TYÖEHTOSOPIMUS

Sopimus ei koske tulosyksikön johtajia tai muita johtaja-nimikkeellä toimivia toimihenkilöitä, keskusten ja yksiköiden päälliköitä, eräitä Esi- kuntapalvelujen toimihenkilöitä tai muita henkilöstövoimavarayksikön nimeämiä johtavia toimihenkilöitä.

Sopimus ei myöskään koske vuosilomasijaisia eikä harjoittelijoita.

2 §

Työsuhteen alkaminen, kesto ja määräaikaisuus

Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkua.

Työsuhteen alkuun voidaan sopia enintään kuuden kuukauden koeai- ka. Koeaikaa voidaan pidentää työkyvyttömyyden tai perhevapaan joh- dosta siten kuin asiasta työsopimuslaissa säädetään. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työso- pimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Työsuhde on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Määräaikaista työsuhdetta koskevat työsopimus- lain säännökset.

Kelan aloitteesta ilman perusteltua syytä oleva määräaikaisuus samoin kuin ilman perusteltua syytä toisiaan seuraavat määräaikaisuudet muut- tavat määräaikaisen työsuhteen vakinaiseksi työsuhteeksi.

Lisämerkintä 1:‌‌‌

Määräaikainen toimihenkilö voidaan palkata, jos perusteena on työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy tai jos muu Kelan toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy edellyttää määräaikaisen toimihenkilön palkkaamista.

Lisämerkintä 2:

Määräaikaisuuden päättymisestä määräajan täyttymisen johdosta tai työn jatkumisesta on ilmoitettava toimihenkilölle mahdollisuuksien mukaan vähintään yhtä kuukautta ennen määräajan päättymispäivää.

Jos toimihenkilö on palkattu viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi, toi- mihenkilö voi irtisanoutua kuten vakinainen toimihenkilö.

3 §

Toimihenkilön yleiset velvollisuudet

Toimihenkilöiden on suoritettava työtehtävänsä huolellisesti noudat- taen työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä.

Kilpailevasta toiminnasta on säädetty työsopimuslain 3 luvun 3–5 §:ssä.

4 §

Työnantajan yleiset velvollisuudet

Toimihenkilöitä on kohdeltava tasapuolisesti niin, ettei ketään perus- teettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

5 §

Työsuhteen päättyminen, osa-aikaistaminen ja lomautus

Toimihenkilön työsuhteen irtisanominen, osa-aikaistaminen, purka- minen ja toimihenkilön lomautus voivat tapahtua vain työsopimuslain 5, 6, 7, 8, 9 ja 12 lukujen säännösten mukaisesti.

Irtisanomisen, osa-aikaistamisen ja lomautuksen toteuttamisessa me- netellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 luvun ja 9 luvun 62 §:n sekä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Työsuhteen päättämistä ja osa-aikaistamista sekä lomautusta koskevat määräykset ovat sopimuksen liitteenä (liite 11).‌‌

Toimihenkilön irtisanoutumisajat

• 14 päivää palvelun kestettyä enintään 5 vuotta

• kuukausi palvelun kestettyä yli 5 vuotta

Kelan on irtisanoessaan toimihenkilön, ellei muusta sovita, noudatetta- va työsuhteen Kelaan jatkuttua keskeytyksettä

• enintään yhden vuoden 14 päivän irtisanomisaikaa

• yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta yhden kuukauden irti- sanomisaikaa

• yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta kahden kuu- kauden irtisanomisaikaa

• yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta neljän kuukau- den irtisanomisaikaa

• yli 12 vuotta kuuden kuukauden irtisanomisaikaa.

2 TYÖAIKA JA KORVAUKSET

6 § Työaika

Kelan toimihenkilöiden työhön sovelletaan työaikalakia (605/96).

Päivittäinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia lukuun ottamatta kes- kiviikkotyöpäivää, jolloin työaika on 7 tuntia 35 minuuttia (31.5.2018 saakka 7 tuntia 27 minuuttia). Säännöllinen työaika viikossa on 36 tun- tia 35 minuuttia (31.5.2018 saakka 36 tuntia 27 minuuttia).

Päivittäinen työaika sijoitetaan pääsääntöisesti kello 8.15 ja 16.00 välil- le ja keskiviikkona kello 8.15 ja 16.20 välille. Kelan toiminnan sitä vaa- tiessa, neuvotteluosapuolet neuvottelevat pysyvistä muutoksista päivit- täisen työajan järjestelyihin.

Kelassa ei työskennellä kirkollisina juhlapyhinä, lauantaisin, sunnuntai- sin, vapunpäivänä, juhannusaattona, itsenäisyyspäivänä eikä jouluaat- tona, ellei Kelan toiminta sitä välttämättä vaadi.

1 Keskimääräinen työaika ‌

Edellä 6 §:n 2 ja 3 momentin estämättä päivittäinen työaika voidaan työnantajan ja toimihenkilön välillä sopia määräytymään siten, että viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 36 tunniksi 27 minuutiksi enintään kahden viikon ajanjakson aikana (31.5.2018 saakka). 1.6.2018 alkaen viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 36 tunniksi 35 mi- nuutiksi. Tällöin päivittäinen työaika on enintään 10 tuntia. Työnan- tajan on ennalta sovittava toimihenkilön kanssa tasoittumisjärjestel- mä (työvuorosuunnitelma) sovitulle jaksolle, jonka kuluessa päivittäi- nen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Xxxxxxxx työaikaa ei täl- löin noudateta.

2 Tiivistetty työaika

Edellä 6 §:n 2 ja 3 momentin estämättä työnantajan ja toimihenkilön välillä voidaan sopia myös tiivistetystä työajasta. Noudatettaessa tiivis- tettyä työaikamallia työaika tehdään kahden viikon jaksoissa, jolloin yhdeksässä päivässä tehdään etukäteen kymmenen päivän työt. Tällöin yhden päivän pituudeksi tulee 8 tuntia 6 minuuttia (31.5.2018 saakka) ja liukumamahdollisuus on käytössä. 1.6.2018 alkaen yhden päivän pi- tuus on 8 tuntia 8 minuuttia ja liukumamahdollisuus on käytössä.

Sopimus keskimääräisestä tai tiivistetystä työajasta tehdään enintään yhden vuoden ajaksi. Vuoden ajaksi tehty sopimus jatkuu vuoden ker- rallaan. Arkipyhät ja vuosilomat ja muut esimiehen hyväksymät pal- kalliset poissaolopäivät lyhentävät työaikaa säännöllisen työajan verran.

Jos esimies tai toimihenkilö haluaa irtisanoa sopimuksen, on hänen il- moitettava tästä toiselle osapuolelle kirjallisesti. Sovittua työaikaa nou- datetaan kahden viikon jakson päättymiseen saakka.

7 §

Työaikapankkijärjestelmä ja liukuva työaika

Kelassa noudatettavasta työaikapankkijärjestelmästä on voimassa mitä liitteessä 2 todetaan.

Kelassa noudatetaan liukuvaa työaikaa työehtosopimuksen liitteen mu- kaisesti (liite 3).

8 § Vuorotyö ‌‌‌‌‌

Mikäli toimihenkilö tekee vuorotyötä tai toimihenkilön työ edellyttää työskentelyä osaksi tai kokonaan muuna kuin Kelan pääsääntöisenä työaikana, toimihenkilön työaika sovitaan erikseen työehtosopimuk- sessa sovitulla tavalla.

9 §

Ruokailu- ja kahvitauko

Toimihenkilöllä on oikeus saada 30 minuutin pituinen ruokailutau- ko ja 10 minuutin pituinen kahvitauko, joista ruokailutauko ei sisälly 6 §:ssä mainittuun työaikaan. Toimihenkilöllä on oikeus yhdistää ruo- kailutaukoon enintään 30 minuutin pituinen päiväliukuma.

Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halutes- saan oikeus pitää kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen enintään puo- li tuntia kestävä lepoaika, jota ei lueta 6 §:ssä mainittuun työaikaan.

10 §

Vuorokausilepo ja viikoittainen vapaa-aika

Vuorokausilepo määräytyy työaikalain 29 §:n mukaisesti ja viikoittai- nen vapaa-aika työaikalain 31 §:n mukaisesti kuitenkin siten, että kes- keytymättömän viikoittaisen vapaa-ajan tulee olla vähintään 38 tuntia.

3 YLITYÖT

11 §

Ylitöiden teettäminen

Ylitöitä saa teettää vain toimihenkilön kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Toimihenkilö voi kuitenkin antaa suostu- muksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen.

Hätätyön tekemisen edellytykset määräytyvät työaikalain 21 §:n mukai- sesti.

12 §‌‌

Ylitöiden enimmäismäärät

Ylitöiden enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Ylityökat- tojen laskennan kannalta ylityötä ei ole lainmukaisen säännöllisen työ- ajan (8 t/pv) ja työehtosopimuksen mukaisen päivittäisen työajan väli- nen erotus (lisätyö).

Viikonloppuna suoritettua ylityötä ei myöskään lasketa ylityökattoihin siltä osin kun ylityö jää alle lainmukaisen viikoittaisen työajan (40 t/ viikko).

Paikallisesti voidaan sopia lisäylityöstä, jonka enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Sopimuksen tekevät Kelan puolelta tulosso- pimuksen tehneen yksikön päällikkö ja henkilöstön puolelta pääluot- tamusmies tai työsuojelun päävaltuutettu neuvoteltuaan asiasta kysei- sen yt-alueen yt-valtuutetun kanssa.

Työaikalain 19 §:n 3 momentin perusteella osapuolet sopivat, että yli- työtä saadaan teettää työaikalain 19 §:n 1 momentista poiketen 250 tun- tia kalenterivuodessa.

13 § Ylityökorvaukset

Päivittäisen työajan lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta en- simmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosen- tilla korotettu tuntipalkka.

Mikäli toimihenkilön kanssa on sovittu keskimääräisestä tai tiivistetys- tä työajasta, maksetaan 1 momentissa todetun asemasta kahden viikon jakson jälkeen 72 tuntia 54 minuuttia (31.5.2018 saakka) ja 73 tuntia 10 minuuttia (1.6.2018 lukien) ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä tun- nilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

Lauantaisin, pyhäpäivisin, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

Sunnuntaina tehdystä ylityöstä ei makseta sunnuntaityökorvausta lu- kuun ottamatta työehtosopimuksen liitteiden 5 ja 6 tarkoittamia työ- aikamääräyksiä.

Ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä, vappuna, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä sekä ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan ylityökorvauksen lisäksi kuitenkin 100 prosentin suu- ruinen sunnuntaityökorvaus.‌‌

Ylityökorvaus annetaan vastaavana vapaana työaikapankkia hyväksi- käyttäen. Korvattavan ylityön tulee kestää samana päivänä vähintään tunnin.

14 § Varallaolo

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilön on oltava asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvit- taessa kutsua työhön.

Jos varallaolo alkaa välittömästi työajan jälkeen, ei kotimatkaan kuluvaa aikaa vähennetä korvauksen perusteena olevasta varallaoloajasta.

Varallaolokorvauksen määrä tunnilta on puolet toimihenkilön tunti- palkasta.

Kun toimihenkilö kutsutaan varallaoloaikana töihin, työssäoloaika kor- vataan aina ylityönä. Ylityöstä maksetaan voimassaolevien ylityökor- vausperusteiden mukainen korvaus. Työssäoloajalta ei makseta varal- laolokorvausta.

Toimihenkilölle korvataan tarkoituksenmukaisinta kulkuneuvoa käyt- täen tehdystä matkasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset.

14 a §

Varallaolo ICT-palveluissa

Varallaolosta on säädetty työaikalain 5 §:ssä ja se perustuu työnantajan ja toimihenkilön väliseen sopimukseen. Kelassa ICT-palveluita tuotta- vat toimihenkilöt eivät kuitenkaan saa kieltäytyä varallaolosta, jos se työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi on välttämätöntä. Täl- laisia töitä ja syitä ovat Kanta-palvelut ja muut vastaavat yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta tärkeät tehtävät, joita ei voida omaisuutta, henkeä tai terveyttä vaarantamatta siirtää teh- täväksi myöhemmin.

Sidotusta varallaolosta korvaus maksetaan työehtosopimuksen 14 §:n mukaisesti (50 % tuntipalkasta). Tämä edellyttää, että toimihenkilön on oltava asunnossaan tai muualla sovitussa paikassa ja välittömästi aloi- tettava työnteko.‌

Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan 30 prosentin korvaus tunti- palkasta laskien. Tämä edellyttää, että varallaolija saa paikallisesti sovi- tulla alueella vapaasti valita olinpaikkansa ja hänet tulee tavoittaa koh- tuullisessa ajassa ja hänen tulee hälytyksen saatuaan olla mahdollisesti mukana olevine tarpeellisine työvälineineen osoitetussa tai ennalta so- vitussa kohteessa viimeistään 60 minuutin kuluessa.

15 § Hälytys

Hälytyksestä maksetaan korvaus siinä tapauksessa, että toimihenkilöön ottamaan yhteyttä työtehtävien vuoksi hänen vapaa-aikanaan. Tavan- omaiset esimiehen vastaanottamat ilmoitukset eivät oikeuta hälytyskor- vaukseen.

Korvaus hälytyksestä on kahden tunnin sadan prosentin ylityökorvaus. Hälytyksestä maksetaan sama korvaus myös silloin, kun asia voidaan hoitaa puhelimitse ilman, että henkilön tarvitsee tulla työpaikalleen.

Mikäli toimihenkilö joutuu hälytyksen johdosta tulemaan työpaikal- le, maksetaan hälytyskorvauksena lisäksi matkoihin kuluvasta ajasta ja työajasta voimassa olevien ylityökorvausperusteiden mukaisesti lasket- tua ylityökorvausta vastaava korvaus kuitenkin siten, että klo 20.00–

07.00 maksetaan aina 100 prosentin ylityökorvaus. Tältä ajalta ei mak- seta varallaolokorvausta.

Jos hälytys on kestänyt yli kuusi tuntia, toimihenkilö voi lyhentää häly- tystä seuraavaa työvuoroaan joko osittain tai kokonaan. Lyhennys vä- hentää hälytyskorvausta samojen sääntöjen mukaan kuin ylityöt korva- taan vapaa-ajalla.

Toimihenkilölle korvataan tarkoituksenmukaisinta kulkuneuvoa käyt- täen tehdystä matkasta aiheutuneet kustannukset.

16 §‌‌‌

Työaikajärjestelyt eräissä yksiköissä

Yhteyskeskuksen ja kansainvälisten asioiden keskuksen puhelinpalve- lun toimihenkilöiden eräät työsuhteen ehdot ovat sopimuksen liittee- nä (liite 5).

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tulkkivälitystä tekevien toimi- henkilöiden eräät työsuhteen ehdot ovat sopimuksen liitteenä (liite 6).

4 PALKKAUS

17 § Palkka

Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy tehtäväkohtaisen ja henki- lökohtaisen palkanosan mukaisesti. Määräytymisperusteet ovat Kelan palkkausjärjestelmäoppaassa, joka on tämän työehtosopimuksen osa.

Säännölliseen kuukausipalkkaan kuuluvat:

• tehtäväkohtainen palkanosa

• henkilökohtainen palkanosa

• rekrytointipisteet

• tekniset pisteet

• taulukkolisä

• työmarkkinalisä

• takuuosa

• kiinteät lisät, joita ovat syrjäseutulisä ja muut säännöllisesti tois- tuvina samansuuruisina kuukausittaisina rahamääräisinä erinä maksettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot.

Tuntipalkka saadaan jakamalla asianomaisen toimihenkilön säännölli- nen kuukausipalkka luvulla 150.

Toimihenkilön vuosipalkka saadaan kertomalla säännöllinen kuukau- sipalkka luvulla 12.

Toimihenkilön palkka maksetaan kerran kuukaudessa.

Työsuhteen päättymisestä johtuvat korvaukset maksetaan viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden normaalina palkanmak- supäivänä.‌‌‌

Milloin toimihenkilön palkka on laskettava kuukauden osalta, laske- taan kalenteripäivää kohden niin mones osa kalenterikuukaudelta tule- vasta palkasta kuin siinä kuukaudessa on kalenteripäiviä.

Toimihenkilön kuolema ei vaikuta hänen oikeudenomistajiensa oikeu- teen sen kuukauden palkkaan.

18 §

Kelan toimipaikkojen palkkataulukot

Kelan toimipaikkojen palkkataulukot ovat Muu Suomi ja Pääkaupunki- seutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa).

19 § Ravintoetu

Toimihenkilöt ovat työssäolopäivinään oikeutettuja ravintoetuun. Xxx Xxxx ei ole järjestänyt toimihenkilölle ruokailua omissa tiloissaan, ruo- kailu tapahtuu sopimuspaikoissa.

Toimihenkilölle, jonka toimipaikan sijaintipaikkakunnalla ei ole tar- koitukseen sopivaa sopimuspaikkaa tai joka lääkärintodistuksella osoit- taa, ettei hän terveydellisistä syistä voi käyttää hyväkseen ravintoetua, voidaan etu maksaa vastaavana rahakorvauksena. Ravintoedun raha- korvaus on 9 euroa päivässä.

20 § Palkkaliitteitä

Työehtosopimuksessa ovat lisäksi seuraavat työsuhteen ehtoja koskevat liitteet:

• Erinäiset palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat mää- räykset (liite 1).

• Siivoojien palkka ja työaika (liite 7).

• Osa-aikaisten toimihenkilöiden työsuhteen ehdot (liite 8).

5 VUOSILOMA ‌‌‌

21 §

Vuosiloman pituus

Toimihenkilö saa vuosilomaa:

1. kaksikymmentäkahdeksan lomapäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta;

2. kolmekymmentäkaksi lomapäivää kahdeltatoista täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta, jos hän lomavuoden maalis- kuun loppuun mennessä on ollut välittömästi Kelan palveluk- sessa vähintään yhden vuoden; ja

3. kolmekymmentäkahdeksan lomapäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä lomavuoden maa- liskuun loppuun mennessä on vuosilomaan oikeuttavaa palve- lusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta.

Kuitenkin jos toimihenkilö ennen lomavuoden, jolla tarkoitetaan ka- lenterivuotta, päättymistä saavuttaa 1 momentin 3 kohdan mukaiseen pitempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa tästä johtuvan lo- man pidennyksen.

Jos toimihenkilöllä ei ole lomanmääräytymisvuonna, joka on loma- kautta edeltävän maaliskuun lopussa päättyvä kahdentoista kuukau- den pituinen ajanjakso, kahtatoista täyttä lomanmääräytymiskuukaut- ta, saa hän vuosilomaa yhden kahdestoistaosan täydestä loman mää- rästä jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Jos lomapäi- vien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään lomapäivien määrä lä- himpään kokonaislukuun.

22 §

Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen loman- määräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut toimessa vähintään kahdeksantoista päivää.

Toimihenkilön ei ole katsottava olleen toimessa niinä päivinä, joina hän on ollut poissa muun kuin 3 momentissa mainitun syyn takia taikka toimen hoitamisesta pidätettynä.

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta mää- rättäessä myös vuosilomaa sekä poissaoloa ‌‌

1. sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen tahi korkeintaan kolmen kuukauden pituisen palkattoman poissa- olon aikana;

2. reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tahi maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen taikka palvelukseen määrättynä;

3. sinä aikana, johon sairausvakuutuslain mukaan tulevan erityis- äitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan kohdistu- van;

4. sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taik- ka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

5. sellaisiin laitoksen järjestämiin tahi sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallistumisen takia, joiden ajalta on suoritettu palkkausta;

6. opintovapaalaissa tarkoitetun opintovapaan johdosta, kuiten- kin enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos toimihenkilö on opintovapaan jälkeen välittömästi palannut Kelan palvelukseen;

7. sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen mää- räyksen takia;

8. lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 päivän ajan kerral- laan;

9. ilman omaa syytään toimen hoitamisesta pidätettynä, estettynä tai estyneenä olemisen takia sekä

10. muun edellä mainitsemattoman palkallisen poissaolon aikana.

23 § Lomapäivä

Lomapäiviksi luetaan päivät, jolloin Kelassa työskennellään.

24 §

Palvelusajan laskeminen

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa on Kelan työsuhteessa palveltu aika mukaan luettuna myös 22 §:n 3 momentissa mainitut ajat.

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 22 §:n 3 momentissa mainitut toimen hoitamisen keskeytysajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta.‌‌‌

Milloin vuosilomaan oikeuttava työsopimussuhde ei katkea, ei myös- kään palkaton toimen tai työn hoitamisen keskeytyminen katkaise vuo- siloman edellytyksenä olevaa välitöntä Kelan palvelusta.

25 §

Muun palvelun huomioiminen vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi

Vuosilomaan oikeuttavaksi Kelan palveluksen veroiseksi ajaksi voidaan lukea edellä 24 §:ssä mainittujen aikojen lisäksi myös muu Kelan tehtä- vien hoitamista edistävä palvelu joko kokonaan tai osaksi.

26 § Vuosiloman aika

Vuosiloma annetaan Kelan määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina.

Xxxxxxx kuitenkin tehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan vuosiloma antaa muunakin kuin 1 momentissa mainittuna aikana sa- man lomavuoden kuluessa tai siirtää se asianomaisen toimihenkilön suostumuksella annettavaksi seuraavana vuonna ennen toukokuun

1. päivää.

Mikäli loma sijoitetaan lomavuoden tammikuun 1. päivän ja huhtikuun

1. päivän väliselle ajalle, ei toimihenkilölle tällöin anneta pitempää lo- maa kuin mitä hän on loman alkamishetkeen mennessä ansainnut.

Xxxxxxxxx ja eläkkeelle jäävillä toimihenkilöillä on mahdollisuus pitää ansaittua vuosilomaa jo ennen varsinaista lomavuotta.

27 §

Vuosiloman antaminen

Vastoin asianomaisen tahtoa ei vuosilomaa saa antaa yleensä ilman pai- navia syitä useammassa kuin kahdessa osassa, joista toinen on pyrittävä sijoittamaan lomakaudelle.

Xxxxxxx toimihenkilö vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai raskauden ja synnytyksen vuok- si poissa sellaisen ajan osalta, johon sairausvakuutuslain mukaan tule- van äitiysrahan katsotaan kohdistuvan, on loma, jos toimihenkilö sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Toimihenkilöllä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että toimihenkilö loman aikana joutuu sellai- seen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aika- na hän on työkyvytön tahi että toimihenkilö tulee olemaan poissa sel- laisena aikana, johon sairausvakuutuslain mukaan tulevan erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.‌‌

Jos toimihenkilön vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi an- taa 26 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukau- den kuluessa vapaan päättymisestä.

Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuo- siloman aikana, ei tätä aikaa lueta vuosilomaksi, jos toimihenkilö pyy- tää viivytyksettä loman siirtämistä. Toimihenkilön on esitettävä työky- vyttömyydestään lääkärintodistus.

28 §

Vuosiloman järjestäminen

Vuosilomat on järjestettävä niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa Kelan säännölliselle toiminnalle.

29 §

Vuosiloman suunnittelu ja vahvistaminen

Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suunnitelman vahvistamista on toimihenkilölle varattava tilai- suus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnös- tä tai Kelan toimenpiteellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suunnitelmasta poiketa.

Loman ajankohta on ilmoitettava asianomaisen tietoon vähintään kak- si viikkoa ennen vuosiloman alkamista.

30 §‌‌

Vuosiloman säästäminen

Sen estämättä, mitä 26 §:ssä määrätään, toimihenkilöllä on oikeus sääs- tää 21 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta enintään 12 lomapäivää ja 21 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan mää- räytyvästä vuosilomasta enintään 13 lomapäivää pidettäväksi seuraa- valla lomakaudella tai myöhemmin säästövapaana. Säästövapaan enim- mäismäärä voi olla 21 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan määräytyvän vuosiloman osalta 60 lomapäivää ja 21 §:n 1 momentin 3 kohdan mu- kaan määräytyvän vuosiloman osalta 65 lomapäivää.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankoh- dasta on neuvoteltava lomavuoden loppuun mennessä vuosilomalain tarkoittamalla tavalla.

Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästöva- paan aikana on vastaavasti voimassa, mitä 27 §:n 2, 3 ja 4 momentissa sekä 31 §:ssä määrätään.

Työsuhteen päättyessä toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus pitämät- tä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 34 ja 35 §:ssä määrätään.

31 §

Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka

Vuosiloman ajalta toimihenkilölle suoritetaan hänen säännöllinen kuu- kausipalkkansa.

Lomapalkka lasketaan tämän pykälän mukaan silloin, kun toimihenki- lön säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet loman- määräytymisvuoden aikana (1.4.–31.3) tai lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Tällöin päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilo- mapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lo- mallelähtöhetken täysi säännöllinen kuukausipalkka lomanmääräyty- misvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla.

Mikäli vuosilomaa pidetään useassa jaksossa, kunkin vuosilomajakson vuosilomapalkka määräytyy sen lomanmääräytymisvuoden keskimää- räisen työaikaprosentin perusteella, jonka vuosilomasta on kysymys.

Jos toimihenkilön työajassa on tapahtunut muutoksia sekä lomanmää- räytymisvuoden aikana että sen päätyttyä ennen vuosiloman pitämis- tä, vuosilomapalkka määräytyy päättyneen lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen työaikaprosentin mukaisena. Lomanmääräytymisvuo- den päättymisen jälkeen tapahtunut työajan muutos vaikuttaa aikanaan ko. lomanmääräytymisvuodelta ansaittavan vuosilomapalkan määräy- tymiseen.‌

Säästövapaiden ajalta maksetaan vuosilomapalkka päättyneen lo- manmääräytymisvuoden keskimääräisen työaikaprosentin perusteel- la. Osa-aikaeläkkeelle ja toistaiseksi voimassa olevalle osatyökyvyttö- myyseläkkeelle siirtyvälle maksetaan säästövapaapäiviltä kokoaika- ja osa-aikatyön säännöllisen kuukausipalkan erotus. Säästövapaapäivien palkka määräytyy tällöin osa-aikatyön mukaisesti.

32 § Lomaraha

Lomarahoja vähennetään 30 % nykyisestä tasosta. Vähennys koskee vuosina 2017–2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana an- saittuja lomarahoja. Xxxxxxxx palautuu takaisin 45 %:iin vuonna 2020.

Lomarahaa maksetaan vuosina 2017–2019 päättyvien lomanmääräy- tymisvuosien aikana 31,5 % 21 §:n mukaan määräytyvien lomapäivien palkasta.

Lomapäivän palkka lasketaan siten, että vuosipalkka jaetaan luvul- la 250. Vuosipalkka lasketaan sen tehtävän mukaan, jota henkilö hoi- taa maksu- kuukautena. Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä.

Xxxxxxxx maksetaan myös toimihenkilölle, jonka työsuhde päättyy tai joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan, kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, joihin hän on saavuttanut oikeuden ero- tai siirty- mähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Lomaraha maksetaan ero- tai siirtymähetkellä ja vuosipalkka lasketaan sen hetki- sen palkan mukaan.

33 §‌‌‌

Vuosilomakorvaus työsuhteen jatkuessa

Milloin Kela ei ole voinut järjestää vuosilomaa kalenterivuoden aika- na, on siitä suoritettava lomakorvaus noudattaen soveltuvin osin 34 §:n säännöksiä.

Mikäli loma on toimihenkilön suostumuksella 26 §:n 2 tai 3 momen- tin nojalla siirretty pidettäväksi seuraavana vuonna viimeistään 30. päi- vänä huhtikuuta tai tätä myöhemmäksi sairauden tai äitiys- ja isyysva- paan vuoksi, mutta xxxxx ei ole voitu tänä aikana järjestää, on pitämät- tä jääneestä lomasta suoritettava lomakorvaus.

34 §

Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Xxxxxxx työsuhde Kelaan päättyy ennen vuosiloman saamista, on toimi- henkilöllä oikeus saada palkkaustaan vastaava lomakorvaus yhtä mo- nelta lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hän 21–23 §:n mukaan sai- si lomaa 21 §:ssä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä palvellun ajan perusteella niiltä työsuhteen päättymistä edeltä- neiltä kalenterikuukausilta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lo- maa tai korvausta.

Jos toimihenkilö niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde saman lo- manmääräytymisvuoden aikana alkoi ja päättyi, on ollut toimessa yh- teensä vähintään kahdeksantoista päivää eikä siltä ajalta ole saanut lo- maa tai korvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräyty- miskuukaudeksi.

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen on myös va- rusmiehenä vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä toimihenki- löllä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.

35 §

Vuosilomakorvauksen määräytyminen

Vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä loma- päivää kohti 1/250 vuosipalkan määrästä.

Vuosipalkka lasketaan lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakor- vauksen maksukuukauden palkan mukaisesti 33 §:n tarkoittamissa ta- pauksissa.‌‌‌

Vuosipalkka lasketaan 34 §:n 1 momentin tarkoittamassa tapauksessa työsuhteen päättymishetken ja 3 momentin tarkoittamassa tapaukses- sa varusmiehenä vakinaiseen palvelukseen astumishetken mukaisena.

6 POISSAOLOT

36 § Poissaolot

Palkallisen poissaolon ajalta toimihenkilölle maksettavan palkan perus- teena on hänen säännöllinen kuukausipalkkansa.

Jäljempänä kohdissa 1, 2 ja 3 mainittujen poissaolojen ajalta maksetta- vat palkat maksetaan toisistaan riippumatta.

Jos toimihenkilöllä on oikeus saada Kelalta poissaolon ajalta palkkaa, suoritetaan sairausvakuutuslain mukainen päivä- tai äitiysraha taikka kuntoutusrahalain mukainen kuntoutusraha palkkaa vastaavalta osal- ta Kelalle.

1 Sairauspoissaolot

Toimihenkilöllä on oikeus saada sairauspoissaolo, jos hän on todis- tetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.

Sairaalassa sairauden tai sen epäilyn takia tarpeellisissa tutkimuksissa tai hoidossa olon katsotaan yleensä osoittavan, että toimihenkilö on sai- rauden takia kykenemätön työhönsä ja poissaolon ajalta voidaan tällä perusteella maksaa palkkaa.

Palkkaa maksetaan seuraavasti:

• säännöllinen kuukausipalkka vähentämättömänä yhteensä enin- tään 60 sairauspäivältä kalenterivuodessa,

• 75 % säännöllisestä kuukausipalkasta siltä osin kuin sairauspäi- vien lukumäärä kalenterivuodessa on yhteensä yli 60,

• 60 % säännöllisestä kuukausipalkasta siltä osin kuin yhdenjak- soisten sairauspäivien lukumäärä ylittää 180.‌‌

Sairausajan palkkaa maksetaan kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen vähentämättömänä 60 sairauspäivältä myös silloin, kun yhdenjaksois- ten sairauspoissaolopäivien määrä on ylittänyt 180 päivää.

Toimihenkilöllä on oikeus tämän pykälän mukaiseen palkkaan yhden- jaksoiselta sairauspoissaololta enintään vuoden ajalta. Tätä momenttia sovelletaan, kun vuoden aika ylittyy 1.2.2018 tai sen jälkeen. Sairaus- poissaolot katsotaan yhdenjaksoiseksi, jollei toimihenkilö ole niiden välissä ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät sairauspoissaolot ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksis- ta taikka eri tapaturma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.

Palkkaa ei makseta silloin, kun toimihenkilö on itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tahi estänyt parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti vaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumiseen.

2 Osa-aikainen sairauspoissaolo

Osa-aikaisen sairauspoissaolon toteuttamisesta

Toimihenkilön oikeudesta osasairauspäivärahaan ja sen perusteena ole- vasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta sääde- tään sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä (532/2009). Osa-aikainen sai- rauspoissaolo edellyttää, että toimihenkilö on ennen osa-aikaista sai- rauspoissaoloa ollut kokoaikatyössä. Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea toimihenkilön työssä pysymistä ja oma-aloit- teista paluuta kokoaikaiseen työhön. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään asianomaisen terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken osa-aika- työkauden on sovittava. Sitä koskeva sopimus päättyy tai peruutetaan kuitenkin kesken kauden, jos toimihenkilö ei sairautensa vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päättyessä asianomaisella on oi- keus palata noudattamaan osa-aikatyötä edeltävän kokoaikaisen palve- lussuhteen ehtoja.

Osasairausvapaan tulee olla vähintään 12 arkipäivän mittainen. Osa-ai- katyön työaika on 50 % asianomaisen kokoaikatyön työajasta. Mikäli hoitava lääkäri esittää, voi työaika olla myös 40–60 % asianomaisen ko- koaikatyön työajasta.‌‌‌

Palkkaus osa-aikatyön aikana

Osa-aikatyön ajalta maksetaan sairausajan palkkaa toimihenkilölle työ- ehtosopimuksen 36 §:n määräyksistä poiketen siten kuin tässä pykäläs- sä sovitaan.

Toimihenkilölle maksetaan osa-aikatyön ja osa-aikaisen sairauspoissa- olon ajalta työehtosopimuksen 17 §:n mukainen säännöllinen kokoai- katyön kuukausipalkka enintään 120 arkipäivältä. Tämän ylittäviltä päi- viltä maksetaan osa-aikatyön palkka enintään 50 arkipäivältä.

Siltä ajalta, jolta toimihenkilö on oikeutettu kokoaikatyön palkkauk- seen, maksetaan osasairauspäiväraha sairausvakuutuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentin (532/2009) mukaisesti työnantajalle. Toimihenkilö hakee lisäpäiviltä (enintään 50 arkipäivää) osasairauspäivärahan itselleen.

Eräistä työsuhteen ehdoista osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana

Xxxxxx toimihenkilö on osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana sairau- den vuoksi pois työstä, jonka johdosta vapaata ei keskeytetä, maksetaan sairauspäivältä toimihenkilölle 100 % hänen säännöllisestä kuukausi- palkastaan. Yli 10 arkipäivän sairauspoissaolo keskeyttää osa-aikaisen sairauspoissaolon.

Osa-aikainen sairauspoissaolo ei vaikuta lomarahan määräytymisen perusteisiin, joten se maksetaan kokoaikatyön palkan perusteella.

Toimihenkilöllä on oikeus ravintoetuun osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana.

Osa-aikaisen sairauspoissaolon vaikutus sairausajan palkkaan

Osa-aikainen sairauspoissaolo ei keskeytä yhdenjaksoista sairauslomaa, vaan osa-aikaiselta sairauspoissaololta sairauslomalle palaavan sairaus- ajan palkan laskemista jatketaan siitä tilanteesta, jossa asianomainen oli osa-aikaisen sairauspoissaolon alkaessa.

Osa-aikatyön aikaa ei lueta sairausaikaan eikä sitä oteta huomioon sai- rausajan palkan laskemisessa.

3 Työtapaturma, ammattitauti, tehtävien hoidon johdosta kohdannut väki- valta ‌‌‌

Työssä sattuneen tapaturman taikka ammattitaudin aiheuttaman työ- kyvyttömyyden ajalta toimihenkilöllä on oikeus saada palkkaa kunkin tapauksen osalta seuraavasti:

• säännöllinen kuukausipalkka vähentämättömänä enintään 90 poissaolopäivältä,

• 75 % säännöllisestä kuukausipalkasta 90 päivää ylittäviltä pois- saolopäiviltä,

• 60 % säännöllisestä kuukausipalkasta 180 päivää ylittäviltä pois- saolopäiviltä.

Palkkaa ei makseta silloin, kun tapaturma on toimihenkilön itselleen tahallaan aiheuttama.

Niissä tapauksissa, joissa tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaan ta- paturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, edellä tarkoitettua palkkaa ei makseta siltä osin kuin se ylittää sairausajalta maksettavan palkan.

Jos työkyvyttömyys on aiheutunut toimihenkilöä tehtävien hoidon joh- dosta kohdanneesta väkivallasta, maksetaan toimihenkilölle säännölli- nen kuukausipalkka vähentämättömänä, mikäli yhdenjaksoisten pois- saolopäivien lukumäärä on enintään 360 sairauden alkamispäivästä lu- kien. Siltä osin kuin yhdenjaksoisten poissaolopäivien lukumäärä ylit- tää 360 alkamispäivästä lukien, maksetaan 60 % säännöllisestä kuukau- sipalkasta, ellei säännöllistä kuukausipalkkaa määrätä suoritettavaksi vähentämättömänä pidemmältä ajalta.

4 Kuntoutus

Varhaiskuntoutuksen ja kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen perusteella toimihenkilölle maksetaan säännöllistä kuukausipalkkaa kuntoutusrahaa vastaavalta ajalta ja siihen liittyvältä omavastuuajalta sairausajan palkan määräytymisperustein. Palkkaa ei kuitenkaan mak- seta kuntoutuksena annettavan ammatillisen koulutuksen ajalta.

5 Perhevapaat

Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen verrattavaan työhön.

Perhevapaiden osalta noudatetaan työsopimuslain 4 luvun määräyksiä seuraavin tarkennuksin:‌‌‌‌

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Toimihenkilöllä on oikeus poissaoloon samaksi ajaksi, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai van- hempainrahan katsotaan kohdistuvan.

Äitiys- ja adoptiovapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan säännöllistä kuukausipalkkaa poissaolon alusta lukien ajalta, johon sisältyy 75 arki- päivää. Edellytyksenä on, että toimihenkilö on välittömästi ennen las- kettua synnytysaikaa tai adoptiota ollut Kelan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta. Vanhempainvapaa on palkatonta.

Isyysvapaa annetaan palkallisena isyyslomien ajalta, johon sisältyy enintään 18 arkipäivää. Palkallisen isyysvapaan edellytyksenä on, että toimihenkilö on ollut Kelan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta ennen palkallisen isyysvapaan alkamista.

Adoptiolapsen ottaminen

Xxxxxx adoptiovanhemmalla ei ole oikeutta sairausvakuutuslain mukai- seen vanhempainrahaan, voidaan hänelle hyväksyä kuuden kuukauden palkaton poissaolo edellyttäen, että lapsi on alle kouluiän.

Hoitovapaa

Toimihenkilöllä on oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Oikeus hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain 4 luvun 3 §:n mukaan. Hoitovapaa on pal- katon.

Osittainen hoitovapaa

Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain 4 luvun 4 ja 5 §:n mukaan. Palkka muuttuu työajan vähennyksen suhteessa.

Toimihenkilö voi saada osittaista hoitovapaata oman tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan lapsen hoidon vuoksi siihen saakka, kun pe- rusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.

Osittainen hoitovapaa toteutetaan lyhentämällä työaikaa työnantajan ja toimihenkilön sopimalla tavalla siten, että työaika on kuusi tuntia vuo- rokaudessa ja 30 tuntia viikossa, jollei muusta ole sovittu.

Osittainen hoitovapaa voidaan niin sovittaessa järjestää myös nelipäi- väisenä työviikkona. Vuosilomat ja muut poissaolot määräytyvät työ- ehtosopimuksen liitteen 8 mukaisesti.‌‌‌‌‌

Lapsen sairaus

Toimihenkilöllä on työsopimuslain 4 luvun 6 §:n nojalla oikeus saada tilapäistä hoitovapaata alle 10 vuotiaan lapsen äkillisen sairauden joh- dosta hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi 1–4 työpäivän ajan.

Yli 10 vuotiaan lapsen äkillisen sairauden johdosta voidaan hyväksyä 1–3 työpäivän poissaolo samoin perustein.

Palkkaa voidaan maksaa 1–3 kalenteripäivältä.

6 Säästövapaa

Toimihenkilöllä on oikeus 30 §:n mukaisesti siirtää osa vuosilomastaan pidettäväksi säästövapaana joko seuraavalla lomakaudella tai myöhem- min.

7 Vuosiloman jatkoksi myönnettävä palkaton poissaolo

Toimihenkilölle, jolla ei ole täyttä vuosilomaoikeutta, voidaan myöntää poissaolo palkattomana.

8 Opintovapaa

Toimihenkilölle myönnetään opintovapaata noudattaen opintovapaa- lain ja -asetuksen säännöksiä. Opintovapaa on palkatonta.

Sellaisia opintoja varten, jotka ovat omiaan edistämään Kelan tehtävien suorittamista, voidaan poissaolon ajalta maksaa puolet säännöllisestä kuukausipalkasta, yhteensä enintään 30 päivältä kalenterivuodessa.

9 Muut syyt

Poissaolo voidaan myöntää palkallisena 1 päivä seuraavista syistä:

• oma 50- ja 60-vuotissyntymäpäivä

• omat vihkiäiset

• puolison tai samassa taloudessa asuvien vanhempien sairaus

• puolison, lapsen, vanhempien tai sisaruksien kuolema sekä hau- tajaiset.

Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa, rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa tai samassa taloudessa avioliitonomaisessa suhteessa asuvaa henkilöä.‌‌

Kun kysymyksessä on muu läheinen omainen tai anojalle läheinen hen- kilö, poissaolo voidaan myöntää edellä mainituista syistä palkattomana.

Julkisten luottamustoimien tai näihin verrattavien tehtävien hoitamista varten toimihenkilölle myönnetään poissaolo palkattomana. Kuitenkin Kelan toimihenkilöt ry:n hallitukseen tai valtuustoon sekä Kelan toimi- henkilöt ry:tä edustavan ammattiliiton tai ammatillisen keskusjärjestön hallitukseen, edustajistoon, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen valitul- la toimihenkilöllä on oikeus saada säännöllinen kuukausipalkkansa vä- hentämättömänä osallistuessaan näiden elinten kokoukseen työaikana.

Kutsuntoihin, kertausharjoituksiin, valtakunnallisiin tai läänikohtai- siin maanpuolustuskursseihin ja väestönsuojelukursseihin osallistumis- ta varten poissaolo myönnetään toimihenkilölle palkallisena kuitenkin siten, että säännöllisestä kuukausipalkasta vähennetään reserviläisajan palkka tai muu mahdollinen harjoitusajan palkka.

Palkaton poissaolo voidaan myöntää muissakin kuin edellä mainituis- sa tapauksissa, mikäli myöntäminen katsotaan erityisistä syistä aiheel- liseksi. Ratkaisua tehtäessä otetaan huomioon, mikä merkitys esitetyllä poissaoloperusteella on toimihenkilölle ja toisaalta, millä tavalla poissa- olon myöntäminen vaikuttaa Kelan tehtävien hoitamiseen.

Poissaolo ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi

Toimihenkilöllä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työs- tä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaa- mattoman ja pakottavan syyn vuoksi (työsopimuslain 4 luvun 7 §).

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Toimihenkilöllä on oikeus palkattomaan poissaoloon perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi työsopimuslain 4 luvun 7 a §:n perus- teella. Jos toimihenkilön poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että toimihenkilö voi jäädä määrä- ajaksi pois työstä. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Poissaolo on palkatonta.

Työhön paluusta kesken sovitun poissaolon on sovittava työnantajan kanssa. Jos siitä ei voida sopia, toimihenkilö voi perustellusta syystä keskeyttää poissaolon ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuu- kautta ennen työhön paluuta.‌‌‌‌

Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteista.

7 MATKAT

37 §

Matkakustannusten korvaus ja päiväraha

Matkustussäännön (liite 4) mukaiset korvaukset määräytyvät verohal- lituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti kuitenkin siten, että ma- joittumiskorvausten enimmäismäärät vastaavat kulloinkin voimassa olevan valtion virkamiesten matkustussäännön määräyksiä.

8 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

38 § Työpaikkaterveydenhuolto

Työpaikkaterveydenhuoltoon noudatetaan Kela-työnantajan hyväksy- mää toteuttamissuunnitelmaa, johon sisältyy työterveyshuoltoa, sai- raanhoitoa, varhaiskuntoutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa työ- paikalla.

Kaikki uudet toimihenkilöt tulevat työterveyshuoltona korvattavan hammashoidon piiriin neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkami- sesta. Tämän jälkeen neljän kuukauden aikarajaa ei sovelleta, jos uusi työsuhde alkaa kahden kuukauden kuluessa edellisen päättymisestä. Työterveyshuoltona korvattava sairaanhoito ei koske tuntipalkkaisia toimihenkilöitä (alle 20 t/viikko).

Kelassa noudatetaan soveltuvin osin työmarkkinoiden keskusjärjestö- jen allekirjoittamaa suositusta alkoholin ja huumeiden haittojen vähen- tämiseksi työelämässä.‌‌‌‌‌

39 §

Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen tuki

Kelan toimihenkilön kuoltua suoritetaan hänen omaisilleen ryhmähen- kivakuutusta vastaavana etuna taloudellista tukea kulloinkin voimassa olevan vastaavaa asiaa koskevan valtion virkaehtosopimuksen mukai- sesti.

9 TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN

40 § Luottamusmiestoiminta

Luottamusmiestoiminnassa noudatetaan sopijaosapuolten kesken erik- seen tehtyä yhteistoimintasopimusta ja siihen liittyvää neuvottelupöy- täkirjaa.

41 §

Ammattijärjestöllinen koulutus

Kelan toimihenkilöt ry:tä edustavan ammatillisen keskusjärjestön Pal- kansaajajärjestö Pardian tai Kelan toimihenkilöt ry:n järjestämille kuu- kauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille osallistumista var- ten myönnetään toimihenkilölle poissaolo palkattomana, milloin se ei aiheuta tuntuvaa haittaa laitoksen toiminnalle.

Yt-koulutuksen periaatteet ovat sopimuksen liitteenä (liite 10).

42 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevien erimielisyyksien suhteen noudatetaan mitä sopijaosapuolten välisessä pääsopimuksessa siitä on määrätty.

43 § Työrauha ‌‌‌‌‌

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryh- tyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolos- ta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuk- sesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Edellä sovittu koskee myös tämän sopimuksen liitteitä sopimuksen voi- massaoloaikana.

10 ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

44 §

Jäsenmaksujen periminen

Kela pidättää toimihenkilön palkasta Kelan toimihenkilöt ry:n jäsen- maksut palkanmaksukausittain edellyttäen, että toimihenkilö on anta- nut siihen valtuutuksen, ja tilittää ne Kelan toimihenkilöt ry:n osoitta- malle pankkitilille.

45 §

Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2018 lukien 31.1.2021 saakka, josta päivästä sopimus kuitenkin jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen voimassaoloajan päättymistä ole jommaltakummalta puolen kirjallisesti irtisanottu.

46 § Allekirjoitusmerkinnät

Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa sopi- jaosapuolten kesken tehtyä neuvottelupöytäkirjaa.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, joista kum- painenkin sopijaosapuoli saa yhden.

Helsingissä 16.2.2018

Kansaneläkelaitos

Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Xxxxx toimihenkilöt ry

Xxxx Xxxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxxxx

NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA ‌

Kansaneläkelaitoksen nimeämien neuvottelijoiden Xxxx Xxxxxxxx, Xxx Xxxx- xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx toimihenki- löt ry:n nimeämien neuvottelijoiden Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxx- xxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxx Xxxxxxxxxx käymästä neuvottelusta 22.1.2018.

Puheenjohtajana toimi Xxxx Xxxxxxxxxx ja sihteerinä Xxxxx Xxxxxxx.

1 § Toimivalta

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan työ- suhteen ehdoista sovitaan Kansaneläkelaitoksen ja toimihenkilöitä edustavien yhdistysten välisellä työehtosopimuksella. Työehtosopimus- ta koskevasta neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaan neuvottelut työsopimuksen tekemisestä Kansaneläkelaitoksen kanssa käy Kelan toimihenkilöt ry.

Neuvotteluosapuolet uudistivat Kansaneläkelaitoksen ja Kelan toimi- henkilöt ry:n välisen 31.1.2018 päättyvän työehtosopimuksen seuraa- vin tarkistuksin.

2 § Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta seuraavasti:

• ensimmäinen sopimusjakso 1.2.2018–31.1.2020.

• toinen sopimusjakso 1.2.2020–31.1.2021.

Neuvotteluosapuolet ovat 3 §:ssä sopineet ensimmäisen sopimusjakson palkantarkistuksista. Mikäli neuvotteluosapuolet eivät pääse 30.11.2019 mennessä sopimukseen toisen sopimusjakson palkantarkistuksista, voi- daan sopimus irtisanoa päättymään ensimmäisen sopimusjakson lop- puun noudattaen yhden kuukauden mittaista irtisanomisaikaa.

3 §

Palkkojen korottaminen vuosina 2018 ja 2019

Vuosi 2018

Palkkoja korotetaan 1,2 %:n suuruisella yleiskorotuksella 1.3.2018 lu- kien. Lisäksi työehtosopimuksen mukaista palkkakeskusteluerää tarkis- tetaan 1.6.2018 lukien 0,2 %:lla. Palkkausjärjestelmän kehittämiseen on varattu 1.6.2018 lukien 0,2 %:n suuruinen järjestelyvaraerä, jolla toteu- tetaan jäljempänä 4 §:ssä sovitut vaativuusluokkien tarkistukset sekä ra- vintoedun rahakorvauksen muutos.

Vuosi 2019

Palkkoja korotetaan 1,0 %:n suuruisella yleiskorotuksella 1.3.2019 lu- kien. Lisäksi työehtosopimuksen mukaista palkkakeskusteluerää tarkis- tetaan 1.6.2019 lukien 0,35 %:lla. Palkkausjärjestelmän kehittämiseen on varattu 1.6.2019 lukien 0,25 %:n suuruinen järjestelyvaraerä. Sopi- musosapuolet neuvottelevat 30.11.2018 mennessä tekstien tarkemman sisällön. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, kohdennetaan 0,15 % yleiskorotukseen 1.3.2019 lukien ja 0,1 % vuosittaiseen palkkakeskus- teluerään.

4 §

Järjestelyvaraerä ja vaativuusluokkien tarkistamiset vuonna 2018

1.6.2018 lukien toteutettavat tarkistukset

Tarkistetaan työehtosopimuksen 19 §:n mukainen ravintoedun raha- korvaus seitsemästä eurosta yhdeksään euroon.

Esimiestyön vaativuuden arviointia muutetaan siten, että C4 vaativuus- luokassa olevat esimiehet siirretään 1.6.2018 alkaen D1 vaativuusluok- kaan pisteiden puolitussäännöllä.

Sopijaosapuolet ovat määrittäneet esimiestyön vaativuuden arvioin- nin (Kelan palkkausjärjestelmäoppaan liitteen 1 esimerkkejä esimies- ja työnjohtotehtävissä sekä työnantajatehtävissä) seuraavasti.

Esimies- ja työnjohtotehtävissä erityistasoa

• kehitys- ja palkkakeskusteluiden sekä palautekeskustelujen käy- minen

• työhyvinvoinnin ja muutoksen johtaminen

• henkilöstövalintoihin osallistuminen

• vastuu oman tiimin/ryhmän jäsenten henkilökohtaisesta tavoite- asetannasta sekä asetettujen tavoitteiden seurannasta

• työyhteisöviestinnän toteuttaminen

• valmentava esimiestyö

• strategian vieminen käytäntöön

• Itsenäisenä Kelan edustajana toimiminen vaativassa kumppa- nuus- ja sidosryhmäyhteistyössä

Työnantajatehtävissä

• tulosyksikön työprosessien suunnittelu ja kehittäminen

• vaativien muutosten (esim. toimintamalli) läpiviemisestä vastaa- minen

• hallinnollisten palkkaesitysten valmistelu tulosyksikön päälli- kölle

• pääsopimuksen mukaiset neuvottelut ja suunnittelu- ja valmiste- lutehtävät, joissa edustetaan työnantajaa (esim. huomautuksiin, varoituksiin, työsuhteen irtisanomiseen ja muihin työoikeudelli- siin seuraamuksiin liittyvä valmistelu ja harkinta)

• työnantajan edustaminen yhteistoimintamenettelyssä ja työ- suojeluasioissa

• vastuu toimintasuunnitelman toteutumisesta

D1-vaativuusluokan yleistä toimenkuvausta päivitetään siten, että ku- vaukseen sisältyy:

Tehtävä edellyttää pääosin erityistason töiden tekemistä, joissa pääpai- no on teoreettisen tiedon soveltamisessa. Tehtävään sisältyy kehitys- ja palkkakeskusteluiden käymisen lisäksi muita tavanomaisia esimiesteh- täviä. Työhön sisältyy hallinto-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviä. Teh- tävässä osallistutaan lähiesimiehenä toimintamallien ja strategioiden käytäntöön viemiseen.

Lisätään Kelan palkkausjärjestelmäoppaan liitteeseen 1 ratkaisutyön erityistason työksi seuraavat:

• etuuden valtakunnallisessa valvonnassa (Pora) asiantuntijana toimiminen laadun ja päätösten oikeudellisuuden valvonnassa

• valtakunnallisessa koulutuksessa kouluttajana toimiminen (ml tämän koulutuksen suunnittelu).

Lisätään palkkausjärjestelmäoppaan C3 vaativuusluokan yleiseen toi- menkuvaukseen kirjaus:

Tehtävät edellyttävät melko monimutkaisten prosessien ja toimintata- pojen tuntemista ja niiden mukaan toimimista sekä tietojen hankkimis- ta erilaisista lähteistä. Tehtävät edellyttävät muistioiden ja lausuntojen itsenäistä kirjoittamista sekä luentojen ja valtakunnallisten koulutusti- laisuuksien suunnittelua ja kouluttajana toimimista.

Lisätään Kelan palkkausjärjestelmäoppaan liitteeseen 1 puhelinpalve- lun erikoistason työksi seuraavat:

• puhelun aikana vaativan ja tulevaisuuteen ulottuvan elämänti- lanteen kartoittaminen. Puhelun aikana käydään läpi asiakkaan omassa tai perheen sosiaalisessa ja/tai taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet tai tulevat muutokset.

• taustatukityössä syvällistä asiantuntemusta vaativien puheluiden hoitaminen.

Kelan palkkausjärjestelmätyöryhmän vakiintuneena soveltamiskäytän- tönä on, että puhelinpalvelutyötä tekevällä palveluneuvojalla erikoista- son työn määrä jää pääsääntöisesti alle 50 prosentin.

5 §

Eräät työaikamääräykset

Työehtosopimuksen 6 §:ää muutetaan seuraavasti:

Kelan toimihenkilöiden työhön sovelletaan työaikalakia (605/96).

Kelassa päivittäinen työaika sijoitetaan pääsääntöisesti kello 8.15 ja kel- lo 16.00 välille ja keskiviikkona kello 8.15–16.20 välille. Kelan toimin- nan sitä vaatiessa, neuvotteluosapuolet neuvottelevat pysyvistä muutok- sista päivittäisen työajan järjestelyihin.

Työehtosopimuksen 6 §:n muutoksen takia helatorstai tai loppiainen ei ole säännöllistä työaikaa.

Ylityön tekemisestä on sovittu jäljempänä 11 §:ssä.

6 §

Kumotaan 11 § toinen momentti (uusi 11 § Ylitöiden enimmäismäärät)

Hätätyön tekemisen edellytykset määräytyvät työaikalain 21 §:n mukai- sesti.

7 §

ICT-palveluiden varallaolo

8 §

Lisätään 15 § Hälytys ensimmäiseen momenttiin

Tavanomaiset esimiehen vastaanottamat ilmoitukset eivät oikeuta häly- tyskorvaukseen.

9 §

Lisätään 34 § Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä uusi 4 momentti

Muut työsuhteen päättymisestä johtuvat korvaukset maksetaan vii- meistään työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden normaalina palkanmaksupäivänä.

10 §

Muutetaan 36 §:n osa-aikainen sairauspoissaolo 4–7 momentti seuraa- vaksi

Palkkaus osa-aikatyön aikana

Osa-aikatyön ajalta maksetaan sairausajan palkkaa toimihenkilölle työ- ehtosopimuksen 36 §:n määräyksistä poiketen siten kuin tässä pykäläs- sä sovitaan.

11 §

Muutetaan 36 §:n 5 kohdan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaa ja ottolapseksi ottaminen tekstit niiden sisältöä muuttamatta seu- raavasti

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Adoptiolapsen ottaminen

12 §

Erinäiset palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat määräykset (liite 1)

Muutetaan liitteen 6 § seuraavaksi

Etuusratkaisutyötä tekevät toimihenkilöt sijoitetaan vähintään vaati- vuusluokkaan B2.

13 §

Xxxxxxxx työajan ohjeet (liite 3)

Muutetaan 2 § seuraavaksi

Liukuvan työajan soveltamista voidaan tilapäisesti rajoittaa, kuten kii- reellisenä aikana tai asiakaspalvelun sitä vaatiessa. Tilapäiset muutokset toteutetaan yhteistoimintasopimuksen 6 §:n mukaisessa järjestyksessä laatimalla etukäteen viimeistään muutosta edeltävänä kalenteriviikkona

työvuoroluettelo, josta ilmenee päivittäisen työajan alkamis- ja päätty- mishetki sekä päivittäisen lepoajan ajankohta.

14 §

Siivoojien palkka ja työaika (liite 7)

Kumotaan liitteen 4 § 1.2.2018 lukien.

15 §

Osa-aikaisten toimihenkilöiden työsuhteen ehdot (liite 8)

Muutetaan liitteen I Kuukausipalkkaiset kohta 2 Työaika seuraavaksi:

Osittaisella hoitovapaalla (30 tuntia viikossa) xxxxxxx xxxxxxx on +/-20 tuntia. Muilla työajan positiivinen ja negatiivinen saldo on sovitun päi- vittäisen työajan mittainen.

16 §

Yhteistoimintasopimuksen tarkistukset

Yhteistoimintasopimuksen 6 § ja 12 § 2 momentti muutetaan seuraavasti:

Yt-valtuutetuilla on yhteistoimintasopimuksen 6 §:n mukainen edustus vakuutuspiirien ja asiakkuuspalveluiden johtotiimissä 31.12.2018 saak- ka. Neuvotteluosapuolet selvittävät järjestelyn toimivuutta ja neuvotte- levat jatkosta 31.8.2018 mennessä.

Neuvotteluosapuolet selvittävät yhteistoimintasopimuksen ja yt-aluei- den muutostarpeet. Selvityksen perusteella neuvotellaan yhteistoimin- tasopimukseen muutostarpeista 31.8.2018 mennessä ja muutos astuu voimaan 1.1.2019.

Yhteistoimintasopimuksen 12 §:n mukaan yt-valtuutetuilla on oikeus saada pyynnöstään puolivuosittain tiedot määräaikaisen henkilöstön määrästä. Yt-valtuutetuilla on oikeus esittää selvityksen perusteella tar- kentavia kysymyksiä työnantajalle. Työnantajan on esitettävä vastauk- set näihin kysymyksiin kohtuullisessa ajassa. Esikuntapalveluiden hen- kilöstövoimavarayksikkö tuottaa yt-valtuutetuille puolivuosittain tiedot yli kaksi vuotta määräaikaisena olleista henkilöistä. Asianomaiset tulo- syksiköt antavat yt-valtuutetuille pyynnöstä selvityksensä määräaikai- suuksien perusteista.

17 §

Matkustussäännön tarkistukset (liite 4)

Lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

Työnantaja voi korvata verovapaasti toissijaiselle työntekemispaikalle tehdystä matkasta aiheutuneet matkustamiskustannukset ja kohtuulli- set majoituskustannukset (TVL 71 § 1 momentti). Työnantaja ei voi ve- rovapaasti maksaa päivärahaa, ateriakorvausta tai yömatkarahaa toissi- jaiselle työntekemispaikalle tehdystä matkasta.

Muutetaan 6 § seuraavasti:

Matkustamiskustannusten korvausta suoritetaan verohallituksen vuo- sittain vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Muutetaan 9 § seuraavasti:

Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle toimihenkilön asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleises- ti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työ- paikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan. Erityisen työn- tekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsi- naisesta työpaikasta että asunnosta.

18 §

Vammaisten tulkkauspalvelun välitystoimintaa tekevien toimihenkilöiden eräät työsuhteen ehdot (liite 6)

Muutetaan 1 § seuraavasti:

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tulkkivälityksen aukioloajat

Välityskeskuksen aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin kello 7.30–20.00 ja lauantaisin kello 8.00–15.00

Kiirastorstain ja uudenvuodenaaton aukio-oloaika on kello 7.30–15.00. Jos uudenvuodenaatto on lauantaina, noudatetaan normaalia lauantain aukio-oloaikaa.

Muutetaan 2 § seuraavasti:

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tulkkivälityksen työaika

Työehtosopimuksen 6 § 2 momentin estämättä päivittäinen työaika

voi määräytyä siten, että viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 36 tunniksi 27 minuutiksi enintään neljän viikon ajanjakson aikana. Jakson kokonaistyöaika on 145 tuntia 48 minuuttia (31.5.2018 asti) ja 146 tuntia 20 minuuttia 1.6.2018 alkaen. Päivittäinen työaika voi olla 5–10 tuntia. Xxxxxxxx työaikaa ei noudateta. Työnantajan on vahvistet- tava tasoitusjärjestelmä (työvuorosuunnitelma) sovitulle jaksolle, jonka kuluessa päivittäinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Ennen työvuorosuunnitelman vahvistamista on kuultava välitystoimintaa hoi- tavia toimihenkilöitä. Työvuorosuunnitelma annetaan tiedoksi vähin- tään kaksi viikkoa ennen jakson alkua.

Arkipyhät ja vuosilomat ja muut esimiehen hyväksymät palkalliset poissaolopäivät lyhentävät jakson työaikaa 7 tuntia 27 minuuttia (keski- viikkoisin) ja muina päivinä 7 tuntia 15 minuuttia. 1.6.2018 alkaen arki- pyhät, vuosilomat ja muut esimiehen hyväksymät palkalliset poissaolo- päivät lyhentävät jakson työaikaa 7 tuntia 35 minuuttia (keskiviikkoi- sin) ja muina päivinä 7 tuntia 15 minuuttia.

Työvuorot on alustavasti suunniteltu seuraavasti:

• Aamuvuoro 7.00–14.45

• Päivävuoro 8.15–16.00

• Iltavuoro 12.30–20.15

• Lauantai 7.30–15.15

19 §

Etätyöohjeen tarkistukset

Neuvotteluosapuolet ovat päivittäneet etätyöohjetta 1.3.2018 lukien muun muassa seuraavasti: lähiesimies tekee etätyösopimukset ja oh- jeessa kuvataan varsinainen työpaikka toimihenkilön vapaaehtoissa siirtymisissä.

20 §

Toimeksianto työaikatyöryhmään

Työaikatyöryhmä jatkaa työtään sopimuskauden ajan ja toteuttaa sopi- jaosapuolten antamia toimeksiantoja.

Työaikatyöryhmä seuraa työaika- ja vuosilomalakeihin mahdollisesti tulevia muutoksia, Sopijaosapuolet neuvottelevat tarvittavista työehto- sopimusmuutoksista.

Työaikatyöryhmä selvittää saldovapaiden käytön eri tulosyksiköissä sekä liukuvan työajan saldojen enimmäismäärien muuttamisen. Selvi- tyksen perusteella sopijaosapuolet neuvottelevat työaikapankkijärjestel- mään tarvittavista muutoksista. Sopijaosapuolet neuvottelevat työehto- sopimusmuutoksista 31.8.2018 mennessä.

Työaikatyöryhmä selvittää lounastaukoleimausten tarkoituksenmukai- suuden niissä toimitaloissa, joissa on oma ruokala 31.8.2018 mennessä.

Työaikatyöryhmä selvittää työaikalain 39 §:n 2 momentin perusteella esimiehillä maksussa olevien kuukausikorvausten käytön periaatteet.

Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Palkkausjärjestelmätyöryhmä jatkaa työtään sopimuskauden ajan ja esittää palkkausjärjestelmään tarvittavat muutokset työehtosopimus- neuvotteluissa päätettäväksi.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tehtävien vaativuuden arviointi tehdään 31.10.2018 mennessä palkkausjärjestelmätyöryhmässä. So- pijaosapuolet neuvottelevat mahdollisista tehtävien tarkistamisista 30.11.2018 mennessä.

Kelan uusien tehtävien vaativuusluokittelu käsitellään palkkausjärjes- telmätyöryhmässä.

21 § Työsuhdematkalippu

Sopimuskauden aikana selvitetään työsuhdematkalipun käyttöönoton mahdollisuutta.

22 §

Tulevaisuuden työpaikka suunnitelma 2018–2021

Neuvotteluosapuolet edesauttavat Kelan Tulevaisuuden työpaikka

-suunnitelman tavoitteiden toteutumista mm. käynnistämällä tulos- palkkiokokeiluja, edistämällä tehtäväkiertoa ja etätyötä.

23 §

Jatkuva neuvottelutoiminta

Kelassa noudatetaan jatkuvaa neuvottelumenettelyä. Helsingissä 22. tammikuuta 2018

Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

Xxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxx Xxxxxxxxxx

Liite 1 ‌‌

ERINÄISET PALKKAUSTA JA MUITA TYÖSUHTEEN EHTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1 §

Palkkataulukon korottaminen

Palkkataulukkoa korotetaan työehtosopimusneuvotteluissa sovittavilla yleiskorotuksilla.

2 §

Yleiskorotukset palkanosiin

Yleiskorotukset kohdistuvat kaikille toimihenkilöille ja seuraaviin pal- kanosiin:

1. tehtäväkohtainen palkanosa

2. henkilökohtainen palkanosa

3. rekrytointipisteet

4. tekniset pisteet

5. työmarkkinalisä

6. taulukkolisä

7. takuuosa

Yleiskorotuksia ei makseta seuraaviin palkanosiin:

8. syrjäseutulisä

9. muut lisät (nykyiset jäätyneet lisät)

3 §

Tehtäväkohtaisen palkanosan laskeminen

Toimihenkilön tehtäväkohtainen palkka voi laskea vain, mikäli irtisa- nomisen ehdot täyttyvät.

Kehityssuunnitelma tavoitteineen on laadittava, kun henkilökohtaisen palkanosan kokonaispistemäärä laskee yhdenkin pisteen vaativuusluo- kan muuttumatta.

Jos sovittuja tavoitteita ei ole saavutettu seuraavaan luokitukseen men- nessä, siirretään palkkausta koskeva asia palkkausjärjestelmän arvioin- tiryhmän käsiteltäväksi.

Kenenkään rahamääräinen palkka ei alene uuden palkkausjärjestelmän johdosta.

4 § Vuosimäärityskierros

Tehtävän muuttuessa vaativammaksi arvioidaan tehtävän vaativuus- luokka välittömästi palkkausjärjestelmäoppaan mukaisesti. Palkanko- rotus toteutetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Vuosimäärityskierroksen mukaiset palkkauskeskustelut käydään tam- mi–maaliskuussa. Palkkauskeskustelussa käydään läpi toimihenkilön toimenkuvaus ja vaativuusluokka ja esimies arvioi toimihenkilön hen- kilökohtaisen työsuorituksen.

Henkilökohtaisen palkanosan mahdolliset tarkistukset tulevat voimaan vuosittain 1.6. alkaen. Palkkauskeskusteluerän vähimmäismäärä on 0,45 % Kelan joulukuun palkkasummasta ellei muuta sovita palkkaus- järjestelmätyöryhmässä.

Työnantaja määrittää erän tarkemmat määräytymisperusteet neuvotel- tuaan asiasta palkkausjärjestelmätyöryhmässä.

Kaikki vaativuusluokkien korotuksista syntyvät kustannukset ovat hal- linnollisia.

Uudet palkkauskeskusteluja käyvät esimiehet koulutetaan vuosittain ennen keskustelujen käymistä.

5 §

Korkeamman vaativuusluokan tehtävän hoitaminen

Jos toimihenkilö siirtyy väliaikaisesti vähintään yhden kuukauden ajak- si hoitamaan tointa, jonka vaativuusluokka on korkeampi kuin hä- nen vakinaisessa toimessaan, hänelle maksetaan korkeampaa palkkaa toimen hoidon alkamisesta lukien. Vaativuusluokan noustessa palkka nousee aina vähintään puolet vaativuusluokkien saman pistetason ero- tuksesta, kuitenkin vähintään 60 euroa ja enintään henkilökohtaisten

pisteiden yhteismäärä vaativuusluokan muutoshetkellä. Vaativuusluo- kan muuttuessa henkilökohtaiset pisteet eivät laske alle 24 pisteen.

Mikäli uusi tehtävä ei nosta vaativuusluokkaa, voidaan työmarkkina- lisää hakea Kelan palkkausjärjestelmäoppaan mukaisesti. Jos toimen määräaikainen hoitaminen ei ole ollut yhtäjaksoista, otetaan edellä mai- nittu- ja aikoja laskettaessa huomioon yhteenlaskettu toimen hoitoaika, mikäli toimen hoidossa tapahtunut keskeytys on ollut enintään 30 päi- vää.

Viisi vuotta yhdenjaksoisessa työsuhteessa ollut normaalisti työssään kehittynyt saa vähintään 27 henkilökohtaisen palkanosan pistettä.

Yli kuukauden mittainen työsuhteen katkos keskeyttää yhdenjaksoisen työsuhteen.

6 §

Etuusratkaisutyötä tekevän vaativuusluokitus

Etuusratkaisutyötä tekevät toimihenkilöt sijoitetaan vähintään vaati- vuusluokkaan B2.

7 §

Syrjäseutulisä toiseen toimipaikkaan siirryttäessä

Toimihenkilöt, joiden palkkaan kuului syrjäseutulisiä 31.12.1993, säi- lyttävät tämän palkanosan niiden syrjäseutupisteiden mukaisina, jot- ka olivat toimihenkilön palkkaan kuuluvan kiinteän lisän perusteena 31.12.2000.

Toiseen toimipaikkaan siirtymisen vaikutus:

• jos uuden toimipaikan syrjäseutulisä on yhtä suuri tai suurempi kuin siirtyvän toimihenkilön syrjäseutulisä, toimihenkilön lisä säilyy entisen suuruisena.

• jos uuden toimipaikan syrjäseutulisä on pienempi kuin siirtyvän toimihenkilön syrjäseutulisä, toimihenkilön lisä muutetaan sen suuruiseksi, kuin se olisi ollut ko. paikkakunnalla 31.12.2000.

8 §

Luottamusmiesten palkkiot

Yt-valtuutetun palkkio on 300 euroa kuukaudessa. Ensimmäisen vara- valtuutetun palkkio on 170 euroa kuukaudessa.

Ensimmäisen varavaltuutetun palkkio ei muutu, kun hän sijaistaa var- sinaista yt-valtuutettua yli neljä viikkoa kestävän poissaolon ajan.

Pääluottamusmiehen ja työsuojelun päävaltuutetun tehtävän koko- naispalkasta sovitaan erikseen.

9 §

Yt-valtuutetun varsinaisen työn vaativuuden arviointi

Yt-valtuutetun varsinaisen työtehtävän vaativuusluokka ja henkilökoh- tainen palkanosa arvioidaan palkkausjärjestelmän mukaisesti. Henkilö- kohtainen palkanosa arvioidaan sopimusosapuolten erikseen sopimal- la tavalla.

10 §

Yt-valtuutettujen palkkauskeskusteluerän laskeminen

Yt-valtuutettujen vuotuiseen palkkauskeskusteluun lasketaan yt-valtuu- tettujen palkkasummasta 0,45 % suuruinen kehys. Mahdolliset lisäerät lasketaan myös yt-valtuutettujen palkkasummaan. Henkilöstöjohtaja hyväksyy Kelan toimihenkilöt ry:n tekemän esityksen.

11 §

Ansiokehityksen tarkastelu tilastotyöryhmässä

Tilastotyöryhmä tarkastelee pääluottamusmiehen, työsuojelun pääval- tuutetun ja yt-valtuutettujen ansiokehitystä yleisen ansiotilaston val- mistuttua.

12 §

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen, työsuojelun päävaltuutetun ja yt-valtuutetun teh- tävän hoidon aikana ammattitaidon ylläpitäminen ja toimistovälinei- den käyttömahdollisuus toteutetaan 2.12.2002 allekirjoitetun tulopoliit- tisen sopimuksen mukaisesti.

Liite 2 ‌

TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ

1 §

Työaikapankin tavoitteet

Työaikapankilla edistetään työtehtävien suorittamiseen tarvittavan työ- ajan sekä henkilöstön työ- ja vapaa-aikaa koskevien tarpeiden yhteen- sovittamista. Tavoitteena on edistää työaikasuojelua, jotta esimiehen aloitteesta tehty ylityö voitaisiin antaa vapaa-aikana työaikalain mukai- sesti. Työaikapankkimääräyksiä noudatetaan aina, mikäli ylityö sovi- taan annettavaksi vapaa-aikana.

2 §

Työaikapankista sopiminen

Työaikapankin käyttöönotto edellyttää aina kirjallista sopimista työn- antajan ja toimihenkilön välillä. Sopimusta tehtäessä työnantajaa edus- tavat osastopäällikkö, aluekeskuksen osalta aluejohtaja ja vakuutuspii- rin johtaja sekä valtakunnallisen erityisyksikön johtaja tai heidän mää- räämänsä esimies.

Sopimusta tehtäessä otetaan huomioon toiminnalliset mahdollisuudet vapaan antamiseen mukaan lukien toimihenkilöllä jo olevat säästöva- paat. Työaikapankkisopimus tehdään enintään yhden vuoden ajaksi. Vuoden ajaksi tehty sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jos sitä ei ole päätetty 7 §:n mukaisesti. Työaikapankkisopimus voidaan tehdä myös vuotta lyhyemmäksi ajaksi tai tiettyä työtehtävää varten. Tällöin sopi- mus päättyy määräajan umpeuduttua.

Työaikapankkisopimusta ei voida ilman erityistä syytä tehdä niiden toi- mihenkilöiden kanssa, joilla säästövapaakiintiöt, ylityövapaatunnit tai sopimusvapaa ylityösäästötunnit ovat yli 108 tuntia 45 minuuttia (va- paa aika ylittää kolme viikkoa). Työaikapankkisopimuksen tekeminen edellyttää tällöin erityistä suunnitelmallisuutta vapaa ajan tasoittami- seksi normaalille tasolle.

3 §

Työaikapankkiin siirrettävät ylityöt

Jos työaikapankkisopimus on tehty, työaikapankkiin siirretään työeh- tosopimuksen 13 §:n mukaiset ylityökorvaukset. Ylityöt tallennetaan työaikapankkiin korotettuina tunteina, joiden enimmäismäärä voi olla enintään 108 tuntia 45 minuuttia.

Ylityötunnit tallennetaan työaikapankkiin, ellei rahakorvauksesta ole erikseen sovittu.

1.2.2017 lukien esimies ja toimihenkilö voivat sopia työaikapankkiso- pimuksella, että ylityöt tallennetaan työaikapankkiin korottamattomina tunteina. Ylitöiden korotusosuus maksetaan tällöin rahassa.

4 §

Työaikapankkivapaiden pitäminen

Työaikapankkiin siirretyt ylityötunnit pyritään mahdollisuuksien mu- kaan tasoittamaan vapaana sen kalenterivuoden aikana, jona ylityötun- nit ovat syntyneet (varsinainen tasoitusjakso). Mikäli tämä ei ole mah- dollista, tasoitetaan ylityötunnit vapaana seuraavien kahden kalenteri- vuoden aikana (toissijainen tasoitusjakso).

Esimerkki: Toimihenkilölle on kertynyt vuoden 2016 aikana yhteensä 30 tasoittamatta jäänyttä ylityötuntia. Nämä tunnit pidetään vapaana vuosien 2017–2018 aikana.

Työaikapankkivapaat annetaan kokonaisina vapaapäivinä (ylityötunte- ja 7,25 tuntia) ellei toisin sovita.

Työaikapankkivapaiden tarkempi pitoajankohta sovitaan tasoitusjak- son aikana samassa yhteydessä, kun vuosilomien ajankohtia suunnitel- laan tai muuna sovittuna aikana. Toimihenkilöllä on oikeus pitää va- paat sovittuna aikana. Toimihenkilön pyynnöstä tai milloin painavat toiminnalliset syyt sitä edellyttävät voidaan vahvistetusta suunnitelmas- ta poiketa. Mikäli uudesta ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työnan- tajan on tällöin ilmoitettava vapaan uudesta ajankohdasta toimihenki- lölle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

5 §

Palkka työaikapankkivapaiden ajalta

Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan vapaan pitoajankohdan mukai- nen palkka. Työaikapankkivapaan ajalta kertyy vuosilomaa.

6 §

Työaikapankkivapaa ja muut poissaolot

Jos toimihenkilö sairastuu työaikapankkivapaan aikana, työaikapank- kivapaa keskeytyy. Sairastumisesta on ilmoitettava ja työkyvyttömyys todennettava kuten työssä ollessa. Jos toimihenkilö sairastuu ennen va- paan alkamista, vapaa siirtyy annettavaksi erikseen sovittuna aikana. Sovitun vapaan alkamisajankohtaa voidaan siirtää toimihenkilön sitä pyytäessä, jos työaikapankkivapaa ajoittuu päällekkäin sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden, kuntoutuksen tai äitiys-, eri- tyisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta johtuvan työstä vapautuksen vuoksi.

7 §

Työaikapankista irtautuminen

Jos toimihenkilö siirtyy toiseen Kelan yksikköön, hänen työaikapankki- sopimuksensa siirtyy hänen mukanaan toiseen yksikköön.

Jos esimies tai toimihenkilö haluaa irtautua työaikapankista, hänen on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle kirjallisesti. Ylityötunteja ei siir- retä työaikapankkiin irtautumisilmoituksen jälkeen. Aiemmin työaika- pankkiin siirretyt tunnit annetaan vapaa-aikana 4 §:n mukaisesti.

Jos vapaita ei voida antaa, työaikapankissa olevat tunnit korvataan mak- samalla kultakin tunnilta yksinkertainen tuntipalkka. Tuntipalkka mää- räytyy maksuhetken kuukausipalkan perusteella.

8 §

Työaikapankin soveltaminen

Työaikapankin mukaiset vapaa-ajat on työehtosopimuksen mukaises- ti mahdollista ajallisesti kytkeä vuosilomien tai säästövapaiden yhtey- teen. Myös työehtosopimuksen 36 §:n 7 kohdan tarkoittaman palkat-

toman poissaolon liittäminen työaikapankin mukaiseen vapaaseen on mahdollista. Näillä keinoin edistetään työtehtävien suorittamiseen tar- vittavan työajan sekä henkilöstön työ- ja vapaa-aikaa koskevien tarpei- den yhteensovittamista.

9 §

Työaikapankin käytön seuranta

Sopijaosapuolet arvioivat työaikapankin toimivuutta ja tarvittaessa so- pivat työaikapankkiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista. Erimieli- syydet ratkaistaan pääsopimuksen mukaisesti.

Liite 3 ‌

XXXXXXXX XXXXXXX XXXXXX

1 §

1 Työhön tulo ja työstä lähtö

Työhön tulo voi työtilanteen sallimissa rajoissa tapahtua kello 7.00–9.30 ja työstä lähtö kello 14.30–18.00.

2 Ruokailutauko

Ruokailutaukoon, joka on 30 minuuttia, voidaan yhdistää enintään 30 minuutin päiväliukuma. Ruokailutauko tulee yleensä pitää kello 10.00– 13.30.

3 Kiinteä työaika

Kiinteänä työaikana kello 9.30–14.30 tulee toimihenkilön olla työpai- kalla. Poikkeuksena on ruokailutauko, poistuminen työasioissa tai esi- miehen luvalla lähinnä kohdassa 5 mainituissa tapauksissa.

4 Työaikasaldot

Työajan negatiivisen saldon enimmäismäärä on 20 tuntia. Positiivista työaikasaldoa ilman erityistä syytä ei lasketa niin ikään 20 tuntia suu- remmaksi.

Esimiesten on valvottava työajasta annettujen määräysten ja ohjeiden noudattamista. Liukuvan työajan soveltamista voidaan perustellusta syystä tilapäisesti rajoittaa.

5 Poistuminen työpaikalta työaikana

Poistumista työpaikalta työaikana muissa kuin työasioissa ei vähennetä asianomaisen työajasta, kun kysymyksessä on oman tai perheenjäsenen äkillisen sairastumisen vaatima poistuminen työpaikalta.

Sairaalassa sairauden tai sen epäilyn takia tarpeellisissa tutkimuksissa tai hoidossa olon katsotaan yleensä osoittavan, että toimihenkilö on sai- rauden takia kykenemätön työhönsä ja poistumista työpaikalta ei täl- löin vähennetä työajasta.

Raskaana olevalla toimihenkilöllä on oikeus ilman palkanmenetystä käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, mikäli tutkimukset on suoritettava työaikana.

6 Työtehtävien hoito

Kiireisenä aikana on pyrittävä soveltamaan positiivista ja hiljaisempana aikana negatiivista liukumaa.

7 Poikkeava liukuma

Poikkeavalla liukumalla tarkoitetaan tilapäistä poikkeamista tämän py- kälän 1 ja 3 kohdissa tarkoitetuista aikarajoista.

Poikkeavaa liukumaa saadaan esimiehen luvalla soveltaa työtilanteen tai omien asioiden välttämättömän hoidon sitä vaatiessa.

Toimihenkilöltä pitämättä jäänyt ruokailutauko voidaan asianomaisen esimiehen antaman luvan perusteella poikkeuksellisesti laskea työajaksi.

Iltavastaanottoon osallistuvien toimihenkilöiden työaikaan voidaan so- veltaa poikkeavaa liukumaa niinä päivinä, jolloin he osallistuvat ilta- vastaanottoon. Mahdollisuus normaalipituisen työpäivän tekemiseen tulee tällöinkin olla.

Työajan ulkopuolella pidettäviin kokouksiin kuluva aika lasketaan ko- konaan työajaksi.

8 Eräitä sovellutuksia

Matkustuspäivää ei yleensä oteta huomioon liukuvan työajan saldoa laskettaessa, ellei toimihenkilö ole kyseisenä päivänä ollut työssä työ- paikalla ennen tai jälkeen työmatkan. Sama koskee kursseja, opintopäi- viä ja niihin verrattavia tilaisuuksia.

Xxxxxx toimihenkilö sairastumisen vuoksi on työskennellyt vain osan päivää, ei kyseistä päivää oteta huomioon liukuvan työajan saldoa las- kettaessa.

Esimiehen aloitteesta tai hänen kanssaan etukäteen sovittu positiivinen saldo voidaan sopia hyvitettäväksi kokonaisina vapaapäivinä.

9 Ylityöt

Xxxxxxxx työaikaa sovellettaessa ylitöiden edellytyksenä on se, ettei ne- gatiivista työaikasaldoa ole.

Kuitenkin toimihenkilö on negatiivisesta työaikasaldosta ja ylityötä edeltävän työpäivän pituudesta riippumatta oikeutettu ylityökorvauk- seen silloin, kun ylityö johtuu asianomaisesta riippumattomasta syystä.

Työehtosopimuksen mukaisen, rahana tai vapaa-aikana korvattavan ylityön tulee kestää samana päivänä vähintään tunnin, muussa tapauk- sessa on kyseessä liukuma.

10 Työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättyessä irtisanoutumisen, eläkkeelle siirtymisen tms. syyn johdosta tulee huolehtia siitä, että negatiivinen saldo suoritetaan kokonaisuudessaan takaisin. Positiivisesta työaikasaldosta ei suoriteta korvausta rahana.

2 §

Liukuvan työajan soveltamisen tilapäinen rajoittaminen

3 §

Toimihenkilöryhmät, joihin ei sovelleta liukuvan työajan määräyksiä

Kelassa on eräitä toimihenkilöryhmiä, joihin ei sovelleta liukuvan työ- ajan yleismääräyksiä.

Näiden työaika määräytyy yleensä vuorotyönä, säännöllisen työajan, rajoitetun liukuman tai porrastetun työajan puitteissa.

Liite 4 ‌

MATKUSTUSSÄÄNTÖ

1 § Yleistä

Matkoista Kelan asioissa suoritetaan toimihenkilölle matkakustannus- ten korvausta, päivärahaa, yömatkarahaa ja majoittumiskorvausta tä- män säännön määräysten mukaisesti.

2 § Työmatka

Korvattava työmatka on matka, jonka toimihenkilö tekee esimiehen määräyksestä tehtävien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle. Mat- ka toimihenkilön asunnolta työpaikalle ja takaisin ei ole korvattava työ- matka.

Työpaikalla tarkoitetaan toimihenkilön kiinteää työpaikkaa, jossa hän työskentelee, tai mikäli hänellä työn luonteen vuoksi ei ole kiinteää työ- paikkaa, sitä vastaavaa paikkaa. Toimihenkilöllä voi olla varsinainen tai toissijainen työpaikka.

3 § Matkavuorokausi

Matkavuorokausi on se enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso, joka al- kaa toimihenkilön lähtemisestä työpaikastaan tai asunnostaan ja päät- tyy hänen palaamiseensa työpaikkaansa tai asuntoonsa.

Työmatka ei pääty toimihenkilön palatessa työpaikalleen saamaan uu- sia työmääräyksiä tai tekemään lyhytaikaisen työtehtävän, jos työmatka näiden jälkeen jatkuu välittömästi

4 §

Työmatkan tekeminen (aika ja kokonaiskustannukset)

Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuk- sin kuin huomioon ottaen matkan ja toimihenkilön hoidettavien teh- tävien tarkoituksenmukainen suorittaminen on mahdollista. Matkan kokonaiskustannuksista arvioitaessa on otettava huomioon paitsi mat- kustamiskustannusten korvaus, päiväraha ja majoittumiskorvaus, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.

Työmatkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut mak- settava, jos ko. matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla Kelalle edul- lisimmalla tavalla.

5 §

Matkustamiskustannusten korvaus

Toimihenkilölle suoritetaan korvaus matkalipuista sekä hänen suorit- tamistaan kuljetus-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvis- ta maksuista. Tällaisina maksuina pidetään esimerkiksi välttämättömiä auton seisontapaikkamaksuja.

Jos toimihenkilö on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidet- tävä mukanaan, korvataan suoritettu määrä.

Matkustamiskustannusten korvausta suoritetaan verohallituksen vuo- sittain vahvistamien perusteiden mukaisesti.

6 §

Muiden henkilöiden kuljettaminen

Jos toimihenkilö omistamassaan tai hallitsemassaan kulkuneuvossa kuljettaa työmatkalla muita toimihenkilöitä tai henkilöitä, joiden teh- tävät liittyvät Kansaneläkelaitoksen toimihenkilön suorittamaan työ-

matkaan, suoritetaan toimihenkilölle kunkin mukana seuraavan osalta 7 §:ssä mainitun korvauksen lisäksi lisäkorvausta kilometriltä verohalli- tuksen vuosittain vahvistamien perusteiden mukaisesti.

7 § Päiväraha

8 §

Osa- ja kokopäivärahan maksamisen edellytykset

Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Koko- päiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Kun työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudel- la tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

9 §

Päivärahan maksaminen

Päivärahaa maksetaan verohallituksen vuosittain vahvistamien perus- teiden mukaisesti

1. osapäivärahana jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuo- rokaudelta, josta työmatkaan on käytetty 10 §:n 1 momentissa mainittu vähimmäisaika.

2. kokopäivärahana jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matka- vuorokaudelta, josta työmatkaan on käytetty 10 §:n 2 momen- tissa mainittu vähimmäisaika.

10 §

Päivärahan alentaminen

Xxxxxxx toimihenkilö jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen muonituksen, maksetaan päiväraha tältä osin 50 prosentilla alennettuna.

11 § Ateriakorvaus

Milloin työmatkasta ei suoriteta päivärahaa eikä toimihenkilöllä mat- kan vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida Kelan ruokailupaikoilla, maksetaan ateriakorvausta. Ateriakorvauksen määrä on yksi neljäsosa kokopäivärahan määrästä.

12 § Majoittumiskorvaus

Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitet- tävän majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukai- sesti, kuitenkin enintään vahvistettu enimmäismäärä. Milloin majoit- tumismaksuun sisältyy erillisiä aterioita tai muita etuuksia, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että toimihenkilö on ol- lut majoittumispaikkakunnalla kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana vä- hintään neljä tuntia, tai on ollut työmatkalla muulla kuin kotipaikkakun nallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pak- ko majoittua.

Milloin paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta hotellimajoitukseen ma- joittumiskorvauksen puitteissa, voidaan korvaus poikkeuksellisesti suo- rittaa tositteella osoitetun todellisen kustannuksen mukaisesti.

13 § Yömatkaraha

Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavas- ta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00–07.00 välise- nä aikana ja että työnantaja ei järjestä toimihenkilölle ilmaista majoi-

tusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahaa maksetaan verohallituksen vuosittain vahvistamien pe- rusteiden mukaisesti.

14 § Koulutustilaisuudet

Koulutustilaisuuksiin osallistuviin sovelletaan tämän matkustussään- nön määräyksiä.

15 § Ulkomaanmatkat

Ulkomaanmatkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta ja päi- värahaa verohallituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Toimihenkilö, jolle ulkomaanmatkasta suoritetaan erityinen kertakor- vaus, ei ole oikeutettu saamaan muuta korvausta sellaisesta matkasta.

16 §

Erinäisiä määräyksiä

Matkalasku on tehtävä kahden kuukauden kuluessa työmatkan tekemi- sestä, ellei pätevää estettä ole.

Liite 5 ‌

YHTEYSKESKUKSEN JA KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN KESKUKSEN PUHELINPALVELUN TOIMIHENKILÖIDEN ERÄÄT TYÖSUHTEEN EHDOT

1 § Työehdot

Toimihenkilöiden työsuhteen ehdot määräytyvät Kansaneläkelaitoksen ja Kelan toimihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen mukaisesti, jol- lei tässä liitteessä ole toisin sovittu.

Kansainvälisten asioiden keskuksen puhelinpalvelu käynnistyy 1.1.2014.

2 §

Työajan sijoittuminen

Päivittäinen työaika on työehtosopimuksen 6 §:n mukainen ja se sijoite- taan maanantaista perjantaille kello 8.00 ja 18.00 välille.

Työaika on yhdenjaksoinen. Työvuoroluettelon mukainen työaika voi alkaa kello 07.45 ja päättyä kello 18.15.

Työaika voidaan järjestää porrastetun työajan mallin mukaan. Työvuo- roluettelon mukainen työaika vahvistetaan neljän viikon ajanjaksoksi. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi vähintään kaksi viikkoa ennen jak- son alkua.

Liukuvan työajan soveltamisessa käsitteellä kiinteä työaika tarkoitetaan keskuksissa työvuoroluettelon mukaista kiinteää työaikaa. Puhelinpal- velun edellyttämä paikallaolo sovitaan tarkemmin paikallisesti.

3 §

Vuosiloma-, sairaus- ja äitiyslomalisä

Jokaista vuosilomapäivää kohden maksetaan 1/250 sekä jokaista sai- raus- ja äitiyslomapäivää kohden maksetaan 1/365 edellisenä loman-

määräytymisvuonna maksettujen ilta-, arkilauantai- ja sunnuntaityö- korvausten yhteismäärästä.

4 §

Aattopäivien työaika

Kirkollisten juhlapyhien aattoina ja itsenäisyyspäivää, vapunpäivää, ju- hannus- ja jouluaattoa edeltävinä päivinä työaika päättyy kello 16.00.

5 § Iltatyökorvaus

Mikäli työvuoroluettelon mukainen työaika sijoitetaan iltaan kello

18.00 jälkeen, maksetaan iltalisänä 20 % tuntipalkasta. Milloin Yhteys- keskuksen yhdenjaksoinen työnteko jatkuu kello 20.00 asti, maksetaan iltatyökorvaus myös kello 16.00–18.00. Korvaus lasketaan perustunti- palkasta täysin neljännestunnein.

Eräät Yhteyskeskusta koskevat määräykset

6 §

Yhteyskeskuksessa tehtävät työt

Yhteyskeskuksessa tehdään viikonloppuina vain yhteyskeskuksen toi- mialaan kuuluvia työtehtäviä.

7 §

Työajan sijoittumisesta sopiminen

Työvuoroluettelon mukainen säännöllinen työaika voidaan sijoittaa maanantaista perjantaihin kello 07.00 ja 21.00 väliselle ajalle.

Sopijaosapuolet sopivat yksityiskohdista kuten työvuoroluettelois- ta, luettelojen tiedoksiannosta, vapaapäivien sijoittumisesta ja yhteis- toimintamenettelyn toteuttamisesta ennen työajan sijoittamista kello 07.00–08.00 ja 18.00–21.00 väliselle ajalle. Työvuoroluettelon mukai- nen työaika voi alkaa kello 07.45 ja päättyä kello 18.15.

Sopijaosapuolet sopivat työajan sijoittamisesta lauantaille ja/tai sun- nuntaille.

8 § Arkilauantaityökorvaus

9 § Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaityö on työtä, jota tehdään lauantaista, kirkollisten juhlapy- hien sekä itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän aattopäivistä kello 18.00 lähtien välittömästi seuraavien sunnuntain, kirkollisten juhlapyhien, it- senäisyyspäivän ja vapunpäivän loppuun kello 24.00 saakka. Työvuoro- luettelon mukaisesta säännöllisestä sunnuntaityöstä maksetaan tehdyil- tä tunneilta sunnuntaityökorvausta 100 % tuntipalkasta.

Liite 6 ‌

VAMMAISTEN TULKKAUSPALVELUKESKUKSEN TULKKIVÄLITYSTÄ TEKEVIEN TOIMIHENKILÖIDEN ERÄÄT TYÖSUHTEEN EHDOT

1 § Soveltamisala

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tulkivälityksen aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin kello 7.30–20.00 ja lauantaisin kello 8.00– 15.00

Kiirastorstain ja uudenvuodenaaton aukio-oloaika on kello 7.30–15.00. Jos uudenvuodenaatto on lauantaina, noudatetaan normaalia lauantain aukio-oloaikaa.

Kansaneläkelaitos voi tarvittaessa muuttaa edellä todettuja palveluaiko- ja. Palveluaikojen muutoksia käsitellään Kelan yhteistoimintasopimuk- sen mukaisesti.

2 §

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tulkkivälityksen työaika

Työehtosopimuksen 6 § 2 momentin estämättä päivittäinen työaika voi määräytyä siten, että viikoittainen työaika tasoittuu keskimää- rin 36 tunniksi 27 minuutiksi enintään neljän viikon ajanjakson aika- na (31.5.2018 asti). 1.6.2018 alkaen viikoittainen työaika tasoittuu kes- kimäärin 36 tunniksi 35 minuutiksi enintään neljän viikon ajanjakson aikana. Jakson kokonaistyöaika on 145 tuntia 48 minuuttia (31.5.2018 asti) ja 146 tuntia 20 minuuttia 1.6.2018 alkaen. Päivittäinen työaika voi olla 5–10 tuntia. Xxxxxxxx työaikaa ei noudateta. Työnantajan on vah- vistettava tasoitusjärjestelmä (työvuorosuunnitelma) sovitulle jaksolle, jonka kuluessa päivittäinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Ennen työvuorosuunnitelman vahvistamista on kuultava välitystoimin- taa hoitavia toimihenkilöitä. Työvuorosuunnitelma annetaan tiedoksi vähintään kaksi viikkoa ennen jakson alkua.

Arkipyhät ja vuosilomat ja muut esimiehen hyväksymät palkalliset poissaolopäivät lyhentävät jakson työaikaa 7 tuntia 27 minuuttia (kes- kiviikkoisin) ja muina päivinä 7 tuntia 15 minuuttia 31.5.2018 saakka. 1.6.2018 alkaen arkipyhät, vuosilomat ja muut esimiehen hyväksymät palkalliset poissaolopäivät lyhentävät jakson työaikaa 7 tuntia 35 mi- nuuttia (keskiviikkoisin) ja muina päivinä 7 tuntia 15 minuuttia.

Työvuorot on alustavasti suunniteltu seuraavasti:

• Aamuvuoro 7.00–14.45

• Päivävuoro 8.15–16.00

• Iltavuoro 12.30–20.15

• Lauantai 7.30–15.15

Ennen työvuorojen vahvistamista tai muuttamista, asia tulee käsitellä yt-menettelyssä.

Työehtosopimusosapuolet seuraavat välityskeskuksen henkilöstön työ- vuorosuunnittelun ja työaikasuojelun toimivuutta.

3 § Ylityökorvaus

Välityskeskuksen toimihenkilöille maksetaan neljän viikon jakson jäl- keen 145 tuntia 48 minuuttia ylittäviltä 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalk- ka (31.5.2018 saakka). 1.6.2018 alkaen välityskeskuksen toimihenkilöil- le maksetaan neljän viikon jakson jälkeen 146 tuntia 20 minuuttia ylit- täviltä 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

Ylityökorvaus voidaan sopia annettavaksi vastaavana vapaana työaika- pankkia hyväksikäyttäen.

4 § Arkilauantai

Työvuoroluettelon mukaisen säännöllisen päivittäisen työajan sijoit- tuessa arkilauantaille maksetaan kello 07.00 ja 18.00 välisenä aikana tehdyiltä tunneilta arkilauantaikorvausta 35 % tuntipalkasta. Lauantai- työkorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan aattopäivänkorvausta tai sunnuntaityökorvausta.

5 § Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaityökorvaus on työtä, jota tehdään lauantaista, kirkollisten juhlapyhien sekä itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän aattopäivistä kel- lo 18.00 lähtien välittömästi seuraavien sunnuntain, kirkollisten juh- lapyhien, itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän loppuun kello 24.00 saak- ka. Työvuoroluettelon mukaisesta säännöllisestä sunnuntaityöstä mak- setaan tehdyiltä tunneilta sunnuntaityökorvausta 100 % tuntipalkasta.

6 § Aattopäivänkorvaus

Työvuoroluettelon mukaisesta pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä, josta ei makseta sunnuntaityökorvausta, maksetaan aattopäivänkorvauksena 100 % tuntipalkasta.

7 § Iltatyökorvaus

Työvuoroluettelon mukaisen säännöllisen päivittäisen työajan sijoit- tuessa kello 18.00–21.00 väliseen aikaan, maksetaan iltatyökorvaukse- na tunnilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

8 § Varallaolokorvaus

Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan 30 prosentin korvaus tunti- palkasta laskien.

Vapaamuotoinen varallaolo edellyttää toimihenkilön tavoitettavuutta kohtuullisessa ajassa ja hänen tulee hälytyksen saatuaan olla tarvittaes- sa ennalta sovitussa kohteessa viimeistään tunnin kuluessa (ns. puhe- linvarallaolo).

Mikäli toimihenkilön tulee olla asunnossa tai muualla sovitussa pai- kassa ja välittömästi aloittaa työnteko, on varallaolokorvauksen määrä 50 % toimihenkilön tuntipalkasta.

9 §

Vuosiloma-, sairaus- ja äitiyslomalisä

Jokaista vuosilomapäivää kohden maksetaan 1/250 sekä jokaista sai- raus- ja äitiyslomapäivää kohden maksetaan 1/365 edellisenä loman- määräytymisvuonna maksettujen ilta-, arkilauantai-, sunnuntaityökor- vausten ja aattopäivänkorvausten yhteismäärästä

10 §

Korvausten maksuperusteet

Rahakorvausten maksamisen perusteena käytetään minuutteja.

Liite 7 ‌

SIIVOOJIEN PALKKA JA TYÖAIKA

1 §

Siivoojien palkan määräytyminen

Siivoojien palkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan ja päivittäi- sen työajan perusteella seuraavasti:

Päivittäinen työaika	Palkka- prosentti	Päivittäinen työaika	Palkka- prosentti
1 t	14	4 t	55
1 t 15 min	17	4 t 15 min	59
1 t 30 min	21	4 t 30 min	62
1 t 45 min	24	4 t 45 min	66
2 t	28	5 t	69
2 t 15 min	31	5 t 15 min	72
2 t 30 min	34	5 t 30 min	76
2 t 45 min	38	5 t 45 min	79
3 t	41	6 t	83
3 t 15 min	45	6 t 15 min	86
3 t 30 min	48	6 t 30 min	90
3 t 45 min	52	6 t 45 min	93
		7 t	97
		7 t 15 min	100

Alle 4 tuntia päivässä työtä tekeviä siivoojia ei luokitella palkkausjärjes- telmän mukaisesti. Heidän palkkauksensa perusteena on A1 tehtävä- kohtainen palkanosa lisättynä 21 pisteellä.

2 §

Tuntipalkan laskeminen

Milloin siivoojan toimen väliaikainen hoito kestää vähemmän kuin 30 päivää, määräytyy palkka tuntipalkkana. Tuntipalkka lasketaan A1 teh-

täväkohtaisesta palkanosasta lisättynä 21 henkilökohtaisella palkanosan pisteellä jaettuna luvulla 150.

3 §

Laitoshuoltajan ammattitutkinto henkilökohtaisessa palkanosassa

Laitoshuoltajan ammattitutkinto otetaan huomioon henkilökohtaista palkanosaa määriteltäessä.

4 § Työaikasaldo

Muiden kuin Kelan päivittäistä työaikaa noudattavien siivoojien liu- kuvan työajan positiivinen työaikasaldo saa olla enintään päivittäinen työaika puolitoistakertaisena kuitenkin enintään 8 tuntia ja negatiivi- nen saldo ei saa ylittää päivittäistä työaikaa eikä 8 tuntia. Päivittäin tulee tehdä vähintään puolet lasketusta päivittäisestä työajasta.

5 §

Oikeus ravintoetuun

Vähintään 5 tuntia päivässä työtä tekevät siivoojat ovat työssäolopäivi- nään oikeutettuja ravintoetuun. Ruokailuun käytetty aika ei sisälly työ- aikaan.

6 §

Työterveyshuoltona korvattava sairaanhoito

Siivoojat, joiden työaika on alle 20 t/viikko, eivät kuulu laitoksen työ- terveyshuoltona korvattavan sairaanhoidon piiriin. Tämä koskee sii- voojia, jotka ovat tulleet laitoksen palvelukseen 1.8.1991 jälkeen.

7 §

Vuosilomapäivien laskeminen

Niiden osa-aikaisten siivoojien, jotka eivät ole työssä kaikkina kelatyö- päivinä, vuosilomapäivät lasketaan liitteen 10 mukaisesti.

8 §

Siivoustyön uudelleenmitoitus

Mikäli siivoustyön uudelleenmitoitus aiheuttaa työajan lyhenemisen, otetaan yhteyttä pääluottamusmieheen ja selvitetään, aiheuttaako uusi mitoitus kohtuuttomia seurauksia palkkaukseen. Päivittäisen työajan vähennys enintään 15 minuutilla ei aiheuta siivoojan palkan alennusta.

Liite 8 ‌

OSA-AIKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖSUHTEEN EHDOT

Osa-aikaisten siivoojien työsuhteen ehdot määräytyvät työehtosopi- muksen liitteen 7 mukaisesti.

Osa-aikatyössä uudenvuodenaatto ja kiirastorstai eivät lyhennä sovittua viikkotyöaikaa. Työpäivän pituus näinä päivinä on työaikasuunnitelma- säännön mukainen.

Osa-aikatyössä (ei koske osittaisella hoitovapaalla olevia tai alle 18 viik- kotuntia tekeviä) työaika pidentyy samassa suhteessa kuin kokoaika- työtä tekevällä.

Esimerkkejä:

• 55 % työskentelevän viikoittainen työaika on 1.6.2018 lukien 20 tuntia 11 minuuttia

• 83 % työskentelevän viikoittainen työaika on 1.6.2018 lukien 30 tuntia 17 minuuttia

• 50 % työskentelevien viikoittainen työaika on 1.6.2018 lukien 36 tuntia 35 minuuttia (viikko/viikko)

• 60 % työskentelevien viikoittainen työaika on 1.6.2018 lukien 21 tuntia 57 minuuttia (kolme päivää viikossa)

• 50 % työskentelevien viikoittainen työaika on 1.6.2018 lukien 18 tuntia 18 minuuttia (kolme päivää viikossa).

Osa-aikaisten viikkotyöajan pidennys toteutetaan liukuvan työajan jär- jestelmää hyväksikäyttäen. Poissaolon kestäessä maanantaista perjan- taihin ei tältä ajalta synny takaisintekovelvoitetta.

Muiden osa-aikaisten toimihenkilöiden työsuhteen ehdot määräytyvät työehtosopimuksen mukaan seuraavin tarkennuksin ja poikkeuksin:

I Kuukausipalkkaiset

• työaika vähintään 20 tuntia viikossa

1 Palkkaus

1.1 Palkkaus

Palkka määräytyy kokoaika- ja osa-aikatyön työaikojen suhteessa.

1.2 Lisätyö

Yksinkertainen tuntipalkka työehtosopimuksen 6 §:n mukaiseen työ- aikaan asti.

1.3 Ylityö

Työehtosopimuksen 6 §:n mukaisen päivittäisen työajan ylittävältä osalta ylityökorvaus työehtosopimuksen mukaan.

1.4 Ravintoetu

Työssäolopäiviltä.

2 Työaika

Viikoittainen ja päivittäinen työaika sekä sen sijoittelu sovitaan etukä- teen. Jos toimihenkilö ei työskentele kaikkina kelatyöpäivinä, työpäivät sovitaan etukäteen.

Xxxxxxx:

• Osittaisella hoitovapaalla (30 tuntia viikossa) olevien liukuma on

+/-20 tuntia. Muilla työajan positiivinen ja negatiivinen saldo on sovitun päivittäisen työajan mittainen.

• Päivittäisestä liukumasta voidaan sopia työpaikkakohtaisesti.

3 Vuosiloma

Vuosilomaoikeus ja vuosilomien pitäminen määräytyvät työehtosopi- muksen vuosilomamääräysten mukaisesti. Niiden toimihenkilöiden, jotka eivät työskentele viikon kaikkina kelatyöpäivinä, työpäiville vah- vistettavat vuosilomat lasketaan sovittujen viikkotyöpäivien suhteessa viiteen (kelatyöpäivät viikossa). Oheisena laskutaulukko. (Liite 9)

4 Työmatkat, koulutusmatkat

Työmatkoista maksetaan korvaus matkustussäännön mukaan.

Muun kuin matkustamiseen käytetyn ajan ylittäessä päivittäisen työ- ajan ylimenevä aika hyvitetään.

5 Poissaolot

Jos kaikkina kelatyöpäivinä työssä, poissaolot kuten kokopäivätoimisil- la. Ei kaikkina kelatyöpäivinä työssä:

• Sairauspoissaolot: Kuten kokopäivätoimisilla. Todistuksen/ oman ilmoituksen mukaisesti, vaikka työkyvyttömyys kohdis- tuisi esimerkiksi eläkepäivään tai osittaisen hoitovapaan vapaa- päivään.

• Muut poissaolot: Kuten kokopäivätoimisilla.

• Osapäiväpoissaolot: Kuten liukuvan työajan ohjeissa on määrätty.

6 Työterveyshuolto

Kuten kokopäivätoimisilla.

II Tuntipalkkaiset

• työaika alle 20 tuntia viikossa

• ei työajan pidennystä

1 Palkkaus

1.1 Palkkaus

Tuntipalkka lasketaan työehtosopimuksen mukaisesti vähintään vas- taavaa työtä tekevän toimihenkilön tehtäväkohtaisesta palkanosasta, jo- hon lisätään ruokalipukkeen arvo kerrottuna 21:llä. Tuntipalkka saa- daan jakamalla saatu summa 150:llä.

1.2 Lisätyö

Yksinkertainen tuntipalkka työehtosopimuksen 6 §:n mukaiseen päi- vittäiseen työaikaan asti.

1.3 Ylityöt

Mikäli työnjohdon määräämä työ ylittää työ- ehtosopimuksen 6 §:n mukaisen päivittäisen työajan, maksetaan ylityökorvaus työehtosopi- muksen mukaan.

1.4 Ravintoetu

Ei ravintoetua.

2 Työaika

Kokonaistyöaika määritellään etukäteen. Tavoitetyöaika ja työtunnit kirjataan etukäteen tietojärjestelmään.

3 Vuosiloma

Vuosilomista maksetaan rahakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Hen- kilöillä on oikeus palkattomaan poissaoloon vähintään neljän viikon ajaksi, joka toimihenkilön niin halutessa annetaan yhdenjaksoisena.

Kun toimihenkilö siirtyy tuntityöstä kuukausipalkkaan tai päinvastoin, maksetaan kultakin toimijaksolta sen päättyessä lomakorvaus.

4 Työmatkat, koulutusmatkat

Työmatkoista maksetaan korvaus matkustussäännön mukaan.

Työmatkaan käytetty aika, kuitenkin enintään 7 tuntia 15 minuuttia päivässä luetaan työajaksi.

5 Poissaolot

Sairauspoissaoloista maksetaan palkka SVL:n mukaiselta omavastuu- ajalta. Sairauspoissaolon palkallisuus edellyttää työtuntien etukäteen kirjaamista tietojärjestelmään.

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa: palkatonta. Hoitovapaa työsopimuslain mukaan.

Henkilöillä ei oikeutta muihin palkallisiin poissaoloihin.

Poistumista työaikana muissa kuin työasioissa ei lueta työajaksi ellei ky- symyksessä ole äkillinen sairastuminen.

6 Työterveyshuolto

Ei oikeutta työterveyshuoltona korvattavaan sairaanhoitoon.

III Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat toimihenkilöt

Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleviin toimihenkilöihin so- velletaan tämän liitteen I Kuukausipalkkaiset -kohtaa kuitenkin siten, että heidän palkkauksensa määräytyy eläkelainsäädännön edellytysten (osa-aikatyön suhteessa Kelan päivittäiseen työaikaan) mukaisesti.

Liite 9

VUOSILOMAPÄIVIEN LASKEMINEN

Toimihenkilöt, jotka eivät työssä kaikkina kelatyöpäivinä

Toimihenkilö työssä 3 päivänä viikossa

• vuosilomaoikeudesta 3/5 kohdistuu omille työpäiville

Loman pituus	Lomapäiviä
28 päivää	17
32 päivää	19
38 päivää	23

Toimihenkilö työssä 4 päivänä viikossa

• vuosilomaoikeudesta 4/5 kohdistuu omille työpäiville

Loman pituus	Lomapäiviä
28 päivää	22
32 päivää	26
38 päivää	30

Toimihenkilö työssä joka toinen viikko, tällöin kaikkina viitenä kelatyöpäivänä

• vuosilomaoikeudesta ½ kohdistuu omille työpäiville

Loman pituus	Lomapäiviä
28 päivää	14
32 päivää	16
38 päivää	19

Edellä oleva edellyttää, että henkilöllä on 12 täyttä lomanmääräytymis- kuukautta lomanmääräytymisvuonna. Jos näin ei ole, niin päivät mää- räytyvät lomanmääräytymiskuukausien suhteessa.

Esim. lomaoikeus 32 lomapäivää ja 6 lomanmääräytymiskuukautta, työssä 4 päivänä viikossa.

6 x 26 lomapäivää = 13 lomapäivää.

Liite 10 ‌

YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN EDELLYTTÄMIEN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KOULUTUKSEN PERIAATTEET

1 §

Luottamushenkilöt sopimusmääräyksissä

Luottamushenkilöiden koulutus parantaa työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan edellytyksiä ja siten edistää Kelan yhteistoi- mintaa.

Näissä sopimusmääräyksissä luottamushenkilöillä tarkoitetaan Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia, pääluotta- musmiestä, työsuojelun päävaltuutettua, yt-valtuutettuja ja näiden va- rahenkilöitä.

Tietojen saamisesta on sovittu Kelan yhteistoimintasopimuksen 12 §:ssä.

2 §

Palkallisen vapaan antaminen

Luottamushenkilöille annetaan palkallista vapaata tehtävän hoitami- seen liittyvien ammattijärjestöjen oppilaitoksissa järjestettävien perus- ja jatkokurssien ajalta.

Samoin voidaan antaa palkallista vapaata Kelan toimihenkilöt ry:n, Pal- kansaajajärjestö Pardian tai muun vastaavan ammattijärjestön tai yh- teisön järjestämään luottamustehtäviä edistävään koulutukseen.

Kelan toimihenkilöt ry toimittaa työnantajalle vuosittain ennen kalen- terivuoden päättymistä suunnitelman seuraavan kalenterivuoden kurs- sitarpeista.

3 §

Koulutuksen painopistealueita

Luottamushenkilöille tulee antaa koulutusta johtamiseen, työnjohtoon ja rationalisointiin liittyen.

Luottamushenkilöille järjestetään vähintään kerran vuodessa yt-neu- vottelupäivä.

Koulutuksen ajalta maksetaan palkka vähentämättömänä ja Kela huo- lehtii koulutuksen kustannuksista.

Lisäksi voidaan antaa vapaata harkinnan mukaan opintomatkoihin ja omaehtoiseen opiskeluun.

4 §

Hakemuksen käsittely

Haettaessa 2 §:n mukaista koulutusta hakemukseen tulee liittää kurs- siohjelma tai selostus opinnoista. Henkilöstövoimavarayksikkö päät- tää koulutuksen myöntämisestä tai sen siirtämisestä perustellusta syys- tä myöhäisempään ajankohtaan. Ennen hakemuksen mahdollista hyl- käämistä tai koulutuksen siirtämistä asiasta on neuvoteltava pääluotta- musmiehen tai työsuojelun päävaltuutetun kanssa.

5 § Kurssiraha

Luottamushenkilölle voidaan maksaa 2 §:n mukaisen koulutuksen ajal- ta palkkaa yhteensä enintään 30 työpäivän ajalta kalenterivuodessa.

Koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena maksetaan kurs- sirahaa. Yhden päivän kurssin kurssiraha on 27,50 euroa. Kaksipäiväi- sen tai sitä pidemmän kurssin kurssiraha on 55 euroa kurssipäivältä. Kurssiraha maksetaan koulutuksen järjestäjälle.

Kurssirahan maksamisperusteena on opetusohjelmasta ilmenevien kurssipäivien määrä. Kurssirahan lisäksi Kela ei maksa muita kustan- nusten korvauksia.

6 §

Koulutus luottamustehtävän päättymisen jälkeen

Luottamushenkilön luottamustehtävän äättymisen jälkeen työnanta- ja ja toimihenkilö yhdessä selvittävät, tarvitseeko toimihenkilö entiseen tai vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää sel- vityksen edellyttämää koulutusta.

Liite 11 ‌

TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISTÄ JA OSA-AIKAISTAMISTA SEKÄ LOMAUTUSTA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

Tämän liitteen määräyksiä sovelletaan työsuhteen päättämiseen, mil- lä tarkoitetaan työsuhteen irtisanomista ja purkamista, osa-aikaistami- seen sekä toimihenkilöiden lomauttamiseen. Näissä yhteyksissä on eri- tyisesti otettava huomioon yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 luvun ja 9 luvun 62 §:n määräykset sekä voimassa oleva yhteistoimin- tasopimus.

I Työsuhteen irtisanominen ja osa-aikaistaminen

A ) Yleiset määräykset

1 § Irtisanomisajat

Kelan on irtisanoessaan toimihenkilön, ellei muusta sovita, noudatetta- va työsuhteen Kelaan jatkuttua keskeytyksettä

1. enintään yhden vuoden 14 päivän irtisanomisaikaa,

2. yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta yhden kuukauden irti- sanomisaikaa,

3. yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta kahden kuu- kauden irtisanomisaikaa,

4. yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta neljän kuukau- den irtisanomisaikaa,

5. yli 12 vuotta kuuden kuukauden irtisanomisaikaa.

Toimihenkilön on irtisanoessaan työsuhteen, ellei muusta sovita, nou- datettava työsuhteen Kelaan jatkuttua keskeytyksettä

1. enintään viisi vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa,

2. yli viisi vuotta yhden kuukauden irtisanomisaikaa.

2 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Xxx Xxxx ei noudata irtisanomisaikaa, Kela on velvollinen maksamaan toimihenkilölle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos toimihenkilö eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan Kelalle irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Kela saa pidättää tämän määrän toimihenkilöl- le maksettavasta lopputilistä noudattaen, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin kos- kee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

3 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus irtisanomisesta on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava työnantajan edustajalle taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus saadaan lähettää postitse Kelan tai toi- mihenkilön ilmoittamaan tai muutoin tiedossa olevaan postiosoittee- seen. Jos ilmoitus irtisanomisesta on lähetetty postitse, katsotaan sopi- muksen irtisanominen toimitetuksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi.

Toimihenkilön ollessa vuosilomalla katsotaan postitse lähetettyyn il- moitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisin- taan ensimmäisenä loman päättymistä seuraavana päivänä.

B ) Irtisanominen toimihenkilöstä johtuvasta syystä

4 §

Irtisanomisen perusteet

Kela ei saa irtisanoa toimihenkilöä ilman työsopimuslain mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisena henkilöön liit- tyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsuhteesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikutta- vien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten toimihenkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumis- ta, joiden vuoksi toimihenkilö ei enää kykene selviytymään työtehtä- vistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huo- mioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Kiel- letyt irtisanomisperusteet on määritelty työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentissa.

5 §

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irti- sanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

Kelan suorittamasta irtisanomisesta on tehtävä ilmoitus pääluottamus- miehelle ja laitosta edustavalle pääneuvottelijalle ennen sen suoritta- mista ja varattava heille tilaisuus tulla kuulluksi.

6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Kelan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava kirjalli- sesti tiedossaan olevat irtisanomisen syyt ja työsuhteen päättymispäi- vämäärä.

7 §

Toimihenkilön kuuleminen

Ennen työsuhteen irtisanomisilmoituksen antamista Kelan on varatta- va toimihenkilölle kohtuullisen ajan kuluessa mahdollisuus tulla kuul- luksi irtisanomisen perusteesta. Toimihenkilöllä on oikeus häntä kuul- taessa käyttää avustajaa.

Kelan on kuultuaan toimihenkilöä selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla toimihenkilö muuhun työhön.

8 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Korvaussäännökset sisältyvät tämän liitteen III lukuun.

9 §

Työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen

Jos työsuhde on irtisanottu työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä sovittujen perusteiden vastaisesti, työtuomioistuimen on vaatimuksesta harkitta- va, ovatko asiassa ilmenneet olosuhteet sellaiset, että on olemassa edel- lytykset työsuhteen jatkumiselle tai jo päättyneen työsuhteen palautta- miselle. Vaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen irtisanomista koskevan ilmoituksen toimittamisesta.

Edellä 1 kappaleessa mainittuja edellytyksiä harkittaessa on kiinnitet- tävä huomiota paitsi asiassa ilmenneisiin olosuhteisiin kokonaisuudes- saan, erityisesti irtisanomisen syihin, Kelan toiminnan laajuuteen ja Ke- lan palveluksessa olevien toimihenkilöiden määrään sekä irtisanotun toimihenkilön haluun ja tosiasiallisiin mahdollisuuksiin palata entiseen työhönsä sekä hänen muihin olosuhteisiinsa.

10 §

Korvaus työsuhteen jatkuessa

Jos työtuomioistuin katsoo, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle ovat olemassa, se voi määrätä, että Kelan on maksettava joko tämän liit- teen III luvun mukainen korvaus tai, mikäli Kela antaa työsuhteen jat- kua, vaihtoehtoinen korvaus.

Tällainen määräys voidaan antaa myös työsuhteen jo päätyttyä sen va- ralta, että Kela tuomiossa asetetun määräajan kuluessa tarjoaa toimi- henkilölle joko irtisanotun työsuhteen edellyttämää tai siihen rinnas- tettavaa työtä.

Vaihtoehtoisen korvauksen suuruus voidaan määrätä tämän liitteen III luvun mukaisen vähimmäiskorvauksen määrästä riippumatta taikka, jos vahinkoa ei ole syntynyt, määrätä, ettei korvausta ole lainkaan suo- ritettava.

C) Työsuhteen päättäminen tuotannollisista tai taloudellisista syistä

11 §

Irtisanomisen perusteet

Työsuhteen irtisanomisperusteena voivat olla asiallisesta ja painavasta syystä työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset tuotannolliset tai talou- delliset syyt. Tällöin työnantajan on ensisijaisesti pyrittävä sijoittamaan toimihenkilö toisiin tehtäviin tai järjestettävä koulutus työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

12 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Työvoiman vähentämisessä käytetään ensisijaisesti luonnollista poistu- maa. Lisäksi selvitetään työyksikön toimihenkilöiden halukkuus siirtyä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön tai käytetään muita vapaaehtoisia so- peuttamiskeinoja.

Irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan Kelan toiminnalle tärkei- tä toimihenkilöitä, vaikeasti työllistettäviä ja Kelan työssä osan työky- vystään menettäneitä, sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huo- miota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuu- den määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 28 §:ssä sovittuja kanneaikoja.

13 §

Irtisanomista koskeva ilmoitus pääluottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on tuotannollisista tai taloudellisista syistä tapahtu- va työvoiman vähentäminen, ilmoitetaan suunnitellusta irtisanomises- ta pääluottamusmiehelle ja Kelaa edustavalle pääneuvottelijalle ja va- rataan heille tilaisuus tulla kuulluksi. Jos toimenpide kohdistuu vähin- tään kymmeneen toimihenkilöön, on siitä ilmoitettava myös työvoima- viranomaiselle.

14 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Korvaussäännökset sisältyvät tämän liitteen III lukuun.

15 § Takaisinottaminen

Työsopimuslain mukaan tuotannollisella tai taloudellisella perusteel- la irtisanotun toimihenkilön takaisinottovelvollisuuden pituus on neljä kuukautta. Jos työsuhde on kestänyt sen päättymiseen mennessä vähin- tään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

16 §

Työnantajan koulutusvelvollisuus

Työnantaja on velvollinen tarjoamaan tuotannollisella tai taloudelli- sella peruusteella irtisanomalleen toimihenkilölle tilaisuuden osallistua työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaisesti työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen, jos toimi- henkilö on ollut ennen työsuhteen päättymistä yhdenjaksoisesti vähin- tään viisi vuotta Kelan palveluksessa.

Tarkemmat soveltamisohjeet on kuvattu muutosturvaohjeessa.

17 §

Työterveyshuollon järjestäminen

Työnantaja on velvollinen järjestämään tuotannollisella tai taloudelli- sella perusteella irtisanotulle toimihenkilölle työterveyshuollon kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä lukien työterveys- huoltolain 2 §:n 3 momentin mukaisesti, jos toimihenkilö on ollut en- nen työsuhteen päättymistä yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta Ke- lan palveluksessa.

Tarkemmat soveltamisohjeet on kuvattu muutosturvaohjeessa.

D ) Osa-aikaistaminen

18 §

Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Kela voi yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi irtisano- misajan päättymisestä lukien niillä edellytyksillä, joilla työsuhde voi- daan irtisanoa.

II Työsuhteen purkaminen

19 §

Purkamisoikeus ja purkamismenettely

Purkamiseen noudatetaan työsopimuslain 8 luvun säännöksiä.

Purkamisilmoitus on toimitettava kirjallisessa muodossa ja henkilö- kohtaisesti, milloin se on mahdollista.

Kelan on ilmoitettava suunnitellusta työsuhteen purkamisesta pääluot- tamusmiehelle ja Kelaa edustavalle pääneuvottelijalle ja varattava heille tilaisuus tulla kuulluksi. Tätä ei tarvitse noudattaa koeaikapurun osal- ta, jota koskevat päätökset lähetetään tiedoksi pääluottamusmiehelle ja Kelaa edustavalle pääneuvottelijalle.

20 §

Toimihenkilön kuuleminen

Ennen purkamisilmoituksen antamista Kelan on varattava toimihenki- lölle mahdollisuus tulla kuulluksi purkamisen perusteesta. Toimihen- kilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

21 §

Korvaus perusteettomasta purkamisesta

Korvaussäännökset sisältyvät tämän liitteen III lukuun.

III Korvaukset

22 § Korvaukset

Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä määräytyy työso- pimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.

Xxx Xxxx on päättänyt työsuhteen työsopimuslaissa säädettyjen perustei- den vastaisesti, se on velvollinen maksamaan korvausta työsuhteen pe- rusteettomasta päättämisestä.

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukau- den palkka. Pääluottamusmiehelle, työsuojelun päävaltuutetulle ja yt- valtuutetulle suoritettavan korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 30 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavas- ti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kes- to ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vas- taavaa työtä, Kelan menettely työsuhdetta päätettäessä, toimihenkilön itsensä antama aihe päättämiseen, toimihenkilön ja Kelan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat.

Työttömyyspäivärahan vaikutus vahingonkorvauksen maksamiseen määräytyy työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan.

IV Lomauttaminen

23 § Lomauttaminen

Lomauttamiseen noudatetaan työsopimuslain 5 luvun määräyksiä jäl- jempänä mainituin poikkeuksin.

Jos Kela voisi irtisanoa tai purkaa työsuhteen, Kelalla on oikeus jäljem- pänä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa toimihenkilö si- ten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määrä- ajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa. Toimihenkilö voidaan edellä mainitulla tavalla lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos työ on

tilapäisesti vähentynyt eikä Kela voi kohtuudella järjestää muuta työtä tai Kelan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

Työsuhteen kestäessä voidaan toimihenkilön tai Kelan aloitteesta sopia toimihenkilön määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tar- peen Kelan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuu- kauden ilmoitusaikaa, jos toimihenkilön työsuhde Kelaan on jatkunut keskeytyksettä enintään viisi vuotta, ja vähintään kahden kuukauden il- moitusaikaa, jos toimihenkilön työsuhde Kelaan on jatkunut keskeytyk- settä yli viisi vuotta. Lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on Kelan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä toimihenkilöä ottamasta lomautusajaksi muu- ta työtä. Asuntoedun säilyttämisestä lomautusaikana säädetään työso- pimuslain 13 luvun 5 §:ssä.

Lomauttamisen edellytyksenä on yhteistoimintamenettely yhteistoi- minnasta yrityksissä annetun lain 8 luvun sekä yhteistoimintasopimuk- sen mukaan.

Lomauttaminen voi koskea myös määräaikaista toimihenkilöä, jonka työsuhde Kelaan on jatkunut keskeytyksettä vähintään kuusi kuukautta.

24 § Lomauttamisjärjestys

Lomauttamisjärjestys määräytyy soveltuvin osin 12 §:n mukaisesti.

25 §

Lomautuksen ennakkoilmoitus

Milloin 23 §:n mukaisen lomautuksen perusteena on tuotannollisista tai taloudellisista syistä johtuva työn vähentyminen, on Kelan, lomau- tuksen välttämättömyyden tultua Kelan tietoon, annettava lomautuk- sesta välittömästi, ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus pääluottamusmiehel- le ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen toimihenkilöön myös työvoimaviranomaiselle.

Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alka- misaika ja kesto sekä lomautettavien toimihenkilöiden arvioitu luku- määrä ammattiryhmittäin.

26 § Lomautusilmoitus

Ilmoitus lomautuksesta annetaan toimihenkilölle henkilökohtaisesti, ellei Kelan ja pääluottamusmiehen kesken toisin sovita. Ilmoitukses- sa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lo- mautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto.

Kelan on toimihenkilön pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus.

Edellä 23 §:ssä tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole ta- pauksissa, joissa Kelalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lo- mautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työn- teon este johtuu työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoite- tuista tapauksista.

27 §

Lomautusta koskeva ilmoitus pääluottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on tuotannollisista tai taloudellisista syistä tapahtuva lomauttaminen ilmoitetaan siitä pääluottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen toimihenkilöön, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle.

V Riitaisuuksien käsittely

28 §

Riitaisuuksien käsittely

Jollei työsuhteen päättämistä koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi kahden vuoden

kuluessa siitä, kun työsuhteen päättäminen on 3 §:ssä sovitulla taval- la toimitettu tai katsottu toimitetuksi. Työsuhteen jatkamisedellytysten selvittämisvaatimus on kuitenkin tehtävä 9 §:n edellyttämässä määrä- ajassa.

Osa-aikaistamista ja lomauttamista koskevissa riidoissa noudatetaan pääsopimuksen määräaikoja.

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) mukaan toimihenki- löiden työsuhteisiin noudatetaan työsopimuslakia ja työsuhteen ehdois- ta sovitaan työehtosopimuksella. Tästä syystä Kela ja Kelan toimihen- kilöt r.y. ovat sopineet 17.12.2001 toimiehtosopimuksen muuttamises- ta työehtosopimukseksi ja toimiehtolautakunnan lakkauttamisesta sekä siirtymisestä työtuomioistuinmenettelyyn 1.1.2002 lukien.‌

PÄÄSOPIMUS

Kansaneläkelaitoksen työehtosopimusta [toimiehtosopimusta] koskevasta neuvottelumenettelystä

1 §

Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden työsuhteiden [palvelussuhtei- den] ehdoista sovitaan työehtosopimuksin [toimiehtosopimuksin].

Neuvotteluja työehtosopimuksen [toimiehtosopimuksen] tekemisestä, muuttamisesta tai uudistamisesta käy Kansaneläkelaitoksen kanssa Ke- lan toimihenkilöt r.y. [Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöt r.y.].

2 §

Neuvottelupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja samalla esitettävä neuvo- teltavat asiat pääkohdittain. Neuvottelut on aloitettava viipymättä, kui- tenkin viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittä- misestä. Neuvotteluosapuolet kutsuu koolle Kansaneläkelaitos.

Jos työehtosopimus [toimiehtosopimus], pääsopimus tai muu näihin verrattava sopimus irtisanotaan, on irtisanovan osapuolen samalla teh- tävä pääkohdittainen ehdotus uudeksi sopimukseksi.

Työehtosopimus [toimiehtosopimus] neuvotteluista pidetään tarvit- taessa pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla.

3 §

Työehtosopimuksen [toimiehtosopimuksen] tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on Kansaneläkelaitosta työnantajana edustavan neuvottelijan ja toisaalta toimihenkilön tai häntä edustavan yt-valtuutetun [luottamusmiehen] pyrittävä paikallisneuvotteluna käy- tävänä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

Mikäli asiaa ei saada 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voi- daan se siirtää neuvoteltavaksi 4–8 §:ssä määrätyssä järjestyksessä.

Toimihenkilöiden luottamusmiesjärjestelmästä määrätään yt-sopi- muksella [erillisellä sopimuksella].

4 §

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osalli- nen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään so- pimuksen osapuolten kesken.

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämi- sen uhalla tehtävä kahden kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen asian alistamista keskusneuvotteluihin on Kansaneläkelaitos- ta työnantajana edustavan pääneuvottelijan ja pääluottamusmiehen välisissä neuvotteluissa pyrittävä selvittämään syntynyt erimielisyys. (14.5.1974)

5 §

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi jompikumpi so- pimuksen osapuoli saattaa työehtosopimuksen [toimiehtosopimuksen] tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltä- väksi keskusneuvotteluissa.

6 §

Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun neuvottelun kohteeksi tulevat asiat

on vastapuolelle ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pidemmästä määrä- ajasta.

7 §

Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosa- puolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jompikumpi neuvotte- luosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omal- ta osaltaan päättyneiksi.

Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, jos jompikum- pi osapuoli sitä vaatii. Pöytäkirja tarkastetaan neuvotteluosapuolten so- pimalla tavalla.

8 §

(17.12.2001) Jos keskusneuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, asia voi- daan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi työtuomioistuimesta an- netun lain mukaisesti (646/74).

9 §

(17.12.2001) Kanne asian käsittelemiseksi työtuomioistuimessa on pu- hevallan menettämisen uhalla saatettava vireille kolmen kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä.

10 §

Jos tämä sopimus irtisanotaan, päättyy sen voimassaolo kuuden kuu- kauden kuluttua irtisanomisesta.

Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 1973

Kansaneläkelaitos Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöt r.y.

Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata