MTV Oy:n ohjelmatyöntekijöitä koskeva työehtosopimus

MTV Oy:n ohjelmatyöntekijöitä koskeva työehtosopimus

1.1.2014–30.11.2016

Viestinnän Keskusliitto

Suomen Journalistiliitto

Sisällysluettelo

1. SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO 1

1.1 Sopimuksen ulottuvuus 1

1.2 Soveltamisalan rajoitukset 1

1.3 Voimassaolo 2

2. TYÖSUHDE 4

2.1 Yleiset määräykset 4

2.2 Työsuhteen alkaminen 4

2.3 Työsopimus 4

2.4 Työhön perehdyttäminen 5

2.5 Sivutoimet 5

2.6 Sijaisuudet 6

2.7 Harjoittelijat 6

2.8 Irtisanomisajat 6

3. TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 8

3.1 Säännöllinen työaika 8

3.2 Työtuntijärjestelmä 8

3.3 Lepoajat 10

3.4 Matka-aika 12

3.5 Työaikaperusteiset korvaukset 12

3.6 Varallaolo 12

3.7 Puhelinvarallaolo 12

3.8 Hälytystyö 13

3.9 Ilta- ja yötyö 14

3.10 Sunnuntai- ja pyhätyö 15

3.11 Vapaapäivänä ja viikkolepopäivänä tehty työ 15

3.12 Lisä- ja ylityö 16

3.13 Perustuntipalkan laskeminen 17

3.14 Olosuhdelisät 17

3.15 Työmatka 18

3.16 Koulutuskorvaus 19

3.17 Teknisten erityiskorvaus 19

4. PALKAT JA PALKANMAKSU 20

4.1 Palkkataulukot 20

4.2 Palkkausjärjestelmä 21

4.3 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen 40

4.4 Henkilökohtaisen palkan kiinteän perusosan määräytymisperusteet 42

4.5 Palkkalautakunta 43

4.6 Moniosaaminen 44

5. VUOSILOMA JA MUU VAPAA 45

5.1 Vuosiloma 45

5.2 Lomaraha 46

5.3 Säästövapaa 47

5.4 Muu loma ja osa-aikatyö 48

6. SAIRAUS JA PERHEVAPAAT 50

6.1 Sairaus- ja perhevapaan ajan palkka 50

6.2 Tilapäinen poissaolo 52

7. MUUT MÄÄRÄYKSET 53

7.1 Ammattiyhdistyksen jäsenmaksu 53

7.2 Luottamusmiehen kuuleminen 53

7.3 Järjestäytyminen 53

7.4 Vuokratyövoima 53

7.5 Alihankinta 54

7.6 Vakuutukset 54

7.7 Kriisiapu 55

7.8 Toiminnan laajeneminen 55

7.9 Vakiintuneet edut 55

7.10 Järjestötoiminta ja -koulutus 55

7.11 Muut sopimukset 57

8. NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET, TYÖRAUHA JA LUOTTAMUSMIES 58

8.1 Paikallinen sopiminen 58

8.2 Neuvottelujärjestelmä 58

8.3 Luottamusmiestä koskevat määräykset 59

9. IRTISANOMINEN JA LOMAUTTAMINEN 62

9.1 Soveltamisala 62

9.2 Irtisanomisen perusteet 62

9.3 Neuvottelut irtisanomisen syistä 63

9.4 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturva purkutapauksissa 64

9.5 Irtisanomisen toimittaminen 64

9.6 Irtisanomisilmoitus ja irtisanomisen toteennäyttäminen 64

9.7 Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 64

9.8 Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja korvauksen määrä

.................................................................................................65

9.9 Lomauttaminen 65

9.10 Lomautuksen ennakkoselvitys 66

9.11 Lomautusilmoitus 66

9.12 Työvoiman vähentämisjärjestys 67

9.13 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 67

9.14 Xxxx määräykset 67

10. TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI 69

11. LYHYTKESTOINEN JA OSA-AIKAINEN OHJELMATYÖ 72

12. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 74

Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välinen

T Y Ö E H T O S O P I M U S

1. SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen ulottuvuus

Tällä sopimuksella määrätään jäljempänä todetulla tavalla palkkaliitteissä mainittujen ohjelmatyöntekijöiden työehdot.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tuottajiin ja journalistisessa esimiesasemassa oleviin ohjelmatyöntekijöihin ei sovelleta ohjelmatyöntekijöiden työaikaliitettä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työehtosopimuksen ulottuvuutta arvioidaan nimikkeit- täin. Uudet nimikkeet siirtyvät työehtosopimuksen piiriin, kun Journalistiliiton edustavuus on vähintään puolet kul- lakin nimikkeellä työskentelevistä ja edustavuus on to- dettu palkkalautakunnassa. Palkkalautakunnassa sovi- taan myös uuteen nimikkeeseen sovellettavasta työ- ajasta.

1.2 Soveltamisalan rajoitukset

Osa-aikaisten ohjelmatyöntekijöiden palkka määräytyy suh- teessa työajan pituuteen.

Tätä sopimusta ei sovelleta ohjelmakohtaisilla palkkioilla työskenteleviin eikä oppilaitosten pakollisessa työharjoittelus- sa oleviin opiskelijoihin, ellei työskentely tehtävissä ole itse-

näistä ja niihin liity normaali ohjelmatyöntekijän tuotanto- ja lähetysvastuu.

Tätä sopimusta ei sovelleta suoriteperusteiseen ohjelmatyö- hön.

1.3 Voimassaolo

Keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013–2016/2017. Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet em. sopimuksen mukaisesta neuvottelutu- loksesta sopimuskaudeksi 1.1.2014–30.11.2016. Sopimus- kausi jakautuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 1.1.2014–31.12.2015 (24 kuukautta) ja toinen 1.1.2016–

30.11.2016 (11 kuukautta).

Osana sopimusratkaisua noudatetaan soveltuvin osin keskus- järjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohtia 2.3 ja 2.4 si- ten, että liitot sopivat toisen jakson palkankorotuksesta 15.6.2015 mennessä.

Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan ja palkkaratkaisu suhteutetaan 11 kuukauden mukaan.

Mikäli liittojen välisissä neuvotteluissa ei päästä määräaikaan mennessä yksimielisyyteen, kummallakin liitolla on oikeus irti- sanoa sopimus päättymään ensimmäisen sopimusjakson lo- pussa neljän kuukauden irtisanomisajalla.

Muuten tämä sopimus liitteineen on voimassa huhtikuun 1. päivästä 2014 marraskuun 30 päivään 2016 ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä irtisanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 2 kuukautta ennen lakkaamispäivää.

Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. Ellei näin menetellä, on irtisanominen mitätön.

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää alkuperäiskappa- letta, yksi kummallekin osapuolelle.

Uudesta sopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän sopimuk- sen määräykset irtisanomisesta huolimatta voimassa siksi kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä 24. päivänä lokakuuta 2013

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO ry SUOMEN JOURNALISTILIITTO ry

2. TYÖSUHDE

2.1 Yleiset määräykset

Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

Ohjelmatyöntekijää ei saa velvoittaa toimimaan vastoin hyvää tapaa eikä suorittamaan tehtävää, joka on hänestä nöyryyttä- vä. Ohjelmatyöntekijä, joka tällaisessa tapauksessa kieltäytyy, ei saa joutua painostuksen tai seuraamusten kohteeksi.

Toimituksellisen työn osalta hyvä tapa määritellään journalis- tin ohjeissa.

2.2 Työsuhteen alkaminen

Yhtiö julistaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvat avoimet toi- met haettavaksi sekä ilmoittaa yhtiön sisäisellä tiedotteella ennakolta mahdollisimman aikaisin varatakseen täten myös palveluksessa oleville ohjelmatyöntekijöille mahdollisuuden hakea avointa tointa. Ilmoituksen tulee sisältää mm. maininta toimeen liittyvistä pätevyysvaatimuksista ja palkkaryhmästä. Vakinaisia toimia täytettäessä on yhtiön ohjelmatyöntekijä asetettava etusijalle, mikäli hän pätevyytensä ja sopivuutensa puolesta on tasaveroinen muiden hakijoiden kanssa.

Yhtiön tulee uudelle ohjelmatyöntekijälle selvittää, mitä työeh- tosopimusta hänen työsuhteeseensa sovelletaan sekä luot- tamusmies- ja neuvottelujärjestelmä.

2.3 Työsopimus

Työsopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustel- lusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Määräaikaisen työsopimuksen tekemistä säädellään työsopi- muslain 1 luvun 3 §:n 2 momentissa.

Määräaikaisten, mukaan lukien tarvittaessa työhön tulevien, työsopimusten perusteet ilmoitetaan pääluottamusmiehelle puolivuosittain 30.6.2010 alkaen.

Työsopimuksessa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa.

2.4 Työhön perehdyttäminen

Yhtiö järjestää ohjelmatyöntekijälle työsuhteen alkaessa riittä- vän perehdyttämiskoulutuksen.

Tässä toiminnassa on annettava tiedot erityisesti yritysorgani- saatiosta, työoloista, työsuojelumääräyksistä ja

-organisaatiosta, neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmästä sekä työtehtävistä.

Perehdyttämisessä otetaan huomioon ammatin ja työmene- telmien asettamat vaatimukset, työturvallisuustekijät ja opas- tettavan aikaisempi kokemus.

2.5 Sivutoimet

Ohjelmatyöntekijä ei ilman yhtiön lupaa saa pitää ammattiinsa liittyvää sivutointa. Milloin pyydetty lupa on evätty, on myös kiellon perusteet vaadittaessa kirjallisesti ilmoitettava.

Sivutoimen osalta on otettava huomioon työsopimuslain 3 lu- vun 3 §:ssä mainittu kilpailevan toiminnan kielto.

Ammattiin liittyväksi sivutoimeksi ei katsota harrastusluonteis- ta sivutointa tai luottamustehtävää alan ammattijärjestössä.

2.6 Sijaisuudet

Sijaisuudesta annetaan kirjallinen määräys.

Sijaisuutta hoidettaessa palkkaus määräytyy hoidettavan teh- tävän mukaan.

Mikäli ohjelmatyöntekijä on estynyt työn teosta varsinaisessa tehtävässään kuukauden tai sitä pidemmän ajan, on hänen ti- lalleen otettava sijainen.

2.7 Harjoittelijat

1. Harjoittelijalla tarkoitetaan ohjelmatyöntekijää, jonka yhtiö on ottanut palvelukseensa kouluttaakseen hänet tämän työ- ehtosopimuksen piiriin kuuluviin vakinaisiin toimiin. Harjoitte- luaikana voidaan toimituksellista ohjelmatyöntekijää koulu- tusmielessä käyttää itsenäiseen ohjelmaosien tekoon vain yh- tiön määräämän henkilön ohjauksessa.

2. Jos ohjelmatyöntekijän harjoittelukausi on keskeytynyt sai- rauden, synnytyksen, reservin harjoituksen tai hänelle myön- netyn opintoloman johdosta, pidetään poissaoloaikaa, kuiten- kin enintään kuuden viikon pituisen ajanjakson osalta, harjoit- teluaikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet pitävät tärkeänä, että harjoittelijoiden työs- kentely työpaikalla pyritään järjestämään siten, että ote- taan riittävästi huomioon ammattiin valmistavat, ammat- tikäytäntöön ja alan olosuhteisiin perehdyttävät harjoit- telun tavoitteet sekä työsuojelulliset näkökohdat.

2.8 Irtisanomisajat

1. Ellei muusta ole sovittu työnantajan on irtisanoessaan työ- sopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

- 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta

- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä, mutta enintään kahdeksan vuotta

- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään kaksi- toista vuotta

- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.

2. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

- 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

3. Irtisanomisajan noudattamatta jättämiseen sovelletaan työ- sopimuslain 6 luvun 4 §:n säännöksiä.

3. TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

1. Ohjelmatyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 112,5 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Päivittäinen työai- ka ei ilman ohjelmatyöntekijän suostumusta saa ylittää 12 tun- tia eikä viikoittainen työaika saa ylittää 60 tuntia. Työviikon ensimmäinen päivä on maanantai.

Pöytäkirjamerkintä:

Yksikkötyöskentelyssä olevien kääntäjien työyksiköiden määrä on 15 yksikköä kuukaudessa. Niiltä yksiköiltä, jotka ylittävät edellä mainitut yksikkömäärät suoritetaan korvauksena 225,27 €/yksikkö. Ohjelmatyöntekijän suostumuksella hänet voidaan siirtää sopimuksessa olevaan työaikajärjestelmään.

2. Niissä jaksoissa, joihin sattuvat uudenvuodenpäivä, loppi- ainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, hela- torstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäi- vä, tapaninpäivä ja uudenvuodenaatto jakson työaika lyhenee kutakin tällaista, muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa päivää kohti 7,5 tuntia.

3. Työaikaan saa sisältyä korkeintaan tunnin mittainen kes- keytys saman vuorokauden sisällä, ellei ylivoimaisesta syystä muuta johdu. Mikäli työaika kuitenkin jaksotetaan toisin, kat- sotaan koko odotusaika työajaksi.

4. Työvuoron vähimmäispituus on viisi tuntia.

3.2 Työtuntijärjestelmä

1. Työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan milloin kunkin työnteki- jän työ alkaa ja päättyy sekä milloin ovat päivittäiset ja viikoit- taiset lepoajat, laaditaan toimituksellisille ohjelmatyöntekijöille

kolmiviikkoiskausittain ja teknisille seuraavia kolmea kalente- riviikkoa varten ja saatetaan tiedoksi viimeistään keskiviikko- na klo 14.00 ennen ensimmäisen siinä mainitun työvuoron al- kamista.

2. Työtuntijärjestelmän julkistamisen jälkeen siihen saa tehdä vain välttämättömiä muutoksia, jotka eivät kuitenkaan saa koskea:

a) uutistyötä tekevien keskustoimituksessa työskentelevien viikkolepopäivää, eikä viikon toista vapaapäivää. Tällaisia välttämättömiä muutoksia voidaan tehdä enintään kaksi hen- kilöä kohti kolmiviikkoisjakson aikana ja viikkoa kohti enintään yksi. Tässä tarkoitettu työtuntijärjestelmän muutos on ilmoitet- tava asianomaiselle henkilölle viimeistään kahta yötä ennen muutettavaa työvuoroa toimistoaikana silloin, kun työvuoro siirtyy kokonaan toiselle päivälle. Mikäli kyseessä on työajan siirto saman vuorokauden sisällä, työajan pituutta muuttamat- ta, voidaan ilmoitus kuitenkin antaa edellisen työvuoron kulu- essa toimistoaikana. Välttämättömistä muutoksista aiheutuvat haitat on pyrittävä tasaamaan mahdollisimman hyvin kysy- mykseen tulevien henkilöiden kesken. Työtuntijärjestelmään tehtävän muutoksen syy on ilmoitettava ao. henkilölle.

b) teknisten viikkolepoaikaa ja vapaapäiviä. Tällaisia välttä- mättömiä muutoksia voidaan tehdä enintään neljä henkilöä kohti kolmiviikkoisjaksossa ja ne on siihen merkittävä viimeis- tään kolme vuorokautta ennen kysymyksessä olevaa vuoron alkua.

3. Teknisten päivittäinen lepoaika voidaan tuotantojärjestely- jen niin vaatiessa pitää työaikalain sallimissa rajoissa liukuva- na riippumatta siitä, miten se on merkitty työtuntijärjestel- mään.

4. Työtuntijärjestelmä laaditaan siten, että työvuoro jatkuu enintään neljänä päivänä peräkkäin klo 19.00 jälkeen. Tästä voidaan poiketa työntekijän suostumuksella.

Pöytäkirjamerkintä tekniset:

Tätä määräystä ei sovelleta sellaisiin teknisiin ohjelma- työntekijöihin, joiden työ on järjestetty säännöllisesti toistuviin jaksoihin.

5. Teknisten työtuntijärjestelmää ei saa, muutoin kuin edellä mainituin edellytyksin, muuttaa ilman työnantajan ja työnteki- jän suostumusta. Muutoksen tapahtuessa työnantajan aloit- teesta, työntekijälle maksetaan tämän sopimuksen määrää- mät korvaukset. Jos muutos tapahtuu työntekijän aloitteesta, vastaavia korvauksia ei makseta.

Työtuntilomakkeen vastaanottaja, tarkastaja tai hyväksyjä ei saa tehdä lomakkeeseen palkkaukseen vaikuttavia korjaus- tai muutosmerkintöjä ilmoittamatta työntekijälle tehtävän muu- toksen tai korjauksen perusteista.

6. Ohjelmatyöntekijän vuosiloman, sairausloman tai näihin rinnastettavan palkallisen poissaolon ajalta merkitään työtunti- listoihin täydet tunnit työtuntijärjestelmään merkityn säännölli- sen työajan mukaisesti. Mikäli poissaolo sairauden johdosta on ollut tiedossa työtuntijärjestelmää tehtäessä, merkitään työtuntilistoihin 7,5 tuntia vuorokautta kohti viitenä päivänä viikossa.

7. Uutisten vetovuorossa olevien ohjaajien ja kuvaussihtee- reiden työvuorolistat laaditaan siten, että ns. purkuaikaa on vähintään ½ tuntia uutisten päättymisen jälkeen.

3.3 Lepoajat

1. Ohjelmatyöntekijälle on annettava kalenteriviikon aikana vähintään 30 tunnin yhtämittainen viikkolepo, jonka tulee si- sältää yksi kalenterivuorokausi. Lisäksi annetaan ohjelma- työntekijälle toinen vapaapäivä, joka sijoittuu viikkolepopäivän viereiseksi päiväksi, ellei ohjelmatyöntekijä muuhun suostu. Tämän vapaapäivän pitää olla vähintään 24-tuntinen, silloin kun vapaapäivät ovat peräkkäin. Vapaapäivät on sijoitettava lauantaiksi ja sunnuntaiksi, ellei töiden järjestely erityisistä

syistä muuta vaadi. Vapaapäivät voidaan sopia pidettäväksi myöhemmissäkin kolmiviikkoisjaksoissa.

Pöytäkirjamerkintä tekniset:

Viikkolepopäiväksi on kuitenkin annettava vähintään joka neljäs sunnuntai.

Pöytäkirjamerkintä toimitukselliset: Viikkolepopäiväksi on kuitenkin annettava vähintään joka kolmas sunnuntai, mikäli ohjelmatyöntekijä ei muuhun suostu.

Pöytäkirjamerkintä toimitukselliset:

Yhtiön on laadittava ohjelmatyöntekijöiden vapaapäivä- luettelot ja julkaistava ne kolme viikkoa etukäteen kes- kiviikkona kello 14.00 mennessä.

2. Ohjelmatyöntekijälle on annettava vähintään 12 tunnin kes- keytymätön lepoaika kahden vuorokauden työvuorojen väliin. Mikäli lepoaikamääräystä ei voida noudattaa, ohjelmatyönte- kijälle maksetaan lepoajan rikkovalta osalta kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka perustuntipalkan lisäksi.

3. Ohjelmatyöntekijälle on annettava 6 tuntia pitemmän työ- vuoron aikana vähintään puolen tunnin mittainen ruokailu- ja lepotauko, jota ei lueta työajaksi. Milloin näin pitkän tauon pi- tämiseen ei työn laadun vuoksi ole mahdollisuutta varataan ohjelmatyöntekijälle mahdollisuus aterioida työn aikana. Le- poajan suhteen ei työnantaja voi asettaa rajoituksia.

4. Tekniset: Vapaapäivänä ja viikkolepopäivänä voidaan työs- kennellä ainoastaan työntekijän suostumuksella. Työntekijän ja työnantajan välillä voidaan sopia vapaapäivien ja viikkole- popäivien muunkinlaisesta järjestelystä. Matkatöissä tai pitkän yhtenäisen ohjelmakokonaisuuden vuoksi voidaan viikkolepo- päivän viereinen päivä siirtää seuraavan viikon viikkolepopäi- vän yhteyteen.

3.4 Matka-aika

Työtunneiksi merkitään varsinaiseen matkustamiseen, liiken- nevälineiden välisistä kulkuvuoroista johtuvaan odottamiseen sekä lähtö- ja määräpaikoilla todelliseen työhön käytetty aika. Tätä ei sovelleta silloin, kun ohjelmatyöntekijälle on matkus- tamisen aikana järjestetty yöpymismahdollisuus, esim. junas- sa makuupaikka.

3.5 Työaikaperusteiset korvaukset

1. Kaikkien työaikaperusteisten lisien maksaminen edellyttää, että ko. lisiä kerryttävän työn tekemisestä on sovittu esimie- hen kanssa.

2. Kaikki työaikaperusteiset korvaukset voidaan niin sovitta- essa antaa vastaavana vapaana.

Kun lasketaan mahdollisen vapaa-ajan määrää, saa ohjelma- työntekijä 50 %:lla korotetulla perustuntipalkalla korvattavista ylityötunneista puolitoistakertaisen määrän vapaata tehtyihin ylityötunteihin verrattuna. Vastaavasti 100 %:lla korotetulla perustuntipalkalla korvattavista ylityötunneista on vapaa-ajan määrä kaksinkertainen.

3.6 Varallaolo

Xxxxxxx ohjelmatyöntekijä esimiehensä määräyksestä päivys- tää, on siitä maksettava hänelle ns. varallaoloajan palkkana puolet varallaoloon käytetyn ajan perustuntipalkasta.

3.7 Puhelinvarallaolo

Milloin ohjelmantekijän tehtäviin kuuluu velvollisuus antaa va- paa-aikanaan, yhtiön toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse eri- tyisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, otetaan tämä huomi-

oon kokonaispalkkauksessa, jos velvollisuus on vain ajoittais-

ta tai erillisenä euromääräisenä palkanlisänä, jos velvollisuus on jatkuvaa.

Huomiota tulee tällöin kiinnittää mm. ohjeiden antamisvelvolli- suuden sitovuuteen, puhelimessa annettavien ohjeiden mää- rään sekä sidottuisuuden ajalliseen kestoon ja sijoittumiseen eri vuorokaudenaikoihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Puhelinohjeiden antamisvelvollisuus ja siitä maksettavat kor- vaukset jaetaan seuraaviin kategorioihin:

1. Puhelinohjeet, laajempi velvoite

Työntekijällä on nimenomaisesti sovittu velvollisuus an- taa puhelinohjeita varsinaisen työajan lisäksi iltaisin, öisin ja viikonloppuna mahdolliset pyhäpäivät ja arkipyhät mu- kaan lukien. Korvausta maksetaan 207,99 € kuukaudes- sa.

2. Puhelinohjeet, suppeampi velvoite

Työntekijällä on nimenomaisesti sovittu velvollisuus an- taa puhelinohjeita vapaa-aikanaan, mutta se ei ole ajalli- sesti niin laaja kuin edellisessä kohdassa tarkoitettu.

Korvausta maksetaan 103,99 € kuukaudessa.

Tällä sopimuksella ei muuteta mahdollisia työpisteissä aiemmin sovittuja käytäntöjä, jotka eivät ole ristiriidassa tä- män sopimuksen kanssa.

3.8 Hälytystyö

1. Mikäli ohjelmatyöntekijä joutuu normaalista työvuorojärjes- tyksestä poikkeavasti vapaa-aikanaan työhön, jota ei hänelle ole ilmoitettu työehtosopimuksen 3.2 kohdan tarkoittamalla tavalla muutetulla työtuntijärjestelmällä, maksetaan hänelle

kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka kuitenkin vähintään kahdelta tunnilta. Jos työntekijä kutsutaan töihin jo työpaikalta poistuttuaan, maksetaan korvaus vähintään viidel- tä tunnilta.

Pöytäkirjamerkintä tekniset:

Mikäli työaikamuutoksella jatketaan meneillään olevaa työvuoroa, maksetaan edellä mainittu yksinkertainen tuntipalkka työaikamuutoksen pituiselta ajalta.

2. Jos tällainen työhön kutsu on niin kiireellinen, että työpai- kalle on mahdotonta ennättää yleisellä kulkuneuvolla, vastaa yhtiö kuljetuksesta.

3.9 Ilta- ja yötyö

1. Työstä, joka tehdään kello 16.00 - 22.00 välisenä aikana, maksetaan 15 %:n lisä perustuntipalkkaan. Työstä, joka teh- dään 22.00 - 06.00 välisenä aikana, maksetaan 50 %:n lisä perustuntipalkkaan.

Lauantaisin suoritetusta iltatyöstä suoritetaan iltatyökorvaus kaksinkertaisena, paitsi klo 18.00 - 22.00 välisenä aikana sel- laisilta lauantaipäiviltä, joilta jo maksetaan sunnuntaityö- korvaus. Lauantaisin klo 22.00 jälkeen suoritetaan yötyökor- vaus kaksinkertaisena, paitsi sellaisilta lauantaipäiviltä, joilta jo maksetaan sunnuntaityökorvaus.

2. Sunnuntaisin ja pyhäisin suoritetusta ilta- ja yötyöstä mak- setaan korvaukset 100 %:lla korotettuna. Yötyökorvaus mak- setaan korotettuna seuraavan aamuun klo 06.00 saakka.

3. Aamulähetyksissä ja 00.00 – 06.00 välillä alkavissa työvuo- roissa maksetaan 100 %:n yötyölisä perustuntipalkkaan 06.00 asti.

4. Sunnuntaisin ja pyhäisin lisä on 130 %.

3.10 Sunnuntai- ja pyhätyö

1. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehtyä työtä pidetään sunnuntaityönä, samoin uudenvuoden- ja vapunaattona kello 18.00 jälkeen tehtyä työtä. Kirkolliset juhlapäivät ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjan- tai, I ja II pääsiäispäivä, helatorstai, helluntaipäivä, juhannus- päivä, pyhäinpäivä ja I ja II joulupäivä.

2. Sunnuntaityöstä maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksin- kertainen tuntipalkka.

3.11 Vapaapäivänä ja viikkolepopäivänä tehty työ

1. Mikäli ohjelmatyöntekijä joutuu vapaapäivänään tekemään työtä ja vastaava vapaapäivä järjestetään hänelle viimeistään seuraavan kolmiviikkoiskauden aikana, maksetaan hänelle tästä työstä kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen perustunti- palkka. Ellei vastaavaa vapaata voida antaa, maksetaan oh- jelmatyöntekijälle kuukausipalkan lisäksi kaksinkertainen pe- rustuntipalkka.

2. Vastaava vapaapäivä vähentää kolmiviikkoiskauden sään- nöllistä työaikaa tehtyjen työtuntien määrällä.

Pöytäkirjamerkintä:

Samassa jaksossa syntyneitä vastaavia vapaita ei sijoi- teta jaksoon työtuntitavoitteen tullessa täyteen.

3. Mikäli ohjelmatyöntekijä joutuu viikkolepopäivänään teke- mään työtä, maksetaan hänelle tästä työstä kuukausipalkan lisäksi aina kaksinkertainen perustuntipalkka. Tällöin ei vas- taavaa vapaata anneta.

3.12 Lisä- ja ylityö

1. Säännöllisen työajan ylittävä työ on lisätyötä, joka korva- taan maksamalla siitä yksinkertainen tuntipalkka.

2. Työstä, joka ylittää 120 tuntia/3 viikkoa maksetaan ylityö- korvauksena 7 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta

100 % korotettu palkka.

3. Jos ohjelmatyöntekijän säännöllinen työaika ylittää 12 tun- tia vuorokaudessa tai 60 tuntia viikossa, maksetaan hänelle sanotun tuntimäärän ylittävältä työajalta yksinkertainen tunti- palkka.

4. Ylityötä on työ, joka tehdään laissa säädettyjen työajan säännöllisten enimmäismäärien lisäksi. Ylityötä saadaan teet- tää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.

Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksoksi voidaan paikalli- sesti sopia yksinomaan kalenterivuosi. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Yhtiö voi teettää ylityötä vain asianomaisen henkilön suostu- muksella.

Paikallisina sopijaosapuolina ovat yhtiö ja työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies.

Jaksoylityötä on se työ, jota jaksotyöaikaa noudattava henkilö tekee yli 120 tunnin kolmen viikon pituisena ajanjaksona.

Pöytäkirjamerkintä:

Ylityön tekemisestä on sovittava ao. henkilön kanssa mahdollisimman aikaisin, mikäli mahdollista jo työtunti- järjestelmän laatimisen yhteydessä.

3.13 Perustuntipalkan laskeminen

Ohjelmatyöntekijän perustuntipalkka saadaan jakamalla hä- nen kuukausipalkkansa 152:lla.

3.14 Olosuhdelisät

Ohjelmatyöntekijä ei ole velvollinen ryhtymään työsuorituk- seen, joka saattaisi vaarantaa hänen henkensä tai terveyten- sä.

Vaaralliseksi työksi katsotaan tornissa, savupiipussa, vesitor- nissa tai vähintään 4-kerroksisen rakennuksen kaltevalla ka- tolla suoritettu työ. Vaaralliseksi työksi katsotaan myös suojat- tomana liikkuvan ajoneuvon päällä tapahtuva työ ja teollisuus- laitoksissa ao. suoja-alueitten sisäpuolella tehtävä työ.

Vaarallisella työpaikalla suoritetusta työstä suoritetaan yli- määräinen päiväkorvaus, jonka suuruus määräytyy korkeim- malla sijaitsevan työkohteen perusteella seuraavasti:

	1.1.2014
Vähintään 15, mutta alle 35 metriä	16,60
Vähintään 35, mutta alle 55 metriä	19,71
Vähintään 55, mutta alle 75 metriä	26,90
Vähintään 75, mutta alle 160 metriä	32,15
Vähintään 160, mutta alle 320 metriä	43,31

Yli 320 metriä 51,85

Jos työ suoritetaan suojattomana liikkuvan ajoneuvon päällä tai teollisuuslaitoksissa ao. suoja-alueitten sisäpuolella, mak- setaan työstä ylimääräinen päiväkorvaus, jonka suuruus on 14,92 euroa.

Jos hengenvaaralliseen työkohteeseen päästään turvallisella tavalla hissillä tai normaaleja kaiteilla varustettuja porrasas- kelmia myöten, maksetaan työntekijälle 3/4 edellä mainituista päiväkorvauksista.

Hälytys- ja sunnuntaityöstä lasketaan asianmukainen lisä edellä mainittuihin korvauksiin.

Milloin työ suoritetaan vähintään 4-kerroksisen rakennuksen kaltevalla katolla, maksetaan siitä 5,26 euroa tehtäväkerralta.

3.15 Työmatka

1. Asianomaisen esimiehen harkinnan perusteella on ohjel- matyöntekijä oikeutettu käyttämään työmatkalla omaa ajo- neuvoaan, milloin se on ohjelmanteon kannalta tarkoituksen- mukaista. Tällöin yhtiö suorittaa siitä korvauksen yhtiön mat- kustusohjesäännön mukaan.

2. Mikäli ohjelmatyöntekijä joutuu työmatkalla kuljettamaan muuta kuin omaa ajoneuvoaan maksetaan hänelle ajoon käy- tetyltä ajalta vuorokaudessa 15,55 euroa. Jos ajoaika on yli 6 tuntia suoritetaan summa kaksinkertaisena tai kahdelle oh- jelmatyöntekijälle, jotka ovat ajoneuvoa kuljettaneet.

3. Mikäli ohjelmatyöntekijä joutuu saapumaan työpaikalleen tai poistumaan sieltä sellaisena vuorokauden aikana, jolloin yleisten kulkuneuvojen avulla tapahtuvat kulkuyhteydet puut- tuvat yhtiö korvaa matkoista aiheutuneet todelliset kustannuk-

set tositetta vastaan. Oman ajoneuvon käyttämisestä em. ta- pauksessa suoritetaan korvaus yhtiön matkustusohjesäännön mukaan.

4. Jos ohjelmatyöntekijä toimii tehtävässä, johon liittyy tapa- turma- tai kuolemanvaara, yhtiö ottaa hänelle 100.000 euron suuruisen tapaturma- ja henkivakuutuksen.

3.16 Koulutuskorvaus

1. Ohjelmatyöntekijälle maksetaan toimeen kuulumattomasta koulutustunnista 36,94 euron lisäkorvaus, joka sisältää tunnin valmistelukorvauksen.

2. Oppilaitosharjoittelijoiden (1-4 kk) ohjaajakorvaus: ensim- mäiseltä kuukaudelta 139,35 euron lisä kuukausipalkkaan. Muilta osin ohjauksesta vastaa työnantaja, ellei ko. ohjelma- työntekijän kanssa erikseen toisin sovita. Ohjattavia voi sa- manaikaisesti olla 1-3 henkilöä samasta ammattiryhmästä.

3. Perehdyttäjäkorvaus koulutettaessa muita kuin oppilaitos- harjoittelijoita, kuten kesätoimittajia tai tehtävää vaihtavia oh- jelmatyöntekijöitä, 13,98 euroa tunnilta.

4. Kouluttamisesta ja perehdyttämisestä on sovittava kaikilta osin etukäteen työnantajan edustajan kanssa.

3.17 Teknisten erityiskorvaus

Mikäli työntekijältä edellytetään työssään erikoisvarusteita tai vaatetusta esimerkiksi juhlapukua, tms. maksaa yhtiö työnte- kijälle korvauksen oman asun käytöstä 15,28 eu- roa/käyttövuorokausi tai korvaa puvun tai erikoisvarusteen vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset.

4. PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Palkkataulukot

Palkkataulukko 1.5.2014–30.4.2015

Palkkaluokka	Pisteet Ohjelma- työntekijät	Pisteet Tekniset	Korotus 20 €
7	x) yli 419		5159,05
6	360 - 419		4012,13
5	270 - 359		3739,59
4	240 - 269		3468,47
3	210 - 239	yli 110	3143,58
2	180 - 209	85 -109	2872,46
1	alle 180	74 - 84	2574,36
1A		55 -73	2387,64
1B		alle 55	2227,47

x) (tehtäväkohtainen palkanosa) + (lisäkompensaatio) = 5159,05 Harjoittelijan vähimmäispalkka on 80 %:a tehtäväkohtaisesta palkasta.

Palkkataulukko 1.5.2015–

Palkkaluokka	Pisteet Ohjelma- työntekijät	Pisteet Tekniset	Korotus 0,4 %
7	x) yli 419		5179,69
6	360 - 419		4028,18
5	270 - 359		3754,55
4	240 - 269		3482,34
3	210 - 239	yli 110	3156,15
2	180 - 209	85 -109	2883,95
1	alle 180	74 - 84	2584,66
1A		55 -73	2397,19
1B		alle 55	2236,38

x) (tehtäväkohtainen palkanosa) + (lisäkompensaatio) = 5179,69 Harjoittelijan vähimmäispalkka on 80 %:a tehtäväkohtaisesta palkasta.

4.2 Palkkausjärjestelmä

1. Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä

Ohjelmatyöntekijän palkka muodostuu kahdesta osasta, teh- täväkohtaisesta osasta ja henkilökohtaisesta osasta.

1.1. Tehtäväkohtainen palkanosa

Kukin tehtävä luokitellaan sovitun järjestelmän mukaisesti. Luokittelun perusteella muodostuvat tehtäväkohtaiset palkat, jotka on jaettu palkkaluokkiin.

Tehtäväkohtaiset palkat vahvistetaan kunkin henkilön osalta järjestelmän käyttöönotosta sovittaessa. Tehtäväluokitus käy- dään vuosittain läpi kehityskeskustelun yhteydessä.

2. Henkilökohtainen palkanosa

Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan sovitun järjestelmän mukaisesti maksaa henkilökohtaista palkkaa, joka koostuu kiinteästä osasta (3 tarkastelupistettä) sekä vapaasti määräy- tyvästä osasta.

Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet käydään vuosittain läpi kehityskeskustelun yhteydessä.

3. Järjestelmän soveltaminen

Uuden järjestelmän rakentamista ja soveltamista valvomaan asetetaan palkkalautakunta.

Osa ohjelmatyöntekijöistä on järjestelmää sovellettaessa mahdollista sijoittaa myös perustehtävänimikettään ylempään tehtäväryhmään. Tällöin on huomioitava ko. henkilön tai hen- kilöiden työssä, osaamisessa, laaja-alaisuudessa jne. tapah- tunut kehitys luokitteluperusteisiin liittyvää soveltamisohjetta hyväksi käyttäen.

Mikäli ohjelmatyöntekijä palkkausjärjestelmän voimassa ol- lessa luokitellaan ylempään palkkaryhmään, sovelletaan hä- nen henkilökohtaiseen palkan muodostukseensa liitteen 4 mukaista tarkasteluperiaatetta. Tehtäväkohtaisen palkan ylit- tävä henkilökohtainen palkanosa katsotaan kiinteäksi, ellei siirron yhteydessä toisin sovita.

Luokittelu käydään läpi vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, mutta tarvittaessa luokittelua voidaan tarkistaa useamminkin. Luokittelumuutokset vahvistaa palkkalautakunta.

Myös henkilökohtaista vapaata palkanosaa voidaan tarkistaa aina tarpeen vaatiessa. Vapaa palkanosa myönnetään pysy- vänä.

OHJELMATYÖNTEKIJÄT TOIMITUKSELLISET 24.8.2010

1. PERUSTIEDOT JA -TAIDOT Koulutus ja kokeneisuus Kielitaito

2. OSAAMINEN

a) esiintymisosaaminen

b) monipuolinen asiaosaaminen

c) erityisalan osaaminen

d) taiteellinen osaaminen

e) väline osaaminen

f) hallinnollinen osaaminen

3. VASTUU

a) journalistinen vastuu

b) ilmestymistiheys

c) tuotteen koko

4. TEHTÄVÄN LUONNE

a) organisointi/suunnittelu

b) ongelmanratkaisutaito ja itsenäisyys

5. JOHTAMINEN

a) henkilöiden johtaminen

b) taloudellinen johtaminen

päällikkötoimittaja	erikoistoimittaja	VD	ankkuri	tuottaja	sähketuottaja	videojournalisti	aluetoimittaja	ajankohtaistoimittaja	online-toimituspäällikkö	vastaava toimittaja	uutisohjaaja	vastaava ohjaaja	kuvatuottaja	kääntäjä-toimittaja	tutkiva toimittaja	multimediatomittaja	AD	toimittaja	suunnitteleva ohjaaja	tv-ohjaaja/läh.valvoja/tark.
90	90	75	90	60	60	60	60	60	60	60	45	60	45	45	45	45	75	45	45	45
														60
	45		60		15	15	30	45		30					15	15		15
60	60		45		30	30	45	45		45					30	30		30
		45		45					30					45			45			30
		30				30					30	45	30				30		30
15	15	45	15	15	45	45	15	30	30	15	60	45	60	30	15	30	30	15	45	30
30		30		45					30
30	30		30		30	30	30	30		30					30	30		30
60	60		60		60	45	45	30	30	60	60		60	30	45	60		60	60	60
		45		60		15						45
30		15		30	30		15		30		15		15		30		30		15	15
60	60	45	60	60	45	45	45	45	45	30	45	45	45	45	45	30	30	30	30	45
45	15	30			15		15	15	30	15	15	30	15					15	15	15
				45
420	375	360	360	360	330	315	300	300	285	285	270	270	270	255	255	240	240	240	240	240
7	6				5									4

OHJELMATYÖNTEKIJÄT TOIMITUKSELLISET 24.8.2010

1. PERUSTIEDOT JA -TAIDOT Koulutus ja kokeneisuus Kielitaito

2. OSAAMINEN

a) esiintymisosaaminen

b) monipuolinen asiaosaaminen

c) erityisalan osaaminen

d) taiteellinen osaaminen

e) väline osaaminen

f) hallinnollinen osaaminen

3. VASTUU

a) journalistinen vastuu

b) ilmestymistiheys

c) tuotteen koko

4. TEHTÄVÄN LUONNE

a) organisointi/suunnittelu

b) ongelmanratkaisutaito ja itsenäisyys

5. JOHTAMINEN

a) henkilöiden johtaminen

b) taloudellinen johtaminen

sähketoimittaja	editoivakuvaaja	graafikko	online-tuottaja	kääntäjä	erikoiskuvaaja	ohjaaja	uutiskuvaussihteeri	kuvatoimittaja	filmitoimittaja	tiedotustoimittaja	online-toimittaja	kuvaaja	vastaava kuvaussihteeri	kuvaussihteeri
45	45	30	45	45	45	45	30	30	45	45	45	30	30	30
				60
15
30
		45	30	45			30	30	30	30			15	15
	30	30			45	30						30
15	45	15	30	15	30	30	15	30	30	15	45	30	15	15
							15	15					15	15
30			30
60	60	60	30			60	60	60	30	45	60	60	60	60
	15				45
		15	15				30			15			30	15
30	30	30	30	45	45	30	15	30	45	30	30	30	15	15
						15
225	225	225	210	210	210	210	195	195	180	180	180	180	180	165
3							2							1

Toimitukselliset ohjelmatyöntekijät

1. PERUSTIEDOT JA –TAIDOT
Koulutus ja kokeneisuus
Tehtävän edellyttämä koulutus	Tehtävän kokeneisuus I II	edellyttämä III
a) ammattiopinnot tai vast. tiedot	30 45	75
b) korkeakoulutasoiset tiedot	45 60	90
Kokeneisuusjaotus

I) tarkoittaa tehtäviä, jotka eivät edellytä erityistä kokeneisuutta.

II) tarkoittaa tehtäviä, jotka edellyttävät kokeneisuutta.

III) tarkoittaa tehtäviä, jotka vaativat erityisen suurta kokeneisuutta, esim. vastuulliset journalistit, taiteelliset tai esimiestehtävät.

em. kokeneisuusrakennetta täydennetään normaalilla koke- mustekijällä.

taso a) kuvaussihteeri- ja vastaavat tehtävät taso b) toimittaja- ja ohjaajatehtävät

lisäkokemus muussa alan tehtävässä (lehti, radio, ohjelma- tekninen, teatteri, jne.

työ 5-10-15 vuotta/5-10-15 pistettä).

(Lisäkokemusta ei käsitelty työryhmän alustavassa pisteytyk- sessä. Asiaan olisi palattu seuraavissa, tarkentavissa pistey- tyksissä.)

Kielitaito pisteet

taso 1

peruskielitaitoa laajempi esim. ulkom/eurovisio 30

(filmi- ja ulkomaantoimittajat, ei sovellettu)

taso 2

kääntäjät 60

hyvin monipuolinen kielitaito/suuri kielimäärä/ simultaanitulkkina toimiminen antaa 5-10 lisäp. (määritellään henkilökohtaisen osuuden yhteydessä).

2. OSAAMINEN

a) esiintymisosaaminen

toimittajat, ankkurit, juontajat taso 1

valmiudet tv-esiintymiseen, ei kuitenkaan

olennainen osa tehtävää 15

taso 2

esiintyminen olennainen, säännöllisesti

toistuva osa tehtävää 30

taso 3

esiintyminen säännöllistä, jatkuvaa 45

taso 4

esiintymisosaaminen määräävä peruste

tehtävään valittaessa 60

b) monipuolinen asiaosaaminen

toimittajat, päällikkötoim., ankkurit

taso 1

tehtävä edellyttää monipuolista yleistietoutta

(ei sovellettu) 15

taso 2

edellytetään toimituksellisen tuotteen

valmistamista raportointitasolla 30

taso 3

edellytetään laaja-alaisten asioiden monipuolista analysointia 45

taso 4

edellytetään tapahtumien ja ilmiöiden laajaa

ja syvällistä analysointia 60

c) erityisalan osaaminen

tuottajat, informaatikko, kääntäjät, lähetyks. valvojat, filmitoimittaja, tied. toimittaja,

kv. -sihteerit, graafikot

taso 1

edellytetään jonkin erityisalan osaamista

ja tietojen analysointia 15

taso 2

edellytetään toimitukselliseen tuotteeseen liittyvän tiedon ymmärtämistä, mutta ei vaadita

tiedon sisällöllistä muokkaamista 30

taso 3

vaaditaan aiheen erittäin hyvää tuntemusta, "asiantuntijaosaamista" 45

d) taiteellinen osaaminen

ohjaajat, valokuvaaja

taso 1

taiteellisella panoksella vaikutetaan välillisesti

tuotteen sisältöön 15

taso 2

taiteellinen osaaminen oleellinen osa tehtävää 30

taso 3

taiteellinen osaaminen tehtävän pääasiallinen

sisältö 45

taso 4

taiteellinen osaaminen keskeisin peruste

tehtävään valittaessa 60

mikäli tehtäviin sisältyy henkilöohjausta, se otetaan huomioon lisävaatimustekijänä (ei sovellettu)

e) välineosaaminen

taso 1

tv-välineen perusosaaminen 15

taso 2

tv-ohjaajan perusosaaminen 30

taso 3

tv-välineen monipuolinen osaaminen 45

taso 4

tv-välineen monipuolinen ja syvällinen

osaaminen 60

f) hallinnollinen osaaminen päällikkötoim., tuottaja, kv-sihteeri

taso 1

kuvaussihteerin perustaso 15

taso 2

itsenäiset kuvaussihteeritehtävät, joissa käytetään ulkopuolisia ohjaajia/käsikirjoittajia jne.

30

taso 3

edellytetään monipuolista normien käyttöä ja

tuntemusta, tuottajatehtävät 45

3. VASTUU

a) journalistinen vastuu

toimittajat

tarkoittaa tiedon oikeellisuutta uutis- ja ajankohtaislähetyksissä 30

b) ilmestymistiheys

ohjelman valmistus- ja/tai lähetysprosessi välittömästi mukana olevat tehtävät

taso 1

tuote valmistetaan ja lähetetään 1-3 kertaa kk:ssa 15

taso 2

tuote valmistetaan ja lähetetään viikoittain 30

taso 3

tuote valmistetaan ja lähetetään useita kertoja viikossa 45

taso 4

tuote valmistetaan ja lähetetään päivittäin/

useita kertoja päivässä 60

c) tuotteen koko

ohjaajat

taso 1

pienimuotoinen tuote 15

taso 2

yleensä monimuotoinen 30

taso 3

yleensä suurimuotoinen 45

taso 4

paljon resursseja vaativa suurimuotoinen

60

4. TEHTÄVÄN LUONNE

a) organisointi/suunnittelu

taso 1

tehtävä sisältää organisointia ja suunnittelua 15

jonkin verran (ei tarkoita oman työn suunnittelua)

taso 2

organisointi/suunnittelu työn keskeinen sisältö ja siihen sisältyy vastuu rajatun aihealueen/ohjelman/ ohjelmasarjan organisointi/suunnittelu ja toteutus-

vastuu 30

b) ongelmaratkaisutaso ja itsenäisyys

taso 1

noudatetaan annettuja ohjeita ja menettelytapoja päätösvalta rajoittuu oman työn kysymyksiin 15

taso 2

joudutaan tekemään tuotteen lopulliseen sisältöön vaikuttavia päätöksiä 30

taso 3

tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat koko

ohjelmaan, lopputuotteeseen 45

taso 4

käytännön toteutusvastuu rajaamattoman tai laajan ohjelma-alueen/ohjelmakokonaisuuden tekemisestä/ kokoamisesta. Ratkaisut vaikuttavat muiden työhön. Erityisalan seuranta. 60

5. JOHTAMINEN

a) henkilöiden johtaminen

taso 1

henkilöiden johtamista jossain määrin 15

taso 2

henkilöiden johtaminen merkittävää 30

taso 3

henkilöiden johtaminen oleellista/erittäin

merkittävää 45

b) taloudellinen johtaminen

taso 1

taloudellisia päätöksiä jossain määrin 15

(ei käytetty)

taso 2

taloudellisia päätöksiä melko paljon, valintoja

eri vaihtoehtojen välillä 30

(ei käytetty)

taso 3

runsaasti taloudellista harkintaa sisältäviä

päätöksiä 45

OHJELMATYÖNTEKIJÄT tekniset	kuvanauhoittaja	pooli/valot	pooli/ääni	materaalioperaattori	eng-äänittäjä	kameramies	päätetarkkailija/uutiseditoija	kuvatarkkailija	kamera-/linkkimies	team äänitarkkailija	ohjelmaeditoija	mixeri	valaiseva kameramies	kameraoperaattori	suunnitteleva editoija	suunnitteleva mixeri	erikoisohjelmateknikko	tv-äänittäjä
A OSAAMINEN
1. Koulutus	5	5	5	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	14	10
2. Työkokemus	4	4	4	8	8	8	8	13	8	13	13	13	13	13	13	13	8	13
3. Kielitaito	2	2	2	4	2	2	4	2	2	2	2	2	2	2	2	2	7	2
4. Tekninen vaativuustaso	10	10	10	15	15	15	20	20	15	20	20	20	15	20	25	25	25	25
5. Taiteellinen vaativuustaso		4	9	4	4	14	4	9	14	9	9	9	14	9	9	9	14	18
6. Ongelmanratkaisutaidot	2	2	6	6	6	10	10	10	10	10	10	10	14	14	10	10	14	14
7. Vuorovaikutustaidot	2	2	5	2	8	5	5	2	5	5	5	5	5	5	5	5	8	8
8. Muu erityisosaaminen		10							10
B VASTUU
9. Erillisvastuu										5			5	5
10. Esimiesvastuu
11. Taloudellinen vastuu																	5	5
C TYÖOLOT
12. Olosuhdetekijät	3	6	6	3	6	6	3	3	6	3	3	3	6	3	3	3	3	3
13. Paineensieto				5			10	5		5	10	10		5	10	10	5	10
YHTEENSÄ	28	45	47	57	59	70	74	74	80	82	82	82	84	86	87	87	103	108
Palkkaluokka			1B			1A							1					2

Tekniset ohjelmatyöntekijät

A. OSAAMINEN

1. Koulutus

1. Peruskoulutus on ammattikoulu, radio ja TV asentaja tai vastaava.

2. Alankoulutus on MTV:n tai YLE:n tekniikan peruskurssi, oppisopimus tai vastaava.

3. Ylempi keskiaste on esim. opistotasoinen

4. Korkeakoulutaso

2. Kokemus

Kokemus saavutetaan työskentelemällä joko viestintäalalla tai sen ulkopuolella sellaisissa tehtävissä, joiden voidaan yksiselitteisesti katsoa luovan edellytyksiä ja valmiuksia ny- kyisen tehtävän hoitamiselle. Kokemukseen rinnastetaan myös tehtävään kiinteästi liittyvä ja sen perusvaatimukset ylittävä ammatillinen lisäpätevyys.

3. Kielitaito

Kotimaiset kielet eivät ole tässä tarkoitettu vieras kieli. Kieli- taitopisteet tulevat kysymykseen silloin, kun tehtävä edellyt- tää korkeampaa kielitaitoa kuin tehtävän edellyttämä perus- valmiustaso normaalisti antaa. Jos tehtävän hoitaminen ei ehdottomasti edellytä kielitaitoa, mutta se on eduksi esim. henkilön käytettävyyden kannalta, voidaan tällainen osaa- minen ottaa huomioon henkilökohtaisessa palkanosassa.

4. Tekninen vaativuustaso

1. Tekee tuotantoteknisiä tehtäviä toisen teknisen toimihen- kilön apuna.

2. Tekee rajattua teknistä tehtävää.

3. Tekee itsenäistä teknistä tehtävää.

4. Tekee itsenäisesti useammasta teknisestä osatehtävästä koostuvaa tehtävää tai tuotantoteknistä suunnittelua.

5. Hallitsee oman ammattinsa kaikki tekniset laitteet sekä tehtävään kuuluu itsenäistä tuotantoteknistä suunnittelua.

5. Taiteellinen vaativuustaso

1. Taiteellisella panoksella vähäinen välillinen vaikutus tuot- teen sisältöön.

2. Taiteellisella panoksella välillinen vaikutus tuotteen sisäl- töön.

3. Taiteellisella panoksella välitön vaikutus tuotteen sisäl- töön.

4. Taiteellinen osaaminen oleellinen osa tehtävää.

5. /HUOLTO

1. Vastaa kapeasta alueesta.

2. Työhön sisältyy enemmän kuin rajattu alue.

3. Hoitaa itsenäisesti laajaa aluetta, materiaalihallin- ta/varaosavarasto, työnopastus/käyttökoulutus.

4. Hoitaa itsenäisesti koko tehtäväkentän myös työnsuunnit- telua/työjärjestelyt.

6. Ongelman ratkaisutaidot

1. Rutiineihin sidotut annettujen ohjeiden mukaan hoidetta- vat tehtävät.

2. Työtehtävät vaativat rajoitettua vaikeusastetta olevien ongelmien ratkaisemista. Samanlaisena toistuvia päätök- sentekotilanteita.

3. Pysyväismääräykset ja käytännön työmenetelmät ohjaa- vat toimintaa. Itsenäistä ajattelua ja arviointia sekä kehitte- lyä ja luovuutta edellytetään.

4. Tehtävää säätelevät yleisohjeet. Useita erityyppisiä itse näistä harkintavaltaa edellyttäviä päätöksentekotilanteita.

5. Tavoitteet asetettu. Ei selkeitä ohjeita eikä ratkaisumalle- ja. Päätöksentekotilanteet uusia.

7. Vuorovaikutustaidot

Tekijällä tarkoitetaan kaikkia niitä neuvottelu-, vuorovaiku- tus- ja yhteistyövaatimuksia, joita tehtävän hoitaminen edel- lyttää yhtiön sisällä tai sen ulkopuolella. Laadussa arvioi- daan kontaktien edellyttämä vaikuttamisosaaminen ja mää- rässä kontaktien useus. Kontaktiksi ei lueta normaalia kanssakäymistä esim. esimiehen tai työtovereiden välillä.

1. Kontaktiosaamisen perustaidot.

2. Kontaktiosaamista edellytetään perustaitoja enemmän ja kontaktit suuntautuvat myös oman työyhteisön ulkopuolelle.

3. Kontaktiosaamisen merkitys on tärkeä. Osaamista tarvi- taan yleensä säännöllisesti ja siihen sisältyy vaikuttamista tai päivittäin ilman vaikuttamista.

4. Kontaktiosaaminen on työssä keskeistä. Se on yleensä joko jatkuvaa ilman, että siihen sisältyy merkittävää vaikut- tamista tai päivittäistä sisältöön vaikuttamista tai huomatta- vaa koko yhtiön pr-latausta sisällään pitävää.

5. Tehtävän pääpaino on kontaktiosaamisessa ja työ edel- lyttää ratkaisevassa määrin ihmisten motivoimista, kehittä- mistä, ymmärtämistä, suostuttelua ja/tai ohjaamista (= vai- kuttaminen).

8. Muu erityisosaaminen

Jos tehtävä edellyttää osaamista, jota muut tekijät eivät ka- ta, se arvioidaan tässä, esim. linkki.

B. VASTUU

9. Erillisvastuu

Normaalista työtehtävästä poikkeava erillisvastuu.

10. Esimiesvastuu

1. Esimiesvastuu pienessä yksikössä, esim. teamissa.

2. Esimiesvastuu suuressa tai monimuotoisessa yksikössä.

11. Taloudellinen vastuu

1. Vaikuttaa budjetin laadintaan ja sisältöön.

2. Vastaa budjetin laadinnasta ja seurannasta.

3. Budjettivastuu.

C. TYÖOLOT

12. Olosuhdetekijät

Tehtävään liittyvät työolosuhdetekijät arvioidaan kokonai- suutena.

Olosuhdetekijöitä ovat mm.

1. staattinen rasitus (yksipuolinen liikerata)

2. tapahtumaköyhyys, yksitoikkoisuus

3. raskaiden esineiden kantaminen

4. suojainten käyttö

5. erityinen huolellisuus yhdistettynä terveysriskiin

6. seisomatyö

7. vaihteleva työskentelypaikka (sää kuin sää, paikka kuin paikka) tai ikkunaton työskentelypaikka

8. yksintyöskentely (ei mahdollisuutta sosiaalisiin kontaktei- hin)

9. tehtävä edellyttää toimimista "syntipukkina".

13. Paineensieto

1. Tehtävään kuuluu normaalia suurempi paineensietokyky.

2. Tehtävään kuuluu erityinen paineensieto, esim. pystyy keskittymään moneen tarkkuutta vaativaan asiaan yhtä aikaan yhdistettynä kiireeseen.

A. OSAAMINEN 130

1. KOULUTUS 14 PERUSKOULUTUS ALANKOULUTUS

ALANKOULUTUS JA YLEMPI KESKIASTE

1	2	3	4
5	10	14	18

2. TYÖKOKEMUS 18

ALLE 2 VUODEN KOKEMUS 2 - 4 VUODEN KOKEMUS

4 - 6 VUODEN KOKEMUS YLI 6 VUODEN KOKEMUS

1	2	3	4
5	10	14	18

3. KIELITAITO 10

VÄHÄINEN TARVE PÄIVITTÄINEN YKSIPUOLINEN PÄIVITTÄINEN MONIPUOLINEN

VÄHINTÄÄN KAHDEN VIERAAN KIELEN JATKUVA KÄYTTÖ

1	2	3	4
2	4	7	10

4. TEKNINEN VAATIVUUSTASO 25

1	2	3	4	5
5	10	15	20	25

5. TAITEELLINEN VAATIVUUSTASO 18

1	2	3	4
4	9	14	18

6. ONGELMAN RATKAISUTAIDOT 18

1	2	3	4	5
2	6	10	14	18

7. VUOROVAIKUTUSTAIDOT 14

1	2	3	4	5
2	5	8	11	14

8. MUU ERITYISOSAAMINEN 13

0 - 13

B. VASTUU 50

9. ERILLISVASTUU 10

1

10

10. ESIMIESVASTUU 20

VÄHÄINEN SUURI

1	2
10	20

11. TALOUDELLINEN VASTUU 20

1	2	3
5	10	20

C. TYÖOLOT 20

12. OLOSUHDETEKIJÄT 10 JONKIN VERRAN MELKO PALJON PALJON

1 2 3

3 6 10

13. PAINEEN SIETO 10

1 2

5 10

4.3 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen

Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi ohjelmatyöntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkkaa. Henkilökohtainen palkka jakaantuu kiinteään perusosaan ja vapaasti määräytyvään osaan.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruuden määrittelee työnan- taja kehityskeskustelun jälkeen. Ratkaisu on selkeästi perus- teltava jäljempänä lueteltuja pätevyystekijöitä hyväksi käyttä- en.

Henkilökohtaista palkanosaa määriteltäessä sovelletaan seu- raavia tekijöitä:

1. Työntulos Laatu - työn jälki

- virheiden määrä

- stressin sieto

Määrä - työhön käytetty aika

- kiiretyöt

- kestävyys

Taito - ongelmista selviäminen

- itsenäisyys

2. Monipuolisuus Xxxx tuntemus Ulkopuolisten tehtävien hallinta Erikoistehtävät

3. Yhteistyökyky Työyhteisöön sopeutuminen

- tuotantotapahtuma

- työnjohto

- työtoverit

- ulkopuoliset

- poikkeustilanteet

Vaikutus työyhteisöön

- xxxxxx xxxxxxxx

- esimerkkinä toimiminen

Valvonnan tarve

- työajan käyttö

- poissaolot

4. Kehityskelpoisuus

Kiinnostus uuteen Oppimiskyky Oma-aloitteisuus

5. Johtamistaidot Koordinointitaito

Tiedottaminen ja opastaminen Oikeudenmukaisuus ja esimerkillisyys Työpaikkailmasto

6. Kielitaito

7. Journalistinen ja/tai taiteellinen osaaminen

Erikoisalan hallinta Monipuolisuus

Ilmaisun hallinta ja kehittäminen Journalistinen kehitys

Tekniset ja tieteelliset ansiot Vastuu

Sisällölliset ja taiteelliset ansiot Ideointi

Menetelmien kehittäminen

4.4 Henkilökohtaisen palkan kiinteän perusosan määräytymisperusteet

Henkilökohtaisen palkan kiinteää perusosaa tarkastellaan ke- hityskeskusteluissa vähintään kahden vuoden välein uuden palkkausjärjestelmän alkamisajankohdasta lähtien.

Tarkastelupisteitä on kolme kussakin palkkaluokassa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ohjelmateknisillä tarkastelupisteitä on kolme palkkaluo- kissa 1A, 1, 2 ja 3. Luokassa 1B on yksi.

Kussakin tarkastelupisteessä palkankorotus on 4 prosenttia.

Mikäli työnantaja poikkeustapauksissa katsoo, että työntekijä ei tehtävässään ole pätevöitynyt järjestelmän edellyttämällä tavalla, voidaan harkita pätevyyslisän maksun siirtämistä tai maksamatta jättämistä. Tällöin asia on aina vietävä palkkalau- takunnan ratkaistavaksi.

Pätevyyden lisääntymistä arvioidaan seuraavien arvostuspe- riaatteiden mukaisesti:

1. Tarkastelupiste

Tehtävän hoidossa kohottu tasolle, jossa ohjelmatyöntekijä hallitsee omaan työhönsä liittyvän tehtäväkokonaisuuden.

2. Tarkastelupiste

Tehtävän hoidossa kohottu tasolle, jossa ohjelmatyöntekijä hallitsee laajemmin omaan työhönsä liittyviä tehtäväkokonai- suuksia. Tuntee myös muita tehtäviä ja oman työnsä vaiku- tuksen muihin järjestelmiin ja tehtäviin. Kykenee entistä itse- näisempään työhön.

3. Tarkastelupiste

Tehtävän hoidossa kohottu tasolle, jossa ohjelmatyöntekijä hallitsee tehtäväkenttänsä täysin ja kykenee opastamaan

myös muita. Kykenee entistä laaja-alaisempaan työhön ja pystyy myös vaikuttamaan sekä työn lopputulokseen että te- hokkuuteen.

4.5 Palkkalautakunta

Palkkausjärjestelmän uudistuksen toteuttamista valvomaan ja sen soveltamiseen mahdollisesti liittyviä erimielisyyksiä rat- kaisemaan asetetaan palkkalautakunta. Työnantaja valitsee lautakuntaan kaksi jäsentä ja ohjelmatyöntekijät kaksi jäsen- tä. Jäsenille valitaan henkilökohtaiset varamiehet. Lautakun- nan puheenjohtajana toimii vuorovuosina työnantajan ja oh- jelmatyöntekijöiden edustaja. Lautakunta valitsee itselleen sihteerin. Lautakunnan päätöksistä pidetään pöytäkirjaa. Lau- takunta kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa vuo- dessa. Lautakunta on viipymättä kutsuttava koolle jäsenen si- tä vaatiessa.

Lautakunta voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Yksittäisen ohjelmatyöntekijän palkkaukseen liittyvää asiaa ratkaistaessa on vaadittaessa kuultava ko. ohjelmatyöntekijän sekä hänen esimiestään.

Lautakunnan jäsen on esteellinen käsittelemään asiaa, jossa hän itse on osapuolena (välitön esimies tai ohjelmatyönteki- jä). Esteellisen jäsenen tilalle kutsutaan varamies.

Päätökset lautakunnassa tehdään sopimalla. Mikäli yksimie- listä ratkaisua ei synny, noudatetaan työehtosopimuksen mu- kaista neuvottelujärjestystä.

Mikäli liitot eivät palkkausjärjestelmän kannalta periaatteelli- sesti merkittävissä kysymyksissä pääse yksimielisyyteen, rat- kaisee asian yhteisesti valittu ulkopuolinen välimies. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

- uusien toimintojen aloittaminen ja niihin liittyvistä tehtävistä sopiminen

- merkittävät tehtävien yhdistämiset

- merkittävät muutokset tietyn ammattinimikkeen tehtävissä

- henkilökohtaisen palkan kiinteän perusosan maksamatta jättäminen tai siirtäminen.

4.6 Moniosaaminen

Moniosaamisella tarkoitetaan eri ammattiryhmien tehtävien yhdistämistä yhdelle ohjelmatyöntekijälle niin, että tehtävän ammatillinen vaatimustaso muuttuu. Tällä ei muuteta aiemmin vakiintuneita käytäntöjä eikä tähän lueta materiaalin esival- mistelutehtäviä.

Moniosaaminen koskee kaikkia ammattiryhmiä.

Moniosaamisen käyttöönotto ei johda erityisosaamisen rapau- tumiseen eikä ohjelmatyön laadun heikkenemiseen.

Työntekijälle annetaan määrältään ja laadultaan riittävä kou- lutus moniosaamiseen siirryttäessä. Moniosaamiseen sovelle- taan jatkuvan koulutuksen periaatetta.

Moniosaamiseen siirryttäessä tehtävä pisteytetään uudelleen. Pisteytyksen suorittaa palkkalautakunta työehtosopimuksen mukaisesti. Monitaitovaatimuksesta aiheutuva tehtävän vaati- vuuden lisäys korvataan henkilökohtaisen palkan korotuksel- la, joka vastaa vähintään lisääntyneen pisteluvun suhdetta palkkataulukon euromääriin eikä uudelleenryhmittely aiheuta vähintään tämänsuuruista korotusta.

Moniosaamisen vuoksi tapahtunut pisteyttäminen ei vaikuta ns. HKO-päivämäärään.

Moniosaamiseen siirtymisestä sovitaan työsopimuksen muu- toksella.

5. VUOSILOMA JA MUU VAPAA

5.1 Vuosiloma

Ohjelmatyöntekijän vuosiloma määräytyy sen mukaan kuinka kauan hän on maaliskuun loppuun mennessä ollut yhtiön pal- veluksessa ja kuinka monta kalenterikuukautta hän on maa- liskuun loppuun mennessä ollut yhtiön palveluksessa 12 edel- lisen kuukauden eli lomanmääräytymisvuoden aikana. Ohjel- matyöntekijän vuosiloman pituus on hänen tultuaan yhtiön palvelukseen puolen vuoden yhdenjaksoisen palvelusajan jälkeen 26 arkipäivää, yhden vuoden palvelusajan jälkeen 30 arkipäivää ja kymmenen vuoden palvelusajan jälkeen 36 ar- kipäivää.

Edellä sanotun lisäksi ohjelmatyöntekijällä on vuoden palve- lusajan jälkeen oikeus saada lomakauden ulkopuolella pidet- tävää vuosilomaa (talvilomaa) 6 arkipäivää.

Ohjelmatyöntekijän vuosiloman pituutta määriteltäessä palve- lusvuosiin rinnastettavaksi luetaan aikaisemmat palvelusvuo- det journalistisessa työssä media-alan yhtiön palveluksessa tai päätoimisena freelancerina sekä vuosilomalain tarkoittamat työssäolopäivien veroiset päivät, kuitenkin sairausaika sen palkallisesta kestosta riippumatta.

Lomakausi on 2.5. - 30.9. välinen aika.

Vuosiloma-ajan palkkaa ja lomakorvausta laskettaessa ote- taan huomioon myös ilta-, yötyö- ja sunnuntaityölisät, mainit- tujen lisien suuruus lasketaan lomanmääräytymisvuosittain. Työsuhteen päättyessä annetaan vuosiloman korvaus tässä sopimuksessa määritellyn lomaoikeuden mukaan.

Vuosiloman alkamispäiväksi ei määrätä päivää, jona ohjelma- työntekijä muutoinkin olisi työstä vapaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ohjelmatyöntekijälle on mikäli mahdollista hänen lähti- essään lomalle ilmoitettava työtuntijärjestelmän mukai- nen ensimmäinen loman jälkeinen työpäivä ja työaika. Ellei tämä ei ole mahdollista on ilmoitus toimitettava joko kotiosoitteeseen tai ohjelmatyöntekijän ilmoitta- maan muuhun osoitteeseen.

Jos ohjelmatyöntekijän työ on ollut tavallista rasitta- vampaa tai jos jonkin muun syyn perusteella voidaan katsoa henkilön olevan lisäloman tarpeessa, voidaan hänelle myöntää lisälomaa.

5.2 Lomaraha

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4. - 31.3. määräytyvältä vuosi- lomalta suoritetaan ohjelmatyöntekijälle vuosiloma palkan yh- teydessä 50 % vuosilomapalkasta vuosilomapalkan korotuk- sena.

Lomaraha suoritetaan ohjelmatyöntekijälle kerran vuodessa

15.6. mennessä.

Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä lomakor- vauksen yhteydessä. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan makseta työ- suhteen päättyessä silloin, kun työnantaja irtisanoo tai purkaa työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle ohjelma- työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosentti- na siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakor- vauksesta, johon ohjelmatyöntekijä on oikeutettu.

Ohjelmatyöntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumi- sen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomarahan on oikeus saada lomaraha, mi- käli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun

asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa xxxxxxxxxxx xxxxxxxxx määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka ohjel- matyöntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosi- lomalta, lasketaan lomaraha vastaavasti ohjelmatyöntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismääräs- tä. Xxxxxxxx määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, jo- ka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

5.3 Säästövapaa

Säästövapaan tarkoituksena on luoda puitteet vuosiloman väljemmälle sijoittamiselle ja mahdollistaa ohjelmatyöntekijälle pidemmät yhdenjaksoiset katkokset työuran aikana.

Yhtiössä on sovittu yksityiskohtaisesti säästövapaasta seu- raavien perusperiaatteiden mukaisesti:

Työnantajan ja ohjelmatyöntekijän kesken voidaan sopia siitä, että ohjelmatyöntekijän ansaitsemasta vuosilomasta ja/tai lo- marahasta säästetään osa myöhempään ajankohtaan. 12 ar- kipäivää ylittävä lomanosa voidaan siirtää pidettäväksi vii- meistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä. 18 ar- kipäivää ylittävä lomanosa ja lomaraha voidaan siirtää muu- ten lomavuoden ulkopuolelle. Xxxxxxxxx saa kerätä ja muun- taa arkipäiviksi enintään siirrettyä lomaa vastaavalta osalta. Enimmillään voi säästövapaata kerätä 27 arkipäivää/vuosi ja viiden keräysvuoden kuluttua voi yhdenjaksoinen säästöva- paa olla enimmillään 135 arkipäivää ja kyseisen vuoden vuo- silomaan yhdistettynä poissaoloajaksi voi enimmillään tulla 177 arkipäivää eli yli 7 kk.

Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia 24 arkipäivää ylit- tävän lomanosan pitämisestä osa-aikaisena. Sopimus on teh- tävä työntekijän aloitteesta ja kirjallisena.

Säästövapaa pidetään sovittavana ajankohtana aikaisintaan säästämisen aloittamista seuraavan lomanmääräytymisvuo- den vuosilomien yhteydessä ja viimeistään siten, että viiden vuoden aikana kerätty säästövapaa pidetään seuraavan vuo- den vuosiloman yhteydessä. Xxxxxxxxx säästettäessä sääs- tövapaapäiviksi luetaan puolet säästetyn loman määrästä.

Säästövapaan ajankohdasta tulee sopia hyvissä ajoin ennen sen pitämistä ja mikäli mahdollista jo loman säästämissuunni- telmasta sovittaessa. Säästövapaata annettaessa luetaan lomapäiviksi kaikki arkipäivät.

Jos ohjelmatyöntekijän työsuhde päättyy ennen säästöva- paan pitämistä, korvataan pitämättä jääneet lomapäivät rahal- la.

5.4 Muu loma ja osa-aikatyö

1. Ohjelmatyöntekijälle voidaan, milloin siihen on erityistä syy- tä ja työtehtävien hoito sen sallii, anomuksesta myöntää pal- katonta lomaa.

2. Toimituksellisille ohjelmatyöntekijöille, jotka ovat työsken- nelleet yhtiössä yli kolme vuotta, voidaan journalistisen val- miuden, pitkään palvelleiden ohjelmatyöntekijöiden aktiivisen työvireyden ja ammattitaidon säilyttämiseksi sekä ohjelmien laadun ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi myöntää palkallista jatkokoulutuslomaa. Jatkokoulutusloma ei vähennä ohjelmatyöntekijän vuosilomaoikeutta eikä -ansaintaa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jatkokoulutuslomia myönnetään sopimuskautena yh- teensä 18 kuukautta/kalenterivuosi. Jatkokoulutuslomiin liittyviä kulukorvauksia suoritetaan 20.000 eu- roa/kalenterivuosi. Jatkokoulutuslomista ja kulukor-

vauksista päätetään toimikunnassa, jossa on työnanta- jan ja ohjelmatyöntekijöiden edustus (2+2).

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jatkokoulutusajan käytöstä on yksityiskohtaisesti sovittava koulutuksesta vastaavan yhtiön edustajan kanssa.

3. Työnantajan ja työtekijän välillä voidaan sopia osa- aikatyöhön siirtymisestä, jos se on tarpeen työkyvyn ylläpitä- miseksi tai palauttamiseksi.

6. SAIRAUS JA PERHEVAPAAT

6.1 Sairaus- ja perhevapaan ajan palkka

Jos yhtiön palvelukseen otettu ohjelmatyöntekijä on tekemäs- tä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole aiheut- tanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksel- laan, yhtiö suorittaa hänelle palkkaa työsuhteen jatkuessa enintään:

• työsopimuslain mukaiselta ajalta, jos työsuhde on kestä- nyt enintään kuukauden

• kolmen viikon ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt yli kuukauden mutta alle yhden vuoden

• neljän viikon ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt 1 - 2 vuotta

• kahdeksan viikon ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt 2 - 5 vuotta

• kahdentoista viikon ajanjaksolta, jos työsuhde on kestä- nyt yli 5 vuotta.

Lisät otetaan huomioon sairausajan ja perhevapaan ajan pal- kassa kuten työehtosopimuksen 5.1 kohdassa on sovittu. Laskentatavasta sovitaan paikallisesti.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei ohjelma- työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuu- tuslain 8 luvun perusteella olisi oikeus, on työnantajalla oi- keus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka ohjelma- työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osit- tain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamat- ta.

Sairausajan palkasta vähennetään, mitä ohjelmatyöntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päi- värahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada se määrä takaisin ohjelmatyönteki- jältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Ohjelmatyöntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalleen sairastumisestaan.

Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sekä hoitovapaan pituus määräytyy lain mukaisesti.

Ohjelmatyöntekijälle, joka synnyttää, maksetaan täysi palkka äitiysvapaan ajalta kuitenkin enintään kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on yhtäjak- soisesti kestänyt vähintään kuusi kuukautta ennen äitiysva- paan alkua sekä että ohjelmatyöntekijä palaa työhön lapsen syntymään liittyvän poissaolon päätyttyä.

Xxxxxxx ohjelmatyöntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lap- sen, annetaan hänelle samoin edellytyksin kuin äitiysvapaa adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

Palkallinen isyysvapaa on kuusi arkipäivää.

Työnantajalla, joka maksaa sairaus- ja äitiys- tai isyysvapaan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairaus- vakuutuslain mukainen päiväraha tai enintään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Pöytäkirjamerkintä:

Ohjelmatyöntekijälle, joka tartuntatautilain mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai pal- kan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

6.2 Tilapäinen poissaolo

Palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä lyhyttä, enintään nel- jän päivän tilapäistä vapaata, jonka ohjelmatyöntekijä on saa- nut hänen perheessään sattuneen äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman ja hautajaisten takia.

Ohjelmatyöntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vih- kiäisiään tai parisuhteen rekisteröintiä varten.

Ohjelmatyöntekijä saa palkallisen vapaapäivän muuttoa var- ten.

Ohjelmatyöntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväk- seen.

Asevelvollisen ohjelmatyöntekijän osallistuminen asevelvollis- ten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemis- ta.

Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilauta- kunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta ohjelmatyönteki- jältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen toimielinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Tällöin oh- jelmatyöntekijälle maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin kun ansi- onmenetys mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus mak- setaan, kun ohjelmatyöntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksestä.

7. MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Ammattiyhdistyksen jäsenmaksu

Mikäli ohjelmatyöntekijä on antanut siihen valtuutuksen, am- mattiyhdistyksen jäsenmaksut peritään ohjelmatyöntekijän palkasta ja hänelle annetaan vuoden päätyttyä verotusta var- ten todistus pidätetystä summasta.

7.2 Luottamusmiehen kuuleminen

Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle työntekijöihin kohdis- tuvista kirjallisista varoituksista vähintään viikkoa ennen pää- töksentekoa.

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella tapahtuvissa työ- suhteen purkutapauksissa työnantajan on ennen työsuhteen purkamista varattava työntekijälle ja luottamusmiehelle tilai- suus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä.

7.3 Järjestäytyminen

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

7.4 Vuokratyövoima

MTV Oy:llä on vuokratyövoimaa käyttäessään oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä velvollisuus noudattaa lain ja sopi- muksen mukaisia työaikoja ja huolehtia työturvallisuudesta.

Työntekijään sovelletaan joko vuokrausalan työehtosopimus- ta tai sen puuttuessa MTV Oy:ssä sovellettavaa työehtosopi- musta.

MTV:n vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet käsitel- lään YT-neuvottelukunnassa. Huomiota kiinnitetään erityisesti tilanteisiin, joissa vuokratyöntekijöitä työskentelisi ohjelma- työntekijöiden rinnalla saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Jos työnantaja harkitsee vuokratyövoimaa koskevan sopi- muksen solmimista, siitä ilmoitetaan ja neuvotellaan YT-laissa ilmenevällä tavalla.

7.5 Alihankinta

Alihankkijoita käyttäessään yhtiön tulee selvittää työhön so- vellettava työehtosopimus ja noudatettavat keskeiset työ- ehdot. Luottamusmiehellä on oikeus saada tieto näistä sel- vityksistä.

Jos työvoimaa joudutaan vähentämään alihankintaan siir- tymisen vuoksi, on ko. työntekijät pyrittävä sijoittamaan muihin tehtäviin tai ellei tämä ole mahdollista, selvittämään alihankkijan mahdollisuudet ottaa työntekijän palvelukseen- sa entisin työehdoin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mu- kaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen sopi- mus silloin kun kyseessä tosiasiallisesti on työsopimus.

7.6 Vakuutukset

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan ohjelmatyöntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kun siitä on keskus- järjestöjen välillä sovittu.

7.7 Kriisiapu

Järkyttäviin uutisointitilanteisiin osallistuneille työntekijöille jär- jestetään kriisiapua. Ensimmäinen purkutilaisuus järjestetään mahdollisimman nopeasti kyseisen tapahtuman jälkeen. Jat- kotoimet arvioidaan samassa yhteydessä.

Tilaisuuksien järjestämisestä, kriisityön ammattilaisten johdol- la, vastaa työnantaja.

Kriisiapuun käytettävä aika on työaikaa.

7.8 Toiminnan laajeneminen

Mikäli yhtiön toiminta laajenee sopimuskauden aikana siten, että media-alalla jo olevia tai uusia toimia tai toimintoja perus- tetaan, liitoilla on neuvotteluvelvollisuus tällaisten toimintojen sijoittamisesta työehtosopimukseen.

7.9 Vakiintuneet edut

Työnantaja ei voi huonontaa ohjelmatyöntekijöiden vakiintu- neita etuja. Edut eivät kuitenkaan voi perustua ilmeiseen työnantajan tekemään virheeseen.

7.10 Järjestötoiminta ja -koulutus

1. Ohjelmatyöntekijän vuosilomaoikeutta ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän joutuu käyttämään liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvotteluihin.

2. Ohjelmatyöntekijän työajasta ei vähennetä osallistumista Radio- ja televisiotoimittajien liiton edustajakokoukseen ja Suomen Journalistiliiton valtuustoon sekä näiden hallitusten eikä näiden asettamien valmisteluelinten kokouksiin, jos ne sattuvat työvuorolistan mukaiseen työaikaan. Ohjelmatyönte- kijän on ilmoitettava osallistumisestaan em. kokouksiin välit-

tömästi kokouksesta tiedon saatuaan, kuitenkin vähintään 3 vrk ennen kokousta.

Pöytäkirjamerkintä:

Suomen Journalistiliitto sitoutuu ilmoittamaan tässä

§:ssä tarkoitettujen hallinto- ja valmisteluelintensä jäsenten nimet Viestinnän Keskusliitolle.

3. Suomen Journalistiliiton tai Radio- ja televisiotoimittajien lii- ton järjestämille korkeintaan kuukauden mittaisille kursseille annetaan ohjelmatyöntekijälle oikeus osallistua, milloin se ai- heuttamatta tuntuvaa haittaa ko. toimituksen toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmie- helle viimeistään kymmenen päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi osallistumisoikeuden myöntäminen tuottaisi tun- tuvaa haittaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosittain tammikuun aikana yhtiö ja MTV:n Ohjelma- työntekijät ry sopivat SJL:n ja VKL:n yhteisen kurssioh- jelman pohjalta, mitkä siinä sovituista tai muista vastaa vista SJL:n järjestämistä koulutustilaisuuksista kuuluvat tämän sopimuksen soveltamisalaan.

Ilmoitus ohjelmatyöntekijän aikomuksesta lähteä kurssille on, milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, annettava vähin- tään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kyse pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Edellä tarkoitettuja kursseja ovat ne SJL:n järjestämät, SJL:n ja VKL:n välillä sovitut koulutus- ja neuvottelupäivät, jotka ovat tarkoitetut puheenjohtajille, sihteereille ja luottamusmie- hille, työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelutoimikunnan jäsenil- le heidän tehtäviensä edellyttämien tietojen ja taitojen anta- miseksi.

Niiden kurssien osalta, jotka on VKL:n ja SJL:n yhteisen kurs- siohjelman pohjalta hyväksytty MTV:n Ohjelmatyöntekijät ry:n ja yhtiön kesken, maksetaan osanottajille peruskuukausipalk- ka vähentämättömänä. Varsinaisia osallistumiskuluja ei mak-

seta. Koulutustilaisuuksista maksetaan ateriakorvaus keskus- järjestöjen sopimuksen mukaan.

MTV:n ohjelmatyöntekijät ry:n puheenjohtajalla on oikeus osallistua ja käyttää työaikaa sekä liittojen välisiin että yhdis- tyksen ja yhtiön välillä käytäviin neuvotteluihin.

7.11 Muut sopimukset

Sovittiin, että tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen (EK-STTK) välisiä sopimuksia:

- Yhteistoimintasopimus

- Luottamusmiessopimus

- Keskusjärjestösuositus päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla (12.1.2006)

8. NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET, TYÖRAUHA JA LUOTTAMUSMIES

8.1 Paikallinen sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia erillisiin projekteihin liittyvistä tila- päisistä poikkeuksista työehtosopimukseen, jotka koskevat työaikajärjestelyjä ja lisien korvaamista.

Sopijapuolina on yhdistyksen puolelta luottamusmies.

Ennen sopimuksen tekemistä on ao. ohjelmatyöntekijöitä kuultava.

Sopimukset tehdään kirjallisesti.

Ellei sopimusta synny, noudatetaan työehtosopimuksen ao. määräyksiä.

8.2 Neuvottelujärjestelmä

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työeh- to- ja palkkasopimukseen tai johonkin sen yksityiseen mää- räykseen, ovat kielletyt.

Tämän sopimuksen tulkintaa ja rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on ensin neuvoteltava esimiehen ja ohjelmatyönte- kijän tai luottamusmiehen ja yhtiön välillä.

Jollei yksimielisyyteen näin päästä, siirtyy asia liittojen käsitel- täväksi, jotka kumpikin voivat saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi tai liittojen niin sopiessa välimiesoikeuden rat- kaistavaksi.

Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetussa tapauksessa on ne aloitettava ensi tilassa, vii- meistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttä-

en. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvot- telussa sovittava.

Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava muistio. Muistiot on kummankin osapuolen allekir- joitettava. Muistiossa on mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä osapuolten kanta. Muistiot on laadittava kahden vii- kon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

Välimiehiä valitsevat työehtosopimusten osapuolet kumpikin kaksi ja näille tarpeellinen määrä varamiehiä. Välimiehet valit- sevat niin ikään vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, jonka xx- xxx olla lainoppinut puolueeton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohtajasta, määrää hänet jomman kumman sopi- japuolen pyynnöstä työriitojen valtakunnansovittelija. Väli- miesten kustannukset jaetaan tasan osapuolten kesken, ellei- vät välimiehet toisin määrää. Muutoin noudatetaan välimies- menettelystä annetun lain säännöksiä.

8.3 Luottamusmiestä koskevat määräykset

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Pääluottamusmiehelle järjestetään hänen tehtäviensä hoi- tamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistu- vaa palkallista vapautusta työstä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työaikana tai luottamusmiehen toiminta muuten työnantajan kanssa sovi- tuissa tehtävissä työaikana estää luottamusmiehen säännölli- sen työn suorittamista, ei tämän johdosta luottamusmiehen xxxxx säännöllisenä työaikana saa alentua.

3. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovit- tuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Lisäkorvaus

Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävän hoitamisesta lisäkorvausta, joka on sidottu kaikkien työehto- sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimihenkilöiden lu- kumäärään. Korvaus lasketaan pääluottamusmiehen henkilö- kohtaisesta kuukausipalkasta seuraavasti:

Ohjelmatyöntekijöiden lukumäärä	Lisäkorvaus
5-9	2 %
10-24	4 %
25-50	7 %
51-100	9 %
101-200	12 %
201-400	16 %
401-	22 %

Luottamusmieskorvausta määriteltäessä otetaan ohjelma- työntekijöiden lukumäärässä huomioon kaikki työehtosopi- muksen soveltamisalaan kuuluvat sekä järjestäytyneet että järjestäytymättömät toimihenkilöt sekä vähintään vuoden pi- tuisissa määräaikaisissa työsuhteissa olevat henkilöt.

Lisäkorvauksen saamisen perusteena on ohjelmatyöntekijöi- den lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkorvauksen laskemisen perusteessa tapahtuu muutoksia kalenterivuoden aikana, lisäkorvaus voidaan tarkistaa joko luottamusmiehen tai työnantajan aloitteesta. Mahdolliset muutokset otetaan huomioon seuraavan kalenterikuukauden 1. päivästä lukien.

Lisäkorvaus lasketaan pääluottamusmiehen henkilökohtai- sesta kuukausipalkasta, johon ei sisälly lakiin tai työehtoso- pimukseen perustuvia lisiä.

Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otet- tava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä maksettavia korotuksia laskettaessa.

Lisäkorvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa tai loma- palkan korotusta laskettaessa.

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamusmiehelle vuosiloman ja sairauden ajalta, mikäli hän hoitaa pääluottamustehtävät tänä aikana. Jos työnantajalle on kirjallisesti ilmoitettu, että pää- luottamusmiehelle valittu varamies toimii tämän sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänelle kultakin täydeltä kalenterivii- kolta, jonka sijaisuus kestää.

9. IRTISANOMINEN JA LOMAUTTAMINEN

9.1 Soveltamisala

Luku 9 koskee:

1. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista

2. Työntekijän irtisanoutumista

3. Niitä menettelytapoja, joita noudatetaan lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä

Luku 9 ei koske:

1. Työsopimuksen päättämistä koeajan perusteella, tai työsuhteen purkamista paitsi tilanteissa, joissa työnan- taja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimus- lain mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittä- miensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomi- seen.

2. Määräaikaisia työsopimuksia.

9.2 Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 2 §:n tai 3 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Työsuhdetta ei myöskään saa irtisanoa ras- kauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaa- seen. Luottamusmiehen irtisanomista on rajoitettu työsopi- muslain 7 luvun 10 §:ssä.

9.3 Neuvottelut irtisanomisen syistä

1. Työnantaja ei voi suorittaa irtisanomista ennen kuin irtisa- nomiseen vaikuttavat kaikki tekijät ja irtisanomisen perusteet on neuvoteltu seuraavasti:

2. Yksilöllisillä irtisanomissyillä aiotusta irtisanomisesta on neuvoteltava ensin työpaikkatasolla työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijän niin halutessa, luottamusmies on neuvotte- luissa läsnä hänen lisäkseen tai hänen edustajanaan.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien vel- vollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettava mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan on työntekijää ja/tai luottamusmiestä kuultuaan ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältet- tävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edel- lyttää sopimussuhteen jatkamista, ei muuhun työhön sijoitta- mismääräystä tarvitse noudattaa.

3. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä suoritettavaksi aio- tusta irtisanomisesta on neuvoteltava luottamusmiehen kans- sa. Jos neuvottelut kohdistuvat alle 10 työntekijään, neuvotte- luja on käytävä vähintään 14 päivää ja jos yli 10 työntekijään, on neuvotteluaika vähintään kuusi viikkoa, jollei neuvotteluis- sa toisin sovita.

4. Liittojen edustajat voivat jommankumman osapuolen pyyn- nöstä osallistua neuvotteluihin asiantuntijoina.

9.4 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturva purkutapauksissa

Mikäli työntekijöiden luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuu- tetun työsopimus puretaan ja asianomainen riitauttaa pur- kamisen, on työnantajan maksettava asianomaiselle kor- vauksena yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikä- li kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopi- muksen purkamisesta.

9.5 Irtisanomisen toimittaminen

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta.

9.6 Irtisanomisilmoitus ja irtisanomisen toteennäyttäminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilö- kohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toi- mittaa kirjeitse tai sähköisesti.

2. Työsopimuksen irtisanoneen työnantajan tai työntekijän on voitava näyttää irtisanomisen tapahtuneen.

9.7 Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on viivytyksettä ilmoitettava työntekijälle kirjalli- sesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne irtisano- misen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

9.8 Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja korvauksen määrä

1. Työnantaja, joka on työsopimuslain 7 luvun 2 §:n, 3 §:n,

9 §:n, tai 10 §:n irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän/luottamusmiehen, on velvollinen maksamaan työntekijälle/luottamusmiehelle korvausta perusteettomasta ir- tisanomisesta.

2. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n, 3 §:n tai 9 §:n vastaisesta ir- tisanomisesta korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2

§:n mukaisesti. Korvauksen määrä on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Luottamusmiehelle työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n vastaisesta irtisanomisesta suoritetta- van korvauksen vähimmäismäärä on 10 kuukautta ja enim- mäismäärä on 30 kuukauden palkka.

3. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työ- tä vaille jäämisen arvioitu kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan ja koulutustaan vastaa- vaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaes- sa, työntekijän, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomi- seen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näi- hin rinnastettavat seikat.

9.9 Lomauttaminen

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava työsopimus- lain 5 luvun 2 §:ssä mainittuja lomauttamisen perusteita sekä työehtosopimuksen 9.11 tarkoittamia ilmoitusaikoja. Lomau- tus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

2. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnanta- jan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

3. Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomau- tusajaksi muuta työtä. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa

xxxxxxxxxxx ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisano- misaikaa noudattaen.

4. Jos työsuhde irtisanotaan lomautuksen aikana, noudate- taan työsopimuslain 5 luvun 7 §:n määräyksiä.

9.10 Lomautuksen ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perus- teista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa asianomaiselle luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esi- tettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tie- toon.

Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava asianomaiselle luottamusmiehelle ti- laisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

9.11 Lomautusilmoitus

1. Työnantajan on ilmoitettava taloudellisista tai tuotannollisis- ta syistä johtuvasta työn vähentymisestä tapahtuvasta lomau- tuksesta noudattaen neljän viikon lomautusilmoitusaikaa.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti tämän pykälän 1 kappaleessa mainittua il- moitusaikaa noudattaen. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuk- sesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuk- sen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto

4. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi edellä tarkoi- tetulle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähin- tään viiteen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle.

9.12 Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irti- sanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisa- notaan tai lomautetaan yhtiön toiminnalle tärkeitä ja erikois- tehtäviin tarvittavia työntekijöitä, sotavammaisia ja yhtiön työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kes- toaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

9.13 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

Työehtosopimuksen osana on keskusjärjestöjen sopima työl- listymisen ja muutosturvan toimintamalli.

Työnantajan on ilmoitettava työvoimaviranomaisille, jos irtisa- nominen tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi kos- kee vähintään viittä työntekijää.

9.14 Muut määräykset

1. Jos aiottu irtisanominen tai lomautus muuttuu neuvotteluis- sa osa-aikaistamiseksi, katsotaan yhteistoimintalain neuvotte- lumenettely täytetyksi, mikäli toimenpiteisiin johtaneista syistä on neuvoteltu tämän luvun mukaisesti.

2. Tämän luvun menettelytapoja koskevien määräysten nou- dattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain mu- kaisia hyvityssakkoseuraamuksia.

Pöytäkirjamerkintä: Työvoiman vähentämisjärjestys ei ole menettelytapamääräys.

3. Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämi- nen otetaan kuitenkin huomioon työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

10. TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

1. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimin- taneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvo- tellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulu- tuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulu- tuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimin- taneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitse- män päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yh- teydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvit- tavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenet- telyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoima- viranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laa- dusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

2. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisoh- jelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin ja tuotan- nollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työn- tekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimukses- ta.

Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työn- tekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työ- tehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisen tapahduttua. Työnan- taja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisoh- jelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laati- miseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myö- hemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työnteki- jällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma aloittee- seen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatte- luun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoit- teluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen.

Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle

merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallia päivitetään lainsäädännön muuttuessa. Viimeksi, 1.7.2009 lukien muu- tosturvan toimintamalliin kuuluvaan työllistymisohjelmaan on oikeus myös työnhakijoilla, joilla on määräaikaisen pal- velussuhteen päättyessä työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen seitsemän vuoden aikana. Lisäksi vähintään 180 kalenteripäiväksi lomautetuilla tai vastaavan ajan lomautet- tuna olleilla on oikeus työllistymisohjelmaan, jos heillä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.

11. LYHYTKESTOINEN JA OSA-AIKAINEN OHJELMATYÖ

Lyhytkestoinen ohjelmatyö

Lyhytkestoisessa (tuntipalkkaisessa) ohjelmatyössä palkka laske- taan peruskuukausipalkasta käyttäen jakajana lukua 152. Tehtävän vaativuus arvioidaan vastaavan kuukausipalkkaisen tehtävän mu- kaan.

Ellei tuntipalkkaista tehtävää vastaavaa kuukausipalkkaista tehtä- vää ole, käytetään tuntipalkan määrittämisen pohjana siihen lähinnä rinnasteista tehtävää.

Tehtävässä edellytetyn vaatimustason ylittävä osaaminen otetaan huomioon maksamalla henkilökohtaisilla perusteilla korotettua tuntipalkkaa.

Tuntipalkkaisessa ohjelmatyössä maksettavat ilta- ja yötyökorvauk- set sekä lisätyökorvaukset, sunnuntaityökorvaukset sekä matka- ajan ja varallaolokorvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mu- kaisesti.

Tuntipalkkaisille henkilöille maksettava lomakorvaus lasketaan si- ten, että se on 11,5 % lomanmääräytymisvuoden ajalta maksetusta säännöllisen työajan ansiosta.

Lomakorvaus maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tuntipalkkaisen ohjelmatyön soveltamisen tulee olla perus- teltua työtehtävän kannalta. Palkkaustapaa ei saa valita keinotekoisten kustannussäästöjen tavoittelemiseksi.

Osa-aikainen ohjelmatyö

Osa-aikaisessa työsuhteessa ohjelmatyöntekijä on silloin, kun hä- nen työsopimuksen mukainen työvelvoitteensa on lyhyempi kuin 37,5 tuntia viikossa tai 112,5 tuntia.

Osa-aikaiselle ohjelmatyöntekijälle laaditaan työtuntijärjestelmä si- ten kuin työehtosopimuksessa on määrätty, kolmiviikkoiskausiksi tai mikäli työsuhde on kolmea viikkoa lyhyempi, työsuhteen kestoajak- si.

Osa-aikaisen ohjelmatyöntekijän peruskuukausipalkka määräytyy osa-aikaisen työvelvoitteen suhteessa kokoaikaiseen työvelvoittee- seen.

Osa-aikaiselle ohjelmatyöntekijälle maksetaan muuttuvat lisät ja korvaukset työehtosopimuksen mukaan.

Osa-aikaisen ohjelmatyöntekijän peruskuukausipalkkaa määritettä- essä otetaan huomioon pätevyys samojen periaatteiden mukaisesti kuin kokoaikaisilla ohjelmatyöntekijöillä.

Osa-aikainenkin ohjelmatyöntekijä on oikeutettu yhtiön sosiaalisiin etuuksiin, kun työsuhde on kestänyt vähintään neljä kuukautta. Etuuksiin sisältyy myös hammashoito, jos työaika on vähintään puolet kokoaikaisesta.

Osa-aikaisten ohjelmatyöntekijöiden vuosiloma määräytyy työehto- sopimuksen mukaisesti.

12. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 24.10.2013

Paikka Viestinnän Keskusliitto, Lönnrotinkatu 11 A, Helsinki Läsnä Xxxxx Xxxxx edustaen Viestinnän Keskusliittoa / MTV Oy:tä

Xxxx- Xxxxx Xxxxxxxx, sihteeri ”

Xxxx Xxxxxxxx edustaen Suomen Journalistiliittoa / MOT ry:tä Xxxxx Xxxxxxxxxx ”

Allekirjoittaneet liitot ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen MTV Oy:n ohjelmatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen uudistami- sesta ajalle 1.1.2014 – 30.11.2016 jäljempänä sovitulla tavalla.

Sopimuskausi 1.1.2014 – 30.11.2016

Keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013–2016/2017. Tällä pöytäkir- jalla allekirjoittaneet liitot sopivat em. sopimuksen mukai- sesta neuvottelutuloksesta sopimuskaudeksi 1.1.2014– 30.11.2016. Sopimuskausi jakautuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 1.1.2014–31.12.2015 (24 kuukautta)

ja toinen 1.1.2016–30.11.2016 (11 kuukautta).

Ensimmäisen jakson palkankorotukset Palkkojen korottaminen 1.5.2014

Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2014 al- kavalla palkanmaksukaudella 20 €. Osa-aikaisilla työnteki- jöillä korotus suhteutetaan työaikaan.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan 20 €:lla kutakin.

Palkkojen korottaminen 1.5.2015

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2015 alkavalla palkanmaksukaudella 0,4 %:lla.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan 0,4 %:lla.

Toisen jakson palkankorotus

Osana sopimusratkaisua noudatetaan soveltuvin osin kes- kusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohtia 2.3 ja

2.4 siten, että liitot sopivat toisen jakson palkankorotuksesta 15.6.2015 mennessä.

Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan ja palkkaratkaisu suhteutetaan 11 kuukauden mukaan.

Mikäli liittojen välisissä neuvotteluissa ei päästä määräai- kaan mennessä yksimielisyyteen, kummallakin liitolla on oi- keus irtisanoa sopimus päättymään ensimmäisen sopimus- jakson lopussa neljän kuukauden irtisanomisajalla.

Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan verohal- linnon kulloinkin vahvistamia enimmäismääriä.

Tekstimuutokset

Lomarahaa koskeva luvun 5.2 kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti (ei muuta nykyistä tulkintaa):

Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä loma- korvauksen yhteydessä.

Muutetaan työehtosopimuksen kohdan 7.10.3 viimeinen kappale kuulumaan seuraavasti (ei muuta nykyistä tulkin- taa):

MTV:n ohjelmatyöntekijät ry:n puheenjohtajalla on oikeus osallistua ja käyttää työaikaa sekä liittojen välisiin että yh- distyksen ja yhtiön välillä käytäviin neuvotteluihin.

Työryhmä

Selvitetään 31.10.2014 mennessä mahdollisuuksia työehto- sopimuksen kokonaisuudistukseen. Samalla selvitetään, onko mahdollista yhdenmukaistaa MTV Oy:n ja Yleisradion työehtosopimuksia.

Purkava ehto

Keskusjärjestöt arvioivat työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymis- tä tukevia toimenpiteitä 25.10.2013. Mikäli keskusjärjestöt eivät sitoudu työllisyys- ja kasvusopimukseen, tämä sopi- mus raukeaa.

Vakuudeksi

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx sihteeri

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO

77

Jälkipainos kielletään