannekatsauksella on enimmäkseen hyvää kerrottavaa.
– Vienti vetää, tuotanto pyörii ja puuta tarvitaan lisää. Negatiivista on kuitenkin vientihintojen ennallaan pysyttelevä tai jopa laskeva taso, Viitanen sanoo.
Kilpailu globaaleilla markkinoilla hillitsee hintoja. Metsänomistajien tulot kuitenkin lisääntyvät – kiitos kasvavien tuotantomäärien.
Biojalostamot janoavat puuta
Uusia biojalostamoja on suunnitteilla Ke- miin, Kemijärvelle, Kajaaniin ja Kuopioon. Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekos- kella valmistuu pian. Yhtiö on jo kasvatta- nut puuostojaan.
– Jos kaikki suunnitteilla olevat bioja- lostamot toteutuvat, puunhankinnasta tu- xxx xxxxxxxxx kilpajuoksu. Puunhankinta kasvaisi silloin 10–15 miljoonaa kuutiota. Kaikki hankkeet eivät välttämättä kuiten- kaan toteudu, Viitanen pohtii.
Myös muun muassa UPM:n Kymin tehtaan kasvava selluntuotanto sekä Kot- kamillsin kartonginvalmistus kasvattavat osaltaan puunkäyttöä.
Xxxxx katsauksen mukaan sahatavaraa lähtee tänä ja ensi vuonna vientiin enem- män kuin koskaan aiemmin.
– Paperin tuotanto vientiin valitetta- vasti supistuu edelleen, Xxxxxxxx kertoo.
Metsäteollisuustuotteiden ulkomaan- kaupan tuloista kuitenkin peräti 39 pro- senttia tuli viime vuonna yhä paperista.
Markkinakehityksen ennakointi ei ole helppoa. Himmelin yhdenkin langan katkeaminen voi mullistaa kaiken.
Brexitin vaikutukset näyttävät jäävän lähinnä Britannian sisäisiksi. Hyydyttäviä seurauksia koko euroalueen taloudelle
ei siis todennäköisesti ole odotettavissa, mutta valuuttakurssien muutoksilla on vaikutuksia puumarkkinoihin. Britannian markkina on Suomelle tärkeä, sen osuus on lähes kymmenen prosenttia maamme metsäviennin kokonaisarvosta. Punnan heikentyminen vaikeuttaisi vientiä.
Venäjän suhteen riittää jännitettävää.
Duuma saattaa kieltää havuraakapuun viennin, mikä tarkoittaisi noin miljoonan Venäjältä tuodun havupuumotin korvaa- mista kotimaisella. Ja jos Venäjän talous kääntyisi nousuun, kartonkivientimme itään voisi kasvaa.
Metsäteollisuuden puun käyttö kasvaa: kotimaan markkinahakkuut nousevat tänä vuonna 59,5 miljoonaan kuutio- metriin ja ensi vuonna 61,8 miljoonaan kuutiometriin.
Lähteet: Metsäteollisuus ry ja Luke (ennusteet)
Puutavaralaji | 2015 €/m³ | 2016e €/m³ | 2016e/2015 % | 2017e €/m³ | 2017e/2016 % |
Mäntytukki | 54,4 | 53,3 | -2 | 53,8 | 1 |
Kuusitukki | 54,5 | 55,3 | 1 | 55,1 | 0 |
Koivutukki | 42,0 | 41,4 | -1 | 41,2 | 0 |
Mäntykuitu | 15,6 | 15,4 | -1 | 15,8 | 3 |
Kuusikuitu | 16,9 | 17,4 | 3 | 17,2 | -1 |
Koivukuitu | 15,4 | 15,2 | -1 | 15,3 | 1 |
Puumarkkinoilla hintakehitys maltil- lista: kuusitukin ja –kuidun kantohinnat nousevat vuonna 2016 hieman, muilla puutavaralajeilla kantohinnat aavistuk- sen alenevat.
Puukauppatulot kasvavat: yksityismet- sätalouden bruttokantorahatulot pysyvät vuonna 2016 noin 1,7 miljardissa eurossa mutta nousevat hieman vuonna 2017.
Yksityismetsätalouden liiketulos/hehtaa- ri on yli 110 euroa vuonna 2016 ja yli 115 euroa vuonna 2017.
Kuva: Rodeo/Xxxxxx Xxxxxxxx
Metsähakkeen käyttö polkee paikallaan: metsähakkeen käytön arvioidaan kasva- van 8,2 miljoonaan kiintokuutiometriin tänä vuonna ja pysyvän ensi vuonna samalla tasolla.
Pellettituotannossa pientä eloa: puupel- lettien tuotanto pysyy tänä vuonna viime vuoden tasolla mutta kasvaa ensi vuonna muutamia prosentteja.
8 LEIA * 2016 LEIA * 2016 9
lyhyesti
555
milj. kiloa
Kuva: Pro Kala ry
Kotimainen ahven
soveltuu myös kalanviljelyyn
Kuva: Xxxxx Xxxxxxx
Suomalaisten syömästä kalasta vain alle puolet on kotimaista. Luonnonva- rakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kotimainen ahven soveltuisi kalanviljelyyn nykyisten viljelylajien täydentäjäksi.
Kuva: Xxxxxxx Xxxxxxxxx
Villien kalojen ottaminen vesiviljelyyn vaatii määrätietoista kehitystyö- tä, jotta viljelyyn soveltuvan emokalaston luomisen lisäksi myös kasva- tusolot saadaan mahdollisimman tuloksellisiksi ja tuotanto ekologisesti
WANTED:
vieraslajit
Luonnonvarakeskus koordinoi valtioneu- voston rahoittamaa EU-HAVI-hanketta, jossa kartoitetaan Euroopan unionin listaamien haitallisten vieraslajien esiin- tymistä Suomessa ja selvitetään, mihin toi- menpiteisiin niiden vuoksi pitäisi ryhtyä.
Suomen luonnossa esiintyviä EU:n listaamia haitallisia vieraslajeja ovat jättiputket, täplärapu, keltamajavankaali ja villasaksirapu. Tutkijat etsivät myös kustannustehokkaita toimintamalleja hai- tallisten lajien kitkemiseksi luonnosta.
Erityisenä selvityskohteena kansal- lisessa vieraslajistrategiassakin on hyvin haitallisiksi todettujen jättiputkien tor- junta. Lisäksi arvioidaan EU:n vieraslajilu- etteloon kuuluvien lemmikkieläinten sekä puutarha- ja akvaariokasvien riskiä levitä Suomen luontoon.
Vieraslajihavaintotietojen keräämises- sä toivotaan kansalaisten apua. Havainnot voi ilmoittaa www.vieraslajit.fi-portaalin kautta.
Kuva: Xxxxx Xxxxx
Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 555
kestäväksi.
Suurin haaste ahvenen viljelyn onnistumisessa on ruokinta, sillä ahven- ta on vaikea saada syömään tehotuotannossa käytettyä kuivarehua. Ahven
Metsäkanalintujen kannat pienentyneet roimasti
Uutta terttuherukkaa viljellään kuin viiniä
miljoonaa kiloa viljaa. Viljamäärä on noin kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten ja suurin kahdeksaan vuoteen.
on sosiaalinen kala, ja sen on ajateltu oppivan ruokailukäyttäytymistä
lajitovereilta tai jopa toisilta kalalajeilta.
Tulosten perusteella taimen ei kuitenkaan soveltunut ahventen opetta- jaksi. Tuoreen sivusaaliskalan, kuten kuoreen, lisäys ravintoon ensimmäi- sinä laitoskasvatuskuukausina paransi merkittävästi ahventen siirtymävai- heen eloonjääntiä.
Metsäkanalintukantojen taantuminen
jatkui pääosassa maata. Erityisen voimak- kaasti kannat ovat pienentyneet Poh-
jois-Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomessa lintutilanne on pysynyt edellisvuoden tapaan vaatimattomana. Lajien yhteisti- heys on monella alueella koko 28-vuotisen
kolmiolaskentakauden alhaisin.
Metsäkanalinnut laskettiin 23.7.–2.8. koko maassa 800 riistakolmiosta. Tulok- sista selvisi, että kaikilla lajeilla keskiti- heydet olivat tuntuvasti alle edeltäneen kymmenen vuoden keskiarvon.
Marjojen kulutusbuumi on lisännyt tuorei- na myytävien marjojen kysyntää. Kulut- tajat arvostavat entistä enemmän marjan ulkonäköä, kokoa ja laatua.
Xxxxx Xxxxxxxx toimipaikassa Kaari- nassa tutkitaan, voidaanko viiniköynnösten viljelyssä käytetyllä kasvatustavalla tuottaa laadukkaampaa puna- ja valkoherukkaa.
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxxx
10 LEIA * 2016
Kuva: Xxxxx Xxxxxxx
Uusia metsätuholajeja levinnyt Suomeen
Suomesta on löytynyt uusia tuholajeja ja ennestään esiintyviä tuholaislajeja on levinnyt yhä pohjoisemmaksi. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2015 met- sätuhoraportin mukaan aiemmin Etelä-Suomen tautina pidettyä kuusen- neulasruostetta esiintyy nyt jo melko yleisesti pohjoisen kuusikoissa. Myös männyn neulasia tuhoava punavyökariste on levinnyt laajalle keskiseen Suomeen ja Lappiin.
Uusia Suomeen tulleita lajeja ovat esimerkiksi männyllä esiintyvä ete- länversosurma ja hevoskastanjasta eristetty Phytophthora-laji.
Itä-Aasiasta kotoisin oleva ja tuhoisasti maailmalla levinnyt aasian- runkojäärä löydettiin viime lokakuussa Vantaalta. Suomessa sitä tavattiin koivulta ja raidalta.
Suomen ilmaston on katsottu sopivan aasianrunkojäärille huonosti, mutta ne näyttävät kuitenkin selvinneen täällä ainakin viidestä talvesta. Tuholaisen uskotaan pysyttelevän erityisen lämpimillä alueilla, kuten teolli- suusalueilla, tienvarsilla sekä etelään aukeavien metsien reunoilla. Metsissä sen ei arvella menestyvän.
Maaperämallit apuna ilmastonmuutoksen hillinnässä
Maaperä on suuri hiilivarasto, jonka käyttäytymistä muuttuvas- sa ilmastossa ei täysin tunneta. Tuoreen tutkimuksen mukaan maaperän hiilivarastoja ja niiden muutoksia voitaisiin kuiten- kin ennustaa paremmin lisäämällä malleihin sekä maaperän ravinteisuuden että maalajikoostumuksen vaikutuksia. Maasta ilmakehään siirtyvän hiilidioksidivirran määrittäminen on tär- keää, jotta voidaan tehdä parempia metsänhoidollisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Tällä hetkellä maaperän hiilivarastoennusteet ovat epävar- moja, ja ilmastonmuutoksesta johtuvaa hiilidioksidivirtaa maas- ta ilmakehään on vaikea arvioida. Tarkempien mallien avulla voitaisiin ennustaa hiilen kiertoa täsmällisemmin.
Luke on tutkinut maaperämalleja yhdessä Ruotsin maata- loustieteellisen yliopiston ja Japanin metsäntutkimuslaitoksen kanssa.
Jotta tertuista saataisiin mahdolli- simman pitkiä, suurimarjaisia, pitää kasvi ohjata tuottamaan vähemmän marjatert- tuja. Tähän päästään leikkaamalla kasveja voimakkaasti. Uudella menetelmällä kasvatettu terttuherukka tuetaan ja leika- taan samalla tavoin kuin viiniköynnökset, eli pääversoja saa olla vähän ja sivuversot typistetään.
Eri lajikkeet sopivat uuteen viljelyta- paan eri tavoin. Luken tutkimusten mukaan ainakin kotimaiset valkeat lajikkeet Lepaan Valkea ja Piikkiön Helmi sekä syvänpu- nainen Punahilkka vaikuttavat soveltuvan saksittuun kasvatustapaan erittäin hyvin.
Lukessa on jalostettu uusi, vielä ni- meämätön punaherukka, joka on osoittau- tumassa erinomaiseksi valinnaksi tähän kasvatusmenetelmään.
LEIA * 2016 11
maatalous & markkinat
Kuva: Shutterstock
Suomen vienti lapsenkengissä
Suomen Yhdysvaltoihin suuntautuvaan elintarvikevientiin TTIP-so- pimuksella ei ole ratkaisevaa vaikutusta, jos vientituotteiden jalos- tusaste ei nouse. Maataloustukiin sopimus ei vaikuta.
Vuonna 2015 Suomi vei Yhdysvaltoihin viljatuotteita tullin tilastojen mukaan 5 miljoonalla eurolla ja meijerituotteita 19 mil- joonalla eurolla. Jos TTIP-sopimus poistaisi tullit ja osan tuonti- rajoituksista, viljatuotteiden vienti kasvaisi Luken tutkijan Xxxxx Xxxx-Xxxxxx mukaan yli puolella ja meijerituotteiden vienti lähes nelinkertaistuisi. Muihin EU-maihin verrattuna kasvu olisi kuitenkin pientä.
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxxx
- Ruotsissa ja Tanskassa elintarvikevienti osataan meitä paremmin. Viljan vienti ei kannata, vaan se pitäisi jalostaa alko- holijuomiksi. Maitotuotteissa suuri markkina ovat laktoosittomat tuotteet, joita kulutetaan paljon niin Yhdysvalloissa kuin Aasiassa- kin. Niiden vientiin kannattaisi panostaa, Xxxx-Xxxxx suosittelee.
