Sisällys

Lastensuojelun perhehoidosta tuli sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto 1.1.2012 alkaen. Vuonna 2020 Jyväskylän kaupungin lyhytaikaisessa perhehoidossa oli 62 lasta ja pitkäaikaisessa perhehoi- dossa 178 lasta. Perhehoitoa käytetään sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimena, että sijais- huoltona huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Perhehoito voi myös olla osa nuoren jälkihuoltoa 25 ikävuoteen saakka. Jyväskylän kaupungin perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten Jyväskylässä toteutetaan, ohjataan ja valvotaan lastensuojelun toimeksiantosopimussuh- teista perhehoitoa sekä ammatillista perhehoitoa.

Perhehoitoon sijoitetuilla lapsilla on oikeus laadukkaaseen hoitoon ja kasvatukseen. Toimintaoh- jeen tavoitteena on edistää lasten yhdenvertaisuutta, varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen sekä tukea laadukasta lastensuojelun perhehoidon toteuttamista. Toimintaohje lisää perhehoidon suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta ja se sisältää kuvausta perhehoidon käytännöistä ja tuen muodoista.

Keski-Suomen maakunnallinen lastensuojelun perhehoidon toimintaohje on vielä valmisteluvai- heessa, minkä johdosta Jyväskylän lastensuojelun perhehoidon kuntakohtainen ohje on päivitetty marraskuussa 2021. Päivityksen pohjana on käytetty THL:n julkaisua: Lastensuojelun perhehoidon järjestäminen -Suositukset perhehoidon toimintaohjeiden sisällöiksi, sekä valmisteilla olevaa Keski- Suomen maakunnallista perhehoidon toimintaohjetta soveltuvin osin. Päivityksellä pyritään vas- taamaan tulossa olevaan kansallisen ja maakunnallisen perhehoidon kehittämisohjelman mukai- siin laadullisiin tavoitteisiin ja käytäntöihin. Jyväskylän lastensuojelun perhehoidon toimintaohje on ajantasaistettu yhteistyössä Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikön, Xxxxxxxx perhetukikodin sekä lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon kanssa. Lisäksi toimintaohjeen sisältöön on pyydetty Jy- väskylän kaupungin toimeksiantosuhteessa olevien perhehoitajien näkemystä.

Toimintaohjeen tarkoituksena on palvella perhehoitoon sijoitettavaa henkilöä, perhehoitajaa ja sijoittajakuntaa, sekä perhehoidon parissa työskenteleviä, että perhehoidosta kiinnostuneita hen- kilöitä.

2 Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokauti- sen huolenpidon järjestämistä, tehtävään hyväksytyssä perheessä. (Perhehoitolaki 263/2015 3 §.) Perhehoitolaissa puhutaan perhekodista ja perhehoitajista. Arkikielessä käytetään myös nimitystä sijaisperhe ja sijaisvanhemmat. Tässä toimintaohjeessa käytämme molempia nimityksiä.

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitys- tään. Perhehoito tarjoaa lapselle hoitavat ja mahdollisimman pysyvät ihmissuhteet (Perhehoitolaki 1 §.) Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto (Lastensuojelu- laki 50 §). Lapsen sijaishuoltopaikan valinnan täytyy aina perustua yksilökohtaiseen lapsen edun harkintaan (Lastensuojelulaki 41§ 1 mom.) Perhehoitoa voidaan käyttää sijaishuollossa olevan lap- sen hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Lasten- suojelulain mukaista jälkihuoltoa voidaan toteuttaa myös perhehoitona.

Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina (Perhehoitolaki 7 §). Perhekodissa voi olla hoidettavana tätä useampi

henkilö, jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille (Perhehoitolaki

9 §). Mikäli hoidettavana on yli neljä lasta eikä kyse ole sisaruksista, lapset tulee hoitaa ammatilli- sessa perhehoidossa.

Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa kunta tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja sijoittava kunta sopivat perhehoi- toon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. (Perhehoitolaki 10 §.) Tämä perhehoi- tomuoto edellyttää hoitajan asumista samassa kodissa ja samassa taloudessa sijoitetun lapsen kanssa. Säädös on muotoiltu yksikössä: siinä puhutaan perhehoitajasta. Perhehoitajana voi toimia ennakkovalmennuksen hyväksytysti käynyt pariskunta, toinen heistä tai yksin asuva aikuinen.

Jyväskylän kaupunki on aikaisemmin tehnyt toimeksiantosopimuksia myös ammatillisesta perhe- hoidosta perhehoitajien kanssa. Tarkoituksena oli vastata lasten erityishoidollisuuden tarpeeseen. Edellytyksenä sopimukselle oli perhehoitajan sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan tutkinto ja perhe- hoitajan toimiminen päätoimisena perhehoitajana. Laki ei enää mahdollista tätä käytäntöä, koska ammatillinen perhehoito on luvanvaraista.

Ammatillinen perhehoito on luvanvaraista perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalve- luista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa (Perhehoito- laki 4§). Ammatillinen perhehoito ja ammatillinen perhekoti ovat yleisesti käytössä olevia nimityk- siä, ja molemmilla tarkoitetaan samaa hoitomuotoa. Ammatillinen perhekoti on toimeksiantosuh- teisen perhehoidon ja laitoksen väliin sijoittuva sijaishuoltomuoto. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään, että kodissa on vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä hoito- ja kasva- tustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatus- tehtävistä (Perhehoitolaki 6 § 3 mom). Ammatillisilta perhekodeilta edellytetään vahvempaa osaa- mista kuin tavallisilta perhekodeilta, mikä mahdollistaa erityistä hoitoa tarvitsevien lasten sijoitta- misen perhehoitoon (Perhehoitolaki 4 §). Ammatillisia perhekoteja ei kuitenkaan lueta lastensuo- jelulain 57 §:n mukaisiksi lastensuojelulaitoksiksi, mikäli ne eivät toimi aluehallintoviraston myön- tämällä laitosluvalla.

2.1 Perhehoidon lainsäädäntö

Lastensuojelun perhehoitoa määrittävä lainsäädäntö koostuu mm. seuraavista säädöksistä:

• perhehoitolaki (263/2015)

• lastensuojelulaki (417/2007)

• sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

• laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)

• laki (190/ 2019) ja asetus (556/1994) lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta

• laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)

• laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

• laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

• hallintolaki (434/2003)

• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)

• kotikuntalaki (201/1994)

• tietosuojalaki (1050/2018)

• EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679

• julkisten alojen eläkelaki (81/2016)

• työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)

• sairausvakuutuslaki (1224/2004)

2.2 Perhehoitaja

Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainlii- ton kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25 §:ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulu- tuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (Perhehoitolaki 6 §). Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä perhe- hoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä, esim. sukulaissijoituksissa ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituk- sen alkamisesta.

Perhehoitolaissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1§:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään.

2.3 Perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja valinta

Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö vastaa lastensuojelun perhehoitajien rekrytoinnista, valmentaa ja hyväksyy uudet perhehoitajat. Perhehoitajien valmennuksen ja hyväksymisen kautta varmiste- taan, että perhehoitajilla on perhekotina toimimisen edellytykset ja että heillä on riittävästi osaa- mista tehtävässä toimimiseen.

Perhehoitajaksi ryhtyvällä on lakisääteinen oikeus saada valmennusta ja koulutusta, jotta per- heellä olisi riittävästi tietoa sijaisperhetoiminnasta.

Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö valmentaa perheet ryhmämuotoisesti valtakunnallisesti hyväksy- tyn PRIDE -valmennuksen avulla. Valmentajakoulutuksen käyneet sijaisvanhempi ja sosiaalityönte- kijä valmentavat uusia perheitä yhdessä. PRIDE-valmennus koostuu yhdeksästä ryhmätapaami- sesta sekä neljästä perhetapaamisesta.

PRIDE -valmennus perustuu perhehoitajilta edellytettäviin viiteen valmiuteen:

1. Suojella ja hoivata lasta

2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä

3. Tukea lapsen suhteita vanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin

4. Sitoutua lapseen ja edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä

5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.

PRIDE-valmennuksen tavoitteena on, että sijaisvanhemmuutta harkitsevat saavat riittävästi tietoa ja ymmärrystä perhehoidosta, lastensuojelusta sekä valmiuksista, joita sijaisvanhemmat tarvitse-

vat pystyäkseen tekemään päätöksen sijaisvanhemmaksi ryhtymisestään. Soveltuvuutta arvioita- essa on tärkeää varmistaa perhehoitajan kyky suojella ja hoivata lasta sekä luoda hänelle turvalli- nen ympäristö (fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen). Perhehoitajalla tulee olla kyky ja halu tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden ihmissuhteiden jatkuminen. Per- hehoitajan tulee myös olla valmis sitoutumaan lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan. Perhehoitajalla tulee näiden lisäksi olla kykyä ja halua tehdä yhteis- työtä lapsen asioissa myös viranomaisten ja hoitotahojen kanssa. Näistä asioista on varmistuttava ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä ja lapsen sijoitusta perheeseen.

