PAHVIN- JA PAPERINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
PAHVIN- JA PAPERINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2014 – 31.1.2017
YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO RY PAHVIN- JA PAPERINJALOSTAJAIN YHDISTYS RY
PAPERILIITTO RY
SISÄLLYSLUETTELO
ASIAHAKEMISTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖEHTOSOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 8
1 § Soveltamisala, sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 8
2 § Keskusliittojen väliset sopimukset 8
3 § Järjestäytymisvapaus 9
4 § Työrauhavelvoite 9
5 § TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN 9
II TYÖAIKA 10
6 § Säännöllisen työajan määräytymistavat 10
7 § TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN 11
8 § Lepo- ja ruokailuajat 12
9 § TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 13
10 § Ylityö 16
11 § Hälytysluontoinen työ 18
III PALKKAMÄÄRÄYKSET 19
12 § Työpalkat 19
13 § Kausipalkka 20
14 § Urakkatyö 21
15 § Keskituntiansio 22
16 § Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön 23
IV ERILLISET LISÄT 24
17 § Vuorotyölisät, ilta- ja yötyö sekä lauantailisä 24
18 § OLOSUHDELISÄT 25
19 § Palvelusvuosilisä 25
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 26
20 § Sairausajan palkka 26
21 § Lapsen sairastuminen 29
22 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 31
23 § Muita korvauksia 34
24 § Vuosiloma 34
25 § Ryhmähenkivakuutus 37
26 § Työturvallisuus 37
VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA
AMMATTIOSASTOT 38
27 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 38
28 § Ilmoitustaulujen käyttö 40
29 § Kokousten järjestäminen työpaikalla 40
30 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen Perintä 41
VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 41
31 § Järjestysmääräyksiä 41
32 § Neuvottelujärjestys 42
33 § Sopimuksen voimassaolo 42
TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEET
LIITE 1 TYÖNOPASTUS 44
LIITE 2 AMMATTITASORYHMITTELYN OHJEISTUS 45
LIITE 3 TT-SAK YLEISSOPIMUS 4.6.1997 48
LIITE 4 TT-SAK LOMAPALKKASOPIMUS 21.3.2005 66
LIITE 5 TT-SAK IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 10.5.2001 69
ASIAHAKEMISTO
50- ja 60-vuotispäivät 34
Aaton työaika 11, 12
Aattolisä 22, 25
Aikapalkka 20, 23
Alihankinta 63, 64
Allekirjoituspöytäkirja 1
Ammattitasoryhmittely 19, 45
Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 41
Arkipyhät 11, 16, 25
Asevelvollisuus 26, 34, 71
Erilliset lisät 24
Erimielisyyksien sovittelu 42, 52
Erittäin raskas ja erittäin likainen työ 25
Hammassairaus 33
Hautauspäivä 34
Hälytysluontoinen työ 18
Hätä- ja ylityöluettelo 40
Hääpäivä 34
Ilmoitustaulut 40
Ilta- ja yötyö 24
Iltavuorolisä 24
Irtisanomisaika 6, 71
Työehtosopimuksen 1, 43
Irtisanomissuojasopimus 69
Isyysvapaa 15, 26, 28
Itsenäisyyspäivä 11, 18
Joulu 11, 18
Juhannus 11, 18
Juhlapyhäseisokit 18
Järjestysmääräykset 42
Järjestäytymisvapaus 9
Jäsenmaksut 41
Kahvitauko 13
Kausipalkka 11, 16, 20, 37
Keskituntiansio 22
Keskusliittojen väliset sopimukset 8
Kokousten järjestäminen työpaikalla 40
Kolmivuorotyö 10, 34
Korvaava työ 5
Koulutus 56, 61
KTA-lisä 22
Kutsunnat 34
Laboratorio- ja röntgentutkimukset 33
Lakisääteiset lääkärintarkastukset 31
Lapsen sairastuminen 29
Vaikeasti sairas lapsi 31
Lauantai- ja aattolisä 22, 25
Lepoaika 12
Lomakausi 35
Lomallelähtöraha 35
Lomapalkan tasauserä 37
Lomapalkkasopimus 66
Lomautus 72, 76
Loppiainen 11
Luottamusmiehet 38, 51, 54
Lääkärintarkastukset 28, 31
Maksupäivä 20
Matkakustannukset 5, 31
Merkkipäivät 34
Muutosturva 6
Neuvottelujärjestys 42, 52
Ohjetuntipalkat 2, 19
Olosuhdelisä 20, 22, 25
Palkankorotukset 1
Palkanmaksupäivä 20
Palkat 19
Palkattomat poissaolot 21
Palkkaennakko 21
Palkkakausi 20
Palvelusvuosilisä 20, 23, 25
Pekkasvapaat 13
Perehdyttäminen 9, 44
Päivätyö 10, 12
Pääluottamusmies 38, 40, 51, 54, 58
Pääsiäinen 11, 18
Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset 33
Reservin harjoitukset 30, 34
Ruokailutauko 12
Ryhmähenkivakuutus 37
Sairausajan palkka 15, 26
Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella 27
Saman sairauden uusiutuminen 27
Siirto toiseen työhön 23
Sopimuksen soveltamisala 8
Sopimuksen voimassaolo 42
Suorituspalkkatyö 21
Synnytys 28
Säännöllisiin työpäiviin rinnastettava aika 14
Tyky -toiminta 50
Työaika 10
Arkipyhäviikkojen 11
Työaikamuodon tai työvuoron muuttaminen 11
Työajan lyhentäminen 13
Työajan tarkkailu 12
Työllistymisvapaa 7
Työnjohto-oikeus 9, 23
Työnopastus 44
Työnopastuslisä 10, 22, 44
Työpalkat 19
Työrauhavelvoite 9
Työsuhdeturva 56
Työsuhteen alkaminen ja päättyminen 9
Työsuojelu 52
Työsuojeluvaltuutettu 38, 52
Työtapaturmat 27
Työturvallisuus 37
Työviikko 11
Työvuorokausi 11
Työvuoron muuttaminen 11
Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön 23
Ulkopuolinen työvoima 58, 63
Urakkatyö 21
Uudenvuodenpäivä 11
Uudet työntekijät 21
Uusi tai uusiutuva sairaus 32
Uusi työntekijä 9
Vaikeasti sairaan lapsen hoito 31
Vajaat palkkakaudet 21
Valvontavelvollisuus 9
Vanhempainvapaa 26
Vapaapäivät 11
Vappu 11, 18
Varapääluottamusmies 39, 57
Viikkolepokorvaus 22
Virkistystauko 13
Vuokratyövoima 8, 64
Vuorotyö 10
Vuorotyölisät 20, 24
Vuorovapaat 13
Vuosiloma 30, 35
Yhteistoiminta 49
Yksinhuoltaja 30
Yleissopimus 48
Ylityö 13, 16, 25
Ylityöluettelo 40
Yötyö 11, 24
Yövuorolisä 24
Äitiysvapaa 26, 28
PAHVIN- JA PAPERINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2014 – 31.1.2017
YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO RY
PAHVIN- JA PAPERINJALOSTAJAIN YHDISTYS RY PAPERILIITTO RY
PAHVIN- JA PAPERINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 4.11.2013
Paikka Yleinen Teollisuusliitto ry, Helsinki
Läsnä Xxxxx Xxxxxxx, Yleinen Teollisuusliitto ry/PPY Xxxxx Xxxxxxxxxx, ”
Xxxx Xxxxxxxxx, ”
Xxxxx Xxxxxxx, Paperiliitto r.y Xxxx Xxxxx ”
Xxxxxx Xxxxx ”
Xxxxxx Xxxxxxxx ”
1 Työehtosopimuksen uudistaminen
Todettiin, että liitot ovat tänään uudistaneet ja allekirjoittaneet Pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen vuosille 2014–2017 liittojen välillä 21.10.2013 saavutetun neuvottelutu- loksen mukaisesti, koska työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat työllisyys- ja kasvu- sopimuksen 25.10.2013.
2 Työehtosopimuksen voimassaolo
Uudistettu työehtosopimus on voimassa 1.3.2014 – 31.1.2017 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Mikäli keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohdan 2.3 tarkoittamissa sopimus- kauden toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, on kummallakin sopijaosa- puolella oikeus irtisanoa tämä työehtosopimus neljän kuukauden irtisanomisajalla päätty- mään 31.12.2015.
Kummassakin edellä mainitussa tilanteessa uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopi- mus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
3 Palkankorotukset
Työllisyys- ja kasvusopimuksen ensimmäisen jakson 1.3.2014 – 31.12.2015 palkantarkistuk- set.
3.1 Vuosi 2014 Yleiskorotus 1.7.2014
Palkkoja korotetaan 1.7.2014 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskoro- tuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnissa.
Ohjetuntipalkat 1.7.2014
Ohjetuntipalkat 1.7.2014 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat:
Ammattitaso 1 | 954 | senttiä/tunti |
2 | 995 | ” |
3 | 1033 | ” |
4 | 1079 | ” |
5 | 1136 | ” |
6 Lisät 1.7.2014 | 1201 | ” |
Lisät 1.7.2014 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat: Iltavuorolisä 144 senttiä/tunti
Yövuorolisä 242 senttiä/tunti Lauantai- ja aattolisä 319 senttiä/tunti
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot 1.7.2014 lukien
5–20 työntekijää | 131 € |
21–70 ” | 170 € |
yli 70 ” | 197 € |
3.2 Vuosi 2015 Yleiskorotus 1.7.2015
Palkkoja korotetaan 1.7.2015 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskoro- tuksella, jonka suuruus on 0,4 %
Ohjetuntipalkat 1.7.2015
Ohjetuntipalkat 1.7.2015 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat:
Ammattitaso 1 | 960 | senttiä/tunti |
2 | 1001 | ” |
3 | 1039 | ” |
4 | 1085 | ” |
5 | 1143 | ” |
6 Lisät 1.7.2015 | 1209 | ” |
Lisät 1.7.2015 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat: Iltavuorolisä 145 senttiä/tunti
Yövuorolisä 243 senttiä/tunti Lauantai- ja aattolisä 320 senttiä/tunti
3.3 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkan- tarkistukset
Keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohdan 2.3 mukaan työmarkkinakeskusjär- jestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toi- sen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloilla, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mu- kaan.
Keskusjärjestöjen sovittua työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun kus- tannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta, osapuolet sopivat toisen jakson palkantarkis- tuksista keskusjärjestösopimuksen mukaisesti.
4. Tekstimuutokset 1.3.2014 lukien
6 § Säännöllisen työajan määräytymistavat
1. kohta
Lisätään uusi 2. kappale
Liitot pitävät tärkeänä, että säännöllisen työajan järjestämisen osalta työpaikoil- la yhteisymmärryksessä työnantajan ja työntekijöiden kesken hyödynnetään työehtosopimuksen mukaisia säännöllisen työajan järjestämismahdollisuuksia.
2. kohta
Muutetaan 2 kohdan 2. kappale kuulumaan
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää paikallisesti sopimalla myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enin- tään 52 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen sään- nöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.
3. kohta
Lisätään 3. kohdan 2. kappaleeksi
Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla pidentää enintään 10 tuntiin viikoittaisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia edel- lyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu. Työajan tulee tällöin enintään 26 viikon pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa.
4. kohta
Muutetaan kohta kuulumaan
Kolmivuorotyössä noudatetaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen työaika- määräyksiä.
Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.10.2014 mennessä käydä läpi ja uudistaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä noudatettavat työaika- ja palkkamääräykset ottaen huomioon kustannusneutraalisuuden toteutuminen. Uudet määräykset tulevat voimaan 1.1.2015.
Työryhmän tulee selvittää eräänä keskeytyvän kolmivuorotyön työajan järjes- tämisvaihtoehtona myös keskimääräiseen viikkotyöaikaan perustuvaa työajan järjestämistä viikkotyöajan ollessa keskimäärin 35,4 tuntia viikossa (= lasken- nallisesti 208 työvuoroa/v vuosiloman ollessa 30 lomapäivää) sekä työajan ta- soittumisjärjestelmä rakennetaan siten, että se sisältää työvuoroja ja työajan ta- saamiseksi annettavia vuorovapaita.
5. kohta
Lisätään kohdan loppuun
Pöytäkirjamerkintä
Liitot toteavat, että tilapäisissä muutostilanteissa toimitaan joustavasti ottaen huomioon molempien osapuolten tarpeet ja olosuhteet.
17 § Vuorotyölisät, ilta- ja yötyö sekä lauantailisä
Poistetaan 1. kohdan 2. kappale.
Kulloinkin voimassa olevat lisät kirjataan jatkossa työehtosopimuksen 17 §:ään.
19 § Palvelusvuosilisä
Lisätään 1. kohdan loppuun uusi kappale
Työntekijän palvelusvuosiportaan mukainen palvelusvuosilisä maksetaan mää- rävuoden täyttymispäivän jälkeen lähinnä alkavan palkkakauden alusta lukien.
