AVAINTES


Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus

2017–2018


AVAINTES

2017–2018

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus



Avaintyönantajat AVAINTA ry HELSINKI 2017



1. painos

Painetun julkaisun ISBN 978-952-7231-00-5 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-7231-01-2 Otavan Kirjapaino Oy

Keuruu 2017


Myynti:

Kuntatalon julkaisumyynti, puh. 09 7711

Tilausnumero 3-0877



4041 0037

Painotuote


Avaintyönantajat AVAINTA ry Toinen linja 14

00530 HELSINKI

puh. 09 7711 xxx.xxxxxxx.xx

Sisällys

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2017–2018

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 9

1 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen 9

2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen

irtisanominen 9

3 § Työsuhteen ehtojen muutokset 9

4 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen mukaiset

rakenteelliset muutokset 9

5 § Tuntipalkkaisten viikkotyöajan pidentyminen 1.2.2017 lukien 10

6 § Jatkuva neuvottelumenettely 10

7 § Työryhmät 10

8 § Sopimuksen raukeaminen 10

LUKU 1 YLEINEN OSA 11

1 § AVAINTES:n soveltamisala 11

2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset 11

3 § Paikallinen sopiminen 11

4 § Työnantajan yleiset oikeudet 12

5 § Työsuhde 12

6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet 13

7 § Viittausmääräys 13

8 § Työehtosopimuksen voimassaolo 13

9 § Työrauha 13

LUKU 2 PALKKAUS 14

10 § Palkkauksen osat 14

11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka 14

12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka 14

A Työntekijän peruspalkka 15

13 § Peruspalkka 15

14 § Pätevyyden puuttuminen 22

15 § Osa-aikatyöntekijän palkka 22

16 § Siirto muuhun työhön 22

17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen 23

B Kokemuslisä ja muut palkanlisät 24

18 § Kokemuslisät 24

19 § Määrävuosilisä 26

20 § Määräaikainen palkanlisä 26

21 § Syrjäseutulisä 27

C Tulospalkkio 27

22 § Tulospalkkio 27

D Työsuojeluvaltuutetun palkkio 28

23 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu 28

E Erinäiset määräykset 28

24 § Palkanmaksu 28

25 § Palkan maksuaika 29

26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava 30

LUKU 3 TYÖAIKA 31

A Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat yhteiset määräykset 31

27 § Työaikalain soveltaminen 31

A1 Työaika ja sen sijoittaminen 32

28 § Työaika 32

29 § Työajan sijoittaminen 35

A2 Lepoajat 35

30 § Viikoittainen ja vuorokautinen vapaa-aika 35

31 § Päivittäinen lepoaika 37

A3 Työaika-asiakirjat 39

32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa 39

33 § Työvuoroluettelo 39

A4 Epämukavan työajan korvaukset 41

34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus 41

35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen 42

36 § Vuorotyö 43

A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo 44

37 § Hätätyö 44

38 § Hälytysluonteinen työ 44

39 § Varallaolo 44

A6 Työaikakorvausten suorittaminen 46

40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 46

41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen 47

42 § Työaikakorvausten suorittaminen 48

A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen 49

43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt 49

A8 Säännölliset työajat 49

44 § Työajan määräytyminen 49

45 § Työaikamuodot 50

46 § Säännöllinen työaika 50

47 § Arkipyhät 51

B Työaikamuotojen yksityiskohtaiset määräykset 53

B1 Yleistyöaika 53

48 § Yleistyöajan soveltaminen 53

49 § Yleistyöaika, säännöllinen täysi työaika 53

50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä 54

51 § Yleistyöaika, lisätyön korvaaminen 55

52 § Yleistyöaika, ylityö 55

53 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 58

B2 Toimistotyöaika 59

54 § Toimistotyöajan soveltaminen 59

55 § Säännöllinen toimistotyöaika, työajan pituus 59

56 § Toimistotyöaika, lisätyö ja ylityö 59

57 § Toimistotyöaika, lisätyön korvaaminen 61

58 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen 61

B3 Jaksotyöaika 61

59 § Jaksotyöajan soveltaminen 61

60 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika 62

61 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso 62

62 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 63

63 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla 64

64 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys 64

65 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla 65

66 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus 66

67 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus 66

68 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet 66

LUKU 4 VUOSILOMA 68

A Yleiset määräykset 68

69 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 68

70 § Vuosiloman peruskäsitteet 70

71 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 70

72 § Työssäoloajan veroinen aika 71

B Vuosiloman pituus 72

73 § Vuosiloman pituuden määräytyminen 72

C Vuosilomapäivien kuluminen 78

74 § Vuosilomapäivien kuluminen 78

D Vuosiloman ajankohta ja jakaminen 81

75 § Vuosiloman ajankohta 81

76 § Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen 83

E Vuosiloman säästäminen ja siirtäminen 83

77 § Vuosiloman säästäminen 83

78 § Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta 84

F Vuosilomapalkka työsuhteen jatkuessa 85

79 § Vuosilomapalkka 85

G Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 88

80 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 88

H Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 91

81 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 91

I Oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen 93

82 § Vapaan ansainta 93

J Lomaraha 94

83 § Lomaraha 94

K Maksamisajankohdat 96

84 § Vuosilomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen maksaminen 96

LUKU 5 TYÖLOMA 97

85 § Työ-/sairausloma 97

86 § Sairausloma-ajan palkka 98

87 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 100

88 § Työtapaturma ja ammattitauti 101

89 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus 102

90 § Äitiysvapaa 103

91 § Äitiys- ja isyysraha sekä sairauspäiväraha 104

92 § Erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 104

93 § Hoitovapaa 105

94 § Osittainen hoitovapaa 106

95 § Tilapäinen hoitovapaa 106

96 § Poissaolo perhesyistä 108

97 § Opintovapaalaissa tarkoitettu työloma 109

98 § Täydennyskoulutus 109

99 § Palkalliset työlomat 109

100 § Palkattomat työlomat 111

LUKU 6 LUOTTAMUSMIEHET 112

101 § Luottamusmiesjärjestelmä, yleistä 112

102 § Luottamusmies 112

103 § Luottamusmies, oikeus valita 113

104 § Luottamusmiehen valitseminen 113

105 § Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet 114

106 § Luottamusmies ja pääluottamusmies, tehtävät 114

107 § Luottamusmiehen tietojensaantioikeus ja -antovelvollisuus 114

108 § Luottamusmiehen asema 115

109 § Luottamusmiehen ajankäyttö 115

110 § Luottamusmiehen toimitilat 116

111 § Luottamusmiehen ansionmenetyskorvaus 116

112 § Luottamusmieskorvaus 116

113 § Luottamusmieskoulutus 117

114 § Luottamusmieskoulutustilaisuuksien hyväksyminen 118

LUKU 7 LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 119

115 § Työntekijän lomauttaminen 119

116 § Työsopimuksen päättyminen 119

LUKU 8 NEUVOTTELUMENETTELY 121

A Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien

erimielisyyksien ratkaisu 121

117 § Välitön neuvonpito 121

118 § Paikallisneuvottelut 121

119 § Keskusneuvottelut 122

120 § Neuvottelujen päättäminen ja pöytäkirja 122

121 § Kanneoikeuden vanhentuminen 123

122 § Kanteen vireillepano työtuomioistuimessa 123

B Paikallinen sopiminen 123

123 § Paikallinen sopiminen 123

LIITE 1 Kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkaryhmittely 125

1 § Palkkaryhmittelyn soveltaminen 125

2 § Vähimmäispalkka 126

3 § Työllistymistyö 127

Johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät 128

Toimisto- ja asiakaspalveluhenkilökunta 129

Hoitohenkilöstö 130

Sosiaali- ja terveysyksiköiden ja päivähoidon johtotehtävät 131

Sosiaalityöntekijät 132

Päivähoidon erityistyöntekijät 132

Sosiaalipalvelujen ja päivähoidon vaativat ammattitehtävät 132

Sosiaalipalvelujen muut ammattitehtävät 133

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä päivähoidon peruspalvelutehtävät 133

Ravitsemispalveluhenkilökunta 134

Siivoustoimi 135

Teknisen alan tehtävät 136

Tekstiilihuolto 137

LIITE 2 Matkakustannusten korvaukset 1.1.2017 138

A Yleiset määräykset 138

1 § Yleistä 138

2 § Työmatka 138

3 § Kokonaiskustannukset 138

B Matkustamiskustannusten korvaus 139

4 § Varsinaiset matkustamiskustannukset 139

5 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet 139

6 § Matkustamiskustannusten korvaukset 140

C Päiväraha 141

7 § Päivärahan maksamisedellytykset 141

8 § Matkavuorokausi 141

9 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat 141

10 § Päivärahan suuruus 142

11 § Alennettu päiväraha 142

D Muut korvaukset 142

12 § Ateriakorvaus 142

13 § Majoittumiskorvauksen edellytykset 143

14 § Poistettu 143

15 § Yömatkaraha 143

16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset 144

E Ulkomaille tehtyjen työmatkojen kustannusten korvaukset 146

17 § Yleistä 146

18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä 146

19 § Päiväraha 146

20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus 147

21 § Erinäisten kulujen korvaaminen 147

F Erinäisiä määräyksiä 148

22 § Matkaennakko 148

23 § Matkalasku 148

24 § Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen 148

LIITE 3 Keskeytymätön kolmivuorotyö 149

1 § Soveltamisala ja säännöllinen työaika 149

2 § Vuosityöaika 149

3 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 149

4 § 5-vuorojärjestelmä 150

5 § Työajan veroiset poissaolot 151

6 § Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan 151

7 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 152

8 § Aattokorvaus 152

9 § Yli- ja lisätyön määritelmä ja korvaaminen 152

10 § Työvuoroluettelo 154

11 § Tuntipalkan sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja

niiden suorittamisajankohta 154

12 § Vuosiloma 155

13 § AVAINTES:n työaikaluvun määräysten soveltaminen 155


Allekirjoituspöytäkirja

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja


1 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen

Tällä työehtosopimuksella toteutetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehto- sopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 Kilpailukykysopimukseksi.


2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018.


Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2018 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päätty- mistä.


Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kun- nes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päätyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.


3 § Työsuhteen ehtojen muutokset

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelu- tuloksen perusteella ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, poikkeuksena ovat 4 §:ssä sovitut rakenteelliset muu- tokset.


4 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen mukaiset rakenteelliset muutokset

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muutta- matta on sovittu tässä työehtosopimuksessa (LIITE).


Työehtosopimukseen sisältyvän työaikapankin käytöstä on laadittu yhteinen ohjeistus (LIITE).

5 § Tuntipalkkaisten viikkotyöajan pidentyminen 1.2.2017 lukien

Niiden Avaintyönantajat AVAINTAn jäsenyhteisöjen työntekijöiden, joihin sovelle- taan AVAINTES 2 §:n 3) kohdan perusteella Kunnallista tuntipalkkaisen henkilös- tön työehtosopimusta (TTES), työajan pidennykset toteutetaan TTES:n määräys- ten mukaisesti.


TTES:n allekirjoituspöytäkirjan 4 § 1 momentin mukaista lomarahan leikkausta ei sovelleta AVAINTES jäsenyhteisöjen työntekijöihin.


6 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatteita osapuolten esille ottamissa työehtosopimusasioissa.


7 § Työryhmät

Osapuolet asettavat sopimuskaudelle:

– palkkausjärjestelmäryhmän, jonka tehtävänä on kehittää ja selkiyttää työehto- sopimuksen palkkausmääräyksiä ja palkkaryhmittelyliitettä uudet toimialat huomioiden

– työhyvinvointiryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia edistää työhyvinvointia ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä työurien pidentämisek- si ja sairauspoissaolojen hallinnan parantamiseksi


8 § Sopimuksen raukeaminen

Tämän työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskus- järjestöjen toteavan, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkina- keskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjes- töt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen. Mikäli näin ei tapahdu, tämä allekirjoit- uspöytäkirja raukeaa.


Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 2016 AVAINTYÖNANTAJAT AVAINTA RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO RY

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN


Luku 1 Yleinen osa

Luku 1

Yleinen osa

1 § AVAINTES:n soveltamisala

1 mom. Työehtosopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin työntekijöihin, jollei tässä työ- ehtosopimuksessa ole toisin määrätty.


2 mom. Liitteiden soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen liitteiden soveltamisala käy ilmi ao. liitteistä.


2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta


1) jäsenyhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa esimiesasemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa, ellei ao. sopimuskohdassa toisin todeta

2) niiden jäsenyhteisöjen työntekijöihin, joilla on talokohtainen työehtosopimus tai tiettyä ryhmää koskeva erillinen työehtosopimus, ellei niissä ole toisin todettu

Tätä AVAINTES:iä sovelletaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vähintään 16 kalenteripäivää kestävissä vuokratyösuhteissa, ellei Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä koskevassa talokohtaisessa työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

3) niihin jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin tuntipalkkaisiin työntekijöihin, joihin sovelletaan kuntien tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta (TTES).


3 § Paikallinen sopiminen

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin kuin jäljempänä neuvottelumenette- lyä koskevassa luvussa 8 sovituin tavoin on paikallisella sopimuksella sovittu poi- kettavaksi tämän työehtosopimuksen määräyksistä.


Soveltamisohje

Tämän työehtosopimuksen 8 luvun 123 §:n yleisiä määräyksiä paikallisesta sopi- misesta ei sovelleta niissä tapauksissa, joiden osalta tässä työehtosopimuksessa on sovittu erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällaisia erityismääräyksiä on mm. työehtosopimuksen 43 §:ssä.

4 § Työnantajan yleiset oikeudet

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työn- tekoa. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lain- säädännön, tämän työehtosopimuksen, työsääntöjen tai niitä vastaavien johto- sääntöjen kanssa.


5 § Työsuhde

1 mom. Työsopimuksen muoto

Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.


Soveltamisohje

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi. Työsopi- muksen muodosta ja kestosta on säädetty työsopimuslain 1 luvun

3 §:ssä ja työnteon keskeisistä ehdoista annettavasta selvityksestä työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.


2 mom. Koeaika

Työsopimukseen voidaan sisällyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukainen koeaika.


3 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen ennen työsuhteen alkamista

Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lääkärintodistusta ei vaadita, mikäli jo ennestään saman työnantajan palveluksessa oleva työntekijä siirtyy saman luonteiseen uuteen tehtävään ja hän on palvelukseen tullessaan esittänyt hyväksyttävän lääkärintodistuksen.


4 mom. Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen

Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä lukien, kun työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön. Jos kuitenkin työntekijä työsopimuksen mukaan on otettu palvelukseen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien ja kalenterikuukauden ensimmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännön- mukaisesti ei ole työpäivä, kuukausipalkkaisen työntekijän oikeuk- sien katsotaan alkavan sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön va- littu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä säännön- mukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön.


Luku 1 Yleinen osa

6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet

1 mom. Siirto toiseen työhön

Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvit- taessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hä- nelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään 8 viikkoa kerrallaan.


Soveltamisohje

Palkkaus tilapäisen siirron ajalta määräytyy tämän työehtosopimuk- sen 16 §:n mukaisesti.


Työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin tilapäisesti riippumatta sii- tä, mitä työsopimuksessa on sovittu työntekijän työtehtävistä tai työn suorittamispaikasta.


Jos siirto kestää yli 8 viikkoa ja uudet työtehtävät poikkeavat olennai- sesti työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työntekijän siir- täminen edellyttää, että hän on suostunut siirtoon tai että työnantajalla on irtisanomisperuste. Työntekijän kanssa tehdään uusi työsopimus muuttuneista tehtävistä.


2 mom. Lääkärintarkastukset työsuhteen kestäessä

Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle tehtä- vän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot työ- ja toimin- takyvyn selvittämiseksi ja osallistumaan työnantajan määräyksestä ter- veydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämisek- si. Työntekijälle on ennen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Näiden tutkimusten kustannuksista vastaa työnantaja.


7 § Viittausmääräys

Niitä työsopimuslain (TSL), työaikalain (TAL), vuosilomalain (VLL), yhteistoimin- nasta yrityksissä annetun lain (YTL), opintovapaalain (OVL) ja opintovapaa-ase- tuksen taikka muun lain tai asetuksen säännöksiä, joihin tässä työehtosopimuk- sessa viitataan, ei ole otettu sen osaksi.


8 § Työehtosopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n mukaisin rajoituksin.


9 § Työrauha

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy työehtosopimuslain (7.6.1946/436) mukaan.

Luku 2

Palkkaus

10 § Palkkauksen osat

Työntekijän palkkaus määräytyy tämän työehtosopimuksen mukaan seuraavasti:


1 mom. Varsinainen palkka

Työntekijän varsinaisella palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa ja mah- dollista kokemuslisää tai muuta työnantajan suorittamaa peruspalkan luonteista palkkaa taikka vastaavaa peruspalkan luonteista palkan- lisää:


1) työntekijän peruspalkka (13–14 § ja LIITE 1)

2) kokemuslisä (18 §)

3) mahdollinen määrävuosilisä (19 §)

4) mahdollinen syrjäseutulisä (21 §)

5) mahdollinen luottamusmieskorvaus (112 §)

6) mahdollinen työsuojeluvaltuutetun palkkio (23 §)

7) muut mahdolliset peruspalkan luonteiset lisät.


2 mom. Varsinaiseen palkkaan kuulumattomat mahdolliset palkanosat

8) määräaikainen palkanlisä (20 §)

9) tulospalkkio ja tulospalkkion luonteinen lisä (22 §)


Soveltamisohje

Vuosiloma- ja sairausajan päiväpalkan lisäys sekä työaikakorvaukset eivät kuulu varsinaiseen palkkaan.


11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka

Ohjeet työntekijän sijoittamisesta palkkaryhmittelyyn, palkkaryhmittelyä vähimmäis- peruspalkkoineen, vähimmäispalkkaa ja työllistymistyötä koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen liitteessä 1.


12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka

1 mom. Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta

Maksettaessa palkkaa osalta kuukautta lasketaan jokaista vajaaseen kuukauteen sisältyvää kalenteripäivä kohden päiväpalkka, joka saa- daan jakamalla varsinainen kuukausipalkka ko. kuukauden kalenteri- päivien lukumäärällä. Vajaan kuukauden palkka saadaan kertomalla


Luku 2 Palkkaus

päiväpalkka kuukauden osaan sisältyvien kalenteripäivien luku- määrällä.


Esimerkki 1

Työntekijän vakinainen työsuhde alkaa 17.1. Tammikuun palkka saa- daan jakamalla varsinainen palkka 31:llä ja kertomalla osamäärä 15:llä.


2 mom. Tuntipalkka

1) Enintään 12 kalenteripäivän työsuhde


Mikäli työsuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää, työssäolon ajal- ta maksettava palkka lasketaan tuntipalkan mukaan käyttäen jakaja- na tämän työehtosopimuksen 41 §:n 1 momentissa mainittuja jakaja- lukuja.


2) Kutsuttaessa työhön tulevat


Työntekijälle, joka on toistaiseksi voimassa olevassa tai yli 12 päivää kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa, mutta jonka työaika so- vitaan kunkin työrupeaman osalta erikseen, voidaan peruspalkka maksaa edellä 1) -kohdan mukaan laskettuna tuntipalkkana.


Soveltamisohje

Kutsuttaessa työhön tulevan työntekijän peruspalkka määritellään osa-aikapalkkana, mikäli on mahdollista arvioida hänen keskimääräi- nen viikoittainen työaikansa. Mikäli se ei ole mahdollista, maksetaan peruspalkka tämän momentin mukaisen tuntipalkan mukaan.


Ks. myös jäljempänä 41 §.


A Työntekijän peruspalkka


13 § Peruspalkka

1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen

Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkka- ryhmittelyliitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäis- peruspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava.


Soveltamisohje

Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy tämän pykälän 3 momentin mukaisesti.


Palkkausjärjestelmän tausta Arviointi palkkauksen perusteena

Työntekijälle on maksettava vähintään asianomaisen palkkaryhmän mukaista vähimmäisperuspalkkaa, jos työehtosopimuksella ei ole toi- sin sovittu. Tarkoituksenmukainen palkkaporrastus palkkaryhmän si- sällä tarkoittaa sitä, että työntekijän peruspalkan taso vastaa hänen työtehtäviensä, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa tasoa, joka on saatu esille käyttämällä asianmukaisia kriteereitä. Palkkaryhmän vä- himmäisperuspalkkaa voidaan maksaa työntekijälle, jonka tehtävät, ammattitaito ja suoritustaso ovat palkkaryhmässä tarkoitettua perus- tasoa.


Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta. Työntekijöiden henkilökohtaiset peruspalkat mää- räytyvät sen mukaan, miten vaativia tehtäviä he suorittavat, miten hyvä ammattitaito heillä on ja minkälainen on heidän työsuorituksen- sa. Oikean peruspalkan määrittäminen työntekijälle edellyttää näiden tekijöiden arviointia työntekijän työssä.


Palkkausjärjestelmässä keskeistä on, että työntekijä voi itse vaikut- taa palkkaukseensa osaamisellaan ja työsuorituksellaan. Olennaista on, että työntekijä tuntee etukäteen ne perusteet, joilla hänen työ- tään arvioidaan. Arvioitavien tekijöiden tulee olla työssä keskeisiä, yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen olennaisesti vaikuttavia asioita, koska arviointi ohjaa työntekijää toimimaan yhteisön tavoitteiden suuntaisesti.


Arvioinnissa on olennaista, että peruspalkan määrittelyn kriteereinä palkkaryhmän sisällä käytetään niitä tekijöitä tai ominaisuuksia, jotka ovat tehtävän työn kannalta olennaisimpia ja tärkeimpiä. Siten kritee- rit on harkittava kunkin ammattiryhmän osalta erikseen. Jotkut tehtä- vät edellyttävät omia erityisiä kriteereitään. Esimerkiksi kehittämis- työssä korostuvat innovatiivisuus ja projektien ja hankkeiden läpi- vienti. Tarkkuus ja huolellisuus ovat tekijöitä, jotka voivat olla tärkeitä monissa töissä kuten esimerkiksi sekä kirjanpidossa että potilaan hoidossa, vaikka ne esiintyvät niissä eri tavoin.