Ennen valmennusta käydään perheen kotona kotikäynnillä ja selvitetään kodin olosuhteiden tar- koituksenmukaisuus. Mahdollisuuksien mukaan sijaishuoltoyksikkö järjestää sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden lapsille sijaissisaruustapaamisen valmennuksen yhteydessä. Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö tekee myös sukulais- ja läheisperheiden sijaisvanhemmuusselvittelyjä kunnille järjestäen tarpeen mukaista valmennusta ja koulutusta.

• Jyväskylän kaupungin hallinnoima Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö etsii ja valmentaa si- jaisperheitä lastensuojelun perhehoidon tarpeisiin.

• Sijaisvanhemmat valmennetaan PRIDE- valmennusohjelmalla ja tarvittaessa perhekohtai- sella valmennuksella.

• Sijaishuollon peruspilarit – koulutus järjestetään vuosittain läheisverkosto/sukulaissijais- vanhemmille.

2.4 Xxxxxx kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen

Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä kunnalla on velvollisuus pyytää nähtäväksi perhehoita- jaksi aikovan rikostaustaote oikeusrekisterikeskuksesta. (Xxxx lasten kanssa työskentelevien rikos- taustan selvittämisestä 5 §) Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Rikostaustaote palautetaan sen esittäneelle perhehoitajalle.

• Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö pyytää perhettä esittämään rikosrekisteriotteet osana PRIDE-valmennuksen prosessia. Otteen kelpoisuusaika (6kk) on otettava huomioon sijoituk- sen yhteydessä. Rikosrekisteriote on perheelle maksullinen.

• Xxxxxx perhehoitajan puoliso vaihtuu sijoituksen aikana ja hänen kanssaan tehdään toimek- siantosopimus, tulee myös uuden puolison toimittaa rikosrekisteriote lapsen perheeseen sijoittaneelle kunnalle.

• Rikosrekisteriote pyydetään sijaisperheen täysi-ikäisiltä lapsilta, jotka asuvat samassa ta- loudessa tai muutoin osallistuvat sijaisperheen arkeen.

3 Perhehoidon eri muodot

3.1 Lyhytaikainen perhehoito

Lastensuojelulain mukaan lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle tulee tehdä ensisijaisesti perhe- hoitoon. Myös kiireellisissä tilanteissa tulee lapselle ensisijaisesti tarjota kodin ulkopuolinen hoito perhehoitona. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti oman kodin ulkopuolelle, kun lapsi on välittö- mässä vaarassa tai hän on muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Avohuollon

sosiaalityöntekijä ottaa yhteyden Xxxxxxxx perhetukikotiin tai Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikköön lapselle sopivan sijaisperheen löytymiseksi päivystyksellisessä tilanteessa. Avohuollon sosiaalityön- tekijä tekee sijoituspäätökset ja pyytää poliisirekisteriotteet ja mahdollisen kuntalausunnon uusien sijaisperheiden kohdalla. Perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekee lähes aina lyhytaikaisen perhehoidon ohjaaja, mutta joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa sen voi tehdä myös lapsen asi- oista vastaava sosiaalityöntekijä.

Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti myös avohuollon tukitoimena perhehoitoon tai laitoshuol- toon maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, mikäli sijoitus on tarpeen. Lyhytaikaista, ta- voitteellista perhehoitoa lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan järjestää lapsen vanhem- pien ja yli 12-vuotiaan omalla suostumuksella. Tällöin avohuollon sosiaalityöntekijä tekee tarvitta- vat päätökset ja pyytää poliisirekisteriotteet ja mahdollisen kuntalausunnon uusien sijaisperheiden kohdalla. Myös avohuollon sijoituksissa lyhytaikaisen perhehoidon ohjaajat tekevät pääasiallisesti toimeksiantosopimukset sijaisperheiden kanssa. (Lastensuojelulaki 37 §, 38 §)

Xxxxxxxx perhetukikoti ohjaa ja koordinoi alle 12-vuotiaiden jyväskyläläisten lasten lyhytaikaisia sijoituksia vastuullaan oleviin lyhytaikaista perhehoitoa tarjoaviin perheisiin.

Lyhytaikaista perhehoitoa tarjoavalta, perhehoitajalain edellytykset täyttävältä perheeltä edellyte- tään Pride-valmennuksen lisäksi kykyä toimia lapsen kanssa kriisitilanteissa, kohdata lapsen trau- maattisten kokemusten aiheuttamia tunteita ja reaktioita sekä valmiutta sitoutua ja kykyä luopua lapsesta sijoituksen päättyessä. Perhehoitajilta edellytetään valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin ja tehdä yhteistyötä vanhempien ja eri viranomaisten kanssa. Lyhytaikaisen perhehoitoperheen van- hempien kanssa tehdään toimeksiantosopimus ja toinen perhehoitajista hoitaa päätoimisena lasta/lapsia kotonaan. Tehtävästä maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta.

• Xxxxxxxx perhetukikoti tekee perhehoitajien toimeksiantosopimukset pääosin kaikkien alle 12-vuotiaiden lyhytaikaisesti perhehoitoon sijoitettujen lasten osalta.

• Xxxxxxxx perhetukikodin yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista perhehoitoa (Lype) alle 12-vuo- tiaille lapsille. Lype - perheitä oli vuonna 2020 yhteensä 33.

• Xxxxxxxx alaiset lype-perheet saavat tukea, ohjausta ja neuvontaa kahdelta kokoaikaiselta lyhytaikaisen perhehoidon ohjaajalta.

• Keski-Suomen Sijaishuoltoyksiköllä on käytettävissä lyhytaikaista perhehoitoa tarjoavia val- mennettuja sijaisperheitä koko maakunnan käyttöön.

• Mikäli lapsi ei voi palata kotiin, hänelle etsitään suunnitelmallisesti ja harkitusti hänen tar- peitaan vastaava pidempiaikainen sijoituspaikka.

3.2 Pitkäaikainen perhehoito

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijais- huolto jos:

• puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lap- sen terveyttä tai kehitystä

tai

• lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäyty- misellään vaarantaa kehitystään ja terveyttään

• avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi

• sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista

• huostaanottopäätös voidaan tehdä vain, mikäli kaikki edellä mainitut edellytykset ovat sa- manaikaisesti olemassa. (Lastensuojelulaki 40 §)

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee huostaanoton yhdessä toisen sosiaalityön- tekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijällä tulee olla mahdollisuus saada huostaanoton ja sijaishuollon valmistelussa konsultaatioapua ja tarvittaessa lausunnon lastensuojelun asiantuntijaryhmältä. Tahdonmukaisen huostaanoton päätöksestä tekee päätöksen johtava sosiaalityöntekijä ja tahdonvastaisesta huostaanotosta hallinto-oikeus.

Perhehoitolain edellytykset täyttävät perhehoitajat tarjoavat pitkäaikaista perhehoitoa niin kauan kuin lapsi tai nuori sitä tarvitsee, tarvittaessa täysi-ikäiseksi saakka. Perhehoidon kestoa tarkastel- laan asiakassuunnitelman yhteydessä. Perhehoito voi tarpeen mukaan jatkua myös jälkihuollon ajan. Perhehoitajilta edellytetään valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin ja tehdä yhteistyötä van- hempien ja eri viranomaisten kanssa sekä sitoutua tarjottuihin tukipalveluihin.

• Sijaishuollon sosiaalityöntekijät vastaavat sijaishuollossa olevien lasten tuesta ja asioiden hoidosta. He vastaavat myös perhehoitajien tuen järjestämisestä ja yhteistyöstä lapsen syntymävanhempien kanssa.

• Sijaishuollon sosiaaliohjaajat ovat lasten ja perhehoitajien tukena sijoituksen aikana perhei- den tarpeiden mukaisesti. Sosiaaliohjaus on tukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elä- mäntilanteissa.

3.3 Sijaishuoltopaikan sopivuus lapselle

Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lap- sen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. (Lasten- suojelulaki 50 §) Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden xxx- xxxxxxxxxxx ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tar- peen tehdä. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mu- kaisella tavalla. (Lastensuojelulaki 32 §)

Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on selvitettävä hieno- varaisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varat- tava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti häntä itseään koskevassa las- tensuojeluasiassa. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Mielipiteen selvittämisen

ja kuulemisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitys- tään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. (Lastensuojelulaki 20 §)

Työskentelyn alussa kartoitetaan, ettei perhekodin vanhemmilla ole ehdottomia esteitä, mm. va- kavia sairauksia ja että he ovat iältään sopivia. Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olo- suhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hy- väksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. (Perhehoitolaki 5 §) On suositeltavaa, että yli 6-vuotiaalle lapselle järjestetään perhekodissa oma huone, vaikka laissa asiaa ei ole tarkemmin määritelty.

• Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä selvittää sijaishuoltoa tarvitsevan lapsen tar- peet yhdessä lapsen ja hänen perheensä kanssa.

• Yhteistyössä Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikön kanssa valitaan lapsen tarpeita parhaiten vastaava sijaishuoltopaikka huomioiden lapsen ja hänen perheensä toiveet.

4 Perhehoitoa määrittelevät suunnitelmat ja sopimukset

4.1 Lastensuojelun asiakassuunnitelma

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tulee tehdä asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. (Lastensuojelulaki 30§).

Avohuollon asiakassuunnitelma

Avohuollon asiakassuunnitelmaan kirjataan seuraavat asiat:

• Xxxxxx ja perheen palvelujen ja tuen tarve

• Ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan

• Palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan

• Arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan

• Asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä

• Asiakassuunnitelman tarkastamisajankohta

Asiakassuunnitelmaa tehtäessä, on pyrittävä löytämään sellaisia tukemisen ja auttamisen muo- toja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat olevan apua.

Perhehoito on yksi avohuollon tukitoimena käytetty palvelu tukea tarvitsevalle lapselle ja per- heelle. Perhehoito voidaan toteuttaa vanhempien hyväksymänä lyhytaikaisena sijoituksena sijais- perheeseen, tai kiireellisenä sijoituksena korkeintaan 30 vuorokaudeksi (Lastensuojelulaki 38 §).

Sijaishuollon asiakassuunnitelma

Huostaan otettua ja sijoitettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan seuraavat asiat:

• Sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet

• Erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle

• Erityisen tuen ja avun järjestäminen lapsen vanhemmille, huoltajille tai muille lapsen hoi- dosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille

• Miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa

• Miten lapselle järjestetään mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijäänsä kahden kesken

• Miten lapsen terveydenhuolto, varhaiskasvatus, perusopetus ja muu lapsen opetus järjes- tetään.

• Miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleen yhdistämi- sestä

• Lapselle maksettavat käyttövarat

Asiakassuunnitelmaneuvotteluissa on tärkeää, että kaikki osapuolet ovat mukana ja saavat sanoa mielipiteensä. Mahdolliset eriävät mielipiteet kirjataan ylös.

Huostaan otetun lapsen vanhemmille on lisäksi laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tar- vittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.

Jälkihuollon asiakassuunnitelma

Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoi- tus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle ja hänen vanhem- milleen, huoltajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville. (Lastensuojelu- laki 30 §)

Lastensuojelulain mukaisesti kunnan on järjestettävä jälkihuolto lapsen tai nuoren tuen tarpeisiin sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon tukitoimena tapah- tuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on yhdessä lapsen tai nuoren sekä hänen verkostonsa kanssa rakentaa nuoren tarpeita vastaava ja parhaalla mahdollisella tavalla tukeva palvelukokonaisuus, joka kirjataan jälkihuoltosuunnitelmaksi. Lapselle tai nuorelle on aiemmin tehty asiakassuunnitelma, joka on sijaishuollon ajan toiminut suunnittelun ja arvioinnin välineenä. Jälkihuoltoa toteutetaan samalla tavalla. On tärkeä erikseen keskustella lapsen ja etenkin nuoren omista tarpeista ja vastaavasti neuvotella vanhempien tai muiden lasta hoitaneiden kanssa heidän tuen tarpeestaan. Varsinkin nuoret kaipaavat turvallista aikuista, joka pitkäkestoisesti voi olla nuo- ren kanssakulkija kohti aikuisuutta.

Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suun- nitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiak- kaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta. (Lastensuojelulaki 75-76 §).

4.2 Toimeksiantosopimus

Toimeksiantosopimus on perhehoitajan ja kunnan välinen virallinen asiakirja, joka määrittää mo- lemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimuksen tekeminen edellyttää yh- teistä neuvottelua siinä sovittavista asioista. Kumpikaan osapuoli ei myöskään voi muuttaa sopi- musta yksipuolisesti, vaan sopimus tulee tarkistaa yhteisessä neuvottelussa tilanteen muuttuessa tai toisen osapuolen pyynnöstä.

Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia perhehoitolain 10 §:n mukaisesti:

• perhehoitajalle xxxxxxxxxxx xxxxxxxx määrästä ja suorittamisesta

• perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhe- hoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta

• perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta

• hoidon arvioidusta kestosta

• salassapidosta

• perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kus- tannusten korvaamisesta vapaan ajalta

• hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä

• perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden to- teuttamisesta

• toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta

• tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista

• yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken

Toimeksiantosopimuksen sisältämät asiat on aina keskusteltava perheen kanssa etukäteen ja sopi- mus allekirjoitettava ennen lapsen siirtymistä perhehoitoon.

Toimeksiantosopimukseen tulee myös sisältyä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle

ja perhehoitajalle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali‐ ja terveyden‐ huollon palveluista ja muista tukitoimista.

Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä silloin, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta.

Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisajalta sijoittava kunta maksaa sijaisperheelle palk- kion ja kulukorvauksen, mikäli lapsi asuu edelleen sijaisperheessä. Ellei lapsi asu perheessä makse- taan vain palkkio. Lyhytaikaisessa perhehoidossa irtisanomisaikaa ei ole, vaan toimeksiantosopi- mus päättyy välittömästi sijoituksen päättyessä.

Mikäli sijoitus purkautuu suunnittelemattomasti sijaisperheen toimesta tai jos sijaisperheellä tode- taan sellaisia hoidollisia puutteita, ettei sijoitusta voida jatkaa, voidaan toimeksiantosopimus pur- kaa välittömästi. Tällöin ei sijaisperheelle makseta palkkiota eikä kulukorvausta. Maksut päättyvät, kun lapsi muuttaa pois perheestä. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen on teh- tävä kirjallisesti.

4.3 Ilmoitusvelvollisuus

Perhehoitajan tulee ilmoittaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle välittömästi esimer- kiksi palkkioiden ja kulukorvauksien maksuperusteissa tapahtuneet muutokset. Ilmoitusvelvolli- suus koskee erityisesti sijoitettujen lasten poissaoloja sijaisperheestä, kuten sairaalajaksoja. Perhe- hoitajan tulee ilmoittaa myös lasten ja muiden huollettavien lukumäärässä tapahtuneista muutok- sista. Sijaisperheen kokoonpanon muuttuessa tulee lapsen sosiaalityöntekijän ja tarvittaessa Sijais- huoltoyksikön työntekijän selvittää muutosten vaikutukset lapseen.

Perhetilanteen muuttuessa uuden puolison sopivuus sijaisvanhemmaksi tulee tutkia ja arvioida ti- lanne lapsen näkökulmasta sekä tarpeen mukaan järjestää perhe- ja yksilökohtaista valmennusta valmentamattomalle osapuolelle. Perheen kohdattua vakavan kriisin tai jonkun perheenjäsenen sairastuessa pitkäaikaisesti, tulee perhehoitajan aina keskustella sijaishuollon sosiaalityöntekijän kanssa tilanteesta ja sen vaikutuksista sijoitettuun lapseen. Myös Keski-Suomen Sijaishuoltoyksik- köön tulee ilmoittaa perheessä tapahtuneista muutoksista. Velvollisuus ilmoituksen tekemiseen on niin sosiaalityöntekijällä kuin sijaisperheelläkin.

5 Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus, salassapito ja tiedonsaanti oikeus

Perhehoitajan tulee noudattaa voimassa olevan tietosuojalainsäädännön edellyttämiä menettely- tapoja sekä henkilötietojen käsittelyä ja suojaamista koskevia säännöksiä. Lisäksi perhehoitajaa sitoo asiakirjojen salassapitovelvollisuus ja vaitiolovelvollisuus perhehoidossa

saaduista tiedoista. Jo tieto asiakkuudesta on salassa pidettävä tieto. Hän ei siis saa ilmaista saami- aan tietoja kenellekään sivulliselle hoidon aikana eikä sen päätyttyä. Häntä sitoo myös hyväksi- käyttökielto: saatuja tietoja ei saa käyttää salassa omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 14 §, 15 § ja 29 § 1 mom.)

