TYÖEHTOSOPIMUS

Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoitteena on paran- taa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaik- koja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.

Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 26.5.2016 saavutettu uutta urheilujärjestöjen työ- ehtosopimusta koskeva kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos.

Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan sähköpostitse ja että pöytäkirja sen jälkeen allekirjoi- tetaan.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.

3 Palkkamääräykset

Työehtosopimukseen ei tehdä palkkoja tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia.

4 Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien kilpailukykysopimuksen edellyttämällä tavalla keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidennys koskee kaikkia työehtosopimuksen työaikamuotoja.

Työajan pidennys toteutetaan seuraavasti:

1. Muutetaan työehtosopimuksen 5 §:n 7. kohta muotoon:

Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannus- aatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

2. Poistetaan työehtosopimuksen 5 §:n kohta 8.

3. Lisätään työehtosopimuksen 5 §:n kohdan 12 loppuun:

Tämän kohdan mukainen korotus ei koske helatorstaina tai loppiaisena tehtyä työtä.

Tuntipalkkaisten työajan pidennys toteutetaan työnantajakohtaisesti siten, että todellista työaikaa pidennetään vuosiansiota muuttamatta.

Osa-aikaisten työaikaa pidennetään osa-aikaisuuden suhteessa. Pidentämisellä ei kuiten- kaan ole vaikutusta työnantajan lisätyöntarjoamisvelvollisuuteen.

5 Muut sovitut asiat

a) Tekstien stilisointi ja modernisointi

Nykyisen työehtosopimuksen tekstejä stilisoidaan ja modernisoidaan työryhmässä vuoden 2017 aikana. Korjauksilla ei muuteta määräysten asiallista sisältöä ja tulkintoja. Muutokset toteutetaan kustannusneutraalisti.

b) Paikallinen sopiminen

Paikallista sopimista koskevan sopimuksen ja paikallista sopimista koskevan työehtosopi- muskohdan muuttaminen

1. Poistetaan työehtosopimuksen 20 §:n kohta 2

2. Muutetaan työehtosopimuksen liitteenä 2 olevaa Sopimusta paikallisesta sopimuksesta seuraavaksi:

4 § 1. kohta:

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana.

4 § 2. kohta:

Työehtosopimusosapuolilla on yhdessä mahdollisuus muuttaa tai kumota paikallinen so- pimus. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

6 Selviytymislauseke

Lisätään työehtosopimukseen uusi 23 §, jolloin nykyinen 23 § muuttuu 24 §:ksi ja muiden pykälien numerointi muuttuu vastaavasti. Uusi 23 §:

23 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteessa (selviytymislauseke)

Mikäli sopimuksen piirissä olevat työnantajat joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksel- lisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtoso- pimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtä- vistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen tur- vaamiseksi sopimuskaudella.

7 Paikallisen sopimisen kehittäminen ja luottamusmiehet

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien kehittämistä. Todettiin, että paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perustuvaa vuo- ropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Todettiin, että osapuolet kehittävät sopimus- kaudella käytäntöjä liittyen luottamusmiesten riittävään tiedonsaantiin ja koulutukseen eri- tyisesti paikallista sopimista silmällä pitäen.

8 Allekirjoitukset

Helsingissä, joulukuun 7. päivänä 2016 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

1 § Soveltamisala ‌

1. Tällä työehtosopimuksella määritellään valtakunnallisen ja alueellisen liikunta- ja urhei- lujärjestön (jäljempänä järjestö) palveluksessa olevien 17 vuotta täyttäneiden täysin työkykyisten työntekijöiden työehdot.

2. Tämän työehtosopimuksen osana on erillinen palkkasopimus, jossa määritellään myös muut mahdolliset tämän sopimuksen soveltamisalan rajoitukset.

