Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus LUONNOS 23.4.2024
Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus
LUONNOS 23.4.2024
Sisällys
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 1
MAL-SOPIMUSTEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA 2
1. SEUDULLINEN SUUNNITTELU JA TIETOPOHJA 3
2. KESTÄVÄ JA VÄHÄPÄÄSTÖINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 5
2.1 KESTÄVÄ RAKENNE JA RIITTÄVÄ KAAVAVARANTO 5
2.2 KESTÄVÄN LIIKKUMISEN INFRA 6
2.3 LIIKKUMISEN PALVELUT JA TEKNOLOGIAN KEHITYS 8
3. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU 11
3.1 RIITTÄVÄ JA MONIMUOTOINEN ASUNTOTUOTANTO 11
3.2 ASUINYMPÄRISTÖN LAATU SEKÄ SOSIAALINEN JA TOIMINNALLINEN MONIMUOTOISUUS 12
5. MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET 15
SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET 16
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi Kuntayhtymät: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, joka vastaa kuntien välisestä yhteistyöstä.
Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Sopimus on luonteeltaan aiesopimus.
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus perustuu sopimusseudun kaikkien kuntien ja valtion yhteiseen tah- totilaan seudun kehittämisestä siten, että edistetään valtion, seudun ja sen kuntien tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi
tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen.
Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamiselle. MAL-sopimuksella edistetään seudun kestävää kasvua kehittämällä valtion ja kuntien yhteistyönä vähäpäästöistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikenne- järjestelmää ja siihen liittyviä investointeja, elinkeinoelämän elinvoimaisuutta, liikennejärjestelmän digitalisaa- tiota sekä tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa. Tavoitteena on myös hillitä ja sopeutua ilmasto- muutokseen, torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.
Sopimuksessa on kuvattu tavoitetila vuodelle 2035 sekä kehityspolku, jolla tavoitteisiin pääsemiselle luodaan maankäytön, asumisen ja liikenteen antamat edellytykset. Kehityspolulla kuvataan osapuolten yhteistä näke- mystä asumisen, maankäytön ja liikenteen, erityisesti raideliikenteen kehittämisestä sekä suunnitelmien etene- misestä toteutukseen sopimuskauden jälkeen. Tavoitetilan ja kehityspolun toteutumista ja toimenpiteitä tarkas- tellaan ja täsmennetään rullaavasti eduskuntavaalikausittain.
Tässä sopimuksessa on konkreettiset toimenpiteet vuosille 2024-2027. MAL-sopimukseen on sisällytetty vain keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion yhteistyötä edellyttävät maankäyt- töä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä ja suunnittelua koskevat toimenpiteet, jotka on tunnistettu valtion ja seudun sisäisessä ja keskinäisessä suunnittelussa. Sopimuksen toteutumisen ja vaikuttavuuden kan- nalta on tärkeää, että kuntien ja valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteita.
MAL-SOPIMUSTEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA
□ Pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelma 20.6.2023
□ Kansainväliset ilmastosopimukset
□ Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja ilmastolain suunnittelujärjestelmä (pitkän aikavälin ilmasto- suunnitelma, sopeutumissuunnitelma, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma)
□ Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
□ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
□ Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 (Liikenne 12 –suunnitelma).
Kommentoinut [AS(1]: Strategia ei ole vielä valmis. Kat- sotaan, ehtiikö tähän listaan mukaan.
□ Kansallinen biodiversiteettistrategia
□ Liikenneturvallisuusstrategia vuosille 2022-2026
□ Valtakunnallinen seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta
□ Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia 2040, v. 2022
□ Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040+, v. 2023
□ Tampereen kaupunkiseudun jatkuva liikennejärjestelmäsuunnittelu ja asumisen ja maankäytön kehittä- minen
□ Seudullinen ilmasto- ja kestävän siirtymän työ (HINKU, Kestävän siirtymän ohjelma)
□ Tampereen kaupunkiseudun MAL1-4 –sopimukset, toimeenpano ja seuranta
□ Tampereen seudun kuntien strategiat ja suunnitelmat ja sitoumukset
1. SEUDULLINEN SUUNNITTELU JA TIETOPOHJA
Tavoitetila 2035:
Maankäyttöä, asumista ja liikkumista koskevat tavoitteet, prosessit ja suunnitelmat kytkeytyvät saumattomasti toisiinsa ja edistävä yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kestävää kehitystä. Maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelu on organisoitua, resursoitua, jatkuvaa ja koko ajan kehittyvää. Seudullisessa yhteistyössä jaetaan tilanne- ja tulevaisuudenkuva. Yhteistyö parantaa suunnittelutyön resurssitehokkuutta ja tietopohjaista päätöksentekoa. Tietopohja on yhteistä ja suunnittelu nojaa säännöllisesti päivittyvään ajantasai- seen tietoon. Suunnittelun käytössä on laadukkaita työkaluja tiedon hyödyntämiseen.
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Tampereen seudun kunnat jatkavat maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän yhteensovittavaa suunnittelu- yhteistyötä, pyrkivät yhdistämään maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän seudullisen suunnittelun ja var- mistavat riittävät ja pysyvät seudulliset suunnitteluresurssit.
Kaupunkiseudun kuntien, maakunnan liiton ja valtion yhteistyöllä sekä samansuuntaisilla tavoitteilla ja toimenpi- teillä varmistetaan, että kaupunkiseudullinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen suunnittelu on yhdensuun- taista ja vaikuttavaa. Keskeisenä yhteensovittamisen välineenä toimii Rakennesuunnitelma 2040+ ja seudun kes- tävän kaupunkiliikenteen suunnitelma SUMP (sustainable urban mobility plan). Kaupunkiseudullisen suunnitte- lun suhdetta lakisääteiseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisiin kaavoihin sekä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun selkeytetään.
Kaupunkiseudun suunnittelun tietopohjaa, vaikutustenarviointia, vuorovaikutusta ja yhteismitallista seurantaa kehitetään valtion ja kaupunkiseudun yhteistyönä. MAL-sopimuksen vaikuttavuutta seurataan valtakunnallisesti ja tietopohjaista päätöksentekoa kehitetään.
Seutu ylläpitää yhteistä ajantasaista tilannekuvaa, johon sisällytetään ilmiöpohjaista tulevaisuuden tarkastelua ja suunnittelua tehdään näiden pohjalta. Suunnitelmien toimeenpanoa edistetään kuntien ja valtion yhteistyössä. Valtion prosessit ovat vuorovaikutteisia ja edistävät pitkäjänteisen kehitysnäkymän muodostumista.
Suunnittelun, seurannan, vaikutusten arvioinnin, osallistumisen ja vuorovaikutuksen menetelmiä kehitetään. Vaikutusten arviointia tehdään ajantasaisimpiin ohjeisiin tukeutuen. Kaupunkiseudun kehityksen seuraamiseksi ja suunnittelun tietopohjan muodostamiseksi jatketaan ja kehitetään edelleen seudullista ja valtakunnallista MAL-sopimusten toimenpiteiden ja vaikuttavuuden seurantaa.