TTIP-sopimus
muokkaa maailmankauppaa
teksti: XXXXXXXX XXXXXXXX
– Xxxxxxx kääntyi kuitenkin täysin päinvastaiseksi, kun otimme laskelmis-
samme huomioon EU:n kuluttajien vah- vat ostomieltymykset eurooppalaisiin
tuotteisiin ja tuotemerkkeihin: USA:n EU-viennin potentiaali vähenisi ja Yh- dysvaltain maataloustuotteiden kauppa
syntyä halukkuutta kompromisseihin, jos Yhdysvallat vastavuoroisesti helpottaa EU:n markkinoille pääsyä muilla sektoreilla.
– EU haluaa pääsyn palvelumarkki- noille ja kilpailuun julkisista hankinnoista. Tällä hetkellä siihen on mahdollisuus vain
tutkija siis arvelee lopulta voittavan TTIP:ssä?
– Toivottavasti ei ole yhtä voittajaa, vaan päästään win-win-tilanteeseen,
jossa enemmistö hyötyy tästä globali- saatioon kuuluvasta prosessista. Myös
kohtuuttomat menetykset pitää korvata.
E
– Jättiläiset riuhtovat toisiinsa takertuneita sarviaan, kuvaa Luken tutkija Xxxxx Xxxx-Xxxxx EU:n ja Yhdysvaltojen välisten TTIP-vapaa- kauppaneuvottelujen tilannetta. Viimeisen sanan kiistassa saattaa saada kuluttaja.
llen Huan-Niemi tutkii erilaisia TTIP-sopimuksen (Transat- lantic Trade and Investment Partnership) vaihtoehtoja sekä niiden vaikutusta maatalous- tuotteiden kauppaan. Valtion
taloudellisen tutkimuskeskuksen tutki- xxx Xxxxx Xxxxxx kanssa tehty uusin tutkimus osoittaa, että eurooppalaisten kuluttajien mieltymys tuttuihin elintar- vikkeisiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten TTIP-sopimus lopulta näkyy eri maiden taloudessa.
– Eurooppalaisille ruoka on kulttuu- ria, amerikkalaisille tehokkuutta. Miten nämä asiat yhdistetään? Huan-Niemi
xxxxxxxxx jättiläisten ongelman.
Eurooppalainen ruoka haluttua luksusta
Eurooppalainen ruoka käy kaupaksi Yhdysvalloissa. Maatalous- ja elintar- viketuotteiden kauppa on ollut EU:lle voitollinen viimeiset 17 vuotta. Yhdysval- tain alijäämä EU:n kaupassa oli peräti 12 miljardia dollaria vuonna 2015.
– EU hyödyntää loistavasti alhaisten tullien ja korkean myyntihinnan suh-
detta viemällä Yhdysvaltoihin luksus-
tuotteita kuten alkoholia ja juustoja. EU on lisännyt myös maataloustuotteiden
tuontia, mutta tässä kehityksessä voit- tajia ovat Brasilia ja Argentiina. Tämän Yhdysvallat haluaa tietysti muuttaa,
Huan-Niemi sanoo.
Aiemmat Euroopan parlamentin ja USA:n maatalousministeriön tutkimuk- set ovatkin osoittaneet, että TTIP-so-
pimus kääntäisi maataloustuotteiden
kauppataseen toisin päin ja Yhdysvallat korjaisi voitot.
Kuva: Xxxxx xxxxxxx
- Jos amerikkalaisia juustoja ei saisi mark- kinoida eurooppalaisilla nimillä, Yhdysval- tojen juustoteollisuus romahtaisi, arvioi
tutkija Xxxxx Xxxx-Xxxxx.
– Myös me laskimme samasta aineis- tosta, että jos kaikki tullit ja osa tuon-
tirajoituksista poistettaisiin, Yhdys-
valtain alijäämä muuttuisi 5 miljardin dollarin ylijäämäksi.
jäisi yhä jopa kuusi miljardia dollaria alijäämäiseksi, Huan-Niemi laskee.
Nimisuojat kuumaa valuuttaa Kuluttajan ostomieltymykset eivät voi toteutua, jos tuotteiden alkuperää tai tuotantotapaa ei merkitä. Neuvottelujen suurimpia kompastuskiviä ovatkin EU:n tuotteiden maantieteelliset alkuperämer- kinnät. Niiden sisällyttäminen TTIP-sopi- mukseen olisi iso riski paitsi Yhdysvalto- jen tuonnille myös kotimarkkinoille.
– Jos amerikkalaisia juustoja ei saisi markkinoida eurooppalaisilla nimillä, hei- dän juustoteollisuutensa romahtaisi. Ame- rikkalaiset eivät oikein halua ymmärtää, miten feta-sanan käyttöön on oikeus vain kreikkalaisilla. Mutta nimillä on merkitys- tä. En itsekään osannut ostaa suomalaista fetaa sen jälkeen, kun sen nimi muuttui kuutiojuustoksi, Huan-Niemi naurahtaa.
Euroopan parlamentti vaatii, että TTIP ei heikennä EU-standardeja. Se suhtautuu torjuvasti myös amerikkalaisten elintarvikkeiden, kuten hormonilihan
ja klooridesinfioidun broilerin, tuontiin. Silti EU:lla on neuvotteluissa paljon voitettavaa. Maatalouskaupassa voi
amerikkalaisilla yrityksillä. Siellä ovat TTIP-sopimuksen isot voitot.
– Maatalous on pieni kokonaisuus pal- veluihin verrattuna. Se kuitenkin hanka- loittaa neuvotteluja, koska maataloudessa osapuolten tavoitteet ovat niin kaukana toisistaan, Huan-Niemi muistuttaa.
TTIP:ssa tarvitaan demokratiaa Huan-Niemi tuntee myös muut kauppa- neuvottelut, Tyynenmeren alueen TPP:n ja lukuisat kahdenväliset sopimukset, joilla pyritään ohittamaan WTO:n hitaat käytännöt. TTIP-neuvottelijoilla on kiire, koska sopimuksesta halutaan maailman vapaakaupan standardi.
Huan-Niemi kuuluttaa prosessiin
demokratiaa. Eurooppalaisen kuluttajan hän soisi käyttävän vaikutusvaltaansa
poliittisiin päättäjiin. Yhdysvalloissa
neuvotteluihin vaikuttaa vahvasti suur- yritysten lobbaus.
Xxxx-Xxxxxx mukaan ei ole mah- dollista, että sopimus jäisi kokonaan
toteutumatta. Kaikkien maatalous-
tuotteiden tullien ja rajoitusten purku ei myöskään ole todennäköistä. Kenen
Siihen tarvitaan aktiivisia äänestäjiä ja kansalaisjärjestöjä, jotka vaativat päät- täjiä toimimaan harkiten, Huan-Niemi painottaa.
Nimisuoja on vaikea pala purtavaksi
EU haluaa pitää tiukasti kiinni nimisuojan sisällyttämistä TTIP-sopimukseen. USA puolestaan ei voi ymmärtää tietyn maan- tieteellisen alueen ominaislaatuun perus- tuvaa nimisuojaa ja sanoo EU:n menneen nimisuojauksessa liian pitkälle.
EU:ssa on tällä hetkellä lähes 1300 nimisuojattua elintarviketta ja 1750 viiniä. Lukumääräisesti eniten nimisuojauksia on Italialla ja Ranskalla. Suomessa niitä on vain kymmenen: Puruveden muikku, Kitkan viisas, Lapin Poron kylmäsavuliha, Lapin Poron kuivaliha, Lapin Poron liha, Kainuun rönttönen, karjalanpiirakka, kala- kukko, sahti ja Lapin puikula.
Xxx Xxxxx Xxxxxx blogi osoitteessa xxx.xxxx.xx/xxxxx
12 LEIA * 2016 LEIA * 2016 13
sininen biotalous
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxx
Sinertääkö
Suomen biotalous?
Luonnonvarakeskuksessa ja Suomen ympäristö- keskuksessa valmistellaan maa- ja metsätalous- ministeriön johdolla Suomen sinisen bio- talouden tiekarttaa.
o o
K
t m m
sy si si li n v t a
Samaan aikaan kootaan myös tietoa alan kasvu- mahdollisuuksista yksiin kansiin. Vesiin liittyvässä
V
saamisessa uskotaan levan paljon potentiaalia.
äestön kasvu ja elintapamuu- tokset pakottavat etsimään uusia ratkaisuja maailman ve- sihuoltoon ja alkutuotantoon.
alankasvatus on jo ylittänyt naudanlihan uotantomäärät, ja vesiviljely on maail-
an nopeimmin kasvava alkutuotannon uoto.
– Veden merkitystä biotaloudessa on
nostaa asioita esiin ja vaikuttaa tutkimus- rahoitukseen ja politiikkaan. Pohjoismai- nen tiekartta jäsentää tekemistä pitkällä aikavälillä, Halonen tiivistää.
Tiekartat menevät joulukuussa Poh- joismaiden ministerineuvoston käsiteltäviksi.
Sinisissä tilastoissa kasvun näkymiä?
vastata nopeastikin omalla tuotannolla ja uusilla tuotteilla.
– Meidän pitäisi pystyä hyödyntämään kala kotimaan arvoketjussa korkean jalos- tusarvon tuotteina, Halonen sanoo.
Myös vesimatkailussa ja hyvin- vointipalveluissa on Halosen
mukaan erittäin hyvät kas- vun mahdollisuudet.
Sinisen biotalouden kehittäminen liittyy kaikkeen tuotantoon, jossa hyödynnetään
vettä tavalla tai toisella.
– Elinkeinoelämäkin on saatava ulos laatikostaan. Myös pörssiyhtiöiden pitäisi lähteä mukaan uusiin biologisiin tuo- tantotapoihin, joilla voidaan tehdä isoja läpimurtoja, miettii Honkanen.
teksti: XXXXXXXX XXXXXXXX
ytä korostaa, sillä Suomella on paljon
ihen liittyviä mahdollisuuksia. EU:ssa
ninen kasvu määritellään mereen
ittyvänä liiketoimintana. Suomessa
äemme puhtaan veden luonnonvarana ja
eteen liittyvän osaamisen laajemminkin
ärkeänä, maa- ja metsätalousministeriön
Samaan aikaan tiekart-
xxxxx kanssa etenee
sinisen biotalouden
tilastointi. Maa- ja elin-
tarviketalouden tilas-
toista yhdisteltävät tiedot
eivät xxx Xxxxxxxx mukaan
Vesiosaamisessa on
merkittäviä kasvun
mahdollisuuksia.
Uusia tulokulmia
Lukessa sinistä tule-
vaisuutta rakennetaan
tutkimuksen ja elin-
keinoelämän yhtei-
sillä pilottihankkeilla.
Honkasen mukaan alan
Lähtökohtana kestävä kehitys
Biotalouteen on kotimaan mediassa ja tut-
kimuskentällä kohdistettu kritiikkiä kes-
tävyyden alistamisesta kasvulle. Sinisen
biotalouden kehittäjät vakuuttavat, että
ympäristöpolitiikan ja yritystoiminnan
tavoitteet voidaan sovittaa yhteen.
siantuntija Xxxx Xxxxxxx sanoo.
– Pohjoismaat ja toisaalta eri toimijat
Suomessakin ymmärtävät sinisen biota-
louden toisistaan poiketen, jatkaa Luken
Sininen biotalous -temaattisen ohjelman
päällikkö Xxxx Xxxxxxxx.
Honkanen ja Halonen ovat mukana
laatimassa sekä kansallista että pohjois-
maista sinisen biotalouden tiekarttaa.
Heidän näkemyksensä mukaan on tärkeää
määritellä, mitä siniseen biotalouteen
kuuluu ja mitä se ei ole. Tiekartat selkeyt-
tävät alan yhteiset tavoitteet ja toimenpi-
teet.
Kuva: Vastavalo
– Vesiluonnonvarojen kestävä hyö- dyntäminen voisi olla yhdistävä tekijä, jossa Pohjoismaat ovat aidosti maailman parhaita. Sekä EU:ssa että FAO:ssa on tär- keää, että meillä on vahva maaryhmä, joka
vielä kaikilta aloilta kattavia,
mutta kasvun mahdollisuudet ovat
näkyvissä.
– Lukessa on tehty laaja tilastojulkaisu,
jossa sinisen biotalouden tutkimus ja tilas-
tot käyvät vuoropuhelua uudella tavalla,
Honkanen kertoo.
Arvioita taloudellisesta kasvupotenti-
aalista tehdään vuoteen 2025 saakka.
– Kasvun edellytyksenä on, että
pystymme kansainvälistymään vesi-
osaamisessa sekä rakentamaan julkisen
ja yksityisen sektorin kumppanuuksia,
Halonen toteaa.
Kotimaasta Halonen nostaa esimer- kiksi kalatuotannon kauppataseen, joka on 350 miljoonan arvosta negatiivinen. Kotimaiseen kalankysyntään voitaisiin
kehittäminen liittyy kaikkeen
tuotantoon, jossa hyödynnetään vet-
tä – kalastuksesta hyvinvointipalveluihin
ja teollisiin symbiooseihin. Haasteena on
sektoriajattelun purku ja tietovarantojen
käyttö.
– Sininen biotalous ei tarkoita sitä, että
olisimme vielä keksineet jotakin uutta,
vaan sitä, että katsomme asioita uudesta
tulokulmasta.
Luken pilottihankkeissa korostetaan-
kin kokeilemista. Tutkimuksen aikajänne
ongelman tunnistamisesta tulosten jul-
kaisemiseen on liike-elämälle usein liian
pitkä, joten piloteissa ideat viedään heti käytäntöön. Tällöin on kuitenkin varau- duttava myös epäonnistumisiin.
Halonen painottaa, että julkinen sekto- ri ei voi kehittää sinistä biotaloutta yksin.
– Kaikissa globaaleissa haasteissa
korostuvat vesiin liittyvät käyttöpaineet.
Vain kestävät toimintatavat tarjoavat yri-
tyksille pitkän aikavälin kilpailuedut, siitä
olemme ympäristöministeriön kanssa
yhtä mieltä. Perustutkimuksesta ja vesien
hyvän tilan saavuttamisesta ei voi tinkiä,
muuten ei voida luoda kestäviä ratkaisuja,
Halonen sanoo.
Onnistumisia sinisillä rintamilla Hon-
xxxxx ja Halonen odottavat jo kymmenen
vuoden kuluttua. Jos kunnianhimoiset
tavoitteet toteutuisivat, Suomi tunnettai-
siin tuolloin kansainvälisenä vesiosaaja-
na, xxxx xxxxxxxxxx olisi positiivinen ja julkinen ja yksityinen sektori toimisivat yhdessä.
14 LEIA * 2016 LEIA * 2016 15
sininen biotalous
Miten kirjolohelle käy, jos ilmasto lämpenee?
Kalankasvattajat tähyävät avomerelle
Kuva: Xxx-Xxxxx Xxx
sa, projektikoordinaattori ja iktyonomi Xxx Xxxxxxxx-Xxxxx kertoo.
Xxxxxxxx Xxxxxxxx-Xxxxx lähtee yhdessä toisen suomalaisyrityksen ja Luon- nonvarakeskuksen asiantuntijoiden kanssa Kanadaan tutustumaan vedenalaiseen
Kuva: Xxxxxx Xxxxxxx
Luken ympäristöpoiju mittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat kalankasvatuksen onnistumi-
seen.
pinnalla on kamera, joka pyörii 360 astetta. Tiedonsiirtoon vuokrasimme Soneralta mastopaikkaa, ja kuva välittyi toimistoomme Brändöön, Xxxxxxxx-Xxxxx kertoo.
Kuvanlaatu oli erinomainen.
– Pystyimme tarkkailemaan, miten verk-
Toistaiseksi otollisimmat lämpötilat kirjolohen tuotannolle ovat Suomen eteläisillä merialueilla. Mitä pohjoi- semmaksi Pohjanlahdella edetään, sitä hitaammaksi kalan kasvu käy.
Tämä on tilanne nyt, mutta mil- lainen se on jatkossa, jos ilmasto seuraavien vuosikymmenten aikana muuttuu?
Muun muassa tähän kysymykseen haetaan vastauksia SmartSea-hank- keessa.
- Jos vedet lämpenevät, parhaat tuotantoalueet saattavat siirtyä poh- joiseen. Toisaalta, jos mietitään avo- meriolosuhteita, ei iso ja syvä vesialue välttämättä koskaan lämpene liikaa ja kala voi hakeutua itselleen sopivim- paan lämpökerrokseen, Luonnonvara-
teksti: XXXXX XXXXXXXXXXX
Uusia viljelylaitoksia suunnitellaan kauas rannikon suojasta.
Xxxxxxxxxx Xxxxx kanssa Luke on teh- nyt yhteistyötä alkumetreiltä asti.
– Luonnonvarakeskus on auttanut meitä etsimään kasvatuspaikkaa, ja sopiva löytyi Oulun alueelta. Lupahakemuksem-
ja milloin kalat ovat valmiita perattavaksi, Kankainen kertoo.
Itämeri on omanlaisensa ympäristö
Kun sopiva viljelyalue on löytynyt, kalan-
kasvatuslaitokseen.
– Jos rakennelma soveltuu Suo- men olosuhteisiin, voisimme
ensi kesänä kokeilla sitä kasvatuslaitoksellamme.
kokassit käyttäytyivät eri sää- ja virtausolo- suhteissa ja kävivätkö hylkeet hätistele-
mässä kaloja. Lisäksi kameroiden avulla kerättiin tietoa kalojen
ruokailukäyttäytymisestä,
keskuksen tutkija Xxxxxx Xxxxxxxxx sanoo.
Xxxxxxxxx arvelee, että tulevai- suudessa saatamme kasvattaa eri kalalajeja ja -kantoja kuin nyt. Yksi
T
Miten kasvatus onnistuu avomeren ankarissa olosuhteissa?
ulevaisuudessa kalaa viljeltä- neen Suomessakin aiempaa enemmän avomerellä. Näin muun muassa siksi, että rajallisista rannikkovesistä
me on parhaillaan aluehallintoviraston
käsittelyssä, ja toivomme, että voimme aloittaa kasvatuksen kesällä, Xxxxxxxxxx Xxxxx toimitusjohtaja Xxxx Xxxxxxxxxxx kertoo.
Kasvatusalueen olosuhteista on kerätty dataa Luken ympäristöpoijun avulla.
EHP-Tekniikka Oy:n toimittama laite mittaa veden virtausnopeutta, sameutta, johtavuutta, hapekkuutta sekä lämpötilaa ja tuulen voimakkuutta – eli ympäristö-
kasvattajalla on edessään seuraava pulma:
millaiset rakenteet ja laitteet kestävät avomerellä?
– Valtameriin verrattuna Itämeri on aivan omanlaisensa ympäristö, jossa
olosuhteet voivat olla todella ankarat. Jäät aiheuttavat haasteita, ja lisäksi Itämeri on monin paikoin matala ja aallokko on tiheä ja jyrkkäreunainen, Kankainen kertoo.
Liikkuvien jäiden ja myrskyjen aiheut- tamaan ongelmaan löytyy kaksi ratkai-
Etäkasvatusta kameroiden avulla
Kasvatettiinpa kalaa tulevaisuudessa pinnan alla tai sen tuntumassa, yksi on- gelma on vielä ratkai-
sematta. Miten laitoksen valvonta ja kalojen ruokinta järjestetään?
Näyttää siltä,
että etäohjattavan avomerikalan- kasvattamon rakentaminen on mahdollista.
Lindberg-Lumme lisää.
Kun kalojen ruo- kailurytmi selviää, niiden ruokinta voidaan ajoittaa oikein, jolloin rehua ei päädy huk- kaan. Oikea-aikaisella
ruokinnalla voidaan vähentää sekä yrityksen
kustannuksia että ympäristön kuormitusta.
keino varautua muutokseen voi olla
tuotantokalakantojen jalostaminen niin, että ne kestävät entistä lämpi- mämpää vettä.
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamas- sa SmartSea-hankkeessa on mukana kahdeksan tutkimuslaitosta, ja sitä koordinoi Ilmatieteen laitos.
kilpailee kalanviljelijöiden kanssa moni muukin toimija.
Luonnonvarakeskus selvittää parhail- laan, mitkä merialueet soveltuvat parhai- ten viljelyyn ja millaista tekniikkaa avo- merikasvatus vaatii. Tutkimusta tehdään yhteistyössä alan yritysten kanssa.
– Avomerikasvatuslaitoksen rakennut- taminen on merkittävä investointi. Meidän roolimme on auttaa yrityksiä minimoi- maan uuteen toimintaympäristöön siirty- misestä aiheutuvaa riskiä, tutkija Xxxxxx Xxxxxxxxx Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
tekijöitä, jotka vaikuttavat kalanviljelyn onnistumiseen.
– Avomeripaikkoja ei aiemmin ole käytetty kasvatuksessa, joten meillekin oli arvoitus, miten lämpötilat kehittyvät tai miten tuulista siellä on, Xxxxxxxxxxx kertoo.
– Esimerkiksi meriveden lämpötila vaikuttaa siihen, miten nopeasti kalat kasvavat. Kun viljelijä tietää, miten läm- pötila vuoden mittaan vaihtelee, hänen on helpompi arvioida, minkä kokoisia
poikasia laitokselle kannattaa tuoda, miten niiden ruokintarytmiikka pitää järjestää
suvaihtoehtoa: joko kasvatusrakenteet tuodaan talveksi saariston suojaan tai ne upotetaan meren pinnan alapuolelle.
Ahvenanmaalainen Brändö Lax on yksi Suomen suurimpia kirjolohen ja siian kasvattajia. Yksi yhtiön laitoksista sijaitsee Ahvenanmaan ja Turun saariston välisellä avoimella merialueella, missä yritys, Luke ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet yhteistyötä avomerikasvatuksen kehittä- miseksi.
– Tyhjennämme laitoksen lokakuussa, kun syysmyrskyt alkavat, ja viemme kasva- tuskehikot takaisin paikalleen toukokuus-
– Ulkomerellä voi tuulla 20 met-
riä sekunnissa ja aallot olla seitsemänmet- risiä. Sellaisella säällä ei kasvatuslaitoksen lähelle pääse veneellä. Puhumattakaan siitä, ettei ole kovin kustannustehokasta ajaa päivittäin 40 minuutin venematkaa suuntaansa, Offshore Fish Finland Oy:n toimitusjohtaja Xxxx Xxxxxxxx sanoo.
Sekä Offshore Fish Finland että Xxxxxx Xxx ovat yhdessä Xxxxx kanssa selvittä- neet, onnistuisiko kalankasvatus avomerel- lä etänä.
– Kahdessa kasvatusaltaassamme on Luken vedenalainen videokamera, ja lisäksi
Näyttää siltä, että kokonaan etäoh- jattavan avomerikalankasvattamon rakenta- minen on mahdollista. Rakennetaanko niitä
– ja millä aikataululla –, on toinen kysymys.
– Haasteena on hinta. Avomerelle sovel- tuvat rakenteet ja tekniikka maksavat paljon, joten tuotantomäärien pitäisi olla suuria, Kankainen sanoo.
– Toisaalta, asiat voidaan tehdä yksin- kertaisestikin. Kasvatuskassit saadaan kyllä kestämään avomeriolosuhteita ja se, että ihminen valvoo veneellä laitoksen toimintaa silloin, kun se on mahdollista, voi olla teho- kas vaihtoehto.
Kuva: Xxx-Xxxxx Xxx
16 LEIA * 2016 XXXX * 2016 17
maatalous
"
On taloudellisesti, eettisesti ja ympäristön kannalta järkevää suosia hyvätuottoisia eläimiä."
Kuva: Xxxx Xxxxxx
Akvaariolehmät
auttavat vähentämään metaanipäästöjä
I
ayrshireä, joilta kasvihuonekaasupäästöt mitattiin. Lisäksi tarkkailtiin ruoansula- tusta, tuotosominaisuuksia, energiatehok- kuutta ja -aineenvaihduntaa sekä pötsin mikrobikoostumusta.
Yksittäisten lehmien, eri tilojen ja maiden välisissä mittaustuloksissa oli huomattavia eroja, sillä esimerkiksi ruokintatavat eri maissa eroavat paljon toisistaan. Oli odotettua, että suomalaiset ja ruotsalaiset lehmät tuottivat muita maita enemmän metaania. Tämä johtuu niiden säilörehuvaltaisesta ruokinnasta, ei perimästä.
– Jos lehmien metaanipäästöjä halu- taan vähentää, jalostusvalintaa ei kannata tehdä suoraviivaisesti jättämällä karjaan vähäpäästöisimpiä lehmiä. Tulokset viittaavat päinvastoin siihen, että alhai- sen metaanituotoksen lehmät eivät ole
Kasvihuonekaasupäästöt mitattiin meta- boliakammioissa sadalta suomalaiselta
Mikä metaboliakammio?
Kuva: Xxxx Xxxx
ayrshireltä.
tuotetun metaanin määrään tuotettua maitokiloa kohti.
Luken Jokioisten koenavetan neljäs- sä metaboliakammiossa mitataan lypsylehmien metaanin tuotantoa. Kammioiden suunnittelussa eläinten hyvinvointi on otettu mahdollisim- man hyvin huomioon.
Xxxxx tutkittavat lehmät viih- tyisivät parinkymmenen kuution kokoisissa kammioissaan, ne on sijoitettu navettaan muiden lehmien lähelle. Kammioissa on teräskehikot ja seinät ovat läpinäkyvää polykar- bonaattilevyä, jotta lehmät näkevät laumatoverinsa. Lehmän turvalli- suuden takaa hätäovi, joka aukeaa, jos laitteistoon tulee sähkövika tai hiilidioksidin määrä kohoaa liian korkeaksi.
Tutkimuksissa kammioiden si- sään- ja ulostuloilman hiilidioksidin, hapen, metaanin ja vedyn koostu- musta mitataan kaasuanalysaat- toreilla. Ilmavirtauksen määrää mitataan massavirtausmittarilla.
Lehmien päivittäinen rehunsyönti ja maitotuotos mitataan sekä tal- lennetaan ja eläinten erittämä sonta ja virtsa kerätään. Näin voidaan analysoida lypsylehmien energia-ai- neenvaihdunta metaanimittausten
ohella.
– Jatkossa selvitämme, vaikuttavatko nämä geenit lehmien pötsien mikrobi- koostumusten eroihin vai muihin lehmän ominaisuuksiin kuten pötsin kokoon, tuotostasoon tai rehunkäyttökykyyn.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että tietyt pötsin bakteerit vähentävät metaa- nin tuotantoa.
– Haimme geneettistä profiilia nau- doilta, joilla tuota toivottavaa bakteeristoa oli runsaasti, Vilkki sanoo.
Päästöt pienemmiksi ja maito terveellisemmäksi
teksti: XXXX XXXXXXXXXX
Tulevaisuudessa ilmasto- ystävällisen lehmän jalostus- valinta voidaan tehdä geenien perusteella. Tuore tutkimus on löytänyt lehmän perimästä alueita, jotka ovat yhteydessä metaanin tuottamisen
määrään. Tutkimuslehmät eivät märehtineet lasikaapeissaan turhaan.
hmisen tuottamista kasvihuonekaasuista 16 prosenttia on metaania, josta kolmasosa on peräisin nautakarjatuotannosta: maapallolla on reilu miljardi nautaa, joista jokainen hönkäilee ilmastoa lämmittävää metaania noin 500 litraa päivässä.
Voisiko vähäpäästöisen lehmän saada aikaan jalostuksen keinoin?
Tähän asti on ollut selvillä, että perimä ja ravinto vaikuttavat lehmän pötsin mikrobiston koostumukseen ja toimintaan. Suoliston mikrobit puo- lestaan vaikuttavat merkittävästi lehmän koko elimistön toimintaan.
– Samantyyppinen vuorovaikutus on havaittu aikaisemmin myös ihmi- sillä, Luken professori Xxxxxxx Xxxxxx taustoittaa.
Aberdeenin yliopiston johtamassa ja EU:n rahoittamassa RuminOmics
-hankkeessa Luonnonvarakeskus tutki yhdessä kymmenen muun euroop- palaisen tutkimuslaitoksen kanssa märehtijän perimän, ravitsemuksen ja pötsin mikrobikoostumuksen välisiä vuorovaikutuksia ja selvitti, miten nämä liittyvät lypsylehmän energiatehokkuuteen ja metaanipäästöihin.
Metaanituotoksessa suuria yksilöllisiä eroja
RuminOmics-hankkeessa tutkittiin noin tuhatta lehmää Euroopan eri mais- ta. Xxxxx Xxxxxxxxxx navetan metaboliakammioissa vieraili sata suomalaista
tehokkaita, sillä ne eivät pysty käyttämään hyväkseen rehun energiaa.
Lehmän suhteelliset metaanipäästöt mitattuna tuotantoyksikköä, maito- tai lihakiloa kohden vähenevät, kun tuotosta- soa tai tuotantoikää kasvatetaan.
– On siis taloudellisesti, eettisesti ja ympäristön kannalta järkevää suosia
hyvätuottoisia eläimiä ja pitää niitä tuo- tannossa mahdollisimman kauan, Xxxxxx suosittelee.
Geenit paljastavat vähäpäästöisen lehmän
Lähitulevaisuudessa vähäpäästöisten leh- mien valinta jalostukseen voidaan tehdä geenien perusteella, sillä tutkimuksessa lehmän omasta perimästä tunnistettiin alueita, joiden vaihtelu on yhteydessä
Lehmän ravinnossa on runsaasti tyydyt- tymättömiä rasvahappoja, mutta pötsin mikrobisto muuntaa niitä tyydyttyneiksi. Siksi noin 70 prosenttia maidon rasvoista on kovia rasvoja.
Tutkituilta lehmiltä mitattiin maidon rasvahappokoostumus ja selvitettiin sen yhteyttä pötsin mikrobikoostumukseen. Jatkossa selviää, voisiko maidon rasva- happokoostumus kertoa lehmän metaani- päästöjen määrän.
– Pyrimme lehmän ruokintaa muut- tamalla lisäämään metaanipäästöjä vähentävien mikrobien osuutta. Kenties tämän menetelmän avulla myös maidon ravitsemuksellisuutta voidaan muuntaa entistä terveellisempään suuntaan, Vilkki pohtii.
18 LEIA * 2016 LEIA * 2016 19
metsä & biotalous
kiertotalous
Koristehavupuilla
uutta väriä ja muotoa
viherrakentamiseen
teksti: XXXX XXXXXX kuvat: XXXXX XXXXXXXX
Suomessa havupuita käytetään viherrakentamisessa vähän, sillä kestäviä ja koristeellisia kotimaisia havupuulajikkeita on tarjolla niukasti. Tilanteeseen on nyt tulossa parannus,
Porkkanankuorista
muhentuu arvonlisää
teksti: XXXXXXX XXXXXXXX kuva: XXXXXXXX XXXXX
Toisen jäte on toisen raaka-aine. Näin totesivat Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx tutkijat kuunnellessaan elintarvikeyrittäjien kertomuksia alaa yhdistävästä ongelmasta, joka voi jalostua myös arvonlisäksi.
asvisten jatkojalostuksessa, pilkonnassa ja prosessoinnis- sa syntyy sivuvirtoja, joista
enemmän taloudellista potentiaalia kuin maanparannuskäytöllä.
Kaatopaikalle kasvissivuvirtoja ei saa
Vihannekset kompostin
K
sillä viherrakentamisen tarpeisiin on kehitteillä kotimaisten havupuiden tuoteperhe.
T
oistaiseksi alle kymmenen prosenttia Suomessa myy- tävistä koristehavupuiden taimista on kasvatettu kotimaassa. Nyt viherra- kentamiseen soveltuvien
kotimaisten koristehavupuiden tarjontaa pyritään lisäämään Luonnonvarakeskuk- sen ja taimistoviljelijöiden käynnistämällä yhteistyöhankkeella.
Luonnonvarakeskuksen osaamisen avulla markkinoille halutaan tuottaa havupuulajikkeita, jotka kestävät Suomen ilmastoa paremmin kuin tuontitaimet. Sa- malla pienennetään kasvitautiriskejä
ja tuetaan kotimaista työtä.
– Haluamme luoda
Yleisistä kotimaisista metsäpuista, myös havupuista, on kuitenkin olemassa myös koristetarkoituksiin sopivia muotoja.
Nämä erikoismuodot voivat olla hyvin- kin koristeellisia. Tällaisia ovat esimerkiksi kultakuusi ja kultamänty, kääpiökasvuiset ja pallomaiset tuulenpesäkuuset sekä ka- pealatvaiset surukuuset ja pilarimännyt.
Luke tuottaa lisäysaineistoa taimistoille
Xxxxxxxx mukaan havupuiden erikois- muodot ovat yleensä syntyneet geneetti- sen muutoksen seurauksena, joten niitä ei
voida lisätä normaalisti siemenestä. Siksi on käytettävä kasvullista lisäystä, varttamista, pisto-
vielä harvinaisia
Havupuiden erikoismuodot
Kotimaisten havupuiden koristemuotoja on käytetty viherrakentamisessa toistaiseksi hyvin vähän.
Yksittäisiä kultakuusia voi joskus nähdä puistoissa ja hautausmailla.
Surukuusta kasvatettiin ja markkinoitiin koristepuuksi 20−30 vuotta sitten. Niitä näkee kaupunkien puistoissa siellä täällä. Nyt surukuusia on tulossa uudelleen viher- rakentamisen käyttöön.
Taimistojen tarjonnassa on kotimaisten lehtipuiden koristeellisia erikoismuotoja jonkin verran. Alan merkittävin toimija on Taimityllilä, joka tuottaa taimia solukkovil- jelyn avulla.
Katajan kotimaisia koristelajikkeita
osa on syöntikelpoisia tai muuten hyödynnettävissä.
Kasvissivutuotteen tehokas jatkokäsittely voi tuoda viljelijälle tuloja kustannusten sijasta.
Sivuvirtojen jatkokäyttöä pohtivatkin sekä suuret että pienet elintarvikeyrittä- jät, joille hyödyntämättä jäävät sivuvirrat voivat olla merkittävä kuluerä.
Kasvissivutuotteita voidaan kompos- toida tilalla tai viedä erilaisiin käsitte- lylaitoksiin. Sivutuotteiden rehukäyttö on kasvisyrityksille tuttua, jos elintarvike- yritysten yhteydessä on ollut eläintiloja. Nykyisin kasvissivutuotteita käytetään sellaisenaan tuotantoeläinten rehuna sekä riistaeläinten ravintona.
enää toimittaa, vaan ne on vähintäänkin kompostoitava, mikä tuo usein lisäkustan- nuksia.
– Jos sivutuotteiden jalostusastetta kyetään nostamaan ja asiakas suostuu maksamaan tuotteesta, on mahdollista, että lopulta sivujakeet tuottavat voittoa, professori Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx xxxxx.
Tutkijat ovat testanneet porkkanan sivuvirtajakeen fermentointia ja erilaisten säilöntäaineiden sopivuutta porkkanare- hulle. Alustavat tulokset ovat hyviä.
– Säilöntäkokeissa huomattiin, että säilöntäaineilla saatiin parannuksia rehun laatuun, Rinne sanoo.
Tulosten perusteella myös fermentoitu
kautta pellolle
Kasvissivutuotteet sisältävät orgaanista ainetta ja ravinteita, joita voidaan hyödyntää viljelykierrossa nykyistä tehokkaammin.
Luken tutkimuksessa testattiin porkkanasi- vuvirtojen kompostoinnin tehostamista.
- Porkkanan ongelmana on märkyys.
Kompostoinnissa tarvitaan paljon kuiva-ai- netta sivutuotteen sekaan, Luken tutkija Xxxxx Xxxxx sanoo.
Perinteisesti kuiva-aineena on käytetty turvetta, mutta nyt kokeiltiin ruokohelpeä, pahvia, puulastua ja biohiiltä. Ennen kom- postointia massasta puristettiin ylimääräi- nen neste pois.
Ruokohelpi hajoaa hitaasti ja pitää
kotimaisten koristeha- vupuiden tuoteperheen yhteistyössä taimisto- viljelijöiden kanssa.
Hankkeessa voimme siirtää kasvullisen lisäyksen osaamistam- me käytäntöön, sanoo tutkija Xxxxx Xxxxxxxx Lukesta.
Yleisimmät metsäpuum-
Ikivihreät havupuut paran- tavat rakennetun ympäristön viih- tyisyyttä ympäri vuoden.
kaslisäystä tai solukkovil- jelyä.
– Hyödynnämme ja tuotteistamme geenivarakokoelmiin ja puistoihin koottuja havupuiden erikois- muotoja. Tavoitteena
on tuottaa viherraken- tamisen tarpeisiin noin
kymmenen koristehavupuu-
tuottaa pistokaslisäyksen avulla Hongiston Taimisto.
Kuusen koristemuodot ovat melkein poikkeuksetta Keski-Euroopasta tuotuja.
Juttu on aiemmin julkaistu Maaseudun Tulevai- suuden Tiede-sivulla. Se on luettavissa myös osoitteessa xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx.
– Yritysten toiveissa on saada sivuvir- roista lisäarvoa. Pääasia on, ettei sivutuot- teista synny lisäkustannuksia ja että ne saadaan hyötykäyttöön, vanhempi tutkija Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx kertoo.
Kun sivutuotteet hyödynnetään, niiden sisältämät ravinteet eivät myös- kään päädy väärään paikkaan ympäristöä rasittamaan.
Laatuvaatimukset korkeita
porkkanan sivutuote soveltuu säilyvyydel- tään ja muilta ominaisuuksiltaan seosre- hun komponentiksi erityisesti nautakar- jalle. Rehukauppaa säädellään tarkasti, ja tuotantoketjun on oltava kunnossa.
– Rehuvalmistajilla on ankara vastuu tuotteestaan, jos eläimet sairastuvat. Siksi haluamme säilöntäkokeilla myös varmis- taa, että tuote on hygieeniseltä laadultaan rehuksi sopivaa, Xxxxx kertoo.
Porkkanan varasto- ja lajitteluhävikki
lämpötilan korkeana. Myös biohiili nopeut- taa kompostoitumista. Yritykseen tulevaa väriaineetonta ja niititöntä pahviakin on mahdollista hyödyntää, sillä se näyttää toimivan hyvin.
Tällä hetkellä porkkanakomposti menee pilottitiloilla omaan maanparannuskäyttöön. Sillä on myös kaupallista potentiaalia, mutta asia vaatii vielä selvittelyä.
- Toiveissa on, että puhdas kasviskom- posti saadaan jatkossa tuotteistettua tilojen
me eli mänty, kuusi ja koivu eivät
välttämättä ole parhaita viherrakentami-
kertoo.
lajikkeen valikoima, Nikkanen
Xxxx selvittää parhaillaan, miten porkka-
nasivutuotteesta saadaan jalostettua eläin-
on noin 30 prosenttia, ja kuorinnassa noin
puolet raaka-aineista voi mennä sivuvir-
ulkopuolelle myytäväksi maanparannusai- neeksi.
seen, vaikka siihenkin niitä käytetään.
– Puistometsissä niillä on paikkansa, mutta voimakkaammin rakennettuun ympäristöön halutaan yleensä muitakin vaihtoehtoja. Syynä voivat olla vaihte- lunhalu, urbaanin ympäristön asettamat kestävyysvaatimukset tai esteettiset syyt, Nikkanen sanoo.
Luken Punkaharjun toimipaikassa vali-
taan koristetarkoituksiin sopivat erikois- muodot, kootaan valitut kloonit ja muodot sekä lisätään ne emotarhoihin, joissa tuotetaan kustannustehokasta lisäysai- neistoa taimistoille ja muille kaupallisille toimijoille.
rehua ja miten sitä voidaan tehokkaasti
kompostoida maanparannusaineeksi.
Porkkanasivutuote on vesipitoista, ja se sisältää runsaasti sokereita. Sen rehu- käyttöä rajoittavat suuret kuljetuskus- tannukset ja lyhyt säilyvyys. Rehukäyttö on kuitenkin houkuttelevaa, sillä siinä on
roiksi. Vihannesalan yrityksille tarjotaan
nyt konkreettisia ohjeita sivuvirran hyö- dyntämiseksi.
– Teemme yritysten vapaaseen käyttöön Hyvä tapa toimia -ohjeistuksen kasvissivutuotteiden käsittelyyn. Ohjeessa otetaan huomioon lainsäädännön lisäksi myös kustannukset, Xxxxx kertoo.
Juttu on aiemmin julkaistu Maaseudun Tulevai- suuden Tiede-sivulla. Se on luettavissa myös osoitteessa xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx.
20 LEIA * 2016 XXXX * 2016 21
ruoka & hyvinvointi
22 LEIA * 2016
Kuva: Xxxxxx Xxxxxxxxx
Maistuvia elämyksiä
teksti: XXXXX XXXXX
Laaturavintolaan lähteminen ei enää edellytä erityistä juhlaa, vaan sinne pistäydytään myös arkena. Onnistunut ruokahetki syntyy huippuluokan raaka-aineista – ja hyvästä seurasta.