Työntekijän peruspalkan lähtötasoon voivat vaikuttaa myös paikka- kunnan ja ammattialan yleinen palkkataso ja työnantajan noudatta- mat palkkapoliittiset periaatteet. Esimerkiksi niillä paikkakunnilla, joilla tietyn ammattialan työntekijöistä on pulaa, käytössä oleva vähimmäisperuspalkkataso voi nousta yli palkkaryhmän vähimmäis- tason. Työnantajan käyttämä palkkauksen lähtötaso voi silloin jo olla


Luku 2 Palkkaus

vähimmäisperuspalkkatasoa korkeampi myös kokonaan riippumatta työntekijän omasta panoksesta, mikä on otettava huomioon suh- teutettaessa työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa olemassa olevaan palkkatasoon.


Vaikka kaikki tai useimmat työntekijät asettuisivat arvioinnin perus- teella samalle tasolle, ei se kuitenkaan tarkoita, että näille työnteki- jöille olisi maksettava vähimmäisperuspalkkaa. Jos kaikki työntekijät ovat esimerkiksi arvioitavien tekijöiden suhteen erinomaisia, pitäisi kaikkien työntekijöiden palkkaus myös määräytyä selvästi yli vä- himmäisperuspalkkatason. Tämä tukee myös työnantajan tavoitetta rekrytoida ja pitää palveluksessaan mahdollisimman korkeatasoista henkilöstöä. Porrastus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijöiden välille pitäisi pakolla tehdä palkkaeroja, mikäli tehty arviointi ei sitä osoita ja edellytä.


Arvio tehdään työehtosopimuksen mukaan kokonaisarviona. Ko- konaisarviolla tarkoitetaan, että eri tekijöille ei määritellä erillisiä palkanosia. Työtehtävien, ammattitaidon ja suorituksen perusteella tehty kokonaisarvio määrittelee työntekijän sijoittumisen palkka- ryhmässä. Tehdystä kokonaisarviosta on kuitenkin käytävä ilmi, miten eri tekijöitä on arvioitu.


Työntekijästä tehtävä arvio on perusteltava työntekijälle. Hänellä on oikeus saada tieto itseään koskevan arvion sisällöstä ja perusteista sekä sen vaikutuksesta palkkaukseen.


Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto onnistuu sitä paremmin, mitä keskeisemmin henkilöstö tai sen edustajat osallistuvat järjestel- män rakentamiseen ja kehittämiseen ja mitä paremmin koko henkilös- tölle tiedotetaan järjestelmän perusteista ja menetelmistä. Tämä edes- auttaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja siten sen hyväksymistä.


2 mom. Työntekijän peruspalkan määräytyminen

Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta. Työntekijän peruspalkan tasoon palkkaryhmässä vaikuttavat hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työ- suorituksensa. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Nämä arvioidaan kokonaisarviona.


Soveltamisohje

Palkkaryhmän vähimmäisperuspalkkaan sisältyvät ammatin perusta- son työtehtävät, perusammattitaito ja suorituksen perustaso. Perus- tason ylittävät tekijät vaikuttavat työntekijän peruspalkan tasoa korot- tavasti. Tilapäisiä tai lyhytkestoisia muutoksia ei oteta huomioon arvioissa ja siten henkilökohtaisessa peruspalkassa. Arvioinnissa

huomioon otettavien tekijöiden on oltava suhteellisen pysyviä. Tila- päisissä tehtävien tai olosuhteiden muutoksissa käytetään tarvittaes- sa tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukaista määräaikaista palkan- lisää tai 16 §:n mukaista palkkaa työnantajan siirtäessä työntekijän enintään 8 viikoksi muuhun työhön.


Työntekijän peruspalkan tasoon vaikuttaa edellä mainittujen tekijöi- den lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso tai työvoiman saannin turvaaminen.


Kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa palkkaryhmissä on työnteki- jöitä, joiden työtehtävät eroavat vaativuudeltaan muiden samaan palkkaryhmään sijoitettujen työntekijöiden tehtävistä ja jotka omassa työssään osoittavat parempaa ammattitaitoa ja työsuoritusta. Arvioin- tia ei siten voi rajata vain joihinkin henkilöstö- tai palkkaryhmiin. Jos työntekijöiden välille ei muodostu eroa arvioinnissa, ei tämä tarkoita, että palkkaus olisi vähimmäisperuspalkan mukainen. Työyksikön kaikkien työntekijöiden tehtävät, työntekijöiden ammattitaito ja työ- suoritukset voivat olla perustason ylittäviä.


Arvioinnin sisältö


Kussakin työssä arvioitavaksi otettavat tekijät valitaan sen mukaan, mitkä ovat tärkeimpiä kyseessä olevassa ammatissa. Arviointi suori- tetaan palkkaryhmän sisällä. Palkkaryhmän sisällä tapahtuvan tar- kastelun lisäksi on huolehdittava siitä, että esimiehen ja työntekijän peruspalkat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Esimiesasemassa olevan peruspalkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisen- sa, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä.


Arviointijärjestelmän tulee olla objektiivinen, selkeä ja oikeuden- mukainen. Käytettävien kriteerien, mahdollisten pisteytysten ja/tai painotusten on oltava etukäteen kaikkien työntekijöiden tiedossa.


1) Työntekijän työtehtäviä tarkastellaan suhteessa muiden samaan palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden työtehtäviin. Mikäli muita samaan ryhmään kuuluvia työntekijöitä ei ole, tarkastelu tehdään suhteessa ammattiin yleensä kuuluviin työtehtäviin. Työtehtäviä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten laajoja tai monipuoli- sia työtehtävät ovat, kuuluuko niihin esimerkiksi lisätehtäviä, ylei- sestä poikkeavaa vastuuta, päätöksentekoa tai esimiestehtäviä. Työtehtävissä voidaan myös arvioida poikkeuksellista fyysistä tai henkistä rasittavuutta, työn kuormittavuutta tai jatkuvasti epä- mukavampia työoloja.


Esimiestehtäviä arvioitaessa vaikuttaa johdettavan yksikön koko sekä vastuun ja toimialueen laajuus.


Luku 2 Palkkaus

2) Työntekijän ammattitaitoa tarkastellaan suhteessa ammatissa edellytettävään perustasoon. Ammattitaidossa arvioidaan sekä ammatillista osaamista että ammatillisia valmiuksia.


Ammatillisessa osaamisessa perustason ylittävinä tekijöinä arvioi- daan esimerkiksi erityistä taitoa suoriutua työhön liittyvistä työ- menetelmää ja työskentelytapaa koskevista valintatilanteista, monitaitoisuutta tai erityisosaamista jollakin ammatin osa-alueella. Soveltuvampi koulutus ja työntekijän ammattitaidon tasoa nostavat lisä-, täydennys- tai jatkokoulutus on tällaisia tekijöitä silloin, kun ne lisäävät työntekijän osaamista hänelle kuuluvissa työtehtävissä.


Kokemuslisässä huomioidun työkokemuksen lisäksi voidaan sel- lainen työkokemus, jolla on merkittävä vaikutus työntekijän am- mattitaidon lisääntymiselle ottaa huomioon työntekijän ammatillis- ta osaamista arvioitaessa.


Ammatillisina valmiuksina arvioidaan ammatista ja työtehtävistä riippuen esimerkiksi huolellisuutta, luotettavuutta, joustavuutta, yhteistyökykyä, sosiaalisia taitoja, kirjallista tai suullista kommuni- kaatiotaitoa, esimiestaitoja, aloitteellisuutta, kehittämis- ja kehitty- miskykyä, organisointikykyä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun, luovuutta sekä halukkuutta uusien tietojen ja taitojen hankintaan ja soveltamiseen.


3) Työntekijän työsuoritusta tarkastellaan suhteessa vaadittavaan suorituksen perustasoon sekä suhteessa jäsenyhteisön tavoittei- den ja tehtävien perusteella ennalta asetettuihin työntekijän suori- tustavoitteisiin. Työsuorituksen arvioinnin tarkoituksena on arvioi- da, miten työntekijä käyttää ammattitaitoaan ja ammatillisia valmiuksiaan työn tuloksen aikaan saamiseen. Suoritustasoa arvioidaan työtehtävistä ja ammatin ominaispiirteistä riippuen esi- merkiksi tehokkuutena, työlle asetettujen laadullisten tai määräl- listen taikka muiden tavoitteiden saavuttamisena.


Arviointijärjestelmän laatiminen


Kussakin työyhteisössä on laadittava arviointijärjestelmä, jonka pe- rusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka määritellään. Kri- teerit, joiden mukaan arvio palkkaryhmän sisällä tehdään, vaihtele- vat palkkaryhmästä toiseen. Jos samaan palkkaryhmään kuuluu toi- sistaan huomattavasti poikkeavia työtehtäviä, saattavat kriteerit vaih- della myös palkkaryhmän sisällä.


Työn edellyttämät kriteerit muuttuvat ajan ja tehtävien mukana. Arviointijärjestelmä olisi pidettävä ajan tasalla. Työnantajan ja työn- tekijöiden edustajien tulisi vuosittain ennen kehityskeskustelujen tai vastaavien arviointitilaisuuksien alkamista keskustella myös arviointi- järjestelmän kehittämistarpeesta. Arviointimenetelmää uudistettaes- sa käytetään samaa menettelyä kuin sitä luotaessa.

Menettelyt Neuvotteluvelvoite

Ennen arviointijärjestelmän käyttöönottoa työnantaja ja henkilöstön edustaja neuvottelevat arvioinnin perusteista, kuten tavoitteista, menettelytavoista, arviointikriteereistä ja niiden vaikutuksesta palk- kaukseen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajalle neuvottelua varten tarvittavat tiedot. Neuvotteluista pidetään pöytäkirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Samaa menettelyä käytetään järjestelmää muutettaessa.


Henkilöstön edustajat


Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luotta- musmiestä, arvioinnin perusteista neuvotellaan henkilöstön valitse- man edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsenyhteisöissä, suo- raan henkilöstön kanssa.


Arvioinnin suorittaminen


Työntekijän arviointi tapahtuu vähintään kerran vuodessa, useim- miten kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä. Uuden työn- tekijän palkkaus määräytyy tehtävän työsopimuksen mukaisesti. Jos työntekijä tehdyn työsopimuksen mukaan siirtyy vakinaisesti toiseen palkkaryhmään, sovitaan työntekijän peruspalkan tasosta työsopimuksella käyttäen soveltuvin osin, mitä arvioinnista on to- dettu.


Työntekijän tiedonsaantioikeus


Työntekijällä on oikeus saada jäljennös häntä koskevasta kirjallises- ta arviosta.


Henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus


Työnantaja antaa vuosittain selvityksen luottamusmiehelle/työnteki- jöiden valitsemalle edustajalle/henkilöstölle tehtyjen arviointien pe- rusteista ja niihin liittyneiden palkkaratkaisujen kustannusten jakau- tumisesta.


Selvitys sisältää tiedon jaettavasta palkkasummasta, saajien luku- määrästä ja keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot an- netaan palkkaryhmittäin niistä palkkaryhmistä, joissa on vähintään

5 työntekijää. Alle 5 hengen palkkaryhmät yhdistetään ja niistä anne- taan yhdessä vastaavat tiedot siten, ettei yhden henkilön palkkatieto- ja voida yksilöidä.


Luku 2 Palkkaus

Salassapitovelvollisuus


Työntekijää koskevat arviointitiedot voidaan luovuttaa häntä edusta- valle luottamusmiehelle/työntekijöiden valitsemalle edustajalle työn- tekijän kutakin kertaa varten antaman yksilöidyn suostumuksen pe- rusteella.


Työnantaja ja luottamusmies/henkilöstön edustaja on velvollinen pitä- mään salassa asiat, jotka hän saa tietoonsa työntekijästä arviointien yhteydessä (Henkilötietolaki 523/1999, 33 §).


3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset

Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työn- tekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulko- puolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.


Soveltamisohje

Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan edellä 2 momentin mukaista arviointimenettelyä työntekijän peruspalkkaa määritettäessä. Myös palkkaryhmittelyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta noudate- taan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua arviointimenettelyä.


4 mom. Kokonaispalkka

Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään edellä 3 momentissa mainittua rinnastus- palkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset koke- muslisät.


Soveltamisohje

Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosi- lomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.


Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonais- palkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopi- muksessa eroteltu.


5 mom. Työntekijän peruspalkka yhdistelmätehtävässä

Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaan tekee eri palkkaryhmiin kuuluvia tehtäviä, hänen peruspalkkansa määräytyy sen palkka- ryhmän mukaan, mitä työtä hän tekee pääasiallisesti.


Soveltamisohje

Jos ns. yhdistelmätehtävässä pääasiallinen tehtävä kuuluu alemmin tai korkeammin palkattuun palkkaryhmään, otetaan muussa palkka- ryhmässä suoritettavat tehtävät huomioon arvioitaessa 13 §:n 2 mo- mentin mukaisesti työntekijän tehtävien vaativuustasoa.


14 § Pätevyyden puuttuminen

Mikäli työntekijällä ei ole palkkaryhmässä edellytettyä koulutusta tai muuta pätevyyt- tä, hänen peruspalkkansa on enintään 15 prosenttia alempi kuin palkkaryhmän ao. palkkamääräys edellyttää. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.


Soveltamisohje

Tässä momentissa tarkoitettua alennusta voidaan käyttää vain niissä palkka- ryhmissä, joissa palkkamääräyksissä edellytetään tiettyä koulutusta tai koulutus- tasoa. Mikäli työntekijä saavuttaa tehtävässään noudatettavassa palkkaryhmä- kohdassa edellytetyn pätevyyden, työntekijän peruspalkka tarkistetaan palkkaus- määräyksen edellyttämälle tasolle seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.


15 § Osa-aikatyöntekijän palkka

Työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa lyhyempää säännöllistä työaikaa tekevän varsinainen palkka on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyö on työ- ehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi (osa-aikaprosentti).


Soveltamisohje

Jos kokoaikatyö muuttuu osa-aikatyöksi tai päinvastoin, varsinainen palkka luot- tamusmieskorvausta lukuun ottamatta muuttuu samassa suhteessa, ellei työ- sopimuksella ole toisin sovittu.


Esimerkki 2

Työntekijän säännöllinen työaika on 20 tuntia viikossa täyden työajan ollessa 38 tuntia 45 minuuttia viikossa. Työntekijän palkka on osa-aikaprosentin mukaisesti 51,61 % täyden työajan varsinaisesta palkasta.


16 § Siirto muuhun työhön

1 mom. Siirto korkeammin palkattuihin tehtäviin

Mikäli työnantaja siirtää työntekijän tämän työehtosopimuksen 6 §:n 1 momentin perusteella tilapäisesti, vähintään 6 työpäivän ja enin- tään 8 viikon ajaksi kerrallaan toiseen palkkaryhmään kuuluvaan työ- hön, joka on korkeammin palkattua, työntekijälle maksetaan siirron


Luku 2 Palkkaus

alusta lukien sen palkkaryhmän mukainen peruspalkka tarvittaessa edellä 14 §:ssä tarkoitetuin tavoin alennettuna. Työntekijän tulee kuitenkin saada vähintään entistä työtään vastaavaa peruspalkkaa.


Soveltamisohje

Määräys koskee työnantajan tekemää tilapäistä, enintään 8 viikkoa kestävää siirtoa toisiin tehtäviin. Alle 6 työpäivää kestävän siirron ajalta palkka maksetaan entisen työn mukaisena.


Yli 8 viikkoa kestävästä työtehtävien olennaisesta muuttamisesta so- vitaan työsopimuksella työntekijän kanssa.


Kun työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimuksen ehtojen olennai- sesta muuttamisesta määräajaksi tai pysyvästi, sovitaan työsopimuk- sessa myös tehtävästä maksettavasta palkasta. Työntekijän perus- palkka uudessa tehtävässä määräytyy käyttäen soveltuvin osin edellä 13 §:n 2 momentin määräyksiä henkilökohtaisen peruspalkan määräy- tymisestä.


2 mom. Siirto alemmin palkattuihin tehtäviin

Jos työntekijä siirretään tilapäisesti enintään 8 viikon ajaksi alemmin palkattuun työhön, hänen peruspalkkansa määräytyy tältä ajalta en- tistä työtä vastaavan peruspalkan mukaan.


17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen

1 mom. Työtapaturma tai ammattitauti

Työntekijälle, joka hänelle tähän työehtosopimukseen sidotun työn- antajan työssä sattuneen työtapaturman tai siinä saadun ammatti- taudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi entiseen työhönsä ja joka tämän vuoksi siirretään lääkärin lausunnon perusteella työkykyään vastaavaan olennaisesti alempipalkkaiseen työhön, maksetaan tästä työstä hänen aikaisemman ansionsa mukainen palkka vähennettynä työnantajan kustantaman elinkoron täydennyskorkoa tai tapaturma- eläkettä vastaavalla määrällä.


2 mom. Työkyvyn aleneminen

Mikäli kysymyksessä on muu kuin edellä 1 momentissa tarkoitettu työntekijä, jonka työkyky on olennaisesti alentunut, työntekijän palk- ka määräytyy siten, että työkyvyn vajauksen johdosta hänen perus- palkkansa tulee olla vastaavassa suhteessa alempi, jollei työntekijän kanssa ole työsopimuksella sovittu muusta palkkausperusteesta.

B Kokemuslisä ja muut palkanlisät


18 § Kokemuslisät

1 mom. Kokemuslisän kertyminen

Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeut- tavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.


Esimerkki 3

Kokemuslisällä korotettu palkka saadaan kertomalla henkilökohtainen peruspalkka luvulla 1.05, kun kyseessä on 1. kokemuslisä ja luvulla 1.10, kun kyseessä on 2. kokemuslisä.


2 mom. Kokemuslisän maksaminen

Kokemuslisä maksetaan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.


3 mom. Kokemuslisän hakeminen ja selvitys muun työnantajan palvelusta

Kokemuslisää ei tarvitse hakea. Muun kuin oman työnantajan palve- lusta on kuitenkin esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos työn- antaja pyytää työsopimusta tehtäessä työntekijän toimittavan todis- tuksen muun työnantajan palvelusta sovittuun kohtuulliseen määrä- aikaan mennessä eikä työntekijä tätä noudata, maksetaan kokemus- lisä vasta siitä lukien, kun selvitys on esitetty. Jos määräaikaa ei ole asetettu ja selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään jälkikä- teen, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enin- tään 2 vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.


Soveltamisohje

Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan yleensä työtodistusta tai muuta muun työnantajan antamaa kirjallista selvitystä työsuhteen kestosta.


4 mom. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika

Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kaikki oman työnanta- jan palvelu ja sellainen muun työnantajan palvelu, josta on olennais- ta hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samalla ammattialalla palvelusta on katsottava aina olevan olennaista hyötyä.


Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva työsuhde. Esimerkik- si pelkkä omistussuhde yhtiöön tai sen osakkuus ei riitä eikä toimimi- nen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.


Luku 2 Palkkaus

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Työnantaja ratkai- see tapauskohtaisesti, milloin aiemmasta palvelusta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samankaltaisissa tapauksissa työn- antajan tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäiseen käytäntöön.


Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kestä- nyt työsuhde. Kokemuslisään oikeuttavat ja sitä vähentävät kalen- teripäivät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 365.


Työntekijän samana ajankohtana suorittamista kokemuslisään sinän- sä oikeuttavista eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi työsuhde huomioon palvelusaikaa laskettaessa.


Osa-aikatyö kerryttää kokemuslisää samoin kuin kokoaikatyö.


5 mom. Kokemuslisä, palvelusajasta tehtävät vähennykset

Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina työssäolo on ollut keskeytyneenä tai jona työssäolo, henkilön palvelukseen ottamisen tapahduttua, ei vielä ole alkanut.


Soveltamisohje

Työssäolo voi keskeytyä esimerkiksi sairausloman, muun työloman tai opintovapaan vuoksi. Ajat, jotka eivät vähennä palvelusaikaa, kat- so jäljempänä 18 § 6 momentti.


Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähennettävä aika siirtää kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähennettävä aika on esimerkiksi 2 päivää, kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy 2 päivällä. Vähennys suoritetaan laskemalla eri työsuhteista vähennettävät päivät yhteen.


Esimerkki 4

▪ Työntekijän kokemuslisään oikeuttava palvelusaika oli 8 vuotta 11 kuukautta ja 2 päivää palvelussuhteen alkaessa 1.8.2009. Hänelle maksettiin palvelussuhteen alkaessa ensimmäinen koke- muslisä 5 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden perusteel- la.

▪ Toiseen kokemuslisään oikeuttava 10 vuoden palvelusaika olisi täyttynyt 1.9.2010. Työntekijä oli kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ensin palkattomalla työlomalla 1.6.–30.6.2010 yhteensä 30 kalenteripäivää ja sairauslomalla 25.11.–30.12.2010 yhteensä 36 kalenteripäivää.

▪ Kokemuslisäaikaa ei vähentänyt 18 §:n 6 momentin 5 kohdan mukaan enintään 30 kalenteripäivän palkaton työloma eikä 18 §:n 6 momentin 4 kohdan mukaan 30 kalenteripäivän sairausloma.


B Kokemuslisä ja muut palkanlisät | 25

Sen sijaan kokemuslisään oikeuttavan sairausloman enimmäis- määrän (30) ylittävät 6 sairauslomapäivää vähensivät kokemusli- sään oikeuttavaa aikaa, koska 5 kohdassa mainittu 30 kalenteri- päivän enimmäismäärä työlomaa kalenterivuoden aikana oli jo täyt- tynyt palkattoman työloman yhteydessä. Toiseen kokemuslisään oikeuttava 10 vuoden palvelu täyttyi 6 päivää myöhemmin eli 4.9.2010 ja sen maksaminen aloitettiin täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta 1.10.2010 lukien.


6 mom. Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä

Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä


1) vuosiloma-aika


2) palkallinen äitiysvapaa-aika


3) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa-aika,

jos työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa


4) yhteensä enintään 30 kalenteripäivän sairausloma-aika kalenterivuodessa


5) enintään 30 kalenteripäivän pituinen muu työloma tai luvallinen poissaolo kalenterivuodessa.


Tämän kohdan mukaiseksi muuksi työlomaksi tai luvalliseksi poissa- oloksi katsotaan myös edellä kohdassa 4 (sairausloma-aika) tarkoi- tetun ajan ylittävä poissaoloaika.