Salassapitovelvollisuus on huomioitava myös sosiaalisessa mediassa. Lapsen lastensuojelun asiak- kuus on arkaluonteinen tieto ja se voidaan joissakin tapauksissa päätellä julkaistavista kuvista. Sen vuoksi tulee pidättäytyä lapsen kuvien julkaisemisesta esim. sosiaalisessa mediassa. Lasten yhden- vertaisen kohtelun kannalta voi joskus olla perusteltua julkaista kuva esim. harrastustoiminnassa tai perhekodin yhteisissä toiminnoissa, joissa näkyy myös sijoitettu lapsi. Julkaisuun on kuitenkin oltava lapsen, huoltajan sekä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lupa. Yleensä salassa pidettävistä tiedoista voi antaa sivulliselle tietoa vain asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa ni- menomaisella suostumuksella. Jos alaikäinen kykenee ymmärtämään asian merkityksen, suostu- mus häntä itseään koskevien tietojen luovuttamiseen on pyydettävä häneltä itseltään, muutoin suostumuksen antaa hänen laillinen edustajansa. Huostaanotetun lapsen osalta suostumuksesta on siis neuvoteltava lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja huoltajan kanssa sekä mahdol-

lisesti myös lapsen itsensä kanssa. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rik- kominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oi- keuksista 29.1 § 1)

Oikeus saada tietoa

Perhehoitajalla on oikeus saada lapsen sijoitusta suunniteltaessa ja perhehoidon aikana perhehoi- don onnistumisen kannalta välttämättömät tiedot sijoitetavan lapsen elämäntilanteesta, histori- asta ja terveydentilasta ja häntä sitoo elinikäinen vaitiolovelvollisuus. (Laki sosiaalihuollon asiak- kaan asemasta ja oikeuksista 812/2000)

Perhehoitajalla on lisäksi oikeus saada itseään koskevat asiakirjat tai asiakirjat itseä koskevin osin tiedoksi (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 12 §). Tämä tarkoittaa myös lapsen asiakirjoi- hin merkittyjä perhehoitajaa tai hänen perheenjäseniään koskevia tietoja. Perhehoitajan ollessa asiaan osallisena hänellä oikeus saada tietoa, joka voi tai on voinut vaikuttaa lapsen lastensuojelu- asian käsittelyyn (Julkisuuslaki 11 §).

Vaitiolovelvollisuuden toteuttaminen

Sijaisperheen ulkopuolisissa keskusteluissa on syytä olla erityisen tarkkana. Sen sijaan perheen si- säisissä keskusteluissa painopiste on lasten yksityisyyden suojaamisen ohella perheen lasten keski- näisen yhteisymmärryksen ja tasa-arvon kokemuksen ylläpitämisessä. Perhehoitajan biologiset ja adoptoidut lapset ja sijoitetut lapset eivät ole toimeksiantosopimuksen osapuolia. Vaitiolovelvolli- suus ei siten suoraan koske perhehoitoperheen lapsia vaan he saavat puhua omista asioistaan. Sen sijaan lapsille opetetaan ikä- ja kehitystason mukaisella tavalla, mitkä asiat ovat ihmisten yksityis- asioita sekä miten ja kenen kanssa ko. asioista keskustellaan. Myös sosiaalityöntekijä tai perhehoi- tajan vastuutyöntekijä voi käydä perheen lasten kanssa keskustelua, mutta pääasiassa vuorovaiku- tustaitojen opettaminen on perhehoitajan tehtävä, joka toteutuu arjen vuorovaikutustilanteiden yhteydessä.

Asiakirjojen säilyttäminen

Salassapitovelvollisuuteen kuuluu, että salassa pidettävää asiakirjaa, sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle. Myöskään teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla ei saa antaa niitä sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Perhehoitajan tulee säilyttää lasta ja hä- nen asiaansa koskevat asiakirjat asiakaskohtaisissa kansioissa perhekodissa, lukitussa kaapissa.

Perhehoidon päättyessä asiakirjat palautetaan lapsen sijoittaneelle kunnalle.

Xxxxxx ollessa perhehoidossa hänestä kertyy asiakirjoja myös esim. koulusta ja terveydenhuol- losta. Nämä eivät yleensä ole lastensuojelun asiakasasiakirjoja. Lapsen asioista vastaavan sosiaali- työntekijän tehtävä on arvioida, mitä tietoa perhehoitaja tarvitsee toteuttaakseen hyvää perhehoi- toa.

6 Perhehoidon valvonta

Perhehoidon valvonnasta säädetään perhehoitolaissa ja sijaishuollon valvonnasta lastensuojelu- laissa. Sijoitetun lapsen oikeus on, että hänen hoitoaan, huolenpitoaan ja muita sijoitukseen liitty- viä olosuhteita valvotaan säännöllisesti omavalvonnan lisäksi ulkopuolelta.

Perhehoitolain (22 §) mukaan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoi- met, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Kun lapsi sijoitetaan pit- käaikaiseen perhehoitoon, on hänelle järjestettävä palvelut siitä kunnasta missä hän on sijoitet- tuna. Lyhytaikaisessa perhehoidossa lapsen mahdollinen koulupaikka, ja muut palvelut yleensä säi- lyvät Jyväskylässä, vaikka lapsi olisi sijoitettuna lähikuntaan.

Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhe- hoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimin- tayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perhehoitolaki (22 §) oikeuttaa tekemään tarkastuksen myös ennalta ilmoittamatta. Sosiaalihuollon edustaja on pääs- tettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.

Valvonta tulee toteuttaa lapsikeskeisesti lasta osallistaen sekä varmistaen lapsen oikeuksien toteu- tuminen (Lastensuojelulaki 53 § 2 mom ja 79 §.) Työntekijöiden käytössä tulee olla konkreettisia lapsilähtöisiä työskentelymenetelmiä sekä mahdollisuus tavata lasta ja perhettä riittävän usein, jotta valvonta voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Sijaisperheisiin tehdään kotikäyntejä säännölli- sesti ja siten, että kaikki sijaisperheen jäsenet ja perheen ihmissuhteet tulevat huomioiduiksi. Lap- sen asioista vastaava sosiaalityöntekijä käy myös vanhempien kanssa keskusteluja lapsen hyvin- voinnista.

Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuol- toon toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tu- kitoimet, jotka sijoituskunnan on 16 b §:n mukaisesti järjestettävä. Järjestetyistä palveluista ja tu- kitoimista aiheutuneet kustannukset sijoituskunta on oikeutettu perimään sijoittajakunnalta Las- tensuojelulain 16 §: 23 mom. viittausten mukaisesti. (Lastensuojelulaki 79 §)

Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoituskunta ja aluehallintovirastot (AVI). Valvontaa toteuttaessaan toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä sijoittajakunnan kanssa.

Jos lapsen sijoittajakunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapi- tovelvoitteiden estämättä ilmoittaa asiasta viipymättä sijoituskunnalle. Ilmoitus tulee tehdä myös Aluehallintovirastolle, Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikölle sekä tiedossa oleville muille lapsia sa- maan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kunnille.

Jos lapsi on sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen kunnan alueelle (sijoituskunta), tulee sijoittajakunnan ilmoittaa lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jonka on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (Lastensuo- jelulaki 78 §)

• Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö valvoo omalta osaltaan valmentamiaan perhehoitajia ja kunnille tarjoamiaan sijaishuoltopaikkoja. Sijaishuoltoyksikkö kokoaa palautetta käyttäjiltä

sijaishuoltopaikoista ja niiden toiminnasta, sekä tekee tarvittaessa valvontakäyntejä. Myös sijoitusten kriisitilanteissa tai sijaishuoltopaikan muutoksissa Sijaishuoltoyksikön työntekijä kutsutaan usein mukaan työpariksi tai konsultiksi.

• Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli toimeksiantosuhteisen perhehoidon valvonnassa. Käynnit perhehoitoa järjestävässä perheessä ovat keskeinen val- vonnan keino. Lisäksi lapsella tulee olla riittävä mahdollisuus tavata asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää ilman muiden läsnäoloa. (Lasten- suojelulaki 53 § 2 mom.)

• Jyväskylän kaupungilla on lastensuojelupalveluiden valvontakoordinaattori, joka tekee valvontakäyntejä, sekä ohjaa ja neuvoo asiakkaita sekä viranomaisia lainmukaisen ja laa- dukkaan lastensuojelun toteuttamiseksi.

7 Perhehoidossa olevan lapsen oikeudet

Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun mu- assa oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja.

Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sijoittajakunnan sosiaaliviranomaiset, sijaishuolto- paikka ja lapsen vanhemmat. Kaikilla osapuolilla on velvollisuus toimia lapsen oikeuksien toteutu- miseksi. (Lastensuojelulaki 52 § )

7.1 Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä

Lastensuojelulaki edellyttää, että lastensuojelun asiakkaana olevalla lapselle on nimetty lapsen asi- oista vastaava sosiaalityöntekijä. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ensisijainen velvol- lisuus perhehoidossa on huolehtia lapsen oikeudesta tarvitsemaansa hoivaan, huolenpitoon ja kas- vatukseen. Lapselle nimetty sosiaalityöntekijä seuraa ja arvioi lapsen sijaishuollon tavoitteiden to- teutumista ja vastaa siten lapsikohtaisesta valvonnasta. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lap- selle on tehtävä asiakassuunnitelma, jonka tekeminen ja päivittäminen, on lapsen asioista vastaa- van sosiaalityöntekijän vastuulla. (Lastensuojelulaki 50 §).

Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on koko sijaishuollon ajan velvollisuus varmistua siitä, että sijaishuoltopaikka vastaa lapsen etua. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee käydä säännöllisesti sijaisperheessä tai perhekodissa ja tavata lasta henkilökohtaisesti sekä keskus- telella muiden perheen jäsenten kanssa. Sijoittajakunnan ja erityisesti lapsen vastuusosiaalityönte- kijän tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan on jär- jestettävä. (Lastensuojelulaki 79 § 1mom.)

Xxxxx tulee kuulla ja hänellä on oikeus saada tietoa ja tulla kuulluksi lapsilähtöisellä tavalla. Lap- selle on järjestettävä asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun

työntekijää muiden läsnä olematta ja keskustella häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista kos- kevista asioista. (Lastensuojelulaki 53 §). Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä toimii sekä si- jaishuoltopaikan että lapsen tukena.

7.2 Lapsen oikeus tukipalveluihin sijaishuollossa

Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaa- via henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoi- mia (Lastensuojelulaki 2 §).

7.3 Lastensuojelun edunvalvoja

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee koko lastensuojeluprosessin aikana arvioida, onko lapselle tarpeen hakea lastensuojelun edunvalvojaa (Lastensuojelulaki 22 §). Lapselle tulee määrätä edunvalvoja, jos lapsen huoltaja ei voi toimia puolueettomasti tai muuten lapsen edun mukaisesti ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi (Yleiskommentti 12, 36–37 art., YK:n sijaishuollon ohjeet, lastensuojelulaki 22

§).

Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja jou- tuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaaran- tuu, mm. huostaanoton valmistelussa ja sijaishuoltopaikan valinnassa.

Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:

• Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä

• Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa

• Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toi- sistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua (KKO 2004:4)

• Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa

Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksi edun- valvojan määräämiselle.

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä on toimia lapsen puolueettomana edustajana käyttäen lap- sen puhevaltaa huoltajan sijaan siinä lastensuojeluasiassa, johon hänet on määrätty. On myös mahdollista, että edunvalvoja määrätään koko lastensuojeluasiaan siihen saakka, kunnes lapsen lastensuojeluasiakkuus päättyy esim. täysi-ikäistymisen johdosta.

Holhoustoimilain (91 §) mukaan kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen Digi- ja väestötietoviraston toimipisteeseen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Huostaanotetun lapsen kohdalla ensisijaista on kuitenkin keskustella tarpeesta lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

7.4 Lapselle ja nuorelle maksettavat käyttövarat

Lastensuojelulain 55 §:ssä säädetään käyttövarojen maksamisesta. Sijaishuollossa olevalle lapselle tai nuorelle on hänen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia tarpeita varten annettava kalenterikuu- kaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen seuraavasti:

1. Alle 15-vuotiaalle lapselle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan.

Jyväskylän kaupungin suositukset alle 15-vuotiaiden käyttövarojen määristä:

- alle kouluikäiset 10 e/kk

- alakouluikäiset 20 e/kk

- yläkouluikäiset 40 e/kk

2) 15 vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle on lakisääteisesti annettava vähintään määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa elatustukilain (580/2008) 9 §:ssä säädetystä yhdelle lapselle suoritettavasta elatustuen määrästä. (12.2.2010/88)

Vuonna 2021 elatustuen määrä on 167,35 euroa eli kolmasosa on 55,78 euroa/kk.

Alaikäisellä on oikeus itse päättää 2 momentin perusteella maksettujen varojen käytöstä sen estä- mättä, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään.

Lapsen sijoituspaikan on pidettävä kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Kirjauk- set on lähetettävä tiedoksi 13 b §:ssä tarkoitetulle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vuosittain ((12.2.2010/88.) Käyttövarojen maksaminen lapselle tai nuorelle on lakisääteinen asia. Käyttövaroja ei saa jättää maksamatta, vaikka lapsi olisi toiminut sopimattomasti. Maksamatta jät- täminen ei saa olla rangaistustoimi.

8 Perhehoidon maksut, palkkiot ja korvaukset

8.1 Asiakasmaksu

Lastensuojelulain (2007/417) nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lap- selle annetusta perhehoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan periä lapsen van- hemmilta maksu, joka saa määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1–3 §: n pe- rusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 7§; Laki lapsen elatuksesta 704/1975 1-3§.)

Kunta voi periä ja nostaa lapselle perhehoidon ajalta tulevat elatusavut perhehoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Lastensuojelun perhehoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaa- miseksi voidaan periä kohtuulliseksi katsottavan maksun myös muista lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista, joita ovat lapsen eläkkeet, avustukset, elinkorot tai muut korvaukset ja saamiset. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 7§ 1-2 momentti, 14§.) Lapselle tulevaa lapsilisää ei peritä hoidon korvauksena kunnalle. Lapsilisä maksetaan lapsilisälain (796/1992) 6.2§:n nojalla perhehoitajalle. Jyväskylässä ei peritä asiakasmaksuja vanhemman, eikä

lapsen osalta, lyhytaikaisen perhehoidon aikana. Perinnät aloitetaan, kun lapselle järjestetään pit- käaikainen sijaishuoltopaikka.

8.2 Käynnistämiskorvaus

Käynnistämiskorvauksella voidaan sijaisperheelle korvata hoidon käynnistämisestä aiheutuvia ko- din irtaimistohankintoja, mahdollisista perhekodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia, isom- man auton hankintaan liittyviä kustannuksia sekä lisäksi sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaa- tetus- ja perushankintoja. Sijaisperhe laatii luettelon lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdolli- sista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Sijaisperhe esittää kuitit hankinnoista lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Käynnistä- miskorvausta voidaan maksaa vuoden kuluessa lapsen sijoituksen alkamisesta sijaisperheen esittä- mien tositteiden mukaan.

Hoidon käynnistämisestä aiheutuvia kustannuksia voidaan korvata enintään 3012.25 e. Käynnistä- miskorvauksen määrä tarkistetaan vuosittain, huomioiden elinkustannusindeksi. (Perhehoitolaki 263/2015 18-19§.) Käynnistämiskorvaus ei koske lyhytaikaista perhehoitoa.

Sijoittaja ja perhehoitaja sopivat mahdollisesta takaisinperinnästä perhehoidon keskeytyessä. Sijoitetulla lapsella on oikeus sijoituksen päätyessä saada mukaansa/omistukseensa hänelle sijais- huollon aikana hankittuja tarvikkeita ja tavaroita.

8.3 Kulukorvaus

Kulukorvaus sisältää lapsen ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, tavanomaisista harrastusvälineistä, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain (417/2007) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat. Perhe- hoitajille maksettavia kulukorvauksia tulee perhehoitolain 19 §:n mukaan tarkistaa kalenterivuosit- tain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Perhehoitolain 17 §:n mukaisen kulukorvauksen vähimmäismäärä on 424,16 € kuukaudessa vuonna 2021.

Mikäli sijoitetun lapsen tai nuoren sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisper- heessä kestää yli kuukauden, vähennetään perhehoitajille maksettavaa kulukorvausta.

Sijoitettavasta on kuitenkin olemassa kuluja hänen poissa ollessaankin (asumiskulut, käyttövarat jne.), joita tulee huomioida. Tässä tapauksessa maksetaan yleensä kulukorvausta puolet iänmukai- sesta kulukorvauksesta.

8.4 Hoitopalkkio

Perhehoitajalla on oikeus saada lapsen tai nuoren hoidosta hoitopalkkiota. Perhehoitolain (263/2015) 16 §:n mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on perhehoidossa olevaa henkilöä

kohden 826,90 e kalenterikuukaudessa vuonna 2021. Hoitopalkkion määrää tarkistetaan kalenteri- vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18‐vuotiasta lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös vähimmäismäärää pienempänä. Kunnat voivat maksaa myös vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita.

Hoitopalkkio kerryttää perhehoitajan eläkettä. Toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palk- kakertoimella. Tarkistus tehdään myös sellaisissa hoitopalkkioissa, jotka on sovittu hoitopalkkion vähimmäismäärää suuremmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen toimeksiantosopimukseen.

Jyväskylässä hoitopalkkio on porrastettu kolmeen palkkioluokkaan. Lähtökohtina palkkion määrän arviointiin toimivat lapsen hoidon vaativuus ja sitovuus, sekä perhehoitajan kokonaistilanne. Palk- kiosta sovitaan toimeksiantosopimusta tehtäessä, ja palkkiota tarkastetaan mahdollisen hoidon tarpeen lisäännyttyä tai muututtua.

Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa hoitopalkkiot ja kulukorvaukset vuo- sittain. Liitteenä vuoden 2021 lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen perhehoidon hoitopalkkiot ja kulu- korvaukset (Liite 1).

8.5 Hoitopalkkion korotukset

Kelan vammaisetuuksiin kytkeytyvä korotettu hoitopalkkio

Jyväskylän kaupunki perii lapsille maksettavat vammaistuet sosiaalitoimelle.

Mikäli lapsesta maksetaan vammaistukea, korotetaan perhehoitajalle maksettavaa peruspalkkion määrää. Sijaisperheellä on velvollisuus hakea vammaistuet Kelalta. Vammaistuki kerryttää sijaishuollossa olevan lapsen itsenäistymisvaroja 40 %. Kaupunki korvaa lapsen vam- masta tai sairaudesta aiheutuvat kulut niiltä osin mitä Kela ei korvaa.

Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta, kun lapsi saa Kelan maksamaa lain vam- maisetuuksista (650/2007) mukaista alle 16 ‐vuotiaan vammaistukea,

16 ‐vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea tai aiemmin myönnettyä lapsen hoitotukea. Vammaistuesta osa on tarkoitettu vammasta aiheutuneiden kulujen kattami- seen, osa lapsen hoidollisuudesta maksettavaa korvausta. Perhehoitajat ovat velvollisia täyttä- mään hakemuksen ja lähettämään sen allekirjoitettavaksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityön- tekijälle. Mikäli lapsi saa Kelan maksamaa vammaistukea, hoitopalkkiota korotetaan 50 % tai 100

Työntekijän arvioon perustuva korotettu hoitopalkkio

Vaikka lapsi ei saa Kelan vammaisetuuksia, voidaan perhehoitajalle maksettavaa hoitopalkkiota siitä huolimatta korottaa, mikäli lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät, perhehoitajat tai muut erityisasiantuntijat yhdessä arvioivat lapsen hoidon tai lapsen lähiverkoston kanssa tehtävän

yhteistyön erityisen haasteelliseksi. Perushoitopalkkion korotus voi olla 50 % tai 100 %. Korotus myönnetään pääsääntöisesti enintään vuodeksi kerrallaan. Hoitopalkkion suuruus tarkistetaan asiakassuunnitelman yhteydessä vuosittain.

Perhehoitajan ansiotyöstä poissaolon aikainen hoitopalkkio

Perhehoitajalle voidaan maksaa lapsen kotihoidon takaamiseksi ja perhehoitajan ansiomenetyksen osittaiseksi korvaamiseksi korotettua hoitopalkkiota, mikäli asiakassuunnitelmassa sovitaan, että jompikumpi perhehoitaja jää pois ansiotyöstä kotiin hoitamaan lasta. Korotetaan perushoitopalk- kiota enintään 100 % määräaikaisesti vuodeksi eteenpäin. Hoitopalkkion suuruus tarkistetaan asia- kassuunnitelman yhteydessä vuosittain.

9 Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisten kustannusten kor- vaaminen

9.1 Terveydenhuolto ja terapia

Yleisperiaatteena on, että sijaisperheet käyttävät ensisijaisesti julkisia terveyspalveluja. Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset perusterveydenhuollon kustannukset, kuten terveyskes- kusmaksut sekä lääkekustannukset infektiosairauksista. Erikseen korvataan sairaalamaksut, polikli- nikkamaksut, kohtuulliset kustannukset silmälaseista ja muut ei tavanomaiseksi luokiteltavat ter- veydenhuoltomenot.

Sovitut lapsen terapiasta aiheutuneet matkakulut korvataan kelan taksan suuruisena 0,20€/ km, siltä osin kuin sairausvakuutus ei niitä korvaa.

Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kelan matkakorvauksen. Omavastuu osuus korvataan sosiaalitoimesta.

9.2 Opiskelukulut

Jyväskylän kaupungissa kaikkien alle 18-vuotiaiden opintotuki peritään sosiaalitoimelle. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset korvataan, kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämät- tömät erityisvälineet, matkakulut (Kelan koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta) ym. opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot. Peritty opintotuki kerryttää sijaishuollossa olevan lapsen itsenäis- tymisvaroja 40 %. Sijaisvanhempien tulee yhdessä nuoren kanssa huolehtia opintotuen hakemi- sesta ja hakemuksen toimittamisesta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle allekirjoitetta- vaksi.

Xxxxxxxxxxxxxxx olevan/ olleen alle 25‐vuotiaan nuoren lukion sekä ammatti- tai korkeakoulututkin- non suorittamisesta johtuvat kulut korvataan edellä esitetyllä tavalla eikä nuoren tarvitse kattaa näitä opintolainalla. Jälkihuollon aikana nuoren ei tarvitse nostaa opintolainaa.

9.3 Harrastuskulujen korvaaminen

Kulukorvaus kattaa harrastuksesta, osallistumismatkoista ja harrastusvälineistä (sukset, luistimet, monot, pyöräilykypärät) aiheutuvia kuluja 40 €/kk eli 480 €/vuosi.

Mikäli lapsella on jokin erityinen harrastus, korvataan siitä aiheutuvia kustannuksia kulukorvauk- seen kuuluvien harrastusmenojen lisäksi enintään 400 €/vuosi. Harrastuksista johtuvien kulujen korvaamisesta sovitaan asiakassuunnitelmassa yhdessä sosiaalityöntekijän ja sijaisperheen kanssa.

Mopon hankinta ja moposta aiheutuvat kulut ovat erityisharrastusmenoja ja niitä korvataan kuten muitakin harrastusmenoja, enintään 400€/vuosi. Korvataan joko mopokortista tai mopon hankin‐ nasta aiheutuvat menot, ei molempia. Mopon hankintaan liittyvistä asioista sovitaan yhdessä sosi- aalityöntekijän ja sijaisperheen kanssa.

Polkupyörän hankintaa avustetaan enintään 600 € sijoituksen aikana. Avustus voidaan jakaa kolmeen osaan seuraavasti:

• Pienten pyörään myönnetään 100 €

• 3-6 luokkalaiselle, mikäli hän kulkee kouluun pyörällä 200€

• Yläkouluikäisen pyörään 300 €.

9.4 Lapsen lomanvietosta aiheutuvat kustannukset

• Lapsen lomanvietosta aiheutuvia tositteellisia kuluja voidaan korvata sosiaalityöntekijän kanssa sopien vuosittain 200 €. Matkavakuutus korvataan lapsen osalta.

9.5 Korvaus perhehoitajalle oman auton käytöstä

Perhehoitajille, sijaishoitajille ja tukiperheille korvataan oman auton käytöstä 0,20€/ km. Korvausta maksetaan sijaisperheille tilanteissa, jotka liittyvät lapsen asiakassuunnitelmaneuvotte- lussa sovittuihin kuljetuksiin ja kulkemisiin. Näitä ovat vanhempien tapaamiset, harrastusmenot, lapseen liittyvät neuvottelut ym. Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kelan matkakorvauksen. Omavastuuosuus korvataan sosiaalitoimesta. Perhehoitajille ei kor- vata alle 10 kilometrin matkoja, vaan ne kuuluvat kulukorvaukseen. Poikkeuksena on lapsen/nuo- ren harrastukseen kuljettamiset. Matkakulukorvauksia perhehoitajat hakevat toimistosihteereiltä.

9.6 Tuet lapsen vanhemmille

Lapsen vanhemmille korvataan tarvittaessa asiakassuunnitelmassa sovitusti lapsen luonapidosta aiheutuneita kustannuksia. Tapaamisten mahdollistamiseksi vanhemmille myönnetään maksusi- toumus junaan tai linja-autoon. Oman auton käytöstä korvataan 0,20 euroa/kilometri. Lapsen koti- lomien ajalta vanhemmalle maksetaan luonapitokuluja 10€/pv.

Vanhempien tulee ilmoittaa kirjallisesti lapsen tapaamisista ja matkakorvauksista aiheutuneet ku- lut lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vähintään kolmen kuukauden välein.

9.7 Muut erityiset kulut

• Tietokoneen hankintaa voidaan avustaa opiskeluun liittyen 400 €.

• Nuoren valmistuessa ammattiin tai päästessä ylioppilaaksi häntä muistetaan noin 90€:n lahjalla.

• Rippijuhlan tai muun juhlatilaisuuden järjestämistä tuetaan 100 €.

• Rippileireistä ja muista leireistä aiheutuneita kuluja korvataan pääasiassa yksi leiri/vuosi max 150 €.

• Iltapäiväkehotoiminnasta aiheutuneet kulut korvataan 1-2 luokkalaisille.

• Passi, henkilökortti ja oleskelulupa/kansalaisuushakemus korvataan.

• Kotivakuutus lapsen osalta korvataan.

10 Jälkihuolto

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lastensuojelulain (417/2007) 75 §:n mu- kaisesti lapselle tai nuorelle jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestet- tävä myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.

Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Vel- vollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta.

10.1 Sijaisperheelle maksettava palkkio ja kulukorvaus

Lapsen täyttäessä 18 vuotta ja siirtyessä jälkihuoltoon arvioidaan aina perhehoidon palkkio uudel- leen, kuitenkin siten, että palkkio on vähintään vuosittain vahvistetun perhehoidon vähimmäis- palkkion verran.

