KATSAUKSET JA ANALYYSIT
KATSAUKSET JA ANALYYSIT
XXXXX XXXXXXXXXXX
ADHD-DIAGNOOSIN SAANEIDEN LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN TUKEMINEN
OSALLISUUDEN LISÄÄJÄNÄ
Johdanto
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mu- kaiset ihmisoikeudet koskevat kaikkia ihmi- siä myös Suomessa, jossa näitä sopimuksia täydentävät perustuslaissa (Suomen perus- tuslaki 731/1999) säädettävät perusoikeu- det. Perustuslakia säädettäessä vuonna 1999 kansainväliset ihmisoikeudet otettiin osaksi perustuslakia. Näin esimerkiksi lapsen oi- keuksia koskevalle yleissopimukselle (Lapsen oikeuksien sopimus 1989), jonka Suomi ra- tifioi vuonna 1991, on annettu kansallisen lain asema. Lisäksi Suomessa perusoikeuk- sista erityisesti yhdenvertaisuutta säädetään yhdenvertaisuuslaissa (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). Jos lisäksi esimerkiksi lapsella on joitakin vammaisuuteen liittyviä erityis- tarpeita, niiden osalta oikeutta osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen säätelee YK:n vam- maisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus vuodelta 2008, jonka Suomi ratifioi vuonna 2017 (Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertai- suuteen 2018).
Lapsen oikeudellisesta asemasta huoleh- ditaan siis monella yleisen lainsäädännön tasolla. Esimerkiksi Lapsen oikeuksien so- pimuksen 31. artiklassa todetaan, että sopi- musvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja
yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajan- toimintoihin. Vammaissopimuksen artik- lassa 30 puolestaan tunnustetaan samojen oikeuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien turvaaminen vammaisille henkilöille. Kai- kille lapsille on siis turvattava yhdenvertai- set mahdollisuudet osallistua esimerkiksi lii- kuntaan, ja jos erityistarpeita on, ne on otet- tava huomioon mahdollisuuksien turvaami- sessa.
Osallistuminen johonkin yhteisön toi- mintaan on yksi tärkeä edellytys (vaikkei välttämätön eikä ainoa) sille, että voi tuntea osallisuutta johonkin yhteisöön. Osallisuus on jotakin enemmän kuin osallistumista, se on kokemus jäsenyydestä johonkin yhtei- söön ja kokemus siitä, että voi omalta osal- taan vaikuttaa sen toimintaan (Laitila 2010). Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintara- joitteiden ja terveyden luokitus (ICF) kuvaa, miten ihmisen elämässä näkyvät sairauden tai vamman vaikutukset. Luokituksessa toi- mintakyky ja toimintarajoitteet nähdään moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja muuttuvana tilana, joka syntyy terveyden- tilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. ICF-luokituksessa osal- listuminen (participation) on yksi yksilön elämän toimintamuoto, joka ei ole vain fyy-
sistä läsnäoloa vaan myös vaikuttamiskykyä sosiaalisissa tilanteissa. (ICF 2018.)
Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt
Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt (jois- ta yleisimpiä ovat autismikirjon häiriöt ja ADHD) alkavat varhaislapsuudessa ja ovat selkeimmin esillä peruskoulun aloittamisen ja puberteetin alun välisenä jaksona, mutta ne vaikuttavat usein vielä aikuisuudessa- kin toimintakykyä heikentävästi (Perämäki 2019). Autismikirjon häiriö ja ADHD ovat kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä, jotka vaikeuttavat muun muassa ihmisen vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Au- tismikirjon häiriö ja ADHD esiintyvät yleensä omina oireyhtyminään, mutta nykytietojen valossa ne voivat esiintyä myös yhdessä eli olla yhdessä tuomassa haasteita ihmisen so- siaaliseen kanssakäymiseen (Castren n Kyl- liäinen 2013). Tässä katsauksessa keskitytään näistä neuropsykiatrisista häiriöistä ADHD- häiriöön, muun muassa siksi, että sen esiin- tyvyys on autismikirjon häiriöitä suurempi ja liikunnan merkitystä on paljon tutkittu juuri ADHD:n hoidon yhteydessä.
ADHD (attention-deficit hyperactivity disorder) tarkoittaa yksinkertaisimmin il- maistuna aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä. Oireiden pääluokkia on kolme: 1) keskittymiskyvyttömyys (9 oiretta, kuten ”Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epä- onnistuu usein”), 2) yliaktiivisuus (5 oiret- ta, kuten ”Lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa, joissa edellytetään paikalla pysymistä”) ja 3) impulsiivisuus (4 oiretta, kuten ”Ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä tai ryhmissä”). Diagnosointikriteerinä kunkin oireryhmän kohdalla on, että tietty määrä oireita on kes- tänyt vähintään puoli vuotta. ADHD:n diag- nosointiin tarvitaan tietoa oireiden esiinty- misestä ja toimintakyvystä eri tilanteissa, henkilön psyykkisestä ja fyysisestä tervey- dentilasta, kehityshistoriasta, elämäntilan- teesta sekä muista oireisiin vaikuttavista te- kijöistä. Erotusdiagnostiikassa on arvioitava, selittyvätkö oireet muilla sairauksilla tai häi- riöillä. Monet erotusdiagnostisesti olennaisis-
ta häiriöistä (kuten autismikirjon häiriöt) voi- vat esiintyä myös samanaikaisesti ADHD:n kanssa. ADHD:n esiintyvyys 6–18-vuotiailla on uusimpien meta-analyysien mukaan 3,6– 7,2 prosenttia (ADHD Käypä hoito -suositus, Perämäki 2019).
Liikunnan merkitys
Liikunnan merkitys lapsille ja nuorille yleen- sä on monissa tutkimuksissa todettu mo- ninaiseksi eli liikunnalla on todettu olevan monia vaikutuksia, ja ne liittyvät fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvoin- tiin. Positiivisten vaikutusten kirjo on laaja (Liikkumisen vaikutukset 2021, Vuori 2011,
Huttunen 2018, Fogelholm 2011). Useissa tutkimuksissa liikunnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia mielialaan, itsear- vostukseen, tarkkaavaisuuteen ja kokonais- valtaiseen elämänlaatuun (Ojanen n Liukko- nen 2017). Positiivinen liikunnasta saatava vaikutus on vuorovaikutustaitojen kokonais- valtainen edistyminen. Lapsi tai nuori voi oppia sääntöjen noudattamisen merkityksen sekä toisten ihmisten huomioon ottamisen ja kunnioittamisen taidot. Erityisesti ryh- mämuotoinen liikunta kehittää tunne- ja ihmissuhdetaitoja, esimerkiksi koulun lii- kuntatunneilla näiden taitojen oppiminen on mahdollista. (Liikkumisen vaikutukset 2021, Kokkonen 2017, Fogelholm 2011.)
Liikunnan merkityksestä ADHD-lasten ja
-nuorten oireiden hallinnalle on olemassa joitakin tehtyjä kirjallisuuskatsauksia. Nii- den osoittamat liikunnan hyödyt ovat vie- lä melkoisen vaatimattomat mutta toisaal- ta kiistattomat. Esimerkiksi Xxxxxxxx ym. (2014) osoittivat omassa katsauksessaan, että 30 minuutin fyysinen harjoittelu paransi kognitiivista toimintakykyä. Ng ym. (2017) puolestaan pystyivät toteamaan vain, että fyysinen aktiivisuus vaikuttaa hyödylliseltä oireiden hallinnan lisääntymisen kannal- ta. Sen sijaan Xxxxx ym. (2017) pystyivät jo laajemman kartoituksen avulla vahvemmin sanomaan, että tutkimukset osoittavat lii- kunnan olevan lupaava vaihtoehto tai lisä muulle ADHD-lasten ja -nuorten hoidolle. Heidän katsauksessaan todetaan, että eri- tyisesti aerobiset liikuntamuodot vaikuttivat
kognitiiviseen toimintakykyyn ja käyttäyty- miseen sekä sosio-emotionaalisiin toimin- toihin myös pitempiaikaisesti eivätkä vain hetkellisesti. Yhteistä kaikille katsauksille on kuitenkin toivomus siitä, että tarvitaan lisää huolella tehtyjä ja satunnaistettuja tutki- muksia liikunnan merkityksestä ADHD-las- ten ja -nuorten hoidon kannalta.
Kokemuksia liikuntaan osallistumisesta
Lasten ja nuorten liikunnassa kokema kiu- saaminen ja syrjintä on yleensäkin melko yleistä. Uusimman Suomessa tehdyn lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan kiusaamista tai syrjintää on kokenut joka kolmas liikuntaa harrastava nuori (Xxxxxxx ym. 2019). Kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä omaavilla lapsilla on omat erityis- tarpeensa, jotka lisäävät riskiä joutua lii- kuntaryhmissä kiusatuksi tai syrjityksi. Esi- merkiksi Ruotsissa tehdyn kyselyn mukaan neuropsykiatrisia häiriöitä omaavat lapset ja nuoret lopettavat liikunnan aiemmin kuin muut lapset ja nuoret, vaikka juuri he hyö- tyisivät eniten liikunnasta ja liikuntaryhmiin osallistumisesta. Kyselyyn vastasi 675 van- hempaa, joiden lapsista 79 prosentilla oli diagnosoitu ADHD, 52 prosentilla autismi tai Asperger ja 10 prosentilla jokin muu neuro- loginen diagnoosi, kuten Tourette. Lapsella siis saattoi olla useita neuropsykiatrisia diag- nooseja. Vanhempien kokemuksen mukaan neuropsykiatrisia häiriöitä omaavien lasten syyt liikuntaryhmiin osallistumisen lopetta- miselle olivat ensinnäkin siinä, että liikun- taryhmät alkoivat olla liian vaativia (55 % vastanneista vanhemmista), ja toiseksi siinä, että lapset kokivat, etteivät he saaneet riittä- västi tukea osallistumiselle (39 %). (Riksför- bundet Attention 2017.)
ADHD-lapselle on tärkeää, että hän saa välitöntä positiivista palautetta liikunnalli- sesta suorituksesta. Näin pienilläkin huomi- oilla saa lapsen liikunnallisesta tilanteesta mieluisan. ADHD-lapsen taitoja ei tulisi kui- tenkaan missään vaiheessa verrata muiden lasten taitoihin tai kykyihin, vaan keskittyä antamaan myönteistä palautetta. (Xxxxxxxx n Hämäläinen 2018.) Liikunnassa on sen
merkityksen kannalta havaittu tärkeäksi lii- kunnan intensiivisyys, kesto ja tavoitteelli- suus (Iivonen n Ranta 2020).
Neuropsykiatristen häiriöiden huomioon ottaminen lasten ja nuorten liikunnassa
ADHD:n käypä hoito -suosituksen (2019) yhteydessä tehtiin myös ohje vanhemmille, kuinka ADHD-lapsen käyttäytymistä tuli- si ohjata (Puustjärvi 2016). Käyttäytymisen ohjaamisen menetelmiä ovat muun muas- sa toivotun käyttäytymisen selkeä (suulli- nen, kirjallinen tai kuvallinen) määrittely ja ohjeistaminen, tekemisen harjoittelu sekä yrittämisen ja onnistumisen palkitseminen myönteisellä huomiolla. Ohjeet pyrkivät olemaan selkeästi arkipäivän käytännöissä toteutettavia, kuten huomion kiinnittämi- nen onnistumisiin, yrittämisestä kiittäminen, välitön ja konkreettinen palaute, ohjeiden positiivinen muotoilu (mieluummin ”Kävele” kuin ”Älä juokse”), tehtävien pilkkominen osiin sekä palkkioiden käyttäminen.
Viime vuosina on ammattikorkeakouluis- sa valmistunut useita opinnäytetöitä, jois- sa on myös laadittu erilaisia oppaita siitä, kuinka ADHD-lasten ohjaaminen liikunta- ryhmissä tulisi toteuttaa. Tällainen on esi- merkiksi Xxxxxx Xxxxxxx ja Satu Rannan opas 7–12-vuotiaiden ADHD-lasten kanssa toimi- ville aikuisille (Iivonen n Ranta 2020). Hei- dän opinnäytetyönään tekemän oppaan on ottanut julkaisusarjaansa Voimisteluliitto.
Liike jatkuu – tieto tukee (Liito-hanke) (2018–2021) on Helsingin kaupungin rahoit- tama yhteishanke erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastamisen lisäämiseksi. Hanketta toteuttavat Kuntoutussäätiö, Hel- singin seudun erilaiset oppijat ry (HERO) ja Autismiyhdistys PAUT ry (aikaisemmin Hel- singin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry). Lii- to-hankkeen kohderyhmänä ovat 7–29-vuo- tiaat helsinkiläiset lapset ja nuoret, joilla on autismin kirjon oireita, ADHD, oppimisvai- keuksia tai muutoin haasteita itselle sopivan harrastuksen löytämisessä. Toisena kohde- ryhmänä ovat harrastustoiminnan valmen- tajat ja ohjaajat, joille hanke tarjoaa tietoa ja käytännön tukea erityistä tukea tarvitsevien
lasten ja nuorten kohtaamiseen.
Liito-hankkeessa on tehty opas valmen- tajille ja ohjaajille erityistä tukea tarvitsevien kohtaamiseen harrastustoiminnassa (Liike jatkuu – tieto tukee 2019). Opas on tarkoi- tettu työvälineeksi ja ajatusten herättäjäksi valmentajille ja ohjaajille. Oppaassa kerro- taan, mistä johtuvat lasten erityistarpeet, korostetaan yhteistyötä vanhempien kanssa ja annetaan käytännön vinkkejä, miten eri- tyslasten harrastustoiminta voidaan saada onnistumaan. Näistä perusvinkkejä ovat:
1) xxxx xxxxxxxxxxxxxx paljon positiivista palautetta, 2) xxxx xxxxxx selkeästi ja rau- hallisesti, 3) suunnittele harjoitus etukäteen,
4) ennakoi ja kerro lapsille etukäteen, mitä heiltä odotetaan, 5) huomioi ryhmän sosiaa- linen vuorovaikutus ja 6) huomioi aistiyli- ja -aliherkkyydet. Lisäksi annetaan lukuisia muita käytännön vinkkejä ryhmätoiminnan onnistumiseksi.
Lopuksi
Riippumatta siitä, puhutaanko ihmisen omi- naisuuksista vai vammaisuudesta silloin, kun puhutaan neurologisista häiriöistä ja niiden tuottamista lisätarpeista, lasten kohdalla on kyse erityisistä oikeuksista, kuten johdan- nossa todettiin. Lapsilla tulee Xxxxxx oikeuk- sien sopimuksen mukaan aina olla oikeus vapaa-ajantoimintoihin, kuten liikuntaan, ja Suomen valtio on sitoutunut aktiivisesti tu- kemaan tämän oikeuden toteutumista. Nämä oikeudet toteutuvat parhaiten, kun lapsilla on ammattitaitoiset ohjaajat, jotka osaavat ottaa huomioon lasten erityistarpeet. On ilahduttavaa, että viime vuosina Suomessa on alettu erityisesti ohjaajien koulutukseen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tällä tavalla myös erityistarpeita omaavat lapset pääsevät turvallisesti osallistumaan erilai- siin liikuntaryhmiin, saamaan elämyksiä ja tuntemaan osallisuutta yhteisöön. Toivotta- vasti tämä hyväksi havaittu kehitys jatkuu ja julkiselta taholta saadaan lisää taloudellista tukea eri organisaatioille jatkaa ja laajentaa ohjaajien kouluttamista.
Tulosten merkitys: Katsauksessa tode- taan, että ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten liikuntaryhmiin osal- listumisen tukeminen toteutuu parhaiten kouluttamalla liikuntaryhmien ohjaa- jia ottamaan huomioon näiden lasten ja nuorten erityistarpeet.
Avainsanat: ADHD, lapset, nuoret, ohjaa- jien koulutus, osallisuus
Tiivistelmä
Xxxxxx ja nuoren kehittymiselle ja sosi- aalistumiselle on tärkeää, että hän pääsee mukaan muiden lasten ja nuorten leikkei- hin, peleihin ja harrastuksiin, on osa jo- takin ryhmää. Sen vuoksi on tärkeää, että myös neuropsykiatrisia häiriöitä omaavien lasten ja nuorten tarpeet otetaan riittävän hyvin huomioon liikuntaryhmissä. Lap- sen oikeuksien sopimuksen myötä Suomi on kansainvälisesti sitoutunut siihen, että kaikille lapsille turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi liikuntaan.
Tässä katsauksessa tarkastellaan eri- laisia tapoja, joilla kehityksellisiä neuro- psykiatrisia häiriöitä omaavien lasten ja nuorten mukaantuloa ja mukana pysy- mistä tuetaan. Kirjoituksessa keskitytään erityisesti ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen. Kirjoituksessa tarkastellaan tukemisen keinovalikoimaa, josta huomiota kiinni- tetään lasten ja nuorten liikuntaryhmien ohjaajien lisääntyvään koulutukseen. Ai- hetta tarkastellaan osallistumisen ja osal- lisuuden näkökulmasta.
Xxxxx Xxxxxxxxxxx, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö
Lähteet
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käy- pä hoito -suositus (2019) Suomalaisen Lääkäri- seuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyk- sen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki, 04.04.2019. Internet-sivu osoitteessa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxx00000 Xxxxxxxx K, Xxxxxxxxxx J (2018) ADHD-käsikirja.
PS-kustannus, Jyväskylä.
Castren M L, Xxxxxxxxxx A (2013) Autistisen käyt- täytymisen monitekijäinen tausta. Suomen lääkärilehti 68, 8, 569–574. Verkkojulkaisu osoitteessa: xxxxx://xxxxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/ handle/10138/298254/SLL82013_569.pdf?se- quence=1
Xxxxxxxxx X (2011) Xxxxxx ja nuoret. Teoksessa M Xxxxxxxxx, I Xxxxx, X Xxxxxxxxx (toim.) (2011) Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. Duodecim, Helsinki.
Xxxxxxxx X, Xxxxx MV, Santos-Galduroz ym. (2014) Possible Cognitive Benefits of Acute Physical Exercise in Children With ADHD: A Systematic Review. Journal of Atten- tion Disorders 21, 5, 367–371. xxxxx://xxx. org/10.1177%2F1087054714526041
Xxxxxxx T, Xxxxxxxxxx S, Xxxxxxx X (toim.) (2019) Oikeus Liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatut- kimus 2018. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja.
Hejer AED, Grien Y, Tucha L ym. (2017) Sweat it out? The effects of physical exercise on cogni- tion and behavior in children and adults with ADHD: a systematic literature review. Journal of Neurala Transm, 124, Suppl 1, 3–26. xxxxx://xxx. org/10.1007/s00702-016-1593-7
Huttunen J (2018) Terveysliikunta – kuntoa, ter- veyttä ja elämänlaatua. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto, 26.1.2018. Internet-sivu osoit- teessa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx- jasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934
ICF (2018) Kansainvälinen toimintakyvyn, toiminta- rajoitteiden ja terveyden luokitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen internet-sivu osoitteessa: xxxxx://xxx.xx/xx/xxx/xxxxxxxxxxxx/xxx-xxxxxxxx
Iivonen R, Ranta S (2020) Liikunnan vaikutukset ADHD-lasten oireisiin. Opas 7–12-vuotiaiden ADHD-lasten kanssa toimiville aikuisille. Tam- pereen ammattikorkeakoulu, Fysioterapeutin tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyöhön liittyvä opas on julkaistu myös Voimisteluliiton sivuilla: ht- tps://xxx.xxxxxxxxxx.xx/XxxxXxxxx.xxxx?xxxxxxx- ket=8VU-vGQBo_E%3dnportalid=0
Xxxxxxxx M (2017) Liikunta sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä edistävien tunne- ja ihmissuhde- taitojen tukijana. Teoksessa T Jaakkola, X Xxxx- konen, A Xxxxxxxxxx (toim.) (2017) Liikuntape- dagogiikka. 2. uudistettu painos. PS-kustannus, Jyväskylä.
Laitila M (2010) Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymis- tapa. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos. Terveystie- teiden tiedeku. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.
Lapsen oikeuksien sopimus 1989. Internet-sivu osoitteessa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxx-xxxxx- det/sopimus-kokonaisuudessaan/
Liike jatkuu – tieto tukee (2019) Opas valmentajil- le ja ohjaajille erityistä tukea (autismin kirjo, ADHD, oppimisvaikeudet) tarvitsevien kohtaa- miseen harrastustoiminnassa. Verkkojulkaisu osoitteessa: xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xx- loads/2020/03/Liito-opas-digi-10.3_valmis.pdf
Liikkumisen vaikutukset (2021) UKK-instituutti. In- ternet-sivu osoitteessa: xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/ liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/ Päivitetty: 1.3.2021.
Ng QX, Ho CYX, Chan HV ym. (2017) Managing childhood and adolescent attention-deficit/hy- peractivity disorder (ADHD) with exercise: A sys- tematic review. Complementary Therapies in Me- dicine 34, 3, 123–128. xxxxx://xxx.xxx/00.0000/x. ctim.2017.08.018
Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen (2018) YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleis- sopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2018– 2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2/2018. Helsinki.
Xxxxxx X, Xxxxxxxxx J (2017) Liikunta ja psyykki- nen hyvinvointi. Teoksessa T Jaakkola, X Xxxx- konen, A Xxxxxxxxxx (toim.) (2017) Liikuntape- dagogiikka. 2. uudistettu painos. PS-kustannus, Jyväskylä.
Perämäki R (2019) Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt. SeAMK Opiskeluterveydenhuolto, Seinä- joen kaupunki, 21.11.2019. Verkkojulkaisu osoit- teessa: xxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxx/00000/Xxxxxxx- selliset_neuropsykiatriset_hairiot_21.11.2019.pdf Puustjärvi A (2016) Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta.
Potilasohje 15.12.2016. Perustuu ADHD -käy- pä hoito suositukseen. Verkkojulkaisu osoit- teessa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/xxx/ nix01783a.pdf
Riksförbundet Attention (2017) Färre krav och större tydlighet, 2017-01-24. Verkkojulkaisu osoitteessa: xxxxx://xxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xx- loads/2016/12/farre-krav-och-storre-tydlighet. pdf
Suomen perustuslaki 731/1999. Saatavilla internetis- sä: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/ 19990731
Vuori I (2011) Liikunnan vaikutustapa. Teoksessa M Xxxxxxxxx, I Xxxxx, X Xxxxxxxxx (toim.) (2011) Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. Duodecim, Helsinki.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Saatavilla interne- tissä: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/ 20141325