3. Ammattivalmentajien ja valmennustehtävissä toimivien liikunnanohjaajien osalta sovel- letaan liityntäpöytäkirjaa.

4. Ylempiin toimihenkilöihin ja itsenäistä tehtävää hoitaviin työntekijöihin ei sovelleta tä- män työehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työnte- kijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, hänen on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

4. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

3 § Työhön ottaminen ja koeaika ‌

1. Kullakin tässä sopimuksessa tarkoitettuun työsuhteeseen otetulla on neljän kuukauden koeaika, mikäli työnantajan ja työntekijän kesken ei ole lyhyemmästä sovittu. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudatta- matta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purka- misesta tehtiin.

2. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsuhteen kestosta.

3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

4. Toistaiseksi voimassa olevat ja yli kuukauden mittaiset määräaikaiset työsopimukset tehdään kirjallisesti.

5. Luottamusmiehelle annetaan tieto uuden työntekijän työsopimuksesta.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitem- mästä ajasta, on sen sijasta noudatettava sanottua irtisanomisaikaa.

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irtisa- noessaan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enin- tään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

2. Ellei toisin ole sovittu työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen nouda- tettava seuraavaa:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2) kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

3. Määräaikainen työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta. Jos työsuhde on to- siasiallisesti tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi, ei työsuhdetta tule sopia määrä- aikaiseksi.

5 § Työaika ‌

1. Työaikamääräysten osalta noudatetaan työaikalakia. Säännöllinen työaika on enintään

37.5 tuntia viikossa. Niissä järjestöissä, joissa on ollut käytössä kesätyöaika, noudate- taan sitä edelleen, ellei toisin paikallisesti sovita. (TES liite 2)

2. Säännöllistä päivittäistä työaikaa (7.5 tuntia) voidaan pidentää paikallisesti (TES Liite 2) sopimalla 10 tuntiin ja viikoittaista työaikaa 45 tuntiin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia päivittäisen säännöllisen työajan 9 tunniksi ja viikoittaisen työajan 45 tunniksi. Työajan on tasoituttava 37.5 tuntiin 26 viikon mittaisen tasoittumisjakson aikana.

3. Työn tapahtuessa retkillä, leireillä, tapahtumissa tai vastaavissa olosuhteissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee ennen ko. työtehtävää laatia ohjeellinen työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi arvioitu aika ja mahdollinen va- rallaoloaika. Sovittava työaikakorvaus kattaa myös sunnuntaityöstä kuuluvan korotuk- sen.

4. Järjestössä voidaan sopia liukuvaan työaikaan siirtymisestä paikallisella sopimuksella.

5. Kun päivittäisen työajan pituus on yli 6 tuntia, ruokailutauon pituus on vähintään ½ tun- tia, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikalta. Työaikaan sisältyy työnantajan mää- räämänä aikana pidetty kahvitauko, jonka kuluessa työntekijälle ei ole oikeutta poistua työpaikalta.

6. Jos työntekijä on estynyt työn vuoksi pitämästä hänelle kuuluvaa vapaata, on hänellä oikeus pitää vastaavat vapaapäivät viikoittain tai työn laadun huomioon ottaen muuna sopivana ajankohtana, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oi- keus vapaapäivän pitoon syntyi, ellei asiasta erikseen työnantajan kanssa toisin sovita.

7. Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itse- näisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

8. Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan työn tekemisestä etätyönä, sovitaan samalla kuluista ennen etätyön aloittamista.

9. Mikäli käytetään liukuvaa työaikaa on liukumarajat seuraavat, ellei toisin sovita: vuorokautinen enimmäisliukuma 3 tuntia

keskimääräinen viikkotyöaika 37,5 tuntia

enimmäiskertymä 40 tuntia

10. Mikäli työntekijä matkustaa työaikanaan, matka-aika luetaan työajaksi siltä osin, kuin se yhdessä varsinaisen työajan kanssa on enintään työntekijän sopimuksen mukainen säännöllinen työaika vuorokaudessa.

Työajan ja matka-ajan ollessa yhdessä yli 12 tuntia vuorokaudessa, korvataan 12 tun- tia ylittävä aika kuten työaika. Tämä korvattava matka-aika ei ole työaikaa eikä siten oi- keuta sunnuntaityökorotukseen eikä vaikuta ylityön määrään.

11. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus joko rahana tai sovittaessa vastaavana palkallisena vapaa-aikana, ellei 3. kohdan mukaisesti ole muuta sovittu”. Tämän kohdan mukainen korotus ei kos- ke helatorstaina tai loppiaisena tehtyä työtä.

12. Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenki- löiden ja työntekijöiden ( myöh. työntekijä ) osalta työaikapankkia koskevan liitteen mu- kaisesti sen jälkeen, kun siitä on työnantajan ja työntekijän välillä sovittu.

6 § Lisätyö ja ylityö ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, joka tehdään työntekijän suostumuksella yli sovitun työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tai annetaan vastaava aikahyvitys.

2. Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään työnantajan määräyksestä ja työntekijän suostu- muksella lakisääteisen enimmäistyöajan lisäksi.

3. Ylityön tekeminen ja siitä maksettava korvaus määräytyvät työaikalain mukaisesti.

4. Muistutukset lisä- ja ylityökorvausta vastaan on tehtävä kuukauden kuluessa yli- tai lisätyön tekemisestä.

5. Laskettaessa yli- ja lisätyöstä suoritettavaa korvausta noudatetaan tuntipalkkajana lu- kua 159 työajan ollessa 37.5 tuntia viikossa.

6. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

7. Ylityöstä ja siitä suoritettavasta palkasta pidettävä luettelo on vaadittaessa näytettävä luottamusmiehelle.

7 § Palkanmaksu ‌

1. Työntekijöiden palkka määritetään kuukausipalkkana. Osa-aikaisten ja tilapäisten työn- tekijöiden osalta voidaan sopia myös toisin.

2. Mikäli palkka maksetaan pankkiin, on työntekijällä oikeus määrätä haluamansa rahalai- tos, josta palkka on nostettavissa palkanmaksupäivän aamuna.

3. Työntekijällä on oikeus saada tietää palkanmuodostuksensa perusteet.

8 § Työntekijän sairastuminen ‌

1. Jos työntekijä sairastumisen tai tapaturman vuoksi on estynyt tekemästä työsopimuk- sensa mukaista työtä eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törke- ällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteensa jatkuessa oikeus saada työnantajal- taan palkkansa seuraavasti:

1) Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja joka on koeajalla tai alle neljän kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa, maksetaan palkka enin- tään sairausvakuutuslain tarkoittaman karenssiajan pituiselta ajalta kunkin työkyvyt- tömyystapauksen yhteydessä.

2) Työntekijälle, joka koeajan jälkeen estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa enintään kuu- kauden ajanjaksolta. Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden al- kua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään viisi (5) vuotta, suorittaa työnantaja työsuh- teen jatkuessa palkkaa enintään kolmen kuukauden ajanjaksolta.

3) Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uusiutuessa ei työntekijäl- lä ole 12 peräkkäisen kuukauden aikana oikeutta palkkaan yhteensä pidemmältä ajalta kuin edellä on mainittu. ( Kalenterivuoden vaihtuminen ei katkaise em.12 kuu- kauden juoksevaa laskentaa.)

Työntekijällä on kuitenkin em. palkanmaksuaikojen täyttyessäkin oikeus jokaisen työ- kyvyttömyysjakson aikana saada palkka vähintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta. Karenssiajat ja niiltä maksettu palkka lasketaan mukaan määritettäessä

12 peräkkäisen kuukauden aikana palkkaan oikeuttavien em. palkanmaksuaikojen yh- teenlaskettuja määriä.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

1) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuu- tuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittami- nen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo mak- setun päivärahan määrä.

2) Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jol- loin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutus- toimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa siten, että työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee ta- paturmavakuutuslain mukaisen korvauksen tapaturmavakuutusyhtiöltä saatuaan työn- tekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuu- tuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työnte- kijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

6. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvolli- nen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä, mikäli mahdollista, siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

9 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkka sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen, enintään kol- men päivää kestävän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajalla ole ansiotyönsä ja työaikansa joh- dosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mu- kainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

3. Edellä 1 - 2 kohdissa tarkoitetun poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähen- netä.

4. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työnteki- jän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

5. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

6. Työntekijä jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän muuttopäiväkseen, mikäli tämä sattuu hänen työpäiväkseen.

8. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta tai amma- tillisen järjestön päättävien elinten kokouksiin osallistuvalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaika- naan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kun ansionmenetys korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauk- sesta.

10 § Työterveyshuolto ‌

1. Työntekijöiden työterveyshuolto järjestetään työterveyshuoltolain mukaisesti.

2. Lisäksi voidaan soveltaa erillistä työterveyssääntöä tai sopimusta tai erillistä kannustin- järjestelmää työntekijän fyysisen työkunnon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

11 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1) Xxxxxxxxx toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liitty- vän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2) Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassai- raus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3) Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äitiysra- han saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saanut vastaanot- toa työajan ulkopuolelta.

4) Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutki- muksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnanta- jan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työteh- tävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matka- kustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

2. Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei työntekijän palkka vähennetä, eivät tule sovellettavaksi siinä tapauksessa, että työnte- kijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

12 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ja adoptioloma ‌

1. Työntekijän äitiys-, isyys-, vanhempainvapaa ja hoitovapaa määräytyvät työsopimus- lain 4. luvun 1-9 §:n ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysloman pituus on 105 arkipäivää ja vanhempainvapaan pituus enintään 158 arki- päivää. Isällä on oikeus yhteensä 18 arkipäivän isyysvapaaseen joko äitiys- tai van- hempainvapaakaudella. Isyysvapaa ei vaikuta äitiys- ja vanhempainvapaan määrään. Hoitovapaaoikeus alkaa vanhempainvapaan jälkeen.

Äitiyslomalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka kolmen kuukauden ajalta. Työnan- taja suorittaa äitiysloman ajalta palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairasvakuutuslain mukaiset korvaukset saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvi- tykset. Säännös ei koske koeajalla olevaa työntekijää. Isyysvapaalla olevalle palkka maksetaan isyysvapaan alusta 6 arkipäivän ajalta.

3. Työntekijän tulee pyrkiä siihen, että hän antaa hyvissä ajoin kokonaissuunnitelman, josta selviävät synnytyslomaan liittyvien etuuksien käyttö kummankin puolison osalta.

4. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalleen aikomuksestaan jäädä tässä määräyksessä tarkoitetulle vapaalle viimeistään kahta kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

5. Isyysvapaan käyttämisestä ja pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kahta kuukautta ennen sen aiottua pitoaikaa.

6. Vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta on mikä- li mahdollista ilmoitettava työnantajalle kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, kui- tenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä.

7. Hoitovapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta alle kolmevuo- tiaan lapsen hoitamiseksi on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta en- nen vanhempainloman päättymistä sekä tämän jälkeen hyvissä ajoin, kuitenkin viimeis- tään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

8. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työ- suhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

9. Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainvapaan tai hoitova- paan ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutok- sen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainvapaansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän poissaolo työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa tai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt.

10. Vanhempainvapaa tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitamiseen. Työskentely vapaa-aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lap- sen hoito esty tai häiriinny.

11. Työntekijällä, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman lapsen tarkoitukse- naan ottaa hänet ottolapseksi, on oikeus adoptiolomaan siten kuin työsopimuslain 4. luvun 1 §:ssä ja sairausvakuutuslaissa on säädetty.

13 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosilomasta ja vuosiloma- palkasta voidaan sopia tarkemmin järjestöä koskevalla paikallisella sopimuksella.

14 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkas- ta, ellei paikallisella sopimuksella ole muuta sovittu.

2. Xxxxxxxx suoritetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei toisin sovita.

3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitet- tuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Oikeus loma- rahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosi- loman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuk-

sella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa maini- tun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaraha kuten 2. kappaleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai varhenne- tulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomarahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoit- tamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työ- sopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syys- tä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

15 § Matkakorvaukset ‌

1. Matkakustannukset korvataan valtion matkustussäännön mukaisia korvausperusteita noudattaen, ellei järjestöllä ole omaa matkustusohjesääntöä.

