Yleiset toimitusehdot
Yleiset toimitusehdot
1.5.2019
Sisällys
1. YLEISET TOIMITUSEHDOT JA MÄÄRITELMÄT 4
1.20 Taksa, hinnasto, palvelumaksuhinnasto 6
2.1 Liittämiskohdan yksilöiminen 6
2.3 Liittymishakemus/lausunto 6
2.4 Liittyminen toiminta-alueella 6
2.5 Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella 6
2.6 Liittyminen erityisehdoin 7
3.4 Sopimusehtojen muuttaminen 7
3.5 Sopimuksen irtisanominen 8
3.6 Uuden sopimuksen tekeminen sopimuksen päätyttyä 8
3.7 Muutoksista ilmoittaminen 8
3.8 Uuden sopimuksen tekeminen kiinteistön käyttötarkoituksen muuttumisen,
laajennuksen, yms. syyn takia 9
3.9 Asiakkaan velvollisuus ilmoittaa edellä kohdissa 3.7 ja 3.8 tarkoitetuista muutoksista 9
3.11 Velvoitteista huolehtiminen 9
3.12 Laitoksen oikeus sopimuksen siirtämiseen 9
3.13 Palvelun keskeyttäminen 9
3.14 Keskeyttämisen toteuttaminen 10
3.15 Kuluttajaa koskeva erityisehto 10
3.16 Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen 10
4.1 Vesihuoltolaitoksen maksut 11
4. 3 Ilmoittaminen maksujen ja taksarakenteen muutoksista 11
5.1 Vedenkulutus ja viemäriveden määrä 11
5.4. Pääsy asiakkaan kiinteistölle mittarista johtuvien toimenpiteiden takia 12
5.7 Tilapäinen mittarin poisto 12
7. LAITOKSEN TOIMINTA JA KESKEYTYKSET 14
7.5 Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen 15
7.6 Laitoksen korvausvelvollisuus 16
7.7 Vahingon torjuminen ja rajoittaminen 16
7.8 Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset 16
7.9 Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus 16
8. KIINTEISTÖN VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT 17
8.2 Rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet 17
8.3 Suunnitelmat ja asentaminen 17
8.4 Tonttijohtojen muutostyöt 17
8.5 Laitoksen velvollisuudet 17
8.6 Asiakkaan velvollisuudet 17
8.7 Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa 18
8.8 Kvv-laitteistoja koskevia erillismääräyksiä 18
9. KIINTEISTÖN SAMMUTUSVESILAITTEISTOT 19
9.1 Sopiminen sprinklerilaitteistosta 19
10. ASIAKKAAN KIINTEISTÖN KÄYTTÖ 19
10.1 Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen 19
10.2 Yleisen viemärin tuulettaminen 19
10.3 Liikkuminen ja toimenpiteet asiakkaan tiloissa ja kiinteistöllä 19
LIITE 1: LAITOKSEN VIEMÄRIIN JOHDETTAVIEN JÄTEVESIEN LAATU 20
1. YLEISET TOIMITUSEHDOT JA MÄÄRITELMÄT YLEISET TOIMITUSEHDOT
Näillä vesihuoltolaitoksen yleisillä toimitusehdoilla tarkoitetaan asiakkaan sopimukseen liitettäviä yleisiä ehtoja, jotka koskevat vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämistä sekä laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä.
Näitä yleisiä toimitusehtoja sovelletaan vesihuollossa. Näitä yleisiä toimitusehtoja on noudatettava asianomaisilta kohdiltaan myös silloin, kun on kysymys vain kiinteistön vedenhankinnasta tai jäteveden viemäröinnistä tai huleveden sekaviemäröinnistä.
Tarvittaessa laitos voi tehdä teollisuuslaitoksen tai muun elinkeinonharjoittajan kanssa erillisen sopimuksen, jolla voidaan poi- keta näiden yleisten toimitusehtojen sisällöstä.
Yleisten toimitusehtojen palvelun keskeyttämistä, virhettä ja hinnanalennusta ja vahingonkorvausta koskevia ehtoja sovelletaan laitoksen ja muun asiakkaan kuin kuluttajan välisessä sopimussuhteessa siltä osin kuin toisin ei ole sovittu. Ellei jäljempänä toisin sanota, kuluttajaa koskevia ehtoja sovelletaan vain kohdassa 1.10 määriteltyyn henkilöasiakkaaseen.
Kun päätös uusien yleisten toimitusehtojen käyttöönotosta tai muuttamisesta on tehty, laitos lähettää toimitusehdot asiakkaille vähintään kolme kuukautta ennen uusien yleisten toimitusehtojen tai muutosten voimaantuloa.
Näillä yleisillä toimitusehdoilla kumotaan laitoksen aikaisemmat vesihuollon ja huleveden viemäröinnin yleiset toimitusehdot.
Oikeuksia ja velvoitteita määriteltäessä otetaan asiakirjat huomioon seuraavassa järjestyksessä: pakottava lainsäädäntö, lain- säädäntöön perustuvat viranomaismääräykset, sopimus sopimusehtoineen, yleiset toimitusehdot, laitoksen taksa tai hinnasto ja palvelumaksuhinnasto.
Vesihuoltolaitos on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväk- symällä toiminta-alueella.
Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jä- teveden poisjohtamista ja käsittelyä (viemäröintiä) siinä laajuudessa kuin siitä laitoksen ja asiakkaan kesken sovitaan.
Huleveden viemäröinnillä tarkoitetaan huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista kunnan hulevesiviemärissä tai vesihuoltolaitoksen sekaviemärissä ja käsittelyä siinä laajuudessa kuin siitä kunnan tai vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan kesken sovitaan.
Hulevesiä ei enää katsota osaksi vesihuoltoa ja vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella on siirtynyt laitokselta kunnalle eduskunnan hyväksyessä lait Vesihuoltolain ja Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 1.9.2014 (MRL 103 i §). Hulevesiverkosto on siirtynyt Kuntatekniikalle 1.1.2015 alkaen (Tekninen lautakunta 17.12.2014 § 154, Kaupunginval- tuusto 14.3.2016 § 15). Hulevesien johtamisesta on erilliset Rakennus- ja ympäristölautakunnan hyväksymät määräykset.
Edellä kohdassa 1.5 tarkoitetusta jäteveden poisjohtamisesta ja käsittelystä käytetään näissä toimitusehdoissa lyhennettä ”vie- märöinti”.
Asiakkaalla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta osapuolta, joka on vesihuoltolaitoksen sopijapuoli.
Liittyjällä tarkoitetaan asiakasta, joka on laitokseen liitettävän tai liitetyn kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija. Liittyjällä tarkoitetaan myös luovutuksensaajaa, jolle sopimus on siirretty kiinteistön omistajan tai omistajan vertaisen haltijan vaihtuessa.
Kuluttajalla tarkoitetaan kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua asiakasta, joka on luonnollinen henkilö ja joka tekee laitoksen kanssa sopimuksen liittymisestä tai laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä pääasiassa muuta tarkoitusta kuin elinkeinonharjoittamista varten. Siltä osin kuin ei toisin erikseen sanota, asiakasta koskevia ehtoja sovelletaan myös kuluttajaan.
Kiinteistön haltijalla tai muulla osapuolella (jälj. kiinteistön haltija) tarkoitetaan asiakasta, joka hallitsee laitoksen verkostoon liitettyä kiinteistöä tai rakennusta liittyjän kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen perusteella, esimerkiksi liittyjän teollisuus- tai asuinkiinteistön päävuokralaisena.
Liittämiskohdalla tarkoitetaan tonttijohtojen ja yleisten johtojen liittämiskohtaa.
Liittämiskohdassa katsotaan laitoksen vesijohto- ja viemäriverkoston kunnossapitovelvollisuus päättyväksi ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (kvv-laitteisto) kunnossapitovelvollisuus alkavaksi.
Liittämiskohtaa määrätessään laitos noudattaa, mitä vesihuoltolain 12 §:ssä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 218/2013) sanotaan.
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja (kvv-laitteistoja) ovat kiinteistön laitteistot talous-, sammutus-, jäte- sekä huleveden ja perustusten kuivatusvesien johtamiseksi.
Kiinteistön tonttijohtoja ovat tonttivesijohto ja tonttiviemärit niihin kuuluvine venttiileineen. Tonttivesijohto on talousveden johtamista varten asennettu liittämiskohdan ja kiinteistön vesimittarin välinen johto. Tonttiviemäri on liittämiskohdan ja raken- nuksen välinen viemäri, joka on asennettu jäteveden johtamista varten (jäteveden tonttiviemäri). Tonttiviemäri on myös liittä- miskohdan ja kiinteistön hulevesilaitteiston välinen huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamiseksi asennettu viemäri (huleveden tonttiviemäri).
Tuuletusviemäri on säädöksissä tai viranomaisten antamissa määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettu putki viemärin paineenvaihte- luiden tasaamiseksi ja viemärin tuulettamiseksi. Rakennukseen tehdään vähintään yksi ulkoilmaan johtava tuuletusviemäri.
Toiminta-alue on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu kunnan hyväksymä alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuol- losta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa säädetään.
Vastuualue on alue, jolla vesihuoltolaitos tai kiinteistön haltija tai omistaja vastaa vesihuoltolaitteiston, vesijohtojen sekä vie- märien ylläpidosta ja huollosta. Vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön haltijan tai omistajan vastuualueen raja on asemakaava-alu- eella tontin raja. Asemakaava-alueen ulkopuolella raja on runkovesijohdossa tai -viemärissä.
Viemärivedellä tarkoitetaan jätevettä, joka johdetaan kiinteistöltä laitoksen jätevesiviemäriin. Viemärivedellä tarkoitetaan myös hulevettä ja perustusten kuivatusvettä, jota johdetaan tai kulkeutuu kiinteistöltä laitoksen sekaviemäriin.
Se, minkä tässä kohdassa mainitun veden vastaanottamista kulloinkin tarkoitetaan, määräytyy sen mukaan, mitä vettä/vesiä asiakkaan kiinteistöltä johdetaan laitoksen viemäriin.
Viemärillä tarkoitetaan jätevesiviemäriä. Erillisviemärillä tarkoitetaan sellaista jätevesiviemäriä, jossa johdetaan vain jätevettä. Lisäksi erillisviemärillä tarkoitetaan sellaista hulevesiviemäriä, jossa johdetaan vain hulevettä ja perustusten kuivatusvettä. Se- kaviemärillä tarkoitetaan sellaista jätevesiviemäriä, jossa laitoksen jätevesi, hulevesi ja perustusten kuivatusvesi johdetaan sa- massa viemärissä.
Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamis- vettä tai perustusten kuivatusvettä.
1.20 Taksa, hinnasto, palvelumaksuhinnasto
Taksalla tai hinnastolla tarkoitetaan asiakirjaa, jossa ilmoitetaan maksut, joita laitos perii laitoksen verkostoon liittymisestä ja vesihuollon käytöstä. Lisäksi laitoksella voi olla erillinen palvelumaksuhinnasto laitoksen tarjoamista muista palveluista.
2.1 Liittämiskohdan yksilöiminen
Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen rakennuslupa-asiakirjoihin. Jos merkinnät poikkea- vat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.
Kiinteistö, joka liittyy tai on liittynyt laitoksen jätevesiviemäriin, liittyy maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetysti myös kunnan hulevesijärjestelmään.
Mikäli laitos muuttaa tai on muuttanut sekaviemäröintijärjestelmän erillisviemäröinniksi tai ei ota enää vastaan hulevesiä jäte- vesiviemäriin vesihuoltolain 17 d §:n mukaan, laitos ilmoittaa kiinteistölle kohtuullisen ajan, jonka kuluessa kiinteistö on velvol- linen erottelemaan jätevedet sekä hulevedet ja liittymään erillisiin laitoksen jätevesiviemäreihin ja sen myötä kunnan huleve- sijärjestelmiin.
Huleveden ja jäteveden johtaminen samassa viemärissä katsotaan jäteveden viemäröinniksi. Silloin, kun hulevettä johdetaan samassa viemärissä kuin jätevettä, laitos voi periä korotettua maksua tai erillistä sekaviemäröintimaksua siten kuin siitä sano- taan laitoksen taksassa tai hinnastossa.
2.3 Liittymishakemus/lausunto
Liittyjä antaa liittymishakemuksessa tiedot kiinteistön käyttötarkoituksesta, arvion vedenkulutuksesta ja viemärivesien määrästä ja laadusta, asian harkinnassa tarvittavat mahdolliset muut laitoksen erikseen määrittelemät selvitykset sekä sellaiset asema- ja pääpiirustukset, joihin laitos merkitsee vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreiden padotuskorkeudet.
Liittyjä esittää tonttijohtoja ja tonttijohtojen ainetta, kokoa ja niihin liitettäviä laitteita koskevat suunnitelmat laitoksen hyväk- syttäviksi ennen asentamista.
2.4 Liittyminen toiminta-alueella
Mikäli kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, on kiinteistö liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja/tai jä- tevesiviemäriin. Liittymisvelvoitteesta vapautusta voi hakea kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta vesihuoltolain 11 §:n mu- kaisin perustein.
2.5 Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella
Laitos voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitämään joh- dot laitoksen vesijohdosta tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella.
2.6 Liittyminen erityisehdoin
Xxxxxx päättää tapauskohtaisesti tilapäisen liittyjän liittymisehdoista tai sellaisten tehtaan, laitoksen, yrityksen, liikkeen tai muun vesihuoltolain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetun liittyjän liittymisehdoista, joka vedenkulutuksensa tai viemäreihin johtamansa viemäriveden laadun tai määrän vuoksi saattaisi vaikeuttaa vesihuoltolaitoksen toimintaa.
Vesihuollon sopimuksia ovat liittymis- ja käyttösopimus sekä erillinen käyttösopimus (jälj. käyttösopimus).
Liittymis- ja käyttösopimus koskee kiinteistön liittämistä laitoksen verkostoon ja laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttä- mistä. Sen osapuolet ovat liittyjä ja laitos. Käyttösopimus koskee laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat kiinteistön haltija ja laitos. Sopimukset tehdään kirjallisesti tai sähköisesti.
Laitoksella on oikeus vedota asiakkaan kanssa tekemäänsä sopimukseen huolimatta siitä, mitä liittyjä ja kiinteistön haltija ovat keskenään sopineet kiinteistön vesihuollosta.
Kun laitos on hyväksynyt liittymishakemuksen tai antanut lausunnon kohdan 2.3 mukaisista asioista sekä tarkastanut kvv-lait- teiston piirustukset, tehdään liittyjän ja laitoksen kesken sopimus liittymisestä ja käytöstä (liittymis- ja käyttösopimus).
Xxxxxx määrittelee sopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillis- viemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä kiin- teistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa.
Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheu- tuvasta haitasta tai vahingosta. Asiakkaan tulee suojata padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäröidyt tilansa vahinkojen välttämiseksi.
Kiinteistöllä, jota voimassa oleva liittymissopimus koskee, tulee olla voimassa myös käyttösopimus. Liittyjän ja laitoksen välinen käyttösopimus tehdään samanaikaisesti ja samalla asiakirjalla kuin liittymissopimus ja se on voimassa toistaiseksi.
Laitos voi tehdä käyttösopimuksen myös kiinteistön haltijan kanssa, kun liittyjä antaa siihen kirjallisen suostumuksensa ja jos laitoksella ei ole liittyjältä erääntyneitä maksuja koskevia saatavia. Lisäksi laitos voi edellyttää, että kiinteistöä koskeva liittymis- maksu on maksettu ennen käyttösopimuksen tekemistä. Jos samalla kiinteistöllä on useita haltijoita (muita kuin liittyjä), näiden kanssa tehdään yksi käyttösopimus.
Muun kuin liittyjän kanssa käyttösopimus voidaan tehdä myös määräajaksi. Jos muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta.
Kun kiinteistön haltijan ja laitoksen välisen käyttösopimuksen voimassaolo päättyy irtisanomisen tai määräajan kulumisen joh- dosta, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta ilman eri toimenpiteitä päättymispäivästä alkaen.
3.4 Sopimusehtojen muuttaminen
Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta so- pimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu jäljempänä kohdassa 4.2.
Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimus- ehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomai- sen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.
Laitos saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen, jos sopimuksen pitäminen voimassa on kiinteistön vedenkulutuksen tai kiin- teistöltä viemäriin johdettavan jäteveden tai sekaviemäriin johdettavan huleveden tai perustusten kuivatusveden laadun tai määrän olennaisen muuttumisen vuoksi kohtuutonta.
Laitos saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen myös silloin, kun vesihuoltopalvelun käyttö on lakannut ja kiinteistö on jäänyt asumattomaksi muuten kuin tilapäisesti eikä laitokselle ole ilmoitettu muuta laskutusosoitetta ja laitoksen lähettämät laskut ovat maksamatta vähintään kolmelta vuodelta.
Liittyjä saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen laitoksen toiminta-alueella vain, jos kiinteistölle on myönnetty vapautus liit- tämisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 §:n perusteella.
Mikäli liittyjä tällöin irtisanoo vesilaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen ja pitää voimassa sopimuksen viemärilaitoksen kanssa, erottaa vesilaitos liittyjän kustannuksella tämän vesilaitteet verkostosta. Viemärilaitoksen käyttömaksun perusteena on veden mittaus kohdan 5.2 mukaisesti tai arvioitu vuosikulutus.
Kun liittymissopimus päättyy, päättyy myös kiinteistöä koskeva käyttösopimus.
Edellä tässä kohdassa sanottu ei estä laitosta irtisanomasta liittymis- ja käyttösopimusta, jos laitoksen verkostoon liitetty kiin- teistö jää laitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle toiminta-alueen supistamisen takia. Sopimuksen irtisanominen toiminta-alu- een supistamisen takia edellyttää kuitenkin, että kiinteistön vesihuolto voidaan turvata siten kuin vesihuoltolain 8 a §:ssä ja 24
§:n 5 momentissa säädetään.
Laitos saa irtisanoa käyttösopimuksen, jos vesihuollon palvelu on keskeytetty näiden ehtojen kohdan 3.13 perusteella ja sopi- muksen voimassapitäminen on kohtuutonta. Lisäksi käyttösopimus päättyy ilman irtisanomista, kun liittymissopimus irtisano- taan.
Muun asiakkaan kuin liittyjän tulee irtisanoa laitoksen kanssa tekemänsä käyttösopimus luopuessaan kiinteistön hallinnasta. Asiakas ilmoittaa laitokselle käyttösopimuksen irtisanomisesta viimeistään kaksi viikkoa ennen sopimuksen haluttua päättymis- ajankohtaa. Jos sopimusta ei irtisanota, se päättyy viimeistään, kun liittymissopimus irtisanotaan.
Ilmoituksen saatuaan laitos ilmoittaa siitä liittyjälle. Samalla laitos muistuttaa liittyjää siitä, että liittyjän ja laitoksen välistä käyt- tösopimusta noudatetaan kiinteistön haltijan sopimuksen päättymispäivästä alkaen.
Silloin kun asiakkaalla on oikeus irtisanoa laitoksen kanssa tekemänsä sopimus, irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai sähköi- sesti vähintään kaksi viikkoa ennen haluttua sopimuksen päättymisajankohtaa. Asiakkaan tulee myös ilmoittaa sopimuksen päät- tymispäivän mittarinlukema laitokselle.
Liittymis- ja käyttösopimuksen päättyessä laitoksella on oikeus erottaa liittyjän kustannuksella kiinteistön laitteistot verkostaan. Kun kiinteistön haltijan käyttösopimus päättyy, laitoksella on oikeus erottaa tämän kustannuksella kiinteistön laitteistot verkos- taan, jos liittyjän liittymis- ja käyttösopimus ei ole voimassa. Sopimuksen irtisanominen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuu- tensa täyttämisestä eikä aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta.
Laitos ei vastaa sopimuksen päättymisen jälkeen asiakkaalle, kiinteistölle tai kolmannelle vedestä tai viemärivedestä mahdolli- sesti aiheutuvista vahingoista.
3.6 Uuden sopimuksen tekeminen sopimuksen päätyttyä
Mikäli liittymis- ja käyttösopimuksen päättymisen jälkeen kiinteistölle halutaan hankkia vettä tai johtaa sieltä viemärivettä, on liittyjän ja laitoksen tehtävä uusi liittymis- ja käyttösopimus.
Uuden sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle uudelleen verkostoon liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.
3.7 Muutoksista ilmoittaminen
Asiakas ilmoittaa laitokselle, jos liittymissopimuksen tekemisen jälkeen kiinteistöllä olevaa rakennusta laajennetaan tai sinne rakennetaan uusi rakennus.
Asiakas ilmoittaa laitokselle myös, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu tai sen vedentarve tai viemäriveden määrä kasvaa tai sen viemäriveden laatu muuttuu olennaisesti siitä, mitä on sovittu kiinteistön liittyessä. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle myös uusien liittymien rakentamisesta.
Liittyjä vastaa edellä mainittujen ilmoitusten tekemisestä laitokselle myös silloin, kun kiinteistö on jonkun muun kuin liittyjän käytössä.
3.8 Uuden sopimuksen tekeminen kiinteistön käyttötarkoituksen muuttumisen, laajennuksen, yms. syyn takia
Jos kiinteistön tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu olennaisesti tai siten, että kiinteistön liittymiseen olisi sovellettava kohtaa
2.6 tai viemärivesien pitoisuuksia ja määrää koskevat viranomaisten määräämät lupaehdot muuttuvat tai jos lainsäädännön tai valtakunnallisten määräysten, ohjeiden tai lupaehtojen muutokset muutoin edellyttävät, asiakas on velvollinen tekemään lai- toksen kanssa uuden sopimuksen. Lisäksi asiakas on velvollinen tekemään laitoksen kanssa muutosta vastaavan sopimuksen edellä kohdassa 3.7 tarkoitetusta laajennuksesta tai lisärakentamisesta.
3.9 Asiakkaan velvollisuus ilmoittaa edellä kohdissa 3.7 ja 3.8 tarkoitetuista muutoksista
Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kiinteistön tai sen osan käyttötarkoituksen muuttumisesta, rakennuksen laajen- tamisesta tai lisärakentamisesta vähintään kuukautta ennen kuin tilat otetaan käyttöön tai muutos muuten tapahtuu.
Liittyjä ilmoittaa luovutuksensaajalle erääntyneistä maksuista ennen kuin kiinteistön luovutuksesta on sovittu.
Liittyjä ilmoittaa kirjallisesti tai sähköisesti laitokselle kiinteistön luovutuksesta kuukauden kuluessa luovutuspäivästä. Liittyjä sitoutuu sisällyttämään luovutuskirjaan ehdon, jonka nojalla liittyjän sopimus siirretään luovutuksensaajalle ja jonka nojalla luo- vutuksensaaja sitoutuu noudattamaan kaikkia sen ehtoja.
Luovutuksensaaja tulee sopijapuoleksi, kun laitos on hyväksynyt sopimuksen siirron. Xxxxxx ilmoittaa luovutuksensaajalle siirron hyväksymisestä.
Siirron hyväksyminen edellyttää, että liittymismaksu on maksettu ja muut sopimuksen ehdot täytetty tai luovutuksensaaja on ottanut edellä mainitut velvoitteet nimenomaisesti vastattavakseen. Muussa tapauksessa luovutuksensaaja katsotaan uudeksi liittyjäksi, jonka kanssa tehdään uusi liittymis- ja käyttösopimus ja jolta veloitetaan liittymismaksu. Muut maksut, kuten perus- ja käyttömaksut sekä työlaskut ovat liittyjän vastuulla.
Kiinteistön luovutuksella tarkoitetaan edellä tässä kohdassa toimenpidettä, jonka seurauksena kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija vaihtuu.
3.11 Velvoitteista huolehtiminen
Liittyjä ei voi ilman laitoksen hyväksyntää siirtää sopimukseen perustuvia maksu- tai muita velvoitteitaan vuokralaiselle tai kol- mannelle. Sopimuksen irtisanomisesta, siirtämisestä tai uuden sopimuksen tekemisestä huolimatta asiakas on velvollinen hoi- tamaan sopimuksensa mukaiset maksu- tai muut velvoitteet.
Kun liittyjä vastaa sopimuksensa perusteella vuokralaisen tai kolmannen vesihuoltomaksuista, laitos ilmoittaa olennaisesta mak- suviivästyksestä liittyjälle, ellei laiminlyöntiä ole maksukehotuksen jälkeen oikaistu kohtuullisessa ajassa.
3.12 Laitoksen oikeus sopimuksen siirtämiseen
Jos laitos lopettaa toimintansa ko. alueella tai vesi-, jätevesiviemäri- tai hulevesiviemäriverkosto luovutetaan toiselle omistajalle tai laitoksessa tapahtuu muita tähän verrattavia uudelleenjärjestelyjä, laitos voi siirtää laitoksen ja asiakkaan välisen sopimuksen toiselle omistajalle siirtohetken mukaisine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Siirronsaaja ilmoittaa siirrosta asiakkaille viimeis- tään ensimmäisen laskun yhteydessä, mutta siirto on voimassa ilmoituksesta riippumatta.
Palvelun keskeyttämisen edellytykset
Laitoksella on oikeus keskeyttää veden toimittaminen sekä jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden vastaanottami- nen ja erottaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot (kvv-laitteistot) laitoksen vesijohdosta ja/tai viemäristä, jos
a) asiakas ei kirjallisesta huomautuksesta huolimatta huolehdi siitä, että kvv-laitteistot ovat kohdassa 8.2 mainittujen määräys- ten ja muiden säädösten edellyttämässä kunnossa eikä laitoksen asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa suorita laitoksen vaatimia toimenpiteitä sellaisten häiriöiden poistamiseksi, jotka vahingoittavat tai voivat vahingoittaa laitoksen laitteita taikka voivat vaikuttaa haitallisesti veden tai viemäriveden laatuun, määrään tai paineeseen.
b) asiakas anastaa tai yrittää anastaa vettä, murtaa luvatta vesimittarin sinetin tai käyttää vettä eikä tee sopimusta laitoksen kanssa tai liittyy luvatta laitoksen viemäriverkostoon tai antaa muun kiinteistön liittyä tonttivesijohtoonsa tai –viemäriinsä ilman, että siitä on sovittu laitoksen kanssa. Laitoksella on oikeus periä taksan/hinnaston mukainen korotettu liittymismaksu asiak- kailta, jotka ovat liittäneet luvatta kiinteistönsä laitoksen vesihuoltoverkostoon.
c) asiakas kirjallisesta muistutuksesta huolimatta olennaisesti laiminlyö maksuvelvollisuutensa. Veden toimittamista ja viemäri- veden vastaanottamista ei kuitenkaan voida keskeyttää kuluttajalta tai asuinkäytössä olevalta pienkiinteistöltä, jos tällaisen asi- akkaan maksamatta oleva maksu tai useampi maksu yhteensä ei ole vähintään 300 euroa tai jos vanhimman maksamatta olevan laskun eräpäivästä ei ole kulunut vähintään kolmea kuukautta.
Asuinkäytössä olevalla pienkiinteistöllä tarkoitetaan edellä tässä kohdassa omakotitaloa tai asunto-osakeyhtiömuotoista pari- tai rivitaloa, jossa asuu kaksi tai muutama kuluttajataloutta.
d) asiakas on avannut tonttivesijohtoon kuuluvan sulkuventtiilin ilman laitoksen lupaa. Laitoksella on oikeus sulkea luvatta avattu tonttivesijohtoon kuuluva sulkuventtiili ilman erillistä ilmoitusta.
e) asiakas muulla tavoin olennaisesti rikkoo tai laiminlyö lainsäädännöstä, lainsäädännön perusteella annetuista viranomaismää- räyksistä, tai sopimuksesta johtuvat velvoitteensa.
f) muu asiakas kuin kuluttaja on asetettu konkurssiin eikä konkurssipesä tee laitoksen kanssa sopimusta konkurssiin asettamisen jälkeen syntyvien saatavien maksamisesta tai kiinteistö on ulosmittauksessa liittyjän veloista eikä vakuutta maksujen suoritta- misesta ole annettu.
3.14 Keskeyttämisen toteuttaminen
Laitos saa keskeyttää veden toimittamisen sekä viemäriveden vastaanottamisen aikaisintaan viiden viikon kuluttua siitä, kun keskeyttämisen uhkasta on ensimmäisen kerran ilmoitettu asiakkaalle eikä laiminlyöntiä tai velvoitteiden rikkomista ole oikaistu ajoissa ennen ilmoitettua keskeyttämisajankohtaa.
Jos toiminta on kuitenkin omiaan aiheuttamaan välitöntä vaaraa tai huomattavaa haittaa laitoksen käytölle taikka terveydelle tai ympäristölle tai jos muu asiakas kuin kuluttaja on asetettu konkurssiin, veden toimittaminen sekä viemäriveden vastaanot- taminen saadaan keskeyttää välittömästi.
Palvelun toimittaminen voidaan keskeyttää myös asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä väliaikaisesti. Keskeytystä on pyydettävä, mi- käli mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua keskeyttämisajankohtaa kirjallisesti. Asiakkaan halutessa pyytämäs- tään keskeytyksestä huolimatta ylläpitää mahdollisuuden vesihuoltopalvelun käyttöön, asiakkaan on maksettava tästä ylläpi- dosta voimassa olevat laitoksen taksan/hinnaston mukaiset maksut.
Laitos ei vastaa verkostosta erottamisesta johtuvista veden toimittamisen ja/tai viemäriveden poisjohtamisen ja vastaanoton keskeytyksestä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä. Palvelun keskeyttäminen tai irtisanomi- nen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuutensa täyttämisestä eikä aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta.
3.15 Kuluttajaa koskeva erityisehto
Kun asiakas on näiden toimitusehtojen kohdassa 1.10 tarkoitettu kuluttaja, maksun laiminlyönnin osalta sovelletaan asiakkaa- seen lisäksi seuraavaa ehtoa:
Jos maksun laiminlyönti aiheutuu kuluttajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut vakavan sairauden tai työttömyyden taikka muun niihin rinnastettavan erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, ja asiakas on tällaisista maksuvaikeuksista ilmoittanut laitokselle, veden toimittaminen sekä viemäriveden vastaanottaminen saadaan keskeyttää aikaisintaan kymmenen viikon kuluttua siitä, kun keskeyttämisen uhkasta on ensimmäisen kerran ilmoitettu asiakkaalle.
Kuluttaja ilmoittaa laitokselle kirjallisesti laskun maksamisen esteenä olevasta seikasta heti, kun se on kuluttajan tiedossa. Ilmoi- tus ei vapauta kuluttajaa maksuvelvollisuudestaan.
3.16 Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen
Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jäl- keen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuiten- kaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista il- moituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleen kytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat.
Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asia- kas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottami- sesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin, kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.
4.1 Vesihuoltolaitoksen maksut
Laitos perii taksassa tai hinnastossa ja palvelumaksuhinnastossa määrättyjä maksuja.
Laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista:
• lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös
• olosuhteiden olennaisesti muututtua
Lisäksi laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan niin, että sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista:
• hinnoittelu- ja sopimusjärjestelmien uudistaminen
• laitoksen käyttö- sekä peruskorjaus- ja uusinvestointikustannusten muutos, ottaen huomioon, että vesihuoltolain mu- kaan laitoksen kaikki kustannukset tulee kattaa maksuilla
• ympäristön- ja terveydensuojelusta, luonnonvarojen käytöstä, maankäytön rajoituksista aiheutuvat kustannukset tai näiden kustannusten muutos
Lisäksi laitoksella on aina oikeus tehdä maksuihin ja taksarakenteeseen vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.
4.3 Ilmoittaminen maksujen ja taksarakenteen muutoksista
Maksujen muutoksista ja muutosten perusteista sekä taksarakenteen muutoksesta laitos ilmoittaa asiakkaalle vähintään kuu- kautta ennen muutosten voimaantuloa. Ilmoitus on tehtävä selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla ja se voidaan esimerkiksi lähettää laskun yhteydessä erillisenä tiedotteena asiakkaan laskutusosoitteeseen.
Jos asiakkaan laskut lähetetään verkkopankkiin, laitos lähettää lisäksi ilmoituksen kiinteistön postiosoitteeseen.
5.1 Vedenkulutus ja viemäriveden määrä
Vedenkulutus todetaan laitoksen asentamalla vesimittarilla tai poikkeustapauksessa laitoksen suorittamalla arvioinnilla.
Asiakkaan tulee seurata vedenkulutustaan ja sen muutoksia. Asiakkaan tulee olla riittävästi selvillä kiinteistöltä viemäriin joh- dettavan viemäriveden määrästä ja on ilmoitettava laitokselle sellaiset kiinteistöllä tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat olennaisesti viemäriveden määrään.
Laitos asentaa vesimittarin kutakin vesiliittymää kohden. Vesimittarin omistaa laitos, ellei toisin sovita. Laitos määrittää vesimit- tareiden tyypit. Vesimittarin koko määritetään kiinteistön LVI-suunnittelijan mitoituksen mukaisesti. Asennukseen kuuluvat työt ja tarvikkeet venttiileineen, liitoskappaleineen jne. maksaa liittyjä, jonka omaisuudeksi nämä jäävät.
Jätevesiviemäriin liittymisen edellytyksenä on asiakkaan vedenkulutuksen mittaus. Vesilaitos asentaa liittyjän kustannuksella vesimittarin kiinteistön vedenkulutuksen toteamiseksi jäteveden määrän laskuttamista varten myös silloin, kun kiinteistö on liitetty vain viemäriin ja ottaa vettä omasta vesilähteestä. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan tarvitse asentaa vesimittaria, jos vedenkulutus on erityisestä syystä vähäinen tai jos laitos muusta poikkeuksellisesta syystä arvioi kiinteistön vedenkulutuksen.
Asiakas on velvollinen korvauksetta varaamaan vesimittarille viranomaisohjeiden mukaan rakennetun, lämpimän ja lattiakai- volla varustetun tilan. Vesimittarille voidaan kuitenkin erityisestä syystä varata sellainen tila, jossa ei ole lattiakaivoa. Tällöin asiakas vastaa vesimittarin aiheuttamista vahingoista.
Laitos ei vastaa viranomaisten ohjeiden vastaisesti rakennetussa ja kunnossapidetyssä mittaritilassa aiheutuvista vahingoista tai lattiakaivon puuttumisesta aiheutuvista vahingoista.
5.4. Pääsy asiakkaan kiinteistölle mittarista johtuvien toimenpiteiden takia
Asiakas on velvollinen huolehtimaan siitä, että laitos voi esteettä suorittaa mittarin lukemiseen, asentamiseen, huoltoon, vaih- tamiseen yms. liittyvät toimenpiteet. Laitos ja asiakas sopivat keskenään ajankohdasta, jona laitos voi tulla suorittamaan kiin- teistölle edellä tarkoitettuja toimenpiteitä. Jos asiakas ei järjestä laitokselle esteetöntä pääsyä kiinteistölle ja mittaritilaan edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamiseksi, asiakas vastaa tästä aiheutuvista vahingoista.
Laitos lukee vesimittarit tarpeen mukaan.
Asiakkaan tulee toimittaa laskutusta varten tarvittavat lukematiedot laitoksen määrääminä aikoina. Ellei mittarin lukemaa ole toimitettu määräajassa tai luennasta ole erikseen toisin sovittu laitoksen kanssa, laitoksella on oikeus suorittaa laskutus arvion perusteella tai periä palvelumaksuhinnaston mukainen kohtuullinen korvaus suorittamastaan luennasta.
Asiakas on velvollinen ilmoittamaan vesilaitokselle vedenkulutusta koskevia tietoja ja sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat ve- dentoimitukseen sekä ilmoittamaan tai sallimaan vesilaitoksen ilmoittaa erilliselle viemärilaitokselle liittyjän vedenkulutuksen määrän.
Laitoksella on oikeus järjestää vesimittareiden kaukoluenta. Luennan järjestämiseksi laitoksella on oikeus asentaa ja käyttää kiinteistöön asennettuja, luentaan tarvittavia laitteistoja.
Vesimittarin kunnossapitää kustannuksellaan laitos. Mikäli vesimittari on vaurioitunut asiakkaasta johtuvasta syystä, laitoksella on oikeus periä vaihdosta, huollosta ja korjauksesta aiheutuneet kulut asiakkaalta.
Ainoastaan laitoksella on oikeus asentaa, korjata, poistaa, kytkeä tai tarkistaa vesimittari sekä murtaa sen sinetti.
5.7 Tilapäinen mittarin poisto
Jos asiakas tilapäisen käyttökatkoksen ajaksi haluaa, että laitos ottaa vesimittarin pois määräajaksi pakkasen, kiinteistöllä teh- tävän työsuorituksen tai muun vaaran johdosta, on laitos palvelumaksuhinnaston mukaista korvausta vastaan velvollinen otta- maan mittarin pois sekä asentamaan mittarin uudestaan paikoilleen. Asiakkaan on kirjallisesti tai sähköisesti pyydettävä mitta- rin poistoa vähintään kaksi viikkoa ennen määräaikaa.
Mittaustarkkuuteen sovelletaan turvatekniikan keskuksen tai muun viranomaisen, jolle asia säädösten mukaan kulloinkin kuu- luu, antamia määräyksiä. Vesimittarin katsotaan mittaavan oikein, jos tarkistuksessa todettu virhenäyttämä on pienempi kuin ± 5 % kuormituksen ollessa likimain nimellisvirtaaman suuruinen, ellei viranomaisten määräyksistä muuta johdu.
Laitos huolehtii siitä, että laitoksen käyttämät vesimittarit tarkistetaan siten kuin siitä laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai määrätään.
Ellei toisin säädetä, laitos voi tarkistaa vesimittarit kustannuksellaan määrävälein tai vaihdon yhteydessä.
Lisäksi laitos tarkistaa vesimittarin asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä. Asiakkaalla on oikeus olla läsnä tarkistuksessa. Toimenpi- teestä tehdään pöytäkirja.
Jos asiakkaan tilaamassa tarkistuksessa vesimittarin todetaan näyttävän edellä kohdassa 5.8 tarkoitettujen määräysten mukai- sesti oikein, laitos veloittaa asiakkaalta kulloinkin voimassa olevan, kohtuullisen tarkistusmaksun. Muussa tapauksessa tarkistus- kulut maksaa laitos.
Jos mittaria ei ole tarkistettu määrävälein tai vaihdon yhteydessä ja myöhemmin todetaan, että mittari on mitannut väärin ja asiakkaalta on sen takia veloitettu liikaa käyttömaksua, laitos antaa asiakkaalle jäljempänä 6.3 -kohdassa tarkoitetun hyvityksen. Tässä tapauksessa mittarin katsotaan mitanneen väärin, jos seuraavassa luennassa ilmenee, että asiakkaan vuosikulutus on muuttunut olennaisesti mittarin vaihdon jälkeen eikä kiinteistön olosuhteissa tai kvv-laitteissa ole tapahtunut muutosta.
Laskusta on käytävä riittävän selkeästi ilmi laskutuksen perusteena käytetyt kulutus- ja yksikköhintatiedot, laskutuskausi sekä erillisistä toimenpiteistä perityt maksut.
Laitos tarkistaa asiakkaan pyynnöstä arvioituun kulutukseen perustuvaa laskutusta, kun arviolaskutuksen perustana olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai tarkistamiseen on muuten perusteltua syytä.
Laitos laskuttaa asiakasta vähintään kerran vuodessa. Laitos on oikeutettu laskuttamaan käyttömaksut vesimittarin luennan perusteella edellisiin laskutuskausiin tai arviointiin perustuvina erinä, jolloin lopullinen maksu määrätään mittarin luennassa todetun tai laitoksen pyynnöstä tapahtuneen, asiakkaan ilmoittaman mittarinluennan mukaisen todellisen kulutuksen perus- teella.
Laitos hyvittää asiakkaalle liikaa maksetun ja lisäveloittaa puuttuvan määrän. Hyvitykselle tai lisäveloitukselle ei suoriteta korkoa. Mikäli hyvitettävä tai veloitettava määrä on vähäinen, laitos voi suorittaa tai periä sen seuraavassa laskussa.
6.1.1 Laskun lähettäminen ja maksaminen
Laskut lähetetään asiakkaan ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Laskut on maksettava viimeistään laskuun merkittynä eräpäi- vänä. Laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on oltava vähintään kolme viikkoa. Jos asiakas on muu kuin kuluttaja, sopijapuolet voivat sopia myös lyhyemmästä erääntymisajasta. Asiakas vastaa sopimuksensa perusteella laskun maksamisesta myös silloin, kun se lähetetään asiakkaan pyynnöstä kolmannelle.
Jos laitoksella on e-laskutus käytössä, asiakas voi siirtyä e-laskun käyttöön pankkinsa e-laskupalvelussa. E-lasku katsotaan saa- puneeksi asiakkaalle silloin, kun se on toimitettu asiakkaan verkkopankkiin. Asiakas vastaa e-laskun käsittelystä ja maksamisesta. Laitoksella tai pankilla ei ole velvollisuutta toimittaa e-laskua muussa muodossa, jos asiakkaalla on e-lasku käytössä.
Jos asiakas laiminlyö laskun määräaikaisen maksamisen, on yliajalta maksettava lisäksi korkolain mukainen viivästyskorko. Jos eräpäivä ja maksettava määrä on määrätty ennalta, viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lukien. Jos eräpäivää ja makset- tavaa määrää ei ole määrätty ennalta, viivästyskorkoa voidaan periä aikaisintaan 30 päivän kuluttua laskun lähettämispäivästä. Jokaisen maksumuistutuksen lähettämisestä laitos perii palvelumaksuhinnastossa määrätyn maksun.
Asiakkaalle lähetetään vähintään yksi maksumuistutus ennen saatavien siirtämistä perintään. Maksumuistutus lähetetään aikai- sintaan kahden viikon kuluttua laskun eräpäivästä.
Asiakas voi tehdä laitokselle laskua koskevat huomautukset joko kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Huomautuksen tekeminen ei vapauta asiakasta laskun määräaikaisesta maksamisesta, paitsi jos laskun eräpäivä tai määrä on selvästi virheellinen ilmeisen kirjoitusvirheen johdosta.
Jos huomautus osoittautuu aiheelliseksi tai laitos muutoin huomaa laskuttaneensa virheellisesti, laitos hyvittää asiakkaalle tai veloittaa asiakkaalta puuttuvan määrän. Hyvityksestä tai lisäveloituksesta ei makseta korkoa.
Laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheen perusteella laitoksella on oikeus lisäveloitukseen ja asiakkaalla oikeus hyvitykseen. Laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saatavia laitos ja asiakas voivat vaatia enintään kolmen vuoden ajalta.
Asiakas voi kuitenkin vaatia laitoksen tekemään laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saataviaan virheen koko vaikutusajalta, ei kuitenkaan kymmentä vuotta pidemmältä ajalta, jos laskutus-, mittaus- ja mittarin luentavirheen synty- misajankohta ja sen vaikutus laskutukseen voidaan jälkeenpäin todeta.
Hyvitys tai lisäveloitus suoritetaan laskutuksen yhteydessä tai erikseen mittauslaitteiden tarkistukseen, asiakkaan aikaisempiin kulutusmääriin tai muihin tietoihin perustuvan, laitoksen suorittaman arvion nojalla. Lisäveloitukselle tai hyvitykselle ei suoriteta korkoa sen kertymisen ajalta. Lisäveloituksen maksamiselle on asiakkaalle myönnettävä kohtuullinen maksuaika. Jollei asiakas myönnetyssä ajassa maksa lisäveloituksesta aiheutunutta laskua, voidaan siitä tämän jälkeiseltä ajalta periä korkolain mukaista viivästyskorkoa.
Laitoksella on sopimusta tehtäessä oikeus pyytää asiakkaalta, joka ei ole kuluttaja, kohtuullinen vakuus tai ennakkomaksu sopi- mukseen perustuvien saatavien maksamisesta. Laitos voi lisäksi vaatia asiakkaalta vakuuden tai vakuuden täydentämistä tai ennakkomaksua sopimuksen tekemisen yhteydessä ja sopimuksen voimassaoloaikana, jos asiakas on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa.
Mikäli laitos on erottanut asiakkaan verkostosta ja/tai purkanut sopimuksen maksuihin kohdistuvan laiminlyönnin takia, voi lai- tos vaatia vakuuden verkostoon kytkemisen tai uuden sopimuksen tekemisen yhteydessä. Em. syystä laitos voi vaatia vakuuden myös kuluttajalta.
Laitos voi vaatia asiakkaalta, joka on kuluttaja, kohtuullisen vakuuden tai vakuuden täydentämistä tai ennakkomaksua sopimuk- sen tekemisen yhteydessä ja sopimuksen voimassaoloaikana, jos asiakas on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa. Laitoksella tulee lisäksi olla sopimusta tehtäessä ja sen voimassa ollessa erittäin painava syy vakuus- tai ennakkomaksuvaateel- leen. Erittäin painavia syitä voivat olla esimerkiksi:
Veden toimittaminen kuluttajalle tai viemäriveden vastaanottaminen kuluttajalta on keskeytetty maksun laiminlyönnin takia; tai laitoksella on kuluttajalta erääntyneitä veden toimittamiseen tai viemäriveden vastaanottamiseen liittyviä saatavia, joiden määrää voidaan pitää olennaisena; tai kuluttajan luottotiedoista ilmenee, että kuluttaja on ilmeisesti kyvytön suoriutumaan sopimukseen perustuvasta maksuvelvollisuudestaan.
Kun asiakas on velvollinen antamaan vakuuden tai ennakkomaksua tai täydentämään vakuutta sopimuksen tai näiden toimitus- ehtojen perusteella ja asiakas ei näin tee kohtuullisessa ajassa, tätä voidaan pitää olennaisena sopimusrikkomuksena, joka voi johtaa toimituksen keskeyttämiseen.
Vakuuden tai ennakkomaksun suuruus vastaa vähintään kolmen kuukauden ja enintään yhden vuoden arvioitua käyttömaksua. Laitos ei maksa vakuudelle tai ennakkomaksulle korkoa.
Xxxxxx palauttaa asiakkaalle vakuuden sopimuksen päätyttyä välittömästi, kun loppulasku on maksettu ja mahdolliset muut so- pimuksen mukaiset velvoitteet on suoritettu. Sopimuksen pysyessä voimassa vakuus palautetaan viimeistään kahden (kulutta- jalle yhden) vuoden kuluttua sen antamisesta, jollei asiakas ole vakuudenpitoaikana laiminlyönyt maksujaan olennaisesti. Jos asiakas ei ole kuluttaja, laitos ja asiakas voivat sopia vakuuden palauttamisesta muutakin.
Jos asiakas on vakuudenpitoaikana laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa olennaisesti ja vakuutta on käytetty asiakkaan maksui- hin, jäljelle jäänyt osa vakuudesta palautetaan sopimuksen päättyessä. Palauttamisesta huolimatta laitos voi vaatia uuden va- kuuden, jos edellä tässä kohdassa tarkoitetut laiminlyönnit alkavat uudestaan.
Ennakkomaksuna voidaan periä asiakkaalta etukäteen sovitut maksut, jotka erääntyvät myöhemmin. Siltä osin kuin ennakko- maksua ei käytetä maksuihin niiden eräpäivänä, laitos hyvittää asiakkaalle ennakkomaksun eräpäivää seuraavien laskujen yh- teydessä.
Vakuuden tai ennakkomaksun luovuttamisen sijasta laitos ja asiakas voivat sopia sopimuksen mukaisten maksujen maksami- sesta ennakkoon. Palaamisesta tavanomaiseen maksuaikatauluun noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä tässä kohdassa va- kuuden palauttamisesta on sanottu.
7. LAITOKSEN TOIMINTA JA KESKEYTYKSET
Laitos toimittaa talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaista talousvettä, valvoo veden laatua verkostossa valvontatutkimusohjelmassa hyväksytyllä tavalla ja/tai vastaanottaa liittyjän asumajätevettä ja laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä sopimuksen ja näiden yleisten toimitusehtojen mukaisesti.
Laitos toimii siten, että vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton katkokset ja vedentoimituksen paineen- tai laadunvaih- telut eivät poikkea alalla yleisesti hyväksytystä käytännöstä ja terveydensuojelulainsäädännön ja muun lainsäädännön määräyk- sistä.
Laitos on velvollinen kunnossapitämään ja varustamaan laitoksen laitteistot siten, että vedentoimituksen ja viemäriveden vas- taanoton katkoksia tapahtuu mahdollisimman harvoin. Laitos ryhtyy toimenpiteisiin siten, että vedentoimituksen ja viemärive- sien vastaanoton keskeytyessä katkos muodostuu kustannukset huomioon ottaen mahdollisimman lyhyeksi ja vähän haittaa tuottavaksi.
Laitos järjestää yli 24 tuntia kestävien vedentoimituskatkosten aikana mahdollisuuden veden ottamiseen tilapäisistä vesipis- teistä tai sopii asiakkaan kanssa erityisjärjestelyistä.
Laitos voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton katkoksiin varautumisesta, varo- ajoista ja menettelytavoista katkosten aikana ja välittömästi niiden jälkeen. Laitos ei vastaa ohjeiden ja varoaikojen noudatta- matta jättämisestä asiakkaalle, asiakkaan kvv-laitteistolle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvista vahingoista.
Vesihuollossa on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai laitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten pe- rusteella voidaan edellyttää. Vesihuollossa on virhe myös silloin, kun se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt.
Virheenä pidetään myös liitostyön tai veden toimittamisen ja/tai viemäriveden vastaanoton aloittamisen viivästymistä sovitusta ajankohdasta, jos viivästyminen johtuu laitoksesta ja jos viivästystä ei ole pidettävä syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäi- senä.
Virheenä ei kuitenkaan pidetä keskeytystä, joka aiheutuu laitoksen laitteiston tavanomaisesta korjaus- tai huoltotyöstä, joka kestää yhtäjaksoisesti alle 12 tuntia ja josta on ilmoitettu asiakkaalle etukäteen. Virheenä ei myöskään pidetä keskeytystä, jota voidaan pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä, eikä palvelun häiriötä tai keskeytystä, joka johtuu ylivoimaisesta esteestä (esimerkiksi putkirikko).
Virheeksi ei yleensä myöskään katsota sitä, että laitos keskeyttää tai rajoittaa vedentoimitusta tai viemäriveden vastaanottoa tilapäisesti asiakkaan tai kolmannen aiheuttaman syyn tai muun laitoksesta riippumattoman syyn takia. Tällainen syy voi olla esimerkiksi asiakkaan tai kolmannen toimenpiteistä johtuva vedentoimitukseen tai viemäriveden vastaanottoon tarvittavan lait- teen tai putken rikkoutuminen, sähkön toimituskatkos, vedenhankinnan häiriö tai sammutusveden toimittaminen tai muu vas- taava syy. Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton jatkamiseksi.
Silloin, kun vesihuollossa on virhe, asiakkaalla on oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Vaatimus hinnanalennuksesta on esitettävä laitokselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.
Seuraavaa sovelletaan vain kuluttajaan ja asutuksen vesihuollossa:
Jos virhe perustuu vesihuollon yli 12 tunnin yhtäjaksoiseen keskeytykseen, hinnanalennuksen määrä on vähintään kaksi pro- senttia kuluttajan vuotuisesta perus- ja käyttömaksusta. Vesihuoltolaitos vähentää hinnanalennuksen laskusta todettuaan vesi- huollon yhtäjaksoisen keskeytyksen. Tässä sanottua sovelletaan kuluttajan lisäksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu asumisyhteisö, kun keskeytys koskee sellaista kiinteistöä, jota käytetään pääasiassa asumiseen.
Vuotuisen käyttömaksun laskennassa käytetään samaa mittarinlukemaa, joka oli asiakkaalle viimeksi lähetetyn tasauslaskun pe- rusteena. Vuotuisen perusmaksun laskennassa käytetään asiakkaalta samalla ajanjaksolla veloitettuja vesihuollon perusmak- suja.
Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan sellaista laitoksen palvelun häiriötä tai keskeytymistä, joka aiheutuu laitoksen vaikutusmah- dollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota sen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.
Laitoksella on oikeus välittömästi keskeyttää vedentoimitus ja/tai viemäriveden vastaanotto tai rajoittaa niitä ylivoimaisen es- teen vuoksi tai jos se on välttämätöntä ihmishenkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavan vaaran vuoksi.
Ylivoimaisen esteen sattuessa laitos vapautuu vedentoimituksesta ja viemäriveden vastaanotosta siinä määrin ja niin pitkäksi ajaksi, kuin laitoksen normaali toiminta on ylivoimaisen esteen vuoksi mahdotonta.
Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton jatkamiseksi.
7.5 Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen
Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituk- sista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle.
Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hy- vissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liittyjäkohtaisesti ja laaja-alai- sista keskeytyksistä ja rajoituksista Vaasan kaupungin virallisilla tiedotuskanavilla.
7.6 Laitoksen korvausvelvollisuus
Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon.
Edellä tarkoitettua sovelletaan lisäksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu vastaava asumisyhteisö, kun vahinko on aiheutunut sellaiselle omaisuudelle, jota käytetään pääasiassa asumiseen.
Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä vain kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon ja välillisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa.
Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyk- sistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä.
Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheu- tuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä.
Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto on kes- keytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.
7.7 Vahingon torjuminen ja rajoittaminen
Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan va- hingon rajoittamisesta, on korvattava.
7.8 Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset
Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erik- seen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle.
Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa.
Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti:
• esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai te- ollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua,
• myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilaitoksen rakenteita syövyttäviä aineita,
• viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11,0,
• suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC,
• viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemä- riverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. (Katso lisätiedot liitteestä 1.)
Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole erikseen sovittu vesilaitoksen kanssa.
7.9 Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus
Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja edellä 7.8 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitok- selle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle.
Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle.
Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemärive- den tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.
8. KIINTEISTÖN VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot (kvv-laitteistot) määritellään edellä näiden toimitusehtojen kohdassa 1.13.
8.2 Rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet
Sen lisäksi, mitä kunnan rakennusvalvontaviranomainen katsoo tarpeelliseksi, kvv-laitteistojen suunnittelu-, asennus-, muutos-, korjaus- ja kunnossapitotöissä sekä laitteistoja koskevissa tarkastuksissa on noudatettava lainsäädäntöä ja lainsäädän- töön perustuvia kvv-laitteistoja ja työnjohtoa koskevia viranomaismääräyksiä ja -ohjeita sekä niiden perusteella annettuja vaa- timuksia.
8.3 Suunnitelmat ja asentaminen
Liittyjä on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kvv-laitteiden asennusten alkamisesta ja edistymisestä laitoksen antamien ohjei- den mukaan.
Jos liitettävässä kiinteistössä on aikaisemmin rakennettuja kvv-laitteistoja, jotka liittyjä haluaa edelleen pitää käytössä, liittyjän on esitettävä vaadittaessa laitteistoista laitoksen määrittelemät piirustukset. Laitos voi suorittaa laitteistojen tarkastuksen sekä päättää, missä laajuudessa laitteistot ovat hyväksyttävissä.
Jos liittyjä haluaa muuttaa tai täydentää kvv-laitteistoja tai ottaa käyttöön laitokselle aikaisemmin ilmoittamiensa kvv-laitteiden lisäksi muita laitteita tai lisää huomattavasti veden käyttöä tai viemäriveden johtamista tavalla, jota ei ole voitu edellyttää kiin- teistön vesijohtoja ja viemäreitä mitoitettaessa, on niitä koskevat suunnitelmat ennen muutostöihin ryhtymistä esitettävä kiin- teistön sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja edelleen laitokselle.
Laitos huomauttaa havaitsemistaan puutteista liittyjälle, mutta laitteistojen, piirustusten tai suunnitelmien toimittaminen ra- kennusvalvonnalle, muulle viranomaiselle tai laitokselle ei siirrä asiakkaan vastuuta suunnitelmien toteuttamiskelpoisuudesta tai kiinteistön kvv-laitteistojen asianmukaisesta toiminnasta laitokselle.
8.4 Tonttijohtojen muutostyöt
Jos liittyjä haluaa muuttaa tonttijohdot kustannuksellaan toiseen paikkaan, on toimenpiteestä sovittava kirjallisesti laitoksen kanssa. Laitos tiedottaa liittyjälle etukäteen tonttijohtojen saneeraus- ja muutostöiden aikataulusta ja arvioiduista kustannuk- sista.
Laitos suorittaa tonttijohtojen liitostyön laitoksen johtoihin sekä tilauksen mukaan muita tonttijohtotöitä. Laitos vastaa suorit- tamistaan töistä kulloinkin voimassaolevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisesti.
Jos laitos toteaa, että asiakkaan vedenkulutus on niin suuri, että on syytä epäillä vuotoa kiinteistön kvv-laitteistossa, laitos saat- taa asian asiakkaan tietoon. Kuitenkin vastuu vedenkulutuksen seurannasta ja vuotojen ehkäisemisestä on aina kiinteistön omis- tajalla (kohta 5.1, 2 mom).
Laitoksen verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta edellä kohdassa 1.16 määritettyyn vastuualueen rajaan saakka. Asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, laitokselle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pidetään esimerkiksi vuotavia viemäreitä.
Kiinteistönomistaja tai -haltija vastaa myös muista kuin edellä mainituista kiinteistön laitteistoista, laitteista tai järjestelmistä, joita kiinteistöllä käytetään talousveden, jäteveden tai huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamisessa tai käsittelyssä.
Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville viemärivesille asetettuja vaatimuksia tai se sisältää merkittävissä määrin laitoksen kannalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen laitoksen viemäriin johtamista lai- toksen hyväksymällä tavalla.
Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa laitoksen toimintaa. Jos asiakas laitoksen kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaus- työn, voi laitos asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toimituksen keskeyttämisen uhalla tai jonka kuluessa laitoksella on oikeus suorittaa korjaustyö asiakkaan kustannuksella. Laitos voi laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä.
Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan laitokselle tonttijohdoissa sekä laitoksen laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista.
Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännöllisesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiin- teistökohtaiset kvv-laitteensa, kuten
• vesijohtopaineen vaihteluun, korottamiseen ja alentamiseen
• viemäriveden pumppaukseen, käsittelyyn ja padotukseen varautumiseen
• vedensaannin ja viemäriveden johtamisen katkoksiin varautumiseen tarkoitetut laitteet
• sekä muut vastaavat laitteet.
Asiakkaan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön jätevesilaitteistossa käytettävät erottimet (hiekanerottimet, öljyn- ja bensiini- nerotin, rasvanerotin, amalgaamierotin) tyhjennetään säännöllisesti siten, että erottimet pysyvät jatkuvasti toimintakuntoisina. Lisäksi erottimet ja niiden hälyttimet tulee huoltaa säännöllisesti, jotta erotinlaitteisto toimii suunnitellulla tavalla. Erotinten tyhjennyksessä ja huoltamisessa asiakkaan tulee noudattaa myös viranomaisen antamia jätehuoltomääräyksiä.
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa laitoksen laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen noudattamaan laitoksen antamia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on laitoksen kirjallisesta pyynnöstä velvollinen poistamaan laitoksen toimintaa haittaavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot.
Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman laitoksen lupaa.
8.7 Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa
Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiak- kaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.
Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesi- johdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.
8.8 Kvv-laitteistoja koskevia erillismääräyksiä
Mikäli asiakas yritystoiminnan tai muun syyn vuoksi vaatii keskeytymätöntä vedensaantia, viemäriveden johtamista tai toiminta asettaa erityisvaatimuksia veden laadulle, asiakas on velvollinen varautumaan laitoksen toiminnan häiriöistä aiheutuviin luvussa 7 mainittuihin katkoksiin tai veden laadun vaihteluihin kiinteistökohtaisilla varolaitteilla, varavesisäiliöillä tai muulla vedensaan- nin, viemäriveden johtamisen tai veden laadun turvaavalla kiinteistökohtaisella laitteella.
Laitoksen vesijohtoon liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla yhteyttä muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon.
Mikäli yksittäisen liitettävän kiinteistön korkeus tai korkeustaso poikkeavat merkittävästi alueella yleisesti vallitsevista kiinteis- töjen korkeuksista tai korkeustasoista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä kiinteistökohtaisella vesijohtopaineen korotukseen tai alennukseen tarkoitetulla laitteistolla. Kiinteistökohtaiset vesijohtopaineen korottamiseen tai alentamiseen tar- vittavat laitteet saa asentaa vain vesilaitoksen erikseen antamalla luvalla.
Jos liittyvän kiinteistön korkeustaso on edellä kohdassa 3.2 kuvatun jätevesi- ja sekaviemäröinnin padotuskorkeuden alapuolella, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä pumppaamoilla viemäritulvien estämiseksi.
Rakennuksen sisäpuolisella viemäröinnillä ei saa olla yhteyttä hulevesiviemäriin eikä perustusten kuivatusvesiin. Rakennuksessa tulee olla rakentamista koskevien viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukainen tuuletusviemäri. Jätemyllyä ei saa asentaa.
9. KIINTEISTÖN SAMMUTUSVESILAITTEISTOT
9.1 Sopiminen sprinklerilaitteistosta
Kiinteistön sprinklerilaitteiston liittämisestä laitoksen verkostoon ja sammutusveden toimittamisesta sprinklerilaitteistoon teh- dään asiakkaan ja laitoksen kesken sprinklerisopimus. Sopimus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti.
Laitoksen ja asiakkaan välillä noudatetaan sprinklerilaitteiston liittämisestä ja laitoksen palvelun toimittamisesta ja käyttämi- sestä, mitä sprinklerisopimuksessa ja laitoksen sprinkleriliittyjien toimitusehdoissa todetaan.
Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen tai sähköinen hakemus vesilaitokselle sammutusveden hankinnasta ja liittymisestä silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa automaattiset sammutusvesilaitteet.
Laitos voi tehdä edellä tarkoitetun sprinklerisopimuksen, mikäli laitos katsoo, että liittämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle laitoksen toiminnalle. Laitoksella ei ole velvollisuutta hyväksyä sprinklerilaitteistoja kytkettäväksi suoraan verkostoon.
10. ASIAKKAAN KIINTEISTÖN KÄYTTÖ
10.1 Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen
Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huol- toa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.
10.2 Yleisen viemärin tuulettaminen
Asiakas on velvollinen sallimaan laitoksen viemärin tuulettamisen kiinteistön viemärin kautta.
10.3 Liikkuminen ja toimenpiteet asiakkaan tiloissa ja kiinteistöllä
Asiakas päästää laitoksen edustajan tiloihinsa asennus-, tarkastus- sekä muita laitoksen toiminnan kannalta tarpeellisia toimen- piteitä varten.
Laitoksen edustaja tai laitoksen valtuuttama saa tarvittaessa liikkua asiakkaan kiinteistöllä ja suorittaa siellä vesihuoltolaitteiston ja hulevesilaitteiston rakentamisen, kunnossapidon ja käytön kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Xxxxxx erityisestä syystä muuta johdu, laitos ilmoittaa liikkumisesta ja toimenpiteistä etukäteen asiakkaalle.
Laitos huolehtii siitä, että asiakkaan kiinteistöllä liikkumisesta ja toimenpiteiden suorittamisesta siellä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vahinkoa kiinteistölle tai sen käytölle. Laitos korvaa kiinteistölle tai sen käytölle aiheuttamansa haitan ja vahin- gon, lukuun ottamatta tilapäistä viihtyvyyden vähentymistä tai kiinteistön käytön rajoittumista tilapäisesti tai muuta niihin ver- rattavaa vähäistä haittaa ja vahinkoa.
Laitoksen ja asiakkaan välisiä sopimuksia sekä näitä yleisiä toimitusehtoja koskevat erimielisyydet ratkaistaan tuomioistui- messa. Kanne nostetaan laitokseen liitetyn kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa, ellei yksittäistapauksessa ole toisin sovittu tai pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Asiakas, joka on edellä kohdassa 1.10 tarkoitettu kuluttaja, voi saattaa vesihuollon sopimusehtoja koskevat kuluttajariitalauta- kunnan toimialaan kuuluvat erimielisyydet kuluttajariitalautakunnan (xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx) käsiteltäväksi ja nostaa kanteen Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.
Ennen asian viemistä kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn asiakkaan tulee olla yhteydessä maistraattien kuluttajaneuvontaan (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx).
LIITE 1: LAITOKSEN VIEMÄRIIN JOHDETTAVIEN JÄTEVESIEN LAATU
1. METALLIEN RAJA-ARVOT
Metalli Enimmäispitoisuus mg/l
Arseeni As 0,1
Elohopea Hg 0,01
Hopea Ag 0,1
Kadmium Cd 0,01
Kokonaiskromi Cr 1,0
Kromi VI Cr6+ 0,1
Kupari | Cu | 1,5 |
Lyijy | Pb | 0,5 |
Nikkeli | Ni | 1,0 |
Sinkki | Zn | 2,0 |
Xxxx | Xx | 2,0 |
2. MUUT AINEKOHTAISET RAJA-ARVOT
pH-luku 6,0 - 11,0
Lämpötila 40 °C
Sulfaatti 400 mg/l
Kokonaissyanidi CN- 0,5 mg/l
Sähkönjohtavuus 100 mS/m (tavoitearvo)
3. VOC-YHDISTEET ELI LIUOTTIMET JA MUUT HIILIVEDYT
1) Erittäin helposti syttyvät, helposti syttyvät ja veteen liukenemattomat VOC-yhdisteet (esim. dietyylieetteri, petrolieetteri, syk- loheksaani)
• ei saa johtaa viemäriin
2) Klooratut VOC-yhdisteet (esim. trikloorieteeni, tetrakloorieteeni, trikloorimetaani eli kloroformi ja tetrakloorimetaani eli hiili- tetrakloridi)
• ei saa johtaa viemäriin
3) Kloorivapaat VOC-yhdisteet (esim. bentseeni, etyylibentseeni, tolueeni ja ksyleeni)
• Viemäriverkkoon johdettava jätevesi saa sisältää ko. yhdisteitä yhteensä 3 mg/l
4) Viemäriverkkoon johdettavan jäteveden kokonaishiilivetypitoisuus (C10-C40) saa olla enintään 100 mg/l (Valtioneuvoston ase- tus 444/2010 nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista).
4. TAPAUSKOHTAISET RAJA-ARVOT
Tapauskohtaisia raja- ja kuormitusarvoja voidaan asettaa, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi viemäriverkon tai puhdistamoiden kannalta esim.
pH-luku
Kiintoaine SS
Metallit Rasva
Biologinen hapenkulutus BOD7 Typenpoistoa häiritsevät aineet
5. KOROTETTUUN JÄTEVESIMAKSUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ
Biologinen hapenkulutus BOD7
Kemiallinen hapenkulutus COD
Kiintoaine SS
Fosfori P
Typpi N
6. MUUT EHDOT
1) Mikäli muodostunut jätevesi ei sellaisenaan täytä edellä mainittuja vaatimuksia, sitä ei saa laimentaa raja-arvon saavutta- miseksi. Raja-arvot koskevat myös viemäriin johdettavia yksittäisiä jätevesieriä. Em. raja-arvojen soveltamiskohta määritetään tehtävissä sopimuksissa.
2) Jätevesien johtamisessa viemäriin on noudatettava lainsäädäntöä siten kuin se kulloinkin on voimassa kuten
• valtioneuvoston asetusta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006, muutos 868/2010), jossa on määritelty aineet, joiden päästäminen viemäriin on kielletty sekä aineet, jotka ovat vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia
• valtioneuvoston asetusta ympäristönsuojelusta (713/2014), jonka 41 §:ssä on esitetty vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevat yleiset vaatimukset
3) Huoltamoiden ja korjaamoiden pesutoiminnoissa käytettyjen pesuaineyhdistelmien tulee olla Öljy- ja biopolttoaineala ry:n hyväksymiä (SFS 3352/17.2.2014: Palavien nesteiden jakeluasema)
4) Lisäksi yleisten toimitusehtojen kohdan 7.8 mukaiset jätevesiä koskevat ehdot.