Toimenpiteet 2024–2027:
• Tampereen kaupunkiseutu kehittää systemaattista tulevaisuuden ennakointityöskentelyä. Seutu huo- lehtii mm. demografian seurannasta, asukasvuorovaikutuksen ja tätä kautta syvenevän ymmärryksen lisäämisestä asumisen ja asuinympäristöjen suhteen, kestävän siirtymän tietopohjasta ja pendelöinnin tilannekuvasta. Seutu osallistaa asukkaita Seutupaneelin avulla ja tavoittelee Seutupaneelin kehittä- mistä edelleen. Seutu tuottaa vuosittaista tietoa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen Seutuvertailuissa, joissa on tarjolla indikaatioita seudun lasten ja nuorten määrän kehityksestä sekä palveluverkosta.
• Seudun väestösuunnitteen toteutumista seurataan. Seurannan yhteydessä vahvistetaan väestön muu- toksen yhteyttä palveluverkon suunnitteluun. Seurannan kautta ylläpidetään ajantasaista tilannekuvaa väestön kehityksen trendeistä ja tämän vaikutuksesta palvelutarpeeseen sekä asuntojen kysyntään. Seu- rantaa tehdään kuntien palveluverkon kehittämisen tukemiseksi.
• Rakennesuunnitelma 2040+ viedään kansalliseen kaupunkiseutusuunnitelman tietomalliin. Seutuyhteis- työssä kehitetään toimintamalli suunnitelmaan tehtävien tarkistusten tekemiseen muun muassa seutu- strategian päivitysten ja MAL-sopimusten tarkistusten yhteydessä esiin nousevien päivitystarpeiden osalta.
• Seutu kehittää maankäytön suunnittelun, asuntorakentamisen ja liikenteen ja liikennejärjestelmän kehi- tyksen seurantaa. Seutu ja kunnat ottavat käyttöön Rakennesuunnitelman 2040+ seurantatyökalun.
• Seudulle laaditaan siniviherstrategia, joka pohjaa seudun viherrakenteeseen sekä vesistöihin. Strategian kautta vahvistetaan viherverkon jatkuvuutta ja vastataan ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumi- seen sekä edistetään ekologista monimuotoisuutta. Vuonna 2018 määritelty seudun ekologinen ver- kosto päivitetään. Strategisena tavoitteena on kytkeä seudun keskustat toisiinsa sini-viherrakeella ja - yhteyksillä.
• Seudulla valmistellaan energian tilannekuva puhtaan siirtymän investointien mahdollistamiseksi.
• Seudun asuinalueiden eriytymisen seuranta (hyvinvointi-indeksi) päivitetään.
• Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii seudullisesta liikennejärjestelmätyöstä ja -suunnit- telusta. Kuntayhtymä ja kunnat varmistavat, että seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan Eu- roopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevan asetuksen mukaisesti kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaksi (SUMP) vuoden 2027 loppuun mennessä. Seudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa hyödynnetään Liikenne- ja viestintäviraston opasta alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien vaiku- tusten arvioinnista sekä noudatetaan Liikenne- ja viestintäviraston kaupunkiraiteiden hankearviointioh- jetta. Valtio tukee seudullista suunnittelua XM€ rahoituksella.
• Seudulle laaditaan jakelun ja logistiikan kehittämisselvitys. Selvityksessä tunnistetaan seudun jakelun ja logistiikan sekä merkittävien elinkeinoalueiden kytkeytyminen TEN-T –verkkoon ja kestävän liikkumisen tavoitteiden saavuttamiseen. Valtio osallistuu selvitykseen asiantuntijana.
• Seudulle laaditaan liikenteen puhtaiden käyttövoimien jakeluinfran tavoitetila ja tiekartta sekä tehdään seudullista yhteistyötä jakeluinfran kehittämiseksi. Valtio osallistuu selvitykseen asiantuntijana. Suunnit- telutyössä huomioidaan edellytykset TEN-T ja AFIR velvoitteiden täyttämiseksi, joita on kuvattu tarkem- min sopimuskohdassa xx.
• Valtio toteuttaa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen vuonna 2025 ja mahdollistaa seutujen osallistumisen tutkimukseen. Seutu osallistuu tutkimukseen lisäotoksella.
• Valtio huomioi Tampereen kaupunkiseudun tarpeet valtakunnallisen liikenne-ennustemallin kehittämi- sessä. Tampereen kaupunkiseutu tekee päätökset liikkumisen ennustemallin kehittämisestä. Traficom osallistuu asiantuntijana päätösvalmisteluun.
• Valtio ja kunnat kehittävät yhteistyössä valtakunnallista MAL-sopimusten vaikuttavuuden seurantaa. Kehittämisessä huomioidaan TEN-T-asetuksen täytäntöönpanoasetus, joka tulee asettamaan vaatimuk- sia kaupunkiliikennettä koskevien tietojen toimittamiselle Euroopan komissiolle. Lisäksi kehitetään mm. MAL-sopimusten rahoituksen seurantaa.
2. KESTÄVÄ JA VÄHÄPÄÄSTÖINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Tavoitetila 2035: Seutu on kasvanut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Seudun yhdyskuntara- kenne on tiivis, monimuotoinen ja eheä. Asukkaiden arjen sujuvuus ja kestävät valinnat ovat mahdollisia. Asumi- nen, työvoima- ja palveluintensiiviset työpaikat sekä palvelut on suunnattu pääosin keskustoihin ja joukkoliiken- nevyöhykkeelle, erityisesti kehitettäville asemanseuduille ja raitiotiekäytäviin. Keskusta-alueet ovat turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä ympäristöjä, sekä laadukkaita asuin-, palvelu- ja työpaikkatoimintojen sijainteja. Keskus- tojen kehittämisessä on annettu tilaa kaupunkielämälle ja kaupunkivihreälle hyödyntäen joustavia katutilaratkai- suja.
Kestävät liikkumismuodot ovat kilpailukykyisiä ja ne luovat houkuttelevan vaihtoehdon yksityisautoilulle. Kestä- vien kulkumuotojen osuus matkoista on noussut yli 55 prosenttiin. Liikenne tieverkolla on sujuvaa. Liikenteen digitalisaatio, palveluistuminen ja yhteiskäyttö on hyödynnetty ja automatisaation käyttöönotolle on valmiuksia. Liikenteen päästöttömien ja vähäpäästöisten käyttövoimien osuus on kasvanut merkittävästi. Puhtaiden käyttö- voimien jakeluverkko on laajentunut ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus on kasvanut merkittävästi. Yhdys- kuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittyminen on mahdollistanut liikenneturvallisuudelle, päästöille ja saavutettavuudelle asetetut tavoitteet. Seudun hiilineutraaliustavoite saavutetaan.
