Valtiovarainministeriön ja Rahoitusvakausviraston välinen tulossopimus
RVV 7/00.00/2019 VN/11920/2019
Valtiovarainministeriön ja Rahoitusvakausviraston välinen tulossopimus
vuodelle 2020
sekä ennakolliset tavoitteet vuosille 2021 – 2023
SISÄLTÖ
1 RAHOITUSVAKAUSVIRASTON STRATEGIA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3
2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 6
3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 8
3.1 Keskeiset tulostavoitteet 8
3.2 Toiminnallinen tehokkuus 15
4 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN LIITTYVÄT HANKKEET 17
5 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA HALLINTA 17
5.1 Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet 18
5.2 Muut henkilöstötavoitteet 19
7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SEURANTA 22
1 Rahoitusvakausviraston strategia ja toimintaympäristön muutokset
Rahoitusvakausviraston (jäljempänä virasto) toiminnan kehittämiselle sen perustamisvuonna 2015 asetettu viisivuotinen polku on päättymässä. Xxxxxxx on saavuttanut viime vuosina joh- donmukaista edistymistä sekä kriisinratkaisun että talletussuojan vastuualueilla, konkreetti- sina esimerkkeinä ensimmäiset kriisinratkaisusuunnitelmat ja MREL-päätökset kaikille viras- ton vastuualueen laitoksille sekä talletussuojan maksatusjärjestelmän valmistuminen. Viras- ton toiminta sen sidosryhmäympäristössä – ja erityisesti yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) kanssa – on vakiintunut ja toiminnan laadun ja syvyyden paranemisen kautta viraston toiminnan vaikuttavuus kehittyy edelleen vuosi vuodelta.
Viraston oma kehitysvaihe ja toimintaympäristön muutokset huomioiva strategiatyö johti syk- syllä 2019 muutoksiin viraston strategiassa. Viraston toiminnan kaksi roolia – talletussuoja ja kriisinhoito – halutaan kytkeä entistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi, jossa erilaisten kriisitilan- teiden hoitokykyä tarkastellaan kokonaisuutena kustannustehokkaimman ratkaisun löytä- miseksi. Samalla halutaan aiempaa enemmän korostaa toimintaa tunnettuuden lisäämiseksi, sillä kriisinratkaisun ja talletussuojan tunnettuuden uskotaan vahvasti lisäävän uskottavuutta järjestelmän toimintakykyä kohtaan.
Päivitetyllä visiollaan 2021 virasto haluaa korostaa kriisinhoitokykynsä kehittämistä, missä myös viestinnän rooli painottuu entistä enemmän: ”Vahva asiantuntijavirasto, joka toiminnal- laan ja viestinnällään varmistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta ja kykenee hoitamaan kriisiti- lanteet kustannustehokkaasti”.
Vuosina 2020-2023 virasto jatkaa pitkäjänteistä työtä lisätäkseen omaa ja viranomaisten yh- teistä toimintavarmuutta erilaisissa kriisi- ja talletussuojatilanteissa. Samalla kiinnitetään aiem- paa kohdennetummin huomiota myös laitosten oman kriisinhoitovalmiuden parantamiseen sekä laitoskohtaisiin erityiskysymyksiin niiden toiminnan uudelleenjärjestelymahdollisuuksien turvaamiseksi kriisitilanteessa. Tärkeä osa viraston toimintakyvyn kehittämistä liittyy tietotekni- seen toimintaympäristöön. Omia analyysityökaluja ja tietojärjestelmiä kehittämällä tuetaan krii- sinratkaisusuunnittelutyön tarpeita. Yhteisillä tietojärjestelmäratkaisuilla muiden kotimaisten ja ulkomaisten sidosryhmäviranomaisten kanssa pyritään varautumaan kriisinhoitotilanteiden no- peiden tiedonjako- ja yhteistyötarpeiden vaatimuksiin. Vaatimus kriisitilanteeseen liittyvän ajantasaisen tiedon nopeasta raportointikyvystä kohdistuu jatkossa yhä enenevässä määrin myös laitoksiin. Lisäksi 2019 käynnistetyn viraston viestinnän kehittämishankkeen avulla läh- detään lisäämään kriisinratkaisua ja talletussuojaa koskevaa yleistä tietoisuutta, mutta myös kehittämään viestintää mahdollisessa kriisitilanteessa.
Viraston toiminnan kehittäminen ja edistyminen on edelleen vahvasti kytköksissä SRB:n työn kehittymiseen ja painopistealueisiin, jotka tukevat SRB:n missiota euroalueen pankkien puret- tavuuden varmistamiseksi. Tätä silmällä pitäen SRB:n työ on asteittain etenemässä suuntaan, jonka mukaan kriisinratkaisusuunnitelmissa määriteltyjen kriisinratkaisustrategioiden uskotta- van toteuttamisen varmistamiseksi suurimmilta laitoksilta (SI-laitokset) edellytetään aktiivisem- paa roolia ja toimenpiteitä purettavuuden esteiden poistamiseksi. Laitoksiin kohdistuvien odo- tusten selkeä kommunikointi on tässä tärkeässä roolissa, mihin liittyen SRB on aloittanut sään- nölliset julkiset konsultaatiokierrokset toimialan kanssa. Tämä näkyy enenevässä määrin myös viraston työssä suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin laitoksiin (LSI-laitoksiin) nähden.
Viraston aktiivinen vaikuttaminen valikoiduissa SRB:n hankkeissa on edelleen tärkeää. Käy- tännön valmistelutyö tapahtuu hyvin pitkälti SRB:n kriisinratkaisukomiteassa ja sen alaisissa
kahdeksassa pysyvässä toimikunnassa. Vuonna 2020 SRB:n toiminnassa tavoitellaan kriisin- ratkaisusuunnittelua tukevien yhteisten linjausten löytämistä etenkin laitosten toiminnalliseen ja taloudelliseen jatkuvuuteen, toimintojen kriittisyyteen ja rahoitusvakausvaikutuksiin, väli- nevalintaan, toimintojen eriyttämiseen sekä bail in-välineen täytäntöönpanoon. SRB:n MREL- politiikassa painopiste on uuden BRRD2:n mukaisesti konsernin sisäisissä laitoskohtaisissa vaateissa sekä vaateen täyttämisessä alisteisilla veloilla (niin sanottu subordinaatiovaade).
Lisäksi SRB:n työssä korostuu edelleen sekä SRB:n että kansallisten viranomaisten kriisinhoi- tokyvyn kehittäminen. Käytännössä tämä näkyy vuosina 2020-2021 muun muassa SRB:n oman Crisis Governance -käsikirjan että kansallisten kriisinhoitokäsikirjojen laadintatyön jatku- misena sekä yhteistä kriisiajan työskentelytilaa koskevan IT-järjestelmän käyttöönottona. Myös SRB:n järjestämien kriisisimulaatioharjoitusten määrä lisääntyy lähivuosina. Näissä simulaa- tioharjoituksissa on mukana myös kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia, joihin myös virasto pyrkii osallistumaan niihin priorisoimiensa osa-alueiden mukaisesti.