- Jos Suomessa olisi espanjalainen ruokakulttuuri, meillä olisi mielenterveysongelmia huomattavasti nykyistä vähemmän, arvioi
keittiömestari Xxxxx Xxxxxx.
Kuva: iStock
Onnistunut ateria syntyy laadukkaista raaka-aineista, osaavasta palvelusta ja
K
ennen kaikkea mukavasta yhdessäolosta.
eittiömestari Xxxxx Xxxxxx on huomannut, että suomalai- set ovat oppineet satsaamaan itseensä. Hyvästä ruoasta
ja juomasta miellyttävässä ympäristössä ollaan valmiita
maksamaan. Tärkeintä ruokailussa ovat Terävän mukaan kuitenkin toisten ihmis- ten seura.
– Hyvä ruoka ja viini ovat vain somiste, jota palvelu ryydittää eteenpäin. Tärkein- tä ruokailijoille on viihtyisä sosiaalinen hetki, hän toteaa.
Ruokailun sosiaalisen ulottuvuuden korostaminen on ehkä hieman yllättävää huippukeittiömestarilta, joka toimii kan- sainvälisen Bocuse d´Or -kokkikilpailun presidenttinä ja luotsaa helsinkiläisistä laaturavintoloista koostuvaa Olo Groupia. Terävä on kuitenkin sanojensa takana.
Hän näkee ruokailun ennen kaikkea yh- dessäolona.
– Jos meillä Suomessa olisi espanjalai- nen ruokakulttuuri, jossa perhe kokoon- tuu päivän päätteeksi yhteiselle aterialle, olisi mielenterveysongelmia vain promille nykyisestä, hän sanoo.
Tuoreita elämyksiä lautasella Terävän mukaan ravintolan tehtävä on tuottaa asiakkaalle myönteisiä elämyksiä. Sen takia Ravintola Olon ja konsernin muiden ravintoloiden käyttämät raaka-ai- neet tulevat suoraan tuottajilta. Suora yhteys tuottajaan takaa sen, että laatuun voi luottaa.
Hankintaverkostoa on rakennettu kymmenen vuotta, ja siihen kuuluu noin sata maatilaa ympäri Suomea. Monet niis- tä ovat luomutiloja. Terävän mukaan tuo- tantotapa ei kuitenkaan ratkaise laatua, vaan se, että tuotteet saadaan keittiöön mahdollisimman tuoreina.
– Esimerkiksi kaikki viljatuotteet tulevat Malmgårdin luomutilalta Loviisas- ta: kun vilja on vastajauhettua, sen kaikki aromit ovat tallella. Vihannekset tulevat Tammisaaresta, karitsa Ahvenanmaalta ja muikun mäti Mikkelin lähistöltä, Terävä havainnollistaa.
Myös ihmiset tuotteiden takana ovat tärkeitä: jokaisen raaka-aineen tuottaja
Tärkeintä ruokailijoille on viihtyisä sosiaali- nen hetki.
tunnetaan henkilökohtaisesti. Asiakkaalle osataan kertoa hyvinkin tarkkaan, mistä aterian ainekset ovat peräisin.
– Jos asiakkaat esimerkiksi kysyvät, onko jokin tuote luomua, niin toki se ker- rotaan, Terävä mainitsee.
Myös luomun oltava laatua Luomun käyttö Olossa ja sen sisarravin- toloissa kuvastaa luomuraaka-aineiden tilannetta ravintoloissa laajemminkin:
luomua käytetään, mutta sitä pidetään sen verran itsestään selvänä, että asiasta ei kerrota aktiivisesti asiakkaille.
Food Service Feedback 2015 -tutki- muksen mukaan 15 prosenttia ammatti- keittiöistä käyttää luomua ruoanlaitossa päivittäin. Eniten luomua käytetään yksityisen sektorin ravintoloissa; julkisis- sa ruokapalveluissa sitä on eniten tarjolla päiväkotilapsille.
Xxxxx tutkija ja Xxxxxxxxxxxxxxxx tutkimuskoordinaattori Xxxxxx Xxxxxxx, keittiömestari itsekin, toteaa, että alan ammattilaisten suhde raaka-aineisiin on hyvin henkilökohtainen. Nuutilan mukaan keittiömestareiden kiinnostus luomua kohtaan on viime vuosina lisääntynyt.
– Tärkeä tekijä raaka-aineiden valin- nassa on aistinvarainen laatu. Jos luomun käyttöä ammattikeittiöissä halutaan lisätä, raaka-aineiden laadun on kestettävä suur- keittiömittakaava, hän huomauttaa.
Eroja löytyy
Nuutila itse liputtaa luomun puolesta myös ammattikeittiöissä ekologisista ja eettisistä syistä. Mitä tulee aistinvaraiseen laatuun, hän toteaa, että tiettyjä raaka-ai- nekohtaisia eroja on.
– Esimerkiksi luomun ja tavanomaisen tuotteen makuero on selvä mansikalla ja kurkulla. Eläinkunnan tuotteiden puo- lella taas esimerkiksi luomubroileri on jo koostumukseltaan aivan erilainen kuin tavanomaisesti tuotettu, hän sanoo.
Kuva: Xxxxxx Xxxxxxxxx
Uusia avauksia luomuun
Xxxx haluaa sitoa luomututkimuksen entistä vahvemmin osaksi elintarviketut- kimusta ja satsata erityisesti tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen. Lisäksi Xxxx ottaa vuoden 2017 alussa vetovas- tuun Luomuinstituutissa, jota Helsingin yliopisto on luotsannut yhteistyöorgani- saation ensimmäiset toimintavuodet.
Tutkija Xxxxxx Xxxxxxx Lukesta kartoit-
taa parhaillaan jo tehtyä luomututkimusta sekä siihen soveltuvan tutkimusinfran tilannetta. Syksyn aikana Xxxxx työpa- joissa kehitellään kolmea uutta tutkimus- kokonaisuutta: luomun tuotteistaminen, kaupallistaminen ja vienti sekä luomuruo- kavalio ja luomu suomalaisessa yhteis- kunnassa.
- Luomuraaka-aineet on saatava jalos- tettua nykyistä pidemmälle, jotta toimiala kehittyisi. Niiden prosessointiin tarvitaan uusia innovaatioita, koska läheskään kaikkia tavanomaisella puolella sallittuja apuaineita ei ole käytettävissä, Nuutila taustoittaa.
Luomuruokavaliota tutkitaan osana kansainvälistä yhteistyötä. Tutkijat selvit- tävät luomuraaka-aineisiin perustuvien ruokavalioiden vaikutuksia ihmisen ra- vitsemukseen, ympäristöön sekä yhteis- kuntaan. Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi kasviperäisen valkuaisen käytön lisäämi- nen.
Kolmas tutkimuskokonaisuus tarkas- telee luomun asemaa ja hyväksyttävyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.
- Tarkoitus on tutkia luomun osuutta erilaisissa päätöksentekoprosesseissa ja selvittää, mitkä ilmiöt ja tekijät estävät tai edistävät luomun kehittymistä, Nuutila havainnollistaa.
LEIA * 2016 23
ruoka & hyvinvointi
kysely on osa NuHeViMa-hanketta, jolla edistetään nuorten kasvisten käyttöä useilla eri menetelmillä
ja seurataan niiden vaikutta- vuutta.
Ravitsemustietouden
Kasvisten, marjojen ja
lisääminen on tarpeen, sillä lasten ylipainoisuus on Suomessa jopa lähes kolminkertaistunut vii- meisten vuosikymmenten aikana. Leikki-ikäisistä yli-
painoisia on 10–15 prosenttia
Kuva: Rodeo
ja kouluikäisistä lähes viidennes.
hedelmien käyttö on kasvanut, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa.
Kuva: Vastavalo
Ruokapudokkaat
oikeille raiteille
Y
teksti: XXXXX XXXXXXXX
– Kasvisten, marjojen ja hedel-
mien käyttö on Suomessa kasvanut, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Suositel- tavaa olisi syödä niitä noin puoli kiloa päivän aikana. Määrä saattaa kuulostaa isolta, mutta Välimeren maissa kasviksia ja hedelmiä kuluu helposti kilo päiväs-
sä, professori Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxx xxxxx.
Iäkkäille lisää proteiineja Parannettavaa on myös vanhusten ravitsemuksessa, sillä heidän keskuudes- saan aliravitsemus on yllättävän yleistä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin vastikään, että 75 vuotta täyttä- neistä kotihoidon asiakkaista lähes yhdek- sän kymmenestä on aliravitsemusriskissä tai aliravittuja.
Erityisesti sairastelevien vanhusten vajaaravitsemus on tavallista niin kotona, hoivakodeissa kuin sairaaloissakin.
–Vanhemmiten ruuansulatuskanavan toiminta heikkenee ja ravintoaineiden tarve muuttuu. Esimerkiksi valkuaisai- neiden eli proteiinien tarve kasvaa. Niitä
muun muassa ikääntyville suunnattujen elintarvikkeiden tuotekehitystä.
Vaihtoehtoja ja neuvontaa Erikoistutkija Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx uskoo, että pienillä muutoksilla saataisiin paljon hyvää aikaan. Iso rooli on esimer- kiksi julkisilla ruokapalveluilla.
–Ne voisivat omilla valinnoillaan opet- taa ihmisiä käyttämään proteiinilähteinä esimerkiksi markkinoille tulleita uusia kaura- ja papuvalmisteita.
Latvala kertoo papututkimuksesta, jossa kuluttajat kertoivat, että eivät osaa itse käyttää papuja raaka-aineena mutta sanoivat kuitenkin syövänsä mielellään niistä tehtyjä ruokia.
Konkreettisia ateriaesimerkkejä ja neuvontaa kannattaa myös professori Xxxxxxxx.
tietoa siitä, miksi ravitsemukseen kannat- taa kiinnittää huomiota, Xxxxxxxx sanoo.
Moni kotona asuva vanhus käyttää ruokapalvelua, joiden lounaslistoissa ei oteta asiakkaiden ruokatottumuksia huo- mioon. Vanhukset ovat yksilöitä erilaisine mieltymyksineen, minkä vuoksi Xxxxxxxx toivoo ruokalistoihin valinnanvaraa. Näin voitaisiin turvata, että vanhukset nauttivat täysipainoisen aterian.
– Ehkä ihmisiä voisi kuljettaa myös ruuan luo? Silloin he saisivat samalla ruo- kaseuraa, ja valinnanmahdollisuuksiakin olisi helpompi järjestää.
Hyviä kokemuksia kohdennetusta ravintoneuvonnasta on saatu esimerkiksi muistisairaiden kotona, jossa hoitajana on muistisairaan iäkäs puoliso.
– Räätälöityyn vuoden mittaiseen neuvontaan osallistuneiden muistisairai-
Lasten lisääntynyt ylipaino ja vanhusten vajaaravitsemus ovat suomalaisen ruokatodellisuuden ongelmalliset ääripäät. Ruoka- pudokkaiden tavoittamiseksi kehitetyistä yhteistyömalleista on saatu hyviä kokemuksia.
hdysvalloissa yhä useampi alhaisen tuloluokan asuinalueista on muuttunut ruokaerämaaksi, jossa pikaruokaa on huomattavasti helpompi löytää kuin tuoreita kasviksia. Vaikka ruokaerämaa onkin Suomessa kohtalaisen tuntematon ilmiö, liittyy ravitse- mukseen huolestuttavia piirteitä myös täällä. Luken asiantun- tijoiden mukaan korjattavaa olisi erityisesti lasten ja vanhusten
ravitsemuksessa.
Vuonna 2008 tehtyjen selvitysten mukaan vain kolmannes peruskou- lun seitsemäsluokkalaisista söi päivittäin tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Leikki-ikäiset puolestaan saivat alle puolet lasten suositellusta päivittäisestä kasvis-, hedelmä- ja marja-annoksesta.
Samat tottumukset seuraavat nuorisoikään. Turun yliopiston ja Xxxxx tekemään kyselyyn vastanneista ammattioppilaitosten ja lukioiden opiske- lijoista puolet söi vain 1–2 annosta kasviksia päivässä. Viime vuonna tehty
tarvitaan, jotta lihakset eivät heikkene ja vie toimintakykyä huonommaksi, Tahvo- nen sanoo.
Terveellisestä ravinnosta on hyötyä ruuansulatuskanavan ja aivojen uusiutu- miselle vielä ikääntyneenäkin.
– Vielä 60–65-vuotiaat voivat elin- tapamuutoksillaan ehkäistä esimerkiksi muistisairauksia vanhuudessa.
Xxxx on mukana eurooppalaisessa Optifel-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa ikääntyvien ravitsemusta. Han- ke jatkuu vuoteen 2017, ja siinä tehdään
– Eläkkeelle jäädessä ihmisen elämän- tilanne muuttuu ja työpaikkaruokailu jää pois. Kunnat tai sote-viranomaiset voisivat vuosittain järjestää eläkkeelle jäävälle ikäryhmälle yhteisen ruokailutilaisuuden, jossa näytettäisiin esimerkein oikeanlai- sen aterian koostumus.
– Tämä voisi olla ensimmäinen kosketus ravintoneuvontaan. Tilaisuus voitaisiin uusia esimerkiksi sairastumisen jälkeen. Vanhukset ovat epäyhtenäinen ryhmä: osa on hyvin selvillä terveellisistä elintavoista mutta osalta puuttuu perus-
den elämänlaatu parani, proteiinien saanti lisääntyi ja kaatumiset vähenivät, kertoo ravitsemussuunnittelija Xxxxx Xxxxxxx Gerontologinen ravitsemus Gery ry:stä.
