LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ NOVIDA- AMMATTIOPISTO JA LUKIO
LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ NOVIDA- AMMATTIOPISTO JA LUKIO
TURUNTIEN TOIMIPISTE LOIMAA
PIHA- ALUEEN MUUTOKSET, RAKENNUKSEN SALAOJITUKSEN KORJAUS, KAUKOLÄMPÖ- JA VESIJOHDON MUUTOS, LASTAUSKATOKSEN SEKÄ PERUSVESIPUMPPAAMON MUUTOS
URAKKARAJALIITE
10.01.2022
Tämä urakkarajaliite koskee seuraavia urakoita:
Maanrakennusurakka ( Pääurakka ) Rakennusurakka
Putkiurakka Sähköurakka
SISÄLLYSLUETTELO
1. HALLINTOJÄRJESTELYT
1.1 Työmaan hallinto
1.2 Informaatiovelvollisuudet
1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta
1.4 Asioiden kirjaaminen
1.5 Työaikataulu
1.6 Suunnitelma-aikataulu
1.7 Piirustusten jakomenettely ja projektin tietopankki
1.8 Kokeet ja mallit
2. TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT
2.1 Rakennusalue
2.2 Työnaikaiset rakenteet
2.3 Työaikaiset asennukset
2.4 Rakennusvälineet
2.5 Telineet ja suojarakenteet
2.6 Mittaukset
2.7 Nostot ja siirrot
2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto
2.9 Työmaahuolto
2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta
3. TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT
3.1 Rakennuskohteen kuvaus
3.2 Rakennuspaikkaa koskevat turvallisuustiedot
3.3 Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakennustoiminnalle
3.4 Olosuhteet rakennustyömaalla
3.5 Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä
3.6 Ympäristöturvallisuus
3.7 Palosuojelu
4. TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA
4.1 Työmaan laatusuunnitelma
4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma
5. VASTAANOTTO
5.1 Yleistä
5.2 Vastaanoton dokumentointi
5.3 Vastaanoton kuvaus
5.4 Toimintakohteet
5.5 Vastaanoton aikataulu
5.6 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat
6. KÄYTTÖÖNOTTO
6.1 Luovutusasiakirjat
6.2 Käytön opastus
6.3 Loppusiivous
6.4 Takuuajan toimenpiteet
7. URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET
7.1 Varaukset
7.1.1 Reiät ja syvennykset
7.1.2 Asennus- ja kuljetusaukot
7.1.3 Läpivientien sovituskappaleet
7.1.4 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet
7.2 Jälkipaikkaus
7.3 LVISA-laitteiden merkinnät
7.4 Rakennuttajan erillishankinnoista aiheutuvat työt
7.5 Putkiasennustöistä aiheutuvat työt ( pääurakoitsija )
7.6 Putkiasennustöistä aiheutuvat työt ( rakennusurakoitsija )
7.7 Sähköasennustöistä aiheutuvat työt ( pääurakoitsija )
7.8 Sähköasennustöistä aiheutuvat työt ( rakennusurakoitsija )
7.9 Muiden urakoitsijoiden väliset työt
7.9.1 Putki- ja rakennusautomaatiourakoitsijoiden työt ja velvoitteet
7.9.2 Sähköurakoitsijan työt ja velvoitteet
7.10 Purkutyöt
7.11 Rakennustöistä pääurakoitsijalle aiheutuvat työt
1. HALLINTOJÄRJESTELYT
1.1 Työmaan hallinto
Työmaan johtovelvollisuudesta vastaava (YSE 1998 § 4) urakoitsija, myöhemmin pääurakoitsija, on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija toimii lainsäädännön edellyttämänä päätoteuttajana.
Pääurakoitsijan on laadittava työmaan hallinnosta organisaatiokaavio, jossa on esitet- ty työmaalla toimivat urakoitsijan henkilöt sekä näiden valtuudet.
Rakennuttajan vaatimukset urakoitsijoiden organisaatiolle on esitetty urakkaohjelmas- sa.
Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kan- nalta toimiva työjärjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eri osapuolet ovat velvollisia noudattamaan ja tukemaan, sopimusten aset- tamissa rajoissa, pääurakoitsijan määräyksiä työmaan ohjaamiseksi.
Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloitusko- kous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hal- linnossa noudatetaan kokouksessa noudatettavia periaatteita.
Aloituskokouksessa rakennuttaja pitää urakoitsijan työnjohdolle, huoltohenkilöstölle ja osapuolten työsuojeluhenkilöstölle kohteessa perehdyttämistilaisuuden, jossa käsitel- lään mm. seuraavia asioita:
- työkohteen erityispiirteet
- toiminta kohteessa eri vaiheiden aikana ja niiden aiheuttamat toimenpiteet
- kiinteistöhoidon vastuunjako
- urakka- alueet ja niillä työskenteleminen
1.2 Informointivelvollisuudet
Urakoitsijoiden tulee tutustua eri osa-alueiden suunnitelmiin niiltä osin kuin työn suo- rittamisen kannalta on välttämätöntä. Urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunni- telmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti.
Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa sivu-, ali- ja erillisurakoit- sijalle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muu- tettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti.
1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta
Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat.
Pääurakoitsijalla on myös velvollisuus valvoa sitä, että rakennuksen työaikana toimin- nassa olevat rakennusosat pysyvät käyttökunnossa.
Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Kokouksista pidetään kokouspöytäkirjaa, joiden tarkistus suoritetaan työmaakokouksessa sovitta- valla tavalla.
Lisäksi pääurakoitsijan johdolla pidetään eri sivu-, ali- ja erillisurakoitsijoiden välisiä työmaan edistymiseen liittyviä yhteistoiminta- ja urakoitsijapalavereita.
Kokousmuistioiden jakelusta sovitaan työmaakokouksissa tai ne kirjataan työmaan laatusuunnitelmaan.
Yksittäisten tehtävien laadunvarmistukselle annetaan vaatimukset pääurakoitsijan ko- koamassa työmaan laatusuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä urakoitsijan oman työn valvontamenettelyt.
1.4 Asioiden kirjaaminen
Pääurakoitsijan pitämään työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tär- keimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tar- kastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt ja muut tapahtumat, joilla on merkitystä maanrakennustyölle.
Työmaapäiväkirjaa on pidettävä ja tarkastuspöytäkirjat laadittava siten, että ne toimi- vat myös rakennuslain tarkoittamana tarkastusasiakirjana ellei tarkastusasiakirjaa pi- detä erikseen.
1.5 Työaikataulu
Pääurakoitsijan tulee olla yhteistyössä sivu- ja aliurakoitsijoiden, rakennuttajan erillis- urakoitsijoiden ja hankkijoiden sekä rakennuttajan ja heidän suunnittelijoidensa kans- sa ja laatia urakkaohjelman vaatimusten mukainen työaikataulu.
Aikataulun laadinnassa tulee noudattaa seuraavia periaatteita ja ottaa huomioon seu- raavat seikat:
- aikataulun mitoitus perustuu työmenekkeihin ja kohteen olosuhteisiin
- käyttäjät huomioitava mm. käyttöveden katkoissa
- aikatauluun merkitään työvaiheet viikoittain
- kriittisille töille tulee olla riittävät pelivarat (mm sääolosuhteiden mukaan)
- työvaiheet on siten järjestetty, että saavutetaan hyvä työturvallisuus
- aikataulussa tulee olla varaa urakoitsijan oman työn tarkastuksille
- eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat tulee huomioida
- eri rakenteiden kuivumisajat otetaan huomioon
- aliurakoitsijoiden työt sekä rakennuttajan erillisurakoiden ja erillishankintojen (mm. Loimaan vesi, Loimaan Kaukolämpö Oy ja Assemblin Oy ) ajankohdat tulee esit- tää yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että niiden keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa
- varusteiden ja maalausten valmistumisten ajoitukset tulee merkitä
Työaikataulun toteutuminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Urakoitsija on velvolli- nen ilmoittamaan mahdollisista aikataulupoikkeamista ja esittämään toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi.
1.6 Suunnitelma-aikataulu
Suunnitelma-aikataulun tarpeellisuudesta, laadinnasta ja toteuttamistavasta sovitaan urakkaosapuolten kesken viimeistään aloituskokouksessa.
1.7 Piirustusten jakelumenettely
Sähköisessä muodossa käsiteltävissä/siirrettävissä asiakirjoissa tulee noudattaa pro- jektin suunnitteluvaiheessa sovittua ja työmaakokouksissa tarkennettua ohjelmisto- ja piirustusformaattia.
Rakennuttajalta tulevien piirustussarjojen määrät on mainittu urakkaohjelmassa. Kaikki piirustukset toimitetaan työmaalle työmaan valvojan kautta. Valvoja luovuttaa piirustukset rakennuttajan kanssa sopimussuhteessa oleville urakoitsijoille kuittausta vastaan.
Urakoitsijalta tulevat tarvittavat asennussuunnitelmat tulee toimittaa rakennutta- jan/suunnittelijoiden hyväksyttäviksi työmaakokouksissa sovittavalla tavalla suunni- telma-aikataulun mukaisesti. Asennuspiirustusten jakelukustannuksista vastaa piirus- tusten toimittaja.
1.8 Kokeet ja mallit
Sellaiset kokeet ja mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee val- mistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vas- taavaksi.
Urakoitsijoiden yksittäisten töiden mallisuorituksissa noudatetaan kunkin alan työ- selostuksia ja rakennuttajan edustajan (valvoja/suunnittelijat) työaikaisia ohjeita.
2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT
2.1 Rakennusalue
Urakka-alue muodostuu piirustusten mukaisesti olevien rakennusten ja tontilla olevien piha- alueiden muutostöistä suunnitelmien mukaisesti.
Lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköliitäntöjen urakkarajoissa noudatetaan ao. suunnitel- mia.
Rakennusalue luovutetaan pääurakoitsijalle siinä kunnossa, kun se tarjoushetkellä on.
Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön rakennusalueen, jossa pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille. Työmaa- alueelle tulee pääurakoitsijan järjestää turvalliset kulkureitit. Mahdollisesti tarvitse- mansa lisäalueet tulee urakoitsijan hankkia käyttöönsä omalla kustannuksellaan.
Ennen maanrakennustöiden aloittamista ja rakennusalueen käyttöön ottoa tulee tontil- la ja rakennuksissa pitää tarvittavat katselmukset rakennuttajan ja pääurakoitsijan kesken. Katselmuksia tulee pitää myös työalueiden muuttuessa töiden edetessä sekä alueen kuntoon saattamista koskeva katselmus kohteen valmistuttua.
Pääurakoitsija laatii työmaa-alueesta työmaasuunnitelman, toimittaa sen rakennutta- jalle tiedoksi ja kommentoitavaksi sekä hyväksyttää sen tarpeen mukaan viranomaisil- la. Pääurakoitsija merkitsee työmaasuunnitelmaan myös eri aliurakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat.
2.2 Työnaikaiset rakenteet
Pääurakoitsija pystyttää tai järjestää rakennuksesta kustannuksellaan työmaahuolto- rakennukset kuten toimisto-, henkilöstö-, varasto- yms. tilat omia ja sivu-, ali- sekä erillisurakoitsijoiden tarpeita varten. Pääurakoitsija varaa työmaarakennuksista sivu- ja aliurakoitsijoille sekä erillisurakoitsijoille näiden töissä normaalisti tarvittavat
- riittävät, lukittavat, lämpimät/kylmät varastotilat
- rakennusalan työehtosopimuksen tasomitoituksen sekä SFS-standardin tilamitoi- tuksen täyttävät kalustetut henkilöstötilat, joita ovat mm. ruokailu-, puku-, kuivaus-, pesu- ja wc-tilat. Tilojen mitoitus tulee olla suhteutettu työaikataulun perustana oleviin henkilömääriin.
- tarvittavat toimistotilat aliurakoitsijoille sekä erillisurakoitsijoille
Edellä mainitut tilat voivat olla myös rakennuttajan osoittamia käyttämättömiä tiloja eri rakennuksissa kiinteistössä, mitkä rakennuttaja antaa urakoitsijan käyttöön. Tällöin, ti- loja takaisin luovutettaessa rakennuttajalle, niiden tulee olla vastaavassa kunnossa kuin käyttöön otettaessa. Rakennuttaja ja pääurakoitsija katselmoivat tilat urakoitsijal- le luovutettaessa ja takaisin rakennuttajalle luovutettaessa.
Rakennusalueelta pääurakoitsija varaa sivu- ja aliurakoita ja alihankkijoita sekä erillis- urakoitsijoita varten näiden töissä tarvitsemat riittävät työalueet materiaalin ja tarvik- keiden varastoimista, säilyttämistä ja tavanomaisia kokoonpanotöitä varten.
Pääurakoitsija rakentaa työmaa-aidat työmaa-alueelle ja piha-alueelle rajaamaan työ- ja varastoalueet työmaakatselmuksissa sovittaviin paikkoihin.
Pääurakoitsija tekee työmaakilven, johon merkitään rakennuskohde sekä rakennutta- jan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden liikenimet.
2.3 Työnaikaiset asennukset
Pääurakoitsija hankkii ja asentaa työmaan sähkö-, vesi-, viemäri-, lämmitys- sekä viestintälaitteet itsensä ja sivu-, ali- sekä erillisurakoitsijoiden käyttöön. Maanraken- nustyöhön ja huoltorakennuksiin tarvitsemansa sähkön ja käyttöveden saa pääura- koitsija ottaa veloituksetta kiinteistön verkosta. Verkostosta ottojen tilapäisasennukset ja muutostyöt sekä ao. tarvikkeet ja laitteet kuuluvat pääurakoitsijan hankintoihin.
Em. huomioiden pääurakoitsija kustannuksellaan huolehtii/hankkii:
- työmaa-alueen yleisvalaistuksesta
- rakennustöissä tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin töitä ja laitteita varten. Pistorasioita, 3-vaihe/32A/16A tulee olla kohtuullisella (max. n. 20m) etäi- syydellä eri ali-/ erillisurakoitsijoiden työkohteista. Mikäli olemassa olevia asen- nuksia käytetään hyväksi työmaasähköjakeluun, niin jakeluverkon muutostöistä suunnitteluineen työmaasähkökäyttöön ja palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon vastaa pääurakoitsija.
Pääurakoitsija vastaa suojarakenteiden ja suoja- aitauksien tekemisestä
2.4 Rakennusvälineet
Urakoitsijan tulee suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, teli- neille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkas- tukset. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuk- sesta ja käytönopastuksesta.
Työssä käytettävät ajoneuvot on varustettava ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen N:o 1256/92 mukaisella peruutushälyttimellä ja erillisellä vilkkuval- la varoitusvalaisimella.
2.5 Telineet ja suojarakenteet
Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkas- tusmenettelyistä sekä kunnossapidosta.
Eri urakoitsijat hankkivat kaikki työ- ja nostotelineet omia töitään varten. Urakoitsijat huolehtivat näiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkastusmenettelyistä sekä kunnossapidosta.
2.6 Mittaukset
Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja mitta- linjat asennuspaikan lähelle. Kukin urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkan- sapitävyydestä.
2.7 Nostot ja siirrot
Pääurakoitsija hankkii nostolaitteet laitteiden nostoa varten.
Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa siirtoapua rakennuttajan ja sivu-, ali- sekä erillisurakoitsijoiden suorituksissa raskaiden esineiden siirroissa työmaalla.
2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto
Tarvikkeet tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennus- työtä. Kukin urakoitsija vastaa tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta varastoinnis- ta.
Varastointia ja vastaanottoa voidaan suorittaa ainoastaan kohdan 2.1 mukaisella työ- maa- alueella.
2.9 Työmaahuolto
Pääurakoitsija vastaa työaikaisten asennusten (ks. kohta 2.3) käyttökustannuksista. Kuitenkin sähkön ja käyttöveden käytön kustannukset rakennuksen kiinteistön ver- koista jäävät kokonaan rakennuttajan kustannettaviksi.
Pääurakoitsija huolehtii työmaan ja ympäristön säännöllisestä yleisestä siisteydestä.
Kunkin urakoitsijan tulee kerätä ja kuljettaa suoritustensa pakkaus- ja asennusjätteet jätteiden keräyspisteisiin työmaalla. Jätteiden lajittelu kuuluu myös urakoitsijan velvoit- teisiin ohjeiden mukaisesti.
Pääurakoitsija on velvollinen ylläpitämään jäteastiat työmaalla sekä huolehtimaan kustannuksellaan niiden asianmukaisista tyhjennyksistä ja kuljetuksista jätelain mu- kaisiin vastaanottopisteisiin jätemaksuineen.
Pääurakoitsija huolehtii kustannuksellaan myös työmaan toimisto- ja sosiaaliraken- nusten jätehuollosta ja siivouksesta. Siivous tulee olla säännöllistä ja riittävää pitä- mään tilat asiallisina ja siisteinä.
2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta
Pääurakoitsija huolehtii rakennustyömaan aluevartioinnista. Kunkin urakoitsijan on it- se huolehdittava rakennusvälineiden ja tarvikkeiden vartioinnista työaikana ja lukitse- misesta varastoihin työmaa-alueella työajan ulkopuolella. Työmaa-alueen työkohteen lukituksesta huolehtii pääurakoitsija.
Liikkumisesta työmaalla on määrätty urakkaohjelmassa. Työmaalla tarvittavat työ- maakohtaiset henkilötunnisteet hankkii ja niistä pitää kirjaa pääurakoitsija laissa mää- rätyllä tavalla.
3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT
Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio on esitettävä työmaan laa- tusuunnitelmassa.
Kohteesta on laadittu erillinen työturvallisuusasiakirja.
3.1 Rakennuskohteen kuvaus
Rakennushanke on maanrakennus- ja rakennustyö, jossa rakennuksen salaojitusta korjataan sekä kaukolämpö- ja vesijohtoa muutetaan. Lisäksi lastauskatokselle ja pe- rusvesipumppaamolle tehdään muutostöitä. Alueella tehdään myös sähköasennustöi- tä. Maanrakennustyö sijoittuu koko rakentamisen ajan käytössä olevien tilojen sekä maantien välittömään läheisyyteen.
Rakennuksen käytön toimintaedellytysten säilyminen tulee ottaa huomioon maanra- kennustöissä, työturvallisuusasioissa, sähkön, lämmön ja käyttöveden toimituksissa.
3.2 Rakennuspaikkaa koskevat turvallisuustiedot
Tontilla liikennöitäessä tulee huolehtia siitä, ettei vaaraa aiheudu niin työmaan henki- löille kuin rakennuksessa työskenteleville ja muille alueella liikkuville henkilöille eikä omaisuudelle. Haittaa aiheuttavista maanrakennustöistä on hyvissä ajoin ilmoitettava rakennusten käyttäjille.
Rakennustyömaan liikennejärjestelyissä, varastotilojen ja rakennusaikaisten rakentei- den sekä nostokaluston sijoituspaikkojen suunnittelussa (= osa työmaasuunnitelmaa) tulee erityisesti ottaa huomioon viereisten rakennusten käyttäjät, maantien liikenne sekä hälytysajoneuvo- ja muu huollon vaatima ( mm. keittiön jakeluauto ) liikenne.
3.3 Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakennustoiminnalle
Työmaa-alueella ja ympäristössä on alueen käyttäjien henkilö- ja autoliikennettä. Kul- kureitit ja vaaratilanteiden välttämiseksi tehtävät toimet tulee tehdä yhteistyössä ra- kennuttajan ja rakennusten käyttäjien edustajien kanssa.
Kohteelle tyypillisiä työturvallisuusriskejä ja riskejä sisältäviä tekijöitä ovat mm:
− maansiirtotyöt
− maanrakennuskoneiden vaara- ja siirtymäalueella työskentely
− putkien ja kaapelien asentaminen kaivannoissa
− työmaan tulitöiden tekemisestä mahdollisesti aiheutuva tulipalovaara
− putoamisriskit
− työmaaliikenne sekä ns. risteävä liikenne
− mahdollinen räjäytys- ja louhintatyö
Pääurakoitsijan työnjohto laatii kaivantosuunnitelman, missä annetaan turvallisuusoh- jeet kaivannoissa työskentelemiseksi.
Kaivuutyö on tehtävä turvallisesti 35 §:n mukaisesti, ottaen huomioon maan ominai- suudet, kaivannon syvyys, luiskan kaltevuus ja kuormitus.
Pääurakoitsijan tulee arvioida kaivantojen sortuman vaara sekä maamassojen kanta- vuus ja vakavuus. Tarvittaessa urakoitsijan on laadittava tuentaa tai muuta suojaus- toimenpidettä koskeva suunnitelma. Suunnitelma on esitettävä valvojalle / turvalli- suuskoordinaattorille.
Mikäli oletetaan, että sortumavaara on olemassa, kaivannon seinät on tuettava tai teh- tävä luiskaamalla tai porrastamalla.
Kaivuutöissä on huomioitava liikenteen aiheuttama kuormitus kaivantojen seinille.
Ennen kaivuutäiden aloitusta tulee selvittää rakennuspaikalla olevien kaapelien, johto- jen ja putkistojen sijainnit.
Mahdollisissa kaapelien siirto ja purkutöissä on huolehdittava, että kaapeli on tehty jännitteettömäksi ennen töiden aloittamista.
Kaivantojen suojauksessa ja merkitsemisessä on huomioitava erityisesti jalankulkijat. Kaivantojen suojaus työajan ulkopuolella on toteutettava määräysten mukaisesti.
Pääurakoitsija on vastuussa siitä, että kaivantojen suojaukset ovat kunnossa kaikkina aikoina, myös työajan ulkopuolella.
Kaikki rakentamisen yhteydessä esiintyvät avonaiset tasot, kuilut ja muut aukot, joilta/ joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, urakoitsijan on suojattava asianmukaisin kaitein ja kansin.
Syvät kaivannot, jyrkät leikkausluiskat ym. reunat on putoamissuojattava kulloisenkin vaaratekijän edellyttämällä tavalla.
Pääurakoitsijan työnjohto laatii myös työturvallisuussuunnitelman maanrakennusko- neiden vaara- alueella ja siirtymäalueella työskentelyn osalta.
Maanrakennuskoneiden työalueella on huolehdittava siitä, ettei henkilöitä ole vaa- ranalaisissa paikoissa.
Liikennejärjestelyjä, kuten ajoteitä, kulkuteitä ja muita liikennepaikkoja rakennustyö- maalla toteutettaessa, on otettava huomioon 11 §:ssä tarkoitettu työmaasuunnitelma.
Liikennealueilla työskennellessä tulee ottaa huomioon varoitusvaatetuksesta annetun standardin ( EN 471:1994 ) vaatimukset. Liikenteen ohjauksessa ym. vastaavassa työssä edellytetään luokan 3 ja muissa töissä luokan 2 varoitusvaatetusta.
3.4 Olosuhteet rakennustyömaalla
Haittaa aiheuttavat työt on rajattava arkipäiviksi klo 7.00 – 16.00 väliseksi ajaksi.
3.5 Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä
Ks. kohdat 3.1 ja 3.2 edellä.
3.6 Ympäristöturvallisuus
Maaperään ei rakennustöissä saa sijoittaa ylijäämärakennusmassoja kuten puuta, be- tonia tai lasia.
Koneiden ja laitteiden käytön sekä asennuksen ja huollon yhteydessä on estettävä öl- jyn ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pääsy maaperään.
Odottamattomien vesivuotojen sattuessa on välittömästi suljettava ko. verkosto ja ryhdyttävä toimenpiteisiin vesivahingon minimoimiseksi. Sulkuventtiileistä ja kulkurei- teistä on sovittava ennen työn alkua.
Työmaan suoja-aidoista on kirjattu edellä kohdassa 2.2.
3.7 Palonsuojelu
Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan työkohteessa niin, ettei tulipalon vaaraa synny ja noudattamaan työ- maalla laadittavia tulityöohjeita.
Tulitöitä ei ensisijaisesti kohteessa tehdä, mutta mikäli niitä joudutaan tekemään, sovi- taan niistä erikseen.
Tulitöitä tekevillä työtekijöillä on oltava tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi voimassa oleva tulityökortti.
Ennen tulitöiden aloittamista tulee suorittaa tulityölupamenettelyt ja varmistautua mm. tulityökohdan ympäristön syttymisen estämisestä sekä määräysten mukaisen sammu- tuskaluston varaamisesta tulityöpaikalle.
Tulityöluvan myöntämisestä vastaa pääurakoitsijan edustaja.
Tulityötä suorittava urakoitsija huolehtii työkohdekohtaisesta palosuojaukses- ta, määräysten mukaisten käsisammuttimien hankinnasta ja työnaikaisesta pa- lovartioinnista sekä vähintään tunnin jälkivartioinnista.
Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin on kielletty ja niiden varastoinnis- ta ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukä- teen paloviranomaisen ja rakennuttajan kanssa.
Räjähdysaineita ei saa varastoida työmaa-alueella.
Räjäytys- ja louhintatöissä noudatetaan Valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhin- tatyön turvallisuudesta 644/2011.
Ennen räjäytys- ja louhintatöiden aloitusta tulee niistä aina ilmoittaa työtä suorittavan paikkakunnan poliisille määräaikana.
Urakoitsijan on tehtävä ilmoitus myös paikalliselle pelastusviranomaiselle. Räjäytystöiden toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tupakointi on sallittua ainoastaan rakennuttajan tontin ulkopuolella päätoteuttajan erikseen osoittamissa paikoissa
4 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA
4.1 Työmaan laatusuunnitelma
Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja, jonka pääurakoitsija kokoaa. Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen se- kä työmaan eri osapuolien toimet, joilla sopimuksen määrittelyt täytetään. Laatusuun- nitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, doku- mentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määritetään:
- tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet
- riskien sekä kriittisten kohtien tunnistaminen ja eliminointi
- tuotannonsuunnittelu- ja ohjaustehtävät
- käytettävät menettely- ja työskentelytavat
- kosteuden ja pölyn hallinta
- tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt
- tiedonkulku ja kirjaukset
- yhteistyö hankkeen muiden osapuolten kanssa
- laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen. Pääurakoitsija laatii suunnitelman.
4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma
Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäis- tään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen toimintatapaan ( katso myös kohta 4.1 ).
Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm. pölyn ja melun torjunta. Pääurakoitsija tekee suunnitelman.
5 VASTAANOTTO
5.1 Yleistä
Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus, laatutaso, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat yh- teistyössä rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa, systemaattista ja enna- koivaa laadunvarmistusta.
Pääurakoitsija toimii vastaanottomenettelyn yleiskoordinaattorina. Urakoitsijat vastaa- vat tarkastuksien ja kokeiden suorittamisesta ja dokumentoinnista. Rakennuttajan edustaja valvoo vastaanottoa ja osallistuu siihen liittyviin tehtäviin tarkoituksenmukai- sessa laajuudessa.
Rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle on aina varattava mahdollisuus kaikkiin tarkastuk- siin ja kokeisiin osallistumisiin.
5.2 Vastaanoton dokumentointi
Urakoitsijan tulee laatia viivytyksettä (viimeistään kohteen vastaanottotarkastukseen mennessä) kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkastuksistaan, mittauksis- taan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot rakennuttajalle.
5.3 Vastaanoton kuvaus
Urakoitsijan on ennakkohyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa.
Hyväksymismenettely on selostettu yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa.
Rakennuttaja valvoo työn aikana materiaalien, tarvikkeiden ja työmenetelmien suunni- telmien- ja ennakkohyväksymisten mukaisuutta. Tarkastukset koskevat erityisesti pei- tettäviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten:
- asennukset maassa
- kosteuden ja vedeneristykset
- putkien, kanavien ja kaapeleiden seinämälävistykset
Tarkastettavia kohteita ei saa peittää ennen kuin niille suoritettavat tarkastukset on pidetty.
Viranomaistarkastukset
Urakoitsijat ovat velvollisia oma-aloitteisesti huolehtimaan, että kaikki viranomaisten edellyttämät tarkastukset pidetään ajallaan. Urakoitsijan tulee ilmoittaa niistä ajoissa myös rakennuttajalle. Jos tarkastuksista aiheutuu suunnitelmamuutoksia, käytetään normaalia muutos- ja lisätöiden tarjousmenettelyä.
Urakoitsija vastaa omien suoritustensa tarvittavien viranomaistarkastusten kustan- nuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamak- suun.
Urakoitsijoiden toimintatarkastukset
Urakoitsijan toimintatarkastukset ovat osa laadunvarmistusta. Niissä tarkastetaan sys- temaattisen menettelyn avulla, että taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toi- minnot ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa.
5.4 Toimintakokeet Yleistä
Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijan yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitel- lulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet suoritetaan ura- koitsijan oman toimintatarkastuksen jälkeen urakoitsijan ehdottamana ajankohtana, kun urakoitsija on todennut, että urakan osalta on valmius toimintakokeiden aloittami- seen.
Urakoitsijan tulee luovuttaa omatoimitarkastuksen pöytäkirja rakennuttajalle ja erkois- alueensa suunnittelijalle vähintään kolme vuorokautta ennen yhteisesti toimitettavaa toimintakoetta.
Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsija on suorittanut edellä esitetyt toiminta- tarkastuksensa ja todennut niissä laitteiden olevan toimintakuntoisia. Lisäksi edellyte- tään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu.
