VAALAN KUNNAN HANKINTAOHJE
VAALAN KUNNAN HANKINTAOHJE
Hyväksytty hallituksen päätöksellä
Sisältö
1. Yleistä 3
1.1 Hankintaohjeiden soveltaminen 3
1.2 Yleiset hankintaperiaatteet 4
1.3 Yhteishankinta ja kuntien välinen hankintayhteistyö 5
1.4 Laatuvaatimukset 5
1.5 Laadunvarmistus ja -valvonta 6
1.6 Saatavuus ja varastointi 6
2. Hankintamenettelyt 6
2.1 Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa 7
2.2 Hankintamuodot kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU kynnysarvon alittavissa hankinnoissa 9
2.3 Hankintamuodot EU- kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa 12
3. Hankinnoista ilmoittaminen 15
3.1 Ilmoittamisvelvollisuudesta 15
3.2 Ennakkoilmoitus/Kausi-ilmoitus 15
3.3 Hankintailmoitus 15
3.4 Jälki-ilmoitus 15
4. Hankintakilpailu ja tarjousmenettely 15
4.1 Tarjousten pyytämisen yleiset periaatteet 15
4.2 Tarjouspyynnön sisältö 16
4.3 Valintaperusteiden asettaminen 16
4.4 Määräajat 16
4.5 Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta 17
4.6 Xxxxxxxxxx vastaanotto ja avaaminen 17
4.7 Tarjousten hylkääminen 18
4.8 Tarjousten arviointi ja toimittajan valinta 18
4.9 Hankintapäätös ja sen pöytäkirjaus 18
5. Sopimusmenettely 18
5.1 Sopimuksen tai tilauksen tekeminen 18
5.2 Ennakot 19
5.3 Vakuudet 19
5.4 Tavaran vastaanotto tai palvelun ja urakan hyväksyminen 19
6. Erinäiset määräykset 19
6.1 Esteellisyys ja kilpailuneutraalisuus 19
6.2 Asiakirjojen julkisuus ja salassapito 19
6.3 Tilaajavastuulaki 18
1. Yleistä
1.1 Hankintaohjeiden soveltaminen
Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007 ) eli hankin- talaissa ja vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetussa laissa (349/2007) eli erityisalojen hankinta- laissa ja niitä täydentävissä säädöksissä, kuntalaissa ja hallintolaissa säädetään sekä kunnan taloussäännössä määrätään, noudatetaan Vaalan kuntaan kuulu- vien hankintayksiköiden hankinnoissa näitä ohjeita.
Hankintalain tarkoittamalla hankinnalla tarkoitetaan organisaation ulkopuolelta tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastet- tavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä.
Hankinnan rahoitustapa ei vaikuta hankintalainsäädännön soveltamiseen. Aina kun hankinnan suorittaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö, sovelletaan lakia julkisista hankinnoista rahoitustavasta riippumatta. Näin mm projekti- ja hankerahoituksella suoritettavat materiaalin ja palveluiden ostot tehdään nou- dattamalla Vaalan kunnan tavanomaista hankintakäytäntöä ja yleistä hankinta- ohjetta. Samalla tulee huomioida rahoituspäätöksissä mainitut hankinnan eri- tysehdot.
Kunnan tai kuntakonsernin sisäisissä hankinnoissa ei ole kilpailuttamisvelvolli- suutta. Näissäkin hankinnoissa voidaan kuitenkin soveltuvin osin noudattaa hankintaohjeita, jos hankintayksikössä sovelletaan ns. tilaaja-tuottaja- järjestel- mää. Hankinnan säilyminen kuntakonsernin sisäisenä sidosyksikköhankintana arvioidaan hankintalain 10 §:n ja oikeuskäytännön perusteella. Vastaavasti han- kintalain mukaan arvioidaan, onko kuntien yhteistoiminnan kohdalla kysymys kaupallisesta taloudellista vastiketta vastaan tapahtuvasta hankinnasta vai laaja- alaisemmasta hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä yhteistoimin- nasta.
Hankinnat jakaantuvat taloudellisen arvon perusteella kolmeen eri ryhmään
1) hankintalaissa tarkoitettujen kansallisen kynnysarvon alittaviin
2) kansallisen kynnysarvon ylittäviin ja
3) EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin.
Hankinta-arvo
Hankinta- ohje
Joustavat me- nettelyt
Hankintalaki
EU direktiivin mu- kainen menettely
Kansallinen kynnysarvo
EU kyn- nysarvo
Vaalan kunnan yleisiä hankintaohjeita sovelletaan kaikkiin Vaalan kunnan työ- yksiköihin ja laitoksiin. Käytännössä ohjeiden merkitys korostuu kansalliset kyn- nysarvot alittavien hankintojen kohdalla, joihin ei sovelleta hankintalain velvoit- teita. Hankintaohjeessa annetaan toimintaohjeita myös kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin, joiden kohdalla on lisäksi otettava huomioon mahdolliset hankintalain ja -asetuksen yksityiskohtaiset velvoitteet.
1.2 Yleiset hankintaperiaatteet
Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnois- sa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet (HL 2 §). Tarjouk- sista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin sen mukaan kuin tarjouspyynnössä on esitetty.
Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Tarjoajaehdokkaita ja tarjouk- sentekijöitä on kohdeltava sekä saatuja tarjouksia on käsiteltävä näiden periaat- teiden mukaisesti hankintaprosessin eri vaiheissa.
Hankinnoissa noudatettavasta sopimusmenettelystä on säädetty erikseen mm. oikeustoimilaissa ja kauppalaissa.
1.3 Yhteishankinta ja kuntien välinen hankintayhteistyö
Kunnan ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön tulee päättää, mitkä hankinnat toteutetaan hajautetusti, hajakeskitetysti tai keskitetysti. Eri vastuu- alueiden tarvitsemat samankaltaiset tuotteet tai palvelut tulee mahdollisuuksien mukaan hankkia keskitetysti organisaation puitteissa. Yhteishankintojen toteut- tamistavasta ja yhteishankinnoin hankittavista tavaroista päättää kunnanhallitus, jollei johtosäännöllä ole toisin määrätty.
Kunnan ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön on hankinnoissa py- rittävä tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön hankintarenkaita ja / tai hankintalain tarkoittamia yhteishankintayksiköitä käyttäen.
Hankintarenkaita käytettäessä kunnan / kunnan ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön edustajien toimivaltuudet määrätään yhteistoimintasopi- muksilla, johtosäännöillä ja niihin perustuvilla päätöksillä.
Hankintalain 11 §:n tarkoittamat yhteishankintayksiköt on perustettava ja niiden tehtävät määrättävä lain edellyttämällä tavalla. Hankintayksiköt voivat tällöin käyttää hyväkseen perustetun yhteishankintayksikön kilpailuttamia puitejärjeste- lyjä. Yhteishankintayksiköt voivat kilpailuttaa myös hankintayksiköiden tarvitse- mia erillisiä tavaraeriä, palveluja tai rakennustöitä.
1.4 Laatuvaatimukset
1.4.1 Yleiset laatuvaatimukset
Hankintayksiköllä on oikeus päättää hankittavan tavaran, palvelun ja rakennus- työn sisällöstä, laajuudesta ja laadusta. Laadun määritys tapahtuu kunkin toi- minta-alueen erityistarpeiden pohjalta. Hankintayksiköllä on perusvastuu siitä, että laatuvaatimukset asetetaan riittävän korkeiksi.
Hankinnoissa on huolehdittava siitä, ettei laatuvaatimuksia aseteta korkeammik- si, kuin mitä kulloinkin on tarpeellista. Tarjouspyyntöasiakirjoihin on sisällytettä- vä kaikki hankinnan toteuttamisen kannalta tarpeelliset laatua koskevat tiedot, jotta kilpailuun osallistuvat voivat saada oikean käsityksen tilaajan tarpeista ja hankkeen yksityiskohdista. Muita kuin tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä vaa- timuksia ei voida käyttää tarjousten vertailussa.
Tarjouspyynnössä esitettävät laatua koskevat vaatimukset voivat koskea esi- merkiksi:
− toimittajan toiminnallisia valmiuksia, ellei niitä ole voitu ottaa riittävästi huo- mioon jo yrityksen kelpoisuutta arvioitaessa
− tavaraan, palveluun tai rakennustyöhön kohdistuvia ominaisuuksia
− laadunvarmistusta
− sovellettavia standardeja
− teknisiä erityisvaatimuksia
− koulutusta, kokemusta
− ympäristövaikutuksia
− energian säästöä
− huoltoa
− kestävää kehitystä.
1.4.2 Tekniset eritelmät
Jos tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät tavaran ominaisuuksia koskevia vaatimuk- sia, kuten teknisiä eritelmiä, ne tulee laatia noudattaen EU:n puitteissa vahvis- tettua yleistä hankintasanastoa (CPV). Hankintasanasto perustuu EU:n parla- mentin ja neuvoston asetukseen n:o 2195/2002. Hankintasanastoa käytetään hankinta-asetuksen mukaisesti suppeammin EU- kynnysarvot alittavissa han- kinnoissa verrattuna ne ylittäviin hankintoihin.
Tehtävän määrittelyä koskevia teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että ainoas- taan tietyn valmistajan tuote voi tulla kysymykseen.
1.5 Laadunvarmistus ja -valvonta
Tavaran, palvelun tai rakennustyön laatu määritellään lähtökohtaisesti tarjous- pyynnössä ja sen teknisissä liitteissä.
Tilaaja voi laatujärjestelmän sijasta edellyttää toimittajalta muuta dokumentoitua laadunvarmistusta.
Laadunvarmistuksen kohdalla voidaan viitata eri toimialoja koskevien yleisten sopimusehtojen mahdollisiin laadunvarmistusta koskeviin määräyksiin.
Laitehankinnan osalta, ennen hankintapäätöksen tekoa voi olla tarpeen ottaa laite koekäyttöön. Laitteiden ottamisesta koekäyttöön päättävät tulosyksiköiden vastuuhenkilöt. Laitteita otettaessa koekäyttöön, on laitteen koekäytöstä tehtävä laitteen omistavan yrityksen kanssa kirjallinen koekäyttösopimus.
1.6 Saatavuus ja varastointi
Jos tavaraa on jatkuvasti kohtuuhintaan saatavissa, tarpeetonta varastointia on vältettävä. Hankintayksikön oma käyttövarasto on muutoinkin mitoitettava niin, että se on kustannusten ja toiminnan kannalta on optimaalinen. Hankinnasta ja varastoinnista poikkeusoloja varten (velvoitevarastointi) on säädetty erikseen.
2. Hankintamenettelyt
Hankintalaki sisältää direktiivien mukaisen kynnysarvon lisäksi kansallisen kyn- nysarvon. Julkiset hankinnat jakautuvat kolmeen eri ryhmään niiden taloudelli- sen arvon perusteella seuraavasti:
a) kansallisen kynnysarvon alittavat
b) kansallisen kynnysarvon ylittävät ja
c) EU- kynnysarvon ylittävät hankinnat.
Eri hankintamenettelyjen käytettävyys riippuu mm. hankinnan taloudellisesta ar- vosta. Jäljempänä käsitellään hankintamenettelyjen käytön edellytyksiä eri suu- ruisissa hankinnoissa.
2.1 Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankin- noissa
2.1.1. Yleistä
Kansalliset kynnysarvot 1.6.2010.:
• tavara- ja palveluhankinnat 30 000 €
• sosiaali- ja terveyspalvelut 100 000 €
• rakennusurakat 150 000 €
Eritysalojen hankinnat (EU-kynnysarvo, ei ole kansallisia kynnysarvoja)
• Tavara- ja palveluhankinnat 387 000 €
• Rakennusurakat 4 845 000 €
• Suunnittelukilpailut 387 000 €
Hankinta-arvot ovat arvonlisäverottomia summia (alv 0 %).
Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia.
Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa hankintamenettelyjen valinta on hankintayksiköiden harkinnassa.
Hankinta suoritetaan pääsääntöisesti avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen ja saatuihin tarjouksiin perustuen. Neuvottelumenettelyä ja suorahankintaa il- man tarjouskilpailua käytetään silloin, kun tavanmukainen kilpailuttaminen ei ole hankkeen erityinen laatu tai vähäisyys huomioon ottaen perusteltua esimerkiksi kilpailuttamisesta johtuvien kustannusten tai siihen kuluvan ajan johdosta.
Hankinnan arvon laskemisen perustana on koko hankintasopimuksen voimas- saolon hankintojen kokonaisarvo. Kun arvioidaan sitä, onko suunniteltava han- kinta aito pienhankinta, on hankintaa arvioitava hankintaorganisaation kaikkien hankintojen näkökulmasta. Hankintakokonaisuuden ja sen arvon määrittämi- sessä on otettava huomioon
- miten usein hankinta toistuu
- miten hankintatarve on ennakoitavissa
- mitkä tuoteryhmät kannattaa hankkia yhtenä hankintana (taloudellises- ti, tehokkaasti sekä tarkoituksenmukaisesti)
- miten em. seikat vaikuttavat kilpailun syntymiseen.
2.1.2. Hankintarajat pienhankinnoissa ja kansallisen kynnysarvon hankinnoissa Suora osto
< 500 € tavara- ja palveluhankinta
< 5.000 € sosiaali- ja terveyspalveluhankinta
< 5.000 € rakennusurakka ja eritysalojen hankinnat
Suorassa ostossa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä, vain yhdeltä toi- mittajalta pyydetyn tarjouksen perusteella.
Myös pienissä hankinnoissa tulee aina hyödyntää kilpailua ja markkinoilla olevaa tarjontaa sekä tulee vertailla hintoja eri toimittajien välillä ja sen mu- kaan käyttää suoraa hankintamenettelyä.
Kevyt neuvottelumenettely tai vastaava
500 - < 5.000 € tavara- ja palveluhankinta
5.000 - < 15.000 € sosiaali- ja terveyspalveluhankinta
5.000 - < 15.000 € rakennusurakka ja eritysalojen hankinnat
Kevyt markkinakartoitus voidaan suorittaa esim. puhelimitse tai etsimällä mahdollisia tarjoajia internetistä. Ehdokkaiden soveltuvuutta arvioidaan markkinatiedon pohjalta ja neuvotteluihin valitaan vähintään kolme tarjoajaa.
Neuvottelut voidaan suorittaa esim. sähköpostilla tai puhelimitse ja niistä kir- jataan muistiinpanot ja perustelut, joiden pohjalta hankinta tehdään.
Hankintapäätöksen ja muutoksenhaun osalta noudatetaan samoja periaattei- ta, kuin muista vastaavankokoisista hankinnoista hankintayksikön hankinta- ohjeissa on määritelty.
Avoin, rajoitettu ja neuvottelu menettely
5.000 – 30.000 € tavara- ja palveluhankinta
15.000 – 100.000 € sosiaali- ja terveyspalveluhankinta
15.000 – 150.000 € rakennusurakka
15.000 – 387.000 € erityisalojen tavara- ja palveluhankinnat
15.000 – 4 845.000 € erityisalojen rakennusurakat
15.000 – 387.000 € erityisalojen suunnittelukilpailut Avoin menettely
Avoimessa menettelyssä hankinnasta ilmoitetaan julkisesti hankintayksikön par-
haaksi katsomalla tavalla. Ilmoituksen perusteella kaikilla halukkailla toimijoilla on mahdollisuus pyytää tarjouspyyntöasiakirjat ja tehdä tarjous.
Rajoitettu menettely
Rajoitetussa menettelyssä tarjouksia pyydetään määrätyltä joukolta toimittajia, jotka arvioidaan luotettaviksi ja toimituskykyisiksi suorittamaan aiottu hankinta tai muu tehtävä. Mahdollisimman tasapuolisen kilpailutilanteen luomiseksi tar- jouspyyntö lähetetään riittävän monelle yritykselle. Suositeltavana määränä pie- nissä hankinnoissa voidaan pitää vähintään kolmea toimittajaa.
Neuvottelumenettely
Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat voidaan suorittaa myös neuvotte- lumenettelyin ilman erityistä syytä toisin kuin sääntönä kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Neuvottelumenettely voi tapahtua usealta eri toimittajalta saa- dun tarjouksen perusteella tai neuvotellen heidän kanssaan ilman tarjousme- nettelyä (vrt. neuvottelumenettelyn edellytykset kansalliset kynnysarvot ylittä- vissä hankinnoissa, kohta 2.2 ).
Neuvottelumenettely ilman kilpailua eli suora hankinta on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin.
2.1.3. Hankinta ilman kilpailuttamista ( suora hankinta )
Hankinta ilman kilpailua eli suora hankinta (pienhankinta) on hankintalaissa mainittujen perusteiden lisäksi mahdollista kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, jos hankinnan arvo on vähäinen tai kilpailuttaminen on muutoin epätarkoituksenmukaista. Xxxxxxxxx vähäisyys on arvioitava hankintayksikön hankintavolyymien ja hankintojen luonteen pohjalta.
Suora hankinta on mahdollista esimerkiksi silloin, jos tarjouskilpailussa mahdol- lisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisesti ylitä kilpai- lun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia eli ns. transaktiokustannuksia. Suo- ra hankinta on mahdollista myös silloin, kun tavaran tai palvelun laatu ja hintata- so ovat tiedossa, tai kun hankittavaa tavaraa ei ole muualta saatavissa tai ky- symyksessä on poikkeuksellisen kiireinen hankinta.
Suoran oston hankintarajan alittavissakin hankinnoissa on pyrittävä hyödyntä- mään olemassa olevia markkinoita. Tarjous tulee mahdollisuuksien mukaan pyytää puhelimella, sähköpostilla tai toimittajan internet sivujen kautta.
Palveluhankinnoissa kilpailuttamisen tarve on arvioitava tapauskohtaisesti. Yk- sittäisissä sosiaali-. terveys- ja koulutuspalveluiden hankinnoissa hankinta voi- daan suorittaa tarvittaessa ilman kilpailua, jos kilpailuttaminen on epätarkoituk- senmukaista.
2.2 Hankintamuodot kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU kyn- nysarvon alittavissa hankinnoissa
2.2.1 Yleistä
Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankintarajat:
• tavara- ja palveluhankinnat yli 30 000 €
• sosiaali- ja terveyspalvelut yli 100 000 €
• rakennusurakat yli 150 000 €
Kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU- kynnysarvon alittavissa hankin- noissa noudatetaan hankintalakia. Hankintamenettelyt tähän ryhmään kuuluvis- sa hankinnoissa on osittain kevennettyjä verrattuna EU- kynnysarvot ylittäviin hankintoihin.
Tähän ryhmään kuuluvissa hankinnoissa hankinta suoritetaan pääsääntöisesti tarjouskilpailuna avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Neuvottelumenette- lyä, kilpailullista neuvottelumenettelyä, puitejärjestelyä ja suorahankintaa ilman tarjouskilpailua käytetään ainoastaan hankintalaista ilmenevin erityisin perus- tein, mikäli hankinnan ennakoitu kokonaisaro on alle 50.000 euroa.
Kansalliset kynnysarvot ylittävien hankintojen vähimmäismääräajat
Kansallisissa hankinnoissa ehdokkaille on varattava hankinnan laajuus ja laatu huomioon ottaen kohtuullinen aika tarjousten tekemiseen. Tarjousajan pituutta harkittaessa tulee ottaa huomioon kilpailumahdollisuuksien hyväksikäytön ja tar- joajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset.
2.2.2 Hankinnat kilpailuttaen
Avoin menettely
Avoimessa menettelyssä kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen Tarjouskilpai- lusta julkaistaan ilmoitus kansallisessa julkisten hankintojen sähköisessä ilmoi- tuskanavassa (HILMA) siten kuin siitä on erikseen asetuksella säädetty ja kaup- pa- ja teollisuusministeriön hyväksymissä ilmoituslomakkeissa edellytetty.
Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määritel- täviä tuotteita tai palveluita.
Tarjousten tekemiseksi on varattava riittävä aika ottaen huomioon hankinnan laatu, luonne ja laajuus. Ennen saatujen tarjousten käsittelyä arvioidaan tarjouk- sen jättäneiden yritysten kelpoisuus. Hankintapäätös tehdään saatujen hyväk- syttävien tarjousten perusteella tarjouspyynnössä mainituin valintaperustein ja arviointikriteerein.
Rajoitettu menettely
Rajoitetussa menettelyssä tarjouksia pyydetään etukäteen määrätyltä joukolta toimittajia, jotka tarjousta pyydettäessä arvioidaan luotettaviksi ja toimituskykyi- siksi suorittamaan aiottu hankinta tai muu tehtävä.
Toimittajien löytämiseksi rajoitetusta tarjouskilpailusta julkaistaan ilmoitus kan- sallisessa julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa eli ilmoitusport- taalissa ( HILMA ) siten, kuin ilmoitusmenettelystä on erikseen säädetty ja mää- rätty edellä avoimen menettelyn yhteydessä mainitulla tavalla.
Neuvottelumenettely
Poikkeuksellisesti hankinta voidaan suorittaa hankintalaista ilmenevällä neuvot- telumenettelyllä. Neuvottelumenettely poikkeaa avoimesta ja rajoitetusta menet- telystä siinä, että toimittajaa valittaessa sallitaan siirryttäväksi neuvottelumenet- telyyn tai neuvottelumenettelyä käytetään itsenäisenä etukäteen ilmoitettuna va- lintamenettelynä.
Neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä hankintalain 65 ja 25 §:ssä säädetyin
edellytyksin esimerkiksi silloin kun yhtäkään saatua tarjousta ei voida sellaise- naan hyväksyä tai kun muuten on ilmeistä, ettei ilman neuvotteluja päästä tyy- dyttävään tulokseen. Neuvottelumenettely ei oikeuta muutoin poikkeamaan ai- dosta kilpailutuksesta eikä saatujen tarjousten tasapuolisesta käsittelystä.
Hankintalain 66 §:ssä sallitaan neuvottelumenettelyn käyttäminen edellä esitet- tyjen tilanteiden lisäksi erityistapauksissa. Neuvottelumenettely on sallittu ilman erityisiä perusteita kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvot alittavissa
• tavara- ja palveluhankinnoissa, joiden ennakoitu kokonaisarvo (raja-arvo) on alle 50 000 € sekä
• rakennusurakoissa, joiden ennakoitu arvo on alle 500 000 €.
Kilpailullinen neuvottelumenettely
Kilpailullinen neuvottelumenettely on perinteisen neuvottelumenettelyn täydelli- sempi muoto käytettäväksi monimutkaisissa hankinnoissa. Käytännössä kilpai- lullinen neuvottelumenettely tulee sovellettavaksi vain poikkeuksellisesti EU- kynnysarvot alittavissa hankinnoissa
Kilpailullista neuvottelumenettelyn soveltamisen edellytyksistä on säädetty han- kintalaissa ja menettelyä käsitellään tarkemmin jäljempänä EU- kynnysarvot ylit- tävien hankintojen kohdalla.
Puitesopimukset ja puitejärjestelyt
Puitejärjestelynä hankintalaissa tunnettu hankintamenettely vastaa pääsääntöi- sesti perinteistä puitesopimusten kilpailuttamista. Puitejärjestelyjen mukaiset sopimukset ovat eräänlaisia raamisopimuksia, joiden kaikki ehdot, kuten suori- temäärät, eivät ole selvillä kilpailuttamisen aikana.
Puitejärjestelyn käytön edellytykset selviävät hankintalaista (65 § sekä 31-32 §).
2.2.3 Hankinnat ilman kilpailuttamista ( suora hankinta )
Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä tai useal- ta toimittajalta pyydetyn tarjouksen perusteella.
Suoran hankinnan yksityiskohtaiset edellytykset ilmenevät hankintalaista.
Suora hankinta on hankintalain 67 §:n mukaan sallittu EU-kynnysarvot alittavis- sa yksittäisissä sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa, jos perin- teinen kilpailuttaminen tai toimittajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.
2.3 Hankintamuodot EU- kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa
2.3.1 Yleistä
Hankintalain tarkoittamissa EU-kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa sovelle- taan laissa määrättyjä yksityiskohtaisia menettelytapoja ja toiminta-aikoja.
EU- kynnysarvot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien hankintadirektiivien pohjalta komission antamaan asetukseen. EU- kynnysarvot vahvistetaan kahden vuoden välein ja ne ovat 1.1.2010 alkaen kunnallishallintoa koskevissa
• tavara- ja palveluhankinnoissa 193 000 €
• rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa 4 845 000 €
• erityisalojen tavara- ja palveluhankinnat 387.000 €
• erityisalojen rakennusurakat 4 845.000 €
• erityisalojen suunnittelukilpailut 387.000 €
Hankinta aloitetaan ilmoittamalla siitä julkisten hankintojen sähköisessä Hilma ilmoitusporttaalissa ( xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ). Ilmoituksina tunnetaan en- nakkoilmoitus, hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus, joilla on nimensä mukainen tar- koitus.
EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen vähimmäismääräaikataulukko
Menettelytapa | Ei ennakkoilmoitusta | Ennakkoilmoitus julkaistu | ||||
Ilmoitus tehty sähköisesti | Ilmoitus ja tarjouskirjat sähköisesti 1 | Ilmoitus postitse | Ilmoitus tehty säh- köisesti | Ilmoitus ja tarjouskirjat sähköisesti 1 | Ilmoitus postitse | |
Avoin menettely (tavarat, palvelut, rakennusurakat) | ||||||
Tarjousaika | 45 pv* | 40 pv* | 52 pv* | 22 pv* | 22 pv* | 22 pv* |
Rajoitettu menettely, neuvottelumenettely ja kilpailullinen neuvottelumenettely | ||||||
Osallistumisha- kemuksen jät- täminen | 30 pv* | 30 pv* | 37 pv* | 30 pv* | 30 pv* | 37 pv* |
Tarjousaika rajoitetussa me- nettelyssä | 40 pv** | 35 pv** | 40 pv** | 22 pv** | 22 pv* | 22 pv** |
Nopeutettu rajoitettu tai neuvottelumenettely | ||||||
Osallistumisha- kemuksen jät- täminen | 10 pv* | 10 pv* | 15 pv* | 10 pv* | 10 pv* | 15 pv* |
Tarjousaika rajoitetussa me- nettelyssä | 10 pv** | 10 pv** | 10 pv** | 10 pv** | 10 pv** | 10 pv** |
Käyttöoikeusurakat | ||||||
Osallistumisha- kemuksen jät- täminen | 45 pv* | - | 52 pv* | - | - | - |
Aliurakoiden osallistumisha- kemukset | - | - | 37 pv* | - | - | - |
Tarjousaika | - | - | 40 pv** | - | - | - |
Jälki-ilmoitus | 48 pv*** | - | - | 48 pv*** | - | - |
* Hankintailmoituksen lähettämispäivää seuraavasta päivästä
** Tarjouspyynnön lähettämispäivästä
*** Hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn syntymisestä
1 Hankintalain 38 §:ssä säädetään tarjousasiakirjojen sähköisestä saatavilla olosta ja sähköisestä ilmoittamisesta. llmoitus tehdään sähköisesti sekä tar- jouspyyntöasiakirjat ja liiteasiakirjat ovat sähköisesti ja täydellisesti kaikkien saatavilla sekä ilmoituksessa on mainittu internetosoite ko. asiakirjoihin.
2.3.2 Hankinnan kilpailuttamien
Avoin menettely
Avoimessa menettelyssä kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen (HankL 24 §). Hankinnasta on ilmoitettava julkisten hankintojen sähköisessä ilmoitusporttaa- lissa.
Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määritel- täviä tuotteita tai palveluita. Lisäksi yleensä edellytetään, että kysymyksessä on hankinta, joka voidaan ratkaista vain hinnan perustella ja joissa potentiaalisten tarjousten tekijöiden määrää on suuri.
Hankintalaissa mainittu tarjoajien teknisiä, taloudellisia ja muita edellytyksiä koskeva soveltuvuuden arviointi tapahtuu avoimessa menettelyssä vasta tarjo- usten jättämisen jälkeen.
Rajoitettu menettely
Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikön on tehtävä hankintailmoitus julkisten hankintojen sähköisessä ilmoitusporttaalissa, jota yritykset saavat tiedon tule- vasta hankinnasta. Hankinnasta kiinnostuneiden yritysten tulee ilmoittautua eli jättää ns. osallistumishakemus. Hankintayksikön tulee valita ilmoittautuneiden joukosta ne yritykset, jotka täyttävät hankintayksikön hankintalain mukaisesti asettamat vaatimukset (HankL, 8. luku).
Osallistumishakemusten jättämistä varten on varattava vähintään 37 päivää. Osallistumishakemusten jättämiseksi tarkoitettua määräaikaa voidaan vielä ly- hentää seitsemällä päivällä, jos hankintailmoitukset toimitetaan julkaistavaksi sähköisesti.
Hankintayksikkö voi rajoitetun menettelyn yhteydessä ennalta rajata niiden eh- dokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Lukumäärä tai sitä kos- keva vaihteluväli on ilmoitettava hankintailmoituksessa.
Vastaavasti hankintayksikkö voi määritellä ehdokkailta vaaditut ominaisuudet
noudattaen hankintalaista ilmeneviä perusteita.
Tarjoajia on kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä, vä- hintään viisi ehdokasta, todellisen kilpailun varmistamiseksi.
Rajoitettua menettelyä käytettäessä tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää kirjallisen tarjouspyynnön lähettämisestä lukien. Jos hankintayksikkö on aikai- semmin julkaissut ennakkoilmoituksen, joka on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon viimeistään 52 päivää ja aikaisintaan 12 kuu- kautta ennen hankintaa koskevan ilmoituksen julkaisemista, voidaan tarjousai- kaa lyhentää.
Neuvottelumenettely
Hankinta voidaan erityisin perustein suorittaa hankintalaista ilmenevällä neuvot- telumenettelyllä. Neuvottelumenettely poikkeaa avoimesta ja rajoitetusta menet- telystä siinä, että toimittajaa valittaessa sallitaan siirryttäväksi neuvottelumenet- telyyn tai neuvottelumenettelyä käytetään itsenäisenä etukäteen ilmoitettuna va- lintamenettelynä.
Kilpailullinen neuvottelumenettely
Kilpailullinen neuvottelumenettely on perinteistä neuvottelumenettelyä kehit- tyneempi käytettäväksi monimutkaisissa hankinnoissa. Sen soveltamisen edel- lytyksistä on säädetty hankintalain 29 ja 30 §:ssä.
Hankittavaa tavaraa, palvelua tai rakennustyötä ei voida aina määritellä niin tar- koin, että tarjouksen tekijät voisivat antaa hankintayksikölle yksityiskohtaisen tarjouksen. Tällaisissa tilanteissa hankintakilpailu voidaan toteuttaa lain tarkoit- tamalla kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kilpailuttamisen perustana on hankintayksikön laatima hankinnan tavoitteita ja sisältöä koskeva hankekuvaus, jonka pohjalta kilpailullinen neuvottelumenettely käydään.
Puitejärjestely
Puitejärjestelynä hankintalaissa tunnettu hankintamenettely vastaa pääsääntöi- sesti perinteistä puitesopimusten kilpailuttamista. Puitejärjestelyjen mukaiset sopimukset ovat eräänlaisia raamisopimuksia, joiden kaikki ehdot, kuten suori- temäärät, eivät ole selvillä hankintakilpailun aikana.
Puitejärjestelyn käytön edellytyksistä on säädetty hankintalain 31 §.ssä.
2.3.3 Hankinta ilman kilpailuttamista ( suora hankinta )
Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä tai use- ammalta toimittajalta pyydetyn tarjouksen perusteella.
Suora hankinta on sallittu vain hankintalaista ilmenevin erityisin perustein, joita on tulkittava suppeasti. Suora hankinta on mahdollista mm. silloin, kun vain tietty
toimittaja pystyy toteuttamaan hankinnan tai kun ennalta arvaamattoman syyn aiheuttaman kiireen johdosta hankintaa ei ehditä kilpailuttaa.
3. Hankinnoista ilmoittaminen
3.1 Ilmoittamisvelvollisuudesta
Hankintalain tarkoittamista kynnysarvot ylittävistä hankinnoista on ilmoitettava kansallisesti tai EU:n laajuisesti sen mukaan kuin hankintalaissa ja sen perus- teella annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Erityisalojen hankin- talain tarkoittamissa hankinnoissa ilmoittamisvelvollisuus koskee vain EU- kynnysarvot ylittäviä hankintoja.
Ilmoitusaikoja ja niiden laskemistapaa on käsitelty edellä kohdassa 2.3 eri hankintamenettelyjen yhteydessä.
3.2 Ennakkoilmoitus/Kausi-ilmoitus
Hankintayksikön on laadittava ja julkaistava EU- kynnysarvot ylittävissä han- kinnoissa ennakkoilmoitus/kausi-ilmoitus varainhoitovuonna toteutettaviksi suunnitelluista tavarahankinnoista ja ns. ensisijaisista palveluhankinnoista ( A- liite ) tuoteryhmittäin sekä olennaiset tiedot kynnysarvon ylittävistä rakennus- hankkeista, siten kuin hankintalaissa ja -asetuksessa edellytetään.
3.3 Hankintailmoitus
Hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa, palveluja tai toteuttaa rakennus- hankkeen on julkaistava hankintailmoitus, jossa hanke on yleisellä tasolla yksi- löity.
Hankintailmoitusten tekemisestä on hankintalaissa ja –asetuksessa samoin kuin sähköistä ilmoituskanavaa koskevassa HILMA- kanavan käyttöä koske- vissa ohjeissa yksityiskohtaiset menettelytapaohjeet.
3.4 Jälki-ilmoitus
Hankintayksikön on lähetettävä EU- kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa voit- taneesta tarjouksesta jälki-ilmoitus lain edellyttämässä määräajassa. Jälki- ilmoituksen kautta EU:n kilpailuviranomaisilla on mahdollisuus seurata sisä- markkinoiden toimivuutta.
4. Hankintakilpailu ja tarjousmenettely
4.1 Tarjousten pyytämisen yleiset periaatteet
Hankintojen kilpailuttamisen onnistumisen perusedellytyksenä on, että hankin- tayksikköä edustava tilaaja on selvittänyt itselleen tulevan hankinnan sisällön ja sen vaikutuksen hankintayksikön toimintoihin. Ennen tarjouspyynnön lähettämis- tä hankintayksikön on hankinnan sisällön määrittämisen lisäksi varmistettava, että kaikki hankinnan keskeiset osatekijät, kuten hankintamenettely, sopi- musehdot ja valintaperuste on mietitty valmiiksi.
Tilaajalla on oikeus määrätä hankinnan sisältö määrän, laadun ja muiden tyypil- listen tavaran, palvelun tai urakan laatua koskevien seikkojen osalta.
Suullista tarjouspyyntöä voidaan käyttää ainoastaan kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Suullinen tarjouspyyntö on tarvittaessa vahvistettava kirjallisesti.
Tarjouspyyntö lähetetään samanaikaisesti ja samansisältöisenä kaikille ehdok- kaille. Avoimessa menettelyssä tarjouspyyntöasiakirjat luovutetaan kuitenkin sitä mukaan kuin ehdokkaat pyytävät niitä hankintayksiköltä.
Valintaperuste ( kokonaistaloudellisuus tai hinta ), jota sovelletaan hankintapää- töstä tehtäessä on mainittava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Yksi- tyiskohtaiset valintaperusteet eli -kriteerit on EU- kynnysarvoja pienemmissä hankinnoissa ristiriitojen välttämiseksi tarkoituksenmukaista ilmoittaa vasta tar- jouspyynnössä, koska hankinnan sisältö tarkentuu hankkeen edetessä.
Tarjousta ei saa pyytää ehdokkaalta, jota ei ole merkitty yritys- ja yhteisötietojär- jestelmään, jos laki tällaista merkitsemistä edellyttää.
4.2 Tarjouspyynnön sisältö
Tarjouspyyntö on hankintaa koskevan kilpailutuksen keskeisin asiakirja. Tar- jouspyynnön sisältö määräytyy hankittavan tavaran, palvelun tai rakennusura- kan kohdalla eri tavoin. Myös hankkeen taloudellinen arvo vaikuttaa asiakirjojen sisältöön. Erityisesti EU- kynnysarvot ylittävissä hankkeissa hankintailmoituk- seen ja tarjouspyynnön sisältöön on kiinnitettävä riittävää huomiota. Mikäli tar- jouspyyntö poikkeaa hankintailmoituksesta, jälkimmäinen menee aikaisemmin laadittuna asiakirjana pätevyysjärjestyksessä edelle.
4.3 Valintaperusteiden asettaminen
Tarjouspyynnössä on mainittava hankintapäätöstä tehtäessä sovellettava valin- taperuste, kokonaistaloudellinen edullisuus tai tarjouksen hinta ( HL 62,3 § sekä 69 ja 71 § ). Mikäli valintaperusteena on tarjousten kokonaistaloudellinen edulli- suus, tarjouspyynnössä on yksilöitävä asiaa osoittavat vertailu- eli arviointipe- rusteet (arviointikriteerit).
EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa valinta- ja vertailuperusteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa kokonaistaloudelliset vertailuperusteet voidaan kuitenkin ilmoittaa tarvittaessa vain tärkeysjärjestyksessä. Tähän ryh- mään kuuluvissa palveluhankinnoissa ja urakoissa vertailuperusteina voidaan hankintalain 72 §:n mukaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, päte- vyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.
4.4 Määräajat
Toimittajan, joka haluaa osallistua tarjouskilpailuun kynnysarvot ylittävissä
hankkeissa, tulee avointa hankintamenettelyä lukuun ottamatta ilmoittaa haluk- kuutensa asiaan jättämällä osallistumishakemus hankintayksikön asettamassa määräajassa.
Tarjouksen jättämiselle on vastaavasti asetettava määräaika päivämääränä ja kellonaikana.
Osallistumishakemuksen ja tarjouksen jättämiselle varattavan määräajan vä- himmäisajasta on EU- kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta säädetty hankin- talaissa. Muissa hankinnoissa tarjouksen tekemiseen on varattava riittävä aika, jonka pituus määräytyy hankkeen luonteen mukaisesti.
Määräajan jälkeen jätetyt tarjoukset on hylättävä.
4.5 Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta
Hankintoihin liittyvä ehdokkaiden ja tarjoajien hyväksyminen tai sulkeminen pois kilpailusta tapahtuu eri tavoin hankintamenettelyn luonteesta riippuen. Toimitta- jien soveltuvuuden eli kelpoisuuden arviointi merkitsee sen selvittämistä, onko toimittajalla tekniset, taloudelliset tai muut edellytykset hankinnan toteuttamisek- si. Soveltuvuuden arvioinnin yksityiskohtaiset perusteet on määritelty hankinta- laissa. EU- kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa asiaa koskevat yksityiskohtaiset määräykset ovat HankL:n 52–59 §:ssä. Vastaavia perusteita noudatetaan sovel- tuvin myös kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankkeissa (71 §).
Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen kilpailusta voi harkinnanvaraisten sulkemis- perusteiden kohdalla toteutua esimerkiksi seuraavien edellytysten vallitessa;
– toimittaja on konkurssissa tai
– toimittaja on päätetty asettaa selvitystilaan
– toimittaja on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvas- taisesta teosta
– toimittaja on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen
– toimittaja on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen (esim. eläkevakuutusmaksujen) suorittamisen
– toimittaja on osoittautunut epäluotettavaksi antamalla vääriä tietoja hankintayksikölle tarjouksentekijän luotettavuuden arvioimiseksi.
Ehdokkaan tai tarjoajan sulkemisesta kilpailusta on tehtävä hallinnollinen päätös joko heti tai lopullisen valintapäätöksen yhteydessä.
Ehdokas tai tarjoaja voidaan sulkea pois kilpailusta myös tilaajan selvitysvelvol- lisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain ( 1233/2006 ) eli tilaajavastuulain mukaisin perustein. Lailla pyritään torjumaan ns. harmaita markkinoita. Kilpailusta sulkeminen voi tapahtua tilaajavastuulaissa mainituin perustein, jos asiasta on mainittu tarjouspyyntöasiakirjoissa.
4.6 Xxxxxxxxxx vastaanotto ja avaaminen
Saapuneet tarjoukset kirjataan tai niiden päällykseen merkitään tarjouksen saa- pumisaika ja vastaanottajan nimi. Tietoteknisin menetelmin tehtyjen tarjousten vastaanotto on järjestettävä siten, ettei tarjousehtojen salaisuutta vaaranneta. Näin saadut tarjoukset on suljettava kirjekuoreen (telefaksit) tai muutoin var- mennettava tietovuodot kesken asian käsittelyn.
Tarjoukset säilytetään avaamattomina niiden avaamistilaisuuteen saakka. Myös avaamistilaisuuden jälkeen on huolehdittava siitä, että tarjoukset niihin kuuluvine hankintapäätöksen kannalta oleellisine liitteineen säilytetään huolellisesti.
4.7 Tarjousten hylkääminen
Hankinnasta päättävällä on oikeus hylätä saadut tarjoukset hankintalain mukai- sin perustein.
4.8 Tarjousten arviointi ja toimittajan valinta
Hyväksytyt tarjoukset on vertailtava tarjouspyyntöön sisältyvien kaikkien ehtojen mukaisesti. Tarjouksia vertailtaessa ei saa ottaa mukaan uusia arviointiperustei- ta, joita ei ole mainittu tarjouspyyntöasiakirjoissa.
Tarjouksia vertailtaessa on yleensä syytä tehdä vertailutaulukko, jotta eri arvi- ointiperusteiden pisteytys muistetaan tehdä jokaisen tarjoajan kohdalta kaikkien tarjouspyynnössä mainittujen vertailukiriteerien osalta. Vertailutaulukon pohja voidaan esittää jo tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden käyttö on perusteltava, ellei asia ilmene yksiselitteisesti vertailutaulukosta.
4.9 Hankintapäätös ja sen pöytäkirjaus
Hankintapäätöksen tekee se toimielin tai viranhaltija, jolle on johtosäännössä (delegointi) tai sen perusteella tehdyllä hallinnollisella päätöksellä (subdelegoin- ti) annettu päätösvalta hankinta-asioissa.
5. Sopimusmenettely
5.1 Sopimuksen tai tilauksen tekeminen
Hankinnasta tehtävä sopimus tehdään noudattaen sopimuksen tekemistä kos- kevia voimassa olevia yksityisoikeudellisia säännöksiä, kuten oikeustoimilakia. Hankintalaki edellyttää, että hankintapäätöksen tekemisen jälkeen laaditaan kir- jallinen sopimus.
EU- kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa päätöksen täytäntöönpanoon, kuten kirjallisen sopimuksen tekemiseen ei saa ryhtyä ennen kuin on kulunut 7 päivää muutoksenhakuajan päättymisestä markkinaoikeudessa ( karenssiaika ).
Hankintasopimusten ollessa yksityisoikeudellisia sopimuksia, hankintojen kilpai- luttamiseksi ja sopimusten laatimisen helpottamiseksi niiden yhteydessä voi- daan käyttää alan yleisiä sopimusehtoja, kuten julkisten hankintojen yleisiä so- pimusehtoja JYSE 2009, rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998,
konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995, valtion tietokonehankintojen yleisiä sopimusehtoja VYSE tai IT-2010 ja muita asianomaista hankintatehtävää koskevia sopimusehtoja.
5.2 Ennakot
Myyjälle voidaan poikkeuksellisesti myöntää ennakkoa suoritettavasta mak- susta. Xxxxxxx on sovittava hankinnan lopulliseksi osamaksuksi ja sille on tarvittaessa vaadittava riittävä vakuus.
5.3 Vakuudet
Hankintasopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi hankintayksikkö voi tarvittaessa vaatia vakuuden. Tästä pitää olla maininta jo tarjouspyyntöasiakirjoissa, kuten muistakin sopimusehdoista.
5.4 Tavaran vastaanotto tai palvelun ja urakan hyväksyminen
Tavaraa vastaanotettaessa on sen määrä, laatu ja kunto viipymättä tarkistetta- va. Asennettavan laitteen saa hyväksyä vasta, kun sille on suoritettu käyttöönot- totarkastus, jossa on todettu, että laite on toimintakunnossa ja täyttää sille ase- tetut suoritusarvot sekä muut hankintasopimuksen ehdot.
6. Erinäiset määräykset
6.1 Esteellisyys ja kilpailuneutraalisuus
Xxxxxxxxxx, hankintaa koskevan sopimuksen tai sen tulkintaa koskevan asian käsittelyyn tai tavaran tai palvelun tarkistamiseen osallistuvan henkilön tulee olla esteetön. Esteellisyydestä hankinta-asioissa on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty kuntalaissa ja hallintolaissa.
6.2 Asiakirjojen julkisuus ja salassapito
Hankintoja koskevien asiakirjojen julkisuus riippuu hankinta-asian käsittelyvai- heesta. Asiakirjojen julkisuudessa noudatetaan viranomaisten toiminnan julki- suudesta annetun lain (621/1999) eli julkisuuslain säännöksiä.
Hankintaviranomainen ei saa ilman asianosaisen suostumusta käyttää oikeudet- tomasti tietoja, jotka liittyvät tarjouksen tehneen elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuteen.
6.3 Tilaajavastuulaki
Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytet- täessä eli niin sanottu tilaajavastuulaki (1233/2006) tuli voimaan 1. tammikuuta 2007. Lain mukaan tilaajan tulee ennen vuokratyövoiman käyttöä koskevan so- pimuksen tai alihankintasopimuksen tekemistä pyytää sopimuspuoleltaan selvi- tys lakisääteisten velvoitteiden noudattamisesta ja sovellettavista työehdoista. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu. Tilaajavas- tuulaissa tilaajalla tarkoitetaan sitä, joka käyttää vuokrattua työntekijää tai jonka työtiloissa tai työkohteessa työskentelee alihankintasopimukseen perustuvaa
työvoimaa.
Sopimuspuolelta pyydettäviin selvityksiin kuuluvat seuraavat asiakirjat:
1. selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
2. kaupparekisteriote
3. todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
4. todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys erääntynei- den eläkevakuutusmaksujen maksusopimuksesta
5. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työ- ehdoista.
Sopimuspuolen esittämät tiedot, todistukset ja selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Ulkomaisen yrityksen tulee toimittaa vastaavat tiedot. Yli 12 kuukautta voimassa olevan sopimussuhteen aikana sopimuspuolen on toimi- tettava edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut todistukset tai tiedot 12 kuukauden vä- lein.
Tilaajavastuulakia on sovellettava 7500 euron ylittävissä palveluhankinnoissa. Hankintalain soveltamisalarajana toimivat kansalliset kynnysarvot, jotka ovat palveluhankintojen osalta 15 000 euroa. Vuokratyövoimaa käytettäessä tilaaja- vastuulain mukaiset selvitykset on hankittava, kun vuokratyöntekijän tai työnteki- jöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 päivää. Tilaajavastuulakia sovelletaan siten myös joihinkin vähäisen arvonsa vuoksi hankintalain soveltamisalan ulko- puolelle jääviin palveluhankintoihin.