Ravitsemusohjaus olisikin hyvä ottaa osaksi puolisohoitajien vertaisryhmä- toimintaa. Monelle tulee yllätyksenä, että päivittäisessä ruokavaliossa on liian
vähän proteiineja. Tilannetta on kuitenkin helppo korjata lisäämällä ruokavalioon esimerkiksi proteiinipitoinen välipala ku- ten marjarahka, viili, jogurtti tai proteiini- juoma. ▶
24 LEIA * 2016 LEIA * 2016 25
ruoka & hyvinvointi
Suomessa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän sesonki- tuotteita.
Ruokatottumukset omaksutaan lapsuudessa
– Valinnan mahdollisuuksien lisääminen voisi tehdä myös kouluruuasta halutumpaa. Jos lei- pä ei ole tuoretta, ruokailija valitsee näkkärin ja jos kasvikset ovat mössöä, ne jäävät ottamat- ta, Xxxxxxxx sanoo.
Professori on tyytyväinen, että esimerkiksi koulujen välipala-automaateissa on nykyisin tarjolla terveellistä syötävää. Hän toivoo, että terveelliset välipalat eivät joutuisi kilpaile- maan limsa- ja munkkihoukutusten kanssa.
– Ei voi vaatia, että 15-vuotias kantaa vas- tuun syömisistään. Kouluissa pitäisi selkeästi sopia, että kioskille tai kauppaan ei mennä kesken koulupäivän.
Lasten elämään osallistuvien aikuisten roo- li on merkittävä, sillä ruokatottumukset syn- tyvät jo lapsuudessa. Turun yliopiston vuonna 1990 alkaneessa STRIP-tutkimuksessa on osoitettu, että toistuvalla, varhaislapsuudessa alkaneella ravitsemusohjauksella voidaan vaikuttaa suotuisasti lapsiperheiden ruokava- lion rasvan laatuun ja sitä kautta verenkier- toelimistön kuntoon. Turussa säännöllisellä ravitsemusohjauksella pystyttiin lisäämään myös vanhempien kiinnostusta ravinnon terveellisyyteen.
Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutki- muskeskuksen erityisasiantuntija Xxxxx Xxxxxxxxxx mukaan neuvoloilla on tärkeä rooli odottavien perheiden opastajana. Tässä vaiheessa saatu ravitsemustieto voi auttaa vanhempia muuttamaan omia ruokatottumuk- siaan jo ennen kuin lapsi syntyy perheeseen.
Ruokatottumusten kehittymiseen vaikute- taan kotien ohella monessa paikassa: päivähoi- dossa, kouluissa, kerhoissa, terveydenhuollos- sa ja harrastusten parissa.
26 LEIA * 2016
Terveellistä ruokaa voi kokata edullisesti
Professori Xxxxx Xxxxxxxx mukaan ravitsemusongelmien syynä ei ole ensisijaisesti raha. EU-hankkeissa on selvitetty, että ruokavalion laatu ei välttämättä riipu siitä, paljonko varoja on käytettävissä.
Edullisia ja terveellisiä ruoka-aineita ovat esimerkiksi kaalit, sipulit, juurekset, palkokasvit ja itsepoimitut marjat.
- Suomessa voisi hyödyntää nykyistä enemmän sesonkituotteita. Talvella painotus kannattaa siirtää kurkuista, tomaateista ja salaateis- ta erilaisiin juureksiin ja muihin peltokasveihin, jotka ovat silloin myös ympäristön kannalta parempi valinta, hän sanoo.
- Vanha kunnon hernekeitto on hyvälaatuista ruokaa. Myös täys- jyväviljoissa on huomattava määrä proteiineja, ja niiden aminohappo- koostumusta täydentävät maito, hapanmaitotuotteet, palkokasvit sekä kala, kana ja pieninä määrinä myös punainen liha.
Proteiineja saa lisäksi kananmunista sekä pähkinöistä ja siemenis- tä. Pari ruokalusikallista pähkinöitä päivässä antaa sopivan lisän hyviä rasvoja, kuituja ja B-vitamiineja.
Täysjyvävehnäjauhojen ja halpojen leivontaan markkinoitujen eri- koisvehnäjauhojen hintaeroa Tahvonen ihmettelee.
- Tässä kohdassa rahastetaan ihmisten terveydellä. Vaalean veh- näjauhon hinta on alhaisempi, vaikka sen jauhatusprosessi on paljon monimutkaisempi kuin täysjyväjauhon.
Maukkaasta ja terveellisestä keräkaalista on jalostettu useita eri lajikkeita.
Niiden muodostamaan Capitata-ryhmään kuuluvat valkokaalin lisäksi punakaali- ja suippokaalilajikkeet. Edullinen kaali on erinomainen C-vitamiinin ja kalsiumin lähde.
Kuva: Xxxx Xxxx
Kotimaiselle humalalle olisi jälleen kysyntää
teksti: XXXXXXX XXXXXXXX
S
Hyvä humala tekee oluen katkeraksi, ja viimeisen silauksen toivotaan löytyvän kotimaisesta raaka-aineesta.
uomalainen olutteollisuus käyttää pääasiassa tuontihumalaa. Kotimaisella raaka-aineella voisi olla tilausta etenkin ominta- keisia tuotteita valmistavilla pienpanimomarkkinoilla. Myös viljelijät ovat kiinnostuneet kasvattamaan humalaa. Ongel- mana on kuitenkin se, että Suomen ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneita humalakantoja on vaikea löytää.
– Ulkomailta tuoduista humalista ei välttämättä saa täällä satoa, koska niiden kasvurytmi on erilainen. Ne eivät ennätä tuleentua. Ko- timaiset humalakannat ovat sopeutuneet tänne, joten niitä pitäisi nyt elvyttää, tutkija Xxxxx Xxxxxxxxxxx Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Luke tutkii pitkään Suomessa kasvaneita geenivarahumalia ja valmistelee niillä käytännön kenttäkokeita yhdessä viljelijöiden kanssa. Lisäksi näitä kotimaisia humalakantoja verrataan geneettisesti ulko- maisiin lajikkeisiin ja kerättyihin kasvikantoihin.
Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry/Xxxxx Xxxxxxxxx
– Olisi hyvä nähdä, ovatko pohjoismaalaiset humalat erityisiä tai suomalaiset humalat vielä erityisempiä, erikoistutkija Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx kertoo.
Tarkoituksena on myös aktivoida viljelijöitä ja löytää verkostoja, joissa viljelijät voivat vaihtaa keskenään kokemuksia.
Paluu menneeseen
Oikeastaan kyse on paluusta vanhaan. Humala on ollut Suomessa vuosisatoja sitten merkittävä vientituote, ja humalistoja oli taloilla jopa lain vaatimuksesta. Pienellä maalla on mahdollista nousta jälleen humalanviljelijäksi, ja esimerkkiä voi etsiä Euroopasta.
– Slovenia on pieni maa, mutta se on kymmenen suurimman hu- malantuottajan joukossa. Matkustimme viljelijöiden kanssa elokuussa Sloveniaan tutustumaan humalanviljelyyn, Bitz sanoo.
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxxx
Matka ajoittui sadonkorjuuaikaan, jolloin viljelijät pääsivät tu- tustumaan korjuuseen ja sadon käsittelyyn. Matkalla tavattiin myös paikallisia viljelijöitä.
Juttu on aiemmin julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Tiede-sivulla. Se on luettavissa myös osoitteessa xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx.
XXXX * 2016 27
Vuosisatoja sitten laki velvoitti kasvatta- maan talojen seinustoilla humalaa, joka
oli Suomelle tärkeä vientituote.
asiakkaan ääni
HKScan haluaa kehittää liha-alan tuot- teita, jotta liha pysyisi keskeisenä osana
terveellistä sekaravintoa.
set tulokset kanasta saatavista suolanma- netelmien kehittäminen – linkki laborato- kuisista peptideistä onkin otettu kiinnos- riosta tuotantoon.
tuneesti vastaan. – Kuluttajille yksi näkyvimmistä
– Suolaisuus on oleellinen osa elintar- tutkimuksen tuloksena syntyneistä tuot- vikkeiden makua. Monia elintarvikkeita on teista on Rypsiporsas, joka on rekisteröity ylipäänsä vaikeaa saada suolattomina. Lei- tavaramerkki. Suuri osa tutkimuksesta vän pinnallekin ripotellaan suolaa, koska ei kuitenkaan näy kuluttajalle. Tuloksia se vain maistuu meistä niin herkulliselta, on sovellettu paljon eläinten ruokinnan Tuomola kuvailee. ja rehujen kehittämisessä, teollisuuden
Muun muassa verenpainetaudin ris- prosessien tehostamisessa ja hiilijalanjäl- kitekijänä tunnetun suolan korvaaminen jen pienentämisessä. Näitä asioita pitäisi peptideillä saattaisi olla siis kansantervey- tuoda enemmän esiin ja kertoa niistä dellisestikin merkittävä asia. kuluttajille, Tuomola pohtii.
Kohti pyramidin huippua Kilpailua ja jatkuvuutta Tutkimuksessa hyödynnetään niin sa- HKScan toimii koko Itämeren alueella, nottua sivuvirtaa, jota syntyy HKScanin joten myös tutkimusyhteistyö on kansain- broilerituotteiden valmistuksessa. välistä. Kilpailu on myös kovaa,
– Hyödynnämme jo nyt eikä Luke valikoitunut pep- kaikki sivuvirrat, mutta tiditutkimuksen tekijäksi
kehitämme ketjuja sattumalta.
Kuva: Xxxx Xxxxx
Kuva: HKScanin arkisto
jatkuvasti. Ajattelemme sivuvirtoja pyramidi- na, jossa alimmaisena on käyttö esimerkiksi
Ruoka
on keskeinen osa
– Tutkimuslaitok- sen on kehitettävä oma profiili, jotta se olisi uskottava ja mielen-
- Viime vuosina tutkimuksen ja elinkeino- elämän yhteistyö on parantunut merkit-
tävästi, HKScanin tutkimus– ja kehitysjohtaja
Xxxx Xxxxxxx sanoo.
Vähemmän suolaa,
enemmän peptidejä!
energiantuotannossa, ylimmäisenä lääkete- ollisuuteen soveltuvan materiaalin tuotanto. Pyramidissa on pyrittävä mahdollisimman ylös, Tuomola
biotaloutta.
Tutkimusta vuoropuheluna
Saltpep-tutkimus alkoi vuonna 2015. Tutkimuksessa kehitetään elintarvike- tuotannon sivuvirroista komponentte- ja, joilla voidaan korvata osa elintar- vikkeiden suolasta. Lisäksi tutkitaan fosforin ja kollageenin käyttömah- dollisuuksia ja lasketaan tuotannon ympäristövaikutuksia.
Tutkimusta rahoittaa TEKES. Rahoi- tuksesta 11 prosenttia tulee hankkeessa mukana olevilta yhdeksältä yritykseltä.
Tutkimusta johtaa Luken erikoistut- kija Xxxx Xxxxxxxx.
– Hankkeessa mahdollisesti syntyvän patentin saa Luonnonvarakeskus. Pa- tenttiprosessin jälkeen tulokset tulevat julkisiksi, Pihlanto sanoo.
kiintoinen kumppani. Kaikkea kaikille työ- tapa ei toimi, Tuomola
huomauttaa ja toivoo, että elintarviketutkimus pysyy
jatkossakin Luken osaamisen
teksti: XXXXXXXX XXXXXXXX
Luonnonvarakeskus ja liha- ja elintarviketalo HKScan tutkivat yhdessä, mitä elintarviketeollisuuden sivutuotteita voitaisiin käyttää suolan korvikkeena. Ehdokkaiksi sopivia peptidejä on päästy
jo maistamaan.
KScanin tutkimus- ja kehitysjohtaja Xxxx Xxxxxxxxxx on itses- täänselvyys, että elintarviketeollisuus tarvitsee tutkimuskumppa- neita.
H
– Viime vuosina tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuoropu- helu on parantunut huomattavasti. Tulosta syntyy, kun voimme vaihtaa ajatuksia siitä, mitä tutkimuksella voidaan parhaiten
selvittää ja millaista tietoa me teollisuudessa tarvitsemme, Xxxxxxx sanoo.
Tutkimus pitää lihan lautasella?
Tänä syksynä nyhtökaura ja muut kasvisproteiinituotteet ovat saaneet runsaasti huomiota osakseen. Tuomola ei pidä uutuuksia uhkana lihateollisuudelle. Päin- vastoin – monipuolistuva tarjonta näyttää Pohjois-Euroopan suurimpiin kuu- luvan ruokayhtiön tutkimusjohtajasta mielenkiintoiselta. Xxxxxxxx mukaan liha-alaa ja sen tuotteita on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, jotta liha pysyisi keskeisenä osana terveellistä sekaravintoa.
Suolan sisältämän ja terveydelle haitallisen natriumin korvaaminen muilla aineilla on yksi teemoista, joita tutkitaan maailmalla kiivaasti. Luken ensimmäi-
kertoo.
Täydellistä suolan käytön lopettamista ei tavoitella, sillä suola on maun lisäksi tärkeää myös elintarvikkeiden rakenteelle ja säilyvyydelle. Hyvä, tuotantoon soveltu- va tutkimustulos koostuu tiedosta, jonka avulla lihatuotteiden natriumpitoisuutta voidaan alentaa, ja samalla saadaan parem- pi hyöty sivuvirroista.
HKScan hyödyntää tulokset
Luke vastaa tutkimuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. HKScan on puolestaan kiinnostunut tuloksista, jotka ovat sovel- lettavissa teollisuuteen.