20 § Sairausajan palkka Lisätään 3. kohdan jälkeen
Pöytäkirjamerkintä
Osapuolet toteavat, että yli kuusi (6) kuukautta kestäneissä työsuhteissa työn- tekijän tulee työhön palatessaan olla selvästi tervehtynyt ja työkykyinen, jotta sairausajan palkan maksamisen osalta alkaisi uusi työsuhteen keston mukaan määräytyvä korvausjakso.
24 § Vuosiloma
Muutetaan 10. kohta kuulumaan
Tasauserä
Työntekijälle maksetaan EK:n ja SAK:n välisen lomapalkkasopimuksen mukai- sen vuosilomapalkan ja loma-aikaa vastaavan ajan kausipalkan erotus kesä- kuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä, ellei sen maksuajankohdasta paikallisesti toisin sovita. Maksettava ns. tasauserä saadaan vähentämällä lo- mapalkkasopimuksen mukaisesta vuosilomapalkasta tulo, joka saadaan kerto- malla lomapäivien lukumäärä luvulla 6,67 kertaa kausipalkan tuntipalkkatekijä. Kausipalkan tuntipalkkatekijänä käytetään maksuajankohdan kausipalkan tunti- palkkaa.
27 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
Lisätään uusi kohta
Edustavuuden toteaminen
Ellei paikallisesti ole toisin sovittu tai sovita, määräytyvät pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen määrä ja palkkion suuruus vuosit- tain 1. tammikuuta työntekijämäärän mukaan. Mahdolliset muutokset sekä va- pautuksen määrässä ja palkkion suuruudessa toteutetaan 1. tammikuuta jäl- keen lähinnä alkavan palkkakauden alusta lukien.
Työehtosopimuksen Liite 4
Pöytäkirja 12.12.1997, Ansiotilastoyhteistyöneuvottelu
Liite poistetaan työehtosopimuksesta.
5. Matkakustannusten korvaukset
Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.
6. Jatkuva neuvottelumenettely ja työehtosopimuksen kehittäminen
Osapuolet sitoutuvat noudattamaan jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta.
Jatkuvaa neuvottelumenettelyä noudattaen liitot voivat käynnistää tarpeellisia
kehitys- ja muutoshankkeita ja tarvittaessa yhteisesti sopien muuttaa työehtosopimusta.
Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana käydä läpi työeh- tosopimuksen määräykset sekä tehdä ehdotukset niiden ajantasaistamiseksi sekä kehittämi- seksi.
7. Korvaava työ
Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaavaa työ- tä koskevat menettelytavat laaditaan ja sovitaan ennen niiden käyttöönottoa pääluottamus- miehen kanssa.
Korvaavaa työtä koskevien menettelytapojen tulee noudattaa seuraavia periaatteita:
• Lääketieteellisen perustelun korvaavaan työhön tekee aina työterveyslääkäri.
• Korvaavassa työssä tehdystä työstä maksetaan työntekijän varsinaisen työn mukaista palk- kaa. Mikäli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka. Koulutuksen tai palkanmaksumääräyksiä noudattaen. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa.
• Korvaava työ on työntekijän päätökseen perustuva väliaikainen ratkaisu, jonka työntekijä voi tarvittaessa keskeyttää.
• Korvaavan työn päätyttyä työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.
8. Muutosturva
Työllistyminen ja muutosturvan toimintamallit
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää henkilöstön edustajille työllistymistä edistävän toimintasuunnitelman yh- teistoimintaneuvotteluiden alussa, jos työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisano- mista tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Sen sisällöstä neuvotellaan työntekijöiden edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulu- tuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan.
Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijän irtisanomista, yhteistoimintamenet- telyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoima- palvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenette- lynalettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Työntekijöiden edustajille varataan mahdollisuus osallistua yhteistyöhön.
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suorite- tusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.
Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työso- pimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suos- tumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisa- nomisen tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllisty- misohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen.
Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin. Jos asiasta ei ole irtisa- nomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetys- tä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennuk- seen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoima- poliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:
1) enintään yhteensä 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään yhteensä 10 päivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enin- tään neljä kuukautta;
3) enintään yhteensä 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta;
4) enintään 30 päivää, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 15 vuotta.
Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.
Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
9. Työrauhavelvoite ja valvontavelvollisuus
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun työehtoso- pimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myös
niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita tämä pöytäkirja koskee, välttävät tällaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko tämän pöytäkirjan ja mai- nittujen työehtosopimusten määräyksiä.
10. Pöytäkirja ja sen tarkastaminen
Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolel- le.
Pöytäkirja todettiin sopijaliittojen allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi
11. Allekirjoitukset
Yleinen Teollisuusliitto ry/
Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry
Xxxxx Xxxxxxx
Paperiliitto r.y.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxx
YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry:n ja sen toimialan PAHVIN- JA PAPERINJALOSTAJAIN YHDISTYS ry:n sekä
PAPERILIITTO ry:n välinen
T Y Ö E H T O S O P I M U S 1.3.2014 – 31.1.2017
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § SOVELTAMISALA, SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS
Soveltamisala
1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Yleinen Teollisuusliitto ry:n toimi- xxxx Xxxxxx- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n jäsenyritysten tuotanto- laitosten ja niiden työntekijöiden välisissä työsuhteissa.
Sitovuus 2. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massa ollessa ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Noudattamisvelvollisuus
3. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tä- tä sopimusta ja sidotut yhdistykset lisäksi velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset sekä niihin kuuluvat työnantajat ja työnteki- jät eivät riko sen määräyksiä.
Vuokratyövoima
4. Käytettäessä keskusjärjestöjen yleissopimuksen 8. luvun mahdollis- tamalla tavalla vuokratyövoimaa, noudatetaan näihin yrityksissä työsken- televiin työntekijöihin vähintään tämän työehtosopimuksen määräyksiä, ellei paikallisesti toisin sovita.
2 § KESKUSLIITTOJEN VÄLISET SOPIMUKSET
Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja SAK:n välisiä sopimuksia:
- Yleissopimus 4.6.1997 siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksineen (Liite 3)
- Lomapalkkasopimus 21.3.2005 (Liite 4)
- Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001 (Liite 5)
3 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä.
Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on antanut aiheen työntekijän painostamiseen tai erottamiseen, selvitetään asia tämän työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä.
4 § TYÖRAUHAVELVOITE
Kielletyt työtaistelutoimenpiteet
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muihin niihin verratta- viin toimenpiteisiin tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaolo- aikana tai lisäyksen saamiseksi siihen, samoin kuin joukkoirtisanoutumi- nen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
Valvontavelvollisuus
2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ettei- vät niiden alaiset yhdistykset sekä niihin kuuluvat työnantajat ja työnteki- jät, joita sopimus koskee, ryhdy edellisessä kohdassa tarkoitettuihin työ- taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen mää- räyksiä.
5 § TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN
Työnjohto-oikeus
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä mää- rätä työn johtamisesta.
Uusi työntekijä
2. Työnantajan on huolehdittava siitä, että uusi työntekijä kulloinkin tar- vittavassa ja riittävässä määrin perehdytetään sekä opastetaan työtehtä- viinsä. Sanottu koskee myös sosiaalisia kysymyksiä, työturvallisuusohjei- ta sekä työympäristöä. Työnopastuksen yhteydessä tulee myös selvittää työhön mahdollisesti liittyvät ympäristövaikutukset ja antaa ohjausta ym- päristöhaittojen ehkäisemiseksi.
Uudelle työntekijälle on annettava tiedot työpaikan pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vastaanottoajoista ja heidän toimitilojensa sijain- nista ja opastettava uusi työntekijä heidän puheillensa.
Työnopastuslisä
3. Työntekijälle, jonka kanssa on sovittu työnopastustehtävien suoritta- misesta, maksetaan erillistä työnopastuslisää. Asiaa koskevat määräyk- set on kirjattu työehtosopimuksen liitteeseen. (Liite 1).
II TYÖAIKA
6 § SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN MÄÄRÄYTYMISTAVAT
1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevia lain määräyksiä.
Liitot pitävät tärkeänä, että säännöllisen työajan järjestämisen osalta työ- paikoilla yhteisymmärryksessä työnantajan ja työntekijöiden kesken hyö- dynnetään työehtosopimuksen mukaisia säännöllisen työajan järjestä- mismahdollisuuksia.
2. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudes- sa ja 40 tuntia viikossa.
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää paikallisesti sopimal- la myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuo- rotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka ku- luessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.
Muistutus 1
Jatkuvassa 2-vuorotyössä voidaan paikallisesti sopia sovellettavaksi edellä sanotusta perussäännöstä poikkeavia osapuolten hyväksymiä työvuorojärjestelmiä.
3. Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituise- na ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Järjestelystä on sovitta- va viimeistään ensimmäistä pidennettyä työpäivää edeltävänä työpäivä- nä.
Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla pi- dentää enintään 10 tuntiin viikoittaisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoit- tumisjärjestelmä, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu. Työajan tulee tällöin enintään 26 viikon pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa.
4. Kolmivuorotyössä noudatetaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen työaikamääräyksiä.
5. Työaikamuodon tai työvuoron muuttaminen on mahdollista vähintään seitsemän päivän ilmoitusaikaa noudattaen. Tieto muutoksesta on saa- tettava henkilökohtaisesti työntekijän ja pääluottamusmiehen tietoon.
Pöytäkirjamerkintä
Liitot toteavat, että tilapäisissä muutostilanteissa toimitaan joustavasti ot- taen huomioon molempien osapuolten tarpeet ja olosuhteet.
7 § TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN
Työajan sijoittaminen
1. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset tauot työssä määrää työnantaja lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista muutoksista neuvotellaan ennen niiden toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa.
2. Mikäli työsäännöistä tai paikallisesta sopimuksesta ei muuta johdu, on työaika päivätyössä järjestettävä kello 7.00 ja kello 16.00 väliseksi ajaksi.
3. Ellei paikallisesti toisin sovita, työviikko alkaa päivätyössä maanantai- na kello 7.00 ja vuorotyössä maanantaina kello 6.00.
4. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti edellä mainitun lain nojalla.
Vapaapäivät
5. Työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä. Sellaiseksi määrätään kiinteä viikonpäivä, jonka ensisijaisesti tulee olla lauantai.
Arkipyhäviikkojen työaika
6. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauan- tain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia lukuun ottamatta pääsiäis- lauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uudenvuodenpäivävii- kon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäi- väviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellai- sessa työssä, jossa lauantai säännönmukaisesti on työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä.
Edellä mainitut vapaapäivät eivät pienennä kausipalkkaa. Lakiin perustu- va itsenäisyyspäivän palkka sisältyy kausipalkkaan.
Työajan tarkkailu
7. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun kulunvalvontalaitteita tai muita teknisiä välineitä käyttäen. Järjestelystä ei työntekijöille saa aiheutua turhaa ajanhukkaa.
Poikkeukselliset tilanteet
8. Edellä 6 §:n 2 ja 3 kohdan sekä edellä tämän pykälän 1 – 6 kohdan määräyksistä voidaan lain sallimissa rajoissa poiketa tuotantoteknillisesti pakottavista syistä. Sellaisina voivat tulla kysymykseen välttämättömät korjaukset, raaka-aineen puute tai muu tuotantoa kohdannut ylivoimai- seen esteeseen verrattava syy.
8 § LEPO- JA RUOKAILUAJAT
Ruokailutauko päivätyössä
1. Säännöllisessä päivätyössä työntekijällä on työvuoron aikana tunnin kestävä ruokailutauko, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan. Lauantain ja juhlapäivän aaton ruokailutauosta on määräyksiä tämän py- kälän 3 kohdassa.
2. Paikallisesti sopien voidaan myös päivätyössä noudattaa vähintään puolen tunnin pituista ruokailutaukoa, jonka aikana työntekijä saa esteet- tömästi poistua työpaikaltaan.
3. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina voidaan päivätyössä edellä 1 ja 2 kohdasta poiketen työskennellä ilman ruokailutaukoa. Tällöin työntekijäl- le on kuitenkin annettava yksi työaikaan sisältyvä 20 minuutin pituinen lepoaika.
Ruokailutaukoa ei edellä 1 ja 2 kohdasta poiketen myöskään pidetä, mi- käli työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan mukaisesti on päivätyössä pai- kallisesti sovittu lauantain ja juhlapäivän aaton työaika alkavaksi kello 6 ja päättyväksi kello 14. Ruokailutauon sijasta työntekijälle annetaan työ- aikaan sisältyvinä joko kaksi 10 minuutin pituista taukoa tai yksi 20 mi- nuutin pituinen tauko.
Ruokailu vuorotyössä
4. Vuorotyössä työntekijälle varataan tilaisuus ruokailuun työn suoritta- misen kannalta kulloinkin sopivimpana aikana. Vuorotyön sitoessa työn- tekijän siten, että ateriointiin riittäviä taukoja ei synny, järjestää työnanta- ja muulla tavoin työntekijälle ruokailua varten 20 minuutin pituisen työai- kaan sisältyvän tauon. Tällöin on työntekijällä oikeus aterioinnin ajaksi poistua työpisteen läheisyydessä olevaan ruokailua varten varattuun paikkaan. Sopimusmääräys ei muuta paikallisesti sovittuja pidempiä ruo- kailutaukoja.
Virkistystauko
5. Työntekijällä on työvuoron aikana oikeus yhteen 10 minuutin pitui- seen työaikaan sisältyvään virkistystaukoon, mikäli työn jatkuvuus tai tuotantotekniset syyt eivät sitä estä. Sopimusmääräyksellä ei huononne- ta voimassa olevia etuja.
Paikallinen sopiminen ruokailutauoista
6. Edellä tässä pykälässä sanotusta poiketen voidaan työaikalain aset- tamissa rajoissa paikallisesti sopia muunkinlaisista ruokailutauoista.
Ruokailutauko ylityön edellä
7. Jos työntekijää pyydetään jäämään säännöllisen työaikansa jälkeen välittömästi alkavaan ylityöhön, työntekijän sallitaan pitää 15 minuutin ruokailutauko, joka lasketaan työaikaan.
9 § TYÖAJAN LYHENTÄMINEN
1. Työajan lyhentäminen koskee seuraavissa työaikamuodoissa työs- kenteleviä työntekijöitä:
* Päivätyö (TAM 15 ja TAM 16)
* Keskeytyvä kaksivuorotyö (TAM 25 ja TAM 26)
* Jatkuva yksivuorotyö (TAM 17)
* Jatkuva kaksivuorotyö (TAM 27)
2. Työntekijän vuotuista työaikaa lyhennetään työntekijän työaikamuo- don perusteella antamalla vapaata jäljempänä tämän pykälän 5 – 7 koh- dissa sanotuilla tavoilla.
3. Mikäli työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika sopimuksen tai käytännön perusteella on alle 40 tuntia, hän ei ole oikeutettu tässä pykä- lässä tarkoitettuun vapaaseen.
4. Mikäli työntekijä paikallisen sopimuksen tai käytännön perusteella saa pidemmän kuin 30 arkipäivän pituisen vuosiloman tai säännöllisesti vuo- sittain toistuvia ylimääräisiä vapaapäiviä, vähennetään ylimääräiset lo- ma- ja vapaapäivät tämän pykälän mukaisesti ansaitusta vapaasta.
Vapaan määrä (TAM 15, 16, 25, 26)
5. Työntekijä ansaitsee vapaata verotusvuoden (= kalenterivuoteen si- sältyvien palkkakausien pituinen ajanjakso) aikana tehtyjen työvuorojen / työpäivien perusteella seuraavasti:
Työvuoroja/työpäiviä vähintään | vapaapäivien lukumäärä |
16 | 1 |
33 | 2 |
49 | 3 |
65 | 4 |
82 | 5 |
98 | 6 |
114 | 7 |
131 | 8 |
147 | 9 |
163 | 10 |
180 | 11 |
201 | 13 |
Työvuoroja/työpäiviä vähintään | vapaapäivien lukumäärä |
14 | 1 |
29 | 2 |
43 | 3 |
58 | 4 |
72 | 5 |
87 | 6 |
101 | 7 |
115 | 8 |
130 | 9 |
144 | 10 |
159 | 11 |
173 | 12 |
188 | 13 |
202 | 14 |
Kolmivuorotyössä noudatetaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen vuorovapaamääräyksiä.
Säännöllisiin työvuoroihin / työpäiviin rinnastettava aika
7. Säännöllisiin työvuoroihin / työpäiviin rinnastetaan
- työehtosopimuksen 21 ja 23 §:n perusteella palkalliseen vapaaseen oikeuttavat työvuorot / työpäivät
- Paperiliiton hallituksen ja liittovaltuuston kokouksen sekä liittokoko- uksen ajalle sattuvat työvuorot / työpäivät
- työnantajan määräämän ja kustantaman koulutuksen ajaksi sattuvat työvuorot kokonaisuudessaan sekä EK:n ja SAK:n välisen yleissopi- muksen 7 luvussa tarkoitetun koulutuksen ajaksi sattuvat työvuorot /
työpäivät yhteensä enintään 20 työvuoroa / työpäivää verotusvuotta (= ansaintakausi) kohti
- työvuorot / työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa
Vapaat sairaustapauksissa
8. Säännöllisiin työvuoroihin/työpäiviin rinnastetaan myös ne, joilta työn- antaja maksaa sairausajan palkkaa. Työvuorojärjestelmässä vapaat ku- luvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
9. Sairaana olevaa työntekijää ei saa määrätä tässä pykälässä tarkoite- tulle vapaalle, ellei kysymys ole tuotanto-osastolle, tuotantolinjalle tai työvuorolle samanaikaisesti annettavasta vapaasta. Tällöin vapaat kulu- vat työntekijän sairaudesta huolimatta.
10. Työntekijän sairastuessa vapaan ajankohdasta ilmoittamisen jälkeen vapaat kuluvat myös sairauden aikana.
Vuorovapaat ja isyysvapaa
11. Vuorovapaat eivät kulu eivätkä kartu isyysvapaan aikana, vaan siir- tyvät myöhemmin annettavaksi.
Vapaan antaminen
12. Vapaiden antokausi on verotusvuosi. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia antokauden jatkamisesta siten, että vapaat annetaan seuraavan toukokuun loppuun mennessä.
13. Työtuntijärjestelmän mukaisista työpäivistä annettavien vapaiden ajankohdan määrää työnantaja vähintään kahden viikon pituista ilmoi- tusaikaa noudattaen.
14. Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan sekä täyden työ- vuoron ylittävä ansaittu vapaa (puoli vapaapäivää) yhdenjaksoisena, ellei paikallisesti toisin sovita.
15. Varsinaisen tai edellä 12 kohdan mukaisen työntekijän kanssa sovi- tun antokauden päättyessä antamatta olevat vapaat korvataan vapaa- päivärahalla, joka maksetaan varsinaisen tai sovitun antokauden päät- tymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
Vapaiden pitäminen antokauden jälkeen
16. Mikäli työntekijän kanssa on tämän pykälän 11 kohdan mukaisesti sovittu vapaiden pitämisestä varsinaisen antokauden jälkeen, rinnaste- taan ne uutta vapaata ansaittaessa säännöllisiin työvuoroihin / työpäiviin.
Vapaiden ajalta maksettava korvaus
17. Vapaiden ajalta maksettava korvaus sisältyy kausipalkkaan. Sen li- säksi maksetaan työehtosopimuksen 15 §:n mukaisesti laskettu keski- määräinen lisien ja palkkioiden osuus. Sunnuntaina tai arkipyhänä ole- valta vuorovapaalta maksetaan lisäksi sunnuntaityön korotusosa.
18. Mikäli vapaat edellä tämän pykälän 15 kohdassa tai jäljempänä 20 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa korvataan rahassa, käytetään lasken- taperusteena työehtosopimuksen 15 §:n mukaista keskituntiansiota.
Liikaa pidetyt vapaat
19. Liikaa pidetyt vuorovapaat voidaan teettää takaisin jo saman kulu- van antokauden aikana, kuitenkin viimeistään antokauden päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä.
20. Liikaa pidetyt vapaat voidaan työntekijän pyynnöstä myös vähentää palkasta. Tällöin vähennyksen määrä kutakin liikaa pidettyä vapaata koh- ti on keskituntiansion perusteella laskettu kahdeksan (8) tunnin palkka.
Vapaat ja työsuhteen päättyminen
21. Työntekijän työsuhteen päättyessä pitämättä olevat vapaat korva- taan vapaapäivärahalla. Vastaavasti liikaa pidetyiltä vapailta maksettu korvaus vähennetään lopputilistä.
10 § YLITYÖ
Ylityön teettäminen ja enimmäismäärät
1. Ylityötä saa teettää työntekijän suostumuksella työaikalain 18 §:n mu- kaisesti.
2. Työaikalain 19 §:ssä tarkoitettu ylityön enimmäismäärä on 138 tuntia kahdeksan palkkakauden pituisena ajanjaksona, kuitenkin enintään 250 tuntia työehtosopimuksen tarkoittaman verotusvuoden aikana. Paikalli- sesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia verotusvuoden aikana.
Paikallisesti voidaan sopia yhdestä verotusvuoden pituisesta yli- ja li- säylityön tarkasteluajanjaksosta.
Vuorokautinen ylityö
3. Vuorokautisen ylityön käsite
Työ, jota tehdään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, on vuoro- kautista ylityötä.
4. Vuorokautisen ylityön korvaaminen
Vuorokautisesta ylityöstä ja säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehtävästä hätätyöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Viikoittainen ylityö
5. Viikoittaisen ylityön käsite
Viikoittaista ylityötä on työ, joka kunakin viikkona ylittää työtuntijärjes- telmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi vahvistetun työ- tuntimäärän. Lisäksi edellytetään, että vapaapäivän siirtämisestä kyseis- tä viikkoa koskien ei ole sovittu. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mu- kaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.
6. Viikoittaisesta ylityöstä maksettava korvaus
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnil- ta 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Ylityökorvaus 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen
7. Kaikki ylityö maksetaan 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen 100 pro- sentilla korotetulla palkalla.
Työskentely arkipäivänä ennen säännöllisen työvuoron alkamista
8. Jos työntekijä edeltäkäsin annetun kutsun perusteella pyydetään työ- hön ennen työtuntijärjestelmän mukaisen arkityövuoronsa alkamista, työntekijälle maksetaan tällöin tehdyiltä työtunneilta 100 prosentilla koro- tettu palkka työtuntijärjestelmän mukaisen työvuoronsa alkamiseen saakka. Työtuntijärjestelmän mukaisen työvuoron säännölliseltä työajalta maksetaan yksinkertainen palkka.
Yöylityö
9. Ylityöstä, jota tehdään kello 22.00 ja kello 6.00 välisenä aikana, mak- setaan 100 prosentilla korotettu palkka.
Ylityön ajalta maksettavan palkan perusosan vaihtaminen vapaa-aikaan
10. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia ylityön ajalta maksettavan pal- kan perusosan vaihtamisesta vastaavaan työntekijän säännöllisenä työ- aikana annetta-
vaan vapaa-aikaan. Ylityön ajalta maksettavan palkan korotusosa korva- taan rahana edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti.
Työskentely juhlapyhinä
11. Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
Juhlapyhäseisokkina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 200 prosentilla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorvaukset.
Korvaus %
Pääsiäinen
Pitkäperjantai klo 06.00 200
Pääsiäislauantai 200
1. pääsiäispäivä 200
2. pääsiäispäivä 200
Vappu
Vapunaatto klo 14 alkaen 200
Vapunpäivä 200
Juhannus
Juhannusaatto klo 06.00 200
1. juhannuspäivä 200
2. juhannuspäivä 200
Joulu
Jouluaatto klo 06.00 200
Joulupäivä 200
Tapaninpäivä 200
Uusi vuosi
Uudenvuodenaatto klo 14 alkaen 200
Uudenvuoden päivä 200
Liitot suosittelevat, että vapunaaton ja uudenvuodenaaton iltavuoro olisi vuorovapaa, ellei tuotannollisista syistä muuta johdu.
12. Mikäli työntekijä joutuu työskentelemään kaikkina viikonpäivinä ja si- ten myös työaikalain 31 §:n tarkoittamana viikoittaisena vapaa-aikanaan, korvataan työhön käytetty aika työaikalain 32 §:n 2 momentin mukaisesti.
11 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ
Mikäli työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan paitsi palkka hänen tällöin suorittamal- taan työajalta, lisäksi hälytysrahana 2 tunnin palkka ilman ylityökorvaus-
ta. Työajalta suoritetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta suoritetaan tunnin palkka.
III PALKKAMÄÄRÄYKSET
12 § TYÖPALKAT
Töiden sijoittaminen ammattitasoille
1. Työstä maksettava palkka määräytyy työn edellyttämän ammattitai- don, työolosuhteiden ja rasittavuuden mukaan. Sanottujen tekijöiden pe- rusteella työt sijoitetaan ammattitasoille 1 – 6 työehtosopimuksen liitteen 2 sisältämää ohjeistusta noudattaen. Paikallisesti voidaan sopia muiden- kin palkkausjärjestelmien käyttöön ottamisesta.
2. Työntekijän säännöllisesti tehdessä vaativuudeltaan kahteen tai use- ampaan eri ammattitasoon kuuluvaa työtä, maksetaan hänelle vähim- mäispalkkana kyseisten tekemiensä töiden ammattitason mukaisesti määräytyvien ohjetuntipalkkojen keskiarvon suuruista palkkaa. Mikäli työntekijän tekemistä töistä vaativimman ja siten korkeimmin palkatun työn osuus käsittää vähintään kolmanneksen työntekijän säännöllisestä työajasta, määräytyy vähimmäispalkan suuruus tämän vaativimman ammattitason mukaisen ohjetuntipalkan perusteella.
Ohjetuntipalkat
3.1 Voimassa olevat ohjetuntipalkat ovat:
Ammattitaso 1 | 944 | senttiä/tunti |
2 | 984 | ” |
3 | 1022 | ” |
4 | 1067 | ” |
5 | 1124 | ” |
6 | 1189 | ” |
3.2 Ohjetuntipalkat alla mainittua päivämäärää lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat:
1.7.2014 | 1.7.2015 | ||
Ammattitaso 1 | 954 | 960 | senttiä/tunti |
2 | 995 | 1001 | ” |
3 | 1033 | 1039 | ” |
4 | 1079 | 1085 | ” |
5 | 1136 | 1143 | ” |
6 | 1201 | 1209 | ” |
Henkilökohtainen palkka
4. Työntekijän ammattitaito ja työsuoritus huomioon ottaen hänelle voi- daan maksaa asianomaisen ohjetuntipalkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.
13 § KAUSIPALKKA
Palkkakausi
1. Palkkakausi on kaksi työehtosopimuksen mukaista työviikkoa.
Palkanmaksupäivä
2. Palkanmaksupäivä on palkkakauden jälkimmäisen viikon perjantai, ellei paikallisesti toisin sovita. Tällöin maksetaan edellisen palkkakauden kausipalkka ja muut palkkaerät. Palkanmaksupäivän sattuessa pyhäpäi- väksi palkka maksetaan lähinnä edeltävänä arkipäivänä.
Kausipalkka
3. Kausipalkka on työntekijän säännöllisen työajan aikapalkka.
Kausipalkan muodostaminen
4. Kausipalkkaan sisältyvät:
Aikapalkalla työskentelevän työntekijän kausipalkan pohjana on koko- naistuntipalkka, joka kerrotaan tuntikertoimella 80. Kausipalkka koostuu työntekijän säännöllisen työajan tuntipalkasta sekä jokaiselta työtunnilta maksettavista olosuhdelisistä ja muista mahdollisista henkilökohtaisista lisistä.
5. Kausipalkkaan ei sisälly:
- Ylityöstä maksettava palkka
- Sunnuntaityöstä maksettavan palkan perusosa, ellei ole kysymys säännöllisenä työaikana tehdystä työstä
- Vuorotyölisät
- Muut lain tai työehtosopimuksen edellyttämät erillisesti maksettaviksi sovitut lisät (esimerkiksi lauantailisä ja palvelusvuosilisä)
6. Kausipalkka ei muutu, vaikka työtuntijärjestelmän mukainen säännöl- linen työaika jonakin palkkakautena on alle 80 tuntia.
Palkkaperusteiden muutosten vaikutus kausipalkkaan
7. Palkkaperusteiden vakinaiset muutokset toteutetaan kausipalkassa seuraavan täyden palkkakauden alusta lukien. Siihen saakka kyseiset muutokset otetaan huomioon tuntikohtaisen laskennan perusteella.
Palkanmaksu työsuhteen alkaessa
8. Palkkakautena, jona työntekijän työsuhde alkaa, palkka maksetaan tehtyjen työtuntien mukaan. Kausipalkkaa koskevia määräyksiä ryhdy- tään soveltamaan toisen palkkakauden alusta lukien.
9. Uuden työntekijän työsuhteen alkaessa palkkakauden ensimmäisellä viikolla hänelle maksetaan seuraavan viikon palkanmaksupäivänä en- simmäisen viikon säännölliseltä työajalta palkkaennakko. Tämä palkka- ennakko vähennetään seuraavana palkanmaksupäivänä.
10. Uuden työntekijän työsuhteen alkaessa palkkakauden toisella viikol- la, palkka maksetaan seuraavan palkkakauden palkanmaksupäivänä
Palkanmaksu työsuhteen päättyessä
11. Palkka maksetaan pankkiin myös lopputilin osalta yrityksen normaa- lina palkkapäivänä, ellei palkanmaksusta paikallisesti muuta sovita.
Palkattomat poissaolot
12. Palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta. Vähennettävä summa saadaan kertomalla poissaolotuntien määrä työntekijän tuntipal- kalla.
Suorituspalkkatyötä tekevät työntekijät
13. Suorituspalkkatyötä tekevän työntekijän palkka maksetaan tämän pykälän määräysten mukaisesti.
14. Arkipyhien johdosta vajaiksi jääviltä palkkakausilta suorituspalkka- työtä tekevälle työntekijälle maksetaan ns. vajaiden palkkakausien kor- vaus, joka saadaan kertomalla työntekijän keskituntiansio luvun 80 ja ky- seisen vajaan palkkakauden säännöllisten työtuntien erotuksella. Palk- kiotyötä tekevälle työntekijälle korvaus maksetaan palkkio-osan perus- teella edellyttäen, että kyseisenä vajaana palkkakautena työntekijälle on maksettu kausipalkka.
14 § URAKKATYÖ
Urakkatyön hinnoittelusääntö
1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, suorite- taan työ tuotannon ja työntekijöiden ansioiden kohottamiseksi urakkatyö- nä. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla on 15 % asianomaisen työn ammattitason mukaista ohjetuntipalkkaa korkeampi ja että ansio työsuorituksen lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.
Hinnoittelusta sopiminen
2. Urakkatöiden hinnoittelusta sovitaan paikallisesti. Mikäli työpaikalla ei hinnoittelusta päästä sopimukseen, työ suoritetaan entisillä perusteilla ja asia siirretään liittojen ratkaistavaksi.
Hinnoittelun tarkistaminen
3. Jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyissä, työvälineissä, raaka-aineiden laadussa tai muissa urakkahintaan vaikuttavissa tekijöis- sä tapahtuu muutoksia, urakkahintoja voidaan tarkistaa muutosta vas- taavasti. Urakkahintojen tarkistamisesta on neuvoteltava paikallisesti. Jos uusista urakkahinnoista ei työpaikalla päästä yksimielisyyteen, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi työn tekemisen tällöin jatkuessa en- tisillä perusteilla.
4. Edellä mainittujen töiden urakkaosuuksille maksetaan yli- ja sunnun- taityökorvaus.
15 § KESKITUNTIANSIO
Keskituntiansion muodostaminen
1. Keskituntiansio saadaan lisäämällä voimassa olevan kausipalkan tun- tipalkkaan keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Sanotusta osuu- desta käytetään nimitystä KTA-lisä.
2. KTA-lisä saadaan laskemalla yhteen vuosineljänneksen aikana mak- setut lisät.
KTA-lisään kuuluvat ja sen ulkopuolelle jäävät palkkaerät
3. KTA-lisään sisältyvät:
- Lauantai- ja aattolisät
- Olosuhdelisät
- Työnopastuslisät
- Urakka- ja palkkiotyöosuudet (kausipalkan lisäksi maksettavat)
- Vuorotyö- sekä ilta- ja yötyölisät
4. KTA-lisään eivät sisälly:
- Ylityön korotusosat
- Sunnuntaityön korotusosat
- Viikkolepokorvaukset
- Hälytysrahat (TES 11 §)
- Varallaolokorvaukset
- Vapaa-ajan palkat (esimerkiksi vuosilomapalkka)
- Pääluottamusmiehelle / varapääluottamusmiehelle sekä työsuojelu- valtuutetulle maksettavat palkkiot (TES 27 §)
- Palvelusvuosilisät (TES 19 §)
KTA-lisän käyttöajanjaksot
5. Edellisen vuosineljänneksen KTA-lisää käytetään vuosineljänneksen päättymisen jälkeen toisen palkkakauden alusta lukien seuraavan vuo- sineljänneksen toisen palkkakauden alkuun saakka.
Esimerkki:
Ensimmäiseltä vuosineljännekseltä laskettua KTA-lisää käytetään II vuo- sineljänneksen toisen palkkakauden alusta III vuosineljänneksen ensim- mäisen palkkakauden loppuun saakka. (Tällöin II vuosineljänneksen en- simmäinen palkkakausi toimii laskenta-aikana).
6. Uuden työntekijän KTA-lisä lasketaan käyttäen laskentajaksona vuo- sineljänneksen asemesta sellaista lähinnä edeltävää palkkakautta, jolta KTA-lisä tämän pykälän 1 kohdan mukaisesti voidaan luotettavasti las- kea.
16 § TÖIDEN JÄRJESTELY JA SIIRTO TOISEEN TYÖHÖN
Työnantajan työnjohto-oikeus ja tehtäväsiirrot
1. Työntekijä on velvollinen suorittamaan työnantajan hänelle osoitta- maa työtä, ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiinty- vän tarpeen mukaan toiseen työhön.
Xxxxxxxxxx siirto aikapalkalla tehtävästä työstä toiseen aikapalkkatyöhön
2. Pääsääntö
Mikäli aikapalkalla työskentelevä työntekijä tilapäisesti siirretään toiseen joko alemmin tai korkeammin palkattuun työhön, maksetaan hänelle teh- täväsiirron ajalta entisestä työstä sovittu tuntipalkka.
3. Yli kaksi viikkoa kestävät tehtäväsiirrot
Jos tällainen siirto töiden järjestelyn, raaka-aineen tai työvoiman puut- teen, koneen rikkoutumisen tai muun syyn takia kestää kauemmin kuin kaksi viikkoa, maksetaan työntekijälle tämän jälkeen ensiksi sattuvan palkkakauden alusta tekemänsä tilapäisen työn mukainen palkka. Edellä mainitun siirron syyn poistuttua, työntekijä siirretään mahdollisuuksien mukaan takaisin entiseen työhönsä.
4. Työntekijä pystyy heti normaalisti edellytettyyn työsuoritukseen Mikäli korkeammin palkattuun tuntityöhön tilapäisesti siirretty työntekijä pystyy työtuloksen ja laadun osalta kyseisessä työssä työntekijältä nor- maalisti edellytettyyn työsuoritukseen, maksetaan hänelle tämän uuden työn mukainen palkka tehtäväsiirron alusta alkaen.
Erityissäännös koskien urakkapalkalla työskenteleviä työntekijöitä
5. Mikäli urakkatyöntekijä muun syyn kuin urakkatyön vähyyden takia, ilman omaa syytään, siirretään toiseen työhön, ja toinen työntekijä siirron takia suorittaa hänen työnsä, maksetaan hänelle viimeksi mainitussa työssä saavutettu ansio, kuitenkin enintään 14 päivän ajalta siirrosta teh- dyn ilmoituksen jälkeen.
50 vuotta täyttänyt työntekijä
6. Mikäli 50 vuotta täyttänyt työntekijä, jonka työsuhde on saman yrityk- sen palveluksessa tämän sopimuksen puitteissa jatkunut vähintään 20 vuotta, on menettänyt siinä määrin työkykyään, ettei hän enää voi suorit- taa entistä tehtäväänsä, suosittelevat liitot, että ko. työnantaja siirtää hä- net tehtävään, jossa aikaisemmassa työssä saavutettu keskituntiansio ei alene 1,5 vuoden ajalta siirrosta lukien ja sen jälkeen hänen kausipalk- kansa ei alene.
IV ERILLISET LISÄT
17 § VUOROTYÖLISÄT, ILTA- JA YÖTYÖ SEKÄ LAUANTAILISÄ
Vuorotyölisät
1.1 Voimassa olevat vuorolisät ovat:
Iltavuorolisä 143 senttiä/tunti
Yövuorolisä 240 senttiä/tunti
1.2 Vuorolisät alla mainittua päivämäärää lähinnä jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien ovat:
1.7.2014 | 1.7.2015 | ||
Iltavuorolisä | 144 | 145 | senttiä/tunti |
Yövuorolisä | 242 | 243 | senttiä/tunti |
Ilta- ja yötyö poikkeuksellisissa tilanteissa
2. Työntekijän säännöllisen työajan sijoittuessa poikkeuksellisesti kello 16 ja kello 22 välille työn kuitenkaan olematta vuorotyötä, ylityötä tai hä- tätyötä, katsotaan sanotulle aikavälille sijoittuva työ iltatyöksi ja makse- taan sanotun aikavälin työtunneilta iltavuorolisän suuruista lisää. Samoin edellytyksin katsotaan kello 22 ja kello 6 välisenä aikana tehtävä työ yö- työksi ja maksetaan tämän aikavälin työtunneilta yövuorolisän suuruista lisää.
Lauantai- ja aattolisä
3. Lauantaityövuorokauden ja arkipyhäaaton työvuorokauden aikana tehdyiltä säännöllisen työajan tunneilta työntekijälle maksetaan erillinen lisä, jonka suuruus on 316 senttiä tunnilta.
