Lausunto Lappi-sopimuksen 2022¬-2025 luonnoksesta ja sen ympäristöselostuk- sesta

15.10.2021

Lausunto Lappi-sopimuksen 2022¬-2025 luonnoksesta ja sen ympäristöselostuk- sesta

Lappi-sopimus on lakisääteinen asiakirja, joka pitää sisällään Lapin maakuntaohjelman vuosille 2022-2025 sekä maakuntasuunnitelman vuoteen 2040. Lappi-sopimus on kehittämisstrategia, joka esittää kokonaisku- van maakunnan strategisesta kehittämisestä ja rahoituksen suuntaamisesta maakunnassa, sekä pitkän täh- täimen tulevaisuuskuvat.

Lappi sopimukseen täytyy saada maakunnan eriytymiskehityksestä kirjatuksi selkeästi tahtotila ja toimenpi- teitä, jolla nykyiseen maakunnan elinvoimaisuutta musertavaan eriytymisen kehityssuuntaan vaikutetaan. Eriytymiskehitykseen voidaan vaikuttaa mm. sillä mitä indikaattoreita ja kriteereitä valitaan mittareihin mm. valtion ja EU:n eri toimialoille tarkoitetun rahoitukselle. Lapin merkitys Suomen hyvinvoinnille, elinkei- noelämälle ja elinvoimalle kansainvälisenä toimialueena eri aloilla jää mittareissa huomioimatta, samoin energiaan ja arktisuuteen liittyvät indikaattorit sekä lakisääteiset velvoitteet kansalaisten ja yritysten yh- denvertaisesta kohtelusta. Lappi sopimukseen tarvitaan selkeä teksti eriytymiskehitykseen tarttumisesta ja keinoista (esim. rahoituksen kriteerit ja indikaattorit); kirjoitetaan selkeästi sopimukseen, että Lapissa yh- teisesti Lappi sopimuksella sitoudutaan eriytymiskehityksen katkaisemiseen ja samalla aidosti koko maa- kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Erilaiset keskukset aluerakenteen runkona (s. 12-)

Lappi sopimuksen teksti on tältä osin turhan perinteinen, vanhakantainen eikä tunnista tarpeeksi tapahtu- via muutoksia maalle muuttamisen ja monipaikka-asumisen trendeistä. Selvästi on nähtävissä jo nyt muu- tos eivätkä menestyjiä ole enää pelkästään kaupungit, maakunta- ja aluekeskukset. ”Maakunta- ja aluekes- kukset kasvavat sekä muuttovoiton että luonnollisen väestönlisäyksen seurauksena.”

Lappi sopimuksessa ei ole tuotu esille elämää harvaanasutussa Lapissa keskusten ja keskittymien ulko- puolella. Näille alueille ei ole edes omaa nimittäjää koko ohjelmassa, muille alueille on. Näillä Itä-Lapin kaltaisilla alueillakin näemme mahdollisuuden kehittää ja kehittyä. Uusi koronan jälkeinen elämä hakeutuu monessa muodossa takaisin nykyiselle harvaan asutulle alueelle. Nykyteknologia ja jo nykyisetkin liiken- neyhteydet antavat uuden mahdollisuuden Lapin kehittämiseen. Tälle on löydyttävä nimi Lappi sopimuk- sessa ja tuotava se esille. Lappi sopimus on kuitenkin seuraavan ohjelmakauden rahoituksille perusta, Lapin kehittämisstrategia, ja jos näitä alueitamme ei ole ohjelmassa huomioitu, niin meidän on vaikea saada alu- eidemme ja vahvuuksiemme kehittämiseen rahaa.

Yhteisenä kommenttina koko sopimuksen sisältöön liittyen on, että xxxxxxx pyrkiä saamaan konkreettisia toimenpiteitä ja mahdollisimman paljon myös investointeja edistettyä kehittämisen ohella tai sijasta.

Tämä liittyy sekä suunnitteluun että rahoitukseen.