HKScanilla on useita tutkimusyhteis- työkumppaneita. Meneillään on hankkeita eri yliopistojen ja VTT:n kanssa. Tuomola muistuttaa, että tärkeä osa tutkimusta on myös pilotti- ja teollisuusmittakaavan me-
kärjessä.
– Ruoka on keskeinen osa biotaloutta
– elintarviketutkijathan biotalous-sanan- kin keksivät jo kauan ennen poliitikkoja, Xxxxxxx muistuttaa.
Tuomola painottaa myös yhteistyön jatkuvuutta. Julkista rahoitusta tarvitaan turvaamaan tutkimusfasiliteetteja, jotta kaikesta toiminnasta ei tulisi lyhytjänteis- tä projektityöskentelyä. Tietovarantojen ja osaajien pitäisi olla helposti hyödynnettä- vissä myös projektin päätyttyä.
HKScanilla otetaan mielellään uuden- laisiakin tutkimusosaajia yhteistyöhön.
– Tutkimuslaitokset tarjoavat niukalti esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen tut- kimusta. Sitä kaivattaisiin lisää, tutkimus- johtaja sanoo.
28 LEIA * 2016 LEIA * 2016 29
maailman mantereilla
Ruokamyrkky kavahtaa kuivatusta ja
Afrikan elintarvikevienti kärsii, koska aflatoksiinien tasot ylittävät EU:n sallimat rajat.
nien esiintymistä merkittävästi, mutta kuivatustekniikka ei ole laajalti käytössä.
FoodAfrican tekemän selvi- tyksen mukaan viljelijät käyttävät
uusia tekniikoita lähinnä silloin, kun
ne ovat ilmaisia tai kun tuottaja xxx
Blogit
XXXX-XXXXX XXXXXXX: Rahkasammalet ovat tär-
maitohappo-
paremman hinnan.
aflatoksiinivapaasta tuotteestaan normaalia
keitä suoekosysteemien toiminnassa. Keskustelu
turvemaiden hyödyntämisestä on nostanut rah- kasammalet mukaan myös ilmasto- ja energiapo-
bakteereja
Kun ruokaa on vähän, huono ruoka on yleensä parempi vaihtoehto kuin ei ruokaa ollenkaan. Aflatoksiinin saastuttaman ruoan suhteen tilanne voi olla toinen – ruoassa yleisesti piileskelevä myrkky voi aiheuttaa lasten kääpiökasvuisuutta.
S
teksti: XXXXX XXXXXXXX
adonkorjuun jälkeen viljaan voi päästä kasvamaan hometta, ja jotkut homeet tuottavat myrkyllisiä yhdis- teitä kuten aflatoksiineja. Aflatoksiinit ovat tunnet- tuja syöpää aiheuttavia aineita. Esimerkiksi Keniassa suurin osa maissista sisältää aflatoksiineja.
Luken koordinoima FoodAfrica-tutkimusohjelma on toiminut Keniassa jo neljän vuoden ajan, joten maan aflatok- siinitilanne on hyvin tiedossa.
– Useimmissa maissa on olemassa aflatoksiinille altistumi- selle sallitut ylärajat, mutta kaikki eivät niitä noudata. Tämä tarkoittaa vähemmän tulonmenetystä mutta enemmän vaa- rallista ruokaa markkinoille. Lisäksi Afrikan elintarvikevienti kärsii, koska aflatoksiinien tasot ylittävät EU:n sallimat rajat, huomauttaa FoodAfrica-ohjelman tutkija Xxxxxxx Xxxxxxx International Livestock Research Institute ILRI:stä.
FoodAfrica-ohjelman tulosten mukaan aflatoksiinilla saat- taa olla vakavia vaikutuksia etenkin lasten elämään.
Kuva: iStock/Xxxxxxx Xxxxxx
– Kun tutkimme lasten kasvua Nairobin köyhillä asuina- lueilla, selvisi, että suuria aflatoksiinimääriä maidon kautta saaneet lapset olivat kääpiökasvuisempia kuin muualla. Emme kuitenkaan vielä tiedä, johtuuko tämä todella aflatoksiinista vai jostain toisesta yleisestä tekijästä, sanoo ILRI:n tutkija Xxxxx Xxxxx.
Kuluttajat valmiita maksamaan turvallisesta ruoasta
Aflatoksiinien välttämiseen on olemassa keinoja, mutta niiden jalostaminen isoon mittakaavaan ei ole helppoa. Maissin kui- vaaminen kunnolla sadonkorjuun jälkeen vähentää aflatoksii-
Kuluttajat ovat tosin halukkaita maksamaan turvallisesta ruoasta
enemmän, mikä kävi ilmi 600 nairobilaiskuluttajalle tehdystä kyselys- tä.
– Kaikissa tuloluokissa kuluttajat olivat halukkaita maksamaan lisähintaa turvallisista maitotuotteista, Lindahl sanoo.
Vanha keino parempi kuin pussillinen uusia?
Yksi FoodAfrica-ohjelman tutkimusosio keskittyi selvittämään, miten maississa ja maitotuotteissa esiintyviä aflatoksiineja voisi vähentää. Hyväksi konstiksi osoittautui perinteinen maitohappokäyminen, jota käytetään etenkin Kenian maaseudulla. Maitohappokäytetystä mais- sista ja maitotuotteista löytyi maitohappobakteereja, jotka hillitsevät aflatoksiinia muodostavien homeiden kasvua.
– Tämä perinteinen biologinen keino vaikuttaa hyvältä vaihtoeh- dolta taistella aflatoksiineja vastaan niin talouden kuin ympäristönkin kannalta kestävästi. Tutkimukset näiden maitohappobakteerien ky- vystä sitoa aflatoksiinia jatkuvat FoodAfrican kakkosvaiheessa, kertoo Xxxxx emeritusprofessori Xxxxx X. Korhonen.
Koulutus muuttanut toimintatapoja
FoodAfrica-ohjelman neljän toimintavuoden aikana sadat maanviljeli- jät Keniassa ja Ugandassa ovat saaneet koulutusta aflatoksiinien vähen- tämiseen tähtäävistä toimintatavoista. Yli 80 prosenttia koulutuksen saaneista viljelijöistä myös muutti toimintaansa koulutuksen jälkeen.
FoodAfrican työ Keniassa jatkuu muun muassa säätietoihin pe- rustuvan aflatoksiinin muodostumisennustemallin rakentamisella. Mallien ansiosta viljelijöillä olisi käytössään entistä enemmän tietoa oman päätöksentekonsa pohjaksi.
FoodAfrica-ohjelma
• Vuonna 2012 käynnistynyt tutkimus- ja kehitysohjelma, jolla parannetaan ruokaturvaa eli ruuan saatavuutta, turvallisuutta ja laatua Länsi- ja Itä-Afrikassa.
• Ohjelma tarjoaa uutta tietoa ja työkaluja tutkijoille, päätöksentekijöil- le ja paikallisille viljelijöille ruokaturvan kehittämiseksi.
• Hankkeessa on mukana kuusi maata: Benin, Ghana, Kamerun, Kenia, Senegal ja Uganda.
• Ohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus. Ohjelman kumppaneita ovat CGIAR-laitokset eli Bioversity International, International Food Policy Institute (IFPRI), International Livestock Research Institute (ILRI) ja World Agroforestry Centre (ICRAF) sekä Helsingin yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.
• FoodAfrica-ohjelman päärahoittaja on Suomen ulkoasiainministeriö.
litiikkaan. Käytöstä poistettuja turpeennostoaloja soistetaan uudelleen, ja työn nopeuttamisessa voidaan käyttää rahkasammalten uusia viljelytek- niikoita.
XXXX XXXXXXXXX: Suomi on Itämeren suurin kalastusvaltio. Silti syömämme kala on pääosin ulkomaista. On olemasa neljä tärkeää syytä, miksi kotimaisen kalan syönti kannattaa: saat lauta- sellesi tuoretta lähiruokaa, teet ympäristöteon, muutat ruokavaliosi terveellisemmäksi ja tuet Suomen taloutta.
XXXXX X. XXXXXXX: Maailma on muuttumassa uskomusyhteiskunnaksi ja tieteen roolia kyseen- alaistetaan yhä enemmän. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on siis tärkeää. On ajateltava, että tutkimuksen elinkaari päättyy vasta, kun sen avul- la on edes hitusen muutettu maailmaa. Muutos edellyttää, että yhteiskunnallisia päätöksiä teh- dään näyttöön ja argumentaatioon perustuen.
XXXXXX XXXXXXX: Turpeen ohella soiden ja mui- den kosteikkojen vehreä sato tarjoaa uusia mah- dollisuuksia esimerkiksi villiherkkuihin, ravintoli- siin, luonnonkosmetiikkaan ja ötökkäkarkotteisiin. Ennen kuin raaka-aine päätyy kaupan hyllylle, on kahlattava valvova säädössuo. Luonnontuotealan tutkijoille ja kehittäjille riittää työsarkaa.
XXXXX XXXXXX: Solukkoviljelyn tuotantopoten- tiaali on huikea. Yhdestä grammasta solukkoa voidaan saada parhaimmillaan jopa tuhat taimea. Solukkoviljelijän unelma olisi pystyä monistamaan vanhoja havupuita. Sellaisia valioyksilöitä, jotka ovat todistaneet laatu-, kestävyys-, koriste- tai muut erityisominaisuutensa vuosikymmenten aikana.
Lue tutkijoiden blogit osoitteessa: xxx.xxxx.xx/xxxxx
Kaikki biotalouden tilastot yhdestä osoitteesta:
xxxx.xxxx.xx
30 LEIA * 2016 LEIA * 2016 31
maailman mantereilla
Kuva: Xxxxxx Xxxxxxxx
MOSAMBIK
Puulla vauhtia Mosambikin talouteen
teksti: XXXXX XXXXXXXX
M
Mittausryhmä punnitsemassa puunäyt- teitä puuston tilavuuden ja biomassan
seurantaa varten.
Luonnonmetsistä saatavien raaka-ai- neiden tehostettu tutkimus on tarpeen, jotta metsävarojen käyttöä voidaan edistää kestävästi. Tähän tarvitaan Luken metsä-, puu-, maaperä- ja maatalousosaamista.
Kuva: Xxxxxxxx Xxxxxxxx
Mosambikista hankkeessa ovat mukana Maatalouden tutkimuslaitos ja Xxxxxxx Xxxxxxxx -yliopiston maatalous-metsä- tieteellinen tiedekunta.
Puulaboratorio tehokäyttöön Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijat siirsivät tietotaitoaan muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja ja seminaareja Mosambikissa sekä ohjaa- malla harjoitteluja Suomessa. Näkyviä tuloksia ovat Mosambikin maakuntiin pe- rustetut pysyvät koealat, joista seurataan puuston kasvua ja tuotoksia.
Kuva: Xxxxxx Xxxxxxxx
Lisäksi Mosambikin pääkaupunkiin Maputoon perustettiin puuteknologiala- boratorio yhdessä paikallisten kump- paneiden kanssa. Puulaboratoriossa on valmiudet esimerkiksi puukuitujen ja vuosikasvujen tutkimiseen.
Umbila-tukin sahausta valmistellaan mosambikilaisen SECAMA-yhtiön puutuo-
tetehtaalla.
Uusia puulajeja
Mosambikin metsäsektorin suurimpia ongelmia ovat metsäpalot, kaskiviljely ja laittomat hakkuut. Metsäsektoriin ei ole juuri investoitu, sillä riskit ovat isot ja rahoitusmarkkinat kehittymättömät.
Mosambikissa hyödynnetään neljää tai viittä puulajia, joiden käytöstä on pitkä kokemus. Näihin puulajeihin kohdistuva
– Brachystegia-suvun puut ovat esi- merkkejä hankkeeseen valituista puula- jeista, jotka ovat vähän tunnettuja mutta jalostusmahdollisuuksiltaan lupaavia, Xxxxxxxx sanoo.
Luonnonmetsistä saatavia raaka-ainei- ta tarvitaan puutuotealan lisäksi elintar- vikkeiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden tuotantoon. Näissä kaikissa johtolankana on raaka-aineiden kestävä hyödyntäminen Mosambikin pienyrityksissä ja pienteolli- suudessa.
Kestävällä metsätaloudella voidaan tukea Mosambikin taloutta merkittävästi, sillä suuri osa väestöstä on riippuvainen metsistä. Peräti 80 prosenttia energian- kulutuksesta perustuu puun ja puuhiilen polttoon. Energiapuun lisäksi tärkeitä metsien tuotteita ovat ruoho, bambu, ruo- ko, lääkekasvit ja syötävät luonnonkasvit.
Tutkimus etenee verkostoissa Luken asiantuntijat pyrkivät myös paran- tamaan mosambikilaisten kumppaniensa tiedonvälitystä. Tavoite on niin ikään edis- tää mosambikilaisten puualan toimijoiden verkostoitumista.
– Ensimmäisessä vaiheessa järjes-
Luke edistää metsävarojen
kestävää käyttöä Mosambikissa. FORECAS-hankkeen ensimmäisessä
vaiheessa rakennettiin puuteknologialaboratorio, ja sen jatko-osassa nostetaan metsätuotteiden jalostusastetta. Lisäksi etsitään uusia puulajeja korvaamaan uhanalaisia lajeja.
osambik on metsävaroiltaan Afrikan suurimpia valtioita. Mosambikin pinta-alasta on metsää 51 pro- senttia eli 41 miljoonaa hehtaaria. Puun jalostusaste on matala ja puuteollisuus on kehittymätöntä, joten metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta on vain neljä prosenttia. Iso osa puutavarasta viedään ulko-
maille raakapuuna. Suurin vientimaa on Kiina.