SRB-työn rinnalla Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) työ jatkuu aktiivisena kriisinratkaisuko- mitean alle perustetun kahden pysyvän työryhmän ja niiden alatyöryhmien kautta. Viraston näkökulmasta kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kytkeminen tiiviimmin EBA:n hankkei- siin on positiivista, koska työ kattaa koko EU-alueen tarkastelun ja työssä ovat mukana kaikki kriisinratkaisuviranomaiset myös muista pohjoismaista. EBA:n työryhmien keskeisin lähiajan prioriteetti on valmistella BRRD2-kehikon edellyttämät yli kymmenen teknistä täytäntöönpano- ja sääntelystandardia, joista merkittävin vaikutus viraston työhön on MREL-vaateen seurantaa koskevan neljännesvuosiraportoinnin käyttöönotolla 2021 keväästä alkaen. EBA:ssa on 2020 vireillä myös lukuisia muita raportoinnin harmonisointiin ja keskittämiseen liittyvillä hankkeilla sekä selvitystyö kriisinratkaisun toteutuksessa laitoksilta kerättävästä tietokokonaisuudesta (niin sanottu MIS-raportointi). EBA:n aktiivinen ote myös talletussuoja-asioissa jatkuu edelleen. On odotettavissa, että talletussuoja-asioiden käsittelyä varten vuonna 2018 perustettu työ- ryhmä jatkaa toimintaansa myös kesällä 2020 päättyvän toimikautensa jälkeen, sillä EBA:n talletussuojadirektiivin uudelleenarvioinnissa nousi esiin useita lisäselvitystä edellyttäviä asi- oita. Keväällä 2020 työryhmän ja sen alatyöryhmän työ keskittyy EU-maiden talletussuojajär- jestelmien kuormitustestejä koskevan vertaisarvioinnin laatimiseen ja kuormitustestejä koske- van ohjeen päivitystyön valmisteluun. Virasto on työssä aktiivisesti mukana ja samalla vahvis- taa omaa osaamistaan talletussuoja-asioissa.
Viraston toimintaympäristön kansallisessa sääntelyssä on näköpiirissä muutoksia vuoden 2021 alusta, kun kriisinratkaisua koskevan BRRD2-direktiivin täytäntöönpano toteutetaan. Muutokset koskevat muun muassa MREL-vaateen määrittelyä ja vaateen raportointia sekä mahdollisuutta laitoksen toimintojen lyhytaikaiseen keskeyttämiseen kriisitilanteessa. Myös tal- letuspankkien yhteenliittymien asemaa kriisinratkaisukehikossa täsmennetään. Muutokset vai- kuttavat siten sekä kriisinratkaisusuunnitteluun että kriisitilanteeseen varautumiseen ja viraston on tärkeä myötävaikuttaa aktiivisesti niiden valmistelutyöhön koko vuosi 2020.
Lähivuosina on odotettavissa lisää viraston vastuualuetta koskevia EU-lainsäädännön tarkis- tuksia, kun keskusvastapuolten kriisinratkaisua ja euroalueen yhteistä talletussuojajärjestel- mää EDIS:iä sekä yhteisen kriisinratkaisurahaston julkista varautumisjärjestelmää koskevat hankkeet etenevät. Lisäksi jo koettujen ensimmäisten kriisinratkaisutapausten perusteella on kriisinratkaisumekanismin toimivuudessa identifioitu lisää kehittämiskohteita, joista merkittä- vimpinä voidaan pitää uskottavaa likviditeetin hallintaa pankin kriisinratkaisutilanteessa, valvo- jien ja kriisinratkaisuviranomaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa riittävän varhaisessa vaiheessa
sekä valtiontukea koskevien säännösten päivittämistä. Näihin, samoin kuin pankkien kansal- listen konkurssisäännösten harmonisointiin liittyviin kysymyksiin, paneudutaan käynnisty- neessä BRRD-sääntelyn toisessa uudelleenarvioinnissa.
Suomen pankkisektorin toimintaympäristössä tapahtui vuonna 2018 poikkeuksellinen raken- teellinen muutos, kun Nordea Bank toteutti emoyhtiön kotipaikan siirron Suomeen käänteisellä fuusiolla. Tämän myötä Suomen pankkisektori on nyt kooltaan yksi Euroopan suurimmista, kun pankkisektorin kokoa mitataan kokonaistaseen määrällä suhteessa maan BKT:hen. Kyseinen tunnusluku on Suomessa nyt lähes 400% (aikaisemmin noin 200%), kun Euroalueen mediaani on noin 250%. Nordean kotipaikan siirtyminen heikensi hieman Suomen pankkisektorin keski- määräistä tappionkantokykyä, sen pysyessä kuitenkin edelleen vahvalla tasolla. Kesäkuun lo- pussa 2019 Suomen pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 16,6% ja vähimmäisomava- raisuusaste 5,7%, mikä vertautuu suotuisasti EU-maiden keskiarvolukuihin (14,6% ja 5,4%).
Pankkien toimintaympäristöön vaikuttaa useita merkittäviä muutosvoimia, joita virasto seuraa osana kriisinratkaisusuunnittelua. Näitä ovat harjoitetun rahapolitiikan ja alhaisten korkojen vai- kutukset pankkien toimintaan ja pidemmän ajan elinvoimaisuuteen sekä digitalisaatio-, tekno- logia- ja asiakaskäyttäytymismurroksen vaikutukset pankkien rakenteisiin, liiketoimintamallei- hin ja kilpailukenttään (kuten FinTech, BigTech ja varjopankkitoiminta). Seurannassa on erityi- sesti se, miten pankit kykenevät ylläpitämään kannattavuutensa terveellä tasolla tulevaisuu- dessa, kun alhaisten korkojen ympäristö asettaa alati kasvavaa painetta pankkien tärkeimpään tuottolähteeseen, korkokatteeseen. Meneillään oleva digitalisaatio- ja teknologiamurros on pankeille sekä mahdollisuus että haaste. Murros mahdollistaa pankeille uusia tulonlähteitä, lii- ketoimintoja ja yhteistyökuvioita, mutta samalla kiristyvä kilpailutilanne voi johtaa tuottojen sekä markkinaosuuksien supistumiseen ja luoda suuria investointitarpeita, jotka rasittavat pankkien kannattavuutta ainakin lyhyellä aikavälillä. Laajoihin ja monimutkaisiin digitalisaatio- ja IT-pro- jekteihin liittyy myös merkittäviä operatiivisia riskejä. Viraston seurannassa ovat myös poliittis- ten erimielisyyksien (kuten kauppasodat ja Brexit) ja talouskasvun todennäköisen hidastumi- sen mukanaan tuomat uhat sekä vielä tällä hetkellä vaikeammin ennakoitavissa olevat tekijät kuten esimerkiksi pankkien operatiiviseen toimintaan, kyberturvallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyvät riskit.
EU:n pankkisektorin vakavaraisuus on vahvistunut hieman viime vuosina ja pankit ovat onnis- tuneet supistamaan riskipitoisempaa toimintaansa mm. keskittymällä enemmän perinteisem- pään pankkitoimintaan, kuten luotonantoon ja varainhoitoon. Useissa maissa kannattavuuteen liittyy kuitenkin edelleen huolia, joita kevyen rahapolitiikan pitkittyminen kärjistää entisestään. Niin sanottujen kriisimaiden pankeissa kannattavuusongelman keskiössä on edelleen järjestä- mättömien saamisten korkea taso. Kannattavuusongelmat vaikuttavat pankkien kykyyn vah- vistaa vakavaraisuuttaan ja täten myös kykyyn laskea liikkeeseen kohtuuhintaisia velkainstru- mentteja, koskien erityisesti subordinoituja ja muita MREL-kelpoisia velkainstrumentteja. Tämä näkyy osaltaan pankkien mahdollisuuksissa täyttää niille asetetut MREL-vaateet, mikä on edel- lytys sijoittajanvastuun toteuttamiselle kriisinratkaisutilanteen tullessa ajankohtaiseksi.
