TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2014 – 29.2.2016

Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden

TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2014 – 29.2.2016

2014

Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry

PL 10

Meijeritie 6

00039 Valio

Puhelin 010 381 121

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Xxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

Puhelin (00) 0000 000

Telefax (00) 0000 0000

SISÄLLYS

Sivu

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen ulottuvuus 5

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 6

3 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet 6

4 § Työsuhteen päättyminen 7

II PALKAT JA KORVAUKSET

5 § Palkkamääräykset, MEIPAKE 7

6 § Sijaisuuskorvaus 10

7 § Meijeriharjoittelijat 10

8 § Palkan maksaminen 11

9 § Matkakustannukset ja päivärahat 11

10 § Työpuku ym. 13

III TYÖAIKA

11 § Työaika 15

12 § Vapaapäivät 15

13 § Ylityö 16

14 § Pitkän työpäivän korvaus 16

15 § Vapaapäiväkorvaus 18

16 § Suurjuhlapyhäkorvaus 19

17 § Korvausten suorittaminen vapaa-ajan muodossa 19

18 § Sunnuntaityö 19

19 § Viikkolepokorvaus 20

20 § Erilliset lisät 20

21 § Päivä- ja tuntipalkan laskeminen 22

22 § Työtuntijärjestelmä 23

23 § Hälytysluontoinen työ 23

24 § Varallaolo 24

25 § Sulatejuustotehtaita, kestopakkaamoita, jäätelö- tehtaita sekä maitojauhe- ja heratiivisteosastoja

koskevia erityismääräyksiä 24

26 § Kausivaihtelut 25

IV PALKALLINEN POISSAOLO

27 § Xxxxxx sairauden ja äitiysloman aikana sekä

tapaturman jälkeen 25

28 § Lapsen sairastuminen 28

29 § Lääkärintarkastukset 28

30 § Eräät korvaukset 29

Lyhyt tilapäinen loma 29

Merkkipäivät 29

Hautajaiset, vihkiäiset 29

Järjestökokoukset 30

Kunnallisten elinten kokoukset 30

Reservin harjoitukset 30

Sosiaaliset etuudet 30

Työnopastuslisä 30

V VUOSILOMA

31 § Vuosiloma 31

32 § Vuosiloman siirto 32

33 § Lomaraha 32

VI MUUT MÄÄRÄYKSET

34 § Ryhmähenkivakuutus 33

35 § Vastuuvakuutus 34

36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen 34

37 § Työpaikkakäynnit 34

38 § Tilastotiedot 34

39 § Yhdysmies 35

40 § Työsuojeluvaltuutettu 36

41 § Kokoontumisoikeus 36

42 § Neuvottelujärjestys 36

43 § Paikallinen sopiminen 37

44 § Koulutus 38

45 § Työtaistelutoimenpiteet 38

46 § Työehtosopimuksen voimassaoloaika 39

VII MEIJERITOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ, 40

MEIPAKE

VIII TEHTÄVÄALUEET JA YLEISIÄ PALKKAUSPERIAATTEITA 55

Työehtosopimuksen soveltamisraja 59

IX PÖYTÄKIRJOJA

Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 60

Työajan lyhentäminen keskeytyvässä kolmivuorotyössä 63

Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon 65

Työajan lyhennys yksi- ja kaksivuorotyössä 66

Allekirjoituspöytäkirja 28.4.2014 68

Liite allekirjoituspöytäkirjaan 28.4.2014 75

X YHTEISTOIMINTASOPIMUS 77

Lisäpöytäkirja yhteistoimintasopimukseen 1.6.2010 88

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEITA JA TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA

T Y Ö E H T O S O P I M U S

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määritellään Maidonjalostajien ja meijeritukkukaup- piaiden liitto ry:n jäsenten meijereissä ja muissa maidonjalostusalalla toi- mivissa laitoksissa työskentelevien meijerialan erikoiskoulutuksen saa- neiden ja teknisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehdot.

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkan- maksutavalla eikä palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuk- sen soveltamisen kannalta.

Sopimuksen soveltamisella ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkit- see sitä, että mm. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu-, esim. meijeri- insinööri, tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Yllä olevalla määräyksellä ei muuteta erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Koeajaksi tai enintään neljä kuukautta jatkuvaan määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö tulee tämän sopimuksen alaiseksi työsuhteen alkaessa, kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana so- velleta sopimuksen 4 §:n (irtisanomisaika) määräyksiä.

Yhdysmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on yhdysmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa toimihenkilöt sekä johtaa ja jakaa työt.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Pöytäkirjamerkintä:

Järjestäytymisvapauden loukkauksena ei ole pidettävä työnantajan vaatimusta, ettei tämän sopimuksen tarkoittama henkilö saa kuulua sellaiseen ammatilliseen yhdistykseen, jonka tarkoituksena on val- voa hänen alaistensa työntekijäin etua työnantajaan nähden. Toimi- henkilö ei kuitenkaan ole velvollinen eroamaan mainitusta ammatilli- sesta yhdistyksestä, jos hän on työntekijän asemassa ollessaan sii- hen liittynyt ja tämän sopimuksen voimaan xxxxxxxx saavuttanut yh- distyksensä ns. "lepäävän jäsenen" oikeudet.

Soveltamisohje:

Toimihenkilön asemasta yrityksen organisaatiossa seuraa usein, et- tä hän työnantajan sijasta käyttää työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa. Tämä seikka ei kuitenkaan estä eikä ole ristiriidassa sen sei- kan kanssa, että toimihenkilö erilaisissa yhteistyöelimissä toimii ni- menomaan toimihenkilöiden etujen puolesta.

3 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet

1. Toimihenkilön tulee edistää ja valvoa työnantajan etuja, noudattaa täydel- listä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asioissa, kuten hinnoittelua, suunnit- telua, kokeiluja, tutkimuksia ja liikesuhteita koskevissa sekä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

2. Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön, tiedottaa toimihenkilölle hänen mahdollisia alaisiansa koskevista ratkaisuista vii- meistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden sekä luottamuksella neuvotella toimihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevista yrityksen asioista.

3. Työnantajan tulee lisäksi selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen tai toimipaikan organisaatioissa ja asemassa tapahtuvat muutokset mah- dollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yri- tyksen tuloksellisen toiminnan kehittämistä sekä mahdollisuuksien mu- kaan tukea toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan.

4. Xxxxxxx toimihenkilölle selvitetään, mitä sopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan, sekä yhdysmies- ja neuvottelujärjestelmä.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

• 14 päivän irtisanomisaika, jos työsuhde on jatkunut enintään vuo- den;

• yhden kuukauden irtisanomisaika, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta;

• kahden kuukauden irtisanomisaika, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta;

• neljän kuukauden irtisanomisaika, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta ja

• kuuden kuukauden irtisanomisaika, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön on noudatettava:

• 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enin- tään 5 vuotta;

• yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vii- si vuotta

2. Irtisanominen on toimitettava todistettavasti.

3. Määräajaksi tehty tai muutoin määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irti sanomista, ellei toisin ole sovittu.

4. Xxxxxxxxx lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon toimihenkilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei vielä ole pitänyt, luetaan työnantajan tai toimihenkilön niin halutessa irtisano- misaikaan kuuluvaksi.

Pöytäkirjamerkintä:

M2L:n ja MVL:n välillä solmittua irtisanomissuojaa koskevaa sopi- musta noudatetaan tämän sopimuksen osana.

Työnantajan lomauttaessa toimihenkilöitä noudatetaan kuitenkin, ellei toisin sovita, seuraavia lomautusilmoitusaikoja:

1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta,

2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 5 vuotta tai sitä kauemmin.

II PALKAT JA KORVAUKSET

5 § Palkkamääräykset Meipake-palkkausjärjestelmä

Toimihenkilöiden tehtävät pisteytetään tämän sopimuksen liitteenä olevan Meipake-palkkausjärjestelmän mukaisesti. Jollei pisteytyksestä päästä paikallisesti yksimielisyyteen, voidaan asia alistaa liittojen ratkaistavaksi.

Meipake-järjestelmän soveltamisohje

Meipake-järjestelmän ulkopuolelle voidaan jättää sellaiset toimihenkilö- tehtävät / toimihenkilöt, jotka ovat tehtaanjohtajan tai tuotantojohtajan vä- littömässä alaisuudessa ja jotka merkittävässä määrin käyttävät työnanta- ja- valtaa työpaikalla.

Vaikuttavina tekijöinä ovat mm. yrityksen koko, organisaatio ja toiminnan laajuus. Tarkastelu tehdään tapaus tapaukselta.

Muilta osin ko. tehtäviin sovelletaan Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä.

Lisäksi todettiin työehtosopimuksen soveltamisalueen rajojen olevan entiset. Tehtäväaluerajat tämän sopimuksen liitteenä.

Sopimuspalkkaiset toimihenkilöt

- vähimmäispalkkataso on Meipake-palkka

- palkankorotusajankohta seuraa meijereiden erikoiskoulutettujen ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen aikataulua

- palkantarkistuksissa otetaan huomioon toimipaikan muiden tuotannon toimihenkilöiden palkankorotusten taso, kuitenkin vähintään yleiskorotuksen määrä

- ylityökorvauksen maksutavaksi voidaan sopia kiinteä kuukausikorvaus, tällöin kuitenkin maksettava ylityökorvaus on vastattava tehtyä ylityötä keskimäärin

- matka-ajan korvauksen maksutavaksi voidaan sopia kiinteä kuukausikorvaus

- muutoin työehdot määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti

- sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkassa on huomioitava palvelus- aika ansiotasoa korottavana tekijänä.

- sopimuspalkkaisen toimihenkilön saavuttaessa seuraavan MEIPAKE-palvelusvuosilisäjärjestelmän mukaisen vuosipor- taan saa hän korotuksen, joka vastaa MEIPAKE- järjestelmään kuuluvan toimihenkilön ansiotason nousua. Korotus lasketaan siten, että luku, joka on 80 % ao. toimi- henkilön kokonaispalkasta, kerrotaan kulloisenkin vuosipor- taan muutosprosentilla (0,5 %, 2 %, 2,5 % tai 3 %).

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot kiinnittävät huomiota yrityskohtaista palkkapolitiikkaa selosta- vaan soveltamisohjeeseen työehtosopimuksen sivulla 56.

MVL- sopimuspalkkaiset toimihenkilöt

Sovitaan paikallisesti, että sopimuspalkkaa voidaan noudattaa niissä tehtävissä, jotka ovat suoraan tehtaanjohtajan alaisuu- dessa. Tehtaanjohtajan alaisuudessa olevia tehtäviä ovat johto- tai ohjausryhmätasoiset tai vastaavantasoiset tehtävät. Muut tehtävät ovat Meipaken piirissä.

Sopimuspalkkaisista toimihenkilötehtävistä on sovittava paikalli- sesti.

Sopimuspalkan taso on tehtäväkohtainen Meipake-palkka (TVL- palkka) korotettuna 10%-50%:lla, keskiarvon asettuessa 30%:iin.

Pois luetaan ylityö- ja matka-ajan korvaus.

- Perustellusta syystä keskiarvo voi poiketa 30%:sta, jolloin asiasta on sovittava paikallisesti.

- Yhdysmiehelle luovutetaan tarvittavat tiedot kerran vuodes- sa.

Perusteet 10%-50% palkanlisälle, joka perustuu henkilön päte- vyyteen ko. tehtävässä.

- Kun henkilöllä ei ole työkokemusta eikä näyttöä osaamisesta ko. tehtävässä tulee hänen palkkansa olla palkkahaarukan alapäässä.

- Kun henkilö osaa ja hallitse työnsä ja saavuttaa tavoitteensa (vähintään pääosin), tulee hänen palkkansa olla palkkahaa- rukan keskivaiheilla.

- Jotta henkilö pääsee palkkahaarukan yläpäähän (yli 35 % taso) tulee henkilön hallita työnsä hyvin tai erinomaisesti ja saavuttaa tai ylittää hänelle asetetut tavoitteet.

Sopimuspalkkaisen henkilön ylityökorvauksen maksutavaksi voidaan sopia erillinen, kiinteä, kuukausittainen ylityökorvaus. Ylityökorvauksen tulee vastata vähintään tehtyä ylityötä ja sen korotusosia. Tarkastelujakso on enintään yksi kalenterivuosi ja siitä on sovittava erikseen.

Sopimuspalkkaisen henkilön työtehtävissä tapahtuvan vapaa- aikana matkustamisen korvaamisesta voidaan sopia erillinen, kiinteä, kuukausittainen korvaus. Matka-aikaan käytetyn vapaa- ajan tarkastelujakso on enintään yksi kalenterivuosi ja korvauk- sen on vastattava vähintään vapaa-aikana työtehtävissä mat- kustamiseen käytettyä aikaa. Vapaa-aikana matkustamisesta voidaan sopia myös vastaavana vapaana.

Työnantajan määräämien työtehtävien muut lisät maksetaan meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihen- kilöiden työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Mikäli työaika eroaa toimihenkilön omasta aloitteesta säännölli- sestä työajasta, ei lisiä makseta. Ylityön muodostuminen edellyt- tää työnantajalta pyyntöä, määräystä tai muuta selkeää edelly- tystä ja toimihenkilön suostumusta.

Sopimuspalkkaisen sopimus on paikallinen sopimus ja näin ol- len se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Tällöin palataan automaattisesti Meipake-palkkausjärjestelmän piiriin ja noudatetaan Meipake-palkkausjärjestelmän osalta so- vittuja ehtoja.

6 § Sijaisuuskorvaus

Xxxxxxx toimihenkilö tilapäisesti hoitaa omien tehtäviensä ohella toisen henkilön tehtäviä tai hoitaa toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, makse- taan hänelle henkilökohtaisen palkan lisäksi erillinen sijaisuuskorvaus.

Korvauksen suorittamista edellyttävä tilanne todetaan yhteisesti etukä- teen.

Sijaisuuskorvaus, jonka määrä on vähintään 14 % henkilön kuukausipal- kasta, suoritetaan siitä lähtien, kun henkilö ryhtyy hoitamaan tilapäisiä tehtäviään edellyttäen, että tehtävien hoito kestää yli viikon.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia myös muusta korvausmenettelys- tä tai -määrästä siten, että sijaisuus otetaan mukaan työn vaativuutta li- sääväksi tekijäksi.

Soveltamisohje:

Koska useamman tehtävän hallitseminen katsotaan tehtäväkokonai- suuden vaativuutta lisääväksi tekijäksi, voidaan sijaisuuksien hoita- misesta tuleva korvaus ottaa huomioon toimihenkilön kuukausipalk- kaa määriteltäessä. Säännöllisesti sijaisuuksia hoitavan toimihenki- lön kanssa voidaan myös sopia erillisestä kuukausittain samansuu- ruisena maksettavasta lisästä.

7 § Meijeriharjoittelijat

Meijeriharjoittelijoiden palkankorotukset 1.6.2014

Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkkoja korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien 20 €/kk.

Kuukausipalkat 1.6.2014 lukien Meijeristi / toinen aste

Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1443-1794 €/kk Täydennysharjoittelu, 5. kuukaudesta alkaen 1558-1884 €/kk

Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu

1. vsk:n harjoittelija 1443-1794 €/kk

2. vsk:n harjoittelija 1558-1884 €/kk

3. vsk:n harjoittelija 1744-2106 €/kk

Meijeriharjoittelijoiden palkankorotukset 1.6.2015

Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien 7 €/kk.

Kuukausipalkat 1.6.2015 lukien

Meijeristi / toinen aste

Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1449-1801 €/kk Täydennysharjoittelu, 5. kuukaudesta alkaen 1564-1892 €/kk

Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu

1. vsk:n harjoittelija 1449-1801 €/kk

2. vsk:n harjoittelija 1564-1892 €/kk

3. vsk:n harjoittelija 1751-2114 €/kk

Pöytäkirjamerkintä:

Harjoittelijan suorittaessa täysipainoisesti vaativia toimihenkilötehtä- viä on tämä kohtuudella huomioitava hänen palkkauksessaan.

Muuten noudatetaan harjoittelijoihin nähden meijerialan erikoiskou- lutettuja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräyksiä.

8 § Palkan maksaminen

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, joka maksetaan ennalta ilmoi- tettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä. Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on paikallisesti sovittava.

Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on mak- settava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

9 § Matkakustannukset ja päivärahat

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät mat- kat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei mat- kaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamis- ta ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katso- taan tällöin päättyneeksi.

3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan mm. rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat, matkatavarakus- tannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkal- le lähtöä.

4. Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta 2014 seuraa- vasti:

a) 39 euroa matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, se- kä

b) 18 euroa vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

c) 18 euroa kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuo- rokauden vähintään 2 tunnilla ja 39 euroa, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää toimihenkilölle vapaan ruoan. Milloin toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yri- tyksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokai- lumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle 9,75 euron suurui- nen ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

Päivärahan verollinen osa, jota ei pidetä tehdyn työajanpalkkana, makse- taan palkanmaksukausittain palkanmaksun yhteydessä.

5. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huoneen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti.

Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yöpymis- rahaa 12 euroa.

6. Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suorite- taan korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa si- ten kuin työnantajan ja toimihenkilön välillä on tämän pykälän ja valtion virkamiesten matkustussäännön periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

7. Xxxxxxx työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.

Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnanta- ja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

8. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkus- tamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollises- ta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja yli- työkorvaukset. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausi- palkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

9. Milloin toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjes- telmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyl- tä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivä- nä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tun- nit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan ei kello 21-07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen periodityöajan täyttymistä otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen vuo- rokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

10. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkus- tamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkus- tamiseen käytetyltä ajalta makseta.

11. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvauksena 43 senttiä ajokilometriltä.

Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmatkalla kuljetta- maan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetus- kustannukset olisi työnantajan korvattava, korotetaan kilometrikorvausta 3 senttiä henkilöä tai vastaavaa tavaramäärää kohden.

Korvausta korotetaan 7 senttiä silloin, kun työtehtävien suorittaminen edellyttää, perävaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä.

12. Työpaikkaa varten voidaan vahvistaa matkustussääntö, jossa toimihenki- lön matkakustannusten korvaamisesta määrätään toisinkin edellyttäen, että paikallisella sopimuksella todetaan, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena ottaen vähintään samantasoiset kuin tämän pykälän mukaiset edut.

10 § Työpuku ym.

Työnantaja kustantaa toimihenkilölle meijerissä ja sulatejuustotehtaissa tarvittavat työtakit ja esiliinat sekä huolehtii niiden puhdistuksesta kuin myös jalkineet ja työrukkaset milloin työolosuhteet näitä edellyttävät. Nä- mä edut voidaan korvata toimihenkilölle rahassa 15 eurolla kuukaudessa. Xxxxxx toimihenkilö joutuu päivittäin tekemisiin syövyttävien happojen kanssa, maksetaan hänelle vastaavana korvauksena (jos ao. etuja ei an- neta luonnossa) kuitenkin 18 euroa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liitot suosittelevat, että työnantajat hankkisivat ja kustantaisivat em. työvaatetuksen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Liitot suosittelevat, että työnantaja hankkii tarvittavat suojavaatteet milloin työskentelyolosuhteet esim. kylmyyden, vedon, likaisuuden tai muiden erityisten syiden vuoksi ovat siinä määrin poikkeavat, että suojavaatetuksen käyttöä voidaan pitää välttämättömänä.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Xxxxxxx toimihenkilö joutuu työskentelemään pakkasvarastossa (-18) maksetaan hänelle erillistä lisää suhteutettuna henkilökohtaiseen palkkaan sekä työskentelyaikaan näissä olosuhteissa. Lisä voidaan maksaa keskimääräisenä kiinteänä kuukausikorvauksena.

III TYÖAIKA

11 § Työaika

Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n mukaan ja on enintään 80 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Vuorokautinen työaika järjestetään siten, että se lain mukaista lepo- aikaa lukuun ottamatta on yhdenjaksoinen.

Soveltamisohje:

Xxxxxxx toimihenkilö joutuu säännönmukaisesti katsottavan työaikan- sa ulkopuolella suorittamaan laatukokeiden valvontaa tai muita työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä, luetaan näiden tehtävien suo- rittamiseen kuluva aika tässä pykälässä tarkoitetuksi työajaksi.

Xxxxxxx edellä tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta aiheutuu toimi- henkilölle haittaa, on se hänelle kohtuullisesti korvattava. Korvauk- sen suuruus määritellään paikallisesti.

Työajasta keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisellä pöytäkirjalla.

Työajasta keskeytyvässä 3-vuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisellä pöytäkirjalla.

Työajan lyhentämisestä yksi- ja kaksivuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisellä pöytäkirjalla.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työaikajoustoissa sovelletaan paikallisen sopimisen sääntöjä.

12 § Vapaapäivät

Toimihenkilölle annetaan vapaapäivät viikoittain, vapaapäivien antamisen perustana on tuotannollisen työn tarve.

1. Kahden päivän yhdenjaksoisena vapaana. Vapaapäivät annetaan viikoittain kiertävinä.

2. Sunnuntaina toisen vapaapäivän ollessa joko lauantai tai maanan- tai.

3. Sunnuntaina toisen vapaapäivän kiertäessä viikoittain.

4. Milloin laitos tai jokin sen osasto toimii ainoastaan viitenä päivänä viikossa, neuvotellaan vapaapäivien sijoittamisesta huomioiden tuotannon tarve ja toimihenkilöiden esitykset.

5. Milloin työaikajaksoon sisältyy kirkollisia juhlapäiviä, joulu- ja ju- hannusaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, helatorstai tai itse-

näisyyspäivä, on sen pituus kunakin vuonna noudatettavana ole- vaa teollisuuden yleistä työaikaa vastaava. Työaikajakson mahdol- linen lyhennys voidaan toteuttaa joko asianomaisen tai sitä lähinnä seuraavan taikka edeltävän työaikajakson aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Jouluviikon aiheuttaman työajan lyhennyksen osalta voidaan erityi- sistä syistä noudattaa myös pidempää työajan tasoittumisjaksoa kuin kohdassa 5 on määrätty.

13 § Ylityö Ylityötä tehdään toimihenkilön suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

Ylityöksi katsotaan jaksoylityö, jota kahden viikon pituisena ajanjaksona tehdään edellä 11 §:ssä tarkoitetun, enimmäismäärän lisäksi.

Lisätyön korvaaminen

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautises- ta tai

viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

14 § Pitkän työpäivän korvaus

Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan toimihenkilölle pitkän työpäivän korvauksena sanotun tuntimäärän ylittävältä kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % toimihenkilön tunti- palkasta laskettuna.

Pyhä- ja juhlapäivän aattona tehty työ Pöytäkirjamerkintä 1:

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä työstä maksetaan 8 tunnin jälkeen pitkän päivän korvauksena 100 %:lla ko- rotettua tuntipalkkaa.

Työnteon jatkuminen vuorokauden vaihteen yli Pöytäkirjamerkintä 2:

1. Milloin toimihenkilö tehtyään työtä vähintään 8 tuntia jatkaa työtä keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, maksetaan myös seuraa- van vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta pitkän työpäivän kor- vaus. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon kyseessä olevan vuoro- kauden aikana tehdyltä työltä maksettavaa palkkaa laskettaessa.

2. Xxxxxxx toimihenkilö työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinään on kahden viikon pituisena ajanjaksona tehnyt työtä yli 80 tuntia, maksetaan hänelle edellä 1. kappaleessa mainittujen korvausten li- säksi sanotun tuntimäärän ylittäviltä tunneilta tuntipalkka.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kun työaikajakson työaikaa on lyhennetty 12 §:n 5. kohdan mukai- sesti, maksetaan edellä tarkoitettu korvaus sanotun lyhennetyn työ- ajan jälkeen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos toimihenkilö ei voi tehdä työtä vuosiloman, sairauden, tapatur- man, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuk- sen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai reservin harjoi- tuksen takia, työnantajan järjestämän tai liittojen välillä sovittujen koulutukseen osallistumisen vuoksi, otetaan tällaiset poissa- olopäivät, jos ne muutoin olisivat olleet työtuntijärjestelmän mukaan toimihenkilön työpäiviä, 14 §:n 2. kappaleen mukaista korvausta las- kettaessa huomioon ikään kuin hän olisi silloin ollut työssä 8 tuntia.

I ESIMERKKEJÄ PITKÄN TYÖPÄIVÄN KORVAUKSESTA

1.

M	T	K	T	P	L	S	M	T	K	T	P	L	S
8	1	8	1	8	-	-	1	8	6	4	-	-	6
	0		2				0

Korvaus % Periodin aikana tehdyt työtunnit Yhteensä 80 t

50 %

100 %

2 2 2

2

6 kpl

2 kpl

Edellä olevassa esimerkkitapauksessa toimihenkilölle maksetaan kuu- kausipalkan lisäksi 50 %:n korotusosa 6 tunnilta ja 100 %:n korotusosa 2 tunnilta eli yhteensä 5 tunnin palkkaa vastaava korvaus (6 x 0,50 + 2 x 1,00 = 5). Sunnuntaityökorotus 100 % on lisäksi maksettava 18 §:n mu- kaisena, joten sitä ei esimerkissä ole huomioitu.

2.

Korvaus % Periodin aikana tehdyt työtunnit Yhteensä

	M	T	K	T	P	L	S	M	T	K	T	P	L	S
	8	1	8	1	8	-	-	1	8	6	8	-	-	6	84 t	=
		0		2				0							4
50 %															6 x 0,50	=
		2		2				2							3
100 %															2 x 1	=
				2											2
															9

Pitkän työpäivän korvaukset ovat tässä samat kuin edellisessä esimerkis- sä (5 tunnin palkkaa vastaava korvaus). Koska periodiin sisältyvinä työ- tuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä on tehty työtä yli 80 tuntia (84), maksetaan vielä kuukausipalkan lisäksi perusosa 4 tunnilta. Kuukausipal- kan lisäksi maksetaan yhteensä 9 tunnin palkkaa vastaava summa.

15 § Vapaapäiväkorvaus

Toimihenkilön yhtenä tai useampana etukäteen ilmoitettuna kahden viikon ajanjaksoon sisältyvänä vapaapäivänä tehty työ korvataan mak- samalla 8 ensimmäiseltä tunnilta tuntipalkkaa 50 %:lla korotettuna ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettuna.

Esimerkkejä vapaapäiväkorvauksesta

1.

	M	T	K	T	P	L	S	M	T	K	T	P	L	S
	8	8	8	8	8	-	-	8	8	8	8	-	-	8
						7						6
50 %						7						1
100 %												5

Korvaus % Periodin aikana tehdyt työtunnit Yhteensä

= 80 t

= 13 t

=13

= 8 t x 0,50 =

4

= 5 t x 1 =

5

22

Xxxxxxx on työskennellyt työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä 80 tuntia ja ilmoitettuina vapaapäivinään lisäksi 7 + 6 = 13 tuntia. Vapaapäi- väkorvauksena maksetaan 13 tunnilta peruspalkkaa sekä lisäksi 8 tuntiin saakka 50 %:n korotusosa ja sen jälkeen 100 %. Kuukausipalkan lisäksi maksetaan vapaapäiväkorvauksena 22 tunnin palkkaa vastaava summa.

On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus.

2.

Korvaus % Periodin aikana tehdyt työtunnit Yhteensä M T K T P L S M T K T P L S

8 7 8 7 8 - - 8 8 7 8 - - 8 = 77 t

6 = 6 t =

6

50 % 6 = 6 t x 0,50 =

3

100 %

9

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan perusosa ja 50 %:n suuruinen korotusosa eli yhteensä 9 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

Pitkän työpäivän korvausta ei makseta vapaapäiväkorvauksen kanssa samanaikaisesti.

On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus.

Pääsiäislauantai- juhannus- tai jouluaatto

Xxxxxxx toimihenkilö työtuntijärjestelmänsä mukaisesti työskentelee pääsi- äislauantaina tai juhannus- tai jouluaattona, (myös sunnuntaiksi sattuvalta jouluaatolta) maksetaan hänelle 50 %:n suuruinen erillinen korvaus joka 8 tunnin jälkeen nousee 100 %:iin.

Mikäli sanotut päivät työtuntijärjestelmän mukaan olisivat olleet vapaapäi- viä, suoritetaan ao. päiviltä 100 %:n vapaapäiväkorvaus.

16 § Suurjuhlapyhäkorvaus

1. Xxxxxxx toimihenkilö työskentelee joulupäivänä, toisena joulupäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäispäivänä, toisena pääsiäispäivänä, juhannuspäivänä tai juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina, maksetaan hänelle suurjuhlapyhäkorvausta siten, että palkka vähintään 200 %:lla ylittää peruspalkan.

2. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona suoritettava työ korvataan kello 16.00 jälkeen 200 %:lla, kuten suurjuhlapyhinä tehtävä työ.

Soveltamisohje

Suurjuhlapyhäkorvaus kattaa:

• sunnuntaityökorvauksen

• pitkänpäiväkorvauksen ja

• vapaapäiväkorvauksen

Suurjuhlapyhäkorvaus ei kata:

• aamutyölisää

• viikkolepokorvausta

• vuorotyölisää

• iltatyölisää

• yötyölisää

Aamutyölisä ja viikkolepokorvaus lasketaan korottamattomasta pal- kasta ja vuorotyölisät sekä iltatyölisä ja yötyölisä 100 %:lla korote- tusta palkasta.

17 § Korvausten suorittaminen vapaa-ajan muodossa

Xxxxxxx työnantaja ja toimihenkilö keskenään niin sopivat, voidaan tämän työaikasopimuksen mukaiset pitkän työpäivän korvaukset, vapaapäivä- korvaukset ja ylityökorvaukset palkan perusosineen vaihtaa vastaavalla tavalla korotettuun vapaa-aikaan. Ellei asiasta toisin sovita, on vapaa- aika annettava kuuden kuukauden kuluessa.

Jos toimihenkilö työsuhteen katkeamisen tai ennen sovittua vapaata alkaneen sairauden vuoksi ei voi pitää näin sovittua vapaata, maksetaan etukäteen tehty työ rahana tai sovitaan vapaan antamisesta myöhemmin.

18 § Sunnuntaityö

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena

juhlapäivänä, ellei ole suurjuhlapyhäkorvauksen piirissä, itsenäisyyspäi- vänä tai vapunpäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka. Sun- nuntaina suoritettavasta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna.

Sunnuntaina suoritetusta työstä maksetaan ilta- ja vuorotyölisät 100 %:lla korotettuna.

19 § Viikkolepokorvaus

Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana teke- mästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työ- aikaansa viimeistään kolmen kuukauden aikana. Viikkolepokorvaus voi- daan suorittaa myös kokonaisuudessaan rahana. Rahakorvauksen suu- ruus on työaikalain 25 § ylityökorvauksen perusosan suuruinen.

Esimerkki viikkolepokorvauksesta

Korvaus % Periodin aikana tehdyt työtunnit Yhteensä

M	T	K	T	P	L	S	M	T	K	T	P	L	S
8	8	8	8	8	-	-	8	8	8	8	8	-	-	= 80 t
					8	8								= 16 t = 16
50 %

100 %		8 (sunnuntaityö)	= 8 x 1	= 8
vapaapäivä-	8	8	= 16 8x0,50	= 4
korvaus
			8 x 1	= 8
viikkolepo-
korvaus
100 %		8	= 8 x 1	= 8
				44t

Xxxxxxx on työskennellyt työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä 80 tuntia ja ilmoitettuina vapaapäivinään lisäksi 8 + 8 = 16 tuntia. Vapaapäi- väkorvauksena maksetaan 16 tunnilta peruspalkka sekä lisäksi 8 tuntiin saakka 50 %:n korotusosa ja sen jälkeen 100 %. Koska ko. henkilön kanssa on sovittu viikkolepokorvauksen suorittamisesta rahassa joka on tässä esimerkissä 8 tunnin palkka. Kuukausipalkan lisäksi maksetaan yh- teensä 44 tunnin palkkaa vastaava summa.

20 § Erilliset lisät

Aamutyölisä

Muussa kuin kolmivuorotyössä maksetaan aamulla ennen kello 6 tehdys- tä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

Vuorotyölisät

Vuorotyötä tehtäessä maksetaan vuorotyöhön osallistuville toimihenkilölle iltavuorossa 15 %:n ja yövuorossa 30 %:n suuruista tuntipalkasta lasket- tua vuorotyölisää.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuorotyössä työskentelevän toimihenkilön jäädessä suorittamaan yli

8 tuntista työpäivää maksetaan hänelle sanotun tuntimäärän ylittävil- tä työtunneilta tämän sopimuksen 14 §:n mukaisesti korotettuna sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka ajalle hän on jäänyt työtä suo- rittamaan.

Soveltamisohje:

Tätä sopimusmääräystä sovelletaan myös työhön, jossa vuorot me- nevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

Iltatyölisä

Kello 16 jälkeen tehdystä työstä maksetaan, mikäli työ ei ole järjestetty vuorotyöksi, iltatyölisää, jonka suuruus on 15 % tuntipalkasta laskettuna.

Soveltamisohje

Xxxxxxx toimihenkilön työvuoro alkaa kello 14.00 tai sen jälkeen, maksetaan iltatyölisää kuitenkin työvuoron alusta lukien.

Esimerkki 1:

Henkilö on aloittanut työnsä aamulla siten, että 8 tuntia tulee täyteen kello 15. Tämän jälkeen hänelle ryhdytään maksamaan pitkän työ- päivän korvausta. Henkilön jatkaessa työtään kello 16 jälkeen ei ilta- työlisää makseta.

Esimerkki 2:

Henkilön työaika sijoittuu siten, että hänellä tulee 8 tuntia täyteen kello 18. Kello 16 hänelle ryhdytään maksamaan iltatyölisää. Mikäli henkilö jatkaa työskentelyään kello 18 jälkeen, maksetaan hänelle pitkän työpäivän korvausta sekä edelleen myös iltatyölisää. Iltatyöli- sä (15 %) lasketaan pitkän päivän korvauksella korotetusta palkasta. Peruste sille, että lisät tässä tapauksessa maksetaan rinnakkain, on, että henkilö jo "normaalin" 8-tuntisen työrupeamansa aikana ansaitsi iltatyölisää.

Yötyölisä

Klo 21.00 - 06.00 välisenä aikana suoritetusta säännöllisestä työstä maksetaan yövuorolisän suuruista yötyölisää. Lisää ei kuitenkaan makse- ta vuorotyössä eikä niissä tapauksissa, joissa toimihenkilölle maksetaan aamutuntilisää.

Soveltamisohje:

Aamutuntilisää maksetaan milloin toimihenkilön työvuoro alkaa klo 00 tai sen jälkeen.

Lauantailisä

Lauantaina tehdystä säännöllisestä työtuntijärjestelmän mukaisesta työstä (ei iltavuorossa) maksetaan kello 06.00 - 16.00 välisenä aikana 15 %:lla korotettu palkka.

Lauantaina kello 16.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (kuten sunnuntaina).

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä maksetaan lauantain iltavuoron alusta 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkkejä lauantaina tehdyn työn korvaamisesta

I Lauantai on työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä kello 10 - 18.

Maksetaan:

- klo 10 - 16 lauantailisä 15 %

- klo 16 - 18 lauantailisä 100 %

II Toimihenkilö työskentelee lauantaina työtuntilistan mukaisena työpäivänä kello 6 - 18.

Maksetaan:

- klo 6 - 14 lauantailisä 15 %

- klo 14 - 16 pitkänpäivän korvaus 100 % korotetulle palkalle lauantailisä 15 %

- klo 16 - 18 pitkänpäivän korvaus 100 % ja lauantailisä 100 %

III Toimihenkilö on lauantaina työtuntilistan mukaisessa iltavuorossa kello 14 - 22.

Maksetaan:

- klo 14 - 16 iltavuorolisä 15 %

- klo 16 - 22 lauantailisä 100 % ja korotetulle palkalle laskettu iltavuorolisä 15 %

IV Toimihenkilö työskentelee lauantaina vapaapäivänään kello 8 - 18.

Maksetaan:

- klo 8 - 16 vapaapäiväkorvaus 50 %

- klo 16 - 18 vapaapäiväkorvaus 100 %

- klo 16 - 18 lauantailisä 100 % 21 § Päivä- ja tuntipalkan laskeminen Päiväpalkan laskeminen

Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken palkanmaksukauden tai työnteon keskeytyessä äitiys-, isyys- ja vanhempainloman tai hoitova- paan, lomautuksen tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi saadaan toimi- henkilön työssäolopäivän palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 tai jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtunti- järjestelmän mukaisten työpäivien lukumäärällä.

Tuntipalkan laskeminen

Toimihenkilön tuntipalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työajan ollessa 37,5 tuntia viikossa, luvulla 158.

22 § Työtuntijärjestelmä

Työnantajan on laadittava jokaista tämän sopimuksen alaista työpaikkaa varten työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan vapaapäivät ja työn alkamis- ajat. Ruokailu- ja lepoajat sekä työn päättymisaika on ilmoitettava, milloin se on työn luonteen vuoksi mahdollista.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuorotyötä ja jaksotyötä koskeva työtuntijärjestelmä on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään yhtä viik- koa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Liitot suosittelevat, että työtuntijärjestelmä annetaan toimihenkilöi- den tietoon kaksi viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamis- ta, milloin se toiminnan luonteen perusteella on mahdollista.

Tämän ilmoitusajan jälkeen työtuntijärjestelmää voidaan muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Soveltamisohje:

Milloin työtuntijärjestelmää pysyvästi muutetaan ja työtuntijärjestel- män muuttaminen koskee esim. useampia toimihenkilöitä, muuten merkittävää osaa henkilökunnasta tai koko henkilökuntaa, tulee muutoksesta neuvotella yhdysmiehen kanssa etukäteen ja hänelle selvittää muutoksen merkitys ja vaikutukset.

23 § Hälytysluontoinen työ

Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoiseen työhön hänen poistuttu- aan jo työpaikalta säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hä- nelle vähintään 1 tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on yli- työtä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai toimihenkilön vapaapäivänä, mutta ennen klo 21.00 2 tunnin perustun- tiansiota vastaava korvaus ja

b) jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 06.00 välisenä aikana, 3 tunnin perustuntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %.

Xxxxxxx toimihenkilölle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisel- lä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00:n jälkeen, makse- taan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin perus- tuntiansiota vastaava korvaus ilman ylityölisää.

Perustuntiansion lisäksi maksetaan muut työehtosopimuksen mukaiset li- sät ja korvaukset.

Soveltamisohje 1:

Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisen vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää meno- tai paluumatkalla yleistä tai muuta soveli- asta kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle selvitystä vastaava korvaus matkakuluista.

Soveltamisohje 2:

24 § Varallaolo

Mikäli toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon teknisen toimihenkilön palkkauksessa.

Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asun- nossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, lasketaan tällai- sesta varallaoloajasta puolet hänen työajakseen tai maksetaan korvaus puolesta ajasta, jolloin varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotun- nilta.

Soveltamisohje:

Liitot suosittelevat, ettei varallaoloajaksi sovita toimihenkilön kannal- ta haitallisia lyhyitä ajanjaksoja, vaan että varallaoloaika olisi yhden- jaksoinen.

25 § Sulatejuustotehtaita, kestopakkaamoita, jäätelötehtaita sekä maitojauhe- ja heratiivisteosastoja koskevia erityismääräyksiä

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin yhtenä tai useam- pana viikon päivänä pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla, ja edellyttäen, että työaika muina saman viikon päivinä on vastaavasti lyhy- empi.

Vapaapäivät

1. Sulatejuustotehtaissa annetaan, mikäli viikolla sunnuntain lisäksi ei ole toista vapaapäivää, toimihenkilölle lain mukaisen viikkovapaan lisäksi va- paapäivä lauantaina, tai ellei tämä ole mahdollista, maanantaina. Jäätelö- tehtaissa sekä maitojauhe ja heratiivisteosastolla annetaan vapaapäivät keskeytyvää kaksi- ja kolmivuorotyötä tehtäessä, mikäli mahdollista, pe- räkkäin tai viikkovapaaseen liittyen siten, että yhdenjaksoinen vapaa-aika on vähintään kaksi päivää. Ensisijaisena viikkolepopäivänä on sunnuntai.

Yksivuorotyössä annetaan vapaapäivä joko lauantaina tai maanantaina tai ellei tämä ole mahdollista, kiertävänä. Toimihenkilön suostumuksella voidaan vapaapäivät antaa myös jonakin kiinteänä viikonpäivänä.

2. Sulatejuustotehtaissa, kestopakkaamoissa ja jäätelötehtaissa noudate- taan niinä viikkoina, joihin sisältyy kirkollisia juhlapäiviä, uudenvuoden- päivä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä teollisuudessa yleisesti noudatet- tavaa työaikajärjestelyä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

Ylityö

Päivittäisen säännöllisen työajan ylittävästä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä mak- setaan viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

26 § Kausivaihtelut

Tuotannon kausivaihtelujen niin vaatiessa voidaan touko - elokuussa annettavat vapaapäivät tai osa niistä siirtää annettaviksi myöhemmin en- nen seuraavan huhtikuun loppua.

Sinä aikana, jolta vapaapäivät on edellisen kappaleen nojalla siirretty annettavaksi myöhemmin, on säännöllinen työaika enintään 96 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona.

Sinä aikana, jona siirretyt vapaapäivät annetaan, on säännöllinen työaika enintään 64 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona, ellei siirrettyjä vapaapäiviä anneta yhtenä tai useampana yhdenjaksoisena lomana työnantajan määräämänä ajankohtana.

Jos työntekijä työsuhteen katkeamisen, sairauden tai muun hyväksyttä- vän syyn vuoksi ei saa siirrettyjä vapaapäiviään, korvataan tämä kahden viikon ajanjaksoina yli 80 tunnin tehty työ ylityönä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tässä pykälässä tarkoitetun järjestelyn käytännöllisestä toteuttami- sesta on hyvissä ajoin neuvoteltava yhdysmiehen kanssa ja sen käyttöön ottamiseen on hankittava liittojen suostumus.

IV PALKALLINEN POISSAOLO

27 § Xxxxxx sairauden ja äitiysloman aikana sekä tapaturman jälkeen

1. Jos toimihenkilöä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden kohtaa sairastuminen tai tapaturma, joka estää häntä tekemästä työtä ei- kä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada työn- antajaltaan palkkansa sen pituisilta ajanjaksoilta kuin seuraavasta käy il- mi.

Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti palkka maksetaan

vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

Pöytäkirjamerkintä 1:

Sairausajalta maksetaan sopimusperusteiset erilliset lisät (esim. aamulisä, vuorotyölisät, iltatyölisä) saman periaatteen mukaan kuin vuosiloman ajalta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kuukauden työsuhde-edellytystä ei kuitenkaan noudateta, jos kysy- myksessä on työtapaturma.

Soveltamisohje:

Saman sairauden uusiutuminen

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihen- kilö ole oikeutettu uuteen 1 kohdan mukaiseen sairausajan palkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkkaa maksetaan yhteensä enin- tään 1 kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkan- maksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysajanjak- son aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut yli 30 päivää siitä päivästä, jolloin on viimeksi suoritettu työnantajan maksamaa saira- usajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suh- teen niin kuin kyseessä olisi uusisairaus eli sairausajan palkkaa suo- ritetaan uudelleen 1 kohdassa mainitulta sairausajan palkan ajan- jaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri saira- us, tapahtuu sairasvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

2. Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksuvelvollisuutensa suoritta- malla palkan suoraan toimihenkilölle, jolloin työnantaja hakee sairausva- kuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset. Erityisten syiden sitä edellyt- täessä työnantaja voi toteuttaa maksuvelvollisuutensa suorittamalla täy- den palkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotuksen.

3. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrat- tavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työn- antajalta, taikka lain perusteella maksetut korvaukset.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei enempää kuin maksamansa määrän.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajal- la oikeus vähentää sairausajan ja äitiysloman palkasta se osa, joka toimi- henkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausva-

kuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilölle, joka ei ole oikeutettu sairausvakuutuslain mukai- seen päivärahaan, suoritetaan, mikäli työsuhde on jatkunut yli 3 vuotta, 14 päivältä maksettavan täyden palkan lisäksi 60 % palkasta 12 päivältä sekä, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta, 27 päivältä.

Edellisessä kappaleessa mainittu osapalkka suoritetaan enintään kerran kahdentoista toisiaan seuraavan kalenterikuukauden aikana, ja vain ker- ran enemmän kuin kaksitoista kuukautta jatkuneen sairauden johdosta.

5. Toimihenkilö, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä sii- tä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

6. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

7. Toimihenkilöiden oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoito- vapaaseen määräytyy työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että toimihenkilö laatisi mahdollisimman aikai- sessa vaiheessa kokonaissuunnitelman poissaolojaksoistaan.

8. Työnantaja on velvollinen maksamaan lakimääräisen äitiysloman yhtey- dessä palkan kolmen kuukauden ajalta. Palkanmaksun edellytyksenä kui- tenkin on, että toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähin- tään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Työnantajalla on tällöin oikeus saada toimihenkilölle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiysraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuu- kauden pituinen äitiyslomaan rinnastettava palkallinen loma.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään tämän kohdan tarkoit- tamaa poissaoloa työstä työssäolon veroisena.

9. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhem- painloman, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole lais- sa säädetty tai erikseen sovittu.

10. Työntekijälle, jolla on oikeus työsopimuslain mukaiseen isyysvapaaseen, mak- setaan palkka isyysvapaan alusta lukien 6 päivän pituiseen kalenteriajanjak- soon sisältyviltä työpäiviltä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenki- lön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen va- paan alkamista. Työnantajalla on tällöin oikeus saada toimihenkilölle samalta

ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen isyysraha taikka maksettua palk- kaa vastaava osa siitä.

28 § Lapsen sairastuminen

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huolta- jalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sel- laisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamisek- si. Palkkaa maksetaan lapsen sairastumisesta laskettavan enintään neljän päivän ajanjaksolle sisältyviltä työpäiviltä.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Isän osalta, joka ei ole yksinhuoltaja, edellytyk- senä on lisäksi toisen huoltajan suostumus.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vä- hennetä.

Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, va- rataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan me- netystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

29 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1. Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkas- tukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei toimihenkilö ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työky- vyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettava hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireel- lisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Raskaana olevan toimihenkilön osallistuessa sairausvakuutuslain xxxxx- xxx äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskes- kuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei toimihenkilö ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

4. Toimihenkilön osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toiminta- suunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveys- tarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työnteki- jäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä ter- veydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnantajan edellyt- tämiä tai johtuvat teknisen toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen si- sällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Toimi- henkilölle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työn- antaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muualla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastuk- set ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Määräykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovel- lettaviksi siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta saira- usajan palkkaa.

Jos tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, hänelle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuu- tuslain mukaisen tarveharkintaisen sairauspäivärahan enimmäismäärää.

30 § Eräät korvaukset Lyhyt tilapäinen loma

Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuole- man takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

Merkkipäivät

Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväk- seen.

Hautajaiset, vihkiäiset

Toimihenkilöllä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä läheisen omai- sensa hautausjärjestelyjä varten tai hautauspäivänä sekä omiin vih- kiäisiinsä. Läheisinä omaisina pidetään toimihenkilön aviopuolisoa, lap- sia, lastenlapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, isovanhempia, velji- ään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia, sekä avopuolisoa (sa- massa taloudessa vakinaisesti asunut).

Pöytäkirjamerkintä:

Jos lähiomaisen hautajaiset ovat niin kaukana, ettei toimihenkilön voida kohtuudella edellyttää yleisiä kulkuneuvoja käyttäen voivan matkustaa hautajaisiin tai sieltä takaisin kotipaikkakunnalleen hau- tauspäivänä, annetaan hänelle, mikäli matkustaminen tapahtuu hä- nen työpäivänään, matkustamista varten yksi palkallinen vapaapäi- vä.

Järjestökokoukset

Allekirjoittaneiden toimihenkilöjärjestöjen ja niiden keskusjärjestöjen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdolli- suus osallistua työaikana palkkaa vähentämättä sellaisiin sanottujen elin- ten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

Kunnallisten elinten kokoukset

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan sään- nöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman an- siomenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansiomenetyksen korvauk- sesta.

Reservin harjoitukset

Reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle maksetaan kerta- usharjoituksen ajalta hänen palkkansa ja hänelle maksettavan reservi- läispalkan erotus.

Sosiaaliset etuudet

Tämä sopimus ei koske työnantajan ohjesääntöjen mukaan toimihenkilöil- le myöntämiä tahi erikseen sovittuja huolto eikä muita sosiaalisia etuja, vaan ne jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle.

Työnopastuslisä

Meijeritoimihenkilölle maksetaan 10 % opastuslisä toimihenkilön henkilö- kohtaisesta kuukausipalkasta toimihenkilön oman työn ohella suoritta- masta työnopastuksesta.

Tällä sopimuksella ei heikennetä paikallisesti sovittuja korvaustasoja.

Opastuksesta on tehtävä etukäteissuunnitelma, jossa selvitetään työn- opastuksen kesto ja sisältö.

Korvaus maksetaan vähintään yhdeltä päivältä. Lisän suuruus on kuukausipalkka jaettuna 21.

V VUOSILOMA

31 § Vuosiloma

Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

Jos toimihenkilö on vuosiloman aikana työkyvytön, siirretään hänen vuosilomansa, mikäli hän sitä pyytää, siten kuin vuosilomalaissa sääde- tään. Samoin menetellään, mikäli loman aikana tiedetään toimihenkilön joutuvan sellaiseen sairaan- tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka ai- kana hän on työkyvytön.

Niissä tapauksissa, joissa toimihenkilö ei halua vuosilomaansa siirrettä- väksi tai joissa toimihenkilö muuten on työkyvyttömänä vuosilomansa ai- kana, työnantaja ei ole oikeutettu nostamaan työkyvyttömyyden johdosta maksettavaa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, vaan se makse- taan suoraan tekniselle toimihenkilölle.

Soveltamisohje:

Toimihenkilöllä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden (31.3.) loppuun mennessä keskeyttämättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arki- päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vuosiloman ajalta suoritetaan toimihenkilölle, joka on suorittanut jat- kuvasti tai säännöllisesti toistuen vuorotyötä, kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 11 §:n 3 momentissa säädetään. Samalla ote- taan huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopi- musperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökoro- tukset.

Vuosiloman siirrosta sopiminen - työsuhde kestänyt 10 vuotta

Toimihenkilölle, jonka työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään 10 vuotta ja joka työnan- tajan kanssa on sopinut lomakautena pidettävästä 24 päivän pituisesta lomasta osan siirrettäväksi lomakauden ulkopuolelle, annetaan näin siir- retyksi sovittu loma kahden lomapäivän osalta työnantajan määräämänä ajankohtana kaksinkertaisena tai maksetaan kahden näin siirretyn loma- päivän osalta sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 100 % ao. päivien vuosilomapalkasta.

Soveltamisohje:

Tämä soveltamisohje koskee niitä toimihenkilöitä, jotka eivät kuulu työajan lyhentämissopimuksen piiriin.

Toimihenkilö saa itse päättää lomansiirrosta 2 vuosilomapäivän osalta lakisääteisen lomakauden ulkopuolelle. Näin siirrettynä toimi- henkilö saa lomakauden ulkopuolella 4 vuosilomapäivää kahden päivän sijasta.

32 § Vuosiloman siirto

Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoi- sena muulloin kuin lomakauden aikana.

Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä on työnantajan neuvo- teltava asiasta asianomaisen toimihenkilön kanssa. Lakisääteisen loman osalta, joka näin annetaan lomakauden ulkopuolella, ellei sitä anneta puolitoistakertaisena, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 50 % asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Edellä sovittua järjestelyä sovelletaan vain siihen vuosiloman osaan, joka vuosilomalain 3 §:n 1 momentin, mukaan ylittää 18 lomapäivää (päivät 19. - 24.).

Pöytäkirjamerkintä 2:

Xxxxxxx työnantaja tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla siirtää yli kymmenen vuotta työsuhteessa olleen toimihenkilön vuosilomaa lo- makauden ulkopuolelle, annetaan näin siirretty loma kuitenkin kah- den lomapäivän osalta kaksinkertaisena.

33 § Lomaraha

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

2. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydes- sä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenki- lön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomara- han paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuh- teen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta vapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

3. Yrityskohtaisesti voidaan sopia siitä, että lomaraha suoritetaan kaikille toimihenkilöille samanaikaisesti.

4. Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itses- tään johtuvasta syystä.

5. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai

yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan loma- raha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollises- ta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

6. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väes- sä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyt- tävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyt- tämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosentteina siitä vuosilomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palve- lukseen astuessaan.

7. Sopijapuolet toteavat yhteiseksi tavoitteekseen työssä jaksamisen edis- tämisen, työkyvyn ylläpidon ja työurien pidentämisen. Tämän tavoitteen edistämiseksi ovat liitot sopineet, että toimihenkilöllä, joka on täyttänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä 50 vuotta, on oikeus vaih- taa hänelle kertyneestä lomarahastaan vastaavaan vapaaseen enintään 6 arkipäivää, mikäli se on em. tavoitteiden mukaista sekä tuotantotalou- dellisista syistä mahdollista.

Vapaan ajankohdasta on pyrittävä sopimaan. Viime kädessä työnantaja määrää vapaan ajankohdan.

Toimihenkilön sairastuessa vapaan aikana vapaa-aika keskeytyy siten, että se muuttuu seuraavan päivän alusta sairauslomaksi. Vapaata ei kui- tenkaan voida siirtää myöhempään ajankohtaan, vaan vapaata vastaava etuus palautuu maksettavaksi lomarahana. Vastaavasti menetellään toi- mihenkilön sairastuttua ennen vapaan alkamista.

Sopijapuolet seuraavat oikeuskäytäntöä ja mikäli em. sopimusmääräys lomarahan antamisesta vapaana on ristiriidassa oikeuskäytännön kans- sa, poistuu määräys välittömästi tuomion saadessa lainvoiman.

VI MUUT MÄÄRÄYKSET

34 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. Tä- mä merkitsee mm. seuraavaa:

Ryhmähenkivakuutuksen ottamista huolehtii työnantaja. Työnantaja maksaa siitä vakuutusmaksun, joka määräytyy sosiaali- ja terveysministe- riön vahvistamien perusteiden mukaisesti ja se on määräprosentti kaikki- en työntekijöiden tapaturmavakuutuslain mukaisesti palkkasummasta.

Maksu peritään lakisääteisen tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä.

Ryhmähenkivakuutuksen perustella maksetaan vakuutussumma toimi- henkilön kuoltua, jos toimihenkilölle eräin poikkeuksin on ollut velvollisuus järjestää [TEL- tai LEL ]-eläketurva ja jos toimihenkilö on jättänyt jälkeen- sä keskusjärjestöjen kesken sovittuja edunsaajia. Vakuutussummaa ei makseta kuitenkaan, jos toimihenkilö on kuollessaan ollut vanhuuseläk- keellä tai hän työsuhteen päätyttyä on täyttänyt 65 vuotta.

Vakuutussumma riippuu kuolleen toimihenkilön iästä. Lisäksi maksetaan korotuksia alle 18-vuotiaista lapsista ja tapaturmaisen kuoleman johdosta.

35 § Vastuuvakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka kattaa työnantajan ja vakuutuksen ottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimi- henkilön vastuun yrityksen työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuus- vahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enim- mäismäärät ovat henkilövahingosta 126 141 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456 euroa yhtä henkilöä kohti ja omai- suusvahingosta 25 228 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja eri- tyisten vakuutusehtojen mukaan.

36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille.

Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä vero- tusta varten todistus pidätetystä summasta.

37 § Työpaikkakäynnit

Muiden kuin teollisuuslaitokseen työsuhteessa olevien henkilöiden tuomi- nen tehdasalueelle ilman kussakin tapauksessa erikseen teollisuuslaitok- sen johdolta saatua lupaa on kielletty.

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n toimihenkilöille varataan tilaisuus, sovittuaan siitä meijerin tai tehtaan johdon kanssa, käydä yhdessä meije- rin tai tehtaan edustajan ja toimihenkilöitä edustavan ao. yhdysmiehen kanssa tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen käsittämis- sä laitoksissa.

38 § Tilastotiedot

Työpaikan kaikista tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvista toimihenki- löistä annetaan yhdysmiehelle kirjallisesti palkkatilastotiedot kerran vuo- dessa samalta ajankohdalta miltä tilastoyhteistyösopimukseen perustu- van toimihenkilötilaston perustiedot kerätään. Palkkatilastotietoina anne- taan yhdysmiehelle säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausipalkka

a) yhteenvetona toimenvaativuusluokittain

b) yhteenvetona työpaikkakohtaisesti

c) liittojen välisen palkkatilastointisopimuksen mukaan Meipake- järjestelmän ulkopuolelle jäävät toimihenkilöt tilastoidaan omana ryhmänään

Kaikissa toimilohkokohtaisissa tehtäväalue ja palkkaryhmittäisissä yh- teenvedoissa ilmoitetaan samalla myös toimihenkilöiden lukumäärät.

Tässä kohdassa tarkoitetut tilasto- ja lukumäärätiedot annetaan yhdys- miehelle välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukai- nen toimihenkilötilasto on valmistunut.

Yhdysmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräistä kuukausiansiotieto-

ja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan samaa kuukausiansiokäsitettä kuin tilastoyhteistyö- sopimuksen mukai- sessa palkkatilastossa.

Ansiotilastot käydään läpi vuosittain tämän sopimuksen allekirjoittaneiden liittojen kesken ja niistä ilmenee vähintään seuraavat tiedot:

- Henkilömäärä, Muutos %.

- Kiinteä kuukausipalkka, Muutos %.

- Kuukausiansio ilman tulospalkkioita, Muutos %.

- Kuukausiansio tulospalkkioineen, Muutos %.

- Identtisten henkilöiden lukumäärämuutos ja palkan muutos %.

- Ansiohajonta 10/90 50/50 90/10.

- Kuukausiansio/tehtävä, tehtävänimike ja yksittäinen tehtävä.

- Vuorolisien osuus kokonaisansiosta.

- Kaikista edellä mainituista Naiset/ miehet/ yhteensä.

Meipaketiedot

Yhdysmiehille annetaan vähintään seuraavat tiedot Meipake-järjestelmän lopputuloksesta:

Lista, josta näkyy toimen nimi, toimenvaativuusluokituspisteet, pisteet yhteensä, vanha palkka ja uusi palkka.

Luettelo, jossa toimien nimet ja toimenvaativuusluokituspisteet.

On edelleen sovittu, että yhdysmiehen saamat tiedot ovat ehdotto- man luottamuksellisia ja niitä ei ole lupa jakaa.

39 § Yhdysmies

Yhdysmiehen ja varayhdysmiehen oikeuksista ja velvollisuuksista on sovittu liittojen välisessä yhteistoimintasopimuksessa.

Tehtävien hoitamista varten yhdysmiehelle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautusta työstään.

5 -	9	66
10 -	20	112
21 -	50	142
51 -	100	203
101 -	200	239
201 -	300	285
301 -	380	318

Yhdysmieskorvaukset 1.6.2014 alkaen Toimihenkilöiden lukumäärä euroa/kk

40 § Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun oikeuksista ja velvollisuuksista on sovittu liittojen välisessä yhteistoimintasopimuksessa.

Tehtävien hoitamista varten työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäises- ti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautusta työstään.

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.6.2014 alkaen

Toimihenkilöiden lukumäärä	euroa/kk
10 - 20	112
21 - 50	142
51 - 100	203
101 - 200	239
201 - 300	285
301 - 380	318
381 -	373

41 § Kokoontumisoikeus

Tämän sopimuksen 1 §:ssä tarkoitetun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai, mikäli liitolla ei ole alayhdistystä, sen jäsenillä on kulla- kin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamis- ta, ruokatunnilla, tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovitta- essa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit- tamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai- kan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltu- va paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksen mukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieni- asta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestä- jät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

42 § Neuvottelujärjestys

1. Sopimuspuolet pyrkivät asiallisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimi- alalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryk- sessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallis- ten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos työehtosopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt erimie- lisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään

ja josta paikalliset neuvottelut eivät ole johtaneet yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten järjestöjen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovin- toon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten järjestöjen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon ku- luessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeeton- ta viivytystä välttäen. Neuvotteluissa on sovittava seuraavan neuvotteluti- laisuuden ajankohdasta.

5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio kummallekin osapuolelle. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osa- puolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava kahden vii- kon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

6. Jolleivät edellä 2 kappaleessa tarkoitetut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi osapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 kappaleessa tarkoitetusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lak- koa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen pai- nostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

8. Työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun järjestöjen niin sovittua. Tällöin edel- lytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neu- voteltu.

43 § Paikallinen sopiminen

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työn- antajan ja toimihenkilön kesken tai yhdysmiehen ja työnantajan kesken. Yh- dysmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita yhdysmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan aina irtisanoa kolmen kuukauden ir- tisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos toinen osapuoli sitä pyytää tai jos sopimus teh- dään työnantajan ja yhdysmiehen kesken ja sopimuksen on tarkoitettu olevan voimassa yli kaksi viikkoa.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelle- taan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakan- nut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaan- tulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei paikallisen sopimisen menettelystä ky- seisessä pykälässä ole muuta määrätty.

Soveltamisohje:

Liitteessä Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenki- löiden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan, kohta 2 Työaikakokeiluista paikallisesti sovittaessa noudatetaan kahden kuukauden irtisanomisaikaa.

44 § Koulutus

Koulutuskysymyksistä on sovittu erikseen liittojen välillä, joka on tämän sopimuksen osana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Xxxxxxx toimihenkilö työnantajan lähettämänä osallistuu ammattitai- don edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, työnantaja mak- saa matkakorvaukset tämän työehtosopimuksen määräysten mukai- sesti. Koulutustilaisuuksiin liittyviltä matkoilta ei makseta matka-ajan palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Sopijapuolet toteavat, että koulutussopimuksessa tarkoitettuun pai- kallisesti järjestettyyn, ammattitaitoa tai työsuhdeasioiden hoitoa ke- hittävään kurssitoimintaan osallistuvat toimihenkilöt on kurssiajalta tulevien etuuksien suhteen saatettava keskenään samaan asemaan. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Sopijapuolet toteavat lisäksi, että tässä tarkoitetusta koulutuksesta, sen kustan- nuksista ja niiden korvaamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin- kin.

Milloin edellisessä kappaleessa tarkoitettuun työnantajan järjestä- mään koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaa- päivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen kor- vausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Soveltamisohje:

Pöytäkirjamerkintä 2. tarkoituksena on saattaa siinä mainittuihin koulutustilaisuuksiin osallistuvat toimihenkilöt etuuksien suhteen samaan asemaan. Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen ai- kaan, että esim. yövuorossa oleva työnjohtaja joutuu tulemaan va- paa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava pe- ruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Ne, jotka osallistuvat koulutustilaisuuteen säännöllisenä työaikanaan, saavat kuukausipalkkansa vähentämättömänä.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on pidettävä silmällä sitä, että ao. toimihenkilölle tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

45 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimuk- seen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

46 § Työehtosopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 1. toukokuuta 2014 lähtien 29. päivään helmikuuta 2016 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopimukseen osalliselle.

Helsingissä 28. huhtikuuta 2014

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

Meipake 2.4

1.5.2014 alkaen

VII MEIJERITOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1. Toimen vaativuusluokitus

Toimen vaativuutta arvioitaessa mitataan niitä vaatimuksia, joita tehtävä tekijälleen asettaa. Toimen sisältö on vaativuuden mittauksen lähtökohta. MEIPAKE:n tehtävien vaativuusluokituksella mitataan meijeritoimihenki- lön tehtävissä esiintyvät oleelliset vaativuustekijät.

Toimen vaativuuden mittauksen tarkoitus on tuottaa oikeudenmukaiseksi koettu tehtävien vaativuusasteikko ja kytkeä sen avulla toisiinsa tehtävän vaativuus ja palkka.

Vaativuusmittareita on neljä: 1) itsenäisen harkinnan vaativuus,

2) päätöksenteon vaikutukset, 3) vuorovaikutus ja 4) johtaminen/asema.

2. Henkilökohtainen pätevyys

Tehtävän sisältö määrittää vaativuuden perustason, joka jokaisen tehtä- vää hoitavan on täytettävä. Tehtävän asettamien vähimmäisvaatimusten ylittävät avut ovat henkilökohtaista pätevyyttä. Henkilökohtaista pätevyyt- tä ja suoritusta tulee arvioida suhteessa hoidettavaan tehtävään. Vä- hemmän vaativassakin tehtävässä voi työskennellä erittäin pätevä henki- lö, joka suoriutuu tehtävästään erinomaisesti.

Henkilökohtaisten ominaisuuksien mittaamiseen valittavien kriteereiden (mittareiden) tulee tukea yrityksen toimintatapoja ja tavoitteita. Meijeritoi- mihenkilön henkilökohtaista pätevyyttä ja työsuoritusta arvioivat työpai- koilla meijeritoimihenkilön esimiehet. Liitot ovat sopineet järjestelmän, jol- la pätevyyttä ja suoritusta arvioidaan.

Pätevyyden arvioinnin käyttö johtamisen ja toiminnan ohjaamisen apuvä- lineenä edellyttää järjestelmän jatkuvaa ylläpitoa. Jokaisen arvioitavan toimihenkilön toimintaa voidaan ohjata vain arvioinnista saatavan palaut- teen avulla. Esimies-alaiskeskustelut ovat yksi suositeltava väline päte- vyyden arvioinnin ylläpitoon. (Pätevyyden arviointi liitteenä)

3. Palvelusvuosilisä

Palvelusvuosilisä määräytyy toimihenkilön alalla olo vuosien mukaan.

1.1 TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta. Vaativuus on sitä suurempi - mitä useammin harkintatilanteita esiintyy - mitä erilaisempia ne ovat - mitä lyhyempi harkinta-aika - mitä laajemmat ja syvällisemmän tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan - mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet - mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus	Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta Vaativuus on sitä suurempi - mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset - mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun - mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaavan. asiantuntija-auktoriteetin käyttöön perustuva vaikutus. Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen toiminnan kannalta.
	PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT (A –E)
TOIMEN LUONNE (1-6)	Omaan toimeen liittyvät päätökset ja ratkaisut A	Päätökset ja ratkaisut vaikuttavat yhden koko- naisuuden osa- alueen tulokseen B	Päätökset ja ratkaisut vaikuttavat meijerin yhteen kokonai- suuteen C	Päätökset ja ratkaisut vaikuttavat meijerin useampaan kokonai- suuteen D	Suuri merki- tys meijerin tavoitteiden ja tuloksen saavuttami- selle E
1. VALINTAA VAIHTOEHDOISTA • Selkeät ohjeet	177 *)	186
2. RATKAISUJA TUTUISSA TILANTEISSA • Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla	190	199	215
3. HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSISSA TILANTEISSA • Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä		000	000	000
4. SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA RATKAISUJA • Perusteina useiden toimintojen asian- tuntemus ja kokemus		239	254	269	289
5. SUUNNITTELUA, ERITTELYJÄ JA VAATIVIA RATKAISUJA • Usealta taholta saadun palautteen perusteel- la tehdään itsenäisiä ratkaisuja • Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteen sovelluksille		259	274	294	315
6. VAATIVIA KEHITYSTAVOITTEITA LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN • Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa				320	345

*)Taulukoiden kussakin ruudussa on tarkennuspisteiden käyttömahdollisuus, joilla voidaan muuttaa peruspisteitä niissä tehtävissä, joissa on suurempi tai pienempi taloudellinen vastuu, tuotannollinen vastuu ja/tai laatuvastuu taikka toimen luonteeseen kuuluu toistuvasti ennakoimattomissa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia ratkaisuja ja päätöksiä.

1.2 VAIKUTTAMINEN

VUOROVAIKUTUS JOHTAMINEN JA ASEMA

Vuorovaikutus ja johtaminen ovat sitä suurempia

-mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen tarve

-mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus

-mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät)

-mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntija-auktoriteetin perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä. Itsenäinen tehtäväalue vastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.

Oma tehtävä on suppea tehtäväalue, jossa vuorovaikutus muiden kanssa rajattua tai vähäistä.

JOHTAMINEN/ASEMA (A-D)

VUOROVAIKUTUS (1-5)	Oma tehtävä A	Opastava tai ohjaava tehtävä tai itsenäinen tehtäväalue. B	Vastuu suurempi kuin itsenäisessä tehtäväalu- eessa tai Henkilöstöohjausta ja/tai resursointia tai Rajattu asiantuntijatehtävä .	Organisointi- ja resurssivas- tuu, laaja suunnitteluvastuu **) tai Itsenäinen ja laaja asiantuntijatehtävä.	Esimiesteh- tävän korostunut vaikutus tai esimiesteh- tävä, jossa alaisia usealla organisaa- tiotasolla. Merkittävä projekti/ asiantuntijavastuu D
			C1	C
1. TYÖYHTEYDET TAVAN- OMAISIA • Kommunikointia työn lähipiirissä	111 *)	122	127
2. OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJATASON YHTEYKSIÄ • Xxxxxx toiminnossa	132	142	148	152
3. TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIANTUNTI- JATASOLLA • Vaikuttamis- ja neuvottelu- taitoa • Pääasiassa omassa toiminnossa • Mahdollisesti tavanomaisia yhteyksiä ulkopuolisiin sidosryhmiin	148	158	164	173	183
4. MERKITTÄVÄSTI OMA- ALOITTEISTA YHTEYDEN- PITOA • Ammatillista erityisosaamista • Yhteyksiä asiakkaisiin, asian- tuntijoihin tai vastaaviin sidos- ryhmiin	170	181	186	194***)	206***)
5. AKTIIVISTA OMA- ALOITTEISTA VAIKUTTAMISTA MEIJERIN JOHTOON • Yrityksen hyvä kokonaistun- temus ja/tai • Tietojen jalostamista yleiskäyttöön ja/tai • Merkittäviä yhteyksiä asiakkaisiin, asian- tuntijoi- hin tai vastaaviin sidosryh- miin	197	207	212	218***)	229***)

*)Taulukoiden kussakin ruudussa on tarkennuspisteiden käyttömahdollisuus, joilla voidaan muuttaa peruspisteitä niissä tehtävissä, joissa on suurempi tai pienempi taloudellinen vastuu, tuotannollinen vastuu ja/tai laatuvastuu taikka toimen luonteeseen kuuluu toistuvasti ennakoimattomis- sa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia ratkaisuja ja päätöksiä. **) Organisointi- ja resurssivastuu, voi olla myös esimiestehtävä.

***) Asiantuntija/ esimiestason lisäpisteytys KATSO SOVELTAMISOHJE

2.1 Pätevyydenarviointijärjestelmä

Pätevyydenarviointijärjestelmällä määritetään toimihenkilöiden henkilö- kohtaisen palkanosan perusteet.

Pätevyyden ja työsuorituksen arviointiperusteet muodostetaan oheisen mallin pohjalta.

Pätevyydenarviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa ja sen tulok- sia käytetään yrityksen palkkapolitiikan toteuttamisessa. Suositeltavaa on liittää pätevyydenarviointi yrityksen muihin hallinnon välineisiin kuten ta- voite- ja kehityskeskustelut.

Meijeritoimihenkilöiden yhdysmiehelle tiedotetaan vuosittain järjestelmän arviointitulokset ja palkkaukselliset vaikutukset.

2.2 Arvioinnin periaatteita

Toimihenkilön pätevyydellä tarkoitetaan hänen työskentelyominaisuuksi- ensa ja suorituksiensa suhdetta hänen tehtäviensä vaikeusasteeseen.

Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kaikilla vaativuus- tasoilla.

Pätevyystekijöille on asetettava seuraavat vaatimukset:

• liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa

• on nähtävissä, mitattavissa, on muuttuja (ei vakio)

• on itsenäinen

• henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään

Xxxxxxx pyrkii pätevyydenarvioinnissa ehdottomaan omakohtaiseen totuuteen. Toimihenkilöllä on oikeus saada tietää arvioinnin tulokset, pe- rusteet ja vaikutukset.

2.3 Pätevyystekijät

TYÖTAITO	YHTEISTYÖTAITO	VASTUUNTUNTO
Työn hallinta	Joustavuus	Vastuuntunto taloudellisuu- desta
Monitaitoisuus	Ihmissuhdetaidot/ Ryhmätyötaidot/ Esimiestaidot	Vastuuntunto turvallisuudes- ta ja ympäris- töstä
Työssä kehittyminen
Erityisosaaminen
Omatoimisuus
Harkintakyky

2.4 Asteikko

Pätevyyden mittaamisessa ei ole olemassa mitään ehdottomia vertailu- tasoja, vaan arviointi on suhteutettava tehtävän asettamiin vaatimuksiin. Henkilön pätevyys työssään (esim. työtuloksella, monitaitoisuudella ym. mitattuna) voi vastata tehtävän vaativuutta tai se voi ylittää tai alittaa tä- män tason. Pätevyyden arviointi pitää olla yhdenmukainen yrityksen sisäl- lä riippumatta siitä, että arvioinnin tekeviä esimiehiä on useita.

Pätevyys arvioidaan suhteessa tehtävien vaativuuteen

Asteikko:

1. Todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta

2. Vastaa tehtävän vaatimuksia

3. Vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia

4. Pystyy toimimaan hallitusti erilaisissa ongelmatilanteissa.

5. Pystyy kehittämään työtä ja työskentelytapoja

2.5 Pätevyystekijät Työtaito

Tämä pätevyystekijä sisältää koulutuskelpoisuuden ja oppimiskyvyn, työskentelyn no- peuden ja tarkkuuden, kätevyyden sekä tuottavuuden ja energisyyden.

• Työn hallinta

Kuinka hyvin henkilö osaa organisoida omat tehtävänsä.

• Monitaitoisuus

Henkilö pystyy ja on tarvittaessa halukas tekemään oman varsinaisen työnsä asemesta muita töitä, joihin myös vaaditaan tietty ammattitaito.

• Työssä kehittyminen

Mielenkiinto uusia töitä ja menetelmiä kohtaan: missä määrin haluaa oppia uusia töitä ja menetelmiä (kuten: on halukas oppimaan uutta, haluaa ottaa kokeiltavaksi uusia mene- telmiä, tuntee harrastusta omaa alaansa kohtaan).

• Erityisosaaminen

Avuja, jotka henkilön työtehtävissä tai niiden ohessa hyödyttävät yritystä kuten kielitaito, ATK-osaaminen, esiintymistaito jne. Kielitaidolla ymmärretään vieraan (ja toisen kotimai- sen) kielen eriasteista suullista ja/tai kirjallista taitoa.

• Omatoimisuus

Neuvojen ja ohjauksen omatoiminen etsiminen: aloitteellinen, selviää vaikeistakin töistä, koska oivaltaa, miten ne tehdään, yhden työn päätyttyä siirtyy toiseen ilman eri määräys- tä. Jatkuvan parantamisen menetelmien hyödyntäminen.

• Harkintakyky

Harkintakyvyllä tarkoitetaan itsenäisten ratkaisujen tekotaitoa Ongelmatilanteiden ratkaisukyky.

Yhteistyötaito

Tämä pätevyystekijä sisältää suhtautumisen esimiehiin tai alaisiin, sopeutumisen työto- vereihin sekä tasapainoisuuden ja rauhallisuuden.

• Joustavuus

Miten henkilö suhtautuu yllätyksellisiin ja poikkeuksellisiin tehtäviin

• Ihmissuhdetaidot/Ryhmätyötaidot

Tulee toimeen työtovereiden, esimiesten ja alaisten kanssa /Kyky ryhmätyöskentelyyn. Innostava valmentaja

• Esimiestaidot

Jakaa vastuuta ja valtuuksia, vaatii tuloksia, kannustaa, antaa palautetta, yhteistyökykyi- nen joukkueenjohtaja, tekee itsenäisiä ratkaisuja.

Vastuuntunto

Tämä pätevyystekijä sisältää määritelmät taloudellisuudesta, turvallisuudesta ja ympäris- töstä.

• Vastuuntunto taloudellisuudesta

Vastuu työajan hyödyntämisestä ja työn sujuvuuden ja jatkuvuuden varmistamisesta.

• Vastuuntunto turvallisuudesta ja ympäristöstä

Vastuu omasta ja toisten turvallisuudesta, työpaikan ja työvälineiden kunnosta sekä ympäristöstä..

3. Palvelusvuosilisä

Palvelusvuosilisä määräytyy toimihenkilön alalla olo vuosien mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

1) Jos henkilö palaa saman työnantajan palvelukseen välittömästi koulutuksen jälkeen, lasketaan myös ennen koulutusta palveltu aika palvelusvuosilisää kartuttavaksi.

2) Työsuhteen kestoaikaan luetaan mukaan äitiys- ja vanhempain- vapaan lisäksi sellainen enintään kolmen vuoden yhdenjaksoinen palkaton poissaolo, jonka aikana työsuhde on voimassa.

3) Muussa teollisuudessa hankittu kokemus voidaan huomioida Meipake-järjestelmää toteutettaessa palvelusvuosilisää kartuttavaksi tekijäksi.

Tämä todetaan työsuhteen alussa.

Työsuhteen kesto	Palvelusvuosilisä
3 - 4 vuotta	3 %
5 - 9 vuotta	5,5 %
10-14 vuotta	7,5 %
15-19 vuotta	10 %
20-24 vuotta	12 %
25-29 vuotta	12,5 %
30 vuotta	13 %

Palvelusvuosilisän huomioiminen sopimuspalkkaisten toimihenkilöi- den palkassa. Katso 5 §, sopimuspalkkaiset toimihenkilöt, viimeinen kohta.

MEIPAKEN SOVELTAMISOHJEET

Toimen vaativuusluokituksen (TVL) ja pätevyyden määritys sekä palkanmääritys Arviointiryhmä

Työpaikalla perustetaan arviointiryhmä, joka hoitaa keskitetysti kaikkien tehtävien vaativuuden arvioinnin. Sen tulisi olla pysyvä yhteistyöryhmä, joka jatkossa tarkastaa tehtävien arvioinnit toimien sisällön muuttuessa, luokittaa kokonaan uudet toimet sekä ratkaisee mahdollisesti syntyvät ongelmat ja erimielisyydet. Ryhmän koko on 2-6 henkilöä. Arviointiryhmä perehtyy arviointijärjestelmän sisältöön ja järjestelmän käyttöön.

Toimenkuvat

Arviointiryhmä vastaa toimenkuvien päivittämisestä. On syytä harkita huolella voidaanko vaativuutta arvioida nykyisten toimenkuvien pohjalta. Toimenkuvauksen muotoon kannattaa kiinnittää huomiota, jotta tehtävien vaativuus voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti. Toimenkuvauk- sesta tulee käydä ilmi vähintään tehtäviin liittyvät vastuut, toimen sisältö sekä tehtäviin liittyvät yhteydet.

Liite: Toimenkuvauslomake

TVL-pisteytys (Toimen vaativuusluokituspisteytys)

1. Arviointiryhmä valitsee riittävän määrän ns. avain- eli ankkuritoimia, joiden arvioidaan kattavan koko vaativuushierarkian. Toimien valinnan suorittavat arviointiryhmän jäsenet yhdessä.

Tarpeen vaatiessa haastatellaan toimien hoitajia ja/tai esimiehiä. Mahdol- lisista haastatteluista huolimatta vaativuuden arvioinnin suorittaa aina arviointiryhmä.

2. Ankkuritoimien perusteella määritetään, mitä tarkoitetaan päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset mittariin sisältyvillä termeillä ”kokonaisuus, ko- konaisuuden osa-alue”. Nämä termit määrittelemällä piirretään samalla vaikuttamisalue, jolla palkkausjärjestelmää yrityksessä sovelletaan. Ter- mejä määritettäessä on syytä muistaa, että arvioitavana on toimihenkilön toimet; kokonaisuudet ja osa-alue määritetään niin, että se on meijeritoi- mihenkilön laajin mahdollinen luonnollinen vaikuttamisalue.

3. Arviointi suoritetaan niin, että kukin vaativuusmittari käydään läpi yhden toimen osalta kokonaan.

Arvioinnin tulokset on syytä kirjata. Samoin perusteet, joilla arviointiskaala on määritelty, jotta myöhemmin voidaan noudattaa samoja periaatteita, sekä tarvittaessa löydetään perusteet tehdyille ratkaisuille.

4. Arvioidaan loput toimet. Arvioinnin apuna voidaan käyttää avaintehtävien vaativuustasoja.

Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus

1. Jos toimeen sisältyvät toisen henkilön tehtävien hoitaminen, töiden järjestelyt tai sairaus-, loma- ym. tilanteet vaikuttavat oleellisesti tehtävän vaativuuteen, otetaan ne luokitusta suoritettaessa huomioon vaativuutta lisäävänä tekijänä. Tämäntyyppiset sijaisuudet on syytä mahdollisimman tarkasti huomioida toimenkuvauksessa.

2. Sijaisuuskorvaus voidaan myös maksaa siten, että sijaiselle maksetaan vaativamman tehtävän toimenvaativuusluokituksen mukainen palkka.

3. Ellei tvl-pisteytyksessä erikseen ole huomioitu, toimii sijaisuuskorvaus työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Sijaisuuden vaikutus on kirjattava.

Henkilökohtainen pätevyys

Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia omi- naisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän suorit- tamiselle.

Pätevyyttä verrataan suhteessa työn vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tu- lee täyttää oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset. Tästä seuraa, että tekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:

• liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa

• on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)

• henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään

Tasapuolisuus ja johdonmukaisuus turvataan parhaiten, jos yrityksessä

käytetään järjestelmällistä pätevyydenluokitusta. Pätevyystekijöiden valin- ta ja niiden painotus määritellään työpaikoilla lähtien yrityksen tavoitteista. Jotta järjestelmän käyttö olisi mahdollisimman yhdenmukaista eri arvioin- titapahtumissa, yrityksessä on syytä täsmentää, mitä valituilla pätevyys- tekijöillä tarkoitetaan. Täsmentämisen suorittaa arviointiryhmä. Toimihen- kilöille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvi- oinneissa käytettävät perusteet ja toimihenkilön niin halutessa myös arvi- oinnin tulokset. Kehityskeskustelut ovat suositeltavia menettelytapoja henkilökohtaisen palautteen antamiselle ja pätevöitymistarpeen kartoituk- selle.

Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioin- nissa ehdottomaan omakohtaiseen totuuteen. Henkilökohtaisten tekijöi- den arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toi- sin sovita. Liitot suosittavat, että tehtävien vaativuuden arvioinnin perus- tana olevat toimenkuvat tarkistetaan samassa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan.

On huomattava, että henkilökohtaisissa ominaisuuksissa erityisosaami- nen ja mahdollisesti muut osa-alueet ovat aikaan sidottuja. Erityisosaami- sen painopistealueet muuttuvat ajan myötä.

Pätevyyden arviointi tehtävän muutosten yhteydessä

Pätevyys arvioidaan uuden tehtävän mukaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Henkilön siirtyessä toimipaikan sisällä vaativampaan tehtävään, ei henkilön kokonaispalkka voi laskea, vaikka uuden tehtävän pätevyyden arvioinnin seurauksena Meipake-palkka olisi pienempi kuin vanha Meipake-palkka.

Uusi toimihenkilö

Uuden toimihenkilön henkilökohtaisen pätevyyden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen. Toimihenkilön pätevyyt- tä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkiseen tehtä- väänsä.

Työsuhteen alettua tulee meipake-työryhmän viivytyksettä toteuttaa toimenvaativuusluokitus ja ilmoittaa toimihenkilölle palkan perusteista, viimeistään kuitenkin neljän kuukauden kuluessa.

Palvelusvuosilisät

Uusi palvelusvuosilisä otetaan käyttöön aina seuraavan palkanmaksu- kauden alusta lukien.

Tehtävän muutokset

Jos toimihenkilön toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimuk- set muuttuvat, määritellään hänen toimenvaativuusluokituksensa ja uu- teen toimeen kuuluva henkilökohtainen pätevyys uudelleen. Jos toimi- henkilön tehtävä olennaisesti muuttuu, tulee toimenvaativuusluokituspis- teytys suorittaa uudelleen ja tällöin korotetaan hänen palkkaansa tehtä-

vän muuttumisajankohdasta alkaen.

Tehtävän sisällön muutos

Kun toimihenkilön toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimuk- set muuttuvat, mutta kuitenkin varsinainen toimenkuva pysyy entisellään, määritellään hänen toimenvaativuusluokituksensa uudelleen, mikäli se on mahdollista, tehtävän muuttumisajankohdasta lukien. Muutokset käsitel- lään yhdysmiehen ja työnantajan edustajan kesken, ellei paikallisesti toi- sin sovita. Mikäli tehtävän sisällön muutos tiedetään tilapäiseksi, toimen- vaativuuspisteytys palaa ennalleen muutosvaiheen loputtua ja palkka määräytyy lähtötilanteen mukaan.

Vastuutehtävänä voi olla esim. Milk Works-projekti, meijeriharjoittelijoiden opastus, viranomaisvastuut ym.

Tietotaitolisä, sijaisuuskorvaus, muu lisä, +5...60+ pistettä

Mikäli tehtävässä vaadittava tietojen taso ja kokemusvaatimus ylittävät oleellisesti tavanomaisen tason, korjataan vaativuusarvioinnin loppupis- teitä +5...+60 pisteellä.

*)Tarkennuspisteet

Toimenvaativuustaulukoiden kussakin ruudussa on tarkennuspisteiden käyttömahdollisuus, joilla voidaan muuttaa peruspisteitä niissä tehtävissä, joissa on suurempi tai pienempi taloudellinen vastuu, tuotannollinen vas- tuu ja/tai laatuvastuu taikka toimen luonteeseen kuuluu toistuvasti enna- koimattomissa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia rat- kaisuja ja päätöksiä. TVL-pisteitä voidaan tarkentaa –5-+30- pisteellä.

Lomittajat

Lomittajien Meipake-pisteytys tulisi suorittaa Meipake-ryhmässä tai, mikäli paikallisesti sovitaan, yhdysmiehen ja työnantajan edustajan kes- ken, viivytyksettä.

Mikäli mahdollista, pisteytys tulisi suorittaa ennakkoon.

**) Organisointi- ja resurssivastuu, johtaminen/asema (A-D)

Voi olla myös esimiestehtävä

Meipake-järjestelmän tarkistus

Työnantajan edustaja ja yhdysmies käyvät vuosittain läpi Meipakejärjes- telmään kuuluvat toimenvaativuusluokituspisteytyksen, henkilökohtaisen arvioinnin ja palvelusvuosilisäosuudet.

***) Asiantuntija-/esimiestason lisäpisteytys

Mikäli taulukon pistemäärä ei riitä toimen vaativuusluokan TVL- pisteytyksen tekemiseen, voidaan pisteitä lisätä siten, että toimenkuvan edellyttämä asiantuntija/esimiestason palkkataso saavutetaan.

Muutokset palkkausjärjestelmään

Meipake-järjestelmän perusperiaatteisiin tehtävät muutokset yritystasolla on hyväksyttävä liittojen välillä.

VAATIVUUSLUOKITUS, PÄTEVYYDEN ARVIOINTI JA PALVELUSVUODET JA PALKANMÄÄRITYS

NIMI:

TOIMEN NIMI:

TOIMEN LUONNE / PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT RATKAISUJEN VAIKUTUKSET 1. Valinta vaihtoehdoista

A B

2. Ratkaisuja tutuissa tilanteissa

A B C

3. Harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa

B C D

4. Suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja

B C D E

5. Vaativia ratkaisuja

B C D E

6. Vaativia kehitystavoitteita

D E

VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA 1. Tavanomaiset työyhteydet

A B C1

2. Asiantuntijayhteydet

A B C1 C

3. Tavoitteelliset yhteydet

A B C1 C D

4. Merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpitoa

A B C1 C D

5. Vaikuttamista meijerin johtoon

A B C1 C D

PÄTEVYYDEN ARVIOINTI

1

2

3

4

5

PALKANMÄÄRITYS

0,35 %

1,0 %

1,6 %

2,1 %

2,6 %

TVL-pisteet yhteensä

Lisäpisteet ***)

TYÖTAITO

Työn hallinta

Lisäpisteet *)

Monitaitoisuus

TVL - kokonaispistemäärä

Työssä kehittyminen

Pätevyyspisteet Palvelusvuosipisteet

Erityisosaaminen

Omatoimisuus

Kokonaispistemäärä

Harkintakyky

YHTEISTYÖTAITO

Joustavuus

Pisteen hinta €/p

Ihmissuhde-/Ryhmätyö-/Esimiestaidot

Palkka= piste x €/p

VASTUUNTUNTO

Taloudellisuudesta

Muu lisä €/%

Turvallisuudesta ja ympäristöstä

Kokonaispalkka

Pätevyys-% yhteensä

<=

Palvelusvuodet

Pätevyyspisteet = pätevyys-% x TVL- pisteet

Päiväys    /      Allekirjoitukset -------------------- -----------------

3-4

5-9

00-00

00-00

00-00

00-00

30

3%

5,5%

7,5%

10 %

12%

12,5%

13%

LISÄPISTEET

*)TIETOTAITOLISÄ

PIST

*)SIJAISUUSKORVAUS

PIST

*)MUU

PIST

.

*)Tietotaitolisä: Mikäli tehtävässä vaadittava tietojen taso ja kokemusvaatimus ylittävät oleellisesti tavanomaisen tason, korjataan vaativuusarvioinnin loppupisteitä +5 – +60 pisteellä.

TOIMENKUVAUSLOMAKE

TOIMEN NIMI	TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO
TOIMEN HOITAJAN NIMI	VÄLITTÖMÄN ESIMIEHEN TOIMI (ja nimi)
TOIMEN HOITAJAN SIJAISENA TOIMII	SIJAISUUSTOIMET

TOIMEN TARKOITUS

KESKEISET TEHTÄVÄT

VASTUUT

TOIMEEN LIITTYVÄ YHTEYDENPITO

1. sisäiset toiminnalliset yhteydet

2. yhteydet yrityksen/toimipaikan ulkoisiin sidosryhmiin

TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET

1 koulutus ja/tai kokemus

2 erityisvaatimuksia

Päiväys ja allekirjoitukset

       .                   

Esimies              

Toimihenkilö               

PÄTEVYYDEN ARVIOINTILOMAKE

YRITYS: Päiväys:       

Pätevyydenarviointi

Toimihenkilö:                         

Toimi:                         

	ASTEIKKO
	1	2	3	4	5
	0,35 %	1,0 %	1,6 %	2,1 %	2,6 %	Huom !
TYÖTAITO
Työn hallinta
Monitaitoisuus
Työssä kehittyminen
Erityisosaaminen
Omatoimisuus
Harkintakyky
YHTEISTYÖTAITO
Joustavuus
Ihmissuhde-/ Ryhmätyö- Esimiestaidot/
VASTUUNTUNTO
Taloudellisuudesta
Turvallisuudesta ja ympäris- töstä
YHTEENSÄ RASTEJA						Pätevyysarviointi-%:

Arvioitaessa toimihenkilön pätevyyttä asteikkoon merkitään rasti kunkin käytetyn pätevyystekijän ulottu- vuuden kohdalle käyttäen alla olevia asteikon arviointiperusteita. Prosenttimäärä lisätään suoraan meijeri- toimihenkilön vaativuusluokituspalkkaan.

Pätevyys arvioidaan suhteessa tehtävien vaativuuteen

Asteikko:

1. Todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta

2. Vastaa tehtävän vaatimuksia

3. Vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia

4. Pystyy toimimaan hallitusti erilaisissa ongelmatilanteissa

5. Pystyy kehittämään työtä ja työskentelytapoja

Arvioinnin tekijä:      

VIII TEHTÄVÄALUEET JA YLEISIÄ PALKKAUSPERIAATTEITA

MEIJEREIDEN TYÖNJOHTO- JA VALMISTUSTEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIEN TOIMIHEN- KILÖIDEN TEHTÄVÄALUEET

5. Johtaa työtä ja tuotantotoimintaa sekä vastaa tuotteiden valmistuksesta suuressa meijeriyksikössä alaistensa työnjohtajien ja muiden erikoiskou- lutuksen saaneiden toimihenkilöiden esimiehenä siten, että hänen alai- suuteensa kuuluu useista osastoista muodostettu tehtäväkokonaisuus.

Tähän ryhmään kuuluu myös tehtävä, joka työnjohdollisen luonteen, tek- nisen pätevyys- ja vaativuustason kannalta on edelliseen rinnastettava it- senäisesti johdettu tuotantoyksikkö.

4. Johtaa työtä ja tuotantotoimintaa sekä vastaa tuotteen tai tuotteiden valmistuksesta alaistensa toimihenkilöiden- ja työntekijöiden esimiehenä.

Tähän ryhmään luetaan myös sellainen välillinen vai välitön työnjohtoteh- tävä, johon kuuluu työn ja tuotantotoiminnan itsenäinen johtaminen tuo- tanto-osastolla, jonka merkitys meijeriyksikön toiminnan kannalta on siinä määrin huomattava, että tehtävän vaativuus voidaan rinnastaa edellises- sä kappaleessa tarkoitetun tehtävän vaativuuteen.

3. Vastaa itsenäisesti tuotteen tai tuotteiden valmistuksesta meijeriosastolla annetun tuotanto-ohjelman ja ohjeiden puitteissa tai vastaa osaston välit- tömästä työnjohdosta, jonka vaativuustaso on rinnastettavissa itsenäises- ti toteutettuun valmistustehtävään.

Tähän ryhmään kuuluu myös raaka-aineiden käsittelystä vastaava toimi- henkilö, milloin tehtävän vaativuus vastaa edellisessä kappaleessa tarkoi- tettua tehtävän vaativuutta.

2. Vastaa ryhmän 3. rajoitetummasta tehtäväkokonaisuudesta tai vaativuu- deltaan siihen rinnastettavasta ammatillisesta työstä.

1. Vastaa toimihenkilönä vähemmän vaativasta tehtävästä. Tehtävä edellyt- tää alan kursseja tai käytännön työkokemuksella saavutettua pätevyyttä.

Soveltamisohje 1:

Xxxxxxx työehtosopimukseen osallisten toimihenkilöjärjestöjen jäsenet työskentelevät:

- meijeritoimintaan liittyvissä lähettämöissä sekä varastoissa

- maidon hankintaan ja tuotantoon liittyvissä neuvontatehtävissä

- kuljetusjärjestelyihin liittyvissä tehtävissä

- ruokalatoimintaan (vastaava toimihenkilö) liittyvissä tehtävissä pis- teytetään heidät tehtävien vaativuusluokituksen mukaisesti sovelta- en edellä olevia vaativuusluokituksia. Samoin menetellään meije- rialan suunnittelijoiden ja piirtäjien kohdalla.

Liitot kiinnittävät huomiota siihen, että automaatioasteen noustessa toimihenkilön tehtävän vaativuus usein lisääntyy vaikka hänen alais- tensa lukumäärässä tapahtuu vähenemistä.

MEIJEREIDEN VOIMA- JA YLLÄPITO-OSASTOJEN TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄALUEET

5. Johtaa työtä välillisesti alaistensa teknikoiden ja työnjohtajien tai muiden vastaavien teknisten toimihenkilöiden esimiehenä. Vastuualueeseen kuu- luu voima-asema tai tuotantolaitoksen käyttö- ja ylläpitotöiden ylin työn- johto. Tehtäviin voi liittyä paineastia- tai muiden asetusten määrittelemiä vastuita sekä välitöntä työnjohtoa.

4. Johtaa työtä välittömästi alaisiaan teknisiä toimihenkiöitä apuna käyttäen ja vastaa määrätystä tehtäväkokonaisuudesta. Tehtäviin voi liittyä pai- neastia- tai muiden asetusten määrittelemiä vastuita.

Ryhmään voidaan lukea myös ilman edellä mainittuja alaisia toimiva toi- mihenkilö, jonka pätevyys ja asetusten edellyttämä vastuu ovat rinnastet- tavissa edellä mainittuun.

3. Vastaa toimihenkilönä meijeriyksikön kone- tai laiteryhmien välittömästä ylläpidosta. Tehtävään voi liittyä paineastia- tai muiden asetusten määrit- telemiä vastuita.

Tähän ryhmään kuuluu myös meijerin koneenhoitaja, milloin tehtävän vaativuus on rinnastettavissa edellä mainittuun.

2. Vastaa ryhmää 3. rajoitetummasta tehtäväkokonaisuudesta tai vaativuu- deltaan siihen rinnastettavasta ammatillisesta työstä.

1. Hoitaa toimihenkilönä tehtävää, jonka vastuu ensi sijassa kuuluu ylem- pään ryhmään sijoitetulle toimihenkilölle. Tähän ryhmään kuuluu ns. am- matillinen suoritustyö.

Soveltamisohje 1:

Vaativuusluokituksessa on huomioitava laitoksen työnjohto- ja val- mistus-tehtävissä samalla tasolla olevien vastaavan pätevyyden omaavien henkilöiden toimenvaativuusluokka.

LABORATORION TEHTÄVÄALUEET

5. Toimii laboratoriossa vastaten itsenäisesti meijerin laboratoriotoiminnasta taikka suorittaa erityistietoja vaativaa ja monipuolista tutkimus- ja kehitys- työtä.

4. Toimii laboratoriossa vastaten vaativasta laboratoriotyöstä, tuotekehittely- ja tutkimustoiminnasta sekä laatii niistä kirjallisia selosteita. Tähän ryh- mään voi kuulua myös laboratorion tekninen toimihenkilö, joka ilman alai- sia suorittaa edellä mainittuja tehtäviä.

3. Tekee itsenäisesti vaativia laboratoriotöitä, annettujen yleisohjeiden mukaan ja laatii niistä kirjallisia yhteenvetoja. Tähän ryhmään kuuluu myös laboratoriossa työnjohdollisessa tehtävässä toimiva tekninen toimi- henkilö.

2. Vastaa ryhmää 3. rajoitetummasta tehtäväkokonaisuudesta tai vaativuu- deltaan siihen rinnastettavasta ammatillisesta työstä.

1. Suorittaa yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan rajoitettua laboratoriotyötä. Tehtävät edellyttävät alan kursseja tai pitkäaikaisella käytännön koke- muksella saavutettua pätevyyttä.

1B. Suorittaa valvonnan alaisena rajoitettuja laboratoriotöitä, jotka edellyttävät työkokemuksen kautta saavutettua pätevyyttä.

Soveltamisohje 1:

Vaativuusluokituksessa on huomioitava laitoksen työnjohto- ja val- mistustehtävissä samalla tasolla olevien vastaavan pätevyyden omaavien henkilöiden toimenvaativuusluokitus.

YLEISIÄ PALKKAUSPERIAATTEITA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE:

Yrityskohtaisen palkkapolitiikan tavoitteena on oikeudenmukainen palk- kaus jokaisen henkilön ja henkilöstöryhmän osalta. Palkkauksen tulee myös tukea yrityksen toimintatavoitteiden saavuttamista ja toiminnan jat- kuvuutta sekä henkilöstön työmotivaation säilymistä ja kehittämistä.

Yrityksen sisäisen palkkapolitiikan tehtävänä on ottaa työmarkkinajärjes- töjen välillä sovittujen palkkamääräysten puitteissa kantaa toisaalta sii- hen, miten työnsuoritus ja palkka saatetaan käytännössä toisiaan vastaa- viksi, toisaalta siihen miten ansiotasot eri tehtävissä määräytyvät. Keskei- senä lähtökohtana on se, että vaativuudeltaan ja vastuullisuudeltaan sa- manlaatuisissa tehtävissä työskentelevien toimihenkilöiden, joiden päte- vyys, koulutus, kokemus, työsuoritus ja muut henkilökohtaiset palkkauk- seen vaikuttavat tekijät ovat samanarvoisia, palkka on sama. Palkka maksetaan työn, pätevyyden ja työnsuorituksen perusteella.

Vaikka henkilön tai henkilöstöryhmän ansiotaso ja ansioiden kokonaiske- hittyminen ei sinänsä ole palkankorotuksen peruste toiselle henkilölle tai henkilöstöryhmälle sopijapuolet toteavat, että yrityskohtaisen palkkapoli- tiikan toteuttamisessa ja huomioon ottaen myös menetelmien ja toiminta- tapojen jatkuvan kehittymisen, pyritään siihen, että toisaalta työpaikan eri henkilöstöryhmien ansiotasojen ja toisaalta ansiokehityksen tulee olla oi- keassa suhteessa toisiinsa.

Osapuolet korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen sisältyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta.

Yrityksen palkkapolitiikassa tulee jatkuvasti seurata esimiesten ja alaisten palkkausta, jotta esimiesasemassa olevien teknisten toimihenkilöiden palkkataso ylittää alaisina toimivien palkkojen tason.

Esimiesasemassa olevien teknisten toimihenkilöiden palkkaukseen on kiinnitettävä järjestelmällisesti huomiota ja kiinteästi seurattava yllä maini- tun periaatteen toteutumista yrityksen palkkapolitiikassa. On myös tärke- ää, että teknisten toimihenkilöiden yhdysmies ja esimieskunta ovat tietoi- sia yrityksen palkkapolitiikasta ja sen toteuttamisesta.

Palkkasopimuksen allekirjoittajaliitot seuraavat sopimuskauden aikaista kehitystä sekä antavat tarpeellista ohjausta siitä, mihin seikkoihin margi- naalisäännön toteutumisessa tulee kiinnittää huomiota ja miten asia voi- daan yrityksessä todeta. Marginaalisäännön soveltamisessa yrityksessä on käytettävä vertailukelpoisia ansio- ja palkkatekijöitä esimiehen ja alais- ten välillä.

Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry Sopimus

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 28.4.2014

Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehto- sopimuksen soveltamisrajat

1. M2L ja MVL ovat yksimielisiä, että meijereiden erikoiskoulutettuja ja teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalueet ja rajat on sovittu liittojen kesken solmitussa työehtosopimuksessa.

Liitot ovat yksimielisiä työehtosopimuksen 1§:n määrittämästä sopimuk- sen ulottuvuudesta ja 5 §:n määrittämistä palkkamääräyksistä sovelta- misohjeineen ja pöytäkirjamerkintöineen. Todetaan, että soveltamisalas- sa ei sinänsä ole tapahtunut muutosta.

2. Xxxx tehtaissa ja meijereissä noudatetaan yleissitovaa meijereiden eri- koiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus- ta.

Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen vähimmäisehtoja noudatetaan lähtökohtaisesti myös niissä toimihenkilötehtävissä, joita mm. prosessivastaava, tuotantovas- taava ja valmentava esimies tekee.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen soveltamisen piiriin kuuluminen tarkoittaa, että toimihenkilön työ- ja palkkaehtojen vähim- mäisehdot on sovittu valtakunnallisella työehtosopimuksella.

Meijeriteollisuuden ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt tai vastaavat, jotka työskentelevät pääsääntöisesti tai mikäli vähintään 50% työstä on suoritettu meijerialan erityisosaamista vaativissa tehtävissä, ovat tämän työehtosopimuksen piirissä. Epäselvissä tapauksissa sovitaan tarkastelu- jakso, jonka pituus on enintään kuusi kuukautta. Kahden peräkkäisen tar- kastelujakson perusteella muutetaan sovellettavaa työehtosopimusta, mi- käli tarkastelujaksojen sovellettavan työehtosopimuksen osalta tehtävien osuus sitä edellyttää.

Liitot ovat yhtä mieltä, että tässä sopimuksessa mainitulla toimihenkilöllä voi olla palkkauksen osalta sovittuna henkilökohtainen sopimuspalkka, joka on työehtosopimuksen mukaista meipake-palkkaa suurempi.

Liitot kiinnittävät huomiota, että sopimuspalkkaisille toimihenkilölle teh- dään palkantarkistukset meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja tek- nisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen aikataulun mukaan. Palkan- tarkistuksissa tulee ottaa huomioon toimipaikan muiden tuotannon toimi- henkilöiden palkankorotusten vaikutukset.

Tehtaan päällikön suorassa alaisuudessa voi olla sekä ylempiä toimihen- kilöitä, että työehtosopimuksen piirissä olevia toimihenkilöitä. Toimihenki- löaseman määrittelyn ratkaisee työn itsenäisyys ja vastuu, sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Erimielisyystapauksissa toimihenkilöaseman rat- kaisee työryhmä, jossa on edustajina yrityksen ja liittojen edustajat.

Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

IX PÖYTÄKIRJOJA

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

SOPIMUS

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ

1 § Sovittiin, että säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä siten, että se on keskimäärin 34,6 tuntia viikossa. Työ- ajan lyhennys koskee myös sellaista keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osan kalenterivuotta. Tämän pöytäkirjan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös kyseisen työn osalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Henkilö tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut keskeytyk- settä keskeytymättömässä 3-vuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuoron.

2 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa työssä työajan tulee enintään vuoden pitui- sena ajanjaksona tai keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson ja etukäteen määriteltävän tasoitusjakson aikana tasoittua keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa "työajan tasoittuminen" voidaan toteut- taa myös siten, että suoritetaan vastaava rahakorvaus keskituntiansion mukaan tai annetaan vastaava vapaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson jälkeen.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 34,6 tuntiin.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työtuntijärjestelmän laatimi- nen aina ole mahdollista maidonjalostusalalla tuotannon kausivaih- teluiden edellyttäessä keskeytymättömän kolmivuorotyön suoritta- mista. Kuitenkin keskeytymättömän kolmivuorotyön jakson kestoaika ilmoitetaan vähintään kahden viikon tarkkuudella.

2. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhden- jaksoisena ellei asiasta toisin sovita.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa. 3 § Ansaitut lisät maksetaan työehtosopimuksen palkanmaksua koskevan

pykälän mukaisesti palkanmaksukausittain.

Ansaittujen lisien maksamisesta voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan ottaen huomioon mm. ansion tasai- suus.

4 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

5 § Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikko- työajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovit- tu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tehtäessä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä käytetään kuukausi- palkan tuntipalkkajakajana lukua 146.

6 § Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan an- saittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko anta- malla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mu- kaan.

7 § 5-vuorojärjestelmä

Tässä sopimuksessa tarkoitettu työajan lyhennys voidaan toteuttaa myös ottamalla käyttöön ns. 5-vuorojärjestelmä. 5-vuorojärjestelmää käytettä- essä annetaan toimihenkilölle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen va- paa-aika 20.5. - 20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä anne- taan se loman osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aika- na, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomi- en ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.

Edellä tässä pykälässä olevasta poiketen voidaan paikallisesti sopia, että vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijär- jestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaihees- sa.

8 § Muutoin elintarviketeollisuudessa sovellettavasta poiketen sovelletaan muiden edellytysten täyttyessä keskeytymättömän kolmivuorotyön mää- räyksiä, mikäli viikoittainen työn keskeytys on enintään 16 tuntia. Jos taas keskeytyksen kesto on enemmän kuin 16 tuntia, sovelletaan keskeytyvän kolmivuorotyön määräyksiä. Keskeytyksen pituutta laskiessa ei oteta huomioon mahdollisesti tehtäviä aloittamis- ja lopettamistöitä.

Tämän sopimuksen mukainen tulkinta keskeytyksen pituudesta koskee ainoastaan kolmivuorotyötä.

9 § Tämä sopimus on voimassa 1.5.2014 lukien lähinnä seuraavan työehto- sopimuksen voimassaoloajan loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry SOPIMUS

KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ

1 § Sovittiin, että säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytyvässä kolmivuo- rotyössä siten, että se on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Työajan ly- hennys koskee myös sellaista keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osan kalenterivuotta. Tämän pöytäkirjan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös tällöin.

Pöytäkirjamerkintä:

Henkilö tulee tämän pöytäkirjan sovellutuspiiriin, kun hän on ollut keskeytyksettä keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yö- vuorojaksot.

Huomautus:

Keskeytymättömän kolmivuorotyön ja keskeytyvän kolmivuorotyön välisestä rajanvedosta on sovittu erillisellä pöytäkirjalla.

2 § Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tai keskeytyvää kolmivuorotyötä tehtävän jakson aikana tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin viikossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa "työajan tasoittuminen" voidaan toteut- taa myös siten, että suoritetaan vastaava rahakorvaus keskituntiansion mukaan tai annetaan vastaava vapaa keskeytyvää kolmivuorotyötä teh- tävän jakson jälkeen.

Vuosityöaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä saadaan kertomalla työvii- kot 35,8 tunnilla.

3 § Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tällöin ei kuitenkaan pidennetä työehtosopimuksen mukaista sään- nöllistä työaikaa työskenneltäessä keskeytyvässä kolmivuorossa ly- hyitä ajanjaksoja, joihin sisältyy arkipyhiä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

1. Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työtuntijärjestelmän laatimi- nen aina ole mahdollista maidonjalostusalalla tuotannon kausivaih- teluiden edellyttäessä keskeytyvän kolmivuorotyön suorittamista. Kuitenkin keskeytyvän kolmivuorotyön jakson kestoaika ilmoitetaan vähintään kahden viikon tarkkuudella.

2. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhden- jaksoisena ellei asiasta toisin sovita.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa. 4 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien

veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

5 § Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomai- sen työtuntijärjestelmän mukaisen työajan, siten kuin työehtosopimuk- sessa on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Kuukausipalkan jakaja 154.

6 § Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansait- tujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla vastaava rahakorvaus.

7 § Tämä sopimus on voimassa 1.5.2014 jälkeen lähinnä seuraavan työehto- sopimuksen voimassaoloajan loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

TYÖAIKA (VIIKKOTYÖAIKA 37,5 TUNTIA)

Vaihtoehto A

1. Sovittaessa siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon, sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä.

2. Sen jälkeen, kun on siirrytty 40 tunnin työviikkoon, teknisiin toimihenkilöi- hin sovelletaan meijerialan ao. alan 40-tuntista työviikkoa koskevaa työ- ajan lyhentämissopimusta.

3. Siirryttäessä em. tavalla 37,5 tuntisesta 40-tuntiseen työviikkoon korote- taan teknisen toimihenkilön kuukausipalkkaa 2,7 prosenttia. Xxxxxxxxxx- lön siirtyessä takaisin 37,5 tuntiseen työviikkoon alennetaan hänen kuu- kausipalkkaansa 2,6 prosenttia.

4. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajal- la siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä.

Vaihtoehto B

Sopimus siirtymisestä tämän vaihtoehdon mukaiseen työaikaan on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sisään tehdyt tunnit ylittä- vän työajan lyhennyksen edellytyksenä on, että teknisellä toimihenkilöllä on enintään 30 arkipäivän vuosiloma, ja että lisäksi vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itse- näisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

1. Toimihenkilön tehtyä 170 8 tunnin säännöllistä työaikaa annetaan hänel- le vapaata 100 tuntia.

2. Vapaan antamisessa noudatetaan meijerialan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaatteita. 1 kohdassa tarkoi- tettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhennyssopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä.

3. Ellei toisin sovita, ei 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa saa jakaa kahta useampaan osaan.

4. Työtuntijärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.

5. Mikäli 1 kohdassa tarkoitettu työaika ei täyty työsuhteen päättymisen tai 40 tuntisen työviikkojakson muusta syystä tapahtuneen katkeamisen vuoksi, toimihenkilölle annetaan työtuntijärjestelmän mukaisesta 7,5 tun- tia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle mak- setaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka.

6. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajal- la siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä.

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry SOPIMUS

TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ

1. Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enin- tään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

2. Vapaan kertyminen

Vapaata ansaitaan vuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään 17 työpäivää 1 vapaa

" 34 " 2 vapaata

"	51	"	3	"
"	68	"	4	"
"	85	"	5	"
"	102	"	6	"
"	119	"	7	"
"	136	"	8	"
"	153	"	9	"
"	170	"	10	"
"	187	"	11	" tai 10 vapaata ja 8 tuntia
"	210	"	12,5	" tai 10 vapaata ja 20 tuntia

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan:

- aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysloman palkkaa

- työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan

- lyhyen tilapäisen loman tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan

- lomautus enintään 30 päivää vuodessa

- tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät

Yllämainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1. kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perus- tuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäi- vät.

3. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeis- tään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana.

Työnantajan on ilmoitettava vapaasta toimihenkilölle hyvissä ajoin kuiten- kin viimeistään viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.

Ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita, annetaan vapaata 10 kokonaista työvuoroa ja 20 tuntia jaksotyöaikaa lyhentämällä.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan toimihenkilölle kertynyttä vapaata vastaa- va palkka.

Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhtey- dessä.

Työajan lyhennysvapaa tai osa siitä voidaan vaihtaa vapaata vastaavaan rahakorvaukseen milloin työnantaja ja toimihenkilö asiasta sopivat.

Milloin sovitaan toistaiseksi voimassa olevasta järjestelystä, tulee sopi- mus tehdä kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan lo- kakuun loppuun mennessä irtisanoa päättyväksi seuraavan kalenterivuo- den alussa.

Työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti voidaan käsitellä sitä kysymystä, onko edellä tarkoitettu sopiminen tapahtunut asianmukai- sesti.

4. Ansiotaso

Tämän sopimuksen tarkoittama työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

5. Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

6. Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa samalla tavoin kuin työehtosopimus. Helsingissä 28. huhtikuuta 2014

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

Aika: 28.4.2014 klo 14.00

Paikka: Valio Oy, Meijeritie 6, Helsinki Läsnä: Xxxxxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxx Xxx-Xxxxxxx

Työehtosopimuskausi

Sopimuskausi on 1.5.2014 – 29.2.2016

Työehtosopimuksen soveltaminen

Liittojen välisen työehtosopimuksen pohjana on aikaisempi 30.4.2014 voimassa oleva Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus, joka uudistetaan tällä pöytäkirjalla.

Voimassa olevaan yleissitovaan työehtosopimukseen tehdään tällä pöytäkirjalla allekirjoittajaliittojen sopimat muutokset 1.5.2014 alkaen.

Maidonjalostajien- ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:n (M2L) jäsenyritykset 1.5.2014

M2L:n jäsenyrityksiä ovat

Valio Oy Smeds & Co Oy

Nordic Dairy Holding Oy Osuuskunta Länsi-Maito Osuuskunta Pohjolan Maito Osuuskunta Maitosuomi Osuuskunta Tuottajain Maito Osuuskunta Normilk Evijärven Osuusmeijeri

Palkantarkistukset sopimusjaksolla 1.5.2014–29.2.2016

Yleiskorotus 1.6.2014

Palkkoja korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 eu- roa.

Osa-aikaiselle toimihenkilölle maksettava yleiskorotus on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on täyttä työaikaa alempi.

Pisteen hintaa korotetaan 0,3 %:lla 1.6.2014 ja MEIPAKE- palkkausjärjestelmän ”toimen luonne” ja ”vaikuttaminen” taulukoihin li- sätään yksi piste.(2 pistettä )

Yleiskorotus 1.6.2015

Palkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %.

Pisteen hintaa korotetaan 0,4 %:lla 1.6.2015.

Sopimuspalkkaiset toimihenkilöt 1.6.2014 ja 1.6.2015

Työehtosopimuksen 5§:ssä mainittujen sopimuspalkkaisten toimihen- kilöiden kuukausipalkkoja korotetaan vähintään yleiskorotusta vastaa- valla määrällä. Palkantarkistuksissa otetaan huomioon toimipaikan muiden tuotannon toimihenkilöiden palkankorotusten taso.

Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät sopimuskauden aikana verohallinnon päätösten mukaisesti.

Pätevyydenarviointi 1.1.2015 ja 1.1.2016

Meipake-järjestelmän mukaisten henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa. Pätevyyden muutokset tulevat voimaan kalenterivuoden alussa ellei paikallisesti tai liittojen välillä toisin sovita.

Pätevyydenarviointi tehtävän muutoksen yhteydessä

Pätevyys arvioidaan uuden tehtävän mukaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Henkilön siirtyessä toimipaikan sisällä vaativampaan tehtävään, ei henkilön kokonaispalkka voi laskea, vaikka uuden tehtävän pätevyyden arvioinnin seurauksena Meipake- palkka olisi pienempi kuin vanha Meipake- palkka.

( Vanha teksti pois)

Työllistymisvapaa

Työnantajan irtisanottua toimihenkilön työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla on työntekijällä oikeus saada työ- sopimuslain 7 luvun 12 §:n mukaisen työllistymisvapaan lisäksi työllis- tymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppi- miseen.

Yhdysmieskorvaukset ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset

5 -	9	66
10 -	20	112
21 -	50	142
51 -	100	203
101	- 200	239
201	- 300	285
301	- 380	318

Yhdysmieskorvaukset 1.6.2014 alkaen Toimihenkilöiden lukumäärä euroa/kk

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.6.2014 alkaen

	Toimihenkilöiden lukumäärä	euroa/kk
	10 - 20	112
	21 - 50	142
	51 - 100	203
	101 - 200	239
	201 - 300	285
	301 - 380	318
	381-	373
Rinnakkaissopimuskielto

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen sovel- tamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.

Jatkuvan neuvottelumenettelyn periaate

Osapuolet toteavat liittojen yhteisenä tavoitteena olevan jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteella kehittää työehtosopimusten sisäl- töä ja käsitellä sen tulkinnassa esiin nousseita tulkintakysymyksiä.

Tätä tarkoitusta varten perustettu liittojen yhteinen työryhmä jatkaa toimintaansa. Työryhmän tehtäviä ovat mm. palkkausjärjestelmän so- veltaminen, ylläpitäminen ja rakenteeseen liittyvät toimenpiteet.

Vuosilomalain muutos

Vuosilomalain muututtua 1.10.2013 poistetaan työehtosopimuksen 31§:n kolmas kappale 1.5.2014. Työehtosopimuksen 31 § uudistetaan vastaamaan uutta lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä.

Paikallinen sopiminen (uusi pykälä)

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopimi- nen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukai- sesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai yhdysmiehen ja työnantajan kesken. Yhdysmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita yhdysmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistai- seksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan aina irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajas- ta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos toinen osapuoli sitä pyytää tai jos sopimus tehdään työnantajan ja yhdysmie-

hen kesken ja sopimuksen on tarkoitettu olevan voimassa yli kaksi viikkoa.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voimassaolo muu- toin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehto- sopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopi- mus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei paikallisen sopimisen menettelystä kyseisessä pykälässä ole muuta määrätty.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitteessä Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toi- mihenkilöiden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan, kohta 2 Työaikakokeiluista paikallisesti sovittaessa noudatetaan kahden kuu- kauden irtisanomisaikaa.

MVL- sopimuspalkkaiset toimihenkilöt

Sovitaan paikallisesti, että sopimuspalkkaa voidaan noudattaa niissä tehtävissä, jotka ovat suoraan tehtaanjohtajan alaisuudessa. Tehtaan- johtajan alaisuudessa olevia tehtäviä ovat johto- tai ohjausryhmä- tasoiset tai vastaavantasoiset tehtävät. Muut tehtävät ovat Meipaken piirissä.

Sopimuspalkkaisista toimihenkilötehtävistä on sovittava paikallisesti.

Sopimuspalkan taso on tehtäväkohtainen Meipake-palkka (TVL- palkka) korotettuna 10%-50%:lla, keskiarvon asettuessa 30%:iin.

Pois luetaan ylityö- ja matka-ajan korvaus.

- Perustellusta syystä keskiarvo voi poiketa 30%:sta, jolloin asiasta on sovittava paikallisesti.

- Yhdysmiehelle luovutetaan tarvittavat tiedot kerran vuodessa.

Perusteet 10%-50% palkanlisälle, joka perustuu henkilön pätevyyteen ko. tehtävässä.

- Kun henkilöllä ei ole työkokemusta eikä näyttöä osaamisesta ko. tehtävässä tulee hänen palkkansa olla palkkahaarukan alapäässä.

- Kun henkilö osaa ja hallitse työnsä ja saavuttaa tavoitteensa (vä- hintään pääosin), tulee hänen palkkansa olla palkkahaarukan kes- kivaiheilla.

- Jotta henkilö pääsee palkkahaarukan yläpäähän (yli 35 % taso) xx- xxx henkilön hallita työnsä hyvin tai erinomaisesti ja saavuttaa tai ylittää hänelle asetetut tavoitteet.

Sopimuspalkkaisen henkilön ylityökorvauksen maksutavaksi voidaan sopia erillinen, kiinteä, kuukausittainen ylityökorvaus. Ylityökorvauk- sen tulee vastata vähintään tehtyä ylityötä ja sen korotusosia. Tarkas- telujakso on enintään yksi kalenterivuosi ja siitä on sovittava erikseen.

Sopimuspalkkaisen henkilön työtehtävissä tapahtuvan vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta voidaan sopia erillinen, kiinteä, kuu- kausittainen korvaus. Matka-aikaan käytetyn vapaa-ajan tarkastelu- jakso on enintään yksi kalenterivuosi ja korvauksen on vastattava vä- hintään vapaa-aikana työtehtävissä matkustamiseen käytettyä aikaa.

Vapaa-aikana matkustamisesta voidaan sopia myös vastaavana va- paana.

Työnantajan määräämien työtehtävien muut lisät maksetaan meijerei- den erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työeh- tosopimuksen määräysten mukaisesti.

Mikäli työaika eroaa toimihenkilön omasta aloitteesta säännöllisestä työajasta, ei lisiä makseta. Ylityön muodostuminen edellyttää työnan- tajalta pyyntöä, määräystä tai muuta selkeää edellytystä ja toimihenki- lön suostumusta.

Sopimuspalkkaisen sopimus on paikallinen sopimus ja näin ollen se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Tällöin palataan automaattisesti Meipake-palkkausjärjestelmän piiriin ja noudatetaan Meipake-palkkausjärjestelmän osalta sovittuja ehtoja.

MVL- sopimuspalkkaiset, pätevyyden arviointijärjestelmä

Otetaan käyttöön pätevyyden arviointijärjestelmä siten, että jokaisen sopimuspalkkaisen henkilökohtainen pätevyys arvioidaan vähintään kerran vuodessa käytävässä kehityskeskustelussa.

Sopimuspalkkaisten palkitsemisessa lähtökohtana on hoidettava rooli ja siihen liittyvät tavoitteet ja vaatimukset.

Pohjana pätevyysarviointiin voidaan käyttää Meipake - palkkausjärjes- telmän kriteereitä. Muuta kuin Meipake-palkkausjärjestelmää käytet- täessä käydään pätevyysarvioinnin kriteerit ja periaatteet toimihenki- lön kanssa läpi ymmärrettävästi. Pätevyyden arviointijärjestelmästä sovitaan liittojen välillä.

Pöytäkirjamerkintä:

Pätevyyden arviointijärjestelmää varten perustetaan työryhmä, minkä tarkoituksena on tehdä käytettävä pätevyyden arviointijärjestelmä. Ta- voitteena on saada järjestelmä käyttöön vuoden 2015 loppuun men- nessä. Tämän jälkeen pätevyys tarkistetaan vähintään kalenterivuosit- tain.

Osastoyhdysmiesjärjestelmän kehittäminen

Työpaikkojen toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan osasto- yhdysmies. Ennen valintaa työpaikalla sovitaan osastoyhdysmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tällaisia kokonai- suuksia voivat olla kunnossapito, tuotannon eri osastot, laboratorio, MVL-sopimuspalkkaiset jne. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa osastoyhdysmies neuvottelujärjestyksen mukai- sesti edustaa toimihenkilöitä sekä niistä tiedoista, mitä osastoyhdys- miehelle luovutetaan.

Meijeriharjoittelijoiden palkat

Meijeriharjoittelijoiden palkkoja korotetaan sopimuskorotusten yhtey- dessä sopimuskorotusta vastaavalla määrällä siten, että harjoittelija- palkkojen ylä- ja alarajaa korotetaan sopimuskorotuksen määrällä ja näiden korotusten keskiarvo muodostaa kussakin palkkaluokassa har- joittelijan palkankorotuksen.

Lisäksi meijeri-insinööri/amk 3. vuosikurssin harjoittelijapalkan ylära- jan laskennassa otetaan huomioon palkkatason markkinakelpoisuus.

Työaikajoustot

Työaikajoustoissa sovelletaan paikallisen sopimisen sääntöjä.

Meijereiden tuotannon toimihenkilöiden tehtäväalueet

Meijeriteollisuuden ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt tai vastaa- vat, jotka työskentelevät pääsääntöisesti tai mikäli vähintään 50% työstä on suoritettu meijerialan erityisosaamista vaativissa tehtävissä, ovat tämän työehtosopimuksen piirissä. Epäselvissä tapauksissa sovi- taan tarkastelujakso, jonka pituus on enintään kuusi kuukautta. Kah- den peräkkäisen tarkastelujakson perusteella muutetaan sovellettavaa työehtosopimusta, mikäli tarkastelujaksojen sovellettavan työehtoso- pimuksen osalta tehtävien osuus sitä edellyttää.

Yhdysmieskoulutukset

Yhdysmieskoulutuksista sovitaan liittojen välillä vuosittain. Perustellus- ta syystä myös varayhdysmiehillä on oikeus osallistua liittojen sopi- maan koulutukseen.

Ansiotilastot

Ansiotilastot käydään läpi vuosittain tämän sopimuksen allekirjoitta- neiden liittojen kesken ja niistä ilmenee vähintään seuraavat tiedot:

- Henkilömäärä, Muutos %.

- Kiinteä kuukausipalkka, Muutos %.

- Kuukausiansio ilman tulospalkkioita, Muutos %.

- Kuukausiansio tulospalkkioineen, Muutos %.

- Identtisten henkilöiden lukumäärämuutos ja palkan muutos %.

- Ansiohajonta 10/90 50/50 90/10.

- Kuukausiansio/tehtävä, tehtävänimike ja yksittäinen tehtävä.

- Vuorolisien osuus kokonaisansiosta.

- Kaikista edellä mainituista Naiset/ miehet/ yhteensä.

Muut kysymykset

Liite allekirjoituspöytäkirjaan on uudistettu ja se on tämän työehtoso- pimuksen osa. (liite)

Sopimuksen hyväksyminen

Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksil- la.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopimuksen osapuolelle.

Työehtosopimuksen voimassaoloaika

Tämä työehtosopimus on voimassa 1. toukokuuta 2014 lähtien 29. päivään helmi- kuuta 2016 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Helsingissä 28. päivänä huhtikuuta 2014

Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

LIITE MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKI- LÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN.

1. Työaikakokeilut

Työpaikalla voidaan neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia työaikakokeiluista yri- tyksen ja henkilöstön tarpeet huomioon ottaen.

Xxxxxxx kokeiluissa poiketaan, työehtosopimuksen työaikamääräyksistä tulee sopi- mus tehdä kirjallisesti.

Työaikakokeiluihin liittyviä kysymyksiä käsitellään työnantajan ja toimihenkilöiden yhdysmiehen välillä.

Työaikakokeiluista on ilmoitettava liitoille, jotka seuraavat kokeilujen asianmukaista toimivuutta.

Milloin työaikakokeilua koskeva sopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi, noudatetaan siinä kahden kuukauden irtisanomisaikaa.

2. Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä.

3. Pekkas-vapaat

Työajan lyhennysvapaa tai osa siitä voidaan vaihtaa vapaata vastaavaan raha- korvaukseen milloin työnantaja ja toimihenkilö asiasta sopivat. Milloin sovitaan toistaiseksi voimassa olevasta järjestelystä, tulee sopimus tehdä kirjallisesti. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan lokakuun loppuun mennessä irtisanoa päättyväksi seuraavan kalenterivuoden alussa.

Työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti voidaan käsitellä sitä kysymystä, onko edellä tarkoitettu sopiminen tapahtunut asianmukaisesti.

4. Työaikapankki

Sopijapuolet pyrkivät edistämään tarpeelliseksi katsomallaan tavalla työaikapankki- järjestelyjä työpaikoilla.

5. Meijeriharjoittelijat

Meijeriharjoittelijoiden palkoista vuosiksi 2014, 2015 ja 2016 sovitaan erikseen.

6. Yhdysmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ammattitaidon ylläpitäminen

Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että sen lisäksi, mitä on sovittu yhteis- toimintasopimuksen 3.2 kohdassa, työnantajan ja yhdysmiehen / työsuojeluvaltuu- tetun on selvitettävä myös luottamustehtävän aikana edellyttääkö hänen ammatti- taitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen kou- lutuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille.

7. Mm. osa-aikaeläke, osa-aikalisä, osittainen hoitovapaa, osa-aikatyökyvyttömyyseläke sekä osa-aikatapaturmaeläke

Liittojen välillä on sovittu siitä, että mm. otsikossa mainituissa tapauksissa siirryt- täessä osa-aikatyöhön työajan lyhennyksen osalta noudatetaan työtuomioistui- men tuomiokäytäntöä.

Mikäli sopimuskaudella syntyy uusia työtuomioistuimen ratkaisuja edellä maini- tuissa tai vastaavissa tilanteissa, liitot sopivat niiden käyttöönotosta viivytyksettä.

Ratkaisujen mukainen menettely tulee käyttöön liittojen sopimalla tavalla.

Liitot toteavat, että tapauksissa, joissa työajan lyhennysjärjestelmän piirissä (Pekkaset) ollut työntekijä siirtyy mm. osa-aika eläkkeelle, osa-aikalisälle, osittai- selle hoitovapaalle, osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osa- aikatapaturmaeläkkeelle hän ansaitsee työajan lyhennysvapaita suhteutettuna to- dellisuudessa tekemäänsä säännölliseen työaikaan (TT:2004 -77).

X MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Sopijapuolet pyrkivät itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön tur- vallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtö- kohtana sopimusmääräyksille.

Liitot ilmoittavat toiselle osapuolelle aikomuksestaan ryhtyä poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun vähintään neljä päivää aikaisemmin, mikäli se on mahdollista. Ilmoituksessa tulee mainita aiotun työtaistelun syyt, alkamis- hetki ja laajuus. Osapuolet suosittelevat vastaavaa ilmoitusmenettelyä jä- senilleen.

Tätä sopimusta sovelletaan Maidonjalostajien ja Meijeritukkukauppiaiden Liitto ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Maidonjalostajien ja Meijeritukkukaup- piaiden Liitto ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toi- mintayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaor- ganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista yhdysmiehistä sekä heidän varamiehistään on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

Milloin varamies toimii yhdysmiehen sijaisena, toimitetaan työnantajalle tästä ilmoitus paikallisesti sovitulla tavalla.

Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluval- tuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti.

Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti yhdysmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja yhdysmiehen kanssa.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutok- senhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

2.1 Yhdysmiehiä koskevat määräykset

Yhdysmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittämi- nen. Yhdysmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työ- ehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädän- nön soveltamista koskevissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuulu- villa toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yhdysmies ja varayh- dysmies kun palveluksessa on vähintään kolme edellä mainittua toimi- henkilöä. Vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Milloin näin tapahtuu, on kaikille edellä mainituille toimihenkilöille varattava mahdollisuuksien mu- kaan tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työntekoa.

Yhdysmiehen valitsemisen lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita osasto- yhdysmies sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osastoyhdysmies. Ennen valin- taa työpaikalla sovitaan osastoyhdysmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tällaisia kokonaisuuksia voivat olla kunnossapito, tuo- tannon eri osastot, laboratorio, MVL-sopimuspalkkaiset jne. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa osastoyhdysmies neuvot- telujärjestyksen mukaisesti edustaa toimihenkilöitä sekä niistä tiedoista, mitä osastoyhdysmiehelle luovutetaan.

Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neu- vottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.

Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 150 tähän sopimukseen sidot- tuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisia kokonaisuuksia, on toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoyhdysmies. Myöskin tässä tapauksessa sovitaan osastoyh- dysmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta ennen osasto- yhdysmiehen valintaa. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laa- juudessa hän neuvottelujärjestyksen mukaisesti edustaa toimihenkilöitä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla työpaikalla toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoyhdysmiehiä vähintään yksi työpaikan jokaista alka- vaa 40 toimihenkilöä kohti.

Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidet- tavaksi yhdysmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työnteki- jöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on työsuojelun valvontalain mukaan oikeus valita keskuudestaan oma työsuojeluvaltuu- tettunsa.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tähän sopimukseen tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä, mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Mikäli toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu on valittu tuotannollis- teknisten tehtävien piiristä, voivat kaupallis-hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät toimihenkilöt tällä perusteella valita keskuudestaan yhden työsuojeluasiamiehen ja päinvastoin.

Työsuojeluasiamiehen tehtävät ja asema

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimi- alueensa työsuojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällik- köön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät, on hänellä esimiehen kanssa sopien oikeus saada vapautusta työstä näiden tehtävi- en hoitamista varten.

Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojeluasiamiehen tehtävien vuoksi irtisanoa eikä asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsi- naisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Yhteistoimintatehtävät

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen pal- veluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu sekä 2.2.3. kappaleessa mainittu työsuojeluasiamies toimialueensa puitteissa osallistuvat työkykyä ylläpi- tävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seu- rantaan.

3 YHDYSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten yhdysmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle

järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstö- ryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluval- tuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluval- tuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapau- tuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos yhdysmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menete- tystä ajasta ylityökorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus.

Työnantaja maksaa yhdysmiehelle erillisen palkkausjärjestelmän piiriin kuulumattoman korvauksen, jonka suuruus määräytyy portaittain yhdys- miehen edustaman sopimusalueen toimihenkilöiden lukumäärän perus- teella.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä. Mikäli toimihenkilömäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee muutosten vaikutus ottaa huomioon paikallisesti sovitta- valla tavalla.

Xxxxxxx varayhdysmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa yhdysmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus yhdysmiehen sijasta kuukau- den ajalta jakamattomana varayhdysmiehelle.

Yhdysmiehen ja työsuojeluvaltuutetun rahakorvausta koskevat määräyk- set ovat työehtosopimuksessa.

3.2 Yhdysmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema

Tarvittaessa työnantaja järjestää yhdysmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyt- tämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksen- mukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttä- mättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti so- vitaan, että yhdysmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Yhdysmiehenä, osastoyhdysmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tul- lessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojelu- valtuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtä- vien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hä-

nen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Työpaikassa, jossa on enemmän kuin 10 toimihenkilöä, ei yhdysmiestä, osastoyhdysmiestä eikä työsuojeluvaltuutettua tule ilman omaa suostu- mustaan siirtää sellaiseen matka- tai 3-vuorotyöhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista.

Yhdysmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun yhdysmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammatti- taitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Yhdysmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutukses- ta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itse- näisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, yhdysmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 3.3 kohdassa sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta joh- tuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

3.3 Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei yhdysmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irti- sanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx yhdysmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osastoyhdysmiehen työsopimus voidaan irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopi- muslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yhdysmiehestä, osastoyhdysmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtu- vasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumus- ta, joita hän edustaa.

Yhdysmiehen, osastoyhdysmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole sa- malla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun yhdysmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on

kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaa- seen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnal- le tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan yhdys- miehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös yhdysmiehe- nä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukaut- ta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos yhdysmiehen, osastoyhdysmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- mus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suori- tettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähin- tään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 mo- mentissa on säädetty.

3.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varayhdysmieheen ja työsuojeluval- tuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttä- män ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo varayhdysmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi yhdysmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lo- mauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työn- antaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

4 YHTEISTOIMINTA

Kehittämistoiminta

Toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaat- teiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työ- olosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittä- vän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan toimi- henkilölle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituk- sen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa toimihenkilön terveydelle tai turvallisuudelle.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluon-

teisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi pe- rustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät ja toimihenkilöt. Toimihenkilöt nimeävät omat edustajansa ensi

sijassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä.

Yhteistoimintaelin

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yh- teiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa- arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluja, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

5 KOULUTUS

5.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettä- essä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, kor- vataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihen- kilön palkkaa vähennetä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulko- puolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Työajan ulko- puolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta, mikäli asiasta ei paikallisesti toisin sovita. Matkakus- tannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuoros- sa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika.

Em. kustannusten korvaamisesta on mahdollisuuksien mukaan aina sovittava etukäteen.

5.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkki- naosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannal- ta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumis-

järjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutuk- seen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuk- sen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

5.3 AY-koulutus

5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimi- henkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan yhdys- miehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia va- paan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhtei- sesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa toimihenkilölle korvauksia tämän sopimuksen mukai- sesti.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimus- kohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tar- koittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

Yhdysmieskoulutuksista sovitaan liittojen välillä vuosittain. Perustellusta syystä myös varayhdysmiehillä on oikeus osallistua liittojen sopimaan koulutukseen.

5.3.2 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa yhdysmiehelle, osastoyhdysmiehelle, varayhdysmie- helle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jä- senelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulu- tuksen osalta kuukausipalkan, yhdysmiehelle ja osastoyhdysmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamus- tehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Yhdysmiehelle ja osastoyhdysmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuu- kauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin mene- tellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 180 työsuhteessa olevaa ja

hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskus- järjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vas- taavasta koulutustilaisuudesta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

1. Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

2. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kus- tannusrakenteen kehitysnäkymät.

3. Vuosittain henkilöstösuunnitelma., joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.

Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista ky- symyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokous- ilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai muilla yrityksessä käytössä olevilla viestintävälineillä.

Yhdysmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että yhdysmiehelle ilmoitetaan mahdol- lisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, on yhdysmiehelle tai osastoyhdysmiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Henkilötiedot

Yhdysmiehellä on oikeus saada seuraavat tiedot tämän sopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet

2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä

3. Organisatorinen osasto

4. Vaativuusluokka

5. Tilastonimike

Tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeis- tään kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

4. Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotiedot annetaan yhdysmiehelle kerran vuodessa tämän sopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä työpaikkakohtaisena kes- kiarvona sekä vaativuusluokittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

a) kuukausipalkka luontoisetuineen

b) säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio

c) henkilökohtaisten palkanosuuksien keskiarvo.

Lisäksi yhdysmiehelle annetaan tiedot toimihenkilöiden jakautumisesta eri vaativuusluokkiin.

Kuukausipalkka luontoisetuineen sisältää peruskuukausipalkan, suoritus- palkan muuttuvan osuuden sekä luontoisetujen ennakonpidätysarvon keskimäärin kuukaudessa. Säännöllisen työajan kuukausiansio sisältää edellä mainittujen lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sun- nuntaityölisät.

Tiedot annetaan kirjallisena vuosittain palkoista välittömästi sen jälkeen kun työpaikkaa koskeva palkkatilasto on valmistunut.

Yhdysmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotieto- ja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

5. Työvoimatiedot

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan yhdysmiehelle neljän- nesvuosittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa työnte- kijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärät.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Yhdysmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yritykses- sä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajär- jestelmiin. Lisäksi yhdysmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimi- henkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Yhdysmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten yhdyshenki- löille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7 VOIMAANTULO

Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2014 ja on voimassa toistaiseksi kuu- den kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 28. päivänä huhtikuuta 2014

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry PÖYTÄKIRJA 28.4.2014

1 § Todetaan, ettei 28.4.2014 allekirjoitetun ja voimaan tulevan yhteistoimin- tasopimuksen 1-kohdan 3. kappaleen määräyksellä ole työehtosopimus- lain mukaisia vaikutuksia.

2 § Yhteistoimintasopimuksen 3.2 kohdan 3 kappaleessa tarkoitettua toimi- henkilöiden lukumäärää laskettaessa otetaan meijerialalla huomioon mei- jereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden sekä elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusalueella työsken- televät toimihenkilöt.

MAIDONJALOSTAJIEN JA MEIJERITUKKUKAUPPIAIDEN LIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry

PL10

Meijeritie 6

00039 Valio

Puhelin 010 381 121

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Xxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

Puhelin (00) 0000 000

Telefax (00) 0000 0000