Mikäli nuorella ei ole omia tuloja, maksetaan sijaisperheelle täysi-ikäisestä jälkihuoltonuoresta ku- lukorvausta vuosittain vahvistetun, yli 17-vuotiaista lapsista maksettavan kulukorvauksen verran. Kulukorvausta pienennetään, jos nuorella on omia tuloja. Satunnaiset nuoren palkkatulot voidaan jättää huomioimatta, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Näin kannustetaan nuoria palk- katyöhön. Sijaisperheelle maksetaan aina vähintään kulukorvauksen vähimmäismäärä korvauk- sena asumisesta ja ravintomenoista.

Mikäli nuorella on omia tuloja niin yhdessä nuoren ja hänen sijaisperheensä kanssa yksilöidään, mistä kuluista nuoren tulee itse vastata omilla tuloillaan. Tällaisia kuluja ovat mm. puhelinmaksut, hygienia, meikit ja vaatteet. Jos nuorella on suuret tulot (esimerkiksi kuntoutusraha, työmarkkina- tuki, palkkatulot), ohjataan häntä säästämään tulevaisuutta varten.

Asiakassuunnitelmassa voidaan sopia myös nuoren etuuksien perinnän jatkamisesta jälkihuollon sijoituksen ajalta, jos se on nuoren edun mukaista. Tällöin nuorelle kertyy sijoituksen ajalta it- senäistymisvaroja.

Asepalveluksen ja siviilipalveluksen aikana sijaisperheelle maksetaan kulukorvauksen vähimmäis- määrä ja perushoitopalkkio.

10.2 Tukiperhesopimus sijaisperheen kanssa

Joissakin tilanteissa on perusteltua tukea jälkihuollossa olevan nuoren tiivistä yhteydenpitoa sijais- perheen kanssa laatimalla tukiperhesopimus. Tukiperheelle maksetaan osana jälkihuoltoa tukiper- hepalkkiota vuosittain vahvistetun vuorokausipalkkion mukaan sekä iänmukainen kulukorvaus.

10.3 Itsenäistymisvarat ja jälkihuollon perusteella myönnettävät etuudet

Lastensuojelulain 77§:n mukaan jokaiselle sijaishuollossa olevalle lapselle on kerrytettävä itsenäis- tymisvaroja hänen omista tuloistaan ja saamisistaan aina vähintään 40 % hänen tuloistaan. Loput 60 % tuloista voidaan käyttää hoidon korvaamiseen. Itsenäistymisvaroja laskettaessa lapsilisää ei oteta huomioon. Kunnan tulee tukea nuorta taloudellisesti itsenäistymisessä.

Täysi-ikäisen nuoren jatkaessa perhehoidossa, tehdään yksilöllinen arvio siitä, jatketaanko etuuk- sien perintää ja itsenäistymisvarojen kerryttämistä. Asiasta sovitaan jälkihuollon asiakassuunnitel- maneuvottelussa.

Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä ole- valle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai tur- vaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta. (Lastensuojelu- laki 77 §)

Nuorelle kertyneiden itsenäistymisvarojen käytöstä tehdään suunnitelma hyvissä ajoin ennen kuin nuori täyttää 18-vuotta yhdessä nuoren ja jälkihuollon sosiaalityöntekijän kanssa. Itsenäistymisva- rat on tarkoitettu itsenäistymisen tukemiseen (esim. asuminen, koulutus). Päätökset varojen myöntämisestä tekee jälkihuollon sosiaalityöntekijä.

Nuorta on mahdollista jälkihuollon perusteella tukea opinnoissa, läheisten tapaamisissa ja harras- tuksissa, nuoren oma tulotaso huomioiden. Lisäksi taloudellisella tuella voidaan tukea nuorta muissa erityisissä menoissa jälkihuollon asiakassuunnitelmaan ja tiimin harkintaan perustuen. Ta- loudellisen tuen määrät ja linjaukset vahvistetaan jälkihuollossa vuosittain. Nuorelle jälkihuollon perusteella myönnettyihin etuuksiin ja niiden määrään vaikuttaa nuorelle kertyneiden itsenäisty- misvarojen määrä.

11 Perhehoidon tuki

11.1 Sijaishuollon sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tuki

Jyväskylän kaupungissa perhehoitajien vastuutyöntekijöinä toimivat sijoitettujen lasten omat sosi- aalityöntekijät, jotka tukevat lasten ja sijaisperheiden lisäksi myös lasten omia vanhempia sijais- huollon aikana esimerkiksi yhteydenpitoa koskevissa asioissa ja päätöksissä.

Sosiaalityöntekijät järjestävät sijaisperheille heidän tarvitsemansa tuen. Tärkein tuen muoto on sosiaalityöntekijän ja sijaisperheen kahdenkeskiset keskustelut ja tapaamiset.

Sijaishuollon sosiaaliohjaajat tukevat sijoituksen alussa tehdyn alkuvaiheentuen suunnitelman mu- kaisesti ensimmäisen puolen vuoden ajan perhehoitajaa tiiviisti kotikäynneillä ja muulla yhteyden- pidolla. Sosiaaliohjaajat tapaavat pääasiallisesti perhehoitajia ja antavat keskusteluapua arjen haasteisiin. Työskentelyä tehdään myös yhdessä lapsen ja perhehoitajan kanssa. Lisäksi sosiaalioh- jaajat työskentelevät perheiden kanssa tarpeen mukaan räätälöidysti. Myös lasten omien vanhem- pien tukeminen heidän vanhemmuudessa on osa sijaishuollon sosiaaliohjaajien työtä.

11.2 Keski-Suomen Perhehoidon tukipilarit, mentori-toiminta

Perhehoidon tukipilarit koostuvat perhehoitajille suunnatuista tukipalveluista, jotka toteutuessaan takaavat perhehoitajille kahden vuoden intensiivisen tuen sijoituksen alkuvaiheessa. Malli koostuu ennen sijoitusta sijaisvanhempien PRIDE-ennakkovalmennuksesta/ sukulaissijaisvanhempien Pe- ruspilarit-valmennuksesta ja sijoituksen jälkeen perhekohtaisesta mentoroinnista, ohjatusta inten- siivisen tuen ryhmästä ja ryhmätyönohjauksesta.

Kokeneita, pitkään toimineita sijaisvanhempia on koulutettu sijaisvanhemmuuttansa aloittavien perheiden tueksi. Mentori-sijaisvanhempi jakaa omia kokemuksiaan ja oppimaansa luottamukselli- sesti ja vuorovaikutteisesti aloittavalle perheelle. Toiminta syventää valmennuksessa käsiteltyjä aiheita. Sopimus mentoroinnin käytöstä ja tavoitteista tehdään mentorin, sosiaalityöntekijän ja sijaisperheen kanssa yhdessä.

11.3 Ohjattu intensiivisen tuen ryhmä ja työnohjaus

Mentoroinnin jälkeen sijaisvanhempina aloittavat ohjataan lapsen ja perheen kiintymäsuhteen syntymistä vahvistavaan ryhmään. Intensiivisen ryhmän jälkeen sama ryhmä jatkaa normaalina työnohjausryhmänä noin vuoden ajan. Intensiivisen tuen ryhmää suositellaan mentoroinnin jat- kona, sillä se tarjoaa myös vertaistukea työnohjauksen ohella. Mallissa pyritään järjestämään myös sijaisperheen omille ja sijoitetuilla lapsille ryhmätoimintaa samanaikaisesti vanhempien ryhmän kanssa.

Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijöitä voi konsultoida sijaisvanhempien työnoh- jaustarpeissa. Yksikön kanssa yhteistyössä pyritään kartoittamaan perhehoitajalle sopiva ja tarkoi- tuksenmukainen työnohjaaja. Työnohjaustarve voi nousta sijaisperheiltä itseltään tai sijoitettujen lasten vastuusosiaalityöntekijöiltä.

Sijaisperheiksi ryhtyneiltä perheiltä edellytetään työnohjaukseen osallistumista. Työnohjaajina toi- mivat koulutetut työnohjaajat, sijaisvanhempityönohjaajat ja yksityiset työnohjaajat. Sijoittaja- kunta maksaa sijaisperheensä työnohjauskulut.

11.4 Koulutus ja valmennus

Lyhytaikaisen perhehoidon sijaisperheille järjestetään PRIDE-valmennusta täydentävä erillinen ly- hytaikaisen perhehoidon valmennus (12h), missä perehdytään lyhytaikaisen perhehoidon erityis- piirteisiin.

Sukulais- ja läheisverkostoperheille järjestetään oma valmennus (12h), missä perehdytään suku- lais- ja läheissijaisvanhemmuuden erityispiirteisiin. Sitä ennen perheiden kanssa on tehty selvitys- työskentely perustuen Pesäpuun sukulais- ja läheissijaisvanhempien valmennusmateriaaliin.

Nuoruusikäisen lapsen sijaisvanhemmille tai nuoren sijaisvanhemmuutta harkitseville perheille jär- jestetään tarvittaessa täydennyskoulutusta nuoruusikäisten perhehoitoon liittyen.