Toimintakokeet voidaan suorittaa myös pistokoeluonteisesti urakoitsijan laatujärjes- telmästä riippuen. Tällöin niissä tarkastetaan vain osa urakoitsijan toimintatarkastuk- siin sisältyvistä toiminnoista.
Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloitta- misesta.
Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijan oman toimintatarkastuksen tarkastuslistat edellä kuvattuine merkintöineen.
Toimintakokeita ei aloiteta tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen to- detaan puutteelliseksi.
Käyttöhenkilökunnan koulutus
Urakoitsijan tulee antaa toimittamistaan järjestelmistä käyttöhenkilökunnalle riittävä koulutus, jonka sisältöä on esitetty ao. suunnitelmissa.
Muut urakkakohtaisiin velvoitteisiin liittyvät tarkastukset
Muihin urakkakohtaisiin velvoitteisiin liittyvät tarkastukset, esim. putkistojen paineko- keiden suoritusten valvonta, on esitetty ao. suunnitelma-asiakirjoissa.
5.5 Vastaanoton aikataulu
Urakan osalta pidetään rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijan kesken ennak- kotarkastukset, joiden tulokset kirjataan.
Ennen ennakkotarkastuksia urakoitsija tekee oman urakkasuorituksensa itselleluovu- tuksen laatusuunnitelman mukaisesti. Itselleluovutuksen pöytäkirjat esitetään raken- nuttajan ennakkotarkastusta pitäville henkilöille ennen ennakkotarkastusta. Mikäli kir- jauksia/pöytäkirjoja ei ole ennakkotarkastusta siirretään, kunnes urakoitsijan itselle- luovutus on suoritettu.
Ennakkotarkastuksissa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian ja ensisijaisesti kohteen vastaanottotarkastukseen mennessä.
Kohteen vastaanottotarkastuksen edellytyksenä on, että edellä luetellut vastaanotto- menettelyyn sisältyvät tarkastukset ja muut velvoitteet on suoritettu ja, että niissä ha- vaitut puutteet on poistettu.
5.6 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat
Noudatetaan urakkaohjelmaa ja suunnitelma-asiakirjoja.
6. KÄYTTÖÖNOTTO
6.1 Luovutusasiakirjat
Luovutusasiakirjojen suhteen noudatetaan ensisijaisesti suunnitelma-asiakirjoja. Urakoitsijan tulee luovuttaa rakennuttajalle ainakin seuraavat asiakirjat:
- valvojan merkinnällä varustetut tarkepiirustukset ns. ”punakynäversiot” tai lopulli- sia asennuksia vastaavat asennuspiirustukset sekä paperikopioina että sovitta- vassa sähköisessä muodossa; tarkemmat ohjeet on annettu eri alojen työselos- tuksissa
- viranomaisten leimoilla varustetut lupapiirustukset ja niihin liittyvät luvat
- viranomaisten tarkastuspöytäkirjat
- takuutodistukset
- huoltokirja, pääurakoitsijan vastuulla
- käyttö- ja hoito-ohjeet, pääurakoitsijan vastuulla
6.2 Käytön opastus
Urakoitsija ja laitetoimittajat järjestävät käyttäjän kanssa sovittavana ajankohtana käyttäjän henkilökunnalle eri järjestelmien ja laitteiden käyttöä koskevia koulutustilaisuuksia. Käytön opastuksessa tulee noudattaa kunkin alan työselostuksissa annettuja ohjeita.
6.3 Loppusiivous
Pääurakoitsija huolehtii rakennusalueen loppusiivouksesta.
6.4 Takuuajan toimenpiteet
Kaikki käyttöä ja toimintaa haittaavat viat tai virheet on korjattava välittömästi niiden ilmaannuttua.
Xxxxxxxx urakkaan kuuluvat takuuajan huoltotoimenpiteet on mainittu ao. erikoisse- lostuksissa.
Suoritetuista toimenpiteistä on saatava käyttöhenkilökunnan hyväksyntä kirjallisena.
7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET
Urakkaohjelmassa ja tässä urakkarajaliitteessä edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi pääurakoitsijalle kuuluvat rakennuttajan erillishankintoihin liittyvät velvoitteet, raken- nus- ja aputyöt sekä niiden suorittamiseksi tarpeelliset hankinnat. Työt suoritetaan kiinteässä yhteistoiminnassa urakoitsijoiden kanssa.
Sivu-, ali- sekä erillisurakoitsijoiden tulee riittävän ajoissa ilmoittaa pääurakoitsijalle tarvitsemistaan aputöistä tai työsuoritteista ja niistä töistä, jotka eivät ilmene aikatau- lusta.
7.1 Varaukset
7.1.1 Reiät ja syvennykset
Ellei jäljempänä jonkin urakan kohdalla muuta määrätä, rakenteisiin tulevia asennuksia varten tekee kukin urakoitsija itse alle 30 mm:n reiät rakenne- suunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Yli 30 mm:n reiät tekee rakennusurakoitsi- ja.
Yli 30 mm:n reiät tehdään pölyä ja melua välttäen esim. timanttiporauksena (ei normaalina porauksena).
7.1.2 Asennus- ja kuljetusaukot
Rakennusurakoitsija tekee ja jättää rakenteisiinsa itsensä ja sivu-, ali- sekä erillisurakoitsijoiden tarvitsemat asennus- ja kuljetusaukot. Urakoitsijoiden xx- xxx esittää ko. tarpeensa merkkaamalla ne itse rakenteeseen valvojan ohjeen mukaisesti. Urakoitsijat vastaavat siitä, että he käyttävät asennuksiinsa heille varattuja tiloja ja varauksia.
7.1.3 Läpivientien sovituskappaleet
Rakennuksessa läpäisykohtien veden- tai kosteudeneristys kuuluu raken- nusurakkaan. Tarvittavien rakenteiden lävistysholkkien hankinta kuuluu ao. läpimenoa käyttävälle urakoitsijalle ja rakenteisiin asentaminen rakennusura- koitsijalle. Läpiviennin ja läpivientiholkin välinen tiivistys kuuluu läpiviennin tehneelle urakoitsijalle.
Paloalueiden välisten seinien palosuojauksen vaatimusten mukaisesti CE- ja ETA- hyväksytyllä massalla molemmin puolin tekee rakennuttaja erillisenä hankintana. Urakoitsijat osoittavat rakennuttajalle oman alansa paloalueiden väliset tukittavat läpimenot.
7.1.4 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet
Ellei jäljempänä tai suunnitelmissa toisin määrätä, kuuluvat rakenteisiin niiden tekovaiheessa tulevien tartuntojen kiinnikkeiden ja kannakkeiden hankinta ja asennus niitä käyttävälle urakoitsijalle. Jälkikiinnitysten hankinnat ja asennuk- set kuuluvat niitä käyttävälle urakoitsijalle. Kiinnityksissä ja niiden sijoittelussa tulee noudattaa rakennustyön valvojan ohjeita eivätkä kiinnitykset saa rikkoa tai heikentää suunniteltuja tai tehtyjä rakenteita. Kiinniketyypin ja kiinnitys- tulppien yms. elimien soveltuvuudesta ko. alustamateriaaliin ja kestävyydestä ja lujuudesta vastaa niitä käyttävä urakoitsija.
7.2 Jälkipaikkaus
Jälkipaikkauksen suorittaa rakenteen tehnyt urakoitsija. Jos jälkipaikkaus ei johdu normaalista työsuorituksesta vaan johtuu toisen urakoitsijan viaksi luettavasta syystä, suoritetaan jälkipaikkaus aiheuttajan kustannuksella.
7.3 LVISA-laitteiden merkinnät
Kaikki LVISA-laitteet, riippumatta siitä kenen toimitukseen ne kuuluvat, on merkit- tävä yhtenevää merkintätapaa käyttäen. Tarkemmat merkintäohjeet on esitetty ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Merkinnästä vastaa aina laitteen toimittanut urakoitsija.
7.4 Rakennuttajan erillishankinnoista aiheutuvat työt
Edellä lueteltujen yleisten velvoitteiden lisäksi pääurakoitsija huomioi seuraavat asiat:
- tekee yhteistyötä Loimaan Veden päävesijohdon siirrosta aiheutuvien maaraken- nustöiden osalta ja mahdollisuuksien mukaan samaa kaivantoa käyttäen rinnak- kaisasennuksin toteuttaa sadeveden päälinjan ja Loimaan Veden runkovesilinjan asennukset ja maanrakennustyöt.
- tekee yhteistyötä Loimaan Kaukolämpö Oy:n kanssa kaukolämpölinjan muutok- sesta / liittämisestä
7.5 Putkiasennustöistä aiheutuvat työt ( pääurakoitsija )
Yleisten velvoitteiden lisäksi pääurakoitsija( = maanrakennusurakoitsija )
- tekee ulkopuolisten viemäri-, kaukolämpö- ja vesijohtoasennusten maanrakennus- työt
- asettaa teleskooppisten kaivojen kansistot pinnan tasoon pihan pinnan viimeiste- lyn yhteydessä
- tekee vanhojen betonisten viemärien liitokset tarkoitukseen valmistetuilla osilla
- maahan asennettavien viemärien kaivannon teko, tasaus, vaaitus sekä täyttötyöt
- purkaa poistetut betoniset kaivot
7.6 Putkiasennustöistä aiheutuvat työt ( rakennusurakoitsija )
Yleisten velvoitteiden lisäksi rakennusurakoitsija
- tekee kiinteiden putkien suojaukset lvi-suunnitelmien osoittamassa laajuudessa (putkikotelot tms)
- liittää putkiurakoitsijan toimittamat holkit yms. kosteuden- ja vedeneristyksiin suunnitelmien mukaisesti niin, että ehdoton vesitiiveys varmistuu
- suorittaa putkien maalaustyöt niiltä osin kuin ne eivät ole eristettyjä putkiurakoitsi- jan toimesta urakkaan kuuluvana
- tekee uusien vesijohtojen ja kaukolämpöelementtien seinälävistykset ( katso myös kohta 7.1.1 ) ja paikkaukset paisuvin tiivistyksin putkiasennusten jälkeen
7.7 Sähköasennustöistä aiheutuvat työt ( pääurakoitsija )
Yleisten velvoitteiden lisäksi pääurakoitsija( = maanrakennusurakoitsija )
- tekee kaapeliojien ja pylväskuoppien kaivamisen sekä louhimisen, kaapeliojien pohjantasauksen kuivalla, kivettömällä hiekalla (kaapeliojien pohjalle ja kaapelien päälle n. 20 cm ) sekä kaivantojen peittämisen
- kaapelikourujen, suojaputkien, läpivientiputkien, kaapelikaivojen sekä merkkinau- han hankkiminen ja paikoilleen asentaminen sähkösuunnittelijan asemapiirustuk- sen mukaisesti, merkkinauha asennetaan 0,2-0,4 m:n syvyydelle maanpinnasta; varaputket varustetaan vetonaruin
- asentaa sähköurakoitsijan toimittamat valaisin- ja pistorasiapylväiden betoniset perustukset
7.8 Sähköasennustöistä aiheutuvat työt ( rakennusurakoitsija )
Yleisten velvoitteiden lisäksi rakennusurakoitsija
- tekee perusmuurien läpivientiaukot ( katso myös kohta 7.1.1 )
- aukaisee ja asentaa uudelleen alakattoja siltä osin kun sähkö- ja tele-
/turvajärjestelmien asennukset vaativat sekä tekee läpimenot ja jälkipaikkaustyöt
- luukkujen ja helposti avattavien osien tekeminen alakattoihin ( mikäli alakatto ei ole avattava ), vesikattoon, hormeihin yms. peiterakenteisiin puhdistus- ja tarkas- tusluukkujen, venttiilien, rasioiden tms. tavoitettavien elimien kohdille, luukun mi- nikoko yleensä 500x500 mm alakatoissa ja koteloissa
7.9 Muiden urakoitsijoiden väliset velvoitteet
7.9.1 Putki- ja rakennusautomaatiourakoitsijoiden työt ja velvoitteet Sähkötöistä
LVA-urakoitsija
- toimittavat kaikki lvi-laitteisiinsa liittyvät sähkömoottorit suunnitelmien mukaisina
- toimittavat koneiden ja niihin liittyvien käyttö-, ohjaus-, säätö- ja hälytysjärjestel- mien johdotus ja kytkentäpiirustukset sähköurakoitsijalle
- laatii ja luovuttaa sähköurakoitsijalle luettelot kaikista hankkimistaan sähköllä toi- mivista laitteista ja moottoreista, joiden sähköasennukset sisältyvät sähköurak- kaan. Luetteloista tulee käydä ilmi kojeen teho, nimellisvirta ja jännite sekä tyyppi- numero ja kytkentälaji
- tarkastaa ja sopii sähköurakoitsijan kanssa lva- laitteiden paikoilleen asennus ja sähkökytkentöjen ajankohdat
- kytkevät kaikki säätö- ja ohjauslaitteet, joiden jännite on pienempi kuin 25 V
- hankkivat ja kiinnittävät paikoilleen säätö-, hälytys- ja mittauskeskukset sekä sää- töjä, ohjausta ja hälytyksiä varten tarvittavat ohjauselimet (kuten säätimet, sähkö- moottorit, moottoriventtiilit, mittausanturit, hälyttimet, rajakytkimet, termostaatit). Erilliset ohjauskytkimet kuuluvat sähköurakkaan.
- kaikki sähkölaitteet on varustettava suomalaisten standardien mukaisin kaapelitii- vistein ( huomioitava EMC- häiriösuojaus )
- toimitettavien sähkölaitteiden on oltava CE- merkittyjä sekä sovelluttava TN-S – järjestelmään ja nimellisjännite on 400/230 V 50HZ; jos tarvitaan muita jännitteitä on siitä sovittava erikseen rakennuttajan kanssa, tästä aiheutuvat mahdolliset ku- lut sisältyvät ehdotuksen tehneelle urakoitsijalle
- toimitettavien sähkömoottorien on täytettävä standardin mukaiset vaatimukset
- taajuusmuuttajien tulee täyttää SFS- EN 00000-0-00 normien mukaiset vaatimuk- set, erityisesti on huomioitava sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) ja ra- dio- häiriöitä (RF1) koskevat vaatimukset (1.käyttöympäristö)
- toimitettavien laitteiden on täytettävä asennusolosuhteiden mukainen kotelointi- luokka
Rakennusurakan maalaustöistä
LVA-urakoitsijat
- toimittavat urakkaansa kuuluvat teräsrakenteiset kiinnikkeet ja kannakkeet pohja- maalattuina ja paikkamaalaa ne työmaalla
- toimittavat muut kojeensa ja laitteensa valmiiksi maalattuina
Rakennuttajan erillishankinnoista aiheutuvat työt
LVA-urakoitsijat
- merkitsevät tarvittavat reiät ohjeiden mukaisesti ( katso myös kohta 7.1.1 )
- osoittaa suljettavat paloläpiviennit ( katso myös kohta 7.1.3 )
7.9.2 Sähköurakoitsijan työt ja velvoitteet LVA-töistä
Sähköurakoitsija
- tarkistaa laitteiden lopulliset paikat ja tehot ennen asennustöiden alkua ao. ura- koitsijalta sekä sen pohjalta tarkistaa ryhmäjohtojen mitoituksen ja määrän
- osallistuu lva-urakoiden tarkastuksiin silloin, kun kohteina ovat laitteiden toiminta- kokeet, kauko-ohjauksien, säätölaitteiden tai hälytyksien kokeilu tai näiden urakoi- den vastaanotto
- täyttää konekortit tai huoltokirjan sähköurakkaan sisältyvien kaapeleiden, releiden ja kelakytkimien osalta
- suorittaa hankkimiinsa ryhmäkeskuksiin liittyvien lva-laitteiden moottorikojeiden lämpöreleiden ja – aikojen mittauksen ja dokumentoinnin
- varustaa kytkimet, käynnistimet, aikakellot tms. sekä vastaavat koneet ja laitteet lvi-suunnitelmien mukaisin numeroin ja merkein merkintäohjeen mukaisesti
- hankkii ja asentaa kaikki hälytys- ja automatiikkalaitteiden vaatimat sähköjohdo- tukset ja niiden putkitukset laitekaappien riviliittimille saakka. Kaappien sisäiset johdotukset kuuluvat . Erilliset riviliitin- ja kytkentäkotelot kuuluvat sähköurakkaan.
- suorittaa ryhmä ja ohjausjohtojen asennuksen kojeille ja kojeiden välille
- kuorii johtojen päät ja asentaa ne kojeiden holkkitiivisteiden läpi
- merkitsee asentamansa kaapelit ja johtimet sähkötyöselostuksen ohjeiden mukai- sesti
- kytkee kaikki riviliitin- ja kytkentäkotelot sekä yli 24 V:n johtimet
Rakennusurakan maalaustöistä
Sähköurakoitsija
- toimittaa sähköurakkaan sisältyvät kojeet ja laitteet, valaisinkiskot ja kaapelihyllyt tarvikkeineen valmiiksi maalattuina, mikäli niiden materiaali edellyttää maalauskä- sittelyn
- toimittaa sähköurakkaan kuuluvat maalattavat suojaputket pohjamaalattuina
Rakennuttajan erillishankinnoista aiheutuvat työt
Sähköurakoitsija
- merkitsevät tarvittavat reiät ohjeiden mukaisesti ( katso myös kohta 7.1.1 )
- osoittaa suljettavat paloläpiviennit ( katso myös kohta 7.1.3 )
7.10 Purkutyöt
- vanhan lastauslaiturin purkaa maarakennusurakoitsija
- kukin urakoitsija purkaa tarvittaessa oman alueensa asennukset
7.11 Rakennustöistä pääurakoitsijalle aiheutuvat työt
- uuden lastauslaiturin perustusten täyttötyöt
Insinööritoimisto Loimisuunnittelu Oy