PERUSSOPIMUS

Hal 6/29.8.2019 liite 1

1

ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN PERUSSOPIMUS KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ

Luonnos 2019

PERUSSOPIMUS

1. luku

Yleiset määräykset

1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Äänekosken kaupunki.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat:

Kannonkoski Multia

Karstula Pihtipudas

Kinnula Saarijärvi

Kivijärvi Uurainen

Konnevesi Viitasaari

Kyyjärvi Äänekoski Laukaa

3 § Kuntayhtymän tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toi- mintaa.

Kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE).

Kuntayhtymä on osakkaana perustamassaan ja omistamassaan POKE koulutus Oy:ssä, mikä hoitaa kuntayhtymän koulutustehtävää ensisijaisesti kilpailluilla markkinoilla.

Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhtei- söissä.

Kuntayhtymä voi tehtävänsä toteuttamiseksi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.

4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema

Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.

Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kun- tayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.

Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan valtuuston päätök- sellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovaralli- suus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on valtuuston päätöksellä velvolli- nen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettova- rallisuudesta.

Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suorite- taan tasasuuruisina erinä kolmen (3) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

2. luku Valtuusto

5 § Ylin päättävä elin

Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on valtuusto.

6 § Valtuuston jäsenten valinta

Jokaisella jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa 4.000 asukasta kohti, kuitenkin enintään neljä jäsentä. Jäsenkuntaa edustavien jäsenten lukumäärä määräytyy sen asukasluvun mukaan, joka kunnalla on ollut tam- mikuun 1. päivänä vaalia edeltäneenä vuonna.

Valtuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntiensa valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uu- den jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa valtuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.

7 § Jäsenten äänivalta

Äänivalta valtuustossa määräytyy siten, että kullakin jäsenkunnalla on edustajiensa lukumäärää vastaava äänimäärä, joka jakautuu tasan saapu- villa olevien jäsenkunnan edustajien kesken.

8 § Valtuuston päätösvaltaisuus

Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäse- nistä on saapuvilla.

9 § Valtuuston tehtävät

Valtuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä.

3. luku

Hallitus ja kuntayhtymän johtaja

10 § Hallituksen kokoonpano ja äänimäärä

Valtuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimi- kaudesta, hallituksen.

Hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) jäsentä. Kul- lekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten lukumäärästä päättää valtuusto.

Valtuusto määrää hallituksen varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.

Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

11 § Hallituksen tehtävät

Hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kunta- laissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hal- lintosäännössä määrätään.

Hallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tar- kemmin hallintosäännössä.

Hallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösval- lasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä

12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosään- nössä.

13 § Kuntayhtymän johtaja

Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa hallituksen alaisena kuntayhtymän hal- lintoa, taloutta ja muuta toimintaa.

Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

4. luku

Muut toimielimet

14 § Lautakunnat

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

15 § Muut toimielimet

Kuntayhtymällä voi olla muita valtuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoon- panosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.

5. luku Omistajaohjaus

16 § Omistajaohjaus

Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottami- nen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Neuvottelumenettelyn toteuttamiseksi jäsenkunnat voivat perustaa yhteisen ohjausryhmän tai neuvottelukunnan.

17 § Konserniohje

Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka valtuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muu- toksista ennen sen hyväksymistä.

6. luku Talous

18 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet

Peruspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpää- omasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntaja- oston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman on vahvistanut valtuusto.

Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Kunta	Peruspääoma	Osuus %
Kannonkoski	56 384,32	1,59
Karstula	148 939,71	4,20
Kinnula	101 775,47	2,87
Kivijärvi	70 569,05	1,99
Konnevesi	122 343,33	3,45
Kyyjärvi	19 504,01	0,55
Laukaa	228 374,22	6,44
Multia	31 915,65	0,90
Pihtipudas	254 970,60	7,20
Saarijärvi	544 693,80	15,37
Uurainen	52 128,90	1,47
Viitasaari	438 308,29	12,37
Äänekoski	1 473 668,69	41,59
Yhteensä	3 543 576,04	100,00

Peruspääoma voidaan korottaa valtuuston päätöksellä siirrolla oman pää- oman muusta erästä.

Peruspääoma voidaan alentaa valtuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menestyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisen seurauk- sena.

Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkun- nat yhtäpitävin päätöksin.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen mukaisesta määrästä ja suo- ritusajasta päättää valtuusto.

Kuntayhtymässä pidetään ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspää- omaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä eritellään peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.

Kuntayhtymä voi suorittaa valtuuston talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa.

19 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistu- vista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääoma- osuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.

20 § Talousarvio ja -suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.

Hallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava valtuus- tolle ja jäsenkunnille viimeistään 30.11.

Hallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kan- taa jäsenkuntien tekemiin esityksiin.

Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

21 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeami- nen.

Hallitus raportoi puolivuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkun- nille.

22 § Tilikauden ylijäämäkäsittely

Tilinpäätöstä käsitellessään valtuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden jäsenosuuksien mukaisessa suh- teessa.

23 § Alijäämän kattaminen

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tar- koitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:n säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta perus- sopimuksen 19 §:n mukaisesti.

24 § Tilinpäätös

Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijät.

25 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tar- vittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.

7. luku

Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen

26 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus

Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoi- tuksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja mui- den palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.

27 § Investoinnit ja pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuu- tena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspää- oman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstru- mentteja valtuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.

Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää valtuusto hankekohtaisesti.

Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääoma- osuuden mukaisessa suhteessa.

28 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy valtuusto.

29 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko

Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten eräänty- misajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.

Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4

§ 1 momentin mukaisen viivästyskoron.

30 § Rahastot

Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perus- tamisesta ja säännöistä päättää valtuusto.

8. luku

Hallinnon ja talouden tarkastus

31 § Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kunta- laissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumi- sesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

32 § Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.

33 § Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosään- nössä.

9. luku

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

34 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.

Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.

Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityk- sestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuk- sien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä si- toumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suh- teessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.

Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

35 § Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkun- nista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsen- kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

36 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen

Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita- asioina Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

10. luku Voimaantulo

37 § Voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan (kun tarvittava määrä jäsenkuntia on hyväksynyt, aikaisintaan 1.1.2020).