19 § Määrävuosilisä

Määrävuosilisää maksetaan edelleen niille, jotka ovat 31.12.1999 olleet siihen oikeutettuja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2000 19 §:n 6 momentin perusteella sen suuruisena, kuin lisä oli 31.12.1999.


Soveltamisohje

Uusia määrävuosilisiä ei ole myönnetty 31.12.1999 jälkeen. Lisää maksetaan työn- tekijälle niin kauan kuin työsuhde lisän myöntäneeseen työnantajaan jatkuu kes- keytymättä.


20 § Määräaikainen palkanlisä

Työntekijälle voidaan maksaa erillistä määräaikaista palkanlisää, jossa perus- teena on tilapäinen työtehtävien tai olosuhteiden muutos.


Luku 2 Palkkaus

Soveltamisohje

Työntekijälle voidaan maksaa määräaikaista palkanlisää sellaisesta tehtävien muu- toksesta, jota ei tilapäisenä oteta huomioon peruspalkassa. Sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi työntekijän tehtävien muuttuessa vaativammiksi tilapäisesti tai määräajaksi, kannustettaessa työntekijää hankkimaan uusia valmiuksia, aloitetta- essa uutta toimintaa tai toimintaa kehitettäessä (esimerkiksi projekti). Pysyvät muutokset henkilön tehtävissä, ammattitaidossa ja suorituksessa otetaan huo- mioon arvioitaessa työntekijän peruspalkan tasoa.


21 § Syrjäseutulisä

Työntekijälle, jolle on 30.4.1995 maksettu Kunnallisen yleisen virka- ja työehto- sopimuksen mukaista syrjäseutulisää tai toimiehtosopimuksen mukaista kylmän alueen lisää, maksetaan edelleen aikaisempaa markkamääräistä lisää vastaavaa euromääräistä lisää niin kauan, kuin työntekijän työsuhde ko. työnantajaan jatkuu keskeytymättä. Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa työntekijälle vastaa- vaa euromääräistä lisää.


C Tulospalkkio


22 § Tulospalkkio

1 mom. Tulospalkkioon oikeutetut

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa tulospalkkiota työnantajan päättämällä tavalla, mikäli asetetut tulostavoitteet saa- vutetaan.


2 mom. Tulostavoitteet

Tulostavoitteet asetetaan yhdessä työnantajan ja työntekijän tai työntekijäryhmän taikka työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa.


Tulostavoitteita seurataan palkkiojakson aikana ja tavoitteiden toteu- tuminen todetaan palkkiojakson päättyessä.


3 mom. Tulospalkkion määrä

Tulospalkkio sidotaan tuloksen saavuttamiseen. Se on työnantajan päättämä osuus tuottavuuden lisääntymisestä, kannattavuuden kas- vusta tai saavutetusta säästöstä.


4 mom. Tulospalkkion maksaminen

Tulospalkkio ei ole 10 §:ssä tarkoitettua varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään varsinaisesta kuukausipalkasta.

5 mom. Tulospalkkion luonteinen lisä

Työnantaja voi niin harkitessaan maksaa tulospalkkion luonteista lisää myös muilla kuin edellä 1–3 momenteissa esitetyillä perus- teilla.


D Työsuojeluvaltuutetun palkkio


23 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu

Varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan varsinaiseen palkkaan kuuluvaa korvausta hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:


Edustettavien lukumäärä Korvaus €/kk


10–19

31,00

20–39

45,00

40–69

54,00

70–

64,00


Xxxxxxx suoritetaan työsuojeluvaltuutetun sijasta varavaltuutetulle, milloin hän työnantajalle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävää tä- män estyneenä ollessa vähintään kahden viikon ajan yhdenjaksoisesti.


Soveltamisohje

Työsuojeluvaltuutetun oikeudesta koulutukseen, ajankäytöstä, ansion menetyksen korvaamisesta ja irtisanomissuojasta säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006).


E Erinäiset määräykset


24 § Palkanmaksu

1 mom. Palkanmaksu työsuhteen alkaessa

Jäsenyhteisön palvelukseen otetulla työntekijällä on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on ryhtynyt hoitamaan tehtäviään.


Soveltamisohje

Ks. AVAINTES 5 § 4 momentti.


Luku 2 Palkkaus

2 mom. Palkanmaksu pätevän poissaolosyyn puuttuessa

Jos työntekijä on ilman pätevää syytä ollut poissa työstä, hänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.


3 mom. Palkan vähentäminen, satunnainen poissaolo

Kuukausipalkasta vähennetään jäljempänä 41 §:n 1 momentissa tarkoitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta, jos työpäivä työn- tekijän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä jää satun- naisesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana.

Kokonaisen työpäivän kestävästä vastaavasta poissaolosta vähen- netään 12 §:n 1 momentin mukainen päiväpalkka kultakin poissa- oloon sisältyvältä kalenteripäivältä.


4 mom. Palkanmaksu työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan, jollei tästä työehtosopi- muksesta muuta johdu,


1) työsuhteen päättymispäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna.


2) työntekijän kuolinpäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna, jolloin mahdollisesti etukäteen maksettua kuukausipalkkaa kuukauden jäljellä olevalta osalta ei peritä takaisin.


25 § Palkan maksuaika

1 mom. Palkanmaksupäivä

Työntekijälle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta vii- meistään sen viimeisenä päivänä, jollei tässä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu.


Jos palkka maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä tai työajan täyttymisen seurantaa, palkka maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.


Soveltamisohje

Työsuhteen päättyessä palkka tulee maksaa työsopimuslain mukai- sesti päättymispäivänä, ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu. Seu- rauksena palkanmaksun viivästymisestä saattaa seurata työnantajalle velvollisuus maksaa odotuspäiviltä työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaista odotuspäivien palkkaa. Rahapalkan erääntymisessä pyhä- ja eräinä muina päivinä sovelletaan, mitä työsopimuslain 2 luvun

15 §:ssä on määrätty.

2 mom. Palkan maksaminen pankkiin

Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen, Suomessa si- jaitsevan rahalaitoksen pankkitilille, josta on säädetty työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä.


3 mom. Palkkalaskelma

Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma ja tarvittaessa selvitys palkan suuruudesta ja palkanpidätyksestä eri tarkoituksiin.


26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava

Työnantajan oikeudesta kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan on säädetty työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä.


Soveltamisohje

Kuittaamisoikeutta rajoittavat säännökset palkasta ulosmitattavan määrän suojaosuudesta on ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä.


Oikeusministeriö julkaisee oikeuslaitoksen nettisivuilla xxx.xxxxxx.xx ohjeet palkas- ta, eläkkeestä ja muusta toistuvaistulosta ulosmittauksen yhteydessä laskettavasta velallisen suojaosuuden laskentatavasta ja määrästä. Suojaosuudet tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetus- sa laissa (456/2001) säädetään.


Luku 3

Työaika


A Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat yhteiset määräykset


Luku 3 Työaika

27 § Työaikalain soveltaminen

1 mom. Työaikalain alaiset työntekijät

Työaikalain (605/1996) alaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän lu- vun määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei niistä ole sovittu toisin tässä työehtosopimuksessa tai sen liitteessä 3:


– 8 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika)

– 9 § 2 mom. (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika)

– 13 § (liukuva työaika)

– 14 § 1 ja 3 mom. (poikkeuksellinen säännöllinen työaika)

– 15 § (lyhennetty työaika)

– 18 § (työntekijän suostumus tehdä lisä- ja ylityötä)

– 19 § (ylityön enimmäismäärät)

– 20 § (aloittamis- ja lopettamistyö)

– 21 § (hätätyö)

– 24 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson)

– 26 § (yötyö)

– 27 § (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä)

– 28 § 3 mom. (moottoriajoneuvon kuljettajalle annettava tauko)

– 29 § (vuorokausilepo)

– 30 § (moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo)

– 33 § 1 mom. (sunnuntaityön teettäminen)

– 34 § (työajan tasoittumisjärjestelmä)

– 36 § (poikkeuslupa)

– 37 § (työaikakirjanpito)

– 37a § (ajopäiväkirja)

– 8 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, rangaistussäännökset, ym.).


2 mom. Nuoret työntekijät

Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä.

A1 Työaika ja sen sijoittaminen


28 § Työaika

1 mom. Työajaksi luettava aika, määritelmä

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.


2 mom. Lepoajan lukeminen työaikaan

Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.


3 mom. Matkaan käytetty aika, luetaan työaikaan

Matkaan käytetty aika luetaan kuitenkin työaikaan, jos


1) matkaa on samalla pidettävä työsuorituksena, tai

2) kyseessä on työpäivän kuluessa työntekopaikasta toiseen matkustaminen, tai

3) kyseessä on kulkeminen tai kuljetus esimiehen määräämästä lähtöpaikasta työtehtävän suorituspaikkaan ja sieltä lähtö- paikkaan.


Mikäli matka-aika luetaan työajaksi, otetaan matkustukseen kulunut aika huomioon säännöllisen työajan täyttymisessä sekä lisä- ja yli- työn muodostumisessa.


Esimerkki 5

Potilaan saatto- ja paluumatkasta saattaminen luetaan saattajaksi määrätyn työajaksi, koska se on työtehtävien suorittamista, mutta paluumatkaa ei lueta työaikaan. Mikäli paluumatka on tapahtunut säännöllisenä työaikana, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi, eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.


Esimerkki 6

Jos työntekijä saapuu työpäivän alkaessa työnantajan määräämään lähtöpaikkaan A, josta on yhteiskuljetus työntekemispaikkaan B, lue- taan matka-aika A:sta B:hen ja takaisin B:stä A:han työajaksi.


4 mom. Matkaan käytetty aika, ei lueta työaikaan

Työtehtävien edellyttämiin matkoihin käytettyä aikaa ei lueta työajaksi ellei 3 momentista toisin johdu.


Soveltamisohje

Työmatkoja asunnosta työpaikalle tai toimipisteeseen ja takaisin sekä työtehtävien edellyttämän matkan matka-aikoja ei lueta työajaksi.


Luku 3 Työaika

Mikäli työntekijä on käyttänyt työaikaansa työtehtävien edellyttämään matkustamiseen, ei matka-aikaa lueta työajaksi, mutta hänen päivit- täistä työaikaansa ei tämän vuoksi pidennetä. Säännöllinen työaika saa matkustukseen kuluneelta ajalta jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.


Esimerkki 7

Työntekijä lähtee aamulla asunnoltaan työmatkalle toiseen kaupunkiin osallistuakseen siellä työtehtävien edellyttämään asiakastapaamiseen. Xxxxxx asunnolta asiakastapaamiseen ja takaisin asunnolle ei lueta työaikaan. Säännöllinen työaika saa kuitenkin matkustukseen kuluneel- ta osin jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.


5 mom. Koulutusajan lukeminen työaikaan

Koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei kysymyksessä ole


– työnantajan itsensä järjestämä

– välittömästi työntekijän työtehtäviin liittyvä sekä

– työtehtävien hoidon kannalta välttämätön

– työnopastukseen rinnastettava koulutus, josta

– työntekijä ei voi työvelvollisuuksiaan laiminlyömättä kieltäytyä.


Soveltamisohje

Koulutus luetaan työajaksi vain, jos kaikki tässä momentissa asete- tut ehdot täyttyvät samanaikaisesti. Riippuen koulutustilaisuuden luonteesta työntekijä voi osallistua koulutukseen työaikanaan tai hä- nelle myönnetään palkallista tai palkatonta työlomaa koulutukseen osallistumista varten. Kun koulutus ei tapahdu työaikana työpaikalla kyseessä on keskeytyspäivä, jonka osalta ei työvuoroluetteloon mer- kitä työaikaa. Jaksotyössä käytetään keskeytyneen jakson tauluk- koa. Säännöllinen työaika voi tällöin jäädä vajaaksi.


Täydennyskoulutus, ks. jäljempänä 98 §.


6 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen ajan lukeminen työaikaan, työnantajan määräämät

Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkas- tuksiin tai työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaa-aikana. Niihin liit- tyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.


Soveltamisohje

Työntekijän pitää tarvittaessa esittää tutkimuksen tai tarkastuksen suorittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinaiseen tutkimukseen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta.


A1 Työaika ja sen sijoittaminen | 33

7 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin osallistuminen työaikana, lääkärin määräämät

Työntekijä saa osallistua työaikana lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuk- seen, mikäli tutkimusta ei voida järjestää työajan ulkopuolella. Tutki- mukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus matka-aikoineen ajoittuu työn- tekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa tältä osin jäädä vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.


Soveltamisohje

Tutkimus on ensisijaisesti järjestettävä työajan ulkopuolelle. Mikäli se ei ole mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että tutkimuksia suorite- taan vain määrättyinä aikoina tai että kysymyksessä on äkillinen tut- kimustarve, voidaan tutkimukseen antaa em. perusteilla lupa osallis- tua työaikana.


Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkä- rissä ja hoidossa käyntejä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tut- kimuksia eikä tutkimuksia, jotka on suoritettu työntekijän oma-aloit- teisen lääkärissä käynnin yhteydessä. Jos työntekijälle annetaan lupa tällaiseen käyntiin työaikana, työnantajan tulee tällöin harkita kussakin tapauksessa erikseen, myönnetäänkö työntekijälle tutki- muksessa tai hoidossa käynnin ajaksi palkatonta vapaata vai teete- täänkö vapautukseen käytetty työaika takaisin.


Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta tai tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelli- seen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta.


Mikäli raskaana olevan työntekijän on käytävä tutkimuksissa työaika- na, tästä tulee ilmoittaa työnantajalle niin pian, kuin se on mahdollis- ta. Työnantaja voi tällöin osoittaa työntekijälle toisen ajankohdan tut- kimuksia varten ottaen huomioon tutkimuksen kiireellisyys ja ajan- kohta, jolloin tutkimuksia tehdään. Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoitta- minen mahdollistaa myös sen, että työvuorojärjestelyjä tehtäessä voidaan etukäteen ottaa huomioon tutkimuksissa käynnin tarve siten, että se voi tapahtua pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Työnteki- jän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liitty- misestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana. Tutkimuksissa käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen.


Ks. myös jäljempänä 85 §:n 3 momentin soveltamisohje: Sairaus- loman myöntäminen äkillisen hammassairauden johdosta.


Luku 3 Työaika

29 § Työajan sijoittaminen

1 mom. Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen

Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työjakson sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole paikallisesti määrätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.


2 mom. Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus

Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta pidetään ylei- sesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityi- nen syy järjestää työvuoro toisin. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työ- paikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä.


3 mom. Työvuoron pituus jaksotyössä

Jaksotyössä työvuoro pyritään järjestämään siten, että sen pituus päivävuorossa on enintään 10 tuntia ja yövuorossa enintään 12 tuntia.


4 mom. 5-päiväinen työviikko

Xxxxxx toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän säännöllinen työ- aika sijoitetaan 5 työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle pyritään antamaan 2 peräkkäistä vapaapäivää vii- kon aikana.


Soveltamisohje

Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mah- dollisuuksien mukaan vapaapäiviä.


Jaksotyössä tulisi kussakin työpisteessä pyrkiä antamaan työntekijöille sama määrä vapaapäiviä viikonloppuna tietyn ajanjakson kuluessa.


A2 Lepoajat


30 § Viikoittainen ja vuorokautinen vapaa-aika

1 mom. Viikoittainen vapaa

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuoro- kauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.


Soveltamisohje

Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikoittaista vapaa-aikaa voidaan muuttaa. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, yllättävän sairausloman tai muun työloman vuoksi siten, että vapaa on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään tässä mo- mentissa mainitun ajan (35 tuntia tai 24 tuntia), katsotaan viikoittai- nen vapaa-aika annetuksi.


Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika tulee antaa siten, että kahden viikon ajanjakson molemmilla viikoilla on keskeytymätöntä vapaa-aikaa.


Esimerkki 8

Yhden viikon vapaa-ajan pituus on vähintään 24 tuntia ja kahden vii- kon vapaa-ajan yhteispituus 70 tuntia. Siten, jos yhdellä viikolla viikoit- taista vapaa-aikaa on annettu vähimmäismäärä eli 24 tuntia, toisella viikolla yhtenäisen vapaa-ajan tulee tällaisella ajanjaksolla olla vähin- tään 46 tuntia (24 + 46 = 70). Vastaavasti jos toisella viikolla annetun vapaa-ajan pituus on ollut esimerkiksi 30 tuntia, on toisella viikolla oltava vähintään 40 tunnin keskeytymätön vapaa.


2 mom. Poikkeukset viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta

Viikoittainen vapaa-aika voidaan jättää antamatta, jos


– työntekijän säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia

– työntekijä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä

– työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä vapauttamista työstä

– työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työpaikalla suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi

– työntekijä suostuu varallaoloon viikoittaisen vapaa-ajan aikana.


3 mom. Korvaus viikoittaisen vapaan menettämisestä

Xxxxxxx työaikalain alaista työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hä- nen vapaa-aikanaan tai varallaoloaikana taikka viikoittaisen vapaan- sa aikana, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla, kuin hän ei ole saanut 1 ja 2 momentissa määrättyä viikoittais- ta vapaa-aikaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa työn tekemisestä, tai työntekijän suostumuksella tilapäisestä työstä maksetaan työhön käytetyltä ajalta yksinkertainen tuntipalkka.


Soveltamisohje

Muille kuin työaikalain alaisille ei tarvitse korvata mahdollisesti saa- matta jäänyttä viikoittaista vapaa-aikaa.


Luku 3 Työaika

Esimerkki 9

Työntekijällä on työvuoroluetteloon merkittyä vapaa-aikaa lauantais- ta kello 18.00:sta maanantaihin kello 8.00:aan. Hän joutuu työhön sunnuntaina kello 12.00–18.00. Korvaus saamatta jääneeltä viikoit- taiselta vapaa-ajalta maksetaan niiltä tunneilta, jotka on työskennelty sunnuntaina, eli 6 tunnilta.


Esimerkki 10

Jos viikoittainen vapaa-aika jää lyhyemmäksi kuin työaikalain mukai- nen viikoittainen vapaa-aika, maksetaan korvaus siltä osin kuin työ- aikalain mukainen viikoittainen vapaa-aika on jäänyt saamatta. Jos suunniteltu vapaa-aika olisi ollut 37 tuntia, mutta ylimääräisen työ- vuoron takia se olisikin vain 33 tuntia, maksetaan korvaus niiltä 2 tunnilta, jotka jäävät vajaaksi 35 tunnista.


4 mom. Lepoajat keskeytymättömässä vuorotyössä

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää kes- kimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden ja työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.


5 mom. Vuorokausilepo

Vuorokausilevon antamisesta on säädetty työaikalain 29 §:ssä.


Soveltamisohje

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, vuorokausilevon antamisesta voidaan sopia toisin tämän työehtosopimuksen 43 §:n mukaisesti.


31 § Päivittäinen lepoaika

1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)

Jos vuorokautinen työaika on 6 tuntia pitempi eikä työntekijän työ- paikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle

on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokatauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepoaika voidaan työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä. Lepoaikaa ei saa sijoittaa

välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuoro- kaudessa 10 tuntia, työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika 8 tun- nin työskentelyn jälkeen.


Soveltamisohje

Lepoaikaa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellon- aikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pide- tään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun se on työtehtä- vien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan mää- rää asianomainen esimies tai työntekijä itse. Lepoaika tulee aina an- taa, ellei kysymys ole 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta.


2 mom. Poikkeusmääräys aterioinnista

Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää 1 momen- tin mukaisesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.


Soveltamisohje

Päivittäisen lepotauon tarkoituksena on suojata työntekijää kohtuutto- man pitkiltä yhdenmittaisilta työskentelyjaksoilta. Poikkeusmääräys työaikana ruokailusta tuleekin sovellettavaksi vain niissä tapauksissa, joissa työtehtävät edellyttävät tauotonta paikalla oloa eikä lepotauon järjestäminen ole työtehtävien laadun vuoksi mahdollista. Tällaisessa tapauksessa ruokailu tapahtuu työn lomassa poistumatta työskentely- paikalta.


3 mom. Päivittäinen lepotauko jaksotyössä eräissä laitoksissa

Sairaaloissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa on jaksotyötä tekeville työntekijöille annettava 1 momentissa tarkoitettu lepotauko tai työn- tekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työ- paikalla tai työnantajan osoittamassa laitoksen ruokalassa tai vas- taavassa ruokailupaikassa edellyttäen, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille ja että ruokailusta aiheutuvaa poissaolo työstä kestää enintään 15–20 minuuttia.


4 mom. Tauko (kahvitauko)

Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suo- ritettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun.



Luku 3 Työaika

A3 Työaika-asiakirjat


32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa

1 mom. Työajan tasoittuminen

Jos säännöllinen työaika tasoittuu keskimääräiseksi työaikajakson aikana, on työaikajaksoa varten ennakolta laadittava työvuoroluettelo.


Soveltamisohje

Työajan tasoittumisjärjestelmästä säädetään työaikalain 34 §:ssä. Tasoittumisjärjestelmä on työajan järjestämistä koskeva suunnitelma. Työaikajaksoa varten laaditaan työvuoroluettelo, josta on tarkemmat määräykset jäljempänä 33 §:ssä.


2 mom. Työaikajakson muuttaminen

Käytössä olevan työaikajakson pituutta muutettaessa on pyydettäes- sä kuultava niitä työntekijöitä, joita muutos koskee tai heitä edusta- vaa luottamusmiestä. Muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvis- sä ajoin ennen työaikajakson alkamista.


33 § Työvuoroluettelo

1 mom. Työvuoroluettelon laatiminen

Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava työvuoro- luettelo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsään- nöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava koko työaikajaksolle kerrallaan. Työvuoroluetteloa laadit- taessa työnantajan on työntekijän vaatimuksesta varattava luotta- musmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.


Soveltamisohje

Työaikalain 35 §:n mukaisesti jokaiselle työpaikalle on laadittava työ- vuoroluettelo.


