TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE 1.2.2018–31.1.2021

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähkötekniset työnantajat STTA ry Ammattiliitto Pro ry

2018

SISÄLTÖ

TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

TOIMIHENKILÖILLE 7

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 7

1 Lähtökohdat 7

2 Sopimuskausi 7

3 Palkkojen korottaminen 8

3.1 Palkankorotukset vuosina 2018 ja 2019 8

3.1.1 Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla vuosina 2018 ja 2019 8

3.1.2 Palkkaratkaisu muutoin kuin paikallisesti sopimalla

vuosina 2018 ja 2019 8

3.2 Palkankorotukset 1.4.2020 10

4 Vaativuusluokkapalkat vuosina 2018, 2019 ja 2020 10

5 Työehtosopimuksen lisät vuosina 2018, 2019 ja 2020 11

6 Matkakustannusten korvaukset 11

7 Yleissopimuksen luottamushenkilökorvaukset 11

8 Työehtosopimukseen tehtävät määräysmuutokset 12

9 Irtisanomissuojasopimukseen tehtävät määräysmuutokset 13

Jatkuva yhteistoimintamenettely 13

Takaisinottovelvollisuus 15

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 16

10 Työryhmätyöskentely 16

Revisiotyö 16

Työaikapankki 16

Palkkausjärjestelmä 16

11 Työaikakirjanpito 16

12 Jatkuvan neuvottelun periaate 17

13 Rinnakkaissopimukset 17

14 Sopimuksen soveltamisalaa koskevat tulkintatilanteet 17

15 Yleissitovuus 17

16 Liitesopimukset 17

TYÖEHTOSOPIMUS TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖILLE 18

A YLEISET MÄÄRÄYKSET 18

1 § Sopimuksen soveltamisala 18

B TYÖSUHDE 18

2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa 18

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen 19

C PAIKALLINEN SOPIMINEN 19

4 § Paikallinen sopiminen 19

D MATKUSTAMINEN 19

5 § Matkustaminen 19

E TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 21

6 § Säännöllinen työaika 21

7 § Vuosittaisen työajan pidentäminen 22

8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 22

9 § Paikallinen sopiminen keskimääräisestä säännöllisestä

työajasta 23

10 § Työvuoroluettelo 23

11 § Muutokset työvuoroluetteloon 23

12 § Päivittäinen lepoaika 23

13 § Vuorokausilepo 24

14 § Viikoittainen vapaa-aika 24

15 § Viikkolepokorvaus 24

16 § Viikon vapaapäivät 25

17 § Paikallinen sopiminen työajoista 26

18 § Osa-ajan palkka 26

19 § Lisätyö 28

20 § Ylityö 28

21 § Sunnuntaityö 29

22 § Vuoro-, ilta- ja yötyö 29

23 § Hälytysluontoinen työ 30

24 § Varallaolo 30

25 § Puhelinohjeet 31

F VUOSILOMA 32

26 § Vuosiloma 32

27 § Vuosilomapalkka 32

28 § Lomaraha 32

H TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 33

29 § Työajan lyhentäminen 33

I SAIRAUS 34

30 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi 34

31 § Lakisääteinen lääkärintarkastus 35

32 § Muut lääkärintarkastukset 35

33 § Hoitoonohjaus 35

J PERHEVAPAAT 36

34 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 36

K NEUVOTTELUJÄRJESTYS 37

35 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi 37

L PALKKAUS 38

36 § Marginaalisääntö 38

37 § Palkkausjärjestelmä toimihenkilöille 38

Tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa 38

Vaativuuspisteet ja vähimmäispalkat palkkaryhmissä 39

Vaativuusluokituksen ylläpito 39

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen 39

Kehityskeskustelu 40

Pätevyyden ja suorituksen taso ansiokehityksen ohjaajana 40

VAATIVUUSLUOKITUS TALOTEKNIIKKA-ALALLE 41

1 Tehtävän vaativuus 41

A Harkinnan laatu ja siinä tarvittava tietojen tarve 41

B Ratkaisujen ja päätösten vaikutukset 41

2 Vuorovaikutus 42

3 Tehtävän asema 42

TOIMENKUVAUS, Talotekniikka-alan toimihenkilö (lomake) 43

HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN:

Esimerkki pätevyydenluokituksessa käytettävästä

lomakkeesta 45

38 § Vastuulisä 46

39 § Nuoret työntekijät 46

1 Palkkamääräykset 46

2 Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus 47

3 Opiskelijan ohjaaminen 47

M MUUT MÄÄRÄYKSET 48

40 § Toimiminen sijaisena 48

41 § Suojavaatetus 48

42 § Lyhyt tilapäinen vapaa 48

43 § Muut määräykset 49

44 § Sopimuksen sitovuus ja voimassaolo 50

LIITE 1 51

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA 51

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 51

1 § Yleinen soveltamisala 51

2 § Irtisanomisajat 51

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 52

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 52

4 § Irtisanomisen perusteet 52

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana 52

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen 53

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 53

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 53

8 § Jatkuva yhteistoimintamenettely 53

9 § Työvoiman vähentämisjärjestys 59

10 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa

irtisanomista koskevat menettelytavat 59

11 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen 59

12 § Poikkeukselliset lomautustilanteet 59

13 § Neuvottelujärjestys 60

14 § Tuomioistuinkäsittely 61

15 § Seuraamusjärjestelmä 61

LIITE 2 62

YLEISSOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA 62

LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA 62

Luottamusmiehen valinta 62

Työsuojeluyhteistoiminta 62

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 63

Työsuhdeturva 63

Korvaus luottamusmiestehtävien hoitamisesta 65

Korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta 65

KOULUTUS 66

Ammatillinen koulutus 66

Yhteinen koulutus 66

AY-koulutus 66

TIEDOTUSTOIMINTA 67

TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 13.3.2018

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimisto, Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Xxxx Xxxxxxx LVI-TU

Xxx Xxxxxxxxxxx LVI-TU

Xxxx Xxxxxx LVI-TU

Xxxxxx Xxxxx PALTA

Xxx Xxxxxxxxx PALTA Xxxx Xxx-Xxxxxxxx PALTA Xxx Xxxxxx XXXX

Xxxx Xxxxxxxx STTA

Xxxxx Xxxxxxx PRO

Xxxxx Xxxxxxxx PRO

Xxxx Xxxxxxxxx PRO

1 Lähtökohdat

Allekirjoittaneet järjestöt, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Sähkötekniset työnantajat STTA ry ja Ammattiliitto Pro ry, sopivat tällä pöytäkirjalla uudistavansa 31.1.2018 saakka voimassa olleen Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräykset olemaan voimassa ajalla 1.2.2018 - 31.1.2021 tässä allekirjoituspöytäkirjassa sovituin muutoksin.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2018 ja on voimassa 31.1.2021 saak- ka ja sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanota.

Mikäli kolmatta sopimusvuotta koskevan palkantarkistuksen toteuttamisesta ei päästä yksimielisyyteen 15.11.2019 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2020. Työehtosopimuksen irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 30.11.2019 mennessä toiselle sopijaosa- puolelle.

3 Palkkojen korottaminen

3.1 Palkankorotukset vuosina 2018 ja 2019

3.1.1 Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla vuosina 2018 ja 2019

Palkkaratkaisusta vuosille 2018 ja 2019 neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti kunkin yrityksen tilanne ja olosuhteet huomioiden. Tavoitteena on tukea palkka- poliittisia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuottavuuden kehittymistä. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumi- sen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Työnantaja antaa ennen neuvotteluja toimihenkilöitä edustavalle pääluotta- musmiehelle tiedot jaettavasta palkkasummasta ja siitä, miten se on laskettu.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa. Ensimmäisen sopimusvuoden osalta sopimus tehdään kirjallisesti 16.3.2018 mennessä, ellei toisin sovita. Toisen sopimusvuoden osalta sopi- mus tehdään kirjallisesti 15.3.2019 mennessä, ellei toisin sovita.

Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä voidaan käyttää vain sovittaessa paikallisesta palkkaratkaisusta.

3.1.2 Palkkaratkaisu muutoin kuin paikallisesti sopimalla vuosina 2018 ja 2019

Vuosi 2018

Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,6 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta ole sovit- tu, korotuksesta 1,2 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,4 % työnantajan päättämällä tavalla yrityskohtaisena eränä.

Yrityskohtaisen erän, 0,4 %, suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuu- luvien toimihenkilöiden maaliskuun 2018 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä, oikaista mahdollisia vi- noumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökoh- taisten korotusten jakamisessa.

Yrityskohtaisen erän jako tulee selvittää ennen käyttöönottoa pääluottamus- miehelle tai, jos pääluottamusmiestä ei ole valittu, kaikille toimihenkilöille yhtei- sesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän

ja kertoo yleisellä tasolla, miten korotukset tullaan kohdentamaan. Mikäli sel- vitystä ei ole annettu ennen erän käyttöönottoa, jaetaan erä 0,4 %:n suuruise- na yleiskorotuksena.

Pääluottamusmiehellä tai, jos pääluottamusmiestä ei ole valittu, toimihenki- löillä yhteisesti, on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jäl- keen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Vuosi 2019

Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,6 %:n suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta ole sovit- tu, korotuksesta 1,0 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,6 % työnantajan päättämällä tavalla yrityskohtaisena eränä.

Yrityskohtaisen erän, 0,6 %, suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuu- luvien toimihenkilöiden maaliskuun 2019 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mah- dollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimi- henkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Yrityskohtaisen erän jako tulee selvittää ennen käyttöönottoa pääluottamus- miehelle tai, jos pääluottamusmiestä ei ole valittu, kaikille toimihenkilöille yh- teisesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromää- rän ja kertoo yleisellä tasolla, miten korotukset tullaan kohdentamaan. Mikäli selvitystä ei ole annettu ennen erän käyttöönottoa, jaetaan erä 0,6 % suurui- sena yleiskorotuksena.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotus- ten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan toteuttaman palkka- ratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

3.2 Palkankorotukset 1.4.2020

Osapuolet tarkastelevat syksyn 2019 aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita te- kijöitä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 15.11.2019 mennessä 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutet- tavien palkankorotusten tasosta ja rakenteesta.

Mikäli 1.4.2020 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksi- mielisyyteen viimeistään 15.11.2019, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2020. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 30.11.2019 toiselle sopijaosapuolelle.

4 Vaativuusluokkapalkat vuosina 2018, 2019 ja 2020

Vaativuusluokkapalkkoja korotetaan

– 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 1,2 %:lla; ja

– 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 1,0 %:lla.