• 1.7.2014 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta luki- en lisän suuruus on 319 senttiä tunnilta
• 1.7.2015 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta luki- en lisän suuruus on 320 senttiä tunnilta
Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivinä lisä maksetaan ainoastaan en- simmäiseltä.
Vuorotyölisät, lauantailisä sekä ilta- ja yötyölisät ylityön ja / tai sunnuntaityön ajalta
4. Työn ollessa yli- ja / tai sunnuntaityötä edellisissä kohdissa 1, 2 ja 3 mainituille lisille ja 18 §:n mukaisille lisille maksetaan ylityö- ja / tai sun- nuntaityökorotus.
18 § OLOSUHDELISÄT
Erittäin likaisissa tai erittäin raskaissa töissä työntekijälle maksetaan pai- kallisesti tarkemmin sovittavin ehdoin työkohtaista lisää, jonka suuruus tunnilta on 5 - 10 prosenttia asianomaisen työntekijän tekemien töiden perusteella. Edellä mainituille lisille maksetaan yli- ja sunnuntaityökoro- tus.
19 § PALVELUSVUOSILISÄ
Palvelusvuosilisän määräytyminen
1. Työntekijälle maksetaan työsuhteen yhdenjaksoisen keston perus- teella määräytyvää erillistä palvelusvuosilisää 1.3.2014 alkaen seuraa- vasti:
Työsuhteen kesto Lisän määrä
3 vuotta tai kauemmin 25 senttiä tunnilta
6 vuotta tai kauemmin 28 senttiä tunnilta
9 vuotta tai kauemmin 36 senttiä tunnilta
12 vuotta tai kauemmin 43 senttiä tunnilta
15 vuotta tai kauemmin 50 senttiä tunnilta
18 vuotta tai kauemmin 60 senttiä tunnilta
21 vuotta tai kauemmin 72 senttiä tunnilta
Työntekijän palvelusvuosiportaan mukainen palvelusvuosilisä maksetaan määrävuoden täyttymispäivän jälkeen lähinnä alkavan palkkakauden alusta lukien.
Työsuhteen kestoaikaan luettava aika
2. Palvelusvuosilisään oikeuttavia vuosia määritettäessä mukaan laske- taan työsuhteen kestäessä pidettävän lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan sekä asepalveluksen aika.
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
20 § SAIRAUSAJAN PALKKA
Työsuhteen kesto alle kuusi kuukautta
1. Työsuhteen kesto alle yksi kuukausi
Vähemmän kuin yhden (1) kuukauden kestäneessä työsuhteessa työn- tekijälle maksetaan työkyvyttömyyden alkamisesta lukien sairausajan palkkana 50 prosenttia palkastaan siihen saakka, kun oikeus sairausva- kuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa (= omavastuuaika).
2. Työsuhteen kesto kauemmin kuin yksi kuukausi, mutta vähemmän kuin kuusi kuukautta
Yli yhden (1) kuukauden mutta vähemmän kuin kuusi (6) kuukautta kes- täneessä työsuhteessa työntekijälle maksetaan työkyvyttömyyden alka- misesta lukien sairausajan palkkana täysi palkka siihen saakka, kun oi- keus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa (= omavastuu- aika).
Työsuhteen kesto vähintään kuusi kuukautta
3. Työntekijälle maksetaan työkyvyttömyyden alkamispäivästä lukien sairausajan palkkaa työsuhteen yhdenjaksoisen keston perusteella mää- räytyviltä ajanjaksoilta seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto ennen Ajanjakson
työkyvyttömyyden alkua pituus
Vähintään kuusi (6) kuukautta mutta alle viisi (5) vuotta 35 päivää Vähintään viisi (5) vuotta mutta alle kymmenen (10) vuotta 42 päivää Vähintään kymmenen (10) vuotta 56 päivää
Pöytäkirjamerkintä
Osapuolet toteavat, että yli kuusi (6) kuukautta kestäneissä työsuhteissa työntekijän tulee työhön palatessaan olla selvästi tervehtynyt ja työkykyi-
nen, jotta sairausajan palkan maksamisen osalta alkaisi uusi työsuhteen keston mukaan määräytyvä korvausjakso.
Erityissäännös koskien työpaikalla sattuneita työtapaturmia
4. Työkyvyttömyyden aiheuduttua työpaikalla sattuneesta työtapatur- masta sairausajan palkka 35 päivän ajanjaksolta maksetaan myös edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille.
Saman sairauden uusiutuminen alle 6 kuukauden työsuhteissa
5. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, käsitellään tapausta yhtenä sairautena. Tällöin sairausajan palkan maksamista jatketaan tämän pykälän mukai- sesti, kuitenkin enintään edellä 1 - 4 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymiseen saakka. Saman sairauden uusiutuessa korvausajanjakso voi koostua myös useammasta työkyvyttömyysjaksosta; sairausajan palkkaa maksetaan siinäkin tapauksessa enintään edellä mainitun ajan- jakson päättymiseen saakka. Ratkaisu sen seikan suhteen, onko ky- seessä sama vai eri sairaus, tapahtuu epäselvissä tapauksissa sairaus- vakuutuslain tulkintoja noudattaen.
Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella
6. Työntekijällä on oikeus siitä itse ilmoittamalla olla sairauden vuoksi poissa työstä ja saada sairausajan palkkaa enintään kolmen vuorokau- den pituiselta ajanjaksolta. Pidemmän sairaudesta johtuvan poissaolon yli kolmen päivän osuudesta tulee antaa tämän sopimuksen mukainen selvitys. Samassa yhteydessä otetaan käyttöön työhönpaluukeskustelu, jossa selvitetään ovatko poissaolot työstä johtuvia.
Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella on mahdollista seuraavia periaat- teita noudattaen:
• sairauspoissaolosta ilmoitetaan viipymättä suullisesti esimiehelle ja työhön palatessaan työntekijä allekirjoittaa selvityksen poissaolonsa syystä,
• tarvittaessa työnantajalla on oikeus määrätä työntekijä työterveyslääkä- rin tarkastettavaksi,
• tässä määräyksessä todettujen periaatteiden vastaisen menettelyn
seurauksena työntekijä menettää oikeuden olla omalla ilmoituksellaan sairauden vuoksi pois työstään.
Lääkärintodistus
7. Työntekijän tulee vaadittaessa esittää työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai työnantajan hyväksymä muu todistus sairaudestaan.
8. Mikäli työnantaja osoittaa työntekijän määräämänsä lääkärin tutkitta- vaksi, työnantaja maksaa kyseisestä lääkärintarkastuksesta aiheutuvat välittömät kustannukset. Sama koskee työnantajan määräämän lääkärin suosittelemaa erikoistutkimusta.
Sairausajan palkan epääminen
9. Mikäli sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansionmenetystä korvata.
Sairausajan palkan laskentaperuste
10. Aikapalkalla työskentelevä työntekijä
Aikapalkalla työskentelevän työntekijän sairausajan palkan maksuperus- teena käytetään kausipalkan tuntipalkkaa, jonka lisäksi työntekijälle maksetaan työvuorojärjestelmän mukaiset vuorotyölisät.
11. Suorituspalkalla työskentelevä työntekijä
Suorituspalkalla työskentelevälle työntekijälle sairausajan palkka makse- taan työehtosopimuksen 15 §:n mukaista keskituntiansiota laskentape- rusteena käyttäen.
Äitiysvapaan ajalta maksettava palkka
12. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuu- kautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta sen alusta luki- en palkkaa 35 työpäivältä. Työsuhteen jatkuttua vähintään viisi (5) vuotta ennen synnytystä, palkka maksetaan 45 työpäivältä. Xxxxxx äitiysvapaan ajalta maksetaan edellä 9 ja 10 kohtiin kirjattuja sairausajan palkan las- kentaperusteita noudattaen.
Isyysvapaan ajalta maksettava palkka
13. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuu- kautta maksetaan isyysvapaalla olevalle työntekijälle palkka isyysraha- kauden kuudelta ensimmäiseltä työpäivältä. Isyysvapaan palkka makse- taan keskituntiansion mukaan.
Xxxxxxxxxxx ja äitiys- ja isyysvapaan palkan sekä lakisääteisten päivärahojen yhteensovitus
14. Sairauden tai äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä lain tai työsuhteeseen liittyvän tai muutoin työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla saa saman työkyvyttö- myyden, synnytyksen tai isyysvapaan perusteella samalta ajanjaksolta päivä- tai äitiysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta, kuten esimerkiksi työ- tai tapaturmaeläkettä. Vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijän itse kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
15. Työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työnteki- jälle tulevan edellisessä kohdassa tarkoitetun päivä-, äitiys- tai isyysra- han tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takai- sin työntekijältä siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan, äi- tiys- tai isyysvapaan palkkaa, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
16. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä it- sestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin työntekijällä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oi- keus vähentää sairauden, äitiys- tai isyysvapaan ajalta maksettavasta palkasta työntekijän laiminlyönnin johdosta suorittamatta jäänyt päivära- ha tai sen osa.
21 § LAPSEN SAIRASTUMINEN
Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset
1. Työehtosopimuksen 20 §:n sairausajan palkkaa koskevan säännök- sen sisältämiä periaatteita noudattaen maksetaan alle 10-vuotiaan lap- sen äkillisesti sairastuessa äidille tai isälle korvaus lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä pois- saolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtoso- pimuksen 20 §:n sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.
2. Korvaus maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhemmis- ta on sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun vas- taavan syyn vuoksi tilapäisesti estynyt osallistumasta lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän pykälän mukaisesti. Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
3. Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista. Tarvittaessa työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että vain toinen vanhemmista on käyttänyt tässä pykälässä tarkoitettua etuutta hyväkseen.
Selvitys lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta
4. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys, kuin työehtoso- pimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lää- kärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpai- kalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys,
tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissa- olon selvittämiseksi.
5. Äidin tai isän tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Huoltajan tulee tarvittaessa esittää selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheen- jäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.
Lapsen sairastuminen kesken työpäivän
6. Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee työntekijäl- le korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäi- vältä palkan työvuoronsa loppuun asti.
7. Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäis- poissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pidemmän, ei korvausta suori- teta.
8. Vuosiloman pituutta määrättäessä palkallinen poissaolo katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi.
Sopimusmääräyksessä tarkoitettu yksinhuoltaja
9. Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysy- västi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, xxx- xx puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
Xxxxxxxx vanhemmat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä
10. Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, vara- taan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen van- hemmista palaa työvuorostaan kotiin. Tällöin palkallisen poissaolon pi- tuus on edestakaiseen työmatkaan kuluva aika.
Vaikeasti sairas lapsi
11. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöön- panosta annetun valtioneuvoston asetuksen (30.12.2004; 1335 / 2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (21.12.2004 / 1224) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen tai kuntou- tukseen liittyvään kotihoitoon, kuten myös sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai muuhun niihin rinnastettavaan lakiin perustuvaan kuntoutustoimintaan. Poissaolosta on sovittava työnantajan kanssa etu- käteen.
22 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET
A. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1. Peruste
Työehtosopimuksen 22 §:n A-kohtaa sovelletaan, kun työsuhteen aikana suoritettava terveystarkastus tai toimenpide perustuu
- Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita, työterveyshuollon si- sältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koske- vaan valtio-neuvoston asetukseen (27.12.2001 / 1484) ja hyväksyt- tyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan
- Nuorista työntekijöistä annettuun lakiin (19.11.1993 / 998)
- Säteilylakiin (27.3.1991 / 592)
Työehtosopimuksen 22 §:n A-kohtaa sovelletaan myös sellaiseen tartun- tatautilaissa (25.7.1986 / 583) tarkoitettuun lääkärintarkastukseen, joka johtuu työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä kyseistä lääkärin- tarkastusta edellyttävään työtehtävään.
2. Työnantajan korvausvelvollisuus
Työnantaja korvaa työntekijälle edellä kohdassa 1 mainittujen lääkärin- tarkastusten aiheuttaman ansionmenetyksen työntekijän säännöllisiä työ- tunteja vastaavalta ajalta. Säännöllisen työajan ansionmenetys korva- taan myös kyseisiin lääkärintarkastuksiin liittyvien matkojen vaatimalta ajalta.
Jos työntekijä lähetetään edellä kohdassa 1 mainituissa säännöksissä tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin tai hänet niiden perusteella määrätään jälkitarkastukseen, maksaa työnantaja korvauksen myös vält- tämättömistä matkakustannuksista sekä työehtosopimuksen mukaisin edellytyksin myös päivärahan.
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työnteki- jälle korvauksena ylimääräisistä kuluista sairausvakuutuslain 11 luvun 7
§:n mukaista vähimmäispäivärahaa vastaava summa.
B. Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
3. Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 3 - 7)
3.1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esimerkiksi lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnanta- jan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotuksi- neen ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
3.2 Muissa kuin edellä kohdassa 3.1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanot- toajan työaikana vain, jos sitä ei kohtuullisen ajan (esimerkiksi nor- maalitapauksissa viikon) kuluessa ole saatavissa työajan ulkopuolel- la. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, että hän ei ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
3.3 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työn- antajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
3.4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
3.5 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta kos- kevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäi- vänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.
3.6 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.
4. Erityisedellytykset Ansionmenetys korvataan:
4.1 Uusi tai uusiutuva sairaus
4.1.1 Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työn- tekijän sairaus.
4.1.2 Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen enintään vuoro- kauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta
4.1.3 Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaa- laan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairaus- ajan palkkamääräyksiä.
4.2 Aikaisemmin todettu sairaus
4.2.1 Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on asianomaisen erikois- alan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
4.2.2 Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työnte- kijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
4.2.3 Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen eri- koisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
4.2.4 Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemi- seksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärin- palveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
4.2.5 Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheutta- man työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
5. Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- ja rönt- gentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä laboratorio- tai röntgentutki- mukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suo- rittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajan- kohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
6. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä ole- van lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämät- tömän tarkastuksen ajalta.
7. Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnte- kijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei on- nistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kii- reellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
C. Laskenta
Tässä pykälässä tarkoitettu ansionmenetys korvataan sairausajan pal- kan maksamista koskevia periaatteita noudattaen (TES 20 § kohdat 9 – 10 sekä 12 -14). Edellä tämän pykälän kohdassa 2 tarkoitettu päiväraha maksetaan työehtosopimuksen matkakustannusten korvaamista koske- vien määräysten mukaisesti.
23 § MUITA KORVAUKSIA
Asevelvollisuuskutsunta
1. Varusmiespalveluksen edellyttämän kutsunnan osuessa työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi työntekijä on oikeutettu saa- maan kyseisen päivän palkalliseksi vapaaksi.
Reservin harjoitukset
2. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että hän saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
50- ja 60-vuotispäivät
3. Työntekijällä, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada sään- nöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa merkkipäivän sattuessa hä- nen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen.
Kolmivuorotyössä merkkipäivän ohella palkallisia vapaita ovat samalle kalenterivuorokaudelle sattuvat työvuoroluettelon mukaiset yövuorot.
Läheisen omaisen hautauspäivä, avioliittoon vihkimispäivä
4. Työntekijällä on oikeus saada säännöllistä työaikaa vastaava palkalli- nen vapaa työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä omana hää- päivänään.
Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- tai avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, vanhempia ja isovanhempia, veljiä ja sisaria sekä avio- tai avopuolison vanhempia.
Avopuolisoina pidetään henkilöitä, jotka asuvat jatkuvasti yhteisessä ta- loudessa avioliittoa solmimatta.
24 § VUOSILOMA
Yleistä 1. Työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy voimassa olevan lain mu- kaan. Keskusliittojen EK:n ja SAK:n välistä lomapalkkasopimusta nouda- tetaan työehtosopimuksen osana (Liite 6).
Vuosiloman määräytymisvuosi on huhtikuun 1 päivän ja seuraavan vuo- den maaliskuun 31 päivän välinen aika nämä päivät mukaan lukien. Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhtäjak- soisesti vähintään vuoden, lomaoikeus on 2,5 arkipäivää kuukaudessa, jolloin täysi lomaoikeus on 30 arkipäivää lomanmääräytymisvuodessa.
Alle vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaoikeus on 2 arkipäivää kuu- kaudessa eli 24 arkipäivää lomanmääräytymisvuodessa.
Vuosiloman antaminen
2. Vuosiloma annetaan 15.5 ja 15.9 välisenä aikana.
Vuosilomalain loman jakamista koskevista säännöksistä riippumatta työnantaja saa antaa neljä viikkoa ylittävän loman osan erikseen loma- kauden ulkopuolella.
3. Jos työt vuosiloman ajaksi keskeytetään, ei lomaoikeutta vailla oleville työntekijöille makseta palkkaa keskeytysajalta eikä lomaan oikeutetuille- kaan pidemmältä ajalta kuin mihin heillä olisi oikeus vuosilomalain mu- kaan.
Vuosilomaetuudet
4. Työntekijälle maksetaan vuosiloman yhteydessä lomallelähtöraha, kausipalkka ja tasauserä.
Lomallelähtöraha
5. Ennen lomaa maksettavan lomalle lähtörahan laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että työntekijälle I vuosineljännekse- nä työssäolon ajalta maksettu palkka lain tai sopimuksen mukaisesta yli- työstä sekä sunnuntaityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta jaetaan vastaavien työtuntien - edellä mainitut ylityö- ja sunnuntaityötunnit mukaan lukien - lukumäärällä.
Mikäli yrityksessä on käytössä kahden viikon palkkakausi, lasketaan edellä mainittu keskituntiansio I neljännestä vastaavalta ajalta kahden viikon palkkakausia.
Näin saatua I vuosineljänneksen keskituntiansiota korotetaan 3,4 pro- sentilla.
6. Lomallelähtörahan laskukaava:
13 tuntia x lomaan oikeuttavien kalenterikuukausien lukumäärä x edellä kohdassa 9 tarkoitetulla tavalla laskettu sekä 3,4 prosentilla korotettu I vuosineljänneksen keskituntiansio
(Lomallelähtörahan enimmäismäärä on siten 156 x I vuosineljänneksen korotettu keskituntiansio).
7. Kuukausipalkalla työskentelevälle työntekijälle maksetaan lomalleläh- töraha tämän kohdan mukaisesti.
8. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan siihen mennessä an- saittu lomalle lähtöraha edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjak- soisesti vähintään kolme (3) kuukautta. Työsuhteen päättyessä makset- tavan lomalle lähtörahan laskenta-ajanjaksona käytetään I vuosineljän- neksen sijasta viimeisen täyden vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Esimerkki:
Lomanmääräytymisvuoden ansio Tehdyt tunnit
= Vuosilomapalkan KTA
Lomallelähtöraha: 12 x 13 x (I nelj. KTA x (3,4 %) )
( 156 x KTA x 1,034 )
Vuosilomapalkka: 222,4 x vuosilomapalkan KTA
Tasauserä: 30 x 6,67 x KTP
( vuosilomapäivien määrä x 6,67 x kausipalkan tuntipalkka )
Vuosilomapalkka – tasauserä = maksetaan tasauserä loman jälkeen
ensimmäisessä tilissä
Esimerkkikaavio loma-ajan palkan maksamisesta Kaaviossa
- KP = kausipalkka
- LL = lomallelähtöraha
- LPT = lomapalkan tasauserä
Vuosiloman ajankohta 1.7. – 3.8. (30 lomapäivää)
Palkanmaksupäivät | 1.7. | 15.7. | 29.7. | 12.8. |
Maksetaan | KP + LL | KP | KP | KP + LPT |
Kausipalkka
9. Kausipalkka maksetaan vuosiloman aikana työehtosopimuksen mu- kaisena.
Tasauserä
10. Työntekijälle maksetaan EK:n ja SAK:n välisen lomapalkkasopimuk- sen mukaisen vuosilomapalkan ja loma-aikaa vastaavan ajan kausipal- kan erotus kesäkuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä, ellei sen maksuajankohdasta paikallisesti toisin sovita. Maksettava ns. tasauserä saadaan vähentämällä lomapalkkasopimuksen mukaisesta vuosiloma- palkasta tulo, joka saadaan kertomalla lomapäivien lukumäärä luvulla 6,67 kertaa kausipalkan tuntipalkkatekijä. Kausipalkan tuntipalkkatekijä- nä käytetään maksuajankohdan kausipalkan tuntipalkkaa.
11. Esimerkki tasauserän laskemisesta:
Oletustiedot:
- kausipalkka 720,00 euroa
- työaikamuoto päivätyö
- lomapalkkasopimuksen (Liite 6) perusteella määräytyvä keskituntiansio on 10,00 euroa.
- työntekijällä on oikeus 30 päivän pituiseen vuosilomaan
Esimerkissä kausipalkan tuntipalkka on tällöin 720,00 euroa: 80 tuntia eli 9,00 euroa.
Lomapalkkasopimuksen mukainen vuosilomapalkka puolestaan on 222,4 x 10,00 euroa eli 2224,00 euroa.
Lomapalkan tasauserä saadaan vähentämällä lomapalkkasopimuksen mukaisesta vuosilomapalkasta tulo 30 lomapäivää x 6,67 x kausipalkan tuntipalkka 9,00 euroa eli 1800,90 euroa. Lomapalkan tasauserän mää- räksi muodostuu siten 2224,00 euroa – 1800,90 euroa eli 423,10 euroa.
12. Osa-aikaisen työntekijän palkasta vähennetään kuitenkin osa- aikatyön keskimääräisen viikkotyöajan ja kokoaikatyön suhteessa mää- räytyvä osa lomapalkan negatiivisesta tasauserästä. Vähennys tehdään loman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
25 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen keskusjärjestöjen välillä sovitun mukaisesti.
26 § TYÖTURVALLISUUS
Työturvallisuus
1. Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään kaikkiin tar- peellisiin toimenpiteisiin työntekijän turvallisuuden ja terveyden suojele- miseksi.
Työpaikalla käytettäviä kemiallisia aineita koskevat tiedot
2. Työnantaja antaa työsuojeluvaltuutetulle sekä asianomaisille työosas- toille tiedot työpaikalla käytettävistä kemiallisista aineista valtioneuvoston asetuksen (9.8.2001 / 715) 5 §:n mukaisella käyttöturvallisuustiedotteel- la.
3. Liitot pitävät tärkeänä, että edellä 1 kohdassa mainitut tiedot muiden kemiallisten aineiden käyttöön liittyvien työsuojelullisten vaatimusten ohella saatetaan käyttöpisteissä työskentelevien tietoon. Paikallisesti voidaan sopia asiaa koskevista menettelytavoista.
4. Vuosittain tarkastetaan, että työpaikalla käytettävistä kemiallisista ai- neista on kustakin olemassa ajantasainen käyttöturvallisuustiedote.
VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AMMATTIOSASTOT
27 § LUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUT
Oikeus asettaa luottamusmies
1. Paikallisella Paperiliiton ammattiosastolla on oikeus asettaa teolli- suuslaitokseen työntekijäin keskuudesta valittu pääluottamusmies. Tä- män lisäksi, mikäli teollisuuslaitoksessa on useampia työosastoja, ja jos työntekijät sen katsovat tarpeelliseksi, voivat he asettaa keskuudestaan eri työosastoille luottamusmiehet, joiden tehtävänä on valvoa tämän so- pimuksen noudattamista. Vaalista on ilmoitettava kirjallisesti työnantajal- le.
Yleissopimuksen noudattaminen
2. Luottamusmiesten osalta noudatetaan EK:n ja SAK:n välisen yleisso- pimuksen määräyksiä (Liite 5).
Ansionmenetyksen korvaaminen
3. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka pääluottamusmies tai luotta- musmies menettää toimiessaan työajallansa joko paikallisessa neuvotte- lussa työnantajan kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Säännöllisen työajan osalta ansionmenetyksen korvaus sisältyy hänen kausipalkkaansa. Säännöllisen työajan jälkeen suoritettujen toimeksiantojen ajalta maksetaan ylityökorvaus.
Edustavuuden toteaminen
4. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu tai sovita, määräytyvät pääluotta- musmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen määrä ja palkki- on suuruus vuosittain 1. tammikuuta työntekijämäärän mukaan. Mahdol- liset muutokset sekä vapautuksen määrässä ja palkkion suuruudessa to- teutetaan 1. tammikuuta jälkeen lähinnä alkavan palkkakauden alusta lu- kien.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkio
5. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan palkka- kausittain ylimääräistä palkkiota tehtäviensä hoitamisesta seuraavasti:
Edustavuus Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkio euroa / palkkakausi
5 – 20 työntekijää 125 euroa (1.7.2014 alkaen 131 euroa)
21 – 70 työntekijää 162 euroa (1.7.2014 alkaen 170 euroa)
yli 70 työntekijää 188 euroa (1.7.2014 alkaen 197 euroa)
Pääluottamusmiehelle palkkio maksetaan myös vuosiloman ajalta.
Pääluottamusmiehen ja /tai työsuojeluvaltuutetun ollessa vuosilomallaan tai muuten estyneenä yhtäjaksoisesti vähintään 2 viikon ajan korvaus maksetaan myös ammattiosaston ilmoittamalle varapääluottamusmiehel- le ja/ tai varatyösuojeluvaltuutetulle edellyttäen, että tämä hoitaa tällöin korvauksen perusteena olevaa tehtävää.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautus työstä
6. Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:
Edustavuus Työstä vapautuksen määrä tuntia / palkkakausi
10 - 20 | työntekijää | 3 tuntia |
21 – 70 | työntekijää | 5 tuntia |
yli 70 | työntekijää | 8 tuntia |
Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen määrä on kuitenkin vähintään EK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen mukainen.
Luottamusmies on oikeutettu omalla ajallaan hoitamaan ammattiosastoa koskevia asioita työpaikalla, mikäli se ei häiritse tehtaan työn kulkua.
Pääluottamusmiehen toimistotarvikkeiden säilyttäminen ja toimitila
7. Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan hänen tehtäviensä edellyttämien toimistotarvikkeiden ja asiakirjojen säilyttämiseen. Työpai- kan koon sitä edellyttäessä työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen ti- lan tehtävien hoitamista varten välttämättömien keskustelujen käymisek- si.
Liittojen tulkinta koskien tavanomaisina pidettäviä toimistovälineitä
8. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluval- tuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- ym. välinei- tä. Työehtosopimuksen liitteenä olevan EK:n ja SAK:n välisen yleissopi- muksen 4.2 kohdan toista kappaletta koskien liitot toteavat yhteisenä tul- kintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuulu- vat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon yrityksen koko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun teh- tävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Hätä- ja ylityöluettelo
9. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun oikeudesta perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (9.8.1996 / 605) mukaisesti laadittuun luette- loon on määräys EK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen 5 luvussa.
Ay-edustukseen liittyvät tehtävät
10. Pääluottamusmiehelle tai ammattiosaston toimihenkilölle järjeste- tään tarvittaessa tilaisuus osallistua Paperiliiton tai SAK:n edustustehtä- viin. Pääluottamusmiehen on ilmoitettava asiasta työnantajalle hyvissä ajoin.
28 § ILMOITUSTAULUJEN KÄYTTÖ
Paperiliiton sekä sen paikallisen ammattiosaston ilmoituksia ja tiedotteita saadaan tehdasalueella kiinnittää työnantajan niitä varten osoittamille il- moitustauluille.
29 § KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN TYÖPAIKALLA
Oikeus kokousten järjestämiseen
1. Paperiliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ul- kopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailutauolla tai välittömästi työ- ajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikoittaisena vapaa-
aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksis- tä.
Sopiminen työnantajan kanssa
2. Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa jäljempänä kohdassa 3 tarkoitetussa paikassa on sovittava työnantajan kanssa mikäli mahdollis- ta kolme päivää ennen aiottua kokousta.
Kokouspaikka
3. Työnantaja osoittaa kokouspaikan joko työpaikalta tai sen läheisyy- dessä olevasta tarkoitukseen soveltuvasta tilasta. Ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytä- miseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. työ- turvallisuutta, työhygieniaa ja paloturvallisuutta koskeviin määräyksiin sekä siihen, että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
Kokouksen järjestäjän vastuu
4. Pidettävän kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
Ammattiliiton edustajat
5. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen Paperiliiton ja sen alayhdistyksen, kuten myös asianomaisen keskusjärjestön edustajia.
Paperiliiton toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla
6. Paperiliiton toimihenkilöillä on oikeus käydä tutustumassa olosuhtei- siin tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla työpaikoilla siitä asian- omaisen työnantajan edustajan kanssa sovittuaan.
30 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINTÄ
Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää Pa- periliiton jäsenmaksut palkanmaksukausittain työntekijän palkasta ja tilit- tää ne Paperiliiton työpaikalla toimivan ammattiosaston osoittamalle pankkitilille.
Työntekijälle annetaan tarvittaessa verotusta varten todistus pidätetystä summasta kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä.
Yleissopimuksen noudattaminen
Edellä mainittujen määräysten lisäksi noudatetaan EK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen määräyksiä (liite 5).
VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
31 § JÄRJESTYSMÄÄRÄYKSIÄ
Työsääntöjen ja muiden määräysten noudattaminen
1. Työntekijän tulee noudattaa työpaikalle yhteistoimintalain mukaisesti sovittuja työsääntöjä sekä muita työnantajan toimivaltansa puitteissa an- tamia määräyksiä ja ohjeita.
Poissaolot työstä. Ilmoitusvelvollisuus
2. Ilman pätevää estettä työntekijä ei saa jäädä pois työstään. Poissa- olostaan työntekijän tulee ilmoittaa lähimmälle esimiehelleen tai muulle työnantajan nimeämälle henkilölle mikäli mahdollista jo ennen työvuoron alkamista.
Työvälineiden ja tuotteiden käsittely
3. Työntekijän tulee hyvin ja huolellisesti hoitaa työnantajan työtä varten antamia koneita ja työvälineitä. Velvoite koskee myös tuotteiden eri val- mistusvaiheessa tapahtuvaa käsittelyä.
32 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS
1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyyttä tämän työ- ehtosopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, on asiassa ensin työpai- kalla neuvotteluteitse pyrittävä sovintoon. Mikäli paikalliset osapuolet ei- vät keskinäisissä neuvotteluissaan pääse asiassa yksimielisyyteen, voi- daan erimielisyys jommankumman paikallisen osapuolen niin halutessa alistaa liittojen ratkaistavaksi. Tällöin asiasta on laadittava muistio, jossa on lyhyesti selostettu erimielisyyden aihe sekä kummankin osapuolen kanta perusteluineen. Molempien paikallisten osapuolten allekirjoitettua muistion siitä toimitetaan kappale työehtosopimukseen osallisina oleville liitoille.
2. Jos asiasta ei liittojenkaan välillä käydyissä neuvotteluissa saavuteta yksimielisyyttä, voidaan se saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
33 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
1. Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2014 ja on voimassa 31.1.2017 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sitä ei kummal- takaan puolelta ole irtisanottu viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen päättymisaikaa.
2. Mikäli keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohdan 2.3 tarkoittamissa sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotusta koskevis- sa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksi- mielisyyteen viimeistään 15.6.2015, on kummallakin sopijaosapuolella oikeus irtisanoa tämä työehtosopimus neljän kuukauden irtisanomisajalla päättymään 31.12.2015.
3. Kummassakin edellä mainitussa tilanteessa uudesta työehtosopimuk- sesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voi- massa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneu- vottelut ovat päättyneet.
4. Työehtosopimuksen irtisanoneen osapuolen on viimeistään ensim- mäisessä sopimuksen uudistamista tarkoittavassa neuvottelussa annet- tava muutosehdotus toiselle sopijapuolelle.
Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013
YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO /
PAHVIN- JA PAPERINJALOSTAJAIN YHDISTYS RY
PAPERILIITTO RY
LIITE 1 TYÖNOPASTUS
Lähtökohtana paikalliset olosuhteet
1. Työnopastus on järjestettävä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Toteuttamistapaan vaikuttavia tekijöitä ovat yrityksen koko, organisaatio ja työtehtävät.
Uuden työntekijän osalta työnopastukseen liittyy myös työpaikkaan pe- rehdyttäminen.
Työnopastuksen toteuttaminen
Työnopastuksen toteuttamisesta vastaa työnantaja. Käytännössä opas- tus tapahtuu työnjohdon ja vanhempien työntekijöiden yhteistyönä. Tilan- teesta riippuen vaihtoehtona voi tulla kysymykseen ammateittain laadittu yksityiskohtainen opastusohjelma.
Opastustehtävään voidaan myös nimetä asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö. Työnopastajan tulee olla paitsi ammattitaitoinen ja kul- loinkin opastettavan ammatin hallitseva myös kouluttajaksi soveltuva henkilö.
Opastuslisä
3. Mikäli työntekijä sopimuksen mukaan oman työnsä ohella toimii työn- opastustehtävässä, hänelle maksetaan erillistä opastuslisää.
Lisää maksetaan opastettavien töiden ammattitason perusteella seuraa- vasti:
Ammattitaso Lisää maksetaan
1 16 tunnilta
2 40 tunnilta
3 64 tunnilta
4 80 tunnilta
5 96 tunnilta
6 120 tunnilta
Jos vaadittavan työnopastuksen kesto yksityiskohtaisen ohjelman puut- tuessa ei etukäteen ole tiedossa, voi opastuslisään oikeuttavien tuntien lukumäärä olla edellä mainittua suurempi tai pienempi.
Suorittaessaan oman työnsä ohella sovittua työnopastusta lisän määrä on kymmenen (10) prosenttia opastajana toimivan työntekijän keskitun- tiansiosta. Mikäli opastuksesta on laadittu yksityiskohtainen ohjelma, on lisän määrä kymmenen (10) prosenttia opastajana toimivan työntekijän keskituntiansiosta ja se maksetaan opastusohjelman mukaisilta tunneilta.
LIITE 2
AMMATTITASORYHMITTELYN OHJEISTUS
Ammattitaso 1
Työssä tarvittava ammattitaito saavutetaan lyhyellä koulutuksella ja lyhy- en harjaantumisajan jälkeen.
Työssä tarvitaan oman työpaikan ja omaan työhön liittyvien laatu- ja tur- vallisuusmääräysten tuntemusta.
Työ voi olla esimerkiksi yksinkertaista kone-, koneapulais- tai käsityötä.
Ammattitaso 2
Työt, jotka ovat vaativampia kuin ammattitasolle 1 kuuluvat työt, mutta eivät kuitenkaan niin vaativia kuin ammattitasolla 3.
Ammattitaso 3
Työssä tarvitaan koulutuksen ja/tai kokemuksen avulla hankittua ammat- titaitoa, joka vastaa tasoltaan ja pituudeltaan yleisten ammattikoulujen tasoa.
Työssä vaaditaan alalla tavanomaisen koneen käytön ja säädön hallintaa sekä yrityksessä tällä koneella valmistettavien tuotteiden tuntemusta, tai
Alalla yleisesti käytettävien koneiden ja laitteiden korjausten ja huollon hallitsemista.
Xxxxxxxxxxx 0
Työt, jotka ovat vaativampia kuin ammattitasolla 3, mutta eivät kuiten- kaan yhtä vaativia kuin ammattitasolla 5.
Xxxxxxxxxxx 0
Työssä tarvitaan varsinaiseen ammattiin koulutuksen lisäksi jatkokoulu- tusta ja kokemusta.
Työssä edellytetään vaativien työmenetelmien käyttämistä, joka voi sisäl- tää erityistä tarkkuutta, huolellisuutta ja asiantuntemusta vaativan ko- neen käyttöä ja säätämistä tai erikoisammatin ja/tai monipuolisen tehtä- väalueen (esimerkiksi kunnossapito) hyvää hallintaa.
Xxxxxxxxxxx 0
Erittäin vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät laaja-alaista tuotannon tai kunnossapidon tuntemusta (monitoimihenkilöt), vaativaa itsenäistä har-
kintaa sekä alan ammattikoulutusta tai vastaavia tietoja tai pitkäaikaista kokemusta.
Tehtävät ovat kokonaisuutena vaativampia kuin normaalit ammattitason 5 työt.
Työn fyysinen rasittavuus ja työolosuhteet
Ammattitasoille 1 - 4 sijoitettu työ nostetaan seuraavalle ammattitasolle, jos työn fyysinen rasittavuus, työskentelyolosuhteet tai näiden tekijöiden yhteisvaikutus jäljempänä sanotun mukaisesti sitä edellyttävät.
AMMATTITASOILLE SIJOITTELUN YHTEYDESSÄ HUOMIOON OTETTAVIA NÄKÖKOHTIA
I Tasoryhmittely tapahtuu parhaiten kahdessa vaiheessa:
Ensimmäisessä vaiheessa ryhmitellään työt pelkästään vaatimusmääri- telmien perusteella, minkä jälkeen toisessa vaiheessa arvioidaan työn rasittavuuden ja olosuhteiden vaikutus eri töissä.
II Tasoryhmittely vaativuusmääritelmien perusteella suoritetaan seuraavasti:
1 Valitse aluksi kolme työtä, joista yhteen sopii hyvin ammattitason 1, toi- seen ammattitason 3 ja kolmanteen ammattitason 5 määritelmä. Jos ammattitaso 5:n kuvausta vastaavaa työtä ei löydy, sijoita yrityksen vaa- tivin tehtävä tasolle, jonka määritelmä parhaiten vastaa tätä työtä (esi- merkiksi AT 4).
2 Valitse tasoille 1, 3 tai 5 (tai vaativimpaan) vielä muutamia töitä. Totea, että työt jokaisella tasolla ovat keskenään (lähes) yhtä vaativia ja että eri tasoille sijoitettujen töiden vaativuuksissa on todella selvät erot.
3 Etsi työ tai tehtäväkokonaisuus, jonka vaativuus on esim. monipuolisuu- tensa takia ammattitasolle 1 sijoitettuja vaativampi, mutta ammattitasolle 3 sijoitettuja vähemmän vaativa. Sijoita se tasolle 2.
4 Valitse vielä muutamia töitä, jotka ovat vaativuudeltaan samanlaisia kuin ammattitasolle 2 jo sijoitettu työ ja sijoita ne tälle tasolle.
5 Etsi työ, jonka vaativuus on ammattitasolle 3 jo sijoitettuja vaativampi, mutta tasolle 5 jo sijoitettuja vähemmän vaativa. Sijoita tämä työ ammat- titasolle 4.
