OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009
OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista määrällisistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa.
KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat innovaatiojärjestelmän perusta. Korkeakoulut toimivat aktiivisena osana yhteiskuntaa. Yritykset, työyhteisöt ja viranomaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan korkeakoulujen kehittämiseen ja hyödyntävät niiden tarjoamaa osaamista.
Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa.
Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena tiiviimpi korkeakouluverkko, vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt.
Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Yliopistot turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden.
Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman saatavuuden.
Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista sekä monipuolistamalla avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa sellaiseksi, että siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen nopeutuu. Opintoprosessien kehittämisellä vähennetään keskeyttämistä sekä nopeutetaan tutkintojen suorittamista ja sen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän.
Ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatio-järjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen. Korkeakoulut tehostavat tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita.
Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia.
TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT
Yliopiston tehtävä ja profiili
Yliopisto tekee kansainvälisen tason tutkimusta tekniikassa, luonnontieteissä sekä teolliseen liiketoimintaan liittyvillä aloilla. Tutkimuksella on tiiviit yhteydet teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yliopiston tutkimuksesta syntyy innovaatioita sekä tutkimus- ja osaamislähtöisiä yrityksiä. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus kuuluu yliopiston vahvuuksiin, samoin kuin kansainväliset verkostot ja tutkimushankkeet.
Yliopisto tarjoaa tutkimukseen pohjautuvaa laaja-alaista koulutusta, jossa toteutuu kansainvälisyys. Yliopiston suurimmat koulutusalat ovat tieto-, sähkö-, kone- ja automaatiotekniikka. Liiketoimintaosaamiseen ja kestävään kehitykseen kiinnitetään huomiota koulutuksen järjestämisessä.
Painoalat
Tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. Yliopisto etsii ja vahvistaa uusia kasvusaloja, kuten biotieteiden teknologiat sekä teollinen toiminta ja sen johtaminen.
Tavoitteet | Vuosina 2010 - 2012 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 870 |
Teknillistieteellinen koulutus | 870 |
Tohtorin tutkinnot | 75 |
Teknillistieteellinen koulutus | 75 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 790 |
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä | 550 |
Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) | 750 |
Tunnuslukutavoitteet | Toteuma 2008 | Tavoite 2012 | |
Yo | Yo-sektori yht. | Yo | |
Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 7.22 | 8.39 | 7.00 |
Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0.83 | 1.64 | 0.95 |
Tohtoritutkinnot/ professorit | 0.50 | 0.67 | 0.70 |
Kv-refereejulkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0.47 | 0.94 | 0.65 |
Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 1.14 | 0.95 | 1.20 |
Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) / opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0.27 | 0.21 | 0.45 |
Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) * | 35.8 | 49.2 | 66.0 |
Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista (%) | 34.5 | 39.2 | 45.0 |
Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%) * | 66.1 | 63.4 | 68.0 |
Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) | 15.2 | 10.9 | 15.0 |
Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) | 2.7 | 2.6 | 4.0 |
Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%) | 34.9 | 33.0 | 45.0 |
Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) * | 97.9 | 96.2 | 98.0 |
* = Toteumatiedot vuodelta 2007
KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET
1) Yliopisto tarkistaa infrastruktuuripolitiikkaansa painoaloillaan.
2) Yliopisto selvittää mahdollisuuksia siirtyä nykyistä harvempiin ja samalla laaja-alaisempiin kandidaattiohjelmiin.
3) Yliopisto arvioi kriittisesti aluetoimintojaan, yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan ja sen toimintamuotoja.
4) Yliopistoallianssin tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteita ja työnjakoa tulee terävöittää päällekkäisyyksien karsimiseksi ja synergiaetujen hyödyntämiseksi sekä kytkeä allianssiyhteistyö tiiviimmin yliopiston omaan toimintaan.
RAHOITUS
Opetusministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetusministeriön asetuksen (771/2009) perusteella seuraavasti:
Yliopiston perusrahoitukseen osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 74 377 000 euroa
Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 670 000 euroa kauden 2010-2012 valtakunnallisen erityistehtävän, Porin yliopistokeskus, perusteella.
Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 yhteensä 200 000 euroa kaudella 2007-2009 sovitun hankkeen (kansainväliset maisteriohjelmat) loppueränä.
Strategiarahoitusta (2 100 000 euroa/v vuosina 2010-2012) kohdennettaessa on otettu huomioon erityisesti:
- Painoalojen vahvistaminen ja tutkimusympäristöjen kehittäminen
- Kansainvälinen verkostoituminen ja strategiset kumppanuudet
Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 6 702 000 euroa.
Yliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 25 000 000 euroa. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI
Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan sopimuskauden aikana ministeriön ja yliopiston kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä sekä ministeriön palautemenettelyssä.
Strategiarahoituksen taso voidaan arvioida uudelleen kesken sopimuskauden, mikäli strategian toimeenpano ja keskeiset kehittämistoimenpiteet eivät etene sopimuksen mukaisesti.
Yliopisto toimittaa annettuja määräaikoja noudattaen pyydetyt tiedot KOTA - tietojärjestelmään ja vuodesta 2011 alkaen vaiheittain XDW-tietovarastoon. Yliopisto varautuu tietotarpeiden muutosten ja valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämisen edellyttämiin muutoksiin omissa tietojärjestelmissään.
ALLEKIRJOITTAJAT
Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
Ylijohtaja TTY-säätiön hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx
Johtaja Rehtori