Sijaishuoltoyksikkö järjestää vuosittain kaksipäiväiset koulutuspäivät sijaisperheille ja kuntien työn- tekijöille. Koulutuspäivien aiheet liittyvät sijaisperheiden edellisten koulutuspäivien antamiin kou- lutustoiveisiin ja palautteisiin. Aiheet ovat vuosien varrella liittyneet mm. lasten tarpeisiin, kiinty- myssuhteeseen, perhehoitajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja jaksamisen haasteisiin.

Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden perhehoidon toimijoiden kanssa ja hyödyntää näiden toimijoiden sekä lastensuojelun hankkeiden kehittämistyötä vahvis- taakseen maakunnallista perhehoitoa. Perhehoitajia kannustetaan osallistumaan myös muiden toimijoiden tarjoamiin lastensuojelun ja perhehoidon täydennyskoulutuksiin sekä työkokouksiin oman osaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

11.5 Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset

Päätoimiselle perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen joka toinen vuosi (perhehoitolaki 10 § 6a ja 15a§). Perhehoitajien on mahdollista hakeutua terveystar- kastukseen omalle terveysasemalle silloin, kun arvelee terveydellisten seikkojen olevan työssä jak- samisen esteenä tai oma terveydentila muutoin askarruttaa. Aika varataan oman asuinalueen ter- veysasemalta. Käynti sairaanhoitajan vastaanotolla on maksuton. Ohjautuessasi muiden palvelui- den piiriin, peritään niiden käytöstä voimassa olevat asiakasmaksut.

11.6 Vakuutukset

Jyväskylän kaupunki on vakuuttanut perhehoitajat tapaturmavakuutuslain (608/1948) 3 §:n mukai- sesti (Perhehoitolaki 20 §). Perhehoidossa olevat lapset, sekä tukiperhelapset, ovat myös tapatur- mavakuutettu. Vakuutusmuoto on ryhmätapaturvavakuutus. Tarvittaessa perhehoitaja voi olla yh- teydessä omaan sosiaalityöntekijään, joka tekee vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön.

Perheeseen sijoitetuille lapsille ei ole kunnan puolesta otettu vahingonkorvausvastuuvakuutusta. Perhehoitajia kehotetaan liittämään sijoitettu lapsi oman kotivakuutuksen piiriin. Mikäli sijoitettu lapsi aiheuttaa sijaisperheessä aineellista vahinkoa, tulee perhehoitajan ensisijaisesti hakea kor- vausta kotivakuutuksestaan. Vakuutuksesta aiheutuneet kulut korvataan perhehoitajalle. Samoin korvataan lapsen matkavakuutuksesta aiheutuneet kulut.

11.7 Perhehoitajan vapaan järjestäminen

Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää perhe- hoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenteri- kuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuoro- kautta perhehoitajana. (Perhehoitolaki 13§).

Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuk- sen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Sijais- hoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely ar- vioidaan hoidettavan edun mukaiseksi. Toimeksiantosuhteisen sijaishoidon edellytyksenä on siis muun ohella, että sijaishoitaja on suorittanut ennakkovalmennuksen. Sijaishoitaja ei ole työsuh- teessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle maksettava hoitopalk- kio ja kustannusten korvaus ei ole sidottu perhehoitajan saamiin palkkioihin, vaan niistä sovitaan erikseen sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa. (Perhehoitolaki 6§,14§.)

1. Perhehoitaja hoitaa itse lasten hoidon vapaansa aikana:

Alle 18-vuotiaan lapsen perhehoitajan vapaan järjestämiskuluja maksetaan 637 €/vuosi/lapsi, vuonna 2021. Täysimääräinen vapaan järjestämiskulu maksetaan joulukuun kulukorvauksen yh- teydessä. Saamallaan korvauksella perhehoitaja järjestää hoidossaan olevan lapsen hoidon vapaan aikana. Hoidon järjestämisestä tulee ilmoittaa sosiaalityöntekijälle. Vapaan järjestämiskulu on ku- lukorvauksen tavoin verollista tuloa.

2. Kunta järjestää sijaishoidon:

Perhehoitajan niin halutessa kunta on velvollinen järjestämään lapsen hoidon perhehoitajan va- paan aikana. Mikäli kunta järjestää lapsen hoidon perhehoitajan vapaan aikana, vapaanjärjestä- mismaksua vähennetään näiden maksettujen hoitopäivien osalta. Tukiperhekäynnit ja sijaisvan- hempien koulutuspäivät eivät vähennä vapaanjärjestämismaksua.

11.8 Sijaishoitaja

Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon teke- mällä toimeksiantosopimuksen sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää vaadittavat edellytykset. Si- jaishoitaja voi tulla perhehoitajan kotiin hoitamaan tämän hoidossa olevia henkilöitä, jos perhehoi- taja suostuu siihen ja se on hoidettavien etujen mukaista.

• Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö järjestää toimeksiantosopimuksella toimivien sijaishoita- jien valmennusta säännöllisesti.

• Toimeksiantosopimus voidaan solmia 25-vuotta täyttäneen henkilön kanssa, jonka katso- taan ikänsä puolesta voivan ottaa vastuun huostassa olevien lasten sijaishoidosta.

• Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö rekrytoi sijaisvanhempien vapaan lomittajia, ns. sijaishoi- tajia.

Sijaishoitajien ja tukiperheiden palkkiot ja kulukorvaukset liitteenä (Liite 2).

11.9 Tukiperhe

Tukiperhetoiminta on yksi lastensuojelulain 36 §:n avohuollon tukitoimia ja sosiaalihuoltolain 11

§:n mukaista tukea lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi. Tukiperhettä voidaan käyttää myös sijaisperheeseen sijoitetun lapsen kohdalla sijaishuollon aikaisena tukitoimena. Keski-Suomen Si- jaishuoltoyksikkö valmentaa tukiperheitä.

Liitteet

Liite 1 Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset

Pitkäaikaisen perhehoidon hoitopalkkioiden määrät Jyväskylässä vuonna 2021:

peruspalkkio 826,90 e/kk

50 %:lla korotettu palkkio 1.240,36 e/kk

100 %:lla korotettu palkkio 1.653,80 e/kk

Kulukorvaukset vuonna 2021

0 – 11 – vuotiaat 434,38 e/kk

12 – 16 – vuotiaat 542,97 e/kk

17 – 18 – vuotiaat 651,58 e/kk

Lyhytaikaisen perhehoidon palkkio ja kulukorvaus

Lyhytaikaisen perhehoidon palkkio maksetaan perhehoitajalle, joka hoitaa kotonaan päätoimisesti lyhytaikaisesti sijoitettua lasta, eikä hän saa muualta toimeentuloa. Perhehoitajalta edellytetään valmiutta vastata kiireellisiin tai avohuollollisiin lyhytaikaisiin sijoitustarpeisiin.

Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio on 1 240,36 e/kk/lapsi. (Hoitopalkkion vähimmäismäärä 826,90€ + 50%). Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus vuonna 2021 on 814,45 e/kk/ lapsi. Har- kinnan mukaan voidaan maksaa pelkästään iän mukainen kulukorvaus.

Liite 2 Sijaishoitajien ja tukiperheiden palkkiot ja kulukorvaukset

SIJAISHOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 2021

peruspalkkio 55,12 €/vrk

valmennettu sijaishoitaja 68,08 €/vrk

kulukorvaus 0 – 11 v. 14,48 €/vrk

kulukorvaus 12 – 16 v. 18,10 €/vrk

kulukorvaus yli 17 v. 21,72 €/vrk

Sijaishoidosta maksetaan vrk-kohtainen maksu, joka perustuu perhehoitolain mukaiseen perhe- hoitajan vapaiden järjestämiseen. Perhehoitajalla on 2 vrk/kk vapaata. Maksut maksetaan vuo- rokausikohtaisesti. Esim. viikonloppu, perjantai-illasta sunnuntaille = 2 vrk x palkkio, ja 2 x kulu- korvaus.

TUKIPERHEIDEN PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 2021

peruspalkkio 55,12 €/pv

erityispalkkio 68,08 €/pv (perustuu lapsen hoidollisuuteen)

kulukorvaus 0 – 11 v. 14,48 €/pv

kulukorvaus 12 – 16 v. 18,10 €/pv

kulukorvaus yli 17 v. 21,72 €/pv

Lastensuojelulain mukaisesta tukiperhetoiminnasta maksut maksetaan tulo- ja lähtöpäivä mu- kaan lukien. Esim. viikonloppu, perjantai-illasta sunnuntaille = 3pv x palkkio, ja 3 x kulukorvaus.

SIJAISHOITAJAPALKKIOT LYHYTAIKAISESSA PERHEHOIDOSSA

peruspalkkio 40,00 €/pv valmennettu sijaishoitaja 60,00 €/pv Kulukorvaus sisältyy palkkioon.

Document Metadata

Table of Contents

Sisällys

Document Metadata