2.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ohjaamalla kasvua ja kehittämistä yhdyskuntarakenteen kes- keisiin osiin ja kestävien kulkumuotojen edistämisen kannalta hyville sijainneille. Maankäyttöä kehitetään siten, että raitiotiehen, lähijunaan ja muuhun tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuvalle liikkumiselle luodaan edellytyksiä. Yhdyskuntarakennetta hallitaan tiiviillä seutuyhteistyöllä. Seudun rakenteen keskeisiä osia vahvis- tetaan viihtyisän asumisen, hyvien palveluiden ja työpaikkojen kohdentamisella. Työpaikka-alueita ohjataan ra- kenteen toimivuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti: työvoima- ja asiakasintensiiviset työpaikat hyvien jouk- koliikenneyhteyksien äärelle ja tavaravirrat rakenteen ulkokehälle. Seudullisesti merkittävät keskusta-alueet muodostavat verkoston, jonka eri osat täydentävät toisiaan. Ylikunnalliset palvelut, työvoimaintensiiviset työpaikat sekä matkailuun liittyvät palvelut on keskitetty keskustaverkoston äärelle. Liikenteen palvelujen tarjonnalle on luotu seudun liikennejärjestelmässä ja maankäytöllä edellytyksiä
Maankäytön suunnittelun tukena toimii kuntien ja valtion liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä suunnittelussa tunnistetut tarpeet mm. raideliikenteen kehittämiselle pitkällä tähtäimellä ja tulevilla MAL-kausilla.
Toimenpiteet 2024–2027
Kommentoinut [AS(2]: Kuuluuko tähän lukuun vai ykkös- lukuun?
xx. Rakennesuunnitelman päivitystarve arvioidaan seutustrategian uudistuessa.
xx. Asumisen uudistuotannosta vähintään 80% ohjataan Rakennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeelle, joka kattaa seudullisesti merkittävien keskustojen verkon sekä näitä yhdis- tävän tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän. Samalle vyöhykkeelle ohjataan työvoima- ja palve- luintensiivinen työpaikkarakentaminen.
xx. Seudullisesti merkittävien keskustojen verkostoa kehitetään edistämällä keskustoihin liittyviä joukkoliikenne-, virkistys- ja viheryhteyksiä. Kunnat kohdentavat ylikunnallisten palvelujen tarjon- nan seudullisesti merkittäviin keskustoihin.
xx. Kunnat varmistavat asemakaavoituksessa viiden vuoden tarvetta vastaavan tonttitarjonnan Ra- kennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeellä. Varantoa tavoitellaan tuotettavaksi vyöhykkeelle MAL-sopimuksen aikana vähintään 650 000 kem.
2.2 Kestävän liikkumisen infra
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Mahdollisuuksia valita kestävämpiä liikkumismuotoja parannetaan kaupunkiseudulla. Kestävän liikkumisen alue laajenee ja yhä useampi talous on autoton. Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään raidepainotteiseksi. Runko- bussiliikenteen luotettavuus, täsmällisyys ja nopeus kasvavat ja kaluston käyttövoimista tulee puhtaampia. Run- kolinjoja täydentävä bussilinjasto sekä liityntämahdollisuudet laajentavat joukkoliikenteen palvelualuetta ja käyttäjäkuntaa. Lähijunaliikenteen suosio kasvaa ja kehittämisinvestointeja toteutetaan suunnitelmallisesti.
Raideliikenteen ja liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä tarkastellaan ja arvioidaan yhteistyössä tehtä- vässä seudullisessa ja valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Suunnittelussa huomioidaan ole- massa olevat runkoyhteydet ja yhdyskuntarakenteen kestävä kehittyminen.
Kävelyn ja pyöräliikenteen kehittämiseen panostetaan. Keskustojen kävely-ympäristöt ovat viihtyisiä ja turvalli- sia. Pyöräliikenteen yhteyksien laatutaso kuntien keskuksissa ja niiden välillä nousee. Suunnitelmallinen kehittä- minen mahdollistaa uusien sähköisten kulkuvälineiden hyödyntämisen sekä turvallisen ja tilatehokkaan liikkumi- sen tiivistyvissä keskuksissa ja niiden välillä. Matkaketjuja ja niiden toimivuutta kehitetään.
Toimenpiteet 2024–2027:
Raitiotiekehitys
xx. Valtio sitoutuu Pirkkala-Linnainmaa raitiotien suunnittelun ja toteutuksen rahoitukseen 30%:lla, yh- teensä n. xM€, hankesuunnitelmavaiheessa määritetyistä toteutus- (sisältäen radat ja varikon) sekä suunnittelukustannuksista. Sopimuskaudella 2024-2027 valtionrahoitusta kohdennetaan seuraa- vasti: jo tehty hankesuunnittelu (0,5M€), tehtävä toteutussuunnittelu (4M€) ja rakentamisen käyn- nistäminen (xM€).
xx. ELY-keskukselle varataan n. 5 M euroa raitiotiekehittämiseen kytkeytyviin tieverkon kehittämis- hankkeisin. Hankkeilla edistetään liikenneturvallisuutta ja joukkoliikennepysäkkien saavutetta- vuutta.
xxi. Valtio sitoutuu Lielahti-Ylöjärvi raitiotien suunnittelun rahoitukseen 30%:lla, yhteensä 3,5M€. Sopi- muskaudella 2024-2027 valtionrahoitusta kohdennetaan seuraavasti: jo tehty yleissuunnittelu
0,2M€, tehtävä hankesuunnittelu 0,3M€ ja toteutussuunnittelu 3M€.
xxii. Valtion osallistumisen lähtökohtana raitiotien laajentamisessa tulee pitää nykyisen ja aiempien MAL-sopimuskausien sekä Liikenne12-suunnitelman kustannusjakoa kaupunkiseudun raitiotiehank- keissa. Kaupunkiraiteiden suunnittelussa hyödynnetään kaupunkiraiteiden arviointiohjetta.
Lähijunakehitys
xxiii. Seudun kunnat ja valtio kehittävät uusia asemanseutuja kaupunkiseudulla. Uudet asemat ovat Sääksjärvi, Messukylä, Ruutana, Ylöjärven keskusta, Epilä ja Harjuniitty. Messukylän, Ruutanan, Epi- län ja Harjuniityn asemia kehitetään vain seudun lähijunaliikenteen tarpeisiin.
-Pelkästään lähijunaliikenteen käyttöön tarkoitettujen asemien toteuttamisperiaatteet tarkenne- taan valtion ja kuntien kesken asemien suunnittelun yhteydessä.
- Sääksjärven aseman suunnittelussa huomioidaan Riihimäki-Tampere-välin pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet.
- Kaupunkiseudun lähijunaliikennettä on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa Oriveden keskustaan, mikä edellyttää Orivesi-Oriveden keskusta -välin sähköistystä.
- Uusia asemanseutuja kehitetään yhdessä valtion ja kuntien kesken. Uudet asemat kytketään toimi- vaksi osaksi koko kaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Kunnat huolehtivat mm. riittävästä liityntä- pysäköinnistä ja toimivasta liityntäliikenteestä sekä maankäytön tiivistämisestä asemien vaikutus- alueella. Valtio laatii asemille ja rataverkolle tarvittavia yleis- ja ratasuunnitelmia.
- Ylöjärven raakapuuterminaali on tarkoitus siirtää erillisissä selvityksissä määriteltyyn paikkaan. Ylö- järven mahdollista uutta asemaa suunniteltaessa varaudutaan sekä lähi- että kaukojunaliikenteen tarpeisiin.
- Epilän ja Harjuniityn asemanseutujen esisuunnittelua edistetään.
xxiv. Valtio ja kunnat suunnittelevat asemanseutuja ja rataverkkoa xx-xx kustannusjaolla. Suunnitteluun varataan xx milj. euroa, josta valtion on osuus xx milj. euroa. Kuntaosuudet katetaan suunnittelusta ao. kuntaan aiheutuvien kustannusten pohjalta. Väylävirasto ja ao. kunta sopivat tarkemmin suun- nittelun toteutuksesta. Suunnittelussa voidaan tehdä myös seudullista yhteistyötä.
Suunnittelua tehdään seuraavissa kohteissa ja seuraavassa esitetyssä prioriteettijärjestyksessä
a. Sääksjärven asema, esiselvityksen ja ratasuunnitelman laatiminen (1 M€).
b. Messukylän, Ruutanan ja Oriveden asemien sekä Orivesi-Oriveden keskusta -välin sähköis- tyksen ratasuunnitelman laatiminen (1M€)
c. Ylöjärven puuterminaalin ja aseman ratasuunnitelmat (0,4M€)
xxv. Valtio ja kunnat jatkavat yhteistyössä seudun pitkän aikavälin asemaverkon suunnittelua. Tarkastel- tavaksi otetaan seudun rakennesuunnitelmassa kuvattu asemaverkko. Asemaverkkoa kehitetään huomioiden koko seudun liikennejärjestelmän kehittäminen. Pyrkimyksenä on löytää etenemis- polku mahdollisten uusien asemien toteuttamiseksi.
xxvi. Valtio ja kunnat toteuttavat yhteistyössä xx-xx- kustannusjaolla, mikäli seisaketta palvelevaan liiken- nepalveluun on näkymä olemassa myös 2030-luvun osalta ja suunnittelussa on tunnistettu muut edellytykset toteutukselle.
a. Valtio varautuu osallistumaan xxxxxxxxxxxx toteutukseen enintään x miljoonalla eurolla tai 50% toteutuksen kustannuksista. Toteutuksesta sovitaan erikseen.
b. Valtio varautuu osallistumaan xxxxxxxxxxxx toteutukseen enintään x miljoonalla eurolla tai 50% toteutuksen kustannuksista. Toteutuksesta sovitaan erikseen.
c. Valtio varautuu osallistumaan xxxxxxxxxxxx toteutukseen enintään x miljoonalla eurolla tai 50% toteutuksen kustannuksista. Toteutuksesta sovitaan erikseen.
Kommentoinut [TM(3]: Voisiko harkita könttäsummaa, jota jaetaan yhteisesti sovitusti suunnitelmien edistyessä?
d. Valtio varautuu osallistumaan xxxxxxxxxxxx toteutukseen enintään x miljoonalla eurolla tai 50% toteutuksen kustannuksista. Toteutuksesta sovitaan erikseen.
e. Mikäli jonkin kohteen toteutuksen käynnistäminen viivästyy, vapautuva valtion rahoitus voi- daan kohdentaa seudun liikennejärjestelmätyöryhmän päätöksellä toiseen seudun kohteeseen tai kohteisiin, joille on tunnistettu toteuttamisen käynnistämiseen edellytykset.
Kestävän liikkumisen kehittämispaketit
xx. Valtio osallistuu 5 miljoonalla eurolla valtion väyläverkkoon kytkeytyviin pyöräliikenteen pääreittien kehittämisinvestointeihin ja 5 miljoonalla eurolla pieniin ja kustannustehokkaisiin kehittämisinves- tointeihin. Pienet ja kustannustehokkaat kehittämisinvestoinnit kohdennetaan liityntäpysäköintiin, pieniin liikenneturvallisuus hankkeisiin, runkobussiliikenteen pysäkkien kehittämiseen etuuksiin. Investoinneilla tuetaan liikennejärjestelmä kestävän, terveellisen ja turvallisuuden tavoitteiden saa- vuttamista. Kohteiden määrittelyssä huomioidaan myös vaikutukset segregaation ehkäisyyn.
Kunnat sitoutuvat edistämään vastaavalla summalla, vastaavien tavoiteteemojen, kehittämishank- keita, jotka tukevat myös valtion väyläverkon toimivuutta.
liikennejärjestelmätyöryhmässä. Rahoitusta kohdennetaan vaiheittain toteuttamisedellytyksiltään
hyviin ja vaikuttavimpiin hankkeisin, hyödyntäen seudullisessa työssä jo muodostettua tietopohjaa.
Valtion rahoituksen ja seudun vastinrahan kohdentamisesta päätetään Tampereen kaupunkiseudun
Kommentoinut [TM(4]: Valtiolta tulossa yhtenäinen kir- jausesitys kaikille seuduille: Valtio osoittaa X miljoonaa euroa valtion väyläverkon pieniin parantamishankkeisiin. Hank- keilla edistetään liikenneturvallisuutta, kestävää liikkumista ja yhdyskuntarakennetta sekä muita MAL-sopimuksen tavoit- teita. Rahoitusta voidaan kohdentaa valtion maanteiden ja rautateiden parantamisinvestointien suunnitteluun ja toteut- tamiseen sekä valtion liikenneväylien yhteydessä olevien lii- tyntäpysäköintialueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Hankekokonaisuus rahoitetaan valtion ja kuntien kesken kus- tannusjaolla 50/50. Edistettävistä hankkeista sovitaan kau- punkiseudun liikennejärjestelmätyössä / MAL-työssä osana MAL-sopimuksen toimeenpanoa.
Lähtökohtaisena tavoitteena on muodostaa kehittämispaketteja, jotka palvelevat kuntien ja valtion yhteisiä tavoitteita, ja joiden kustannusjako valtion ja kuntien kesken on seudun tasolla tarkastel- tuna 50-50.
xx. Valtio varaa MAL-kaupunkiseutujen katuverkolla toteutettaviin kävelyn ja pyöräliikenteen hankkei- siin, x milj euroa. Rahoitus kohdennetaan hankkeisiin hakemusten pohjalta.
2.3 Liikkumisen palvelut ja teknologian kehitys
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Joukkoliikennepalvelu on laadukasta. Liikkumisen uudet palvelut lisääntyvät vaiheittain ja kytkeytyvät liikenne- järjestelmään. Teknologian hyödyntäminen, kehittäminen ja sääntely, tiedon kerääminen, hallinta ja rajapinto- jen kehittäminen sekä teemaan liittyvän osaamisen lisääminen tehdään yhdessä valtion kanssa. Paikallisia pilot- teja skaalataan seudullisiksi. Liikkumisen palvelut ja matkaketjut mahdollistavat matkaketjujen toimivuuden ja matkojen korvaamisen. Tieliikenteen sujuvuutta, vähäpäästöisyyttä ja turvallisuutta edistetään kestävän liiken- nejärjestelmän kehittämisellä sekä autokannan uudistumista tukemalla siten, että autosuorite ei kasva. Seudun ja valtion tavoitteena on edistää pitkäjänteisesti liikenteen digitalisaation ja kestävien matkaketjujen kehitty- mistä Tampereen seudulla. Puhtaiden käyttövoimien jakeluverkosto mahdollistaa päästöttömän autoilun. Älyk- kään pysäköinnin ja liikenteenohjauksen järjestelmiä kehitetään.
Toimenpiteet 2024–2027:
Joukkoliikennepalvelut
xx. Valtio tukee seudun joukkoliikenteen järjestämistä hallitusohjelman mukaisen joukkoliikennetuen (8,06M€ kaudelle 2024-2027) lisäksi seudun joukkoliikennettä MAL-sopimuksen joukkoliikenne- tuella 20 M€. Vuotuinen tuki on yhteensä noin 7,015 milj.euroa sisältäen perusbudjetin tuen sekä MAL-sopimuksen tuen.
Kaupunkiseutu edistää seuraavia joukkoliikennepalveluiden kehittämistoimenpiteitä vastineena val- tion joukkoliikennetuelle:
a. joukkoliikenteen tarjontaa lisätään painottaen erityisesti kilpailukykyisen runkolinjaston tarjon- nan lisäämiseen
b. joukkoliikennepalvelut hankitaan pääsääntöisesti hyväksyen vain puhtaat käyttövoimat
c. informaatiojärjestelmää kehitetään ja häiriöhallinnan työkaluja parannetaan
d. siirtyminen tilipohjaiseen lippu- ja maksujärjestelmään vaiheittain 2024 alkaen
Kommentoinut [TM(5]: ”Perusrahan” kehittämistoimet ja lisärahan kehittämistoimet erikseen.
e. lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta kohtuullisella hinnoittelulla ja monipuolisilla lippu- tuotteilla
f. lisätään markkinointia
xx. Valtio, seutu ja kunnat tekevät yhteistyötä seudun sisäistä liikkumista palvelevan lähijunaliikenteen kehittämiseksi ja junaliikenteen kilpailuttamiseksi
a. Seutu ja valtio kehittävät yhdessä henkilöjunapalvelua nykyisen ostoliikennesopimuksen pii- rissä.
b. Valtio tunnistaa ratasuunnittelun yhteydessä lähijunaliikenteen kehittämisen tavoitteet ja tar- peet.
c. Seudun joukkoliikenneviranomainen kytkee lähijunaliikenteen osaksi seudun muuta joukkolii- kennejärjestelmää ja sen rahoitusta.
d. Tampereen kaupunkiseudun edustajat osallistuvat junaliikenteen kilpailutukseen kytkeytyvän tietopohjan laatimiseen vuoden 2024 aikana seudun junaliikenteen palvelutarpeista ja näiden kustannuksista (palvelut, kalusto ja infra).
e. Kilpailutuksen lähtökohtien muodostamisen yhteydessä tavoitellaan rahoituksen nostoa seudun sisäistä liikkumista tukevaan junaliikenteeseen. Valtio pitää rahoituksen vähintään nykytasolla. Lähijunaliikenteeseen kytkeytyvät kunnat osallistuvat rahoitukseen.
f. Valtio tekee linjaukset hankittavista palveluista sekä infrainvestoinneista H2/2024-H1-2025. Seudun kunnat sopivat lähijunaliikenteen kustannusjako-osuudet ennen valtion linjauksia pal- veluhankinnoista.
Tulevaisuuden liikennejärjestelmä
xxi. Seutu tekee yhteistyötä seudulle laaditun teknologia tiekartan toimeenpanemiseksi. Valtio tukee asiantuntija panoksella seudun liikkumisen teknologiat ja palvelut -selvityksen toimeenpanoa. Seutu ja kunnat lisäävät liikennejärjestelmä kehittämisen käyttäjälähtöisyyttä, -viestintää sekä osallista- mista kestävän ja turvallisen liikkumisen edistämiseksi.
xxi. Valtio mahdollistaa avoimen yhteistyöfoorumin, jonka kautta kuntasektorin toimijat pyritään kytke- mään tiiviimmin mukaan liikenteen digitaalisen toimintaympäristön kehittämiseen sekä kuntiin koh- distuvien lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Yhteistyössä hyödynnetään MAL-seuduilla jo laadittuja selvityksiä.
xxii. Valtio edistää kuntien välistä tiedonvaihtoa jakeluinfran kehittämisestä.
xxiii. Kunnat toteuttavat yhteistyössä selvityksen siitä, miten rakennettua ympäristöä, liikenne- ja katuti- laa sekä, niitä ohjaavia suunnitteluohjeita tulee kehittää, jotta liikenteen digitalisaation ja automaa- tion mahdollistamat uudet liikkumis- ja kuljetustavat voidaan hyödyntää. Kunnat varmistavat, että
liikenteen digitalisaatio ja automaation mahdollistamat uudet liikkumis- ja kuljetustavat otetaan huomioon kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa ja katutilojen suunnittelussa. Valtio selvittää digi- talisaation ja automatisaation mahdollistamien uusien liikkumis- ja kuljetustapojen huomioimista katutilojen suunnittelussa yhdyskuntarakentamislain valmistelun yhteydessä.
xxiv. Kunnat ottavat käyttöön ketteriä toimenpiteitä kestävien kulkumuotojen sekä liikenteen digitalisaa- tion ja automaation mahdollistamien uusien kulkumuotojen edistämiseksi. Samalla kunnat keräävät ja raportoivat kokemuksista ja parhaista käytännöistä ketterien toimenpiteiden käyttöönotosta ja soveltamisesta.
Liikennedata
xxv. Valtio käynnistää vuorovaikutteisen prosessin yhteen toimivien toimintamallien ja ratkaisuiden ke- hittämiseksi digitaalisen liikennetiedon hallinnoimiseksi ja jakamiseksi. Kunnat sitoutuvat yhteistyö- hön valtion liikennehallinnon sekä muiden MAL-seutujen kanssa.
Yhteistyössä määritellään olennaiset liikennetiedot sekä laaditaan suunnitelma siitä, miten tietoja kerätään ja jaetaan kansalliseen yhteyspisteeseen. Suunnitelman tulee varmistaa käytettyjen toi- mintamallien, keräystapojen ja tietojärjestelmien yhteensopivuus sekä alan sääntelyn mukaisten standardien käyttö.
xxvi. Kunnat toimittavat jo keräämäänsä katuverkkojen liikennetietoa kansalliseen yhteyspisteeseen alan sääntelyn edellyttämässä standardimuodossa.
Puhtaat käyttövoimat ja jakeluinfra
xxvii. Seudulle laaditaan suunnitelma jakeluinfran kehittämiseen liittyvien lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi sekä tavoitteiden saavuttamiseksi ja muodostetaan seudulliset periaatteet julkisten latauspisteiden toteuttamiseksi.
xxviii. Kunnat edistävät puhtaiden käyttövoimien jakeluverkon toteutumista. Kadunvarsilatausta kehite- tään erityisesti siellä, missä kotilatauksen järjestäminen ei ole mahdollista. Erityisesti kiinnitetään huomiota niille alueille, joissa asukaspysäköinti on osoitettu kadunvarsille. Kunnat kehittävät mää- ränpäälatausta hallinnassaan olevilla pysäköintipaikoilla, kuten liikuntapaikkojen ja liityntäpysäköin- tien yhteydessä.
xx. Jakeluinfran asetustenmukainen kehittäminen huomioidaan kokonaisvaltaisesti seudun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Keskeisiä huomioitavia tekijöitä ovat:
- sähkön ja vedyn yleisesti saatavilla olevien tieliikenteen jakeluasemien rakentamisen tarpeen tunnistaminen
- vähintään 1 raskaan kaluston sähkölatausaseman mahdollistaminen 2025 mennessä ja 1 vedyn tankkausaseman mahdollistaminen 2030 mennessä maankäytössä
- Uuden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetuksen (AFIR) mu- kaisten raskaan liikenteen alueiden antotehotavoitteiden täyttyminen vuosiin 2025 ja 2030 mennessä
- vähintään kahden nesteytetyn metaanin jakelualueen toteutuminen
- yhteiskäyttöisen latausinfran toteutuminen paikallisliikenteen linja-autovarikoilla
3. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU
Tavoitetila 2035: Seudulle on rakennettu noin 33 500 asuntoa nykyisen Rakennesuunnitelman mukaan, mikä mahdollistaa kaupunkiseudun kasvun. Asumisen kaavoitus ja rakentamisen ohjaus on laadukasta ja määrällisesti riittävää tuottaen monipuolisen koko- ja hallintamuotojakauman sekä erilaiset talotyypit. Seudun asuntopoliitti- sessa ohjelmassa on tarkasteltu tarvetta kasvattaa asuntotuotanto 45 000 asuntoon joukkoliikennejärjestelmän kehittyminen huomioiden.
Seudun asuntomarkkinat mahdollistavat työmarkkinoiden toimivuuden ja asumisen tulotasosta riippumatta. Asuntotuotanto vahvistavat sosiaalista kestävyyttä, heikoimmassakin asemassa oleville väestöryhmille on riittävästi asumisratkaisuja ja asunnottomuus on poistettu. Eriytymiskehitystä hillitään rakenteellisin, sosiaalisin ja kulttuurisin keinoin.
Elinympäristöt ovat terveellisiä ja turvallisia. Seudun yhdyskuntarakenne ja taajamat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuvia. Viher- ja virkistysalueet ovat jokaisen kohtuullisesti saavutettavissa ja niitä on riittävästi. Seudun vi- herrakenne on katkeamaton, verkottunut ja ekologisesti monimuotoinen. Kulttuuriympäristöt huomioidaan suunnittelussa. Maankäytön suunnittelulla pienennetään rakentamisen ja energiantuotannon hiilijalanjälkeä. Puurakentamisen ja vähähiilisten materiaalien osuutta rakentamisessa kasvatetaan.
3.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi: Kunnat huolehtivat yhteisvastuullisesti seudullista tarvetta vas- taavan ja kaikille väestöryhmille soveltuvan, monipuolisen ja laadukkaan asuntokannan rakentumisesta. Tuo- tanto kohdennetaan yhdyskuntarakenteen sisään, rakenteen toimivuutta, eheyttä ja asuinalueiden tasapainoista kehitystä tukemaan. Asuntopolitiikassa tavoitellaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä ja perheasun- tojen monipuolistamista. Erityisryhmien asumistarpeet huomioidaan osana kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Toimenpiteet 2024–2027:
xx. Tavoitteena on, että seudulle on rakennettu vähintään 13 400 asuntoa, joista vähintään 80% koh- dennetaan Rakennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeelle.
xx. Kaupunkiseudun kunnat huolehtivat maapolitiikassa, asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa siitä, että asuntotuotannon käynnistämisen edellytykset turvataan. Kunnat raportoivat asuntotuotannon käynnistymistä vauhdittavat uudet toimet osana vuosit- taista MAL-sopimusten toteutumisen seurantaa.
xx. Tampereen seutu valmistelee asumisen laatuohjelman asuntotuotannon laadun ja monimuotoi- suuden lisäämiseksi.
Kommentoinut [AS(6]: Prosenttiosuus poistettava sopi- mustekstistä
xx. Kunnat luovuttavat tontteja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon seudun asuntotuotantotavoit- teeseen pääsemiseksi. Seudun kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuus on 25%. Seudun kohtuu- hintaisen asumisen tavoite ja kKuntakohtaiset osuudet on määritelty rakennesuunnitelmassa.
xx. Valtio kohdentaa seudulle ARA-asuntotuotantoa rakennesuunnitelman merkittävän kasvun vyö- hykkeelle mm. siten, että vältetään ARA-rakentamisen liiallista keskittymistä alemman hyvinvoin- nintason alueille, jotta asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen ei vahvistu.
Kohtuuhintaiseksi asuntotuotannoksi luetaan ARA-rahoituksella toteutettavat tavalliset vuokra- asunnot (pitkä ja lyhyt korkotuki) sekä erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, ke-
hitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + inves- tointiavustus) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakus- tannusperiaate).
xx. Selvitetään valtion ja kaupunkiseudun yhteistyönä ratkaisuja, joilla korvataan asumisoikeusasun- tojen uudistuotannosta luopumisen aiheuttamat vaikutukset seudun asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi.
xx. Kunnat päivittävät kohtuuhintaisen asuntotuotannon tontinluovutusohjelman.
xx. Valtio osoittaa seudulle kunnallistekniikka-avustusta 15-20 M euroa Rakennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeellä sijaitseville kohdealueille sekä monipuolistettaville ja uudistet- taville vanhoille asuinalueille. Painopiste avustusten kohdentamisessa on olemassa olevien asuin- alueiden täydennysrakentamisessa. Avustusten kohdentamisessa huomioidaan asuntoaloitusten nopea käynnistyminen sekä segregaation ehkäiseminen ja elinympäristön laadun parantaminen.
xx. Yhdyskuntarakenteen keskeisillä sijainneilla valtio luovuttaa kunnille maata myymällä, vaihta- malla ja tarvittaessa maankäyttösopimuksia hyödyntäen.
3.2 Asuinympäristön laatu sekä sosiaalinen ja toiminnallinen monimuotoisuus
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Asuinalueiden viihtyisyys, toiminnallinen ja sosiaalinen monimuotoisuus sekä tasalaatuisuus nostetaan kilpailu- tekijäksi seudullisessa asuntopolitiikassa. Asunnottomuuden syihin tartutaan ennakoivilla toimilla ja asunnotto- muuteen joutuneiden tarpeita käsitellään seudullisesti. Asuinalueiden eriytymiskehitystä ennakoidaan ja ehkäis- tään yhteistyössä. Alueiden väestöllisen tasapainon ja asuinympäristöjen laadun varmistamiseksi
kehitetään seudullisesti menettelyt. Seutu on kuronut viherrakenteen katkoksia umpeen suunnitelmallisesti. Seudun tiiviisti rakennettuja osia vahvistetaan viherrakenteella, jotta ne kytkenevät ottamaan ilmastonmuutok- sen aiheuttamat vaikutukset vastaan kestävällä tavalla. Suunnittelussa hyödynnetään kulttuuriympäristöjen myönteisiä vaikutuksia hyvän elinympäristön rakentamisessa.
Toimenpiteet 2024–2027:
xx. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisemiseksi kunnat uudistavat Rakennesuunnitelmassa 2040+ tun- nistettuja asuinrakennustyypiltään yksipuolisia alueita. Alueita monipuolistetaan näiden luonne ja ominaisuudet huomioiden. Alueiden palveluita ja saavutettavuutta kehitetään aktiivisesti.
XX. Kunnat varmistavat asunto- ja asuinrakennustyyppien monipuolisuuden kaikilla asuinalueilla. Uu- det alueet suunnitellaan asuinrakennustyypeiltään ja hallintamuodoiltaan monipuolisiksi ja van- hoja kaupunginosia uudistetaan aktiivisen maapolitiikan, kaavoituksen ja julkisten investointien kautta: Alueiden palveluita ja rakennuskantaa uudistetaan ja alueille kohdennetaan ympäristön laatua ja vehreyttä kohottavaa infran ja yleisten alueiden uudistamista. Kaupunkimaisissa naapu- rustoissa suositaan uusia asumisen kokeiluja sekä seudulle uudenlaisia asuntorakentamisen typo- logioita, kuten kaupunkipientaloja.
Kommentoinut [AS(7]: Siirto lukuun 1?
xx Seudulle laaditaan rakennetun ympäristön energiatehokkuuden kehitysohjelma.
xx. Ekologista kompensaatiota pilotoidaan seudun suurissa infrastruktuurihankkeissa.
Tavoitetila 2035:
Seutu on valtakunnallisesti merkittävä, kansainvälinen talouden keskittymä. Seudun rooli liikenteen kansallisena solmukohtana ja vientiteollisuuden alueena on entisestään vahvistunut. Seutu on kiinnostava sijoittumiskohde niin työvoimalle kuin yrityksillekin. Seudulle sijoittuu merkittäviä puhtaan siirtymän investointeja. Seudun maan- käyttö ja liikennejärjestelmä tukevat elinvoimaista yhdyskuntarakennetta, kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja työvoiman saatavuutta. Seudun logistiset kuljetusketjut ovat toimivia, turvallisia ja niissä hyödynnetään eri lii- kennemuotoja. Seudun kasvanut jakeluliikenne on järjestetty tehokkaasti ja kestävästi digitalisaatiota ja puhtaita käyttövoimia hyödyntäen.
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Teollisuuden kytkös seudun elinvoimaan on vahvistunut. Maankäytön suunnittelussa varmistetaan teollisuuden tarpeita vastaava tonttitarjonta ja infrastruktuuri. Tampereen seudun roolia kansallisen logistiikan, turvallisuu- den ja huoltovarmuuden solmupisteenä kehitetään. Kunnat ja valtio tekevät yhteistyötä keskeisten liikenne- hankkeiden suunnittelun käynnistämisessä siten, että se mahdollistaa hankkeiden edistämisen EU- ja valtiora- hoitteisina hankkeina.
Tampereen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän ja työssäkäynnin kannalta merkittäviä yhteyksiä muista maa- kunnista kehitetään. Seutu tekee yhteistyötä liikenteen järjestämiseksi valtion ja muiden kaupunkiseutujen kanssa. Matka-ajat lyhenevät ja palvelutaso paranee pendelöitävien kaupunkien välillä. Varmistetaan, että eri alueet ovat saavutettavissa kohtuullisessa ajassa jollain kulkumuodolla tai niiden yhdistelmällä. Saavutettavuu- den ja kestävän liikenteen edistämistä tukevat tarpeet 12 vuoden aikajänteellä mm. lähijunaliikenteen sekä rai- tiotieverkoston kehittämisen osalta huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmiste- lussa ja toimeenpanossa.
Toimenpiteet 2024–2027:
Kolmenkulma
Lempäälän ja Pirkkalan välinen alue Rusko-Saarenmaa
Tarastenjärvi
Kommentoinut [AS(8]: Voisiko tätä kirjausta tarkentaa?
xx. Rakennesuunnitelmassa 2040+ tunnistettujen seudullisesti merkittävien yritysalueiden ja näihin liittyvien teknisten valmiuksien ja logististen yhteyksien kehittämisessä vahvistetaan seudun si- säistä ja valtion kanssa tehtävää yhteistyötä. Seudulla luodaan yhteistä strategista näkymää sii- hen, millaista teollista toimintaa halutaan vahvistaa. Tavoitteena on mahdollistaa alueilla puh- taan siirtymän investointeja. Alueet ovat:
xx. Yhdyskuntarakenteen keskeisten osien maankäyttö ajantasaistetaan alueita koskevan kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen:
Kestävän kaupunkikehityksen ja huoltovarmuuden kannalta ongelmallisella sijainnilla olevan ny- kyisen järjestelyratapihan siirron suunnittelua jatketaan. Lempäälän kunta valmistelee maakun- takaavaan perustuvaa yleiskaavaa, joka mahdollistaa järjestelyratapihan siirron uuteen sijaintiin. Tampereen kaupunki jatkaa maankäytön kehittämistä nykyiseltä järjestelypihalta vapautuvalla alueella sekä arvioi yhdyskuntarakenteen muutoksen vaikutukset. Väylävirasto ja valtion muut osapuolet osallistuvat suunnitteluun ja tarvittaviin selvityksiin valtakunnallisten tavoitteiden var- mistamiseksi.
Kommentoinut [AS(9]: Voisiko tätä kirjausta tarkentaa?
Ylöjärven puuterminaali: Ylöjärven kaupunki valmistelee maankäytön kehittämistä puuterminaa- lilta vapautuvalla alueella.
Kommentoinut [AS(10]: Voisiko tätä kirjausta selventää? Mitä tarkoitetaan tässä yhteydessä teollisuuspuisto-konsep- tilla? Mitä tarkoitetaan tässä yhden luukun periaatteella ja kuka kehittää?
xx. Seudun elinkeinoalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa pilotoidaan hallitusohjelman mukaista teollisuuspuisto-konseptia. Seudullisesti merkittävillä työpaikka-alueilla kehitetään yhden luukun periaatetta.
xx. Valtio ja seutu edistävät yhteistyössä seudun saavutettavuuden, elinvoiman ja turvallisuuskehi- tyksen kannalta keskeisten hankkeiden toteutusvalmiutta. Valtio huomioi hankkeet Liikenne12- suunnitelman toimeenpanoon tähtäävään suunnitteluohjelman ja edelleen investointiohjelman muodostamisessa. Kunnat luovat hankkeille toteuttamisen edellytyksiä sekä osallistuvat selvitys-, suunnittelu yhteistyöhön:
− Pääradan (Helsinki-Seinäjoki) suunnittelua edistetään. Valtio aloittaa pääradan Riihimäki- Tampere-välin kehittämisen suunnittelun. Suunnittelussa huomioidaan Tampereen seu- dun lähijunaliikenteen sekä nopeiden yhteyksien tarpeet. Lielahti-Lakiala suunnittelua jatketaan.
− Pori/Rauma-radan suunnittelua edistetään. Suunnittelua jatketaan Lielahti-Nokia YVAn muodostamilla perusteilla. Suunnittelussa huomioidaan Tampereen seudun lähijunalii- kenteen tarpeet.
− Väylävirasto ja Tampereen kaupunkiseutu tekevät yhteistyötä järjestelyratapihan siirron edistämiseksi, uuden sijainnin liikenteellisten suunnitteluperiaatteiden määrittämiseksi ja multimodaalin logistisen solmun mahdollistamiseksi uudessa sijainnissa.
− Tampere-Pirkkala lentokentän ja lentokenttäyhteyksien (kehä2) suunnittelua ja kehittä- mistä jatketaan kansainvälisen saavutettavuuden ja seudun elinkeinorakenteen kehittä- miseksi. Suunnittelussa tunnistetaan järjestelyratapihan siirto sekä lentokentän ja varus- kunta-alueen rooli Naton tukikohtana.
− Jatketaan VT 3, VT 9 ja VT12 -kehittämissuunnittelua liikenneturvallisuuden, saavutetta- vuuden sekä elinkeinoalueiden kehittämiseksi.
− Kaupunkiseudun kunnat ja valtio tekevät yhteistyötä seudun kunnossapidon kehittä- miseksi ja korjausvelan vähentämiseksi liikenteen toimivuuden kannalta kriittisissä koh- teissa.
− Valtio ja Tampereen kaupunkiseutu tekevät yhteistyötä esitettyjen hankkeiden CEF-avus- tusten hakemiseksi.
xx. ELY-keskus ja Tampereen kaupunki jatkavat Vt12 ja Kt 65 suunnittelua Hiedanrannan kohdalla edel- lisessä MAL-sopimuksessa sovitun mukaisesti siten, että hankkeen toteuttamisesta voidaan päättää viimeistään MAL-sopimuksen päivittämisen yhteydessä.
xxi. Seudun henkilöratapihojen kehittämishankkeet Tampereella ja Nokialla, toteutetaan aiempien sopi- musten mukaisesti.
Kommentoinut [AS(13R11]: Xxxx täydentää tämän koh- dan ma 22.4!
Kommentoinut [AS(12R11]: Suvi täydentää!
Kommentoinut [AS(11]: Tämä täytyy päivittää ja lisätä muut toimet
5. MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET
Tämä sopimus on voimassa xx. Sopimus päivitetään vuoden 2027 loppuun mennessä siten, että tämän sopimuk- sen tavoitetila ja toimenpidepolku tarkistetaan ja täsmennetään suhteessa kansainvälisiin, kansallisiin ja seudul- lisiin tavoitteisiin. Samalla sovitaan vuosille 2028–2031 ajoittuvista konkreettisista toimenpiteistä, joilla ediste- tään tarkistetun tavoitetilan 2035 toteutumista täsmennetyn toimenpidepolun mukaisesti. Konkreettisia toimen- piteitä valittaessa otetaan huomioon tämän sopimuksen toteutuminen ja toimien vaikuttavuus.
Valtio-osapuolten sitoutuminen sopimukseen määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki Julkisen talouden suunnitelman ja talousarvioiden puitteissa. Valtion rahoitustoimenpi- teet edellyttävät eduskunnan päätöstä.
Valtion ehtona tähän sopimukseen sitoutumiselle ja siihen sisältyvien rahoitustoimenpiteiden toteuttamiselle on, että kunnat ovat omalta osaltaan toteuttaneet sopimukseen sisältyvät ja kuntien toimivallassa olevat toi- menpiteet. Kuntien sitoutuminen sopimukseen edellyttää vastaavasti, että valtio on toteuttanut sopimuksessa sovitut toimenpiteet.
Seurattaviin asioihin kuuluvat tässä sopimuksessa sovittujen toimenpiteiden sekä siinä esitettyjen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen. Sopimuksen seurannasta laaditaan Tampereen kaupunkiseudun kun- tayhtymän toimesta vuosittainen seurantaraportti käytettävissä olevien tietolähteiden pohjalta. Seurantaraport- tia käsitellään vuosittain osapuolten yhteisessä seurantakokouksessa. MAL-sopimuksen seurantaa voidaan hyö- dyntää myös muussa valtion edellyttämässä seurannassa.
Seudun kunnat ja valtion toimijat kehittävät yhdessä vaikutusten arviointimenetelmiä, jotta toimenpiteiden vai- kutukset voidaan kuvata yhdenmukaisesti.
Sopimuksen vaikuttavuutta seurataan pitkällä aikajänteellä mm. seuraavien asioiden osalta:
□ Yhdyskuntarakenteen kehittyminen
□ Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen
□ Asuntotuotannon määrä ja laatu, sekä sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen
□ Asunnottomuuden kehittyminen
□ Segregaation kehittyminen
□ Kestävien liikkumismuotojen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) kulkutapaosuuden, matkat ja suorite, kehittyminen suhteessa matkojen ja suoritteen kokonaismäärään
□ Liikenneturvallisuuden kehittyminen kulkutavoittain
□ Väestön ja yritysten tyytyväisyys liikennejärjestelmään seudulla
Helsingissä 8.10.2020
Ympäristöministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministeri
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeri
Valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeri
Elinkeinoministeriö
Elinkeinoministeri
Väylävirasto
Pääjohtaja Xxxx Xxxxxxx
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Pääjohtaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vs. ylijohtaja
Tampereen kaupunki
Pormestari
Kangasalan kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxx
Lempäälän kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxx
Nokian kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxxx
Oriveden kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxx
Pirkkalan kunta
Pormestari Xxxxx Xxxxx
Vesilahden kunta
Kunnanjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx
Ylöjärven kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Seutujohtaja Xxxxx Xxxxxxxx
Liitteet