16 § Ammattitaidon kehittäminen ‌

1. Työnantaja järjestää palveluksessaan olevien työntekijöiden työajan mahdollisuuksien mukaan niin, että he voivat hakemuksesta saada tehtäviensä hoidon kannalta tarpeel- lista koulutusta. Koulutuksesta noudatetaan erillistä liittojen välistä koulutussopimusta.

17 § Keskusjärjestösopimukset ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan kulloinkin voimassa olevia keskusjär- jestösopimuksia.

18 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

19 § Ammattijärjestön jäsenmaksujen perintä ‌

1. Työntekijän pyytäessä työnantaja tekee hänen kanssaan erikseen vahvistettua perintä- lomaketta käyttäen sopimuksen tähän työehtosopimukseen sidotun ammattijärjestön jäsenmaksun perimisestä.

2. Perintämenettelyn osalta noudatetaan asiasta tehtyä keskusjärjestöjen välistä sopi- musta.

20 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Järjestössä voidaan sopia kirjallisella paikallisella sopimuksella tämän työehtosopimuk- sen soveltamisalaa, työajan järjestämistä, työterveyshuoltoa, vuosilomaa ja muita eri- tyisiä etuuksia koskevista asioista siten kuin erillisessä paikallista sopimista koskevalla sopimuksella on sovittu.

21 § Työntekijöiden luottamusmies ‌

1. Työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa työntekijöitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa sen noudattamista, siten kuin erillisessä luottamusmiessopimuksessa on sovittu.

22 § Työrauhavelvoite ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

23 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteessa (selviytymislauseke)‌

1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat työnantajat joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

24 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mahdollista, erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osa- puolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista saattaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä järjestö- että liittotasolla aloitetaan mahdollisimman pian ja käydään asiallisesti ja kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2017 – 31.1.2018.

Helsingissä 7.12.2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Liite 1 Palkkausryhmittely ja peruspalkat ‌

Henkilön pääasiallinen tehtävä määrittää vaativuustason. Tehtäväkuvan ollessa mo- nipuolinen ja sijoittuessa ”välimaastoon”, valitaan ylempi vaativuusryhmä.

Vaativuustaso A

Tehtävä muodostuu avustavista tehtävistä.

Tarvittavat tiedot ja taidot ovat opittavissa lyhytaikaisella opastuksella. Työ suoritetaan työmääräysten ja työrutiinien mukaisesti.

Valvonta perustuu suorittamisen seurantaan.

Esim: Toimistosihteeri-, postitus-, vastaanotto- yms. tehtävät

Peruspalkka 1.2.2016

1510 €

Vaativuustaso B

Tehtävä on alan tyypillinen ammattitehtävä.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen tai -kokemukseen.

Työ on luonteeltaan itsenäistä.

Esim: Vaativammat sihteeri- / assistenttitehtävät, kirjanpitäjät, suunnittelijat, päälliköt ilman esimiesvastuuta

Peruspalkka 1.2.2016

1691 / 1903 €

Vaativuustaso C (palkkataso nykyisen II tehtäväryhmän tasolla) Tehtävään sisältyy vastuu osa-alueesta tai –toiminnosta.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen sekä -kokemukseen.

Esim: Asiantuntijatehtävät, tietystä kokonaisuudesta vastaavat, esimiestehtävät

Peruspalkka 1.2.2016

2162 €

Vaativuustaso D sopimuspalkkaiset

Tehtävät ovat itsenäisiä johto-, asiantuntija- tai ammattitehtäviä. Palkka on henkilökohtainen sopimuspalkka ja ylittää C-tason.

Taito-osa Määrä on 0 - 35 % perusosasta

Määrittelyssä huomioidaan seuraavia henkilön ominaisuuksia:

Monitaitoisuus

- tehtävän vaatimien taitojen osaaminen monipuolisesti

- valmius osallistua useaan tehtävään

- joustava siirrettävyys muihin tehtäviin

Omatoimisuus

- kyky aloitteelliseen itsenäiseen työskentelyyn

Yhteistyökyky

- kyky työskennellä toisten työntekijöiden ja yhteistyökumppanei- den kanssa

Vastuuosa Määrä on 0 - 30 % perusosasta

Määrittelyssä huomioidaan seuraavia tehtävän vaatimuksia:

Vastuullisuus

- tehtävä

- talous

Laaja-alaisuus

- yhteydenpito eri tahoihin

- toiminnallinen laajuus

Monipuolisuus

- tehtävä koostuu useista eri toiminnoista

Erityisvastuut

- perustehtävään kuulumattomat lisätehtävät

Esimiestehtävät

- toiminnan laajuus

- alaisten määrä

Itsenäisyys

- tehtävään kuuluva päätösvalta

Kokemusosa Määrä on 0-12 % perusosasta

- työntekijän aikaisempi kokemus arvioidaan työhönottotilanteessa

- työnantajan palveluksessa kokemus huomioidaan seuraavasti 3 ja 5 sekä 8 vuoden palvelun jälkeen 4 % perusosasta laskettuna

Tällä pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

Liite 2 Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

1. Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poik- keavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää.

2. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä.

2 §

1. Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopimuksen osapuolena olevan työntekijäliiton asettama luotta- musmies, jonka edustettavia asia koskee.

2. Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet. Lisäksi työehtosopimus- osapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3§

1. Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen koh- dasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle.

2. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopi- mus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irti- sanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

3. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voi- massa oleva sopimus.

4§

1. Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana.

2. Työehtosopimusosapuolilla on yhdessä mahdollisuus muuttaa tai kumota paikallinen sopimus. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5§

1. Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimusosapuolten vä- lisellä työehtosopimuksella.

6§

1. Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimus- ten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyy- det.

7§

1. Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

Liite 3 Saval- pöytäkirja Liityntäpöytäkirja‌

1§

Sovittiin, että SAVALin jäseninä oleviin valmentajiin noudatetaan Urheilujärjestöjä koske- vaa PALTA – JHL työehtosopimusta.

2§

Valmentajan tullessa valituksi edustustehtäviin Suomen kisajoukkueen virallisena jäsene- nä suositellaan, että osallistuminen ei vähennä valmentajan palkkaetuja.

3§

Työnantaja pyrkii kehittämään ja ylläpitämään valmentajan ammattitaitoa ja osaamista. Valmentajan koulutussuunnitelma hyväksytään vuosittain työnantajan ja valmentajan xxx- xxx. Koulutusajalta korvataan säännöllisen työajan ansio.

4§

Valmentajilla on oikeus valita yksi valtakunnallinen työsopimuslain tarkoittama luottamus- mies, jonka tehtävänä on edustaa liityntäpöytäkirjan piirissä olevia valmentajia tämän so- pimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa sen noudattamista SAVALin jäseniin.

5§

Tällä pöytäkirjalla uudistetaan vastaava 19.11.2008 voimassa ollut liityntäpöytäkirja.

Helsingissä 22.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

XXXXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry SUOMEN AMMATTIVALMENTAJAT SAVAL ry

14.2.2013

Liite 4 Työaikapankki ‌

1. Työaikapankin tavoite

Tavoitteena on henkilökunnan jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen, eri elämäntilantei- den huomioon ottaminen sekä resurssien suunnittelun ja käytön tehostaminen.

2. Työaikapankkijärjestelmä

Työaikapankkijärjestelmä ei korvaa voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi kuitenkin siten, että se on irtisanottavissa päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisilmoituksesta.

Työaikapankkijärjestelmä on kaikille avoin ja vapaaehtoinen. Työntekijän on tehtävä kirjal- linen ilmoitus pankkiin liittymisestä sekä eroamisesta. Eroaminen voi astua voimaan 9 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Työnantaja järjestää työaikapankin tuntien kertymisen seurannan, josta ilmenee kunkin työntekijän työaikapankin saldo. Työnantaja kirjaa kirjanpitolain mukaisesti työaikapankin saldon taseessaan velaksi / maksamattomaksi palkaksi.

Esimiesten tulee seurata työntekijöiden työaikapankin saldojen kertymää aktiivisesti sekä järjestää työntekijälle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä vapaata. Työnantaja vastaa työntekijän poissaoloajan töiden järjestelystä sekä tuurausten tai korvaavien työntekijöiden hankinnasta.

3. Työaikapankin kerryttäminen ja vapaana pitäminen

Työaikapankkiin voidaan tallettaa työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa

- lisä- ja ylityö

- sunnuntaityökorotus

- xxxxxxxx xxxxxxx + saldo

- lomarahaa vastaava vapaa. Lomaraha yhdeltä vuosilomapäivältä vastaa 1/12 osaa viikon säännöllisestä työajasta.

- vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa.

Työaikapankkiin voidaan tallentaa työaikaa enintään 320 tuntia. Maksimimäärän lähesty- essä täyttä määrää tulee esimiehen järjestellä työntekijän työt niin, että maksimituntimäärä ei ylity.

Työaikapankkiin tallennettua työaikaa pidetään palkallisena vapaana esimiehen ja työnte- kijän kanssa sovittavana aikana. Vapaana pidettävä aika tulee sovittaa sekä työtilanteiden kannalta ns. ”hiljaiseen aikaan” ja työntekijän henkilökohtaisia tarpeita palvelevaan aikaan.

Vähimmäisvapaana pidettävä aika on yksi työpäivä. Vapaa-ajankohdista tulee sopia hy- vissä ajoin työnantajan ja työntekijän välillä.

Mikäli työntekijä todetaan ko. työaikavapaan aikana työkyvyttömäksi, siirtyy työaikavapaa ensimmäisen työkyvyttömyyspäivän jälkeen myöhemmin pidettäväksi. Työkyvyttömyydes- tä tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuksen 8§:n7. kohdassa tarkoitettu todistus.

Työaikapankista eroamisen yhteydessä esimies ja työntekijä tekevät kirjallisen sopimuk- sen vapaana pidettävästä ajasta ja sen ajankohdista.

Työaikapankkivapaat ovat työssäoloajan veroista aikaa laskettaessa vuosilomaoikeutta samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Vapaana pidettävältä ajalta maksetaan työntekijälle sen hetken mukaista säännöllistä kuu- kausi- tai tuntipalkkaa.

Rahana maksettava korvaus lasketaan vastaavalla tavalla.

4. Seuranta

Työnantaja järjestää seurantajärjestelmän, josta voidaan selvittää henkilötasolla työaika- pankissa oleva työaikasaldo. Esimiesten tulee seurata toimihenkilöiden työaikasaldojen kehitystä jatkuvasti. Saldojen kertymistä seurataan keskitetysti osavuosikatsausten mukai- sesti. Työaikapankkijärjestelmän toimivuudesta, puutteista tai muutostarpeista tulee infor- moida tes-osapuolia.

5. Järjestelmän voimassaolo, päättäminen ja tulkinta

Työnantajan irtisanoessa koko työaikapankkijärjestelmän työaika-saldoista ja niiden va- paana pitämisestä tulisi ensi sijassa sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Mikäli asias- ta ei sovita, työntekijä päättää vapaan pitämisajankohdista.

Työntekijän irtisanoutuessa työsuhteestaan työaikasaldo pidetään ensi sijassa vapaana . Mikäli vapaata ei pystytä järjestämään irtisanomisajan puitteissa, saldo maksetaan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Työsuhteen päättyessä taloudellisista / tuotannollisista syistä työntekijällä on oikeus päät- tää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Työaikapankkiin tallennettu työaika korvataan rahana aina työntekijän kuoleman ja työsuh- teen purun yhteydessä.

Muissa tapauksissa työnantaja päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai ra- hana.

Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan voimassa olevien työehtosopimusten mukaisilla neuvottelujärjestyksillä.

Jälkipainos kielletään

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23, PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata