Muistio lääkärisopimuksen 2020–2021 muutoksista 1.4.2020 lukien

Lääkärisopimuksessa (LS) on kaksi yleiskorotusajankohtaa, 1.8.2020 ja 1.4.2021. Lisäksi sopimukseen sisältyy paikallinen järjestelyerä 1.4.2021. Samasta ajankohdasta jaetaan myös keskitetty erä, jonka jaosta KT ja JUKO neuvottelevat 28.2.2021 mennessä.

Terveyskeskuslääkärien (liite 1) sekä sairaalahammaslääkärien (liite 4) toi- menpide- ja käyntipalkkioita on korotettu tästä muistiosta tarkemmin ilme- nevällä tavalla.

1.1 Yleiskorotus ja eräiden euromääräisten palkkioiden korotukset vuonna 2020 ‌

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rin- nastettavia kuukausipalkkoja ja KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää tarkistetaan 1.8.2020 yleiskorotuksella. Yleiskorotuk- sen suuruus vaihtelee liitteittäin.

Myös palkkahinnoitteluja on korotettu yleiskorotusta vastaavasti. Lisäksi terveyskeskuslääkärien ja sairaalalääkärien hinnoittelukohtien peruspalkat on asetettu samoihin euromääriin.

Korotukset ilmenevät lääkärisopimuksen liitteistä 1–5 sekä palkkausluvun 2 §:stä (Kasvatus- ja perheneuvolalääkärit).

1.1.1 Terveyskeskusten lääkärit ‌

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,24 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökoh- taista lisää korotetaan 1,24 prosentilla.

Terveyskeskuslääkärien euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu 1.4.2020 alkaen. Säännöllisenä työaikana klo 18 jälkeen sekä päivystysaikana maksettavat korotukset ovat nousseet. Uudet korotustasot ilmenevät LS 2020–2021 liitteestä 1.

Lisäksi toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu yleiskorotuksentasoi- sesti 1.8.2020. Myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia pal- kanosia korotetaan yleiskorotuksella.

1.1.2 Terveyskeskusten hammaslääkärit ‌

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,65 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökoh- taista lisää korotetaan 1,65 prosentilla.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Terveyskeskushammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita ei koroteta sopimuskaudella.

Terveyskeskushammaslääkärien toimenpideluetteloa on päivitetty. Asiaa selostetaan tarkemmin kohdassa 10.4.

1.1.3 Sairaalalääkärit ‌

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,25 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökoh- taista lisää korotetaan 1,25 prosentilla.

Sairaalalääkäreille määrättyjä euromääräisiä lausunto- ja todistuspalkkioita ei koroteta sopimuskaudella.

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijoiden palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 1,25 prosentilla.

1.1.4 Sairaalahammaslääkärit ‌

Sairaalahammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyn- tipalkkioita korotetaan yleiskorotuksella 1.8.2020.

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijoiden palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 1,24 prosentilla.

1.1.5 Eläinlääkärit ‌

1.2 Yleiskorotus ja eräiden euromääräisten palkkioiden korotukset vuonna 2021 ‌

1.2.1 Terveyskeskuslääkärit, sairaalalääkärit ja -hammaslääkärit (liitteet 1, 3–4) Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi-‌

palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökoh- taista lisää korotetaan 1,0 prosentilla.

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijoiden palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 1,0 prosentilla.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

1.2.2 Terveyskeskushammaslääkärit ‌

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,31 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökoh- taista lisää korotetaan 1,31 prosentilla.

1.2.3 Eläinlääkärit ‌

Hinnoittelutunnuksiin

− L5EL4000 (yhdistelmätehtävä)

− L5EL5000 (praktikko)

− L5EL5010 (praktikko)

kuuluvien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastetta- vaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Koro- tuksen suuruus on 0,72 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mu- kaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,72 prosentilla.

Hinnoittelemattomien viranhaltijoiden sekä hinnoittelutunnukseen

− L5EL3000 (hygieenikot, valvontaeläinlääkärit)

tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korote- taan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosent- tia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korote- taan 1,0 prosentilla.

1.2.4 Eräät euromääräiset palkkiot ‌

Terveyskeskuslääkärien (liite 1) ja sairaalahammaslääkärien (liite 4) toi- menpide- ja käyntipalkkioita korotetaan yleiskorotuksella 1.4.2021. Myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia palkanosia korotetaan yleisko- rotuksella.

Eläinlääkäritaksan käyntipalkkioita on korotettu taksasta ilmenevällä tavalla 1.1.2021.

1.3 Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 ‌

Liitteissä 1–4 paikallinen järjestelyerä on 0,3 prosenttia kunkin liitteen pii- rissä olevien palkkasummasta. Järjestelyerä kohdennetaan liitekohtaisesti. Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa tarkoitus on tukea 9 §:ssä sovi- tun palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttamista, jonka lisäksi tavoitteena ovat paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja tuloksellisuutta edistä- vien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen.

Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkko- jen korotuksiin. Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän täyttäneillä työn- antajilla erää voi käyttää myös henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuk- siin. Tämä tarkoittaa sitä, että paikallista järjestelyerää ei voi käyttää lääkä- risopimuksen palkkausluvun 6 §:ssä asetetun henkilökohtaisen lisän vä- himmäismäärän täyttämiseen.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkka- summasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulos- palkkioita. Asianomainen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neu- vottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä.

Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutus- mahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuule- malla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytä- kirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Neuvottelupöytäkirjasta on hyvä käydä ilmi se, miten erän jako kohdistuu, kuinka moni keskimäärin saa korotuksia ja kuinka suuri korotus on keski- määrin ollut. Tärkeää on, ettei erä jälkikäteistarkastelussa jää vajaaksi tai ylity, ellei ylitys ole ollut osapuolten tarkoituksena.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjes- telyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtai- siin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

1.4 Keskitetty erä 1.4.2021 ‌

KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto neuvottelevat lää- kärisopimuksen uuden palkkausjärjestelmän seuraavista vaiheista. Muu- tokset koskevat terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslää- käreitä. Uudistusta on perusteltu tarkemmin luvussa 2 (sopimuskauden työryhmät). Osana uudistusta neuvotellaan keskitetystä erästä, joka jae- taan 1.4.2021 lukien. Erän käytöstä osana palkkausjärjestelmäuudistusta neuvotellaan valtakunnallisesti 28.2.2021 mennessä. Keskitetyn erän suu- ruus on 0,5 prosenttia liitteiden 1–4 palkkasummasta. Erän jaosta ja sen aiheuttamista toimenpiteistä paikallisiin palkkausjärjestelmiin tiedotetaan erikseen keväällä 2021 yleiskirjeellä. Tämä koskee myös 1.3. kohdassa mainittua paikallista järjestelyerää.

Mikäli sopimusosapuolet eivät pääsisi yhteisymmärrykseen erän käytöstä allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu menettelytavoista erän jakamisen suh- teen. Tässä tapauksessa erästä siirtyy 0,2 paikalliseen järjestelyerään, jonka suuruus nousee 0,5 prosenttiin. Liitteiden 1–4 korkeimpia peruspalk- katasoja korotetaan lisäksi 0,3 prosentin kohdennetulla erällä myöhemmin tarkemmin sovittavalla tavalla. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavutettaisi osapuolet tiedottavat asiasta yleiskirjeellä. Asiasta tiedotetaan 28.2.2021 mennessä, jotta paikallisen erän suuruuden muuttuminen voidaan huomi- oida paikallisen erän neuvotteluissa ja jaossa.

Liitteessä 5 on käytetty prosentti sopimusvarallisuudesta päivystysvapaa- ja lepoaikamääräysten uudistamiseen.

2 Sopimuskauden työryhmät ‌

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT neuvottelevat lää- kärisopimuksen uudistamisesta. Palkkausjärjestelmäuudistuksen

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

neuvotteluiden seuraava vaihe liittyy 1.4.2021 keskitetyn erän jakamiseen. Muutoksia voi tulla myös 1.3.2022 alkaen, ellei maakuntauudistuksesta muuta johdu.

Järjestelmäuudistus koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkate- kijöitä. Osana työtä neuvotellaan myös suoritepalkkausjärjestelmien uudis- tamisesta. Uudistuksen tavoitteena on eri lääkäriryhmien osalta palkkaus- järjestelmän kehittäminen ottaen erityisesti huomioon hoidon jatkuvuuden tukemisen perusterveydenhuollossa sekä urakehityksen mukaisen palkit- semisen erityisesti erikoislääkärien ja -hammaslääkärien osalta. Myös työssäjaksaminen, työhyvinvoinnin parantaminen ja tuloksellisuuden kehit- täminen huomioidaan.

Lääkärisopimuksen työaikaluvussa on sopimuskauden 2020–2021 voi- massa uudet säännöllisen työajan sijoittelua koskevat määräykset. Mää- räysten vaikutuksia toimintaan seurataan ja arvioidaan sopimuskauden ajan. Määräykset koskevat sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissai- raanhoitoa. Osana työtä on tarkoitus pilotoida myös erikoissairaanhoitoon soveltuvaa ympärivuorokautista mallia.

Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat eläinlääkärien palkkausjärjes- telmän muuttamisesta ottaen huomioon maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkäripalvelutyöryhmän MMM011:00/2020 työn lopputuloksen. Palk- kausjärjestelmän mahdollisen uudistamisen yhteydessä osapuolet neuvot- televat myös muutoksista kunnan virkaeläinlääkärien työaikamääräyksiin ottaen huomioon uuden työaikalain asettamat vaatimukset praktikkoeläin- lääkärien työhön.

3 KT:n, Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Hammaslääkäriliiton kannanotto ‌

Lääkärisopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteenä on osapuolten tekemä kannanotto. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että hoidon jatkuvuus on en- sisijaisen tärkeää terveyskeskuksissa. Hoidon jatkuvuus ja pitkät potilas- suhteet parantavat työn tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta sekä yksit- täisen lääkärin ja hammaslääkärin työn mielekkyyttä. Työmarkkinaosapuo- let kehottavatkin paikallisia toimijoita vahvistamaan terveyskeskustyön myönteisiä voimavaroja.

Kannanotossa on KT:n, Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Hammaslääkäri- liiton laatimat teesit siihen, miten resurssit, johtaminen ja työnjako saatai- siin kuntoon. Osapuolet asettavat tavoitteeksi saada julkisen perustervey- denhuollon vaikuttavuutta lisättyä.

KT:n ja Suomen Eläinlääkäriliiton kannanotto on esitelty kohdassa 13.9.

4 Lääkärisopimuksen rakennemuutokset ‌

Lääkärisopimuksen 2018–2019 yleinen osa on jaettu uudessa lääkärisopi- muksessa aihepiireittäin omiksi luvuikseen. Luvut ovat:

− Yleinen osa

− Palkkaus

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

− Työaika

− Muut määräykset

5 Palkkausluku ‌

Palkkausmääräyksiin on lisätty säännöllisen työajan kokeilumääräyksiin liittyvä määräys laajennetun toiminnan korvauksesta. Ks. muistion kohta 6.4.2.

Omalääkärien määräysten poistuttua lääkärisopimuksesta, on palkkauslu- vun 6 §:n tekstiä korjattu vastaamaan muutosta. Kuitenkin alkuvuodesta 2020 maksetut omalääkärien väestöosat huomioidaan henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärien tarkastelussa käytettävässä palkkasummassa.

6 Työaikaluku ‌

Työaikoja koskevat määräykset on koottu yhteen ja järjestelty kokonai- suuksiksi, jotka ovat:

− KVTES:n sovellettavat määräykset

− Säännöllisen työajan määräykset

− Lepoajat ja rajoitukset yötyöhön

− Säännöllisen työajan ylittäminen

− Työaikakorvaukset

− Työaikojen suunnittelu

LS 2018–2019 sopimuksen yleisen osan soveltamisohjeliite 1 on muutettu työaikaluvun soveltamisohjeliitteeksi ja osa teksteistä on sisällytetty osaksi sopimusmääräyksiä ja niiden soveltamisohjeita. Soveltamisohjeliite 1 pitää sisällään edelleen eri lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien ryhmien erityisky- symyksiä. Soveltamisohjeliite 1 on muilta osin päivitetty. Ks. 6.12

6.1 Työaikalain (872/2019) vaikutuksista lääkärisopimuksen soveltamisalueella ja LS 2020–2021 määräyksiin ‌

Uusi työaikalaki (872/2019) on tullut voimaan 1.1.2020. Työaikalaissa on joukko sellaisia säännöksiä, joilla on huomattava vaikutus kunnallisen lää- kärisopimuksen työaikaa koskeviin määräyksin. Lääkärisopimuksen 2020– 2021 työaikaluvun määräyksissä on otettu huomioon työaikalain (872/2019) muuttuneet vaatimukset.

Lääkärisopimuksen soveltamisalueella keskeisesti vaikuttavat työaikalain muuttuneet säännökset koskevat työajaksi luettavaa aikaa ja työpaikalla tapahtuvaa päivystystä, enimmäistyöaikaa ja työpaikalla tapahtuvan päi- vystyksen tuntien lukemista enimmäistyöaikaan, enimmäistyöajan ylittä- mistä, vuorokausilevon antamista ja viikkolevon menettämisen korvaa- mista.

Lääkärien työaikaa koskevat määräykset ovat perinteisesti jakautuneet toi- saalta säännöllistä työaikaa ja toisaalta päivystystä koskeviin määräyksiin.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Uusi työaikalaki tuo muutoksia päivystystä koskeviin määräyksiin lääkäri- sopimuksessa. Uuden työaikalain mukaan työajaksi luettavasta ajasta ei voida enää poiketa valtakunnallisella virka- ja työehtosopimuksella. Lain mukaan työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on vel- vollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Aika, jonka viranhaltija on velvollinen päivystämään työpaikalla, on näin ollen työaika- lain nojalla kokonaisuudessaan luettava työajaksi. Työpaikalla tehtävän päivystyksen tunnit luetaan uuden työaikalain mukaan myös työajan enim- mäismääriin siitä riippumatta, onko kyseessä työhön käytetty aika vai ei ole. Tämän johdosta lääkärisopimuksessa on jouduttu sopimaan myös enimmäistyöajan tarkastelujaksosta ja toisaalta enimmäistyöajan ylittämi- sen mahdollisuudesta sairaalalääkärien päivystystyön osalta.

Työpaikkapäivystyksen työaikaan lukemisesta johtuvista syistä lääkärisopi- muksessa on sovittu aikaisemmasta poiketen myös vuorokausilevosta ja sen lyhentämisestä ja korvaavan lepoajan antamisesta, kun vuorokausi- lepo jää alle 11 tunnin. Joitakin muutoksia on tullut niin ikään myös viikko- lepoon ja viikkolevon korvaamisen määräyksiin.

Määräysten käyttöönotto vaatii järjestelyjä työpaikoilla. Ottaen huomioon työaikalain asettaman siirtymäajan (31.3.2020 saakka), uudet määräykset ja niistä johtuvat järjestelyt on otettava käyttöön mahdollisimman pian.

6.2 Työvuoro- ja päivystysjärjestelyt on käytävä läpi työpaikoilla ‌

Työaikalain muutoksilla voi olla käytännössä työpaikoilla huomattava vai- kutus työvuoro- ja päivystysjärjestelyihin. Työnantajan pitää käydä työaika- ja päivystysjärjestelynsä lävitse ja päivittää ne tarvittaessa lääkärisopimuk- sen 2020–2021 vuorokausilepomääräystä ja muita lepoaikamääräyksiä vastaaviksi ottaen huomioon, että työpaikkapäivystys ja poikkeava työpaik- kapäivystys ovat kokonaisuudessaan työajaksi luettavaa aikaa. Huomioita- vaa on, että lääkärisopimuksessa on myös muita uusia lepoaikoja koskevia määräyksiä (LS palautumistauko ym.).

Tällä hetkellä on olemassa erilaisia päivystysjärjestelyjä. Lääkärien työ- paikkapäivystys on tapahtunut yleisesti arkisin säännöllisen työajan jälkeen siten, että yhtäjaksoinen työrupeama on ollut 24–26 tuntia. Viikonlopun päivystyksiä on laajasti jaettu 12–13 tunnin pätkiin (ns. ABC-malli). Kiirei- simpiin päivystysajankohtiin, useimmiten arki-iltoihin, on suunnattu taval- lista enemmän päivystysresurssia. Tällä mallilla toimitaan monissa sairaan- hoitopiirien yhteispäivystyksissä yleislääketieteen päivystyksen osalta, sa- moin kuin terveyskeskusten mahdollisissa omissa arki-illan kiirevastaan- otoissa. Näissä malleissa haasteeksi muodostuu vuorokausilevon ja viikko- levon järjestäminen.

Kun työaika- ja päivystysjärjestelmät päivitetään, on otettava huomioon työaikalain ja lääkärisopimuksen vaatimukset. Toiminnan järjestelyissä on kiinnitettävä huomiota lääkärisopimuksen viittausmääräyksen mukaisesti (9

§ 1 mom.) terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen päivystyksen määri- telmään. Siten päivystysaikana keskitytään päivystyspotilaiden kiireelliseen hoitoon ja hoidontarpeen arviointiin.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Tarkoituksenmukaisen toiminnan järjestämiseksi on kiinnitettävä huomiota potilaiden tarpeisiin ja potilasvirtojen vaihteluun eri vuorokauden aikoina. Päivystyksessä tarvittava lääkäriresurssi on mitoitettava tämän mukaisesti. Erilaisissa yksiköissä voi olla tarve erilaisille ratkaisuille.

LS III 5 §:n vuorokausilepoa koskeva määräys voi aiheuttaa muutoksia työ- aika ja päivystysjärjestelyihin. Työnantajan on syytä arvioidessaan työaika- ja päivystysjärjestelyjen päivittämisen tarvetta, tarkastella LS:n työaika- määräyksiä kokonaisuutena.

Näitä asioita ovat mm. vuorokausilepo ja mahdollisuus poiketa siitä, päi- vystyksen jälkeinen vapaa, korvaava vuorokausilepo, säännöllisen työajan erilaiset sijoittelumahdollisuuden mukaan lukien laajennetun toiminnan malli ja vapaa-aikakorvausten hyväksi käyttäminen (päivystyskorvaukset).

Kun työnantaja suunnittelee muutoksia järjestelyihin, uudet toimintamallit käydään läpi henkilöstön kanssa tarkoituksenmukaisimman tavan löytä- miseksi. Samalla informoidaan ja ohjeistetaan henkilöstöä muuttuvista toi- mintatavoista.

Työvuoro- ja päivystysjärjestelyt on toteutettava lähtökohtaisesti 11 tunnin vuorokausilepo huomioiden. Alla on esimerkkejä vanhan järjestelmän muuntamisesta uuden LS:n mukaiseksi järjestelmäksi. Esimerkeissä maini- taan reunaehdot, milloin toimintaa ei ole tarpeen muuttaa, jos vuorokausi- levon poikkeusmääräykset toteutuvat. Esimerkkien tarkoituksena on esi- tellä muutamia vaihtoehtoisia tapoja ja keinoja tehdä työaikasuunnittelua siten, että työaikalain ja LS:n määräykset toteutuvat. Esimerkkien kellon- ajat säännöllisen työajan ja päivystyksen osalta voivat vaihdella yksikkö- kohtaisesti sen mukaan, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa järjestää toi- minta. Esimerkki 1 osoittaa, että myös varsin pienillä muutoksilla voidaan toteuttaa työvuorosuunnittelu. Esimerkki 4 puolestaan esittelee täysin uu- denlaisia tapoja suunnitteluun. Mallit ja esimerkit ovat myös yhdisteltävissä keskenään.

Esimerkki 1.

Vanha malli 1A 31.3.2020 asti		tunnit	päivystystunnit	Uusi malli 1B 1.4.2020 lähtien		tunnit	päivystystunnit
ma	7.45-15.30	7,75		ma	7.45-15.30	7,75
ti	7.45-15.30	7,75		ti	7.45-17.00	9,25
ke	7.45-15.30; 15.30-8.00	7,75	16,5	ke	7.30-11.00; 22.00-8.00	3,5	10
to	8.00-9.30	1,5		to	8.00-9.30	1,5
pe	7.45-15.00	7,25		pe	7.45-15.30	7,75

ma	7.45-15.30	7,75		ma	7.45-15.30	7,75
ti	7.45-15.30	7,75		ti	7.45-15.30	7,75
ke	7.45-15.30	7,75		ke	7.45-15.30; 15.30-22.00	7,75	6,5
to	7.45-15.30	7,75		to	7.30-17.00	9,5
pe	7.45-15.00	7,25		pe	7.45-15.30	7,75
Tehdyt säännöllisen työajan tunnit		70,25		Tehdyt säännöllisen työajan tunnit		70,25

Vanhassa mallissa on keskiviikkona ollut säännöllisen työ- ajan perään tehtävä päivystys illasta aamuun. Tällä mallilla

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

voidaan jatkaa, mikäli pystytään suunnittelemaan 3 tunnin yhtäjaksoinen lepo klo 23–8 väliselle ajalle (5 § 2 mom. a- kohta). Mikäli tämä ei ole mahdollista, mallia ei voi soveltaa, koska vuorokausilepoa ei voi lyhentää. Silloin on mietittävä muita vaihtoehtoja kuten esimerkiksi vaihtoehto malli 1B, jossa päivystysvuoro on jaettu kahdelle päivystäjälle. Silloin keskiviikon ja torstain säännöllinen työaika suunnitellaan si- ten, että pääsääntö 11 tunnin vuorokausilevosta toteutuu.

Seuraavalla viikolla oleva työpäivän päälle tehtävä työpaikka- päivystys klo 22 asti mahdollistaa 11 tunnin vuorokausi- levosta poikkeamisen 5 § 2 momentin b-kohdan perusteella. Korvaava lepoaika annetaan seuraavan vuorokausilevon yh- teydessä. Kummassakin mallissa on sovellettu määräystä työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi (aktiivivapaa).

Esimerkki 2.

Vanha malli 2A 31.3.2020 asti		tunnit	päivystystunnit	Uusi malli 2B 1.4.2020 lähtien		tunnit	päivystystunnit
ma	7.45-15.30	7,75		ma	7.45-17.00	9,25
ti	7.45-15.30	7,75		ti	7.45-17.00	9,25
ke	7.45-15.30; 22.00-08.00	7,75	10	ke	7.30-11.00; 22.00-8.00	3,5	10
to	8.00-9.30	1,5		to	8.00-9.30	1,5
pe	7.45-15.00	7,25		pe	7.45-16.30	8,75

ma	7.45-15.30	7,75		ma	7.45-17.00	9,25
ti	7.45-15.30	7,75		ti	9.30-17.00	7,5
ke	7.45-15.30; 15.30-22.00	7,75	6,5	ke	7.45-15.30; 15.30-22.00	7,75	6,5
to	7.45-15.30	7,75		to	7.45-17.00	9,25
pe	7.45-15.00	7,25		pe	7.45-15.45	8
Tehdyt säännöllisen työajan tunnit		70,25		Tehdyt säännöllisen työajan tunnit		74

Vanhassa mallissa on keskiviikkona ollut säännöllisen työ- ajan lisäksi yöpäivystys. Tällä mallilla voidaan jatkaa, mikäli pystytään suunnittelemaan 3 tunnin yhtäjaksoinen lepo klo 23–8 väliselle ajalle (5 § 2 mom. a-kohta). Mikäli tämä ei ole mahdollista, mallia ei voi soveltaa, koska vuorokausilepoa ei voi lyhentää. Silloin on mietittävä muita vaihtoehtoja kuten esimerkiksi vaihtoehto malli 2B. Silloin keskiviikon ja torstain säännöllinen työaika suunnitellaan siten, että pääsääntö 11 tunnin vuorokausilevosta toteutuu. Seuraavalla viikolla oleva työpäivän päälle tehtävä työpaikkapäivystys klo 22 asti mah- dollistaa 11 tunnin vuorokausilevosta poikkeamisen 5 § 2 mo- mentin b-kohdan perusteella. Korvaava lepoaika annetaan seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Kummassakin mal- lissa on sovellettu määräystä työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi (aktiivivapaa), kuiten- kin siten, että uudessa mallissa aktiivivapaan osuus on pie- nempi ja säännöllistä työaikaa on tehty enemmän.

Esimerkki 3

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Vanha malli 3A 31.3.2020 asti		tunnit	päivystystunnit	Uusi malli 3B 1.4.2020 lähtien		tunnit	päivystystunnit
ma	7.45-15.30	7,75		ma	9.00-20.00	11
ti	7.45-15.30	7,75		ti	7.45-15.45	8
ke	7.45-15.30; 22.00-08.00	7,75	10	ke	7.30-11.00; 22.00-8.00	3,5	10
to	8.00-9.30	1,5		to	8.00-9.30	1,5
pe	7.45-15.00	7,25		pe	7.45-17.00	9,25

ma	7.45-15.30	7,75		ma	7.45-17.00	9,25
ti	7.45-15.30	7,75		ti	10.00-20.00	10
ke	7.45-15.30; 15.30-22.00	7,75	6,5	ke	7.45-15.30; 15.30-22.00	7,75	6,5
to	7.45-15.30	7,75		to	7.45-16.45	9
pe	7.45-15.00	7,25		pe	7.45-15.00	7,25
Tehdyt säännöllisen työajan tunnit		70,25		Tehdyt säännöllisen työajan tunnit		76,5

Vanhassa mallissa on keskiviikkona ollut säännöllisen työ- ajan lisäksi yöpäivystys. Potilasvirtojen ja käytettävissä ole- vien lääkäriresurssien arvioinnin jälkeen päädytään siirty- mään laajennetun säännöllisen työajan sijoittelun malliin.

Keskiviikon ja torstain säännöllinen työaika suunnitellaan si- ten, että pääsääntö 11 tunnin vuorokausilevosta toteutuu.

Seuraavalla viikolla oleva työpäivän päälle tehtävä työpaikka- päivystys klo 22 asti mahdollistaa 11 tunnin vuorokausi- levosta poikkeamisen 5 § 2 momentin b-kohdan perusteella. Korvaava lepoaika annetaan seuraavan vuorokausilevonyh- teydessä. Säännöllistä työaikaa on sijoitettu kummallakin vii- kolla yhtenä päivänä klo 20 asti. Tässä mallissa ei käytetä työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän suunnittelemista vapaaksi (aktiivivapaa)

Esimerkki 4

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Uusi malli 4A 1.4.2020 alkaen		tunnit	päivystystunnit	Uusi malli 4B 1.4.2020
ma	7.45-20.00	12,25		ma	7.45-20.00	12,25
ti	7.45-17.00	9,25		ti	7.45-17.00	9,25
ke	7.30-17.00	9,5		ke	7.30-17.00	9,5
to	7.45-17.00	9,25		to	7.30-17.00	9,5
pe	7.30-11.00; 22-08.00	3,5	10	pe	7.45-16.45	9
la	8.00-11.00; viikkolepo		3	la	vapaa
su	viikkolepo			su	vapaa

ma	10.00-20.00	10		ma	7.45-20.00	12,25
ti	7.45-20.00	12,25		ti	9.00-20.00	11
ke	7.45-17.00	9,25		ke	7.45-17.00	9,25
to	7.30-17.00	9,5		to	7.30-17.00	9,5
pe	8.00-16.45	8,75		pe	7.45-17.00	9,25
la	10.00-23.00		13	la	vapaa
su	viikkolepo			su	vapaa

ma	22.00-08.00		10	ma	22.30-08.00		9,5
ti	8.00-9.30; 22.00-08.00	1,5	10	ti	8.00-11.30; 22.30-08.00	3,5	9,5
ke	8.00-9.30; viikkolepo	1,5		ke	8.00-11.30; 22.30-08.00	3,5	9,5
to	10.00-20.00	10		to	8.00-11.30; 22.30-08.00	3,5	9,5
pe	7.45-16.00	8,25		pe	8.00-11.30	3,5
la	22.00-08.00		10	la	vapaa
su	8.00-11.00		3	su	vapaa

ma	päivystysvapaa			ma	päivystysvapaa
ti	päivystysvapaa			ti	päivystysvapaa
ke	päivystysvapaa			ke	päivystysvapaa
to	päivystysvapaa			to	päivystysvapaa
pe	päivystysvapaa			pe	päivystysvapaa
Tehdyt säännöllisen työajan tunnit		114,75		Xxxxxx säännöllisen työajan tunnit		114,75

Potilasvirtojen ja käytettävissä olevien lääkäriresurssien arvi- oinnin jälkeen päädytään siirtymään laajennetun säännöllisen työajan sijoittelun malliin, jossa neljän viikon jaksossa viimei- nen viikko on päivystysvapaata. Mallissa 4A pääsääntönä on 11 tunnin vuorokausilepo. Mallissa tehdään viisi enintään 13 tunnin päivystysvuoroa ja viikkolevot toteutuvat. Viimeinen viikko suunnitellaan päivystysvapaaksi päivystyskorvauksia hyväksikäyttäen. Mallissa 4B tehdään kaksi laajennetun säännöllisen työajan mukaista työvuoroa ja kolmannella vii- kolla neljä päivystysvuoroa. Viimeinen viikko suunnitellaan päivystysvapaaksi päivystyskorvauksia hyväksikäyttäen.

Tässä mallissa ei käytetä työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän suunnittelemista vapaaksi (aktiivivapaa).

Työnantajan on samassa yhteydessä myös tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota, mitä LS III 16 §:stä on määrätty enimmäistyöajasta. Asiaa on tarkemmin selitetty kohdassa 6.10.

6.3 Säännöllinen työaika 2 §‌

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Työaikalaki (872/2019) mahdollistaa 34 §:ssä sopimaan toisin työaikalain mukaisesta säännöllisestä työajasta valtakunnallisella virkaehtosopimuk- sella. Lääkärisopimuksessa on sovittu säännöllisestä työajasta työaika- laista poiketen. Ts. lääkärisopimuksen työaika ei ole yleistyöaikaa eikä jak- sotyötä.

Lääkärisopimuksen säännöllisen työajan pituus on edelleen 1.4.2020 al- kaen 38 tuntia 15 minuuttia. Säännöllistä työaikaa suunniteltaessa lähtö- kohtana on viisipäiväisen työviikon periaate. Käytettäessä pidempiä työai- kajaksoja, työpäivien määrä voi vaihdella viikoittain, kunhan säännöllinen työaika tasoittuu keskimääräiseen säännölliseen työaikaan eli 38 tuntiin 15 minuuttiin.

Säännöllisen työajan määräyksiin on tullut muutoksia 1.4.2020 lukien. Muutokset koskevat arkipyhälyhennystä ja keskeytyspäivien pituutta.

Arkipyhälyhennyksen pituus on muuttunut. Se on 1.4.2020 lukien 7 tuntia 39 minuuttia.

Säännöllistä työaikaa alentavien eli keskeytyksen aiheuttavien poissaolo- jen luetteloon on lisätty lomarahavapaa.

Esimerkki

Lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy uuden vuoden päivä (perjantai) ja toiseen viikkoon loppiainen (keskiviikko). Hän on vuosilomalla koko ensimmäisen viikon ja päivystysvapaalla toisen viikon maanantain ja tiistain. Kol- men viikon säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia - 38 tuntia 15 minuuttia (vuosilomaviikko) - 15 t 18 minuuttia

(päivystysvapaa 2 x 7 t 39 min) - 7 tuntia 39 minuuttia (arki- pyhä, loppiainen) = 53 tuntia 33 minuuttia.

6.3.1 Säännöllisen työajan järjestäminen liukuvana työaikana ‌

Lääkärisopimuksen työaikaluvun 1 §:n taulukossa on kuvattu ne Kunnalli- sen yleisen virka- ja työehtosopimuksen pykälät, joita sovelletaan myös lääkärisopimuksen piiriin kuuluviin. Taulukkoon on lisätty KVTES:n työaika- luvun liukuvaa työaikaa koskevat pykälät.

Viranhaltijan säännöllinen työaika voidaan järjestää myös liukuvana työai- kana sen mukaan, mitä KVTES:n työaikaluvun 31–35 §:issä on määrätty. Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä siten, että viranhaltija voi kiinteän työajan ulkopuolella annetuissa rajoissa mää- rätä työnsä päivittäiset alkamis- ja päättymisajankohdat.

Liukuvan työajan käyttöön ottoa harkittaessa on huomioitava se, sovel- tuuko liukuva työaika kyseisten toimintojen järjestämiseen. Liukuvan

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

työajan käyttö edellyttää viranhaltijan suostumusta/sopimista viranhaltijan kanssa. Liukuvan työajan määräyksistä on kerrottu tarkemmin kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä 2/2018 liitteessä 1 ja myöhemmin il- mestyvässä KVTES-yleiskirjeessä.

1.4.2020 alkaen KVTES:n III luvun 33 §:än on lisätty soveltamisohje, jonka mukaan liukuvan työajan saldoa vastaan voidaan antaa palkallista va- paata, joka on työntekijän sitä pyytäessä pyrittävä antamaan kokonaisina työpäivinä.

31.8.2020 lukien säännöllinen työaika voi ylittyä enintään 50 tuntia (+ saldo) ja alittua enintään 6 tuntia (-saldo).

Huomattavaa on, että lääkärien säännöllisessä työajassa ei ole määritelty vuorokautista säännöllistä työaikaa eikä siten myöskään vuorokautista yli- työtä. Mahdolliset lisä- ja ylityöt määräytyvät lääkärisopimuksen määräys- ten mukaisesti.

Esimerkki 1: Ylityömääräys vain osalle viikon työpäivistä Viranhaltijan kiinteä työaika on klo 9–15. Xxxxxxx-xxxx on klo 7–9 ja klo 15–18. Viranhaltija on valinnut mahdollisuuden ruo- kailla työajalla lääkärisopimuksen työaikaluvun 3 §:n mukai- sesti. Viranhaltija on saanut ylityömääräyksen tiistaina kes- ken työpäivän tiistaiksi ja keskiviikoksi. Viranhaltijan säännöl- linen työaika alkaa, kun hän on tullut töihin klo 9. Hän tekee työtä klo 19:15 saakka. Myös keskiviikkona hän tekee ylityö- määräyksen mukaisesti työtä klo 8:00–19:25. Maanantaina, torstaina ja perjantaina hän tekee työtä normaalisti liukuvan työajan puitteissa siten, että säännöllistä työaikaa on työpäi- vää kohden 7 t 39 minuuttia. Viikon ylityöraja on 38 t 15 mi- nuuttia. Hän on tehnyt yhteensä viikossa 44 tuntia 25 minuut- tia. Koska osa viikon työpäivistä on kuitenkin tehty liukuvan työajan puitteissa, ylityölaskentaan lasketaan liukumapäivää kohden keskimääräinen säännöllisen työajan tuntimäärä päi- vää kohden riippumatta siitä, onko muodostunut plus tai mii- nus tunteja. Tästä syystä ylityölaskentaan muodostuu tunteja 44 t 37 min. Tästä säännöllistä työaikaa on 38 t 15 minuuttia ja loput 6 t 22 min ylityötä.

	ma	ti ylityömää- räys	ke ylityömää- räys	to	pe	viikossa yht.
klo-klo	7:30 - 15:45	9:00 - 19:15	8:00 - 19:25	8:55 - 15:35	7:25 - 15:15
tehdyt tunnit	8.15	10.15	11.25	6.40	7.50	44.25
säännöllinen työaika	7.39	7.39	7.39	7.39	7.39	38.15
liukumaan	+ 0.36	0	0	-0.59	+0.11	-0.12
ylityölaskentaan	7.39	10.15	11.25	7.39	7.39	44.37

Esimerkki 2. Ylityömääräys koko viikoksi

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Viranhaltijan kiinteä työaika on klo 9–15. Xxxxxxx-xxxx on klo 7–9 ja klo 15–18. Viranhaltija on valinnut mahdollisuuden ruo- kailla työajalla lääkärisopimuksen työaikaluvun 3 §:n mukai- sesti. Viranhaltija on saanut ylityömääräyksen koko viikoksi. Viikon ylityöraja on 38 t 15 minuuttia. Hän on tehnyt yhteensä viikossa 44 tuntia 25 minuuttia. Tästä säännöllistä työaikaa on 38 t 15 minuuttia ja loput 6 t 10 min ylityötä.

	ma ylityömää- räys	ti ylityömää- räys	ke ylityömää- räys	to ylityömää- räys	pe ylityömää- räys	viikossa yht.
klo-klo	7:30 - 15:45	9:00 - 19:15	8:00 - 19:25	8:55 - 15:35	7:25 - 15:15
tehdyt tunnit	8.15	10.15	11.25	6.40	7.50	44.25
säännöllinen työaika	7.39	7.39	7.39	7.39	7.39	38.15
liukumaan	0	0	0	0	0	0
ylityölaskentaan	8.15	10.15	11.25	6.40	7.50	44.25

6.4 Säännöllisen työajan sijoittelun kokeilumääräykset 1.4.2020–28.2.2022 ‌

Sopijaosapuolet ovat sopineet säännöllisen työajan sijoitteluun liittyvistä kokeilumääräyksistä. Määräyksen myötä säännöllisen työajan sijoittelu voi olla nykyistä joustavampaa. Sopijaosapuolet seuraavat sitä, mitä vaikutuk- sia tällä kokonaisuudessaan on lääkärisopimuksen työaikamääräysten so- veltamiseen. Kokeilumääräyksiä sovelletaan liitteiden 1–4 piirissä oleviin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin. Kokeilumääräykset ovat voimassa sopi- muskauden loppuun. Sopijaosapuolet informoivat määräysten mahdolli- sesta jatkumisesta ennen sopimuskauden loppua.

Kokeilumääräysten tultua voimaan yleiskirjeen 3/2018 liitteenä 6 ollut muis- tio lääkärisopimuksen säännöllisestä työajasta ei ole enää voimassa.

6.4.1 Kokeilumääräysten sisältö ‌

Työnantaja voi päättää säännöllisen työajan sijoittelusta maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 väliselle ajalle ja perjantaisin klo 7.30–18.00 väli- selle ajalle. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ennen klo 8.00 voidaan si- joittaa vain potilaan vastaanottoaikaa, leikkausta tai muuta sellaista klii- nistä työtä edeltäviä valmistelutehtäviä. Mikäli työvuoro alkaa aikaisemmin tai päättyy myöhemmin kuin työvuoroluetteloon oli suunniteltu, ovat nämä tunnit työaikaa. Säännöllisen työajan ylittävät tunnit muodostuvat lisä- tai ylityöksi LS:n III 10 §:n mukaisesti.

Ennen säännöllisen työajan järjestelyjen muuttamista työnantajan on käy- tävä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa yksikön/klinikan resurssiti- lanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat ja varattava luottamus- miehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.

Järjestelyn lähtökohtana on oltava toiminnan edellyttämät vaatimukset ja palvelujen mitoittaminen vastaamaan tarvetta. Järjestelyä suunniteltaessa

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

on huomioitava myös muun henkilöstön ja erilaisten tukipalvelujen tarve. Tämä tarkoittaa useimmiten myös muun henkilöstön ja lääkärien työaiko- jen yhteensovittamista. Myös muut resurssit kuten tilat ja laitteet on kartoi- tettava.

Kokeilumääräysten käyttöönotossa ratkaisevaa on työn luonne. Säännölli- senä työaikana tehtävää tavanomaista vastaanottotoimintaa yms. voidaan laajentaa maanantaista torstaihin ilta-aikaan klo 20 saakka ja perjantaina klo 18 saakka. Kokeilumääräyksillä ei ole tarkoitus korvata päivystystä ja kiirevastaanottoa. Kokeilumääräyksistä huolimatta lääkärillä tai hammas- lääkärillä on edelleen päivystysvelvollisuus säännöllisen työajan järjeste- lyistä riippumatta. Kokeilumääräyksellä ei ole tarkoitus puuttua paikallisesti sovittuihin järjestelyihin sellaisissa terveydenhuollon toiminnoissa, joissa lääkärin työnkuva on pääsääntöisesti samankaltainen vuorokauden ajasta riippumatta. Allekirjoituspöytäkirjassa on asetettu työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on pilotoida erikoissairaanhoidon ympärivuorokautista mallia.

Laajennetusta toiminnasta huolimatta säännöllisen työajan tunteja on käy- tettävissä edelleen sama määrä (38 t 15 min), mutta sitä voidaan sijoitella totuttua laajemmin. Lääkärisopimuksen mukaan työpäivien säännöllinen työaika voi vaihdella päivittäin. Myös työpäivien määrä voi vaihdella viikoit- tain. Säännöllistä työaikaa on kuitenkin pyrittävä sijoittamaan mahdollisim- man tasaisesti työviikon tai työaikajakson eri työpäiville. Tämä ei kuiten- kaan estä huomioimasta toiminnallisia tarpeita. Järjestelyissä on syytä huomioida myös vapaa-ajan ja työelämän yhteensovittaminen, kun mieti- tään klo 17 jälkeen sijoittuvien työvuorojen määrää ja päivystysvelvollisuu- den mukaisia päivystysvuoroja.

6.4.2 Laajennetun toiminnan korvaus ‌

Työvuoroja, jotka sijoittuvat maanantaista torstaihin klo 17–20 tai perjantai- sin klo 17–18, voi olla enintään viisi kertaa kalenterikuukaudessa.

Laajennetun toiminnan korvauksen suuruutta määritellessä otetaan huomi- oon se, kuinka usein säännöllistä työaikaa sijoitetaan em. kellonrajojen jäl- keen. Korvauksen suuruus on:

− 5–6 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jos työvuoroja on 1–2

− 7–9 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jos työvuoroja on 3–5 kalenteri- kuukaudessa.

Laajennetun toiminnan korvaus on osa varsinaista palkkaa. LS:n mukaiset prosentuaaliset lisät kuten esimerkiksi työkokemuslisä lasketaan tehtävä- kohtaisen palkan ja laajennetun toiminnan korvauksen yhteenlasketusta summasta.

Laajennetun toiminnan mallia sovelletaan 1.4.2020 alkaen. Tästä syystä on tarpeen tarkastella paikallisten järjestelyjen korvaustasoa niin, että mak- setut korvaukset vastaavat virkaehtosopimuksella sovittua tasoa.

Esimerkki

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Työnantaja määrittelee syksylle 2020 ne toiminnot, joissa ko- keillaan laajennettua toimintaa ja ne palkansaajat, jotka ovat toiminnassa mukana. Samalla määritellään syksyn 2020 osalta laajennetun toiminnan korvaus LS:n periaatteiden mu- kaisesti. Asiaa tarkastellaan seuraavan kerran loppuvuo- desta, jolloin määritellään alkuvuoden 2021 toiminnot. Yksit- täisen terveyskeskuslääkärin osalta tämä voi tarkoittaa kuu- kaudessa esimerkiksi kolmea laajennetun toiminnan vuoroa, jolta maksetaan esimerkiksi 7 %:n suuruinen korvaus tehtä- väkohtaisesta palkasta. Koska kyse on varsinaiseen palk- kaan luettavasta palkanosasta, korvaus huomioidaan esimer- kiksi sairausajan ja vuosiloma-ajan palkassa.

Lisäksi maksetaan KVTES:n III luvun 19 §:n mukainen iltatyökorvaus. Tämä huomioidaan myös vuosiloma-ajan palkkaa laskettaessa (KVTES vuosilomaluku 13 § 3 mom.)

Säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- tai ylityökorvauk- set lääkärisopimuksen mukaisesti (työaikaluku 10 §).

Liitteen 1–4 piiriin kuuluville maksetaan myös ko. liitteiden mukaiset suori- tepalkkiot.

6.4.3 Luottamusmiesmenettely ‌

Laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen perusteet on tarkoituk- senmukaista selvittää yhteisesti luottamusmiehen kanssa. Korvauk- sen luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja.

6.5 Lepoajat ‌

6.5.1 Päivittäinen lepotauko 3 § (ruokatauko)‌

Määräykseen on lisätty viranhaltijan oikeus toiseen ruokataukoon tietyn pituisen työrupeaman aikana. Työnantajan on järjestettävä viranhaltijalle tilaisuus ruokailla työajalla 15–20 minuuttia kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen, jos työrupeaman pituus ylittää 10 tuntia. Käytännössä tämä tarkoit- taa mm. tilanteita, joissa viranhaltija tekee ensin säännöllisen työajan vuo- ron ja jatkaa työpaikkapäivystyksessä. Määräys koskee terveyskeskuksen ja sairaalan lääkäreitä ja hammaslääkäreitä sekä eläinlääkäreitä lukuun ottamatta praktikkoeläinlääkäreitä.

Soveltamisohjeeseen on lisätty ruokatauon sijoittamista koskevaa ohjeis- tusta.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

6.5.2 Palautumistauko 4 §‌

Viranhaltijalle on järjestettävä päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työajaksi. Tämä tauko voi olla esimerkiksi kahvitauko. Tauon aikana viranhaltija ei saa poistua työpaikalta. Taukoa ei saa sijoittaa työ- vuoron/työpäivän alkuun tai loppuun eikä myöskään päivittäisen lepotauon (ruokatauon) yhteyteen. Määräystä sovelletaan kaikkiin lääkärisopimuksen piirissä oleviin työajallisiin viranhaltijoihin.

6.5.3 Vuorokausilepo 5 §‌

Vuorokausilepoa koskeva määräys on uusi lääkärisopimuksessa. LS III lu- vun 5 §:n 1 momentissa määrätään vuorokausilevon antamisen pääsään- nöstä ja 5 §:n 2 momentissa määrätään millä edellytyksillä vuorokausilepo voidaan poikkeuksellisesti suunnitella lyhyemmäksi kuin mitä LS III luvun 5

§:n 1 momentissa määrätään. Päivystysasetuksessa (583/2017) sääde- tään kiireellisen hoidon antamisesta ja päivystyksen järjestämisestä. Näi- den velvoitteiden täyttäminen voi edellyttää sitä, että vuorokausilepoa ly- hennetään käytettävissä olevat resurssit huomioiden siten kuin 2 momen- tissa edellytetään.

Pääsääntö‌

LS III luvun 5 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin kes- keytymätön lepoaika. Vuorokausilepo on pääsääntöisesti annettava 1 mo- mentin mukaisesti. LS III luvun 5 §:n 2 momentissa määrätään, millä edel- lytyksillä vuorokausilepo voidaan poikkeuksellisesti suunnitella 11 tuntia lyhemmäksi.

Työvuorolla tarkoitetaan määräyksessä sekä säännöllisenä työaikana tehtävää työvuoroa että päivystysvuoroa (työpaikkapäivystys ja poikkeava työpaikkapäivystys). Työnantajan on otettava huomioon vuorokausilepoa koskevat määräykset sekä säännöllisen työajan järjestelyissä että päivys- tysjärjestelyissä tai kun työtä teetetään säännöllisen työajan ja päivystys- vuoron (työpaikkapäivystys/poikkeava työpaikkapäivystys) muodostamana työrupeamana.

Esimerkki 1

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana maanantaina klo 8–15:30, jonka jälkeen hän päivystää iltapäivystyksenä klo 15:30–21. Seuraava työpäivä alkaa tiistaina normaalisti klo 8:00. 11 tunnin vuorokausilepo on annettu tarkasteluvälillä klo 08–08.

Poikkeus vuorokausilevon lyhentämiseen‌

LS III luvun 5 §:n 2 momentissa määrätään, millä edellytyksillä vuorokausi- lepo voidaan poikkeuksellisesti suunnitella 11 tuntia lyhemmäksi. Määräys vuorokausilevon poikkeuksellisesta lyhentämisestä on tarpeellinen päivys- tysjärjestelyiden vuoksi. Päivystysasetuksessa (583/2017) säädetään kii- reellisen hoidon antamisesta ja päivystyksen järjestämisestä. Velvoitteiden täyttäminen voi edellyttää sitä, että vuorokausilepoa lyhennetään

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

käytettävissä olevat resurssit huomioiden. Määräykset tulevat sovelletta- vaksi sekä työpaikkapäivystyksessä että poikkeavassa työpaikkapäivystyk- sessä.

LS III luvun 5 §:n 2 momentin mukaan vuorokausilepo voidaan poikkeuk- sellisesti suunnitella 11 tuntia lyhemmäksi seuraavin edellytyksin:

a) viranhaltijalla on mahdollisuus työrupeaman aikana klo 23–8 välillä vähintään 3 tunnin keskeytymättömään lepoaikaan tai

b) kyse on yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksestä tai jaetusta työpaikkapäivystyksestä enintään klo 23 saakka

ja päivystysjärjestelyjä ja muuta toimintaa ei saa muutoin tarkoituksenmu- kaisesti järjestettyä.

LS III luvun 5 §:n 2 momentin nojalla vuorokausilepoa voidaan lyhentää edellytysten täyttyessä tarpeen mukaan tai jättää se kokonaan antamatta- kin. Kun vuorokausilepoa lyhennetään, täytyy kuitenkin huolehtia korvaa- van lepoajan antamisesta siten, kun 5 §:n 3 momentissa määrätään.

LS III 5 § 2 momentin a-kohta

Määräyksen mukaan työnantaja voi lyhentää vuorokausilepoa klo 23–8 vä- lille ajoittuvassa työrupeamassa, jos viranhaltijalla on mahdollisuus työru- peaman aikana klo 23–8 vähintään 3 tunnin keskeytymättömään lepoai- kaan. Päivystysvuorojen pituus määräytyy sen mukaisesti mitä LS III 9 § 3 mom. määrätään. Lepoaika luetaan työajaksi.

Lepoaika täytyy ottaa huomioon jo päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa, jotta vuorokausilepo ylipäänsä voidaan suunnitella 11 tuntia lyhyemmäksi. Määräyksen mukaan lepoajan on oltava yhdenjaksoinen. Se voi kuitenkin sijoittua mihin kohtaan tahansa klo 23–8 välillä eikä sen tarvitse olla aina sama ajankohta päivystysvuorossa vaan se voi luonnollisesti vaihdella esim. seurantatietojen perusteella tiedossa olevien potilaskäyntien kohden- tumisen mukaan.

LS ei sisällä määräystä lepoajan merkitsemisestä työvuoro/päivystysvuoro- luetteloon, mutta se on erittäin suositeltavaa. Työnantajan on huomioitava, että myös lepoajan aikana on turvattava päivystysasetuksen mukaisten velvoitteiden toteutuminen, jonka vuoksi työnantaja joutuu tilanteesta riip- puen ottamaan määräyksen vaatiman lepoajan antamisen vaikutukset huomioon työjärjestelyissä. Tämä voi tarkoittaa esim., että lepoajan sijoittu- misessa on otettava huomioon mahdollisen takapäivystäjän (vapaamuotoi- nen päivystys) tarkoituksenmukainen käytettävyys tai esim. toisen erikois- alan päivystäjän käytettävyys, jos se on mahdollista. Jos päivystäjiä eri- koisalalla on poikkeuksellisesti yhtä useampi, lepoaikaa ei yleensä ole tar- koituksenmukaista järjestää viranhaltijoille päällekkäin, mutta se on kuiten- kin mahdollista (esimerkiksi päivystävän lääkärin lepotauon aikana on käy- tettävissä akuuttilääketieteen erikoislääkäri tai muu terveydenhuollon am- mattihenkilö).

LS III luvun 5 §:n 2 momentin a) kohdan nojalla yhdenjaksoisen lepoajan antaminen on edellytyksenä vuorokausilevon lyhentämiselle. LS 5 §:n 2 momentin soveltamisohjeen mukaan kolmen tunnin keskeytymätön lepo

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

voi rikkoutua vain, mikäli potilaan hoito tai hoidon tarpeen arviointi välttä- mättä edellyttää lääkärin läsnäoloa eikä käytettävissä ole muuta terveyden- huollon ammattihenkilöä, joka voi hoidon tai hoidontarpeen arvioinnin to- teuttaa. Työnantajan on syytä ohjeistaa selkeyden vuoksi, missä tilanteissa lääkärin läsnäolo on välttämätöntä.

Määräyksen soveltamisohjeen tarkoituksena on turvata viranhaltijan mah- dollisuus keskeytymättömään lepoon ilman tarpeettomia häiriöitä ja kes- keytyksiä ja ohjata myös työnantajaa ja työyhteisöä kokonaisuudessaan ottamaan tämä huomioon työjärjestelyissä ja toiminnassa ylipäänsä. Toi- saalta päivystystyön luonteesta johtuen on selvää, että aina päivystysvuo- roissa ei ole mahdollisuutta keskeytymättömään vähintään kolmen tunnin yhdenjaksoiseen lepoon etukäteissuunnittelusta huolimatta. Lepo voi rik- koutua soveltamisohjeessa todetuin tavoin, kun viranhaltijaa tarvitaan vält- tämättä potilastyöhön. Selvää on, että suunniteltu lepoaika voi päivystys- vuorossa myös joissakin tilanteissa siirtyä toiseen ajankohtaan kuin mihin se oli alun perin suunniteltu. Työnantajan on ryhdyttävä viiveettä tarpeelli- siin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi, jos muutokset ja erityisesti kol- men tunnin yhdenjaksoisen levon rikkoutumisen toistuvuus estää määräyk- sen tarkoituksen toteutumisen.

LS III 5 § 2 momentin b-kohta

LS III luvun 5 §:n 2 momentin b) kohdan mukaan vuorokausilepoa voidaan lyhentää, kun kyse on yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksestä tai jae- tusta työpaikkapäivystyksestä enintään klo 23 saakka. Tämän b-kohdan nojalla voidaan lyhentää sen viranhaltijan vuorokausilepoa, jonka päivys- tysrupeama kohdistuu ennen klo 23. Siltä osin, kun jaetun työpaikka- päivystyksen työrupeama sijoittuu klo 23–8 väliseen aikaan, viranhaltijalle on turvattava a-kohdassa määrätty yhdenjaksoinen vähintään 3 tunnin pi- tuinen lepoaika.

Määräyksessä yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan ter- veydenhuoltolain 50 §:ssä ja päivystysasetuksen (583/2017) 2 §:ssä tar- koitettua yhteispäivystystä.

Korvaava lepoaika‌

Korvaavan lepoajan antamisesta määrätään 5 §:n 3 momentissa. Kor- vaava lepoaika on annettava aina kun vuorokausilepo jää alle 11 tunnin. Määräyksen mukaan viranhaltijalle on annettava saamatta jäänyt vuoro- kausilepo korvaavana lepoaikana seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos se ei ole työjärjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, kor- vaava lepoaika on annettava niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa vapaamuotoisen päivystyksen, viikkolevon tai päivit- täisen lepotauon päälle.

Korvaava lepoaika on annettava myös tilanteessa, jossa vapaamuotoinen päivystys rikkoutuu työkutsujen vuoksi siten, että viranhaltija ei saa hyväk- seen 11 tunnin lepoaikaa.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Myös näissä tilanteissa viranhaltijalle on annettava korvaava lepoaika siltä osin, kun vuorokausilepo jää alle 11 tunnin. Huomioitavaa on, että vaikka vuorokausilepo voidaan sijoittaa vapaamuotoisen päivystyksen ajalle, va- paamuotoista päivystystä ei voi sijoittaa vuorokausilevon korvaavan lepo- ajan kanssa päällekkäin kuten LS 5 §:n 3 momentissa on todettu.

Esimerkki 2:

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana tiistaina klo 8:30-16:00, jonka jälkeen hän on vapaamuotoisena päivystä- jänä klo 16 - ke 8:30 ja työssä jälleen säännöllisenä työai- kana ke 8:30-16. Aktiiviaikaa vapaamuotoisen päivystyksen aikana on klo 16-19, klo 21-00, klo 01-02. Vuorokausilevon tarkastelujakso on klo 8:30-8:30. Tuona aikana lepoa on yh- teensä 9,5 tuntia eli korvaavana lepoaikana tulee antaa 1,5 tuntia. Se annetaan seuraavan vuorokausilevon yhteydessä (11 + 1,5 tuntia) ke klo 16 – to klo 8:30 (16,5 tuntia).

LS III luvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa on viittaus LS III 17§:ään, joka koskee työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän suunnitte- lemista vapaaksi. Asiaa käsitellään tarkemmin kohdassa 6.5.4.

Menettelytavoista vuorokausilepoa lyhennettäessä‌

Määräyksen mukaan vuorokausilevon lyhentämisestä alle 11 tuntiin päät- tää työnantaja. LS III luvun 5 §:n 2 momentin mukaan työnantajan edusta- jan on kuitenkin käytävä läpi luottamusmiehen kanssa yksikön/klinikan re- surssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat ja varattava luotta- miehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Määräyksen mukaan tarkastelu tehdään, jos palvelujen järjestämisessä tapahtuu olennainen muutos, jolla on vaikutusta työvuoro- tai päivystysjärjestelyihin.

Sopijaosapuolet toteavat, että paikallisesti on käytävä työnantajan edusta- jan ja luottamusmiehen välillä vuorokausilevon lyhentämistä lävitse myös edellä mainitun määräyksen mukaisesti, kun työnantaja harkitsee uuden LS 2020–2021 III luvun 5 §:n 2 momentin nojalla lyhentää vuorokausilepoa alle 11 tunnin.

6.5.4 Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi 17 §‌

LS 2020–21 III luvun 17 §:ssä on määräys työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi. Määräys korvaa LS 2018–2019 17

§:n. Määräys on kirjoitettu uudelleen, koska uudessa LS:ssä on sovittu vuorokausilevosta ja sen lyhentämisestä ja korvaavan lepoajan antami- sesta (LS III luku 5 §). LS III luvun 17 § vastaa sisällöllisesti perusperiaat- teiltaan ja lähtökohdiltaan LS 2018–2019, 21 §:ää, mutta sen kirjoitusta- vassa on otettu huomioon mitä uudessa lääkärisopimuksessa on sovittu vuorokausilevosta ja sen lyhentämisen edellytyksistä ja korvaavan lepo- ajan antamisesta.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Työnantajalla ei ole LS III 17 §:n nojalla velvollisuutta suunnitella työpaik- kapäivystyksestä ansaittavilla vapaa-aikakorvauksilla työpaikkapäivystystä (ma-pe) seuraavaa työpäivää vapaaksi. Työpaikkapäivystystä seuraava päivä suunnitellaan ensisijaisesti vapaaksi LS III luvun 5 §:n nojalla, jolloin työnantaja voi korvata päivystyksen, vaikka kokonaan rahakorvauksena.

Tällöin työvuorosuunnittelussa on kuitenkin syytä huolehtia siitä, että sään- nöllisen työajan sijoittelussa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mitä on todettu LS III luvun 2 §:n 5 momentissa on säännöllisen työajan sijoitte- lusta, koska muussa tapauksessa lääkärin säännöllinen työaika työaikajak- solla voi jäädä vajaaksi.

Määräyksessä on uudet 1–4 momentit. Määräyksen soveltamisohje on sama kuin aikaisemmassa lääkärisopimuksessa. Uuden 17 §:n 1 momen- tin mukaan työnantajan on järjestettävä viranhaltijalle riittävä, tämän sopi- muksen edellyttämä lepoaika työrupeaman päättymisen jälkeen ja seuraa- van työrupeaman alkamisen väliin. Tässä määräyksessä tarkoitettu työ- paikkapäivystyksen jälkeinen seuraava työrupeama voi olla niin säännölli- seen työaikaan luettava työvuoro kuin päivystysvuorokin.

LS III 17 §:n 2 momentin mukaan, mikäli viranhaltija on ollut kello 23 jäl- keen työpaikkapäivystyksessä, seuraava työpäivä (maanantai–perjantai) suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia hyväksi käyt- täen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia). Määräys vas- taa sisällöltään LS 2018–2019 21 §:ää.

LS III 17 §:n 3 momentissa käsitellään LS III luvun 5 §:ssä sovitun vuoro- kausilevon, korvaavan vuorokausilevon ja työpaikkapäivystystä seuraavan päivän suunnittelemista vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksilla ja näiden keskinäistä suhdetta.

LS III 17 §:n 3 momentin mukaan edeltävän momentin lepoaika voi olla osa työaikaluvun 5 §:ssä tarkoitettua vuorokausilepoa (1 mom.) tai korvaa- vaa lepoaikaa (3 mom.). Päivystyksen jälkeinen vapaa ei kuitenkaan ly- hennä vuorokausilepoa tai sitä korvaavaa lepoaikaa, vaan se tulee antaa 5

§:n 3 momentin mukaisesti.

Määräys tarkoittaa, että työpaikkapäivystyksestä ansaittavilla vapaa-aika- korvauksilla (päivystyskorvaukset) voidaan edelleen suunnitella työpaikka- päivystystä seuraava työpäivä vapaaksi. Tällöin päivystyksen jälkeinen työ- paikkapäivystyksen vapaa-aikakorvauksia hyödyntäen suunniteltu vapaa ja LS III luvun 5 §:n mukainen vuorokausilepo ja/tai sitä korvaava lepoaika voivat sijoittua päällekkäin ja näin toimien 5 §:n mukainen vuorokausi- lepo/korvaava lepoaika tulevat annetuiksi. Määräyksen sanamuodon mu- kaan päivystyksen jälkeinen vapaa ei lyhennä vuorokausilepoa tai sitä kor- vaavaa lepoaikaa, vaan se tulee antaa 5 §:n 3 momentin mukaisesti.

LS III 17 §:n 4 momentissa on suositus, joka koskee määräyksessä tarkoi- tettua viranhaltijan muun kuin oman työnantajan palveluksessa tehtyä työ- paikkapäivystysvuoroa. Sen mukaan, mikäli kyse on usean työnantajan yhteispäivystyksen päivystysvuorosta, tulisi työnantajien huolehtia vastaa- valla tavalla lääkärin riittävästä lepoajasta ennen seuraavan työrupeaman

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

alkamista. Suositus perustuu työsuojelullisiin ja potilasturvallisuussyihin kuten määräyksen muutkin kohdat ko. sopimusmääräyksen soveltamisoh- jeessa todetuin tavoin.

6.5.5 Viikkolepo 6 §‌

Lääkärisopimuksen III luvun 6 §:ssä on määräys viikkolevosta. Sillä tarkoi- tetaan samaa kuin aikaisemmin viikoittaisella vapaa-ajalla. Viikkolepoa koskevan määräyksen perusperiaatteet ovat entisellään, vaikka määräystä onkin päivitetty jonkin verran.

Viikkolevon suunnittelu‌

Sopimusmääräysten lähtökohtana on edelleen viisipäiväisen työviikon peri- aate. Jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi, otetaan vapaa- päiväjärjestelyt huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa. Työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tulisi edelleen huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhaltija on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuudestaan.

Sopimusmääräyksen mukaan työnantajan viikkolepoa voidaan edelleen tarkastella viikkokohtaisesti tai järjestää se keskimääräisenä. Viikkolepo tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle annetaan kalenteriviikon aikana 35 tun- nin/keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole teh- nyt työtä (esim. säännöllistä työaikaa tai vapaamuotoisen päivystyksen ai- kana aktiivityötä tai puhelin- tai muuta etäkonsultaatiota). LS 2020–2021 mukaan viikkolepo voi kuitenkin muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta. Tämä tarkoittaa, että vuoro- kausilepo ei voi olla päällekkäin viikkolevon 24 tunnin kanssa, mutta 11 tunnin vuorokausilepo ja 24 tuntia ylittävä viikkolepo voivat kulua samanai- kaisesti.

Viikkolevon menettämisen korvaamiseen on tullut muutos. Lääkärisopi- muksen viikkolevon menettämiskorvausta koskevasta kohdasta on poistu- nut kirjaus, jonka mukaan, mikäli työnantaja pystyisi järjestämään viikkole- von, mutta viranhaltijan nimenomaisesta pyynnöstä työjärjestelyt toteute- taan kuitenkin siten, että viikkolepo ei toteudu, viranhaltijalla ei ole oikeutta viikkolevon menettämiskorvaukseen.

Jos viranhaltija joutuu viikkolevon aikana työhön, viranhaltijalla on aina oi- keus viikkolevon menettämiskorvaukseen. Viikkolevon aikana työhön käy- tetty aika on korvattava viranhaltijalle mahdollisimman pian, kuitenkin kol- men kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen säännöl- listä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla tai maksa- malla rahakorvaus, jos viranhaltija siihen suostuu.

LS 2020–2021 mukaan sairauslomaa ja tilapäistä hoitovapaata ei katsota tässä tarkoitetuksi viikkolevoksi.

6.5.6 Raskaana olevan yötyö 7 §‌

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Sopimuksessa on uusi määräys raskaana olevien yötyöstä. Työnantajan on vapautettava raskaana oleva työstä, jota tehdään työaikalain mukaisesti yöllä klo 23–6 välillä. Tämä edellyttää sitä, että raskaana oleva esittää lää- kärin lausunnon siitä, että yötyön tekeminen on haitallista raskaana olevan viranhaltijan terveydelle tai sikiön terveydelle ja kehitykselle. Tällöin työn- antajan on järjestettävä työ siten, että se ei sisällä em. yötyötä.

Suositus vapauttaa 28. viikolla raskaana oleva viranhaltija päivystysvelvol- lisuudesta on siirretty soveltamisohjeeseen. Itse suosituksen sisältö ei ole muuttunut. Samalla on tuotu esille, että työsuojelullisista syistä työnanta- jalla on aina mahdollisuus vapauttaa viranhaltija päivystysvelvollisuudesta tai keventää sitä riippumatta raskausviikkojen lukumäärästä, jos viranhalti- jan työkyky ja tilanne siihen antaa muutoin aihetta.

6.6 Säännöllisen työajan ylittäminen ‌

6.6.1 Lisä- ja ylityö 8 §‌

Sisällöllisiä muutoksia lisä- ja ylityömääräyksiin ei ole tehty, mutta muu li- sätyö ja muu ylityö on muutettu lisätyöksi ja ylityöksi.

Lisätyön, ylityön ja kliinisen lisätyön korvaukset on siirretty 10 §:ään.

6.7 Päivystys ‌

Päivystyksen määritelmät ovat entisellään, mutta pykäliin ja soveltamisoh- jeisiin on tehty tarkennuksia.

6.7.1 Päivystysvelvollisuus 9 § 1 mom. soveltamisohje ‌

Päivystysvelvollisuuden toteuttamisessa on otettava huomioon mm. yöai- kaan tehtävän työn kuormittavuus ja päivystysmäärien rajoitukset. Xxxxxx- tysmäärien rajoitusta on tiukennettu siten, että ilman lääkärin suostumusta ei voida määrätä häntä päivystämään enempää kuin lääkärisopimuksessa on määrätty. Työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen ker- rat ja tuntimäärät ovat entisellään. Lääkäri voidaan määrätä työpaikka- päivystykseen enintään 85 tuntia ja enintään viisi kertaa kuukaudessa. Jos päivystys on pelkästään vapaamuotoista päivystystä, lääkäri voidaan mää- rätä päivystykseen enintään kuusi kertaa kuukaudessa.

6.7.2 Vapaamuotoisen päivystyksen muuttaminen työpaikkapäivystykseksi 9 § 2 mom. soveltamisohje ‌

Työaikaluvun 9 § 2 momentin soveltamisohjeeseen on lisätty uusi määräys vapaamuotoisen päivystyksen muuttamisesta työpaikkapäivystykseksi, jos vapaamuotoisen päivystyksen aktiivisuusaste vuositasolla ylittää 50 %. Ak- tiivisuusastetta tarkastellaan päivystysvakansseittain, ei viranhaltijoittain.

Samalla on huomioitava myös enimmäistyöaikaa koskevat määräykset mm. siitä, mitä luetaan mukaan enimmäistyöaikaan. Työnantaja seuraa aktiivisuusastetta toteutuneiden päivystysvuorojen perusteella. Jos aktiivi- suusaste näyttää säännönmukaisesti ylittävän 50 %, työnantajan on

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

ryhdyttävä toimenpiteisiin vapaamuotoisen päivystyksen muuttamiseksi työpaikkapäivystykseksi. Tarkastelufrekvenssi voi olla esimerkiksi 3, 6 tai 12 kuukautta.

Tässä siirtymävaiheessa on syytä tarkastella esimerkiksi 1.4.2019- 31.3.2020 mukainen tilanne ja tehdä muutokset päivystysvakansseissa. Työnantaja päättää, mistä ajankohdasta vuoden tarkastelujakso aloitetaan.

6.7.3 Poikkeava työpaikkapäivystys 9 § 2 mom.‌

Lääkärisopimuksessa on edelleen määräykset poikkeavasta työpaikka- päivystyksestä. Työaikalain mukaan poikkeavan työpaikkapäivystyksen kaikki tunnit luetaan työajaksi enimmäistyöaikaa tarkasteltaessa. Poikkea- van työpaikkapäivystyksen korvaukset ovat ennallaan.

6.7.4 Päivystysvuoro 9 § 3 mom.‌

Vaikka lääkärisopimus mahdollistaa edelleen työpaikkapäivystyksessä 24 tunnin ja vapaamuotoisessa tätäkin pidemmät päivystysvuorot, vuorokausi- lepomääräykset huomioon ottaen on suositeltavaa järjestää säännöllisen työajan työvuorot ja päivystysvuorot siten, että vuorokausilepo pystytään järjestämään työaikaluvun 5 §:n mukaisesti.

6.8 Työaikakorvaukset ‌

Kaikki lääkärisopimuksen työaikakorvaukset on koottu kokonaisuudeksi. 10

§:ään on siirretty määräykset lisä- ja ylityön sekä kliinisen lisätyön korvauk- sista. Määräyksissä ei ole tapahtunut sisällöllisiä muutoksia.

Päivystyskorvauksissa ei ole tapahtunut sisällöllisiä muutoksia. 11 § 1 mo- mentin soveltamisohjeesta on poistettu tarpeettomana 1.1.2015 muutok- seen liittynyt teksti taulukon soveltamisesta, mutta poisto ei muuta taulukon tulkintaa.

6.8.1 Raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittaminen 13 §‌

Raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamista koskevat määräykset on koottu yhteen pykälään. Rahakorvauksen suorittamista koskeva määräys on entisellään.

Vapaa-aikakorvausten suorittamisen soveltamisohjetta on järjestetty uudel- leen. Soveltamisohjeeseen on lisätty selvennys tilanteeseen, jos päivystys- vapaa annetaan työvuoroluettelon tiedoksi antamisen jälkeen. Tässä tilan- teessa päivystysvapaan pituus vastaa sitä tuntimäärää, joka ko. ajankoh- taan oli suunniteltu säännölliseksi työajaksi.

Soveltamisohjeessa on kiinnitetty myös huomiota vuorokausilevon ja päi- vystyskorvausten vapaa-aikakorvauksen väliseen yhteyteen tilanteessa, jossa työpaikkapäivystystä seuraava päivä olisi työpäivä. Osa seuraavasta työpäivästä voidaan suunnitella vapaa-aikakorvausta hyväksikäyttäen va- paaksi, mikäli vuorokausilepoa ei ole muutoin mahdollista järjestää.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

6.9 Työaikojen suunnittelu ‌

Työaikojen suunnittelua ja siihen liittyviä asiakirjoja koskevat määräykset on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi. LS 2018–2019 soveltamisohjeliitteen 1 tekstejä työvuoroluettelon suunnittelusta on siirretty osaksi sopimusmää- räysten soveltamisohjeita.

6.9.1 Työvuoroluettelo 15 § 1 mom.‌

Työnantajan velvollisuus on laatia työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työ- vuorojen ja päivystysvuorojen alkamis- ja päättymisajat, kuten myös kliini- nen lisätyö. Työntekijän tai luottamusmiehen pyytäessä, on varattava työn- tekijälle tai luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.

Ko. momentin soveltamisohjeeseen on koottu työvuorosuunnittelua koske- vat soveltamisohjeet aikaisemmasta soveltamisohjeliitteestä 1.

6.9.2 Työajan tasoittumissuunnitelma 15 § 2 mom.‌

Työaikalain muutoksesta johtuen tasoittumisjärjestelmä on muutettu työ- ajan tasoittumissuunnitelmaksi. Sisällöllisesti kysymys on samasta asiasta. Lääkärisopimuksen piiriin kuuluviin noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 27

§:ssä olevia määräyksiä työajan tasoittumissuunnitelmasta. Mikäli säännöl- linen työaika on järjestetty viikkoa pidemmäksi työaikajaksoksi eikä työvuo- roluetteloa ole mahdollista laatia koko ko. ajaksi, on työnantajan laadittava tasoittumissuunnitelma. Tasoittumissuunnitelmasta on käytävä ilmi vähin- tään kunkin viikon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan va- paapäivät.

6.10 Työajan enimmäismäärä 16 §‌

LS III luvun 16 §:ssä määrätään työajan enimmäismäärästä. Määräys on uusi, ja siinä on sovittu kahdesta asiasta. Ensinnäkin määräyksen 1 mo- mentissa on sovittu työajan enimmäismäärän tarkastelujaksosta. Toiseksi määräyksen 2 momentissa on sovittu työajan enimmäismäärän ylittämi- sestä.

Määräyksen tausta on kaikin osin uudessa työaikalaissa. Ylityön enim- mäismäärien sijasta seurataan uuden lain nojalla ensinnäkin työajan enim- mäismäärää. Toiseksi työpaikalla tapahtuva päivystys luetaan kokonaisuu- dessaan työajaksi ja sitä kautta mukaan enimmäistyöaikaan, minkä vuoksi lääkärisopimuksessa on poikkeuksellisesti jouduttu sopimaan työajan enimmäismäärän ylittämisestä.

Työnantaja päättää työajan enimmäismäärän seurantaan siirtymisestä. Työpaikalla on kuitenkin siirryttävä enimmäistyöajan seurantaan viimeis- tään 1.1.2021 lukien.

6.10.1 Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso ‌

LS 16 §:n 1 momentin mukaan työaikalain 18 §:n 1 momentissa tarkoitet- tuna työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Työajan enimmäismäärään luetaan työhön käytetty aika ja aika, jolloin vi- ranhaltija on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Tämä tarkoittaa, että kaikki viranhaltijan tekemä työ, on kyse sitten sään- nöllisenä työaikana tehdystä työstä, lisä- tai ylityöstä, kliinisestä lisätyöstä, työajaksi kokonaisuudessaan luettavasta työpaikkapäivystyksestä tai va- paamuotoisen päivystysten aikana tehdyistä työtunneista, luetaan enim- mäistyöaikaan. Sitä vastoin enimmäistyöaikaan ei lueta lepoaikoja tai va- paa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa).

6.10.2 Työajan enimmäismäärän ylittäminen ‌

LS III 16 §:n 2 momentissa on määrätty poikkeuksellisesti työajan enim- mäismäärän ylittämisestä. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan työaika- lain 18 §:ssä säädetty enimmäistyöaika on 12 kuukauden aikana enintään hallituksen esityksessä (HE 158/2018vp) todettu tuntimäärä (48 tuntia x 48 tuntia).

Sairauslomajaksot eivät saa vaikuttaa enimmäistyöajan tarkasteluun siten, että työtunteja voitaisiin teetättää enemmän sairausloman vuoksi.

Määräyksen 16 §:n 2 momentti mahdollistaa siis poikkeuksellisesti työajan enimmäismäärän ylittämisen. Sen mukaan työnantaja ja sairaalassa päi- vystystyöhön osallistuva viranhaltija voivat sopia enimmäistyöajan ylittämi- sestä enintään vuodeksi kerrallaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sai- raalassa päivystävien viranhaltijoiden enimmäistyöaika voi ylittyä työaika- lain 34 §:n 5 momentin mukaisesti ei-aktiivisten tuntien osalta. Huomioita- vaa on siis se, että enimmäistyöaika ei voi milloinkaan ylittyä aktiivisten tuntien osalta.

Työnantajan ja viranhaltijan välillä tehtävä kirjallinen sopimus on määräai- kainen ja se voidaan tehdä enintään vuodeksi kerrallaan. Mitään estettä ei ole sille, että kirjallinen sopimus uusitaan eikä sen toistamiselle on määräl- lisiä rajoitteita, kunhan sopiminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja järjestely täyttää LS III 16 §:ssä todetut edellytykset. Viranhaltijalla on oltava myös aito mahdollisuus vapautua järjestelystä ja olla sopimatta uudelleen enim- mäistyöajan ylittämisestä kohdallaan.

Kirjalliseen sopimukseen voidaan ottaa erilaisia asiaan liittyviä ehtoja kuten esim. enimmäistyöajan tuntien yläraja tai sopimuksen irtisanomislauseke. Kaikissa tilanteissa sopijaosapuolten tulee kuitenkin arvioida kulloistenkin ehtojen tarkoituksenmukaisuus ja vaikutukset toiminnan järjestämisen ja yksilön työsuojelun näkökulmasta.

LS III 16 §:n 2 momentissa säädetään yksityiskohtaisesti menettelytavoista suunniteltaessa määräyksessä tarkoitetun järjestelyn käyttöön ottamista tietyissä toiminnoissa ja luottamusmiehen roolista.

Määräyksen mukaan työnantajan on ennen viranhaltijoiden kanssa sopi- mista varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää järjestelystä, ja sen tar- peesta ja viranhaltijalle tarjottavan sopimuksen ehdoista mielipiteensä.

Luottamusmiehelle on annettava järjestelyn tarpeellisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot ja riittävä aika perehtyä järjestelyä koskevaan esitykseen.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Työnantajan ja luottamusmiehen on niin ikään vuosittain käytävä lävitse määräyksessä tarkoitettu järjestely ja luottamusmiehelle on annettava mahdollisuus lausua järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta. Luottamus- miehellä on oikeus saada tietää, missä, kuinka paljon ja minkälaisin ehdoin kirjallisia sopimuksia on tehty.

Sopijaosapuolet korostavat, että työnantajan ja viranhaltijan välillä tapah- tuva sopiminen enimmäistyöajan ylittämisestä on ns. viimesijainen keino. Enimmäistyöajan ylittäminen on mahdollista vain, jos päivystystä ei voida muuten turvata. Työnantajan on lähtökohtaisesti huolehdittava päivystys- toimintojen turvaaminen määräyksen soveltamisohjeessa todetuin tavoin työaika- ja päivystysjärjestelyjen avulla. Tämä tarkoittaa, että työnantajan on huolehdittava päivystysvuorojen suunnittelussa ja jakamisessa henki- löstön tasapuolisesta kohtelusta ja enimmäistyöajan ylittäminen on mah- dollista vain, jos päivystystä ei voida muuten turvata. Näin ollen esim. sel- lainen järjestely, jossa työpaikkapäivystykset kasaantuisivat vain joillekin viranhaltijoille ja heidän kanssaan sovittaisiin myös enimmäistyöajan ylittä- misen mahdollisuudesta ei ole määräyksen mukainen, jollei järjestelylle ole poikkeuksellisesti muita toiminnasta tai käytettävissä olevista henkilöre- sursseista johtuvia erityisiä syitä.

6.11 Työaikaluvun soveltamisohjeliite 1 ‌

Työvuoroluetteloa koskevat tekstit on siirretty itse sopimusmääräysten yh- teyteen soveltamisohjeiksi.

Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon se, mitä tehtäväko- konaisuuksia lääkärille tai hammaslääkärille kuuluu ja kuinka paljon niiden suorittamiseen on varattava aikaa. Vaikka työvuoroluetteloon ei ole tarkoi- tuksenmukaista kirjata yksityiskohtaisesti eri työtehtäviä, tämä on tarkoituk- senmukaista työn kuormittavuuden, työsuojelun ja myös potilasturvallisuu- den ja asiakastyytyväisyyden kannalta. Lähtökohta on, että säännöllinen työaika riittää lääkärille määrättyjen tehtävien hoitamiseen mukaan lukien mm. potilastyöhön liittyvät valmistelevat ja kirjalliset työtehtävät.

6.11.1 Terveyskeskuksen lääkärit ‌

Vastaanottotyöhön liittyvänä uutena asiana terveyskeskuslääkärien työteh- tävistä on nostettu esiin työuransa alkuvaiheessa olevien osalta mahdolli- suus varata potilaan vastaanottoaika pidemmäksi.

Lisäksi on kiinnitetty huomiota niiden terveyskeskuslääkärien säännöllisen työajan käyttöön, jotka toimivat kouluttajina tai tutorlääkäreinä terveyskes- kuksissa. Myös näihin tehtäviin on varattava riittävästi aikaa.

Kirjalliset työt kuuluvat osana lääkärien tehtäviin. Tärkeä osa potilastyötä on potilasasiakirjojen laatiminen. Tähän voi kuulua vain välttämätön tilas- tointi.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Soveltamisohjeliitteessä kiinnitetään uutena asiana huomiota myös riittä- viin täydennyskoulutus- ja konsultaatiomahdollisuuksiin. Tämä on tärkeää etenkin työuransa alkuvaiheessa oleville terveyskeskuslääkäreille.

6.11.2 Terveyskeskuksen hammaslääkärit ‌

Vastaaviin asioihin on kiinnitetty huomiota myös terveyskeskushammas- lääkärien kohdalla. Työuransa alkuvaiheessa olevien hammaslääkärien osalta on huomioitava riittävät konsultaatiomahdollisuudet sekä se, että potilaan vastaanottoaika voi olla pidempi.

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimiville hammaslääkäreille on varattava riit- tävä aika myös tämän tehtävän hoitoon.

Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen yksilöllisen tarpeen mukaan edellyttää myös sitä, että siihen varataan riittävästi aikaa. Osaamisen ke- hittämisen osalta myös toimivat konsultaatiokäytännöt ovat tärkeitä.

7 Muut määräykset ‌

Muut määräykset muodostavat oman lukunsa, jossa on kerrottu, mitä muita KVTES:n määräyksiä sovelletaan lääkärisopimuksen piiriin kuuluviin.

KVTES:ssa on muutettu joitakin määräyksiä. Mm. luottamusmiesten ja työ- suojeluvaltuutettujen korvauksia ja palkkioita on korotettu yleiskorotuksella. Luottamusmiesten edustettavien määrää koskevaa määräaikaista sopi- musmääräystä on jatkettu tämän sopimuskauden ajan. Xxxxx tarkemmin myöhemmin ilmestyvä KVTES-yleiskirje.

8 Soveltamisohjeliite 2 ‌

Laillistetun hammaslääkärin määritelmän huomautukseen hammaslääke- tieteen lisensiaatin tutkinnosta on lisätty täsmennystä ja lisäselvitystä tut- kinnon muuttumiseen ja laillistukseen liittyen. Huomautukseen on lisätty maininta siitä, että valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 ja 14 §:n muuttamisesta on todettu, että opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mu- kaan, jollei hän ole suorittanut tämän asetuksen voimaan tullessa voi- massa olleen asetuksen mukaista tutkintoa vuoden 2020 loppuun men- nessä. Käytännön palvelun suorittaminen voi siten ajoittua näin ollen myös vuoden 2020 jälkeen, mutta heidän on tullut suorittaa hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto vuoden 2020 loppuun mennessä.

9 Terveyskeskusten lääkärit ‌

9.1.1 Toimenpidepalkkioihin liittyvä takuulauseke

Liitteeseen 1 on lisätty väliaikainen 4 momentti. Koronapandemia on vai- kuttanut terveyskeskuslääkärien työtehtäviin ja potilasmääriin. Väliaikaisen 4 momentin mukaan, kun lasketaan LS:n palkkausluvun 3 §:n ja 5 §:n

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

mukaista korotusta varsinaiseen palkkaan lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020–31.3.2021, laskentaan otetaan mukaan vain ne kuukaudet, jol- loin terveydenhuollon palveluita on järjestetty väestölle normaaliin tapaan.

9.1.2 Omalääkärit ‌

Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat poistuneet lääkärisopi- muksesta. Kaikkien terveyskeskuslääkärien palkkaus määräytyy näin ollen lääkärisopimuksen yleisten palkkausmääräysten ja liitteen 1 perusteella.

Palkkausjärjestelmän muuntamisesta voidaan tehdä myös paikallinen sopi- mus. Omalääkärien säännöllinen työaika on III Työaikaluvun 2 §:n mukai- sesti 38 tuntia 15 minuuttia.

10 Terveyskeskusten hammaslääkärit ‌

10.1 Palkkahinnoitteluun liittyvän soveltamisohjeen päivitys

Palkkahinnoittelun soveltamisohjeen kohdan 4 otsikko ja sisältö on muu- tettu. Määräyksen soveltamisalaa on laajennettu ortodontian ja suukirur- gian lisäksi myös muihin osa-alueisiin. Terveyskeskushammaslääkärin teh- tävän vaativuuden arvioinnissa otetaan huomioon jonkin hammaslääketie- teen erikoisalan osaaminen, erityisryhmän potilaiden hoito tai muu erityis- vastuu, jos nämä tehtävät painottuvat hammaslääkärin työnkuvassa muita hammaslääkäreitä enemmän. Mikäli erityisvastuusta aiheutuu toimenpide- palkkioiden alenemista, on tämä kompensoitava. Soveltamisohje ei enää edellytä, että tehtäviä suoritetaan yli puolet työajasta.

10.2 Toimenpidepalkkiot ja kliinisen työn määrä

Kliinisen työn tarkastelujakso muuttuu viikkokohtaiseksi

Hammaslääkärille maksetaan 2 §:n 2 momentin mukaiset toimenpidepalk- kiot 30 %:lla korotettuina, jos kliinisen työn määrä viikossa ylittää 30 tuntia. Määräyksestä on poistettu 30 tunnin keskimääräinen tarkastelu. Jatkossa kliinisen työn 30 tunnin rajaa tulee tarkastella viikoittain.

Suositus kliinisen työn määrästä

On suositeltavaa, että kliinisen työn enimmäismäärä ei ylitä 7 tuntia päi- vässä. Suositus kliinisen työn päivittäisestä enimmäismäärästä on otettu sopimukseen mukaan työsuojelullisista syistä. Määräyksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, että hammaslääkärin työn kuormittavuus ei muodostu liian suureksi.

10.3 Potilastietojärjestelmän muutokset ja palkanmaksu ‌

Terveyskeskuksen hammaslääkärien käyttämissä potilastietojärjestelmissä ja toimenpidepalkkioiden maksatuksessa on ollut ongelmia. Tämän takia pykälään 2 on lisätty uusi 3 momentti. Tietojärjestelmien muutokset eivät saa aiheuttaa sitä, että Lääkärisopimuksen mukaiset palkkiot jäävät maksa- matta ajallaan tai että ne maksetaan virheellisesti. Työnantajan on otettava

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

käyttöön laskennallisten toimenpidepalkkioiden maksaminen, kunnes järjes- telmä on kaikilta osin toimiva, kuitenkin vähintään 3 kuukauden ajaksi.

Laskennallinen toimenpidepalkkio määräytyy kunkin hammaslääkärin hen- kilökohtaisten toimenpidepalkkioiden perusteella. Laskennan pohjana voi- daan käyttää edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettuja toimenpide- palkkioita. Jollei ko. hammaslääkäri ole työskennellyt edellisen lomanmää- räytymisvuoden aikana ko. työnantajan palveluksessa, maksetaan lasken- nallisena palkkiona työnantajan samankaltaista työtä tekevien hammaslää- kärien palkkioiden keskiarvo. Palkanmaksu on korjattava lääkärisopimuk- sen mukaiseksi heti kun se on mahdollista. Tämä voi tarkoittaa sitä, että hammaslääkärille maksetaan lisää tai peritään takaisin liikaa maksettuja palkkioita.

10.3.1 Toimenpidepalkkiokompensaatioon liittyvä väliaikainen takuulauseke

Pykälään 2 on lisätty väliaikainen 4 momentti. Koronapandemia on vaikut- tanut terveyskeskushammaslääkärien työtehtäviin ja toimenpidepalkkioi- den määrään merkittävästi mm. sen vuoksi, että suun terveydenhuollon kiireetön hoito on ajettu alas ja/tai hammaslääkäreitä on sijoitettu muihin työtehtäviin. Laskettaessa LS:n palkkausluvun 3 §:n ja 5 §:n mukaista ko- rotusta varsinaiseen palkkaan lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020– 31.3.2021, laskentaan otetaan mukaan vain ne kuukaudet, jolloin suun ter- veydenhuollon palveluita on järjestetty väestölle normaaliin tapaan.

10.4 Toimenpidepalkkioluettelon muutokset 1.1.2021

Toimenpideluetteloon tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Toimen- pideluetteloa on päivitetty ja koodeja on yhdenmukaistettu THL:n koodien kanssa. Toimenpideluettelomuutokset pitävät sisällään myös eräiden toi- menpidekoodien sisältömuutoksia. Toimenpidepalkkioita ei ole korotettu.

Yleisohjeen 4 kohdassa olevaa kliinisten alojen erikoishammaslääkärin määritelmää on täsmennetty vastaamaan nykytilaa lisäämällä määritel- mään hammaslääketieteellisen diagnostiikan erikoishammaslääkäri.

TKHL 214 Parodontologinen hoito piti aiemmin sisällään määritelmän ”muun hammashoidon yhteydessä”. Tämä määritelmä on poistettu ja koodin otsikkoon lisätty erittäin suppea hoito.

Tällä muutoksella koodi on yhdenmukaistettu vastaamaan THL:n koodeja SDA01 ja SDA02.

TKHL 217 Hampaan poisto. Koodi piti sisällään aiemmin maitohampaan poiston vain silloin, kun vastaava pysyvän hampaan aihe puuttuu. Nyt tämä rajoitus on poistettu. Maitohampaan pois- tosta maksetaan jatkossa aina toimenpidepalkkio. Koodi on yhdenmukaistettu THL:n koodin EBA00 kanssa.

TKHL 219 Terminologiaa on päivitetty siten, että termi amputaatio on korvattu termillä pulpotomia, ja palkkio laajennettu

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

koskemaan myös pysyviä hampaita. Vastaava THL:n koodi on SGB00.

TKHL 301 Suun ja hampaiston kokonaistutkimus. Soveltamisohjeen ns. välivuoden palkkiota koskevaa tekstiä on selvennetty siten, että välivuoden palkkion maksaminen edellyttää yksilöllistä hoitosuunnitelmaa, seuraavan tutkimusajankohdan määritte- lyä ja sen toteutumista. Paikallisesti on laadittava kirjalliset ohjeet mm. seuraavan tutkimusajankohdan kirjaamisesta sekä paikallisesti noudatettavasta aikavälistä (liukumasta) hammaslääkärien yhdenmukaisten menettelytapojen varmis- tamiseksi. Lisäksi on lisätty tarkennus siitä, että välivuoden palkkio määräytyy sen mukaan, mikä on ollut potilaan ikä, kun yksilöllinen tutkimusväli on määritelty.

TKHL 305 Konsultaatio ja lausunto -koodin soveltamisohjetta on tarken- nettu. Konsultaatiopalkkion maksaminen edellyttää, että hoito-ohjeet antava hammaslääkäri kirjaa ne potilasasiakirjoi- hin. Hampaiston röntgentutkimuksesta laaditun lausunnon on oltava koko hampaiston käsittävä. Mikäli samalla kertaa lau- sutaan useampia röntgenkuvia, maksetaan palkkio kerran.

TKHL 308 Koepalan otto, poistettu kriteeri ”vain jos suoritetaan erillisenä toimenpiteenä”. Palkkiota vastaavia THL:n koodeja on useita.

TKHL 416 Keskivaikea erikoisalojen tutkimus, poistettu kriteeri siitä, että terveyskeskushammaslääkärin, jolta puuttuu ao. alan erikois- hammaslääkärin pätevyys, tulisi suorittaa po. tehtäviä kol- manneksen työajastaan.

TKHL 519 Erikoishammaslääkärin hoidossa olevan potilaan lopputar- kastus ja siihen liittyvä kirjallinen epikriisi, soveltamisohjeesta poistettu kriteeri siitä, että terveyskeskushammaslääkärin, jolta puuttuu ao. alan erikoishammaslääkärin pätevyys, tulisi suorittaa po. tehtäviä kolmanneksen työajastaan.

TKHL 520 Muutettu koodin otsikko THL:n WYA30 -koodia vastaavaksi ”Erityisjärjestelyitä vaativan potilaan hoito” ja poistettu osa yksityiskohtaisista ohjeista. Tämän koodin käyttöön on paikal- lisesti laadittava kirjalliset ohjeet hammaslääkärien yhdenmu- kaisten menettelytapojen varmistamiseksi. Tekstissä aikai- semmin mainittuja, nyt poistettuja soveltamisperiaatteita ja - käytäntöjä voidaan hyödyntää tässä määrittelyssä. Tällä muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa aikaisempia paikallisia käytäntöjä.

TKHL 520 koodista on erotettu omaksi koodiksi ->

TKHL 521 ”Hampaan vaikea-asteisen kovakudoshäiriön hoito” Esim. AI, DI, MIH. Palkkio maksetaan 1,5-kertaisena erikoishammas- lääkärille.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

TKHL 701 Parodontologinen hoito, komplisoitu sairaus sekä komplisoitu sairaus laaja ja vaativa, lisätty otsikkoon määritelmä ”erittäin vaativa”. Poistettu koodin kriteeristä määritelmä ”erityistoi- menpiteitä vaativien syvien ientaskujen (yli 6 mm) tai furkaa- tiomuutosten yli 30 min. kestävä hoito”. Koodi vastaa THL:n koodeja SDA12–14.

11 Sairaalalääkärit ‌

Liitteessä 3 ei ole tehty tekstimuutoksia.

Liitteeseen 1 on lisätty väliaikainen 2 § 4 momentti varsinaisen palkan las- kemisesta lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020–31.3.2021. Samoja peri- aatteita noudatetaan todistus- ja lausuntopalkkioiden osalta myös liitteessä

3. Ks. kohta 9.1.1.

12 Sairaalahammaslääkärit ‌

Liitteessä 4 ei ole tehty tekstimuutoksia.

Toimenpideluettelosta on poistettu tarpeettomana toimenpideryhmät SHL1–SHL3.

Liitteeseen on lisätty soveltamisohje potilastietojärjestelmien muutoksesta ja palkkauksesta. Ks. kohta 10.3.

Liitteeseen 2 on lisätty väliaikainen 2 § 4 momentti varsinaisen palkan las- kemisesta lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020–31.3.2021. Samoja peri- aatteita noudatetaan myös liitteessä 4. Ks. kohta 10.3.

13 Eläinlääkärit

13.1 Vapaapäiväjärjestelyt

13.1.1 Uusi viikkolepomääräys 1.1.2021

Lääkärisopimuksen liitteeseen 5 on lisätty kaksi uutta määräystä. Uusina sopimusmääräyksinä liitteessä 5 on viikkolepomääräys (3 §) ja määräys päivystysvapaasta (4 §). Uudet määräykset korvaavat aiemman määräyk- sen vapaapäivien vähimmäismäärästä ja määräys vapaapäivien vähim- mäismäärästä eli vapaapäivien keräilyjärjestelmästä (LS 2018–2019, liite 5, 3 § 2 mom.) on poistettu. Uusi viikkolepomääräys tulee voimaan 1.1.2021. Siihen asti noudatetaan vanhaa määräystä vapaapäivien vähim- mäismäärästä.

Kunnan praktikkoeläinlääkärit eivät ole toistaiseksi säännöllisen työajan piirissä. Uuden työaikalain soveltamista praktikkoeläinlääkäreihin selvite- tään Suomen eläinlääkäriliiton ja KT:n välisessä työryhmässä, ks. Allekir- joituspöytäkirja 11 §. Uusilla määräyksillä parannetaan praktikkoeläinlää- kärien lepoaikoja työajattomassa mallissa.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Liitteen 5 uuden 3 §:n mukaan praktikkoeläinlääkärille annetaan kerran ka- lenteriviikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymättömän vapaa-aika, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson ai- kana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia viikossa. Jos viikkolepo ei muuten toteudu, se toteutetaan 4 momentin mu- kaisten päivystysvapaiden avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että päivystysva- paita täytyy sijoitella siten, että 3 momentin mukainen viikkolepo toteutuu.

Esimerkki:

Eläinlääkäri päivystää koko viikonlopun pe klo 16 – ma klo 8. Hänellä on vapaata ke klo 16 – pe klo 8. Eläinlääkäri pitää päivystysvapaan viikonloppua edeltävänä torstaina. Kyseisen viikon viikkolepo toteutuu.

Viikkolepopykälän 6 momentin mukaan eläinlääkärin suostumuksella työs- kentely voidaan järjestää tilapäisesti toisinkin kuin edellä tässä pykälässä on sanottu. Tilapäisyydellä tarkoitetaan lyhytkestoista toiminnan järjestämi- sestä johtuvaa syytä, esimerkiksi sijaistamista sairauslomatapauksessa tai muuta toiminnasta johtuvaa syytä, esim. poroerotuskausi tai eläintautiepi- demia. Myöskään virkasuhteen alussa päivystysvapaita ei ole kertynyt, jol- loin eläinlääkärin suostumuksella voidaan sopia viikkolevosta poikkeami- sesta.

Eläinlääkärin työskentelyn järjestämistä ohjaa edelleen viisipäiväisen työ- viikon periaate. Soveltamisohjeeseen on lisätty täsmennys viisipäiväisestä työviikon periaatteesta ja viittaus eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 11

§:ään. Eläinlääkärin viisipäiväinen työviikko tarkoittaa sitä, että eläinlääkäri työskentelee lähtökohtaisesti kuukauden jokaisena arkipäivänä (ma-pe) virka-aikaan. Eläinlääkärin työskentely järjestetään viisipäiväisen työviikon pohjalle, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmu- kaisen järjestämisen kannalta mahdollista. Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. arkipyhän, vuosiloman, tai muun virkavapaan vuoksi siten, että 2 momentin mukainen viikkolepo toteutuu, viikkolepo kat- sotaan saaduksi. Sairausloma ja tilapäinen hoitovapaa eivät ole tässä tar- koitettua viikkolepoa.

13.2 Eläinlääketieteen opiskelijoiden työjärjestelyt

Määräys siitä, että eläinlääketieteen opiskelijoihin pyritään noudattamaan viisipäiväisen työviikon periaatetta, on poistettu. Jatkossa eläinlääketieteen opiskelijoihin sovelletaan liitteen 5 määräyksiä viikkolevosta ja päivystysva- paista, samalla tavoin kuin eläinlääkäreihin.

13.3 Eläinlääkärin päivystysvapaa 1.1.2021 alkaen

Lääkärisopimuksen liitteeseen 5 on lisätty uusi pykälä eläinlääkärin päivys- tysvapaasta (4 §). Määräys päivystysvapaasta tulee voimaan 1.1.2021.

Päivystysvapaita kertyy eläinlääkärille 1.1.2021 alkaen viikonloppupäivys- tyksestä, arkipyhäpäivystyksestä ja arkipäivystyksestä.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Mikäli eläinlääkäri päivystää viikonlopun aikana, hänelle annetaan samana viikonloppuna 32 tehtyä päivystystuntia kohti yksi päivystysvapaa. Mikäli eläinlääkäri päivystää koko viikonlopun (pe klo 16 – ma klo 8), tästä syntyy kaksi vapaapäivää.

Esimerkki:

Jos eläinlääkärin viikonlopun päivystys on jaettu siten, että ensimmäinen eläinlääkäri päivystää pe klo 16 – su klo 00 ja toinen su klo 00 – ma klo 8, molemmat eläinlääkärit saavat yhden päivystysvapaan.

Päivystyksestä, jota tehdään pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannusaattona sekä sellaisena päivänä, jona uudenvuo- denpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, eläinlääkärille annetaan yksi päivystysvapaa tehtyä kokonaista arkipyhä- päivystystä kohden.

Esimerkki helatorstain päivystyksestä:

Päivystys alkaa ke klo 16 ja päättyy pe klo 8. Tästä kertyy yksi päivystysvapaa.

Jokaista 64 arkipäivystyskorvauksella korvattua päivystystuntia kohden eläinlääkäri saa yhden päivystysvapaan. Toisin sanoen neljästä arkipäivys- tyksestä kertyy yksi päivystysvapaa.

Päivystysvapaat tulee pitää mahdollisimman pian eläinlääkärin päivystys- rupeaman jälkeen, siten että viikkolepo (3 §) toteutuu.

Päivystysvapaan aikana eläinlääkäri on vapautettu virkavelvollisuudestaan ja päivystysvelvollisuudestaan. Eläinlääkärille kertyy päivystysvapaita teh- dyistä päivystystunneista 4 §:n mukaisesti. Päivystyksestä maksetaan myös 6 §:n mukaiset päivystyskorvaukset. Eläinlääkärin päivystysvapaat eivät siten tarkoita sitä, että päivystyskorvauksia vaihdetaan vapaaksi.

13.3.1 Päivystysvapaiden kertyminen ‌

Päivystysvapaiden kertymistä on rajoitettu. Tarkoituksena on, että päivys- tysvapailla toteutetaan eläinlääkärien työsuojelua ja turvataan riittävät le- poajat. Viikkolevon toteutumisen jälkeen jäljelle jääneet päivystysvapaapäi- vät voidaan pitää eläinlääkintähuollon toimintojen kannalta tarkoituksenmu- kaisena ajankohtana. Vapaapäiviä saa kertyä kuitenkin enintään 20. Työn- antaja seuraa kertyneiden päivystysvapaiden määrää ja huolehtii, että päi- vystysvapaat pidetään kohtuullisessa ajassa, niin että niitä ei kerry yli 20 päivää.

Sopijaosapuolet suosittelevat, että vapaapäivien enimmäiskertymäraja koskee myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vapaapäiviä, jotta eläinlää- kärien säännöllinen lepo toteutuu.

13.4 Vanhojen ns. keräilypäivien siirtymämääräys ‌

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

LS 2018–2019 liite 5 3 §:n 2 momentin mukaisesti kerätyt vapaapäivät siir- retään 4 §:n mukaisiksi päivystysvapaapäiviksi ja otetaan huomioon 20 päivän kertymässä. Yli 20 päivää ylittävät päivät täytyy pitää 31.12.2020 mennessä, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmu- kaisen järjestämisen kannalta mahdollista.

13.5 Päivystysfrekvenssi

Päivystysvapaamääräyksen soveltamisohjeeseen on lisätty suositus eläin- lääkärin päivystysfrekvenssistä. On suositeltavaa, että eläinlääkäri päivys- tää korkeintaan joka viides arkipäivä ja joka viides viikonloppu.

13.6 Työajallisten eläinlääkärien säännöllinen työaika ja keskeytyspäivän arvon ja arkipyhälyhennyksen muutos ‌‌‌

Lääkärisopimuksen säännöllisen työajan pituus on 38 tuntia 15 minuuttia. Säännöllisen työajan määräyksiin on tullut muutoksia 1.4.2020 lukien.

Muutokset koskevat arkipyhälyhennystä ja keskeytyspäivien pituutta.

Arkipyhälyhennyksen pituus on muuttunut. Se on 1.4.2020 lukien 7 tuntia 39 minuuttia.

Ennalta tiedossa olevien keskeytyspäivien arvoja on muutettu 1.4.2020 lu- kien. Kaikkien viikon keskeytyspäivien arvo on 7 tuntia 39 minuuttia, kui- tenkin yhteensä enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Lisäksi säännöl- listä työaikaa alentavien eli keskeytyksen aiheuttavien poissaolojen luette- loon on lisätty lomarahavapaa.

13.7 Muut muutokset ‌

Työajalliselle eläinlääkärille on järjestettävä päivittäin yksi 10 minuutin pitui- nen tauko, joka luetaan työaikaan (LS työaikaluku 4 §). Tämä tauko voi olla esimerkiksi kahvitauko. Tauon aikana viranhaltija ei saa poistua työpai- kalta. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun eikä myöskään päivittäisen lepotauon (ruokatauon) yhteyteen. Määräystä sovel- letaan kaikkiin lääkärisopimuksen piirissä oleviin työajallisiin viranhaltijoi- hin.

Lääkärisopimuksen liitteen 5 4 §:n soveltamisohjeeseen on lisätty rajoitus raskaana olevan eläinlääkärin yöaikaiseen päivystykseen. Työnantajan tu- lee vapauttaa raskaana oleva viranhaltija klo 23–6 välillä tapahtuvasta päi- vystyksestä ja osoittaa viranhaltija työskentelemään klo 23–6 ulkopuolella, jos päivystys yöllä lääkärin lausunnon perusteella on haitallista raskaana olevan viranhaltijan terveydelle tai sikiön terveydelle ja kehitykselle.

Lisäksi soveltamisohjeeseen on lisätty täsmennys raskaana olevan eläin- lääkärin päivystysvelvollisuuteen liittyen, jonka mukaan työnantaja voi aina vapauttaa viranhaltijan päivystysvelvollisuudesta tai vähentää/lyhentää päi- vystysvuoroja raskausviikkojen lukumäärästä riippumatta, jos tämä on ai- heellista viranhaltijan työkyky ja tilanne muuten huomioiden.

Xxxxxxxxxxxx 5.6.2020

Eläinlääkäriliitteestä on poistettu kohta eläinlääkärin muut mahdolliset va- paapäivät (LS 2018–2019, liite 5, 3 §:n 5 momentin soveltamisohje, kohta

3).

13.8 Kunnallinen eläinlääkäritaksa

Kunnalliseen eläinlääkäritaksan 2 §:n 2 momenttiin on lisätty uusi palkkio- peruste. Eläinlääkärillä on oikeus periä palkkio peruuttamattomasta käyn- nistä, jonka suuruus vastaa ensimmäistä käyntiä eläinlääkärin luona.

Kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaiset euromääräiset palkkiot korottuvat 1.1.2021 lukien.

13.9 KT Kuntatyönantajien ja Suomen eläinlääkäriliiton kannanotto ‌

Kannanotossa kannustetaan sekä työnantajia että eläinlääkäreitä tunnista- maan kunnallisen eläinlääkärin työn myönteiset voimavarat ja panosta- maan voimavarojen vahvistamiseen. Lisäksi esitetään keinoja eläinlääkä- rien työssäjaksamisen ja osaamisen kehittämiseen.

Document Metadata

Table of Contents

Muistio lääkärisopimuksen 2020–2021 muutoksista 1.4.2020 lukien

Document Metadata