Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 21.1.2005 NRO 1

Lentoliikenteen työehtosopimus uudistettiin s. 14

S I S Ä L L Y S 1/05 ■ ■ ■

3 Pääkirjoitus

4 Juuret Heinolassa

6 Henryltä apua maahanmuuttajille

6 Xxxxx Xxxxxxxx helps the immigrants

9 Valintojen pyörteissä

10 Miksi IAU:n jäsenyys on tärkeää

11 JÄSENTIETOLOMAKE

13 Tupossa sovittu muutosturva parantaa irtisanottujen asemaa

14 Lentoliikenteen työehtosopimus uudistettiin

15 Lentoliikenteen uudistettu työehtosopimus

19 Northport Oy huolehtii lentoyhtiöiden maapalveluista

21 Xxxx aloitti hallitustyöskentelyn

22 Luvallista ampumista lentoasemalla

24 AY-LENTOPALLO, KILPAILUKUTSU

25 Ilmailumekaanikot Tikkakoskella

26 Digitaalista tiedonkulkua ja vianetsintää

28 ITF:n turvallisuuskampanja

31 Unioni-lehti ilmestyy myös internetissä!

Levikki 4500

9. Vuosikerta

Julkaisija

Ilmailualan Unioni IAU ry

ISSN

1795-2840 (Painettu) 1795-343X (Verkkolehti)

Päätoimittaja

Xxxxxx Xxxxxx Puh. (00) 00000 000

Toimitussihteeri Xxxxx Xxxxxxxxxxx Puh. 040 528 8166

xxxxx.xxxxxxxxxxx@xx.xxx.xx

Toimituskunta Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Toimitus

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 PL 337

00531 HELSINKI

Fax. (00) 00000 000

Osoitteenmuutokset

Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/ väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse osoitteeseen xxx@xxx.xx.

Ilmestyminen

Lehti ilmestyy v. 2005 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla.

Aineisto

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyis- tä aineistoista eikä palauta niitä.

Ulkoasu

Xxxxx Xxxxxx

Paino

Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero

Kansi

Laadunvarmistaja

Xxxxx Xxxxxxxx tarkastamassa trolleyn sisältöä.

Kansikuva

Xxxxx Xxxxx

P Ä Ä K I R J O I T U S 12.1.2005 ■ ■ ■

■

Uudistusten aika!

IAU:n ja Palvelualojen Toimialaliiton välinen säännöllistä reittiliikennettä tai ras- kasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus uudistettiin osana TUPOA. Siihen liitännäiset ABB:n maakalustokorjaamoa ja Instrumentointi Oy:n ilmailu- yksikköä koskevat yrityskohtaiset sopimukset sovitaan pääluottamusmiesten toimesta yritystasoilla. IAU:n ja Puolustusministeriön välillä 15.2.2005 päättyvä työehtosopimus

neuvotellaan liittokierroksen kautta.

IAU:n ja Palvelualojen Toimialaliiton kanssa 15.12.2004 syntyneellä sopimuksella ei pelkästään muutettu säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä kos- kevan työehtosopimuksen sisältöä keskusjärjestöjen sopiman TUPO:n mukaisesti. Muutokset sopimukseen toteutuivat sekä TUPO:n että sopijaosapuolten välillä sovittu- jen asioiden ja edellisen sopimuksen jälkivaikutuksena toteutuvien asioiden kautta. Erityisen tärkeänä sopimisessa on pidettävä myös sitä missä hengessä sopimus tehtiin. Molemmilla osapuolilla oli tahto luoda edellytyksiä paluuseen sopimusalan piirissä pit- kään vallinneeseen jatkuvan neuvottelun periaatteeseen. Uskon että jatkuvat neuvotte- lut liittotasolla ovat tämän jälkeen se tapa, xxxxx asioita ratkaistaan. Jatkuvaan neuvot- teluun palaamiselle myös yritystasolla on nyt luotu edellytykset. Toteutuminen on tä- män jälkeen kiinni yritystason neuvottelijoiden tahdosta ratkaista eteen tulevat asiat neuvotellen ja sopien.

IAU:n ja Puolustusministeriön välisen työehtosopimuksen keskeinen neuvottelukohde on se, miten ratkaistaan pitkään työryhmissä valmisteltu palkkatasa-arvoasia. Asian ratkaisuvaihtoehtoja tässä asiassa on nähtävissä kaksi. IAU:n ja Puolustusministeriön välisen työehtosopimuksen palkkarakenteen kehittäminen tai IAU:n sopimusalan henkilöstön siirtyminen muiden sopimusalojen palkkasopimusten piiriin. Realistisin vaihtoehto tällä hetkellä näyttää olevan IAU:n ja Puolustusministeriön välisen työehto- sopimuksen palkkarakenteen kehittämisen jatkaminen.

IAU:n ja Palvelualojen Toimialaliiton välisen säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen sopimisneuvottelut käydään seu- raavan kerran kesällä – syksyllä 2007. Tämä antaa IAU:lle mahdollisuuden uudistua ajan vaatimusten mukaiseksi jäsentensä tehokkaaksi edunvalvojaksi. Nyt on keskityt- tävä edustajiston syyskokouksen päättämien muutosten toteuttamiseen täysipainoises- ti. Ensimmäiseksi tulee paneutua sääntöjen muutostyöhön, jotta edustajistolla on kulu- van vuoden aikana mahdollista päättää liitolle ajanmukaistetut säännöt. Sen jälkeen on keskityttävä toimintaperiaatteiden muutoksiin niin, että uusien sääntöjen mukainen toiminta toteutuu käytännössä.

1/05

1/ 04

Myös yhteistyö SAK:n kuljetusliittoperheessä kaipaa uudistamista, yhteistyön on voita- va siirtyä entistä enemmän myös käytännön tekemisen tasolle. IAU:n on, kuten edus- tajisto edellytti, oltava kuljetusliittoyhteistyössä aloitteellinen. Samalla on selvitettävä aktiivisesti myös kaikkia muita erilaisia vaihtoehtoja IAU:n yhteistyötarpeille.

Tärkeätä on tiedostaa, että me kaikki yhdessä luomme IAU:n tulevaisuuden, se ei syn- ny itsestään. Tähän työhön tarvitaan liittoyhteisön koko jäsenistön näkemykset. Asiois- ta päättävät kuitenkin IAU:n hallinnossa olevat ihmiset, heiltä vaaditaan halua ja rohke- utta uudistaa ja ajanmukaistaa IAU!

XXXXXX XXXXXX

puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxxxx

Paluumuuttaja Xxxxxx on sopeutunut hyvin läntisenkin työnantajan ympyröihin.

Juuret Heinolassa

Xxxxxx Xxxxxxxxxxx,

inkeriläistä alkuperää, tuli Suomeen itänaapurista 1991. Hän edustaa sitä ikäluokkaa, jolle ikään- tyvässä yflteiskunnas- samme on paljon käyttöä. Ammattioppinsa flän toi itse mukanaan.

1/05

■ Xxxxxx on syntynyt Uudessakylässä, Leningradin alueella vuonna 1962 per- heeseen, jossa puhuttiin enimmäkseen suomea.

Aktiivisten koulu- ja ammattiopin- tojen jälkeen hän kulki Neuvostoliittoa pitkin ja poikin Tästä ajalta hän muis- telee, kuinka erilaista näin laajalla alu- eella todellakin voi olla: Uzbekistan ja Kazakstan edustavat hänen mukaansa käytännössä vielä tavoiltaan keski-ai- kaa!

Hän oli ilmailualan tehtävissä aluksi Pietarissa, josta hän halusi Suo- meen, mikä kävi päinsä 1990 paluu- muuttopolitiikan muututtua Xxxxx Xxxxxxxxxxxx myötävaikutuksella, ja perestroikankin myötävaikutettua asen- teiden vapautumiseen hänen silloises- sa kotimaassaan. Xxxxxx tuli Suomeen vuonna 1991, jolloin vanha Neuvos- toliittokin varsinaisesti lakkasi viralli- sesti olemasta.

Inkeriläisten paluumuutto

Inkeriläisten paluumuutto käynnistyi presidentti Xxxxx Xxxxxxxxx puhuttua huhtikuussa 1990 kunniavelastamme inkeriläisille. Vuonna -96 lakiin säädettiin inkeriläispykälä, jonka mukaan maahan pääsee, jos on suomalaiset sukujuuret tai muuten riittävän läheiset yhteydet Suomeen. Myös palvelu Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana vuosina 1939 – 1945 tuo paluumuut- to-oikeuden.

Inkerinmaassa, Suomenlahden ja Laatokan välissä, on asunut suomensukuisia kansoja tuhansien vuosien ajan. Stolbovan rau- hassa vuonna 1617 Inkerinmaa liitettiin Ruotsi-Suomeen. Alueen asuttamiseksi suomalaisia houkuteltiin sinne lupaamalla vapautuksia sotaväenotoista ja väkeä muuttikin sinne erityisesti Karjalasta ja Savosta. Venäjän hallintaan Inkerin alue päätyi pysyvästi Suuren pohjan sodan päättyessä vuonna 1721. Alueella jatkui suomenkielinen kouluopetus ja 1800-luvun puolivälissä siellä ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiäkin. 1930-luvulla, Neuvostoliiton kansallistamispolitiikan myötä, ne lakkautettiin ja suomenkielinen kouluopetus kiellettiin. Kansallisesti aktiivista väestöä likvidoitiin tai karkotettiin Neuvostoliiton muihin osiin. - Natsi-Saksan joukkojen edetessä toisen maailmansodan alussa vuonna 1941 kohti Leningradia neuvostojohto määräsi inkeriläiset evakuoitavaksi sieltä muualle Neuvostoliitoon. Saksan miehittämältä alueelta siirrettiin puolestaan Suomeen noin 63 000 inkeriläistä, jotka Suomi välirauhansopimuksessa sitoutui palauttamaan Neuvostoliittoon. Lopulta näistä 55 000 palautettiin ja heidät sijoitettiin eri puolille Neuvostoliittoa aina Siperiaa myöten. Jatkosodassa Suomen puolella taistelleet joutuivat vankileireille. Neuvostovalta salli ensimmäisten inkeriläisten palata Inkeriin vuonna 1956, mutta vain harvat inkeriläisistä ovat voineet palata takaisin kotialueelleen.

Suomeen tulleita paluumuuttajia on ollut toistaiseksi yli 20000. Paluumuuttojonossa on Venäjällä yli 20 000 henkilöä ja Vi- rossa noin 2 000 henkilöä.

LÄHDE: Turun kulttuurikeskuksen kotisivu

Juuret Suomessa

Hänen sukunsa on alun perin Heinolas- ta, mistä sukunimikin johtuu, kun suuri joukko heinolalaisia siirtyi 1600-luvulla itään etsiessään parempia elinolosuh- teita. Juurilleen palannut Xxxxxx on nyt Suomen kansalainen, asuu Vantaalla, ja voi täydellä syyllä korostaa sitä, että ei ole pakolainen niin kuin monet muut Suomeen viime aikoina tulleet, vaan pa- luumuuttaja.

Kielikin sujuu, joskin inkeri eroaa jonkin verran suomesta ja joitakin ter- mejä joutuu vielä vähän hakemaan. Kotona vaimo Xxxxx kanssa puhutaan useimmin venäjää, 17-vuotiaalla tyttä- relläkin sen taito säilyy, koska tämä opiskelee Pietarissa.

Harrastuksiin kuuluu matkustele- minen ja kotona on melkoinen ase- kokoelma, enimmäkseen vanhoja tika- reita. Hän on aina kuulunut ammatti- liittoon, ja Pietarin aikoina harrastanut yhdistysasioita aktiivisestikin.

Helsinki kuin kortteli Pietarissa Kysyessäni vaikutelmia Suomesta Mi- hail kertoo esimerkkinä Helsingin ole- van kooltaan vähän niin kuin yksi kort- teli Pietaria, eli eroa on. Ero oli alkuun varmasti vielä tuntuvampi, koska hän tuli aluksi Särkänniemeen, jossa huolsi erilaisia laitteita puutarhaosastolla viisi vuotta, kunnes tuli Finnairiin 1996 len- tokonelaiteasentajaksi, työpiste LEKO 2:ssa. Finnairista hän sai vakituisen työ- paikan.

Huoltotyö hallinnassa

Finnairin työ vastasikin paremmin Pie- tarissa oppinsa hankkineen miehen tai- toja: lähes kaikki muu lentokonehuolto luonnistuu paitsi hydrauliikan ja avio- niikan työt. Takana on oppijakso Kir- sanovin siviili-ilmailualan lentotekni- sessä opistossa, työ Aeroflotissa lento- konemekaanikkona sekä Leningradin mekaniikan korkeakoulu. Siellä suori- tetun, Suomen ylempiin korkeakoulu-

tutkintoihin rinnastettavan, mekanii- kan insinöörin tutkinnon jälkeen työ- paikka oli Pietarin ilmailutehtaassa, jos- sa hän yleni mestarista lentokonehuol- to- ja korjausosaston insinööriksi, kos- ka hänen erikoisalansakin on ilma- alusten tuotanto. Diplomityö on tehty hyvin arvosanoin aiheesta: Robottitek- ninen laite lentokoneen osien mekaa- nista työstöä varten.

1/05

Finnairin aikana hän on ollut alusta alkaen mukana AEROFLOTin tilaa- massa koulutusprojektissa. Sen me- kaanikoille Suomessa järjestettävillä kursseilla on Mihailin venäjän kielen taidosta ollut apua.

Xxxxxx toteaa lopuksi, syystäkin, että Suomessa ei kannata pelätä ulko- maista työvoimaa, koska mm. itäblo- kista tulleet insinöörit ovat hänen kuu- lemansa mukaan täällä pärjänneet.

XXXXX XXXXXXX

Xxxxxxxx apua maahanmuuttajille

Finnair Catering Oy:tä voisi kuvata, tavallaan alaankin liittyen, kansallisuuksien sulatusuuniksi. Siellä on yli kymmenen eri kansallisuutta ja työntekijöistä peräti yli kolmekymmentä pufluu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

tää näille maahanmuuttajille apua Suomeen sopeutumisessa, ja auttaa työelämässä, että turhilta väärinkäsi- tyksiltä puolin ja toisin vältyttäisiin. Henkan tehtäviin kuuluu opastaa ja neuvoa kaikkia kysymään tulevia, avus- taa työsopimusten ja tiedotteiden ym- märtämisessä. Muutenkin hän saattaa

■ Vieraaseen kulttuuriin ja vieraaseen kieleen tutustuminen vie oman aikan- sa. Työelämän säännökset ja kulttuuri työelämässä saattavat poiketa hyvinkin paljon siitä, mihin on aikaisemmin tot- tunut. Näitä työntekijöitä auttamaan SLT valitsi syksyllä yhdysmiehen Xxxxx “Xxxxxx” Xxxxxxxxxx.

Juuret Karibian merellä

Xxxxxx on itsekin kokenut samat vai- keudet. Hän on sopeutunut hyvin suo- malaiseen kulttuuriin ja puhuu myös sujuvaa suomea.

Xxxxxx on syntyisin aurinkoiselta Jamaikalta, jossa puhutaan kreolia ja

englantia. Kylmään Suomeen hän muut- ti vuonna 1983 rakastuttuaan suoma- laiseen. Aluksi Xxxxxx toimi Suomes- sa kokkina ja kouluttipahan itsensä myös hitsaajaksi. Suomenkielen kurs- sejakin hän on käynyt, koska pitää kie- len osaamista välttämättömänä apuna sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Vuonna 1990 Xxxxxx tuli Finnairille töihin ramppiin, josta siirtyi muutaman kuukauden kuluttua Cateringiin. Ca- teringissa hän toimii nykyisin laadun- varmistajana.

Tiedon avulla suvaitsevaisuutta

SLT:n johtokunnassa virisi ajatus järjes-

auttaa kaikissa, jopa siviilipuolen asiois- sa. Henkka on ulospäinsuuntautunut ja avulias henkilö, jota on helppo lähestyä. Xxxxxxxx kysyttäessä halukkuutta tehtävään hän vastasi, että ”miksikäs ei,

kysyyhän ne muutenkin aina multa.”

Uskomme hänestä olevan erittäin paljon apua eri kansalaisuusryhmien välissä lisäämässä yhteisymmärrystä ja suvaitsevaisuutta toisiamme kohtaan.

Xxxxxx kontaktitiedot:

email: xxxxxxxxxx@xxxxxxx.xxx GSM: 0400 526021

XXXXX XXXXX

Xxxxx Xxxxxxxx helps the immigrants

Finnair Catering could be, in a way, described as to tfle line of its activities as kind of a melting pot of different nationalities. You can find more tflan ten different na- tionalities tflere, and more tflan tflirty employees speak sometfling else tflan tfle official languages of Finland as tfleir native tongue.

1/05

■ It takes quite a while to get accus- tomed to a foreign culture and lan- guage. The rules and culture in work- ing life may differ a lot from the prac- tise the employee has been used to ear-

lier. The local branch of ground han- dling employees, SLT, chose Xxxxx “Henkka” Appleton in order to help the employees in these circumstances, as a contact man last autumn.

Roots in

the Caribbean Sea district

Xxxxxx has himself gone through the same difficulties. He has got adjusted to the Finnish culture and speaks Finnish well and fluently .

Xxxxxx was born in the sunny Ja- maica, where Creole and English lan- guage are generally spoken. He moved to the cold Finland in 1983 after falling in love with a Xxxx. In the beginning Xxxxxx worked as a cook in Finland and he was even trained to be a welder. He has gone through various courses

Xxxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx valittiin yhdysmieheksi auttamaan maahanmuuttajia.

in Finnish, because he finds the lan- guage as necessary means when ad- justing to new circumstances. In 1990 Xxxxxx was employed by the ramp department in Finnair, and he went af- ter a few month over to Finnair Cater- ing. There he works in quality control nowadays.

Tolerance by means of information

The executive committee of SLT cre- ated the idea to arrange assistance for these immigrants in adjusting to Finnish

circumstances, and help in working life, in order to help in getting rid of xxxxx- derstandings on any side concerned. The task of Henkka is to guide and ad- vise all those, who come to inquire about these things, to assist in under- standing the contracts of employment and in understanding the notices and bulletins. He may help even in other ways, even in matters outside of labour life. Xxxxxx is an extrovert person, who is willing to help, and who is easy to approach.

When Xxxxxx was asked about his

willingness to accept this task, he an- swered: ”Why not, they come and ask me always, anyhow.”

1/05

We believe, that he will be a very useful person between different groups of nationalities, enhancing mutual un- derstanding and tolerance.

Contact information of Henkka: email: xxxxxxxxxx@xxxxxxx.xxx GSM: 0400 526021

XXXXX XXXXX

(Translation: X.XXXXXXX)

1/05

K O L U M N I Xxxx Xxxxxxxx ■ ■ ■

Valintojen pyörteissä

■ Nellillä on juuri menossa viimeiset kuukaudet peruskoulussa. Hän miettii luokkakavereiden ja tuhansien muiden ysiluokkalaisten tapaan mitä lähtisi opiskelemaan syksyllä. Vatsanpohjas- sa kutkuttaa tunne isosta päätöksestä. Suuri osa yseistä pitää itsestään selvänä, että menee lukioon miettimään kol- meksi vuotta mitä haluaisi tehdä. Nellin mielestä on hyvä mennä peruskoulun jälkeen opiskelemaan ammattiin. Val- mistuttuaan hän on 19-vuotias ja pää- see suoraan työelämään. Lukion valin- neet alkavat tuolloin vasta miettimään mitä haluaisivat tehdä isona.

Nelliä ei ole ikinä kiinnostanut pelk- kä lukeminen. Pikkutytöstä asti hän on puuhannut enonsa autotallilla ja koto- na yrittänyt korjailla sähkölaitteita. Au- tot eivät kuitenkaan ole tuntuneet yhtä mielenkiintoisilta kuin lentokoneet. Niiden suuri koko ja mielenkiintoinen sisältö on saanut aina Nellin silmät kiilumaan. Vuosi sitten Nelli luki leh- teä, jossa oli artikkeli lentokone-asen- tajan työstä. Työ vaikutti juuri sellaisel- ta, mistä Xxxxx on aina haaveillut. Jutun luettuaan hän on ottanut paljon selvää koulutuksesta ja ammatista. Opolla ei ole ollut paljoa aikaa ottaa selvää len- tokoneasentajan työstä, joten Xxxxxx on täytynyt olla omatoiminen.

Ensin Nelli ei uskaltanut kertoa asi-

xxxx xxxxxxxxxxxxx ja muille sukulai- sille. Syy siihen on selvä, sillä molem- mat hänen isosisaruksensa menivät pe- ruskoulun jälkeen lukioon. Xxxxxx äiti on lääkäri ja jankkaa aina Xxxxxxxx, että

lukioon on mentävä jotta voi edetä yli- opistoon. Nelli ei halua lääkäriksi ja on kuullut, että ammatillisen perustut- kinnon saatua voisi jatkaa ammatti- korkeakouluun tai yliopistoon. Mum- mo oli vielä vaikeampi saada ymmärtä- mään, että elämässä pärjää ilman val- kolakkiakin. On kuulemma suvun hä- peä, jos tyttö ei hanki kunnon koulu- tusta. Äiti ja mummo kai luulevat vielä kääntävänsä Nellin pään, mutta lento- koneasentajan työ tuntuu unelma- ammatilta.

1/05

Nelliä on ihmetyttänyt ihmisten asenne ammatillisen koulutuksen suh- teen. Nellin äiti ja mummo eivät ole ai- noat, jotka pitävät valkolakin hankki- mista tärkeämpänä kuin ammatillista koulutusta. Keväällä koulujen loppues- sa kaikki tuntuvat puhuvan vain yliop- pilaiden juhlista ja mitä heille antaisi lahjaksi, vaikka samaan aikaan valmis- tuu myöskin tuhansia nuoria ammat- tiin. Eikö ammattiin valmistuminen ole muka juhlimisen arvoinen asia? Leh- dissä kuitenkin kirjoitetaan paljon, että Suomeen tarvittaisiin perusammattien harjoittajia kuten putkimiehiä. Luulisi, että peruskoulun jälkeen suorittaessa ammatillisen perustutkinnon, on pal- jon enemmän hyödyksi yhteiskunnalle. Nelli ei voi ymmärtää tätä ristiriitaista tilannetta.

Kirjoittaja on Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto – SAKKI ry:n puheenjohtaja

Miksi IAU:n jäsenyys on tärkeää

1/05

■ Suomalaisista lähes kaikki kuuluvat jäseninä johonkin järjestöön. Se voi olla urheilu-, kulttuuri-, harrastus-, avustus- tai ammattijärjestö. Maamme kuuluu- kin yhdistysten ja järjestöjen lukumää- rässä suhteessa maan väkilukuun maa- ilman kärkiluokkaan. Suomessa am- mattiyhdistysliikkeeseen järjestäytymi- nen on koettu vuosikymmenien ajan tärkeäksi ja työssäkäyvien järjestäyty- misaste on ollut korkea. Ammattiyh- distysliikkeen vaikutus suomalaisten elintason ja elämänlaadun nousuun on ollut kiistattomasti merkityksellinen. Historiasta voidaan poimia lukuisia esi- merkkejä työaikaan, työturvallisuuteen, lomiin, veroihin, sosiaalisiin asioihin ja tasa-arvoon liittyvistä lakimuutoksis- ta ja sopimuksista, joita ammattiyhdis- tysliike on vuosikymmenten saatossa aikaansaanut. Työehtosopimusten so- piminen sekä niiden valvonta on raken- tanut lähes kaikille aloille selkeän, tasa- puolisen ja uudistumiskykyisen työym- päristön. Pitkät tulopoliittiset sopimuk- set ovat tuoneet työelämään vakautta ja yhdessä valtion toimin useita laadullisia parannuksia suomalaisten arkipäivään. Viime vuosikymmenellä alkanut ke- hitys, jossa isot yhtiöt määrittivät ydin- toimintojaan ja keskittyivät niihin, johti pirstoutumiseen yhtiöittämisten, ul- koistamisten ja yritysmyyntien kautta. Ilmailualalle tämä ilmiö tuli kilpailun vapautumisen myötä varsin voimak- kaasti ja nopeasti. Yhden työnantajan ala on muuttunut muutamassa vuodes- sa monen kymmenen yrittäjän temmel- lyskentäksi. Pääsääntöisesti ilmailualan yritykset noudattavat lakeja ja sopimuk- sia, johtuen ilmailun erikoisluonteesta ja alan viranomaismääräyksistä eivätkä ole tulleet alalle ketunhäntä kainalossa. On kuitenkin yrityksiä, jotka eivät piit- taa IAU:n työehtosopimuksista. Ylityö- korvauksia ja vuorolisiä ei makseta ja liittoon liittymisestä uhkaa seurata irti- sanominen. Eräässä yrityksessä uhkail- laan töiden siirtämisestä Viroon, jos se joutuu noudattamaan liittomme yleis-

sitovaa sopimusta.

Onneksi edellä olevan tapaiset yri- tykset ovat tällä hetkellä harvinaisia. Mutta jos niille antaa jalansijaa on nii- den vyöryä vaikea torjua. Vaikeaksi asian tekee se, ettei kaikissa tällaisissa yrityksissä ole liittomme jäseniä. Pai- neet työehtojen ja ansioiden muutta- miseksi ovat alallamme kovat, koska kilpailu on ilmailussa muuttunut radi- kaalisti. Ainoa turva on voimakas, ko- ko alan sopimus- ja edunvalvonta toi- mintaa hallussa pitävä Ilmailualan Unioni. Olisikin erittäin tärkeää, että koko liittoyhteisö ammattiosastoista ja luottamusmiehistä jäsenistöön asti ot- taisi jäsenhankintatyön ilmailualalla asiakseen nyt.

SAK:n ja sen jäsenliittojen yhdessä rakentama kampanja ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa” alkaa vii- kolla viisi. Tarkoituksena on paitsi tuoda ammattiyhdistysliikettä tu- tuksi niin myös käydä jäsenhan- kintaa. Kevään mittaan SAK ja lii- tot järjestävät erilaisia tapahtumia ja mainoskampanjan mediassa.

Hanki uusi(a) jäsen(iä) viereisellä sivulla olevalla lomakkeella. Loma- ketta voi vapaasti kopioida. Xxxx se jollekin työtoverillesi joka ei vie- lä ole jäsen!

XXXX XXXXXXXX

TÄYTÄ LOMAKE SELVÄSTI PAINOKIRJAIMIN

JÄSENTIETOLOMAKE

Ilmailualan Unioni IAU ry:n, ammattiosaston, sekä Xxxxxxx- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassan jäseneksiliittymislomake / jäsenrekisteri-ilmoitus Jäsenmaksun perintäsopimus

Työntekijä

Henkilötunnus Puhelin koti________________ työ ________________________

Suku- ja etunimet _______________________________________ GSM _____________________ e-Mail _____________________

Lähiosoite _____________________________________________ Ammatti ___________________ Äidinkieli ___________________

Postinumero ja -toimipaikka _______________________________ Sisäinen postikoodi __________ Kustannuspaikka _____________

Jäsenmaksusuorituksen saajat:

Ilmailualan Unioni IAU ry, liitto no 055 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa

John Xxxxxxxxxx xxxxx 0, XX 000, 00000 XXXXXXXX Xxxxxxxxxxxxxxx 00, 0. xxx, 00000 XXXXXXXX

xxx.xxx.xx xxx.xxxxxx.xx

Jäsenmaksun postisiirtotili: Allamainittu ammattiosasto Sampo 800013-56 737

Ammattiosasto/työttömyyskassan asiamies 001 Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry 002 Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry 004 Ilmailumekaanikot ILMEK ry

008 Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät/ULT ry 010 Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry 012 Siviililentoliikenteen Työntekijät ry

Sopimusalat

0 1 Säännöllistä reittiliikennettä

tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva sopimus 0 2 Puolustusministeriön alue

Työpaikkaosasto

No Nimi ________________________________

Ilmoituslaji

Uusi jäsen Jäsenmaksuvapaushakemus

Opiskelijajäsen Eläke

_____________________ Päättyminen

Alkamis/päättymispäivämäärä ______________ - ________________

Lisätietoja

Valtuutan ammattiliiton/työttömyyskassan ilmoittamaan erostani edelliseen ammattiliittoon/työttömyyskassaan.

Muutostiedot

Edellinen liitto/työttömyyskassa ____________________________

Jäsenyysaika ed. liitossa/tk:ssa ___________________________

Osoitetietojani ei saa käyttää muuhun kuin jäsenetu- markkinointiin

VALTUUTUS JA VOIMASSAOLOAIKA

Tällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun ennakon- pidätyksen alaisesta kokonaisansiosta.

Jäsenmaksuperuste ilmoitetaan työnantajalle vuosittain. Tällä valtakirjalla valtuutan myös työttömyyskassan perimään jäsenmaksun työttömyyskassan maksamista ennakon- pidätyksen alaisista etuuksista ammattiliiton/työttömyyskassan voimassa olevien päätösten mukaisesti. Valtakirja on voimassa toistaiseksi. Valtakirjan voi peruuttaa kirjallisesti. Val- tuutus raukeaa työsuhteen päättyessä valtakirjassa mainittuun työnantajaan. Valtuutus on voimassa, jos työsuhdetta jatketaan enintään kuukauden kuluessa. Tällä valtakirjalla kumotaan mahdollisesti aiemmin antamani jäsenmaksun perintäsopimus.

Jos vaihdan ammattiliittoa/ammattiosastoa/työttömyyskassaa, ammattiliitto/ammattiosas- to/työttömyyskassa yhdistyy/purkautuu tai sopimusalani siirtyy toiseen SAK:laiseen liittoon, jäsenyystietoni saa luovuttaa uudelle liitolle.

Työntekijän allekirjoitus

Päiväys _____ . _____. 20_____ Allekirjoitus ___________________

Ammattiosaston/työttömyyskassan asiamiehen allekirjoitus

Xxxxxx vastaanotettu pvm. _____ . _____. 20______________

Vastaanottajan allekirjoitus ____________________________

Jäsenyyden alkamispäivämäärä _____ . _____. 20______________

Ammattiosaston allekirjoitus _____________________________

TYÖNANTAJAN TIEDOT (jos maksat jäsenmaksun itse, täytä myös tämä kohta)

Työnantajan allekirjoitus

Päiväys ________________ Allekirjoitus / nimen selvennys __________________________________________________________________

Työnantajan nimi _______________________________________ Työnantajan asianhoitajan nimi ____________________________

Yhteyshenkilö _________________________________________ Yhteyshenkilö _________________________________________

Lähiosoite _____________________________________________ Lähiosoite _____________________________________________

Postinumero _________ Postitoimipaikka __________________ Postinumero _________ Postitoimipaikka __________________

Puhelinnumero ______________ Y-tunnus __________________ Puhelinnumero _________________________________________

Voit tehdä tällä lomakkeella kaikki jäsentietoihin liittyvät ilmoitukset. Osoite ja nimimuutoksia ei tarvitse tehdä, koska ne päivitetään Väestörekisterin muutostietojen mukaan.

Asioi kaikissa jäsenyyteesi liittyvissä asioissa oman ammattiosastosi kanssa. Yhteystiedot löydät työpaikkasi ilmoitustaululta.

1/2005

Kokonaisratkaisuja järjestöjäsenille – If

Voit olla huoletta, koska selkeässä If-sopimuksessa vahinkovakuutukset ovat yhdessä vakuutuskirjassa. Hyödyt jäsenyydestäsi, koska saat tuntuvia alennuksia

1/05

vakuutusmaksuistasi sekä neljä korotonta maksuerää. Maksuistasi saat myös YkkösBonusta. Lisäksi sinulla on järjestösi jäsenenä oikeus edulliseen Ryhmäsampoon.

Lisätietoja järjestöeduistasi saat soittamalla palvelukeskukseemme 010 515 200, käymällä konttorissamme tai verkosta xxx.xx.xx/xxx

Xxx xxxxxxxx. Me autamme.

Tupossa sovittu muutosturva parantaa irtisanottujen asemaa

■ Irtisanottujen asemaan tulee mer- kittävä parannus, kun tupossa sovitut toimenpiteet palkansaajien muutostur- van parantamiseksi toteutuvat. Työnan- tajien sosiaalinen ja taloudellinen vastuu irtisanomistilanteissa kasvaa ja työttö- mäksi jäävien mahdollisuudet työllistyä uudestaan jo irtisanomisaikana tai no- peasti irtisanomisen jälkeen lisääntyvät. Irtisanotuille, heidän niin halutes- saan, laaditaan jatkossa henkilökohtai- nen työllistymisohjelma ja heille tulee mahdollisuus mm. työnhakuun käytet- tävään palkalliseen vapaaseen jo irtisa- nomisaikana. Palkallisen vapaan pituus on 5—20 päivää irtisanomisajan pituu- desta riippuen. Työttömäksi jäävä työl- listymisohjelmaan osallistuva työntekijä on oikeutettu korotettuun koulutus- tukeen, mikä merkitsee selvää työttö-

myysturvan paranemista.

Työnantajien vastuu irtisanomisti- lanteissa on ollut Suomessa pienempi kuin monissa muissa Euroopan unio- nin jäsenmaissa. SAK:ssa uskotaan, että muutosturvapaketin avulla moni- kansallisten yritysten houkutus vähen- tää työvoimaa nimenomaan Suomessa vähenee.

SAK:n vastaavan lakimiehen Xxxxx Xxxxxxx mukaan muutosturva pyri- tään saamaan käyttöön mahdollisim- man nopeasti. Toteutus tapahtuu kui- tenkin asteittain.

– Muutosturvan edellyttämät muu- tokset työehtosopimuksissa tulevat voi- maan jo 16.2.

Työvoimaviranomaiset ovat myös ilmoittaneet alkavansa soveltaa mallia välittömästi.

Rusanen arvio, että kokonaisuudes- saan muutosturva saataisiin käyttöön ensi syksyyn mennessä.

Työllistymisohjelman avulla uuteen työhön

Tupon muutosturvapaketissa on sovit- tu yhteistoimintamenettelyn vahvista- misesta. Tämä tarkoittaa, että työnanta- jan on yhdessä henkilöstön edustajien kanssa neuvoteltava toimintasuunni- telma irtisanottavien uudelleen työllis- tymisen tukemiseksi. Suunnitelmassa sovitaan irtisanomismenettelyn lisäksi työntekijöiden mahdollisuuksista työn- hakuun, koulutukseen ja työvoima- palvelujen käyttöön jo irtisanomisai- kana. Nämä toimenpiteet on selvitettä- vä myös silloin kun yt-menettely kos- kee alle 10 työntekijää, vaikka varsi- naista toimintasuunnitelmaa ei tällöin edellytetä.

Muutosturvapakettiin sisältyy yksi- löllinen työllistymisohjelma, johon ta- loudellisin tai tuotannollisin syin irti- sanotulla on oikeus jo kolmen vuo- den työhistorialla. Tällaisia työntekijöi- tä arvioidaan olevan vuosittain noin 30 000.

Työllistymisohjelman tavoitteena on edistää irtisanottujen mahdollisimman nopeaa uudelleen työllistymistä joko suoraan tai ammattitaitoa kehittävän koulutuksen avulla. Työllistymisohjel- man laatii työvoimaviranomainen yh- teistyössä työntekijän kanssa. Ohjel- maan voi sisältyä mm. työnvälitys- palveluja, aikuiskoulutusta, työssä op- pimista ja harjoittelua sekä ammatinva- linnan ohjausta ja urasuunnittelua.

Muutosturvapaketti parantaa myös

määräaikaisten työntekijöiden mah- dollisuuksia työllistyä uudestaan. Työl- listymisohjelmaan ovat oikeutettuja määräaikaiset työntekijät, joiden työ- suhde samaan työnantajaan on kestä- nyt vähintään kolme vuotta joko yh- dessä tai useammassa ketjutetussa työ- suhteessa.

Xxxxx Xxxxxxx korostaa, että jokai- sella työntekijällä on oikeus muutostur- vapaketin etuuksiin riippumatta työn- antajayrityksen koosta. Järjestelmä kos- kee myös kuntien ja valtion työnteki- jöitä.

Työttömyyspäivärahaan reilu korotus

Muutosturvan toteutuminen merkitsee reilua korotusta työttömyyspäivära- haan. Työttömäksi jäävän, työllisty- misohjelmaan osallistuvan työntekijän on mahdollista saada ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi korotettua koulutustukea. Tukea voi saada 20— 185 päivän ajan työllistymisohjelmaan osallistumista varten. Tuen saaminen edellyttää paitsi ohjelmaan osallistumis- ta 10 kuukauden jäsenyyttä työttö- myyskassassa ja 43 viikon työssäolo- ehdon täyttymistä.

1/05

Keskipalkkainen 2 400 euroa kuu- kaudessa ansaitseva työntekijä saa ko- rotetun koulutustuen ansiosta työttö- myyspäivärahaa yli 350 euroa kuussa lisää. Koko 185 päivältä korotetun koulutustuen suuruus on tässä tapauk- sessa yhteensä reilut 3 000 euroa.

Korotettu koulutustuki ei syö edel- lisessä tupossa sovittua erorahalisää, jonka saa työttömäksi jäävä työntekijä,

jolla on takanaan vähintään 20 vuoden t

t

työhistoria. Erorahalisää maksetaan enintään 150 päivän ajalta. Koro- tettua ansioturvaa voikin jatkossa saada enimmillään jopa 335 päiväl- tä.

Lentoliikenteen työehtosopimus uudistettiin

Työnantajat rahoittavat kollektiivisesti

Työnantajat kustantavat kollektiivi- sesti korotetun koulutustuen. Tuki rahoitetaan nostamalla työnantajilta perittävää työttömyysvakuutusmak- sua, ja se maksetaan irtisanotuille työttömyyskassasta.

Työnantaja vastaa taloudellisesti myös työntekijän palkallisesta työn- hakuvapaasta. Esimerkiksi 20 päi- vän työhakuvapaa maksaa työnan- tajalle työntekijän lähes kuukauden bruttopalkan ja siihen liittyvät so- siaalikulut.

Työnantajan suostumuksella työvoimaviranomaiset voivat liittää irtisanottujen työllistymisohjelmiin myös maksullisia palveluita, joista työnantaja vastaa.

Työvoimaviranomaisilla on suuri vastuu siinä, että muutosturva käy- tännössä toteutuu. Tuposopimuk- seen onkin kirjattu, että työvoima- hallinnolle on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit, jotta muutosturvapakettiin sisälty- vät toimenpiteet voidaan toteuttaa sovitulla tavalla.

Muutosturvan toteuttaminen

edellyttää myös useita lakimuu-

■ Ilmailualan Unioni IAU ry ja Palvelualojen Toimialaliitto ry allekir- joittivat 15.12.2004 tulopoliittisen ko- konaisratkaisuun perustuvan säännöl- listä reittiliikennettä tai raskasta tilaus- lentoliikennettä koskevan työehtosopi- musratkaisun.

Vaikka neuvotteluaikataulu oli tiuk- ka, noin viikko, saavutimme meille tär- keissä asioissa yhteisymmärryksen työnantajaliiton kanssa. Sopimuksella saatiin ratkaistua liiton edustajiston ja hallituksen asettamat tavoitteet koski- en työehtosopimuksen soveltamisalaa ja palkkasopimuksen rakennetta, sekä vakituisen työvoiman määrää koskevia kirjauksia.

Työehtosopimusratkaisussa on kol- menlaisia asioita. Osa asioista tulee suoraan tulopoliittisesta sopimuksesta, kuten esimerkiksi palkankorotukset. Tällaisia asioita ovat myös tuloratkai- sun laajan laatupaketin mukaiset työ- elämän kehittämiseen liittyvät asiat mm. muutosturvan ja henkilöstön

Tupon ulkopuolella

edustajien aseman parantaminen.

Suurin osa asioista tulee kuitenkin vanhan sopimuksen perintönä. Van- han työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa lukuun ottamatta niitä kohtia, joita muutettiin 15.12.2004 allekirjoitetulla pöytäkirjalla. Tämän pöytäkirjan mukaista sopimusratkai- sua on selvitetty seuraavilla sivuilla. Vanhan sopimuksen perintönä tuli myös vuosien 2003 ja 2004 ansio- kehitystarkastelu.

Kolmantena ryhmänä ovat IAU:n asettamien tavoitteiden mukaiset rat- kaisut. Ne voidaan kiteyttää kahteen asiakokonaisuuteen. Näistä ensimmäi- sen kokonaisuuden muodostavat sopi- muksen soveltamisalan ja sen sovelta- misen selkeyttäminen sekä yhteisten ja mahdollisimman yhtenäisten tulkinto- jen mahdollistaminen. Toisen koko- naisuuden muodostaa vakituisen työ- voiman riittävän määrän ratkaisemi- nen eri yrityksissä.

XXXXXX XXXXXX

1/05

toksia. Näiden valmistelu on jo käynnistynyt ja ne pyritään Xxxxx Xxxxxxx mukaan saamaan pikai- sesti voimaan vielä ensi syksyyn

Puolustusministeriön sopimusneuvottelut alkamassa

mennessä. Esimerkiksi korotettu koulutustuki saadaan käyttöön vas- ta lakimuutosten jälkeen.

XXXXX XXXXXXX / SAK

■ Edustajiston päätöksen mukaisesti Puolustusministeriön sopimuksesta ei neuvoteltu osana tupoa, vaan neuvotte- lut käynnistyvät 19.1.2005. Puolustus- ministeriön sopimusalueella on tarkoi-

tus päästä ratkaisuun vuosia auki ol- leessa palvelusuhdekysymyksessä. IAU:n tavoitteena on, että asia ratkaistaisiin osapuolten välisen palvelusuhdetyöryh- män keväällä 2004 esittämällä tavalla.

S O P I M U K S E T

Lentoliikenteen

uudistettu työehtosopimus

Palvelualojen Toimialaliitto ja IAU saavuttivat 15.12.2004 tupon mukaisen neuvottelutuloksen ja allekirjoittivat seuraavan pöytäkirjan. Numeroitu ja sisennetty teksti on sopimustekstiä.

Työefltosopimusta selvittävä teksti on kirjoitettu sisentämättömänä ja kursivoituina.

PÖYTÄKIRJA SÄÄNNÖLLISTÄ REITTILIIKENNETTÄ TAI RASKASTA TILAUSLENTOLIIKENNETTÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI

1. Sopimuksen uudistaminen ja sopimuskausi

Keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 saavuttaneet neuvottelu- tuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005– 2007. Osapuolet vahvistavat neuvottelutuloksen sopimuk- seksi viipymättä sen jälkeen kun alakohtaiset sopimukset on tehty.

Allekirjoittaneet osapuolet sopivat uudesta, tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta, jolla muute- taan voimassa olevaa alan työehtosopimusta jäljempänä esitetyllä tavalla. Uusi sopimuskausi alkaa 16.12.2004 ja päättyy 30.9.2007.

Palvelualojen Toimialaliitto ja Ilmailualan Unioni IAU sopivat uudesta, tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta työehtosopimuk- sesta, jolla muutettiin voimassa olevaa säännöllistä reittiliiken- nettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevaa työehtosopimusta jäljempänä esitetyllä tavalla. Työehtosopimus tuli voimaan työ- markkinoiden keskusjärjestöjen allekirjoitettua tulopoliittisen sopi- muksen 16.12.2004. Lentoliikenteen työehtosopimuksen uusi sopi- muskausi alkoi 16.12. 2004 ja päättyy 30.9.2007.

2. Palkantarkistukset vuonna 2005

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2005 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30,06 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 prosenttia.

Korotus maksetaan henkilökohtaiseen palkkaan. Korotuksen vai- kutus on prosenttimääräinen 1582,37 euron ja sitä suuremmissa kuukausipalkoissa.

Liittoerä

Liittoerä (0,6 %) siirretään paikalliseksi yrityskohtaiseksi eräksi. Erän suuruus lasketaan 2004 neljäs neljänneksen säännöllisen työajan palkkojen summasta. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.

Liittoerä lasketaan yrityskohtaisesti vuoden 2004 lokakuun-joulu- kuun säännöllisen työajan palkkasummasta.

Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluot- tamusmiehen kesken viimeistään 15.4.2005 mennessä. Erä maksetaan yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Erä käytetään palkkauksen oikeudenmukaisuuden ja kan- nustavuuden lisäämiseen.

Yrityksen pääluottamusmies sopii liittoerän käyttämisestä työnan- tajan edustajan kanssa. Liittoerä on tarkoitus käyttää palkkaus- järjestelmän kannustavien ja oikeudenmukaisuutta lisäävien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Mikäli erän käytöstä ei sovita, maksetaan koko erä (0,6 %) korottamattomasta palkasta laskettuna prosenttimääräi- senä yleiskorotuksena yleiskorotuksen ajankohdasta luki- en.

Jos erän käyttämisestä ei päästä yksimielisyyteen se maksetaan 0,6

%:n suuruisena yleiskorotuksena.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2005 lukien korotuksia vastaavasti.

Taulukkopalkkojen korotukset sovitetaan muihin sopimuskoro- tuksiin siten, että 2,5 %:n kustannusvaikutus ei ylity.

Korotusajankohta, joka poikkeaa tulopoliittisen sopimuksen mu- kaisesta, johtuu aiemmassa työehtosopimuksessa sovituista, samas- sa yhteydessä toteutettavista vuosien 2003 ja 2004 ansiokehitys- tarkastelun mahdollisesti aiheuttamista korotuksista.

Muut palkkaperusteet

Euro- ja senttimääräisiä lisiä korotetaan tulopoliittisen so- pimuksen mukaisesti ja siinä mainittuna ajankohtana.

Muita kuin prosenttipohjaisesti määräytyviä lisiä korotetaan 1.3.2005 yleiskorotuksen kustannusvaikutusta vastaavan pro- senttiluvun mukaisella korotuksella. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.

3. Palkankorotukset vuonna 2006

Yleiskorotus

1/05

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2006 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4 pro- senttia.

1.6.2006 korotetaan palkkoja 1,8 prosentin suuruisella yleisko- rotuksella, joka muodostuu edellä mainitusta yleiskorotuksesta ja alla mainitusta liittoerästä.

Liittoerä ja tasa-arvoerä

Liittoerä (0,4 prosenttia) maksetaan edellä mainitusta ajan- kohdasta lukien prosenttimääräisenä yleiskorotuksena.

S O P I M U K S E T

Tasa-arvoerän (0,1 %) käytöstä sovitaan paikallisesti työn- antajan ja pääluottamusmiehen kesken. Erä kohdennetaan henkilöille, jotka ovat palkkaluokissa 1–4.

Yrityksen pääluottamusmies sopii tasa-arvoerän käyttämisestä työnantajan edustajan kanssa. Tasa-arvoerä on tarkoitus kohden- taa alimpiin palkkaryhmiin. Käytännössä se tarkoittaa lähinnä

siin tai lainsäädäntöön) valmistellaan siten, että ne tulevat voimaan työehtosopimuksen osana sopimuskauden alusta.

Tulopoliittisen sopimuksen liitteen 1 kohdan 1 mukainen työllis- tymisen ja muutosturvan toimintamalli on voimassa sopimuskau- den alusta, 16.12.2004 alkaen.

palkkaryhmiä 3 ja 4, koska 1 palkkaryhmässä ei ole arvioituja töitä ja 2 palkkaryhmässäkin vain muutamia henkilöitä.

Mikäli tasa-arvoerän käytöstä ei sovita, maksetaan koko erä (0,1 %) korottamattomasta palkasta laskettuna pro- senttimääräisenä yleiskorotuksena yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Jos erän käyttämisestä ei päästä yksimielisyyteen se maksetaan 0,1

%:n suuruisena yleiskorotuksena

Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2006 lukien korotuksia vastaavasti.

Taulukkopalkkojen korotukset sovitetaan muihin sopimuskoro- tuksiin siten, että 1,9 %:n kustannusvaikutus ei ylity.

Muut palkkaperusteet

Euro- ja senttimääräisiä lisiä korotetaan tulopoliittisen so- pimuksen mukaisesti ja siinä mainittuna ajankohtana.

Muita kuin prosenttipohjaisesti määräytyviä lisiä korotetaan 1.6.2006 yleiskorotuksen kustannusvaikutusta vastaavan pro- senttiluvun mukaisella korotuksella. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.

10.

11.

Liitot selvittävät, onko henkilöstön edustajien asemassa tehtäviinsä nähden perusteettomia eroja ja ehdottavat tar- vittavia muutoksia. Tarvittavat muutokset niiden poista- miseksi tehdään sopimuskauden aikana. Selvityksen koh- teena ovat esim. koulutusmahdollisuudet, korvaukset ja ajankäyttö luottamustehtävien hoitamiseksi. Liitot sopivat korvausten vähimmäismääristä.

Liitot toteavat, että tulopoliittisen sopimuksen mukaan keskusjärjestöt asettavat henkilöstön edustajille annettavi- en tietojen vähimmäissisältöä selvittävän työryhmän, jon- ka tulee tehdä tarvittavat muutokset 30.9.2005 mennessä. Liitot katsovat työryhmän esitysten pohjalta tarvittavat muutokset 30.11.2005 mennessä.

Liitot toteavat, että keskusjärjestöt asettavat työryhmän laatimaan yhteistä työsuhdeasiain koulutuksen perusai- neistoa liittojen käyttöön. Liitot arvioivat aineiston valmis- tumisen jälkeen tarvetta täydentää sitä alakohtaisilla työ- ehtosopimusasioilla.

Liitot selvittävät, vastaako työehtosopimuksessa sovittu henkilöstön edustajan suoja liikkeen luovutusdirektiivin 6 artiklaa sekä työsopimuslaissa säädettyä luottamusvaltuu- tetun ansiomenetyksen korvausta ja luottamusvaltuutetun asemaa liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tarvittavat muu- tokset toteutetaan samantasoisina.

4. Tämän sopimuksen osana noudatetaan allekirjoitus- pöytäkirjan 23.2.2004 mukaista ansiokehitystarkas- telulauseketta.

Sopimuksen osapuolet tarkastelevat huhtikuussa 2005 vuosien

Kohdat 8-11 liittyvät tulopoliittisen sopimuksen liitteen 1 kohdassa 2 sovittuihin henkilöstön edustajien asemaa ja toimintaedellytyksiä koskeviin järjestelyihin. Ne otetaan huomioon tässä selvitettävän pöytäkirjan kohdan 12.2 mukaisen Työehtosopimuksen tekstit ja tarkoituksenmukaisuus –työryhmän työskentelyssä.

2003 ja 2004 ansiokehitystä. Mikäli tarkastelu antaa aihetta, to- teutetaan 1.5.2005 palkkausjärjestelmän korotukset, jotka sovi- taan erikseen. Tarkastelussa huomioidaan yleinen palkkojen kehi- tys teollisuudessa verrattuna tämän työehtosopimuksen alueen palkkakehitykseen.

5. Tämän sopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä sovittua indeksiehtoa sekä tarkastelulauseketta.

Tupon indeksiehto vaikuttaa palkkoihin, mikäli lokakuu 2004 - lo- kakuu 2005 välisenä aikana kuluttajahintaindeksi nousee yli 3 %. Korotus toteutetaan vuoden 2006 yleiskorotuksen yhteydessä.

12.

12.1.

Lisäksi on sovittu seuraavista alakohtaisista kysymyk- sistä, jotka eivät ole ristiriidassa tulopoliittisen sopi- muksen 2004 – 2007 kanssa:

Työehtosopimuksen 1 §:ään lisätään pöytäkirjamer- kintä 2:

Tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvi- taan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihin töihin, jotka sisältävät yli 50 % tämän sopimuksen sovelta- misalaan kuuluvia tehtäviä.

1/05

6. Matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan sitä, mitä keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

Palkkasopimuksen 6.1.3 ja 6.2.1 mukaiset omat matkakustan- nukset korvataan Verohallituksen vuosittaisten päätösten mukai- sesti. Korvaukset vuonna 2005 ovat auto 40 s, peräkärry 6 s ja kuljetettava henkilö 1 s ajokilometriltä.

7. Liitot toteavat, että tulopoliittisessa sopimuksessa sovittua työllistymisen ja muutosturvan toimintamallia noudate- taan sopimuskauden alusta. Mallia koskevat työehtosopi- musmääräykset (ja/tai viittaukset keskusjärjestösopimuk-

Työehtosopimuksen soveltamisalaa laajennettiin pöytäkirjamer- kinnällä. Soveltamisalaan kuuluvat nyt kaikki ne tekniset työt joi- hin tarvitaan viranomaisen myöntämää todistetta tai kelpuutusta. Käytännössä tämä lisäys tarkoittaa raskaassa tilauslentolii- kenteessä käytettävien suurimmalta lentoonlähtöpainoltaan yli 5700 kg painavien lentokoneiden, helikoptereiden tai muiden ilma-alusten huolto- ja korjaustöitä.

Allekirjoituspöytäkirjaan seuraava kohta:

Mikäli paikallisesti on todettu arvioimaton työ, kuvataan työ ja arviointi suoritetaan viipymättä.

S O P I M U K S E T

Mikäli työehtosopimuksen kohdan 3.1 mukaisten työnantajien (Palvelualojen Toimialaliittoon järjestäytyneet työnantajat) alueel- la on yhteisesti todettu arvioimaton työ, se kuvataan ja arvioidaan niin pian kuin se käytännössä on mahdollista.

Alakohtaiset työryhmät

12.2.

Työnarviointi

Osapuolten perustama yhteinen työnarviointiryhmä jatkaa työskentelyään.Työryhmän tehtävänä on huolehtia uusien ja muuttuneiden töiden arvioinnista kuuden kuukauden

12.4.

Palkkasopimuksen 6.3.2. muutetaan seuraavasti:

Lauantaipäivän, sekä vappu-, juhannus-, joulu-, ja uuden- vuodenaaton aikana klo 6.00 alkaen suoritettavasta työstä maksetaan peruspalkan lisäksi 50 %:n suuruinen liikenteen rakenteeseen perustuva erillislisä tehdyiltä työtunneilta. Lisää ei makseta niiltä edellä mainituilta päiviltä, jotka ovat pyhä- tai sunnuntaipäiviä.

Jouluaattona lisää maksetaan klo 15.00 asti.

kuluessa, kun uusi tai muuttunut työ on tunnistettavissa palkkaluokittelua varten.

Työryhmä tekee osapuolille esityksen työnarviointijärjes-

Lauantai- ja aattotyöstä maksettavaa erillislisää maksetaan klo

6.00 alkaen aikaisemman klo. 7.00 sijasta. Niiltä päiviltä, joilta maksetaan pyhätyökorvausta, ei makseta erillislisää.

telmän kehittämisestä, erityisesti sen muuttamisesta nykyi- siä olosuhteita vastaavaksi ja arviointimenettelyn nopeutta- miseksi 31.12.2005 mennessä.

Liittojen välinen työnarviointi huomioi työskentelyssään kuuden

12.5.

Palkkasopimuksen 4 § Kokemusvuosilisäjärjestelmä muutetaan seuraavasti:

4.1. Kokemusvuosilisän määräytyminen

kuukauden maksimiajan. Työryhmä valmistelee ja tekee tämän vuoden aikana esityksen työnantajaliitolle ja IAU:lle arviointi- järjestelmän kehittämisestä yllä mainitulla tavalla.

Työehtosopimuksen tekstit ja tarkoituksenmukaisuus

Niiden työnantajien alueella, joissa on käytössä 5 §:n mu- kainen henkilökohtaisen palkanosan arviointijärjestelmä, palkkaryhmissä 1–9 maksetaan kokemusvuosilisää seuraa- vasti:

Osapuolet perustavat yhteisen työryhmän (2+2), jonka tehtävänä on käydä läpi työehto- ja palkkasopimuksen tekstit liitteineen ja huomioida vaikeasti ymmärrettävät tai sovellettavat tekstit sekä yhdistää erillään olevia kohtia ja muuttaa vaikeasti ymmärrettäviä kohtia tarkoituksen- mukaisemmiksi ja helpommin yhteisesti sovellettavaksi.

Työryhmä huomioi työssään keskusjärjestöjen 29.11.2004 neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005–2007 kohdissa 3. jatkuva neuvottelumenettely ja 4. työelämän kehittäminen sopimusalakohtaisesti toteutet-

2 kokemusvuoden jälkeen 3 % 4 ” 6 %

6 ” 9 %

8 ” 12 %

10 ” 15 %

Palkkasopimuksen kohta 4.1 muutettiin koskemaan vain niitä työnantajia, joiden alueella on käytössä heko-järjestelmä. Muiden työnantajien alueella on käytössä 5.1. kohdan mukainen koke- musvuosilisäjärjestelmä.

tavat toimet ja liite 2 henkilöstön kehittämisestä sekä näi- den kohtien lisäksi tämän neuvottelutuloksen kohdat 6-10.

Osapuolet arvioivat työryhmässä myös sopimusalan työ- ehtosopimusmääräysten sukupuolivaikutukset.

Työryhmä valmistelee tekstejä koskevat muutosesitykset sopijaosapuolille. Tulopoliittisen sopimuksen mukaisissa asioissa työryhmä tekee esityksensä 31.3.2005 mennessä. Kaikista muista asioista työryhmä tekee esitykset osapuolil- le 30.4.2006 mennessä ja raportoi säännöllisesti osapuolille selvitystyön tuloksista myöhemmin yhteisesti sovittavalla tavalla.

Työryhmän työnä on muuttaa työehtosopimuksen tekstit helpom- min ymmärrettäviksi. Tarkoituksena on minimoida mahdolliset tulkintaerimielisyydet. Työehtosopimuksesta on lisäksi tarkoitus muodostaa looginen kokonaisuus yhdistämällä päällekkäisiä koh- tia ja siirtämällä erillään olevia kohtia oikeaan asiayhteyteen. Li- säksi työryhmä huomioi tulopoliittisen sopimuksen mukaiset lukui- sat muutos- ja uudistustarpeet.

12.6.

12.7.

Palkkasopimuksen 5 § Henkilökohtainen palkanosa muutetaan seuraavasti:

Henkilökohtainen palkanosa on työntekijän ammatin- hallinnan, erityisosaamisen sekä työskentelytavan järjestel- mälliseen arviointiin perustuva kannustava ja palkitseva palkanosa.

Osapuolet pyrkivät koulutuksen ja opastuksen kautta sii- hen, että yrityksissä käytettäisiin ensisijaisesti henkilökoh- taisen palkanosan arviointijärjestelmää.

Palkkasopimuksen 5.1. kohdaksi seuraava määräys:

5.1. Henkilökohtaisen palkanosan toteutus erityistapauksissa

1/05

Niiden työnantajien alueella, joissa ei ole käytössä henkilö- kohtaisen palkanosan arviointijärjestelmää, maksetaan palkkaryhmissä 1–9 kokemusvuosilisiä tämän palkka- sopimuksen kohdassa 4.1. määriteltyjen määräytymispro- senttien sijasta seuraavasti:

12.3.

Palkkasopimuksen 6.2.1. muutetaan seuraavasti:

Matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan sitä, mitä keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

Alle 2 vuotta 5 %

Yli 2 vuotta 11 %

Yli 4 vuotta 18 %

Yli 6 vuotta 21 %

Yli 8 vuotta 27 %

Matkakustannukset korvataan Verohallituksen vuosittaisten pää- tösten mukaisesti. Korvaukset vuonna 2005 ovat auto 40 s, perä- kärry 6 s ja kuljetettava henkilö 1 s ajokilometriltä.

Yli 10 vuotta 34 %

Muuten noudatetaan kaikkia muita 4 §:n määräyksiä.

S O P I M U K S E T

Palkkasopimuksen 5 § korvataan kokonaisuudessaan edellä oleval- la tekstillä. Henkilökohtaista palkanosaa koskevat tarkemmat määräykset tulevat työehtosopimuksen liitteeksi 1, kuten aikaisem- min on ollut Finnair-konsernia, SAS:ia ja Blue1:a koskien. Uusi kohta 5.1 tulee sovellettavaksi lähinnä niissä yrityksissä, jotka nou- dattavat tätä työehtosopimusta yleissitovuuden velvoittamina.

Palkkaratkaisu SAS/Blue 1:ssa

SAS/Blue 1:n alueella otetaan 1.5.2005 käyttöön työehtoso- pimuksen liite 1 kohdan 2.1.5. mukaiset monitaitoisuuden määräytymisprosentit. Käyttöönotto toteutetaan tes- palkkavertailuna. Työehtosopimuksenmukainen 0,6 %:n liittoerä toteutetaan SAS/Blue 1:ssa 1.5.2005 työehtosopi-

12.8.

Allekirjoituspöytäkirjaan lisätään määräys:

Osapuolet noudattavat ratkaisulautakunnan 30.1.2004 an- tamaa päätöstä koskien ongelmia, jotka syntyvät palkkaus- järjestelmään henkilön työskennellessä muissa sopimus- alan yrityksissä kuin lentoyhtiöissä.

muksen tarkoittamalla tavalla eikä sitä käytetä moni- taitoisuuden määräytymisprosentteihin.

Xxxxxxxxx, jos 23.2.2004 allekirjoituspöytäkirjassa sovittu vuonna 2004 toteutettava ansiokehitystarkastelu antaa ai- hetta 1.5.2005 toteutettaville palkkausjärjestelmän koro- tuksille, katsotaan SAS/Blue 1:n jo käyttäneen omalta osal-

Ratkaisulautakunnan päätöstä noudatetaan työehtosopimuksen voimassaoloajan.

taan em. korotuserä, paitsi jos korotuserä on suurempi kuin monitaitoisuuden määräytymisprosenttien käyttöön- otosta aiheuttamat kustannukset.

12.9.

Allekirjoituspöytäkirjaan seuraavat määräykset:

Tuotannon ja henkilöstömäärän yhteensovittaminen

Yrityskohtaisesti sovitaan työnantajan ja pääluottamusmie- hen välillä 31.5.2005 mennessä järjestelmästä, jonka tarkoi- tuksena on yhteen sovittaa henkilöstön määrä tuotannon tarpeisiin.

Niiden yritysten osalta, missä järjestelmästä ei ole päästy yksimielisyyteen 31.5.2005 mennessä tuotannon ja henki-

SAS/Blue 1:n alueella otetaan käyttöön 1.5.2005 samantasoiset monitaitoisuuden määräytymisprosentit, kuin muissakin yrityksis- sä joissa henkilökohtainen palkanosa on käytössä. Työehtosopi- musratkaisun 4. kohdan mukainen ansiokehitystarkastelun mah- dollisesti tuottama korotus maksetaan SAS/Blue 1:n alueella, jos se on suurempi kuin edellä mainitun ratkaisun kustannukset.

Samanaikaisesti maksettava yleiskorotus ja liittoerä toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti.

löstömäärän yhteen sovittamisesta, asiasta sovitaan alle- kirjoittaneiden liittojen välillä.

Mikäli asiassa ei päästä liittojenkaan välillä yksimielisyyteen, siirretään asia työehtosopimuksen mukaisen välimiesme- nettelyn ratkaistavaksi.

Tällä ei muuteta työehtosopimuksen 4 §:ää.

Joillakin ilmailualan työpaikoilla on ollut ajoittain liian vähän työ- voimaa. Joustavatkaan työaikajärjestelyt eivät toimi, jos työnteki- jöitä on liian vähän. Yrityskohtaisesti sovitaan ensi toukokuun lop- puun mennessä järjestelmistä, joilla sovitetaan henkilöstön mää- rät tuotantoa vastaaviksi. Jos paikallisesti asiasta ei saavuteta yksi- mielisyyttä, siitä sovitaan liittojen välillä tai viime kädessä asia rat- kaistaan välimiesoikeudessa.

Välittömästi suoritettavat työnarvioinnit

12.10.

Yhteinen työmarkkinakoulutus

Allekirjoittaneet liitot sopivat sopimuskauden aikana jär- jestettävistä yhteisistä työmarkkinakoulutustilaisuuksista, joihin osallistuvat työnantajapuolelta Palvelualojen Toi- mialaliiton jäsenyrityksien työehto- ja henkilöstöasioista vastaavat sekä työntekijäpuolelta näiden yrityksien IAU:n luottamusmiehet. Koulutustilaisuuksien tarkoituksena on selvittää työehtosopimusta sekä työnarviointi ja palkkaus- järjestelmä.

Kohdan 12.2. Työehtosopimuksen tekstit ja tarkoituksen- mukaisuus työryhmä ottaa työssään huomioon koulutus- tilaisuuksissa esiin tulleet työehtosopimuksen soveltami- seen liittyvät ongelmat. Työehtosopimuksen tekstien tul- tua uudistetuksi edellä mainitun työryhmän esityksestä, järjestetään erityisesti uudistettua työehtosopimusta esitteleviä yhteisiä koulutustilaisuuksia.

Palvelualojen Toimialaliiton jäsenyritysten alueella olevat työt, joita ei ole mainittu palkkasopimuksen 3 §:n mukai- sessa luettelossa, kuvataan ja arvioidaan viivytyksettä tämän sopimuksen tultua voimaan.

Työnantajaliiton jäsenyritysten alueella olevat tämän sopimusalan

Yhteisesti järjestettävän työmarkkinakoulutuksen tarkoituksena saada eri yrityksissä sekä työnantaja- että työntekijäpuolelle yhte- näinen näkemys eri työehtosopimuskohtien soveltamisesta sekä työnarviointi- ja palkkausjärjestelmän tarkoituksesta ja menettely- tavoista.

1/05

työt, jotka eivät vielä ole palkkasopimuksen 3 §:n mukaisessa palkkaryhmäluettelossa, arvioidaan mahdollisimman pian ja lisä- tään kyseiseen luetteloon. Asialla on merkitystä, paitsi kyseisten töiden tekijöiden kannalta, myös niiden työntekijöiden kannalta

13.

Ellei 29.11.2004 allekirjoitettua tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus.

jotka tekevät vastaavanlaisia töitä niissä yrityksissä, joissa tätä työ- ehtosopimusta noudatetaan sen yleissitovuuden perusteella.

Mikäli keskusjärjestöt eivät olisi 16.12.2004 allekirjoittaneet tulo- poliittista sopimusta, olisi lentoliikenteen edellinen työehtosopimus jäänyt voimaan ja sopimuskausi olisi päättynyt 31.3.2006.

XXXXXX XXXXXX

Asiakaspalvelu huoleh- tii mm. matkustajien lähtöselvitys- ja portti- palveluista. Ramp-val- voja Xxxxx Xxxxxxx val- mistelemassa koneen lähtöä.

Xxx Xxxxxxxxx

Northport Oy huolehtii lentoyhtiöiden maapalveluista

Yritysten flallitustyöskentelystä kertovassa juttusarjassa on nyt esittelyvuorossa Nortflport Oy ja sen flallitukseen kuuluva ramp-valvoja Juflani Pietilä.

1/05

osastopäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxxxx sekä henkilöstön edustajat palvelu- esimies Xxxxx Xxxxxxxx ja ramp-valvo- ja Xxxxxx Xxxxxxx. Xxxxx esittelee halli- tuksessa yhtiön toimitusjohtaja Xxxx Xxxxxxxx.

■ Northport Oy on Finnair Oyj:n 100- prosenttisesti omistama maapalveluja toimittava tytäryhtiö. Se tuottaa mm. lentoliikenteen lähtöselvitys-, portti- ja matkatavarapalveluita lentoyhtiöille Suomessa. Yhtiö huolitsee vuosittain n. 100 000 lentoa ja yli 8 miljoonaa mat- kustajaa.

Suomen toimintojen vuotuinen lii-

kevaihto on n. 60 miljoonaa euroa ja toimipisteitä on 17 lentoasemalla. Yhti- öllä on noin 900 hengen suuruinen henkilöstö ja lisäksi sillä on 14 kumppa- niyritystä, joiden palveluksessa on n. 250 henkilöä.

Northport Oy:n hallitukseen kuulu- vat johtaja Xxxx Xxxxx, johtaja Xxxx Xxxxxxx ja asiakaspalautetoimiston

Uusi yhtiö

Yhtiö on toiminut itsenäisenä osakeyh- tiönä vasta lyhyen ajan. Se perustettiin kun Finnair Oyj:n hallitus päätti helmi- kuussa 2004 järjestää maapalveluja toi- mittavan Finnair Ground Handling- liiketoimintayksikön omaksi tytäryhti- ökseen 1.5.2004 alkaen. Samalla Tuk-

Asematasopalvelu huolehtii matkata- varoiden ja rahdin lastauksesta ja purkamisesta sekä lentokoneiden tarvitsemista maakalustopalveluista.

1/05

xxxxxx Xxxxxxxxxx toiminut Finnair Oyj:n tytäryhtiö FinnHandling AB siirtyi uuden yhtiön tytäryhtiöksi.

Perustettaessa yhtiötä sen toiminta- ajatuksena ilmoitettiin olevan tuottaa, kehittää ja markkinoida asiakaslähtö- isiä maapalveluita liikenneyhtiöille ja heidän asiakkailleen Suomessa ja lähi- alueilla, kilpailukykyisesti, kannattavasti ja laadukkaasti.

Uuden yhtiön asiakkaina ovat Fin- nair Reittiliikenne, Finnair Lomalii- kenne sekä useita muita reitti- ja tilaus- lentoyhtiöitä. Yhtiöittämistä perustel- tiin uuden yhtiön itsenäisemmällä ase- malla, joka parantaa mahdollisuuksia maapalveluiden asiakaspohjan laajen- tamiseen sekä joustavampaan palvelu- tuotantoon eri asiakassegmenteille.

Toiminta jakaantuu kahteen osaan Yhtiön käytännön toiminta jakaantuu kahteen osaan. Asiakaspalvelu tapah- tuu matkustajaterminaalissa ja siinä huolehditaan matkustajien lähtöselvi- tys- ja porttipalveluista. Asemataso- palvelu puolestaan tapahtuu asema- tasolla tai lentoaseman matkatavara- aulatiloissa, ja siinä huolehditaan mat-

Xxxx aloitti hallitustyöskentelyn

■ Ramp-xxxxxxx Xxxxxx ”Jupe” Pietilä on osallistunut vasta yh- teen Northport Oy:n hallituksen kokoukseen. Yhtiössä sovittiin heti sen toiminnan alkaessa tou- kokuussa henkilökunnan hallin- toedustuksesta yhtiön hallituk- sessa. Hallitus kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa.

Xxx Xxxxxxxxx

Tikkurilassa asuva 43-vuoti- as Jupe on Oulun lahja Etelä- Suomelle ja Kärppien kannatta- ja, kuten hän itsensä esittelee. Hallitusedustuksen lisäksi mui- na luottamustehtävinä on työ- suojeluvaravaltuutetun tehtävä ja Finnairin henkilöstörahaston

valtuuston jäsenyys. Aikaisem- min hän on toiminut mm. am- mattiostonsa Suomen Siviililen- toliikennevirkailijoiden Liitto ry:n (010) puheenjohtajana.

Northport Oy:n hallituksessa voi ehkä vaikuttaa asioihin etukä- teen, toivoo Xxxxxx Xxxxxxx.

katavaroiden ja rahdin lastauksesta ja purkamisesta sekä lentokoneiden tar- vitsemista maakalustopalveluista.

Näiden kahden ydinprosessin tuke- na on monia erillisiä palveluita, kuten suunnittelu- ja hallinnolliset palvelut.

LÄHTEET: Finnair Oyj:n nettisivut

- Northport Oy:n hallituksessa voi ehkä vaikuttaa asioihin etukäteen,

Xxx Xxxxxxxxx

jotta asiat hoituisivat mahdollisimman hyvin, hän sanoo. Aikaisemmin henkilökunta on voinut ottaa kantaa vasta kun päätökset ovat jo toteutusvaiheessa ja siitä on tullut käytännön ongelmia. Toivomus ennakoinnista on ymmärrettävä, kun ottaa huomioon, miten monen muutoksen kohteena yksikkö on ollut viime vuosien aikana.

1/05

Ensimmäinen kokous antoi myönteisen kuvan hallitustyösken- telystä.

- Uskon, että kokouksissa voi ottaa vapaasti kantaa asioihin. Tosin kokouksissa ei mennä toiminnan yksityiskohtiin, vaan käsitellään laa- jempia asioita. Lähden positiivisella mielellä mukaan hallitukseen. Aika näyttää, miten homma toimii, Jupe sanoo lopuksi.

XXXXX XXXXXXXXXXX

T Y Ö P A I K A L L A

Luvallista ampumista lentoasemalla

Helsingin lentoasemalla sijaitsee työpiste, jota kutsutaan Cfleck-pointiksi (cp). Siinä työskentelee Nortflport Oy:n palveluksessa olevia matkatavara- liikenteen valvojia, joiden keskeisimpänä tefltävänä on varmistaa Helsingin kautta kulkevien lentomat- kustajien ja fleidän matkatavaroidensa kulkeminen samalla lennolla.

■ Ilmailulaitos sai loppuvuonna 2004 valmiiksi jatkomatkatavaran käsitte- lyyn tarkoitetun hallin, joka sijaitsee lentoasemalla palokunnan edessä. Au- lan työntekijät kutsuvat hallia “Nopo- areenaksi”. He eivät ole aivan varmoja siitä, että onko halli tarkoitettu ainoas- taan Northportin käyttöön.

Tässä hallissa matkatavaraliikenteen valvojat seuraavat jatkuvasti, miltä len- nolta siirtyy matkustajia millekin len- nolle. Näiden matkustajien matkatava- ra kulkee heidän käsiensä kautta ja kaikki tallennetaan viivakoodin lukijalla tietojärjestelmään. Viivakoodin lukija muistuttaa vähän ampuma-asetta, jos- ta syystä työmaakieleen on muodostu- nut ilmaisu: “matkatavaran ampumi- nen”.

Tekijä esiin…

1/05

Haastattelimme 44-vuotiasta Xxxxx Xxxxxxxxx, joka asuu perheineen Helsin- gin Herttoniemessä. Tytär Xxxxx on muuttanut pois kotoa muutama vuosi sitten ja nuorimmaisenkin, täysi-ikäisen Xxxxxx, jalka alkaa olla puoliksi ulkona kotiovesta, joten vapaa-ajan voi käyttää ilman huonoa omatuntoa itselleen. Pe- ter harrastaa kalastusta ja matkusta- mista. Kalastusharrastus on mukavaa vastapainoa työnteolle, ja kalastamassa hän käy Finnairin kalaporukoissa Tam- misaaressa joka kevät ja syksy, aina kun siihen on mahdollisuus. Matkoilla hän käy Xxxxx-xxxxxx kanssa kaikilla yhtei- sillä lomilla. Lomakohteeksi valitaan yleensä jokin uusi kohde. Paljon on vie- lä näkemättä.

Xxx Xxxxxxxxx

Finnairin palvelukseen Xxxxx tuli 19-vuotiaana. Kahdeksan ensimmäis- tä vuotta hän toimi Ramp-toiminnassa erilaisissa tehtävissä. Vuodesta 1988 alkaen hän on toiminut cp:ssä matka- tavaraliikenteen valvojana. Hän myös perehdyttää cp:hen töihin tulevia työn-

Xxxxx Xxxxxxx ’ampumassa’ matkatavarakonttia.

tekijöitä uusiin tehtäviinsä.

T Y Ö P A I K A L L A

Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Viimevuoden loppupuolella valmistunut Nopo-areena.

Xxxxx, mikä työssäsi on sinulle tär- keintä?

Ensisijainen motiivini työntekoon on tietenkin raha ja toimeentulo. Tärkeä- nä koen myös sen, että tiedän olevani riittävän ammattitaitoinen hoitamaan omia sekä muita aulan tehtäviä. Pidän vuorotyöstä. Vapaa-aikaa on näin ar- kisinkin, vuoroja voi vaihdella ja siten saada pitempiä jaksoja vapaaksi.

Miten Finnairin muuttuminen Nothportiksi on vaikuttanut sinuun ja työhösi?

Muutos on tuonut tietynlaista epä- varmuutta työpaikkaan ja lisännyt enti- sestäänkin työn määrää.

Xxxxx työstäsi.

Nopo-areena tuo kipeästi kaivattua lisätilaa jatkomatkatavaran käsittelyyn. Jotta voisimme hyödyntää hallin kapa- siteettia, täytyy tietysti saapuvissa ko- neissa jatkomatkatavara olla eroteltuna Helsinkiin jäävistä laukuista. Cp selvit- tää kyseisten koneiden kuormaustie- dot ja informoi ajomiehiä ja Ramp-ryh- miä mahdollisista erotteluista, ja siitä mitä ajetaan Nopo areenalle.

Epäsäännöllisyystilanteissa ja no- peissa koneenvaihdoissa saatetaan jou- tua ohjaamaan matkatavaroita suoraan koneelta koneelle. Xxxxxx matkavara jos- tain syystä ehdi samalle lennolle mat- kustajan kanssa, se lähetetään jälkikä-

teen niin pian kuin mahdollista.

1/05

Cp arvioi tarvittavien tyhjien kont- tien ja kärryjen määrän, jota tarvitaan jatkojen erotteluun, sekä sopii aula- esimiehen ja CLC:n kanssa lähteviin koneisiin käytettävistä konttimääristä ja rekisteröi sen mukaan, onko laukut lokaalijatkoja vai edelleen jatkavaa mat- katavaraa (esim. KIX/HEL/MAD/ALC). EU:n ulkopuolisten lentojen lisäksi cp päättää minkä muiden lentojen jatkomatkatavaroita otetaan uuteen Nopo-areenaan käsittelyyn. Tätä kir- joitettaessa on alustavasti on sovittu neljästä EU-lennosta päivittäin

(782FCO, 880CDG, 892MAD/ARN,

906BCN). Näiden lisäksi voidaan tar- t

t

peen tullen ottaa myös muitakin lento- ja - myös kotimaan lentoja.

Useimpina päivinä Aasiasta saapuu neljä sekä USA:sta yksi tai kaksi MD11 konetta. Jokaisessa on keskimäärin neljä matkatavarakontillista (1 kontti n. 40 laukkua) jatkomatkatavaraa. Venä- jältä jatkolaukkuja pelkästään USA:han on helposti tuommoinen 150 kappa- letta (SVO, LED) ja sitten näiden lisäksi nuo neljä edellä mainittua lentoa ja ekstrat. Nämä kaikki laukut puretaan läpivalaisuhihnalle, josta ne tulevat Nopo-ruletille (pyörivälle hihnalle), mistä ne kerätään, ammutaan ja kuor- mataan. Yhden laukun kierros läpi- valaistusta ruletille kestää noin kolme minuuttia - jos Xxxxxxxxxxxxxxxx laitteis- to toimii.

Koko ulkomaan cp-toiminta muut- tui aika radikaalisti tammikuun kym- menentenä päivänä. Silloin voimaan astuvat uudet määräykset, joiden mu- kaan kaikki EU:n ulkopuolelta tuleva jatkomatkatavara on läpivalaistava. Sa- mana päivänä myös tullaus ulkomailta kotimaan asemille muuttui siten, että läpivalaisu tapahtuu Helsingissä ja tulli- tarkastus tapahtuu määränpäässä, esi- merkiksi Rovaniemellä.

Xxxxxxxxx määriä matkavaraa käsit- telette keskimäärin työvuoron aika- na?

Karkea arvio Nopo-areenalla tapahtu- vasta matkatavaran käsittelymäärästä on 1000-1500 laukkua/päivä. Tietysti sekaan mahtuu helpompiakin päiviä, mutta joinakin päivinä tuo 1500 kappa-

letta lienee pahasti alakanttiin. Oma arvioni on, että päivittäin isoja LD3 kontteja kuormataan Nopo-areenalla 10-15 kappaletta, AirBus-kontteja 20- 30 kappaletta, sekä niiden lisäksi luke- maton määrä matkatavarakärryjä.

Check pointissa on päivittäin 6 mies- tä: 4 ulkomaan päässä (3 aamussa ja 1 illassa) sekä 2 kotimaan päässä (1 aa- mussa ja 1 illassa). Työtä siis riittää ai- van varmasti kaikille, eikä kahvitauoille jää aikaa.

Mitä odotat työltäsi ja työnanta- jaltasi tulevaisuudessa?

Säännöllistä nousevaa palkkaa ja lisää ammattitaitoista henkilökuntaa, ja ai niin: tietysti pidempiä lomia!

Haastattelijana XXXX XXXXXX

KILPAILUKUTSU

Nyt ammattiosasto- tai työpaikkajoukkueella kisailemaan vuoden 2005 lentopallon AY-mestaruuksista

AY-lentopallon SM-kisoihin 2005 on haettu jälleen hieman uutta ilmettä. Mm. miesten B-sarjan karsinnat järjestetään maakuntakohtaisina ja siten lähempänä joukkueita. Muut sarjat pelataan suoraan lopputurnauksina 23.-24.4. Vaasassa.

Joukkueiden kokoaminen on helppoa sillä joukkue voi koostua saman ammattiosaston tai saman työpaikan pelaajista, johon voi kuulua useammankin ammattiliiton jäseniä. Kaikkien pelaajien tulee kuitenkin olla ammatillisesti järjestäytyneitä jonkun keskus- järjestön alaiseen ammattiliittoon.

Kilpailut käydään miesten A- ja B-sarjoissa, sekasarjassa, sekä naisten sarjassa.

Ilmoittautumiset 28.2.2005 mennessä. Yksityiskohtaisempi kilpailukutsu löytyy osoitteista xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/Xx- lentis ja xxx.xxx.xx/Xx-xxxxxxxxx. Lisätietoja myös Xxxxxx Xxxxxx 044 0880 654

Kilpailujen järjestelyistä vastaa lentopallon AY-toimikunta, jossa ovat edustettuina SLeL, TUL, AKAVA, SAK ja STTK.

1/05

Kenraalia kuulemassa

Ilmailumekaanikot Tikkakoskella

Ilmailumekaanikot ILMEK ry kokoontui 8.12.2004 Tikkakoskelle. Tilaisuuden tarkoituk- sena oli antaa jäsenille mafldollisuus kysellä ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Xxxxx Xxxxxxxxxx ilmavoimien flenkilöstöpolitiikasta

ja tulevaisuudesta ilmavoimissa.

■ Paikalle oli saapunut noin 60 yhdis- tyksen jäsentä. He paheksuivat sitä, mi- ten Ilmavoimissa samaa työtä tekevät sotilas- ja siviilityöntekijät ovat palk- kauksellisesti eriarvoisia. Ei ole oikein, että 30 vuotta Ilmavoimia palvellut lentokonemekaanikko, joka on usein myös esimies- ja asiantuntijatehtävissä, jää palkkauksellisesti 300–500 euroa/ kk jälkeen 10 vuotta palvelleelle sotilas- ammattihenkilölle.

Voiko arvostukseen vaikuttaa? Osallistujien mielestä työnantaja ei ar- vosta työtämme. Arvostuksen puute on aiheuttanut työpaikoilla passivoitumista ja haluttomuutta mm. ylitöihin. Palkka-

ILMEK ry:n jäseniä Tikkakoskella kuuntelemassa kenraaliluutnantti Xxxxx Xxxxxxxx.

Xxxxx Xxxxxxxx

temme kysymyksiä ja mielipiteitä, jotka olivat aika ajoin kärkeviäkin. Hän sanoi ymmärtävänsä tilanteemme ja toivoi, että asia saataisiin pikaisesti kuntoon. Pystynen kertoi, että Ilmavoimien mah- dollisuus korjata asia on vähäinen, kos- ka sillä ei ole ns. palkkavaltaa, palkka- sopimukset tehdään Puolustusministe- riössä.

Xxxxx Xxxxxxxx

Ongelmana oli Ilmavoimallisiin lisiin kuuluva sitoumus. Sitoumuksen mak- saminen tuntuu olevan Ilmavoimille vaikeaa. Jos halu sitouttaa tai hyväksyä jokin muu vastaava korvaus puuttuu, asiaa ei jatkossakaan saada kuntoon. Tässä suhteessa Ilmavoimilla on mer- kittävä mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

1/05

us koettiin tärkeimmäksi arvostuksen mittariksi. Juhlapuheiden kiitokset ja kehut eivät tuo leipää perheelle.

Epäkohta on otettu useaan ottee- seen esille Ilmavoimien ja Puolustusmi- nisteriön kanssa, mutta korjausta asi- aan ei ole saatu. Näyttää siltä, että to- dellinen halu korjata tämä epäkohta puuttuu. Pöytäkirjoista nähdään, että asia on hiertänyt jo 1970-luvulla.

Rahoista päätetään muualla

Ilmavoimien komentaja kuunteli jäsen-

Pystynen lupasi ottaa asian esille Pääesikunnan ja Puolustusministeriön kanssa. Aika näyttää, onko Puolustus- voimilla tahtoa hoitaa asia kuntoon. Tahdostahan tässä on loppujen lopuksi kysymys.

Tilaisuuden jälkeen osallistujat siirtyivät nauttimaan Tikkakosken Toimiupsee- rikerhon antimia.

XXXX XXXXXXXXXX

Ilmek ry:n pääluottamusmies

Kenraaliluutnantti Xxxxx Xxxxxxxx kertomassa ilmavoimien henkilöstö- politiikasta ja tulevaisuuden näky- mistä.

M I K Ä T Y Ö ?

Digitaalista tiedonkulkua ja vianetsintää

1/05

M I K Ä T Y Ö ?

■ Lisää konjakkia, kiitos! Konjakin ti- laaminen lentokoneessa voi olla yllättä- vän monimutkainen toimenpide. Aina- kin, jos sitä ajattelee teknisessä mieles- sä.

Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Matkustajan painaessa emännän kutsunappia MD-11 koneessa hän käynnistää toiminnan, jossa on muka- na paljon elektroniikkaa ja tietokonei- ta. Tieto kutsunapin painamisesta välit- tyy digitaalisesti emännän paneelille koneen tarjoomoon. Tähän tarvitaan monia elektronisia laitteita, mutta vä- hän johtoja. MD-11 koneen matkus- tamon viihdytys- ja palvelujärjestel- mässä onkin ideana kuljettaa matkus- tajien viihtyvyyteen liittyvää tietoa digi- taalisesti, jolloin samassa johdossa voi kulkea enemmän dataa. Emännän kut- sun lisäksi voidaan johdoissa kuljettaa mm. lukuvaloihin, musiikkiin ja eloku- viin liittyvää tietoa.

Korjaus

Mikäli konjakin tilaaminen ei onnistu, saattaa vika olla multiplexjärjestelmässä. Tällöin järjestelmään kuuluva vikaan- tunut laite irrotetaan koneesta ja lähe- tetään korjaamolle. Finnairin tekniikan Avioniikkakorjaamolla korjataan lento- koneen mekaanisia- ja elektroniikka- laitteita. Yhtenä korjauskohteena on MD-11 matkustamon viihdytys- ja pal- velujärjestelmä (Multiplexjärjestelmä).

Radioasentaja Xxxx Xxxxxxxxx ker- too, että laitteiden korjaus tapahtuu si- ten, että korjaamon pöydälle kootaan järjestelmän eri laitteet. Laitteet yh- distetään tietokoneeseen, jonka avulla suoritetaan kokeilu ja etsitään laitteissa olevia vikoja. Rikkoutuneet osat, kuten

E Radioasentaja Xxxx Xxxxxxxxx oi- kean käden vieressä oleva musta laa- tikko on multiplexjärjestelmän pää- yksikkö. Keskellä on tietokone, jonka avulla kokeilut tehdään. Vasemmalla on järjestelmään liittyviä laitteita.

Pöydälle on koottu multiplexjärjes- telmän laitteita. Laitteet vasemmalta ovat istuinyksikkö, emännän paneeli, lukuvalo-ohjain ja alueyksikkö.

Istuinyksikkö kansi avattuna.

1/05

mikropiirit vaihdetaan vialliseen lait- teeseen juottamalla. Myös lämmön ai- heuttamat kosketushäiriöt korjataan juottamalla. Laitteissa on myös kytki- miä ja sisäisiä akkuja, joita joudutaan silloin tällöin vaihtamaan. Emännän kutsun toimimattomuus saattaa johtua vaikka huonosta kontaktista matkusta- jan käyttöpaneelissa. Ne ovat kovassa käytössä, joten niissä on myös eniten vikoja.

Matkustamon viihdytys- ja palvelu- järjestelmään kuuluu myös monia mui- ta laitteita, kuten monitorit, videot ja CD-soittimet, jotka myös korjataan Avionikkakorjaamolla.

XXXXX XXXXXXXXXXX

ITF:n turvallisuuskampanja

ITF Campaign on Safety and Security

ITF on parflaillaan kampanjoimassa turvallisuuden puolesta maailmanlaajui- sesti yli eri kuljetusalojen ja ammatti- sekä aluerajojen. Turvallisuuden edistämisen pitäisi olla automaattista, oli kysymys sitten inflimillisistä työsuorituksista tai niitä koskevien säännöstöjen laadinnasta. Luonnonvoimille emme paljon mitään voi, mutta lisääntyneeseen terrorismiinkin voidaan vaikuttaa turvatoimia lisäämällä.

■ ITF:n kampanja ei kohdistu mihin- kään määrättyyn päivään, koska turval- lisuus on aiheena jatkuvasti ajankoh- tainen.

Kirjoitushetkellä puhutti Indonesian alueen tsunami suunnattomine ihmis- uhrimäärineen. Ne aiheuttivat omat toi- menpiteensä. Niiden kanssa pyritään samanaikaisesti kehittämään tuonkin onnettomuuden jälkien selvittämisessä tärkeän kuljetusalan edellytyksiä pys- tyä palvelemaan, niin nopeata toimin- taa vaativissa kuin tavanomaisem- missakin olosuhteissa.

1/05

Turvallisuus on noussut tärkeysjär- jestyksessä ITF:ssä korkealle. Onnistu- nut kampanja hyödyttää sekä kuljetus- alaa että ITF-järjestöä ja sen jäseniä it- seään, kun huomataan alan asioiden olevan yhteisiä maailmanlaajuisesti ja että niihin voidaan vaikuttaa yhteistyöl- lä, minkä merkitys aina vain korostuu.

Xxxxxxxx tapahtumat alkusysäyksenä

Kukin liitto voi valita itselleen parhaiten sopivan tavan osallistua, lähtien omista paikallisista olosuhteista. Ilmailussa on

kampanjoitu viime aikoina Euroopassa lähinnä halpalentoyhtiökysymyksen puitteissa Ryanairin turvallisuuttakin vaarantavaa TES-politiikkaa vastaan ja kiinnitetään edelleen huomiota lento- häiriköintiin, matkustajien aiheuttamiin ongelmatilanteisiin. Tätä taustaa vas- taan syyskuun 11. päivän tapahtumat vuonna 2001 edustavat ongelmien laa- jenemista, kun julkista kuljetusmuotoa, ilmailua, käytettiin sekä kohteena että aseena. Maaliskuun 11. päivänä viime vuonna käytettiin Madridissa junaa massamurha-aseena.

Yleisö, kuten hallitukset ja polii- sivoimat, on herännyt uuteen väkival- taan ja siihen, kuinka haavoittuvia useimpien päivittäin käyttämät kulje- tusvälineet ovat. Turvallisuuspalvelut ovat joutuneet tutkimaan salassa tie- dotusvälineiltä suunnitelmia, joissa len- tokoneita on aiottu käyttää kypsymässä olevien satojen kemialliseen va- hingoittamiseen ilmasta käsin, tai aiot- tu pommein tai öljytankkerien kimp- puun hyökkäämällä saastuttaa meri- alueita. Silti työntekijöiden asemaan ei aina osata kiinnittää riittävästi huomiota.

Kuljetusalan työntekijät ovat joutu- neet uhreiksi. Oli sitten kyse terrori- hyökkäyksestä lentokonetta, junaa, lin- ja-autoa tai asemaa, satamaa tai laivaa vastaan, niin kuljetusalan työntekijöi- den henki on vaarassa. Työntekijöille tällainen jatkuva tietoisuus haavoittu- vuudesta tällaisten hyökkäysten yhtey- dessä merkitsee stressiä. Onkin sekä alan työntekijöiden että yleisön etu, että kuljetukset tehdään niin turvalli- siksi kuin mahdollista.

ITF:n turvallisuusperiaatteita ITF:n edustajakokous keskusteli Van- couverissa turvallisuudesta vuonna 2002 ja omaksui pitkän listan turvallisuuteen liittyviä periaatteita, joita nyt sovelle- taan tähän kampanjaan. Seuraavassa tärkeimpiä niistä.

Kuljetus on ala, jolla maailmantalo- udessa korvaamattoman suuri merki- tys. Kunnossa olevat turvallisuusasiat ovat ensiarvoisen tärkeitä kuljetuksille ja sitä kautta myös maailmantaloudel- le. On erittäin tärkeää suojata ihmisiä ja kuljetettavia tavaroita kautta koko kul- jetusketjun.

Toimenpiteet turvallisuuden lisää- miseksi eivät saa itse muodostaa muita ongelmia, niiden tulee vastata arvioitu- jen riskien määrää ja olla oikeassa suh- teessa niihin. Turvallisen ja varman kul- jetusjärjestelmän ylläpidon tulee kuu- lua kulmakivenä hallituksien politiik- kaan ja olla niiden perusvelvollisuuksia. Hallitusten ja teollisuuden täytyy jakaa kustannukset taatakseen turvallisen kul- jetusjärjestelmän; näistä kustannuksista ei saa koitua työntekijöille negatiivisia vaikutuksia.

Kuljetusalan työntekijät ja heidän ammattiliittonsa ovat avainasemassa, kun kuljetusten turvallisuutta kehite- tään ja pannaan käytäntöön. Kuljetus- turvallisuuden toteutuminen vaatii sen, että ymmärretään inhimillisten tekijöi- den merkitys, koska ne voivat joko edistää tai nakertaa järjestelmiä ja toi- mintatapoja. Missä kuljetusalan työnte-

kijöillä on turvallisuuteen liittyviä teh- täviä, heidän tulee saada kunnollista koulutusta niiden suorittamiseen, sekä niin, että turvallisuusasioiden merki- tyksestä ollaan selvillä. Tätä täytyy täy- dentää ja tukea sopivalla viranomais- toiminnalla, johon kuuluvat lupakirjat ja todistukset taidoista.

Turvallisuus voidaan saavuttaa vain laajalla ja yhtenäisellä toiminnalla ja vain käytännössä toimiva, tiukka ja pakot- tava säännöstö varmistaa sen, että lii- kenne on turvallista. Kuljetukseen liitty- vien turvallisuusmääräyksien tulee olla yleismaailmallisia ollakseen tehokkaita.

Vakituinen, luotettava työvoima ITF:n pääsihteeri Xxxxx Xxxxxxxxxx mukaan: ”Ilmeinen tarve käyttää koulu- tettua työvoimaa, joka pystyy toimi- maan tehokkaasti hätätilanteissa, jonka ammattitaidosta on selviä todisteita ja

jonka kokemus on etu torjuttaessa tur- vallisuusriskejä, puhuu sitä nykysuun- tausta vastaan, että käytettäisiin halpaa, väliaikaista tai ulkoistettua työvoimaa. Kuljetusten turvallisuutta ei voida pa- rantaa, jolleivät hallitukset ja työnanta- jat tunnusta tätä.”

Vakinainen, koulutettu ja motivoi- tunut työvoima edistää turvallisuutta. Työvoima, joka ehkä tuottaa paljon, mutta joka ei ole sitoutunut työhönsä huonoista työehdoista johtuen, on tur- vallisuusriski.

Ei liikaa vastuutakaan

Kuljetusalan työntekijät ovat etulinjas- sa, kun kuljetuksien turvallisuutta halu- taan varmistaa. Heidän edellytetään ole- van tarkkana jatkuvasti. Joillakin aloilla kuljetusoperaattorit itse lisäävät uusia turvallisuustehtäviäkin, mutta eivät kui-

1/05

tenkaan ota lisää henkilökuntaa näitten t

t

hoitamiseksi. Kun työsuorituksiin on jo ennestään paineita alan kilpailun ko- venemisen johdosta, niin uusien vas- tuitten sälyttäminen jo ennestään yli- työllistetyn henkilöstön niskoille on te- hoton ja tuhoisa strategia.

Kuljetusalan työntekijöitä ei saa ran- gaista sellaisesta, minkä korjaaminen ei ole heidän vallassaan, kuten vaikkapa siitä, kun kuljetettavaksi on tullut hei- dän tietämättään joko laittomasti maa- han pyrkiviä maahanmuuttajia. – Xx- xxx myös varmistaa, että työntekijöillä ei ole syytä pelätä ottaa epäkohtia pu- heeksi, kun he uskovat jonkin olevan vialla.

Mitä työnantajilta odotetaan Perusteellisen turvallisuuskoulutuksen tuottaminen ja kustantaminen kuuluu työnantajan rooliin. Hyvin koulutetut ja valppaat työntekijät voivat estää hätä- tilanteita.

Turvallisuussuunnitelmien laatimi- nen työntekijäpuolta kuunnellen on tapa, jolla turvallisuutta voi edistää. Sen henkilöstön käsitykset, joka on suo- raan tekemissä ongelmien kanssa, ovat arvokkaita.

On saatu viestejä, että käytännön työtilanteissa voi olla selviä puutteita ja että turvakoulutuksessakin olisi paran- tamisen varaa Suomenkin olosuhteis- sa. Nämä puutteet on nyt tarkoitus ke- rätä yhteen ja katsoa, miten niihin voi- daan parhaiten puuttua.

Mitä hallitusten tulee tehdä?

1/05

Ei saa jäädä pelkästään kunkin kuljetus- alan operaattorin tehtäväksi valita ja ot- taa käyttöön niitä tapoja, joilla turval- lisuutta parannetaan. Hallitusten tulee säädellä näitä asioita ja varmistaa, että ne tulevat pakollisiksi, sekä järjestää turvallisuutta koskevien säännösten käyttöönotto ja valvoa sitä.

Näin voidaan varmistaa, että kulje- tusalan ammattilaisilla on käytössään katkeamaton koulutusketju, jossa on otettu huomioon pätevyyskysymykset, kertaukset ja todistukset sekä lupa- kirjat.

Olennaista on turvata rahoitus, jolla kuljetusväyliä parannetaan ja joillakin alueilla kehitetään uutta teknologiaa.

Jos ei koko kuljetusketjun heikkoja kohtia tunnisteta, niin ketju itsessään voi aiheuttaa turvallisuusriskejä. Haas- tetta riittää, koska kotimaan olojen li- säksi tulee ottaa huomioon kuljetusten maailmanlaajuinen luonne.

Sen lisäksi, että on luotu kansainvä- listä lainsäädäntöä, on maakohtaisesti otettu käyttöön joitakin uusia lakeja turvallisuusalalla, etenkin USA:ssa. Kos- ka kuljetusala on kansainvälistä, niin näillä uusilla määräyksillä on heijastus- vaikutuksia muittenkin hallituksien po- litiikkaan.

Sopimuksia ja toimintaohjeita Vuoden 2001 jälkeen on kehitetty eri- laisia sopimuksia ja toimintaohjeita kan- sainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa sekä merenkulun (IMO) ja ilmailun (ICAO) kansainvälisissä yhteiselimissä. APEC:n (Aasian ja Tyynenmeren talousalue) alueilla on kehitetty erilaisia turvalli- suusmääräyksiä kansainvälistä kauppaa varten ja EU:ssa on pyritty viemään nii- tä lainsäädäntöön, nämä alueellisina esimerkkeinä.

ITF:n omaksuttua listansa turvalli-

suusperiaatteista ICAO kehitti ilmailun turvallisuustoimenpidesuunnitelman, joka sisälsi ohjeet tavasta, jolla tulee mahdollistaa se, että säännöllisesti, sys- temaattisesti ja yhtenäisesti arvioidaan alan turvallisuusmääräyksiä kaikissa ICAO:n 188 jäsenvaltiossa.

Myös turvallisuustoimenpiteet len- toasemilla ovat joutuneet tiukan tar- kastelun kohteiksi. On vihdoin havait- tu, että turvallisuus kärsii, jos tehtäviä pilkotaan ja ulkoistetaan ja samanaikai- sesti käytetään tilapäistä ja alipalkattua työvoimaa. Marraskuussa 2002 val- tiollistettiin turvallisuustoimet kaikilla USA:n lentoasemilla, mikä merkitsi sitä, että yksityiset vartiointiliikkeitten työntekijät saivat väistyä valtion palve- luksessa olevien tieltä.

Miehistön tunnistamisesta on keskusteltu ilmailussa kuten merel-

läkin. ICAO-kokouksessa huhtikuussa 2004 ITF tuki sitä, että luotaisiin tun- nistamisjärjestelmä, jossa olisi mm. biometrisiä tietoja. Samalla kuitenkin tähdennettiin, että systeemiä luotaessa tulee kunnioittaa yksilön oikeuksia. Sil- loinkin, kun niitä talletetaan tiedos- toihin, tulee ottaa huomioon henkilön yksityiselämän loukkaamattomuus.

On myös käyty väittelyä siitä, millä ehdoilla ohjaamoihin voisi viedä tuli- aseita. ITF on ollut sitä mieltä, että tur- vallisuuden lisäämiseksi tehtävät toi- met eivät saa itsessään lisätä riskejä. Aseet voisivat merkitä ylimääräisiä ris- kejä ja tulisi mieluummin käyttää hen- keä uhkaamattomia toimenpiteitä, sito- misvälineitä ja opetusta niitten käyttä- miseen.

Liittojen toiminta edistää turvallisuutta

Turvallisuutenne riippuu kunnollisesta ammattitaidosta. Ammatistaan ylpeä myös järjestäytyy muita todennäköi- semmin. On todettu, että järjestäytymi- nen osaltaan lisää kuljetuksien turvalli- suutta. Terrorismi viihtyy ympäristössä, jossa on eriarvoisuutta. Kun liittojen tehtävä kaikilla sektoreilla on taistella tasa-arvoisuuden puolesta ja sen vuok- si, että erilaisia etuja jaettaisiin tasaisesti kautta koko maailman, niin terroris- minkin edellytyksiltä viedään pohjaa.

Tietoa jaossa

Tästäkin kampanjasta on informaa- tiota ITF:n verkkosivulla. IAU:n koti- sivulta pääsee sinne kohdasta Yhteis- työkumppanit, Jäsenyyksiä, Interna- tional Transport Workers’ Federation ITF. Seuraamme ja omalta osaltamme kehittelemme IAU:ssakin edelleen osal- listumismuotoja, joilla voisimme edistää kampanjaa.

Tehdään yhdessä kuljetukset turvalli- siksi!

XXXXX XXXXXXX

LÄHDE: ITF:n kampanjamateriaali

Unioni-lehti ilmestyy myös internetissä!

Lehti löytyy

liiton sivuilta osoitteesta: xxx.xxx.xx

Julkaisemme Internetissä koko painetun

lehden pdf-muodossa.

Liiton nettisivuilta löytyy myös työehtosopimus ja paljon muuta tietoa.

Korjaus

■ Viime lehdessä olleessa, kirjoittamassani Edustajisto linjasi liiton tulevaisuutta –jutussa kerrottiin liittojäsenmaksun korottuneen 0,5 prosenttiyksikköä. Tämä on kuitenkin vir- heellinen tieto, sillä liittojäsenmaksua korotettiin vain 0,05 prosenttiyksikköä. Pahoittelen virhettä, joka johtui kirjoitta- jan huolimattomuudesta.

XXXXXX XXXXXX

Unioni-lehden Ilmestyminen

Numero 2 ilmestyy 18.3, aineisto toimitukseen 28.2.

Numero 3 ilmestyy 16.5, aineisto toimitukseen 25.4.

Numero 4 ilmestyy 26.8, aineisto toimitukseen 8.8.

Numero 5 ilmestyy 28.10, aineisto toimitukseen 10.10.

Numero 6 ilmestyy 9.12, aineisto toimitukseen 21.11.

Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %)

Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 €

½ sivua, 175 x 118 mm, 120 €

2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 €

1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 €

Ilmailualan Unioni IAU ry

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 PL 337

00531 HELSINKI

faksi: (00) 00000 000

sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

kotisivut: xxx.xxx.xx

Puheenjohtaja	Xxxxxx Xxxxxx	(00) 00000 000
Varapuheenjohtaja	Xxxxxx Xxxxxx	(00) 00000 000
Liittosihteeri	Alpo Pehkonen	(00) 00000 000
Sopimussihteeri	Xxxx Xxxxxx	(00) 00000 000
Sopimussihteeri	Xxxxx Xxxxxxx	(00) 00000 000
Taloudenhoitaja	Xxxx Xxxxxxxx	(00) 00000 000
Toimistonhoitaja	Xxxxxxx Xxxxxx	(00) 00000 000
Jäsenasiat	Xxxxx Xxxxxxx xxxxxxxxxx@xxx.xx	(00) 00000 000

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa

Xxxxxxxxxxxxxxx 00, 0. krs.

00100 HELSINKI

faksi: (00) 00000 000

sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

1/05

kotisivut: xxx.xxxxxx.xx

Kassanhoitaja	Xxxx Xxxxxx	(00) 00000 000
Xxxxxxxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxx	(00) 00000 000
Kassanjohtaja	Xxxxx Xxxxxx	(00) 00000 000

liNtu leNSi peSäStä

Xxxx kuin se vielä hetki sitten olisi ollut muna, tuumi kyyhkysäiti katsellessaan pörhistelevää poikastaan. Nyt se kuitenkin oli valmiina nousemaan omille siivilleen, työelämään.

1/05

Täynnä itseluottamusta poikanen räpytteli jo kohti kyyhkyslakkaa. Sillä oli hyvä työpaikka tiedossa, kirjekyyhkynä. ”Kirje mulle, jyvä sulle”,

oli pomo selittänyt nuorelle pilotille. Eikä mitään papereita tarvita meidän kyyhkyläisten kesken. Kuulostaa reilulta, ajatteli untuvikko.

Jyvänjakopäivänä pomoa ei näkynyt missään. ”Tavoittelemaanne matkapuhelinnumeroon ei juuri nyt saada yhteyttä”, toivotti pomon puhelin- vastaaja jäähyväisiksi nuorelle työn sankarille.

- ammattiliitot -

viidakoN lait eivät eNää ole voimaSSac

Ohjaa oma untuvikkosi osoitteeseen xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 21.1.2005 NRO 1

Document Metadata