OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa 1.1.2017. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Neljällä kampuksella toimivan ammattikorkeakoulun hallintoa ja tukipalveluita tehostetaan vapauttaen voimavaroja koulutukseen, TKI-toimintaan ja aluekehitykseen. Koulutus ja TKI-toiminta organisoidaan siten, että syntyy vahvoja toiminnallisia kokonaisuuksia sekä yhteisöllisyys vahvistuu.

Sopimuskauden 2017-2020 aikana on vakiinnutettu toimintatapoja aiemmin toteutetun organisaatiouudistuksen, fuusion ja säästötoimien jälkeen. Hallinnon ja tukipalveluiden toimintaa tehostava toimintojen digitalisointi ja järjestelmäkehitys on aloitettu. Esimerkiksi henkilöstö- ja taloushallinnon rutiinien tehostamiseen tähtäävä ohjelmistorobottien käyttöönottoprojekti on aloitettu, mutta tällä hetkellä toimilla ei ole vielä vaikutusta.

Fuusiossa syntyneeseen korkeakouluun rakennettu organisaatiomalli on todettu toimivaksi eikä organisaatioon ole tehty merkittäviä muutoksia. Korkeakoulun nykyisellä rakenteella on saatu tuloksia parannettua merkittävästi useilla osa-alueilla.

Hallinnon tai tukipalveluiden resursseja ei ole kokonaisuutena kasvatettu, vaikka toiminnan volyymi on kasvanut huomattavasti. Vuoden 2016 lopusta muun kuin opetus- ja TKI-henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on laskenut 34,5%:sta 29%:iin vuoden 2019 loppuun mennessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksiaja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Sopimuskauden loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on opintojen joustavoittamiseksi käytössä

kolme oppimisväylää, joissa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet.

Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi.

Syksyn 2019 yhteishaussa lähes kaikki (92 %) ammattikorkeakoulututkintoon johtavista hakukohteista käytti amk-valintakoetta, pl. kulttuuriala. Jokaisella Xamkin toimintapaikkakunnalla järjestettiin kaksi koesuorituskertaa eli koesuorituskertoja oli yhteensä 8. Kokeeseen osallistui 77,1 % ilmoittautuneista hakijoista.

Opetussuunnitelmat tukevat joustavien oppimisväylien toteutusta Xamk-tasoisilla ja koulutusten välisillä yhteisillä opinnoilla, jotka lisäävät opiskelijan suoritusvaihtoehtoja eri kampuksilla ja verkossa. Verkko- opintotarjontaa on kasvatettu systemaattisesti samoin kuin on tuettu opettajien digipedagogista osaamista. Verkko-opintotarjonnan lisääminen on keskeinen elementti opintojen joustavoittamisessa. Opintojen ohjausta ja osaamisen tunnistamista kehitetään jatkuvasti oppimisväylien tukemiseksi. Kehittämistyötä tukevat myös kaksi ohjaukseen liittyvää TKI -hanketta. Koulutusten ja työelämän välistä yhteistyötä on tiivistetty edelleen mm. pilotoimalla uusia, opetukseen integroituja tapoja toteuttaa opettajien työelämäjaksoja.

Innovaatio- ja yrittäjyysopinnot on koottu erilliseen opintotarjontaan helpottamaan opiskelijoiden valintaa. Opiskelijoilla on mahdollista tehdä yrittäjyys-hops, jossa he tavoitteellisesti opiskelevat yrittäjyysopintoja, tekevät harjoitustöitä omaan yritykseensä sekä harjoittelevat omassa yrityksessään. Innovaatio- ja yrittäjyysopintojaksot ovat moniammatillisia ja niissä oli vuonna 2019 yhteensä 2875 opiskelijaa mukana eri opintojaksoilla. Yrittäjyysopinnot ja opetuksen yritysyhteistyöprojektien määrät ovat olleet selvässä kasvussa, kun tarkastellaan suoritettuja opintopisteitä ja opiskelijamääriä vuosien 2017-2019 aikana.

Yritysyhteistyön kannalta merkittävimmät yhteistyötapahtumat vuonna 2019 olivat Xxxx Xxxxx sekä asuntomessut Kouvolassa. XamkDuunin käyttö opiskelijoiden työllistymisen edistämiseen on jatkunut hyvänä. Tällä hetkellä siinä on mukana 603 työnantajaa.

