TILINTARKASTUSSOPIMUKSEN UUSIMINEN
TILINTARKASTUSSOPIMUKSEN UUSIMINEN
Kaupunginvaltuusto 06.02.2017 § 4
Kuntalain 122 §:n mukaan valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkas- tamista varten tilintarkastusyhteisön, (JHTT-yhteisön). Yhteisön on mää- rättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi julkishallinnon ja talouden hyväk- sytty tilintarkastaja (JHTT/JHT-tilintarkastaja). Tilintarkastajat toimivat teh- tävässään virkavastuulla.
Kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyh- teisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämi- seen liittyvää syytä. Tilintarkastusyhteisö voidaan valita kerrallaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten.
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto on (08.04.2013 § 23) päättänyt hank- kia tilintarkastuspalvelut kilpailutuksen jälkeen ainoana tarjouksen jättä- neeltä BDO Audiator Oy:lta neljäksi vuodeksi ajalle 2013-2016. Koska voi- massa oleva tarkastustoimeksianto päättyy vuoden 2016 tilintarkastuk- seen, tarkastuslautakunta on kokouksessaan 29.11.2016 päättänyt, että se pyytää BDO Audiator Oy:lta tarjouksen tilintarkastussopimuksen kau- den jatkamisesta suorahankintana vuosien 2017-2018 ajaksi.
Tarkastuslautakunta 29.11.2016 § 4 "Tilintarkastustoimeksiannon uusimi- nen":
"Tarkla 29.11.2016
Pj:n esitys: Kaupungin nykyinen tilintarkastustoimeksianto päättyy vuoden 2016 tilintarkastukseen. Uuden kuntalain mukaan tilintarkastustoimeksian- to voidaan sopia enintään kuuden vuoden mittaiseksi. Nykyinen sopimus on vuosille 2013 - 2016. Nykyisen tarkastuslautakunnan on tarkoituksen- mukaista valmistella ja myös nykyisen valtuuston päättää tilintarkastusyh- teisön valinnasta seuraavalle toimikaudelle siitä syystä, että mikäli valmis- telu ja päätöksenteko olisi uudella lautakunnalla ja valtuustolla, siirtyisi kuntavaalien ajankohdan siirrosta johtuen tilintarkastusyhteisön valinta vuoden 2017 syksyyn.
Päätös: Päätettiin pyytää nykyiseltä tilintarkastusyhteisöltä jatkotarjousta vuosien 2017 ja 2018 tilintarkastuksesta. Tarjousta pyydetään 31.12.2016 mennessä."
Kaupungin toimintaan vuoden 2019 alusta lukien mahdollisesti kohdistuvat muutokset maakunta- ja sote-uudistuksen myötä vaikuttavat myös tilintar- kastuspalveluihin eikä tästä syystä koko 2017 vuonna alkavan valtuusto- kauden mittaista tarkastussopimusta ole tarkoituksenmukaista tehdä tässä vaiheessa. Kaupunki pyysi tarjousta tilintarkastussopimuksen jatkamises- ta tarkastuslautakunnan päätöksen mukaisesti tilintarkastuspalveluista vuosille 2017 -2018. BDO Audiator OY antoi tarjouspyynnön mukaisen kiinteähintaisen tarjouksen tilintarkastuspalveluista vuosille 2017 -2018 hintaan 13 985 euroa vuosi. Tarjouksen mukaisesti vastuunalaisena tilin- tarkastajana jatkaa JHTT auktorisoitu tilintarkastaja Xxxxx Xxxx. Tilintar- kastustoimeksiantoon osallistuvat lisäksi JHT, HT Xxx Xxxxxxx ja JHT, HT
Xxxxx Xxxxxxxx.
Tarkastuslautakunta on käsitellyt BDO Audiator Oy:n tarjousta kokoukses- saan 17.1.2017 ja tehnyt esityksen kaupunginvaltuustolle tilintarkastusso- pimuksen jatkamisesta BDO Audiator Oy:n kanssa saadun tarjouksen pe- rusteella.
Tarkastuslautakunta 17.1.2017 § 4 "Tilintarkastustoimeksiannon uusimi- nen":
"Tarkla 17.1.2017
Kaupungin tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy on lähettänyt tilintarkas- tuskauden jatkon osalta tarjouksen määräaikaan mennessä. tarjous on ny- kyisen sopimuksen mukainen, joten sen jatkaminen kuntalain enimmäispi- tuuteen eli kuuteen vuoteen on mahdollista.
PJ.n esitys: Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle, että nykyistä neljän vuoden mittaista tilintarkastussopimusta jatketaan kahdella vuodella kos- kemaan vuosien 2017-2018 tilintarkastusta alkuperäisen tilintarkastussopi- muksen mukaisin ehdoin.
Merkitään, että tilintarkastaja esteellisenä ei osallistunut kokoukseen tä- män asian valmistelun, käsittelyn eikä päätöksenteon aikana.
Päätös: Hyväksyttiin."
Tytäryhteisöt päättävät omalta osaltaan vastuullisen tilintarkastajan valin- nasta kaupungin konserniohjeistuksen mukaisesti.
Tarkastuslautakunnan päätösesitys:
Kaupunginvaltuusto päättää jatkaa nykyistä neljän vuoden mittaista tilintar- kastussopimusta kahdella vuodella koskemaan vuosien 2017-2018 tilintar- kastusta alkuperäisen tilintarkastussopimuksen mukaisin ehdoin BDO Au- diator Oy:n tekemän tarjouksen mukaisesti kiinteään vuosihintaan 13 985 euroa.
Asian käsittely kokouksessa:
Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx käytti puheenvuoron asiasta.
Päätös:
Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa 8.8.2017
Xxxx Xxxxxxxx hallintopäällikkö
Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosääntö
Sisällysluettelo
1 § Hallintosäännön soveltaminen 9
2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä ja viranhaltijaorganisaatio 9
3 § Valtuuston puheenjohtajan tehtävät 11
4 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät 11
7 § Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako sekä sopimusten hallinta 12
9 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen sekä niistä perittävät maksut 13
10 § Asiakirjojen allekirjoittaminen (Nimenkirjoitus) 14
2 LUKU: ORGANISAATIO JA TOIMIVALTASUHTEET 15
Kaupunginhallitus, yleisjohto ja hallintopalveluiden palvelualue 15
12 § Kaupunginhallitus tehtävät 15
13 § Kaupunginhallituksen kokoonpano ja esittely 15
14 § Kaupunginhallituksen ratkaisuvalta 16
15 § Yleisjohdon ja hallintopalveluiden organisaatio ja johtaminen sekä palvelualueen johtajien tehtävät sekä yleinen ratkaisuvalta 20
16 § Yleisjohdon ja hallintopalveluiden viranhaltijoiden ratkaisuvalta 21
Sivistyslautakunta sekä sivistyspalveluiden palvelualue 23
17 § Sivistyslautakunnan tehtävät 23
18 § Sivistyslautakunnan kokoonpano 24
19 § Esittely sivistyslautakunnassa 24
20 § Sivistyslautakunnan ratkaisuvalta 24
21 § Sivistyspalveluiden palvelualueen organisaatio ja johtaminen sekä palvelualueen johtajan tehtävät sekä yleinen ratkaisuvalta 26
22 § Sivistyspalveluiden palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta 27
22.2 § Varhaiskasvatuksen johtaja 28
Tekninen lautakunta sekä liikuntapoliittinen neuvottelukunta ja teknisten palveluiden palvelualue. 31 24 § Teknisen lautakunnan kokoonpano 32
25 § Esittely teknisessä lautakunnassa 32
26 § Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta 33
27 § Liikuntapoliittinen neuvottelukunta, sen tehtävät, esittely ja kokoonpano 34
28 § Teknisten palveluiden palvelualueen organisaatio ja johtaminen 35
29 § Teknisten palveluiden palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta 36
29.2 § Tilapalvelupäällikkö 37
Peruspalvelulautakunta, yksilöjaosto sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue 39
31§ Peruspalvelulautakunnan tehtävät 39
32 § Peruspalvelulautakunnan kokoonpano 39
33 § Esittely peruspalvelulautakunnassa 40
34 § Peruspalvelulautakunnan ratkaisuvalta 40
35 § Yksilöjaoston tehtävät 41
36 § Yksilöjaoston kokoonpano 41
37 § Esittely yksilöjaostossa 41
38 § Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen organisaatio ja johtaminen 41
39 § Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta 43
42 § Vaikuttamistoimielinten asema 45
3 luku: Toimivalta henkilöstöasioissa 47
43 § Henkilöstöä koskevien määräysten soveltaminen 47
44 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi 47
45 § Virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset sekä nimikkeet 47
47 § Virkojen ja toimien haettavaksi julistaminen 48
49 § Ehdollisen vaalin vahvistaminen 49
50 § Terveystietojen antaminen 50
51 § Palvelussuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi 50
52 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 50
53 § Virka- ja työehtosopimukseen ja lakiin perustuvien eräiden virka- tai työvapaiden ja vapaapäivien myöntäminen 50
54 § Palkattoman harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan hakeminen ja myöntäminen 51
55 § Virka-/työvapaan ajalta suoritettavista harkinnanvaraisista palkkaeduista päättäminen 51
56 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus 51
57 § Virantoimittamisesta pidättäminen 51
58 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen 52
59 § Aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä 52
60 § Vuosilomat, virka- ja työmatkamääräykset, koulutus-, opinto- ja seminaarimatkat, lisä-, yli-
, lauantai-, ja sunnuntaityöt, varallaolo, työvuorosuunnitelman vahvistaminen sekä 52
64 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 54
4 LUKU: TALOUDEN HOITO JA VALVONTA 55
65 § Talousarvion täytäntöönpano ja hyväksyminen 55
66 § Talousarvion muutokset 55
68 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta 56
69 § Lautakunnan kokoonpano 56
72 § Tilintarkastajan valinta 57
74 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät 57
75 § Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi 58
76 § Luvun määräysten soveltaminen 59
77 § Toimielimen päätöksentekotavat 59
79 § Kokouksen koollekutsuminen 59
80 § Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa 60
82 § Varajäsenen kutsuminen 60
83 § Läsnäolo toimielinten kokouksissa 60
84 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä 61
88 § Tilapäinen puheenjohtaja 62
90 § Esteellisyyden toteaminen 62
91 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi 63
92 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen 63
94 § Äänestykseen otettavat ehdotukset 63
96 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen 64
97 § Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus 65
98 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen 65
6. LUKU VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 67
99 § Valtuuston toiminnan järjestelyt 67
100 § Valtuustoryhmän muodostaminen 67
101 § Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen 67
103 § Valtuutettujen aloitteet 68
104 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys 68
108 § Kokouksesta tiedottaminen 70
109 § Varavaltuutetun kutsuminen 70
110 § Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa 70
111 § Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja 70
113 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut 71
114 § Asioiden käsittelyjärjestys 71
116 § Puheenvuorojen käyttäminen 72
123 § Vaalitoimituksen avustajat 74
124 § Valtuuston vaalilautakunta 75
125 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto 75
126 § Ehdokaslistojen laatiminen 75
127 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen 75
128 § Ehdokaslistojen yhdistelmä 76
130 § Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen 76
132 § Pöytäkirjan tarkastus 77
135 § Samana päivänä pidettävät kokoukset 79
136 § Palkkion maksamisen edellytykset 79
138 § Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan palkkiot 80
139 § Edustajainkokoukset ja muut yhteiset toimielimet 81
140 § Käräjäoikeuden lautamiehen palkkio 81
143 § Matkakustannusten korvaus 82
144 § Pöytäkirja tai muistio palkkioperusteina 83
145 § Vaatimusten esittäminen 83
1 LUKU: KUNNAN JOHTAMINEN
1 § Hallintosäännön soveltaminen
Tässä hallintosäännössä määrätään Mänttä-Vilppulan kaupungin hallinnon toimivaltaisista viran- omaisista ja toimivaltuuksista sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Lisäksi hallintosääntö sisältää määräykset valtuuston työjärjestyksestä ja luottamushenkilöiden palkkioista ja kaupungin toiminnan tarkastamisesta.
2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä ja viranhaltijaorganisaatio
Kaupungin johtaminen perustuu kaupunginstrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin valtuuston päätöksiin. Strategia laaditaan kolmen valtuustokauden aikajänteelle ja sitä päi- vitetään tarpeen mukaan ja joka tapauksessa kerran valtuustokaudessa.
Strategian hyväksyy kaupunginvaltuusto. Strategiaa toteutetaan valtuustokausittain laadittavalla toteutusohjelmalla, jossa määritellään kunkin valtuustokauden strategiset painotukset, enna- koidut toimintaympäristön muutokset sekä tavoitteet ja niiden saavuttamisen arvioinnin kriteerit. Toteutusohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Toteutusohjelman toteutumista seurataan ja ra- portoidaan sekä vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä, että valtuustokausittain kaupungin- valtuustolle ja kaupunginhallitukselle.
Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kunnan päätösvaltaa ja siirtää toi- mivaltaansa hallintosäännön määräyksillä.
Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kunnan henkilöstöpo- litiikasta ja huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnanjärjestämisestä.
Kaupunginhallituksen valmistelua koordinoi kaupunginjohtajan nimeämä kaupungin johtoryhmä.
Hallintosäännön 2. luvussa määritellään kaupungin organisaation jakautumisesta palvelualueiksi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa palvelualueiden jakamisen vastuualueisiin vuosittain talousarviossa.
Kaupungin ja sen henkilöstön välistä yhteistyötä pyritään lisäämään ja molemminpuolista tiedon- kulkua parantamaan käsittelemällä henkilöstöä ja kaupungin palveluiden kehittämistä koskevia asioita yhteistoimintalain mukaisessa YT-ryhmässä, jossa ovat edustettuina työsuojeluvaltuutetut, kaikki henkilöstöjärjestöt ja kaupunginhallitus. YT-ryhmä toimii myös työsuojelun yhteistoiminta- elimenä.