Palkkaryhmäkohtaiset vaativuusluokkapalkat 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ja vastaavasti 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:

PR	1.4.2018, €/kuukausi	1.4.2019, €/kuukausi
1–2	1677	1694
3	1848	1866
4	2076	2097
5	2327	2350
6	2633	2659
7	2896	2925
8	3187	3219
9	3479	3514
10	3769	3807

Työehtosopimusosapuolet sopivat tämän pöytäkirjan kohdan 3.2 mukaisesti viimeistään 15.11.2019 vaativuusluokkapalkoista, joita sovelletaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

5 Työehtosopimuksen lisät vuosina 2018, 2019 ja 2020

Ilta- ja yövuorolisiä korotetaan

– 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 1,2 %:lla; ja

– 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 1,0 %:lla

Ilta- ja vuorotyölisät 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta ja vastaavasti 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta ovat seuraavat:

	1.4.2018, €/tunti	1.4.2019, €/tunti
Iltavuorolisä	2,34	2,36
Yövuorolisä	4,27	4,31

Työehtosopimusosapuolet sopivat tämän pöytäkirjan kohdan 3.2 mukaisesti viimeistään 15.11.2019 ilta- ja vuorotyölisistä, joita sovelletaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Vastuulisää korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 3,2 %:lla. Vastuulisä on edellä mainitusta ajankohdas- ta lukien 65 euroa kuukaudessa.

Sijaisuuskorvausta korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien 3,2 %:lla. Sijaisuuskorvaus on edellä maini- tusta ajankohdasta lukien 366–862 euroa kuukaudessa.

6 Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät vuosien 2018, 2019, 2020 alusta lukien asianomaista vuotta koskevan Verohallinnon verovapaita matkakus- tannusten korvauksia koskevan päätöksen ja työehtosopimuksen määräysten mukaan.

Työehtosopimuksen 5 §:stä poistetaan luettelot kotimaan päivärahan ja ajo- kilometrikorvausten kalenterivuosikohtaisista euro- ja senttimääristä.

7 Yleissopimuksen luottamushenkilökorvaukset

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoidosta maksettavia korvauksia korotetaan 3,2 %:lla 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Näin korotetut korvaukset ovat voimassa 31.1.2021 saakka.

Toimihenkilölukumäärä	Luottamusmieskorvaus 1.4.2018–31.1.2021 €/kuukausi
3–9	66
10–24	100
25–50	133
51–100	194
101–200	250
201–400	288
401–600	322
yli 600	377
Toimihenkilölukumäärä	Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.4.2018–31.1.2021 €/kuukausi
10–50	61
51–200	94
yli 200	167

8 Työehtosopimukseen tehtävät määräysmuutokset

Tehdään 31.1.2018 saakka voimassa olleen Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräyksiin seuraavat muutokset ja lisäykset.

9 § Paikallinen sopiminen ~~työajan pidentämisestä~~

Muutetaan 9 §:n otsikko kuulumaan seuraavasti: Paikallinen sopiminen keski määräisestä säännöllisestä työajasta

29 § Työajan lyhentäminen

Muutetaan 29 §:n toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajanlyhennysvapaan pitämisestä, säästämisestä tai korvaamisesta rahana. Jollei muuta sovita, annetaan ker tynyt vapaa kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa noudattaen vähintään työ vuoro kerrallaan seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli pitämättä jääneitä lyhennysvapaita ei ole annettu seuraavan huhtikuun loppuun men nessä tai niiden pitämisestä ei ole muuta sovittu, korvataan pitämättä jääneet lyhennysvapaat rahana seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

34 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

Lisätään uusi kohta 5:

5 Perhevapaata käyttävän kanssa sovitaan toimihenkilölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpot taa ja edistää paluuta työelämään. Työnantaja perehdyttää perhevapaalta palaavan työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asian omaisen työntekijän tehtäviin.

39 § 2 Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus

Muutetaan 39 §:n 2 kohdan ensimmäinen virke kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 8–10 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaista taloudellisista ja tuotannollisista syistä taikka työ sopimuslain tarkoittamaan yrityksen saneeraukseen liittyvillä perusteilla irtisa nottavaan toimihenkilöön kohdistuvaa työntarjoamisvelvollisuutta ja takaisin ottovelvollisuutta koskevat säännökset eivät estä solmimasta määräaikaisia sopimuksia seuraavissa tilanteissa:

– (luettelo entinen)

42 § Lyhyt tilapäinen ~~loma~~

Muutetaan 42 §:n otsikko kuulumaan seuraavasti: Lyhyt tilapäinen vapaa

Lisätään kohdan 1 loppuun uusi virke:

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, rekisteröidystä parisuhteesta sää detyssä laissa tarkoitettua puolisoa, omia, puolison ja rekisteröidystä pari suhteesta säädetyssä laissa tarkoitetun puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, omia veljiä ja sisaria.

Muutetaan kohta 5 kuulumaan seuraavasti:

5 Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan Ammatiliitto Pron hallituksen, edustajiston tai neuvottelukunnan kokouksiin. Pääluotta musmiehen tai luottamusmiehen palkkaa ei vähennetä hänen osallistues saan Ammattiliitto Pron järjestämille luottamusmiesten neuvottelupäiville.

9 Irtisanomissuojasopimukseen tehtävät määräysmuutokset Jatkuva yhteistoimintamenettely

Muutetaan Irtisanomissuojasopimuksen III Erinäisiä määräyksiä lisäämällä uusi 8 § Jatkuva yhteisteistoimintamenettely siten, että nykyinen 8 § on uusi 9 § ja irtisanomissuojasopimuksen olemassa olevaa pykälänumerointia muu- tetaan tästä lukien yhdellä eteenpäin.

8 § Jatkuva yhteistoimintamenettely

Paikallinen sopiminen jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käytöstä

1 Työehtosopimuksen osapuolina olevien työnantajajärjestöjen jäsenyri- tyksissä, joissa työsuhteessa olevien palkansaajien lukumäärä on sään- nöllisesti yhteensä vähintään 20, voidaan sopia paikallisesti toimihenki- löitä koskevan jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käytöstä.

2 Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käyttämisestä on sovittava kirjallises- ti työnantajan ja toimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen kesken tai muun yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) 2 luvun 8 §:n tarkoittaman edustajan kanssa. Jos yrityksessä tai sen asianomai- sessa toimipaikassa ei ole toimihenkilöitä edustavaa pääluottamusmies- tä tai muuta edellä mainitun lain 2 luvun 8 §:n tarkoittamaa edustajaa, paikallinen sopimus voidaan tehdä työnantajan ja yrityksen tai sen asian- omaisen toimipaikan kaikkien toimihenkilöiden kesken.

Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn sisältö ja toteuttaminen

3 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa työnantaja ja toimi- henkilöitä edustava pääluottamusmies tai muu yhteistoiminnasta yrityk- sissä säädetyn lain (334/2007) 2 luvun 8 §:n tarkoittama edustaja tai tällaisen puuttuessa asianomaisen toimipaikan toimihenkilöt yhdessä, neuvottelevat toimipaikkapaikkakohtaisesti paikallisessa sopimuksessa (kohta 2) tai muutoin etukäteen sovituin määräajoin, kuitenkin vähintään kuusi (6) kertaa vuodessa, yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) piiriin kuuluvista, erityisesti toimihenkilöasemassa olevan työvoiman käyttöön ja työvoimatarpeeseen liittyvistä asioista.

4 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä varten työehtosopimusosapuolet ovat tehneet esimerkkiluettelon kussakin neuvottelussa käsiteltävistä asioista. Esimerkkiluettelon mukaiset asiat käsitellään kussakin neuvot- telussa siinä laajuudessa kuin kulloinkin on tarpeellista.

5 Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä voidaan kussakin neu- vottelussa käsitellä suunniteltu alalle tyypillisestä tilapäisestä työvoiman tarpeesta johtuva työvoiman vähentäminen, joka tapahtuu lomauttamal- la ja joka toimipaikkakohtaisesti kohdistuu samanaikaisesti yhteensä enintään yhdeksään tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä ole- vaan toimihenkilöön.

jatkuvien yhteistoimintamenettelyjen kanssa, mikäli näin toteutettava menettely täyttää tämän sopimuksen mukaiset vaatimukset.

7 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa pidettävistä neuvotte- luista laaditaan pöytäkirja, jonka osallistujat allekirjoituksellaan hyväksy- vät.

8 Mikäli jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä ei toteuteta sitä koskevan pai- kallisen sopimuksen (kohta 2) ja työehtosopimuksen näiden määräysten mukaisesti, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä säädettyä lakia (334/2007) sellaisenaan.

Poikkeukset yhteistoiminnasta yrityksissä säädetystä laista (334/2007) jatku- vaa yhteistoimintamenettelyä käytettäessä

9 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa

– työnantajalla on oikeus poiketa yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) 8 luvun 45 §:n kirjallista neuvotteluesitystä, 46 §:n yhteis- toimintamenettelyn osapuolia, 47 §:n työnantajan annettavia tietoja sekä 48 §:n työ- ja elinkeinotoimistolle tehtävää ilmoitusta koskevista sään- nöksistä;

– työnantajan katsotaan yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) 8 luvun 51 §:n säännöksistä poiketen täyttäneen neuvottelu- velvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa on yh- den kerran neuvoteltu suunnitellusta enintään yhdeksään toimihenkilöön kohdistuvasta lomautuksesta toimihenkilöitä edustavan pääluottamus- miehen tai muun yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) 2 luvun 8 §:n tarkoittaman edustajan kanssa tai edellä mainitun puuttu- essa toimipaikan toimihenkilöiden kanssa yhteisesti.

Takaisinottovelvollisuus

Muutetaan Irtisanomissuojasopimuksen III Erinäisiä määräyksiä vanha 10 § (uusi 11 §) kuulumaan seuraavasti:

11 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä taikka yrityksen työsopimuslain tar koittamaan yrityksen saneeraukseen liittyvillä perusteilla irtisanottavaan toimi henkilöön kohdistuvasta kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukai sesta työnantajan takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irti sanomis tai päättymistilanteessa kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työn antajan toimenpiteet toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukainen takaisinottovelvollisuus rajoittuu niihin työkohteisiin tai kiinteisiin toimipaikkoihin, joissa toimihenkilö voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käy dä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

Muutetaan Irtisanomissuojasopimuksen III Erinäisiä määräyksiä siten, että sopimuksesta poistetaan vanha 15 § Työllistymisen ja muutosturvan toiminta- malli.

10 Työryhmätyöskentely

Revisiotyö

Liitot asettavat työryhmän, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritysten kilpailukyvyn ja toimi- henkilötyön kehittämiseksi ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työryhmä aloittaa sopimustekstien selkiyttämistyön.

Työaikapankki

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana laatia talotekniikka-alan toimihenkilöille ohje työaikapankkijärjestelmän käyttöön- ottamiseksi huomioiden vireillä olevan työaikalakiuudistuksen sisältö sekä neuvotella mahdolliset muutokset työehtosopimukseen.

Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmätyöryhmän työtä jatketaan edelleen ja palkkausjärjes- telmän käyttöönottoa edistetään työpaikoilla. Liitot kehittävät yhdessä palk- kausjärjestelmää ja neuvottelevat henkilökohtaisen palkanosan määrittelyn kriteereistä sopimuskauden aikana. Lisäksi liitot selvittävät yhteistyössä mah- dollisuutta sähköisen työkalun kehittämiseen palkkausjärjestelmän käyttöön- oton helpottamiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Sopimuskauden aika- na liitot selvittävät palkkausjärjestelmän toimivuutta alalla.

Palkkausjärjestelmätyöryhmä valmistelee keinoja sukupuolten välisten palkka- erojen poistamiseksi ja järjestää tiedotusta ja tarvittaessa koulutusta asiassa.

11 Työaikakirjanpito

Osapuolet muistuttavat, että työnantajan työaikalain (605/1996) 37 §:n mukai- nen velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa koskee myös tämän työehtosopimuk- sen piirissä olevia toimihenkilöitä.

12 Jatkuvan neuvottelun periaate

Päätettiin jatkaa ns. jatkuvan neuvottelun periaatteen toteutumista siten, että yhteisenä tavoitteena on myös sopimuskauden aikana kehittää työehtosopi- muksen sisältöä ja käsitellä sen tulkinnassa esiin tulevia seikkoja.

13 Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimusta.

14 Sopimuksen soveltamisalaa koskevat tulkintatilanteet

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmu- kaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitel- lään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.

Tarvittaessa osapuolet voivat kuulla asiassa ylempien toimihenkilöiden edus- tajia. Neuvotteluissa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ul- kopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

15 Yleissitovuus

Osapuolet toteavat, että tämä työehtosopimus on yleissitova.

16 Liitesopimukset

Työehtosopimuksen osia ovat liittojen väliset 15.12.2004 solmitut yleissopimus, irtisanomissuojasopimus ja palkkausjärjestelmä.

Helsingissä 13. maaliskuuta 2018

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Ammattiliitto Pro ry

Xxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖILLE

A YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan LVI-Tekniset Ura- koitsijat LVI-TU ry:n, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Sähkötek- niset Työnantajat STTA ry:n talotekniikka-alalla toimivien jäsenyritysten toimihenkilöihin.

2 Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen. Soveltamisalassa ei näin ollen ole mitään koulutuksellista ylä- tai alarajaa.

3 Uusia toimihenkilöitä palkattaessa ja toimihenkilöiden tehtävämuutosten yhteydessä työnantajan edustaja toimittaa tämän työehtosopimuksen tarkoittamalle pääluottamusmiehelle tiedon asianomaisen toimihenkilön tehtävän sisällöstä sekä siihen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

B TYÖSUHDE

2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa

1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa toimi- henkilö.

2 Toimihenkilön tulee edistää ja valvoa asemansa edellyttämällä tavalla työnantajan etua. Työnantaja tukee toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana ja tiedottaa toimihenkilölle hyvissä ajoin hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista. Alaisia koskevista ratkaisuista on mahdollisuuksien mukaan kerrottava ensin esimiehelle ja vasta sitten alaisille.

3 Työsopimus solmitaan kirjallisesti. Uusi toimihenkilö perehdytetään teh- täviinsä, yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin. Hänelle selvitetään so- vellettava työehtosopimus ja kerrotaan, kuka on pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

4 Sen jälkeen kun toimihenkilön työsuhde on astunut voimaan, uuden toi- mihenkilön rekrytoinnista ilmoitetaan pääluottamusmiehelle.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen

1 Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan. Jos asiasta ei sovita, työnantaja voi toteuttaa muutoksen, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa.

2 Toimihenkilö voidaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässä- kin tapauksessa olla irtisanomisperuste ja noudattaa irtisanomisaikaa.

C PAIKALLINEN SOPIMINEN

4 § Paikallinen sopiminen

1 Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja toimihenkilön kesken tai työnantajan ja pääluottamusmie- hen tai luottamusmiehen kesken. Pääluottamusmiehen tai luottamus- miehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita pääluot- tamusmiehen ja vastaavasti luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita.

2 Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus tehdään aina kirjallisesti. Tehdyt sopimukset annetaan tiedoksi myös pääluottamusmiehelle, mikäli jompi- kumpi osapuoli katsoo niillä olevan laajempaa yrityskohtaista merkitystä.

3 Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

4 Paikallinen sopimus, joka koskee rahakorvausta, jonka maksatus tai pi- täminen on sovittu työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle, erääntyy kuitenkin työsuhteen päättyessä.

D MATKUSTAMINEN

5 § Matkustaminen

1 Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työ- matkat kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Matkaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään etukäteen. Ellei paikallisesti ole muuta

sovittu, noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia verosta vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä kilometrikorvausten osalta.

Kun kyse on sellaisesta lähiliikkumisesta, ettei päivärahaa makseta eikä toimihenkilöllä ole normaalia vastaavaa ruokailumahdollisuutta tai hän ei voi ruokailla kotonaan, työnantajan ruokalassa tai muussa työnantajan jär- jestämässä ruokailupaikassa, maksetaan toimihenkilölle ateriakorvaus.

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai, milloin erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alka- mista, ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet las- ketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka- ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään toimihenkilölle ennen matkalle lähtöä.

2 Ellei työnantaja ole järjestänyt toimihenkilölle majoitusta yöpymistä edel- lyttävän työmatkan aikana eikä yöpymistä koskevista järjestelyistä ole muuta sovittu, toimihenkilö huolehtii itse majoittumisesta majoituspaikas- sa tai kulkuneuvossa. Työnantaja korvaa toimihenkilölle majoituspaikan laskua ja maksutositetta vastaan majoittumisesta tai kulkuneuvon ma- kuupaikasta toimihenkilölle aiheutuneet majoittumispaikkakunnan olo- suhteet ja yleinen kustannustaso huomioon ottaen kohtuulliset majoittu- miskustannukset. Mikäli toimihenkilö ei esitä laskua eikä maksutositetta yöpymisestään majoituspaikassa taikka kulkuneuvossa, eikä työnantaja ole järjestänyt toimihenkilölle majoitusta taikka makuupaikkaa kulkuneu- vossa, työnantaja suorittaa toimihenkilölle yömatkarahan.

3 Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan peruspalkan mukainen korvaus korkeintaan 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit.

Vapaa-aikana työssä matkustaminen	Korvaus
Työpäivänä	Peruspalkka max. 8 tuntia
Vapaapäivänä	Peruspalkka max. 16 tuntia

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21.00–

07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

4 Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti so- vitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

5 Edellä mainittujen päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen ase- mesta voidaan sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksetta- vasta erillisestä korvauksesta.

6 Milloin työn suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon yhtäjak- soista olemista samalla paikkakunnalla, voidaan paikallisesti sopia päi- värahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toi- menpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt.

7 Milloin toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkus- tamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkus- tamiseen käytetyltä ajalta makseta.

Työnantajan ja toimihenkilön on uutta työsopimusta solmittaessa tai so- vittaessa aikaisemman työsopimuksen muuttamisesta todettava yhtei- sesti, onko kyseessä tässä kohdassa 7 tarkoitettu toistuvaa matkusta- mista edellyttävä työ.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellisen kohdan toisen kappaleen määräys on tullut voimaan 1.5.2012 ja on koskenut sen jälkeen solmittavia uusia työsopimuksia sekä vas- taavana ajankohtana sovittuja työsopimuksen muutoksia. Tätä ennen tehtyihin sopimuksiin perustuviin työsopimussuhteisiin sovelletaan yk- sinomaan 7. kohdan ensimmäisen kappaleen määräystä.

8 Tästä pykälästä voidaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyri- tyksissä sopia myös toisin paikallisella matkustussäännöllä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.

E TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee ns. tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin työaikaa. Muussa tapauksessa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Sovittaessa siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40-tuntiseen työviikkoon palkka nousee 2,7 prosenttia. Ko. paikallinen sopimus on vuosittain irtisanot- tavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalen- terivuoden päättyessä. Tällöin palkka laskee 2,6 prosenttia.

7 § Vuosittaisen työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansio- tasoa muuttamatta.

Mikäli työaikaa pidennetään osa-aikaisessa työsuhteessa (mukaan lukien osa-aikaisena toteutettavat lomautus, perhevapaa, sairausloma ja eläke ym.), noudatetaan suhteellisuusperiaatetta. Vaihtelevan säännöllisen työajan pi- dennys määräytyy sovitun vähimmäistyöajan perusteella.

Työajanpidennys koskee kaikkia työehtosopimuksen mukaisia työaikamuoto- ja. Työajanpidennyksen osalta ei suoriteta lisä- tai ylityökorvausta eikä sun- nuntaityökorvausta.

Työajanpidennyksen toteuttamistavasta sovitaan paikallisesti ensisijaisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken. Jos työpaikalla ei ole pääluotta- musmiestä, paikallinen sopimus sovitaan työnantajan ja kaikkien yrityksen tai toimipaikan toimihenkilöiden kesken yhdessä. Sopimus tehdään kirjallisesti. Työajanpidennys tulee voimaan paikallisen sopimuksen tekemisestä lukien ja aikaisintaan 1.2.2017. Muilta osin noudatetaan työehtosopimuksen 4 §:n määräyksiä paikallisesta sopimisesta.

Mikäli asiasta ei sovita paikallisesti, työajan pidennys toteutetaan 1.2.2017 lukien joko

a) vähentämällä kunkin kokoaikaisen toimihenkilön liukuvan työajan työaika- saldosta kahdeksan tuntia vuosikolmanneksessa; tai

b) siten että työehtosopimuksen mukaista säännöllistä enimmäistyöaikaa pidennetään enintään 0,5 tuntia viikossa. Työajanpidennyksen ajankoh- dasta ilmoittamisessa on noudatettava työehtosopimuksen 10 §:ää.

8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika

Jos säännöllinen viikkotyöaika tuotannollisista syistä on järjestetty keskimää- räiseksi, on sen tasoituttava säännölliseen viikkotyöaikaan enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.

Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

9 § Paikallinen sopiminen keskimääräisestä säännöllisestä työajasta

Tämän sopimuksen allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä voi- daan työajoista sopia seuraavaa:

– Paikallisesti sopien voidaan keskimääräinen säännöllinen työaika jär- jestää siten, että vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittu- misjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

– Työajan on tällöin enintään 52 viikon tasoittumisjaksolla tasoituttava säännölliseen työaikaan. Tasoittumisvapaat pidetään työnantajan mää- räämänä ajankohtana vähintään työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Annetut vapaa- päivät ovat työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrät- täessä.

10 § Työvuoroluettelo

Työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailu- tauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Käytettäessä keskimääräistä työaikaa on työvuoroluettelo laadittava vähin- tään kolmeksi viikoksi kerrallaan.

11 § Muutokset työvuoroluetteloon

Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan asianomai- selle toimihenkilölle ja pääluottamusmiehelle viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä, muu- toksesta tulee neuvotella pääluottamusmiehen kanssa etukäteen.

Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä muutoksista ilmoitetaan asianomai- selle toimihenkilölle viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantu- loa. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, muutoksesta ilmoitetaan myös pääluottamusmiehelle.

Paikallisesti sopien em. ennakkoilmoitusajoista voidaan poiketa.

12 § Päivittäinen lepoaika

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä toimihenkilön työ- paikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annet- tava työvuoron aikana säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepoaika, ellei

paikallisesti ole sovittu lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta, jonka aikana toimihenkikö saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun tai loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

13 § Vuorokausilepo

Vuorokausilevon pituus on työaikalain mukaan 11, 9, 7 tai 5 tuntia vuorokau- dessa. Näistä ajoista voidaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyri- tyksissä paikallisesti tapauskohtaisesti sopien poiketa.

14 § Viikoittainen vapaa-aika

Niille toimihenkilöille, joiden säännöllinen työaika vuorokaudessa on yli kol- me tuntia, on työaika järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän, keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voi- daan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aikana. Vapaa- ajan tulee tällöin olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-aikaa tulee olla kuitenkin vähin- tään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edel- lyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on toimihenkilön suostumus.

Edellä mainituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin ainoastaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä.

15 § Viikkolepokorvaus

Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaa-aikansa ai- kana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa, ellei muuta sovita, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaa tai maksamalla hänen suos- tumuksellaan ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus yhtä monelta tunnilta.

Xxxxxx toimihenkilö ei saa 15 §:n tarkoittamaa keskeytymätöntä viikoittaista va- paa-aikaansa, katsotaan viikkolepopäiväksi, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä ja työtuntijärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä. Poissaolo työstä työvuoroluette- loon merkittynä työpäivänä sairauden, lapsen sairauden tai tapaturman vuok- si ei ole työaikalain mukaista viikoittaista vapaa-aikaa.

16 § Viikon vapaapäivät

1 Viikkoa kohti annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai tai maanantai, ellei muuta ole paikallisesti sovittu. Jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa, toinen vapaapäivä voi olla vaihtuva.

2 Jos yrityksen toiminta jatkuu toimihenkilön työn osalta myös sunnuntai- na, vapaapäivät ajoitetaan siten, että tasoittumisjaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikko- työaikaan. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan anta- misesta on ilmoitettava vähintään viikkoa aikaisemmin.

3 Eräiden arkipyhäviikkojen työaika ajalla 1.2.2018–31.1.2021: Vuonna 2018

1. viikko loppiaisviikko 4 pv

13. viikko pääsiäisviikko 4 pv

14. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv

18. viikko vapunpäiväviikko 4 pv

19. viikko helatorstaiviikko 4 pv

25. viikko juhannusviikko 4 pv

49. viikko itsenäisyyspäiväviikko 4 pv

52. viikko jouluviikko 2 pv

1. viikko joulun jälkeinen viikko 4 pv

Vuonna 2019 1. viikko loppiaisviikko	4 pv
16. viikko pääsiäisviikko	4 pv
17. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko vapunpäiväviikko	4 pv
22. viikko helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko juhannusviikko	4 pv
49. viikko itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko jouluviikko	2 pv
1. viikko joulun jälkeinen viikko	4 pv
Vuonna 2020 2. viikko loppiaisviikko	4 pv
15. viikko pääsiäisviikko	4 pv
16. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko vapunpäiväviikko	4 pv
21. viikko helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko juhannusviikko	4 pv

52. viikko jouluviikko 3 pv

53. viikko joulun jälkeinen viikko 4 pv

Vuonna 2021

1. viikko loppiaisviikko 4 pv Joulu- ja juhannusaatot ovat vapaapäiviä.

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arki- pyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityö, ellei niitä ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jossa on erilainen työajan tasoittumisjärjestelmä.

17 § Paikallinen sopiminen työajoista

Allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti so- pia toisin lisäksi seuraavista työaikalain 40 §:ssä mainituista määräyksistä:

– liukuvaa työaikaa käytettäessä enimmäiskertymän määrä

– työt, joissa saa tehdä yötyötä liittojen antamien kirjallisten ohjeiden mu- kaan.

18 § Osa-ajan palkka

Laskettaessa osa-ajan palkkaa saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palk- ka jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden säännöllisten työtun- tien tai työpäivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Kuukausityöaika 2018	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	22	165,5	176,0
Helmikuu	20	150,0	160,0
Maaliskuu	21	157,5	168,0
Huhtikuu	20	150,0	160,0
Toukokuu	21	157,5	168,0
Kesäkuu	20	150,0	160,0
Heinäkuu	22	165,0	176,0
Elokuu	23	172,5	184,0
Syyskuu	20	150,0	160,0
Lokakuu	23	172,5	184,0
Marraskuu	22	165,0	176,0
Joulukuu (sisältää
itsenäisyyspäivän)	18	135,0	144,0

Kuukausityöaika 2019	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	22	165,0	176,0
Helmikuu	20	150,0	160,0
Maaliskuu	21	157,5	168,0
Huhtikuu	20	150,0	160,0
Toukokuu	21	157,5	168,0
Kesäkuu	19	142,5	152,0
Heinäkuu	23	172,5	184,0
Elokuu	22	165,0	176,0
Syyskuu	21	157,5	168,0
Lokakuu	23	172,5	184,0
Marraskuu	21	157,5	168,0
Joulukuu (sisältää
itsenäisyyspäivän)	19	142,5	152,0
Kuukausityöaika	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
2020
Tammikuu	21	157,5	168,0
Helmikuu	20	150,0	160,0
Maaliskuu	22	165,0	176,0
Huhtikuu	20	150,0	160,0
Toukokuu	19	142,5	152,0
Kesäkuu	21	157,5	168,0
Heinäkuu	23	172,5	184,0
Elokuu	21	157,5	168,0
Syyskuu	22	165,0	176,0
Lokakuu	22	165,0	176,0
Marraskuu	21	157,5	168,0
Joulukuu	21	157,5	168,0
Kuukausityöaika	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
2021
Tammikuu	19	142,5	152,0

Taulukon työtuntimäärissä ei ole huomioitu 7 §:n mukaisen vuotuisen työajan pidennyksen vaikutusta kuukausityöaikaan.

Taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymys ei ole keskeytymättö- mästä kolmivuorotyöstä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

19 § Lisätyö

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilön suostumuksella tehdään yli so- vitun työajan, mutta joka kuitenkaan ei ole ylityötä.

Lisätyöstä maksetaan korottamaton tuntipalkka. Toimihenkilölle, jonka sään- nöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan em. tuntimäärän ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittai- sesta ylityöstä.

20 § Ylityö

1 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Vii- koittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2 Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

3 Pääsiäislauantaina sekä jouluaattona säännöllisen työajan lisäksi teh- dystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

4 Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työ- vuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkim- mäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

5 Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, hänelle varataan mahdolli- suus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko, joka ei sisälly työaikaan tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

6 Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työ- vuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

7 Mikäli toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vas- taavaa tuntimäärää sellaisesta syystä, josta työnantaja lain tai työehto- sopimuksen perusteella on velvollinen maksamaan palkan ja hän joutuu tulemaan työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään työhön, korva- taan vapaapäivänä tehty työ kuten viikkoylityö.

8 Ylityöstä maksettava tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka (rahapalkka sekä mahdolliset luontoisedut, provisio- ja tuotantopalkkiot sekä mahdollinen sijaisuuskorvaus) 160:lla, kun säännöllinen viikkotyö-

aika on 40 tuntia, ja 158:lla, kun säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana säännölliseen työhön keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

9 Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuu- kausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen henkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja pidettävä kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

10 Allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä työaikalain mukai- sena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta, ellei paikallisesti ole sovittu käytettäväksi neljää kuukautta.

21 § Sunnuntaityö

1 Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertai- nen palkka, joka lasketaan samalla tavoin kuin ylityön perusteena oleva tuntipalkka.

2 Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan mak- saa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen henkilön kanssa. Vapaa-aika on annet- tava ja pidettävä kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

22 § Vuoro-, ilta- ja yötyö

1 Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle yli- työstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suori- tettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

2 Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausi- korvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähin- tään tämän pykälän senttimääriä käyttäen.

3 Työ, joka ei ole vuorotyötä, ylityötä eikä hätätyötä ja jota tehdään kello 18.00–23.00, on iltatyötä, josta maksetaan iltavuorolisän suuruinen lisä. Vastaavin edellytyksin on kello 23.00–06.00 tehty työ yötyötä, josta mak- setaan yövuorolisän suuruinen lisä.

4 Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityö- hön, säännöllisen työajan mukaan määräytyvän lisän maksamista jatke- taan ylityön ajalta, kuitenkin enintään kello 06.00:een saakka.

5 Vuorotyössä tulee vuorojen muuttua enintään neljän viikon ajanjaksoin, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

6 Vuorolisät

Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, joiden suuruus tunnilta on

	1.4.2018, €/tunti	1.4.2019, €/tunti
Iltavuorolisä	2,34	2,36
Yövuorolisä	4,27	4,31

23 § Hälytysluontoinen työ

1 Hälytysluontoista työtä on säännöllisen työajan ulkopuolella hälytyskut- sun perusteella tehtävä työ, jolloin toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta, eikä työ välittömästi liity seuraavan vuoron työhön.

2 Hälytysrahana maksetaan kahden tunnin palkka. Jos hälytyskutsu xxxx- xxxx xxx 21.00–06.00, on hälytysrahan suuruus kolmen tunnin palkka.

3 Työhön käytetyltä ajalta maksetaan 100 prosentilla korotettu peruspalk- ka, johon sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

4 Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika rinnastetaan työaikaan. Jos toimihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdollisuutta käyttää yleistä kulkuneuvoa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus.

Ellei paikallisesti muuta sovita, noudatetaan edellä olevia määräyksiä.

24 § Varallaolo

Jos toimihenkilön kanssa sovitaan puhelinvarallaolosta, niin samalla sovitaan siitä maksettavasta korvauksesta.

Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, noudatetaan varallaolokorvauksien osalta seuraavia määräyksiä:

1 Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella päivystysvalmiudessa siten,

että hänet voidaan määrätä suorittamaan työtehtäviä. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.

2 Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta varalla- olon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.

3 Varallaoloajalta maksettava korvaus on

a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työ- hön viimeistään 1 tunnin kuluttua kutsusta

b. 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työ- hön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsusta

c. 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tuntia.

4 Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenkilö joutuu ole- maan päivystysvalmiudessa työtä suorittamatta. Varallaolokorvaus mak- setaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

5 Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työ- hön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaises- ti. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.

Soveltamisohje:

– Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä sidonnaisuuden luonteesta ja kesto- ajasta.

– Varallaoloaika kalenterikuukautta kohden ei saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

25 § Puhelinohjeet

Milloin toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus an- taa vapaa-aikana, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toi- mintaohjeita, tämä otetaan huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten, kuin paikallisesti sovitaan.

Toimihenkilön pyytäessä selvitystä puhelinohjeiden antamisen velvollisuu- desta tulee esimiehen kirjallisesti selvittää toimihenkilölle, miten palkkaukses- sa tehtävät on huomioitu.

F VUOSILOMA

26 § Vuosiloma

Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan työsuhteen kesto ennen työsuhteen keskeytymis- tä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä opiskelun kestäessä tehty työ, mikäli työsuhde jatkuu välittö- mästi opiskelun päätyttyä.

Työnantajan tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimihenkilölle taataan vuosilomalain mukainen loma-aika.

27 § Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Vuosilomapalkka voidaan maksaa myös osa-ajan palkanlas- kentamenettelyä käyttäen.

28 § Lomaraha

1 Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen rahana maksettavasta vuosilomapalkastaan. Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

2 Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja puolet heti loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivä- nä, ellei paikallisesti muuta sovita.

3 Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy tai irtisanotaan lomakautena muusta kuin toimihen- kilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päät- tyessä lomakautena. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha vuosilomakorvauksesta. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa palvelusajan päätyttyä työhön, maksetaan lo- maraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin asepalve- lukseen astuessaan.

Soveltamisohje:

Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsopimuksen taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä siten, että

a) irtisanomisilmoitus annetaan toimihenkilölle tiedoksi ajalla 2.5.–30.9.; tai

b) toimihenkilön työsopimus päättyy ajalla 2.5.–30.9.

maksetaan toimihenkilön lopputilissä samana kalenterivuonna 31.3. päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä vuosilomaoikeutta vastaavan lomakorvauksen yhteydessä lomaraha. Kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen yhteydessä lomarahaa ei makseta.

Samoin toimitaan, kun määräaikainen työsopimus päättyy ajalla 2.5.– 30.9.

Jos asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista palvelusta suorittamas- sa ollut toimihenkilö palaa takaisin työhön noudattaen maanpuolustus- velvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta säädetyn lain (305/2009) säännöksiä, toimihenkilölle maksetaan lomaraha siitä loma- korvauksesta, joka hänelle maksettiin palveluksen alkaessa.

4 Paikallisesti voidaan sopia kirjallisesti lomarahan vaihtamisesta vapaa- seen. Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin 24 loma- päivää vastaavasta lomarahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaa- päiväksi, ellei pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu. Vapaan antamisajankohta on sovittava.

H TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

29 § Työajan lyhentäminen

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Vapaata kertyy 25 tuntia kalenterivuosineljännestä koh- ti. Vapaata ei kerry sellaiselta vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut poissa työstä enemmän kuin 12 työpäivän ajan. Vapaan kertymises- sä työssäoloon rinnastetaan aika, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkan. Vapaan määrää vähentävät lain tai työehtosopimuksen määräykset ylittävät vapaapäivät.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajanlyhennysvapaan pitämisestä, säästämisestä tai korvaamisesta rahana. Jollei muuta sovita, annetaan ker- tynyt vapaa kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa noudattaen vähintään työ- vuoro kerrallaan seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli pitämättä jääneitä lyhennysvapaita ei ole annettu seuraavan huhtikuun loppuun men- nessä tai niiden pitämisestä ei ole muuta sovittu, korvataan pitämättä jääneet lyhennysvapaat rahana seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työajan lyhennyspäivät ovat työssäolopäiviin rinnastettavia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt vapaa maksetaan täysiltä työ- päiviltä ja lasketaan käyttäen kuukausipalkan jakajana lukua 21,25.

I SAIRAUS

30 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi

1 Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheutta- man työkyvyttömyyden ajalta seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka luontoisetuineen Alle 1 kuukauden 1 viikolta

1 kuukauden mutta vähemmän kuin vuoden 4 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

2 Palkanmaksun edellytyksenä on, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella tai kevytmielisellä elämällä, eikä sairaut- ta tieten ole salattu työsopimusta solmittaessa. Työnantaja on oikeutettu nostamaan toimihenkilölle tulevan ao. lain mukaisen päivärahan vastaa- valta ajanjaksolta.

3 Työkyvyttömäksi tultuaan toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalle siitä sekä työkyvyttömyyden arvioidun keston.

4 Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnantajan hyväksymän lääkärin antama todistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärinto- distusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavak- si, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.

5 Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajanpalkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanot- tuun sairausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmaksuvel- vollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain (532/2009) 8 luvun 7 §:n

2. momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Saman sairauden käsitteen määrittelee sairausvakuutuslakia soveltava viranomainen.

31 § Lakisääteinen lääkärintarkastus

1 Toimihenkilö voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työn- antajan, lain, työterveyshuollon toimintasuunnitelman tai viranomaispää- töksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen kor- vataan kuten työmatka.

2 Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimi- henkilölle tapauskohtaisesti sovittava erillinen kulut kattava korvaus.

32 § Muut lääkärintarkastukset

Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vas- taanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysy- mys on

– erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

– työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suoritta- masta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

– korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentut- kimuksesta

– sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutki- muksista

– hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoi- toa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös paikallisesti yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

33 § Hoitoonohjaus

1 Toimihenkilö, jolle on kehittymässä päihteiden liikakäytöstä työntekoa haittaava ongelma, pyritään ohjaamaan hoitoon, jotta ongelma ei johtai- si toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita haitallisia seuraamuksia. Tätä varten voidaan paikallisesti sopia yrityskohtainen hoitoonohjausjärjestelmä.

2 Toimihenkilölle maksetaan laitoshoidon ajalta sairausajan palkkaa, mi- käli hän on sopinut siitä työnantajan kanssa samalla, kun on sopinut lai- toshoidostaan. Tällöin työnantajalla on oikeus nostaa toimihenkilölle tu- leva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha vastaavalta ajanjaksolta.

J PERHEVAPAAT

34 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1 Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.

Äitiysvapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan palkka kolmelta kuukau- delta. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähin- tään kuusi kuukautta ennen synnytystä, ja että toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen päivä- rahaosuuden, johon toimihenkilöllä olisi oikeus. Toimihenkilön adoptoi- dessa alle kouluikäisen lapsen annetaan ottoäidille samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaa- seen rinnastettava palkallinen vapaa. Vanhempainvapaan ajalta ei mak- seta palkkaa.

2 Isyysvapaalta maksetaan palkka viikon ajalta (5 työpäivältä). Palkka maksetaan samoin edellytyksin kuin äitiysvapaankin ajalta.

3 Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja laaditaan kokonaissuunnitelma vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

4 Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäisel- tä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus pa- lata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työsuhteeseen otettua sijaista.

5 Perhevapaata käyttävän kanssa sovitaan toimihenkilölle vapaaehtoises- ta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään. Työnantaja perehdyttää perhe- vapaalta palaavan työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaiku- tuksiin asianomaisen työntekijän tehtäviin.

K NEUVOTTELUJÄRJESTYS

35 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

1 Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti jo työpaikalla. Xxxx toimihenkilöä koskeva asia ratkaistaan ensi sijassa hänen ja hänen esimiehensä välillä. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimiehen tai toimihenkilön pyyn- nöstä, kun asia koskee useampaa toimihenkilöä tai on periaatteellinen ja laajakantoinen.

2 Edellä mainitut neuvottelut on aloitettava toisen osapuolen vaatiessa vii- meistään kahden viikon kuluessa. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

Jos työsuhteeseen liittyvä kysymys jää työpaikalla erimieliseksi, paikal- liset osapuolet laativat yhdessä erimielisyyden kohteesta kirjallisen yh- teenvedon, jolla asia jommankumman osapuolen pyynnöstä siirretään heitä edustavien osallisliittojen ratkaistavaksi.

3 Pääluottamusmiehelle annetaan kaikki ne tiedot, joita tapauksen selvit- täminen edellyttää. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia.

Salassapitovelvollisuus koskee myös yrityksen liiketoimintaan ja asia- kassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

4 Jos liittojen neuvottelut tämän sopimuksen tulkinnasta eivät johda tulok- seen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkais- tavaksi tai osapuolet voivat sopia erimielisyyden jättämisestä välimies- oikeuden ratkaistavaksi.

5 Välimiesmenettelyssä noudatetaan välimiesmenettelystä annettua lakia sillä poikkeuksella, ettei lain esteellisyyssäännöksiä tarvitse noudattaa välimiehiä nimettäessä. Kolmijäseniseen välimiesoikeuteen osallistuja- liitto nimeää toistaiseksi yhden jäsenen ja nämä jäsenet yhdessä valitse- vat määräajaksi puheenjohtajan.

L PALKKAUS

36 § Marginaalisääntö

Liitot korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen sisäl- tyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta, joka tulee ottaa huomioon palkkauksessa. Tästä johtuen tulee esimiesasemassa olevien toi- mihenkilöiden palkkatason ylittää alaisina toimivien palkkojen tason käytettä- essä vastaavia tai vertailukelpoisia palkanmuodostumisperusteita ja huomi- oon ottaen alaisten ja esimiesten henkilökohtaiset pätevyystekijät.

37 § Palkkausjärjestelmä toimihenkilöille

Perustan yrityksen palkkapolitiikan hoidolle muodostaa palkkausjärjestelmä. Sen tulee olla rakennettu niin, että henkilöstö kokee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan. Sen tulee motivoida ja ohjata työkäyttäytymistä oi- keaan ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Palkkausjärjestelmä on yksi järke- vän ja joustavan johtamisen ja toiminnan ohjaamisen instrumentti. Menestys riippuu osaltaan siitä, miten sitä käytetään, ylläpidetään ja kehitetään.

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän lähtökohtana on toimen vaativuuden oikeudenmukainen ja objektiivinen mittaaminen. Työn vaativuuden arviointi on tärkeä osa palkkausjärjestelmää ja sillä tuetaan oikeudenmukaisen palk- kauksen toteutumista. Arviointijärjestelmässä tulee ottaa huomioon se, mihin suuntaan työtä halutaan kehittää, jotta organisaation työprosessit kehittyisivät haluttuun suuntaan. Työn vaativuuden arviointi on myös edellytys tasa-arvoi- seen palkkaukseen samanarvoisissa tai samankaltaisissa tehtävissä.

Vaativuudenluokitus suoritetaan talotekniikka-alan toimihenkilöiden omaa vaativuusluokitusjärjestelmää käyttäen. Järjestelmässä on kaksi elementtiä, vaativuusluokan mukainen palkanosa, joka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan, sekä henkilökohtainen palkanosa, joka määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.

Paikallisesti voidaan sopia myös muista palkkausjärjestelmistä.

Tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa

Menettelytavoista koskien uuden palkkausjärjestelmän ja vaativuusluokituk- sen käyttöönottoa sovitaan paikallisesti.

Tehtäväkokonaisuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Esimerkki toi- menkuvalomakkeesta liitteenä. Jotta tehtävien vaativuus voidaan mitata mah- dollisimman luotettavasti, tulee toimenkuvien perustua toimen sisältöön siten,

että toimen sisältö sekä siihen liittyvät vastuut ja yhteydet käyvät mahdollisim- man hyvin ilmi. On tärkeää, että esimies ja toimihenkilö ovat samaa mieltä toimeen kuuluvista tehtävistä. Sopimuksen lopussa on esimerkki toimenku- vauslomakkeesta.

Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla ja näin toimelle saadaan vaativuuspisteet ja sitä kautta palkkaryhmä. Vaativuusluokitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Vaativuuspisteet palkkaryhmissä

Palkkaryhmien vaativuuspisterajat ja vähimmäispalkat ovat seuraavat:

Pr	1.4.2018, €/kuukausi	1.4.2019, €/kuukausi
1–2	1677	1694
3	1848	1866
4	2076	2097
5	2327	2350
6	2633	2659
7	2896	2925
8	3187	3219
9	3479	3514
10	3769	3807

Vaativuusluokituksen ylläpito

Henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuiten- kin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kum- paankin suuntaan. Henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet.

Osapuolet pitävät hyvänä, että tarkoituksenmukaisin väliajoin, esim. kerran vuodessa, käydään läpi toimenkuva ja mahdollisten muutosten vaikutus.

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen

Toimihenkilön palkan suuruuteen vaikuttaa toimen vaativuuden ohella hänen henkilökohtainen pätevyytensä. Henkilökohtaisesta pätevyydestä riippuu vä- himmäispalkan päälle maksettavan palkan osuuden määrä ja sen kehittyminen.

Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimihenkilön ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä toimeen kuuluvien tehtävien hoitamiselle. Pätevyydenarvioinnin suorittaa työnantaja yrityksessä ennakolta valittujen pä- tevyystekijöiden perusteella. Henkilön pätevyyttä arvioidaan aina hänen sen- hetkisessä tehtävässään.

Kehityskeskustelu

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilö ja hänen esimiehensä käyvät vähin- tään kerran vuodessa kehityskeskustelun. Se on tilaisuus, jossa toimihenkilö ja hänen esimiehensä kohtaavat ja keskustelevat kahden kesken esim. työ- hön, tulevaisuuteen ja koulutukseen liittyvistä asioista.

Pätevyyden ja suorituksen taso ansiokehityksen ohjaajana

Työyhteisöltä ja sen henkilöstöltä odotetaan tuloksellisuutta. Tuloksiin pyrkivä organisaatio tavoittelee hyvää ja pysyvää työvoimaa, kannustaa ja motivoi sitä kehittymään ja ottamaan vastaan uusia haasteita. Johdonmukainen yri- tyskohtainen palkkapolitiikka on pitkäjänteinen prosessi, joka on osa orga- nisaation toiminta-ajatuksen, tavoitteiden ja ohjausjärjestelmien kehikkoa ja hyvin toimivana tukee työyhteisön tavoitteiden saavuttamista.

VAATIVUUSLUOKITUS TALOTEKNIIKKA-ALALLE

1 TEHTÄVÄN VAATIVUUS

A Harkinnan laatu ja siinä tarvittava tietojen tarve

Vaativuus on sitä suurempi,

– mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy

– mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan.

40	Samanlaiset tilanteet. Soveltamis- ja perehdyttämistarve pieni.
70	Samankaltaiset tilanteet. Tehtävät perustuvat tuttuihin menettely- tapoihin.
100	Soveltamista ja harkintaa uusissa tilanteissa. Toimintaohjeet yleis- luontoisia.
130	Vaativaa soveltamista, itsenäistä harkintaa ja suunnittelua uusissa, erilaisissa ja vaihtelevissa tilanteissa. Itsenäiset ratkaisut toiminnan lähtökohtana.
160	Yrityksen toimintaperiaatteet, tulostavoitteet ja vaativat kehitystavoit- teet ohjaavat väljästi toimintaa yhdessä useilta asiantuntijatahoilta saadun palautteen kanssa.

B Ratkaisujen ja päätösten vaikutukset

Vaativuus on sitä suurempi,

– mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko yritystä

– mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudelliset, toiminnalliset ja muut vaikutukset.

20	Vaikutusta pääasiassa omaan työhön tai suppean työryhmän työ- hön.
40	Vaikutusalue yleensä lähiympäristöä laajempi tai koko työryhmä / useita pieniä työryhmiä.
60	Vaikutusalue on yleensä useita työryhmiä tai koko osasto/yksikkö tai vastaava organisatorinen kokonaisuus.
80	Vaikutusalue on useita osastoja / suuri yksikkö tai koko yritys. Ratkaisujen ja päätösten vaikutus on suuri koko yrityksen toiminnan kannalta.

2 VUOROVAIKUTUS

Vaativuus on sitä suurempi,

– mitä enemmän neuvottelu- ja yhteistyötaitoja toimen hoitaminen vaatii tai

– mitä syvällisempi ja laajempi on neuvonnan, opastamisen ja motivoinnin vaatimus

– mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta- ja johtamisjärjestelmissä.

25	Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välittämistä ja jakelua.
50	Toimeen ja sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntijayhteyksiä. Oma-aloitteista yhteydenpitoa.
75	Neuvottelu- ja yhteistyötaitoja vaativa toimi. Merkittävästi vaativaa, oma-aloitteista yhteydenpitoa.
100	Aktiivista, oma-aloitteista vaikuttamista yritystason päättäjiin.

3 TEHTÄVÄN ASEMA

15	Oma tehtävä
30	Itsenäinen tehtäväalue ja organisointivastuu tai esimiestehtävä
45	Vaativa esimiestehtävä tai vaativa asiantuntijatehtävä
60	Erittäin vaativa ja laaja esimiestehtävä tai erittäin vaativa asian- tuntijatehtävä

Soveltamisohje kohtiin 1–3:

– Vaativimmat pisteet: Kyseessä on tehtävä, jonka mukana ”yritys kaatuu tai menestyy”.

– Toiseksi vaativimmat pisteet: ”Vaativa tehtävä muiden vaativien tehtä- vien joukossa”.

HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN

Esimerkki pätevyydenluokituksessa käytettävästä lomakkeesta:

Suorituksen ja pätevyyden määrittäminen

Nimi Tehtävä Esimies Osasto Pvm

Pätevyyttä on arvioitava tehtävän vaatimuksiin nähden. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuo- rituksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla.

TYÖTAITO Työtulos Monitaitoisuus Alan kokonaistuntemus Kehityskyky Erityisosaaminen	Vähäinen	Kohtalainen	Normaali	Hyvä	Erinomainen
VASTUULLISUUS Työn taloudellisuus Viestintä ja vuorovaikutus	Vähäinen	Kohtalainen	Normaali	Hyvä	Erinomainen
YHTEISTYÖTAITO Ihmissuhdetaidot Joustavuus Aloitteellisuus	Vähäinen	Kohtalainen	Normaali	Hyvä	Erinomainen
AKTIIVISUUS Omatoimisuus Aloitteellisuus	Vähäinen	Kohtalainen	Normaali	Hyvä	Erinomainen
KOMMENTIT

38 § Vastuulisä

Kun toimihenkilö ilmoitetaan vastuuhenkilöksi viranomaisrekisteriin tai jos yri- tyksessä sovitaan, että luvanvaraista työtä tehdään toimihenkilön henkilökoh- taisten lupien perusteella, selvitetään, miten hänen palkkauksessaan asia on huomioitu.

Uutta henkilöä palkattaessa on työsopimusta solmittaessa sovittava lisän huomioimisesta vaativuusluokituksessa tai maksettava seuraavan taulukon mukainen korvaus. Aikaisemmin erillisenä maksettu vastuulisä on korotuksen jälkeen seuraava:

– KVV-pätevyys iv- tai lv-toimialoilla, sähkötöiden johtajuus, käytönjohta- juus 1.4.2018 lukien 65 €/kk.

– Vastuulisä maksetaan siltä ajalta, kun toimihenkilö toimii ko. vastuutehtä- vässä.

39 § Nuoret työntekijät

1 Palkkamääräykset

1.1 Nuorten toimihenkilöiden (alle 18-vuotiaat) palkoista voidaan sopia pai- kallisesti ottaen huomioon tehtävän vaativuus. Peruskoululaisten ja lu- kiolaisten kanssa voidaan tehdä keskusjärjestöjen suosituksen mukai- nen ”Tutustu työelämään ja tienaa” -sopimus.

1.2 18 vuotta täyttäneen toimihenkilön palkka saa alittaa työn vaativuusluo- kan mukaisen palkan 40 %:lla, kun kyse on opiskeluihin liittyvästä har- joittelusta. Tällaista on

– harjoittelu, joka parantaa ao. henkilön mahdollisuuksia päästä alan koulutukseen ja

– tutkintoon liittyvä pakollinen harjoittelu tai opiskelua tukeva muu har- joittelu opintojen kestäessä.

1.3 18 vuotta täyttäneen, mutta alle 25-vuotiaan toimihenkilön palkka saa alittaa kulloinkin voimassa olevan työn vaativuusluokan mukaisen pal- kan 20 %:lla seuraavissa tilanteissa:

– korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistu- neet enintään kahdeksan kuukautta työsuhteen alkamisesta

– oppisopimusoppilaat ja koulutussopimuksen perusteella työsopimuk- sen solmivat enintään yhden vuoden ajan.

1.4 Työajan lyhennystä ei kerry koululaisten ja opiskelijoiden loma-aikanaan suorittamasta työstä.

2 Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus

Toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 8–10 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaista taloudellisista ja tuotannollisista syistä taikka työ- sopimuslain tarkoittamaan yrityksen saneeraukseen liittyvillä perusteilla irtisa- nottavaan toimihenkilöön kohdistuvaa työntarjoamisvelvollisuutta ja takaisin- ottovelvollisuutta koskevat säännökset eivät estä solmimasta määräaikaisia sopimuksia seuraavissa tilanteissa:

– pakollinen harjoittelu, joka on välttämätöntä opintojen aloittamisen mah- dollistamiseksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan

– tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä

– korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneita enintään kahdeksan (8) kuukautta työsuhteen alkamisesta lukien.

Työnantaja ja pääluottamusmies tai muu toimihenkilöitä edustava yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijaisesti niille, joille työharjoitte- lu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai niiden loppuunsaattamiseksi. Kustakin harjoitteluohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä si- joittuu aina nimetyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

– Korkeakoululla tarkoitetaan sekä tiedekorkeakouluja että ammatti- korkeakouluja.

3 Opiskelijan ohjaaminen

Toimihenkilön toimiessa työnantajan nimenomaisesta määräyksestä AMK- opiskelijan tai muun vastaavan opiskelijan ohjaajana työssäoppimis- tai har- joittelujakson aikana on toimihenkilölle maksettava ohjaustehtävän ajalta erillinen työn määrän ja vaativuuden huomioon ottava, paikallisesti sovittava korvaus.

Ohjaamisella tarkoitetaan ennalta laaditun ja suunnitellun opintokokonaisuu- den ohjaamista, jonka sisältöön kuuluvat tähän kuuluvat työ- ja harjoitustehtä- vät sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Ohjaustyöstä sovittaessa on myös sovittava sen kestosta. Ellei kestosta ole muuta sovittu, korvausta maksetaan yhden kuukauden ajan. Mikäli edellä esi- tetty tehtävä on otettu huomioon toimihenkilön toimenkuvaa määriteltäessä, erillistä korvausta ei makseta. Yhdestä ohjattavasta korvausta maksetaan vain yhdelle ohjaajalle.

M MUUT MÄÄRÄYKSET

40 § Toimiminen sijaisena

Xxxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella työnantajan ennen sijaisuuden alkamista erikseen hänen hoi- dettavakseen määräämiä yhden tai useamman toisen toimihenkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimestaan tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena sijaisuusajalta 1.4.2018 lukien 355–835 €/kk. Samansuuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle si- jaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

Korvausta harkittaessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

1 Onko toimihenkilön työmäärä olennaisesti lisääntynyt oman tasoisissa tehtävissä? Tätä arviointia tehtäessä otetaan huomioon myös toimihen- kilön omien työtehtävien määrässä mahdollisesti tapahtuva kausiluontoi- nen tai muu supistuminen; tai

2 Suorittaako toimihenkilö sijaisena omia tehtäviään vaativampia tehtä- viä?

3 Aiheuttaako sijaisuus kohdissa 1 ja 2 mainittuja muutoksia toimihenkilön tehtävissä sijaisuuden aikana?

Tämä määräys ei koske alle kaksi viikkoa kestäviä sijaisuuksia.

Pöytäkirjamerkintä:

Sijaisuuskorvausta ei makseta, mikäli sijaisuuden hoito on huomioitu toi- mihenkilön palkkaa määriteltäessä. Mikäli sijaisuuskorvaus on huomioitu tehtävän vaativuutta luokitettaessa, on työnantajan selvitettävä tämän vaikutus henkilön palkkaan.

41 § Suojavaatetus

Työnantaja järjestää toimihenkilölle olosuhteiden vaatiman suoja- ja erikois- vaatetuksen yrityskohtainen käytäntö huomioon ottaen.

42 § Lyhyt tilapäinen vapaa

1 Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, rekisteröidystä parisuhteesta säädetyssä laissa tarkoitettua puolisoa, omia, puolison ja rekisteröidystä parisuhteesta säädetyssä laissa tarkoitetun puolison xxxxxxxxx, per- heen lapsia, omia veljiä ja sisaria.

2 Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalla toimihenkilöllä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3 Yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä toimivan toimihenkilön kuukau- sipalkkaa vähennetään luottamuselinten kokouksista aiheutuvaa työajan menetystä vastaavasti siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansionmenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

4 Suositus: Kertausharjoituksiin määrätylle reserviläiselle maksetaan ker- tausharjoitusten ajalta niin suuri osa palkasta, että huoltovelvollinen re- serviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palk- kaedut ja ei-huoltovelvollinen 2/3 niistä.

5 Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan Ammattiliitto Pron hallituksen, edustajiston tai neuvottelukunnan kokouksiin. Pääluot- tamusmiehen tai luottamusmiehen palkkaa ei vähennetä hänen osallis- tuessaan Ammattiliitto Pron järjestämille luottamusmiesten neuvottelu- päiville

43 § Muut määräykset

1 Toimihenkilöillä on oikeus kokoontua työpaikallaan työaikansa ulkopuo- lella siten, kuin siitä paikallisesti sovitaan.

2 Työnantaja ottaa kaikille toimihenkilöille ryhmähenkivakuutuksen ja esi- miesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vas- tuuvakuutuksen. Vastuuvakuutuksen korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126.263 € kuitenkin siten, että korvauksen enimmäis- määrä on 50.505 € yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25.253 €. Vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuu- tusta koskevien vakuutusehtojen mukaan.

3 Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähän työeh- tosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten to- distus pidätetystä summasta.

44 § Sopimuksen sitovuus ja voimassaolo

1 Tämän sopimuksen sitovuus sekä sidottujen työrauha- ja valvontavelvol- lisuus määräytyvät työehtosopimuslain mukaan.

2 Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018–31.1.2021 ja sen jälkeenkin vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päätty- mistä kirjallisesti irtisanota.

Mikäli kolmatta sopimusvuotta koskevan palkantarkistuksen toteuttami- sesta ei päästä yksimielisyyteen 25.11.2019 mennessä, voidaan työ- ehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2020.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LIITE 1

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimihenkilön irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisa- nottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske merityösopimuslaissa (756/2011) ja ammatillisesta koulu- tuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimus- lain (55/2001) 7:5 ja 7:7–8 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, sa- neerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

2. kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuot- ta, mutta enintään 8 vuotta

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisano- misaikaa.

Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakaudeksi (2.5.– 30.9.) osuvaan irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun vuosiloman.

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suoritta- maan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vas- taavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle mak- settavasta lopputilistä noudattaen, mitä työsopimuslain (55/2001) 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvol- lisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain (55/2001) 7:1–2 §:ien mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain (55/2001) 7:3–4 §:ien perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosi- asiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihen- kilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilan- teessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain (55/2001) 8:1.1 §:n perusteella.

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdos- ta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain

4. luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomi- sen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenki- lön on esitettävä selvitys raskaudestaan.

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain (55/2001) 9:1 §:n, 9:2 §:n 1. momentin ja 9:4–5 §:ien säännöksiä.

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 tai 5 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain (55/2001) 12:2–3 §:ien mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työ- sopimuslain (55/2001) 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

8 § Jatkuva yhteistoimintamenettely

Paikallinen sopiminen jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käytöstä

Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn sisältö ja toteuttaminen

kuusi (6) kertaa vuodessa, yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) piiriin kuuluvista, erityisesti toimihenkilöasemassa olevan työvoiman käyttöön ja työvoimatarpeeseen liittyvistä asioista.

6 Tämän pykälän määräysten mukainen jatkuva yhteistoimintamenettely voidaan paikallisten osapuolten niin sopiessa toteuttaa yhdessä muiden työehtosopimusten soveltamispiirissä olevia palkansaajia koskevien jat- kuvien yhteistoimintamenettelyjen kanssa, mikäli näin toteutettava me- nettely täyttää tämän sopimuksen mukaiset vaatimukset.

7 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa pidettävistä neuvotte- luista laaditaan pöytäkirja, jonka osallistujat allekirjoituksellaan hyväksy- vät.

Poikkeukset yhteistoiminnasta yrityksissä säädetystä laista (334/2007) jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä käytettäessä

9 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa

kohdistuvasta xxxxxxxxxxxxx toimihenkilöitä edustavan pääluottamus- miehen tai muun yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) 2 luvun 8 §:n tarkoittaman edustajan kanssa tai edellä mainitun puuttu- essa toimipaikan toimihenkilöiden kanssa yhteisesti.

LIITTEET

– Puitesopimus jatkuvan yt-menettelyn käyttämisestä

– Esimerkkiluettelo jatkuvassa yt-menettelyssä käsiteltävistä asioista

– Esimerkki esityslistasta

SOPIMUS JATKUVAN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN KÄYTTÄMISESTÄ

Talotekniikka-alan työehtosopimus toimihenkilöille, irtisanomissuoja- sopimus 8 §

Yritys Toimipaikka

Tämän sopimuksen perusteella yllä mainitun LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n / Palvelualo- jen työnantajat PALTA ry:n / Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsenyrityksen yllä mainitussa toimipaikassa sovitaan sovellettavaksi Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopi- muksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n tarkoittamaa jatkuvaa yhteistoimin- tamenettelyä tämän paikallisen sopimuksen allekirjoitusajankohdasta lukien.

Tämän sopimuksen perusteella työnantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava pääluottamus- mies, tai viimeksi mainitun puuttuessa toimipaikan toimihenkilöt yhteisesti, käyvät yhteistoiminta- neuvotteluja jatkuvan yhteistoimintamenettelyn periaattein seuraavina ajankohtina (vähintään 6 kertaa seuraavan 12 kk aikana):

1. kerran:

2. kerran:

3. kerran:

4. kerran:

5. kerran:

6. kerran:

Tämän jälkeen käytävien seuraavien neuvottelujen ajankohdista sovitaan kuudennessa neuvot- telukokouksessa. Vastaavaa periaatetta myöhempien neuvottelukokouksien ajankohdista sopi- misen osalta noudatetaan myös tämän jälkeen.

Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa kussakin neuvottelukokouksessa käsitellään Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuo- jasopimuksen 8 §:n liitteenä olevassa esimerkkiluettelossa mainitut asiat siinä laajuudessa kuin kulloinkin on tarpeellista.

Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn oikeusvaikutukset määräytyvät Talotekniikka-alan toimihenkilöi- tä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n määräysten mukaan.

Mikäli jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä ei toteuteta tämän sopimuksen mukaisesti, noudatetaan yhteistoimintalakia sellaisenaan.

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi alkuperäistä kappaletta, yksi työantajan edustajalle ja yksi toimi- henkilöitä edustavalle pääluottamusmiehelle / toimipaikan toimihenkilöille.

. 201

Paikka Aika

Työnantajan edustaja Pääluottamusmies/Toimihenkilö

Pääluottamusmies/Toimihenkilö Pääluottamusmies/Toimihenkilö

ESIMERKKILUETTELO Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työ- ehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n tarkoittamaa jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa käsitel- tävistä asioista

Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa käsitellään kussakin neuvottelussa tämän esimerkkiluettelon mukaisia teemoja siinä laajuudessa kuin kulloinkin on tarpeellista. Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä voidaan käsitellä myös muita yrityksen toimintaan ja henki- löstöön liittyviä asioita.

Talous:

– raportit; tilauskanta, tuloskehitys, kulurakenne, kannattavuus

– suunnitelmat; tilauskanta, liikevaihto, kulurakenne, kannattavuus

Projektien/työkohteiden tilanne:

– tarjotut työkohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

– tilaukset

– tarjouslaskennassa olevat kohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

– tarjouskilpailussa hävityt kohteet

Toiminnan tehostaminen:

– mahdolliset taloudelliset ja/tai tekniset toiminnan tehostamistoimenpiteet ja niiden henkilöstö- vaikutukset

Toimintaa koskevat palautteet:

– ulkoisten ja sisäisten asiakaspalautteiden käsittely ja niiden osalta toteutettavat/toteutetut toi- menpiteet sekä niiden mahdolliset henkilöstövaikutukset

Henkilöstöresurssit:

– henkilöstötarve; resurssiennusteet työkohde- tai tehtäväkohtaisesti huomioiden pitkäaikaiset sijaisuustarpeet

– mahdollinen alihankinta ja vuokratyövoima; vaikutukset henkilöstötarpeeseen

– mahdollinen lomautustarve sekä toteutetut lomautukset

– mahdolliset lomat, työajanlyhennysvapaat; vaikutukset mahdolliseen lomautustarpeeseen

Henkilöstön kehittäminen:

– koulutussuunnitelmat ja niiden toteutus; vaikutukset mahdolliseen lomautustarpeeseen

MALLI ESITYSLISTASTA JATKUVAA YHTEISTOIMINTAMENETTELYÄ VARTEN

Talotekniikka-alan työehtosopimus toimihenkilöille, irtisanomissuoja- sopimus 8 §

Yritys:

Toimipaikka:

Neuvottelun ajankohta:

Kokouksen paikka: Läsnä oleva työnantajan edustaja: Pääluottamusmies / toimihenkilöt:

Käsiteltävät asiat

1 Neuvottelun peruste, ajankohta ja sopimuksenmukaisuus 2 Neuvottelussa käsiteltävät teemat

2.1 Talous:

– raportit; tilauskanta, tuloskehitys, kulurakenne, kannattavuus

– suunnitelmat; tilauskanta, liikevaihto, kulurakenne, kannattavuus

2.2 Projektien/työkohteiden tilanne:

– tarjotut työkohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

– tilaukset

– tarjouslaskennassa olevat kohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

– tarjouskilpailussa hävityt kohteet

2.3 Toiminnan tehostaminen:

– mahdolliset taloudelliset ja/tai tekniset toiminnan tehostamistoimenpiteet ja niiden henkilöstö- vaikutukset

2.4 Toimintaa koskevat palautteet:

– ulkoisten ja sisäisten asiakaspalautteiden käsittely ja niiden osalta toteutettavat/toteutetut toimenpiteet sekä niiden mahdolliset henkilöstövaikutukset

2.5 Henkilöstöresurssit:

– henkilöstötarve; resurssiennusteet työkohde- tai tehtäväkohtaisesti huomioiden pitkäaikaiset sijaisuustarpeet

– mahdollinen alihankinta ja vuokratyövoima; vaikutukset henkilöstötarpeeseen

– mahdollinen lomautustarve sekä toteutetut lomautukset

– mahdolliset lomat, työajanlyhennysvapaat; vaikutukset mahdolliseen lomautustarpeeseen

2.6 Henkilöstön kehittäminen:

– koulutussuunnitelmat ja niiden toteutus; vaikutukset mahdolliseen lomautustarpeeseen 3 Muut asiat

4 Lomautustarve, suunniteltujen lomautusten määrä ja toteuttaminen

. 20

Paikka Aika

Työnantajan edustaja

9 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, xxx- xx mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdolli- suuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

10 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irtisano- misessa noudatetaan työsopimuslain (55/2001) 9:3–5 §:ien säännöksiä.

11 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä taikka yrityksen työsopimuslain tar- koittamaan yrityksen saneeraukseen liittyvillä perusteilla irtisanottavaan toi- mihenkilöön kohdistuvasta kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukai- sesta työnantajan takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisa- nomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnan- tajan toimenpiteet toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

12 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1 Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamis- ta. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeen- pantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2 Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään

ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3 Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomautta- misen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamat- ta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väliseen sopimukseen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta, eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännök- siin.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomau- tuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Täl- laisessa tapauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

4 Ammatillinen koulutus lomautuksen aikana

Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jatkuessa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuo- silomalain (162/2005) 7 § 2 momentin kohdan 7 mukaisiksi (30 lomau- tuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.

5 Työn tarjoaminen lomautetulle toimihenkilölle

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä lomautetulle toimihenkilölle rajoit- tuu työkohteisiin tai kiinteisiin toimipaikkoihin, joissa toimihenkilö voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käy- dä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

13 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

14 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuo- mioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuo- den kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

15 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2. kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on mää- rätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtoso- pimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamat- ta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomi- sesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LIITE 2

YLEISSOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA

LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA

Tässä sopimuksessa käytetään termejä pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu sekä edellä mainittujen varahenkilöt.

Luottamusmiehen valinta

Tähän työehtosopimukseen työehtosopimuslain nojalla sidottuun työnanta- jaan työsuhteessa olevilla Ammattiliitto Pro ry:n jäseninä olevilla toimihenki- löillä on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle varamies. Muiden luottamusmiesten valinnasta sovitaan paikallisesti. Ellei paikallisesti muuta sovita, voidaan eri paikkakunnalla sijaitsevaan työpaik- kaan valita luottamusmies ja hänelle varamies, jos siellä työskentelee vähin- tään 10 toimihenkilöä.

Vaalikelpoinen em. tehtäviin on yrityksessä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva toimihenkilö.

Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä, varamiehen toimimi- sesta pää- tai luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun toimimi- sesta pääluottamusmiestehtävissä sekä pääluottamusmiehen toimimisesta työsuojelutehtävissä on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Työnantaja il- moittaa kirjallisesti pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen or- ganisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaa- maan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan yrityksessä, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työ- suojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen. Työsuojeluasiamiesten valinnasta sovitaan paikallisesti.

Työkykyä ylläpitävä toiminta yrityksessä on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitä- vän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työ- kykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut

periaatteet sisällyttää myös yrityksessä laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun teh- tävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tilapäises- ti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinni- tettävä huomiota muun muassa toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos pääluottamus- mies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus.

Tarvittaessa työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Pääluottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään mahdollisuus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä, kuten yrityksessä ylei- sesti käytössä olevia atk-laitteita ja niihin liittyviä ohjelmia sekä internet-yh- teyksiä (sähköposti). Tällöin voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, tehtävien laajuus jne. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoi- tuksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttä- mättömät keskustelut. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Työsuhdeturva

Pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli tehtävään viimeksi valituksi tullessaan. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vas- tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Työstään pääosin vapautetun pääluottamusmiehen toimikauden päättyessä selvitetään yhteisesti ammatillisen koulutuksen tarve.

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei yrityksen toimintaa hänen edustamiensa työntekijöiden osalta keskeytetä ko- konaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päät- tyy eikä voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtu- vasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain (55/2001) 7:10 §:n

1. momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai luottamusmie- hen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen/luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muu- toinkaan pääluottamusmiehen/luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisa- nomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

Näitä työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, josta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa ai- kaisintaan kolme kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamus- miehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellai- senaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutet- tava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Jos pääluottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin hänen toimialueellaan säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 toimihenkilöä, on korvaus vähintään 4 ja enin- tään 24 kuukauden palkka.

Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan xxxxx- xxxxxxx vapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettujen tehtävien korvaamisesta, toimintaedellytyksistä, ansiokehityksestä, työsuh- deturvasta ja asemasta liikkeen luovutuksen yhteydessä sovelletaan vastaa- vasti työsuojeluvaltuutettuun.

Korvaus luottamusmiestehtävien hoitamisesta

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle maksettava korvaus määräytyy hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Toimihenkilölukumäärä	Luottamusmieskorvaus 1.4.2018–31.1.2021 €/kuukausi
3–9	66
10–24	100
25–50	133
51–100	194
101–200	250
201–400	288
401–600	322
yli 600	377

Sovitut luottamusmieskorvaukset ovat voimassa koko sopimuskauden.

Pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnan- tajalle, milloin korvaus maksetaan hänen varamiehelleen.

Korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta

Toimihenkilölukumäärä	Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.4.2018–31.1.2021 €/kuukausi
10–50	61
51–200	94
yli 200	167

Jos sama henkilö hoitaa sekä pääluottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, maksetaan hänelle täysi luottamusmieskorvaus ja puolet työsuojelu- valtuutetun korvauksesta.

KOULUTUS

Ammatillinen koulutus

Ellei toisin ole sovittu, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hänet hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siihen käytetty aika ilman ylityökorvausta tai annetaan vastaava vapaa toimihenkilön säännölli- senä työaikana. Työnantaja korvaa lisäksi koulutuksesta toimihenkilölle ai- heutuvat suoranaiset kustannukset. Työajan ulkopuolella koulutuksen edellyt- tämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

Yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten ammatillinen koulutus.

AY-koulutus

Pääluottamusmiehellä, luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla ja muilla työsuojeluyhteistoiminnassa toimivilla toimihenkilöiden edustajilla, mukaan lu- kien työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojeluyhteistoimintaelimen jäsenet, on oikeus osallistua liittojen hyväksymään koulutukseen, ellei se aiheuta tun- tuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoitus osallistumisesta on tehtävä mah- dollisimman varhain. Työnantaja ilmoittaa vähintään 10 päivää ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen pyritään yhteisesti selvittämään muu kurssiajan- kohta.

Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan pääluottamusmiehelle ja luotta- musmiehelle enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluyhteistoiminnassa toimi- ville toimihenkilöiden edustajille enintään kahden viikon ajalta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukau- den kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toi- mihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jä- sentä.

Lisäksi maksetaan palkallisilta kurssipäiviltä ateriakorvaus.

Työnantaja maksaa korvaukset henkilölle vain kerran samansisältöisestä koulutustilaisuudesta.

Osallistuminen em. koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

Muusta luottamusmiehen tarvitsemasta koulutuksesta sovitaan paikallisesti.

TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille seuraavat seikat:

1 Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

2 Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellises- ta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

3 Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.

4 Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoimintalain (334/2007) 10 §:n 1. momentin tarkoittamat yrityk- sen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työ- paikan työsuhteita koskevissa tai yhteistoimintalain mukaisissa kysymyksissä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, sekä työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikalla.

Tämän sopimuksen mukaisesti pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen teh- täviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on pääluottamusmiehelle annettava tieto uusista toimihenki- löistä.

Palkkatilastotietoina annetaan pääluottamusmiehelle kerran vuodessa kir- jallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilötilasto on valmistunut, ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansio- tietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaika- lain mukaisesti laadittuun luetteloon.

Pääluottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Document Metadata

Table of Contents

TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE 1.2.2018–31.1.2021

Document Metadata