6 Valitse ammattitasolle 4 vielä muutamia töitä, jotka ovat yhtä vaativia kuin sinne jo on sijoitettu.
7 Tarkista, että tähänastiset ammattitasoille sijoitetut vastaavat määritelmiä ja ovat keskenään oikeissa vaativuussuhteissa.
8 Sijoita loput työt ammattitasoille määritelmien avulla ja vertaamalla jo tehtyyn arvioon.
9 Tarkista lopputulos ja tee mahdolliset tarkistukset.
III Työn rasittavuuden ja olosuhteiden arviointi.
Edellä kohdassa 2 saavutettu tasoryhmittelytulos voi ammattitasoilla 1 - 4 nousta yhdellä tasolla, jos työn fyysinen rasittavuus, työolosuhteet, tai näiden yhteisvaikutus on riittävän suuri. Ammattitaso nousee yhdellä, jos työhön sopii joku seuraavista määritelmistä.
1 Työ on fyysisesti raskasta. Siinä esiintyy pysyvää ponnistelua ja voiman käyttöä, esimerkiksi raskaiden esineiden nostamista
2 Työolosuhteissa poikkeuksellisen suuret haittatekijät ovat vallitsevia. Hankalien suojavälineiden käyttö on jatkuvasti välttämätöntä.
3 Työ on fyysisesti melko raskasta ja työolosuhteissa on tämän lisäksi sel- viä haittatekijöitä, kuten pölyä, kosteutta, kaasuja tai tavanomaisesta sel- västi poikkeava lämpötila. Lyhytaikaisia rasitushuippuja ei oteta huomi- oon, vaan arvio tehdään keskimääräisen rasituksen perusteella.
IV Lopullinen ryhmittely
1 Laadi lopullinen ryhmittely, jossa rasittavuus ja olosuhteet on otettu huomioon.
2 Tarkista lopputulos.
Ammattitasoryhmittelyn ohjeistus
Mikäli tuotantomenetelmissä, työjärjestelyissä jne. tapahtuu muutoksia, on tarkistettava, onko toteutetulla muutoksella vaikutusta tehtäväkoko- naisuuden vaativuuteen ja ammattitasoryhmittelyyn. Työnantajan ja pää- luottamusmiehen tulee keskenään sopimallaan tavalla ja aikavälillä tar- kastella ammattitasoryhmittelyn oikeuden mukaisuutta ja mahdollisia ke- hittämistarpeita.
Ammattitaidon kehittäminen
Liitot korostavat henkilöstön ammatillisen koulutuksen merkitystä alan kilpailukyvyn ja osaamistaidon kehittämiseksi. Liitot kehottavat paikallisia osapuolia toimimaan yhteisesti yritysten kilpailukykyä ja koulutusta kos- kevissa asioissa.
LIITE 3
TT-SAK YLEISSOPIMUS 1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen
Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoi- minnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osal- taan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöi- tä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdis- tysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymi- seen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.
Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausun- non sopimusten tulkinnasta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutus- tumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä sii- tä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mai- nittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain
Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä maini- tuin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdos- ta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, nou- datetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun val- vonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuk- sen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaa- tioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehit- tämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielek- kään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuu- den parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen koko- naiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä.
Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovi- taan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua py- syväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkei- den toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittä- miskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projekti- ryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työn- tekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelu- kunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korva- ta erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterve- yshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta an- netun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista pai- kallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vas- taa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpoli- tiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkatervey- denhuoltoon.
Tyky -toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, hen- kilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaati- on yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaoh- jelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovit- taessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vas- taavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun
tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteutta- miseen ja seurantaan.
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1
Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Valitseminen Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valit- semia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan täs- sä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattilii- ton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työnte- kijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä.
Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Täl- löin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsit- telyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kysees- sä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamus- miehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen ta- vata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, et- tä edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamie- hen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammatti- osaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiri- tä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työn- antajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia am- mattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liitty- vissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkas- ta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten sovelta- misesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esi- miehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan
edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopi- mukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa pai- kalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neu- vottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau- tettu.
3.2
Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuo- jelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuu- tettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaises- ti.
Tehtävät Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteis- toiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpi- tää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuute- tun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suo- rittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole
paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoimin ta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoi- taa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sel- laiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun es- teen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Asiamies Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperus- teiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappa- leessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikut- tavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valin- nasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laa- juus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoi- mikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovel- letaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virk- keessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vas- taavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3
Ilmoitukset Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pää- luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuo- jeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on am- mattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnanta- jalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaise- na on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjalli- sesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4 LUKU
LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Vapautus Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään.
Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työ- suojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väli- seen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöi- den lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapau- tettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Vält- tämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kui- tenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta so- pivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan.
Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän pe- rättäisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomi- oon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojelu- asiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoi- mikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikan- sa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkor- vauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä kes- kituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
4.2
Asema
Työsuhde Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnanta- jaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luot- tamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annet- tu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on vel- vollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työn- johdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Toimitilat Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttä- mien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttä- essä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmu- kaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käy- tännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. teh- tävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluot- tamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista,
on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä
siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojelu- asiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamusteh- tävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhtei- sesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Liikkeen luovutus
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopi- muksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovu- tuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4.3
Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan talou- dellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuo- tantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti to- detaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisa- noa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mu- kaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työ- hön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimus- lain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sil- lä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennai- sesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä
Ehdokassuoja Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovel- lettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka am- mattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta
ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kui- tenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana ole- van pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikau- den alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toiminee- seen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopi- muslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Xxxxxxx- ta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskente- levien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vä- hemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lo- mautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukai- sesti.
4.4
Varamiehet Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmie- heen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun
he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5 LUKU
TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluot- tamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työn- tekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palk- katilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättä- vistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä.
Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työn- tekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkka- tiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tie- to toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakoh- taisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työnteki- jöistä.
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjes- telmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueel- laan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työ- paikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallis- tuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluotta- musmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyk- settä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.
Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamukselli- sina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasia-
miehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, ase- tukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perus- tuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäi- nen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustan- nusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henki- löstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa ole- vista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedois- sa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momen- tin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edus- tajille pyydettäessä kirjallisena.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydes- sä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksik- köjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnä- kymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat ylei- set periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilös- töorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdolli-
suuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja talou- dellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapi- tovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassa- pitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä ole- van liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edus- tajalle.
6 LUKU
HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmark- kina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyk- sistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliitty- mällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan al- kamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonan- toja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonan- nossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotus- lehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedon- antojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työnteki- jöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU KOULUTUS
7.1
Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulu- tustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopi- muksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen il- moittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua
ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopi- muksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauk- sia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulu- tukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vä- hennetä.
7.2
Yhteinen koulutus Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjes- töjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnan- taja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa pai- kassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jol- loin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuik- si.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyh- teistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoi- tettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopi- muksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovi- taan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymyk- seen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luotta- musmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osa
puolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslai- tokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyö- ryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.
7.3
Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aihe- uttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnal- le käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnite- tään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää en- nen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurs- sille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdolli- simman varhain. Xxxxxxx kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus an-
nettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutusti- laisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukä- teen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän so- pimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.4
Korvaukset Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulu- tuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulu- tustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen mak- samaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työ- suojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edel- lyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetykses- tä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmies
toimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammatti- osaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asian- omaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammatti- osastossa on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansion- menetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjär- jestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran sa- masta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.5
Sosiaaliset edut Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-
koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 LUKU
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1
Yleistä Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäi- sen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-
, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvitta- van työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopi- japuolella on mitään tekemistä työsuo-
ritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen pe- rustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai ali- urakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimit-
tamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työn- antajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kut- sutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappa- leessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyö- voimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yri tys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
8.2
Alihankinta Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeukselli- sesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoit- tamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee
työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mu- kaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urak- kasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3
Vuokratyövoima Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työ-
huippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälinei- den tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa xxxx- xxxxxx yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työs- kentelyyn liittyvät kysymykset.
9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toi- sin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luot-
tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa kos- kevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoi- tettava keskusliitoille.
Helsingissä 4. kesäkuuta 1997
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx
LIITE 4
LOMAPALKKASOPIMUS 2005
Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten palvelukses- sa oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnantajaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosi- lomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työeh- tosopimuksia.
Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen sopi- musalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.
Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken loman- määräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymis- vuoden alusta.
2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työs- säolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäk- si maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen
1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraa- vasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien kerroin lukumäärä
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lo- mapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomal- la vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet ker- rotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3 § Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työnteki- jälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittoval- tuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallis- tumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytä- essään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4 § Voimaantulo
Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammat- tiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkaso- pimus.
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovel- letaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvauk- seen.
Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päätty- essä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulko- puolelle.
Helsingissä 21. maaliskuuta 2005
Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx
LIITE 5
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työso- pimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä. Sopimus ei koske
1. merimieslaissa (423/78),
2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa ole- van työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1
§:n ja 8:3 §:n perusteella.
2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopi- muslain 1:4.4 §:n perusteella.
4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.
5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenet- tely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisis- sä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työso- pimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen joh- tunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henki- löönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on pu- rettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työso- pimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännök- siä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä nou- datetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
2 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on mää- ritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomispe- rusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijäs- tä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määrä- ysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huoli- mattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy – käsitteen sisältöä on edellä pyrit- ty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioin- nissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä
työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laimin- lyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asialli- suutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen koko- naisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkem- min kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) peruste- luissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään vuoden 14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta 6 kuukautta Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään 5 vuotta 14 päivää
2. yli 5 vuotta 1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irti- sanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palve- luksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovu- tus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvolli- suus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se
aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukais- ta asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edel- lyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön.
Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvolli- suusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoi- keudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtoso- pimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetus- sa laissa (150/30) olevia
määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaes-
sa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja las- kettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraa- via sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä ni- metyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusil- moitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomau- tuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimel- tään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuus- sa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuu- kauden viimeistä päivää määräajan loppupäivä- nä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen vii- meinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska
syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irti- sanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapun
päiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tar- jolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työnte- kijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudatta- matta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauk- sena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on vel- vollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauk- sena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lop- putilistä, noudattaen mitä
työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittaus- oikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osit- tain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen ir- tisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on ky- symys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka laske- taan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuk- sen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 §
Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työn- antajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henki- lökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen kat
sotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemän- tenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilo- malla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lä- hetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitet- tava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa sii- tä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi
työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa sii- tä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaises- sa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopi- muksen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 § Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingon- korvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyy
destä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pää- sääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttö- myyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työ- markkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähen- nys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työn- tekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokeman- sa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen pe- rusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopi- mus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys si- ten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnanta- jan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana sää- detään työsopimuslain 13:5 §:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kes- toaikaa.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perus- teista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmie- helle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipy- mättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvi-
tyksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnan- tajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilai- suus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun hän- tä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvi- tys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luot- tamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle hen- kilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökoh- taisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16
§:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen al- kamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuk- sesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuk- sen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvolli- suutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomau- tusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapa- uksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauk- sissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työnteki- jälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimus- lakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerk- keinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoi- tuksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päät-
tymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomau- tusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oi- keus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman ir- tisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työnte
kijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuk- sen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomau- tusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmak- sukausittain, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kes- tettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oi- keus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työ- sopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnan- tajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työnte- kijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauk- sissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merki- tys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajan kohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomau- tusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lo- mautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uut- ta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn te- kemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvit- tää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koske- vien lakien säännöksiin.
Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lo- mautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhen- nettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjes- telmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymykses- sä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastetta- vissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työai- kaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen väli- sen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnanta- jan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole so- vittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen
kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudat- taen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ot- tamasta lomautusajaksi muuta työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lo- mautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hä- nelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämi- sestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnan- tajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapa- uksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusai- kana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tä- män säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jol- loin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lo- mauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä ai-
kaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraa- van toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla ne- liömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukaut- ta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdolli- suuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan vii- meksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tär- keitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työn- tekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa nou- datetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.
Soveltamisohje
Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopi- muksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityis- ryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisi- jaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syis- tä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toi- menpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 § Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudelli- sella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisa- nomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle en- tiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuu- kauden kuluessa työsuhteen
päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita ir- tisanottu työntekijä oli tehnyt.
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- sesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoi-
mistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työ- voimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perus- teella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19
§:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yh- teydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edel- leen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestä- neen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin pe- rusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoite- taan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavan- omaiseen tapaan työhönosoitukset.
20 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovit- tu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mu- kaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymykses- sä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samo- jen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei ai- heudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseu- raamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiem- min vallinnutta käytäntöä.
21 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovat edustaneet osastopäällikkö Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja vastaava lakimies Xxxxx Xxxxxxx sekä TT:tä varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxx ja varatuomari Xxxx Xxxx.
Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001 TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK