SISÄPUISTOTOIMIALA –
SISÄPUISTOTOIMIALA –
SOPIMUSOSAAMISEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA
XXXX opinnäytetyö
Liiketoiminnan kehittämisen koulutusohjelma, Visamäki Kevät 2021
Xxxxx Xxxxxxxx
Liiketoiminnan kehittäminen Tiivistelmä Visamäki
Tekijä Xxxxx Xxxxxxxx Vuosi 2021 Työn nimi Sisäpuistotoimiala – sopimusosaamisen merkitys liiketoiminnassa Ohjaajat Xxxx Xxxxxxxx
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyö käsittelee sopimustaitojen hallintaa, taitojen vaikutusta sisäpuiston kannattavuuteen ja tuo esiin suurimmat riskit sisäpuistotoimialalla. Työn tavoitteena on, että alan toimijat välttyvät suurimmilta riskeiltä, jotka voivat estää yrityksen menestymisen markkinoilla.
Taustana tällä työllä on opiskelijan halu kehittyä sopimustaidoissa sekä halu auttaa tulevia yrittäjiä välttämään sudenkuopat, joihin moni on kompastunut. Työssä käsitellään sopimusosaamista, tärkeimpiä sisäpuistotoimialan sopimustyyppejä, jotka ovat kustannuksellisesti suurimpia ja omaavat suurimmat riskit kannattavuuden näkökulmasta.
Työ esittelee laadullisen haastattelututkimuksen kautta yrittäjien tärkeimpiä sopimusasioita. Vastauksia käsitellään sisällönanalyysissä ja tärkeimmät kolme nostetaan teemoittelusta nelikenttäanalyysiin, joka esittää hyvin selkeästi suurimmat uhat, mahdollisuudet, heikkoudet ja vahvuudet. Lopuksi vastataan tutkimuskysymyksiin ja vastaukseksi saamme selkeät yrittäjän toimintaa tukevat ohjeet.
Työssä päätettiin alun perin käsitellä erään sisäpuiston tuloksen nostamista, mutta pandemia päätti tämän yrityksen toiminnan. Työ edelleen käsittelee osin samaa aihetta, mutta laaja- alaisemmin huomioiden koko toimialan haasteita.
Avainsanat Sisäpuisto, kannattavuus, sopimus, riskienhallinta, liiketoiminta Sivut 69 sivua ja liitteitä 3 sivua
Degree Programme in Business Development Abstract
Visamäki
Author Xxxxx Xxxxxxxx Year 2021
Subject Indoor park industry – meaning of contract knowledge in business. Supervisors Xxxx Xxxxxxxx
ABSTRACT
This thesis is about indoor parks who has difficulties with business contracts and need more information about how to manage contract skills and what are the largest risks in this business. By reading this an entrepreneur hopefully gets more information and learns enough to maintain their profitability.
The reasons for this work are willingness to help other indoor entrepreneurs and get more information to develop writers own personal skills. We go trough contract learning by focusing the biggest risks in this business branch.
Entrepreneurs give they thoughts about the biggest risks and contract issues. The qualitative research interview helps to get enough information to provide the list of the most meaningful themes around the subject. Swot analyses is used to give more detailed point of view to get more advice to entrepreneurs.
Before the pandemic, meaning was to make thesis about how to get profitability up in one of the indoor parks. This place sadly no longer exists so the meaning concerning this work had to change. The theme is quite much the same, but now it is done for wider group of the people who work in this business field.
Keywords indoor park, profitability, contract, risk management, business Pages 69 pages and appendices 3 pages
Sisällys
1.1 Sisäpuistotoimiala ja valtakunnallinen kilpailutilanne 2
1.2 Sopimusosaaminen on avain riskienhallintaan 4
1.3 EU:n tietosuojalaki GDPR 6
1.4 Tutkittavat sopimustyypit 8
2 SOPIMUSRISKIEN HALLINTA YRITYKSESSÄ 11
2.1 Mitä ovat sopimusriskit? 12
2.2 Sopimusriskien arviointi 13
2.3 Sopimusoikeuden perusperiaatteet 14
2.3.1 Esimerkkejä sopimusten velvoittavuudesta 14
2.3.2 Sopimus on oikeustoimi ja tahdonilmaisu 16
2.3.3 Sopimusvapaus ja sopimussitovuus 17
2.3.4 Heikomman suoja ja lojaliteetti 18
4 RISKIENHALLINTASTRATEGIAN LAATIMINEN 24
4.1 Miten hallita sopimusriskejä? 24
4.2 Sopimusten dokumentointi 25
4.3 Strategian laatimisen työkaluja 34
5 SISÄPUISTOTOIMIALAN TALOUDELLISESTI TÄRKEIMMÄT SOPIMUKSET 37
5.4 Yhteistyökumppanisopimukset 43
6.3 Puolistrukturoitu teemahaastattelu 46
6.4 Laadullinen sisällön analyysi 48
6.5 Tutkimuksen luotettavuus 49
9.1 Tutkimuskysymyksiin vastaaminen 61
Kuvat ja taulukot
Kuva 1. 2019 Talousluvut, suurimmat toimijat Suomessa (Asiakastieto Oy, 2020) 3
Kuva 2. Terveen talouden analyysin kulmakivet (Niskavaara, 2017, s. 67) 20
Kuva 3. Tuloskortti eli BSC-mittaristo (Kaplan – Norton) (Niskavaara, 2017, s. 16) 21
Kuva 4. Yritys X:n suhteellisen kannattavuuden kehitys (Niskavaara, 2017, s. 71) 22
Kuva 5. Yritys X:n käyttökatevaade alhaalta ylöspäin laskettuna (Niskavaara, 2017, s. 72)
Kuva 6. Sopimushankkeen valmistelu mukaillen (Takki & Halonen, 2017, ss. 3–5) 25
Kuva 7. Sopimuksen elinkaari ja sen vaiheet mukaillen (Hietala ym., 2010, s. 36) 26
Xxxx 0. Sopimuksen elinkaari: Tarjousmenettely (Yrittäjät, 2019) 27
Kuva 9. Sopimuksen elinkaari: Neuvotteluvaihe ja aiesopimus (Lakius, 2017, ss. 6-14) 28
Kuva 10. Sopimuksen elinkaari: Esisopimusvaihe (Hietala ym., 2010, s. 40) 30
Kuva 11. Sopimuksen elinkaari: Sopimuksen syntyminen (Hietala ym., 2010, ss. 40-41)31 Kuva 12. Sopimuksen täyttäminen: Sopimuksen täyttäminen (Hietala ym., 2010, s. 41)32 Kuva 13. Sopimuksen elinkaari: Sopimuksen päättyminen (Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx, 2019)33 Kuva 14. Sopimuksen elinkaari: Sopimuksen päättymisen jälkeinen aika (Hietala ym., 2010, s.44) 34
Kuva 15. Riskimatriisin perusteet (Valtiovarainministeriö, n.d.) 35
Kuva 16. Riskimatriisin käsittelyn tarve (Valtiovarainministeriö, n.d.) 35
Kuva 17. Riskimatriisi sisäpuistoyrityksessä mukaillen (Ilmonen ym., 2016, s. 101) 36
Kuva 18. Yhteistyösopimuksen vähimmäisvaatimukset mukaillen (Lindblad, 2017) 44
Kuva 19. Teemoittelun analyysi: vuokrasopimukset 53
Kuva 20. Teemoittelun analyysi: aika 56
Kuva 21. Teemoittelun analyysi: joustavat sopimukset 59
Liitteet
Liite 1 Haastatelluille lähetetty sähköposti Liite 2 Tutkimuskysymykset
1 JOHDANTO
Opinnäytetyö käsittelee sopimusosaamisen merkitystä Suomen sisäpuistoissa ja antaa ohjeita, miten yrityksien riskienhallinta luo vakautta toiminnalle. Motiivi on noussut sopimusosaamista kohtaan useiden vuosien varrella. Työskentely sisäpuistotoimialalla, jota korona ravisteli Suomessa rajusti, tarjosi mahdollisuuden tehdä tutkimuksen, josta toivottavasti on alan tulevaisuuden yrittäjille hyötyä.
Työn tavoitteena keskeistä on, että se pyrkii opastamaan ja todentamaan yrittäjille, kuinka suuri merkitys sopimusoikeuden osaamisella on. Opinnäytetyön tulee siis pystyä vastaamaan tutkimusongelmiinsa siten että se auttaa uutta yrittäjää olla tekemättä virheitä liiketoimintaa taloudellisesti eniten rasittavilla osa-alueilla. Opinnäytetyö on onnistunut, jos se pienentää epäonnistumisen riskejä.
Tutkimusongelmat ovat:
1. Miten sopimusosaaminen edistää sisäpuistotoimialan yrittäjää menestymään?
a) Mitkä ovat suurimmat sopimuksiin liittyvät riskit ja miten riskejä voidaan pienentää?
b) Mikä sopimus on kulurakenteellisesti tärkein sisäpuistotoimialalla?
Johdantokappaleessa tuodaan ilmi alan suurimpien toimijoiden tunnusluvut edellisen tilikauden perusteella, perustellaan, miksi sopimusosaaminen on avain riskienhallinnassa ja käydään läpi työn rajaukset. Työ jatkuu riskienhallinnan sekä riskienhallintaa tehostavien työkalujen parissa; tärkeimpänä näistä on sopimusoikeus. Tuloslaskelmaperusteisesti valitut sopimustyypit on esitelty johdannossa ja työn loppuosassa niihin perehdytään huolellisesti. Työn tutkimuksellinen osuus on tehty puolistrukturoituna teemahaastatteluna valitsemalla alan suurimpien toimijoiden joukosta tunnetuimpia, joiden vastuuhenkilöistä on valittu avainhenkilöt kertomaan, mitä osa-alueita tulee huomioida erityisesti sisäpuistotoimialalla, jotta yritystoiminnan strategiaa vahvistaa hallittu ja ammattitaitoinen sopimusosaaminen.
1.1 Sisäpuistotoimiala ja valtakunnallinen kilpailutilanne
Huvipuistot ja erilaiset teemapuistot tuovat paljon iloa asiakkailleen maailmanlaajuisesti. Tämä liiketoiminta-alue on kasvattanut globaalisti suosiotaan ja alalla toimiikin suuria yrityksiä kuten esimerkiksi Xxxx Xxxxxxx teemapuistot. Maailmanlaajuisesti ennen koronapandemiaa on vuosittainen kasvuprosentti kävijämäärissä ollut noin 4 %, joka on myös ollut ennuste vuoteen 2022 saakka (The International Association of Amusement Parks, IAAPA). (Codd, 2020, s. 20)
Yhtenä teemapuistojen alana toimivat sisäpuistot. Sisäpuistoalalla toimii Suomessa neljä suurempaa toimijaa: DAP-puistot eli Duudsonit Activity Park (Duudsonit Activity Park, 2014), HopLop Oy (HopLop, 2005) Xxxx Xxxxxxxxx Oy (Xxxx Xxxxxxxxx, 2006) ja SuperPark Oy (SuperPark Oy, 2012). Monen muun alan tavoin sisäpuistot ovat olleet kärsijän roolissa koronapandemian puhjettua ja toimipaikkoja on jouduttu sulkemaan. Tästä esimerkkeinä toimivat SuperPark Särkänniemi Oy sekä Ideapark Lempäälän Fun Zones (Keränen & Turkki, 2020; Koskinen, 2020) Xxxx päätoimijoiden taloudellinen tilanne on ollut haastava jo ennen pandemiaa. Tässä vuoden 2019 lukuja valituilta toimijoilta.
Kuva 1. 2019 Talousluvut, suurimmat toimijat Suomessa (Asiakastieto Oy, 2020)
* Yhden toimipaikan alasajo, joka painaa kokonaistulosta
** Duudsonit Activity Park
*** Voimakkaita Investointeja vuoden 2019 aikana, joka painaa vuoden 2019 kokonaistulosta
Kotimaamme suuren tarjonnan vuoksi kilpailu on muuttunut äärimmäisen kovaksi ja selviytyvillä yksiköillä on oltava joustava kustannusrakenne. Tämä puolestaan vaatii tarkkaa liiketoimintasuunnitelmaa, joka on oltava laadittuna hyvissä ajoin ennen sopimuksien allekirjoittamista. Liiketoimintasuunnitelma on edelleen tärkeä ja pitää asemansa puolustaessaan yrityksen menestymistä. Yleisellä tasolla suunnitelman tulee pitää sisällään yrityksen tavoitteet, miten tavoitteet toteutetaan ja miltä yrityksen tila näyttää, kun tavoitteet on saavutettu. (Åkerberg, 2017, s. 56) Sopimusosaaminen takaa puolestaan joustavan kustannusrakenteen mahdollistamisen ja tästä syystä voittajina selviytyvät ne, jotka ovat osanneet neuvotella liikevaihtovaihteluihin perustuvat joustavat sopimukset läpi eri palveluntarjoajatoimialojen. Esimerkiksi yrityksen vuokrasopimusta solmittaessa on erittäin tärkeää tietää, että vuokralaisen asemaa suhteessa vuokranantajaan säädellään
pakottavin säädöksin, joka koskee muun muassa huoneiston luovutusta ja kuntoa (Halila & Hemmo, 2008, s. 197).
1.2 Sopimusosaaminen on avain riskienhallintaan
Miksi sopimukset ovat niin tärkeitä ja missä vaiheessa oman yrityksen sopimukset pystytään laatimaan siten, että yleiset sopimusehdot ovat automaattisesti kaikkien eri sopimustyyppien sopimusten liitteinä? Tämä tuskin toteutuu koskaan tai siihen menee monia vuosia ja se ei kaikkiin sopimusneuvotteluihin edes sovi.
Sopimusten tärkeys sisäpuistoalalla on täysin kiistatonta (PK-RH, 2009). Hyvällä sopimuksella on monia eri tehtäviä. Se muun muassa selventää sopimuskumppaneiden vastuita, oikeuksia, velvollisuuksia ja parantaa tilannetta yhteistyön eri vaiheissa sekä auttaa ongelmien ratkaisussa, jos näitä ilmenee. Tämä ei tapahdu, jos yritys ei tunne sopimuksiin liittyviä vastuita, ongelmia ja riskejä. (Suomen Riskienhallintayhdistys ry, 2012-2021) Ennen Y-tunnuksen hankintaa onkin tärkeää varata aikaa sisäpuistotoimialan sekä sen rakentamiseen tarvittavien toimialojen sopimusten selvittämiseen (Pro riskienhallinta, n.d.). Tämä vaikuttaa siihen tuleeko yritys toimimaan kuinka monta vuotta tulevaisuudessa. Xxxx xxxxxxxxx onkin, että yritykset eivät panosta riittävästi riskiensä hallintaan (PK-RH, 2009).
Yrityksien tulee olla tietoisia lakisääteisestä normihierarkiasta. Syventyessämme yritysten sopimuksiin, on taustalla hyvä muistaa, että kaiken sopimustoiminnan pohjalla on tarkoin määritetty järjestelmä, jota kaikkien yritysten vastuuhenkilöiden on kunnioitettava niin julkisella kuin yksityissektorilla sopimusten laadinnassa. Harva yrittäjä ajattelee ensimmäisenä, että hänen perustaessaan yritystä on huomio kiinnitettävä ensin mahdollisiin väärinkäytöksiin. Tämän ehkä voikin kääntää positiivisemmaksi huomioksi ajattelemalla, että tekemällä lain ja normiston pohjalta sopimukset oikein, tulee yrittäjä säästymään monelta harmilta ja väärinkäytökseltä. Lakeja, normeja ja sääntöjä tulee noudattaa tietyssä järjestyksessä. (Xxxxxxxx & Uusi-Hautamaa, 2019, s. 18) Normihierarkiaa voidaan kuvata lainsäädännöllisesti seuraavasti:
1) perustuslaki
2) tavalliset eli eduskuntalait
3) tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön asetukset
4) alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt
Mistä sitten tietää, mitä lakia missäkin tilanteessa noudattaa ja onko laeista annettu asetuksia tai viranomaisten antamia oikeussääntöjä? Jo pieni perehtyminen asiaan helpottaa paljon. Netistä löytyy tietoa erilaisista sopimustyypeistä runsaasti. Hyvin nopealla haulla löytyy esimerkiksi Finlexin lakipykälien lisäksi esimerkiksi Xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxx & Co Oy:n julkaisema lyhyt opas: ”Näin teet hyvän sopimuksen”. Oppaassa kerrotaan selkeästi pääpiirteet tärkeimmistä seikoista, jotka on huomioitava sopimuksia laadittaessa. Aihealueet käsittelevät sopimuksen lähtökohtia, sen syntymistä, reunaehtoja ja sovellettavaa lakia, sopimusten sitovuutta, tulkintaa, erityisiä sopimusehtoja ja urakkasopimuksia. Tietoa aiheesta löytyy siis hyvin paljon ja jos oma aika ei riitä asiaan perehtymiseen, on hyvin todennäköistä, että asianajan lasku sopimuksia laadittaessa jää huomattavasti pienemmäksi kuin oikeusteitse riita-asioista jälkeenpäin syntyvä laskutus.
Sopimusten laadinta kuuluu yrityksen toiminnassa riskien johtamisen osa-alueeseen. Jokainen huonosti laadittu sopimus on yritykselle riski ja tästä syystä riskienhallinnan tulee olla selkeästi prosessoitua ja juurrutettu tapa toimia. Riskienhallinnassa kannattaa miettiä huolehtimisesta seuraavia positiivisia puolia kuten esimerkiksi toiminnan jatkuvuutta, toimintavarmuutta, toiminnan häiriöttömyyttä, turvallisuutta, tehokkuutta ja laatua. Näin saadaan haastavasta ja usein negatiiviseksi mielletystä liiketoiminnan varjopuolesta kiinnostava sekä helpommin lähestyttävä aihealue. Yrittäjällä on oltava oikea kyvykkyys huomata liiketoimintamahdollisuuksien jalkauttamiseen vaikuttavat ulkoiset tekijät sekä toteutusmahdollisuus oikea-aikaiseen ja tuottavaan muutokseen. Riskienhallinnan kokonaisuutta onkin mahdollista ymmärtää vain, jos pystyy kartoittamaan riippuvuuksia kaikkien riskien välillä. Useasta eri syystä johtuen riskienhallintatason löytyminen on haastavaa ja tästä syystä se on integroitava kaikkiin johtamisprosesseihin. (Ilmonen ym., 2016, ss. 16-18)
1.3 EU:n tietosuojalaki GDPR
GDPR (General Data Protection Regulation) on huomioitava yrityksen kaikessa toiminnassa ja sen lainalaisuudet on pidettävä mielessä myös sopimuksia laadittaessa. Erityisesti on huomioitava, että EU:n ulkopuolella olevien sopimusyhteistyökumppanien on myös pystyttävä toimimaan GDPR-tietosuojasäännösten mukaisesti. 2018 voimaan astuneen sääntelyn mukaan on tietosuojauudistuksen merkitys ollut päivittää ja nykyaikaistaa entinen käytäntö alueella. (Ilmonen ym., 2016, s. 27) Henkilötietoja käsitteleville tahoille uudistus tarkoittaa muun muassa toimintojen suunnitteluvaiheesta käsittelytoimintojen kirjaamiseen, että kaikkien henkilötiedot ovat turvassa. Tämä mahdollistuu, kun organisaatiot käyvät kaikki teknologia alustansa ja tietoliikenteensä läpi esimerkiksi tietojärjestelmät, verkkosivustot, tietokannat, tietovarastot sekä muut tietojen käsittelyalustat. (Li ym., 2019, s. 1)
Henkilötietoja ovat muun muassa nimi, kotiosoite, sähköpostiosoite kuten xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxx.xxx, puhelinnumero, henkilökortin numero, auton rekisterinumero, paikannustiedot, IP-osoite, potilastiedot tai esimerkiksi isovanhempien perinnöllisiä sairauksia koskevat tiedot. Kaikki henkilötiedot eivät välttämättä tunnu niin oleellisilta, mutta kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön, ovat henkilötietoja. (Tietosuojavaltuutetun toimisto, n.d.)
Lyhyesti sanottuna yritysten on ymmärrettävä sisällyttää alusta asti korkeatasoinen henkilötietojen käsittelyvaatimusten toteuttaminen organisaatiossaan. Tietosuoja- asetuksessa on selkeästi määritelty henkilön oikeudet:
1) Henkilötietoja koskeva tiedonsaantioikeus
2) Oikeus saada tiedot oikaistua
3) Oikeus tulla unohdetuksi
4) Oikeus tietojen poistamiseen ja tietojen käsittelyn vastustaminen (Ilmonen ym., 2016, s. 28)
Mahdollisissa tietovuototapauksissa on viranomaisille oleva ilmoittamisvelvollisuus 72 tuntia. Organisaation onkin tiedostettava oma rakenteensa ja tarvittaessa nimettävä oma tietosuojavastaavansa. Tämä on erityisen tärkeää, jos toiminta edellyttää rekisteröityjen
laajamittaista ja järjestelmällistä seurantaa. Toinen kriteeri on, jos organisaatiossa on välttämätöntä erittäin arkaluontoisten tietojen käsittely kuten esimerkiksi terveydenhuollon toimialalla. (Ilmonen ym., 2016, s. 28)
Riskien selvittäminen kuuluu vastuulliseen toimintatapaan ja vaatii huolellisen kartoituksen.
1. Nykytila
a. Xxxxx tavalla henkilötietoja yrityksessä käsitellään tällä hetkellä?
b. Kuka omistaa tiedon?
c. Tarkista ja päivitä tietosuojaa koskevat sopimukset
d. Täyttääkö henkilötietojen käsittely tämänhetkiset tietosuojavaatimukset?
e. Onko henkilöstö tietoinen tietosuojavaatimuksista?
2. Tietosuojataso
a. Määritä organisaatiosi tietosuojataso ja sitä koskevat linjaukset
b. Mikä merkitys tietosuojalla on eri markkinoilla ja miten sen oletetaan kehittyvän?
3. Vastuu
a. Kenen vastuulle tietosuoja-asiat kuuluvat?
b. Onko syytä nimittää tietosuojavastaava? (Ilmonen ym., 2016, ss. 28-29)
Tietoturvauhka on nykyään todellinen ja valitettavia henkilötietomurtoja tapahtuu myös Suomessa. Tästä syystä on jokaisen yrityksen osattava esittää tietosuojasäännökset huomioiduiksi ja käytössä oleviksi rekisterin pitäjän toimesta. Säännöksiä rikkovalle voidaan määrätä toimintaan verraten erittäin suuret euromääräiset sanktiot (korkeintaan 20 miljoonaa euroa tai 4 % yrityksen maailman laajuisesta liikevaihdosta). (Ilmonen ym., 2016,
s. 28) Esimerkiksi asiakkaan halutessa tulla unohdetuksi, on yrityksen onnistuttava poistamaan asiakkaan tiedot kaikista yrityksen järjestelmistä. (Li ym., 2019)
Yrityksen korkeatasoinen tietosuoja ei ole vain yrityksen perustoiminnan turvaamista. Se myös parantaa järjestelmien käytettävyyttä sekä tuo asiakkaille luottamusta sähköisiin palveluihin. Tämä vaikuttaa suoraan yrityksen maineeseen ja kuluttajien luottamuksen
säilyttämiseen. (Ilmonen ym., 2016, s. 28) Voidaankin sanoa, että korkea vaatimustaso henkilötietojen suojaamiseksi tuo paljon työtä ja kuormittavuutta henkilöstölle, mutta samaan aikaan se luo yritykselle uuden mahdollisuuden. Luottamuksen saavuttaminen maailmassa, jossa kuluttajien huoli lisääntyy tietosuojamurtojen yleistyessä, ei ole helppoa. Kova työ parhaimmillaan kuitenkin tuo kilpailuedun, vaikka se ensin kuormittaa myös taloudellisesti koko EU:n aluetta. GDPR-tietosuojadirektiiveillä on suuri vaikutus myös globaalisti teknologian kehittymiseen esimerkiksi pilvipalveluissa tai tekoälyn kehittämisessä. Direktiivit ensin heikentävät algoritmien kehittämistä, mutta EU:n ollessa haluttu markkina- alue esimerkiksi Kiinalle ja Yhdysvalloille, on hyvin todennäköistä, että myös muut vahvat kauppa-alueet tulevat perässä ja kehittävät tietoturvansa tasolle, jolla GDPR-direktiivien noudattaminen mahdollistuu ja näin ollen myös mahdollisuus käydä kauppaa EU:n kauppa- alueen kanssa. (Li ym., 2019)
1.4 Tutkittavat sopimustyypit
Tutkittavia sopimustyyppejä on neljä: vuokrasopimukset, IT-sopimukset, työsopimukset ja yhteistyökumppanisopimukset. Valinnat perustuvat toimialan tuloslaskelman prosentuaalisiin jakaumiin erilaisista kuluista sekä tuloista.
Koko liiketoiminnan aloittamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää vuokrasopimusneuvotteluissa onnistuminen. Yrityksen kriittinen piste on osattava laskea tarkasti ja vuokrasopimus on nousujohteisen sekä kannattavan yrityksen yksi tärkeimmistä kuluista, jonka tulee ehdoiltaan sopia liiketoiminnan vaatimuksiin. Vuokran suuruus on aina sovittava kirjallisesti vaikkakaan suullinen sopimus ei ole täysin pätemätön, mutta se aiheuttaa usein näyttötilanteissa ristiriitaongelmia (Xxxxxxx & Xxxxxxx, 2013, s. 138).
Tilojen vuokraamisessa on positiiviset ja negatiiviset puolensa. Positiivisia puolia ovat muun muassa mahdollisuus reagoida nopeasti tilatarpeiden muuttuessa sekä vapaaksi jäävä pääoma, joka jää käytettäväksi erilaisiin liiketoiminnan kehittämiseen liittyviin asiakokonaisuuksiin. Kaiken kaikkiaan vuokratilat tukevat suunnitelmallista toimitilastrategiaa, jossa kasvu, muutostarpeet ja rahoitusstrategia ovat helpommin ohjattavissa yrityksen kehittymisen mukaisesti. Omistettavan toimitilan hankintaa puolustaa puolestaan esimerkiksi omistamisen turvaama, yleensä häiriötön jatkuvuus liikeyritykselle
sekä omistaminen voi pitkällä aikavälillä olla myös erittäin tuottoisa sijoitus. Oma toimitila toimii myös lainan vakuutena. (Xxxxxxxx.xx, n.d.)
Hyvä henkilökunta on yksi toimivan yritystoiminnan perusta. Ennen palkkaamista on kuitenkin laadittava kestävä henkilöstöstrategia, joka yrityksen kasvun hidastuessa joustaa tarvittavasti, jotta yritykselle jää rahaa myös muihin välttämättömiin kustannuksiin. Tämän vuoksi on ymmärrettävä mikä työsopimuksen solmimiseen vaikuttaa; työsopimuksia ei voi laatia mielivaltaisesti. Seuraavaksi lueteltua etusijajärjestystä ei voi kummankaan osapuolen toimesta muuttaa, määrittely on pitävä. Suomessa työlainsäädäntö luo vakaan pohjan molemminpuolisen velvoitteiden täyttämisestä. Työlainsäädäntö määrittää lait, joita ei muilla lähteillä saa rikkoa ja ne ovat minimiperusta työsuhteelle. Lakia tarkentavat usealla eri toimialalla kunkin alan työehtosopimukset. Jälleen on muistettava, että työehtosopimusta (TES) ei voi heikentävästi sopia toisin, mutta työntekijän ja työnantajan yhteisellä sopimisella ehtoja voidaan parantaa työntekijän eduksi. Työehtosopimusta täydentää työsopimus, sopimuksen veroinen käytäntö ja työnantajan käskyt. Työsopimuksen roolia ei voi tarpeeksi korostaa, koska tähän kirjatut tai kirjaamatta jääneet ehdot määrittävät paljon työntekijän tulevaisuutta esimerkiksi toimipaikkasiirtojen osalta. (Xxxx Xxxxxx ja Lakimiesliiton kustannus, 2020, ss. 19-20)
Taloustilanteen kiristyessä niin globaalisti kuin valtakunnallisesti ovat hyvät yhteistyökumppanit erittäin tärkeitä toiminnan jatkuvuudelle. Riippuvuus kanta-asiakkaista kasvaa, jolloin yritysten on keskityttävä tiukemmin omaan ydinosaamiseensa sekä yhteistyöverkostojen luomiseen ja ylläpitoon. Yhteistyöverkostoja on kannattavaa kasvattaa, mutta samalla on tunnistettava niiden mukana tulevat riskit. Yhteistyökumppanin valinta sisältää aina riskejä ja on tärkeää, että riskit osataan luokitella eri lajeihin. Niitä ovat strategiset-, taloudelliset-, operatiiviset- sekä vahinkoriskit, joista yhteistyökumppanuudet kuuluvat strategisiin riskeihin. (Ilmonen ym., 2016, s. 76) Yhteistyökumppanuussopimuksia solmitaan erilaisiin tarpeisiin. Hyvänä esimerkkinä voidaan osoittaa yhteistyö liikuntaseurojen ja sisäpuistojen välillä. Myös uudet trendilajit kuten e-urheilu tekee yhteistyötä sisäpuistojen kanssa, jotta harrastuksessa huomioidaan myös pelaamiseen vaadittava fyysinen kunto (Igi Global, 2016). Toinen hyvä yhteistyön muoto on esimerkiksi
Classic salibandyjoukkueen neuvottelema aiesopimus Ideapark Lempäälässä sijaitsevan Zones by Särkänniemi sisäpuiston kanssa. Toteutuessaan sisäpuiston tiloja olisi muokattu moniulotteisesti salibandyn tarpeisiin ja se olisi ehkä estänyt kannattamattomasta liiketoimista johtuvan toimipaikan lakkauttamisen. (Xxxxxxx & Peltola, 2018)
Toimivan digitaalisuuden voidaan sanoa olevan nykyajan yritysten elinehto. Kuinka korkealle edistyksellinen IT-osaaminen priorisoituu, riippuu toki vielä toimialasta. Havaittavissa kuitenkin on, että etsittäessä mistä tahansa asiasta tietoa, on hyvin todennäköistä, että tieto etsitään netistä eikä enää esimerkiksi lehti-ilmoituksista. Monet saattavat toki käyttää vielä myös useampaa väylää. IT-sopimusten solmimiseen on käytettävä entistä enemmän aikaa ja huomiota (Overly & Xxxxxx, 2012, ss. 1-8). Pohjatietojen kerääminen on näin ollen muodostunut välttämättömäksi kartoitukseksi. Tässä korostuvat sopimuksen arvon määritys ja sääntely, voimassaoloaika, kuinka tärkeää kyseinen teknologia yritykselle on sekä tyyppiin sopivat ehdot. Valitettavasti pohjatöissä kiirehditään usein liiaksi ja tästä koituu myöhemmin suurta harmia. Seurauksia ovat muun muassa väärinkäsitykset myyjän kanssa sekä väärät painotukset toiminnallisuuksien suunnittelussa, jolloin neuvottelut pitkittyvät ja kulut nousevat. Alussa on siis panostettava informaation kulkuun, jotta myyjä todella ymmärtää mitä ostajan liiketoiminta pitää sisällään. Suuremmissa yrityksissä on myös oleellista, että toiminnallisuuden vaatimukset kerätään kunkin vastuualueen henkilöiltä itseltään. Kaikkea tiedon välitystä ohjaa yksi muistio, josta suunnitelmat ja sovitut asiat käyvät kaikille ilmi ajantasaisesti. (Overly & Xxxxxx, 2012, ss. 1-8)
1.5 Työn rajaukset
Opinnäytetyö käsittelee sopimusriskejä sekä niiden hallintaa, sopimusosaamisen perusperiaatteita, eniten liiketoiminnan tulokseen vaikuttavia sopimustyyppejä sekä neuvoo sisäpuistotoimialan taloudellisesti tärkeimmissä sopimuksissa. Rajauksia on tehty niin maantieteellisesti, tutkimusongelmallisesti kuin prioriteettisesti. Sisäpuistotoimiala on maailmalla huomattavasti suurempaa niin taloudellisesti kuin teematarjonnaltaan. Vertailu tai toimintatapojen mallintaminen kotimaan markkinoille ulkomailta, asettaa kotimaiset toimijat epäsuhtaiseen asemaan. Näihin perustuvat neuvot ja liiketoimintamallit eivät toimi samalla tavalla Suomen markkina-alueella kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tästä syystä
vertailua ulkomaan markkinoihin ei tehdä. Tutkimusongelmat on asetettu tuomaan julki vain tiettyjä näkökulmia sisäpuistotoimialojen haasteista. Sopimusalueen laajentaminen kaikkiin sisäpuistoliiketoiminnan sopimuksiin olisi supistanut tietoperustan määrää hyvin pinnalliseksi. Tämä todentuu priorisoinnissa, jossa pois rajattuja osa-alueita on paljon.
Rajauksen apuna on käytetty sisäpuistotoimialan tuloslaskelman kulurivejä.
2 SOPIMUSRISKIEN HALLINTA YRITYKSESSÄ
Opinnäytetyön kannalta on hyvä kirjoittaa avaus yleisesti riskeistä sekä yleisistä riskienhallinnan keinoista, koska yleisillä tasoilla riskienhallinnan osaaminen on yksi tärkeimmistä keinoista suojata yritystä. Ilman asianmukaista riskienhallintaa on erittäin todennäköistä, että seurauksena saapuvat taloudelliset ongelmat. Tämän jälkeen valitettavasti saapuvat myös maksukyvyn heikkeneminen tai menettäminen kokonaan, asiakassuhteiden kariutuminen sekä kyseenalainen maine, jota on haastavaa saada muutettua takaisin hyväksi. (Taivalmaa, 2018)
Riskienhallintaa luonnehditaan jatkuvuuden, henkilöstön, hyvinvoinnin sekä ympäristön kestävän käytön turvaamisena ja se nähdään kaikkina yrityksen toimina, jotka edesauttavat vaarojen, ongelmien, riskien sekä vahinkojen välttämistä ja pienentämistä. Jokaisen yrittäjän kannattaakin ottaa riskienhallinta heti yrityksen suunnitteluvaiheessa huomioon. Tällöin hallinta on suunniteltua, tietoista, järjestelmällistä ja hyvää käytännön tekemistä, joissa hyvät menettelytavat ohjaavat toimintaa. Yrityksellä on myös mahdollisuus tunnistaa vaaratilanteet näin etukäteen ennen kuin pahin pääsee tapahtumaan. Riskien arviointi tehostuu ja yritys oppii tunnistamaan suuria ja pieniä riskejä. Riskienhallinta on siis onnistunutta ja on mahdollista suunnitella toimenpiteitä, joilla riskien vaikutuksia voidaan pienentää ja ennakoida. Tämä kaikki tehdään riskianalyyseillä, jotka muodostuvat eri näkökulmista ja edistävät järjestelmällistä toimintaa. Yritykselle muodostuvat omat riskianalyysitoimintatavat sekä riskianalyysimenetelmät ja näistä muodostuvilla luokittelutavoilla riskien suuruus päästään arvioimaan vahingon etsimistaajuuden ja seurausten vakavuuden perusteilla. Tämän jälkeen tehdään toimenpiteet, kun on mietitty:
1) onko riski hyväksyttävä?
2) poistetaanko riski?
3) pienennetäänkö riski?
4) siirretäänkö riski?
Parannustoimenpiteet pitää toteuttaa mahdollisimman pian ja aikatauluttaa järkevästi sekä sopia paras mahdollinen toteuttaja ja vastuunkantaja. Tilannetta tulee seurata ja käsitellä palautteista sekä johtaa uusia toimenpiteitä unohtamatta muutoksien tuomia uusia riskitilanteita. Kaikki on muutostilanteissa kuitenkin kunnossa, jos yritys on pystynyt implementoimaan kaikissa prosesseissaan hyvää riskienhallintatapaa. (Malmén & Xxxxxxxx, 2014)
2.1 Mitä ovat sopimusriskit?
Sopimusriskeistä on useita erilaisia määritelmiä. Sopimusriski on merkitsevä epävarmuustekijä. Englantilaiset riskeihin erikoistuneet toimijat kuten The Institute of Risk Management (IRM), The Association of Insurance and Risk Managers (AIRMIC) and National Forum for Risk Management in the Public Sector (ALARM) määrittävät riskin vapaasti käännettynä näin: “Sopimusriski on todennäköinen yhdistelmä tapahtumia, jotka antavat yrittäjälle etuja tuottavia mahdollisuuksia tai luovat uhkia hänen menestymiselleen. (Haapio & Xxxxxx, 2016, s. 17)
Sopimusriskit voivat aiheuttaa laaja-alaisia ongelmia yrityksille. Ne uhkaavat sopimusten onnistumista, luovat epävarmuutta tavoitteiden saavuttamisessa, voivat johtaa negatiiviseen poikkeamaan odotetusta ja vaikuttaa sekä liiketoiminnallisiin että laillisiin tavoitteisiin.
Ongelmien aiheuttaessa seurauksia esimerkiksi oikeudenkäyntejä, on suuri riski myös, että yrityksen maine kärsii. (Xxxxxx & Xxxxxx, 2016, ss. 20-25)
Sopimusriskejä on erilaisia. Ne voivat liittyä muun muassa juridiikkaan, vastuisiin tai sopimusten laillisuuteen. Yksinkertaisuudessaan kokemattomimmat sopijaosapuolet eivät välttämättä edes tunnista, että he ovat tehneet keskenään sopimuksen, joka heitä sitoo. Huonosti tai pätemättömästi laadittu sopimus ja esimerkiksi sähköpostitse sovitut muut asiat saattavat aiheuttaa suuria näkemyseroja, ja sopimusosapuolten välille voi tulla tästä
syystä erimielisyyksiä. Virheellisesti laadittu sopimus saattaa asettaa toisen osapuolen korvausvelvolliseksi. On myös mahdollista, että ammattitaitoisesti laaditusta sopimuksesta huolimatta, vastapuoli ei halua täyttää velvoitteitaan. Esimerkiksi yrityksen avausvaiheessa vauhti on suuri ja vaikka molemmat osapuolet haluaisivatkin täyttää velvoitteensa, unohtavat he sopimuksen ehdot. Näin uudet riskit pyrkivät esiin, jotka olisi vältetty sopimuksia seuraamalla. Sopimuksen pohjaksi saatetaan valita väärä laki tai sopimuksessa on käytetty termejä, jotka eivät ole sitovia. Myös näistä syistä sopimuskumppani voi haluta jättää sopimuksen. Puutteita voi olla myös vastuuasemassa olevien sopijaosapuolten sopimuslukutaidossa tai lakien tulkintataitoa ei ole lainkaan. Näistä syistä muun muassa ymmärrys sopimuksen näkyvistä ja näkymättömistä puolista jättää riskeille mahdollisuuden toteutua. (Xxxxxx & Xxxxxx, 2016, ss. 11-36)
2.2 Sopimusriskien arviointi
Sopimusriskejä voi arvioida hyvin monen näkökulman kautta. Yksi niistä on keskittyä sopimuksen perusperiaatteisiin, jotka kaikkien sopimuksia laativien olisi hyvä hallita tai ainakin tiedostaa ja etsiä aina lisätietoa aiheesta tarvittaessa. Alla on ytimekäs listaus riskittömän sopimisen perusperiaatteista. Listaus auttaa poissulkemisen kautta arvioimaan sopimusriskejä. (PK-RH, 2009)
1) selvitä mistä ja miksi olet tekemässä sopimusta
2) muista, että sopimus siirtyy sitovaksi tarjousmenettelyn eri vaiheissa eri tavoilla, monesti osapuolien edes siitä tietämättä
3) yritä hahmottaa sopimus kokonaisuutena: mihin se tulee sitomaan sinun yrityksesi ja kuinka pitkäksi aikaa
4) määrittele sopimusrikkomusten seuraukset
5) tutki osapuolien taustat ja varmista, että sopimuskumppanisi ovat luotettavia
6) tee sopimukset aina kirjallisesti
7) määrittele sopimussakko ja sen suuruus selkeästi
8) selvitä ristiriitojen ratkaisutavat
9) varmista, että sopimuksessa on käytetty tarkoituksenmukaisia sopimusehtoja
10) ole realistinen, älä lupaa liikoja
11) ilmaise asiat sopimuksessa selkeästi
12) varmista toimitusehtojen, maksutapojen ja muiden nyanssien yhdenmukaisuus
13) jaa vastuut tasapuolisesti ja tietoisesti selkeästi
14) varmista, että sopimuskumppanit ymmärtävät sopimuksen samalla tavalla
15) käytä tarvittaessa asiantuntijan apua
16) tutustu kaupankäyntiin liittyviin lakeihin
17) perehdy toimialaasi ja yhteistyöyrityksesi kauppatapoihin ja käytäntöihin (PK-RH, 2009)
Toinen sopimusriskien arviointitapa on tehdä riskianalyysi. Tähän palataan kappaleessa neljä.
2.3 Sopimusoikeuden perusperiaatteet
2.3.1 Esimerkkejä sopimusten velvoittavuudesta
Sopimukset ovat erilaisia ja ne voivat olla oikeudellisesti velvoittavia. Velvoittavuus koskee lähes aina taloudellisesti merkityksekästä liiketoimintaa. (Annola & Xxxxxxxxxxx, 2018, ss. 1- 2) Hyvänä esimerkkinä tässä kappaleessa on GISG eli yleissopimus kansainvälisistä tavaran
kauppaa koskevista sopimuksista (Hemmo, 2018, s. 14). Esimerkiksi kansainvälistä kauppaa vaativat sopimukset sisäpuistossa ovat erilaiset tarvikkeet, joita tilataan ulkomailta. Tällaisia ovat muun muassa ilmapatjat. Toisena esimerkkinä ovat vuokrasopimukset.
Sopimusoikeudellisuus määrittää erilaisille sopimuksille usein pitkälti samanlaisen pohjan ja se tarkoittaa kahden osapuolen sitoutumista oikeudellisesti sopimukseen. Sopimus tarkoittaa myös itse asiakirjaa sekä toimii yhteisnimittäjänä osapuolten velvoitteille ja oikeuksille. OikTl:n, eli lain varallisuusoikeudellisista oikeustoimista mukaan, syntyy tarjous ja vastaus. Tämä tarkoittaa myös oikeussuhteen muodostumista eli sidonnaisuutta osapuolien välille. (Annola & Xxxxxxxxxxx, 2018, ss. 2-7) Esimerkiksi ilmapatjan tai muun ostetun aktiviteetin tilauksessa tulee huomioida muun muassa laki vaaranvastuun siirtymisestä, joka Suomen lain kansainvälistä kauppaa koskevassa 7§ siirtyy ostajalle vasta luovutushetkellä myyjän toimittaessa tavaran itse, jos ei muuta ole toimituslausekkein sovittu. Myös rahtiyhtiön mukaan tuleminen muuttaa vaaran vastuun siirtymistä, joka on erittäin tärkeää huomioida. (Kauppalaki 355/1987 2:7 §) Näistä asioista voidaan päätellä, että niin globaalissa kuin valtakunnallisessa sopimisessa on yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävää, että kaikki osapuolet noudattavat sopimuksia, jotta yhteiskunta säilyy järjestäytyneenä ja myös kansainvälisessä kaupassa oleviin lainalaisuuksiin luottaen.
Toisena esimerkkinä ovat vuokrasopimukset, koska ilman harkiten tehtyä ja tarkkaan laskettua liiketoimintasuunnitelmaa, voi vuokran suuruudesta tulla rasite, joka lopulta vaikuttaa ratkaisevana tekijänä muutoin hyvin pyörivän liiketoiminnan päättymiseen. Yrittäjän on ennen sopimuksia laskettava tarkasti yrityksen kriittinen piste, jolloin kulujen jälkeen tulos on nolla. Kriittisen pisteen laskeminen on yksi tärkeimpiä laskelmia yrityksen suunnittelussa sekä päätöksien tekemisessä (Niskavaara 2017, s. 118). Vuokrasopimus on yksi suurimpia kulueriä sisäpuistotoiminnassa, koska toiminta vaatii yleensä runsaasti tilaa. Molempien osapuolien ilmaistessa tahtonsa ja suostuessaan sopimukseen useammaksi vuodeksi, on sopimuksen sisältöä erittäin vaikeaa yksipuolisesti muuttaa, jopa mahdotonta vaikka kyseessä olisi todella pakottava syy kuten pandemian aiheuttama liikevaihdon menetys (Halinen, 2020).
2.3.2 Sopimus on oikeustoimi ja tahdonilmaisu
Sopimuksen tehtävänä on sitovuuden aikaansaanti sekä mahdollisuus oikeussuhteen sääntelemiseen. Sopimus on siis kaksipuolinen oikeustoimi, joka on samalla molempien osapuolien tahdonilmaisu. Tahdonilmaisu on oikeustoimen tärkein edellytys ja niitä tulkitaan eri tilanteissa eri tavalla. On hyvä selvittää ennen oman oikeustoimen solmimista, millainen tahdon ilmaus missäkin tilanteessa tulkitaan myönteiseksi vastaukseksi. Joissakin tapauksissa riittää, että tahdonilmaisu on lähetetty toiselle osapuolelle. (Annola & Xxxxxxxxxxx, 2018, ss. 7-12) On oleellista, että tahdonilmauksessa myös ymmärretään tarkasti minkälaista sopimusta osapuolet ovat tekemässä. Kertasopimuksella hoidetaan hyvin esimerkiksi kahden osapuolen välinen kertakauppa, jolloin osapuolten välille ei synny pitkäaikaista oikeussuhdetta. Kestosopimus toimii puolestaan pitkän ajan sopimuksessa, jotka on tarkoitettu toistaiseksi voimassa oleviksi kuten esimerkiksi vuokrasopimus tai työsopimus.
Merkittävissä ja suurissa sopimuksissa käytetään usein yksilöllistä sopimustyyppiä, joissa sopimusneuvotteluissa määritellään yksityiskohdat. (Aaltonen, 2016-2020) Yksilöllisyys tarkoittaa edellä mainitusti osapuolten neuvottelua omanlaisesta sopimuksestaan, jolloin he eivät ole käyttäneet vakioehtoja, joita alalla saattaa olla käytössä (Annola & Saarnilehto, 2018, s. 14). Vakiosopimus on yleistynyt useissa eri sopimusneuvotteluissa, esimerkiksi vakuutusalalla. Asiakas saa luettavakseen vakioehdot, jotka sisältävät kaikki tiedot vakuutuksista. Hyöty saattaa olla hyvin toispuoleinen vakioehtojen laatijan hyväksi, joten syvällinen perehtyminen ehtoihin on tärkeää. (Aaltonen, 2016-2020) Osapuolirooli jakaa myös sopimuksia kuluttaja- tai liikesopimuksiin. Tämä jako on yksi tärkeimmistä. (Annola & Saarnilehto, 2018, s. 15) Sopimuksia ryhmitellään siis eri tavoilla ja niiden pohjalta astuvat voimaan mahdolliset erityissäännökset. Lainsäädäntö ei kuitenkaan kata kaikkia sopimustyyppejä. Tämän lisäksi sopimuksissa voidaan erotella myös erilaiset ainesosat, joita ovat olennaiset-, luonnolliset- sekä tilapäiset ainesosat. Säännökset ovat usein sisällöltään yksiselitteisiä, mutta sopimusoikeudelliset periaatteet ovat puolestaan väljempiä normeja. (Annola & Saarnilehto, 2018, s. 15)
2.3.3 Sopimusvapaus ja sopimussitovuus
Sopimusvapaus ja sopimussitovuus ovat oikeustoimen klassiset sekä keskeiset periaatteet. Valtiomme vapaat sopimukset sekä sopimusoikeus määrittyvät näiden kautta. Ennen sopimuksen solmimista on hyvä tietää, mitkä vapaudet jokaisella sopimusta laativalla ovat:
1) päätäntä vapaus eli vapaus tehdä ja olla tekemättä sopimuksia
2) valintavapaus eli vapaus valita sopimuskumppani
3) sisällönvapaus eli vapaus määrätä, minkälaisin ehdoin sopimus tehdään
4) muotovapaus eli vapaus määrätä, missä muodossa sopimus tehdään
Kuitenkin on hyvä huomioida, että julkinen valta ohjaa sopimusten sisältöä ja sopimusten sisältövapautta onkin rajoitettu monissa sopimustyypeissä pakottavilla säännöksillä.
Myöskään sopimuksen muotorajaus ei ole poikkeukseton ja tiettyjä rajauksia tehdään esimerkiksi markkinoiden tehokkaan toiminnan turvaamiseksi, esimerkkinä kilpailulaki. Tästä voimmekin sanoa, että sopimusvapauden käyttämistä rajoittavat tosiasialliset seikat.
Esimerkiksi sopimussitovuudesta käytetään seuraavaa sanontaa: ”Pacta sunt servanda – sopimus on pidettävä”. Tämä sitovuus koskee erityisesti liikesopimuksia. (Annola & Xxxxxxxxxxx, 2018, ss. 16-19.)
Tarkasteltaessa sopimuksia mahdollisissa riitatilanteissa, joissa jompikumpi osapuoli pyytää sopimusta purettavaksi, tarkastellaan sopimusta vilpittömän mielen näkökulmasta, ”Bona Fide – vilpitön mieli”. Tämä vaikuttaa aina oikeustoimen syntymiseen ja laajuuteen. Asia ei kuitenkaan ole aina yksiselitteinen ja bona fide saattaakin eri asiayhteyksissä tarkoittaa eri asiaa. Jos toinen osapuoli väittää, että sopimus on tehty ”Mala Fide – vilpillisellä mielellä” tulee tämä väite aina pystyä todistamaan todeksi. Vilpitön mieli saattaa muuttaa päätöstä, jos kyseinen henkilö ei tiennyt, eikä hänen olisikaan tullut tietää asiasta. (Annola & Xxxxxxxxxxx, 2018, ss. 19-21)
Sopimuksen sitovuus saattaa muuttua, jos sopimus katsotaan kohtuuttomaksi. Tällöin tarkastetaan aina, ovatko sopimusvapauden ja sopimussitovuuden periaatteet toteutuneet. Kohtuusperiaatteeseen vaikuttavat monet asiat, mutta erityisesti se ovatko osapuolten suoritukset mahdollisten muutoksien jälkeen tasapainossa määrittää sovittelusäännön käyttämisen. Sopimuksen on oltava toiselle osapuolelle kohtuuton, että kohtuusperiaatteella tehdään poikkeus sopimuksen sitovuuteen. (Annola & Saarnilehto, 2018, s. 22)
2.3.4 Heikomman suoja ja lojaliteetti
Sopimuksia koskee myös heikomman suoja. Tämä voi vaikuttaa sopimussuhteen eri vaiheissa ja syntyvaihe on tärkeä. Tämä liittyy sopimustyypin eri osapuolien tyypillisiin epätasavertaisuuksiin ja se kumpi on heikomman asemassa määrittää sopimustyyli sekä osapuolten roolit. Heikomman suoja voi ilmetä eri tavoin. (Annola & Saarnilehto, 2018, s. 23)
Lojaliteettiperuste saattaa nousta myös esille erimielisyyksissä. Osapuolten on muistettava, että sopimus on tehty molempien osapuolien yhteistyön välineeksi. Tämä tarkoittaa, että molempien on huomioitava myös toisen osapuolen edut. Lojaliteettiperiaatetta ei kuitenkaan ole säädetty yleiseksi sopimuksia koskevaksi periaatteeksi. (Annola & Xxxxxxxxxxx, 2018, ss. 24-25) Se on kuitenkin huomattavassa roolissa ja lojaliteettivelvoite vaatii seuraavista osa-alueista huolen pitämistä:
1) informaatiovelvoite
a. toisen osapuolen on informoitava toista kaikissa sellaisista seikoista, joilla on selkeää merkitystä sopimuskumppanin liiketoiminnalle
2) reklamaatiovelvoite
a. toisen osapuolen on ilmoitettava toiselle, jos se kokee, että vastapuoli ei ole täyttänyt sopimusvelvoitteitaan sovitulla tavalla
b. ilman reklamaatiovelvoitteen toteutumista ei asiaan voi palata takaisin, jos reklamaation syihin aiotaan palata myöhemmin uudelleen
3) myötävaikutusvelvoite
a. tämä sitoo molemmat osapuolet tekemään töitä siten, että pyrkimyksenä on, että sovitut asiat ja ehdot voidaan saavuttaa
4) uskollisuusvelvoite
a. velvoite neuvoo pysymään rehellisenä toiselle osapuolelle, vaikka ehdoissa ei olisi kielletty esimerkiksi uuden sopimuskumppanin ottamista vanhan tilalle
b. toisen osapuolen oikeuksia ei siis saa loukata, vaikka sopimusehtoja ei suoranaisesti tultaisi rikkomaankaan
Lojaliteettivelvoite jakaa mielipiteitä ja tästä syystä on lojaliteettivelvoite hyvä ottaa omaksi kohdakseen myös sopimusneuvotteluissa ja sopia yksityiskohdista. (Hietala ym., 2010, ss. 41- 42)
3 SISÄPUISTON KANNATTAVUUS
Kannattavuuden kappaleeseen tuodaan tiukasti yrityksen terveen talouden huomioita ja tunnuslukuja. Tietoperusta rajataan kannattavuuden ympärille. Yrittäjän ei tule pelästyä numeerisesta faktatiedosta vaan yrittää ottaa siitä itselleen ohjeita korkeammalla tasolla, että hän tietää, mistä esimerkiksi vuokraneuvotteluissa keskustellaan. Erilaisia kannattavuuden teemoja voi avata ja syventää ajan kanssa. Tulee kuitenkin huomioida kannattavuuslaskentaosaamisen merkitys ennen liiketoiminnan aloittamista.
Kuva 2. Terveen talouden analyysin kulmakivet (Niskavaara, 2017, s. 67)
Talousohjauksen hallintaan tarvitaan mittareita ja tunnuslukuja. Strategian toteuttaminen vaatii tunnuslukujen osaamista ja selkeää suunnitelmallisuutta.
Kuva 3. Tuloskortti eli BSC-mittaristo (Kaplan – Norton) (Niskavaara, 2017, s. 16)
Hyvät ja yksinkertaiset mittarit edistävät laadukasta johtamista ja kokonaiskuvan hahmottamista omalla toimialalla. Mittareita valitessa on huomioitava analyysin tarkoitus ja näkökulma sekä tuloksekkuutta edistävät tunnusluvut. Yrityksen voitontuottokyky tarkoittaa kannattavuutta. Mittaristojen lisäksi on muistettava, että kannattavuuden perusta löytyy hyvistä ihmis- ja asiakassuhteista, joten eri tahojen kanssa käytävässä liiketoiminnassa suhteiden hoitaminen on tärkeää. Kannattavuus onkin löydettävä suhteiden ja kannattavan liiketoiminnan keskiöstä. Liikevaihdon tulee kasvaa, mutta kulujen seuranta on oltava tarkkaa, jotta kasvuvauhti ei sokaise. Asioiden tasapaino on syytä hallita esimerkiksi oman pääoman turvaamiseksi, jotta velkaantuminen ei ole hallitsematonta. (Niskavaara, Yritystaloutta Esimiehille, 2017, ss. 69-70)
Kuva 4. Yritys X:n suhteellisen kannattavuuden kehitys (Niskavaara, 2017, s. 71)
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Kuvasta voi tehdä seuraavan analyysin:
- Tulos suhteelisesti pudonnut kahteen kolmasosaan
- Liikevoitto pudonnut alle puoleen
- Voitto ennen veroja ja tilikauden tulos enää 1/3 edellisen kauden vastaavasta
🡨 pääomakustannukset vievät suuremman osan käyttökatteesta edelliseen vuoteen verrattuna
(Niskavaara, Yritystaloutta Esimiehille, 2017, s. 71)
Näitä lukuja saadaan kirjanpitäjän tai yrittäjän tekemästä tuloslaskelmasta, joka on raporttina taseen kanssa korvaamaton. Omat luvut voi korvata edellisessa taulukossa olevilla ja laskea nopeasti omat tunnusluvut. On välttämätöntä, että yrittäjä ymmärtää nämä luvut, jotta hän osaa reagoida riittävän nopeasti heikkenevään taloustilanteeseen sekä kannattavuuden laskemiseen. Suhteellisesti laskevat luvut vaativat aina toimenpiteitä, mikään ei muutu, jos tilanteelle ei tehdä mitään. Yritystutkimusneuvottelukunta YTN antaa esimerkkinä palvelualalle käyttökateprosentti suosituksen, joka on 5-15% (Niskavaara, Yritystaloutta Esimiehille, 2017, s. 71). Käyttökate saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään kaikki kulut, sekä muuttuvat, että kiinteät.
Kuva 5. Yritys X:n käyttökatevaade alhaalta ylöspäin laskettuna (Niskavaara, 2017, s. 72)
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, kuitti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Liikevoittoprosentti on hyvä, jos se on yli 10%. Tyydyttävä on 5-10% ja heikko alle 5%. On kuitenkin muistettava, että eri toimialat toimivat hyvin erilaisilla prosenteilla ja vertailua kannattaa tehdä niin budjeteissa, tuloksissa kuin muissakin luvuissa vähintään viiden vuoden aikajaksolla huomioiden aina voimassa olevat tuloveroprosentit. (Niskavaara, Yritystaloutta Esimiehille, 2017, s. 73)
Tässä opinnäytetyössä avautuvat tulokset eivät ole numeraalisia. Ne antavat kuitenkin hyvin voimakkaan impulssin yrittäjälle, jolla hän pystyy välttämään suurimmat riskit ja uhat liiketoiminnalleen. Lukuja kannattaa tarkastella ja tehdä pika-analyysejä yllä annetuilla kaavioilla, jotta toiminta ei perustu vain omiin tuntemuksiin, jotka ovat ajaneet useita sisäpuistoja taloudelliseen ahdinkoon jo ennen koronaa.
4 RISKIENHALLINTASTRATEGIAN LAATIMINEN
4.1 Miten hallita sopimusriskejä?
Aikaisemmissa kappaleissa on kerrottu sopimusten perusperiaatteista sekä tuotu esiin tärkeimpiä sopimustyyppejä sekä niiden monimuotoisuutta. Hyvän sopimuksen laatimisessa tulee ottaa huomioon useita eri näkökulmia ja hyvissä ajoin ennen kuin edes yhteistyökumppania on valittu. Miten saada aikaan hyvä sopimus, joka kestää myös erimielisyydet tukien molempia osapuolia?
Sopimuksien tarkoitus on tukea yrityksen matkaa kohti haluttua liiketaloudellista lopputulosta. Ne ovat työkaluja, jotka mahdollistavat tavoitteet ja hallitsevat riskejä. Sopimukset auttavat esimerkiksi koordinoimaan ja johtamaan liiketoimintaa sekä projekteja, vahvistamaan ja selkeyttämään toimintaa kaikilla tasoillaan, että toiminnan koordinointi, kontrollointi sekä päätöksien tekeminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Mahdollisten kiistojen vaikutukset pienenevät, kun sovitut asiat ovat koottuina selkeisiin sopimuksiin, jotka myös tuovat riskit näkyviksi. (Xxxxxx & Xxxxxx, 2016, ss. 11-14)
Riskejä kannattaa siirtää erilaisilla sopimuksilla. Riskejä voidaan siirtää kolmella eri tyypillä:
1) Siirrä riski alihankinnalla
a. liiketoiminnan tukitoiminnot, esimerkiksi ICT-palvelut
b. ammattilaisen siivous edistää sisäpuiston turvallisuutta
c. kehittämisen rahoitusriskit siirretään rahoituksen, avustuksen tai lainan kautta Suomessa mm. Tekesille, Sitralle tai muille pääomasijoittajille, jotka eivät välttämättä peri lainaa takaisin ainakaan kokonaan
2) Siirrä riski vuokraamalla
a. kiinteistön vuokraaminen ostamisen sijaan
i. muistettava kuitenkin vuokraamisen riskit
b. henkilöstön vuokraus henkilöstövuokraus yritykseltä
3) Siirrä riski ajallisesti
a. realisoitavan kohteen arvon palautumisen odotus
b. sopimusriskien jatkuva tarkastelu, huono sopimus kuormittaa ja tuo lisää riskiä
c. kartoita kaikki riskit ennen kuin siirrät riskejä ajallisesti (Xxxxxxx ym., 2016, ss. 135-138)
4.2 Sopimusten dokumentointi
Ennen sopimuskumppanin löytämistä, sopimustyypistä riippumatta, on hanketta yleensä valmisteltu jo pitkälle. Samoin aikataulutus on usein tehty tiukaksi ja pienet viivästykset suunnitteluvaiheessa saattavat aiheuttaa sopimusneuvotteluihin jo valmiiksi haastavan aikataulun. Sopimusneuvotteluiden etenemisen voi kuvata monella eri tavalla. Tässä kuvassa on esitettynä ensin malli, joka on periaatteessa tehty oikein, mutta jossa pieni ajansäästö tuo suuria vaikeuksia: (Takki & Halonen, 2017, s. 3)
Kuva 6. Sopimushankkeen valmistelu mukaillen (Takki & Halonen, 2017, ss. 3–5)
Kuva osoittaa, että sopimushanketta valmistellaan omassa yrityksessä, jonka jälkeen pyydetään usein noin kolme tarjouspyyntöä. Potentiaalinen kumppani valitaan, tehdään salassapitosopimus ja todetaan yhdessä, että aikataulu on kiristynyt. Usein myös henkilökohtaiset välit neuvottelijoiden kanssa ovat syntyneet. Uskotaan yhteistyöhön ja ohitetaan yksityiskohdat sekä allekirjoitetaan sopimus. Jonkin ajan kuluttua ongelmien muodostumisesta huomataan, että sopimusosapuolien tilanne on muuttunut ja konflikti on valmis. Kiistoja ratkotaan oikeusistuimessa ja molemmat osapuolet häviävät sekä aikaa että
rahaa. Nämä vaiheet ovat hyvin monen sopimusneuvottelun tulos. (Xxxxx & Halonen, 2017, ss. 3-5)
Mallissa, jossa asiat ovat mietittyinä loppuun saakka, on suunnilleen samanlainen runko, mutta valmistelu ja yksityiskohtien huomioiminen on vienyt ehkä enemmän aikaa. Tämä kuitenkin maksaa tulevaisuudessa itsensä monin kerroin takaisin. Sopimuksen elinkaari ja sen eri vaiheet voidaan jakaa seitsemään kohtaan: (Hietala ym., 2010, s. 36)
Työssä avataan seuraavaksi sopimuksen elinkaaren eri vaiheita tarkemmin yllä olevien kohtien mukaisesti. Tämä kohta auttaa yrittäjiä eteenpäin, kun he sisäistävät tärkeät yksityiskohdat sopimusta tehtäessä, elettäessä ja sen päättämisessä.
Kuva 7. Sopimuksen elinkaari ja sen vaiheet mukaillen (Hietala ym., 2010, s. 36)
Xxxx 0. Sopimuksen elinkaari: Tarjousmenettely (Yrittäjät, 2019)
Kuva 9. Sopimuksen elinkaari: Neuvotteluvaihe ja aiesopimus (Lakius, 2017, ss. 6-14)
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Kuva 10. Sopimuksen elinkaari: Esisopimusvaihe (Hietala ym., 2010, s. 40)
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Kuva 11. Sopimuksen elinkaari: Sopimuksen syntyminen (Hietala ym., 2010, ss. 40-41)
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Kuva 12. Sopimuksen täyttäminen: Sopimuksen täyttäminen (Hietala ym., 2010, s. 41)
Kuva 13. Sopimuksen elinkaari: Sopimuksen päättyminen (Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx, 2019)
Kuva 14. Sopimuksen elinkaari: Sopimuksen päättymisen jälkeinen aika (Hietala ym., 2010, s.44)
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
4.3 Strategian laatimisen työkaluja
Riskimatriisi on selkeä työkalu, jonka voi tehdä riskienhallinnan kartoitustyötä varten. Laajuus ja tarkkuus on jokaisen toimijan mietittävä sopivaksi juuri oman yrityksen tarpeita varten. Tarkoituksena on tunnistaa riskit, hyväksyä ne, alkaa pienentämään sekä poistamaan että siirtämään niitä, jotta riskinottokyky ja olemassa olevat riskit ovat tasapainossa. (Ilmonen ym. 2016, s. 101)
Riskienhallintamatriisia voi lähteä kokoamaan hyvin yksinkertaisesti käyttämällä ensin pientä matriisia, johon koota tärkeimmät asiat ja laajentaa kartoitusta uusien asioiden esiin tullessa.
Kuva 15. Riskimatriisin perusteet (Valtiovarainministeriö, n.d.)
Kuva 16. Riskimatriisin käsittelyn tarve (Valtiovarainministeriö, n.d.)
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Riskimatriisit ovat suureksi avuksi kartoitustyössä. Pääriskiluokkien kartoittamisen jälkeen tulee kunkin luokan suurin ja kriittisin riski nostaa tarkasteluun. Matriisissa voi apuna käyttää yllä nähtäviä värimerkintöjä. Ne sopivat erittäin hyvin myös laajempiin matriiseihin. Työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja säilyttää tekemisen tehokkuus. Realistisuus on kartoitustyössä hyve, koska koko prosessin läpivienti vie paljon aikaa. Tämän vuoksi tulee pienemmät riskit hyväksyä ja rajata ne matriisista pois. Rajaamisessa voi käyttää apuna taloudellista ajattelua eli kuinka paljon riskit toteutuessaan tulevat maksamaan ja mitkä seikat puolestaan voivat vaikuttaa kriittisesti henkilö- ja ympäristöriskeihin tai maineeseen ja brändiin. Tärkeää on löytää juurisyy, joka aiheuttaa riskin ja työstää riskejä pienemmiksi.
Kriittiset riskit, joihin ei voida vaikuttaa tulee turvata muuta kautta ja laatia niille kestävät riskienhallintasuunnitelmat. (Ilmonen ym., 2016, ss. 100-101)
Kuva 17. Riskimatriisi sisäpuistoyrityksessä mukaillen (Ilmonen ym., 2016, s. 101)
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Yhteenvetona riskienhallinnasta voi sanoa, että sen tulee aina perustua ensin omaan tekemiseen ja sen jälkeen riskien siirtämiseen. Riskienhallintakeinot tulee aina peilata omaan yritykseen ja keskiöön tulee nostaa kriittisimmät riskit. Saavutettaessa ymmärrys omista riskeistä on riskienhallintasuunnitelma keinoineen vakaalla pohjalla. Keinona ovat riskien hyväksyminen, poistaminen ja pienentäminen sekä siirtäminen esimerkiksi vakuutusyhtiölle. Ratkaisuina käytetään rahoitus-, sopimus- tai vakuutusratkaisuja. Jälleen sopimusosaamisen merkitys korostuu, koska sopimukset on osattava lukea. Riskejä siirretään tyypillisesti eniten vakuutussopimuksilla ja jatkuvuussuunnittelulla. Näitä tulee ylläpitää, kehittää ja harjoitella sekä tiedostaa koko ajan oman yrityksen tilanne. (Ilmonen ym., 2016, ss. 190-191)
5 SISÄPUISTOTOIMIALAN TALOUDELLISESTI TÄRKEIMMÄT SOPIMUKSET
Sisäpuistotoimialan taloudellisesti tärkeimmiksi sopimuksiksi on nostettu tuloslaskelmaperusteisesti neljä sopimustyyppiä, jotka ovat monissa sisäpuistoalan yrityksissä suurimmat kuluerät. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä muistuttaa erilaisista yritysriskeistä. Liikeriskit ovat aina olemassa ja ovat usein tilanteissaan ainutkertaisia liiketoimintaympäristön vaihdellessa nopeasti. Liikeriskit ovat laaja kokonaisuus ja mietittäessä taloutta ja rahoitusta nousevat avainasemaan kannattavuus, vakavaraisuus, maksuvalmius, IT-järjestelmät, suunnittelu sekä päätöksenteko. Näissä asioissa auttava tehokas budjetointi, suunnittelu ja taloudellisten tunnuslukujen osaaminen sekä ajantasainen tietojenkäsittely. Erityisesti puutteellinen sopimusasioiden tuntemus lisäävät riskiä olennaisesti. (Pro riskienhallinta, n.d.) Joten käsitellessäni sisäpuistotoimialan taloudellisesti tärkeimpiä sopimuksia, on liikeriskeistä tehtävä tärkeitä nostoja. Yrittäjän on hyvä muistaa, että ilman liikevaihtoa on kuitenkin pystyttävä selviytymään liikeriskeistä, joka käytännössä tarkoittaa, että kiinteät kulut juoksevat vaikka myynti ei käy. Tämä vastaava tilanne on myös käsiteltäessä rahoitusriskejä; lyhennykset ja korot on pystyttävä maksamaan, vaikka liikevaihtoa ei syntyisi. (Businesscredit, 2020)
5.1 Vuokrasopimukset
Maailman tilanne on merkittävästi muuttunut, joka on aiheuttanut useille eri toimialoille vaikeuksia, joita kukaan ei olisi vielä vuonna 2019 ennustaa. Konkurssien uhka esimerkiksi ravitsemustoimialalla on kasvamassa koronapandemian jatkumisen myötä. Näin ollen liikehuoneistojen ennenaikaisen irtisanomisen tarve on tullut monen yrittäjän kohdalla ajankohtaiseksi.
Talouden tilannekuvassa kootaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tilanne yhteen. Vertailunäkökulmaa tuo esimerkiksi palvelualojen tuotannon määrä supistuminen toisella neljänneksellä 10,9 % ja kolmannella maltillisemmin ollen vain 2,7 % alhaisempi edelliseen vuoteen verrattuna, kun yksittäisenä sektorina palvelualoilta tuli majoitus- ja ravitsemustoimialalle samassa vertailussa toisen neljänneksen tuotantoon 55 % romahdus ja kolmanteen edelleen 18,1 %. Palvelualojen joukossa, kuten siihen sisältyvä sisäpuistotoimiala, ovat eri sektoreiden toimijoina myös hyvin eriarvoisessa tilanteessa
keskenään. Esimerkiksi sisäpuistotoimialalla on tapahtunut radikaaleja muutoksia hyvin lyhyessä ajassa. Yksi suurin menoerä alan puistoissa ovat vuokrakulut. (Moilanen ym.,2020)
Liikehuoneistoista säädetyssä laissa (LiikHVL), on liikehuoneistojen vuokraamiselle annettu pakottavia määräyksiä, joita ei voi keskinäisellä sopimuksella rikkoa kummankaan osapuolen asemaa heikentävästi. Kiellettyjen ehtojen kohtaloksi koituu yleensä mitätöiminen. (Tieteen termipankki, 2018)
Monet yrittäjät ovat joutuneet huomaamaan, että vuokrasopimuksen sitovuuden heikennystä ei voi yksipuolisesti tehdä kesken sopimuskauden. Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Liik HVL §41 mukaan päättymään irtisanomisajan kuluttua, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Tämä tarkoittaa, että Liik HVL §42 mukaan vuokralaisen irtisanomisaika minimissään on yksi kuukausi ja vuokranantajan kolme kuukautta, jollei muuta ole sovittu. Määräaikaista vuokrasopimusta ei puolestaan voi irtisanoa kesken sopimuskauden. On vuokraajan kannalta hyvä, jos sopimukseen saadaan tehtyä lisäys sopimussakosta. Paras tulos vuokralaiselle on, jos sopimussakko saadaan sovittua yhden kuukauden vuokraa vastaavaksi. Force majeure – pykälään eli ylivoimaiseen esteeseen vetoaminen voi myös olla tarpeellista vuokrasopimuksen irtisanomiseksi, vaikka sitä ei löytyisi vuokrasopimuksessa mainittuna. Ylivoimaisen esteen tulee olla odottamaton ja poikkeuksellinen tapahtuma, jota koronan aiheuttama taloustilanne ei enää tässä vaiheessa ole. (Koivikko, 2020)
Seuraavat säännöt ovat todella tärkeitä muistettaviksi vuokrasopimusta laadittaessa. Liikehuoneiston vuokrasopimus on aina laadittava kirjallisesti. Suullinen sopimus tulkitaan lain edessä olemaan toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaisen vuokrasopimuksen laadinnassa on kiinnitettävä lisäksi huomiota, että muotovaatimukset täyttyvät. (Xxxxxx & Xxxxx, 2008, s. 196) Laadittaessa toistaiseksi voimassa olevaa vuokrasopimusta tulee myös huomioida, että vuokralaiselle on aina eduksi, jos hän saa oman irtisanomisaikansa mahdollisimman lyhyeksi, mutta vuokranantajalle mahdollisimman pitkäksi. Lisäksi määräaikaisessa vuokrasopimuksessa on hyvä kirjata suoraan mahdollinen optio, jotta jo tilassa oleva vuokralainen on etuoikeutettu sopimusajan päättyessä jatkamaan sopimustaan
ennen mahdollisia muita ehdokkaita. Tämä parantaa tilantarpeiden hallintaa. (Xxxxxxxx.xx, n.d.) Mitä sitten tehdä, jos sopimus on laadittu ja allekirjoitettu, mutta sopimuksesta löytyykin jälkikäteen kiellettäviä ehtoja, joita liikehuoneiston vuokraaja ei ole huomannut sopimusta lukiessaan? Tällaisessa tilanteessa säännöksen suojaaman osapuolen on haettava mitätöintiä heti, kun se on mahdollista. Hyvänä puolena pakottavista ehdoista voidaan myös mainita, että niitä voidaan kuitenkin sopia paremmaksi, jos molemmat osapuolet siihen suostuvat. (Tieteen termipankki, 2018)
Liikehuoneiston vuokrasopimuksen irtisanominen vaatii aina tarkan perustelun. Lakiin perustuen, vuokranantaja ei voi korottaa vuokraa kohtuuttomasti siten että on syytä olettaa korotuksen johtuvan toiveesta, että vuokralainen irtisanoutuisi itse. Vuokralaisella on LiikHVL 44.1§ mukaan irtisanomissuoja ja se suojaa vuokralaista myös, jos katsotaan, että vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen, on irtisanominen kohtuutonta eikä irtisanomiseen ole hyväksyttävää syytä. Vuokralaisella on myös vuokrasopimuksen jälkeen oikeus saada korvausta tehdyistä muutos- ja korjaustöistä, jos tehdyt muutokset kuuluvat liikehuoneiston vuokraamista koskevan lain piiriin. Mahdollisissa muissa erimielisyyksissä on vuokralaisen hyvä selvittää vuokraajan vastuu korvauksiin. Myös vuokralaisen tekemä vuokrasuhteen irtisanominen määräaikaisissa vuokrasuhteissa ei ole pätevä, jos sopimuksen erityiset irtisanomisperusteet eivät täyty. Ja erityisesti on huomioitava viitaten koronan aiheuttamaan globaaliin taloustilanteeseen, että toiminnan kannattamattomuus ei ole vuokrasopimuksen irtisanomisen peruste. (Xxxxxx & Xxxxx, 2008, ss. 201-203)
On mahdollista, että vuokrasopimus on kuitenkin purettavissa tai että se raukeaa. Normaalisti irtisanominen on pitkäkestoisen vuokrasopimuksen lakkauttamistapa. Jos vuokralainen päätyy sopimuksen purkamiseen, tulee hänellä olla vahvat perusteet asialle, koska vuokranantajan on pitänyt rikkoa sopimusta olennaisesti. Tämän kuitenkin tapahtuessa voi vuokralainen lakkauttaa sopimussuhteen heti. (Xxxxxx & Xxxxx, 2008, s. 205) ”Tämä on perusteltua, jos:
a) liikehuoneiston käyttäminen aiheuttaa ilmeistä vaaraa vuokralaisen tai muun henkilön terveydelle
b) liikehuoneisto on joutunut pois vuokralaisen omasta hallinnasta hänestä riippumattomasta syystä
c) vuokralainen ei saa liikehuoneistoa käyttöönsä sovitussa ajassa
d) liikehuoneistossa on tarpeeksi suuri puutteellisuus, jonka korjaamisesta vuokranantaja ei huolehdi
e) tai vuokranantaja rikkoo olennaisesti kyseistä sopimusta” (Laki liikehuoneiston vuokraamisesta 482/1995 8:50.1 §)
Vuokrasopimus voi myös raueta. Tällaisessa tapauksessa tulee tilanteen olla sellainen, että on mahdotonta täyttää kyseistä sopimusta. Esimerkiksi huoneisto tuhoutuu tulipalossa tai viranomainen kieltää liikehuoneiston käyttämisen kyseiseen tarkoitukseen. Raukeamisessa ei ole irtisanomisaikaa (Xxxxxx & Xxxxx, 2008, s. 209)
5.2 IT-sopimukset
Informaatioteknologiassa muutos on läsnä päivittäin. Nämä ovat jatkuvia ja dynaamisia prosesseja (Takki & Halonen, 2017, s. 12). Vaikka kehitystä viedään eteenpäin rinta rinnan toimeksiantojen kanssa, on eräiden arvioiden mukaan mahdollista, että jopa 80 % tietotekniikkahankinnoista saattaa epäonnistua (Hietala ym., 2010, s. 523). Niinpä ohjelmistojen ostoprosesseista painotetaan, että jatkuva kehitys on välttämätöntä. Tämä tarkoittaa, että tänään ostetusta valmisohjelmistosta on myyjän hyvä osata antaa tietoa muun muassa uusista kehitteillä olevista versioista, migraatiopoluista eli millaisten ohjelmistojen kanssa ne tehdään yhteensopiviksi sekä muista tulevaisuuden näkymistä. On kuitenkin huomattava, että toimittajien haasteiden vuoksi tulevat monet projektit viivästymään tai ne ovat julkaistaessaan jo osittain vanhentuneita. Niiden innovaatioiden kohdalla, joiden sanotaan mullistavan koko bisneslogiikan, kannattaa suhteutua suurin varauksin. (Xxxxx & Halonen, 2017, ss. 11-14)
Myös sisäpuistotoimialalla teknologia näyttelee yhä suurempaa osaa ja hyvin monet aktiviteetit perustuvat IT-alalla kehitettyihin ohjelmistoihin. Erään sisäpuiston palvelupäällikkö pitää yhtä pahimmista tilanteista lähtökohtaa, missä on tehty
yksinoikeudellisia sopimuksia yksittäisten laitetoimittajien kanssa pitkiksi ajanjaksoiksi. Markkinatilanteiden muuttuessa ohjelmistopäivityksiin ei välttämättä löydy rahaa tai riittävän ammattitaitoista henkilökuntaa panostamaan palveluiden seuraavalle tasolle viemistä. Tällöin kalliit sopimus ja lisenssimaksut rasittavat yritystä kohtuuttomasti esimerkiksi viiden vuoden poistojen ajan. (Ruuskanen, Henkilökohtainen tiedonanto, 12.1.2021) IT-sopimuksien riskienhallinta onkin avainasemassa turvaamaan yritystä. Kaikkia riskejä ei voida poistaa ja on tärkeää, että mietitään tarkasti mihin osa-alueisiin halutaan soveltaa riskienhallintatoimenpiteitä (Ilmonen ym., 2016, s. 131). Tämän jälkeen on huolehdittava, että tarjouspyynnöstä käy ilmi kaikki välttämätön, jotta mahdollinen uusi yhteistyökumppanuus ei pääty ennenaikaisesti esimerkiksi kiistaan tarjouksen työstämisen kustannuksista. (Xxxxx & Halonen, 2017, ss. 12-14)
Edellä mainituista syistä johtuen IT-alan on sopimusten laadinnassa huomioitava erityisesti esimerkiksi sopimusten joustavuus. Yrityksen on tarvittaessa pystyttävä vaihtamaan toimittajaa ja tämän vuoksi hänen on itse omistettava oma datansa, jolloin toimittajan vaihtuessa yritykselle jää edellisen toimittajan tekemä työ. Tämä tarkoittaa, että työ on dokumentoitu riittävän tarkasti, jotta määritelmät ja muut yksityiskohdat ovat ymmärrettäviä. Sopimuksessa tulee lukea hyvin tarkasti, mistä on sovittu ja miten esimerkiksi asiakkaalle tehty yksityinen järjestelmä siirtyy, jos toimittaja vaihtuu. IT-alaa leimaa myös suurempi virhetoleranssi, koska dynaaminen muutos on keskeytyksetöntä, tuotekehitys on nopeaa: ”Jos se toimii, se on vanhentunut, Absolutum obsoletum”, ja virheettömyyden takaaminen moninkertaistaisi hyödykkeiden hintatason. On siis huomioitava vastuunrajoituslausekkeiden lisäksi ylläpitosopimukset, koska ohjelmistojen ollessa aina muutostilassa, tulee ylläpidosta keskeinen toimivuuden mahdollistaja. Näin jatkokehitystä rahoitetaan niillä maksuilla, jotka asiakkaat maksavat ohjelmistojen käytöstä. Xxxxxx on kriittisen tärkeää, että myyjä ymmärtää mitä on myymässä ja osaa kertoa mihin asiakkaan tulee varautua hankkiessaan juuri tämän IT-alan ratkaisun. (Xxxxx & Halonen, 2017, ss. 11-17)
Tarvittaessa IT-alan hyödykkeitä on tarkoituksenmukaista hahmottaa, miten eri tavalla
sisäpuiston tekniikan voi rakentaa. Nykyaikana lähes kaiken voi hoitaa ”avaimet käteen”-
palveluna, joskin sisäpuistotoiminta tuo suuria rajoitteita uniikkina ja pienenä toimialana markkinoilla. Yleisellä tasolla markkinoilta voi ostaa ohjelmistoja myös SaaS (Software as a Service) -palveluna, Paas (Platform as a Service)-palveluna sekä Iaas (Infrastructure as a Service)-palveluna. Jätettäessä nämä palvelumallit pois ja hankittaessa laitteet, tietokoneohjelmat sekä näihin liittyvät palvelut erikseen elementteinä, tulee sopimustoiminnalle hyvin tärkeä ulottuvuus kokonaisuuden hahmottamiseksi sekä oikeudellisten velvoitteiden hoitamiseksi. Suurimmat erot koskevat velvoiteoikeutta liittyen kaupan kohteeseen, sovellettavaan lakiin ja sopimuksen kestoon. Juridinen viitekehys on kuitenkin olemassa ja sitä on hyvä soveltaa etukäteen ennen eri IT-tarpeiden hankkimista. Pelkistettynä huomioon tulevat laitekauppaa, ohjelmistojen lisensiointia eli käyttöoikeussopimuksia sekä palveluita koskevat lait ja asetukset. (Xxxxx & Halonen, 2017, ss. 18-22)
Liiketalous, talouden prosessit ja tietojärjestelmät ovat tiukasti toisiinsa sidottuja yritystoiminnassa. Ennen tarvittavien IT-sopimusten laatimista ja järjestelmien hankkimista on erittäin järkevää käyttää riippumatonta asiantuntijaa, joka tuntee toimialan ja kilpailutettavat tuotteet. Hankintoja tulee miettiä strategisina ratkaisuina, jotka ovat kehitettävissä tulevaisuudessa ja omasta yrityksestä tulee löytyä resursseja koko kokonaisuuden hallitsemiseksi yksityiskohtia myöden. Asiantuntija osaa myös neuvotteluvaiheessa huomioida edelleen luovutettavuuden yksityiskohdat, jos yritys myydään tai lakkautetaan. (Xxxxx & Halonen, 2017, ss. 23-24)
5.3 Työsopimukset
Suomessa työ- ja elinkeino ministeriö (TEM) valmistelee ja kehittää maamme työlainsäädäntöä yhdessä työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöjen kanssa. Tarkempia työtä määrittäviä ehtoja on kirjoitettu voimassa olevien lakien lisäksi ja tunnemme ne lyhenteestä TES eli työehtosopimukset. Suomen lakeihin ja käytäntöihin on myös huomioitava Euroopan unionin työlainsäädännöstä ja kansainvälisestä työlainsäädännöstä vastaava elin, ILO. TEM osallistuu aktiivisesti ILO:n toimintaan niin sopimusten valmisteluun kuin seurantaankin. (Työ- ja elinkeinoministeriö, n.d.) Suomen työlainsäädännön normit vastaavat siis työsuhteiden minimitasoista vaadetta työsopimuksia kohtaan. Pakottava
lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia sopia minimitasosta poikkeavia sopimuksia, jolloin lakia tulee noudattaa sellaisenaan. Työlainsäädäntö onkin kokonaisuus sisältäen lait, asetukset ja valtioneuvoston päätökset. Poikkeuksia voidaan tehdä, jos kyseessä on a) työnantajan ja työntekijän välinen yhteinen muutos, b) paikallinen sopimus tai c) työehtosopimus (TES) mukaiset sopimukset. Eriteltynä keskeisiä työsuhteisiin vaikuttavia normilähteitä ovat: lait, asetukset ja valtioneuvoston päätökset, työehtosopimukset (TES), paikalliset sopimukset, työsopimukset, vakiintunut käytäntö, ohjeet, pelisäännöt, suositukset ja vastaavat työnantajan laatimat säännöt sekä työnantajan määräykset. (XXXX, työmarkkinat ja työsopimus)
Työsopimukset muodostavat, yhdessä muiden henkilöstökulujen kanssa, palvelualojen yhden suurimmista menoeristä. Esimerkiksi yksi työntekijä, kuukausipalkalla, brutto 2500 €, maksaa yritykselle vuoden aikana sivukuluineen 39000 € (Karjalainen, n.d., s. 8).Tästä syystä on erittäin tärkeää huomioida joustava henkilöstörakenne liiketoiminnan aloittamisesta lähtien; jo solmittuja sopimuksia on haasteellista neuvotella uudelleen työntekijän asemaa heikentävästi. Ainoa tapa tähän ovat yhteistoimintaneuvottelut (YT-neuvottelut), jos työntekijä ei halua oman työsopimuksensa ehtoja muutettavan. YT-neuvottelut ovat yritykselle raskas prosessi, jossa työnantajan asemaa tulevat koskemaan sitovat yhteistoimintaneuvotteluiden säännöt. Lisäksi on muistettava, että työnantajalla on neuvotteluvelvollisuus, vaikka vain yhden henkilön työnkuvaa muutettaessa, jos muutokset vaikuttavat olennaisesti työtehtäviin, työmenetelmiin ja töiden tai työmenetelmien muutoksiin. Puhtaasti neuvottelemalla voidaan sopia alle 20 henkeä koskevia muutoksia. 20 henkeä tai sen yli koskeviin muutoksiin tulee työnantajan aloittaa viralliset YT-neuvottelut. Työnantajalla on siis aina neuvotteluvelvollisuus, kun kyseessä ovat työnjohtovallan alle kuuluvat muutokset. Tämä perustuu yhteistoimintalain 334/2007 määräyksiin. (Xxxx Xxxxxx ja Lakimiesliiton kustannus, 2020, ss. 19-20)
5.4 Yhteistyökumppanisopimukset
Yhteistyösopimukset voivat olla hyvin erilaisia sopimuksia eli ne ovat sekatyyppisiä ja niitä ei ole erikseen määritelty laissa. Sopimusta laadittaessa on huomioitava mitä oikeasti osapuolet ovat sopimassa. Yhteistyösopimus sisältää usein erilaisia ominaisuuksia riippuen
tavoiteltavan sopimuksen tarkoituksesta. Sopimuksissa voidaan sopia esimerkiksi tuloksen jakautumisesta tai muista kannattavuuteen liittyvistä seikoista. Suuremmat hankkeet saattavat vaatia jopa useita sopimuksia ja niiden luontainen vastakkain asettelemattomuus tulee varmistaa. Suurempi kokonaisuus tulee pitää mielessä ja varmistaa, että sopimusehdot ovat linjassa keskenään. (Virtuaalilakimies, 2021)
6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
6.1 Tutkimussuunnitelma
Opinnäytetyön tavoitteen keskiössä on, että se pyrkii opastamaan ja todentamaan yrittäjille, kuinka suuri merkitys sopimusosaamisella on. Opinnäytetyön tulee siis pystyä vastaamaan tutkimusongelmiinsa siten että se auttaa uutta yrittäjää olla tekemättä virheitä liiketoimintaa taloudellisesti eniten rasittavilla osa-alueilla. Opinnäytetyö on onnistunut, jos se pienentää epäonnistumisen riskejä uusilla, mutta myös kokeneemmilla yrittäjillä.
Tutkimusongelmat ovat:
1. Miten sopimusosaaminen edistää sisäpuistotoimialan yrittäjää menestymään?
a) Mitkä ovat suurimmat sopimuksiin liittyvät riskit ja miten riskejä voidaan pienentää?
b) Mikä sopimus on kulurakenteellisesti tärkein sisäpuistotoimialalla?
6.2 Laadullinen tutkimus
Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus jakaa mielipiteitä ja niiden oppaisiin tulisi suhtautua kriittisesti (Tuomi & Sarajärvi, 2018, Mistä laadullinen tutkimus on tehty - kappale). Teoria ja viitekehys muodostuvat molemmat käsitteistä ja niiden välisistä merkityssuhteista.
Viitekehys on siis tutkimusta ohjaavaa metodologiaa sekä sitä, mitä tutkittavasta ilmiöstä tiedetään. (Tuomi & Sarajärvi, 2018, Teorian merkitys laadullisessa tutkimuksessa-kappale) Tässä opinnäytetyössä viitekehys muodostuu kerätystä teoriaperustasta liittyen sisäpuistotoimialan sopimusosaamisen merkitykseen kannattavuuden näkökulmasta ja lisänäkemystä sekä tietoa yrittäjiä auttavista tiedoista kerätään puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Havaintojen teoriapitoisuus muodostuu yksilön käsityksestä ilmiöstä, ilmiölle annettavasta merkityksestä sekä välineistä, joita tutkimuksessa käytetään.
Teoriapitoisuuden sanotaankin olevan yksi tutkimuksen peruskulmakivistä. Eli metodi ei yksin voi tehdä tutkimusta kerätystä aineistosta, eikä näin ollen laadullinen tutkimus voi olla teoriatonta. Laadullinen tutkimus ei voi myöskään tuottaa puhdasta objektiivista tietoa sisäpuistotoimialan kannattavuudesta, koska havaintojen teoriapitoisuus vaikuttaa tuloksiin.
(Xxxxx & Sarajärvi, 2018, Onko laadullinen tutkimus tutkmustyypiltään teoreettista vai empiiristä tutkimusta?-kappale)
Erilaisia lähestymis- ja analyysitapoja on paljon ja joitakin ominaispiirteitä on mahdollista listata. Esimerkiksi laadullista tutkimusta tehtäessä on hyvä yrittää etäännyttää itseään arkijärjestä. (Juhila, 2021) Haastatteluosiossa esimerkiksi kysytään, miten vuokrasopimukset vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen sisäpuistotoimialalla. On selvää, että jos yritys on vuokrannut toimitilat, on sillä merkittävä vaikutus sisäpuiston kannattavuuteen. Kuitenkin haastattelussa asiasta tulee ilmi uusia puolia, tarkennuksia sekä tositapahtumia sopimuksista, kun kaikki ei ole ehkä mennyt niin kuin on pitänyt. Tällöin tutkimuksessa päästään verhon taakse katsomaan, mitä on ollut taustalla ja miten asioista on selvitty, jos on. Muita ominaispiirteitä voivat olla kvalitatiivisen aineiston suosiminen, strukturoimattoman ja luonnollisen aineiston suosiminen, sitoutuminen lähelle menevään tarkasteluun, keskittyminen toimintaan, subjektiuden arvostaminen, asianosaisten omien merkitysten ja tulkintojen korostaminen, tutkijan paikan reflektointi, monimutkaisuuden sietokyky, mitä- ja miten-kysymysten painottaminen sekä analyysivetoisuus. (Juhila, 2021)
Laadullinen tutkimus ei kuvaa suoraan todellisuutta vaan se näyttää tutkijan omat intressit. Sisäpuistojen kannattavuus ja siihen liittyvät tekijät olivat tutkijalla omakohtaisten kokemusten kautta tiedossa. Kyseessä oli kuitenkin vain yksi yksikkö. Tutkijan päättäessä lähestymistapansa, rajauksensa ja koko tutkimuksen luonteen on hyvä huomata, että aineistosta nousseet teemat kanavoituivat prosessin edetessä ydinsanomiksi. Näin sisäpuiston teemoitteluaineistoista nouseva ydinsanoma pääsi määrittämään tutkimuksen keskipisteen. Xxxxxxxxxxx tukee vuorovaikutuksesta nousevien näkökulmien ja teoreettisten näkökulmien kokonaisuus. Ydinkategoriat löytyivät ja teoria tiivistyi, jolloin tutkimusprosessin kuluessa tutkija pääsi vangitsemaan tutkimansa kohteen ja löysi vastaukset tutkimusongelmiinsa. (Valli ym, 2018, Laadullinen tutkumus prosessina)
6.3 Puolistrukturoitu teemahaastattelu
Opinnäytetyössä käytetään puolistrukturoitua teemahaastattelua. Sisäpuistotoiminta on Suomessa hyvin pientä vaikkakin samoista asiakkaista kilpailevat monet eri yritykset. Tästä
Puolistrukturoitu teemahaastattelu puolestaan pystyy tarjoamaan laajemman kuvan ja avaamaan merkityksiä vastausten takana, ollen kuitenkin suhteellisen strukturoitu vaihtoehto. Haastattelussa oli myös mietittävä, että tuleeko haastateltavien päästä itse valitsemaan teemoja, jos jokin ennalta valittu teema ei olekaan haastateltavalle kovin läheinen vaihtoehto (Hyvärinen ym., 2017, Haastattelun maailma-luku, ensimmäinen kappale). Esimerkiksi H5 haastattelussa tuli tällaisia kohtia vastaan noin kolmessa kohdassa, jolloin keskustelu lähti hiipumaan hetkittäin. Haastateltava kuitenkin tuli miettineeksi uudelleen kysymystä ja myös näihin kohtiin saatiin eri näkökulmasta tuotettuja vastauksia. Nämä hetket ilmensivät hyvin teorialähtöisen teemahaastettelun rajaavampaa näkökulmaa, jossa ei käsitellä laajasti haastateltavan omaa käsitystä vaan kysymyksen rajaavat osaltaan vapaampaa teemoittelua. (Hyvärinen ym., 2017, Haastattelun maailma-luku, ensimmäinen kappale).
Kysymystyyppejä on teemahaastattelussa käytössä kolme. Ensimmäisellä kysymystyypillä ohjataan tutkimuksen jäsentymistä. Tämä kysymys on tutkimuskysymys. Sisäpuistoalalla sopimusosaamista tutkivassa opinnäytetyössä tarkoittaisi tämä esimerkiksi seuraavaa: ”Kuinka paljon sisäpuistoyritys on kärsinyt kannattavuuden näkökulmasta taloudellista tappiota yrittäjän sopimusosaamattomuuden vuoksi?” Tutkimuskysymystä ei siis voi esittää suoraan haastateltavalle. Toisena kysymystyyppinä ovatkin haastattelukysymykset haastateltaville. Nämä kysymykset on valmisteltava hyvin ennen haastattelua, vaikka kaikkia ei välttämättä teemahaastattelussa käytettäisikään. Aloituskysymyksen on hyvä olla avoin. Kannattaa myös miettiä kysymyksien muotoilua, koska hyvässä kysymyksessä on yksi selkeä fokus. Kuitenkaan yhdellä sanalla vastattavat kysymykset eivät välttämättä vie haastattelua toivottuun suuntaan. Tässä opinnäytetyössä haastattelija tuli tilanteeseen, jossa kävi näin ja mahdollisesti arvokasta tietoa jäi saamatta. Toisaalta haastateltava oli puhunut aiheesta jo aikaisemmin, joten toivottavasti vahinko ei ollut suuri. Monesti haastattelun ollessa ohi ja
nauhurin napsahdettua pois päältä, saattaa haastateltava kertoa vielä paljonkin tutkimukseen liittyvää asiaa. Näissä tilanteissa on harkittava tarkasti, onko nauhoituksen jälkeen tulevia tietoja kannattavaa käyttää etenkään, jos kerrotut asiat ovat arkaluontoisia. Kolmantena tärkeänä kysymystyyppinä ovat kysymykset, joita tehdään itse aineistolle.
Haastateltavien vastaukset eivät ole itsessään tuloksia. Tutkimustuloksia saadaan, kun aineistoja on analysoitu tutkijan toimesta. (Hyvärinen ym., 2017, Haastattelun maailma-luku, ensimmäinen kappale).
6.4 Laadullinen sisällön analyysi
Työn analyysitavaksi valittiin sisällön analyysi. Tätä analyysiä voidaan käyttää useiden erilaisten aineistojen analyysiin ja tässä tapauksessa sitä käytetään puolistrukturoidun teemahaastattelun purkamiseen ja tulosten jalostamiseen ydinalueiden löytämiseksi. Litteroinnin jälkeen haastatteluita aloitettiin koodaamaan samojen teemojen löytämiseksi. Aineiston koodaamiseen käytettiin värikoodeja. Koodauksen syynä oli tutkijan päätös löytää suhteellisen strukturoidusta haastattelumateriaalista syvällisempiä merkityksiä ja ydinkohtia. Tässä työssä huomiota kiinnitettiin erityisesti aineistoyksiköiden samanlaisuuksiin.
Koodausvaiheessa aineistosta löydettiin useita analyysiyksiköitä, jonka jälkeen aineistolle asetettiin vuorollaan vaatimuksia, jotta ilmiöt löydetään ja niistä pystytään tuottamaan selkeä kuvaus. Tutkijan tarkoitus oli tuoda esiin piilevää sisältöä, jota hän tulkitsee lopullisten teemojen kautta. (Vuori, n.d.)
Koodaus oli hyvin systemaattista. Väreillä koodattiin ylösnousseet teemat. Aineistolle asetettiin useita eri vaatimuksia ja koodaustulokset tiivistyivät lopulta kolmeen pääteemaan. Tutkimuksellisesti oli kiinnostavaa, että huolimatta hyvin strukturoiduista kysymyksistä nousivat kaksi teemaa kolmesta kysymysten takaa. (Vuori, n.d.)
Johtopäätöksien vetämiseksi tarvittiin vielä uusi keino saada vastauksista enemmän irti. Yhteen tuodun materiaalin vastaukset analysoitiin teemoittain SWOT-analyysin kautta. Tällöin vastaukset jäsentyivät tutulla tavalla nelikenttäjakoon, joka antaa irti enemmän näkökulmia kuin suorista teemoista listatut vastaukset. Lisäksi SWOT- on analyysinä usein kaikille tuttu työväline ja sen tarkoituksen ymmärtää myös ensikertalainen lukija.
Swot – analyysin hyöty on keskustelussa, jolla päästään pureutumaan tutkimuksen analysoinnin tuloksiin. Menetelmää voi hyödyntää laajemmista kokonaisuuksista myös yksittäisiin projekteihin tai tutkimuksiin. Tulokseksi saadaan analyysi, jolla etsitään uhkien kautta tietä mahdollisuuksiin ja heikkouksista vahvuuksiin. Toimenpidemäärittely auttaa yrittäjää muuttamaan ja minimoimaan uhat ja tekemään riskienhallintasuunnittelua.
Johtopäätöksistä saadaan aikaan oikeita toimenpiteitä ja yrityksen fokusointi oikeisiin asioihin helpottuu. (Viitala & Xxxxx, 2013)
6.5 Tutkimuksen luotettavuus
Laadullisessa tutkimuksessa on ilmiön hyvä olla eheä. Tässä työssä tutkitaan, miten sopimusosaaminen tukee sisäpuistotoimialan kannattavuutta. Xxxxxx tulee vahvasti esille tämän tutkimuksen toisen tason eli haastateltavien kysymysten asettelussa. Päättelyketjut pyritään tuomaan läpinäkyvästi esiin kappaleissa seitsemän ja kahdeksan. Tämän tutkimuksen laadullisuus perustuu myös tutkijan aktiiviseen toimijuuteen sisäpuistoalalla. Monia työskentelyaikana pohtimiaan kysymyksiä tai oletuksia, on nyt kysytty haastateltavilta vastauksien vahvistamiseksi. Xxxxxxx pyrkii todistamaan laadullisuuden näyttämällä, että nousseet teemat koskettavat alan toimijoita edelleen laaja-alaisesti. Myös tutkimusetiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota jokaisen haastateltavan kohdalla. Haastateltavista lähes kaikki halusivat varmistaa haastattelun anonyymiyden. Tämä johtuu alan pienuudesta Suomessa ja toimijat monissa tapauksissa ovat henkilökohtaisia tuttavia toisilleen.
Pyynnöistä johtuen tutkija ei luovuta mitään taustatietoja kolmansille osapuolille, ei edes koululle. (Puusa & Juuti, 2020, Kappale viisi: Laadullisen tutkimuksen luotettavuus)
Tutkijalla oli korkea motiivi toteuttaa juuri tämä työ niin alaa tukeakseen kuin omaa oppimista edistääkseen. Sisäpuistojen lainalaisuuksia tarkastellessaan ja tulkitessaan siellä esiintyviä ilmiöitä, on huomioitava, että henkilökohtaisen kokemuksen vaikutus on tapahtunut myös tässä tutkimuksessa. Kohdeilmiöt eli kannattavuus ja sopimusosaaminen ovat tuttuja tutkijalle entuudestaan. Taustaoletuksia avataan haastattelukysymysten kautta ja tutkimuksessa tutkittavat ilmiöt avautuvat tutkijan mielestä hyvällä tavalla valituilla tutkimusmenetelmillä. Puolistrukturoitu teemahaastattelu antoi vastauksia
tutkimuskysymyksiin, joskin teemoja etsiessään aineisto yllätti tutkijan. Vastauksista löytyi uusia väyliä avaten ja yhdistäen useita kysymyksiä toisiinsa. Tätä tutkija ei olisi uskonut tapahtuvan niin selkeästi. Analyysissä tulokset yllättivät. Kriittisellä tarkastelulla ja uudelleen analysoinnilla löydettäisiin todennäköisesti vielä lisää tuloksia, jos aineistolle esitettäisiin lisää tai erilaisia vaatimuksia. Tuloksia tukee haastateltavien ymmärrys kysymysten asetteluun ja saturoituvia teemoja syntyi, jotka on pyritty kuvaamaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Erityistekijä haastatteluissa on haastattelujen toteuttamismuoto puhelimitse, jolloin haastateltavien tilanne oli erilainen. Yksi haastateltavista oli lenkillä, kolme toimistolla ja kaksi kotona. (Puusa & Juuti, 2020, Kappale viisi: Laadullisen tutkimuksen luotettavuus)
Puhelinhaastattelussa korostuivat positiivisina puolina muun muassa ajankäytön hallinta, koska matkoihin ei mennyt aikaa. Xxxxxxx antoi myös haastateltaville eritavalla yksityisyyttä ja mahdollisesti rohkeutta anonyymiteetin avulla keskusteluissa. Haastattelija kuitenkin koki, että luottamuksen herättäminen oli vaikeampaa ja vaikka aiemmin ei ole todettu merkittäviä eroja henkilökohtaisen ja puhelinhaastattelun välillä vertailututkimusten perusteella, olisi haastattelija mieluummin kokenut vuorovaikutuksen kasvokkain tapaamisissa. Joissakin haastatteluissa myös puhelimitse onnistuttiin luomaan luottamuksellisuutta herättävä ote, mutta toisten kanssa se oli vaikeampaa. (Hyvärinen ym., 2017, Kappale 12: Puhelinhaastattelu)
7 TUTKIMUSTULOKSET
Kvalitatiivisia teemahaastatteluja oli aluksi tarkoitus tehdä ensin kahdeksalle haastateltavalle. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet enää vastata haastatteluun vetoamalla esimerkiksi yrityksen myyntiin tai muihin kiireisiin. Xxxxxxxxxx ei helpottanut edes se, että haastattelut tehtiin puhelimitse korona-ajasta johtuen. Haastatteluja saatiin lopulta kuusi kappaletta. Hyvä asia oli, että tietyissä kohdissa alkoi esiintymään saturaatiota jo kolmannen haastateltavan kohdalla.
Haastateltavista hyvin moni painotti nauhoituksen aikana tai sen jälkeen, että haastatteluiden tulee ilmetä täysin anonymisoituina ja tallennetta ei saa antaa kolmansille osapuolille. Asiaan jopa palattiin soittamalla vielä jälkikäteen haastattelijalle, että lupa tallenteen antamisesta koulun käyttöön perutaan. Tämä ilmentää toimialan pienuutta kotimaamme markkinoilla; on hyvinkin mahdollista, että jo sitaateista saattaa tunnistaa haastateltavan, koska lähes kaikki alalla toimivat toimijat ovat tuttuja keskenään.
Haastatteluaineisto päätettiin analysoida käyttäen sisällön analyysiä. Haastattelut käytiin läpi ja luettiin useita kertoja. Vähitellen kysymysten välistä nousi esiin yhdenmukaisuuksia, jotka toistuivat useimmissa haastatteluissa. Suhteellisen strukturoidusta teemahaastattelusta huolimatta esiin tulivat hyvin erilaiset teemat, kuin mitä haastateltavilta oli kysytty suorina kysymyksinä.
Analysointivaiheessa käytettiin apuna koodausta ja teemoittelua. Koodauksessa otettiin avuksi värit ja yhdenmukaisuudet koodattiin omilla väreillään. Näin muodostuivat tutkimuksen teemat. Teemoittelun alussa värikoodauksen jälkeen teemoja oli löytynyt 13 kappaletta:
- taustojen monipuolisuus
- vuokrasopimukset
- aika
- joustavat sopimukset
- lainmukaisuus
- haastateltavien osaamattomuus IT-asioissa
- urheilullisuus
- maineenhallinta
- henkilöstön hyvinvointi
- fasiliteettien rakentaminen
- neuvottelujen osaaminen
- lokaatio
- henkilöstön rakenne
Tämän jälkeen jatkettiin tärkeimpien teemojen etsimistä. Aineistolle asetettiin vaatimus, että tärkeimpien teemojen tuli tulla ilmi kaikissa haastatteluissa. Tutkija haluaa varmistaa näin, että teemoilla on varmasti haastattelujen sisältöä tutkien luotettava peruste, miksi juuri nämä teemat tulevat tutkimuksessa ilmi. Haastatteluja yhdistävät teemat olivat:
1. taustojen monipuolisuus
2. vuokrasopimukset
3. aika
4. joustavat sopimukset
5. lainmukaisuus
6. fasiliteettien rakentaminen
7. neuvottelujen osaaminen
Tutkimusten tulosta haluttiin edelleen perustella lisää ja nyt yhdeksi yhteneväisyyden kriteeriksi asetettiin aineistolle vaatimus, että haastateltavan tuli mainita erikseen tai tuoda muutoin vahvasti esille, että kyseinen teema tai sen puuttuminen, on myös suurimpia riskejä sisäpuistoalan liiketoiminnassa. Tämän jälkeen jäi jäljelle kolme teemaa:
1. vuokrasopimukset
2. aika
3. joustavat sopimukset
Seuraava vaihe työssä oli, että teemojen materiaali tuotiin yhteen. Materiaalista etsittiin vastaukset tutkimusongelmiin, joista luotiin kirjallista apua sisäpuistoalan yrittäjille.
Nopeimpana tarkkana tulostenlähteenä toimivat nelikenttäanalyysit.
8 JOHTOPÄÄTÖKSET
Johtopäätökset osiossa tutkimuksessa vahvistuneet teemat käsitellään yhteen tuodusta materiaalista ja etsitään mahdollisimmat paljon vastauksia tutkimusongelmiin. Teemat ovat:
1. vuokrasopimukset
2. aika
3. joustavat sopimukset
8.1 Vuokrasopimukset
Kuva 19. Teemoittelun analyysi: vuokrasopimukset
Haastatteluissa tärkeimpään rooliin nousivat vuokrasopimukset. Tämä ei tutkimustuloksena yllätä, mutta sen erittäin useat maininnat, jopa niillä osa-alueilla, joissa niistä ei edes kysytty mitään, auttaa ymmärtämään kulujenhallinnan merkityksen puhuttaessa suurimmista menoeristä vuositasolla.
Huomattavasti suurimpana uhkana heräsi erityisesti vuokrasopimuksen pituus ja sen joustamattomuus, jos asiaan ei ole perehdytty allekirjoitushetkellä. Lisäksi toimijoiden tilannetta vaikeuttivat huolimattomasti tehdyt taustatyöt eli erilaiset laskelmat, kuten toimitilojen väärin arvioidut remontit, kriittisen pisteen laskemattomuus, liian nopea vauhti
ja vuokrasopimuksiin perehtymättömyys. Vuokrasopimusten laadinnassa perehtymättömyys asiaan saattoi siis olla kokonaisuhka koko liiketoiminnan eloonjäämiselle.
Heikkoudet toivat esiin hyvin samantyyppisiä vastauksia kuin uhatkin. Tässä kohdassa monet uhat olivat toteutuneet jo kaikessa laajuudessaan ja moni toimija oli kokenut itse liiketoiminnan lakkauttamisen tai katsonut vierestä, kun kilpailijat ja samalla alan yhteistyökumppanit ovat lopettaneet tai ajautuneet konkurssiin. Vastauksissa korostuivat joustamattomat ja liian suuret vuokrakulut, jotka haittasivat alusta asti liiketoimintaa.
Allekirjoitusvaiheessa ei ollut ymmärretty kuinka tärkeää esimerkiksi liikevaihtoon sitoutuva vuokrasopimus kokonaisuuden kannalta on. Esiin nostettiin myös useamman kerran itse tilan toimivuus sisäpuistoliiketoiminnan vaikuttajana. Heikkouksia löytyi myös laitetoimittajien toimittamista digitaalisista laitteista, joissa ei ole välttämättä lainkaan takuusopimusta, jos toimija ei osaa sitä itse vaatia.
Mahdollisuuksia hyvän vuokrasopimuksen laadintaa varten löytyi myös ilahduttavan paljon. Oikeanlainen markkina- ja aluetutkimus ennen tilojen vuoraamista, lakimiehen palkkaaminen avuksi vuokrasopimusten laadinnassa, ja joustavan esimerkiksi liikevaihtopohjaisen vuokrasopimuksen laatiminen paransivat tulevaisuuden näkymiä huomattavasti. Toimijalle on myös tärkeää säilyttää alusta asti vuokranantajaan hyvät välit, jotta kriisin tullessa olisi jopa jälkeenpäin mahdollisuus muuttaa jo allekirjoitettua vuokrasopimusta. Lähtökohtana kannattavinta kuitenkin on, että vuokrasopimuksessa tilat ja niiden soveltuvuus sisäpuistokäyttöön ovat huomioidut jo ennen kuin sopimusta laaditaan.
Vahvuuksia ei korostettu tämän teeman kohdalla usein. Positiivisiakin ajatuksia kuitenkin esitettiin. Esimerkiksi hyvin laadittu vuokrasopimus mahdollisti toimijalle hyvän henkilökunnan palkkaamisen, koska vuokrasopimus oli kohtuullisemmassa roolissa muihin kuluihin verrattuna. Vahvuutena pidettiin myös vuokrasopimusta, jossa kaikki yllä mainitut seikat on otettu huomioon ja saatu näin molempia vuokraustoiminnan osapuolia hyödyttävä kestävä yhteistyö.
Yhteenvetona vuokrasopimus- teemasta voi todeta, että tämä osa yrityksen kivijalkaa kannattaa rakentaa hyvin, tarkasti ja sopivan rauhallisesti. Ennen sopimusta on tehtävä tarkat laskelmat ja arviot asiakasvirroista sekä mietittävä mille tasolle todellinen kävijämäärä tulee tasaantumaan. Vuokrasopimusneuvottelut tulee käydä hyvässä yhteishengessä, mahdollisesti lakimiehen avustamana, ja huolehtia, että toimintaympäristön muuttuessa, esimerkiksi kilpailun lisääntyessä, myös vuokranmaksun kriteerit muuttuvat. Sopimus ei saa olla liian pitkä ja kannattaa neuvotella alkuun esimerkiksi kolmen vuoden sopimuksesta ja jatkaa sitä kahden + kahden vuoden optiolla.
8.2 Aika
Kuva 20. Teemoittelun analyysi: aika
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Ajan hahmottuminen selkeäksi teemaksi ei ollut itsestään selvää. Kuitenkin yhä useamman kysymyksen vastauksessa aika alkoi tulemaan koko ajan selkeämmin esille. Tästä syystä aika nostettiin omaksi teemakseen, koska sen vaikutus käyttönsä kautta kannattavuuteen on selkeä ja ajan ympärille nivoutui erittäin monia aiheita ja vastauksia. Nelikenttäanalyysi myös vahvisti ajan olevan hyvin tasavertainen kaikilla neljällä osa-alueella, jota viimeisessä vaiheessa tarkasteltiin.
Uhkana aika on todella paha vastus liiketoiminnan tuloksellisuudelle. Aika uhkasi vuokrasopimusten onnistumista tehden sopimuksista liian pitkiä ja samoin kävi
yhteistyösopimusten kanssa. Aikaa oli puolestaan liikaa, kun keskusteltiin sopimuksista, joista haluttiin eroon. Irtisanomisajat olivat yleensä liian pitkiä. Koeaika puolestaan koettiin liian lyhyeksi ja vastaavasti uutuuden viehätys olisi saanut asiakkaiden silmissä kestää pidempään. Varauksien peruutuksissa aika jäi liian lyhyeksi tavoittaa tilalle uutta kauppaa, mutta puhuttaessa kilpailijoiden tulemisesta samaan markkinaan oli aika pitkällä jatkumolla huono kumppani, koska ajan mittaan onnistunut kilpailija söi kauppaa. Uhista suurimmaksi voisi nostaa kiireen, kun yrittäjät haluavat aloittaa toimintansa nopeasti tehden virheellisiä päätöksiä alkuvaiheessa, josta monet ongelmat yleensä alkavat. Tällöin aika alkaa syömään yrittäjien jaksamista, koska alkuajan päätökset tekevät tulevaisuutta koko ajan vaikeammaksi.
Useampi mainitsi, että ajan tuomat suurimmat heikkoudet ovat erityisesti kaikki sopimukset, joihin on sovittu liian pitkä yhteistyöaika. Ja jälleen vuokrasopimukset nostettiin esiin tärkeimpänä sopimustyyppinä. Myös korona-ajasta keskusteltiin, joka on ollut sisäpuistotoimialan suurin kriisiaika, joka on kaatanut monia alan yrityksiä. Kiire eli aikapula mainittiin myös yleisenä heikkoutena ja toisaalta todettiin, että usein sopimusten laatimisessa kestää liian kauan. Tämä teema toi myös esiin tärkeitä seikkoja sisäpuistoalan operatiivisista heikkouksista, koska useat digitaaliset aktiviteetit on toimitettu ulkomailta ja rikkoutumistapauksissa on varaosia usein mahdotonta saada Suomesta. Näissä tapauksissa osia saatetaan joutua odottamaan useita viikkoja esimerkiksi Aasiasta. Laitteiden vuokra- ajoista tuli myös keskustelua, että teknisten laitteiden suurin vuokra-aika on viisi vuotta.
Tekniikka kehittyy niin valtavasti, että esimerkiksi kymmenen vuoden vuokrasopimus on aivan liian pitkä, koska laitteet kestävät noin viisi vuotta, jonka jälkeen ne tarvitsee uusia. Ajan tuoma suurin heikkous tiivistyi kuitenkin hienosti siihen, että kalleinta aikaa on asiakkaista tyhjä sisäpuisto.
Aika kuitenkin mahdollistaa paljon hyvää tekemistä. Hyviä mahdollisuuksia nähtiin prosessien suunnittelussa, joissa aika on huomioitu tarkasti integroiden se kaikkiin esimerkiksi rakennusvaiheiden prosessiaikatauluihin. Ajan katsottiin myös tukevan rekrytointiprosesseja, joissa on huomioitava koeaika, perehdytys, työaika ja irtisanoutumisajat. Aika turvaa myös yhteistyösopimusten mahdollisuudet, kun sopimukset
tehdään sopivan lyhyiksi ja optioiden tai uuden sopimisen kautta luodaan jatkumot toimiville yhteistyökumppanuuksille. Ajan kuluessa syntyi myös positiivisia mahdollisuuksia neuvotella aluksi väärin sovittuja sopimuksia uudelleen. Keskusteluissa nousi ilahduttavan monta eri tapausta, joissa aika on auttanut myös esimerkiksi vuokranantajaa ymmärtämään, miksi sopimuksia on kohtuullistettava.
Aika on suuri vahvuus. Nopea toiminta on vahva kilpailuetu ja monen vuoden työkokemus, kyseenalaistaminen ja kysyminen tuovat tietopankin, joka auttaa selviytymään alan haastavista tilanteista. Yhteistyökumppaneiden kanssa aika antaa raamit sopimiselle, jota tapahtuu suoraan myös arjen tasolla esimerkiksi harjoitusajoista päätettäessä.
Työskentelyajat koettiin positiiviseksi eduksi saada alalle hyvää henkilökuntaa, koska tarve on yleensä iltaisin ja erityisesti viikonloppuisin. Xxxxxxx opiskelijalle tämä on juuri oikea aikaikkuna työskennellä ja esimerkiksi urheiluopintoja suorittavat oppilaat saavat arvokasta työkokemusta ajan kautta työskennellessään liikunnallisessa sisäpuistossa. Aika on suuri vahvuus, kun se on huomattu jokaisessa vaiheessa liiketoimintaa perustaessa ja pyörittäessä. Tästä asiasta tuli mainintoja hyvin monelta.
8.3 Joustavat sopimukset
Kuva 21. Teemoittelun analyysi: joustavat sopimukset
Joustavat sopimukset pääsivät riskimainintojen jälkeen kolmantena pääteemaksi. Joustavuudesta keskusteltiin lähes kaikissa haastattelijan kysymyksissä. Yhtä lailla kuin vuokrasopimukset olivat laajasti puheenaiheena läpi haastatteluiden, nousi esiin yleensä kaikilla tasoilla myös sopimuksien joustavuus.
Joustavien sopimusten suurimpana uhkana on se, että joustavuuden tuoma tasapainottava elementti on unohdettu sopimuksia laadittaessa. Tämä on yksi merkittävimmistä syistä, miksi monet sisäpuistot ajautuvat konkurssiin tai joutuvat lopettamaan liiketoimintansa.
Myös liian joustavat sopimukset tai pelkästään suullisesti sovitut koetaan uhkana. Edelleen liian pitkät ja sitovat sopimukset sekä vuokrasopimukset, joissa aika on määritelty liian pitkäksi tai sitovaksi, ovat kannattavuuden romahduttajia. Sama on uhkana myös joustamattomissa yhteistyösopimuksissa.
Joustamattomat sopimukset eivät jousta yleensä myöskään sopimuksia irtisanottaessa ja ovat näin ollen suuria heikkouksia. Usein joudutaan maksamaan noin kolme kuukautta tyhjästä eli yrityksen ajautuessa konkurssiin tai sen lopettaessa toimintansa, laskuja tulee maksaa useita kuukausia, vaikka palveluita ei enää käytetä. Toimittajat haluavat luonnollisesti turvata omat sopimuksensa, jotta yrittäjät eivät hetken mielijohteesta päätä vaihtaa palvelun tarjoajaa. Hyvä olisi, jos sopimukseen saa lisäyksen, että liiketoiminnan päättyessä kannattomattomana, myös palvelun tarjoajan sopimus päättyisi ilman lisäkustannuksia. Heikkouksiin nousivat myös rekrytointiriskit, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijää, jos hän ei ole sitä mitä odotettiin.
Joustavat sopimukset avaavat mahdollisuuksia. Henkilöstösopimuksissa joustavuus tarkoittaa esimerkiksi vuokratyön käyttöä, jolloin yrityksen kiinteät kuukausittaiset kulut jäävät pienemmiksi, kuin usean vakituisen tekijän palkkaamisen jälkeen. Joustavuus yhteistyösopimuksissa pienentää väärien yhteistyökumppaneiden valintaa.
Vuokrasopimuksissa joustavuus, niiden perustuminen esimerkiksi liikevaihtoon tai tulokseen, takaa, että normaalioloissa hyvällä liikeidealla ja paikalla oleva sisäpuisto tuskin tulee kaatumaan, jos myös muut asiat ovat sovitut joustavimmalla mahdollisella tavalla sekä ennakoitu mahdolliset toimintaympäristön muutokset. Tämä tarkoittaa myös kiinteistökulujen huomiointia ja ennakoivaa kulujakamista sekä sisäpuistolaitteiden sopimusten osaamista ja ymmärtämistä. Kaikessa sopimisessa tulee käydä yksityiskohdat hyvin läpi, jolloin mahdollisuuksia on hyvin monia.
Joustavien sopimuksien vahvuuksina mainittiin etuja kuten esimerkiksi useampia yksiköitä omistava sisäpuistoketju, joka voi poistaa yhden yksikön kulut, jos yksittäinen yksikkö
suljetaan. Työsopimuksiin vahvuuksia luodaan, kun sopimukseen lisätään lause ”ja muut
työnantajan osoittamat työt”. Useampia mainintoja saivat edelleen kevyt aloitus
yhteistyökumppaneiden kanssa sekä niihin liittyvien optioiden sopimukseen sisällyttäminen kirjallisesti. Keskusteluissa todettiin myös, että koronan jälkeen yrittäjät ovat vahvempia ja osaavat vaatia esimerkiksi sopimuksen kattavuuden, alennuksien sekä maksuliikenteessä teoreettisten maksujen keskeytysten ynnä muiden pandemian kautta vaikuttaneiden uhkien torjumista ja ennalta ehkäisyä etukäteen.
9 POHDINTA
9.1 Tutkimuskysymyksiin vastaaminen
Tutkimuskysymykset tässä työssä olivat:
1. Miten sopimusosaaminen edistää sisäpuistotoimialan yrittäjää menestymään?
✓ Ymmärtämällä sopimusten perusasiat yrittäjä osaa hahmottaa omassa toiminnassaan tärkeimmät osa-alueet. Tämän tutkimuksen perusteella ne olivat vuokrasopimusten osaaminen, ajan oikea käyttö ja hallitseminen sekä joustavien sopimusten rakentaminen kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla.
✓ Tulokset osoittivat, että menestys luodaan vähentämällä riskejä erityisesti yrityksen perustamisen alkuvaiheessa. Vuokrasopimusten hallinta koettiin tärkeimpänä sopimusonnistumisen kriteerinä. Tässä tärkeimpänä huomiona oli kiinnittää vuokrasopimuksen suuruus liikevaihtoon, tulokseen tai johonkin muuhun määreeseen, joka huomioi toimintaympäristöjen muutokset.
✓ Aika korosti yrittäjän kaikkia valintoja. Aikaa oli joko tarpeeksi tai liian vähän. Välillä liiketoiminta kulminoitui virheineen liian pitkään aikajatkumoon tai korosti huolimattomasti laadittuja sopimuksia aikapulan vuoksi. Kiireeseen ei auta sortua etenkään alkuvaiheessa vaan lähtökohdallisesti aikaa on varattava riittävästi tärkeiden päätösten tekemiseen, sopimusten allekirjoittamiseen sekä jatkumoa tukevan liiketoimintasuunnitelman tuottamiseen. Sovi siis ajasta.
✓ Joustavat sopimukset läpi liiketoimintakokonaisuuden olivat yrittäjän kannalta pelastus kaikilla osa-alueilla. Joustavat sopimukset nousevat jopa tärkeimmäksi tutkimuksen tulokseksi, koska yrittäjän hallitessa tämän osa-alueen tulee hän
todennäköisimmin selviytymään kaikista kannattavuuteen liittyvistä haasteistaan. Solmimalla joustavia sopimuksia yrittäjä osoittaa ammatillista osaamista, jolloin sopimukset kestävät tarkastelun niin ajan, riskien kuin toimintaympäristön muutoksien kautta.
a) Mitkä ovat suurimmat sopimuksiin liittyvät riskit ja miten riskejä voidaan pienentää?
✓ Suurimmat riskit muodostuivat vuokrasopimusneuvotteluissa, aikavaateiden huomioinnin puutteessa sekä joustamattomuuden unohtamisessa tai siihen suostumisessa.
✓ Riskejä voidaan pienentää erilaisin riskienhallintatyökaluin, sopimushallinnalla, hyvillä sosiaalisilla- sekä neuvottelutaidoilla, ajan hallinnalla, lakimiehien avulla sekä joustavien vaihtoehtojen etsimisellä. Ratkaisevin riskienhallinnan väline on kuitenkin yrittäjän oma mieli ja tahtotila opetella riittävästi sopimuksien sisällöistä, hallinnasta sekä itse toimialasta, jolla työskentelee tai aikoo työskennellä.
b) Mikä sopimus on kulurakenteellisesti tärkein sisäpuistotoimialalla?
✓ Ehdottomasti tärkein yksittäinen sopimustyyppi ovat vuokrasopimukset. Vuokrat korostuivat sellaisissakin puheenvuoroissa haastatteluissa, joissa siitä ei edes kysytty mitään. Vastauksiin vastattiin, mutta muita kuluja palattiin vertaamaan vuokrasopimuksen kuluun, jolloin useampi haastateltava totesi, ettei muilla sopimuksilla ole merkitystä, jos vuokrakulu ei ole hallittavissa.
9.2 Jälkimietteet
Tämä työ olisi aiheensa puolesta ansainnut vielä lisää aikaa ja tutkimisen syventämistä, mahdollisesti jopa uutta haastattelukierrosta syvähaastattelumenetelmällä. Luottamuksen kasvaessa haastattelijan ja haastateltavien välillä olisi työhön saatu lisää syvyyttä.
Ymmärtäen toimialan säännönmukaisuuksia on opiskelija tyytyväinen kuitenkin löytämiinsä teemoihin ja tuloksiin. Useista teemoista nousivat esiin juuri ne päätekijät, jotka määrittävät jääkö sisäpuistoalan yritys markkinoille vai joudutaanko se lopulta ajamaan konkurssiin tai lopettamaan. Vuokrasopimukset, aika ja sopimusten joustavuus todella määrittävät
elinkaaren. Tulokset yllättivät ja toivat esiin laajemmat kokonaisuudet kuin mikä odotusarvo oli.
Työtä olisi voinut tietoperustaosioissa jalostaa jouhevammaksi ja sitoa eri aihealueet tiukemmin yhteen. Kriittisyyden lisääminen olisi myös auttanut tiukemmassa rajaamisessa kehittämään opinnäytetyöstä helpommin yrittäjille sisäistettävän. Suurimpana tarkoituksena oli tuottaa opas, josta sisäpuistoalan yrittäjät saisivat nopeasti vastauksia. Oppaan asemaa tukevat nyt nelikenttäanalyysit, jotka antavat vastauksia lyhyessä ja selkeässä muodossa.
Mielenkiinto tutkimuksia kohtaan yleensä nousi huomattavasti ja vaikka lopputyönä tämä ei ollut tekijän ensimmäinen, oli se yhdistettynä nykyiseen työ- ja elämänkokemukseen todella silmiä avaava. Opiskelijalle nousi suurempi ymmärrys tutkimisesta ja työ nosti asioiden ymmärtämisen merkityksellisyyttä. Kokemus oli yhtä yllättävä elämänkaaressaan kuin aineiston analyysi tuloksissaan.
Lähteet
Xxxxxxxx, X. (2016-2020). Yritystoiminta. Haettu 21. 3 2021 osoitteesta xxxx://xxx.xxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx
Xxxxxx, X.;Xxxxxx, X.;Xxxxxx, X.;Xxxxxxxxx, X.;Xxxxxxxxx, X.;Xxxxx, X.;. . . Xxxxxxx, X. (2018).
Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. (5). Haettu 25. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxx/0000000000000
Ahonkivi;Xxxxxx;Xxxxxxx;Xxxxxxxx;Xxxxxx;Xxxxx;. . . Wesander. (2019). Juridiset Asiakirjamallit. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Xxxxxxxxxx, X. (2011). Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere.
Xxxx Xxxxxx ja Lakimiesliiton kustannus. (2020). Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2021. (19).
Helsinki: Xxxx Xxxxxx. Haettu 25. 2 2021
Xxxxxx, X.;& Xxxxxxxxxxx, X. (2018). Sopimusoikeuden perusteet. Helsinki: Xxxx Xxxxxx.
Asiakastieto Oy. (2020). Espoo Activity Park Oy. Haettu 16. 2 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xx/xxxxx-xxxxxxxx-xxxx- oy/27942487/taloustiedot
Asiakastieto Oy. (2020). SuperPark Oy. Haettu 16. 2 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xx/xxxxxxxxx-xx/00000000/xxxxxxxxxxxx
Asiakastieto Oy. (n.d.). Arctic Action Oy. Haettu 16. 2 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xx/xxxxxx-xxxxxx-xx/00000000/xxxxxxxxxxxx
Asiakastieto Oy. (n.d.). HopLop Oy. Haettu 2. 16 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xx/xxxxxx-xx/00000000/xxxxxxxxxxxx
Asiakastieto Oy. (n.d.). Xxxx Xxxxxxxxx Oy. Haettu 16. 2 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xx/xxxx-xxxxxxxxx-xx/00000000/xxxxxxxxxxxx
Asiakastieto Oy. (n.d.). Seinäjoki Activity Park Oy. Haettu 16. 2 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xx/xxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxx-xx- konkurssipesa/31595713/taloustiedot
Xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxx & Co Oy. (n.d.). Näin teet hyvän sopimuksen. Helsinki. Haettu 24. 2 2021 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/?xxxxxxXx0XXXxXx0xXXxXXXXXxXX0xXxX0XXXxxX0XxxxXx n0mO6XLvea_A0n1Ai1Z9cXj8r0bqkxqozn7Un0aAoJJEALw_wcB
Businesscredit. (12. 2 2020). Yrityksen kulut. Haettu 8. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxx/xxxxxxxxx-xxxxx
Xxxx, X. (2020). No easy ride. Construction Journal of Proquest Journals. Duudsonit Activity Park. (2014). Haettu 12. 12 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx.xx
Xxxxxx, X.;& Xxxxxx, X. (2016). A Short Guide To COntract Risk. USA. Haettu 15. 3 2021 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxx.xxxxxxx.xxxx.xx/xxx/xxxx- ebooks/reader.action?docID=1139928&query=contract+risks
Xxxxxx, X.;& Xxxxx, M. (2008). Sopimustyypit. Helsinki: Talentum.
Xxxxxxx, X. (2020). Blogi. Haettu 5. 1 2021 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/xx- fi/article/blogi/vuokrasopimuksen-jarjestely-yrityksen- maksukyvyttomyystilanteessa/1906/
Xxxxx, X. (2018). Velvoiteoikeuden perusteet. Helsinki: Forum luris.
Xxxxxxx, X.;Järvensivu, P.;Xxxxxxxx, X.;& Xxxxxxxxxx, X. (2010). Yrityksen asiakirja- ja sopimusopas. Helsinki: Talentum.
HopLop. (2005). Haettu 12. 12 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxx.xx
Xxxxxxxxx, X.;Xxxxxxxx, X.;& Xxxxxxxxxx, X. (2017). Tutkimushaastattelun käsikirja.
Tampere. Haettu 25. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxx/0000000000000
Igi Global. (2016). Do E-Athletes Move? A Study on Training and Physical Exercise in Elite E- Sports. Haettu 27. 10 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx-xxxxxx.xxx/xxxxxxx/xx-x- athletes-move/177250
Xxxxxxx, X.;Xxxxxx, X.;Xxxxxxxx, X.;& Xxxxxxxx, X. (2016). Xxxxx Xxxxxxx. Helsinki: Xxxx Xxxxxx.
Xxxxxx, X. (2021). Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere. Haettu 26. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxxxxx.xxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx
Xxxxxxx, X.;& Xxxxxxx, P. (2013). Laki liikehuoneiston vuokraamisesta. Kiinteistömedia Oy.
Haettu 1. 12 2020
Xxxxxxxxxxx, X. (n.d.). Joka yrityksen talouskoulu. Helsinki. Haettu 25. 2 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxx/xxxxx/xxxxxxxxx/xxxx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx-000000.xxx
Kauppalaki 27.3.1987/355. (1987). Haettu 10. 11 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Xxxxxxx, X.;& Xxxxxx, X. (2020). SuperParkin kaksi sisäpuistoa on suljettu Kiinassa koronaviruksen takia. Haettu 23. 7 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxx-xx- elinkeinoministeri-lintilan-ykkoshuoli-koronaviruksen-vaikutuksista-suomeen- 177902025/
Xxxxxxx, X.;& Xxxxxxx, X. (2018). Classic Familyn toiminta laajenee e-urheiluun yhdessä Ideaparkin ja Zones by Särkänniemen kanssa. Haettu 23. 7 2020 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxx.xxx/xxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxx-x-xxxxxxxxx/
Xxxxxxxx, X. (2020). Liikehuoneiston vuokrasopimus - vältä nämä virheet. Haettu 30. 9 2020 osoitteesta xxxxx://x-xxxxxx.xx/xxxxxxxxx-xxxx/xxxx-xx-xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx- vuokrasopimus/
Xxxxxxxx, X.-L. (2020). Särkänniemi lopettaa sisähuvipuistossa Ideaparkissa Lempäälässä, syynä koronan tuoma katkos. Haettu 23. 7 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xx/xxxxxxx/0- 11412357
Kouvolan seudun ammattiopisto. (n.d.). Suomen työlainsäädännön keskeiset sisällöt. Haettu
1. 12 2020 osoitteesta xxxxx://xxxx.xxx/xxxx/xxxxxxxxxx%X0%X0xxxx%X0%X0/xxx- aineet/utp2sa/yjt/tt/ttl3/tjtl/ktl/ttjvsly
Laki 00.xx. (2021). Sopimuksen synty. Haettu 2. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxx00.xx/xxxxxxxxxx-xxxxx/
Laki Liikehuoneiston Vuokrauksesta 31.32995/482. (1995). Haettu 11. 11 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Lakius. (2017). Aiesopimus. Haettu 20. 10 2020 osoitteesta xxxxx://xxxxxx.xx/xx- content/uploads/2017/04/Aiesopimus-t%C3%A4ytt%C3%B6ohje-ja-vinkit.pdf
Leos Leikkimaa. (2006). Haettu 12. 12 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx
Xx, X.;Xx, X.;& Xx, X. (24. 6 2019). The Impact of GDPR on Global Technology Development.
Journal. doi:xxxxx://xxx.xxx/00.0000/0000000X.0000.0000000
Lindblad. (31. 7 2017). Yhteistyösopimus: mitä kannattaa huomioida? Haettu 22. 5 2021 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx/
Logistiikan maailma. (2020). Inconterms 2020 vientilausekkeet. Haettu 4. 2 2020 osoitteesta xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx/
Xxxxxx, X.;& Xxxxxxxx, X. (2014). Mitä tarkoitetaan riskillä, riskianalyysillä, riskin arvioinnilla ja riskienhallinnalla? Haettu 2. 4 2021 osoitteesta xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxx-00.xxx
MaRa. (2018). Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualoille 26 kuukauden mittainen työehtosopimus. Haettu 4. 12 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxx-xxxxxxxxx-xx-xxxxx- ajanpalvelualoille-26-kuukauden-mittainen-tyoehtosopimus.html
MaRa. (n.d.). Jäsenet. Haettu 4. 2 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxx/xxxxxxx.xxxx Xxxxxxxx, R.;Xxxxxxxx, X.;& Xxxxxxxxxxxx, X. (2020). Talouden tilannekuva, Koronavirus -
ajankohtaista tilastotietoa. Haettu 19. 12 2020 osoitteesta xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx/xxxxx- vaikutukset-nakyvat-tilastoissa/talouden-tilannekuva
Xxxxxxxxxx, X. (2017). Yritystaloutta esimiehille. Helsinki. Haettu 21. 3 2021 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx- xx.xxxxxxx.xxxx.xx/xxxx/XXXXXXXXXX#/xxxxx:XXXXXXXXXXXXXX((00)XXXXXXXXXXX((00)
/piste:b8
Xxxxxxxxxx, X. (2017). Yritystaloutta Esimiehille. Haettu 8. 9 2020 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx- xx.xxxxxxx.xxxx.xx/xxxx/XXXXXXXXXX#xxxxx:XXXXXXXXXXXXXX((00)XXXXXXXXXXX((00)/ piste:b4
Xxxxxx Xxxxxxxx. (n.d.). Yritystoiminta - Sopimukset. Haettu 4. 1 2020 osoitteesta . xxxx://xxx.xxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx
Overly , M.;& Xxxxxx, X. (2012). Guide To IT Contracting. New York: Auerbach Publications. doi:xxxxx://xxx.xxx/00.0000/x00000
PK-RH. (2009). PK-Yrityksen Riskienhallinta. Haettu 28. 8 2020 osoitteesta xxxx://xxxxxxx.xxx.xx/xxxxxxx/xxxx/xxxxx.xxxx
Pro riskienhallinta. (n.d.). Haettu 3. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxx
Pro riskienhallinta. (n.d.). Pk-yrityksen sopimukset ja vastuut. Haettu 21. 3 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xxx/xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xx-xxxxxxx
Xxxxxxxx, X.;& Uusi-Xxxxxxxx, X. (2019). Väärinkäytökset Yrityksissä. Helsinki: Xxxx Xxxxxx.
Suomen Riskienhallintayhdistys ry. (2012-2021). PK-RH-riskienhallinta. Haettu 21. 3 2021 osoitteesta xxxxx://xx-xx.xx/xxxxxxx-xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxx/xxxxxxx-xx- vastuuriskit.html
SuperPark Oy. (2012). Haettu 12. 12 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx
Xxxxxxxxx, X. (2018). Miten hallitsen sopimusriskejä? Haettu 10. 9 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx.xxx/xxxxxxx/Xx_Xxxx/xxxxx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx.xxx
Xxxxx, X.;& Xxxxxxx, X. (2017). IT-Sopimukset. Helsinki: Xxxx Xxxxxx.
Tieteen termipankki. (2018). Oikeustiede. Haettu 9. 30 2020 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxx/Xxxxxxxxxxx:xxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx/xxxxx mpi_kuvaus
Tieteen termipankki. (19. 6 2019). Sopimuksen päättyminen. Helsinki. Haettu 3. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxx/Xxxxxxxxxxx:xxxxxxxxxx_x%X0%X0%X0%X0xxxxx nen
Tietoarkisto. (2021). Laadullinen käsikirja. Haettu 26. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx.xxxx.xx/xx/
Tietosuojavaltuutetun toimisto. (n.d.). Haettu 2. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxx.xx/xxxx Tuomi, J.;& Xxxxxxxxx, X. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi. Noudettu osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxx/0000000000000
Työ- ja elinkeinoministeriö. (n.d.). Työlainsäädäntö. Haettu 1. 12 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx
Xxxxx, X. (2018). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. (5). (R. Xxxxx, Xxxx.) Jyväskylä. Haettu 22. 5
2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxx/0000000000000
Valtiovarainministeriö. (n.d.). Riskienhallintamatriisi. Haettu 20. 5 2021 osoitteesta xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxx/00000/000000/Xxxxxx0x-xXxxxxxxxxxxxx/x00000xx-0000- 4c1f-96f3-6436a4fe0b74
Virtuaalilakimies. (2021). Yhteistyösopimuksen rakenne ja oikeudellinen luonne. Haettu 22. 5 2021 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx- rakenne-ja-oikeudellinen
Xxxxx, X. (n.d.). Laadullinen sisällönanalyysi. Haettu 22. 5 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxx-xx- yleiset-analyysitavat/laadullinen-sisallonanalyysi/
Xxxxxxxx.xx. (n.d.). Toimitilat yritykselle. Haettu 10. 10 2020 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx-xxx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx- yritykselle/omat-vai-vuokratilat-316783
Yrittäjät. (28. 2 2019). Tarjousmenettely, hinnoittelu ja maksutavat. Haettu 2. 4 2021 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx-xxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxx- kansainvalistymiseen/tarjousmenettely-hinnoittelu-ja#
Xxxxxxxx, X. (2017). Budjetointi 2020-luvulla. Helsinki: Xxxx Xxxxxx.
Liite 1
Haastatelluille lähetetty sähköposti
Esittely:
Hei,
Xxxx Xxxxx Xxxxxxxx ja teen Ylempää Ammattikorkeakoulu tutkintoa (MBA). Opinnäytetyöni aiheena on: Sisäpuistotoimiala – sopimusosaamisen merkitys liiketoiminnassa. Korona vei minulta, niin kuin monelta muultakin, työt sisäpuistotoimialalla ja päätin hyödyntää mahdollisuuden ja tehdä tutkimusta liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavasta sopimisosaamisesta alallamme.
Voisitko auttaa minua ja antaa haastattelun omista kokemuksistasi. Haastattelu vie aikaa noin 30 minuuttia ja kysymykset lähetän etukäteen sähköpostilla. Työ on täysin anonyymi ja missään vaiheessa ei käy ilmi mistä yrityksestä vastaukset ovat tai kuka haastatteluun on vastannut.
Työhön vastaa eri yritysten edustajia ja saatte tulokset ohjeineen käyttöönne viimeistään kesäkuussa 2021.
Olisin hyvin kiitollinen avustanne. Ystävällisin terveisin
Xxxxx Xxxxxxxx 040-1503815
Liite 2 / 2
Liite 2 Tutkimuskysymykset
Sisäpuistotoimiala – sopimusosaamisen merkitys liiketoiminnassa.
1. k: Xxxxx hieman työurastasi?
2. k: Miten olet kerryttänyt sopimusosaamistasi? Kertoisitko hieman kokemuksistasi.
• (Tarkenna kyselyn aikana esim. onko opintoja alalta jne.)
• (Tarkenna kyselyn aikana kokeeko omat sopimustaidot riittävinä suoriutumaan nykyisistä tehtävistä hyvin)
3. k: Xxxxxx käyttänyt lakimiestä sopimusneuvotteluissa toisen osapuolen kanssa? Haluatko kertoa tarkemmin?
4. k: Työhöni on valittu neljä tärkeää sopimusosaamisen osa-aluetta. Xxxxxxxx oman näkemyksesi, miten nämä osa-alueet vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen sisäpuisto? Ne ovat:
a. Miten vuokrasopimukset vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen sisäpuistotoimialalla. Xxxxx mielestäsi suurin riski?
b. Miten henkilöstösopimukset vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen sisäpuistotoimialalla. Xxxxx mielestäsi suurin riski?
c. Miten IT -sopimukset vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen sisäpuistotoimialalla? Xxxxx mielestäsi suurin riski?
d. Miten yhteistyösopimukset vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen sisäpuistotoimialalla. Xxxxx mielestäsi suurin riski? (Kenelle yritys tarjoaa palveluita – ei hankintasopimukset) (Tässä tulee myös ilmi mahdolliset poikkeavuudet eri toimijoiden kyvyissä laatia kannattavia yhteistyösopimuksia)
e. Minkä viidennen lisäisit listalle? Perustele vastauksesi.
(Näistä vastauksista voi pohdinnassa suoraan peilata teoriaosuuteen ja omaan tutkimustyöhön niiden yhteneväisyyksistä ja eroista.)
5. k: Oletko törmännyt sisäpuistotoimialalla työskennellessäsi sopimusvirheisiin, jotka ovat suoraan vaikuttaneet yrityksen kannattavuuteen? Xxxxx kokemuksistasi, yhdestä kolmeen esimerkkiä.
• (Xxxxxxxx kysymyksen aikana, että mikä on suora vaikutus kannattavuuteen ja miksi, jos haastateltava ei tule tähän vaiheeseen itse)
6. k: Xxxxxx pystynyt korjaamaan mahdollisia sopimusvirheitä tai neuvottelemaan sopimuksia uudelleen, jos sopimuksella on ollut suuri merkitys suoraan yrityksen kannattavuuteen? Xxxxx kokemuksistasi.
7. k: Mikä on tärkein neuvosi sisäpuistoa perustavalle uudelle yrittäjälle?
8. k: Taustatiedot:
a. asema yrityksessä
b. koulutustausta
9. k: Kysymykset loppuivat tähän. Haluatko lisätä jotakin? Tai haluatko kommentoida haastattelua?