Työaika suunnitellaan työvuoroluetteloon pääsääntöisesti säännölli- seen työaikaan eli lisä- tai ylityörajaan (suunnitteluraja). Vain poik- keustapauksessa työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloon suunnitellaan ylityötä. Silloin ylityön ajankohta ja määrä on erikseen merkittävä työvuoroluetteloon. Sen sijaan työvuoroluettelon tunti- määrä voidaan suunnitella vajaaksi aina silloin, kun siihen suunnitel- laan vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta (esimerkiksi yötyön aikahyvitys).


A3 Työaika-asiakirjat | 39

Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tulee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. Yleis- ja toimistotyöajassa on kuitenkin mahdollista sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta, jossa työntekijä tietyissä rajoissa saa itse määrätä em. ajankohdat. Päivittäinen lepotauko voidaan merkitä myös, että se pidetään esimerkiksi kello 11.00 ja 13.00 välisenä aikana.


Asiakkaille järjestettävien virkistysmatkojen, leirien yms. ajaksi on mu- kana oleville työntekijöille laadittava työvuoroluettelot. Työajaksi lue- taan vain sellainen aika, jonka työntekijä matkan tai leirin aikana mää- rätään suorittamaan työtehtäviä. Myös varallaoloaika suunnitellaan työvuoroluetteloon.


2 mom. Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hy- vissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun työaikajakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työn- tekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoro- luettelon työtuntien alittuminen ei yksistään ole tässä tarkoitettu pai- nava syy.


Soveltamisohje

Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluette- loon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannal- ta välttämättömiä. Painavan syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen.


Painavana syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. sellaisia työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan järjestämi- seen liittyviä toiminnallisia syitä, jotka eivät ole olleet tiedossa työ- vuoroluetteloa laadittaessa, esimerkiksi työvoiman vajausta, jollaista usein muodostuu mm. työntekijöiden sairastumisten ja muiden en- nalta arvaamattomien poissaolojen vuoksi.


Jos työvuoroja joudutaan työntekijän sairastumisen vuoksi muutta- maan, saattaa olla perusteltua, että myös työvuorojen uudelleen- järjestelyn aiheuttaneen työntekijän työvuoroluetteloa sairausloman tai muun poissaolon jälkeen muutetaan. Työvuoroluettelo on tällöin muutettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sairauslomasta on saatu tieto.


Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on mm. silloin, kun työntekijä ei sairastumisen tms. syyn vuoksi tee yövuoroja, joista aikahyvitys on suunniteltu annettavaksi. Työvuoroluettelon muutos on tällöin tehtävä viimeistään sen jakson aikana, johon aikahyvitys on suunniteltu.


40 | A3 Työaika-asiakirjat


Luku 3 Työaika

Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luet- telo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on kaikissa tapauksissa il- moitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.


A4 Epämukavan työajan korvaukset


34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus

1 mom. Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannus- päivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä ja ta- paninpäivänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä mak- setaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.


Soveltamisohje

Tuntipalkka lasketaan siten, kuin tämän työehtosopimuksen 41 §:ssä on määrätty. Jos työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava yli- työkorvaus, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta.


2 mom. Lauantaityökorvaus

Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, kello 6.00–18.00 tehdystä työstä


– jaksotyössä maksetaan 20 prosentin suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.


– muissa työaikamuodoissa 20 prosentin suuruinen lauantaityö- korvaus maksetaan vain säännölliseen työaikaan kuuluvilta työ- tunneilta.


Soveltamisohje

Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jonka työntekijä on velvollinen tekemään ilman lisä- tai ylityökorvausta (säännöllisen työajan määritelmä, ks. jäljempänä 46 §). Lauantaityö- korvausta ei makseta lauantaina tehdystä lisä- tai ylityöstä yleistyö- ajassa tai toimistotyöajassa.


Esimerkki 11

Työvuoroluetteloon suunniteltiin yleistyöajassa tavallisesti viisi- päiväistä työviikkoa (ma–pe) tekevässä työpisteessä säännölliseen työaikaan kuuluva työvuoro lauantaiksi siten, että muut viikon työ- päivät olivat vastaavasti lyhyempiä. Koska lauantaina tehty työ oli osa viikon säännöllistä työaikaa, maksettiin ko. ajalta 20 prosentin lauantaikorvaus tämän momentin mukaisesti.


Vastaavasti toimittaisiin toimistotyöajassa. Jos lauantain tehty työ olisi tehty säännöllisen työajan lisäksi (lisä- tai ylityönä), ei lauantai- työkorvausta maksettaisi toimisto- ja yleistyöajassa.


3 mom. Aattokorvaus

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työ- tunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.


35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen

1 mom. Iltatyökorvaus

Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä mak- setaan 15 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.


2 mom. Yötyökorvaus

Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–7.00 tehtyä työtä. Yötyöstä makse- taan 30 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana. Jaksotyössä vapaa-aika- korvaus on 20 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 prosenttia.


Soveltamisohje

Yötyön teettämisestä on säädetty työaikalain 26 §:ssä.


3 mom. Yötyön vapaa-aikakorvaus

Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suorittamis- ta seuraavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän työehtosopimuk- sen 42 §:n mukaisessa määräajassa.


Soveltamisohje

Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia edellisillä jaksoilla ansaittua yötyön aikahyvitystä ja jaksolla tuleekin tehtäväksi neljä todellista työtuntia lisää, suunnitellusta yötyön aika- hyvityksestä on saamatta jäänyt neljä tuntia aikahyvitystä siirrettävä annettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakorvaus.


42 | A4 Epämukavan työajan korvaukset


Luku 3 Työaika

36 § Vuorotyö

1 mom. Vuorotyön määritelmä

Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikalain 27 §:n mukaisesti järjestettyä kaksivuorotyötä tai tämän sopimuksen liitteen 3 mukaista kolmi- vuorotyötä.


2 mom. Vuorojen vaihtuminen

Vuorotyössä vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua ja muuttua enna- kolta määrätyin ajanjaksoin ja työntekijöiden tulee suorittaa saman- kaltaista työtä. Tilapäisesti työntekijää voidaan, jos työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen kanssa niin sovitaan, pitää sa- massa vuorossakin.


Soveltamisohje

Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron päätyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen vuoron päätyttyä kolmas alkaa. Vuorot eivät saa mennä osittainkaan pääl- lekkäin, eikä vuorojen väliin saa jäädä taukoa, lukuun ottamatta lii- kuntapaikkoja sekä jätteenkäsittelylaitoksia tai vastaavia, joissa vuorot voivat mennä osittain päällekkäin enintään tunnin ajan, mikäli toiminta sitä edellyttää. Vuorojen muuttuminen tarkoittaa sitä, ettei ketään jatkuvasti pidetä samassa vuorossa, vaan aamuvuorolaiset siirtyvät iltavuoroon tai yövuoroon jne.


Mikäli työ on järjestetty siten, että se esimerkiksi viitenä päivänä vii- kossa (ma–pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuorotyöksi ja laitoksen käyttöajoista johtuen viikonloppuna (la–su) yksivuoro- eli päivätyöksi, 3 momentin mukaiset vuorotyölisät maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin vuorotyötä suoritetaan (ma–pe).


3 mom. Vuorotyölisä

Kaksivuorotyössä sekä liitteessä 3 tarkoitetussa kolmivuorotyössä suoritetaan iltavuorossa 15 prosentin ja yövuorossa 30 prosentin suuruinen rahakorvaus.


Soveltamisohje

Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta samanaikaisesti. Iltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiettyihin kellonaikoihin, kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kaikilta ilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suoriteta jakso- työssä.

A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo


37 § Hätätyö

Työaikalain 21 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan säännölli- siä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan tämän sopimuksen yli- työkorvausmääräysten mukaisesti.


38 § Hälytysluonteinen työ

1 mom. Hälytysluonteisen työn määritelmä

Hälytysluonteinen työ on työtä, johon työntekijä kutsutaan (hälyte- tään) vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hä- net on määrätty tällöin olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää välitöntä tai lyhyen määräajan (enintään 5 tuntia) kuluessa tapahtuvaa työhön saapu- mista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia aikaisemmin kuin työvuoroluettelo edellyttää, ei kyseessä ole hälytysluonteinen työ.


Soveltamisohje

Työntekijälle suoritetaan tehdystä työajasta palkka mahdollisine ylityö- korvauksineen ja muine työajasta johtuvine korvauksineen. Hälytys- luonteinen työ voi olla myös työaikalain 21 §:ssä tarkoitettua hätätyötä.


2 mom. Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus

Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuuluma- ton 7,60 euron hälytysraha. Työntekijälle, jolle varalla ollessa tai hä- lytysluonteisessa työhön saapumisessa aiheutuu kustannuksia työ- paikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustannuksista korvaus.


Soveltamisohje

Hälytysrahan maksaminen edellyttää, että työhön kutsuminen suorite- taan työnantajan toimesta tai suostumuksella (eikä esimerkiksi asiak- kaan). Mikäli työntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta suoriteta matkakustannusten korvausta.


39 § Varallaolo

1 mom. Varallaolon määritelmä

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijän kanssa on työnantajan aloitteesta sovittu varallaolosta asunnossa (asuntovarallaolo) tai muualla (vapaamuotoinen varallaolo) tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvolli-


44 | A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo


Luku 3 Työaika

suutta olla työpaikalla työvalmiudessa paitsi silloin, kun työntekijälle on annettu lupa olla varalla valintansa mukaan joko työpaikalla tai määrätyin ehdoin sen ulkopuolella. Varallaoloaikaa ei lueta työ- aikaan. Varallaolon pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Asunnolla tarkoite- taan työntekijän varsinaista asuntoa ja kotia.


Soveltamisohje

Työnantajan tulee päättää, onko työntekijä velvollinen olemaan asuntovarallaolossa vai vapaamuotoisessa varallaolossa. Vapaa- muotoisesta varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esi- merkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).


Mikäli työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi.


Jos työnantaja on järjestänyt asunnon, jota ei voida pitää työntekijän varsinaisena asuntona, mutta jossa työnantaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa oleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.


2 mom. Varallaolokorvaus, asuntovarallaolo

Kultakin asuntovarallaolotunnilta maksetaan rahakorvauksena 50 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.


Soveltamisohje

Asuntovarallaolokorvaus suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan joko kokonaan aikakorvauksena tai kokonaan rahakorvauksena tai si- ten, että osa siitä korvataan vastaavasti korotettuna vapaana säännöl- lisenä työaikana ja osa rahassa.


3 mom. Varallaolokorvaus, vapaamuotoinen

Kultakin varallaolotunnilta, jona työntekijä on velvoitettu olemaan va- ralla muualla kuin asunnossaan, maksetaan rahakorvauksena 20–30 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle, kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika.


4 mom. Varallaolokorvauksen edellytykset ja maksaminen

Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman kirjallisen mää- räyksen tai laatiman työvuoroluettelon nojalla.


A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo | 45

5 mom. Varallaolo, matkakustannusten korvaaminen

Työntekijälle, jolle varalla ollessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustan- nuksista korvaus.


Soveltamisohje

Mikäli työntekijä jää työvuoroon, paluumatkasta ei suoriteta matka- kustannusten korvausta.


A6 Työaikakorvausten suorittaminen


40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset

1 mom. Yleiset suorittamisedellytykset

Lisä-, yli-, lauantai-, sunnuntaityökorvauksen ja aattokorvauksen sekä ilta- ja yötyökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että


1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla


2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty


3) työ on suoritettu työnantajan antaman kirjallisen määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö.


Soveltamisohje

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu ylityötä, ei erillistä ylityö- määräystä tarvita.


Jos työntekijä tekee kotona ylityötä, ylityön korvaaminen edellyttää kirjallisen ylityömääräyksen lisäksi esimiehen lupaa. Ylityön tekeminen kotona tulee kysymykseen vain poikkeustapauksessa.


2 mom. Työaikakorvausten suorittaminen työaikalain ulkopuoliselle, johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja vuorotyön sekä varalla- olon korvaamista koskevia tämän sopimuksen määräyksiä sovelle- taan työaikalain ulkopuolisiin johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleviin, jos niiden maksamisesta on erikseen sovittu ko. työntekijän työsopimuksessa tai siitä sovitaan työsuhteen aikana erikseen jonkin tilanteen osalta.


Luku 3 Työaika

Soveltamisohje

Ks. TAL 2 §:n 1 momentti 1 kohta ja AVAINTES 2 §:n 1 kohta.


3 mom. Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen

Jos työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty työaika- korvauksia annettavaksi vapaana ja työntekijä on sairaana vapaan aikana, siirtyy sairausloman ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus annet- tavaksi myöhemmin tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukaisesti tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan vastaava raha-korvaus.


41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen

1 mom. Tuntipalkan laskeminen täydessä työajassa

Täyttä työaikaa tekevän työntekijän lisä-, yli-, sunnuntai-, lauantai-, aatto-, ilta-, yö- ja vuorotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laske- miseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla


– 163 yleistyöajassa, jaksotyöajassa (viikkotyöaika keskimäärin 38 h 45 min)

– 158 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (viikkotyöaika keskimäärin 36 h)

– 152 toimistotyöajassa, mikäli viikkotyöaika on 36 h 45 min tai sitä lyhyempi.


2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyöajassa

Tuntipalkka osa-aikatyössä saadaan, kun osa-aikatyötä vastaavan kokoaikatyön varsinainen palkka jaetaan edellä 1 momentissa mää- rätyllä noudatettavan työaikajärjestelmän jakajaluvulla.


Esimerkki 12

▪ Työntekijä tekee osa-aikatyötä, jossa yleistyöajassa olevan kokoaikaisen työntekijän varsinainen palkka on 2 700 euroa kuukaudessa.

▪ Tuntipalkka tässä työssä saadaan jakamalla 2 700 euroa yleis- työajan tuntipalkkajakajalla 163, eli tuntipalkka on 16,56 euroa tunnissa.

▪ Varsinaiseen palkkaan kuuluvat palkanosat, ks. tämän työehtosopi- muksen 10 §.


3 mom. Yli- ja sunnuntaityön tuntipalkan laskeminen vuorotyössä

Mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan sellaiselta ajalta, jolta makse- taan tämän työehtosopimuksen 36 §:n 3 momentin mukaista vuoro- työlisää, lasketaan vuorotyölisä mukaan siihen tuntipalkkaan, jota korotetaan 50 tai 100 prosentilla.


Soveltamisohje

Tähän tuntipalkkaan ei oteta mukaan muita työaikakorvauksia, mm. ilta- ja yötyökorvausta, lauantaityökorvausta eikä aattokorvausta.


42 § Työaikakorvausten suorittaminen

1 mom. Työaikakorvausten suorittamisajankohta

Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava vii- meistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalen- terikuukauden aikana paitsi, jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päätty- mistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Työntekijän kanssa sovittaessa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä 4 seu- raavan kalenterikuukauden aikana. Samoin saadaan rahakorvaus maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin edellä tarkoitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä aikana.


Soveltamisohje

Korvausmuodosta (raha tai vapaa) päättää työnantaja.


Määräykset kolmivuorotyössä pitämättä olevilta vuorovapailta makset- tavan rahakorvauksen suorittamisesta ovat liitteessä 3.


2 mom. Työaikapankki

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 1 momentista poiketen 4 kuu- kautta pidemmästä ajanjaksosta, jonka kuluessa vapaa-aikakorvauk- sia kertyy ja niitä annetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan irtisanoa 43 §:n 2 momentin mukaisesti.


Soveltamisohje

Tämän määräyksen perusteella työnantaja ja työntekijä voivat

sopia työaikakorvausten säästämisestä pidemmiksi yhdenjaksoisiksi vapaiksi (työaikapankki). Tehdystä kirjallisesta sopimuksesta on käytävä ilmi ne periaatteet, joiden mukaan vapaa-aikakorvauksia säästetään ja niitä käytetään. Vapaat pyritään antamaan kokonaisina työpäivinä.


Vuosiloman säästövapaata koskevat määräykset ovat jäljempänä 77 §:ssä.



Luku 3 Työaika

A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen


43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt

1 mom. Työaikajärjestelyistä sopiminen

Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, asiasta on sovittava etukäteen työnantajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamus- miehen kanssa. Poikkeavassa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän sopimuksen mu- kaiseksi enintään vuoden aikana. Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin työpäivän sisään tekeminen muuna aikana, voidaan sopia, että sisään tekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakorvauksia.


Soveltamisohje

Sopimus tehdään kirjallisesti ja siinä on sovittava kaikista niistä työ- ehtosopimuksen määräyksistä, josta järjestelyn johdosta poiketaan. Sopimuksessa voi tulla sovittavaksi esimerkiksi vuorokautisen työ- ajan pituus ja ylityöraja, viikoittainen ylityöraja, muutokset työaika- korvauksissa ja muutokset työajan tasoittumisjaksossa.


Ks. myös edellä 32 §: työajan tasoittuminen työaikajaksossa, jäljempänä 46 §: säännöllinen työaika ja 123 §: paikallinen sopiminen.


2 mom. Työaikajärjestelysopimuksen päättyminen

Työaikajärjestelyistä voidaan sopia poikkeavasti joko määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi tehty tässä pykälässä tarkoitettu sopimus poikkeavasta työaikajärjestelystä voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään 3 kuukauden kuluttua, minkä jälkeen noudatetaan tä- män työehtosopimuksen määräyksiä. Määräajaksi tehty sopimus päättyy määräajan päättyessä.


A8 Säännölliset työajat


44 § Työajan määräytyminen

Työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät työtehtävien laadun ja määrän mukaan tässä työehtosopimuksessa mainitulla tavalla sekä sen mukaan, mitä työsopimusta tehtäessä on sovittu.

45 § Työaikamuodot

1 mom. Yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika, keskeytymätön kolmivuorotyö

Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten, kuin tässä työaikaluvussa tai liitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Tämän työehtosopimuk- sen mukaiset työaikamuodot ovat


1) yleistyöaika

2) toimistotyöaika

3) jaksotyöaika

4) keskeytymätön kolmivuorotyö (liite 3).


Soveltamisohje

Myös osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän luvun työaika- määräyksiä sellaisenaan, jollei jäljempänä toisin määrätä.


2 mom. Liukuva työaika

Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan käytöstä yleistyöajassa ja toimistotyöajassa työaikalain 13 §:n mukaisesti.


46 § Säännöllinen työaika

1 mom. Säännöllinen täysi työaika

Säännöllisellä täydellä työajalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuk- sessa ko. työhön sovellettavaa, tämän sopimuksen mukaisen työ- aikamuodon täyttä työaikaa.


Soveltamisohje

Täysi työaika yleistyöajassa ja jaksotyöajassa on 38 tuntia 45 mi- nuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa. Täysi työaika toimistotyöajassa on 36 tuntia 45 minuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa. Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä ovat määräykset liitteessä 3.


Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jonka työntekijä on työehtosopimuksen mukaan velvollinen tekemään työtä ilman eri korvausta (lisä- tai ylityöraja).


2 mom. Säännöllinen osa-aikatyöaika

Säännöllinen osa-aikatyöaika on työntekijän työhön sovellettavan työaikamuodon täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika, joka määritellään viikoittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työ- aikana.


Luku 3 Työaika

Esimerkki 13

Työntekijän keskimääräinen viikoittainen työaika on 20 tuntia viikos- sa (51,61 prosenttia) ko. työhön sovellettavan täyden säännöllisen työajan ollessa 38 tuntia 45 minuuttia viikossa. Työssä noudatetaan 3 viikon työaikajaksoa. Tällaisessa 3 viikon jaksossa säännöllinen osa-aikatyöaika on 60 tuntia (suunnitteluraja, lisätyöraja) ja ylityöraja sama kuin täydessä työajassa.


3 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -jaksossa

Arkipyhäviikon tai -jakson säännöllinen työaika on täysi säännöllinen työaika tai säännöllinen osa-aikatyöaika lyhennettynä seuraavassa pykälässä (47 §) tarkoitetulla arkipyhälyhennyksellä.


Soveltamisohje

Arkipyhäviikon tai -jakson lyhennetty työaika osoittaa lisätyörajan (suunnitteluraja). Lisätyörajan ylittävä aika on lisätyötä täyden työajan ylityörajaan saakka.


47 § Arkipyhät

1 mom. Arkipyhämääritelmä

Arkipyhiä ovat


– pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto

– muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuva uuden- vuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.


2 mom. Arkipyhälyhennys

Edellä mainitut arkipyhäpäivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä. Jos edellä mainittuja arkipyhäpäiviä ei ole mahdollista antaa vapaana, lyhennetään viikoittaista tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kuta- kin arkipyhää kohden yhdellä viidenneksellä kulloinkin noudatetta- vasta säännöllisestä viikoittaisesta täydestä tai osa-aikatyöajasta.

Lyhennys pyöristetään lähimpään viiteen (5) minuuttiin. Tätä lyhen- nystä ei tehdä, jos työsuhde ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.


Soveltamisohje

Arkipyhälyhennys tehdään sillä viikolla tai työaikajaksolla, jolle arki- pyhä sattuu.


Lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä eivät lyhennä työaikaa.

Osa-aikatyön työaikajärjestelyssä, jossa osa viikoista on työviikkoja ja osa vapaaviikkoja, arkipyhälyhennys alentaa työaikaa riippumatta siitä, sattuuko se työ- vai vapaaviikolle.


Osa-aikatyön arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen osa-aikatyö on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.


Jos arkipyhä on vuosiloman tai työloman sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.


Esimerkki 14

▪ Yleistyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä

▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 38 h 45 min työajassa yhtä

arkipyhää kohden 7 h 45 min lyhyempi.

▪ Lisätyöraja on 31 h (38 h 45 min - 7 h 45 min = 31 h).

▪ Ylityöraja ei muutu arkipyhäviikolla ja on 38 h 45 min.

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli lisätyörajan 31 h, olisi se lisä-

työtä ylityörajaan 38 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.


Esimerkki 15

▪ Yleistyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä

▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esim. 21 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 4 h 10 min yhtä arkipyhää kohden (21 h : 5 = 4,2 h = 4 h 12 min).

▪ Lisätyöraja on 16 h 50 min (21 h - 4 h 10min = 16 h 50 min).

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa, eli 38 h 45 min.

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 16 h 50 min, olisi se lisätyötä ylityörajaan 38 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä: ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa.