Puun kestävää käyttöä pyritään lisäämään Mosambikissa Luon- nonvarakeskuksen ja paikallisten toimijoiden yhteistyöllä. Xxxxxxxx- xxxxxx FORECAS-hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuo- sina 2012–2015. Tänä vuonna ulkoministeriö myönsi 700 000 euroa kehitysyhteistyöhankkeen toiselle vaiheelle, joka ulottuu vuoden 2018 loppuun.
Toisen vaiheen koordinaattori, Xxxxx tutkija Xxxxxx Xxxxxxxx kertoo, että Mosambikissa on panostettu puumate- riaalitieteen koulutukseen, joten päteviä tutkijoita oli melko helppo löytää.
– Nyt yritämme lisätä puulaboratorion käyttöä tutkimuksessa, mutta myöhem- min markkinoimme laboratoriota myös paikallisille yrityksille.
Möttösen mukaan jo FORECAS-hank- keen edellinen vaihe onnistui lisäämään paikallisten tutkijoiden tilastoanalyysitai- toja sekä metsäntutkimuksen tiedonjaka- mista ja tietohallinto-osaamista.
Puulaboratoriossa on valmiudet esi- merkiksi puukuitujen ja vuosikasvujen
tutkimiseen.
hakkuupaine on tehnyt tai uhkaa tehdä niistä uhanalaisia. Näitä puulajeja ovat esimerkiksi umbila, chanfuta, jambire ja mecrusse.
Käynnissä olevan FORECAS-hank- keen päätavoite on lisätä tietoutta vähän tunnetuista puulajeista. Tutkijat uskovat löytävänsä lajeja, jotka soveltuvat puutuo- teteollisuuteen tai muihin käyttötarkoi- tuksiin.
timme verkostoitumiskokouksen, johon tuli väkeä viidestä naapurimaasta. Nyt jatkamme puuntutkijoiden verkostoitu- misen edistämistä Etelä- ja Itä-Afrikassa. Päättäjien metsäakatemiassa taas lisätään vaikuttajien metsäasioiden tuntemusta, Möttönen kertoo.
Ensimmäisen vaiheen koordinaatto- rin, nykyisin Euroopan metsäinstituutin Pohjois-Euroopan toimistoa johtavan Xxxxxxx Xxxxxxxx mukaan hyöty on mo- lemminpuolinen: Mosambikissa vahvistuu metsäntutkimus ja Lukessa kasvaa kehi- tysmaiden metsätaloustuntemus.
32 LEIA * 2016 LEIA * 2016 33
heittäytyjä
Kuva: Xxxx Xxxxx
Valtakunnalliset siemensatoennusteet ovat tärkeitä metsänsä uudistamista suunnittelevalle metsänomistajalle. Lisäksi niiden avulla turvataan Pohjois-Suomen siemenhuoltoa.
– Pohjois-Suomessa jalostettua siementä ei ole riittävästi, joten lisää hankitaan käpyjä keräämällä. Keräämistä varten on
Ruoan geneettinen erämaa
L
Kolumni
Kuka?
• Xxxx Xxxxxxxx, s. 1956, varttunut tutkija, MMM, pääaineena metsäeläintiede ja sivuaineena metsänhoitotiede.
• Asuu perheineen Helsingin Puistolassa.
• Työskentelee Lukella metsänhoidon ja -uudistamisen
tutkijana.
• Kiinnostui linnuista jo 10-vuotiaana.
XXXX XXXXX on porvoolainen tiedetoimittaja, tietokirjailija, kolumnisti ja kääntäjä. Suomen tiedetoimittajain liitto valitsi Kaaron vuoden 2015 tiedetoimittajaksi.
Lintujen maailma kiehtoo metsäntutkijaa
teksti: XXXXX XXXXXXXXXXX
Xxxx Xxxxxxxx on työssään laatinut
tarpeen tietää, koska ja millä alueilla on odotettavissa hyvä sato- vuosi, Hokkanen kertoo.
Koivun kukintaennusteet puolestaan kiinnostavat paitsi allergikkoja myös lääkefirmoja.
– Koivulla kukinnan vuosivaihtelut voivat olla valtavan suuria. Ennuste auttaa arvioimaan, minkälaisia määriä allergia- lääkettä minäkin vuonna tarvitaan.
Harrastuksesta hyötyä myös työssä
Noin 30 vuoden uran jälkeen työ jaksaa yhä inspiroida tekijäänsä.
– Koen työni mielenkiintoiseksi, tutkimus on kiehtonut mi- nua pienestä pitäen. Paras palkinto on, kun ennuste osuu oikeaan ja siitä on todellista hyötyä yhteiskunnalle.
umper on yksi perunamaailman kuuluisuuksia. Se on ruma ja muhkurainen peruna, jossa on perimätiedon mukaan saippua- mainen aromi. Se oli 1800-lu- vulla irlantilaisten perusperuna,
koska se antoi hyvän sadon köyhässäkin maaperässä. Sitten tuli perunarutto ja Irlannin suuri nälänhätä. Lumper katosi kuvasta, ja jälkipolvet kuulivat siitä enää vain tarinoita.
Lumper ei kuitenkaan
kadonnut kokonaan. 170
jaloissa. Hän kertoo salapoliisityöstä, jossa apuvälineinä ovat vanhat siemenkatalogit. Hän kertoo huhuista ja kuumista vinkeis- tä, jotka liittyvät johonkin legendaariseen omenalajikkeeseen, jonka pitäisi löytyä joltakin vanhalta ranchilta, sekä toivio- matkoista näiden vinkkien perässä.
Xxxxxxxx kertoo myös löytämisen riemusta, kun tutkimusmatkaaja kohtaa odotettuja ja odottamattomia lajikkeita.
Ja vielä täyteläisemmästä on- nistumisen tunteesta, kun la-
jikkeen saa kukoistamaan
hetkellä aivan uudenlaista innostusta, ja Luke on siinä keskeisesti mukana. Tietoa vanhoista maatiaiskannoista ja lajikkeista kerätään, ja geeninäytteitä tallennetaan varmuusvarastoihin. Perinnelajikkeiden kenttä on niin rikas, että sieltä riittäisi am- mennettavaa monille startup-yrityksille.
Perinnelajikkeet innostavat, koska ne ovat ruokaa, jolla on paikka ja historia.
On eri asia käydä kaupassa kuin etsiä, kasvattaa ja vaalia vanhoja lajikkeita kuin aarteita. Minkä hartaasti kasvatat, sen
hartaasti syöt. Perinnelajikkeiden avulla
L
metsäpuiden siemensatoennusteita lähes 25 vuoden ajan ja vapaa- ajallaan harrastanut lintuja 50 vuoden ajan. Vielä ei kyllästytä.
apsuudessaan Xxxx Xxxxxxxx vietti usein kesälomia Valkealassa, lähellä Repoveden kansallispuistoa. Xxxxx- xxxxxxxx asui kesäisin kolme samanikäistä poikaa.
– He harrastivat lintuja, ja siitä se kipinä minullekin syttyi, Xxxxxxxx kertoi.
Hokkasta ilahduttaa myös se, että hän on päässyt yhdis- tämään työnsä ja lintuharrastuksensa. Viime vuosina hän on nimittäin tutkinut yhdessä eri yliopistojen biologian ja ekologian asiantuntijoiden kanssa, millainen yhteys vallitsee siemensato- jen ja lintukantojen välillä.
– Siemenet ovat monille lintulajeille tärkeä ravintolähde, ja kun sato vaihtelee, myös kantojen runsaus vaihtelee.
Xxxxxxxx oma harrastuneisuus on jo vuosia suuntautunut lintujen rengastamiseen.
– Se oli tietoinen valinta. Koen rengastamisen konkreettisek- si, ja mukana on myös tutkimuksellinen elementti, joka itseäni
vuotta myöhemmin irlantilainen perunan- viljelijä onnistui el- vyttämään lajikkeen, ja siitä tuli Irlannissa jymymenestys. Kaikki halusivat maistaa
perunaa, josta he olivat kuulleet niin paljon. Kun ihmiset maistoivat Lum- peria, he tunsivat pääsevänsä
Perinne-
lajikkeiden vaalimisesta on viime vuosina muodostunut todellinen buumi.
omassa puutarhassa. Tämä ei kuitenkaan ole päätepiste. Seuraavak- si jaetaan pistokkaita ja siemeniä muille harrastajille, vaih- detaan kokemuksia,
vinkkejä ja reseptejä sekä syödään ja juhlitaan
yhdessä.
Kaiken keskipisteessä ovat
liitymme sukupolvien ketjuun: tällaista ruokaa isovanhempamme ja isoisovan- hempamme söivät.
Tuntuu ihmeelliseltä ajatella, miten nopeasti kaikki on muuttunut. Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas menneisyyteen, kun viljelykasveihimme ja kotieläimiimme oli vielä tallentuneena valtava geneettinen monimuotoisuus. Nyt tuo monimuotoi- suus on typistynyt muutamiksi massa- tuotetuiksi valtalajeiksi, joilla on globaali
Poikajoukko samosi metsiä ja pellonreunoja kiikarit kaulallaan ja lintukirja kainalossa. Jokainen havainto kirjattiin ylös muistivihkoon.
– Minulla on näköjään lintuharrastuksen 50-vuotisjuhlavuosi, sillä täytin äskettäin 60 vuotta, Hokkanen naurahtaa.
Työpaikallaan Luonnonvarakeskuksessa Hokkanen on viettänyt viime päivät työhuonettaan raivaten, sillä edessä on muutto uusiin tiloihin Viikkiin.
– Paperia on valtavasti, mutta olen päättänyt vetää kylmää linjaa
– kaikki tarpeeton pois.
Hokkasen työura alkoi vuonna 1984 silloiselta Metsäntutkimus- laitokselta, missä hän työskenteli määräaikaisena hyönteistutkijana. Sitten avautui vakituinen paikka metsänhoidon ja -uudistamisen pa- rissa. Hokkanen haki tehtävään, sai paikan ja on sillä tiellä edelleen.
– Vastaan muun muassa metsäpuiden kukintaennusteiden laa- dinnasta ja siemensatoseurannoista, hän kertoo.
motivoi. Merkittävä osa rengastuksistani liittyy erilaisiin linnus- ton seurantaprojekteihin.
Hokkanen rengastaa lintuja ympäri vuoden. Mieluisimpia retkikohteita ovat saaristo ja lintuasemat.
– Periaatteessa rengastan kaikkia lintuja. Ainoastaan peto- lintujen pesäpoikaset olen jättänyt muille. Niiden rengastajia on paljon, ja itse olen huono kiipeämään.
Xxxxx Xxxxx ja täysi-ikäinen poika Xxxxxxx liittyvät mielel- lään seuraan aina, kun rengastusmatka suuntautuu saaristoon. Luonnossa liikkuessa hienoja hetkiä tulee eteen jatkuvasti,
mutta yksi tapaus on erityisesti jäänyt Hokkasen mieleen.
– Olin lintuasemalla Ahvenanmaalla huhtikuussa, kun yllät- täen tuli niin sanottu pudotuskeli eli matalapaine ja kaikki linnut laskeutuivat maahan. Punarintoja pomppi joka puolella, haahko- ja oli varmaan pari tuhatta ja allien huudot täyttivät ilman. Se oli upea kokemus.
osaksi maansa historiaa.
Perinnelajikkeiden vaalimisesta on viime vuosina muodostunut todellinen buumi monissa länsimaissa. Se ei ole ihme, sillä on vaikeaa kuvitella koukuttavampaa harrastusta kuin perinnelajikkeet. Siinä yhdistyvät seikkailu, salapoliisityö, löytä- misen ja onnistumisen riemu sekä yhtei- söllisyys. Samalla tulee tehneeksi jotakin, jolla voi olla suuri merkitys tulevaisuuden kannalta.
Yhdysvaltalainen harrastajaviljelijä Xxxxx Xxxxxxxx kirjoittaa teoksessaan Taste, Memory Pohjois-Amerikan perin- nelajikebuumista tavalla, joka saa vanhalla luontoharrastajalla sukat pyörimään
tietenkin itse lajikkeet. Xxxxxxxx kertoo kurkusta, joka muistuttaa ulkonä- öltään kesäkurpitsaa. Se on päältä kaut- taaltaan keltainen, mutta kun sen leikkaa auki, sisällä onkin vihreä kurkku. Hän ker- too omenasta, joka maistuu täyteläisem- mältä kuin mikään, mitä hän on siihen asti maistanut. Hän kertoo vesimelonista, joka on valtavan makea ja aromikas ja jossa on niin pehmeät kuoret, että nekin voi syödä tai pureksia niin kuin herneenpalot.
Samanlaisen tarinan voisi tietysti ker- toa mistä päin maailmaa tahansa – myös meiltä. Suomesta tunnetaan valtava määrä maatiaiskantoja ja perinnelajikkeita. Meil- läkin on perinnelajikkeiden ympärillä tällä
levinneisyys. Tämä ei ole ruokaerämaa, mutta se on ruoan geneettinen erämaa. Kaikki rikkaus, jota tähän erämaahan voidaan kantaa, on investointi tulevaisuu- teen.
XXXX XXXXX
34 LEIA * 2016 LEIA * 2016 35
Tilaa uudet uutiskirjeemme
Maa - Maa- ja puutarhatalouden uutisia Kierto - Energia- ja kiertotalousuutisia Ruoka - Elintarvikealan uutisia
Vesi - Uutisia vesistä ja kalantuotannosta
Metsä - Metsäsektorin uutisia
xxxx.xx/xxxxxxxxxx
Luonnonvarakeskus tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.
Keskustele
kanssamme verkossa
xxxx.xx xxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxx.xxx/xxxxxxxxxxx xxxx.xx/xxxx
xxxx.xx/xxxxxxxxxx