Tuore Lapin muuttajapotentiaalia kartoittava tutkimus paljasti, että yli puoli miljoonaa 18–59-vuotiasta suomalaista olisi kiinnostunut muuttamaan Xxxxxxx. 5 % vastaajista arvioi muuttavansa Lappiin pysyvästi tai väliaikaisesti. Lapin muuttajavetovoima perustuu pitkälti luontoon ja vapaa-aikaan. Turvallisuus, puhdas luonto työn ja toimeentulon lisäksi vahvistavat maaseutumaisia kuntia ja kyliä. Erityisesti etätyö ja moni- paikkaisuus muuttavat viime vuosikymmenten kehitystä ja avaavat Xxxxx monille paikkakunnille uusia kas- vun ja elinvoiman mahdollisuuksia. Kunnat, joissa yhdistyvät lyhyen etäisyyden vuoksi esim. matkailukeskus

tai joku muu vahvuus sekä kuntakeskus omaavat potentiaalisia kasvun ja elinvoiman vahvistumisen edelly- tyksiä. Tätä mahdollisuutta ja kehitystä tulee Lappi-sopimuksen ja sen ohjaaman rahoituksen kautta tukea.

Saavutettavuus

Lapin aluerakennevisiossa on kolme valtakunnallista kehittämiskäytävää: (s. 13 ja 14)

Muurmanskin käytävän määrittelystä (s. 13) puuttuu yhteys Jäämerelle ja Muurmanskin sataman kautta Koillisväylää pitkin Kaukoitään. Tämä fakta tulee näkyä ao. kohdassa.

Rautatieliikenne (s. 15 ja 39)

”Hallitusohjelmaan kirjatun Laurila—Tornio—Haaparanta-radan sähköistämisen jälkeen lyhyen aikavälin tavoitteena on Tornio—Kolari-välisen ratayhteyden sähköistäminen ja Kemijärvi-Salla radan palauttaminen liikennöintiin, vaadittava peruskorjaus sekä sähköistäminen. Myös Soklin kaivoksen ratayhteys rakennetaan kaivosteollisuuden kuljetusten edellytysten mukaisesti.”

Kemijärvi-Salla rata ja sen vaatimat investoinnit on jäänyt mainitsematta tekstissä. Tälle on perusteet jo nykyisessä tilanteessa ja lähitulevaisuudessa. Lisäksi tämä on välttämätön edellytys tekstissä mainituille Soklin radalla ja myöhemmin mainitulle Venäjä yhteydelle (Kantalahti-Alakurtti).

Raideliikenne on ekologista ja hiilijalanjälki on vähäisin, millä perusteella, taloudellisten seikkojen lisäksi, Kemijärvi-Salla radan peruskorjaus ja liikennöintiin palauttaminen on kansantalouden näkökulmasta järke- vää sekä tavara- että henkilöliikenne huomioon ottaen.

-Lisäys sekä sivulle 15 että 39

”Radan yhteystarpeena on tiedostettu sekä Kolarista Kiirunan suuntaan lähtevä yhteys sekä (Kantalahti– Alakurttiyhteys) Sallasta Alakurttiin ja edelleen Kantalahteen lähtevä yhteys. (s. 15).”

Ratayhteys Venäjälle tarkoittaa puuttuvan radan rakentamista Sallasta Alakurttiin, mistä on olemassa oleva ratayhteys Kantalahteen ja siten Muurmansk-Pietari radalle. Lähtöpaikka Salla tulee mainita samoin kuin Kolari läntisessä yhteystarpeessa.

-sama lisäys/muutos sekä sivulle 15 että 39

Vt5 pitää saada pääväyläverkkoon. Tämä tulee lisätä Lappi-sopimukseen. Asia on jo Lapin liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa.

Liikennepalveluiden (joukkoliikenne, taksi) saatavuuden turvaamiseen on tarpeen myös kiinnittää huomio- ta, esimerkiksi luomalla uudenlaisia keskusten sisäisiä ja keskusten välisiä liikenneratkaisuja huomioiden palveluiden ja toimivan kokonaisuuden kehittäminen. Poikittaiset liikenneyhteydet korostuvat, kun halu- taan toimiva kokonaisuus.

Maastoliikenneonnettomuuksia tapahtuu runsaasti erityisesti moottorikelkoilla. Kelkkareitistön yhtenäi- syyttä on kehitettävä virallisia kelkkareitistöja kehittämällä kuntien väliseen reitistöön. Kelkkareitit yleensä alkavat jonkin kunnan alueelta päättyen toisen kunnan alueelle. Ne on saatava toimimaan ja pelaamaan yhdessä ja huomioitava Lappi sopimuksessa.

Etäisyyksien voittamiseksi, etäyhteyksien tarpeiden ja palveluiden saatavuuden turvaamiseksi maakunta- suunnitelmassa täytyy varautua Itä-Lapin tietoliikenneyhteyksien kehittämistarpeeseen. Kiinteän laajakais- tarakentaminen tulee nähdä kuntien elinvoiman vahvistajana ja rakentaminen tulee aloittaa Itä-Lapista raja-alueen tietoyhteyksien kahdenvälisen sopimuksen vuoksi (Suomi, Venäjä).

Ekologinen yhteys (s. 16)

Ekologiset yhteydet muodostavat verkoston, joka yhdistää toisiinsa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Ekologinen yhteys toimii viitteellisenä yhteytenä luonnon ydinalueelta toiselle tai suojelu- alueelta toiselle. Ekologiset yhteydet ulottuvat yli rajojen ja mahdollistavat laajaa kansainvälistä tutkimuk- sen, koulutuksen ja luontomatkailun kehittämistä ja yhteistyötä erityisesti Itä- ja Pohjois-Lapissa.

Rajat ylittävät ekologiset yhteydet ja kansallis- ja luonnonpuistojen sekä niitä koskevien alueiden, kuntien ja kaupunkien sekä yritysten yhteistyö on vahvaa jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa sen merkitys korostuu entisestään kansainvälisen matkailun kasvaessa. Tämä mahdollistaa elinkeinojen kasvua ja kansainvälisty- mistä yhtenä osana älykästä erikoistumista ja vahvistaa näin alueiden elinvoimaa.

Nämä ulottuvuudet tulee ao. kohtaan lisätä.

Vaelluskalat

Lapin ELY-keskus on jättänyt muuttuneisiin olosuhteisiin ja lakiin perustuvan hakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon koskien Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamista. Kaikki Kemijoen vesistöalu- een kunnat ja kuntayhtymät ovat lausunnoillaan ilmaisseet kannattavansa kyseistä hakemusta. Kansallisen lain lisäksi Suomea virtavesiä, vaelluskaloja ja uhanalaista jokiekosysteemejä koskevissa asioissa sitoo EU:n vesipuitedirektiivi. Meidän on myös huomioitava hallitusohjelman kirjaukset sekä kansainväliset sitoumuk- semme, kuten EU:n biodiversiteettistrategia ja YK:n asettamat Sustainable Development Goals -tavoitteet. Esitämme Lappi sopimukseen kirjattavaksi: ”Xxxxxxxx lohen ja muiden vaelluskalakantojen luonnollisen lisääntymisen palauttamiseksi koko Kemijoen vesistöön. Edistämme kaikille lajeille sopivan vaellusyhteyden avaamista mereltä latvavesien kutualueille saakka. Kemijoen vesistöön ja sen patoihin on määriteltävä eko- loginen ympäristövirtaama. Vesistössä on toteutettava ennallistavia, elvytettäviä ja kompensoivia toimia elämän palauttamiseksi. Uhanalaista ja erittäin uhanalaista elämää on vaalittava erityisellä huolella.

Hinku-kunta

Kuntien ilmastotyön tukena toimii Hinku-verkosto, joka kokoaa yhteen kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat yritykset sekä alan asiantuntijat. Itä-Lapin kunnista osa on jo liittynyt Hinku- verkostoon. Lappi-sopimuksen tulee tukea myös asiaa.

Kv-koulutus

Itä-Lapin kannalta on tärkeää luoda tutkimus-, koulutus- ja elinkeinotoimijoiden yhteistyön kautta paikallis- ta erityisosaamista mm. kansainvälistä koulutusosaamista. Tämä asia tulee nostaa esiin myös Lappi- sopimuksessa.

Xxxx Xxxxxxx, FT johtaja

Itä-Lapin kuntayhtymä