Finnvera Oyj:n työehtosopimus

Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella ovat suoraan toimitus- johtajan alaisina toimivat johtajat, hallitukselle raportoiva tarkastusjohtaja, yksi aluejohtaja kultakin alueelta, työnantajan edustajina työehtosopimus- neuvotteluihin osallistuvat henkilöstöpäällikkö ja työsuhdepäällikkö sekä erityistapauksina viennin rahoitusyksikön rahoitusjohtaja sekä pk -rahoi- tusyksikön rahoitusjohtaja ja luottojohtaja.

Työehtosopimusta ei sovelleta lomakautena tilapäisessä enintään neljän kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa oleviin eikä tutkintoon liitty- vässä työharjoittelussa oleviin henkilöihin.

2 § Työn johtaminen, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

Yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

Xxxxxx toimihenkilö on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työ- tään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

Toimihenkilön työsopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi, onko työsopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Lisäksi on ilmoitettava määräaikaisuuden peruste. Milloin työsopimus on määrä- aikainen, työsopimuksesta on käytävä ilmi työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika.

Työsopimuksessa on ilmoitettava lisäksi toimipaikka, toimen nimike, mak- settava palkka ja toimen aloittamisaika.

Työsuhteen alkaessa sovelletaan enintään 4 kk:n pituista koeaikaa. Työ- sopimuksella voidaan kuitenkin sopia, ettei koeaikaa sovelleta.

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että työsuhteen kestosta riippumatta huo- lehditaan uusien toimihenkilöiden riittävästä ja asianmukaisesta perehdy- tyksestä työsuhteen alussa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä koskee myös työehtosopimuksen soveltamisalan ulko- puolella, enintään neljän kuukauden määräaikaisessa työ- suhteessa olevia sekä tutkintoon liittyvässä työharjoittelussa olevia.

Luottamusmiehen oikeudesta saada toimihenkilöitä koskevia tietoja mää- rätään luottamusmiessopimuksessa.

4 § Työsuhteen päättyminen ja toimihenkilön lomauttaminen ‌

Toistaiseksi voimassa olevissa työsopimussuhteissa irtisanomisaika on yhtiön puolelta:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
kuukausi	enintään vuosi
2 kuukautta	yli vuosi ja enintään 5 vuotta
3 kuukautta	yli 5 vuotta ja enintään 9 vuotta
4 kuukautta	yli 9 vuotta ja enintään 12 vuotta
5 kuukautta	yli 12 vuotta ja enintään 15 vuotta
6 kuukautta	yli 15 vuotta

Toistaiseksi voimassa olevissa työsopimussuhteissa irtisanomisaika on toimihenkilön puolelta:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 vuorokautta	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 10 vuotta
2 kuukautta	yli 10 vuotta

Toistaiseksi voimassa olevissa työsopimussuhteissa irtisanomisaika on toimihenkilön puolelta 16 tai sitä ylempään vaativuusryhmään kuuluvan osalta:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
6 viikkoa sekä yhtiön että toimihenkilön puolelta	enintään vuosi
2 kuukautta toimihenkilön puolelta	yli vuosi

Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun kauden päättyessä ilman irti- sanomisaikaa. Jos määräaikaisen työsopimuksen kestoa ei ole sovittu ka- lenteriajan mukaan, yhtiön on ilmoitettava toimihenkilölle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä.

Yhtiö noudattaa irtisanoessaan ja lomauttaessaan työsopimuslain mukai- sia perusteita.

5 § Irtisanominen ja lomauttaminen työn vähetessä ‌

Työn vähetessä neuvotellaan ensin asian hoitamisesta työaikajärjeste- lyin. Ennen kuin toimihenkilöä kuitenkaan irtisanotaan työn vähyyden joh- dosta, siirretään hänet, mikäli mahdollista, ammattiaan vastaavaan tai muutoin hänelle soveltuvaan työhön.

Xxxxxxxxx tai synnytysloman vuoksi työstä poissaolevaa työntekijää ei voida lomauttaa.

Työn tarjoamisvelvollisuudesta irtisanottujen ja lomautettujen osalta sää- detään työsopimuslaissa.

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvista lomautuksista on yhtiön ilmoitettava välittömästi ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautusten alkamista luottamusmiehille lomautusten välttämättö- myyden tultua tietoon.

Taloudellisista tai tuotannollisista lomautuksista ja irtisanomisista neuvo- tellaan yhteistoimintalain mukaisesti. Samalla kun yhteistoimintalain tar- koittama neuvotteluesitys tehdään henkilöstön edustajille, siitä ilmoite- taan myös allekirjoittaneille työntekijäjärjestöille.

6 § Työsuhteen purkaminen tai purkautuminen ‌

Sovitusta määräaikaisuudesta ja irtisanomisajasta huolimatta työsopimus voidaan heti purkaa työsopimuslaissa mainituista syistä.

Jos toimihenkilö on ollut työstä poissa vähintään viikon, eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, yhtiöllä on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, purkautumi- nen peruuntuu.

7 § Menettely yhtiön irtisanoessa, lomauttaessa tai purkaessa ‌

Yhtiö ilmoittaa kirjallisesti toimihenkilölle irtisanomisen, lomauttamisen tai työsuhteen purkamisen syyn.

Yhtiön irtisanoessa, lomauttaessa tai purkaessa työsuhteen tästä ilmoite- taan hyvissä ajoin myös asianomaiselle luottamusmiehelle.

8 § Säännöllinen työaika ja lepoajat ‌

Työviikko alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina. Päätoimisen toimi- henkilön säännöllinen päivittäinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia. Uu- denvuodenaattona ja vapunaattona, jolloin ei pidetä ruokailutaukoa, säännöllinen työaika alkaa klo 8 ja päättyy klo 13.00.

Liukuvasta työajasta voidaan sopia paikallisesti siten, että päivittäistä säännöllistä työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään 5 tuntia. Muilta osin liukuvaan työaikaan noudatetaan työaikalain 12 §:n säännöksiä. Kuitenkin työaikalain 12 §:n mukainen liukuvan työ- ajan seurantajakso voi olla enintään 6 kuukautta.

Toimihenkilöllä on oikeus pitää työaikaan kuulumaton 30 – 60 minuutin ruokailutauko klo 11.00 – 13.00 välisenä aikana. Yhtiö tarjoaa kahvia tai vastaavaa työn lomassa.

Palkallisia vapaapäiviä ovat paitsi lauantait, myös uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivät, vapunpäivä, helatorstai, xxxxx- xxxxxxxx, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

9 § Yksilöllinen työaika ‌

Yhtiö ja toimihenkilö voivat sopia yksilöllisestä työajasta.

Yksilöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Sovittu enimmäistyöaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tun- tia viikossa. Työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan enintään 6 kuukauden tasoittumisjaksoissa.

Toimihenkilön palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja työeh- tosopimuksen 8 §:n mukaisen työajan suhteessa.

10 § Ylityö 8 §:n mukaista työaikaa noudatettaessa ‌

Ylityön osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työaikalain sään- nöksiä. Kuitenkin työaikalain 18 §:n mukainen tasoittumisjakson pituus on enintään 12 kuukautta.

Päivittäisen työajan ylittäessä 7 tuntia 15 minuuttia, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Tieto ylityöhön jäämisestä annetaan toimihenkilölle, mikäli mahdollista, viimeistään edellisenä päivänä. Päivittäisen työajan ylittäessä 10 tuntia toimihenkilöllä on oikeus saada enintään 30 minuutin lepoaika tai tilaisuus aterioida työaikana.

Huomattavasti matkustamista edellyttävissä asiantuntijatehtävissä ole- ville tai asiakkaiden parissa toimiville toimihenkilöille, jotka tästä syystä eivät ole työajan valvonnan piirissä, maksetaan ylityö- ja sunnuntaikor- vausten sijasta kuukausittainen kertakorvaus, joka on 3,7 % toimihenkilön bruttopalkasta.

11 § Ylityö yksilöllistä työaikaa noudatettaessa ‌

Yksilöllistä työaikaa noudatettaessa, keskimääräisen työajan ollessa sama tai pidempi kuin 8 §:n mukainen työaika, ylityötä on työvuoroluette- lon ylittävä työaika.

Keskimääräisen työajan ollessa lyhyempi kuin 8 §:n mukainen työaika, ylityötä on 7 tunnin 15 minuutin ylittävä työaika.

Päivittäisen työajan ylittäessä 10 tuntia toimihenkilöllä on oikeus saada enintään 30 minuutin työaikaan kuuluva lepoaika tai tilaisuus aterioida työaikana.

12 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- tai va- punpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Jos työ on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka laske- taan toimihenkilön korottamattomasta palkasta.

13 § Palkkausperusteet ‌

Palkat määräytyvät neuvottelujärjestelmäsopimuksen ja palkkausjärjes- telmän mukaisesti.

Jos toimihenkilö hoitaa omien tehtäviensä ohella osia toisen henkilön teh- tävistä muulloin kuin vuosiloman sijaisena yli kuukauden ajan, hänen palkkaansa voidaan sopimuksella korottaa 10 – 30 %:lla.

Toimihenkilön palkkauksena on kuukausipalkka.

Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

14 § Palkanmaksu ‌

Toimihenkilölle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta sen 15. päivänä.

Palkanmaksupäivän sattuessa päiväksi, jolloin yhtiössä ei työskennellä tai milloin rahalaitokset eivät ole avoinna, palkka maksetaan edellisenä pankkipäivänä.

Työsopimussuhteen lakkaaminen toimihenkilön kuoleman johdosta ei vai- kuta hänen oikeudenomistajiensa oikeuteen sen kuukauden palkkaan.

15 § Matkakustannusten ja matka-ajan korvaaminen ‌

Toimihenkilölle suoritetaan yhtiön asioissa tehdyistä matkoista verohalli- tuksen päätöksen mukaista matkakustannusten korvausta ja majoittumis- korvausta sekä päivärahaa.

Majoituskorvaus maksetaan kohtuulliseksi katsottavan hotellilaskun tai muun vastaavan tositteen mukaisesti. Xxxxxx toimihenkilö ei ole matkalla yöpynyt yhtiön kustannuksella, maksetaan hänelle majoittumiskorvausta verohallinnon kulloinkin vahvistaman enimmäismäärän mukaisesti.

Työpäivinä työntekijän vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisesta suosi- tellaan sovittavan ennakkoon työntekijän ja esimiehen kesken. Työnanta- jan tulee huolehtia siitä, että vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisessa noudatetaan yhdenmukaista linjaa.

Lauantaisin, sunnuntaisin ja muuna työntekijän vapaapäivänä suorite- tusta työmatkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöl- listä työaikaa vastaavasti enintään 7,25 tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Matka saadaan suorittaa lentokoneella tai omalla autolla, jos sen käyttä- minen ajan käyttöön tai kustannuksiin nähden on muita kulkuneuvoja edullisempaa ja siihen on saatu asianmukainen suostumus. Junalla ja lai- valla matkustettaessa saadaan käyttää I luokkaa vain esimiehen suostu- muksella.

Lentomatkoilla käytetään pääsääntöisesti edullisinta saatavissa olevaa luokkaa. Euroopan ulkopuolisiin maihin suuntautuvilla pitkillä lennoilla voi- daan tarvittaessa matkustaa I luokassa. Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan kotimaan päivärahaa.

Matkan aikana yhtiön asioiden hoitamisesta aiheutuneet puhelin-, posti- yms. kulut on toimihenkilöllä oikeus veloittaa matkalaskun yhteydessä. Näistä kuluista on matkalaskun yhteydessä esitettävä selvitys.

16 § Muuttokustannusten korvaus ‌

Yhtiö suorittaa toimihenkilölle uudelle työpaikkakunnalle siirtymisestä joh- tuvat kohtuulliset muuttokustannukset, mikäli muutto johtuu saadusta siir- rosta yhtiön palveluksessa.

17 § Työpaikkaruokailu ‌

Toimihenkilö saa maksutta työssäolopäivää kohden verohallituksen hy- väksymän ylärajan arvoisen ateriaedun. Käyttämättä jääneestä ate- riaedusta ei toimihenkilölle suoriteta eri korvausta.

18 § Terveydenhuolto ‌

Toimihenkilöiden työterveyshuollon osalta noudatetaan tämän sopimuk- sen liitteenä olevaa sopimusta työterveyshuollosta.

19 § Työkyvyttömyysajan palkka ‌

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella hänellä on oi- keus työsuhteen jatkuessa saada yhtiöltä palkkansa kunkin työkyvyttö- myystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkkajakso
alle kuukausi	enintään sairausvakuutuslain karenssiaika
vähintään kuukausi ja alle vuosi	enintään 30 päivän ajanjakso
vähintään vuosi	enintään 60 päivän ajanjakso

Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kulu- essa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta yhtiö on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sai- rastumisjakso.

Xxxxxx toimihenkilö työtehtäviensä johdosta kohdanneesta väkivallasta johtuen on estynyt tointaan hoitamasta enintään 360 päivää, maksetaan hänelle tältä ajalta täysi palkka.

Sairaudesta tai tapaturmasta, joka kestää enemmän kuin 3 päivää, on esitettävä lääkärintodistus tai muu yhtiön hyväksymä selvitys. Mikäli toi- mihenkilö käyttää yhtiön nimeämää lääkäriä, suorittaa yhtiö lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Xxxxxx toimihenkilölle on etukäteen ilmoitettu, hänen on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus ly- hyemmästäkin työkyvyttömyydestä.

Mikäli toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia päivärahaa tai siihen ver- rattavaa korvausta lain tai yhtiön kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus päivärahaan tai korvaukseen yhtiölle siltä osin kuin määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos edellä tarkoitettua päivärahaa tai korvausta ei toimihenkilöstä johtu- vasta syystä makseta, on yhtiöllä oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt saamatta.

20 § Tilapäinen poissaolo ‌

Toimihenkilö voi, sovittuaan asiasta esimiehensä kanssa, käyttää 19.1

§:ssä mainitusta ajasta enintään 7 työpäivää kalenterivuodessa hänen perheenjäsenensä vakavasta sairaudesta tai hänen lähiomaisensa kuo- lemantapauksesta aiheutuneeseen poissaoloon.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan toimihenkilön kanssa samassa taloudessa elävää aviopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen puolisoa, avopuolisoa ja toimihenkilön tai näiden lapsia. Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön aviopuolisoa, avopuolisoa, toimihenkilön tai näiden lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhempia sekä toimihenki- lön veljiä ja sisaria. Lapsilla tarkoitetaan myös otto- ja kasvattilapsia.

Xxxxxxxxxxxx voi hänen huollettavanaan olevan alle 10-vuotiaan tai vam- maisen lapsen sairastuessa äkillisesti olla palkallisesti pois työstä enin- tään 3 työpäivää lapsen hoidon vaatimia järjestelyjä varten. Pakottavissa tapauksissa toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus pitempään palkat- tomaan poissaoloon. Huoltajaksi katsotaan myös etä- ja sijaisvanhem- mat.

Toimihenkilö, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston asetuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:n (21.5.2015/619) tarkoittamaa vaikeaa sairautta, voi olla palkatta poissa työstä osallistuakseen kyseisessä ase- tuksessa ja sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2. momentissa tarkoitet- tuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastukseen, sopeutumis- valmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan. Toimihenkilön on sovit- tava poissaolostaan etukäteen esimiehensä kanssa.

Toimihenkilön oma vihkimispäivä sekä 50- ja 60-vuotispäivät ovat hänen palkallisia vapaapäiviään niiden sattuessa työpäiviksi.

Tässä pykälässä mainitut poissaolot rinnastetaan vuosilomalain 2 luvun 7

§:n mukaisiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

21 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ‌

Toimihenkilöllä on oikeus raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tuleva äitiys-, isyys- tai vanhempainraha kohdistuu.

Naispuoliselle toimihenkilölle työnantaja maksaa äitiysvapaan alusta lu- kien palkkaa 105 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Miespuoliselle toimihenkilölle maksetaan isyysvapaan ajalta palkkaa enintään 18 arkipäivän ajalta.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan lisäksi toimihenkilöllä on oikeus hoi- tovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen siten kuin siitä säädetään työ- sopimuslaissa.

Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy työnantajalle siltä osin kuin määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että perhevapaalta palannut toimihenkilö perehdytetään työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asianomaisen toimihenkilön työtehtävissä sekä koulutustarpeissa.

Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus ensisijai- sesti aikaisempaan työhönsä. Jos se ei ole mahdollista, hänellä on tarjot- tava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tä- mäkään ei ole mahdollista, niin toimihenkilölle on tarjottava muuta työso- pimuksen mukaista työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työsuhteeseen otettua sijaista.

22 § Vapaaehtoiset vakuutukset ‌

Yhtiö vakuuttaa toimihenkilönsä tapaturmaisen tai sairaudesta johtuvan kuoleman varalta ryhmähenkivakuutuksella siten, että vakuutussumma on vähintään 13.460 € ja edunsaajana on toimihenkilön lähin omainen tai valtuuttama sekä lisäksi työmarkkinajärjestöjen sopimalla erillisellä ryh- mähenkivakuutuksella.

Yhtiöön 1.1.1999 Kerasta, Valtiontakuukeskuksesta ja TE-keskuksista siirtyneiden toimihenkilöiden TEL:n ja VEL:n mukaisista lisäetuuksista on sovittu 16.02.2000 päivätyn työehtosopimus- ja neuvottelupöytäkirjan 3

§:ssä.

23 § Osallistuminen yhteiskunnalliseen ja ammattiyhdistystoimintaan ‌

Kunnallisvaltuuston, -hallituksen ja kunnallisen lauta- ja johtokunnan tai työmarkkinajärjestön vastaavan elimen jäsenenä toimivalla toimihenki- löllä on oikeus työaikana ilman ansionmenetystä osallistua em. elimen ko- koukseen. Jos luottamustoimen hoitaminen edellyttää päätoimen luon- toista työskentelyä, josta maksetaan säännöllistä korvausta, on siitä erik- seen sovittava työnantajan kanssa.

Yhtiö kustantaa allekirjoittaneen työntekijäjärjestön paikallisyhdistyksen jäsenenä olevan toimihenkilön matkustamisen työehtosopimusneuvotte- luihin.

Milloin se yhtiön toiminnan kannalta on mahdollista, toimihenkilölle myön- netään palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistu- essaan SAK ry:n STTK ry:n ja Akava ry:n ylimpien päättävien elinten ko- kouksiin sekä työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön edustajis- ton, liitto- tai edustajakokoukseen sekä näiden järjestöjen hallitusten ko- kouksiin.

Toimihenkilöillä on oikeus osallistua palkallisesti työaikana työehtosopi- muksen osapuolina olevien järjestöjen toimikuntien kokouksiin silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimuksiin liittyviä asioita.

24 § Reservin kertausharjoitukset ‌

Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuo- lustuskurssille tai pelastuslain (29.4.2011/379) 67 §:n nojalla väestönsuo- jelukoulutukseen, maksetaan palkka kurssipäiviltä vähennettynä reservi- läispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella. Toimihenkilö on kuitenkin oi- keutettu saamaan hänen vuosilomansa ajalta maksettavan palkkauksen vähentämättömänä.

25 § Vuosiloman ansaitseminen ‌

Toimihenkilön vuosiloma määräytyy voimassa olevan vuosilomalain mu- kaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

Toimihenkilö saa vuosilomaa:

Täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta	Palvelusaika lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä
2 arkipäivää	alle vuosi
2,5 arkipäivää	vähintään vuosi
3 arkipäivää	vähintään 15 vuotta

Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan yhtiön palveluksessa oloaika sekä aika vastaavissa tehtävissä yksityisen tai julkisyhteisön pal- veluksessa tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön työ- tehtävissä.

Pöytäkirjamerkintä:

16.2.2000 päivätyn työehtosopimus- ja neuvottelupöytäkirjan 4 §:n mukaisesti työehtosopimuksen mukaista vuosilomaan oikeuttavaksi palveluksi luettavaa aikaa sovelletaan seuraa- vasti:

a) Kerasta 1.1.1999 Finnveraan siirtyneiden toimihenkilöi- den osalta otetaan huomioon se Keran työehtosopimuk- sen mukainen aika, joka toimihenkilöllä oli ollut vuosilo- maan oikeuttavaa aikaa 31.12.1998

b) Valtiontakuukeskuksesta ja TE-keskuksista 1.1.1999 siir- tyneiden toimihenkilöiden osalta otetaan huomioon se aika, joka toimihenkilöllä oli vuosilomaan oikeuttavaa ai- kaa 31.12.1998 sekä nyt sovitun työehtosopimusmää- räyksen mukainen aika ja

c) Finnveraan 1.1.1999 tai sen jälkeen palkattujen uusien toimihenkilöiden osalta otetaan huomioon nyt sovitun työ- ehtosopimusmääräyksen mukainen aika.

26 § Vuosiloman pitäminen ‌

Toimihenkilön vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lo- makautena (2.5. – 30.9.), kuitenkin niin, että se osa xxxxxxx, joka ylittää 24 lomapäivää annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua ja 3. xxxxxx mukaan ansaitusta xxxxxxx se osa, joka ylittää 30 lomapäivää annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.

Vuosiloma tai sen osa voidaan sovittaessa antaa muulloinkin kuin loma- kauden aikana, aikaisintaan kalenterivuoden alussa ja viimeistään ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.

Pöytäkirjamerkintä 1:

1.1.1999 yhtiöön siirtyneelle toimihenkilölle, jonka vuosiloma määräytyy 25.2 §:n mukaan, annetaan vuosiloma enintään puolen loman osalta puolella pidennettynä, jos vuosiloma tai sen osa pidetään muulloin kuin lomakautena.

Pöytäkirjamerkintä 2:

1.1.1999 yhtiöön siirtyneelle toimihenkilölle, jolla on 31.3.2000 mennessä 15 vuoden palveluun perustuva oikeus 36 päivän lomaan, annetaan loma yhdeksällä lomapäivällä pidennettynä, mikäli vuosilomasta pidetään enintään 34 lo- mapäivää lomakautena.

Pöytäkirjamerkintä 3:

1.1.1999 yhtiöön siirtyneelle toimihenkilölle, jolla on 31.3.2000 mennessä 10 vuotta vuosilomaan oikeuttavaa pal- velua ja jolla 15 vuoden palveluun perustuva oikeus 36 päi- vän lomaan syntyy myöhemmin kuin 31.3.2000, annetaan vuosiloma enintään puolen loman osalta puolella pidennet- tynä, jos vuosiloma tai sen osa pidetään muulloin kuin loma- kautena.

Täysinä kalenteriviikkoina annetuissa lomissa lasketaan lo- mapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukai- sesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta kutakin viittä lomapäivää kohden lomaan sisältyy yksi arkilauantai.

Vuosilomaa ei anneta äitiys- ja isyys- tai vanhempainvapaan kanssa päällekkäin ilman toimihenkilön suostumusta.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan jakamalla viikko- palkka 6:lla ja kuukausipalkka 25:llä.

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lo- manmääräytymisvuoden aikana vuosilomalain 10.4 §:n 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, niin ko. lomanmääräytymis- vuodelta saatujen vuosilomapäivien palkka lasketaan päivä- arvolla 0.38 %. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymis- vuoden aikana työssäoloajan ajalta maksetusta tai maksetta- vaksi erääntyneestä palkasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä säännöstä sovelletaan vuosilomalain ylittäviin työehto- sopimuksen mukaisiin lomapäiviin. Työssäoloajan palkkaan lisätään työssäolon veroiselta ajalta laskennallista palkkaa. Sen sijaan työssäoloajan palkkaan ei lasketa lomarahaa, ku- ten ei myöskään hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa koro- tusta. Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2013 alkaen ansaittui- hin vuosilomiin.

27 § Säästövapaa ‌

Toimihenkilö voi sovittaessa säästää osan tai kokonaan yli 18 päivän lo- maoikeudesta. Säästettyyn vuosilomaan liittyvät lomarahat voidaan li- säksi sopia vaihdettavaksi vastaavaksi vapaa-ajaksi.

Säästetty vapaa voidaan pitää yhdenjaksoisena säästövapaana erikseen sovittavana ajankohtana viimeistään viiden vuoden kuluttua säästämisen alkamisesta. Xxxxxx pidempi säästövapaa pidetään eläkkeelle siirtymisen yhteydessä, viimeistään kymmenen vuoden kuluttua säästämisen alkami- sesta.

Toimihenkilö ja työnantajan edustaja tekevät yhdessä ennen säästämi- seen ryhtymistä sopimuksen säästämisestä ja säästövapaan pitämisestä. Säästövapaaseen noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännök- siä.

Säästövapaan käytännön toteutukseen liittyvistä asioista voidaan sopia tarkemmin paikallisesti.

28 § Lomaraha ‌

Xxxxxxxxxx suoritetaan toimihenkilölle kesäkuun palkanmaksun yhtey- dessä 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Työsuhteen päättyessä tai keskeytyessä myönnetyn pitempiaikaisen pal- kattoman vapaan tai määräaikaisen eläkkeen tai vastaavan takia loma- raha maksetaan siihen mennessä ansaittujen lomapäivien mukaisesti pal- kasta, jonka osalta lomarahaa ei ole maksettu.

29 § Koulutus ‌

Toimihenkilöiden koulutuksen osalta noudatetaan liitteenä olevaa koulu- tussopimusta.

30 § Yhteistoiminta ‌

Yhteistoiminnan osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhteistoi- mintalakia ja liitteenä olevaa yhteistoimintasopimusta.

31 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Yhtiö pidättää toimihenkilön palkasta allekirjoittajaliittojen jäsenmaksut palkanmaksukausittain edellyttäen, että toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen. Yhtiö tilittää jäsenmaksut ammattiyhdistyksen osoittamalle

pankkitilille. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen pää- tyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

32 § Luottamusmies ‌

Toimihenkilöiden luottamusmiehen osalta noudatetaan liitteenä olevaa luottamusmiessopimusta.

33 § Asiamiehet ‌

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton asiamiehellä on oi- keus sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työaikana työ- paikalla ilmoitettuaan käynnistä työnantajan edustajalle.

Asiamiehellä on oikeus saada työnantajan edustajalta ne tiedot, jotka ovat tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

34 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ehkä syntyvät yksittäiseen toi- mipaikkaan rajoittuvat erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa toimipaikan esimiehen ja alueellisen luottamus- miehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Jommankumman osapuolen sitä pyytäessä tai koko yhtiötä koskevissa erimielisyyksissä asiasta neuvotel- laan yhtiön edustajien ja asianomaisten pääluottamusmiesten välillä.

Jos yksimielisyyteen ei tällöin päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyk- sien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa allekirjoittaneiden sopimusosapuolten kes- ken selvitettäväksi. Jommankumman sopimusosapuolen esittäessä asi- asta neuvotteluja ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kulu- essa esityksen tekemisestä.

Elleivät sopimusosapuolet sovi erimielisyyttä, asia voidaan saattaa työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

35 § Työrauha ‌

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sul- kuun eikä boikottiin tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän so- pimuksen muuttamista.

36 § Voimaantulo ‌

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2022 lukien.

Palkkausjärjestelmä ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tässä sopimuksessa määritellään Finnvera Oyj:n työehtosopimuksen pii- riin kuuluvien toimihenkilöiden palkan määräytyminen eri tehtävissä, teh- täväluokat ja muut palkkaperusteet.

Soveltamisala on määritelty neuvottelujärjestelmää koskevassa sopimuk- sessa.

2 § Palkan määräytyminen ja tehtäväluokat ‌

Finnvera Oyj:n toimihenkilöiden tehtävät luokitellaan Hay -menetelmän avulla tehtäväluokkiin. Finnveran ansiotason kehitystä verrataan rahoitus- alan ansiotason kehitykseen.

Keskeisten tyyppitehtävien pohjalta laaditut tehtäväluokkien kuvaukset ovat tämän sopimuksen liitteenä. Uuden tehtävän luokka määritellään vertaamalla tehtäviä tehtäväluokkien kuvauksiin ja ellei vastaavuutta löydy, luokittelu suoritetaan Hay-menetelmällä.

Tehtäväluokkien vertailtavuuden säilyttämiseksi tehtäväluokkiin sijoittu- miset käydään aina läpi työnantajan edustajan kanssa ennen niiden vah- vistamista. Uuden tehtävän ollessa kyseessä työnantajan edustaja tekee alustavan tehtäväluokan määrittelyn Hay-menetelmällä. Toimenkuva, ar- viointi ja tieto esitettävästä vaativuusryhmästä toimitetaan pääluottamus- miehille.

Tehtäväluokka vahvistetaan noin. kuuden (6) kuukauden kuluttua siitä, kun toimihenkilö on aloittanut tehtävässään ja uuden tehtävän sisältö on vakiintunut.

3 § Palkkaperusteet ‌

Kullekin tehtäväluokalle määritellään mediaanitaso.

Sovittaessa palkkojen korottamisesta sovitaan mediaanitaso kullekin teh- täväluokalle.

Tehtäväluokkien palkkamediaanit ovat tämän palkkausjärjestelmän rooli- kuvausten jälkeen.

Tehtäväluokan sisällä toimihenkilön palkka voi vaihdella -20 % ja +20 % välillä mediaanitasoon nähden. -25 % palkkatasoa voidaan käyttää har- joitteluaikana tai siirryttäessä selvästi uutta pätevyyttä vaativampiin tehtä- viin. Vähentävästä tekijästä sovitaan kirjallisesti perehtymisajanjaksolle,

joka voi olla kuudesta (6) kahteentoista (12) kuukautta. Perehdyttämisjak- son päätyttyä palkka nousee hallinnollisesti tasoon mediaanipalkka -20

4 § Palkkausjärjestelmän ylläpito ‌

Tehtäväkuvat tarkistetaan vuosittain esimiehen ja toimihenkilön välisessä keskustelussa. Kun toimihenkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti, aloit- teen tehtäväluokan tarkistuksista voi tehdä joko toimihenkilö itse, hänen esimiehensä tai toimihenkilön pyynnöstä häntä edustava luottamusmies.

Toimihenkilön hakeutuessa uusiin tehtäviin hänen palkkansa määräytyy uuden tehtävän vaativuuden mukaisesti. Mikäli uudet tehtävät ovat entistä tehtäväluokkaa alemmassa ryhmässä, säilyy palkka uudessa tehtäväluo- kassa entisen suuruisena, ei kuitenkaan yli +20 % uuden tehtäväluokan mediaanipalkasta.

5 § Palkkausjärjestelmän soveltaminen ‌

Palkkausjärjestelmän tavoitteiden toteutumista, tehtävärakenteiden muu- toksia, tehtävämatriisia, vaativuuden arvioinnin yhtenäistä soveltamista ja palkankorotusten vaikutuksia ansioihin eri henkilöstöryhmissä käsitellään seuranta- ja kehittämistyöryhmässä vuosittain. Seuranta- ja kehittämis- työryhmän muodostavat työnantajan nimeämät edustajat ja henkilöstöä edustavien yhdistysten nimeämät kaksi (2) edustajaa kustakin yhdistyk- sestä.

Mikäli tehtäväluokkien perusteista tai tehtävien sijoittumisesta syntyy eri- mielisyyksiä, voidaan kuulla asiantuntijana Hay-menetelmää yllä pitävää konsulttia.

6 § Voimaantulo ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2022 lukien ja sitä noudatetaan osana Finnvera Oyj:n työehtosopimusta.

Palkkausjärjestelmän roolikuvaukset ‌

Esihenkilötehtävät ‌

Ryhmäpäällikkö

Tehtävän haltija johtaa ja kehittää Finnveran kannalta merkittävää hallin- nollista kokonaisuutta, tyypillisesti yhtä toimintoa. Vastaa oman alueensa tavoitteiden asettamisesta, toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä, budjetoinnista ja lopputuloksista. Ryhmäpäällikkö ohjaa ja johtaa vastuu- alueellaan työskenteleviä henkilöitä ja käy kehityskeskustelut.

Roolissa edellytetään kokonaisnäkemystä Finnveran toiminnasta ja sen kehittämisestä. Tehtävässä korostuu esimiesrooli sekä asiakaslähtöinen prosessien ja palvelujen kehittäminen. Tehtävässä vaaditaan erinomaisia vuorovaikutustaitoja, jotta halutut lopputulokset saavutetaan.

Tehtävät sijoittuvat tyypillisesti vaativuusluokkiin 15-18.

Tiimipäällikkö

Tehtävän haltija vastaa tyypillisesti tavoitteiltaan ja sisällöltään määritellyn tehtäväkokonaisuuden itsenäisesti suunnittelusta, organisoinnista ja oh- jaamisesta. Tiimipäällikkö toimii tiimin esimiehenä. Hän ohjaa ja johtaa vastuualueellaan työskenteleviä henkilöitä ja käy kehityskeskustelut.

Roolissa pitää hallita tiimin jäsenten tehtäväkokonaisuudet. Tiimipäällikkö osallistuu ryhmätason suunnitteluun, päivittäiseen kehittämiseen ja pää- töksentekoon. Tehtävässä edellytetään perusteellista tietämystä vastuu- alueen menetelmistä, järjestelmistä ja toimintatavoista. Työn painopiste on palvelutoiminnan päivittäisessä johtamisessa sekä siihen liittyvien pro- sessien kehittämisessä. Esimiesroolin lisäksi tehtävän haltija voi toimia asiantuntijana omalla alueellaan.

Tehtävät sijoittuvat tyypillisesti vaativuusluokkiin 13-15.

Asiantuntijatehtävät (pääsääntöisesti ilman esimiesvastuuta)‌

Erityisasiantuntija

Toimii itsenäisenä erityisasiantuntijana ja vastaa erityisen laajoista ja Finnveran kannalta merkittävistä projekteista. Tehtävään voi kuulua myös tiiminvetäjävastuu. Tehtävässä edellytetään korkeakoulutaustaa.

Tehtävässä vaaditaan erinomaisia vuorovaikutustaitoja, jotta pystytään vaikuttamaan halutulla tavalla sidosryhmien käyttäytymiseen ja sitoutumi- seen ja saamaan aikaan tuloksia. Tehtävässä suunnitellaan usein myös pidemmän aikavälin tavoitteita ja siinä voidaan tyypillisesti tehdä itsenäi- siä päätöksiä ennalta hyväksytyn suunnitelman perusteella.

Erityisasiantuntijan onnistumista mitataan menettelytapojen ja ennen kaikkea lopputulosten perusteella.

Erityisasiantuntijan tyyppitehtäviä Finnverassa ovat erityisesti rahoitus- päällikkö ja kehityspäällikkö.

Tehtävät sijoittuvat tyypillisesti vaativuusluokkiin 16-18.

Asiantuntija

Tehtävän haltijalta vaaditaan harjaantunutta rahoitusalan tai oman vas- tuualueen tietotaitoa, pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa sekä koke- mukseen pohjautuvaa kykyä soveltaa erilaisia Finnveran menettelyta- poja.

Tehtävä on tyypillisesti itsenäinen asiantuntijatehtävä, jossa edellytetään vaativien asiakasprojektien ja/tai toimeksiantojen ja tuloksellisen toimin- nan vaatimaa erityisosaamista. Tehtävän haltija hakee omalta erityis- osaamisalueeltaan soveltuvia ratkaisuja ulkoisille ja sisäisille asiakkaille. Ongelmat ovat usein haastavia ja niitä ratkaistaan pääasiassa tehtävässä vaadittavan kokemuksen perusteella.

Päätökset voidaan tehdä ennakolta hyväksytyn suunnitelman perusteella. Esimiehen valvonta kohdistuu sekä aikaansaannoksiin että menettelyta- poihin. Roolissa korostuu taito kommunikoida ja neuvotella aktiivisesti ja tavoitteellisesti sidosryhmien kanssa.

Asiantuntijan tyyppitehtäviä Finnverassa ovat esimerkiksi rahoituspääl- likkö ja kehityspäällikkö.

Asiantuntijatehtävät ovat usein päällikkötason tehtäviä ja sijoittuvat tyypil- lisesti vaativuusluokkiin 14-15.

Asiantuntija/assistentti

Tehtävän hoitaminen vaatii ammatillista asiantuntemusta, joka perustuu joko käytännön kokemukseen tai erikoiskoulutuksella hankittuun tietoon (esim. AMK-tutkinto). Tehtävässä on usein selkeät toimintavaihtoehdot, mutta useasta toimintavaihtoehdosta pitää valita oikea toimintatapa kul- loiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen. Ongelmatilanteissa oikea ratkaisu on useimmiten löydettävissä kokemukseen tai ennakkotapauksiin perus- tuen.

Tehtävän haltijalta edellytetään kykyä soveltaa Finnveran toimintatapoja. Tehtävään liittyy usein itsenäisiä tehtäväkokonaisuuksia, mutta toiminta- vapautta rajoittavat sovitut menettelytavat.

Asiantuntijan/assistentin tyyppitehtäviä Finnverassa ovat esimerkiksi ra- hoitusassistentti, rahoitusneuvoja sekä useat tukitoimintojen asiantuntija- ja suunnittelutehtävät.

Tehtävät sijoittuvat vaativuusluokkiin 11-13.

Operatiiviset tehtävät (sisäiset asiakaspalvelutehtävät)

Tehtävän haltija toteuttaa ammattinsa mukaisia työtehtäviä määriteltyjen työprosessien ja konseptien mukaisesti. Työssä tarvitaan Finnveran työ- käytäntöjen, -tekniikoiden ja -prosessien tuntemusta ja hallintaa ja hyvää palveluosaamista.

Tehtävässä edellytetään perusvuorovaikutustaitoja, joiden tavoitteena on tietojen vaihtaminen ja hyvien suhteiden ylläpitäminen työtovereihin ja si- dosryhmiin. Tehtävät edellyttävät ammatillisen tason koulutusta ja/tai am- mattiin oppimista työn kautta.

Tehtävät sijoittuvat vaativuusluokkiin 8-10.

Palkkausjärjestelmän palkkamediaanit ‌

Tehtäväluokka	Palkka 1.7.2021	Palkka 1.4.2022
8	2 253	2 278
9	2 528	2 556
10	2 779	2 810
11	3 163	3 198
12	3 321	3 358
13	3 610	3 650
14	3 905	3 948
15	4 500	4 550
16	5 460	5 520
17	6 224	6 292
18	7 079	7 157

Työterveyssopimus ‌

Finnvera Oyj:n henkilöstön työterveyshuolto järjestetään kulloinkin voi- massa olevan työterveyshuoltolain mukaan ja siten kuin tässä sopimuk- sessa on sovittu.

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan seuraavasti:

− työsuhteen kestettyä alle 4 kuukautta toimihenkilöllä on oikeus käyt- tää työterveyshoitajan ja -lääkärin palveluja

− työsuhteen kestettyä yli 4 kuukautta toimihenkilöllä on oikeus käyttää kaikkia sopimuksessa mainittuja palveluja

2 § Terveystarkastukset

Toimihenkilön tullessa yhtiöön vakinaiseen työsuhteeseen tai vähintään vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen hänelle suoritetaan työhöntulotar- kastus viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Yhtiön palveluksessa olevalle toimihenkilölle suoritetaan terveystarkastus joka viides vuosi. 40 vuotta täyttäneille tarkastus suoritetaan kuitenkin joka kolmas vuosi. Tarkastukseen kutsutaan kalenterivuosittain silloin vuorossa olevat henkilöt.

3 § Sairaanhoito

Finnverassa on käytössä yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. Toimihen- kilöllä on oikeus käyttää maksutta työterveyslääkärin ja -hoitajan palve- luja, sisältäen erikoislääkärin konsultaatiot nimetyn työterveyslääkärin lä- hetteellä hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä.

Maksuttomiin palveluihin kuuluvat lisäksi:

− laboratorio- ja muut tutkimukset

− fysikaalinen hoito, kuitenkin enintään 10 hoitokertaa kalenterivuo- dessa

− lääkärin tarpeelliseksi katsomat matkakustannukset

− matka- ja majoituskustannukset toisella paikkakunnalla tehtävien työ- terveyshuoltoon kuuluvien tutkimusten yhteydessä, mikäli ao. paikka- kunnalla ei ole tarvittavaa tutkimusta saatavilla.

4 § Muut korvaukset

− näyttöpäätetyössä tarpeelliset erityissilmälasit sankoineen. Työnteki- jällä on velvollisuus käyttää työnantajan nimeämää sopimustoimitta- jaa.

Koulutussopimus ‌

1 § Henkilöstökoulutus

Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan palveluksessa olevalle henkilöstölle yhtiön toimesta järjestettyä tai hankittua koulutusta. Henkilöstökoulutus voi olla ammatillista lisäkoulutusta, johon kuuluu täydennyskoulutus, jat- kokoulutus, uudelleenkoulutus ja perehdyttäminen.

Yhtiö korvaa henkilöstökoulutuksesta aiheutuvat suoranaiset kustannuk- set ja ansionmenetyksen. Jos henkilöstökoulutus tapahtuu työajan ulko- puolella, korvaa yhtiö tästä aiheutuvat suoranaiset kustannukset.

2 § Työehtosopimusosapuolten yhdessä järjestämä koulutus

Työehtosopimusosapuolten välistä yhteistoimintaa voidaan edistää yritys- talouteen, työehtosopimus- ja työsuhdeasioihin, yhteistoimintalakiin, luot- tamusmiestoimintaan, työsuojeluun ja muuhun henkilöstöhallintoon liitty- vällä koulutuksella. Koulutus voidaan toimeenpanna työehtosopimus- osapuolten välisenä yhteistyönä tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Yhtiö korvaa koulutuksesta aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja ansi- onmenetyksen kuten 1.2 §:ssä on sovittu.

3 § Ammattiyhdistyskoulutus

Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan henkilöstöjärjestöjen jäsen- kunnalleen järjestämää koulutusta, joka liittyy yhtiön ja järjestöjen yhteis- työhön tai järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseen. Yhtiö tukee ta- loudellisesti edellä mainittua yhteistyötä edistävää koulutusta siten kuin tässä sopimuksessa tarkemmin sovitaan.

4 § Yhtiön taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Yhtiön taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamus- mieskoulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus.

5 § Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuvat

Yhtiön taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeu- tettuja osallistumaan luottamusmies ja hänen varamiehensä, ammatti- osaston tai toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja, työsuojeluvaltuutettu, hänen varamiehensä, työsuojelutoimikunnan sekä yhteistoimintaelinten jäsenet.

Koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen yhtiön taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luotta- mus- tai yhteistoimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

6 § Palkka ammattiyhdistyskoulutuksesta

Yhtiön taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönne- tyltä ajalta toimihenkilölle maksetaan kiinteä palkkaus enintään kuukau- den ajalta koulutustilaisuutta kohden.

7 § Kurssiraha

Toimihenkilöllä on oikeus koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kor- vauksena maksettavaan kurssirahaan, jonka suuruus on kaksipäiväisen tai sitä pidemmän kurssin osalta 50 euroa opetusohjelman mukaista kurs- sipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssi- rahaa maksetaan puolet kurssirahan koko määrästä.

Kurssiraha maksetaan enintään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta koh- den. Kurssiraha voidaan maksaa myös suoraan koulutuksen järjestäjälle.

8 § Työajan kertyminen

Yhtiön taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen käytetty aika on palkallista aikaa, mutta ei työehtosopimuksen tai työaikalain mu- kaista työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilön työaikaa ei tästä syystä pidennetä.

9 § Työstä vapautus ja ammattiyhdistyskoulutus

Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuvalle toimihenkilölle myönnetään vapautus työstä. Työstä vapautusta on haettava vähintään kahta viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkamista, jos koulutustilaisuus kestää enin- tään viisi päivää. Jos koulutustilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää, on vapautusta haettava kuusi viikkoa ennen koulutustilaisuuden alka- mista.

10 § Koulutusvapaan siirtäminen

Jos vapautuksen myöntäminen 4 §:n mukaiseen ammattiyhdistyskoulu- tukseen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yh- tiön toiminnalle, on yhtiöllä oikeus siirtää vapautuksen alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai milloin on kysymys harvemmin kuin

kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.

Mikäli yhtiö käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeutta, tulee luottamusmie- helle ja asianomaiselle henkilölle ilmoittaa viimeistään kymmenen päivää ennen koulutustilaisuuden alkua syy, jonka takia vapautuksen myöntämi- nen ei ole mahdollista.

11 § Palkaton koulutusvapaa

Haettaessa palkatonta vapautusta muuhun kuin yhtiön taloudellisesti tu- kemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, noudatetaan 9 §:n mukaisia mää- räaikoja.

12 § Ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettävä opintovapaa

Toimihenkilöllä on oikeus saada opintovapaalaissa tarkoitettua opintova- paata edellä 4 §:ssä tarkoitettua yhtiön taloudellisesti tukemaa ammatti- yhdistyskoulutusta varten.

Laskettaessa toimihenkilön opintovapaalaissa tarkoitettuun koulutukseen käyttämää aikaa otetaan huomioon myös 11 §:n mukaiseen ammattiyh- distyskoulutukseen osallistuminen.

Toimihenkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa tä- män sopimuksen 4 §:n mukaiseen työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintovapaalain mukaista opintovapaa-aikaa.

Yhteistoimintasopimus ‌

1 § Johdanto

1. Yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä sekä edistää yhteistoiminta-, työ- suojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista työpaikoilla.

2. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehite- tään päätöksentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielek- kyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hy- vinvointia.

3. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei toisin ole sovittu. So- pimus on lakia täydentävä.

2 § Yhteistoiminta

1. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edusta- jan aloitteesta.

2. Henkilöstön edustaja voi kuulla yhteistoimintamenettelyssä yhtiön asiantuntijoita.

3. Yt-lain tarkoittama keskustelu- ja tiedonantovelvoite hoidetaan henki- löstöedustuksella johtajistossa. Kukin henkilöstöä edustava yhdistys nimeää yhden edustajan ja hänelle varaedustajan yhtiön johtajistoon.

4. Yhteistoimintalain mukaiseen neuvottelukuntaan yhtiö ja kukin henki- löstöä edustava yhdistys nimeävät kukin kaksi edustajaa sekä heille varaedustajat.

Yt-lain mukaiset ns. vaikeutetun neuvottelumenettelyn piiriin kuuluvat asiat käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa, muut yt-lain tar- koittamat asiat johtajistossa.

Yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsiteltäviä asioita ovat yt-lain 6-8 lukujen soveltamisalaan kuuluvat asiat.

Yt-neuvottelukunnassa käsitellään myös muut lain yhteistoiminnasta yrityksissä mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat henkilöstön edustajien sitä vaatiessa.

Neuvottelukunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouk- sista sovitaan neuvottelukunnassa.

5. Henkilöstön edustajille annetaan riittävä työstä vapautus johtajiston ja neuvottelukunnan kokousvalmisteluihin.

6. Yhtiön tai sen jonkin osan lopettamisesta, siirtämisestä toiselle paik- kakunnalle taikka sen toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta tai muista vastaavista muutoksista johtuen neuvotellaan tarvittaessa myös yhteistoimintaorganisaatioiden muutoksesta. Muutoksen jäl- keen yhteistoimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannetta vastaavaksi.

7. Työsuojeluhenkilöstön osallistuminen yhteistoimintamenettelyyn on varmistettava, jos asia koskee myös työsuojelua.

8. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan henkilöstön edustajan pyyn- nöstä käsittelyn kohteena olevan asian päätöksentekoelin yhtiössä.

3 § Kehittämistoiminta

1. Kehittämistoiminnan tavoitteena on yhtiön kilpailukyvyn, tuottavuu- den, työsuhteiden pysyvyyden ja työolosuhteiden parantaminen.

2. Yhtiön toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua tämän sopimuksen mukaisesti työorganisaatioiden, palveluteknolo- gian, työolosuhteiden, työmenetelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttamiseen.

3. Kehittämistoimenpiteiden aiheuttaessa olennaisia muutoksia toimi- henkilöiden asemaan, työtehtäviin tai määrään tulee työnantajan yh- dessä luottamusmiehen kanssa selvittää vaihtoehdot, joilla työsuhtei- den jatkuvuus voitaisiin turvata. Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos asia on käsitelty jo työnantajan ja toimihenkilöiden kesken.

4. Kehittämistoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla kiinte- ässä yhteydessä yhtiön henkilöstöpolitiikkaan.

5. Kehittämistoiminnassa pyritään monipuoliseen työn sisältöön. Kehit- tämistoiminta ei saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisään- tymiseen, josta aiheutuu haittaa toimihenkilön terveydelle tai turvalli- suudelle.

6. Kehittämistoimintaa varten voidaan paikallisesti sopien perustaa eril- linen kehittämistoimikunta tai työryhmä. Työryhmässä ovat tasapuo- lisesti edustettuina yhtiö ja sen toimihenkilöt. Toimihenkilöt nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä.

7. Kehittämistoimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Niistä on ilmoitettava etukäteen henkilöstön edustajille ja toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille. Henkilöstön edustaja voi pyynnöstä pe- rehtyä tutkimusaineistoon ja -tuloksiin.

8. Yhtiön käyttäessä kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttia yhtiö vastaa siitä, että konsultin toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

9. Työpaikoilla seurataan yhteisesti määräajoin toiminnan tuloksia ja ke- hitystä. Seurannan sisällöstä ja laajuudesta sovitaan paikallisesti.

10. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille kehittämistoimin- taan pysyvämmin osallistuville annetaan kehittämistoimintaan liitty- vää asianmukaista koulutusta ottaen huomioon kehittämistoiminnan laajuus.

11. Yhtiö huolehtii kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä tarpeellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastuksesta. Koulutus- tarve todetaan yhtiön edustajan ja luottamusmiehen kanssa.

4 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy työsuojelun valvonta- lain- ja asetuksen, työterveyshuoltolainsäädännön sekä tämän sopi- muksen mukaan.

2. Työpaikkoja, johon valitaan työsuojeluvaltuutettu, on kaksi, Helsinki ja Kuopio. Tarkemmin työpaikkoihin luettavat alueet määritellään työ- suojelutoimikunnassa.

5 § Työsuojelupäällikkö

1. Yhtiö nimeää työpaikan työsuojelupäälliköksi työsuojeluasioihin pe- rehtyneen henkilön.

2. Työsuojelupäällikkö välittää työsuojelutoimikunnan kannanotot yhtiön päätöksentekoelimelle.

3. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain 28

§:n mukaan.

6 § Työsuojeluvaltuutettu Valinta

1. Työpaikan toimihenkilöt valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua sovituille työpaikoille.

Ilmoitukset

2. Toimihenkilöt ilmoittavat yhtiölle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työ- suojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii vara- valtuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu yhtiölle

Tehtävät

3. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain 31 §:n mukaan.

4. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osal- listua työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoi- mintaelimessä käsiteltävien asioiden valmisteluun.

5. Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluk- sessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuo- jeluvaltuutetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojelu- asioissa.

6. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työskentelytilat ja olosuhteet

7. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ot- taen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvit- taessa oikeus käyttää yhtiön hallinnassa olevaa tarkoituksenmu- kaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.

8. Yhtiö huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tä- män tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelumääräykset ja ohjeet.

9. Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työ- suojeluelinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.

7 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva Syrjintäkielto

1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen ta- kia erottaa työstä.

2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen joh- dosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuk- sia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun teh- tävien takia.

3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoi- tamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yhtiön tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen jär- jestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.

Yksilösuoja

4. Työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun valvontalain 37 §:n ja työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n mukainen erityinen irtisanomissuoja. Sään- nöksiä noudatetaan tältä osin sopimuksen osana.

5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.

6. Työsopimuksen purkaminen järjestysmääräyksien rikkomisen takia on mahdollista vain, jos työsuojeluvaltuutettu on toistuvasti ja olen- naisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyt- tämättä.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

7. Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammatti- taitoaan.

Korvaukset

8. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopi- muksen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen si- jasta vahingonkorvausta työsopimuslain mukaisesti.

8 § Työsuojelutoimikunta

1. Finnveraan perustetaan työsuojelutoimikunta työsuojeluyhteistoimin- taa varten.

2. Työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimintaelimen tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain 26 ja 27 §:n mukaan.

3. Tämän lisäksi työsuojelutoimikunnan tehtävänä on:

∗ käsitellä työympäristön tilaan, tasoon ja tapaturmiin liittyviä asioita

∗ osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, työpaikan esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan

∗ käsitellä henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia ja niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisumalleja; toimikunnan puuttu- essa asia käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa

∗ käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihdeongel- mien ennaltaehkäisyä ja päihdekuntoutusta

∗ arvioida vuosittain työsuojelun yhteistyökoulutustarve ja tehdä esityksiä sen toteuttamiseksi

∗ käsitellä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toi- mintaohjelmaan mahdollisesti sisällytettävät toimenpiteet tasa-ar- von edistämiseksi työpaikalla.

4. Työsuojelutoimikunta kokoontuu työaikana ottaen huomioon mitä työ- suojelun valvontalain 40 §:ssä on säädetty. Ennen kokousta jäsenille annetaan käsiteltävistä asioista tarpeelliset tiedot sekä asian laajuu- desta riippuen varataan mahdollisuus kokousvalmisteluihin paikalli- sesti sovittavalla tavalla.

9 § Yksintyöskentely

Tässä sopimuksessa mainittujen työsuojeluosapuolten tulee ottaa huomi- oon yksintyöskentelyssä mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja tehdä esi- tyksiä niiden poistamiseksi.

10 § Työterveyshuolto

1. Työpaikalla laaditaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunni- telma. Toimintasuunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa sa- moin kuin työterveyshuollon korvaushakemus.

2. Toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan pe- riaatteet, tavoitteet ja mahdolliset toimenpiteet. Työsuojelupäällikkö ja –valtuutettu osallistuvat toimintasuunnitelman tekemiseen ja seu- rantaan.

3. Työpaikkaselvitykset laaditaan yhteistyössä työnantajan, työterveys- henkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa ja ne käsitellään työsuo- jelutoimikunnassa.

11 § Yhtiön tiedottamisvelvoite

1. Yhtiön tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

∗ yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta; yhteistoimintalain tarkoit- tamat tilinpäätöstiedot annetaan pyydettäessä kirjallisena,

∗ vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen talou- dellisesta tilasta, josta käy ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät

∗ vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa tapahtuvista muutoksista

∗ viipymättä olennaiset muutokset edellä esitetyissä tiedoissa.

2. Yhtiön taloudellista tilaa koskevien selvitysten yhteydessä on tarkoi- tuksenmukaista tiedottaa myös yhtiön eri toimintayksikköjen toimin- nallisesta tuloksesta ja kehitysnäkymistä sekä alan yleisistä suhdan- nenäkymistä.

3. Yhtiön taloudelliselle toiminnalle vahinkoa aiheuttavien erityisen pai- navien syiden ollessa esteenä tiedottamiselle työnantajan on tiedo- tettava edellä mainituista asioista välittömästi esteen poistuttua.

4. Yhtiön organisaation rakenne, henkilöstöpolitiikan periaatteet ja sisäi- set ohjeet annetaan henkilöstölle tiedoksi.

12 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta

1. Työehtosopimukseen osallisten liittojen yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vastaavat voivat pitää työpaikalla tai muussa so- vitussa tilassa kokouksia työmarkkina-, työsuhde- ja yhteistoiminta- asioista.

2. Edellä mainitut elimet voivat jakaa jäsenilleen kokouskutsuja sekä kir- jallisia työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita.

3. Edellä mainitut elimet voivat julkaista maksutta työnantajan toimihen- kilöiden käyttöön osoittamissa tiedotusvälineissä kokouskutsuja, työ- suhde- ja työmarkkinatiedotteita sekä yhteiskunnallisia tiedotteita.

13 § Koulutus

Henkilöstön edustajilla on oikeus tämän sopimuksen mukaisten tehtävien edellyttämään koulutukseen siten kuin siitä erikseen sovitaan liittojen kou- lutus- tai vastaavissa sopimuksissa. Määräyksellä ei rajoiteta 3 §:n kehit- tämistoiminnan 10.-11. kohtien mukaista oikeutta koulutukseen.

14 § Työstä vapautusaika ja korvaukset

1. Työsuojeluvaltuutetun sekä tämän sopimuksen mukaisten henkilös- tön edustajien tulee saada riittävästi työstä vapautusta tämän sopi- muksen mukaisten tehtävien hoitamista varten. Työajan ulkopuolella suoritetuista välttämättömistä tämän sopimuksen mukaisista tehtä- vistä yhtiön on suoritettava korvaus.

Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot säännöllisen kuukausittaisen pe- ruspalkan lisäksi 1.4.2022 lukien 87 euroa.

2. Töiden järjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osallistua tämän sopimuksen tarkoittamaan yhteistyöhön.

3. Henkilöstön edustajan matkustaessa tämän sopimuksen edellyttä- mien ja yhtiön kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta maksetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhtey- dessä.

15 § Tietojen salassapito

Tietojen salassapitoon noudatetaan voimassa olevan lainsäädännön sa- lassapitosäännöksiä.

16 § Neuvottelujärjestys

Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopi- musten neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Luottamusmiessopimus ‌

1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnanta- jan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituk- senmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työnte- kijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 § Luottamusmies ja yhdistys

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimuksen mukaista henki- löstöryhmää edustavan yhdistyksen valitsemaa luottamusmiestä tai työehtosopimukseen sidotun muun yhdistyksen valitsemaa luotta- musmiestä. Luottamusmiehen tulee olla yhtiön työntekijä.

2. Yhdistyksellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa Finnveran toimihenki- löt ry:tä, Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:tä/Finnveran akavalaiset ry:tä tai Erityisrahoituksen ammattilaiset ERA Pro ry:tä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Yhdistykset valitsevat kukin yhden luottamusmiehen ja näille kullekin varaluottamusmiehen. Vaaliin voivat osallistua yhtiön kyseessä ole- vaan työehtosopimukseen sidotut järjestäytyneet työntekijät. Näitä luottamusmiehiä kutsutaan pääluottamusmiehiksi.

2. Työehtosopimuksen mukaisia henkilöstöryhmiä edustavat yhdistyk- set voivat edellä olevan lisäksi valita enintään kaksi alueellista luotta- musmiestä, jotka edustavat alueensa järjestäytyneitä toimihenkilöitä. Lukumäärästä ja alueista sovitaan paikallisesti.

3. Yhdistyksellä on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on yhdistyksen kaikille jäsenille va- rattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittami- nen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa yhdistyksen nimeämille henki- löille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

4. Yhtiön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa tai olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saate- taan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden

mukaisesti vastaamaan yhtiön tai sen toimintayksikön muuttunutta koko ja rakennetta.

5. Valituista luottamusmiehistä sekä heidän eroamisestaan ja erottami- sestaan on yhdistyksen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Vara- luottamusmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luotta- musmiehen sijaisena. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle ketkä käyvät yhtiön puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työn- teosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työeh- toja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmää- räyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtä- vän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

5. Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisa- noa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

6. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimus- lain 8 luvun 1 §:n 1 momentin säännöksiä. Luottamusmiehen työso- pimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys- määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain velvoitteita.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luot- tamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työnteki- jöihin nähden.

8. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmie- helle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 lu- vun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuh- detta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia yhdistyksen edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa yhdistystä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijöiden välisiin suhteisiin ja yhtiön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luotta- musmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yhtiön ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittä- miseksi.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luot- tamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

6 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yhtiön työntekijöitä koskevat tiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet.

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuh- teiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika ja määräaikai- suuden peruste.

3. Neuvotteluja ja palkkajärjestelmän seurantaa varten tarvittavat palk- katilastot ja –tiedot.

Tällä tarkoitetaan muun muassa seuraavia tietoja:

• palkkavertailu kustannuspaikoittain (tieto näkyy, jos henkilö- määrä yli 5) jaoteltuna seuraavasti:

− palkkasumma

− kustannuspaikka

− henkilömäärä

− palkkapositioiden keskiarvo

− palkkapositioiden mediaani

• palkkavertailu vaativuusluokittain (työehtosopimuksen piirissä olevat ja luokitellut tehtävät/henkilömäärä yli 5) jaoteltuna seu- raavasti:

− palkkasumma

− vaativuusluokka

− henkilömäärä

− palkkapositioiden keskiarvo

− palkkapositioiden mediaani

4. Yhtiön koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuo- dessa.

Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Uusien työnteki- jöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1 – 3 mai- nitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Pääluottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saa- mansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvit- taessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään.

Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun mu- assa:

− edustamiensa työntekijöiden lukumäärään ja toiminnan luontee- seen,

− työpaikalla käytössä olevien palkkausjärjestelmien luonteeseen sekä niiden edellyttämään neuvottelutarpeeseen,

− siihen, missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä tai jatku- vasti vaihtuvia, sekä

− muiden luottamusmiehelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvien tehtävien määrään.

2. Mikäli luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määrä- ajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävät sinä ai- kana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuiten- kin antaa luottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kan- nalta sopivana aikana.

8 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Yhtiö korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa yhtiön kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tähän käytetystä ajasta yli- työkorvaus tai sovitaan muusta lisäkorvauksesta.

3. Milloin luottamusmies, jonka toimialue sitä edellyttää henkilöstöpääl- likön kanssa sovittuaan tai tämän määräyksestä matkustaa työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle hoitaakseen luottamusmiestoimeensa kuuluvia tehtäviä, matka luetaan työmatkaksi.

4. Pääluottamusmiesten palkkiot säännöllisen kuukausittaisen perus- palkan lisäksi 1.4.2022 lukien 163 euroa.

Alueellisten luottamusmiesten palkkiot säännöllisen kuukausittaisen peruspalkan lisäksi 1.4.2022 lukien 87 euroa.

9 § Luottamusmiehen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu koulutussopimuksessa.

10 § Työskentelytilat ja olosuhteet

Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oi- keus käyttää yhtiön hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.

Yhtiö huolehtii siitä, että luottamusmiehellä on käytettävissä tämän tehtä- vän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut määräykset ja ohjeet.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä tulee työnte- kijän kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen.

2. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamus- miehen ja yhtiön edustajan välisissä neuvotteluissa.

3. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkais- tuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjes- tystä.

4. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamus- miehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neu- vottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

Sopimus neuvottelujärjestelmästä ‌

Tämä sopimus on osa allekirjoittaneiden osapuolten välistä työehtosopimusta.

Allekirjoittaneiden osapuolten välillä sovitaan Finnvera Oyj:tä koskevan työehtosopi- muksen neuvottelua, solmimista ja neuvottelumenettelyä koskien seuraavaa:

1 § Yleistä

1. Allekirjoittaneet osapuolet sopivat siitä, että Finnvera Oy:tä koskien neuvotellaan ja solmitaan yksi yrityskohtainen työehtosopimus.

2. Allekirjoittaneet osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että neuvottelujärjes- telmä perustuu henkilöstöryhmiin, joita ovat asiantuntijatehtävissä olevat ja muut toimihenkilöt. Johtoon kuuluvat ja työnantajan edusta- jina toimivat henkilöt ovat kuitenkin työehtosopimuksen soveltamis- alan ulkopuolella.

3. Tämä sopimus on osa allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta ja neuvottelut käydään tämän sopimuksen mukaisesti, ellei osapuolten välillä muuta sovita.

4. Tätä sopimusta täydentävät erilliset sopimukset työehdoista, palk- kausjärjestelmästä, työterveyshuollosta, luottamusmiesjärjestel- mästä, koulutuksesta ja yhteistoiminnasta.

2 § Sopimuksen tarkoitus ja sen toteuttaminen

1. Sopimuksen tarkoituksena on pitkäjänteisellä sopimuspolitiikalle tur- vata toimihenkilöiden palkka- ja muiden työehtojen myönteinen kehit- tyminen.

2. Mikäli työmarkkinoilla käydään keskitettyjä neuvotteluja, neuvotellaan näissä neuvotteluissa sovittujen tekstikysymysten ja palkankorotus- ten vaikutuksesta osapuolten välisiin sopimuksiin työmarkkinaratkai- sujen neuvotteluaikoja noudattaen.

3. Sopimuksen tarkoituksen toteutumiseksi seurataan työehtosopimuk- sen piirissä olevan henkilöstön ansiokehitystä sekä toimialoiltaan vastaavien keskeisten toimihenkilöalojen ansiokehitystä tilastokausit- tain (syyskuu/syyskuu).

4. Ansiokehitysseurannasta mahdollisesti johtuvasta palkkojen tarkista- misesta neuvotellaan edellä mainittujen neuvottelujen yhteydessä.

3 § Paikallinen sopiminen

1. Työehtosopimuksen sopijapuolet voivat siirtää nimeämänsä työehto- sopimuksessa sovitun asian sovittavaksi paikallisesti yhtiön valtuut- tamien työnantajan edustajien ja luottamusmiesten välillä.

2. Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voi olla määrä- aikainen tai voimassa toistaiseksi, jolloin se voidaan irtisanoa kahden

(2) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

3. Paikallinen sopimus tulee voimaan sopimuksessa sovitusta ajankoh- dasta lukien. Sopimus on lähetettävä tiedoksi liitoille.

4. Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin työehto- sopimusosapuolten välisellä työehtosopimuksella.

5. Paikallisen sopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet ratkais- taan osapuolten välisen työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkai- semista koskevien määräysten mukaisesti.

6. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että luottamusmies saa kaikki tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvotteluiden aloittamista.

7. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että luottamusmiehelle an- netaan tarvittaessa riittävästi vapautusta työstä.

Helsinki 1.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AMMATTILIITTO PRO ry YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA FINNVERAN OYJ:N TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI AJALLE 1.3.2022 – 29.2.2024 ‌

1 § Sopimuskausi

1. Sopimuskausi alkaa 1.3.2022 ja jatkuu 29.2.2024 asti, jollei sopimus sitä ennen pääty 3 §:n mukaisesti.

2 § Vuoden 2022 palkankorotukset

1. Palkkoja korotetaan 1.4.2022 lukien 1,1 %:n yleiskorotuksella. Palkka- mediaaneja korotetaan 1.4.2022 lukien 1,1 %:lla. Korotukset toteutetaan toukokuun palkanmaksun yhteydessä.

2. Palkkoja korotetaan 1.9.2022 lukien 0,8 %:n yrityskohtaisella erällä. Yrityskohtainen erä lasketaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuu- luvien toimihenkilöiden maaliskuun 2022 säännöllisen työajan kuukausi- palkoista luontoisetuineen.

Yrityskohtaisen erän jaosta sovitaan ensisijaisesti paikallisesti. Erä jae- taan ottaen huomioon oikeudenmukainen palkkarakenne sekä palkkauk- sen tasapuolisuus ja kannustavuus sekä toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niiden toimi- henkilöiden palkkauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän kokemukseensa, pätevyyteensä ja työsuorituk- siinsa nähden. Erästä vähintään 2/3 kohdennetaan alle 100 positioihin.

Jollei erän jaosta päästä paikallisesti sopimukseen, työnantaja päättää 0,6 %:n kohdentamisesta ja 0,2 % jaetaan yleiskorotuksena.

Työnantajan tulee selvittää erän käyttö pääluottamusmiehille ennen sen maksamista silloin, kun kyse on paikallisesti sovitusta yrityskohtaisen erän jakamisesta ja silloin, kun kyse on työnantajan yksipuolisesti toteut- tamasta yrityskohtaisen erän kohdentamisesta. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saavien toimi- henkilöiden lukumäärän ja keskimääräisen korotuksen suuruuden myös erikseen miesten ja naisten osalta. Tiedot kokonaiseuromäärästä, koro- tuksen saavien toimihenkilöiden lukumäärästä ja keskimääräisen korotuk- sen suuruudesta annetaan myös tehtäväluokittain, jos tehtäväluokkaan kohdistuu vähintään viisi korotusta.

3 § Vuoden 2023 palkankorotukset

Neuvottelut vuoden 2023 palkankorotuksista käydään 31.1.2023 men- nessä. Mikäli yksimielisyyteen ei päästä, päättyy työehtosopimus 28.2.2023.

4 § Lisät

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen lisiä korotetaan 1.4.2022 lu- kien 1,9 %. Lisien korottaminen toteutetaan toukokuun palkanmaksun yh- teydessä.

5 § Tekstimuutokset Työehtosopimusosa

Muutetaan 3 §:n ensimmäinen kappale (Työsuhteen alkaminen) kuu- lumaan seuraavasti:

Muutetaan 4 §:n toiseksi viimeinen kappale (Työsuhteen päättymi- nen ja toimihenkilön lomauttaminen) kuulumaan seuraavasti: Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun kauden päättyessä ilman irti- sanomisaikaa. Jos määräaikaisen työsopimuksen kestoa ei ole sovittu ka- lenteriajan mukaan, yhtiön on ilmoitettava toimihenkilölle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä.

Muutetaan 6 §:n ensimmäinen ja toinen kappale (Työsuhteen purka- minen tai purkautuminen) kuulumaan seuraavasti:

Sovitusta määräaikaisuudesta ja irtisanomisajasta huolimatta työsopimus voidaan heti purkaa työsopimuslaissa mainituista syistä.

Muutetaan 8 §:n ensimmäinen ja viimeinen kappale (Säännöllinen työaika ja lepoajat) kuulumaan seuraavasti:

Muutetaan 10 §:n otsikko kuulumaan seuraavasti:

Ylityö 8 §:n mukaista työaikaa noudatettaessa.

Muutetaan 11 § (Ylityö yksilöllistä työaikaa noudatettaessa) kuulu- maan seuraavasti:

Yksilöllistä työaikaa noudatettaessa, keskimääräisen työajan ollessa sama tai pidempi kuin 8 §:n mukainen työaika, ylityötä on työvuoroluette- lon ylittävä työaika.

Keskimääräisen työajan ollessa lyhyempi kuin 8 §:n mukainen työaika, ylityötä on 7 tunnin 15 minuutin ylittävä työaika.

Päivittäisen työajan ylittäessä 10 tuntia toimihenkilöllä on oikeus saada enintään 30 minuutin työaikaan kuuluva lepoaika tai tilaisuus aterioida työaikana.

Muutetaan 17 § (Työpaikkaruokailu) kuulumaan seuraavasti: Toimihenkilö saa maksutta työssäolopäivää kohden verohallituksen hy- väksymän ylärajan arvoisen ateriaedun. Käyttämättä jääneestä ate- riaedusta ei toimihenkilölle suoriteta eri korvausta.

Muutetaan 19 §:n neljänneksi viimeinen kappale (Työkyvyttömyys- ajan palkka) kuulumaan seuraavasti:

Xxxxxx toimihenkilö työtehtäviensä johdosta kohdanneesta väkivallasta johtuen on estynyt tointaan hoitamasta enintään 360 päivää, maksetaan hänelle tältä ajalta täysi palkka.

Muutetaan 20 §:n kolmas ja neljäs kappale (Tilapäinen poissaolo) kuulumaan seuraavasti:

Muutetaan 23 §:n toinen kappale ja viimeinen kappale (Osallistumi- nen yhteiskunnalliseen ja ammattiyhdistystoimintaan) kuulumaan seuraavasti:

Yhtiö kustantaa allekirjoittaneen työntekijäjärjestön paikallisyhdistyksen jäsenenä olevan toimihenkilön matkustamisen työehtosopimusneuvotte- luihin.

Muutetaan 30 § (Yhteistoiminta) kuulumaan seuraavasti: Yhteistoiminnan osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhteistoi- mintalakia ja liitteenä olevaa yhteistoimintasopimusta.

Muutetaan 34 §:n kolmas kappale (Erimielisyyksien ratkaiseminen) kuulumaan seuraavasti:

Elleivät sopimusosapuolet sovi erimielisyyttä, asia voidaan saattaa työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Palkkausjärjestelmä

Muutetaan 2 §:n kolmas kappale (Palkan määräytyminen ja tehtävä- luokat) kuulumaan seuraavasti:

Muutetaan 3 §:n kolmas kappale (Palkkaperusteet) kuulumaan seu- raavasti:

Tehtäväluokkien palkkamediaanit ovat tämän palkkausjärjestelmän rooli- kuvausten jälkeen.

Työterveyssopimus

Muutetaan otsikon jälkeinen kappale kuulumaan seuraavasti: Finnvera Oyj:n henkilöstön työterveyshuolto järjestetään kulloinkin voi- massa olevan työterveyshuoltolain mukaan ja siten kuin tässä sopimuk- sessa on sovittu.

Koulutussopimus

Muutetaan 4 § (Yhtiön taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulu- tus) kuulumaan seuraavasti:

Yhtiön taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamus- mieskoulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus.

Sopimus neuvottelujärjestelmästä

Muutetaan 1 §:n kolmas ja neljäs kohta (Yleistä) kuulumaan seuraa- vasti:

Tämä sopimus on osa allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja neuvottelut käydään tämän sopimuksen mukaisesti, ellei osapuolten vä- lillä muuta sovita.

Tätä sopimusta täydentävät erilliset sopimukset työehdoista, palkkausjär- jestelmästä, työterveyshuollosta, luottamusmiesjärjestelmästä, koulutuk- sesta ja yhteistoiminnasta.

Luottamusmiessopimus

Muutetaan 6 §:n neljännen kohdan kolmas kappale (Luottamusmiehelle annettavat tiedot) kuulumaan seuraavasti:

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä mak- setusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

Yhteistoimintasopimus

Muutetaan 15 § (Tietojen salassapito) kuulumaan seuraavasti:

Tietojen salassapitoon noudatetaan voimassa olevan lainsäädännön sa- lassapitosäännöksiä.

6 § Työryhmät

Yhteistoimintasopimuksen ja luottamusmiessopimuksen päivittä- mistyöryhmä

Perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on päivittää yhteistoimintasopi- mus ja erityisesti sen 2, 3 ja 11 §, jotta yhteistoimintasopimus ei ole risti- riidassa 1.1.2022 voimaantulleen uuden yhteistoimintalain (1333/2021) pakottavien säännöksien kanssa. Tarkoitus on myös tarkastella luotta- musmiessopimuksen ja yhteistoimintasopimuksen määräyksiä suhteessa uuteen yhteistoimintalakiin. Työryhmä saattaa työnsä päätökseen 30.11.2022 mennessä.

Perhevapaatyöryhmä

Perustetaan osapuolten välinen työryhmä, joka selvittää 1.8.2022 voi- maan tulevan perhevapaauudistuksen vaikutukset työehtosopimukseen ottaen huomioon perhevapaauudistuksen tavoitteet ja uudistetut käsit- teet. Jos työryhmä pääsee yksimielisyyteen mahdollisista muutoksista työryhmätyön pohjalta, sopijaosapuolet sopivat 21 §:n muuttamisesta. Työryhmän tulee saattaa työnsä päätökseen 31.5.2022 mennessä ja so- pia uusien määräysten käyttöönottoajankohdasta.

7 § Allekirjoituspöytäkirjaan

Ansiokehitystyöryhmässä (= palkkausjärjestelmäsopimuksen 5 §:n mukainen seuranta- ja kehittämistyöryhmä) tehtävä työ

Osapuolet kiinnittävät huomiota Finnveran palkkausjärjestelmän sovelta- miseen, läpinäkyvyyteen ja ylläpitoon. Yhtiössä toteutetaan palkkatietä- mystä parantavia toimenpiteitä, joiden käytännön toteuttamista seurataan ansiokehitystyöryhmässä.

Ansiokehitystyöryhmässä tehdään työehtosopimuksen palkkamediaa- nien ja yhtiössä käytössä olevan palkkausjärjestelmän mukaisten rahoi- tusalan markkinapalkkojen vertailu. Tämän allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n mukaisissa neuvotteluissa selvitetään mahdollisuus uudistaa palkkame- diaanit ansiokehitystyöryhmässä tehdyn selvityksen perusteella.

Helsingissä 21.4.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

AMMATTILIITTO PRO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Finnvera Oyj:n työehtosopimuksen liittoneuvottelijat 2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxxxxxx 00, XX 00, 00000 Xxxxxxxx Asiantuntijat Xxxxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde (09) 172 731 Finanssisektorin johtaja Xxxxx Xxxxxx Sopimusalavastaava Xxxxx Xxxxxxxx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXXXX Asiamiehet Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry PL 101 00531 HELSINKI

Vaihde 010 77031

Faksi 010 7703 477

Sopimustoimitsija Xxxx Xxxxxxx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Xxxxxxxxxx xxxxxxxx 00

00500 HELSINKI

Puh. 1010 77031

xxx.xxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0X 00000 Xxxxxxxx xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Finnvera Oyj:n työehtosopimus

Document Metadata