Esimerkki 16

▪ Toimistotyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä

▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 36 h 45 min työajassa

yhtä arkipyhää kohden 7 h 20 min lyhyempi

(36 h 45 min : 5 = 7,35 h ≈ 7 h 20 min).

▪ Lisätyöraja on 29 h 25 min (36 h 45 min - 7 h 20 min =

29 h 25 min).

▪ Ylityöraja on 38 h 45 min.


Esimerkki 17

▪ Toimistotyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä

▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 18 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 3 h 35 min yhtä arkipyhää kohden (18 h : 5 = 3,6 h ≈ 3 h 35 min).

▪ Lisätyöraja on 14 h 25 min (18 h - 3 h 35 min).

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä toimistotyöajassa,

eli 38 h 45 min.


Luku 3 Työaika

Esimerkki 18

▪ Jaksotyöaika, täysi työaika, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää

▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 38 h 45 min = 116 h 15 min), johon sisältyy 4 työaikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä täyttä työaikaa lyhennetään 31 h (4 x 7 h 45 min = 31 h).

▪ Lisätyöraja on 85 h 15 min (116 h 15 min - 31 h).

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 85 h 15 min, olisi se lisätyötä

ylityörajaan 116 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.


Esimerkki 19

▪ Jaksotyöaika, osa-aikatyö, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää

▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 19 h viikossa (täysi työaika 38 h 45 min), arkipyhälyhennys on pyöristettynä 3 h 50 min yhtä arkipyhää kohden (19 h : 5 = 3,8 h

≈ 3 h 50 min).

▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 19 h = 57 h), johon sisältyy 4 työaikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä osa- aikatyöaikaa lyhennetään 15 h 10 min (4 x 3 h 50 min).

▪ Lisätyöraja on 41 h 50 min.

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 41 h 50 min, olisi se lisätyötä

ylityörajaan 116 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä jaksotyöajassa.


B Työaikamuotojen yksityiskohtaiset määräykset


B1 Yleistyöaika


48 § Yleistyöajan soveltaminen

Yleistyöaikaa sovelletaan kaikkiin niihin työntekijöihin, joihin ei sovelleta toimisto- työaikaa, jaksotyöaikaa taikka keskeytymätöntä kolmivuorotyöaikaa.


49 § Yleistyöaika, säännöllinen täysi työaika

Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enin- tään 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia enintään 6 viikon työaikajaksossa.


Soveltamisohje

Viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2–4 viikon jakso on yleensä riittävä. Työ- vuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja sitä on noudatettava siten, kuin edellä 33 §:ssä on tarkemmin määrätty.


Osa-aikatyön työaikajärjestelyissä voidaan käyttää myös pidempää, kuitenkin enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa.


Arkipyhäviikolla tai -jaksossa työaikaa lyhennetään tämän luvun 46 §:n 3 momentin mukaisella tavalla (suunnitteluraja, lisätyöraja)


Pöytäkirjamerkintä


Päiväkodin kasvatushenkilöstöä koskevat erityismääräykset


Päiväkodin johtajana, lastentarhanopettajana tai erityislastentarhanopettajana toimivan, kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän työaika määräytyy tämän pykä- län mukaisesti ja lisäksi noudatetaan seuraavia erityismääräyksiä:


1) Tästä työajasta käytetään edelleen riittävä aika asianomaisen päiväkodin ohjeiden mukaan työpaikalla vanhempainiltoihin, vanhempien tapaamisiin ja toi- minnan yhteiseen suunnitteluun sekä työpaikan ulkopuolella mm. muuhun toimin- nan suunnitteluun ja valmisteluun sekä kotikäynteihin. Yleisesti on katsottu, että noin 8 prosenttia kasvatushenkilöstön työajasta kuluu näihin tehtäviin, mikä otetaan huomioon työajan käyttöä ja työvuoroluetteloa päiväkodissa suunniteltaessa.


2) Työntekijälle annetaan vuosittain 5 ylimääräistä vapaapäivää. Mikäli työsuhde ei ole kestänyt koko vuotta tai työssäolo on ao. vuonna ollut keskeytyneenä, annetaan kutakin tämän työehtosopimuksen 71 §:ssä tarkoitettua 2 täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti 1 ylimääräinen vapaapäivä, kuitenkin enintään 5 päivää. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään tällöin myös vuosilomapäiviä.


Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta sijaisiin, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja.


50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.


Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä yleistyöajassa muodostua vain arkipyhä- viikoilla tai -jaksoissa.


Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika. Ylityöraja ei alene arkipyhäviikolla tai arkipyhäjaksossa.


Luku 3 Työaika

51 § Yleistyöaika, lisätyön korvaaminen

Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korottamaton tunti- palkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.


52 § Yleistyöaika, ylityö

1 mom. Yleistyöaika, ylityön määritelmä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat ylityörajat:


Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.


Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika.


Soveltamisohje

Yleistyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Ylityö korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta

ei molempina. Kalenteriviikon aikana tehdystä kokonaistyöajasta vähennetään ensin vuorokautisena ylityönä korvattavat työtunnit. Jos jäljelle jäävät työtunnit vielä ylittävät viikkoylityörajan, ylimenevä työaika korvataan viikoittaisena ylityötä.


Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka viikoittainen ylityöraja ei ylittyisi.


Esimerkki 20

▪ Viikolla on muodostunut sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä.

▪ Työvuoroluettelo sisältää puolen tunnin ruokatauon.


Kalenteri-

viikko

ma

ti

ke

to

pe

la

su

yht.

Vahvistettu työaika

8–17.30

9 h

8–15.30

7 h

8–15.45

7 h 15

8–16.30

8 h

8–16.00

7 h 30

–

–

38 h 45

Tehty työaika

12 h

7 h

7 h 15

8 h

7 h 30

11 h

–

52 h 45

Vuoro- kautista ylityötä


3 h


–


–


–


–


3 h


–


6 h

Korvaus

2x50 % ja 1x100 %

2x50 % ja 1x100 %

Viikoittaista ylityötä

52 h 45 - 6 h - 38 h 45 = 8 h

Korvaus

5x50 % ja 3x100 %


2 mom. Yleistyöaika, ylityöraja arkipyhäviikolla, täysi työaika

Jos kalenteriviikolla on edellä 47 §:ssä tarkoitettu työaikaa lyhentävä arkipyhä, ylityöraja on arkipyhäviikolla työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä 7 tunnilla 45 minuutilla kutakin arkipyhää kohden.


Soveltamisohje

Lisätyörajan (suunniteltu työaika) ja ylityörajan välinen työaika on lisätyötä.


Esimerkki 21

▪ Työvuoroluettelon 3 viikon työaikajaksolle (116 h 15 min) sisältyy neljä arkipyhää (á 7 h 45 min), joista kolme sijoittuu ensimmäisel- le ja yksi toiselle viikolle.


▪ Työvuoroluettelo on suunniteltu siten, että ei synny lisä- eikä yli- työtä (säännöllinen työaika) eikä sitä ole myöskään tehty.


Xxxxxx

Xxxxxxxxxxx työaika Tehty työaika Lisätyöraja

Arkipyhälisäys

Viikkoylityöraja

1

16 h

+ 23 h 15 (3 x 7 h 45)

= 39 h 15

2

32 h

+ 7 h 45

= 39 h 45

3

37 h 15


= 37 h 15

Yht.

85 h 15

31 h

116 h 15



Työvuoroluettelo

korvaus %

0

50

100

Viikko 1

ma

ap

ti

ap

ke

ap

to

pe

la

su

yht.


vahvistettu työaika

0

0

0

8

8

–

–

16 h


–


–


–

tehty työaika

0

0

0

8

8

–

–

16 h

Viikko 2




ap






vahvistettu työaika

8

8

8

0

8

–

–

32 h


–


–


–

tehty työaika

8

8

8

0

8

–

–

32 h

Viikko 3










vahvistettu työaika

8

7

7

8

7 h 15

–

–

37h 15


–


–


–

tehty työaika

8

7

7

8

7 h 15

–

–

37h 15


Esimerkki 22

▪ Työvuoroluettelon 3 viikon työaikajaksolle (116 h 15 min) sisältyy

neljä arkipyhää (á 7 h 45 min).

▪ Vuorokautista ylityötä on syntynyt jakson ensimmäisellä viikolla.


Luku 3 Työaika

▪ Viikoittaista ylityötä on syntynyt jakson toisella viikolla.

▪ Lisätyötä on syntynyt jakson ensimmäisellä ja toisella viikolla.


Xxxxxx

Xxxxxxxxxxx työaika Lisätyöraja

Arkipyhä- lisäys

Viikkoylityöraja

Tehty työaika

1

16 h

+ 23 h 15

(3 x 7 h 45)

= 39 h 15

41 h

2

32 h

+ 7 h 45

= 39 h 45

40 h

3

37 h 15


= 37 h 15

37 h 15

Yht.

85 h 15

31 h

116 h 15

118 h 15


Työvuoroluettelo

korottamaton tuntipalkka

50 %:lla korotet- tu tuntipalkka

100 %:lla koro- tettu tuntipalkka

Viikko 1

ma

ap

ti

ap

ke

ap

to

pe

la

su

yht.




vahvistettu työaika

0

0

0

8

8

–

–

16 h

tehty työaika

8

8

8

9

8

–

–

41 h

vuoro- kautista ylityötä


0


0


0


1


0


–


–


1 h



1 h


viikoittais- ta ylityötä

41 h - 1 h - 39 h 15 min = 45 min



45

min


lisätyötä

39 h 15 - 16 h = 23 h 15 min


23 h 15



Viikko 2


ap










vahvistettu työaika

8

0

8

8

8

–

–

32 h

tehty työaika

8

8

8

8

8

–

–

40 h

viikoittais- ta ylityötä

40 h - 39 h 45 = 15 min



15

min


lisätyötä

39 h 45 - 32 h = 7 h 45


7 h 45



Viikko 3












vahvistettu työaika

7

7 h

15

7

8

8

–

–

37h 15




tehty työaika

7

7 h

15

7

8

8

–

–

37h 15




▪ Lisätyöstä maksetaan korottamaton tuntipalkka.

Ks. edellä 51 § lisätyön korvaaminen yleistyöajassa.

▪ Ylityöstä maksetaan 50 % tai 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Ks. jäljempänä 53 § ylityön korvaaminen yleistyöajassa.


3 mom. Yleistyöaika, ylityöraja osa-aikatyössä

Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu korkeampi työaika, kuitenkin enintään 9 tuntia.


Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 45 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.


Soveltamisohje

Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityö- rajaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson yli- työraja. Myös arkipyhäviikolla tai jaksolla ylityöraja on tämän mukainen.


Esimerkki 23

▪ Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin 20 h viikossa. Työ on järjestetty 4 viikon työaikajaksossa siten, että hän tekee työtä kahtena viikkona 80 h ja on kaksi viikkoa vapaana.

▪ Ensimmäiselle työviikolle on suunniteltu työtä 43 h ja toiselle

viikolle 37 h.

▪ Ylityöraja on 155 h (4 x 38 h 45 min = 155 h).


1. viikolla (43 h) suunnitellut työpäivät ovat

8

8

9

9

9 tuntia,

mitkä osoittavat vuorokautisen ylityön rajat






2. viikolla (37 h) työpäivät ovat

8

8

7

7

7 tuntia,

joiden vuorokautisen ylityön rajat ovat

8

8

8

8

8 tuntia

▪ Jos työntekijä tekee toisella viikolla työtä kaikkina päivinä 8 tuntia, ei synny vuorokautista ylityötä, koska työaika ei minään päivänä ylitä 8 tuntia. Sen sijaan syntyy 3 tuntia lisätyötä, joka korvataan maksamalla yksinkertainen tuntipalkka tai antamalla vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana.

▪ Jos työntekijä tekee työtä myös vapaaviikoillaan, työ on lisätyötä säännöllisen osa-aikatyön (80 h) ylittävältä ajalta 155 tuntiin saakka työaikajaksolla ja sen jälkeen ylityötä


53 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen

Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityö- tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuoro- kautiselta ylityötunnilta

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnil- ta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta yli- työtunnilta


tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.


B2 Toimistotyöaika


Luku 3 Työaika

54 § Toimistotyöajan soveltaminen

Toimistotyöaikaa sovelletaan pääasiallisesti hallinto- ja toimistotyössä työskente- leviin työntekijöihin.


Soveltamisohje

Toimistotyöaikamuodon soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaisevaa ei ole, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa, vaan työtehtävien luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan varsinaisen toimistotyön lisäksi esimerkiksi hallinnollisissa, suunnittelu- ja laskentatehtävissä.


55 § Säännöllinen toimistotyöaika, työajan pituus

Säännöllinen työaika on toimistotyössä enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työaika) tai keskimäärin tämä aika enintään 6 viikon työaikajaksossa.


Pöytäkirjamerkintä

Jäsenyhteisössä voidaan noudattaa edelleen ennen 1.5.1995 käytössä ollutta toimistotyöaikaa, jolloin ei noudateta tämän työehtosopimuksen toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.


Soveltamisohje

Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä 47 § ja sen soveltamisohje.


56 § Toimistotyöaika, lisätyö ja ylityö

1 mom. Toimistotyöaika, lisätyö

Lisätyö on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.


Soveltamisohje

Toimistotyöajassa lisätyötä on säännöllisen työajan lisäksi tehdyn työn kaksi ensimmäistä viikoittaista työtuntia. Lisätyötä voi syntyä myös osa-aikatyössä, jossa lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen työaika.


Jos täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja alittaa työntekijän säännöllisen osa-aikatyöajan, on myös osa-aikatyöntekijän lisätyöraja sama kuin täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja.

2 mom. Toimistotyöaika, ylityö

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:


Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.


Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä 2 tunnilla.


Soveltamisohje

Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Vii- kossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokauti- nen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on viikoittaista ylityötä. Viikoittaista ylityötä muodostuu yleensä silloin, kun työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. Säännöllinen täysi työaika on 36 tuntia 45 minuuttia ja ylityöraja on 38 tuntia 45 mi- nuuttia. Säännöllisen viikkotyöajan ylittävä aika, 2 tuntia viikossa, on lisätyötä.


3 mom. Toimistotyöaika, ylityöraja arkipyhäviikolla

Arkipyhäviikolla ylityöraja on toimistotyöajassa työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä 2 tunnilla sekä 7 tunnilla 20 minuutilla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti.


Esimerkki 24

▪ Viikolla on yksi arkipyhä, jonka perusteella työaikaa on lyhennetty

7 h 20 min.

▪ Työvuoroluetteloon on merkitty työaikaa ko. viikolle 29 h 25 min.

Tämä tuntimäärä osoittaa lisätyörajan.

▪ Ylityöraja on 38 h 45 min (29 h 25 min + 2 h + 7 h 20 min =

38 h 45 min).


4 mom. Toimistotyöaika, ylityöraja arkipyhäjaksolla

Jos työaika toimistotyössä on järjestetty kahden tai useamman viikon työaikajaksona, ylityöraja on jaksolla, johon sisältyy 1 tai useampia arkipyhiä, työvuoroluetteloon suunniteltu työaika lisättynä 2 tunnilla kutakin työaikajakson viikkoa kohden ja 7 tuntia 20 minuuttia kutakin arkipyhää kohden.


Esimerkki 25

▪ Käytössä on 4 viikon työaikajakso.

▪ Työaikajakson ylityöraja on 155 h (4 x 38 h 45 min).

▪ Työaikajaksolla on toisella viikolla 2 arkipyhää ja kolmannella

viikolla 1 arkipyhä. Jaksolla on siis yhteensä 3 arkipyhää.


Luku 3 Työaika

▪ Säännöllinen työaika (suunnitteluraja, lisätyöraja) on 123 h 45 min (4 x 36 h 45 min - 3 x 7 h 20 min= 147 h - 22 h = 125 h)

▪ Ylityöraja on työvuoroluetteloon merkitty työaika lisättynä

30 tunnilla (säännöllinen viikkotyöaika lisättynä kahdella tunnilla

= 4 x 2 h + arkipyhälyhennykset 3 x 7 h 20 min = 8 h + 22 h = 30 h.


57 § Toimistotyöaika, lisätyön korvaaminen

Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korottamaton tunti- palkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.


58 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen

Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena


– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta


– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta


tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.


B3 Jaksotyöaika


59 § Jaksotyöajan soveltaminen

Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa työaikalain 7 §:ssä maini- tuissa töissä ja toimintayksiköissä sekä satamissa ja pesuloissa.


Soveltamisohje

Työaikalain 7 §:n mukaisia töitä ja toimintayksiköitä ovat mm. sairaalat, huolto- laitokset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, koko vuorokauden toimi- vat vammaisten asuntolat sekä vanhusten palvelutalot ja vastaavat.


Jos sinänsä työaikalain 7 §:n soveltamisalaan kuuluvassa työssä ei ole tarpeen teettää yötyötä, voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää joko yleis- tai jaksotyöaikaa. Työnantaja valitsee sen työaikajärjestelmän, joka toiminnan ja työ- tehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Sopimuksen mukaises- ta työaikajärjestelmästä toiseen siirryttäessä on kuultava ennen päätöksen teke- mistä niitä työntekijöitä, joita muutos koskee.

60 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika

Kun työntekijän työaika on järjestetty työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi, määräytyy säännöllinen täysi työaika eripituisissa työaikajaksoissa seuraavasti:


Työaikajakson pituus, viikkoa

Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa

2

77 h 30 min

3

116 h 15 min

4

155 h

5

193 h 45 min

6

232 h 30 min


Soveltamisohje

Arkipyhän vaikutus jaksotyön työaikaan, katso edellä 47 § ja sen esimerkit.


Työantaja valitsee käytettävän työaikajakson pituuden. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja annettava tiedoksi ennen jakson alkua tämän luvun 33 §:n mukaisesti.


Jaksotyössä ei ole määrätty viikoittaisen ja vuorokautisen työajan pituutta, mutta työaikaa järjestettäessä on otettava huomioon työaikalain säännökset vuoro- kausilevosta (TAL 29 §) ja tämän työehtosopimuksen määräykset viikoittaisesta vapaa-ajasta ja sen vaikutuksesta työvuorojen suunnitteluun (30 §).


Järjestettäessä osa-aikatyöntekijän työaikaa voidaan jaksotyössä käyttää enin- tään 12 viikon tasoittumisjaksoa. Silloinkin työvuoroluettelo on pääsääntöisesti laadittava koko tasoittumisjakson ajaksi.


Esimerkki 26

Työntekijän kanssa on sovittu, että hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on 20 h viikossa (51,61 %) täyden säännöllisen työajan ollessa 38 h 45 min viikos- sa. Jos työssä noudatetaan esimerkiksi kolmen viikon työaikajaksoa, on hänen säännöllinen osa-aikatyöaikansa 60 h (suunnitteluraja, lisätyöraja) työaika-jaksossa.


61 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso

1 mom. Jaksotyöaika, työaikajakson keskeytyminen

Mikäli työaikajakso keskeytyy työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, työloman tai lomautuksen johdosta, sovelletaan näitä keskeytyneen työaikajakson lisä- ja ylityömääräyksiä.


2 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva ja yllättävä keskeytys

Jos työvuoroluetteloa laadittaessa on tiedossa tässä momentissa tarkoitettu keskeytys, suunnitellaan työaika työvuoroluetteloon tämän työehtosopimuksen 62 §:n mukaisesti (suunnitteluraja, ylityöraja).


Luku 3 Työaika

Mikäli keskeytys tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedok- siannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 5 päivää ennen työaikajak- son alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo 62 §:n mukaisek- si. Jos keskeytys tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllättävä keskeytys.


Soveltamisohje

Keskeytys on joko ennalta tiedossa oleva, jolloin noudatetaan tämän työehtosopimuksen 62 §:n määräyksiä tai yllättävä, jolloin noudate- taan 64 §:n määräyksiä.


Jos keskeytys tulee tietoon myöhemmin kuin 5 päivää ennen työ- jakson alkua, on kyseessä yllättävä keskeytys. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 64 ja 65

§:ssä on määrätty.


Työajan tasauspäivät eivät ole tässä tarkoitettuja keskeytyspäiviä.


62 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys

1 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys, säännöllinen täysi työaika

Jos työaikajaksoon sisältyvällä työviikolla on edellä 61 §:ssä määri- telty ennalta tiedossa oleva keskeytys, suunnitellaan siltä viikolta työ- aikaa työaikajaksolle seuraavasti:


Keskeytyspäiviä viikossa

Jaksolle työaikaa ko. viikolta

1

32 h 24 min

2

24 h 18 min

3

16 h 12 min

4

8 h 6 min

5–7

–


Esimerkki 27

▪ Työntekijälle vahvistetaan vuosilomaa 2 päivää kolmen viikon työ- aikajakson yhdelle viikolle. Siltä viikolta työaikajaksolle merkitään työaikaa 24 h 18 min.

▪ Kahdelta muulta viikolta työaikaa tulee 77 h 30 min (2 x 38 h 45 min = 77 h 30 min).

▪ Koko työaikajakson työaika on siten 101 h 48 min.

(77 h 30 min + 24 h 18 min = 101 h 48 min), mikä osoittaa myös jakson ylityörajan.

▪ Harkinnanvaraisen työloman myöntämisestä on määräykset

99 §:n 3 momentissa.

2 mom. Jaksotyöaika, osa-aikatyön ennalta tiedossa oleva keskeytys

Osa-aikatyössä keskeytyneen jakson työaika on samassa suhteessa 1 momentissa mainittuun työaikaan, kuin säännöllinen osa-aikatyö- aika on täyteen työaikaan.


Esimerkki 28

▪ Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin

20 h viikossa eli 51,61 prosenttia täydestä työajasta.

▪ Hänen työaikansa viikolla, jolla on 3 keskeytyspäivää, on

51,61 prosenttia 16 tunnista 12 minuutista = 8 h 22 min.

▪ Jos työntekijä tekee työtä 3 viikon jaksossa, on hänen työaikansa

näin keskeytyneellä jaksolla 48 tuntia 22 minuuttia

(2 x 20 h + 8 h 22 min = 48 h 22 min).


63 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla

Jos työaikajaksoon sisältyy edellä 47 §:ssä tarkoitettu työaikaa lyhentävä arki- pyhä, tämän luvun 62 §:n 1 momentin mukaista keskeytyneen jakson työaikaa lyhennetään arkipyhälyhennyksellä silloin, kun arkipyhä ei ole keskeytyksen aikana. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään vastaavasti samoin edellytyksin.


Työaikakorvaukset, ks. edellä 34 §.


64 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys

1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja

Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, noudatetaan kes- keytyksen sattuessa työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa, jolloin keskeytysajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa täyden työajan ylityörajan. Myös osa-aikatyössä ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.


Esimerkki 29

▪ Osa-aikatyössä, jota tehdään 4 viikon työaikajaksossa, ylityöraja

on myös yllättäen keskeytyneellä jaksolla 155 tuntia

(4 x 38 h 45 min = 155 h).

▪ Työvuoroluetteloon suunnitellun työajan ja ylityörajan välinen aika

on lisätyötä.


2 mom. Jaksotyöaika, vajaaksi suunniteltu työaika täydessä työajassa

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta työaikajaksolla, joka keskeytyy yllättäen, ylityöraja on työvuoroluetteloon keskeytyksen ulkopuolelle merkitty työaika


Luku 3 Työaika

lisättynä suunnitellun vapaan määrällä. Osa-aikatyössä se osoittaa lisätyörajan.


Esimerkki 30

▪ Työntekijälle on suunniteltu annettavaksi 8 tuntia vapaa-aika-

korvausta työaikajaksolla.

▪ Työaikajakso keskeytyy yllättäen, jolloin ylityörajan osoittaa

keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä 8 tunnilla.

▪ Työntekijä tekeekin työaikajakson aikana yhden ylimääräisen 10 tunnin työpäivän. Tästä työajasta on 2 tuntia ylityötä (ylittää lasketun ylityörajan), mikä korvataan 50 prosentilla korotettuna.

Vapaa-aikahyvitys (8 h) jää saamatta ja vastaava vapaa annetaan seuraavalla työaikajaksolla tai korvataan rahana tämän työehto- sopimuksen 42 §:n mukaisesti.


65 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla

1 mom. Jaksotyöaika, lisätyöraja ja ylityöraja täydessä työajassa

Täyden säännöllisen työajan keskeytyessä yllättäen arkipyhäjaksolla keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arkipyhälyhennyksen määrä 7 tuntia 45 minuuttia kutakin arkipyhää kohden.


Myös osa-aikatyössä keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan.


Soveltamisohje

Ylityöraja on sama kuin täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.


Esimerkki 31

▪ Täydessä työajassa 3 viikon työaikajakso, johon sisältyy yksi

arkipyhä, keskeytyy yllättäen 3 päiväksi.

▪ Muulle kuin keskeytysajalle on suunniteltu työaikaa 92 h.

▪ Suunniteltu työaika, 92 h, osoittaa lisätyörajan; ylityöraja on

99 h 45 minuuttia (92 h + 7 h 45 min = 99 h 45 min).


2 mom. Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäviikolla, työvuoroluettelo suunniteltu vajaaksi, lisä- ja ylityöraja

Jos työvuoroluettelon työajassa on suunniteltu vapaa-aikana annet- tavaa työaikakorvausta, lisätyörajan osoittaa työvuoroluetteloon muulle kuin keskeytysajalle suunniteltu työaika lisättynä suunnitellul- la työaikahyvityksen määrällä. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyö- rajaan arkipyhälyhennyksen määrä, 7 tuntia 45 minuuttia, kutakin työaikajaksolla keskeytyksen ulkopuolella olevaa arkipyhää kohden. Saamatta jäänyt vapaa-aikakorvaus maksetaan tämän työehtosopi- muksen 40 §:n 3 momentin mukaisesti.

66 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus

1 mom. Jaksotyöaika, lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää säännölli- sen työajan, mutta ei ole ylityötä.


2 mom. Jaksotyöaika, lisätyökorvauksen määrä

Lisätyökorvauksena maksetaan yksinkertainen tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai annetaan vastaava vapaa säännöllisenä työaikana.


Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä jaksotyöajassa muodostua vain arkipyhäviikoilla tai -jaksoissa.


Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika. Ylityöraja ei alene arkipyhäviikolla tai arkipyhäjaksossa.


67 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus

1 mom. Jaksotyöaika, ylityön määritelmä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää edellä jakso- työmääräyksissä annetut ylityörajat.


Soveltamisohje

Jaksotyöajassa ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa, vaan ainoastaan työaikajakson ylityöraja ja ylityö.


2 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvauksen määrä

Ylityökorvauksena suoritetaan


– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka

– 2 viikon työaikajakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 3 viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 4 viikon työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 5 viikon työaikajakson 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 6 viikon työaikajakson 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tämän ylittävältä ajalta


tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.


68 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet

1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja lyhyissä työsuhteissa

Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan lyhyessä työsuhteessa, joka ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.


Luku 3 Työaika

Soveltamisohje

Koko käytössä olevan työaikajakson kestävässä lyhyessä työsuhtees- sa noudatetaan edellä 60–67 §:ssä olevia jaksotyön määräyksiä.


2 mom. Jaksotyöaika, lyhytaikainen työsuhde, ylityörajataulukko

Ylityötä on työaika, joka ylittää seuraavat ylityörajat kalenteriviikossa:


Työsuhteen kesto, päivää viikossa

Ylityöraja

1

8 h 6 min

2

16 h 12 min

3

24 h 18 min

4

32 h 24 min

5 ja yli

38 h 45 min

3 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvaus lyhyessä työsuhteessa

Ylityökorvauksena suoritetaan 50 prosentilla korotettu tuntipalkka kunkin kalenteriviikon 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja tämän ylittä- viltä tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.


Esimerkki 32

▪ Käytössä on 4 viikon työaikajakso.

▪ Työntekijän sijaisuus kestää tästä ajasta 2 täyttä kalenteriviikkoa

ja 3 päivää.

▪ Ylityöraja (suunnitteluraja) on 38 h 45 min viikkoa kohden ja

vajaalta viikolta 24 h 18 min.

▪ Sijaisuuden ajalle voidaan siis suunnitella työtä 101 h 48 min.

(38 h 45 min + 38 h 45 min + 24 h 18 min = 101 h 48 min).

▪ Työntekijän toteutunut työaika on ollut 114 h 18 min, josta ylityötä

ensimmäisellä täydellä viikolla on 2 h, toisella täydellä viikolla 4 h ja vajaalla viikolla 6 h 30 min.

▪ Ensimmäisen ja toisen viikon ylityö on alle 6 h eli ylityö korvataan 50 prosentilla korotettuna. Kolmannella (vajaalla viikolla) ylityötä on 6 h 30 minuuttia, joten 6 tuntia korotetaan 50 prosentilla ja 30 minuuttia 100 prosentilla.


Esimerkki 33

▪ Käytössä on kolmen viikon työaikajakso.

▪ Työntekijän sijaisuus kestää ensimmäisen viikon torstaista toisen

viikon keskiviikkoon.

▪ Ylityöraja on ensimmäisellä viikolla 32 h 24 min ja toisella viikolla

24 h 18 min.

▪ Työntekijä on tehnyt ensimmäisellä viikolla työtä 40 h 24 min ja

toisella viikolla 26 h 18 min.

▪ Ylityötä on siten syntynyt ensimmäisellä viikolla 8 h, joista 6 ensimmäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentilla ja 2 viimeistä ylityötuntia 100 prosentilla korotettuna. Toisen viikon 2 ylityötuntia korotetaan 50 prosentilla.

Luku 4

Vuosiloma


A Yleiset määräykset


69 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan

1 mom. Vuosilomaoikeus

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun määräysten mukai- sesti.


Pöytäkirjamerkintä

30.9.2007 saakka määräytyvään vuosilomaan tai lomakorvaukseen sovelletaan siihen saakka voimassa olleita määräyksiä.


Soveltamisohje

Tämän luvun määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen toisin määrätty. Toisin kuin vuosilomalaissa, tämän työehtosopimuksen vuosilomamääräykset perustuvat 5-päiväi- seen työviikkoon.


2 mom. Vuosilomalain soveltaminen

Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi tämän luvun määräysten lisäksi seuraavat säännökset:


1 § (soveltamisala), 2 § (soveltamisalarajaukset), 3 § (säännösten pakottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 § 2 momentti (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määrä-

aikaisten työsopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskel- ma), 29 § (vuosilomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopi- muksella), 35 § (nähtävänä pito), 36 § (työneuvoston lausunto),

37 § (valvonta), 38 § (rangaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännökset).


3 mom. Vuosilomaoikeus siirryttäessä välittömästi työsuhteesta toiseen

Jos työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi työsuhteesta toiseen, hänellä on oikeus vuosilomaan tämän luvun mukaisesti myös kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden siirty- mistä edeltävältä ajalta.


Luku 4 Vuosiloma

Soveltamisohje

Jos tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluva työnte- kijä siirtyy kesken lomanmääräytymisvuotta välittömästi (ilman yhden- kään kalenteripäivän keskeytystä) kuukausipalkkaiseksi työntekijäksi, hänellä on oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen tämän luvun mu- kaisesti myös siirtymistä edeltävältä saman lomanmääräytymisvuoden ajalta. Vastaavasti, jos työntekijä siirtyy välittömästi tuntipalkkaisten työehtosopimuksen piiriin, vuosiloma ja lomakorvaus määräytyvät tun- tipalkkaisten työehtosopimuksen mukaan. Vuosilomasta vähennetään ennen siirtymistä mahdollisesti pidetty saman lomanmääräytymis- vuoden loma. Tuntipalkkasopimuksen (TTES) mukainen lomakorvaus sisältää myös lomarahan. Ks. 83 § 4 momentti.


4 mom. Vuosilomaetuuksien siirtyminen seuraavaan työsuhteeseen

Mikäli ennen työsuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta, työnantaja ja työntekijä voivat samalla sopia, että ennen ensimmäi- sen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa lukuun ottamatta siirretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aika- na. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.


Soveltamisohje

Sopimus voi koskea myös lomaetuuksien siirtoa useammasta työ- suhteesta myöhemmin pidettäväksi, kunhan uudesta työsuhteesta on sovittu aina ennen voimassa olevan työsuhteen päättymistä.

Sopimus loman siirtämisestä tehdään kirjallisesti ja liitetään vuosi- lomakirjanpitoon. Etuudet siirtyvät ansaitun mukaisina.


Mikäli on sovittu jäljempänä 81 §:n 3 momentissa tarkoitetun loma- korvauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus maksetaan sen suu- ruisena kuin se olisi maksettu sen työsuhteen perusteella, josta se on siirretty. Lomarahaa ei voida sopia siirrettäväksi, vaan mahdolli- nen lomaraha maksetaan aina kunkin työsuhteen päättyessä.


Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja työ- suhteen päättymisen jälkeen selviää, että työsopimus raukeaa eikä uusi työsuhde alakaan, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät maksetta- vaksi vaadittaessa.


5 mom. Opettajana toimivan vuosiloma

Työntekijältä, jolla on oikeus vuosilomaan ja joka siirtyy hoitaakseen saman työnantajan palveluksessa opettajan tehtävää, johon ei kuulu oikeutta vuosilomaan, vähennetään ko. aikaan sisältyvä laskennalli- sen vuosiloman aika hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta.


Soveltamisohje

Opettajan siirtyessä hoitamaan tehtävää, johon liittyy vuosiloma- oikeus, noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehtosopimuksen (AVAINOTES) yleisen osan19 §:ää.


70 § Vuosiloman peruskäsitteet

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Kesäloma on lomakaudella (2.5.–30.9.) annettava lomanosa.

Talviloma on lomakauden ulkopuolisena aikana (1.10.–30.4.) annettava lomanosa.


Täysi lomanmääräytymiskuukausi on tämän luvun 71 §:n mukainen vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.


Vuosilomapäiviä ovat tämän luvun 73 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 74 §:n mukaan.


Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.


71 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalen- terikuukausi, jonka aikana yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt vähintään 16 ka- lenteripäivää ja jona aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.


Soveltamisohje

Myös jäljempänä 72 §:ssä mainittu työssäoloajan veroinen aika luetaan mukaan arvioitaessa työsuhteen yhtäjaksoista kestoa. Kussakin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos työnteki- jä olisi tuona päivänä ollut työssä.


Esimerkki 34

14 työpäivän sääntöä tarvitaan vain niissä harvoissa tapauksissa, jolloin työsuhde jatkuu vähintään 16 kalenteripäivää kalenterikuukaudessa, ja siihen sisältyy 14 työ- päivää, mutta siihen ei sisälly 35 työtuntia. Jos työntekijä esimerkiksi työskentelee vain 2 tuntia päivässä 14 päivänä kuukaudessa eli yhteensä 28 tuntia, on kuukausi täysi lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön perusteella, vaikka 35 työ- tunnin ehto ei täytykään.


Luku 4 Vuosiloma

72 § Työssäoloajan veroinen aika

Työssäolon veroista aikaa ovat edellä 71 §:ssä tarkoitettuja vuosilomaan oikeut- tavia kalenterikuukausia laskettaessa ne ajat, joina työntekijä on estynyt teke- mästä työtään ollessaan


1) vuosilomalla tai tämän työehtosopimuksen 82 §:n 1 momentin tai vuosilomalain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla


2) sairauslomalla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan


Soveltamisohje

Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos työntekijä on sairausajan palkan sijasta saa- nut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi eh- doton oikeus sairausajan palkkaan.


3) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi


4) lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan


5) opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalenteri- päivää lomanmääräytymisvuoden aikana


6) työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä työlomalla enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan


7) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 §:n mukaisessa koulutuksessa suorittamassa voimassa olevaan oppisopimukseen kuuluvia tietopuolisia opintoja


8) muutoin luvallisesti poissa yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräy- tymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä lomanmääräytymisvuoden aikana on ollut asianomaisessa jäsenyhteisössä työssä vähintään 22 työpäivää.


Kohdan 8 mukaiseksi muuksi luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdissa 2 (sairausloma), 5 (opintovapaa) ja 6 (työn edellyttämä koulutus) tar- koitetut ajat ylittävät poissaoloajat. Mikäli työntekijä saa poissaoloajalta vuosi- lomaa tai lomakorvausta muun työnantajan työsuhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolopäivien veroiseksi.


Soveltamisohje

Muuta luvallista poissaoloa on mm. hoitovapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa ja työnantajan myöntämä palkaton työloma. Jos työntekijä on esimerkiksi opinto- vapaalla, hänelle luetaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi 30 päivää kohdan

5 perusteella ja toiset 30 päivää kohdan 8 perusteella, jos hänen opintovapaan- sa kestää yli 30 päivää tai hän on muusta syystä luvallisesti poissa työstä.

Xxxxxx 8 soveltaminen edellyttää kuitenkin, että työntekijä ei ole ollut poissa työstä koko lomanmääräytymisvuotta, vaan että hän on ollut työssä (työn- teossa) vähintään 22 työpäivää.


9) tämän työehtosopimuksen 42 §:n 2 momentin mukaisesti sovitun työaika- pankin pankkivapaalla.


B Vuosiloman pituus


73 § Vuosiloman pituuden määräytyminen

1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy edellä 71 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja työsuhteen pituuden mukaan.


Soveltamisohje

Vuosiloma määrätään ja lomakorvaus sekä lomaraha maksetaan kul- takin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.


2 mom. Vuosilomataulukoiden käyttö

Loman pituus määräytyy 3 momentin taulukoiden 1, 2 tai 3 mukai- sesti. Käytettävä taulukko valitaan työntekijän kokemuslisään oikeut- tavan palvelusajan ja nykyisen työsuhteen keston perusteella. Vuosi- lomapäivien tai lomakorvauksena maksettavien päivien lukumäärä määräytyy taulukon


1) rivin A mukaan, jos vuosiloma pidetään kokonaan lomana ja työn- tekijä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9) ollut työssä (työn- teossa) vähintään 6 päivänä


2) rivin B mukaan, jos loma maksetaan osaksikin lomakorvauksena tai jos työntekijä ei ole lainkaan työssä lomavuoden lomakautena tai työssäolopäiviä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) vähemmän kuin 6.


Soveltamisohje

Työssäoloajaksi rinnastuu myös sairausvakuutuslaissa tarkoitettu äitiysvapaa (105 arkipäivää sisältävä ajanjakso) tarkasteltaessa

sitä, onko työntekijä ollut työssä lomavuoden lomakautena vähintään 6 työpäivää.


Esimerkki 35

Taulukot 1, 2 tai 3, rivin B käyttö


▪ Työntekijä on sairauslomalla 4.5.–30.9.


Luku 4 Vuosiloma

▪ Työntekijän vuosiloma määräytyy rivin B mukaan, koska hän ei ole lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) työssä vähintään 6 työssäolopäivää.


Esimerkki 36

Taulukot 1, 2 tai 3, rivin A tai B käyttö: Lomakorvaus


▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.9.2012–31.5.2013.

▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle: 2012– 2013 (lomakausi 2.5.–30.9.2012) ja lomanmääräytymisvuodelle 2013–2014 (lomakausi 2.5.–30.9.2014). Lomanmääräytymis- vuodet tarkastellaan erikseen.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 maksetaan lomakorvaus

rivin B mukaan 7 kuukaudelta työsuhteen päättyessä.

Jos työntekijälle annettaisiin kertynyt vuosiloma lomana ennen työsuhteen päättymistä, käytettäisiin riviä A ehdolla, että työn- tekijä olisi työssä (työnteossa) vähintään kuutena päivänä ajalla 2.5.–30.9.2013.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 lomakorvaus maksetaan rivin B mukaan 2 kuukaudelta. Riviä B käytetään, vaikka kertynyt loma annettaisiin tämänkin lomanmääräytymisvuoden osalta loma- na ennen työsuhteen päättymistä, koska työntekijä ei olisi enää palveluksessa lomavuoden lomakautena 2.5.–30.9.2014.


3 mom. Vuosilomataulukot


Taulukko 1

Täysiä lomanmääräytymis-

kuukausia→

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Rivi A →

Vuosilomapäiviä (työpäiviä)

3

6

9

12

15

18

21

24

27

30

33

38

Rivi B →

Vuosilomapäiviä (työpäiviä)

3

5

8

10

13

15

18

20

23

25

28

30

Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 1:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä


– nykyisen työnantajan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta


– ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.


Jos taulukko 1 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosi- lomaa viimeiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän taulukon mukaan.


Katso esimerkit 37–39.

Taulukko 2

Täysiä lomanmääräytymis-

kuukausia →

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Rivi A →

Vuosilomapäiviä (työpäiviä)

3

5

7

9

12

15

18

20

22

24

26

28

Rivi B →

Vuosilomapäiviä (työpäiviä)

3

5

7

9

11

13

15

17

20

21

24

25

10 vuoden palvelu

Täysiä lomanmääräytymis-

kuukausia →













12

Vuosilomapäiviä (työpäiviä) →

30


1) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan sen loman- määräytymisvuoden alusta lukien, jonka aikana työntekijän työ- suhde tulee kestäneeksi yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden.


Tässä kohdassa tarkoitettuna vuoden yhtäjaksoisena palveluna ei oteta huomioon aikaa, jolloin työntekijä on ollut suorittamassa asevelvollisuuslaissa (452/1950) tarkoitettua vakinaista palvelua, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviili- palveluslaissa (1723/1991) tarkoitettua siviilipalvelusta.


2) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnanta- jan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelus- aikaa vähintään 5 vuotta ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vä- hintään 6 kuukautta.


3) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n 10 vuoden palvelun mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnantajan palvelua/hyväksymää kokemuslisään oikeut- tavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta ja lisäksi vuosiloma- oikeutta on kertynyt 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.


Jos taulukon 2 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosi- lomaa viimeiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän taulukon mukaan.


Katso esimerkit 40–41.


Taulukko 3

Täysiä lomanmääräytymis-

kuukausia →

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Rivi A →

Vuosilomapäiviä (työpäiviä)

2

4

5

7

9

10

13

15

17

19

21

23

Rivi B →

Vuosilomapäiviä (työpäiviä)

2

4

5

7

9

10

12

14

15

17

19

20


Luku 4 Vuosiloma

Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 3:n mukaan muissa kuin taulukoihin 1–2 kuuluvissa tapauksissa.


Soveltamisohje

Taulukkoa 3 käytetään useimmiten alle vuoden kestävissä työ- suhteissa. Poikkeuksena tästä ovat vain viimeistään 1.10. alkaneet työsuhteet, jotka ovat edelleen voimassa lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. ja joissa työntekijällä on kokemuslisään oikeuttavaa palveluaikaa 15 vuotta (taulukko 1) tai 5 vuotta (taulukko 2, 2 kohta).


Katso esimerkit 39–42.


4 mom. Vuosiloman vähimmäispituus

Työntekijän vuosiloman pituus on aina vähintään vuosilomalain mukainen.


Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta lomakorvauksiin. Vertailuajanjakso on koko lomanmääräytymisvuosi eikä esimerkiksi jokin erillinen loman- määräytymiskuukausi.


Vuosilomataulukkojen käyttöä koskevat esimerkit


Esimerkki 37

Taulukko 1, rivin A käyttö: Viidentoista (15) vuoden palvelusehto täyttyy lomanmääräytymisvuoden aikana


▪ Työntekijän työsuhde alkaa 1.10.2012 ja jatkuu edelleen.

▪ Nykyinen työnantaja hyväksyy toisen työnantajan palvelusta kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 14 vuotta 6 kuukautta, jolloin 15 vuoden palvelusaika täyttyy 31.3.2013.

▪ Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2012–31.3.2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 1 rivin A mukaan 6 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 18 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 1 käytetään, koska työntekijällä on lomanmääräytymis- vuoden päättyessä (31.3.2013) kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 15 vuotta ja hänen työsuhteensa on kestänyt välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähimmäismäärän eli 6 kuukautta.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja loma pidetään lomana.


Esimerkki 38

Taulukko 1, rivin B käyttö: Työsuhde päättyy, ei työssä lomavuo- den lomakautena.


▪ Työntekijä siirtyy eläkkeelle 1.6.2012 (yli 15 vuoden palvelu).

▪ Tarkastellaan kahta lomanmääräytymisvuotta: 2011–2012 ja

2012–2013.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta taulukon 1 mukaan.