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Rahoitusvakausvirasto on syksyllä 2019 täsmentänyt vuoden 2022 loppuun asti ulottuvaa stra- tegiaansa (alla kuvana) ottaen huomioon viraston oman kehitysvaiheen ja toimintaympäristön muutokset. Strategiaan tehdyt muutokset kuvaavat viraston tekemää linjausta talletussuojan ja kriisinhoidon kytkemisestä entistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi, jotta pystytään tarkastele- maan erilaisten kriisitilanteiden hoitokykyä kokonaisuutena kustannustehokkaimman ratkaisun löytämiseksi. Toinen strategiamuutokseen vaikuttava tekijä oli päätös panostaa RVV:n toimin- nan – kriisinratkaisun ja talletussuojan – yleisen tunnettuuden lisäämiseen, minkä uskotaan lisäävän uskottavuutta järjestelmän toimintakykyä kohtaan. Viestintä onkin viraston uudessa strategiassa varsin keskeisessä osassa.
Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita eli strategisia painopisteitä on kaksi: pankkikriisien kustannusten minimointi sekä talletussuojan ja kriisinratkaisumekanismin yleisen tunnettuuden ja uskottavuuden lisääminen. Kumpikin vaikuttavuustavoite koostuu neljästä alatavoitteesta, joiden alla olevia hankkeita ja erilaista tekemistä priorisoidaan vuosien 2020-2022 aikana. Tar- kennettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden taustalla ovat viraston vahva missio, päivitetty visio, koko VM:n hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet ja VM:n omat rahoitusmarkki- napoliittiset tavoitteet. RVV:n vuoden 2020 tulostavoitteet tukevat myös useita hallitusohjelman tavoitteita, kuten julkisen hallinnon ja esteettömien sähköisten palveluiden kehittämiseen liitty- viä tavoitteita sekä ennen kaikkea pankkiunionin viimeistelyyn liittyviä hallituksen eurooppapo- liittisia tavoitteita aktiivisesta toiminnasta. Tavoitteet ovat linjassa myös SRB:n tavoitteiden kanssa, sillä RVV on kiinteä osa SRM:ää. Osa RVV:n tavoitteista toteutuu SRB:n toiminnan kautta, osa itsenäisenä toimijana Suomessa. Vaikuttaminen erilaisissa kotimaisissa viran- omaisverkoissa ja niiden kautta rakennettava luottamus ja yhteistyö nähdään jatkossakin erit- täin keskeiseksi tavaksi lisätä kooltaan pienen viraston vaikuttavuutta.
Alla olevassa strategiakuvassa on merkitty vihreällä nuolella ne strategiset painopistealueet, joihin liittyviä tulostavoitteita priorisoidaan vuonna 2020 aiempaa enemmän. Strategiakuvaa seuraavassa taulukossa on puolestaan esitetty näihin vuoden 2020 strategisiin painopistealu- eisiin liittyvät keskeiset hankkeet, joiden edistäminen ja loppuunsaattaminen on priorisoitu vi- raston vuoden 2020 työsuunnitelmassa.
Vuonna 2020 erityisiä toiminnan painopistealueita on kolme: RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa, tallettajien pääsy varoihin turvattu kriisitilanteissa sekä määrätietoinen ja luottamusta herättävä viestintä. Keskeisimmät hankkeet, joilla vuonna 2020 vahvistetaan RVV:n korkeaa kyvykkyyttä toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa, ovat suurimpien suomalaisten pankkien kriisinratkaisusuunnitelmien ja MREL-päätösten tar- kistaminen sekä kansallisen kriisinhoitomanuaalin sisällön syventäminen ja testaaminen. Osa- alue, jossa tavoitteena on turvata tallettajien pääsy varoihin kriisitilanteessa, sisältää vuonna 2020 talletussuojan maksatusjärjestelmän uuden version käyttöönoton ja ylläpito- ja jatkokehi- tystyön kilpailutuksen valmistelun sekä talletussuojajärjestelmän kuormitustestit koskien talle- tuskannan siirron ja kriisinratkaisun rahoitusta talletussuojarahaston varoista. Testeihin valmis- tautuminen tukee myös pienten ja keskisuurten pankkien tehokkaiden kriisinhoitokeinojen ke- hittämistä. Määrätietoinen ja luottamusta herättävä viestintä pitää vuonna 2020 sisällään kolme keskeistä viestinnän kehittämiseen liittyvää hanketta: verkkosivuston kokonaisuudistuksen, tal- letussuojan ja kriisinratkaisun tietoisuushankkeen suunnittelun ja toteutuksen aloituksen sekä kriisiviestinnän prosessien kehittämisen sidosryhmäyhteistyössä. Vuoden 2020 aikana virasto
pyrkii aktiivisesti laajentamaan kansallista viranomaisyhteistyötä kattamaan myös kriisiviestin- nän, jossa on saavutettavissa merkittäviä synergiaetuja yhtenäisten prosessikuvausten ja oh- jeistuksen myötä niin normaali- kuin kriisiaikoina.
3 Toiminnallinen tuloksellisuus
3.1 Keskeiset tulostavoitteet
Seuraavassa taulukossa esitetään viraston vuoden 2020 toiminnan keskeisimmät tulostavoit- teet ja niiden mittarit jaoteltuna yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden alle. Jäljempänä asiakirjassa esitellään toiminnan tehokkuusmittareita, joilla pyritään kuvaamaan toiminnalla saavutettavia tehokkuushyötyjä.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2020 | Tulosmittari 2020 |
RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa | SI-laitosten kriisinratkaisusuunnitelmien päivitys ja MREL- päätösten valmistelu SRB:n johdolla. | • RVV on pysynyt työnjaossa sovitussa aikataulussa omien vastuualuei- densa osalta ja proaktiivisesti vaikuttanut suunnitelman sisällön ke- hittymiseen. MREL-päätökset on tehty ottaen huomioon sovellettava strategia ja SRB:n BRRD2-sääntelyn mukainen politiikka mm. subordi- naatiovaateen osalta. |
LSI-laitosten kriisinratkaisusuunnitelmien päivitys ja MREL- päätösten valmistelu laitoskohtaisen aikataulun mukai- sesti | • RVV on pysynyt pankeille etukäteen kommunikoidussa aikataulussa ja päivitystyön kattavuus on 100% päivityssyklin piirissä olleille laitok- sille (7 pankkia). • Suunnitelmien sisältö on merkittävästi kehittynyt erityisesti painopis- tealueiden osalta. | |
Arvopaperikeskuksen kriisinratkaisusuunnitelman päivitys | • Päivitetty kriisinratkaisusuunnitelma on valmis ja suunnitelman si- sältö on kehittynyt erityisesti ensimmäisessä suunnitelmassa tunnis- tettujen painopistealueiden kohdalla. Lisäksi on vaikutettu kriisinhoi- tovälineitä – ja valtuuksia koskevan lainsäädännön tarkentamiseksi. | |
Vaikutetaan aktiivisesti SRB:n ja EBA:n politiikkatyöhön erityisesti seuraavilla osa-alueilla: • MREL-politiikka ja MREL-seuranta • taloudellinen jatkuvuus • toimintojen kriittisyys ja rahoitusvakausvaikutus • välinevalinta • toimintojen eriyttäminen • toiminnallinen jatkuvuus • bail in -täytäntöönpano • yhteisen kriisinhoitokyvyn kehittäminen ja ylläpito | • Osallistutaan aktiivisesti priorisoitujen osa-alueiden työryhmiin - osal- listumisaste 100 %. • Hyvin dokumentoitu näyttö 2-3 asiakokonaisuudesta, missä RVV:n työ on vaikuttanut lopputulokseen. Erityiset tavoitteet: • Päivitetty SRB:n MREL- politiikka on vahvistettu ottamalla huomioon BRRD 2-sääntelyn mukaiset optiot ja liikkumavarat niin, etteivät ne johda perusteettomasti MREL- vaateiden tason ja laadun alenemi- seen. • Yhteenliittymien erityispiirteet on otettu huomioon MREL-politii- kassa. |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2020 | Tulosmittari 2020 |
RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa | Kansallisen kriisinhoitomanuaalin päivitys | • Päivitetty versio kriisinhoitomanuaalista on valmis ja sen sisältö on kehittynyt erityisesti valittujen painopistealueiden osalta. • Osana manuaalin laadunvarmistusta ja sisällön validointia RVV muun muassa: o järjestää sisäisiä kirjoituspöytäharjoituksia valituista osa-alu- eista o osallistuu PRH:n kanssa kuivaharjoitukseen esimerkkipankkiin kohdistuneiden toimenpiteiden rekisteröimiseksi o toimittaa SRB:n päätöksen kansallista täytäntöönpanoa ku- vaavan mallipohjan (Implementing Order Template) SRB:lle |
Kriisinhoitovälineiden käyttöä ja viranomaisten välistä viestintää koskevan keväällä 2021 toteutettavan kansalli- sen simulaation valmistelu. | • Simulaation valmistelutyöt on tehty aikataulun mukaisesti. | |
Kriisitilanteen taloushallinto | • Kriisitilanteen taloushallinnon erityispiirteet on selvitetty ja doku- mentoitu. | |
Laitosten tappionkattamis- kyky ja varautuminen krii- sitilanteisiin riittävä | Vaikutetaan aktiivisesti EBAn seuraavissa työryhmissä: • arvonmääritystä palveleva tiedonkeruu (MIS) • MREL- seuranta ja vaikutusarviot | • Vaikutetaan proaktiivisesti selkeiden standardien aikaansaamiseksi. • Kommunikoidaan MIS-tiedonkeruun vaatimukset ja tavoitteet pan- keille riittävän aikaisessa vaiheessa. • Vaikutetaan MREL- raportointikehikon sisältöön ja julkistettavan vai- kutusarviointiraportoinnin kehittämiseen |
RVV:n LSI-laitoksia koskevan MREL-linjauspaperin päivitys ja LSI-laitosten MREL-päätösten tarkistaminen | • MREL- linjauspaperi on päivitetty ja täydennetty Q&A osiolla. • Päätökset on tarkistettu ja kaikille LSI-laitoksille on asetettu MREL- vaateet, jotka pohjautuvat päivitettyihin suunnitelmiin. | |
Tallettajien pääsy varoihin turvattu kriisitilanteessa | Talletussuojan maksatusjärjestelmän ylläpito- ja jatkokehi- tystyön jatkuvuuden varmistaminen. | • Talletussuojan maksatusjärjestelmän sovellustoimittajan kilpailutus koskien sovelluksen ylläpitoa ja jatkokehitystä on suunniteltu ja val- misteltu siten, että kilpailutus voidaan käynnistää viimeistään 2021 alussa. |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2020 | Tulosmittari 2020 |
Talletussuojan maksatusjärjestelmän uuden sovellusver- sion käyttöönotto | • Uusi sovellusversio on otettu onnistuneesti käyttöön ja toiminta var- mistettu tuotantoympäristössä tehtävillä testeillä | |
EBA:n ohjeiden mukaisen testin suunnittelu ja läpivienti koskien talletuskannan siirron rahoittamista talletussuoja- rahaston varoista | • "Talletuskannan siirto"-testi on suoritettu ja jatkokehitystarpeet on tunnistettu. • Prosessikuvaus koskien talletussuojarahaston varojen käyttämistä tal- letuskannan siirron rahoittamista on päivitetty. | |
EBA:n ohjeiden mukaisen testin suunnittelu ja läpivienti koskien kriisinratkaisun rahoitusta talletussuojarahaston varoista | • "Kontribuutio resoluutioon"-testi on suoritettu ja jatkokehitystarpeet on tunnistettu. • Prosessikuvaus koskien talletussuojarahaston varojen käyttämistä re- soluution rahoitukseen on päivitetty. | |
Talletussuojajärjestelmän toimintakyvyn ja rahoituksen vahvistamiseen liittyvät selvitykset | • RVV avustaa ministeriötä talletussuojarahaston lainalimiittijärjestelyn tarpeen määrittelyssä ja mahdollisten tarkentavien säännösten val- mistelussa VM:n tarpeiden mukaisesti. | |
Tehokkaat kriisinhoitokeinot sekä toimiva yhteiseurooppalainen talletussuoja | Osallistutaan aktiivisesti VM:n pankkipakettityöryhmän työhön koskien BRRD2-säännösten implementointia ja kansallisessa lainsäädännössä havaittuja puutteita. | • VM on tyytyväinen RVV:n tarjoamaan asiantuntijatukeen. RVV:n esit- tämät muut kansalliset lakimuutostarpeet on selvitetty ja otettu huo- mioon työryhmän ehdotuksissa, kuten esimerkiksi: o talletuskannan siirtoa koskeva valtuus o APK:n kriisitilanteessa tarvittavat valtuudet ja välineet o tarve asettaa vähittäissijoittajille kieltoja/rajoituksia eräiden MREL- instrumenttien omistukselle o sijoittajien korvausrahaston hallinnoinnin siirtäminen RVV:n tehtäväksi (mahdollisesti eri lainsäädäntöhanke) |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2020 | Tulosmittari 2020 |
Vaikutetaan yhteistyössä VM:n kanssa pankkiunionin kehittämistä koskeviin valmisteluihin. | • VM on tyytyväinen RVV:n tarjoamaan asiantuntijatukeen EU- työryh- missä etenkin seuraavissa teemoissa o EDIS o BRRD3 o Talletuskannan siirto/resolution light-malli pienille ja keski- suurille pankeille o Pankkien insolvenssilainsäädännön harmonisointi • XXX on osallistunut aktiivisesti pankkiunioniteemoja koskeviin kes- kusteluihin ja kuulemistilaisuuksiin puheenvuoroin, blogein ja lausun- noin. | |
Osallistutaan ja vaikutetaan EBA:n ja EFDIn talletussuojaa koskevien työryhmien työhön. | • Hyvin dokumentoitu näyttö RVV:n kontribuutiosta lopputulokseen mm. seuraavilla osa-alueilla: o EBAn talletussuojajärjestelmien kuormitustestauksen ver- taisarvio (Peer Review) o EBAn DGSD-kannanotoissa (Opinion) esiin nostetut selvitys- työt o EFDIn EDIS-selvitykset ja kannanotot o EFDIn kriisiviestintäyhteistyö | |
Määrätietoinen ja luottamusta herättävä viestintä | RVV:n verkkosivuston kokonaisuudistus | • Sivusto on uudistettu ja se on etenkin talletussuoja-asioissa aiempaa selkeämpi ja yksinkertaisempi ja se on katselmoitu saavutettavuusdi- rektiivin vaatimusten mukaisuuden osalta ulkopuolisen arvioijan toi- mesta. • Sivusto tukee viraston viestintälinjauksia ja tavoitteita. |
Viraston omien viestintävalmiuksien kehittäminen ja tar- vittavat tukipalvelut | • Viraston viestinnän tukipalvelut on kilpailutettu ja sopimus valitun toimittajan kanssa solmittu puitesopimuskauden loppuun saakka. |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2020 | Tulosmittari 2020 |
Talletussuojan ja kriisinratkaisun 2020-tietoisuushankkeen konseptin suunnittelu ja toteutus | • Tietoisuushankkeen konsepti on valmis. • Vuodelle 2020 suunnitellut toimenpiteet on toteutettu siten, että tal- letussuoja, kriisinratkaisumekanismi ja sijoittajanvastuu painottuvat riittävällä tavalla. | |
Kriisinhoitotilanteessa tapahtuvan viranomaisviestinnän prosessien ja vastuiden kuvaaminen | • Viranomaisten väliseen kriisiviestintäsimulaatioon valmistautumisen yhteydessä on yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa (SP, Fiva, VM) tunnistettu ja kuvattu kriisinhoitotilanteessa tapahtuvan viestin- nän prosessit ja vastuut ja varmistettu niiden toimivuus kirjoituspöy- täharjoituksella. | |
Sijoittajavastuun läpinäky- vyys ja sen uskottava to- teuttaminen | Vaikutetaan SRB:n MREL-linjauksiin niin, että suurimmilta pankeilta ryhdytään edellyttämään muita seniorivelkoja alisteisempaan etuoikeusluokkaan kuuluvien velkojen määrän kasvattamista. | • Myös O-SII-laitoksille on asetettu sitova subordinaatiovaade MREL- päätöksen osana. • Arvio subordinaatiovaateen tarpeellisuudesta LSI- laitoksille on tehty (NCWO-malli). |
Kansalliset linjaukset koskien vähittäissijoittajille asetetta- vien MREL- instrumenttien (ml. omat varat) omistamisra- joitusten soveltamista | • Linjaukset on tehty yhteistyössä Xxxxx kanssa samalla tiivistäen yh- teistyötä sijoittajansuojan ja sijoittajavastuun alueella. | |
Viranomaisten yhteistyössä prosessit tunnetaan | Virasto toimii aktiivisesti ja aloitteellisesti kotimaisten vi- ranomaisten välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon tehosta- miseksi ja kehittämiseksi. | • RVV laatii yhdessä SP:n kanssa MoU:n, jossa otetaan huomioon viran- omaisten välisen tiedonvaihdon työryhmän johtopäätökset. • Allekirjoitetut MoU:t (RVV-Fiva ja RVV-SP) on jalkautettu osaksi mo- lempien osapuolten organisaatioiden toimintaa. • RVV osallistuu aktiivisesti yhdessä VM:n, Fivan, SP:n ja STM:n kanssa näiden välisenyhteisen kriisihallinnan MoU:n päivittämiseen. |
Virasto toimii puheenjohtajana ja sihteeristönä Nordic- Baltic Stability Groupin tiedonvaihtoa ja yhteistyövälineitä selvittävässä työryhmässä ja edistää aktiivisesti tehokkai- den ratkaisujen löytymistä. | • Communication and Collaboration Tools -työryhmän mandaatin mu- kaiset työt on RVV:n johdolla saatu tehtyä ja mandaatin mukainen loppumuistio on toimitettu NBSG:n kesällä 2020 järjestettävään ko- koukseen. • Virasto selvittää yhteistyössä VM:n, SP:n ja Fivan kanssa erillisen kan- sallisen kriisityötilan tarpeen, vaatimukset ja mahdolliset ratkaisut. |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2020 | Tulosmittari 2020 |
Virasto vaikuttaa aktiivisesti SRB:n työryhmässä kriisitilan- teen hoidossa käytettävän työskentelyalustan kehittämi- seen | • RVV on osallistunut SRB:n johdolla uuden työskentelyalustan testauk- seen, kommentointiin ja kehittämiseen | |
Tietoon perustuva analyysityö ja sen tehokas hyödyntäminen | RVV:n tiedonkeruuprosessin vakiointi ja datan tehok- kaampi hyödyntäminen | • Tiedonkeruuprosessia ja tiedon hyödyntämistä on tehostettu: o laitoksille on kommunikoitu seuraavan kauden raportointi- vaateet vähintään 6 kk ennen tiedonkeruun käynnistymistä o XBRL-pohjaisten raporttien käsittely ja validointi on suoritettu SRBn antamien aikatauluraamien puitteissa o Fivan RISKI-tietokantaa käytetään aktiivisesti ja monipuoli- sesti o Päätös RVV:n oman järjestelmän hankinnan tarpeesta on tehty |
Vaikuttavuus- ja tulostavoitteita palvelevat tukitavoitteet | Virastossa siirrytään sähköiseen asianhallintaan, mikä te- hostaa merkittävästi virastossa tuotettavien asiakirjojen käsittely- ja arkistointiprosesseja sekä mahdollistaa toi- minnan paremman seurannan. | • VAHVA-järjestelmän ensimmäinen versio on otettu käyttöön projek- tin ohjausryhmän hyväksymän aikataulun mukaisesti. |
Vaikuttavuus- ja tulostavoitteita palvelevat tukitavoitteet | Tiedonhallintalain mukainen dokumentaatio | • Viraston tiedonhallintamalli ja kuvaus asiakirjajulkisuuden toteutta- misesta on tehty ja hyväksytty. |
TAISTO2020-harjoitus | • Viraston prosessit ja ohjeistukset tietoturvan ja tietosuojan poik- keamatilanteisiin liittyen on viimeistelty ennen TAISTO-harjoitusta. • RVV on osallistunut TAISTO2020-harjoitukseen ja mahdolliset jatko- kehitystarpeet on tunnistettu. |
3.2 Toiminnallinen tehokkuus
Seuraavassa taulukossa on esitetty viraston toiminnalliseen tehokkuuteen liittyvät tärkeimmät tunnusluvut. Henkilöstövoimavaroihin liittyvät tavoitteet on kuvattu erikseen luvussa 5.
Mitattava asia | Toteuma 2015 | Toteuma 2016 | Toteuma 2017 | Toteuma 2018 | Arvio 2019 | Tavoite 2020- 2023 |
Henkilöresurssit (htv) | ||||||
koko virasto | 5 | 12,5 | 14,5 | 17,6 | 17,8 | <19 |
kriisinratkaisun suunnittelu | 2 | 4,5 | 4,5 | 6,5 | 7 | 7,5 |
kriisinratkaisun kehittäminen | 0,5 | 2 | 2 | 2,5 | 2,5 | 3,5 |
talletussuoja | 0,5 | 1 | 2,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 |
hallinto ja ylijohtaja (kattaen rahoi- tusvakausrahaston varojen keräämi- sen) | 2 | 4,5 | 5,5 | 5 | 4,5 | 4,5 |
Henkilöstökulut (milj. euroa) | ||||||
koko virasto | 0,6 | 1,3 | 1,4 | 1,7 | 1,8 | <1,9 |
kriisinratkaisun suunnittelu | 0,2 | 0,45 | 0,45 | 0,65 | 0,7 | 0,75 |
kriisinratkaisun kehittäminen | 0,05 | 0,2 | 0,2 | 0,25 | 0,25 | 0,35 |
talletussuoja | 0,05 | 0,1 | 0,25 | 0,35 | 0,35 | 0,35 |
hallinto ja ylijohtaja (kattaen rahoi- tusvakausrahaston varojen keräämi- sen) | 0,22 | 0,42 | 0,48 | 0,45 | 0,4 | 0,4 |
Viraston toimintakulut yhteensä (milj. euroa) | 1,2 | 1,8 | 2,3 | 3,2 | 3,3 | < 3,7 |
Talletussuojarahaston koko (milj. eu- roa) | 61 | 122 | 147 | 274 | 546 | |
Kansallisen kriisinratkaisurahaston koko (tuhatta euroa) | 6 | 11 | 22 | 53 | 65 | |
Luottolaitoksilta yhteiseen kriisinrat- kaisurahastoon kerättyjen vakaus- maksujen määrä, kumulatiivinen (osin pankkiverohyvityksenä katettu) | 76 | 188 | 310 | 365 | 581 | |
Kriisinratkaisusuunnitelmat SI-laitok- sille (kpl), pl. pohjoismaiset kollegiot, joissa emo Suomen ulkopuolella | 1 | 2 | 2 | 3 | 2 | 2-3 riippuen strategiasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) |
Kriisinratkaisusuunnitelmat LSI-lai- toksille (kpl) | 3 | 3 | 4 | 4-8 riippuen strategiasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) | ||
MREL-päätökset SI- ja LSI-laitoksille ryhmätasolla (kpl), pl. pohjoismaiset kollegiot, joissa emo Suomen ulko- puolella | 2 | 1 | 7 | 6-11 riip- puen strate- giasta |
Viraston toiminnallisen tehokkuuden kehittäminen jatkuu edelleen vuonna 2020 monin eri kei- noin. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ja kehittäminen sekä sähköisiin ja automatisoitui- hin toimintatapoihin siirtyminen erityisesti kriisinratkaisusuunnittelussa tarvittavan datan analy- soinnissa ja asianhallinnassa nähdään erittäin merkittävinä työn tehokkuutta parantavina hank- keina vuonna 2020.
Kriisinratkaisusuunnittelutyötä tukevien viraston seuranta- ja analyysityökalujen kehittämisen ja käyttöönoton myötä kriisinratkaisuasiantuntijat pystyvät entistä paremmin hyödyntämään saatavilla olevaa dataa ja kriisinratkaisusuunnitelmiin sisällytettäviä taulukoita mm. yksittäi- sestä laitoksesta tai koko sektoria koskevista vertailutiedoista, mikä osaltaan tehostaa valmis- telua. Lisäksi kriisinratkaisuasiantuntijoiden työaikaa säästävät valmiit ja automatisoidut näky- mät Fivan seuranta- ja analyysijärjestelmien sisältämästä virastolle relevantista datasta. Talle- tussuojan maksatusjärjestelmän ensimmäinen versio otettiin käyttöön jo keväällä 2019, mikä kasvatti viraston toiminnan tehokkuutta sekä mahdollisissa talletussuojan korvaustilanteissa että lakisääteisten kuormitustestien läpiviennissä. Vuonna 2020 otetaan käyttöön maksatus- järjestelmän päivitetty versio, jossa järjestelmän automaatioastetta ja käytettävyyttä on paran- nettu entisestään. Pitkälle automatisoidun tietojärjestelmän ja prosessien myötä maksatus ja testaukset on hoidettavissa kustannustehokkaasti ja annetussa aikataulussa. Koko viraston kannalta merkittävin hanke vuonna 2020 on siirtyminen sähköisen asianhallintajärjestelmän käyttöön, mikä paitsi tehostaa merkittävästi virastossa tuotettavien asiakirjojen käsittely- ja ar- kistointiprosesseja myös mahdollistaa toiminnan paremman seurannan. Ostolaskujen käsitte- lyn ja hankintojen automaatioastetta Handissa nostetaan viraston kannalta optimaaliselle ta- solle, mikä vähentää laskujen hyväksymiseen käytettyä työaikaa.
Kriisinratkaisusuunnittelun toiminnallista tehokkuutta parantaa osaltaan SRB:n päätös siirtyä SI-laitosten kohdalla valmistelusykliin, jonka seurauksena muun muassa MREL-päätösten pohjana käytetään tuoreinta pankkien raportoimaa dataa. Lisäksi SRB:n siirtyminen enene- vässä määrin toimialan julkisiin kuulemisiin selkeyttää kommunikointia pankeille asetettavista odotuksista ja niiden seurannasta, minkä puolestaan oletetaan vähentävän tulkintaepäselvyyk- siä ja tarpeettomia yhteydenottoja pankeista. Edelleen kahden suuren suomalaisen pankin suunnitteluprosessissa saatavan kokemuksen jakaminen ja työhön osallistuminen horisontaa- lisesti lisää asiantuntemusta ja mahdollistaa hyväksi havaittujen käytänteiden hyödyntämistä muissa pankeissa.
Viraston talous- ja henkilöstöhallinnon sekä yleishallinnon asioiden hoitamisessa työ ulkoista- miseen ja kumppanuuksille rakentuvien toimintamallien edistämiseksi on tuottanut vuoden 2019 aikana hyviä tuloksia ja niitä jatketaan edelleen vuoden 2020 puolella. Palkeiden kanssa on otettu käyttöön Henkilöstöhallinnon palvelukokonaisuus, jonka myötä Palkeet tuottaa kaikki viraston henkilöstöhallinnon palvelut sisältäen myös esimiesten ja palkansaajien neuvontapal- velun. Hankintojen osalta on jatkettu jo vuonna 2018 hyvin käynnistynyttä kumppanuutta Han- selin kanssa, mikä on viraston lisääntyneet kilpailutukset huomioon ottaen erittäin tärkeää. Handin sähköisiin ja automatisoituihin toimintatapoihin siirtyminen laskutuksessa on vähentä- nyt työmäärää virastotasolla. Kaikki edellä kuvatut, kumppanuuksille perustuvat toimintamallit lisäävät viraston toiminnallista tehokkuutta, kun viraston asiantuntijoiden työaika voidaan käyt- tää kokonaisuudessaan substanssiasioihin ja esimerkiksi hankintoihin ja HR-asioihin erikois- tunut osaaminen ostetaan ulkopuolelta.
4 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet
RVV:n vuoden 2020 tärkeimmät tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet on kuvattu tarkemmin edellä kappaleissa 3. Toiminnallinen tuloksellisuus sekä 3.1. Toiminnallinen tehokkuus. Mukana kuvauksissa on sekä viraston IT-järjestelmiin liittyviä hankkeita että viran- omaisten väliseen yhteistyöhön liittyviä hankkeita.
5 Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta
Rahoitusvakausvirastossa jatketaan vuonna 2020 jo aiempina vuosina käynnissä ollutta mää- rätietoista työtä henkilöstön voimavarojen kehittämiseksi. Virasto panostaa vahvasti valtionhal- linnon yhteisten HR-tavoitteiden mukaisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen, valtion työnantajakuvan uudistamiseen ja liikkuvuuden edistämiseen nimenomaan osaamisen ja tie- don liikkuvuuden osalta. Virastossa suhtaudutaan positiivisesti henkilökiertoon, mutta sille asettaa omat haasteensa viraston pieni koko, strateginen kehitysvaihe ja asiantuntijatyön edel- lyttämä erityisosaaminen. Näistä syistä virasto panostaa ensisijaisesti osaamisen liikkuvuu- teen eli verkostoitumiseen, tiedon ja osaamisen jakamiseen sekä virastorajat ylittävien asioi- den valmisteluun muun muassa VM:n kanssa esimerkiksi lainsäädännön kehittämishank- keissa ja Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin kanssa kriisinratkaisusuunnittelussa.
Viraston tulostavoitteissa on vuodelle 2020 useita osaamisen kehittämiseen liittyviä hankkeita ja tavoitteita. Keskeisimpänä nousee esiin edelleen verkostojen hyödyntäminen ja vertaisoppi- minen sidosryhmäviranomaisilta sekä kunkin asiantuntijan mahdollisimman laaja mahdolli- suutta osallistua ja vaikuttaa tämän oman horisontaalivastuualueen kansainvälisiin työryhmiin ja seminaareihin. Vuonna 2020 virastossa kehitetään edelleen kriisinratkaisusuunnittelua tu- kevaa tiedonvaihtoa ja yhteistyötä Fivan ja Suomen Pankin kanssa sekä syvennetään kansal- lista ja kansainvälistä ekonomistiyhteistyötä, mikä tarjoaa asiantuntijoille erinomaisen mahdol- lisuuden sekä oppia itse että jakaa omaa osaamistaan muille viranomaisille. Myös muita viran- omaisyhteistyöhankkeita, joissa syvennetään omaa osaamista yhteistyön keinoin, käynniste- tään vuoden 2020 aikana erityisesti liittyen viestintään ja kriisiviestintään. Lisäksi viraston tu- lostavoitteet sisältävät koko henkilöstölle suunnattuja kehittymiseen liittyviä tavoitteita, kuten esimerkiksi eOppivan ja verkkokurssien hyödyntämistä, viestinnän ja mediaesiintymisen kou- lutuksia sekä opintopiirien järjestämistä ja vierailevana luennoitsijana toimimista esimerkiksi sidosryhmissä tai oppilaitoksissa.
Viraston hyvää työnantajakuvaa osana valtionhallintoa painotetaan muun muassa viraston jul- kisissa esittelyissä sekä rekrytointia koskevissa ilmoituksissa, joissa korostetaan virastoa yh- teiskunnallisesti tärkeänä ja modernina työpaikkana. Lisäksi panostetaan myös uusien työnte- kijöiden ja kesäharjoittelijoiden perehdyttämiseen, työnohjaukseen ja viihtyvyyteen. Vuoden 2020 lopulla virastossa on tarkoituksena toteuttaa ensimmäinen ulkopuolinen virastolaisten haastatteluihin pohjautuva työnantajamielikuvatutkimus, jonka tuloksia hyödynnetään julkisen työnantajakuvan kehittämisessä.
Riittävä resursointi on keskeinen osa henkilöstön voimavarojen hallintaa. Viraston kokoaikai- sen henkilöstön määrä pysyi vuonna 2019 suunnitellusti keskimäärin 18 henkilötyövuoden ta- solla, jolla se oli myös vuonna 2018. Syksyllä 2019 tehtyjen uusien arvioiden mukaan viraston kokonaishenkilöstömäärää on tarve nostaa jo vuonna 2020 yhdellä henkilötyövuodella, jolla lisätään viraston osaamista erityisesti raportointi- ja infrastruktuuriasioissa. Samalla varaudu- taan ennakoivasti tuleviin muutoksiin viraston tehtävissä, kuten keskusvastapuolten resoluu- tiokollegioihin osallistuminen ja EDIS-muutokset. Arvioon sisältyy kuitenkin edelleen jonkin
verran epävarmuutta ja määräaikaiset lisävahvistukset erimerkiksi erityisosaamista vaativissa määräaikaisissa substanssihankkeissa tai kehityshankkeissa voivat osoittautua tarpeellisiksi. Viraston henkilöstörakenteen kehittäminen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön jakauman osalta on edennyt suunnitellusti ja vakinaisten virkasuhteiden määrä on kasvanut tasaisesti. Viraston lähivuosien tavoitteena on kasvattaa vakinaisten virkasuhteiden osuus 89 %:iin, jolloin määräaikaisten osuus vakiintuisi 11 %:iin. Lisäksi virastossa jatketaan hyväksi havaittua käy- täntöä rekrytoida vuosittain korkeakoulu- ja sihteeri-/assistenttiharjoittelijoita.
Viraston talous- ja henkilöstöhallinnon sekä yleishallinnon asioiden hoitamisessa työ ulkoista- miseen ja kumppanuuksille rakentuvien toimintamallien edistämiseksi on tuottanut vuoden 2019 aikana hyviä tuloksia. Palkeiden kanssa on otettu käyttöön Henkilöstöhallinnon palvelu- kokonaisuus, jonka myötä Palkeet tuottaa kaikki viraston henkilöstöhallinnon palvelut sisältäen myös esimiesten ja palkansaajien neuvontapalvelun. Hankintojen osalta on jatkettu jo vuonna 2018 hyvin käynnistynyttä kumppanuutta Xxxxxxxx kanssa, mikä on viraston lisääntyneet kil- pailutukset huomioon ottaen erittäin tärkeää. Handin sähköisiin ja automatisoituihin toimintata- poihin siirtyminen laskutuksessa on vähentänyt työmäärää virastotasolla. Lisäksi sähköisen Vahva-asianhallintajärjestelmän vuonna 2020 tapahtuvan käyttöönoton myötä toiminnan te- hokkuus asiakirjahallinnossa paranee ja myös viraston toiminnan seuranta tehostuu.
Viestintään liittyvän asiantuntemuksen lisääminen on viraston strategisten hankkeiden toteut- tamisen näkökulmasta tärkeää ja siihen liittyvä lisäpanostus toteutettiin omana rekrytointina 2019 alussa. Vuoden 2020 aikana virasto kilpailuttaa viestinnän yhteistyökumppanin, jolta teh- tävät asiantuntijapalveluiden hankinnat liittyvät viraston viestintävalmiuksien kehittämiseen sekä kriisinratkaisun ja talletussuojan tunnettuuden lisäämiseen.
Viraston johtamisessa noudatetaan edelleen valmentavan johtamisen mallia, jolla tavoitellaan erilaisen osaamisen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä sekä tuetaan viraston henkilös- tön yhdessä onnistumista. Vastuuta yhteisestä tekemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta py- ritään vahvistamaan jatkossa muun muassa palautteen antamista kehittämällä. Vuoden 2019 aikana viraston erityisenä toiminnan kehittämiskohteena oli keskustelukulttuurin kehittäminen ja ”valmentava työyhteisö”-ajatusmallin juurruttaminen jokapäiväiseen toimintaan. Konkreetti- sia toimia jatketaan edelleen vuonna 2020 muun muassa valmennusvarttien, sparrauspalave- reiden ja uusien keskustelua painottavien työn tekemisen tapojen käyttöönoton myötä.
Lisäksi virastossa otetaan loppuvuodesta 2019 käyttöön uusi Osaava-järjestelmä, jonka mah- dollistamana virastossa uudistetaan kehityskeskustelut, tehostetaan henkilökohtaisten tavoit- teiden asettamista ja seurantaa sekä toteutetaan henkilöstön osaamisen kartoitus ja laaditaan henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat vuoden 2020 aikana.
5.1 Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet
Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet on kuvattu tarkemmin edellä kohdassa 5. Yhteenve- tona voidaan todeta, että osaamisen kehittämiseen liittyviä tulostavoitteita virastolla on useita, mutta keskeisimpiä näistä ovat verkostojen hyödyntäminen, vertaisoppiminen, yhteistyön sy- ventäminen useilla eri substanssialueilla kansallisten ja kansainvälisten viranomaisyhteistyö- kumppaneiden kanssa, lukuisissa kansainvälisissä työryhmissä mukana olo ja vaikuttaminen omien horisontaalisten vastuualueiden mukaisesti sekä valtionhallinnon yhteisen oppimisalus- tan eOppivan käytön tehostaminen. Kaikkia osaamisen kehittämisen toimenpiteitä tuetaan uu- den Osaava-järjestelmän käyttöönotolla vuoden 2020 alusta, mikä tuo entistä paremmat väli- neet henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatimiselle ja seurannalle.
Liikkuvuuden edistämisessä virastossa keskitytään tiedon ja osaamisen liikkuvuuteen sekä verkostojen kautta oppimiseen ja osaamisen jakamiseen kuten myös yhteistyöhankkeisiin mui- den kotimaisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa.
Valtion työnantajakuvan kehittäminen näkyy sekä rekrytoinneissa että uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden työnohjaukseen ja kokonaisvaltaiseen kokemukseen panostamisessa. Li- säksi virastossa toteutetaan työnantajakuvan kehittämiseksi ensimmäinen työnantajamieliku- vatutkimus.
5.2 Muut henkilöstötavoitteet
Alla olevassa taulukossa on esitetty seurattavat henkilöstötavoitteiden mittarit jaettuna yhteisiin koko valtionhallinnon osalta seurattaviin mittareihin sekä virastokohtaisiin muihin mittareihin, joita RVV:n osalta on päätetty seurata tulevan kehyskauden aikana.
Sekä yleisissä että muissa mittareissa on mukana useita henkilöstökyselyn (VM Baro) mitta- reita. Viraston vuoden 2019 henkilöstökysely toteutettiin lokakuun alussa, joten vuoden 2019 VMBaro-tiedot ovat toteumatietoja. Yhteenvetona tuoreista tuloksista voidaan todeta, että tu- lokset ovat kaikilla osa-alueilla säilyneet edelleen erittäin hyvällä tasolla ja ylittävät viiteryhmien (valtio ja VM:n hallinnonala) tulokset. Tulokset käydään marraskuun aikana yhdessä henkilö- kunnan kanssa läpi ja valitaan tarvittavat kehittämiskohteet vuodelle 2020.
Mittari | Toteuma 2018 | Arvio 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Yhteiset mittarit: | ||||||
Henkilötyövuodet | 17,6 | 17,8 | 19 | 19 | 19 | 19 |
Työtyytyväisyys (VMBaron kokonaisin- deksi Y, asteikko 1-5) | 4,07 | 4,02 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Sairauspoissaolot (työ- päivää / htv ) | 7,3 | 9 | 8 | 8 | 8 | 8 |
Johtajuusindeksi, (VMBaro, JO) | 4,00 | 3,96 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Muut mittarit: | ||||||
Lyhyet 1 – 3 pv sairaus- poissaolot (pv/htv) | 2,2 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
Määräaikaisten %- osuus | 29,5 | 24 | 18 | 11 | 11 | 11 |
Koulutuspäiviä / htv | 2,4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 |
Innovointikyvykkyysin- deksi (VMBaro, IN) | 4,22 | 4,11 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Johdon toiminta esi- merkkinä ja suunnan- näyttäjänä (VMBaro 1.6) | 4,07 | 3,94 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Mittari | Toteuma 2018 | Arvio 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Viestinnän avoimuus, oikea-aikaisuus ja vuo- rovaikutteisuus työyh- teisössä (VMBaro, 7.2) | 3,87 | 3,81 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Työyhteisöindeksi (VMBaro, TY) | 4,24 | 4,15 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Kehityskeskustelut työn tekemisen ja osaamisen kehittämi- sen tukena (VMBaro 4.4) | 3,47 | 3,75 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Johdon onnistuminen työyhteisön töiden or- ganisoinnissa. (VMBaro 1.5) | 3,73 | 3,75 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
6 Rahoitus
Rahoitusvakausviraston toimintamenojen kehittyminen vuodesta 2018 vuoteen 2023 on esi- tetty seuraavassa taulukossa. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintamenojen hienoinen kasvu vuodesta 2018 vuoteen 2020 tasoittuu tarkastelujakson loppupuolella ja toimintameno- jen arvioidaan jäävän noin 3,6 miljoonan euron tasolle vuosina 2021-2023. Tarkempi kuvaus vuosittaisesta kehityksestä on esitetty taulukon jälkeisessä tekstiosuudessa.
Rahoitusvakausviraston toiminta rahoitetaan keräämällä laissa maksuvelvollisiksi säädetyiltä toimijoilta vuosittaista hallintomaksua. Hallintomaksuna kerätään määrä, joka vastaa viraston hyväksytyn talousarvion mukaisia kustannuksia huomioiden edellisten kalenterivuosien aikana syntynyt ylite tai alite. Hyväksytty talousarvio yhdessä aiemmilta vuosilta siirtyneiden käyttä- mättä jääneiden määrärahojen (siirtomääräraha) kanssa muodostaa viraston vuosittaisille ku- luille katon. Viraston ensimmäisen toimintavuoden talousarvio ylitti toteutuneet kulut lähes kah- della miljoonalla eurolla, mistä johtuen seuraaville toimintavuosille on jäänyt käytettäväksi siir- tomäärärahoja.
28.92.03 t€ | Toteuma 2018 | Arvio 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 120 | 1 922 | 2 561 | 2 561 | 2 561 | 2 358 |
Xxxxxxxxxxx ja lisätalousarviot | TA 2 947 | TA 3 953 | TAE 3 659 | 3 396 | 3 387 | 3 387 |
/ kehyspäätös * | ||||||
Käytettävissä oleva rahoitus | 5 067 | 5 875 | 6 220 | 6 202 | 5 948 | 5 745 |
Menot | 3 210 | 3 314 | 3 659 | 3 641 | 3 590 | 3 599 |
Tulot | 2 610 | 3 914 | 3 659 | 3 641 | 3 590 | 3 599 |
Nettomenot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Siirtyy seuraavalle vuodelle | 1 922 | 2 561 | 2 561 | 2 561 | 2 358 | 2 146 |
* vuosien n+1, n+2 ja n+3 osalta voimassa oleva kehyspäätös
Vuosi 2019
Kuluvan vuoden osalta Rahoitusvakausviraston käyttävissä olevan rahoituksen arvioidaan riit- tävän hyvin toimintamenojen kattamiseen. Toimintamenojen arvioidaan jäävän noin 3,31 mil- joonaan euroon, joka on noin 600 000 euroa talousarviossa hyväksyttyä määrärahaa vähem- män. Talousarvion alitus johtuu vuodelle 2019 budjetoitujen merkittävien hankkeiden siirtymi- sestä: XBRL-raportointijärjestelmän hankinta, sähköisen VAHVA-asianhallintajärjestelmän käyttöönotto sekä talletussuojan ja kriisinratkaisun tietoisuuskampanja/-hanke. Kaikki nämä kolme hanketta on kirjattu vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan ja otettu huomioon budjetissa.
Vuosi 2020
Vuoden 2020 talousarvioesityksessä toimintamenojen on arvioitu olevan noin 3,66 miljoonaa euroa. Lokakuussa vuosia 2021-2024 koskevan kehysehdotuksen laadinnan yhteydessä tar- kasteltiin myös vuoden 2020 kustannusarvioita. Tarkentuneet tiedot toteutettavista hankkeista eivät aiheuttaneet muutostarpeita aiemmin laadittuun talousarvioehdotukseen. Hienoinen toi- mintamenojen nousu vuoteen 2019 verrattuna johtuu toimintavuodelle kohdistuvista merkittä- vistä IT- ja viestintähankkeista.
Vuodet 2021-2023
Vuosia 2021-2023 koskevassa vahvistetussa kehyspäätöksessä viraston toimintamenojen määräksi on kirjattu 3,4 miljoonaa euroa. Lokakuussa laaditussa vuosia 2021-2024 koske- vassa kehysehdotuksessa viraston välttämättömiksi toimintamenoiksi kehyskauden aikana on kuitenkin arvioitu noin 3,6 miljoonaa euroa johtuen erityisesti IT-järjestelmiin tehtävistä inves- toinneista, viestinnän asiantuntijapalveluiden hankinnasta ja viraston resurssimäärän nostami- sesta 19 henkilötyövuoteen vuonna 2021. Tarkemmat selvitykset kehyskauden toimintame- noista on kuvattu VM:lle toimitetussa kehysehdotuksessa.
7 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta
Sopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muutoksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomi- oon.
Rahoitusvakausvirasto toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtiovarainministeriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva tilinpää- tösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainministeriölle välittö- mästi sen valmistuttua. Tilinpäätöksen toimintavuodelta 2020 tulee valmistua viimeistään 28.2.2021.
Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjauskokouksissa eli minis- teriön ja Rahoitusvakausviraston välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään kaksi kertaa vuo- dessa ministeriön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seurannan aikataulujen mu- kaisesti.
Rahoitusvakausvirasto vie tulostavoite- ja toteumatiedot valtion raportointipalvelu Netraan (vuoden 2020 alusta Tutkihallintoa.fi-palvelu)
8 Allekirjoitukset
Helsingissä 19. päivänä joulukuuta 2019
VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSVAKAUSVIRASTO
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx
Valtiovarainministeri Ylijohtaja
Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Alivaltiosihteeri