JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N JA

JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N JA

SUOMEN JÄÄKIEKKOILIJAT RY:N VÄLINEN

YLEISSOPIMUS

KOSKIEN SM-LIIGAN (SIS. CHL-SARJAN) JA SIIHEN KUULUVIEN SEUROJEN TOIMINTAA

13.4.2021

1. OSAPUOLET

Tämä yleissopimus (jäljempänä ”sopimus”) on solmittu 13.4.2021 seuraavien osapuolten välillä:

A. JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY, Y-tunnus: 0218194–1, osoite: Xxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx (kaupparekisteriote Liitteenä 2, jäljempänä ”Liiga”); ja

B. SUOMEN JÄÄKIEKKOILIJAT RY, Y-tunnus: 0590967–8, osoite: Xxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx (kaupparekisteriote Liitteenä 3, jäljempänä ”Pelaajayhdistys”).

Liigaan ja Pelaajayhdistykseen viitataan jäljempänä tässä sopimuksessa yhdessä ”Osapuolet” ja erikseen ”Osapuoli”.

2. SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS

Liiga järjestää ja hallinnoi jääkiekon kansallisesti ylimmän sarjatason eli Suomen jääkiekon pääsarjan (jäljempänä ”SM-liiga”) kilpailutoiminnan ja on tällä hetkellä osakkaana CHL-organisaatiossa, mutta ei järjestä CHL-sarjaa. Liigan palveluita ja tuotteita myydään sekä markkinoidaan niin Suomessa kuin ulkomailla sekä Liigan itsensä että kolmansien tahojen toimesta. Osakeyhtiömuotoisen Liigan osakkaina ovat sopimusta tehtäessä viisitoista (15) niin ikään yhteisömuodossa toimivaa tämän sopimuksen Liitteessä 5 listattua liigaseuraa, joihin viitataan jäljempänä yhdessä ”työnantajina” tai ”liigaseuroina”, tai erikseen ”työnantajana” tai ”liigaseurana”.

Xxxxx vahvistaa ja varmistaa, että liigaseurat ovat sitoutuneet ja sitoutuvat jatkossakin mm. pelaajasopimusten kautta noudattamaan tätä sopimusta ja tässä nimenomaan niitä tavalla tai toisella koskevia ehtoja.

Pelaajayhdistys on muun muassa Liigan järjestämissä tapahtumissa pelaavien ja siihen osallistuvien ammattijääkiekkoilijoiden eli pelaajien etujärjestö. Liigassa on pelikaudella1 2020–2021 302 ammattilaisjääkiekkoilijaa, jotka ovat Pelaajayhdistyksen jäseniä (ko. pelaajiin ja tuleviin jäsenpelaajiin viitataan jäljempänä yhdessä ”Pelaajat”). Pelaajayhdistyksen tavoitteena on edistää ja valvoa pääosin Pelaajien asemaa työntekijöinä huolehtimalla heidän kollektiivisesta edunvalvonnastansa ja muun muassa vakuutus- ja sosiaaliturvan sekä jääkiekon ulkopuolisten koulutusmahdollisuuksien parantamisesta. Selvyyden vuoksi todetaan, että tässä sopimuksessa ”pelaajilla” tarkoitetaan sekä Pelaajayhdistyksen jäseninä olevia Pelaajia että sellaisia pelaajia, jotka eivät ole Pelaajayhdistyksen jäseniä. Kaikki pelaajat sitoutuvat noudattamaan tässä sopimuksessa todettuja heitä koskevia ehtoja pelaajasopimuksen kautta.

Tämän sopimuksen tarkoituksena on kollektiivisesti sopia yhtäältä Pelaajia edustavan Pelaajayhdistyksen ja toisaalta liigaseuroja edustavan Liigan välillä niiden välisistä oikeuksista ja velvoitteista, tietyistä liigaseurojen ja pelaajien välisiä työsuhteita laajemmin

1 Tässä sopimuksessa viittaukset ”pelikauteen” tai ”pelikausiin” tarkoittavat lähtökohtaisesti 1.5. alkavia ja 30.4. päättyviä 1.5. alkavia ja 30.4. päättyviä SM-liigan pelikausia. Pelikausi voi päättyä poikkeuksellisesti myös 30.4 jälkeen edellyttäen, että pelaajille maksetaan heidän kausipalkkansa mukaista palkkaa niiltä päiviltä, kun pelit jatkuvat 30.4. jälkeen. Liigalla on oikeus viimeistään 15.4.2021 mennessä ilmoittaa, muutetaanko pelikausi 2022–2023 ja sitä seuraava kausi alkavaksi 1.6. tai sitä aiemmin muuna kuin edellä mainittuna ajankohtana ja päättyvän vastaavasti siitä yhden vuoden kuluttua.

3. SOPIMUSEHDOT

3.1. Pelaajasopimus

koskevista sekä SM-liigan toimintaan liittyvistä ehdoista.

SM-liigassa ammatikseen pelaavat pelaajat ja liigaseurat myös sitoutuvat tämän yleissopimuksen heitä nimenomaisesti koskeviin ehtoihin solmimalla keskenään Liigan ja Pelaajayhdistyksen hyväksymän pelaajasopimusmallin mukaisen työ- eli pelaajasopimuksen. Osapuolten hyväksymä pelaajasopimusmalli ja sen mukana käytettävä pelaajapalkkioliite ovat tämän sopimuksen Liitteenä 1.

Liiga ja Pelaajayhdistys sopivat, että SM-liigassa ja CHL-sarjassa pelaaminen edellyttää voimassa olevaa ja pelaajasopimusmallin (Liite 1) mukaista työ- eli pelaajasopimusta liigaseuran ja kyseisen pelaajan välillä.

Kirjallista työsopimusta vailla olevaa pelaajaa peluuttamalla tai solmimalla muun kuin Pelaajayhdistyksen ja Liigan hyväksymän pelaajasopimusmallin (Liite 1) mukaisen työsopimuksen kyseinen liigaseura rikkoo olennaisesti tämän yleissopimuksen ehtoja, ja Xxxxx on tällaisesta sopimusrikkomuksesta yhteisvastuussa kyseisen liigaseuran kanssa, jos Osapuolet eivät kirjallisesti sovi toisin.

Tässä sopimuksessa sovitun lisäksi Osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan niiden kesken 50/50 tulonjakoon perustuvasta markkinointiyhteistyösopimuksesta, joka koskee tämän yleissopimuksen jälkeen ja sen yhteydessä Pelaajayhdistykselle maksettavan yhteistyökorvauksen (Liite 4) ulkopuolella kolmansien tahojen kanssa solmittavia uusia myynti- ja markkinointiyhteistyösopimuksia, joissa nimenomaisesti hyödynnetään Pelaajien kuvia tai muita tunnistetietoja sekä Liigan tai liigaseurojen teollisoikeuksia.

Osapuolet neuvottelevat työnantajien ja pelaajien välillä käytettävän pelaajasopimusmallin ja sopimuskauden aikana siihen mahdollisesti tarvittavat muutokset. Tämän sopimuksen allekirjoituksella Osapuolet hyväksyvät Liitteenä 1 olevan pelaajasopimusmallin.

Tämän pelaajasopimusmallin muuttaminen tai siitä poikkeaminen pelaajan etuja heikentäen on mahdollista vain Osapuolten hyväksyessä tällaisen muutoksen tai tällaiset muutokset kirjallisesti etukäteen.

Mikäli tämä sopimus ja liigaseuran sekä pelaajan solmima pelaajasopimus palkkaliitteineen ovat ristiriidassa keskenään, noudatetaan ensisijaisesti pelaajasopimuksen ja palkkaliitteen sopimusehtoja, jos ne ovat pelaajan eduksi. Jos em. ehdot ovat pelaajan vahingoksi, niin noudatettavaksi tulee ristiriitatilanteessa tämän sopimuksen ehdot.

3.2. Työaikalakia ei sovelleta

Pelaajien työn luonne sekä heidän palkkauksensa rakenne huomioon ottaen työnantajien ja pelaajien väliseen työsuhteeseen ei sovelleta työaikalain yli- tai sunnuntaityötä eikä myöskään viikoittaista vapaa- aikaa koskevia säännöksiä.

Pelaajilla tulee kuitenkin olla jokaista työviikkoa (seitsemää (7) kalenteripäivää) kohden vähintään yksi (1) vapaapäivä.

3.3. Harjoitusohjelma

Pääsääntöisesti vapaapäivä pyritään järjestämään jokaiselle työviikolle, mutta sarjaohjelman tai muun erityisen painavan syyn niin vaatiessa, vapaapäiviä voidaan joutua sijoittamaan toisin. Ehdottomana edellytyksenä kuitenkin on, että pelaajien vapaapäivät toteutuvat joka kuussa yksi vapaapäivä per työviikko periaatteella.

Liigaseuran valmennusjohdon tulee toimittaa pelaajille ennen yhteisharjoittelun aloitusta tulevan pelikauden ensimmäisen kuuden viikon harjoitusohjelma. Tämän jälkeen liigaseuran valmennusjohdon täytyy pelikauden aikana antaa tulevan vähintään kahden (2) viikon harjoitusohjelma aina viikkoa ennen edellisen harjoitusohjelman päättymistä. Liigaseuran valmennusjohdon tulee myös laatia ja antaa pelaajien tiedoksi mahdollisesti kahdessa tai kolmessa vaiheessa kokonaisvaltainen harjoituskalenteri koko pelikauden ajaksi, johon nämä tarkemmat kahden viikon harjoitusohjelmat perustuvat.

Xxxxxxxxxx toimitetuista harjoitusohjelmista voidaan poiketa vain erittäin painavasta syystä ja neuvottelemalla siitä kussakin tapauksessa etukäteen joukkueen kapteeniston kanssa, ja ilmoittamalla neuvotteluiden jälkeen kirjallisesti mahdollisista poikkeamista kaikille pelaajille sekä Pelaajayhdistykselle ennen poikkeamisen voimaantuloa.

3.4. Eläke ja tapaturmavakuutus

3.4.1. Vakuutusehdot

Pelaajien vakuuttamisvelvollisuudesta säädetään urheilijan tapaturma- ja eläketurvan järjestämisestä annetussa laissa (276/ 2009, jäljempänä ”UTE”).

Xxxxx neuvottelee lain mukaisen vakuutusturvan ehdot valitsemansa vakuutusyhtiön kanssa pitäen Pelaajayhdistyksen tietoisena näiden neuvotteluiden kulusta tai mahdollisten vakuutusten kilpailuttamisesta.

Liiga toimittaa Pelaajayhdistykselle aina neuvottelemansa vakuutussopimuksen ehdot.

3.4.2. Vakuutuksen ottaminen ja vakuuttamista koskevat muut liigaseurojen velvoitteet

UTE:n vakuuttamisvelvoitteen mukaisesti työnantaja ottaa vakuutuksen kaikille SM-liigassa pelaaville pelaajille, joiden kanssa se on solminut pelaajasopimusmallin mukaisen työ- eli pelaajasopimuksen.

Työnantaja ottaa tapaturmavakuutuksen myös ns. try out eli koejaksosopimuksella oleville pelaajille. Koejaksosopimusten tulee olla pelaajasopimusmallin mukaisia ja niihin sisällytetään pelaajalle mahdollisuus saada UTEn mukaiset etuudet. Vakuutussopimukseen sisällytetään 2–3 palkkatasoa, joiden perusteella pelaajien mahdollinen tapaturmaeläke määräytyy. Pelaajan koejaksosopimuksessa sovitaan, minkä tason mukaan pelaaja on hänen koejaksonsa aikana vakuutettu.

Työnantaja on velvollinen ottamaan tapaturmavakuutuksen myös pelaajalle, joka ei pelikauden aikana ansaitse laissa vakuuttamisvelvollisuuden alarajaksi määrättyä ansiorajaa. Tällaisen pelaajan ansiotasoon sidotuissa korvauksissa käytetään UTE:n alarajan mukaisia ansioita (vuonna 2023 alaraja on 12 550,00 euroa).

Liigaseuran ottaman (vakuutussopimuksen mukaisen) vakuutuksen

pelaajakohtainen vakuutusturva kattaa jokaiselle pelaajalle myös pelikauden jälkeen 1.5. alkaen syntyvän tilapäisen ansionmenetyksen, siltä ajalta, kun pelaaja ei ole saanut liigaseuraltaan sairausajan palkkaa. Ansionmenetyskorvauksen laskenta (85 % loukkaantumiskauden palkasta) perustuu (vuonna 2023) enintään 130.700,00 euron palkkasummaan. Tämä määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Jokainen liigaseura ottaa pelaajalle UTE:n mukaisen pakollisen tapaturmavakuutuksen sekä yhteisvakuutuksena Liigan ja vakuutusyhtiön sopiman ns. sairauskuluvakuutuksen.

Työnantaja on vastuussa ottamansa vakuutuksen kautta siitä, että pelaajille korvataan täysimääräisesti heidän pelaajasopimustensa voimassa ollessa UTE 2 §:n mukaisesti kaikki tapaturmat (ml. kaikki niistä aiheutuvat lääkäri-, sairaanhoito-, tutkimus- ja muut kuntouttamiskustannukset ja sairauskorvaukset), jotka pelaajille sattuu:

1) peli- tai urheilusuorituksen yhteydessä;

2) ohjatussa, valvotussa tai harjoitteluohjelman mukaisessa harjoittelussa;

3) urheilijan ollessa siirtymässä asunnoltaan tai majoitustiloista kilpailu-, peli- tai harjoittelupaikalle tai sieltä takaisin;

4) peli-, kilpailu- tai harjoitusmatkoilla matkaohjelman mukaisessa toiminnassa;

5) hänen toimiessaan 1 §:ssä tarkoitetun urheiluseuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön määräyksestä seuran tai yhteisön edustajana edustustilaisuudessa taikka matkalla tällaiseen tilaisuuteen tai sieltä takaisin.

Pelaajien tapaturmiin sovelletaan muutoinkin UTE:n säädöksiä.

Liigaseura sitoutuu yhdessä pelaajan kanssa varmistamaan, että UTE:n piiriin kuuluvia tapaturmia ei siirretä sairauskuluvakuutuksesta korvattavaksi. Mikäli kyseessä on rajatapaus, joka on siirretty vakuutusyhtiön päätöksellä sairauskuluvakuutuksen piiriin kuuluvaksi vammaksi, on liigaseuran ilmoitettava tästä välittömästi pelaajalle, ja pelaaja sekä liigaseura sitoutuvat yhdessä hakemaan tällaiselle päätökselle muutosta.

Jos kyse on sellaisesta pelaajan sairaudesta tai vammasta, joka ei miltään osin2 johdu hänen pelaajasopimuksensa aikana tapahtuneesta UTE 2 §:n mukaisesta tapaturmasta tai hänen urallaan aiemmin tapahtuneesta UTE 2 §:n mukaisesta tapaturmasta (joka korvataan aiemman seuran ottamasta tapaturmavakuutuksesta), kyseistä sairautta tai vammaa koskevat lääkäri-, sairaanhoito-, tutkimus- ja muut kuntouttamiskustannukset ja sairauskorvaukset korvataan liigaseuran ottamasta sairauskuluvakuutuksesta. Sikäli kuin tällaiset muuhun kuin UTE 2 §:n tapaturmatilanteeseen liittyvät em. hoitokulut ylittävät sairauskuluvakuutuksessa tämän sopimuksen

2 Tämän osalta todetaan esimerkinomaisesti seuraavaa: Jos pelaaja loukkaa pelissä tai harjoituksissa selkänsä ja sitä koskevan hoidon aikana ilmenee, että selässä on välilevyn pullistuma ja vakuutusyhtiö väittää, että se on ”sairausperäinen”, vaikka se todistetusti aktualisoitui tapaturmatilanteessa ja alkoi oireilemaan sen seurauksena, niin seura ja pelaaja pyrkivät saamaan hoitokulut korvatuksi tapaturmavakuutuksesta. Jos vakuutusyhtiö ei syystä tai toisesta korvaa sitä sieltä, niin hoitokulut korvataan ensisijaisesti sairauskuluvakuutuksesta mutta liigaseura ja pelaaja selvittävät yhdessä vielä vakuutusyhtiön lääketieteellisen perusteen vakuutusyhtiön tulkinnalle pelaajan niin vaatiessa.

solmimishetkellä asetetun korvauksen enimmäismäärän tai ne eivät tule vakuutusyhtiön päätöksellä lainkaan korvattavaksi sairauskuluvakuutuksesta, liigaseuran velvollisuus korvata em. kulut tämän enimmäismäärän jälkeen rajoittuu 10.000,00 euroon kunkin pelaajan yksittäisen sairauden tai vamman osalta. Liigaseuran edellä mainittu vastuu päättyy, kun pelaajan pelaajasopimus päättyy.

Pelaajalla ei ole missään tilanteessa velvollisuutta osallistua hänen loukkaantumisensa, sairautensa tai vammansa aiheuttamien em. hoitokulujen kustantamiseen tai maksamiseen.

Osapuolet ryhtyvät tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tarvittaviin toimiin selvittääkseen mahdollisuuden perustaa rahaston tai säätiön, josta vakuutusten ulkopuolisia korvauksia voidaan jatkossa alkaa harkinnanvaraisesti korvata, kun perustettavan rahaston varallisuus antaa siihen mahdollisuuden. Tämän rahaston tai säätiön toiminta ei kuitenkaan rajoittuisi pelkästään edellä mainittuun toimintaan.

3.4.3. Pelaajan vakuutusmaksuosuus eläkevakuutusmaksusta

Lain (mm. UTE 14 §:n) mukaan vakuuttamisvelvollisen on suoritettava vakuutusmaksuna (eli vakuutuksen eläkevakuutusmaksuosuus on) neljä ja puoli prosenttia (4,5 %) pelaajan palkkojen ja palkkioiden määrästä pelikaudessa.

Pelaajat maksavat tästä eläkevakuutusmaksuosuudesta kahden prosentin (2 %:n) vakuutusmaksuosuuden kaudella 2020–2021, kahden prosentin (2 %:n) vakuutusmaksuosuuden kaudella 2021– 2022, yhden prosentin (1 %:n) vakuutusmaksuosuuden kaudella 2022– 2023 ja nolla prosentin (0 %:n) vakuutusmaksuosuuden eli eivät enää mitään kaudella 2023–2024.

Tämä vakuutusmaksuosuus pidätetään pelaajan palkasta (kaudella 2023–2024) enintään 130.700,00 euroon asti. Tätä enimmäispalkkasummaa tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Pidätys suoritetaan koko pelikaudelta pelikauden aloittaneen kalenterivuoden palkkakertoimen mukaisella summalla.

Työnantajalla, joka vastaa vakuutusmaksun maksamisesta vakuutuksenantajalle, on oikeus pidättää pelaajan vakuutusmaksuosuus tämän palkasta ja velvollisuus tilittää se vakuutuksenantajalle.

3.4.4. Vakuuttamisvelvollisuuden valvonta

Liiga valvoo, että liigaseurat noudattavat UTE:n mukaista vakuuttamisvelvollisuuttaan.

Liigalla on oikeus saada työnantajilta vakuutusturvan järjestämistä koskevat tiedot. Vakuutusehtoja kehitetään siten, että Liiga saa mahdollisimman nopeasti tiedot vakuutusmaksujen mahdollisista viivästyksistä.

Liiga ilmoittaa viipymättä Pelaajayhdistykselle työnantajien olennaisista vakuutusmaksuihin kohdistuvista maksuhäiriöistä tai sellaisen uhasta niistä tiedon saatuaan. Jos liigaseura laiminlyö vakuutusmaksujaan tai muutoin rikkoo sitä koskevia vakuuttamisvelvoitteitaan, Osapuolet neuvottelevat tarpeellisista toimenpiteistä, joiden avulla Pelaajien vakuutusten voimassaolo turvataan.

Liigan lisenssihaun yhteydessä 1.11. tarkistetaan maksuerän

suoritukset seuroittain.

3.5. Pelaajien harjoitusvapaata ja lomia koskevat järjestelyt

3.5.1. Harjoitusvapaa

Työnantajan on annettava pelaajille viimeisen virallisen runkosarja-, pudotuspeli- tai maajoukkueottelun jälkeen vähintään 24 arkipäivän (ma-la) eli neljän viikon mittainen yhtäjaksoinen harjoitusvapaa.

Niiden pelaajien osalta, jotka eivät ole päättyvän pelikauden päättymisvuoden loppuun mennessä täyttäneet 24 vuotta tai jotka eivät ole pelanneet liigassa (tai vastaavissa sarjoissa) vähintään 240 ottelua, voidaan harjoitusvapaa jaksottaa muotoon 3+1 viikkoa. Harjoitusvapaa alkaa joka tapauksessa heti kauden viimeisen virallisen ottelun jälkeen ja se on pidettävä ennen omatoimisen jakson alkua.

Työnantajan on annettava pelaajille harjoitusvapaaksi myös sen vajaaksi jäävän kalenteriviikon päivät, jonka aikana pelaaja pelaa viimeisen virallisen ottelun.

Yllä mainittu harjoitusvapaa toteutetaan jokaisella pelikaudella. Osapuolet korostavat, että harjoitusvapaa ei ole pelaajille lomaa.

Harjoitusvapaan alkamisesta riippumatta SM-liigan mestaruuden voittaneen liigaseuran pelaajat ovat ilman erillistä palkkaa tai vastaavaa korvausta käytettävissä kahdessa (2) liigaseuran yhteistyökumppaneiden tapahtumassa viiden (5) päivän sisällä ko. seuran viimeisen pelin jälkeen. Tämän lisäksi Osapuolet pyrkivät molemmat tahoillaan varmistamaan, että palkittavat pelaajat osallistuvat SM-liigan kauden päätösgaalaan, jossa mm. pelaajia palkitaan.

Työnantaja järjestää joukkueen harjoitusvapaan jälkeisen harjoittelun siten, että työnantajan määräämät harjoitukset ja muut joukkueen yhteiset tapahtumat järjestetään arkipäivisin (ma-pe) siihen asti, kunnes pelikauden alkamiseen (ensimmäiseen SM-liigan runkosarjaotteluun) on kaksi (2) viikkoa aikaa. Tämä rajoitus ei koske alkavaa pelikautta edeltävän yhteisharjoittelun aikana pelattavia harjoitusotteluita, eikä markkinoinnin kannalta merkittävää kohdassa

3.5.4. mainittua tapahtumaa, joiden määrää on rajoitettu tarkemmin alla.

3.5.2. Lomajärjestelyt

Työnantajan on annettava kaikille kyseisen liigaseuran harjoitusryhmän pelaajille vuosilomaa yhtäjaksoisesti vähintään 36 arkipäivää eli kuusi viikkoa ottaen huomioon alla sovitut tulevaa pelikautta koskevan yhteisharjoitusten aloittamispäivämäärät.

Niiden pelaajien osalta, jotka eivät ole tulevan pelikauden alkamisvuoden loppuun mennessä täyttäneet 24 vuotta tai jotka eivät ole pelanneet liigassa (tai vastaavissa sarjoissa) vähintään 240 ottelua, loman pituus on vähintään 24 arkipäivää eli neljä viikkoa.

Työnantajan joukkueeseen tuleva uusi pelaaja on oikeutettu pitämään loman sen pituisena ja niinä ajankohtina kuin loma edellä mainituin perustein annetaan muille joukkueen pelaajille.

Loman aikana pelaaja huolehtii omatoimisesti harjoittelusta joukkueen valmennusjohdon ja pelaajan yhteisesti suunnittelemien ohjelmien mukaisesti huomioiden myös riittävän levon.

Liigaseuroilla on velvollisuus ohjeistaa pelaajia heidän omatoimisen jaksonsa harjoittelusta laadukkaasti ja pelaajan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti.

Itsenäisyyspäivän mahdolliset harjoitukset on pidettävä klo 12 mennessä. Itsenäisyyspäivänä ei pelata SM-liigassa pelejä, mutta silloin voidaan tarvittaessa matkustaa. Tarvittaessa CHL-pelejä voidaan kuitenkin pelata itsenäisyyspäivänä.

Omatoimisella harjoittelujaksolla olevilla pelaajilla on oikeus käyttää maksutta työnantajan osoittamia harjoittelupaikkoja ja niihin liittyviä tiloja.

3.5.3. Loman ajankohta

Pelaajien vuosiloma pidetään yhtäjaksoisesti työnantajan tarkemmin määräämänä ajankohtana kesäkuukausien (kesä-, heinä ja elokuun) aikana ennen yhteisharjoittelun alkamista.

Liigaseurojen on ilmoitettava pelaajille heidän em. vuosilomansa ajankohdasta mahdollisimman hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään yksi

(1) kuukausi ennen vuosiloman alkamista. Liigaseura voi poiketa tästä määräajasta, mikäli pelaajasopimus pelaajan kanssa solmitaan alle kuukausi siitä, kun vuosiloma alkaa edellyttäen, että vuosiloman alkamisajankohta kerrotaan pelaajalle ennen pelaajasopimuksen allekirjoitusta.

3.5.4. Yhteisharjoittelun aloittaminen

Liiga ja liigaseurat sitoutuvat siihen, että liigaseurat aloittavat yhteisharjoittelun aikaisintaan kuusi (6) viikkoa ennen uuden pelikauden alkua (eli ensimmäistä virallista SM-liigan runkosarjaottelua).

Yhteisharjoittelun aloittaminen kuusi viikkoa ennen uuden pelikauden alkua tarkoittaa, että aiemmin vallinneesta ns. ”omatoimiviikosta” luovutaan. Liigaseuralla on kuitenkin oikeus yksittäisten pelaajien kirjallisesti niin halutessa järjestää heille jääharjoittelun mahdollisuus (ilman valmennusta, oheisharjoitteita, palavereja, testejä tai sisäisiä pelaajan ja valmentajan välisiä haastatteluita) seitsemän (7) viikkoa ennen uuden pelikauden alkua. Liigaseuran on kuitenkin ilmoitettava tästä järjestelystä kirjallisesti viimeistään 30.6. Pelaajayhdistykselle. Tällä vapaaehtoisten jäiden järjestelyllä ei saa kiertää edellä mainittua pääsääntöä yhteisharjoittelun järjestämisestä.

Liigaseurojen yhteisharjoittelun alettua liigaseurat voivat järjestää harjoitusotteluita ensimmäisen neljän (4) viikon aikana korkeintaan kahtena (2) viikonloppuna.

Työnantaja voi yhteisharjoittelujakson aikana määrätä pelaajalle viikonloppujen ajalla korkeintaan kaksi (2) työnantajan yleisölle tai yhteistyökumppaneille markkinoinnin kannalta merkittävää tapahtumaa, siten että yksi (1) näistä voi olla ennen vuosilomaa ja toinen vuosiloman jälkeen. Tällaisen tilaisuuden edellyttämä päivä korvataan pelaajalle pelikauden aikana ylimääräisenä harjoitusvapaana tai vapaapäivänä.

3.5.5. Joulu ja uusi vuosi

Osapuolet sopivat, että pelikausilla 2020–2024 liigaseurat pelaavat ennen joulua viimeisen SM-liiga, CHL tai harjoitusottelunsa viimeistään

21.12. Osapuolet myös sopivat, että joulun aikana (22.12.–25.12.) liigaseurat eivät harjoittele, matkusta tai pelaa harjoitus- tai muita

otteluita. Tapaninpäivänä (26.12.) harjoitukset ja matkustaminen voi alkaa aikaisintaan klo 8.00.

Uudenvuodenaattona (31.12.) voidaan pelata SM-liiga tai CHL otteluita edellyttäen, että otteluiden alkamisaika on aikaisintaan klo 14 tai myöhäisintään klo 16.00. Mikäli uudenvuoden aattona pelataan, niin Osapuolet sopivat, että aattona pelanneet liigaseurat eivät harjoittele, matkusta tai pelaa otteluita uudenvuodenpäivänä tai sitä seuraavana päivänä (1.1.–2.1.). Jos uudenvuodenaattona ei pelata, niin Osapuolet sopivat, että silloin liigaseurat eivät myöskään harjoittele tai matkusta uudenvuodenaattona (31.12.) tai uudenvuodenpäivänä (1.1.).

Todettakoon, että CHL on itsenäinen organisaatio, eikä Xxxxxxxx ole yksin mahdollisuutta päättää otteluajankohdista. Liiga sitoutuu kuitenkin toimimaan siten, ettei CHL-pelejä pelattaisi edellä mainittuina ajankohtina.

3.5.6. Lomapalkka ja -korvaus sekä palkan jaksotus

Osapuolet sopivat pelaajille maksettavan lomakorvauksen takia seuraavasta palkan jaksotukseen liittyvästä alla olevasta käytännöstä, joka sisältyy myös pelaajasopimusmalliin (Liite 1) ja jota kaikki työnantajat sitoutuvat noudattamaan.

Lähtökohtaisesti pelaajalle maksetaan lomapalkkaa silloin, kun hän on tämän yleissopimuksen 3.5. kohdan mukaisesti lomalla. Pelaajan pelaajasopimuksen palkkaliitteeseen kirjattava palkka on aina kokonaispalkka, joka sisältää myös kaikki lomakorvaukset.

Kaikkien pelaajien pelaajasopimusten viimeisen tai ainoan pelikauden kausipalkasta kymmenen prosenttia (10 %) varataan maksettavaksi vasta pelaajasopimuksen viimeisen palkanmaksun yhteydessä eli viimeisen tai ainoan pelikauden huhti-/toukokuun vaihteessa, tai viimeisen palkanmaksun yhteydessä, jos pelaajan pelaajasopimus päättyy syystä tai toisesta ennen pelikauden päättymistä.

Viimeisen pelikauden palkasta 90 % jaetaan näin ollen lähtökohtaisesti niille kuukausille, jolloin pelaajasopimus on voimassa ja viimeisen kuun palkassa tai ns. loppupalkassa pelaajalle maksetaan kausipalkasta varattu kymmenen prosenttia (10 %) lomakorvauksena.

Liiga sitoutuu varmistamaan, että työnantajat ohjeistavat palkkahallintoaan seuraamaan pelaajien lomien kertymistä ja pidettyjä lomia sekä kirjaamaan pelaajien kesä-/heinäkuukausien palkkaan lomapalkan ja maksamaan pelaajille heidän pelaajasopimustensa viimeisen pelikauden kausipalkasta varatun kymmenen prosentin (10

%) määrän lomakorvauksena pelaajan työsuhteen päättyessä.

Pelaajat ja liigaseurat voivat sopia pelaajasopimuksen palkkaliitteessä keskenään palkan jaksottamisesta 12 kuukautta lyhyemmälle ajanjaksolle, jos niiden solmima pelaajasopimus on yhden (1) pelikauden kestävä ja se alkaa ennen 1.6.

Jos liigaseura ja pelaaja ovat sopineet lisäksi muista kesän ajan vapaista (omatoiminen kesäharjoittelu), niin ko. ajankohdan palkanmaksu siirtyy työnantajan ja pelaajan sopimalla tavalla maksettavaksi 1.8.–30.4. väliseksi ajaksi. Pelaajasopimukseen merkitään tällöin tämä kohta erikseen sovituksi.

Pelaaja ja liigaseura voivat erikseen sopia, että harjoittelujakson aikana palkan kuukaudessa maksettavaa määrää voidaan alentaa siten, että pelikauden aikana kokonaispalkka tulee kokonaisuudessaan

maksetuksi.

3.6. Harjoitusottelut

Työnantaja ei peluuta pelaajaa ennen alkavaa pelikautta (SM-liigan runkosarjan alkua) enemmässä kuin kahdeksassa (8) harjoitusottelussa. Mahdolliset CHL-sarjan ottelut rinnastetaan tässä tapauksessa harjoitusotteluiksi. Turnauksissa saman päivän aikana pelatut harjoitusottelut lasketaan yhdeksi otteluksi, jos ne eivät ole täyspitkiä (60 minuuttia tehokasta peliaikaa) otteluita. Korkeintaan kahden erän (40 minuuttia tehokasta peliaikaa) mittaiset ns. turnausottelut lasketaan tältä osin puoleksi otteluksi. Yhden päivän aikana pelattavat 3vs.3-tyyliset ottelut lasketaan yhdeksi otteluksi. Kaikki mainittua pidemmät tai muunlaiset ottelut lasketaan yhdeksi otteluksi.

Työnantaja voi kuitenkin peluuttaa ennen runkosarjan alkua niitä pelaajia, jotka eivät ole täyttäneet 24 vuotta alkavan pelikauden aloitusvuoden loppuun mennessä tai jotka eivät ole pelanneet liigassa (tai vastaavissa sarjoissa) vähintään 150 ottelua, enintään kymmenessä (10) harjoitusottelussa.

3.7. Terveydenhuolto

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä pelaajilleen työterveyshuolto pelaamisesta ja siitä välittömästi johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Työnantaja maksaa työterveyshuollon lääkärin määräämien tutkimusten kustannukset.

Työnantaja järjestää kustannuksellaan pelaajilleen yhteisten kriteerien mukaisen terveystarkastuksen. Näiden terveystarkastusten sisältö määritellään erillisellä ohjeella, joka sisältää Liigan ja Pelaajayhdistyksen valitsemien (molemmilta yksi) lääkäreiden yhdessä laatimat kriteeristöt ja vaatimukset. Liigaseurat sitoutuvat noudattamaan näin laadittua erillistä ohjetta pelaajilleen suoritettavissa terveystarkastuksissa. Osapuolet vastaavat itse valitsemiensa lääkäreiden mahdollisista palkkioista koskien em. ohjeen laadintaa.

Työnantaja järjestää pelaajilleen myös säännöllisen lihashuollon ja tarvittaessa joukkueen lääkärin määräyksestä mahdollisuuden fysikaaliseen hoitoon.

Pelaaja on velvollinen osallistumaan ennen pelaajasopimuksen solmimista terveystarkastukseen, jossa työnantajan nimeämä lääkäri tutkii ja tarkastaa hänen terveydentilansa ja pelikykynsä. Työnantaja vastaa kaikissa tilanteissa tällaisen terveystarkastuksen kustannuksista.

4. PELIKAUSIEN ALKAMISAJANKOHTA JA KESTO

Osapuolet sopivat SM-liigan pelikausien alkamisajankohdasta ja kestosta kirjallisesti etukäteen, jos pelikaudet eivät ala tai pääty aiempaan pelikautta 2020–2021 edeltävään tapaan (1.5.–30.4.) tai jos pelimäärää lisätään tai lasketaan siitä. Pelikauden alkamisajankohdasta ja kestosta on siten sovittava Osapuolten kesken, jos pelikausi alkaa vasta 1.5. jälkeen ja SM-liiga runkosarja alkaa ennen syyskuun toista kokonaista viikkoa tai vasta sen jälkeen, ja jos pelikauden päätös venyy 30.4. jälkeen. Tämä ei kuitenkaan koske niitä pelaajasopimuksia, jotka on solmittu ennen tämän yleissopimuksen voimaan tuloa. Näiden pelaajasopimusten mukaan pelaaja on sitoutunut pelaamaan ilman lisäpalkkaa SM-liigan loppuotteluita 7.5.

asti.

COVID-19 ja sitä koskevien rajoitustoimien takia Osapuolet sopivat, että pelikautta 2020–2021 jatketaan touko-kesäkuussa 2021 seuraavin ehdoin ja pelikausi 2021–2022 alkaa vasta sen päättymisen (SM-liigan viimeisen finaalin jälkeen) jälkeisenä päivänä niiden liigaseurojen osalta, jotka pelaavat vielä 30.4.2021 jälkeen.

SM-liigaa (ml. pudotuspelejä) touko- ja kesäkuussa 2021 jatkavat liigaseurat sitoutuvat varmistamaan pelaajiensa vakuutusturvan jatkuvuuden ko. kuukausille, maksamaan kaikille Pelaajilleen heidän voimassa olevien pelaajasopimusten mukaisen palkan liigaseurojen viimeiseen peliin asti ja kustantamaan pelaajille kaikki muutkin heidän pelaajasopimuksissaan olevat etuudet ja oikeudet myös touko- ja kesäkuussa. Toisin sanoen Pelaajien työsuhteissa noudatetaan touko- tai kesäkuussa joko heidän edelleen jatkuvan (pelikaudelle 2021–2022 tai siitä eteenpäin ulottuvan) pelaajasopimuksen mukaisia ehtoja (ml. palkanmaksua) tai (30.4.2021 päättyvien pelaajasopimusten kohdalla) heidän 30.4.2021 muutoin päättyvän pelaajasopimuksen ehtoja, jolloin heille maksetaan suhteellisesti samaa palkkaa kuin mitä heille on maksettu aiemmin pelikaudella 2020–2021. Liigaseura neuvottelee 2020–2021 kauden osalta edellä mainituista palkanmaksuista erikseen haluamansa sopimusehdot niiden pelaajien kanssa, jotka eivät ole Pelaajayhdistyksen jäseniä.

Näistä ehdoista voidaan poiketa, jos liigaseura on sopinut jo ennen tämän sopimuksen allekirjoitusta kaikkien pelaajiensa kanssa touko- ja/tai kesäkuussa pelaamisen ehdoista osana koko pelikautta koskevia palkanalennuksia. Näitä erillisiä sopimuksia noudatetaan siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa ajallisesti tai muutoin edellä mainittujen ehtojen kanssa. Jos tällaiset erilliset sopimukset rajoittuvat johonkin tiettyyn (esim. toukokuun) päivämäärään tai muuhun ehtoon, niin niiden ulkopuolella sovelletaan edellä sovittuja ehtoja koskien touko- ja kesäkuussa 2021 pelaamista.

Mikäli Xxxxxxx on kuitenkin tehnyt uuden pelaajasopimuksen kaudesta 2021–2022 toisen liigaseuran kanssa, maksaa tämä Pelaajan uusi liigaseura 30.4.2021 jälkeen Pelaajalle sen palkan, mitä uusi liigaseura ja Pelaaja ovat sopineet kaudesta 2021–2022 hänelle pelaajasopimuksen mukaan maksettavan 1.5.2021 alkaen. Tämä ns. uusi liigaseura vastaa, ellei aiemmin työnantajana toiminut liigaseura siitä vastaa, myös Pelaajan vakuuttamisesta tämän sopimuksen mukaisesti 1.5.2021 alkaen. Liigaseuran, joka pelaa kauden 2020– 2021 otteluita vielä toukokuussa tai kesäkuussa 2021, ei siten maksa mitään edellä mainittuja lisäpalkkoja Pelaajalle, jos hänen palkkansa maksaa 1.5.2021 uusi liigaseura, jonka kanssa hänellä on pelaajasopimus kaudesta 2021–2022.

Pelikauden 2020–2021 jälkeen SM-liigan pelikausi voi poikkeuksellisesti jatkua myös 30.4 jälkeen edellyttäen, että em. ajankohdan jälkeen (SM-liigan pudotuspelejä jatkavat) liigaseurat maksavat pelaajille heidän kausipalkkansa mukaista palkkaa niiltäkin päiviltä, kun pelit jatkuvat 30.4. jälkeen, jos em. pelaajilla ei ole solmittuna seuraavalle pelikaudelle ulottuvaa pelaajasopimusta saman liigaseuran kanssa tai uutta pelaajasopimusta toisen liigaseuran kanssa, joiden perusteella heille maksetaan kyseisiltä päiviltä palkkaa. Tällaisen liigaseuran kanssa sopimuksen solmineet pelaajat eivät saa siis kaksinkertaista palkkaa. Pelikautta jatkava pelaajan liigaseura vastaa myös yleissopimuksen mukaisten vakuutusten voimassaolosta

tänä ajankohtana.

5. PELAAJIEN KUVIEN JA TUNNISTETIETOJEN KÄYTTÖ

5.1. Liigan rajoitettu oikeus käyttää pelaajien kuvia ja tunnistetietoja

Pelaajayhdistys myöntää seuraavin ehdoin ja korvausta vastaan Liigalle rajoitetun oikeuden käyttää Pelaajien kuvia (mukaan lukien liikkuva kuva ja muut vastaavat kuvatallenteet) ja tunnistetietoja Xxxxxx sekä sen tapahtumien myynnissä ja markkinoinnissa joko yksin tai yhdessä Pelaajayhdistykselle ilmoitettujen kolmansien tahojen kanssa missä tahansa painetun tai sähköisen viestinnän muodossa.

Tämän rajoitetun oikeuden käytöstä ja laajuudesta sekä kattavuudesta on sovittu Osapuolten kesken tarkemmin tämän sopimuksen Liitteessä 4.

5.2. Liigan rajoitetusta oikeudesta Pelaajayhdistykselle maksettavat korvaukset ja laajempi markkinointiyhteistyö

Liigalle edellisessä sopimuskohdassa myönnetyn rajoitetun oikeuden ehdottomana edellytyksenä on, että Liiga maksaa Pelaajayhdistykselle tämän sopimuksen 4 - vuotisen sopimuskauden aikana tämän sopimuksen salassa pidettävässä Liitteessä 4 tarkemmin sovitut korvaukset.

5.3. Rajoitetun oikeuden voimassaolo ja laajuus

Liigalle tässä sopimuksessa kohdassa 5.2. myönnetty rajattu oikeus käyttää Pelaajien kuvia ja tunnistetietoja päättyy ilman erillistä ilmoitusta tämän sopimuksen päättyessä tai Liigan jättäessä edellä sovitut yhteistyökorvaukset perusteettomasti maksamatta, eikä Liiga ole korjannut virhettään kahden (2) viikon kuluessa siitä, kun Pelaajayhdistys on lähettänyt asiaa koskevan ilmoituksen.

Molemmissa tilanteissa Liigan ja sen yhteistyökumppaneiden on viipymättä lopetettava Pelaajien kuvien ja tunnistetietojen kaupallinen käyttö, jos Pelaajayhdistys ei etukäteen anna kirjallista suostumustaan tällaisen käytön jatkamiselle. Myöskään liigaseurat eivät saa mainitunlaisissa tilanteissa ryhtyä jatkamaan tällaista kaupallista käyttöä yksin tai yhdessä Liigan yhteistyökumppaneiden kanssa.

Osapuolet toteavat järjestyksen vuoksi, että Xxxxx tarvitsee aina Pelaajayhdistyksen hyväksynnän pelaajien kuvien ja tunnistetietojen käytölle. Pelaajasopimuksessa olevat kirjaukset koskien pelaajien kuvien käyttöä eivät koske muuta kuin liigaseurojen omaa ottelutapahtuman tai minkä tahansa omien tuotteiden markkinointia ja yhteistyösopimuksia, eivätkä ne anna liigaseuroille oikeutta käyttää pelaajien kuvia ja tunnistetietoja liigan nyt tämän sopimuksen mukaan tekemällä tavalla missään viestinnän muodossa.

Liigalle myönnetty rajoitettu oikeus pelaajien kuvien ja tunnistetietojen käyttöön on pelaajien osalta aina sidottu Pelaajan liigaseuran kanssa solmiman pelaajasopimuksen kestoon. Pelaajan pelaajasopimuksen päättymisen jälkeen kyseisen pelaajan kuvia ja tunnistetietoja ei saa enää käyttää missään kaupallisessa yhteydessä ilman Pelaajayhdistyksen erikseen kirjallisesti myöntämää lupaa.

Pelaajien vanhojen kuvien ja historiallisten tilastotietojen laajempi käyttö Liigan tai liigaseurojen toimesta on kuitenkin sallittua myös pelaajasopimusten päättymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa Liigan,

liigaseuran tai niiden yhteistyökumppaneiden markkinoinnissa aiemmin käytettyjä tietyn pelaajan kuvia tai tunnistetietoja on lupa jättää käyttöön ja nostalgiatarkoituksessa joskus myös nostaa esiin. Pelaajan vanhoja kuvia ja historiallisia tilastotietoja ei siis tarvitse poistaa, mutta niiden uudestaan hyödyntäminen kaupallisesti (esim. uudessa yhteistyökumppanin mainoksessa tai muutoin tavalla, josta Liigalle / liigaseuralle maksetaan) ko. pelaajan pelaajasopimuksen päättymisen jälkeen ei ole sallittua ilman mainittua lupaa.

Pelaajien terveystietojen ja vastaavien herkkäluonteisten henkilötietojen käyttäminen missä tahansa tarkoituksessa vaatii aina Pelaajayhdistyksen ja ko. pelaajan etukäteen kirjallisesti antamat nimenomaiset suostumukset. Xxxxx näitä suostumuksia Liiga (tai liigaseura) ei saa ko. tietoja käyttää.

Sellaiset pelaajat, jotka eivät ole Pelaajayhdistyksen jäseniä, sitoutuvat liigaseuran kanssa solmittavassa pelaajasopimusmallin (Liite 1) mukaisessa pelaajasopimuksessa noudattamaan tämän sopimuksen ehtoja heidän pelaajasopimuksensa ja tämän sopimuksen voimassaollessa.

5.4. Liigaseurojen ja Pelaajayhdistyksen oikeudet

Liigaseurat saavat pelaajasopimuksissa oikeuden käyttää pelaajien (ko. liigaseuran edustusasussa otettuja) valokuvia ja muita vastaavia tunnisteita oman organisaationsa ja yhteistyökumppaneidensa sekä niiden tapahtumien markkinoinnissa missä tahansa painetun tai sähköisen viestinnän muodossa. Liigaseura voi siten hyödyntää oman tuotemerkkinsä, tapahtumiensa ja muun toimintansa markkinoinnissa pelaajiensa kuvia ja tunnistetietoja.

Jos liigaseura haluaa omassa toiminnassaan tai yhteistyökumppaneidensa kanssa käyttää sen kanssa pelaajasopimuksen solmineiden pelaajien kuvia ja tunnistetietoja laajemmin esim. muiden liigaseurojen tai SM-liigan tapahtumien markkinoinnissa muutoin kuin sen oman ottelutapahtuman tai muun liiketoimintansa osalta, liigaseuran on sovittava kirjallisesti tällaisesta käytöstä ja siitä maksettavista korvauksista Pelaajayhdistyksen ja ko. pelaajan/pelaajien kanssa ennen siihen ryhtymistä. Tämä määräys ei koske Liigan järjestämiä infotilaisuuksia eikä gaalatilaisuuksia, eikä se koske liigaseurojen järjestämiä harjoitus- tai vastaavia turnauksia, CHL-otteluita, eikä vastaavia muita tilaisuuksia SM-liigan toiminnan ulkopuolella.

Liigaseuroilla ei ole tämän sopimuksen voimassaollessa tai sen päättymisen jälkeenkään pelaajasopimuksiin sisältyvän em. oikeuden perusteella samanlaista (tai muutakaan) oikeutta hyödyntää pelaajien kuvia tai tunnistetietoja siten kuin Xxxxx saa tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti tehdä, jos liigaseura ja Pelaajayhdistys eivät siitä erikseen, etukäteen ja kirjallisesti sovi toisin. Tämä tarkoittaa, että halutessaan ottaa Liigalta tällaisen rajoitetun oikeuden itselleen liigaseurojen on neuvoteltava ja sovittava asiasta etukäteen Pelaajayhdistyksen kanssa.

Pelaajan oikeuksista ja velvollisuuksista paikallisiin mainos-, markkinointi- ja yhteistyösopimuksiin sovitaan pelaajasopimuksessa (ks. pelaajasopimusmalli Liite 1 kohta 8.3.). Pelaajien osallistumisesta Liigan ja Pelaajayhdistyksen mainos-, markkinointi- ja yhteistyösopimusten alaiseen toimintaan sovitaan tarkemmin Osapuolten kesken solmittavassa markkinointiyhteistyösopimuksessa.

Käyttäessään liigaseurojen pelaajasopimuksenalaisia pelaajia Pelaajayhdistyksellä on oikeus järjestää pelaajien kuvia ja tunnistetietoja koskevia kaupallisia tilaisuuksia ja mainos- ym. kampanjoita missä tahansa painetussa tai sähköisessä viestintämuodossa, ja pelaajat voivat osallistua ja esiintyä niissä, edellyttäen, että

(i) ko. tapahtuma tai kampanja ei ole ristiriidassa Liigan pelikausittain (1.5.) Pelaajayhdistykselle kirjallisesti ilmoittamien merkittävimpien (maksimissaan kahdeksan (8)) mainos-, sponsori- tai yhteistyösopimusten kanssa, jollei ristiriitaa voida pitää vähäisenä;

(ii) tällaisiin tapahtumiin ja kampanjoihin osallistuminen tapahtuu pelaajan vapaa-aikana siten, ettei se millään tavalla häiritse pelaajan osallistumista joukkueen otteluihin, harjoituksiin tai muihin työnantajan määräämiin tilaisuuksiin;

(iii) tapahtuma tai kampanja on urheilullisesti hyväksyttävä.

Mikäli Xxxxx solmii tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen uuden merkittävän yhteistyösopimuksen, tulee sen ilmoittaa siitä välittömästi kirjallisesti Pelaajayhdistykselle lisäten sen mainittuun kahdeksan (8) sopimuksen listaan. Tämän lisäyksen jälkeen em. sopimus on Pelaajayhdistystä sitova. Jos Pelaajayhdistys on ehtinyt tehdä tätä lisäystä ennen lisätyn Liigan yhteistyösopimuksen kanssa ristiriitaisen sopimuksen, Liiga ei voi siihen puuttua ja Pelaajayhdistyksen mainittu sopimus ei ole edellä sovitun sopimuskohdan vastainen.

Pelaaja ei saa esiintyä ko. tapahtumissa tai kampanjoissa työnantajan joukkueen peliasussa, eikä käyttää hyödykseen mitään työantajan tai Liigan teollisoikeuksia, jollei työnantaja tai Liiga ole antanut osallistumiseen kussakin yksittäistapauksessa kirjallista lupaa.

Erityisesti todetaan, että pelaajat tai Pelaajayhdistys eivät käytä Liigan tai Liigaseurojen tavaramerkkejä, logoja tai nimiä poliittisissa tai vastaavissa mielenilmaisuksissa.

Liigaseurat eivät myöskään saa käyttää pelaajien kuvia poliittisissa tai vastaavissa mielenilmaisuksissa ilman jokaisen pelaajan etukäteen antamaa kirjallista suostumusta.

Järjestyksen vuoksi Osapuolet toteavat, että Pelaajayhdistyksen oikeutta järjestää kampanjoita tai solmia yhteistyösopimuksia ilman pelaajien kuvien tai tunnistetietojen hyödyntämistä ei ole miltään osin rajoitettu tällä sopimuksella.

6. ALL STARS-XXXXXX

Liiga ja Pelaajayhdistys sopivat yhdessä siitä, että joko toinen niistä järjestää tai ne yhdessä järjestävät ALL Stars- tai muu vastaavan ottelun.

Järjestävä Osapuoli sitoutuu tulouttamaan tällaisen ottelun nettotuotosta toiselle Osapuolelle kolmekymmentä prosenttia (30 %), jos Osapuolet eivät kirjallisesti etukäteen sovi toisin.

7. AGENTTITOIMINTA

Osapuolet kehittävät ja valvovat pelaajien asioita hoitavien agenttien toimintaa erityisesti agenttitoiminnan arviointilautakunnan toimesta.

8. PELAAJASOPIMUSTARJOUS JA -SOPIMUSTA KOSKEVAT NEUVOTTELUT

Tehdessään tarjouksen pelaajan agentille liigaseuran täytyy ilmoittaa tarjouksesta myös pelaajalle tekstiviestillä tai sähköpostilla seuraavasti ”seura X on tänään (pvm.) jättänyt agentillesi sopimustarjouksen”.

Pelaajilla on liigaseurojen kanssa solmimissa työsuhteissaan aina oikeus saada Pelaajayhdistyksen edustaja mukaan heidän ja liigaseuran välisiin pelaajien työsuhdetta koskeviin neuvotteluihin riippumatta siitä, onko kyse Pelaajayhdistyksen jäsenistä vai ei. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi liigaseuran käynnistämissä yhteistoimintaneuvotteluissa kyseisen liigaseuran pelaajat voivat vaatia ja liigaseuran täytyy hyväksyä Pelaajayhdistyksen edustajan osallistuminen em. neuvotteluihin.

9. TUOMARITOIMINTA

Osapuolet pyrkivät yhdessä kehittämään Liigan erotuomaritoimintaa.

10. TYÖEHTOSOPIMUKSEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

Osapuolet sitoutuvat tämän sopimuksen aikana perusteellisesti selvittämään yleissitovaan työehtosopimusjärjestelmään siirtymisen mahdollisuuden ja sitä koskevat vaikutukset niiden toimintaan puolin ja toisin. Tämä selvitys sovitaan aloitettavaksi yhteisellä kokouksella viimeistään kahden (2) vuoden kuluessa tämän sopimuksen allekirjoittamisesta. Mainitussa kokouksessa päätetään muun ohella kyseisen selvityksen tarkemmasta aikataulusta.

11. KOULUTUS & LIIGALISENSSI

Osapuolet kehittävät ja ryhtyvät yhdessä toimiin, joilla edistetään pelaajien ammatillista koulutusta jääkiekkouran aikana ja sen jälkeen.

Liiga ja sen jäsenyhteisöt tukevat omalta osaltaan Pelaajayhdistystä pelaajien opiskelumahdollisuuksien luomisessa ja opiskelun sovittamisessa liigaseurojen peli- ja harjoitusohjelmaan.

Liiga toimittaa pelikausittain viimeistään 15.6. Pelaajayhdistykselle tiedot siitä, onko jokaisen liigaseuran liigalisenssi hyväksytty. Jos kaikkien liigaseurojen lisenssejä ei ole hyväksytty, Xxxxx toimittaa samassa yhteydessä Pelaajayhdistykselle tiedon siitä, mitkä nämä liigaseurat ovat, ja pääpiirteissään perustelut sille, miksi niille ei myönnetty lisenssiä.

12. KILPAILU-, PELI- JA KURINPITOSÄÄNNÖT SEKÄ NIIDEN MUUTTAMINEN

Osapuolet neuvottelevat yhdessä pelikausittain kilpailu-, peli- ja kurinpitosäännöistä SM-liigassa. Lopullinen päätösvalta kilpailu- ja pelisäännöistä SM-liigassa on Pelaajayhdistystä kuultuaan ja sen näkemykset kohtuullisin tavoin huomioiden Liigalla.

Kurinpitosäännöistä Osapuolet päättävät aina yhdessä, xxx xxxx on pelaajien ansioihin vaikuttavasta (esim. rangaistuksiin, pelikieltoihin, niiden määräytymiseen ja niistä seuraaviin seikkoihin liittyvästä) asiasta.

Osapuolet arvioivat pelikausien aikana SM-liigan kurinpidon muutostarpeet ja ottavat ne yhdessä kokonaisuudessaan (yhteinen kurinpidon kehittämisfoorumin järjestäminen / eri toimijoiden kuuleminen / kurinpitotoiminnan muutostarpeet ja kehittäminen) käsiteltäväksi. Tämän arvioinnin pohjalta Osapuolet voivat muuttaa mainittuja sääntöjä myös kesken pelikauden yhdessä tehdyllä päätöksellä.

Pelaajayhdistyksellä tulee jatkossakin olla yksi (1) sen nimeämä edustaja SM-liigan kurinpitoelimessä.

13. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on määräaikainen ja se on voimassa yhteensä neljä (4) pelikautta 2020–2024.

Tämä sopimus astuu voimaan molempien Osapuolten toimivaltaisten edustajien allekirjoitettua sen.

Tämä sopimus päättyy 30.4.2024 tai pelikauden 2023–2024 päättyessä (SM-liigan viimeisen pudotus- eli finaalipelin jälkeen), jos tämä päättymispäivä on 30.4.2024 jälkeen.

Osapuolet sitoutuvat aloittamaan tätä sopimusta seuraavaa yleissopimusta koskevat neuvottelut viimeistään toukokuussa 2023.

14. SOVELLETTAVA LAKI JA RIIDANRATKAISU

Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

Tästä sopimuksesta aiheutuvat ja siihen tavalla tai toisella liittyvät riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeus on yksijäseninen.

Välimiehen määräämisestä päättää viime kädessä Helsingin käräjäoikeus, jos osapuolet eivät löydä yhteisymmärrystä välimieheksi nimettävästä henkilöstä.

Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki.

Osapuolet sitoutuvat pitämään kaikki välimiesmenettelyä koskevat asiakirjat, todisteet, kirjelmät ja muut tiedot salaisina, ja olemaan jakamatta niitä kolmansille (pois lukien omille neuvonantajilleen ja mahdollisille todistajille salassapitositoumuksin).

Osapuolet sitoutuvat kaikin tavoin edistämään sitä, että riitaa ratkaisemaan nimettävä tai oikeuden määräämä välimies pystyy ratkaisemaan Osapuolten välisen riidan lopullisesti yhdeksän (9) kuukauden sisällä siitä, kun hän saa asiaa koskevat asiakirjat.

15. MUUT EHDOT

15.1. Yleisvelvoite

Molemmat Osapuolet sitoutuvat johtohenkilöidensä, asiamiestensä tai edustajiensa välityksellä toimimaan tavalla, jota tämän sopimuksen ja sen tarkoituksen noudattaminen edellyttää.

15.2. Ilmoitukset

Tämän sopimuksen mukaiset ja siihen liittyvät ilmoitukset ja muut tiedonannot voidaan toimittaa toiselle Osapuolelle henkilökohtaisesti, lähettää sähköpostilla Osapuolen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai postittaa kirjattuna kirjeenä Osapuolen ilmoittamaan osoitteeseen. Sopimuksen allekirjoittamishetken molempien Osapuolten vastaavien johtohenkilöiden sähköpostiosoitteet ovat tiedossa ja Osapuolten osoitteet ilmenevät tämän sopimuksen kohdasta 1. Mikäli Osapuolen on syytä epäillä, että ilmoitus ei ole tullut vastaanottavan Osapuolen tietoon, on Osapuolen kohtuullisin keinoin pyrittävä varmistamaan ilmoituksen vastaanotto.

Toimitettaessa ilmoitus henkilökohtaisesti ilmoituksen tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun ilmoitus on annettu vastaanottajalle. Lähetettäessä ilmoitus sähköpostitse ilmoituksen tiedoksiannon

katsotaan tapahtuneen, kun sähköpostiviesti on lähetetty vastaanottajan sähköpostiin. Toimitettaessa ilmoitus kirjattuna kirjeenä tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen kolmantena (3) arkipäivänä kirjatun kirjeen postittamisesta.

Osapuoli vastaa omalla vastuullaan siitä, että Osapuolen voimassa olevat yhteystiedot ovat toisen Osapuolen tiedossa.

15.3. Salassapito

Kumpikin Osapuoli sitoutuu tämän sopimuksen voimassa ollessa pitämään salassa tämän sopimuksen Liitteen 4 ja tämän sopimuksen neuvotteluiden yhteydessä saadut luottamukselliset tiedot toisesta Osapuolesta.

Luottamuksellisella tiedolla tarkoitetaan Xxxxxxxx 4 lisäksi tämän sopimuksen neuvotteluita koskevaa kirjeenvaihtoa ja niiden yhteydessä jaettuja tietoja.

Tässä sovitusta salassapitovelvoitteesta huolimatta Osapuolilla on oikeus jakaa luottamuksellistakin tietoa omille johtohenkilöilleen, pelaajille ja neuvonantajilleen edellyttäen, että näitä henkilöitä edellytetään pitävän nämä tiedot salassa.

Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske luottamuksellista tietoa,

(i) joka on yleisesti saatavilla taikka muuten julkista tietoa;

(ii) jonka Osapuoli on saanut kolmannelta osapuolelta ilman salassapitovelvollisuutta;

(iii) joka oli vastaanottavan Osapuolen hallussa ilman sitä koskevaa salassapitovelvollisuutta ennen luottamuksellisen tiedon saamista toiselta Osapuolelta; tai

(iv) jonka Osapuoli on itsenäisesti kehittänyt hyödyntämättä toiselta Osapuolelta saamaansa luottamuksellista tietoa.

Tämä salassapitovelvoite ei koske tilanteita tai estä Osapuolta jakamasta luottamuksellista tietoa tilanteissa, joissa tämän sopimuksen neuvotteluiden yhteydessä saatu tieto ilmoitetaan viranomaisille tai muutoin lain vaatimissa tilanteissa. Tällöinkin Osapuolten tulee parhaan kykynsä mukaan estää luottamuksellisen tiedon edelleen välittyminen.

Osapuolet korostavat, että tämä sopimus, sen muut Liitteet 1, 2, 3 ja 5, ja niissä olevat tiedot eivät ole luottamuksellisia tai salassa pidettäviä, eikä tämä salassapitovelvoite koske niitä.

Tämä sopimus (pois lukien Liitteet 2, 3, ja 5) ja sen Liitteenä 1 oleva pelaajasopimusmalli jaetaan julkisesti Pelaajayhdistyksen internetsivuilla.

15.4. Kustannukset

Osapuolet vastaavat molemmat itse tämän sopimuksen laadintaan liittyvistä kustannuksistaan.

15.5. Sopimuksen muuttaminen ja siirtäminen

Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kirjallisesti molempien Osapuolten etukäteen antamalla suostumuksella.

Tätä sopimusta tai siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia ei voida siirtää ilman toisen Osapuolen suostumusta.

15.6. Koko sopimus

Tämä sopimus muodostaa Osapuolten välisen koko sopimuksen ja yhteisymmärryksen kokonaisuudessaan tässä mainittuihin asioihin liittyen huomioiden, että (i) tämän sopimuksen ulkopuolella pelaajien ja liigaseurojen työsuhteiden olennaisista ehdoista sovitaan tarkemmin niiden välissä pelaajasopimuksissa, ja (ii) Osapuolet neuvottelevat ja pyrkivät solmimaan uusia Pelaajien kuvia ja tunnistetietoja hyödyntäviä yhteistyösopimuksia ja niihin liittyviä ehtoja koskevan markkinointiyhteistyösopimuksen.

15.7. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset

Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin Osapuolelle.

[Allekirjoitukset seuraavalla sivulla]

Helsingissä,       kuun . päivänä 2021

JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:n puolesta

Xxxxxx Xxxxxxxx, hallituksen puheenjohtaja

SUOMEN JÄÄKIEKKOILIJAT RY:n puolesta

LIITTEET

Xxxxx Xxxxxxxx, hallituksen puheenjohtaja

LIITE 1 Pelaajayhdistyksen ja Liigan hyväksymä pelaajasopimusmalli