Toimielin | Jäsenmäärä |
Kaupunginvaltuusto | 35 |
Keskusvaalilautakunta | 5 |
Tarkastuslautakunta | 5 |
Kaupunginhallitus | 9 |
Peruspalvelulautakunta Yksilöjaosto | 7 3 |
Sivistyslautakunta | 10 |
Tekninen lautakunta | 10 |
Xxxxxxxxx | Xxxxxxxxxxx | Palvelualueen johtaja |
Kaupunginhallitus | Yleisjohto | Kaupunginjohtaja, Xxx Xxxxxx |
Xxxxxxxxxxxxxxxx | Talousjohtaja, Xxxxxx Xxxxxxx | |
Peruspalvelu ltk. Yksilöjaosto | Sosiaali- ja terveyspalvelut | Tilaajajohtaja, Xxxxx Xxxxxxx |
Sivistyslautakunta | Sivistyspalvelut | Sivistysjohtaja, Xxxxx Xxxxxxxx |
Tekninen lautakunta | Tekniset palvelut | Tekninen johtaja, Xxxxx Xxxxxxxxxx |
3 § Valtuuston puheenjohtajan tehtävät
Valtuuston puheenjohtaja vastaa valtuuston työstä ja sen tehtävien toteuttamiseen tarvittavasta poliittisesta yhteistyöstä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittistenryhmi- en kanssa.
4 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
1. johtaa kuntastrategian sekä kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja asianomaisten
poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä kunnan asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin,
2. vastaa kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla,
3. vastaa siitä, että kaupunginjohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut sekä
4. hyväksyy kaupunginjohtajan muut laskut matkalaskuja lukuun ottamatta.
5 § Viestintä
Kaupunginhallitus johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista kaupungin toiminnasta sekä hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen tiedottamisesta vastaa kaupunginjohtaja.
Toimielimen tiedottamisesta vastaa palvelualueenjohtaja.
Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Kaupunginhallitus, lautakunnat, kaupunginjohtaja sekä palvelualueiden johtavat viranhaltijat huolehtivat siitä, että asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun.
6 § Konsernijohto
Mänttä-Vilppulan kaupungin konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta, kaupunginjohta- jaa, palvelualueiden johtajia, talousjohtajaa, hallintopäällikköä ja henkilöstöpäällikköä.
7 § Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako sekä sopimusten hallinta
Kaupunginhallituksen tehtävistä konserniohjaukseen ja sopimustenhallintaan liittyen määrätään konserniohjeessa.
8 § Asukkaiden aloitteet
Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle.
9 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen sekä niistä perittävät maksut
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n tarkoitettua asiakirjan antamista koskevaa ratkaisuvaltaa käyttää oman palvelualueensa osalta ao. palvelualueenjohtaja. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asiakirjojen osalta ratkaisuvaltaa käyttää hallintopäällikkö tai kaupunginjohtaja.
Tavanomaisesta tiedon antamisesta asiakirjana, pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asia- kirjana, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirja- rekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna.
Asiakirjojen antamisesta perittävistä kulloinkin voimassa olevasta maksutariffista päättää hallintopäällikkö.
10 § Asiakirjojen allekirjoittaminen (Nimenkirjoitus)
Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset tekee kaupunginhallitus. Sopimuksen ja sitoumuksen allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ja allekirjoituksen varmentaa hallintopäällikkö, talousjohtaja, tilaajajohtaja, henkilöstöpäällikkö, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, maankäyttöinsinööri tai kaupunginhallituksen määräämä muu viranhaltija/työntekijä.
Kaupunginhallituksen kirjelmät allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupungin- johtaja ja varmentaa hallintopäällikkö, talousjohtaja, tilaajajohtaja, henkilöstöpäällikkö, sivistys- johtaja, tekninen johtaja tai kaupunginhallituksen määräämä muu viranhaltija/työntekijä.
Lautakunnan päättämät sopimukset ja antamat sitoumukset allekirjoittaa lautakunnan puheen- johtaja tai esittelijä ja varmentaa lautakunnan sihteeri tai sopimuksen/sitoumuksen valmistellut viranhaltija/työntekijä tai lautakunnan määräämä muu viranhaltija/työntekijä.
Viranhaltijapäätöksiin perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa päätöksen tehnyt viranhaltija.
Toimielimen puheenjohtaja tai sihteeri voi yksin allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen sihteeri yksin todistaa oikeaksi.
Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.
Hallintopäälliköllä, kaupungin keskusarkistonhoitajalla tai hänen sijaisenaan toimivalla toimistosihteerillä on oikeus todistaa oikeaksi otteita ja jäljennöksiä arkistossa olevista asiakirjoista.
2 LUKU: ORGANISAATIO JA TOIMIVALTASUHTEET
11 § Kaupunginvaltuusto
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuustossa on 35 valtuutettua.
Kaupunginhallitus, yleisjohto ja hallintopalveluiden palvelualue 12 § Kaupunginhallitus tehtävät
Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta, henkilöstöpolitiikkaa sekä huolehtia kaupungin toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta valtuuston päätösten mukaisesti.
Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muista kuntalaissa säädetyistä tehtävistä ja:
1. johtaa kaupungin taloutta ja seuraa talousarvion, taloussuunnitelman sekä niissä asetettujen tavoitteiden toteutumista,
2. antaa lausunnot kuntayhtymille näiden toiminta- ja taloussuunnitelmista,
3. vastaa konserniohjeen mukaisesti omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen kehittämisestä ja toteuttamisesta
4. vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä tämän säännön 4 luvun mukaisesti
5. valvoo kaupungin etua eri viranomaisissa ja yhteisöissä,
6. kehittää yhteistyötä kaupungin eri sidosryhmien kanssa,
7. edistää kaupungin elinkeinopolitiikkaa kaupungin strategian mukaisesti,
8. vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä
9. huolehtii kaavoituksesta sekä muista yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä
10. toimii kaupungin väestönsuojeluviranomaisena.
13 § Kaupunginhallituksen kokoonpano ja esittely
Kaupunginhallituksessa on yhdeksän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten
keskuudesta kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.
Kaupunginjohtaja esittelee kaupunginhallituksen käsittelyyn tulevat asiat. Kaupunginjohtajan ollessa esteellinen esittelijänä toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kaupunginjohtajan poissa ollessa esittelijänä toimii talousjohtaja. Molempien poissa ollessa esittelijänä toimii kaupunginhallituksen erikseen määräämä henkilö.
14 § Kaupunginhallituksen ratkaisuvalta
Kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvat tässä pykälässä määrätyt asiat, mikäli niitä ei erikseen hallintosäännössä ole määrätty Mänttä-Vilppulan kaupungin muun viranomaisen ratkaisuvaltaan.
Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille, paitsi jos siirtäminen on laissa tai tässä hallintosäännössä kielletty. Toimivallan siirtämisestä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa.
Kaupunginhallitus päättää:
1. Hallinto
1.1. kaupungin ehdokkaiden nimeämisestä niihin säätiöihin, yhdistyksiin tai muihin yhteisöihin, joissa kaupunki on osakkaana tai jäsenenä.
1.2 nimeää ehdokkaat kaupungin tytäryhteisöjen hallituksiin
1.3. kaupungin puhevallan käyttämisestä sekä kaupungin eri viranomaisten aloitteiden, esitysten ja lausuntojen toimittamisesta kaupungin ulkopuolisille viranomaisille.
1.4. selityksen antamisesta valtuuston puolesta valtuuston päätöstä koskevasta valituksesta tai jatkovalituksesta, jos kaupunginhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole kumottava.
Toimivaltaa ei voi siirtää asioiden 1.1 ja 1.4 osalta.
2. Taloudenhoito ja rahoitus
2.1. rakennushankkeen hankesuunnitelmasta valtuuston päättämien määrärahojen puitteissa.
2.2. palvelualueensa palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen perusteista, ellei niitä ole erikseen tässä hallintosäännössä määrätty muulle viranomaiselle. Rakennusvalvonta- ja maa- ainesluvista perittävien maksujen perusteista päättää kaupunginvaltuusto.
2.3. lainan ottamisesta valtuuston talousarviossa päättämän periaatteen mukaisesti yli vuoden pituisella takaisinmaksuajalla.
2.4. lainan antamisesta ja sijoitustoiminnasta valtuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä vahvistamien ohjeiden tai rajoitusten mukaisesti.
2.5. määräaikaisen rahoituksen järjestämisestä EU-hankkeen hankeaikaisen rahoituksen turvaamiseksi.
2.6. etuosto-oikeuden käyttämisestä niissä tapauksissa, joissa kaupungilla olisi etuosto-oikeus.
2.7. hyväksyy maankäyttö- ja kaavoitussopimukset ja samalla asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset.
2.8 kaupungin saatavien perinnän järjestämisperiaatteista.
2.9. vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä kunnallisen maksun tai yksityisoikeudellisen maksun ja sille määrätyn viivästyskoron ja perimiskulujen suorittamisesta.
2.10 vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä kunnallisveron, kansaneläkemaksun ja sairausvakuutusmaksun sekä kiinteistöveron ja niille määrätyn viivästyskoron suorittamisesta.
3. Kaupungin omaisuus- ja toimitilat
3.1 kiinteän omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien ostamisesta kaupungille talousarviossa tarkoitukseen varatun määrärahan sekä valtuuston mahdollisten erikseen antamien ohjeiden puitteissa.
3.2 rakennustarkoitukseen kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen myynnistä ja muiden kauppahinnaltaan alle 200.000 euron määräisen kiinteistön tai määräalan myynnistä.
3.3 kiinteän omaisuuden vaihtamisesta
3.4 muun kiinteän omaisuuden myynnistä talousarvion mukaisten perusteiden tai valtuuston
erikseen hyväksymien perusteiden mukaisesti.
3.5 rakennusten purkamisesta ellei sen käyttöarvo ole vähäinen
3.6 asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynnistä.
3.7 muiden osakkeiden ja osuuksien myynnistä talousarvion mukaisten perusteiden tai valtuuston erikseen hyväksymien perusteiden mukaisesti.
4. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja kiinteistönmuodostamislain mukaiset asiat
4.1. MRL:ssa tarkoitetun kaavoituskatsauksen antamisesta.
4.2. MRL:n mukaisten kaavoitus- ja maankäyttösopimusten hyväksymisestä.
4.3. MRL:n tarkoittamasta alueidenkäytön suunnittelusta.
4.4. MRL:n tarkoittaman rakennuskiellon tai toimenpiderajoitusten määräämisestä ja sen pidentämisestä yleiskaavan ja asemakaavan laatimisen tai muuttamisen vireillä ollessa.
4.5. MRL:n mukaisesti asemakaavojen ajantasaistamisesta.
4.6. MRL:n tarkoittaman rakentamiskehotuksen antamisesta ja pitää antamistaan rakentamis- kehotuksista julkista luetteloa.
4.7. MRL:n tarkoitetun kehittämisalueen nimeämisestä.
4.8. MRL:n tarkoittamista katualueen korvauksista.
4.9. MRL:n mukaisesta valituksesta kaavaa ja rakennusjärjestystä koskevasta hallinto-oikeuden kumoamis- tai muuttamispäätöksestä.
4.10. lausunnon antamisesta maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetuissa poikkeuslupahakemus- asioissa valitusviranomaiselle.
4.11. esityksestä rakennuksen suojelemiseksi ja lausunnosta suojeluasiassa.
4.12. asemakaavan hyväksymisestä ja muutoksesta, kun kysymys on viemärin tai muun johdon sijoituksesta, kadun, torin, puiston tai muun alueen nimestä tai numerosta taikka kaava on muuten
vaikutuksiltaan vähämerkityksinen.
5. Muut asiat
5.1. rakennushankkeiden suunnittelusta, rakennuttamisesta, toteuttamisesta ja urakkasopimuksiin liittyvien asioiden ratkaisemisesta siltä osin, kuin tehtävää ei ole siirretty tekniselle lautakunnalle.
5.2. asemakaavan tai tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien alueiden, rakennusten ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja lunastamisesta.
5.3. kaupungin vastuulla olevien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tarvitta- vasta valmiussuunnittelusta.
5.4. laissa paikallisen maaseutuhallinnon hoidosta kunnissa annetuista tehtävistä ja maaseutuelin- keinojen kehittämisestä.
5.5. niiden asioiden ratkaisemisesta, joita ei ole säädetty tai hallintosäännöllä määrätty kaupungin muun viranomaisen ratkaistavaksi.
5.7. toimikuntien ja neuvottelukuntien asettamisesta.
Lisäksi kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluu toimielinten yleinen ratkaisuvalta:
6.1 Lausuntojen antaminen ja sopimusten hyväksyminen kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan liittyvissä asioissa.
6.2 Käyttösuunnitelman hyväksyminen omille palvelualueille.
6.3 Kaupunginhallituksen alaisten palvelualueiden palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen suuruudesta päättäminen siltä osin kun niitä ei ole delegoitu muulle viranomaiselle
6.7 Yleisavustusten myöntäminen käyttösuunnitelmassa varattujen määrärahojen puitteissa kaupunginhallituksen alaisten palvelualueilla sekä tarvittaessa määrärahan jakaminen yleisavus- tuksiin ja kohdeavustuksiin.
6.8. Kaupunginhallituksen hallinnassa olevien stipendi- ja lahjoitusrahastojen käyttämisestä rahaston sääntöjen ja kaupunginhallituksen erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.
6.9 Hallinnassaan olevien toimitilojen yms. aukioloajoista päättäminen siltä osin kun niitä ei ole
delegoitu muulle viranomaiselle.
15 § Yleisjohdon ja hallintopalveluiden organisaatio ja johtaminen sekä palvelualueen johtajien tehtävät sekä yleinen
ratkaisuvalta
Kaupungin hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa johtaa kaupunginhallituksen alaisuudessa kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan tehtävänä on vastata kaupunginhallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen alaisuudessa.
Kaupunginjohtajan sijaisena toimii talousjohtaja tai kaupunginhallituksen erikseen tehtävään määräämä sijainen. Kaupunginjohtaja johtaa lisäksi yleisjohdon palvelualuetta. Kaupunginjohtaja vastaa yleisjohdon palvelualueen johtajana sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä kaupungin vastuulla olevien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen palvelualueel- laan tarvittavasta valmiussuunnittelusta.
Hallintopalveluiden palvelualuetta johtaa talousjohtaja. Talousjohtaja vastaa hallintopalveluiden palvelualueen johtajana sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä kaupungin vastuulla olevien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen palvelualueellaan tarvittavasta valmiussuunnittelusta.
Palvelualueen johtajan ohella myös muut esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
Yleisjohdon ja hallintopalveluiden vastuualueiden esimiehet määrää kaupunginjohtaja.
Em. tehtävien lisäksi yleisjohdon ja hallintopalveluiden palvelualueiden johtajien yleiseen palvelualueen johtajan ratkaisuvaltaan kuuluu:
Yleiset asiat
1.1. Palvelualueensa laskujen hyväksyminen, ellei toimielin ole antanut tehtävää muulle viranhaltijalle, kaupungin palveluksessa olevalle henkilölle tai luottamushenkilölle.
1.2. Valtionosuuksien ja –avustuksien hakeminen, oikaisuvaatimusten ja valitusten tekeminen ao. palvelualueen puolesta.
1.3. Hankintojen tekeminen talousarviossa vahvistettujen hankintaohjeiden puitteissa.
1.4. Enintään 2000 € suuruisten kohdeavustusten myöntäminen toimielimen määrärahojen puitteissa.
1.5. Toimii vastuuhenkilönä palvelualueensa tytär- ja osakkuusyhteisöjä koskevassa ohjauksessa ja valvonnassa kaupunginhallituksen konserniohjeiden mukaisesti.
Kaupungin taloudenhoito, omaisuus ja toimitilat
2.1. Palvelualueensa tulojen, saatavien ja maksujen perinnästä siihen asti, kunnes perintätoimen- piteet on siirretty hallintopalveluiden hoidettavaksi.
2.2. Oman palvelualueensa sopimuksiin, tilauksiin ja hankintoihin kohdistuvien vakuuksien hyväk- symisestä, valvomisesta, muuttamisesta ja vapauttamisesta lukuun ottamatta rakennusurakka- sopimuksia ja niihin liittyviä tilauksia, joiden osalta vastaava ratkaisuvalta on tilapalvelupäälliköllä.
2.3. Palvelualueen kaluston vuokralle ottamisesta ja hallinnassa olevan kaluston tilapäisestä vuokraamisesta
2.4. Irtaimiston käytöstä poistamisesta ja käytöstä poistetun irtaimiston myymisestä tai siirrosta muuhun käyttöön 10 000 euroon saakka.
16 § Yleisjohdon ja hallintopalveluiden viranhaltijoiden ratkaisuvalta
16.1 § Kaupunginjohtaja
Sen lisäksi mitä kaupunginjohtajan toimivallasta talouden ja henkilöstöasioiden osalta on määrätty ja mitä kaupunginjohtajalle kuuluu palvelualueenjohtajan ominaisuudessa, kaupunginjohtaja päättää
1. edustaa tai kutsua luottamushenkilön tai määrätä kaupungin muun viranhaltijan/työn- tekijän edustamaan kaupunkia tuomioistuimessa, hallintoviranomaisessa ja yhteisöjen kokouksessa, ellei kaupunginhallitus ole asiasta päättänyt.
2. kaupungin edustustilaisuuksien järjestämisestä ja vieraanvaraisuuden osoittamisesta, kaupungin edustajan nimeämisestä näihin tilaisuuksiin sekä niistä aiheutuvien menojen
maksettavaksi hyväksymisestä, ellei kaupunginhallitus ole asiasta toisin päättänyt.
3. kaupungintalon ja muiden hallinnon toimipisteiden tilapäisestä sulkemisesta enintään yhden kalenteriviikon ajaksi.
4. antaa sellaisia kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvia lausuntoja ja selvityksiä, joiden ei katsota edellyttävän kaupunginhallituksen nimenomaista kannanottoa,
5. hakea muutosta kaupunkia koskeviin päätöksiin, joissa kaupungilla on muutoksenhaku- oikeus silloin kuin muutoksenhakuaikataulu tätä edellyttää
16.2 § Talousjohtaja
Talousjohtaja päättää
1. hallintopalveluille siirtyneiden saatavien perinnästä.
2. saamisen poistamisesta tileistä sen jälkeen, kun saamista on yritetty periä ja sen poistaminen kirjanpitolain mukaan on tehtävä, siltä osin kun saatavan määrä ei ylitä 10 000 euroa.
3. kaupungin kassavarojen tilapäisestä sijoittamisesta.
4. tilapäisluoton ottamisesta talousarviossa määriteltyyn enimmäismäärään asti.
5. kaupungin lainakantaa koskevista korkosuojaussopimuksista talousarviossa määritellyn periaatteen mukaisesti.
16.3 § Kaupunginarkkitehti
1. Toimii maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kaavoittajana.
2. Antaa tarvittaessa kaavoittajan lausunnon kaavatilanteesta sekä rakennus-, toimenpide- ja purkamislupahakemuksista.
16.4 § Kaupunginlakimies
1. Tekee aktivointisuunnitelmiin perustuvat kuntouttavan työtoiminnan yksilöpäätökset.
2. Tekee yhdistysten kanssa sopimukset kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
3. Käyttää työllisyydenhoitoyksikössä samaa päätösvaltaa kuin palvelualueen johtaja koskien henkilöstöpäätöksiä.
4. Antaa valtion viranomaisille kaupungilta pyydetyt joukkoliikennettä koskevat lausunnot.
16.5 § Henkilöstöpäällikkö
Henkilöstöpäällikön ratkaisuvallasta henkilöstöasioissa on säädetty hallintosäännön 3. luvussa. Tämän lisäksi henkilöstöpäällikkö päättää:
1. Virka- ja työehtosopimuksen tekemisestä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuutuksen nojalla ja muun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemisestä.
2. Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvien työkokemuslisien myöntämisestä.
16.6 § Hallintopäällikkö
Päättää:
1. Asiakirjojen antamisesta perittävistä maksuista.
2. Kaupungin vaakunan käyttöoikeudesta.
Sivistyslautakunta sekä sivistyspalveluiden palvelualue 17 § Sivistyslautakunnan tehtävät
Sivistyslautakunnan tehtävänä on hallintosäännössä mainittujen yleisten tehtävien lisäksi opetustoimen säännösten mukaisesti vastata kaupungin esi-, perus- ja lukiokoulutuksen järjestämisestä sekä aamu- ja ilta- päivätoiminnasta.
Lautakunta luo edellytykset monipuoliselle nuorisotoimelle sekä kehittää näitä palveluja. Sivistyslautakunta vastaa varhaiskasvatuksen, valmistavan opetuksen, esi-, peruskoulun ja lukion opetus- ja kasvatustyöstä sekä niiden kehittämisestä ja niistä tehtävistä, jotka vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan kuuluvat kunnalle. Lautakunta vastaa myös nuoriso- ja kulttuuri- sekä kirjastopalveluista. Lautakunta arvioi myös järjestämäänsä esiopetusta, koulutusta ja sen vaikuttavuutta ja osallistuu toimintansa ulkopuoliseen arviointiin arviointisuunnitelman mukaisesti.
Sivistyslautakunnan tehtäväalueina ovat:
1. varhaiskasvatus
2. esiopetus
3. valmistava opetus
3. perusopetus
4. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
5. toisen asteen koulutus
6. aikuiskoulutus
7. taiteen perusopetus
8. musiikkitoiminta
9. kirjastopalvelut
10. kulttuuripalvelut
11. nuorisopalvelut
18 § Sivistyslautakunnan kokoonpano
Sivistyslautakunnassa on 10 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen.
19 § Esittely sivistyslautakunnassa
Esittelijänä sivistyslautakunnassa toimii sivistysjohtaja. Sivistysjohtajan ollessa esteellinen asian esittelee lautakunnan puheenjohtaja. Sivistysjohtajan ollessa poissa esittelijänä toimii Vilppulan- kosken koulun rehtori.
20 § Sivistyslautakunnan ratkaisuvalta
Sivistyslautakunta päättää
1. varhaiskasvatussuunnitelmista (yleinen osa sekä perhepäivähoito ja vuorohoito) ja päivähoidon muista yleisistä ohjeista.
2. valmistavan opetuksen suunnitelmasta.
3. esiopetuksen, peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmista ja Autereopiston opinto- ohjelmasta.
4. opetussuunnitelmaan perustuvasta lukuvuosittaisesta suunnitelmasta, ellei niitä tai niiden osia ole määrätty viranhaltijan hyväksyttäväksi.
5. opetussuunnitelmaan perustuvan esiopetuksen vuosisuunnitelman hyväksymisestä.
6. päivähoitopalveluista perittävien maksujen perusteista siltä osin kuin ne ovat kaupungin päätettävissä.
7. valmistavan opetuksen sekä esi- ja perusopetuksen kuljetusperusteista.
8. valmistavan opetuksen sekä esi- ja perusopetuksen oppilaskuljetuksista ja kuljetusavustuk- sista laatimiensa koulukuljetusperusteiden mukaisesti.
9. koulujen järjestyssäännöistä.
10. koulujen työajoista lukuvuosittain vuodenvaihteen jälkeen.
11. xxxxxx opiskelijavalinnan perusteista.
12. oppilaaksiottoalueista.
13. esi- ja perusopetuksen oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen silloin, kun oppilaan huoltaja tai huoltajat tätä ottamista tai siirtämistä vastustavat.
14. musiikki- ja kansalaisopistotoiminnan sekä taiteen perusopetuksen järjestämisestä sekä määrärahojen käytöstä.
15. kiinteistön tai huoneiston käyttöohjeista.
16. koulu- ja varhaiskasvatuskokeiluihin osallistumisesta.
17. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan osallistumismaksuista, toimintasuunnitelmien hyväksymisestä ja säännöllisestä arvioimisesta.
18. nuorisotilojen järjestyssääntöjen vahvistamisesta.
19. nuorisotoimen avustusten jakoperusteista.
20. nuorisotoimen toiminta-avustusten ja kohdeavustusten myöntämisestä.
Lisäksi sivistyslautakunnan toimivaltaan kuuluu toimielinten yleinen ratkaisuvalta:
21. Lausuntojen antaminen ja sopimusten hyväksyminen sivistyslautakunnan ratkaisuvaltaan liittyvissä asioissa.
22. Käyttösuunnitelman hyväksyminen omalle palvelualueelle.
23. Sivistyslautakunnan alaisen palvelualueen palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen suuruudesta päättäminen siltä osin kun niitä ei ole delegoitu muulle viranomai- selle
24. Yleisavustusten myöntäminen käyttösuunnitelmassa varattujen määrärahojen puitteissa sivistyslautakunnan alaiselle palvelualueelle sekä tarvittaessa määrärahan jakaminen yleisavustuksiin ja kohdeavustuksiin.
25. Sivistyslautakunnan hallinnassa olevien stipendi- ja lahjoitusrahastojen käyttämisestä rahaston sääntöjen ja kaupunginhallituksen erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.
26. Hallinnassaan olevien toimitilojen yms. aukioloajoista päättäminen siltä osin kun niitä ei ole delegoitu muulle viranomaiselle.
27. Hallinnassaan olevien toimitilojen käytöstä, vuokrauksesta ja vuokran suuruudesta päättäminen pl. liikuntasalien iltakäyttö joka kuuluu liikuntapalveluille.
21 § Sivistyspalveluiden palvelualueen organisaatio ja johtaminen sekä palvelualueen johtajan tehtävät sekä yleinen
ratkaisuvalta
Sivistyspalveluiden palvelualuetta johtaa sivistysjohtaja. Sivistyspalveluihin kuuluu varhaiskasvatus, valmistava opetus, esiopetus, perusopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, toisen asteen koulutus, aikuiskoulutus, taiteen perusopetus, musiikkitoiminta, kirjastotoimi, kulttuuritoimi ja nuorisotoimi.
Sivistysjohtaja vastaa sivistyspalveluiden palvelualueen johtajana sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä kaupungin vastuulla olevien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaa- miseen palvelualueellaan tarvittavasta valmiussuunnittelusta.
Palvelualueen johtajan ohella myös muut esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
Sivistyspalveluiden vastuualueiden esimiehet määrää sivistysjohtaja. Sivistyspalveluiden palvelualueen johtajan yleiseen ratkaisuvaltaan kuuluu:
1.1. Palvelualueensa laskujen hyväksyminen, ellei toimielin ole antanut tehtävää muulle viranhaltijalle, kaupungin palveluksessa olevalle henkilölle tai luottamushenkilölle.
1.2. Valtionosuuksien ja –avustuksien hakeminen, oikaisuvaatimusten ja valitusten tekeminen ao. palvelualueen puolesta.
1.3. Hankintojen tekeminen talousarviossa vahvistetun hankintarajan puitteissa.
1.4. Enintään 2000 € suuruisten kohdeavustusten myöntäminen toimielimen määrärahojen puitteissa.
1.5. Toimii vastuuhenkilönä palvelualueensa tytär- ja osakkuusyhteisöjä koskevassa ohjauksessa ja valvonnassa kaupunginhallituksen konserniohjeiden mukaisesti.
Kaupungin taloudenhoito, omaisuus ja toimitilat
2.1. palvelualueensa tulojen, saatavien ja maksujen perinnästä siihen asti, kunnes perintätoimen- piteet on siirretty hallintopalveluiden hoidettavaksi.
2.2. oman palvelualansa sopimuksiin, tilauksiin ja hankintoihin kohdistuvien vakuuksien hyväksymi- sestä, valvomisesta, muuttamisesta ja vapauttamisesta lukuun ottamatta rakennusurakkasopimuk- sia ja niihin liittyviä tilauksia, joiden osalta vastaava ratkaisuvalta on tilapalvelupäälliköllä.
2.3 palvelualueen hallinnassa olevien toimitilojen tilapäisestä, alle vuoden mittaisesta, vuokrauk- sesta ja käyttökorvauksista toimielimen antamien ohjeiden mukaisesti
2.4. palvelualueen kaluston vuokralle ottamisesta ja hallinnassa olevan kaluston tilapäisestä vuokraamisesta
2.5. irtaimiston käytöstä poistamisesta ja käytöstä poistetun irtaimiston myymisestä tai siirrosta muuhun käyttöön 10 000 euroon saakka.
22 § Sivistyspalveluiden palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta
22.1 § Sivistysjohtaja
Sivistysjohtaja päättää seuraavista asioista, ellei tehtävää ole annettu muulle viranhaltijalle:
1. perusopetuksen oppilaiden ottamisesta kouluihin.
2. oppilaan opetuksen järjestämispaikasta tai sen vahvistamisesta.
3. 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen siirtämisestä.
4. luvan myöntämisestä oppilaalle käydä muuta kuin omaa koulua.
5. käyttää sivistyslautakunnan puhevaltaa, ellei lautakunta ole nimennyt toista henkilöä lautakunnan edustajaksi.
6. luvan myöntämisestä koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä myöhemmin tai aiemmin.
7. luvan myöntämisestä poissaoloon perusopetuksessa olevalle oppilaalle poissaolon keston ylittäessä kolme kuukautta.
8. taiteen perusopetuksen toimeenpanosta.
9. koulutapaturmasta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.
10. opettajien virkaehtosopimuksen mukaisista lukuvuosittaisista opettajatyöpäivistä ja niiden sisällöstä tehtävärehtoreiden kouluissa.
11. rehtorin tehtävien hoitoa koskevan määräyksen antamisesta opettajalle tai tehtävän poisottamisesta.
12. koulutuspalvelujen hankkimisesta kaupungin ulkopuolelta kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
13. palvelussuhteen päättymisestä eläkkeelle siirryttäessä
22.2 § Varhaiskasvatuksen johtaja
1. toimii yksityisesti harjoitetun päivähoitotoiminnan valvontaviranomaisena.
2. hyväksyy varhaiskasvatuksen toiminta-alueen laskut
3. päättää opiskeluharjoittelusopimuksista vastuualueellaan
4. päättää hoito – ja kasvatushenkilöstön sekä avustajien sijoittumisesta varhaiskasvatuksen toimintayksiköihin
5. päättää lapsille päivähoidossa annettavasta erityisestä tuesta
6. päättää päivähoitopaikkojen myöntämisestä
7. päättää asiakkailta perittävistä päivähoitomaksuista lautakunnan päättämien taksojen sekä lain ja asetusten mukaisesti.
8. päättää asiakasmaksuista vapauttamisesta tai huojentamisesta
9. luvan myöntämisestä varhaiskasvatuksen hallintaan kuuluvien kiinteistöjen käyttämiseen sivistyslautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti.
22.3 § Rehtori
Rehtori hyväksyy koulua koskevat laskut ja päättää:
1. esi- ja perusopetusoppilaan ottamisesta tai siirtämisestä perusopetuksen erityisopetukseen edellyttäen, että oppilaan huoltaja tai huoltajat eivät vastusta ottamista tai siirtämistä.
2. vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden/opiskelijoiden erityispalveluista.
3. opetuksen julkisuuden rajoittamisesta.
4. luvan myöntämisestä koulukiinteistön tai –huoneiston käyttämiseen sivistyslautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti.
5. kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymisen valvonnasta.
6. huoltajaa kuultuaan oppilaan valinnaisaineesta.
7. valitun valinnaisaineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi.
8. oppilaan vapauttamisesta kielen tai uskonnon opiskelusta.
9. poissaololuvan myöntämisestä perusopetuksen oppilaalle, mikäli poissaolo kestää yli kolme päivää ja enintään kolme kuukautta.
10. opetus- tai muun harjoittelijan ottamisesta.
11. oppimateriaalin käyttöönotosta.
12. oppilaalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta.
13. oppilaan opiskelun järjestämisestä poikkeuksellisesti ja luvan myöntämisestä opintojen suorittamiseen opetukseen osallistumatta ja määrää tutkinnon vastaanottavan opettajan.
14. stipendi- ja lahjarahastojen hoitamisesta ja muiden apurahojen jaosta, mikäli rahaston säännöissä tai lahjakirjassa ei toisin määrätä.
15. erityisopetuksessa olevan oppilaan henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta.
16. virkarehtori päättää opettajien virkaehtosopimuksen mukaisista lukuvuosittaisista opettajatyöpäivistä, muutoin sivistysjohtaja.
17. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan hakuajoista.
18. lapsen ottamisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan ja toimintapaikkoihin sijoittamisesta.
19. lapsikohtaisen toimintamaksun alentamisesta tai poistamisesta.
20. vastaa oppilashuoltoon liittyvien henkilötietojen käsittelystä. (salainen koulun henkilöstörekisteri).
21. vastaa selvityksestä koskien oppilaan etenemistä, annettua tehostettua tukea ja oppilaan
kokonaistilannetta.
22. tekee päätöksen erityisen tuen antamisesta oppilaalle.
23. oppilaan määräaikaisesta erottamisesta.
24. vararehtorin tehtävien hoitoa koskevan määräyksen antamisesta opettajalle tai tehtävän poisottamisesta.
LUKION REHTORI PÄÄTTÄÄ EDELLISTEN LISÄKSI:
1. opiskelijoiden ottamisesta lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti.
2. eron myöntämisestä opiskelijalle.
3. lukion opiskelijoiden poissaololuvista yli kolmen päivän osalta.
4. vastaa yhteistyövelvoitteesta muiden oppilaitosten kanssa.
5. muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta.
6. xxxxxx opiskelijan lukion suoritusajan pidennyksestä yli 4 vuoden ajaksi.
22.4 § Opettaja
Opettaja päättää:
1. enintään kolmen päivän poissaololuvan myöntämisestä oppilaalle.
22.5 § Kirjastojohtaja
Kirjastojohtaja päättää
1. kirjastoaineiston hankinnasta ja poistoista.
2. kirjaston käyttömaksuista toimielimen perusteiden mukaisesti.
3. kirjaston tilapäisistä aukioloista tai aukiolorajoituksista.
4. päättää kirjastolain 15§:n mukaisen käyttökiellon antamisesta
22.6 § Kulttuurijohtaja / Autere -opiston rehtori
Kulttuurijohtaja päättää:
1. opiskelijoiden ottamisesta ja erottamisesta.
2. todistusten antamisesta.
3. yksittäisten kurssimaksujen määräämisestä.
4. enintään 500 € suuruisten kohdeavustusten myöntäminen toimielimen vahvistamissa rajoissa.
22.7 § Nuorisoasiainhoitaja
Nuorisoasiainhoitaja päättää:
1. enintään 500 € suuruisten kohdeavustusten myöntämisestä toimielimen vahvistamissa rajoissa
Tekninen lautakunta sekä liikuntapoliittinen neuvottelukunta ja teknisten palveluiden palvelualue
23 § Teknisen lautakunnan tehtävät
Tekninen lautakunta vastaa kaupungin oman kunnallistekniikan (niiltä osin kun kunnallistekniikkaa ei ole annettu Mäntän kaukolämpö ja vesihuolto oy:n tehtäväksi) alueiden ja rakennusten kunnossapidosta ja rakentamisesta sekä liikuntapalveluista. Lautakunta hoitaa ympäristönsuojelu- laissa ja maastoliikennelaissa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle määrätyt tehtävät siltä osin kuin niitä ei ole annettu Keurusselän ympäristölautakunnalle. Maa-aineslain mukainen valvontaviranomainen, leirintäalueviranomainen ja tupakkalain valvonnasta vastaava viranomai- nen on Keurusselän ympäristölautakunta.
MRL:n 161 §:n ja 161a §:n mukaiset veden johtaminen ja ojittaminen ovat Keurusselän ympäristölautakunnan alaisen ympäristöjaoksen tehtäviä. Samoin YSL:n § 27 d mukainen talousvesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen kuuluu Keurusselän ympäristölautakunnan ympäristöjaoksen tehtäviin.
Jätehuoltoviranomaisena toimii Tampereen kaupungin alueellinen jätehuoltolautakunta. Teknisen lautakunnan tehtävänä on
1. toimia rakennusvalvontaviranomaisena ja järjestää rakennusneuvonta ja rakennusvalvonta.
2. kaupungin toimesta tapahtuvan rakentamisen suunnittelu ja rakennuttaminen/rakenta- minen.
3. kaupungin vastuulla olevan yleisen tie- ja katuverkon suunnittelu, rakennuttaminen/raken- taminen ja ylläpito.
4. kaupungin kiinteistöjen ja alueiden ylläpito, puhtaus- ja kiinteistönhoito.
5. pelastustoimi siltä osin kuin se kuuluu kaupungille.
6. öljyvahinkojen torjunnan jälkihoito.
7. ympäristönhoito ja -suojelu (muiden kuin ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien osalta).
8. siivous ja ruokapalveluiden järjestäminen.
9. yksityistielain mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät.
10. kaupungin maa- ja metsätilojen hoito.
11. haja-asutusalueiden teiden osoitenimien antaminen
12. asuntolainsäädännön alaiset tehtävät.
13. liikuntapalveluiden järjestäminen
14. kaupungin liikenneturvallisuustyöstä huolehtiminen.
24 § Teknisen lautakunnan kokoonpano
Lautakunnassa on 10 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen.
25 § Esittely teknisessä lautakunnassa
Teknisen lautakunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja. Teknisen johtajan ollessa esteellinen asian esittelee lautakunnan puheenjohtaja. Teknisen johtajan ollessa poissa esittelijänä toimii tilapalvelupäällikkö.
26 § Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta
Tekninen lautakunta päättää
1. Palvelualueensa tehtäviin kuuluvien urakoista ja hankinnoista kaupunginvaltuuston vuosittain päättämän talousarvion ja hankintarajojen puitteissa.
2. Suunnittelijoiden valinnasta kaupunginvaltuuston vuosittain päättämän talousarvion ja hankintarajojen puitteissa niiltä osin kun teknisen johtajan toimivalta/hankintavaltuus ei riitä.
3. Kadunrakennussuunnitelmien sekä puisto-, liikenne- ja ulkoilualueita koskevien suunnitelmien hyväksymisestä, niiden toteuttamisesta ja kadunpidosta.
4. Rakennusvaiheessa ilmenevistä tarpeellisista rakennustöiden lisätöiden hyväksymisestä niiltä osin kun teknisen johtajan toimivalta/hankintavaltuus ei riitä.
5. Korvauksen myöntämisestä palvelualueellaan niissä tapauksissa, joista kaupunki on korvausvelvollinen.
6. Kiinteän omaisuuden vuokralle antamisesta ja ottamisesta.
7. Lautakunnan hallussa olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden tilapäisestä luovuttamisesta sekä ulkopuolisille annettavista kiinteistöpalveluista ja niistä perittävistä maksuista.
8. Romuajoneuvojen hävittämisestä annetun lain mukaisista asioista. Ajoneuvojen siirtopäätöksen tekee tekninen johtaja.
9. Liikennemerkin asettamisesta yksityistielle tieliikennelain mukaisesti.
10. MRL:n mukaisen asemakaavan edellyttämän rasitteen perustamisesta sekä MRL:n rasitejärjestelyn muuttamisesta tai poistamisesta.
11. Liikuntapaikkojen järjestyssääntöjen vahvistamisesta.
12. Ulko- ja sisäliikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteista.
13. Liikuntatoimen avustusten jakoperusteista.
14. Liikuntatoimen toiminta-avustusten ja kohdeavustusten sekä kannustusstipendien myöntämisestä.
15. Yksityisteille myönnettävistä avustuksista kaupunginhallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti.
16. Kaupungin niistä haja-asutusalueen osoitejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvistä
tehtävistä, joita tällä hallintosäännöllä ei ole annettu kaupunginhallituksen tai maankäyttöinsinöörin tehtäviksi.
17. Yksityistielaissa tielautakunnalle säädetyistä asioista. Yksityistielaissa säädettyjä asioita varten lautakunta voi asettaa keskuudestaan jaoston, johon kuuluu kolme jäsentä ja kolme varajäsentä.
18. Valituksesta erillistä tonttijakoa koskevaan päätökseen.
19. Kiinteistönmuodostamislaissa kaupungin päätettäväksi annetuista suostumuksista ja hakemuksista.
20. Maa- ja vesialueita koskevista vuokraoikeuksien siirroista.
21. Metsänmyynnistä hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti.
22. Metsästystä, kalastusta ja riistanhoitoa koskevista asioista kaupungin omistamilla maa- ja vesialueilla.
23. Poikkeuksen myöntämisestä rakentamista koskevista säännöksistä.
24. Suunnittelutarveratkaisuista.
25. Rakennusrasitteen perustamisesta, poistamisesta ja muuttamisesta.
26. Korjaus- ja energia-avustuslain mukaisista tehtävistä.
27. Toripaikkojen, liikuntapaikkojen ja satama-alueiden sekä palvelualueensa hallinnassa olevien alueiden käyttömaksuista.
28. Palvelualueensa maksuista.
Tekninen lautakunta voi siirtää päätösvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille, ei kuitenkaan pakkokeinon asettamista sisältäviä asioita. Delegointipäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa.
27 § Liikuntapoliittinen neuvottelukunta, sen tehtävät, esittely ja kokoonpano
Liikuntapoliittinen neuvottelukunta kuuluu teknisen lautakunnan alaisuuteen. Toimikunnassa on 5 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Liikuntapoliittisen neuvottelukunnan sihteerinä ja esittelijänä toimii liikuntasihteeri. Liikuntapoliittisen neuvottelukunnan valitsee tekninen lauta- kunta.
Liikuntapoliittinen neuvottelukunta:
- antaa lausuntoja toimialuettaan koskevista suunnitelmista ja sopimuksista
- antaa esityksiä tekniselle lautakunnalle toiminnan painopistealueiden valinnasta sekä toiminnan kehittämisestä
- määrittelee menestyneiden urheilijoiden palkitsemisperusteet
28 § Teknisten palveluiden palvelualueen organisaatio ja johtaminen
Teknisten palveluiden palvelualuetta johtaa tekninen johtaja. Teknisten palveluiden palvelualuee- seen kuuluu rakennusvalvonta, kiinteistö- ja mittauspalvelut, infrapalvelut, tilapalvelut, siivous- ja ruokapalvelut, liikuntapalvelut sekä sopimuksella muiden viranomaisten hoitamaksi annetut ympäristöpalvelut, jätehuolto ja pelastuspalvelut.
Xxxxxxxx johtaja vastaa teknisten palveluiden palvelualueen johtajana sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä kaupungin vastuulla olevien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen palvelualueellaan tarvittavasta valmiussuunnittelusta.
Palvelualueen johtajan ohella myös muut esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
Teknisten palveluiden vastuualueiden esimiehet määrää tekninen johtaja. Teknisten palveluiden palvelualueen johtajan yleiseen ratkaisuvaltaan kuuluu:
1.1. palvelualueensa laskujen hyväksyminen, ellei toimielin ole antanut tehtävää muulle viranhaltijalle, kaupungin palveluksessa olevalle henkilölle tai luottamushenkilölle.
1.2. Valtionosuuksien ja –avustuksien hakeminen, oikaisuvaatimusten ja valitusten tekeminen ao. palvelualueen puolesta.
1.3. Hankintojen tekeminen talousarviossa vahvistetun hankintarajan puitteissa.
1.4. Enintään 2000 € suuruisten kohdeavustusten myöntäminen palvelualueen määrärahojen puitteissa.
1.5. Toimii vastuuhenkilönä palvelualueensa tytär- ja osakkuusyhteisöjä koskevassa ohjauksessa ja valvonnassa kaupunginhallituksen konserniohjeiden mukaisesti.
Kaupungin taloudenhoito, omaisuus ja toimitilat
2.1. palvelualueensa tulojen, saatavien ja maksujen perinnästä siihen asti, kunnes perintätoimenpiteet on siirretty hallintopalveluiden hoidettavaksi.
2.2. oman palvelualansa sopimuksiin, tilauksiin ja hankintoihin kohdistuvien vakuuksien hyväksymisestä, valvomisesta, muuttamisesta ja vapauttamisesta lukuun ottamatta rakennusurak- kasopimuksia ja niihin liittyviä tilauksia, joiden osalta vastaava ratkaisuvalta on tilapalvelu- päälliköllä.
2.3 palvelualueen hallinnassa olevien toimitilojen tilapäisestä, alle vuoden mittaisesta, vuokrauksesta ja käyttökorvauksista toimielimen antamien ohjeiden mukaisesti
2.4. palvelualueen kaluston vuokralle ottamisesta ja hallinnassa olevan kaluston tilapäisestä vuokraamisesta
2.5. irtaimiston käytöstä poistamisesta ja käytöstä poistetun irtaimiston myymisestä tai siirrosta muuhun käyttöön 10 000 euroon saakka.
29 § Teknisten palveluiden palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta
29.1 § Tekninen johtaja
Xxxxxxxx johtaja päättää seuraavista asioista, ellei tehtävää ole annettu muulle viranhaltijalle:
1. kaupungin edustamisesta toimialaansa kuuluvissa katselmuksissa ja toimituksissa.
2. suunnittelijoiden valinnasta kaupunginvaltuuston vuosittain vahvistamaan euromäärään asti.
3. urakoitsijoiden valinnasta ja hankinnoista kaupunginvaltuuston vuosittain vahvistamaan euromäärään asti.
4. lausuntojen antamisesta kaupungin puolesta naapurin kuulemismenettelyssä ja naapurin
suostumuksen antamisesta rajan läheisyyteen rakennettaessa.
5. kiireellisten korjaustöiden suorittamisesta, mikäli vahingon estäminen tai toiminnan turvaaminen sitä edellyttävät.
6. kaupungin kiinteistöjen sähkö-, lämpö- ja muiden liittymissopimusten hyväksymisestä ja allekirjoittamisesta.
7. rakennusvaiheessa ilmenevistä rakennustöiden lisätöiden hyväksymisestä talousarvion ja hankintavaltuutensa puitteissa.
8. luvan myöntämistä yksittäisten sekä väliaikaisten liikennemerkkien, kilpien ja muiden liikenteenohjauslaitteiden sijoittamiseen.
9. ajoneuvoliikenteen poikkeusluvan myöntämisestä kaupungin omistamille ja hallitsemille alueille.
29.2 § Tilapalvelupäällikkö
Tilapalvelupäällikkö päättää seuraavista asioista, ellei tehtävää ole annettu muulle viranhaltijalle:
1. urakoiden ja hankintojen vakuuksien hyväksymisestä.
2. rakennusaikaisten vakuutuksien ottamisesta.
3. rakennusvaiheessa ilmenevistä tarpeellisista lisä- ja muutostöiden hyväksymisestä talousarvion ja hankintavaltuutensa puitteissa.
4. asukkaiden valitsemisesta ja vuokrasopimuksen tekemisestä kaupungin omistuksessa oleviin vuokra-asuntoihin.
5. asuinhuoneistojen vuokrasopimusten irtisanomisesta ja purkamisesta.
6. kaupungin rakennusten (pl. sivistyspalveluiden rakennukset) vuokraaminen, käyttöön luovuttaminen ja käyttökorvauksista teknisen lautakunnan ohjeiden mukaisesti päättäminen.
29.3 § Maankäyttöinsinööri
Maankäyttöinsinööri päättää seuraavista asioista, ellei tehtävää ole annettu muulle viranhaltijalle:
1. kiinteistöjen osoitteista hyväksyttyä osoitejärjestelmää noudattaen.
2. kiinteistökaupan etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä.
3. rakennuspaikan varaamisesta siinä tapauksessa, että valtuusto on päättänyt tontin myyntihinnasta.
4. rakennustarkoitukseen kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen myynnistä silloin, kun valtuusto on määrännyt myyntihinnan tai päättänyt hinnanmuodostuksen periaatteista.
5. teknisen lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden vuokralle luovuttamisesta siinä tapauksessa, että vuokrauksen on tarkoitettu kestävän enintään 3 vuotta.
6. kaupungin ulkopuolisten omistamien johtojen, muuntamoiden ym. laitteiden ja rakennelmien sijoittamisesta kaupungin omistamille alueille.
7. erillisen tonttijaon laatimisesta aiheutuneiden kustannusten perimisestä valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti.
8. kaupungin edustamisesta maanmittaustoimituksissa sekä maa- ja vesialueita koskevissa katselmuksissa.
9. erillisestä tonttijaosta ja sen hyväksymisestä
29.4 § Rakennustarkastaja
Rakennustarkastaja päättää
1. rakennuslupien myöntämisestä.
2. muutospiirustusten hyväksymisestä sekä MRL:n mukaiset vähäiset poikkeamiset ankkeissa, joihin rakennustarkastaja on myöntänyt luvan tai voi myöntää luvan.
3. toimenpideluvan myöntämisestä MRA:n mukaisiin toimenpiteisiin.
4. MRL:n tarkoittaman vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan hyväksymisestä.
5. MRL:n tarkoittamista purkamisluvista.
6. MRL:n tarkoittamista maisematyöluvista.
7. aloittamisluvasta ennen lainvoimaisuutta.
8. rakennuttajavalvonnasta, asiantuntijatarkastuksesta ja ulkopuolisista tarkastuksista.
9. rakennelman sekä pienehkön laitteen poistamisesta, keskeneräisen rakennustyön loppuunsaattamisesta ja rakennusluvasta tilapäiselle rakennukselle.
10. rakennustyön keskeyttämisestä.
11. suunnittelijan kelpoisuudesta.
12. MRL:n tarkoittamasta luvan voimassaoloajasta ja jatkamisesta.
13. MRL:n mukaisten tarkastus- ja valvontamaksujen määräämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymän taksan mukaan.
14. MRA:n tarkoittaman katualueen katselmuksen suorittamisesta.
15. kokoontumistiloista ja -alueista.
Rakennustarkastajalla on erityisestä syystä oikeus siirtää päätettäväkseen määrätty asia lautakunnan käsiteltäväksi.
30 § Liikuntasihteeri
1. Liikuntasihteeri päättää liikuntavuorojen jakamisesta ja kaupungin liikuntapaikkojen luovut- tamisesta käyttöön sekä huolehtii niiden osalta maksujen perimisestä teknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti.
Peruspalvelulautakunta, yksilöjaosto sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue
31§ Peruspalvelulautakunnan tehtävät
Peruspalvelulautakunta vastaa
- sosiaali- ja terveyslainsäädännössä kunnan järjestämisvastuulle säädettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisesta, valvonnasta ja kehittämisestä yhteistoiminta-alueella
- toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettuna monijäsenisenä toimi- elimenä
- huolehtii sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tilaajavastuusta ja valvoo palveluntuotanto- sopimusten toteutumista
32 § Peruspalvelulautakunnan kokoonpano
Peruspalvelulautakunta on Mänttä-Vilppulan kaupungin ja Juupajoen kunnan muodostaman
sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen kuntalain 51 §:n mukainen yhteinen toimielin. Lautakunnan toimikausi on valtuuston toimikausi.
Lautakunnassa Mänttä-Vilppulan kaupungilla on neljä (4) jäsentä ja Juupajoen kunnalla kolme (3) jäsentä. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet.
Lautakunnan puheenjohtaja valitaan Xxxxxx-Vilppulan jäsenistä. Juupajoen kunta valitsee lauta- kuntaan kolme (3) jäsentä, kolme (3) varajäsentä ja varapuheenjohtajan. Yhteistoiminta-alueen kuntajohtajilla ja hallitusten puheenjohtajilla on lautakunnankokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
33 § Esittely peruspalvelulautakunnassa
Peruspalvelulautakunnan esittelijänä toimii tilaajajohtaja. Tilaajajohtajan ollessa estynyt asian esittelee puheenjohtaja. Tilaajajohtajan poissa ollessa esittelijänä toimii palvelujohtaja.
34 § Peruspalvelulautakunnan ratkaisuvalta
Peruspalvelulautakunta
1. käyttää kunnalle toimialansa lainsäädännössä, määräyksissä ja kuntaa sitovissa ohjeissa säädettyä ratkaisuvaltaa.
2. vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden maksujen ja taksojen perusteet.
3. nimeää lastensuojelulain 13 §:n mukaisen johtavan viranhaltijan.
4. asettaa lastensuojelulain 14 §:ssä tarkoitetun lastensuojelun asiantuntijaryhmän.
5. hyväksyy sosiaali- ja terveyspalveluissa noudatettavat soveltamisohjeet.
6. toimii yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaviranomaisena
Lisäksi peruspalvelulautakunnan toimivaltaan kuuluu toimielinten yleinen ratkaisuvalta:
7. Lausuntojen antaminen ja sopimusten hyväksyminen peruspalvelulautakunnan ratkaisuvaltaan liittyvissä asioissa.
8. Käyttösuunnitelman hyväksyminen omalle palvelualueelle.
9. Peruspalvelulautakunnan alaisen palvelualueen palveluista ja muista suoritteista perittävien
maksujen suuruudesta päättäminen siltä osin kun niitä ei ole delegoitu muulle viranomai- selle.
10. Yleisavustusten myöntäminen käyttösuunnitelmassa varattujen määrärahojen puitteissa peruspalvelulautakunnan alaiselle palvelualueelle sekä tarvittaessa määrärahan jakaminen yleisavustuksiin ja kohdeavustuksiin.
11. Peruspalvelulautakunnan hallinnassa olevien stipendi- ja lahjoitusrahastojen käyttämisestä rahaston sääntöjen ja kaupunginhallituksen erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.
12. Hallinnassaan olevien toimitilojen yms. aukioloajoista päättäminen siltä osin kun niitä ei ole delegoitu muulle viranomaiselle.
35 § Yksilöjaoston tehtävät
Peruspalvelulautakunnalla on yksilöjaosto, joka käyttää sosiaalilainsäädännössä määrättyä ratkai- su- ja päätösvaltaa asioissa, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat yksilöasioissa sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle.
36 § Yksilöjaoston kokoonpano
Yksilöjaostossa on kolme (3) jäsentä, joista Mänttä-Vilppulan kaupungilla on kaksi (2) jäsentä ja Juupajoen kunnalla yksi (1) jäsen. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitaan lautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä
37 § Esittely yksilöjaostossa
Yksilöjaoston esittelijänä toimii palvelujohtaja.
38 § Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen organisaatio ja johtaminen
Sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuualuetta johtaa tilaajajohtaja. Sosiaalipalveluiden vastuualueen esimiehenä toimii palvelujohtaja. Tilaajajohtaja vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen johtajana sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä kaupungin vastuulla olevien yhteis- kunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen palvelualueellaan tarvittavasta valmiussuunnitte- lusta.
Palvelualueen johtajan ohella myös muut esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen vastuualueiden esimiehet määrää tilaajajohtaja. Palvelualueen johtaja päättää vastuualueiden esimiesten sijaisista omalla palvelualueellaan.
Em. tehtävien lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen johtajan yleiseen palvelualueen johtajan ratkaisuvaltaan kuuluu:
Yleiset asiat
1.1. Palvelualueensa laskujen hyväksyminen, ellei toimielin ole antanut tehtävää muulle viranhalti- jalle, kaupungin palveluksessa olevalle henkilölle tai luottamushenkilölle.
1.2. Valtionosuuksien ja –avustuksien hakeminen, oikaisuvaatimusten ja valitusten tekeminen ao. palvelualueen puolesta.
1.3. Hankintojen tekeminen talousarviossa vahvistetun hankintarajan puitteissa.
1.4. Enintään 2000 € suuruisten kohdeavustusten myöntäminen toimielimen määrärahojen puitteissa.
1.5. Toimii vastuuhenkilönä palvelualueensa tytär- ja osakkuusyhteisöjä koskevassa ohjauksessa ja valvonnassa kaupunginhallituksen konserniohjeiden mukaisesti.
Kaupungin taloudenhoito, omaisuus ja toimitilat
2.1. palvelualueensa tulojen, saatavien ja maksujen perinnästä siihen asti, kunnes perintätoimen- piteet on siirretty hallintopalveluiden hoidettavaksi.
2.2. oman palvelualansa sopimuksiin, tilauksiin ja hankintoihin kohdistuvien vakuuksien hyväksymi- sestä, valvomisesta, muuttamisesta ja vapauttamisesta lukuun ottamatta rakennusurakkasopimuk- sia ja niihin liittyviä tilauksia, joiden osalta vastaava ratkaisuvalta on rakennuspäälliköllä.
2.3 palvelualueen hallinnassa olevien toimitilojen tilapäisestä, alle vuoden mittaisesta, vuokrauk- sesta ja käyttökorvauksista toimielimen antamien ohjeiden mukaisesti
2.4. palvelualueen kaluston vuokralle ottamisesta ja hallinnassa olevan kaluston tilapäisestä vuokraamisesta
2.5. irtaimiston käytöstä poistamisesta ja käytöstä poistetun irtaimiston myymisestä tai siirrosta muuhun käyttöön 10 000 euroon saakka.
39 § Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta
39.1 § Palvelujohtaja
1. päättää sosiaalihuoltolain ja muun sosiaalilainsäädännön mukaisten palveluiden antamises- ta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä peruspalvelulautakunnan vahvistamien ohjeiden mukai- sesti.
2. päättää toimentulotukilain mukaisesta toimeentulotuen myöntämisestä (perus-, täyden- tävä- ja ehkäisevä toimeentulotuki).
3. toimii lastenvalvojana ja päättää lasta koskevan elatussopimuksen vahvistamisesta sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisen sopimuksen vahvistamises- ta.
4. tekee lastensuojelulain 28 §:ssä tarkoitetun hakemuksen hallinto-oikeudelle lapsen tutkimisesta.
5. päättää lastensuojelulain 38 §:n mukaisesta kiireellisestä sijoituksesta.
6. päättää lastensuojelulain 38 §:n 3 momentissa tarkoitetun kiireellisen sijoituksen jatkami- sesta tai määrää tarvittaessa toisen sosiaalityöntekijän päättämään asiasta.
7. päättää lastensuojelulain 43 §:n 1 momentin nojalla lastensuojelulain 40 §:n mukaisesta huostaanotosta ja siihen liittyvästä sijaishuollosta.
8. tekee lastensuojelulain 43 §:n 2 momentin nojalla lastensuojelulain 44 §:n mukaisen hakemuksen hallinto-oikeudelle 40 §:n mukaisesta huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta.
9. päättää lastensuojelulain 43 §:n 3 momentin sijaishuoltopaikan muuttamisesta huostaanoton ja kiireellisen sijoituksen aikana.
10. päättää lastensuojelulain 47 §:n mukaisesta huostassapidon lopettamisesta.
11. päättää lastensuojelulain 63 §:n 2 momentin nojalla lastensuojelulain 62 §:n mukaisesta yhteydenpidon rajoittamisesta.
12. nimeää lapsen huollosta ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 9 §:n ja avioliittolain 20 §:n nojalla riittävän määrän henkilöitä sovittelijan tehtävään.
13. päättää päihdehuoltolain 12 §:n mukaisista toimenpiteistä.
14. päättää omaishoidontukiasioista säädettyjen maksuperusteiden mukaisesti.
15. päättää vammaispalvelulain mukaisista palveluista.
16. hyväksyy vammaispalvelulain 3a §:n 2 momentin mukaiset palvelusuunnitelmat.
17. päättää kehitysvammaisten erityishuolto-ohjelmasta.
18. päättää korvaus- ja muiden hakemusten vireillepanosta.
19. päättää toimialaansa koskevien lausuntojen ja vastineiden antamisesta, esitysten tekemisestä ja muutosten hakemisesta.
20. päättää hoito- ja palvelumaksuista säädettyjen maksuperusteinen mukaisesti ellei päätösvaltaa ole siirretty muille viranhaltijoille.
21. päättää sosiaalihuoltolain perusteella vahvistettujen maksujen ja alentamisesta tai poistamisesta.
22. päättää sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisten muistutusten käsittelystä ja vastineiden antamisesta.
23. päättää sosiaalihuoltolaissa mainittujen tilitietojen pyytämisestä rahalaitoksilta.
24. päättää asukasvalinnoista palvelualueen hallinnassa oleviin vuokra-asuntoihin ja asumispalveluyksiköihin
Palvelujohtaja voi siirtää tässä pykälässä määrättyjä tehtäviään edelleen sosiaali- ja terveystoimen palvelualueen muulle viranhaltijalle, jolla on lainsäädännön edellyttämä pätevyys siirtoa koskevan tehtävän hoitoon.
39.2 § Johtava lääkäri
1. päättää niistä asioista, jotka kunnan johtavalle/vastaavalle lääkärille lainsäädännössä on säädetty tai muutoin määrätty.
2. johtaa ja kehittää osaltaan terveyden- ja sairaanhoitoa ja sairauksien ehkäisyä ja hyvinvoinnin edistämistä.
3. päättää veteraanikuntoutuksesta kaupunginhallituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti.
4. päättää lääkinnällisestä kuntoutuksesta.
5. päättää terveydenhuollon palvelujen ostamisesta potilaalle.
6. päättää lääkehankinnoista.
7. päättää terveydenhuoltoa koskevien lausuntojen antamisesta.
8. päättää potilaan ottamisesta terveyskeskuksen vuodeosastolle.
9. päättää tarvittavien maksusitoumusten antamisesta muualta hankittavista terveydenhuollon palveluista.
Ympäristönsuojelu
40 § Ympäristönsuojelu
Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojelun tehtävät hoitaa sopimukseen perustuen Keurus- selän ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaos. Siltä osin kun näistä tehtävät eivät sopimuk- sella ole siirretty ao. toimielimelle päättää niistä tekninen lautakunta.
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
41§ Keskusvaalilautakunta
Lautakunnan tehtävänä on vaalilain mukaisten vaalien toimittaminen sekä mahdollisten kansan- äänestysten järjestäminen.
Lautakunnassa on viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Lautakunta valitsee itselleen sihteerin.
VAIKUTTAMISTOIMIELIMET
42 § Vaikuttamistoimielinten asema
Kaupungissa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.
Nuorisovaltuusto voi nimetä edustajansa peruspalvelulautakuntaan, tekniseen lautakuntaan ja sivistyslautakuntaan sekä liikuntapoliittiseen neuvottelukuntaan. Valituilla edustajilla on läsnäolo-
Nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot ovat oikeutettuja ottamaan kantaa kaupungin päätöksenteossa oleviin asioihin ja saattamaan näkökulmat tiedoksi niitä käsittelevään toimieli- meen.
3 LUKU: TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA
43 § Henkilöstöä koskevien määräysten soveltaminen
Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan ja työsopimussuhteeseen ja työntekijään liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa, muussa laissa tai virka- ja työehtosopimuksissa, päättää kaupunginhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä hallintosäännössä muuta määrätty.
44 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi
Kaupunginvaltuusto päättää viran perustamisesta. Kaupunginhallitus päättää viran lakkauttami- sesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi.
45 § Virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset sekä nimikkeet
Viran ja toimen kelpoisuusehdoista ja nimikkeestä päättää sen perustava toimielin, ellei niitä ole laissa tai asetuksessa määrätty.
Viran kelpoisuusehtojen ja nimikkeen muuttamisesta päättää kaupunginhallitus. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää erityisestä syystä yksittäistapauksessa henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kun- nallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 § 2 momentin nojalla.
46 § Tehtäväkuvaukset
Tehtäväkuvauksessa määritellään henkilön asema ja hänen tehtävänsä.
Tehtäväkuvauksen valmistelee lähin esimies. Tehtäväkuvauksen tarkistaminen tehdään yhteistyössä viranhaltijan tai työntekijän kanssa.
Tehtäväkuvauksen hyväksyy
- kaupunginhallitus kaupunginjohtajan osalta
- kaupunginjohtaja palvelualueen johtajan ja muiden alaistensa osalta
- palvelualueen johtaja alaistensa osalta
- vastuualueen esimies alaistensa osalta
47 § Virkojen ja toimien haettavaksi julistaminen
Viran ja toimen vakinaista täyttämistä ja yli kuuden kuukauden mittaista määräaikaista täyttämistä ja opettajaviroissa koko lukuvuoden määräaikaista täyttämistä varten on saatava kaupunginhalli- tuksen lupa.
Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran voi julistaa haettavaksi myös viranhaltijan valitsevan toimielimen esittelijä edellyttäen, että viran täyttämiseen on olemassa täyttölupa, ja etteivät viran kelpoisuusehdot, tehtävät ja palkkaus muu- tu.
Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa haettavaksi kaupunginhallitus. Hakumenette- lyssä hakuaika on vähintään 14 päivää hakuilmoituksen julkistamispäivästä lukien.
Virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 § 3 momentissa säädetyn lisäksi, kun kysymyksessä on:
1. viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituk- sen aloittamispäivää.
2. Mänttä-Vilppulan kaupungin sellaisen entisen viranhaltijan valitseminen, joka saa kunnalli- sessa eläkelaissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi.
3. alle kuuden kuukauden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen.
Työsuhteinen henkilö voidaan siirtää toiminnan uudelleen järjestelyn tai muun perustellun syyn vuoksi ilman hakumenettelyä virkaan, mikäli hän täyttää viran kelpoisuusvaatimukset ja hänen työhönsä kuuluneet tehtävät siirretään pääosin virkaan.
Mitä tässä on määrätty viroista, on soveltuvin osin voimassa myös toimien kohdalla.
48 § Henkilöstön ottaminen
Viranhaltijat ja työntekijät otetaan kaupungin palvelukseen.
Valtuusto ottaa kaupunginjohtajan, talousjohtajan, sivistysjohtajan ja teknisen johtajan.
Kaupunginhallitus ottaa hallintoylilääkärin, hallintopäällikön, kaupunginlakimiehen, kulttuurijohta- jan, tilapalvelupäällikön, tilaajajohtajan ja henkilöstöpäällikön.
Lisäksi kaupunginhallitus ottaa yleis- ja taloushallinnon palvelualueiden sekä usean eri lautakunnan vastuualueella toimivat vakinaiset viranhaltijat.
Lautakunnat ottavat omien toimialojensa vakinaiset viranhaltijat.
Palvelualueen johtaja, hallintopäällikkö, henkilöstöpäällikkö ja kaupunginlakimies ottavat alaisensa työntekijät sekä enintään vuoden määräajaksi otettavan viranhaltijan.
Vastuualueen esimies ottaa enintään kuuden kuukauden määräajaksi valittavan työntekijän.
Sijaisen ottamisen osalta ratkaisuvallan voi toimielin siirtää osavastuualueen esimiehelle. Rehtori voi kuitenkin ottaa määräaikaisen opetushenkilöstön enintään yhden lukuvuoden ajaksi.
Kaupunginjohtaja päättää toimialojen ulkopuolisen määräaikaisen henkilöstön ottamisesta sekä henkilöiden siirtämisestä toimialojen välillä.
Xxxxxxx määräämisestä ja sen pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen.
Sijaisen määrää tai ottaa tarvittaessa se viranomainen, joka on myöntänyt virkavapauden/ työlo- man.
49 § Ehdollisen vaalin vahvistaminen
Kaupunginjohtaja vahvistaa valtuuston ja kaupunginhallituksen suorittaman ehdollisen vaalin, mil- loin lääkärintodistus ja niin tarvittaessa, rikosrekisteriote tai huumausainetestiä koskeva todistus on varaukseton.
Palvelualueen johtaja vahvistaa lautakunnan suorittaman ehdollisen vaalin, milloin lääkärintodistus ja niin tarvittaessa, rikosrekisteriote tai huumausainetestiä koskeva todistus on varaukseton.
Muissa tapauksissa työntekijän/viranhaltijan valinnan vahvistaa työntekijän/viranhaltijan ottava viranomainen tai vastuualueen esimies, milloin lääkärintodistus ja niin tarvittaessa, rikosrekisteri- ote tai huumausainetestiä koskeva todistus on varaukseton.
50 § Terveystietojen antaminen
Kunnallisen viranhaltijalain 19 §:ssä tarkoitetun työnantajan päätöksen tekee palvelualueen johta- ja, hallintopäällikkö, henkilöstöpäällikkö tai kaupunginlakimies alaistensa osalta.
Palvelualueen johtajien osalta päätöksen tekee kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan osalta pää- töksen tekee kaupunginhallitus.
51 § Palvelussuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi
Kunnallisen viranhaltijalain 21 §:ssä ja työsopimuslain 7 luvun 11 §:ssä tarkoitetun palvelussuhteen muutoksen osa-aikaiseksi tekee palvelussuhteeseen ottava viranomainen. Niissä tapauksissa, joissa kaupunginvaltuusto on ottava viranomainen, muutoksen tekee kaupunginhallitus.
52 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisen viranhaltijalain 24 §:ssä tarkoite- tuissa tapauksissa päättää kaupunginhallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta.
53 § Virka- ja työehtosopimukseen ja lakiin perustuvien eräiden virka- tai työvapaiden ja vapaapäivien myöntäminen
Virka- ja työvapaat sekä vapaapäivät, joiden saamiseen viranhaltijalla/työntekijällä on lain tai virka- tai työehtosopimuksen perusteella ehdoton oikeus (sis. sairauslomat), myöntää alaiselleen henki- löstölle palvelualueen johtaja, vastuualueen esimies tai osavastuualueen esimies.
Ammattiyhdistyskoulutuksen osalta virka-/työvapaasta päättää henkilöstöpäällikkö.
Palvelualueen johtajille em. vapaat myöntää kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajalle em. vapaat
myöntää kaupunginhallitus.
54 § Palkattoman harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan hakeminen ja myöntäminen
Viranhaltijan/työntekijän on halutessaan palkatonta virka-/työvapaata tehtävä siitä kirjallinen hakemus.
Vastuualueen esimiehellä on oikeus myöntää palkatonta virka-/työvapaata enintään 12 kuukautta.
Se toimielin tai viranhaltija, joka on ottanut henkilön tehtäväänsä, päättää yli 12 kuukautta kestä- vistä palkattomista virka-/työvapaista. Kaupunginjohtajan ja palvelualueen johtajien osalta päätök- sen tekee kaupunginhallitus.
Virka-/työvapaiden myöntämisessä on lisäksi noudatettava kaupunginhallituksen erikseen päättä- miä periaatteita harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka-/työvapaiden myöntämises- tä.
55 § Virka-/työvapaan ajalta suoritettavista harkinnanvaraisista palkkaeduista päättäminen
Harkinnanvaraisista palkkaeduista harkinnanvaraisen virka-/työvapaan ajaksi päättää kaupungin- hallitus.
56 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus
Henkilöstöpäällikkö ottaa vastaan sivutoimi-ilmoitukset ja myöntää sivutoimiluvat. Kaupunginjoh- tajan sivutoimiluvasta päättää kaupunginhallitus.
57 § Virantoimittamisesta pidättäminen
Kunnallisen viranhaltijalain 47 §:n mukaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää enintään kahden kuukauden ajaksi kaupunginjohtaja ja tätä pidemmäksi ajaksi kaupunginhallitus.
58 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen
Palvelusuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan virkaan tai työntekijän työsuhteeseen. Valtuuston valitsemien viranhaltijoiden osalta kuitenkin kaupunginhallitus. Taloudellisten ja/tai tuotannollisten lomautus- ja irtisanomisperusteiden ole- massa olo tulee todeta ennen irtisanomis- tai lomautuspäätöksen tekemistä kaupunginhal- lituksessa.
59 § Aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisin perinnästä päättää henki- löstöpäällikkö.
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisin perinnästä luopumisesta päättää kaupunginhallitus.
60 § Vuosilomat, virka- ja työmatkamääräykset, koulutus-, opinto- ja seminaarimatkat, lisä-, yli-, lauantai-, ja sunnuntaityöt, varallaolo, työvuorosuunnitelman vahvistaminen sekä henkilöstön perehdyttäminen
1. Kaupunginjohtaja, palvelualueenjohtaja, hallintopäällikkö ja henkilöstöpäällikkö
1.1. päättää omalta kohdaltaan enintään kolmen päivän mittaiseen koulutukseen osallistumisesta määrärahojen puitteissa.
1.2. antaa alaiselleen henkilökunnalle matkamääräykset ulkomaille suuntautuviin virka- ja työmatkoihin.
2. Kaupunginjohtaja, palvelualueen johtaja, vastuu- ja osavastuualueen esimies
2.1. myöntää alaiselleen vuosilomat.
2.2. antaa kotimaiset virka- ja työmatkamääräykset.
2.3. määrää lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon.
2.4. päättää työvuorosuunnitelmasta.
2.5. vastaa henkilöstön perehdyttämisestä.
3. Kaupunginjohtaja, palvelualueen johtaja, hallintopäällikkö ja henkilöstöpäällikkö alaistensa osalta sekä vastuualueen esimies alaistensa osalta.
3.1. päättää kotimaiseen koulutukseen ja opinto- ja seminaarimatkoille osal- listumisesta, mukaan lukien Suomesta lähtevät laivaseminaarit sekä kokous- ja koulutusristeilyt.
4. Kaupunginjohtaja
4.1. päättää ulkomailla tapahtuvaan koulutukseen osallistumisesta.
5. Kaupunginhallitus
5.1. päättää kaupunginjohtajan vuosilomista.
5.2. päättää kaupunginjohtajan osalta yli neljä päivää kestävistä koulutuksista.
61 § Palkasta päättäminen
Kaupunginhallitus päättää harkinnanvaraisista palkantarkistuksista sekä virka- ja työehtosopimus- ten harkinnanvaraisten palkkaus- ym. määräysten soveltamisesta.
62 § Sijaisten määrääminen
Kaupunginjohtajan sijaisena toimii hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan taikka viran ollessa avoinna talousjohtaja tai kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.
Muiden kuin kaupunginjohtajan osalta esteellisyyden tai esteen sattuessa sijaisena toimivan viran- haltijan tai työntekijän määrää tarvittaessa lähin esimies, ellei sijaista ole määrätty kaupungin- hallituksen päätöksellä tai tehtävään ottoa koskevan muun viranomaisen päätöksellä.
63 § Muut henkilöstöasiat
Kaupunginhallitus päättää palvelussuhteen jatkamisesta viranhaltijan tai työntekijän täytettyä 68 vuotta. Asiaa koskeva hakemus tulee toimittaa viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen mainitun iän
64 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
Henkilöstöpäällikkö päättää luottamusmiesten, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen lukumäärästä, ajankäytöstä ja muista sopimuksenvaraisista paikallistason päätöstä edellyttävistä asioista.
4 LUKU: TALOUDEN HOITO JA VALVONTA
Talouden hoitaminen
65 § Talousarvion täytäntöönpano ja hyväksyminen
Valtuusto hyväksyy talousarviossa määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet vastuualueit- tain.
Talousarvion määrärahat tarkennetaan käyttösuunnitelmissa, joista päättää kaupunginhallitus ja lautakunnat, kukin omistaan.
66 § Talousarvion muutokset
Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle pääsääntöisesti talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia käsitellään tarvittaessa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös mahdolliset muutosvaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muu- tosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.
67 § Riskienhallinta
Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta.
Kaupunginhallitus vastaa kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.
Osana riskienhallintaa kaupunginhallitus antaa ohjeet kaupungin sisäisestä valvonnasta.
Kaupunginhallitus päättää vahingonkorvausten myöntämisestä silloin, kun kaupunki katsotaan korvausvelvolliseksi, jollei hallintosäännössä ole tehtävää määrätty joltain osin muulle viranomai- selle
Valvonta
68 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta
Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus.
Tarkastuslautakunta
69 § Lautakunnan kokoonpano
Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäse- nellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.
70 § Lautakunnan kokoukset
Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakun- nan määräämillä luottamushenkilöillä ja kaupungin palveluksessa olevilla viranhaltijoilla ja työnte- kijöillä on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kaupungin- hallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin.
Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään ilman viranhaltijaesittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Tarkastuslautakunnan sihteerinä voi toimia tilintarkastaja, kaupungin palveluksessa oleva henkilö tai muu ulkopuolinen henkilö.
71 § Lautakunnan tehtävät
Sen lisäksi mitä kuntalain 121 §:ssä säädetään, tarkastuslautakunnan on
1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava
tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi,
2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä
3. tehtävä aloitteita ja esityksiä tarkastuslautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.
Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa.
Ennen arviointikertomuksen valmistumista tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana valtuustolle myös muista merkittävistä havainnoista.
Tilintarkastaja
72 § Tilintarkastajan valinta
Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä 1 – 6 vuodeksi hallinnon ja talouden tarkasta- mista varten yhden JHTTtilintarkastajan ja yhden JHTT-varatilintarkastajan tai JHTTyhteisön.
Valtuusto päättää ajanjaksosta ja käytetäänkö mahdollisia optiovuosia.
73 § Vastuun jakaantuminen
Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kaupungille tilintarkastuk- sesta yhteisvastuullisesti.
74 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät
Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnat käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristirii- dassa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan kanssa.
75 § Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi
Tilintarkastuskertomuksesta säädetään kuntalain 125 §:ssä.
Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kaupunginhallituk- selle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastus- lautakunnalle. Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavain- noistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla.
5. LUKU: KOKOUSMENETTELY
76 § Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielinten kokouksissa sekä soveltuvin osin toimikunnissa ym. kokouksissa. Luvun määräyksiä noudatetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, ellei erikseen ole toisin määrätty.
Vaalilainsäädännössä on alla olevasta poikkeavia säännöksiä hallintosäännön soveltamisesta keskusvaalilautakuntaan, vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan.
77 § Toimielimen päätöksentekotavat
Toimielin käsittelee asiat varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä ko- kouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä kokoushallinta- tai äänestysjär- jestelmää.
78 § Kokousaika ja -paikka
Xxxxxxxxx päättää kokoustensa ajan ja paikan.
Xxxxxx pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen.
79 § Kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähete- tään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.
Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla sen jäsenille ja muille, joilla on kokouk- sessa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus.
Toimielimen kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sekä toimielimen alaisten viranomaisten pää- tökset ja ilmoitukset voidaan lähettää ja saattaa tiedoksi sähköisen viestinvälityksen avulla siinä laajuudessa kuin toimielin päättää ja asianosaiset ovat antaneet suostumuksensa.
80 § Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa
Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäisiä kokousasioita, mikäli erityisestä syystä asian valmistelua ei julkisteta ennen päätöksentekoa. Esityslistan liitteitä ja oheismateriaali julkaistaan verkossa harkin- nan mukaan ottaen huomioon kunnan asukkaiden tiedonsaanti-intressit.
81 § Jatkokokous
Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.
82 § Varajäsenen kutsuminen
Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallis- tua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä käsittelemään.
Myös puheenjohtaja, sihteeri tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.
83 § Läsnäolo toimielinten kokouksissa
Kaupungin toimielinten kokouksissa on jäsenten, esittelijän ja sihteerin lisäksi läsnäolo- ja puhe- oikeus:
1. kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginhallituksen jäsenillä, kaupunginjohtajalla sekä johtoryhmän jäsenillä
2. kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä talousjohtajalla ja hallintopäälliköllä
3. muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupungin- johtajalla
Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.
84 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhallituksen varajäsen tai kaupunginjohtaja.
Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan eikä valtuuston tilapäiseen valiokuntaan.
85 § Kokouksen julkisuus
Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä ko- kouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi
86 § Kokouksen pitäminen
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösval- taisuuden.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.
Xxxxxxxxx voi päättää ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
87 § Kokouksen johtaminen
Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista sääde-
tään kuntalain 102 §:ssä.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.
88 § Tilapäinen puheenjohtaja
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.
89 § Esittely
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä.
Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta ja on velvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muut- tanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus.
Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä.
Xxxxxxxxx voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Puheenjohtajan ehdotus on tässä tapauksessa käsittelyn pohjana.
90 § Esteellisyyden toteaminen
Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen läsnäolijan on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkais- tavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asiaomaisen henkilön on poistuttava kokouksesta.
Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 §:ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkai- su on perusteltava pöytäkirjaan. Esteellisyydestä noudatetaan kuntalain 97 §:n ja hallintolain 27–30
§:ien säännöksiä. Esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kaikkiin, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus.
91 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi
Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta val- misteltavaksi tai ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.
92 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen
Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu.
93 § Päätöksen toteaminen
Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuk- sen toimielimen päätökseksi.
Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi.
94 § Äänestykseen otettavat ehdotukset
Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoeh- toisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen.
Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan
rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.
95 § Äänestys ja vaalit
Äänestykseen ja vaalin toimittamiseen sovelletaan, mitä tämän säännön luvussa 6. määrätään äänestyksen ja vaalin toimittamisesta valtuustossa.
96 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen
Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheen- johtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.
Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa Toimielimen pöytäkirjaan merkitään:
Järjestäytymistietoina:
-toimielimen nimi
-kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka
-läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
sekä
-kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Asian käsittelytietoina:
-asiaotsikko
-selostus asiasta
-päätösehdotus
-esteellisyys
-tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
-äänestykset: äänestysesitys, äänestystapa, äänestysjärjestys sekä äänestyksen tulos
-vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
-päätöksen toteaminen sekä
-eriävä mielipide.
Laillisuustietoina:
-oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
-puheenjohtajan allekirjoitus
-pöytäkirjanpitäjän varmennus
-merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.
Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika, mitä valituskirjaan on liitettävä sekä mahdollinen oikeudenkäyntimaksu.
Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samal- la mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.
Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.
97 § Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus
Kaupunginhallitus ja lautakunnat voivat ottaa alaisensa toimielimen tai viranhaltijan päätöksen uu- delleen käsiteltäväksi niissä asioissa, joissa otto-oikeus on lainsäädännön perusteella mahdollista. Otto-oikeuden rajoituksista, eli tilanteista, jolloin ylempi toimielin ei saa käyttää otto-oikeuttaan, säädetään kuntalain 92 §:n 5 momentissa.
Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhal- lituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja.
Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi esittelijä.
98 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Kaupungin viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäviksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.
Ilmoittaa ei tarvitse päätöksistä jotka koskevat:
1.1. hankintoja ja urakoita, joiden arvo ei ylitä kaupunginhallituksen vahvistamaa rajaa.
1.2. niitä päätöksiä, joiden ilmoitusvelvollisuudesta kaupunginhallitus on toimielimen tai viranhaltijan vapauttanut.
6. LUKU VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Yleiset määräykset
99 § Valtuuston toiminnan järjestelyt
Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohta- ja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu.
Valtuustossa on ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Valtuuston toiminnan sisäistä järjeste- lyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.
Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii hal- lintopäällikkö tai muu valtuuston määräämä viranhaltija.
100 § Valtuustoryhmän muodostaminen
Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.
Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle.
Valtuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryh- mästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen.
Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.
101 § Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen
Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuus-
tolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.
Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle.
102 § Istumajärjestys
Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyk- sen mukaisesti.
103 § Valtuutettujen aloitteet
Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle.
Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi, jonka tulee ottaa aloite käsittelyyn viivytyksettä. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.
Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
104 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys
Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyk- sen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.
Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään 5 viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä.
Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysy- myksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen
johdosta saa tehdä.
105 § Kyselytunti
Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista.
Kyselytunti järjestetään puheenjohtajan määräämänä.
Kysymys on kirjallisena toimitettava kaupunginkansliaan viimeistään viikkoa ennen kyselytuntia. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjär- jestys.
Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen.
Valtuuston kokoukset 106 § Kokouskutsu
Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouk- sesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitet- tava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.
107 § Esityslista
Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä.
Valtuusto voi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan.
108 § Kokouksesta tiedottaminen
Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, jois- sa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.
109 § Varavaltuutetun kutsuminen
Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille.
Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan varavaltuutettu.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi.
110 § Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokoukses- sa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä.
Kaupunginhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus.
Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu.
111 § Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetetta- va kokous.
Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja.
112 § Nimenhuuto
Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjes- tyksessä.
Xxxxxxxxxxx jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat vara- valtuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
113 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut
Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi.
Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen.
114 § Asioiden käsittelyjärjestys
Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä.
Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastus- lautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus.
Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta.
115 § Puheenvuorot
Kun asia on esitetty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.
Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla ja ilmaisemalla onko kyseessä puheenvuo- ro vai repliikkipuheenvuoro. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa:
1) asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä;
2) puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä tarkastuslauta- kunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä
3) repliikki- ja kannatuspuheenvuoron
Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.
116 § Puheenvuorojen käyttäminen
Puheenvuoron saaneen on puhuttava pääsääntöisesti puhujakorokkeelta ja repliikkipuheenvuorot paikaltaan.
Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan.
117 § Pöydällepanoehdotus
Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdo- tus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjoh- tajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan.
Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu
käsittely.
Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä.
118 § Ehdotukset
Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista.
Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu.
Xxxxxx ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi.
119 § Äänestystapa
Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimi- tettava uudelleen nimenhuudolla.
120 § Äänestysjärjestys
Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjes- tyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että:
1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Xxxxxxxxx,
jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan;
2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurim- man ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaises- sa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä
3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdo- tuksista, sen on hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen.
Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.
121 § Toivomusponsi
Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.
Vaalit
122 § Yleiset määräykset
Xxxxxxx vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä.
Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä.
Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu.
123 § Vaalitoimituksen avustajat
Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä.
Suhteellinen vaali
124 § Valtuuston vaalilautakunta
Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on 4 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.
Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä.
125 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto
Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheen- johtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.
126 § Ehdokaslistojen laatiminen
Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.
Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 127 §:ssä tarkoitetut oikaisut.
127 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen
Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokas- listat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheel- lisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajas- sa.
128 § Ehdokaslistojen yhdistelmä
Sitten, kun edellä 127 §:ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilauta- kunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero.
Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava.
129§ Vaalitoimitus
Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheen- johtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.
130 § Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen
Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.
Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle.
Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.
Pöytäkirja
131 § Pöytäkirja
Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta 5. luvussa määrätään.
132 § Pöytäkirjan tarkastus
Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.
7. LUKU: PALKKIOT
133 § Soveltamisala
Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmene- tyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän säännön mukaisesti.
134 § Kokouspalkkiot
Kaupungin toimielimien kokouksista suoritetaan seuraavat palkkiot
- kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta, valtuuston valiokunta ja kaupunginhallitus, 70 €
- muut lautakunnat, johtokunnat, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto sekä toimikunnat, 50 €
- Nuorisovaltuusto, oppilasjäsenet opetustoimen toimielimissä, 30 €
- Nuorisovaltuutetun tai oppilasjäsenen osallistuessa muiden toimielinten kokouksiin on palkkio, 30 €
Toimielimen puheenjohtajana ja pöytäkirjanpitäjänä toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna. Tämä korotettu palkkio maksetaan vain sille yhdelle henkilölle, joka on toiminut puheenjohtajana pääosan kokousajasta. Mikäli puheenjohtaja toimii myös kokouksen sihteerinä, suoritetaan kokouspalkkio vain yhden kerran 50 %:lla korotettuna.
Kokouspalkkio suoritetaan toimielimen jäsenten lisäksi esittelijälle, sihteerille, kokoukseen kutsu- tulle asiantuntijalle sekä muulle, jolla valtuuston työjärjestyksen, hallintosäännön tai toimielimen päätöksellä on oikeus olla kokouksessa läsnä. Kokouspalkkio maksetaan tällöin samojen perustei- den mukaan kuin asianomaisen toimielimen jäsenelle.
Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhalli- tuksen kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenille.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta valtuuston ja sen valiokunnan kokouksiin sama palkkio kuin valtuuston jäsenelle.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen määräyksestä lautakunnan tai johtokunnan kokoukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen muulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin lautakunnan tai johtokunnan jäsenelle.
Jos kokous kestää yli kolme tuntia korotetaan tämän pykälän mukaisia peruspalkkioita 10 € jokai- selta alkavalta tunnilta, jonka luottamushenkilö yli kolmen tunnin on kokouksessa saapuvilla.
Toimielimen seminaariin osallistumisesta maksetaan seminaarin osallistujille 40 € palkkio. Jos kuitenkin samana päivänä järjestetään saman toimielimen kokous, ei seminaarista makseta erillistä palkkiota. Seminaarin palkkio maksetaan kaikille osallistujille saman suuruisena. Seminaarin palkkiota ei koroteta aikaperusteisesti vaikka seminaari kestäisi yli kolme tuntia. Toimielimen seminaariin osallistuville maksetaan korvaus matkakustannuksista, silloin, kun kaupunki ei ole järjestänyt kuljetusta.
Se, mitä edellä 1 momentissa on sanottu toimielimen palkkioista ei koske vaalilautakuntia eikä vaalitoimikuntaa, vaan näiden toimielinten palkkioista määrätään pykälässä 138 §:ssa.
135 § Samana päivänä pidettävät kokoukset
Mikäli sama toimielin kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kahta tuntia.
Milloin uuden kokouksen alkaessa edellisen päättymisestä ei ole kulunut kahta tuntia, mutta ko- koukset yhteensä kestävät yli kolme tuntia, maksetaan palkkio soveltaen, mitä edellä 134 §:n 7 momentissa on määrätty
136 § Palkkion maksamisen edellytykset
Kokouspalkkion maksaminen edellyttää, että luottamushenkilö on ollut läsnä koko kokouksen kes- ton tai vähintään yhden (1) tunnin. Puheenjohtajan kokouspalkkion maksaminen edellyttää, että hän toimii puheenjohtajana koko kokouksen ajan tai vähintään yhden (1) tunnin.
Palkkioiden maksaminen perustuu kokouspöytäkirjoihin tai luottamustehtävän hoitamisesta laadit- tuihin muistioihin, johon on asianmukaisesti merkitty kokouksen kesto, läsnäolijat sekä saapumiset ja poistumiset.
Em. kokousaikaedellytys koskee esittelijää, sihteeriä sekä muita, joilla valtuuston työjärjestyksen, hallintosäännön tai toimielimen päätöksellä on oikeus olla kokouksessa läsnä. Kokoukseen erikseen tiettyä asiaa varten kutsutulle asiantuntijalle/valmistelijalle maksetaan kuitenkin kokouspalkkio huolimatta em. kokousaikaedellytyksestä.
137 § Vuosipalkkiot
Kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamus- henkilöille kokouspalkkioiden lisäksi seuraavat vuosipalkkiot:
€ | |
1. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja | 2.000 |
2. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja | 2.500 |
3. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja | 1.100 |
4. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja | 1.600 |
5. Kaupunginvaltuuston muu jäsen | 100 |
6. Kaupunginhallituksen muu jäsen sekä tarkastus- sivistys-, peruspalvelu-, teknisen lautakunnan puheenjohtaja | 500 |
7. Tarkastuslautakunnan jäsen | 300 |
Kuhunkin em. kohdissa mainituista rahamääristä sisältyy 20 %:n suuruinen korvaus sellaisista luot- tamustoimen hoidon aiheuttamista kustannuksista, joita ei laskuteta tai erikseen korvata tämän palkkiosäännön perusteella (kulukorvaus).
Xxxxxxx tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtävää hänen oikeu- tensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta varapuheenjohtajalla tai- jäsenellä on oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta.
Edellä 3. ja 4. kohdissa mainittuja palkkioita ja kulukorvauksia ei makseta varapuheenjohtajille siltä ajalta, kun he ovat oikeutetut saamaan puheenjohtajan vuosipalkkiota ja kulukorvausta.
Soveltamisohje:
Vuosipalkkioon sisältyviä luottamustehtäviä ovat mm. erilaiset merkkipäivät ja muut onnittelu- käynnit sekä hautajaiset. Em. osallistumiset eivät edellytä lautakunnan tai muun viranomaisen kirjallista päätöstä
138 § Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan palkkiot
Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle mak-
setaan vaalien toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot:
- Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtaja, 20 € toimituspäivän vaalityötunnilta
- Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muu jäsen, 15 € vaalityötunnilta
Toimituspäiviä edeltävistä tehtävistä ja niitä seuraavista kokouksista maksetaan tämän säännön 134 §:n mukaisesti määräytyvä lautakunnan jäsenen kokouspalkkio. Vaalien tarkastuslaskennan suorittamisesta maksetaan kuitenkin keskusvaalilautakunnalle kokouspalkkio yllä olevan tuntipe- rusteisen palkkion mukaisesti.
139 § Edustajainkokoukset ja muut yhteiset toimielimet
Kuntien edustajainkokouksiin ja kaupungin edustajaksi kuntalain 77 §:ssä tarkoitettuun yhteiseen toimielimeen valittujen luottamushenkilöiden palkkiosta on voimassa, mitä edellä 134 §:ssä on määrätty kaupunginvaltuuston jäsenten palkkiosta, jollei edustaja saa palkkiota muun kunnan tai toimielimen suorittamana.
140 § Käräjäoikeuden lautamiehen palkkio
Oikeusministeriön ko. päätöksen mukaan.
141 § Toimituspalkkio
Luottamushenkilö, joka määrättynä edustaa kaupunkia kokouksessa, neuvottelussa, toimituksessa tai tilaisuudessa saa 40 €:n suuruisen palkkion. Jos tehtävä kestää yli kolme tuntia korotetaan palk- kiota 10 €:lla jokaiselta alkavalta tunnilta.
Mikäli lautakunta päättää jonkin jäsenen edustamisesta mainituissa tilaisuuksissa, maksetaan lautakunnan jäsenelle palkkio- ja matkustussäännön mukainen toimituspalkkio. Toimituspalkkion maksaminen edellyttää ao. viranomaisen päätöstä.
Luottamushenkilön osallistuessa nimettynä kaupungin edustajana esim. neuvotteluun tai toimi- tukseen, palkkion maksamisen tulee perustua pöytäkirjoihin tai muistioihin.
Luottamushenkilön osallistuessa (kaupunginhallituksen, lautakunnan tai kaupunginjohtajan pää- töksellä) muualla järjestettävään koulutustilaisuuteen tai seminaariin maksetaan mahdollisen osal- listumismaksun lisäksi ansionmenetyskorvaus ja matkakustannusten korvaus palkkio- ja matkustus- säännön mukaisesti, mutta ei palkkiota.
Palkkiota ei makseta henkilölle, jotka saavat luottamustoimestaan vuosipalkkiota, ellei kaupungin- hallitus tapauskohtaisesti erikseen toisin päätä.
142 § Ansionmenetyskorvaus
Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lasten hoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärä on 20 €.
Saadakseen korvausta luottamushenkilön tulee esittää ansionmenetyksen osalta työnantajan todistus siitä sekä kustannuksista hyväksyttävä selvitys. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa.
Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansiomene- tyksestään tai luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista.
Edellä 2 ja 3 momenteissa tarkoitettua selvitystä tai todistusta ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään 10 € tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä.
143 § Matkakustannusten korvaus
Luottamushenkilölle maksetaan hänen tekemäänsä laskuun perustuen luottamustehtävän hoitami- sesta johtuen matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yö-matkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta soveltuvin osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.
Kaupunginhallituksella on oikeus yksittäistapauksessa määrätä toisin majoittumiskorvauksen ja
ulkomaan matkojen osalta.
Alle kolmen kilometrin yhdensuuntaisilta matkoilta ei matkakustannusten korvausta kuitenkaan suoriteta.
144 § Pöytäkirja tai muistio palkkioperusteina
Tässä säännössä mainittujen palkkioiden tulee perustua kokouspöytäkirjoihin tai luottamustehtä- vän hoitamisesta laadittuihin muistioihin. Toimielimen sihteerin tai tehtävänantajan tulee tehdä palkkioiden maksamista koskevat ilmoitukset neljännesvuosittain.
145 § Vaatimusten esittäminen
Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on esitettävä kuuden kuukau- den kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mukaan laskun hyväksyminen kuuluu.
146 § Maksatukset
Tämän säännön mukaiset korvaukset maksetaan neljä kertaa vuodessa, maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun loppuun mennessä.
Voimaantulo
Hallintosääntö tulee voimaan 1.6.2017.