Xamk tarjosi vuoden 2019 keväällä ja kesällä yhteensä 115 opintojaksoa ammattikorkeakoulujen yhteisessä CampusOnline -portaalissa. Edelliseen vuoteen verrattuna tarjonta lähes kaksinkertaistui ja suoritetuissa opintopisteissä kasvua oli noin neljännes. Vuoden 2019 kesällä 789 Xxxxxx omaa opiskelijaa suoritti CampusOnline -opintoja.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulun TKI-rakenteiden yhtenäistäminen toteutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Erityinen kehittämiskohde on tutkimustiedon jatkohyödyntäminen ja uuteen yrittäjyyteen tähtäävät toimet. Korkeakoulun tutkimusyksiköiden toimintaa vahvistetaan edelleen. Ammattikorkeakoulu lisää TKI-toimintaan kohdennettavaa omaa rahoitusta.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen,

tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

TKI-toiminnan hallittu kasvu, kansainvälistyminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus olivat keskeisiä teemoja vuonna 2019. Ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä kasvoi 14,3 miljoonasta eurosta 15,4 miljoonaan euroon. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan osallistui 1350 kumppania, joista 686 yrityskumppania. Vuonna 2019 hankkeita oli yhteensä 259 kappaletta, joista 54 oli kansainvälisiä hankkeita.

Digitaalisen talouden vahvuusalalla digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalia on mukana EU:n komission rahoittamassa eARK3 -hankkeessa. Kolmivuotinen Karjala-tietokanta -hanke on saatu päätökseen ja valmis Karjala-tietokanta on luovutettu Kansallisarkistolle. Vuoden 2019 alusta perustetun Luovien alojen tutkimusyksikön kansainvälisten projektien määrä on kasvanut voimakkaasti.

Kestävän hyvinvoinnin vahvuusalan molemmat tutkimus- ja kehittämisyksiköt vahvistivat toimintaansa sekä alueellisesti että kansallisesti. Dataperusteisia hyvinvointipalveluja ja hyvinvointipalvelujen vaikutuksia tutkiva Active Life Lab mm. pilotoi hyvinvointialan liiketoimintaa kehittävän kumppanuusmallin.

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenian asema kansallisena toimijana vahvistui merkittävästi. Yksiköt saivat myös käynnistettyä menestyksekkäästi asiantuntijapalvelujen myynnin sekä alueelliseen että kansalliseen tarpeeseen vastaamiseksi.

Logistiikka ja merenkulku -vahvuusalan TKI-toiminta jatkoi maltillista kasvua vuonna 2019. Vahvuusalan tutkimuskärjet päivitettiin strategiapäivityksen yhteydessä.

Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalalla Xamk on vahvistanut merkittävästi tutkimusyksikköjensä toimintaa Savonlinnassa, Mikkelissä ja Kouvolassa Vuonna 2019. Savonlinnassa kehittämisen painopisteenä on ollut Xamk Kuitulaboratorion tutkimusvalmiuksien ja infrastruktuurin vahvistaminen. Merkittäviä toimenpiteitä on ollut VTT:n kanssa yhteistyössä suunnitellun selluloosan modifioinnin ja kemiallisen esikäsittelyn pilotointiympäristön toteuttaminen kuitu-tekstiili -innovaatiotoiminnan tarpeista, metsäteollisuuden jätevesien tutkimusvalmiuksien kehittäminen, uusien kuitutuotteiden analytiikan kehittäminen sekä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa toteutettu Kasvu1-pilotointiympäristö metsänjalostuksen innovaatiotoiminnalle. Kouvolan Biosammossa on vahvistettu mm. hajautetun energian ja energian varastoinnin sekä tuhkan käsittelyn pilotointiympäristöjä. Mikkelissä on vahvistettu jätevesilietteiden ja vesi- sekä biohiilitutkimuksen valmiuksia.

Vuoden 2019 aikana Pienyrityskeskuksessa (PYK) aloitettiin henkilöstön tuotekehitysosaamisen kehittämispajat. Lisäksi pitkin vuotta uuden yrittäjyyden kehittämistä on tuettu erilaisten tapahtumien ja pienimuotoisten kilpailujen avulla. Xamk on vuoden 2019 loppupuolella lähtenyt vahvasti mukaan alueellisten yrittäjyyden ekosysteemien kehittämistyöhön.

Yhteisöllisen työskentelyn kautta uudistettiin Xamkin kaikille YAMK (MasterSchool) - tutkinnoille yhteisen täydentävän osaamisen tarjonta. Tarjonta rakentuu strategisten teemojen ympärille. Moduuleiksi valikoituivat Xamkin strategiaa ja Master Schoolin visiota mukaillen Tutkimus ja kehittäminen, Johtaminen ja yrittäjyys, Kansainväliset työympäristöt sekä Digitaalisuus. Yamk -koulutusten ydinosaamisessa hyödynnetään TKI- toimintaa entistä vahvemmin myös oppimisympäristönä.

Xamkin avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa saavutti vuoden 2019 aikana tason neljä. Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulussa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapaa kehitettiin osana korkeakoulun strategian mukaista avoimuuden toimintakulttuuria. Vuonna 2019 Xamkissa käytiin läpi kaikkien toimintojen prosesseja avoimuuden näkökulmasta. Xamk oli mukana kansallisessa "Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja ekosysteemi" - hankkeessa.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden

osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Henkilöstön tasa-arvoisuutta edistettiin täsmentämällä yhteisiä toimintatapoja. Henkilöstöpolitiikka ja sitä tukeva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laadittiin linjaamaan yhteisiä esimiestyön ja osaamisen johtamisen periaatteita ja toimintatapoja. Johdon katselmuksia kehitettiin palautteen perusteella tukemaan paremmin strategisten tavoitteiden toteutumista ja yksiköiden kehittämistyötä.

Työhyvinvointikoordinaattori palkattiin tukemaan esimiestyötä ja parantamaan henkilöstön työkyvyn hallintaa. Työyhteisön kehittämiskyselystä saatavan henkilöstöpalautteen hyödyntämistä tehostettiin panostamalla kehittämistoimenpiteiden seurantaan johtoryhmässä. Näin parannettiin henkilöstöpalautteen vaikuttavuutta.

Xamkiin perustettiin henkilöstökoulutusten koordinaatioryhmä. Esimiestyön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi järjestettiin esimiesvalmennusta kaikille Xamkin esimiehille.

3. KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu kouluttaa toiminta-alueensa ja yhteiskunnan tarvitsemia osaajia. Tehtävässä korostuu alueen elinkeinorakennetta ja työelämää uudistava koulutus sekä tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotyö.

Ammattikorkeakoulu profiloituu kestävän hyvinvoinnin ja teknologian sekä Venäjä-osaamisen korkeakouluna. Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat digitaalinen talous, kestävä hyvinvointi, logistiikka ja merenkulku sekä metsä, ympäristö ja energia. Ammattikorkeakoulun erityisen kehittämisen kohteena ovat digitaaliset sovellukset (pelillisyys, kyberturvallisuus, hyvinvointi) sekä metsä ja biotuotetekniikka.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 435
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	100
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	540
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	380
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	415

Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	215

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 59 124 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 52 647 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 800 000 euroa vuonna 2017, 1

700 000 euroa vuonna 2018, 1 500 000 euroa vuonna 2019 ja 1 500 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöjen kehittäminen

- Karjala-tietokanta

- Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti Venäjä-yhteistyö

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 4 677 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Valintamenettelyjen uudistamiseksi tehdyt keskeiset toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raportin kohdassa Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Syksyn 2019 yhteishaussa lähes kaikki (92

%) ammattikorkeakoulututkintoon johtavista hakukohteista käytti amk-valintakoetta.

Ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöjen kehittämistoimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raportin kohdassa Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kestävän hyvinvoinnin vahvuusalan tutkimusyksiköiden hankekanta vahvistui entisestään ja rahoituslähteet monipuolistuivat erityisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen osalta. Xamk on vahvistanut Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalalla merkittävästi tutkimusyksikköjensä toimintaa Savonlinnassa, Mikkelissä ja Kouvolassa vuonna 2019.

Kolmivuotinen Karjala-tietokanta -hanke saatiin päätökseen vuonna 2019. Valmis Karjala-tietokanta on luovutettu Kansallisarkistolle.

Venäjä-osaamisen kehittämistoimia oli runsaasti. Venäjä-opintojaksoja suoritti vuoden 2019 aikana yhteensä 550 opiskelijaa. Vuonna 2019 oli käynnissä 14 CBC-hanketta, joissa Xamkin yhteenlaskettu budjettiosuus on

n. 3,9 milj. euroa. Koulutusvienti Venäjälle voimistui venäjänkielisten opintojaksojen toteuttamisen johdosta.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx

Johtaja Rehtori