▪ Työnantaja vahvistaa kertyneen vuosiloman pidettäväksi ennen

eläkkeelle siirtymistä ajalle 19.4.–31.5.2012.

▪ Vuosilomapäivien lukumäärä (30) määräytyy taulukon rivin B mukaan, koska työntekijä ei olisi ollenkaan työssä (ainoastaan lomalla) lomanmääräytymisvuoden lomakautena 2.5.–30.9.2012.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy uutta lomaa huhti–toukokuulta eli kahdelta kuukaudelta taulukon 1 rivin B mukaan 5 päivää.

▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei olisi työssä enää loman- määräytymisvuoden lomakautena 2.5.–30.9.2013. Tämä loma maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.


Esimerkki 39

Taulukot 3 ja 1: Kuuden kuukauden yhtäjaksoinen palvelusehto ei täyty ennen lomanmääräytymisvuoden loppua.


▪ Työntekijän nykyinen työsuhde alkaa 1.11.2012 ja jatkuu edelleen.

▪ Työntekijällä on nykyisen työnantajan hyväksymää kokemus-

lisään oikeuttavaa aikaisempaa palvelusaikaa yli 15 vuotta.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan viideltä täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 9 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska työntekijä ei ole loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti nykyisen työnantajan palveluksessa kuutta kuukautta.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään

lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuonna 2013–2014 ja sitä seuraavina vuosina palvelussuhteen jatkuessa keskeytymättä, työntekijä ansaitsee vuosilomaa taulukon 1 mukaisesti.


Esimerkki 40

Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy toisena lomanmääräytymisvuonna, jolloin myös työsuhde päättyy.


▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.10.2012–30.9.2013.

▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle

2012–2013 ja 2013–2014.


Luku 4 Vuosiloma

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 käytetään taulukkoa 3, koska nykyinen työsuhde jatkuu lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.2013) mennessä yhtäjaksoisesti alle vuoden, eikä työntekijällä ole kokemuslisään oikeuttavaa aikaisempaa palvelua vähintään viittä vuotta.

▪ Taulukon 3 rivin A mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa kuudelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 10 vuosiloma- päivää.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu edelleen vuoden 2012

lomakautena ja loma pidetään lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 2 rivin B mukaan kuudelta täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 13 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden

vuoden (30.9.2013) tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.

▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei työsuhteen päättymisen

vuoksi olisi työssä enää lomavuoden (2014) lomakaudella.


Esimerkki 41

Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy, työsuhde päät- tyy, vuosiloma pidetty osittain ja loppuloma maksetaan lomakorvauk- sena.


▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.7.2010–31.3.2013 ja hänellä on

kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 2 vuotta.

▪ Työsuhde ajoittuu kolmelle lomanmääräytymisvuodelle:

2010–2011, 2011–2012 ja 2012–2013.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2010–2011 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan 9 täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 17 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska yhtäjaksoinen palvelu jatkuu ennen

lomamääräytymisvuoden loppua (31.3.2011) alle vuoden.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään

lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 2 rivin A mukaan 12 täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 28 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden

vuoden tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään

kokonaan lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy

vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

▪ Kertynyt vuosiloma maksetaan kokonaan lomakorvauksena

taulukon 2 rivin B mukaan (25 korvauspäivää).

▪ Jos osakin lomasta maksetaan lomakorvauksena, korvattavien

päivien lukumäärä määräytyy taulukon rivin B mukaan.


Esimerkki 42

Taulukko 3: Alle yhden vuoden työsuhde päättyy, vuosiloma makse- taan lomakorvauksena tai lomapäivät pidetään.


▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.6.2012–20.2.2013 ja ajoittuu

yhdelle lomanmääräytymisvuodelle (2012–2013).

▪ Lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin B mukaan 9 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 15 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska työsuhde kestää loman-

määräytymisvuoden loppuun mennessä alle yhden vuoden.

▪ Riviä B käytetään, koska vuosilomapäivät maksetaan

lomakorvauksena.

▪ Riviä B käytettäisiin, vaikka työntekijä pitäisi vuosilomapäivät lomana työsuhteen aikana, koska hän ei olisi työssä työsuhteen päättymisen vuoksi lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.2013) vähintään kuutena päivänä.


C Vuosilomapäivien kuluminen


74 § Vuosilomapäivien kuluminen

1 mom. Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat kaikki vuosiloma- aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölli- seen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei jäljempänä 3 momentista muuta aiheudu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin.


Soveltamisohje

Vuosilomaa ansaitaan ja se kuluu viisipäiväisen työviikon mukaisesti. Yleis- ja toimistotyöajassa tavanomaista viisipäiväistä työviikkoa te- kevän työntekijän lomapäiviä kuluttavat pääsääntöisesti päivät maa- nantaista perjantaihin. Siten yhden kalenteriviikon vuosiloma kulut- taa 5 vuosilomapäivää sellaisella viikolla, jolla ei ole arkipyhää.

Jaksotyössä kaikki viikonpäivät (myös lauantai ja sunnuntai) kulutta- vat lomapäiviä, kuitenkin niin, että sellaisella viikolla, jolla ei ole arki- pyhää, kuluu enintään 5 lomapäivää.


Vajailla viikoilla vuosilomapäiviä kuluttavat yleis- ja toimistotyöajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt päivät maanantaista perjantaihin

ja jaksotyöajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt kalenteripäivät,


Luku 4 Vuosiloma

kuitenkin enintään 5 päivää kalenteriviikossa. Arkipyhät eivät kuluta lomapäiviä.


Jos työntekijän säännöllinen työaika on järjestetty niin, että hän te- kee keskimäärin enemmän tai vähemmän kuin 5 työpäivää viikossa (esimerkiksi osa-aikatyön työaikajärjestelyt), noudatetaan tämän py- kälän 2 momentin määräystä poikkeavista työaikajärjestelyistä. Tä- män pykälän 1 ja 2 momenttien soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman tai sen osan antamishetkellä.


Esimerkki 43

▪ Jaksotyöaikajärjestelmässä vuosiloman kulumista vajailla viikoilla ja keskeytyneen työaikajakson taulukkoa tarkastellaan aina yh- dessä.

▪ Jaksotyöajassa olevan työntekijän vuosiloma vahvistetaan ajaksi 29.3–1.4.2010 (pääsiäisviikon maanantai–torstai). Vuosilomaa ku- luu 4 päivää. Koska viikolla on 4 keskeytyspäivää, keskeytyneen jakson taulukon mukaan viikolta tulisi työvuoroluetteloon työaikaa 8 tuntia 6 minuuttia. Viikolla on kuitenkin yksi työaikaa lyhentävä arkipyhä (pitkäperjantai), joka lyhentää työaikaa 7 tunnilla 45 mi- nuutilla. Työaikaa jää viikolta jaksolle siten 21 minuuttia. Koska päivät perjantaista sunnuntaihin eivät ole lomapäiviä, voidaan ne merkitä työpäiviksi.


2 mom. Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vä- hemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, vuosiloma-aikaan si- sällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muu- toinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:


1) Täydellä kalenteriviikolla kuluu 5 vuosilomapäivää ottaen kuiten- kin huomioon, että arkipyhä ei kuluta vuosilomapäiviä.


2) Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä kuluttavat vuosiloma- aikaan sisältyvät arkipäivät paitsi lauantai ja arkipyhät. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai, sunnuntai tai arkipyhä olisi ollut työpäiviä, kuluttaisivat nekin vuosilomapäiviä. Vuosiloma- päiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla kulua enintään 4.


Soveltamisohje

Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, joka on kokonaan merkitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viikko, jossa vain osa kalenteriviikon päivistä on merkitty vuosiloma- päiviksi.


Poikkeavia työaikajärjestelyjä esiintyy useimmin osa-aikatyön työ- aikajärjestelyissä. Jos työntekijä tekee työtä esimerkiksi joka toinen viikko 2 päivää ja joka toinen viikko 3 päivää, on työpäiviä keski-


C Vuosilomapäivien kuluminen | 79

määrin 2,5 viikossa. Jos työ on järjestetty niin, että työntekijä on työssä joka toinen viikko 5 päivää, joka toisen viikon ollessa vapaa- viikko, on työpäiviä tässä 2 viikon työaikajaksossa myös 2,5.


Tämän momentin määräyksiä sovelletaan myös, kun säännöllistä työaikaa ei ole lainkaan määrätty tai säännöllinen työaika vaihtelee viikoittain.


Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät ja vapaa-aikakorvauspäivät katsotaan työpäiviksi. Yövuoro katsotaan yhdeksi työpäiväksi.


1 ja 2 momentin soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman anta- mishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoittumis- jaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päät- tyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työ- päiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 2 momentin määräyksiä.


Vuosilomaa sijoitetaan työ- ja vapaapäiville samassa suhteessa, kuin näitä päiviä on työssä ollessakin. Työpäiville sijoitettavien loma- päivien määrä saadaan seuraavasta kaavasta:


kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät 5


x lomapäivien lukumäärä


Esimerkki 44

▪ Osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän lomaoikeus on 38 päivää.

▪ Hänen työaikansa on 19 tuntia viikossa, ja hän työskentelee joka

viikko kolmena (3) työpäivänä viidestä (5).

▪ Laskutoimitus 3 : 5 x 38 = 22,8 eli 23 päivää

▪ Koska vuosilomaa annettaessa lomaan tulee sisällyttää työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa (38 - 23 = 15), kuin työssä ollessakin, pitää loma-aikaan sijoittaa 23 lomapäivää työpäiville ja 15 lomapäivää päiville, jotka ilman lomaa olisivat vapaapäiviä.


3 mom. Arkipyhät

Vuosilomaan sisältyvät työaikaluvun 47 §:ssä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.


4 mom. Vuosilomapäivien pyöristäminen

Vajaat päivät pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun siten, että 0,5 pyöristetään ylöspäin. Mikäli saman lomanmääräytymis- vuoden lomia annetaan siten, että lomanosia jouduttaisiin pyöristä- mään kaksi kertaa tai useammin, lopputuloksen pitää olla sama, kuin jos pyöristys olisi suoritettu yhteenlasketuista loman osista em. tavalla.



Luku 4 Vuosiloma

D Vuosiloman ajankohta ja jakaminen


75 § Vuosiloman ajankohta

1 mom. Vuosiloman ajankohdan määrääminen

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä jäljempänä 4 tai 5 momentissa tarkoitetulla tavalla. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan on vuosilomasta 20 vuosilomapäivää (kesäloma) sijoitet- tava lomavuoden lomakauteen, (2.5.–30.9.). Muu osa lomasta (talvi- loma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun (30.4.) mennessä. Yli 20 päivän vuosilomasta 20 päivää ylittävä osa ja vähintään 25 päivää käsittävästä vuosilomasta vähintään 5 päivää on annettava talvilomana.


Soveltamisohje

Työajan tasoittumisjärjestelmää käytettäessä vuosilomaa ei saa mää- rätä siten, että työntekijän työssäoloajan säännöllinen työaika muuttui- si olennaisesti vuosiloman vuoksi.


2 mom. Kesäloman antaminen kausiluontoisessa työssä

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.


3 mom. Vuosiloman osien yhdenjaksoisuus

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnis- sä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella (2.5.–30.9.) yhdessä tai useammassa osassa.


4 mom. Vuosiloman jakamisesta sopiminen

Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen aikana sopia, että


1) työntekijä pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdes- sä tai useammassa jaksossa


2) vuosiloma sijoitetaan ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta (1.1.), jolle lomakausi (2.5.–30.9.) sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua (30.4.)


3) 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osa pidetään viimeis- tään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (30.9.)

4) jos työsuhde päättyy ennen lomakauden alkamista, työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittu vuosiloma voidaan pitää työ- suhteen kestäessä


5) työntekijän aloitteesta 20 vuosilomapäivää ylittävä, enintään 5 lo- mapäivän pituinen vuosiloman osa voidaan pitää lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.


Soveltamisohje

Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin edellä 3 kohdan mukaisesti sovittu loman osa on pidetty, maksetaan pitämättömästä lomanosasta loma- korvaus käyttäen loman pituuden määrittelyssä lomataulukoiden B-riviä. Vuosilomakirjanpidossa tämä lomanosa on selvästi pidettävä erillään tämän luvun 77 §:n mukaisesta säästövapaasta, eikä tähän lomaan näin ollen sovelleta, mitä säästövapaan korvaamisesta määrätään.


5 mom. Äitiys- ja isyysvapaan ja muun työvapaan vaikutus vuosiloman antamiseen

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyys- vapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1–4 momentissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa 6 kuukauden kuluessa äitiys- tai isyys- vapaan päättymisestä. Muun työvapaan ajaksi vuosiloma voidaan vahvistaa.


Soveltamisohje

Mikäli työntekijälle on myönnetty muu pitkäaikainen työloma kuin äitiys- tai isyysvapaa, vuosiloma voidaan antaa työloman aikana. Vuosiloma voidaan siten antaa myös vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä vanhempain-/hoitovapaata.


Ellei tämän pykälän 4 momentin 2 tai 3 kohdan perusteella ole toisin sovittu, vuosiloma on annettava viimeistään lomavuotta seuraavana kalenterivuonna 30.4. mennessä, vaikka työntekijä olisikin esimerkik- si vanhempainvapaalla, hoitovapaalla, opintovapaalla tai harkinnan- varaisella työlomalla. Tällöin työloma keskeytetään vuosiloman ajaksi.


Vahvistettu, mutta työkyvyttömyyden johdosta siirretty vuosiloma an- netaan tämän luvun 78 §:n mukaisesti.


6 mom. Työntekijöiden kuuleminen vuosiloman ajankohdasta

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaat- teet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle on varatta- va tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esi- tykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.


82 | D Vuosiloman ajankohta ja jakaminen


Luku 4 Vuosiloma

Soveltamisohje

Vuosilomien ajankohtaa on, mikäli mahdollista, vuoroteltava sopi- vasti eri työntekijöiden kesken.


Mikäli työntekijä on loman ajankohtaa määrättäessä sairauslomalla ja sairausloman tiedetään työnantajalle toimitetun lääkärintodistuksen mukaan jatkuvan koko sen ajan, johon työnantaja aikoo vahvistaa vuosiloman tai sen osan, työnantajan on varatessaan työntekijälle tilai- suuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta samalla kehotettava työntekijää ilmoittamaan, haluaako hän vuosiloman vahvistettavaksi työkyvyttömyysaikaan vai siirrettäväksi tämän luvun 78 §:n määräys- ten mukaisesti.


7 mom. Vuosiloman alkaminen vapaapäivänä

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosi- lomaa alkavaksi työntekijän työvuoroluettelon mukaisena vapaa- päivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen.


76 § Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työnteki- jälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.


Soveltamisohje

Sairastumisen vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohdan ilmoittamisesta määrätään jäljempänä 78 §:n 5 momentissa.


E Vuosiloman säästäminen ja siirtäminen


77 § Vuosiloman säästäminen

Työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan vuosittain ansaitsemis- taan vuosilomapäivistä pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana, mikäli asiasta sovitaan työntekijän ja työnantajan edustajan kes- ken. Säästövapaa annetaan työntekijän ja työnantajan edustajan sopimana aika- na. Työajan muuttuessa olennaisesti tai työntekijän joutuessa lomautetuksi tois- taiseksi maksetaan jokaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä korvaus, joka lasketaan ennen muutosta voimassa olleen varsinaisen palkan perusteella jäljempänä 81 §:n mukaisesti.


Soveltamisohje

Yleensä on tarkoituksenmukaista, että säästövapaasta ja mahdollisuuksien mu- kaan sen antamisen ajankohdasta sovitaan samalla, kun työnantaja vahvistaa kesäloman tämän luvun 75 §:n määräysten mukaisesti.


Jos henkilö säästää sellaista vuosilomaa, jonka palkka määräytyy tämän luvun 79

§:n 2 mom. mukaisesti, niin pitäessään ko. säästövapaata tai maksettaessa sääs- tövapaasta edellä tässä pykälässä tarkoitettu korvaus, säästövapaan ajalta mak- settava palkka maksetaan 79 §:n 2 mom. mukaan määräytyneen keskimääräisen työaikaprosentin mukaan ja lasketaan säästövapaalle lähtöhetken tai korvauksen laskemisajankohdan täydestä palkasta.


78 § Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta

1 mom. Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa tai aikana

Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästö- vapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai säästövapaan siir- tämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.


Soveltamisohje

Muuttuneita 78 §:n määräyksiä sovelletaan 1.4.2014 alkaen siitä riip- pumatta, minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta on kysymys.


2 mom. Selvitys työkyvyttömyydestä

Työnantajan vaatimuksesta työntekijä on velvollinen esittämään lää- kärintodistuksen tai työnantajan harkinnan mukaan muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään (terveydenhoitajan tai sairaan- hoitajan antama todistus).


Soveltamisohje

2 momentissa tarkoitetun selvityksen toimittaminen työnantajalle en- nen loman alkamista tai 1 momentissa määrätyssä ajassa katsotaan pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan.


3 mom. Vuosiloman antaminen siirtotapauksissa

Työkyvyttömyyden johdosta 1 momentin mukaisesti siirretty kesä- loma on annettava lomakauden loppuun 30.9. mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua 2.5. Jos siirretyn loman antami- nen ei ole mahdollista edellä sanotun mukaisesti, niin siirretty


84 | E Vuosiloman säästäminen ja siirtäminen


Luku 4 Vuosiloma

1) kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenteri- vuoden aikana (31.12. mennessä) ja

2) talviloma lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun (31.12.) mennessä.


4 mom. Xxxxxxxxxxx siirretystä lomasta

Jos siirretyn loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuok- si ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jääneestä lomasta maksetaan xxxxxxxxxxx tämän luvun 81 §:n mukaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken sovita kesäloman antamisesta tämän luvun edellä 75 §:n 4 momentin 2 tai 3 kohdan mukaisesti.


5 mom. Siirretyn loman ajankohdan ilmoittaminen

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.


F Vuosilomapalkka työsuhteen jatkuessa


79 § Vuosilomapalkka

1 mom. Vuosiloma-ajan palkka

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan varsinainen kuukausi- palkka.


Soveltamisohje

Vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän varsinaisen palkan perusteella. Työn- tekijä kuuluu kuukausipalkkaa saavien ryhmään, jos hän on vuosi- lomansa alkaessa kuukausipalkalla. Mikäli palkka kuitenkin muuttuu vuosiloman aikana esimerkiksi yleiskorotuksen tai työtehtävän muu- toksen takia, vuosilomapalkka muuttuu vastaavasti.


2 mom. Vuosiloma-ajan palkka työajan ja palkan muuttuessa

Mikäli työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymis- vuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista, päättyneeltä loman- määräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkan perus- teena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomallelähtö- hetken täysi varsinainen kuukausipalkka lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla.


Esimerkki 45

Työntekijä on työskennellyt lomanmääräytymisvuoden aikana 7 kuu- kautta 60 %:n työajassa ja 5 kuukautta 100 %:n työajassa. Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen (7 x 60 + 5 x 100)/12 = 76,7 %. Henkilön täysi (100%) varsinainen palkka on

2 500 €/kk. Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 76,7 % x 2500 € = 1917,50 €/kk, riippumatta siitä mikä henkilön työ- aikaprosentti on loman alkaessa.


Esimerkki 46

Työntekijän palvelussuhde on alkanut 1.5. eli on voimassa 11 kk loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä. Hänen työaikaprosenttinsa on kesäkuun 17 päivään saakka 60 % ja sen jälkeen 100 %. Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen 1,57 kuukautta x 60 % (toukokuu 1kk + kesäkuun osuus 17/30pv) + 9,43 kk x 100 % (kesäkuun osuus 13/30pv + heinä - maaliskuu 9kk)/11= 94,3 % Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2500 €/kk. Vuosiloma- palkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 94,3 % x 2500 € = 2357,50 €, riippumatta siitä mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.


Soveltamisohje

Pykälän 2 momentin määräystä sovelletaan lomanmääräytymisvuodelta 2013-2014 ja sen jälkeen ansaittuun vuosilomaan. Tätä ennen ansaitun vuosiloman vuosilomapalkka maksetaan 1 momentin mukaan.


Määräystä sovelletaan niissä tilanteissa, joissa työajan muutoksesta ja siten myös kuukausipalkan määrästä sovitaan työnantajan ja työn- tekijän kesken. Tällaiset työaikamuutokset liittyvät mm. osa-aika- eläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaiselle sairaus- lomalle tai osittaiselle hoitovapaalle siirtymiseen taikka muutoin työntekijän omaan pyyntöön perustuvaan osa-aikatyön tekemiseen. Määräystä sovelletaan myös silloin, kun työntekijä osa-aikaistetaan. Sen sijaan työajan lyhennyksenä toteutettavaan lomautukseen mää- räystä ei sovelleta, vaan vuosilomapalkka määräytyy 1 momentin mukaisesti.


Työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 2 momentin mukaisesti sil- loin kun työaika lisääntyy tai vähenee, ja vastaavasti palkka muuttuu. Pelkästään työntekijän peruspalkan (esim. yleiskorotukset tai palkka- ryhmittelyn muuttuminen) tai pelkästään työaikamuodon muutokset (esim. yleistyöajan muuttuminen toimistotyöajaksi) eivät johda 2 mo- mentin soveltamiseen.


Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat vuosiloman antamisesta tämän luvun 75 §:n 4 momentissa sanotulla tavalla lomanmääräytymis- vuoden kuluessa, vuosilomapalkka korjataan vastaamaan edellä 2 momentin mukaista palkkaa, mikäli työntekijän työaikaprosentti ja palkka muuttuvat ko. lomanmääräytymisvuoden aikana.


86 | F Vuosilomapalkka työsuhteen jatkuessa


Luku 4 Vuosiloma

3 mom. Kutsuttaessa työhön tulevan vuosiloma-ajan palkka

Sellaiselle työntekijälle, jolle palkka maksetaan tämän työehtosopi- muksen 12 §:n 2 momentin 2)-kohdan Kutsuttaessa työhön tulevat

-mukaisena tuntipalkkana ja jolle kertyy vuosilomaa kaikilta työ- suhteeseen sisältyviltä kuukausilta, vuosiloma-ajan palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana kuukausittain keskimäärin makse- tun palkan perusteella.


Soveltamisohje

Jos kaikki työsuhteeseen sisältyvät kuukaudet eivät ole täysiä loman- määräytymiskuukausia, loma-ajan palkka maksetaan 80 §:n mukaise- na prosenttikorvauksena.


4 mom. Vuosilomapalkan lisäys

Niiden työntekijöiden, joiden työaikaan sisältyy säännöllisenä työ- aikana tehtyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötä tai vuorotyössä säännölli- senä työaikana tehtyjä ilta- tai yövuoroja, vuosiloman päiväpalkkaan lasketaan näistä työajoista maksettujen rahakorvausten mukainen lisäys. Vuosilomapalkkaa korotetaan tällöin prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia edellisenä loman- määräytymisvuoden aikana säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntai-, ilta- ja yötyöstä sekä vuorotyössä ilta- ja yövuoroista maksetut rahakorvaukset ovat edellisenä lomanmääräytymis- vuonna maksetusta varsinaisesta palkasta. Korotus on enintään

35 prosenttia.


Lisäys maksetaan koko vuosiloma-ajalta eikä pelkästään lomapäivik- si luettavilta päiviltä.


Soveltamisohje

Kun työsuhde on alkanut kesken lomanmääräytymisvuoden, käyte- tään laskennassa niiden kuukausien työaikakorvauksia ja varsinaista palkkaa, jotka työsuhde on kestänyt ko. lomanmääräytymisvuonna. Vastaavasti toimitaan lomanmääräytymisvuoden keskeydyttyä työ- vapaan vuoksi, jolloin käytetään niitä kuukausia, joina työntekijä on ollut työssä.


Esimerkki 47

▪ Työntekijän varsinainen palkka lomanmääräytymisvuodelta

(1.4.–31.3.) on ollut 28 000 €.

▪ Säännölliseltä työajalta maksetut sunnuntai-, ilta- ja yötyö-

korvaukset ovat olleet 1 750 €.

▪ Vuosiloma-ajan päiväpalkan korotusprosentti saadaan seuraavasti: 1 750 : 28 000 x 100 = 6,25 %


Esimerkki 48

▪ Työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.

▪ Korotus lasketaan 1.1. ja 31.3. väliseltä ajalta maksettujen työaika- korvausten osuutena samana aikana maksetusta varsinaisesta palkasta.


5 mom. Vuosilomapalkan lisäys lomakorvaukseen

Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan edellä

3 momentin mukaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja työaikakorvauksia ja varsinaista palkkaa, jona työsuhde päättyy.


Soveltamisohje

Oikeus 4 ja 5 momentissa mainittuun vuosilomapalkan lisäykseen ratkaistaan lomalle lähtöhetken tai työsuhteen päättymishetken tilan- teen mukaan. Lisäystä ei siten suoriteta, jos työntekijä on vuosi- lomalle lähtiessään sellaisessa tehtävässä, jossa säännölliseen työ- aikaan ei sisälly edellä tarkoitettua työtä. Työntekijällä on kuitenkin edellisestä poiketen oikeus ko. lisäykseen, jos hän työn kausiluontoi- suuden vuoksi suorittaa lisään oikeuttavaa työtä muulloin kuin lomal- le lähtiessään. Korotusprosenttia laskettaessa ei oteta huomioon vuosiloman, työloman ja muulta työsuhteen keskeytyksen ajalta mahdollisesti maksettuja tässä tarkoitettuja palkanlisiä.


Lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettuun varsinaiseen palkkaan kuuluu myös sairaus- ja vuosiloma-ajan varsinainen palkka. Lisäys maksetaan koko vuosiloma-ajalta eikä pelkästään lomapäiviksi luetta- vilta päiviltä.


G Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa


80 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa

1 mom. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka, harvoin työssä olevat

Työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaisesti on lomanmääräyty- misvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, että tästä syystä vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmää- räytymiskuukausia, suoritetaan vuosilomapalkkana 9 prosenttia hä- nelle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukai- sesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Jos työ- suhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, suorite- taan vuosilomapalkkana 11,5 prosenttia tämän momentin mukaan määräytyvästä palkasta.


Luku 4 Vuosiloma

Soveltamisohje

Tällaisen työskentelyn tulee perustua työsopimukseen. Pelkästään se seikka, että työntekijä on tosiasiallisesti tehnyt työtä harvoina päivinä (esimerkiksi sairausloman tms. syyn vuoksi) tai työsuhde on alkanut niin, ettei kuukaudesta ole muodostunut täyttä lomanmääräy- tymiskuukautta, ei johda tämän momentin soveltamiseen.


Jos työntekijän työsuhde kestää kalenterikuukauden aikana yhtä- jaksoisesti vähintään 16 työpäivää ja hän on sinä aikana työssä vä- hintään 35 tuntia tai 14 työpäivää, hän ansaitsee vuosilomapäiviä tämän luvun 73 §:n mukaisesti. Ansaituilta vuosilomapäiviltä hänelle vahvistetaan vuosiloma, jonka ajalta maksetaan vuosiloma-ajan palkan sijaan tässä momentissa tarkoitettu lomakorvaus. Lomaraha maksetaan vain ansaittujen vuosilomapäivien osalta. Niiltä kuukau- silta, joilta ei kerry vuosilomapäiviä, ei makseta myöskään lomarahaa.


Esimerkki 49

▪ Osa-aikaisen työntekijän, joka on työssä kahtena päivänä viikos- sa, 4 tuntia päivässä tai 10 tuntia joka toinen viikko, työaika jää useimpina kuukausina alle 35 tunnin tai alle 14 työpäivän, jolloin näiltä kuukausilta ei kerry vuosilomapäiviä.

▪ Jos lomaa kertyy esimerkiksi neljältä (4) kuukaudelta vuodessa, hänelle vahvistetaan vuosilomaa tältä ajalta ja maksetaan loma- ajan palkkana tässä momentissa tarkoitettu lomakorvaus.

▪ Työntekijä ansaitsee lomarahaa 4 kuukaudelta.


Sellaisen työntekijän, jolle ei työsopimuksen mukaisen työaikajärjeste- lyn perusteella kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta, oikeudesta vapaaseen ja vapaan ajalta maksettavaan lomakorvauk- seen, on määräys jäljempänä 82 §:ssä.


2 mom. Vuosilomapalkan laskennalliset korjaukset

Jos 1 momentissa tarkoitettu, harvoin työssä oleva työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä


1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempainvapaan, työsopimuslain 4 luvun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai lain 4 luvun 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi


2) sairauden tai tapaturman vuoksi


3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työ- kyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnälli- sen kuntoutuksen vuoksi


4) sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen mää- räyksen vuoksi


G Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa | 89

5) lomauttamisen vuoksi


lomapalkan perusteena olevan palkkasummaan lisätään laskennal- lisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta maksettu palkka, kuitenkin 2 ja 3 kohdissa tarkoitetuissa ta- pauksissa enintään 105 kalenteripäivän ajalta ja 5 kohdan tarkoitta- massa tapauksessa 42 kalenteripäivän ajalta.


Soveltamisohje

Työntekijälle maksetaan vuosiloma-ajalta edellä 1 momentissa mainittu 9 tai 11,5 prosentin lomakorvaus, jonka määrää lasket- taessa otetaan huomioon sekä vajaiden että täysien loman- määräytymiskuukausien ajalta maksettu tai maksettavaksi erään- tynyt palkka.


Esimerkki 50

▪ Työnantajan palveluksessa 12 vuotta olleen osa-aikaisen työn- tekijän työsopimuksessa on sovittu, että hän työskentelee joka viikko maanantaina ja keskiviikkona kumpanakin päivänä 4 työ- tuntia.

▪ Lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. hänelle muodostuu 7 täyttä

lomanmääräytymiskuukautta 5 kuukauden jäädessä vajaaksi.

▪ Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta työntekijä ansaitsee lomaa edellä 73 §:n 3 momentin taulukon 2 kohdan 2 mukaan eli yhteensä 18 lomapäivää.

▪ Vuosiloman ajalta hänelle maksetaan edellä 3 momentin mukaisesti vuosilomapalkkana 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

▪ Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta (7) työntekijälle

maksetaan myös lomaraha.

▪ Hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta ei

oteta huomioon lomakorvausta laskettaessa.


3 mom. Poissaoloajan palkan laskeminen

Edellä 2 momentissa tarkoitettu poissaoloajan palkka lasketaan työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamis- hetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovit- tu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.


4 mom. Lomapalkan ja lomakorvauksen yhdistäminen

Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa tämän luvun 73 §:n mukaan ja osan vuotta kuulunut jäljempänä

82 §:ssä tarkoitetun vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräyty- vä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen.



Luku 4 Vuosiloma

H Lomakorvaus työsuhteen päättyessä


81 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

1 mom. Lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada lomakorvaus edellä 73 §:n mukaan ansaituilta, pitämättömiltä vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan jakamalla lomakorvauksen laskemisajan- kohdan varsinainen kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se pitämättömien vuosilomapäivien lukumäärällä. Lomakorvaukseen maksetaan myös lomaraha jäljempänä 83 §:n mukaisesti. Niiden vuosiloma- ja säästövapaapäivien osalta, joiden vuosilomapalkka määräytyy edellä 79 §:n 2 momentin mukaisesti, edellä sanottu kuu- kausipalkka lasketaan lomakorvauksen laskemisajankohdan täydes- tä varsinaisesta kuukausipalkasta 79 §:n 2 momentissa tarkoitetun keskimääräisen työaikaprosentin mukaan.


Soveltamisohje

Lomakorvausta laskettaessa pitämättömien lomapäivien lukumäärä katsotaan taulukoiden 1–3 riviltä B.


Lomakorvaukseen maksetaan 83 §:n mukainen lomaraha ansaituilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Lomakorvaukseen makse- taan myös mahdollinen vuosilomapalkan lisäys. Ks. työaikakorvauk- sien vaikutuksesta lomakorvaukseen edellä 79 §:n 5 momentti.


Lomakorvaus maksetaan myös jokaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä. Tähän lomakorvaukseen ei makseta loma- rahaa.


Pykälän 1 monentin viimeisen virkkeen määräystä sovelletaan lomanmääräytymisvuodelta 2013-2014 ja sen jälkeen ansaittuun vuosilomaan.


Esimerkki 51

▪ Työntekijän lomaoikeus määräytyi taulukon 1 mukaisesti.

▪ Työsuhde oli jatkunut koko edellisen lomanmääräytymisvuoden ja

päättyi 31.8.

▪ Työntekijä oli pitänyt edellisen lomanmääräytymisvuoden 38 vuosilomapäivästä 27 lomapäivää ennen työsuhteen päättymistä. Koska osa vuosilomasta maksetaan lomakorvauksena, käytetään vuosilomataulukon 1 riviä B, jonka mukaan korvattavia vuosi- lomapäiviä on 30. Koska vuosilomasta oli pidetty jo 27 päivää lomana, korvattavaksi jää 3 päivää.


H Lomakorvaus työsuhteen päättyessä | 91

▪ Kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta työntekijä oli ansainnut lomaa 1.4.–31.8. viideltä (5) kuukaudelta. Koska kulumassa oleva loma maksetaan kokonaan lomakorvauksena, käytetään taulukon 1 riviä B, jolloin korvattavaa vuosilomaa oli 13 päivää. Yhteensä korvattavia päiviä oli siten 16 (3 + 13).

▪ Jos esimerkin työntekijä olisi pitänyt ”vanhasta” vuosilomasta ennen työsuhteen päättymistä esimerkiksi 32 päivää ja lopullinen lomapäivien lukumäärä olisi pienentynyt 30 päivään, ei yli meneviä päiviä voitaisi periä takaisin tai kuitata seuraavan lomanmääräy- tymisvuoden lomasta, vaan korvattavaksi jäisi edelleen ”uuden” vuosiloman 13 päivää.


2 mom. Yhdistämismääräys lomakorvausta maksettaessa

Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde alkoi ja päät- tyi, on ollut työsuhteessa yhtäjaksoisesti yhteensä vähintään 16 kalenteripäivää ja näihin päiviin on sisältynyt 35 työtuntia tai 14 työ- päivää eikä hän tämän työsuhteen ajalta ole saanut lomaa tai kor- vausta siitä, luetaan tämä aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi, jolta maksetaan myös lomaraha. Luvaton poissaolo ja lakko vähennetään 16:ta kalenteri- päivää laskettaessa.


Esimerkki 52

▪ Työntekijän määräaikainen työsuhde on alkanut 25.7. ja päättynyt

seuraavana vuonna 9.4.

▪ Työsuhteen aikana ei ole pidetty lomaa eikä maksettu

lomakorvausta.

▪ Aloittamiskuukausi (heinäkuu) ja lopettamiskuukausi (huhtikuu) eivät kumpikaan yksin ole vuosilomaan oikeuttavia täysiä lomanmääräytymiskuukausia.

▪ Aloittamis- ja lopettamiskuukauden aikana työsuhde on yhteensä jatkunut 16 kalenteripäivää ja niihin on yhteensä sisältynyt vähintään 35 työtuntia (tai vähintään 14 työpäivää).

▪ Heinäkuu ja huhtikuu yhdistetään ja niistä muodostuu yksi täysi

lomanmääräytymiskuukausi.


3 mom. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä, prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Työntekijälle, jolle ei kerry vuosilomaa tämän luvun 71 §:n perus- teella, suoritetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 9 pro- senttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 prosenttia hänelle edellä 80 §:n 1 momentin mukaan lasketusta palkasta siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut loma- korvausta.



Luku 4 Vuosiloma

I Oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen


82 § Vapaan ansainta

1 mom. Oikeus vapaaseen

Työntekijällä, jolle ei työsopimuksen mukaisen työaikajärjestelyn perusteella kerry yhtään täyttä edellä 71 §:ssä tarkoitettua loman- määräytymiskuukautta eikä siten synny oikeutta vuosilomaan, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arki- päivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työ- suhteessa.


Soveltamisohje

Oikeus vapaan saamiseen perustuu vuosilomalain 8 §:ään.


2 mom. Vapaan antaminen

Työntekijän on ennen lomakauden alkua ilmoitettava työnantajalle halustaan käyttää vapaata. Vapaan antamisessa noudatetaan sovel- tuvin osin mitä edellä 75, 76 ja 78 §:ssä on vuosiloman antamisesta määrätty.


3 mom. Lomakorvauksen laskeminen vapaaseen oikeutetulle

Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia, jos työ- suhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, hänelle edellisen lomanmääräytymis- vuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopi- muksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos työntekijä on ollut estyneenä tekemästä työtä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka edellä 80 §:n 2 momentin mukaisesti laskettuna sekä siltä ajalta maksettu palkka.


4 mom. Lomakorvauksen maksaminen

Työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan vapaaseen, maksetaan edellä 3 momentissa tarkoitettu lomakorvaus vapaan yhteydessä siten kuin vuosilomapalkan maksamisesta on jäljempänä 84 §:n 1 momentissa määrätty. Muutoin lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.


5 mom. Vapaaseen oikeutetun lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Tässä pykälässä tarkoitettujen vähän työtä tekevien työntekijöiden lomakorvaus työsuhteen päättyessä määräytyy edellä 80 §:n 3 mo- mentin mukaisesti.


I Oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen | 93

J Lomaraha


83 § Lomaraha

1 mom. Lomarahan suuruus

Xxxxxxxx määräytyy työntekijän tämän luvun 73 § 3 momentin pe- rusteella ansaitsemien täysien lomanmääräytymiskuukausien luku- määrän mukaisesti. Lomarahan suuruus on jokaista täyttä loman- määräytymiskuukautta kohden


– 6 prosenttia, kun loma määräytyy taulukon 1 mukaisesti

– 5 prosenttia, kun loma määräytyy taulukon 2 mukaisesti

– 4 prosenttia, kun loma määräytyy taulukon 3 mukaisesti.


Lomaraha lasketaan lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.


Soveltamisohje

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jolta työn- tekijälle on edellä 71 §:n perusteella kertynyt vuosilomapäiviä. Laskenta- perusteena on työntekijälle heinäkuulta tosiasiallisesti määräytyvä varsinainen kuukausipalkka eli laskentaperusteena ei käytetä tämän luvun 79 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää vuosilomapalkkaa.


Esimerkki 53

▪ Mikäli työntekijä on esimerkiksi hoitanut osan heinäkuuta omaa työtään ja osan heinäkuuta yksinomaan muuta työtä ja tämän vuoksi heinäkuulta hänelle on maksettu kahdenlaista palkkaa, lomaraha lasketaan kummankin tehtävän hoitamisesta heinä- kuulta maksetun yhteenlasketun varsinaisen palkan perusteella.

▪ Jos työntekijän heinäkuun palkka määräytyy tämän työehtosopi- muksen 15 §:n mukaisena osa-aikapalkkana, lomaraha lasketaan tämän osa-aikapalkan perusteella.


Esimerkki 54

▪ Työntekijän työsuhde on alkanut 1.8.

▪ Hänellä on 15 vuotta työnantajan hyväksymää kokemuslisäaikaa

ja ansaitsee siten vuosilomaa taulukon 1 mukaisesti.

▪ Täysiä lomanmääräytymiskuukausia on 8 lomanmääräytymis-

vuoden päättyessä 31.3.

▪ Lomanmääräytymisvuoden lomaraha on 6 (%) x 8 (kk) =

48 prosenttia heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.


2 mom. Lomarahan laskeminen

Jos heinäkuun aikana on palkaton työssäolon keskeytys tai osa- palkkainen sairausloma, lomaraha lasketaan sen varsinaisen


94 | J Lomaraha


Luku 4 Vuosiloma

kuukausipalkan mukaan, jonka työntekijä olisi koko heinäkuun työs- sä ollessaan ansainnut. Mikäli työsuhde on päättynyt ennen heinä- kuun palkanmaksuajankohtaa, lomaraha lasketaan työsuhteen päät- tymistä edeltävän täyden kalenterikuukauden varsinaisesta kuukausi- palkasta tai jos tällaista kuukautta ei ole, siitä kuukausipalkasta, jonka työntekijä olisi mainitun kuukauden työsuhteessa ollessaan ansainnut.


3 mom. Lomarahan epääminen

Xxxxxxxxx ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välit- tömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten työstä poissa luvat- tomasti tai ilman pätevää syytä. Xxxxxxxxx ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos työntekijä jättää irtisanomisajan noudattamat- ta, työntekijä purkaa määräaikaisen työsuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai työsuhde puretaan tai työsuhde purkautuu.


Soveltamisohje

Koeaikapurku ei ole tässä momentissa tarkoitettu peruste lomarahan epäämiselle.


Vähennettävän lomarahan määrä lasketaan seuraavasta kaavasta:


lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät x lomarahan

taulukon rivin B mukainen vuosiloman koko pituus

kokonaismäärä



4 mom. Lomaraha tuntipalkkaisesta kuukausipalkkaiseksi siirryttäessä

Mikäli tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen piiristä tämän sopimuksen piiriin siirtyneellä työntekijällä on vielä lomaa jäljellä, maksetaan hänelle pitämättä olevan loman osan lomaraha elokuun palkanmaksun yhteydessä tai jos siirtyminen tapahtuu myöhemmin, siirtymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.


Soveltamisohje

Tämä momentti koskee ainoastaan sellaisia tuntipalkkaisia työnteki- jöitä, jotka siirtyvät kuntien tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta (TTES) tämän työehtosopimuksen (AVAINTES) mukaiseksi kuukausipalkkaiseksi työntekijäksi.


Esimerkki 55

▪ Työntekijä, jonka vuosilomaoikeus on 38 työpäivää, siirtyy tuntipalk- kaisesta työntekijästä kuukausipalkkaiseksi työntekijäksi 1.9. alkaen.

▪ Hän on pitänyt lomaa touko–kesäkuussa 25 työpäivää, joilta päiviltä

hän on saanut vuosilomapalkkansa yhteydessä myös lomarahan.

▪ Työntekijälle on maksettava syyskuun palkanmaksun yhteydessä

jäljellä olevan vuosiloman (13 työpäivää) lomarahan osuus.

▪ Laskutoimitus: 13 : 38 x koko lomaraha (koko lomaraha = 12 kuu- kautta x 6 prosenttia x heinäkuun varsinainen kuukausipalkka).


J Lomaraha | 95

K Maksamisajankohdat


84 § Vuosilomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen maksaminen

1 mom. Vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan tavanmukaise- na palkanmaksupäivänä tai työntekijän pyynnöstä ennen loman alkamista.


2 mom. Lomarahan maksaminen

Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei pai- kallisesti toisin sovita. Ks. jäljempänä 123 § Paikallinen sopiminen.


Jos työsuhde päättyy ennen elokuun palkanmaksun ajankohtaa, lomaraha maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.


3 mom. Xxxxxxxx ja xxxxxxxxxxx kuolemantapauksessa

Työsuhteen päättyessä kuoleman vuoksi lomaraha ja lomakorvaus maksetaan kuolinpesälle.


96 | K Maksamisajankohdat


Luku 5 Työloma

Luku 5

Työloma

85 § Työ-/sairausloma

1 mom. Työ-/sairausloma, oikeus saada

Työntekijällä on oikeus saada työlomaa (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään.


Soveltamisohje

Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslain 2 luvun 11 a §:ssä sekä sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä. Em. sopimuksen perusteella osa-aikatyötä tekevään työntekijään sovelletaan osa-aikatyötä koske- via sopimusmääräyksiä.


2 mom. Todistus työkyvyttömyydestä

Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään 3 päivää tai työnantajan tekemän päätöksen perusteella pitemmänkin aikaa kestävän työkyvyttömyyden osalta, jollei sairaus- loman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissäkin tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi. Mikäli edellytettyä lää- kärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärin- todistuksen allekirjoituspäivämäärästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton.


Soveltamisohje

Työntekijän on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodistus ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijä ei menetä sairausajan ensim- mäisen päivän palkkaa mikäli lääkärintodistuksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä.


3 mom. Sairausloman myöntäminen

Sairausloma myönnetään ilman eri hakemusta työnantajalle toimite- tussa lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla edellä 2 momentis- sa mainitulla tavalla selvitetyksi ajaksi.


97

Document Metadata

Filed: October 5th, 2011