EUROOPAN UNIONIN



Euroopan unionin neuvosto


Bryssel, 7. toukokuuta 2019 (OR. en)


5932/19

Toimielinten välinen asia: 2018/0359 (NLE)



WTO 36

SERVICES 9

FDI 5

COASI 12


SÄÄDÖKSET        JA        MUUT        VÄLINEET                      


Asia:

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen

                   tasavallan välinen sijoitussuojasopimus              


5932/19


RELEX.1.A

VVP/tia

FI



EUROOPAN UNIONIN

JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN VÄLINEN

SIJOITUSSUOJASOPIMUS

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’, BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, RANSKAN TASAVALTA, KROATIAN TASAVALTA, ITALIAN TASAVALTA, KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA, LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA, UNKARI,

MALTAN TASAVALTA, ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA, PORTUGALIN TASAVALTA, ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA, SLOVAKIAN TASAVALTA, SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA ja


ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,


jäljempänä yhdessä ’EU-osapuoli’, sekä


VIETNAMIN SOSIALISTINEN TASAVALTA,


jäljempänä ’Vietnam’,


jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka


TUNNUSTAVAT pitkäaikaisen ja vahvan kumppanuutensa, joka perustuu Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2012 allekirjoitetussa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevassa puitesopimuksessa, jäljempänä ’kumppanuus- ja yhteistyösopimus’, kuvastuviin yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin, sekä merkittävät talous-, kauppa- ja sijoitussuhteensa, jotka osaltaan kuvastuvat Brysselissä … päivänä …kuuta … allekirjoitetussa Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välisessä vapaakauppasopimuksessa, jäljempänä ’vapaakauppasopimus’,


HALUAVAT edelleen vahvistaa taloussuhdettaan osana yleisiä yhteyksiään ja niiden kanssa johdonmukaiselle tavalla ja ovat vakuuttuneita siitä, että tällä sopimuksella luodaan uusi ilmapiiri osapuolten välisten sijoitusten kehitykselle,

TUNNUSTAVAT, että tämä sopimus täydentää ja edistää alueellisia talouden yhdentymispyrkimyksiä,


OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET lujittaa talous-, kauppa- ja sijoitussuhteitaan noudattaen kestävän kehityksen tavoitetta sen taloudellisessa, sosiaalisessa ja ympäristöön liittyvässä ulottuvuudessa ja edistää tämän sopimuksen nojalla sijoituksia tavalla, jossa otetaan huomioon korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja työsuojelu ja asiaa koskevat kansainvälisesti hyväksytyt normit ja sopimukset, joiden osapuolia ne ovat,


HALUAVAT nostaa elintasoa, edistää talouskasvua ja talouden vakautta, luoda uusia työllisyysmahdollisuuksia ja parantaa yleistä hyvinvointia ja tätä varten vahvistavat uudelleen sitoutumisensa sijoitusten edistämiseen,


VAHVISTAVAT UUDELLEEN sitoutumisensa kestävän kehityksen periaatteisiin vapaakauppasopimuksessa,


TUNNUSTAVAT avoimuuden merkityksen, joka kuvastuu niiden vapaakauppasopimuksessa tekemissä sitoumuksissa,


VAHVISTAVAT UUDELLEEN sitoutumisensa San Franciscossa 26 päivänä kesäkuuta 1945 tehtyyn Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan ja ottavat huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1948 antamassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ilmaistut periaatteet,

RAKENTAVAT TOIMINTANSA Marrakeshissa 15 päivänä huhtikuuta 1994 Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen, jäljempänä ’WTO-sopimus’, sekä muiden sellaisten monenkeskisten, alueellisten ja kahdenvälisten sopimusten ja järjestelyjen, joiden osapuolia ne ovat, erityisesti vapaakauppasopimuksen, mukaisille oikeuksilleen ja velvollisuuksilleen,


HALUAVAT parantaa yritystensä kilpailukykyä tarjoamalla niille ennakoitavissa olevan oikeudellisen kehyksen niiden sijoitussuhteita varten,


OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 LUKU


TAVOITTEET JA YLEISET MÄÄRITELMÄT


1.1 ARTIKLA Tavoite

Tämän sopimuksen tavoitteena on parantaa sijoitusympäristöä osapuolten välillä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.


1.2 ARTIKLA Määritelmät

Tässä sopimuksessa


a) ’osapuolen luonnollisella henkilöllä’ tarkoitetaan EU-osapuolen tapauksessa henkilöä, joka on unionin jonkin jäsenvaltion kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti kyseisen maan kansalainen1, ja Vietnamin tapauksessa henkilöä, joka on Vietnamin kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti Vietnamin kansalainen;


1 Käsitteeseen ’luonnollinen henkilö’ sisältyvät Latviassa pysyvästi asuvat luonnolliset henkilöt, jotka eivät ole Latvian tai minkään muun valtion kansalaisia mutta joilla on Latvian lakien ja asetusten nojalla oikeus saada kansalaisuudettoman henkilön passi (muukalaispassi).

b) ’oikeushenkilöllä’ tarkoitetaan mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön mukaan joko voiton tuottamiseksi tai muuta tarkoitusta varten asianmukaisesti perustettua tai muulla tavoin järjestettyä, yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa oikeussubjektia, mukaan lukien yritys, säätiö, henkilöyhtiö, yhteisyritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja ja yhdistys;


c) ’osapuolen oikeushenkilöllä’ tarkoitetaan EU-osapuolen oikeushenkilöä, joka on perustettu unionin jäsenvaltion kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti ja jolla on merkittäviä liiketoimia1 unionin alueella, tai Vietnamin oikeushenkilöä, joka on perustettu Vietnamin kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti ja jolla on merkittäviä liiketoimia1 Vietnamin alueella;


oikeushenkilö on


i) yhden osapuolen luonnollisten tai oikeushenkilöiden ’omistama’, jos yli 50 prosenttia

sen pääomasta on EU-osapuolen tai Vietnamin henkilöiden omistuksessa; tai


1 Euroopan yhteisön perustamissopimusta koskevan Maailman kauppajärjestölle antamansa ilmoituksensa mukaisesti (asiakirja WT/REG39/1) unioni ja sen jäsenvaltiot katsovat, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 54 artiklassa esille tuotu käsite ’tosiasiallinen ja jatkuva yhteys’ unionin talouteen vastaa ’merkittävien liiketoimien’ käsitettä. Tämän mukaisesti unioni ja sen jäsenvaltiot myöntävät oikeushenkilölle, joka on perustettu Vietnamin lainsäädännön mukaisesti ja jolla on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka tai keskushallinto Vietnamin alueella, tämän sopimuksen mukaiset edut vain, jos kyseisellä oikeushenkilöllä on tosiasiallinen ja jatkuva taloudellinen yhteys Vietnamin talouteen.

ii) yhden osapuolen luonnollisten tai oikeushenkilöiden ’määräysvallassa’, jos

EU-osapuolen tai Vietnamin henkilöillä on valtuudet nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin oikeudellisesti ohjata sen toimintaa;


d) ’julkista valtaa käytettäessä suoritetuilla palveluilla ja muulla toiminnalla’ tarkoitetaan palveluja tai toimintaa, joita ei suoriteta kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman talouden toimijan kanssa;


e) ’taloudellisella toiminnalla’ tarkoitetaan luonteeltaan teollista, kaupallista ja ammatillista toimintaa sekä käsityöläistoimintaa mutta ei julkista valtaa käytettäessä suoritettuja palveluja tai muuta toimintaa;


f) ’toiminnalla’ tarkoitetaan sijoituksen yhteydessä sijoituksen johtamista, hallintoa, ylläpitämistä, käyttöä, käyttöoikeutta, myyntiä tai muuta luovutusta1;


g) ’osapuolen käyttöön ottamalla tai voimassa pitämällä toimenpiteellä’ tarkoitetaan

toimenpidettä, jonka toteuttavat


i) keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelimet ja viranomaiset; ja


ii) julkishallinnon ulkopuoliset elimet käyttäessään keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten niille siirtämiä valtuuksia;


1 Selvyyden vuoksi todetaan, etteivät näihin sisälly toimet, jotka toteutetaan samaan aikaan kuin asianomaisen sijoituksen tekemiseksi sovellettavan lainsäädännön mukaisesti on toteutettu tarvittavat menettelyt tai ennen kyseisiä menettelyjä.

h) ’sijoituksella’ tarkoitetaan kaikenlaisia omaisuuseriä, jotka osapuolen sijoittaja omistaa tai jotka ovat sen määräysvallassa suoraan tai välillisesti toisen osapuolen alueella1 ja joilla on sijoituksille tyypilliset ominaispiirteet, kuten pääoman tai muiden varojen sitoumukset, tuotto- tai voitto-odotukset, riskin kantaminen ja tietty kesto; sijoitusmuotoihin voivat kuulua seuraavat:


i) aineellinen tai aineeton irtain tai kiinteä omaisuus sekä muut omistusoikeudet kuten vuokrat, kiinnitykset, pantit ja vakuudet;


ii) yritys2 sekä osakkeet ja muut yrityksen pääomaan osallistumisen muodot, mukaan lukien niihin perustuvat oikeudet;


iii) velkakirjat, obligaatiot sekä lainat ja muut velkainstrumentit, mukaan lukien niihin perustuvat oikeudet;


iv) avaimet käteen-, rakennus-, hallinnointi-, tuotanto-, käyttöoikeus-, tulonjako- ja muut vastaavat sopimukset;


1 Selvyyden vuoksi todetaan, että osapuolen alueeseen kuuluvat myös sen talousvyöhyke ja mannerjalusta, kuten Montego Bayssa 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, jäljempänä ’UNCLOS’, määrätään.

2 ’Sijoituksen’ määritelmän soveltamiseksi ’yrityksellä’ ei tarkoiteta edustustoa. Selvyyden vuoksi todetaan, että sen, että osapuolen alueelle perustetaan edustusto, ei sinänsä katsota merkitsevän sijoituksen olemassaoloa.

v) rahasaatavat tai oikeudet muihin omaisuuseriin taikka oikeudet sopimusperusteisiin suorituksiin, joilla on taloudellinen arvo1; ja


vi) teollis- ja tekijänoikeudet2 ja liikearvo;


sijoitettuja tuottoja on käsiteltävä sijoituksina, jos niillä on sijoituksen ominaispiirteet, eikä minkäänlainen muutos siinä, missä muodossa varat sijoitetaan tai uudelleensijoitetaan, vaikuta siihen, pidetäänkö niitä sijoituksena, niin kauan kuin niillä säilyvät sijoituksen ominaispiirteet;



1 Selvyyden vuoksi todetaan, että rahasaataviin eivät sisälly rahasaatavat, jotka johtuvat pelkästään kaupallisista sopimuksista, jotka koskevat osapuolen alueella tapahtuvaa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön harjoittamaa tavaroiden tai palvelujen myyntiä toisen osapuolen alueella olevalle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, eikä tällaisten sopimusten rahoittaminen iii alakohdassa tarkoitettua lainaa lukuun ottamatta eivätkä mitkään asiaan liittyvät määräykset, tuomiot tai välitystuomiot.

2 Tätä sopimusta sovellettaessa teollis- ja tekijänoikeuksilla tarkoitetaan ainakin kaikentyyppisiä TRIPS-sopimuksen II osan 1–7 kohdassa tarkoitettuja teollis- ja tekijänoikeusluokkia, joita ovat

a) tekijänoikeus ja lähioikeudet;

b) tavaramerkit;

c) maantieteelliset merkinnät;

d) teollismallit;

e) patenttioikeudet;

f) integroitujen piirien piirimallit (topografiat);

g) julkistamattoman tiedon suoja; ja

h) kasvilajikkeet.

i) ’osapuolen sijoittajalla’ tarkoitetaan osapuolen luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on tehnyt sijoituksen toisen osapuolen alueella;


j) ’tuotoilla’ tarkoitetaan kaikkia määriä, jotka on saatu tai johdettu sijoituksesta tai uudelleensijoituksesta, mukaan lukien voitot, osingot, pääomatulot, rojaltit, korot, teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät suoritukset, luontoissuoritukset ja kaikki muu laillinen tulo;


k) ’toimenpiteellä’ tarkoitetaan mitä tahansa osapuolen toimenpidettä, joka voi olla lain, asetuksen, säännön, menettelyn, päätöksen tai hallinnollisen toimen muodossa tai missä tahansa muussa muodossa;


l) ’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä;


m) ’kolmannella maalla’ tarkoitetaan tämän sopimuksen alueellisen soveltamisalan, sellaisena kuin se määritellään 4.22 artiklassa (Alueellinen soveltaminen), ulkopuolella sijaitsevaa maata tai aluetta;


n) ’EU-osapuolella’ tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen perustuvan toimivallan mukaan;


o) ’osapuolella’ tarkoitetaan EU-osapuolta tai Vietnamia;

p) ’kansallisella’ tarkoitetaan lainsäädännön, oikeuden tai lakien ja asetusten osalta yhtäältä unionin ja sen jäsenvaltioiden1 ja toisaalta Vietnamin keskus-, alue- tai paikallistason lainsäädäntöä, oikeutta tai lakeja ja asetuksia; ja


q) ’tämän sopimuksen piiriin kuuluvalla sijoituksella’ tarkoitetaan osapuolen sijoittajan toisen osapuolen alueella tekemää sijoitusta, joka on olemassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai tehdään tai hankitaan sen jälkeen ja joka on tehty kyseisen toisen osapuolen sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti.


2 LUKU SIJOITUSTEN SUOJA


2.1 ARTIKLA Soveltamisala

1. Tätä lukua sovelletaan


a) tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin; ja


b) osapuolen sijoittajiin niiden tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin liittyvän toiminnan osalta.


1 Selvyyden vuoksi todetaan, että unionin jäsenvaltioiden kansallisiin lakeihin ja asetuksiin sisältyvät unionin lait ja asetukset.

2. Jäljempänä olevaa 2.3 artiklaa (Kansallinen kohtelu) ja 2.4 artiklaa (Suosituimmuuskohtelu) ei sovelleta


a) audiovisuaalisen alan palveluihin;


b) ydinaineiden louhintaan, valmistukseen ja jalostukseen1;


c) aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan;


d) kansalliseen meriliikenteen kabotaasiin;2


e) kotimaisiin ja kansainvälisiin lentoliikennepalveluihin, mukaan lukien sekä säännöllinen että muunlainen lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyviin palveluihin, ei kuitenkaan seuraaviin:


i) ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi ilma-alus poistetaan liikenteestä;



1 Selvyyden vuoksi todetaan, että ydinmateriaalien jalostukseen kuuluu kaikki toiminta, joka sisältyy kaikkia toimialoja koskevaan kansainväliseen toimialaluokitusstandardiin, sellaisena kuin Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomissio on sen hyväksynyt (Statistical Papers, Series M, N 4, ISIC REV 3.1, 2002, koodi 2330).

2 Tämän luvun mukainen kansallinen meriliikenteen kabotaasi käsittää matkustajien tai tavaroiden kuljettamisen unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman tai paikan ja samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan toisen sataman tai paikan välillä, tai matkustajien tai tavaroiden kuljettamisen Vietnamissa sijaitsevan sataman tai paikan ja Vietnamissa sijaitsevan toisen sataman tai paikan välillä, mukaan lukien mannerjalusta UNCLOS:n mukaisesti, sekä unionin jäsenvaltion tai Vietnamin satamasta tai paikasta lähtevä ja samaan satamaan tai paikkaan päättyvä liikenne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, mitä tätä aihetta koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti pidetään kabotaasina.

ii) lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi;


iii) tietokonepohjaisen varausjärjestelmän palvelut;


iv) maahuolintapalvelut; ja


v) lentoasemapalvelut; ja

f) julkista valtaa käytettäessä suoritettuihin palveluihin ja muuhun toimintaan.


3. Jäljempänä olevaa 2.3 artiklaa (Kansallinen kohtelu) ja 2.4 artiklaa (Suosituimmuuskohtelu) ei sovelleta osapuolten myöntämiin tukiin.1


4. Tätä lukua ei sovelleta osapuolten sosiaaliturvajärjestelmiin tai sellaiseen kunkin osapuolen alueella harjoitettavaan toimintaan, joka liittyy, vaikka vain ajoittain, julkisen vallan käyttöön.



1 EU-osapuolen tapauksessa ’tukiin’ sisältyvät unionin oikeudessa määritellyt ’valtiontuet’. Vietnamin osalta ’tukiin’ sisältyvät sijoittamisen kannustimet sekä sijoittamistuki kuten tuotantopaikkaan liittyvä apu, henkilöresurssien koulutus ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet, esimerkiksi teknologiaan, tutkimukseen ja kehittämiseen, oikeudelliseen avustamiseen, markkinatiedotukseen ja myynninedistämiseen liittyvä tuki.

5. Tätä lukua ei sovelleta osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä kansalaisuutta, asuinpaikkaa tai vakituista työpaikkaa koskeviin toimenpiteisiin.


6. Lukuun ottamatta 2.1 artiklaa (Soveltamisala), 2.2 artiklaa (Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet ja -tavoitteet) ja 2.5 artiklaa (Sijoitusten kohtelu) – 2.9 artiklaa (Sijaantulo) minkään tässä sopimuksessa ei voida katsoa edellyttävän, että rajoitetaan osapuolia vapaakauppasopimuksen

9 luvun (Julkiset hankinnat) nojalla sitovia velvollisuuksia tai että määrätään lisää julkisiin hankintoihin liittyviä velvollisuuksia. Selvyyden vuoksi todetaan, että vapaakauppasopimuksen

9 luvun (Julkiset hankinnat) mukaisten julkisia hankintoja koskevien toimenpiteiden ei voida katsoa rikkovan 2.1 artiklaa (Soveltamisala), 2.2 artiklaa (Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet ja -tavoitteet) tai 2.5 artiklaa (Sijoitusten kohtelu) – 2.9 artiklaa (Sijaantulo).


2.2 ARTIKLA


Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet ja -tavoitteet


1. Osapuolet vahvistavat uudelleen oikeutensa toteuttaa alueillaan sääntelyä oikeutettujen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kansanterveyden, turvallisuuden, ympäristön tai yleisen moraalin suojelemiseksi, sosiaalista suojelua tai kuluttajansuojaa varten tai kulttuurin monimuotoisuuden edistämiseksi ja suojelemiseksi.

2. Selvyyden vuoksi todetaan, ettei tätä lukua saa tulkita osapuolen sitoumukseksi olla muuttamatta lainsäädäntö- ja sääntelykehystään, mukaan lukien olla muuttamatta sitä tavalla, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti sijoitusten toimintaan tai sijoittajan tuotto-odotuksiin.


3. Selvyyden vuoksi todetaan, että jollei 4 kohdasta muuta johdu osapuolen päätös olla antamatta, uudistamatta tai pitämättä voimassa tukea tai avustusta ei tarkoita tämän luvun rikkomista seuraavissa olosuhteissa:


a) lainsäädännön tai sopimuksen nojalla ei ole olemassa erityistä sitoumusta myöntää kyseistä tukea tai avustusta jollekin toisen osapuolen sijoittajalle tai tämän sopimuksen piiriin kuuluvalle sijoitukselle tai uudistaa tai pitää voimassa tällaista tukea tai avustusta; tai


b) päätös on tehty tuen tai avustuksen antamista, uudistamista tai voimassa pitämistä koskevien ehtojen tai edellytysten mukaisesti.


4. Selvyyden vuoksi todetaan, että minkään tässä luvussa ei katsota estävän osapuolta lopettamasta tuen1 myöntämistä tai pyytämästä sen takaisinmaksua tai edellyttävän osapuolen hyvittävän tällaista tuen lopettamista tai takaisinmaksua sijoittajalle, jos tällaisesta toimesta on määrännyt jokin sen liitteessä 1 (Toimivaltaiset viranomaiset) luetelluista toimivaltaisista viranomaisista.


1 EU-osapuolen tapauksessa ’tukiin’ sisältyvät unionin oikeudessa määritellyt ’valtiontuet’. Vietnamin osalta ’tukiin’ sisältyvät sijoittamisen kannustimet sekä sijoittamistuki kuten tuotantopaikkaan liittyvä apu, henkilöresurssien koulutus ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet, esimerkiksi teknologiaan, tutkimukseen ja kehittämiseen, oikeudelliseen avustamiseen, markkinatiedotukseen ja myynninedistämiseen liittyvä tuki.

2.3 ARTIKLA Kansallinen kohtelu

1. Kukin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajille ja tämän sopimuksen piiriin kuuluville sijoituksille kyseisten sijoitusten toiminnan osalta kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin minkä se myöntää samankaltaisissa tilanteissa omille sijoittajilleen ja niiden sijoituksille.


2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, ja Vietnamin tapauksessa, jollei liitteestä 2 (Vietnam – vapautus kansallisesta kohtelusta) muuta johdu, osapuoli voi hyväksyä tai pitää voimassa minkä tahansa toimenpiteen tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen toiminnan osalta edellyttäen, ettei tällainen toimenpide ole ristiriidassa vapaakauppasopimuksen liitteessä 8-A (Unionin erityissitoumusten luettelo) tai liitteessä 8-B (Vietnamin erityissitoumusten luettelo) esitettyjen sitoumusten kanssa, jos tällainen toimenpide on


a) toimenpide, joka on hyväksytty tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai ennen sitä;


b) a alakohdassa tarkoitettu toimenpide, jota jatketaan, joka korvataan tai jota muutetaan tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen, sillä edellytyksellä, että toimenpide on sen jatkamisen, korvaamisen tai muuttamisen jälkeen vähintään samassa määrin yhteensopiva

1 kohdan kanssa kuin toimenpide sellaisena kuin se oli voimassa ennen jatkamista, korvaamista tai muuttamista; tai

c) toimenpide, joka ei kuulu a tai b alakohdan soveltamisalaan, sillä edellytyksellä, ettei sitä sovelleta kyseisen osapuolen alueella ennen tällaisen toimenpiteen voimaantulopäivää tehtyihin sijoituksiin eikä sillä tavoin, että niille aiheutetaan tappiota tai vahinkoa1.


2.4 ARTIKLA Suosituimmuuskohtelu

1. Kukin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajille ja tämän sopimuksen piiriin kuuluville sijoituksille kyseisten sijoitusten toiminnan osalta kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin minkä se myöntää samankaltaisissa tilanteissa kolmannen maan sijoittajille ja niiden sijoituksille.


2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta seuraaviin aloihin:


a) viestintäpalvelut postipalveluja ja televiestintäpalveluja lukuun ottamatta;


b) virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut;


1 Tätä alakohtaa sovellettaessa osapuolet ymmärtävät, että jos osapuoli on tarjonnut kohtuullisen siirtymäajan toimenpiteen panemiseksi täytäntöön tai jos osapuoli on yrittänyt jollain muulla tavalla käsitellä vaikutuksia, joita toimenpiteestä kohdistuu ennen sen voimaantulopäivää tehtyihin sijoituksiin, kyseiset seikat on otettava huomioon, kun määritetään, aiheutuuko toimenpiteestä tappiota tai vahinkoa ennen sen voimaantulopäivää tehdyille sijoituksille.

c) kalastus ja vesiviljely;


d) metsätalous ja metsästys; ja


e) kaivostoiminta mukaan lukien öljy ja kaasu.


3. Edellä olevan 1 kohdan ei katsota velvoittavan osapuolta ulottamaan toisen osapuolen sijoittajiin tai tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin etuja mistään sellaisesta kohtelusta, joka on myönnetty jonkin ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää voimaan tulleen kahdenvälisen, alueellisen tai kansainvälisen sopimuksen nojalla.


4. Edellä olevan 1 kohdan ei katsota velvoittavan osapuolta ulottamaan toisen osapuolen sijoittajiin tai tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin etuja


a) kohtelusta, joka on myönnetty jonkin sellaisen kahdenvälisen, alueellisen tai monenvälisen sopimuksen nojalla, joka sisältää sitoumuksia poistaa osapuolten väliltä olennaisilta osiltaan kaikki sijoitusten esteet tai jossa edellytetään osapuolten lainsäädännön lähentämistä yhdellä tai useammalla talouden alalla;1


b) kohtelusta, joka perustuu johonkin kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyyn kansainväliseen sopimukseen tai muuhun, verotukseen kokonaisuudessaan tai pääasiallisesti liittyvään kansainväliseen sopimukseen tai järjestelyyn; tai


1 Selvyyden vuoksi todetaan, että ASEAN-talousyhteisö kuuluu tämän alakohdan osalta alueellinen sopimus -käsitteen soveltamisalaan.

c) kohtelusta, joka perustuu palvelukaupan yleissopimuksen1 (GATS) VII artiklan tai sen rahoituspalveluja koskevan liitteen mukaisiin, pätevyyden, toimilupien tai vakavaraisuusvaatimusten tunnustamista koskeviin toimenpiteisiin.


5. Selvyyden vuoksi todetaan, että 1 kohdassa tarkoitetun käsitteen ’kohtelu’ alle eivät kuulu

3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jaksossa (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) kuvatun kaltaisia riitojenratkaisumenettelyjä tai -mekanismeja, joista määrätään muissa kahdenvälisissä, alueellisissa tai kansainvälisissä sopimuksissa. Kyseisiin sopimuksiin sisältyvät aineelliset

velvoitteet eivät itsessään ole ”kohtelua”, eikä niitä sen vuoksi voida ottaa huomioon tämän artiklan rikkomista arvioitaessa. Toimenpiteitä, jotka osapuoli edellä mainittujen aineellisten velvoitteiden perusteella toteuttaa, pidetään ”kohteluna”.


6. Tätä artiklaa on tulkittava ejusdem generis -periaatteen (samanlajisuusperiaatteen) mukaisesti.2


1 Kuten esitetään Maailman kauppajärjestön perustamisesta 15 päivänä huhtikuuta 1994 Marrakeshissa tehdyn Marrakeshin sopimuksen liitteessä 1b.

2 Selvyyden vuoksi todetaan, että tämän kohdan ei katsota estävän tämän sopimuksen muiden määräysten tulkitsemista tapauksen mukaan ejusdem generis -periaatteen mukaisesti.

2.5 ARTIKLA Sijoitusten kohtelu

1. Kukin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajille ja tämän sopimuksen piiriin kuuluville sijoituksille kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun sekä täyden suojan ja turvan

2–7 kohdan ja liitteen 3 (Sijoitusten kohtelua koskeva yhteisymmärrys) mukaisesti.


2. Osapuoli rikkoo 1 kohdassa tarkoitettua kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuutta, jos toimenpide tai toimenpidesarja tarkoittaa


a) oikeussuojan epäämistä rikosoikeudellisessa, siviilioikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä;


b) oikeudenmukaisen menettelyn perustavaa rikkomista oikeudellisessa ja hallinnollisessa menettelyssä;


c) ilmeistä mielivaltaisuutta;


d) kohdennettua syrjintää ilmeisen väärin perustein, kuten sukupuolen, rodun tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella;


e) huonoa kohtelua, kuten pakottamista, vallan väärinkäyttöä tai vastaavaa vilpillisyyttä; tai


f) minkä tahansa muun, osapuolten 3 kohdan mukaisesti hyväksymään kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuuteen kuuluvan tekijän rikkomista.

3. Kohtelu, jota ei mainita 2 kohdassa, voi olla vastoin kohtuullista ja oikeudenmukaista kohtelua, jos osapuolet ovat niin sopineet 4.3 artiklassa (Muutokset) määrättyjen menettelyjen mukaisesti.


4. Soveltaessaan 1–3 kohtaa 3 luvussa (Riitojen ratkaisu) tarkoitettu riitojenratkaisuelin voi ottaa huomioon sen, onko osapuoli tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen saadakseen antanut toisen osapuolen sijoittajalle erityisen vaikutelman, jonka luomaan oikeutettuun odotukseen sijoittaja on luottanut päättäessään tehdä tai pitää yllä kyseisen sijoituksen mutta jota osapuoli ei ole myöhemmin lunastanut.


5. Selvyyden vuoksi todetaan, että 1 kohdassa tarkoitettu käsite ’täysi suoja ja turva’ viittaa osapuolen velvollisuuteen toimia siten kuin sijoittajien ja tämän sopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten fyysisen turvallisuuden suojaamiseksi on kohtuudella välttämätöntä.


6. Jos osapuoli on tehnyt toisen osapuolen sijoittajien tai tämän sopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten kanssa kirjallisen sopimuksen, joka täyttää kaikki seuraavassa esitetyt edellytykset, osapuoli ei voi rikkoa kyseistä sopimusta julkista valtaa käyttämällä. Kyseiset edellytykset ovat seuraavat:


a) kirjallinen sopimus on tehty ja se tulee voimaan tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen;1


1 Selvyyden vuoksi todetaan, että kirjalliseen sopimukseen, joka on tehty ja joka tulee voimaan tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen, ei sisälly minkään sellaisen sopimuksen uusimista tai jatkamista asianomaisen alkuperäisen sopimuksen määräysten mukaisesti ja alkuperäiseen sopimukseen nähden samoilla tai olennaisesti samoilla ehdoilla, joka on tehty ja on tullut voimaan ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää.

b) sijoittaja nojaa kirjalliseen sopimukseen päättäessään tehdä tai pitää yllä tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen, joka on muu kuin kyseinen kirjallinen sopimus, ja rikkomisesta aiheutuu tosiasiallista vahinkoa kyseiselle sijoitukselle;


c) kirjallisella sopimuksella1 luodaan mainitun sijoituksen osalta oikeuksien ja velvollisuuksien vaihto molempia osapuolia sitovasti; ja


d) kirjalliseen sopimukseen ei sisälly lauseketta asianomaisen sopimuksen osapuolten välisten riitojen ratkaisemisesta kansainvälisellä välimiesmenettelyllä.


7. Tämän sopimuksen tai muun kansainvälisen sopimuksen jonkin muun määräyksen rikkominen ei merkitse tämän artiklan rikkomista.


2.6 ARTIKLA Tappioiden korvaaminen

1. Osapuolen sijoittajien, joiden tämän sopimuksen piiriin kuuluville sijoituksille koituu tappioita toisen osapuolen alueella sodan tai muun aseellisen selkkauksen, vallankumouksen, kansallisen hätätilan, kapinan, kansannousun tai mellakan vuoksi, on saatava kyseiseltä toiselta osapuolelta palauttamisen, korvauksen, hyvityksen tai muun ratkaisun osalta vähintään yhtä suotuisa kohtelu kuin kohtelu, jonka kyseinen toinen osapuoli myöntää omille sijoittajilleen tai minkä tahansa kolmannen maan sijoittajille.


1 Käsitteellä ’kirjallinen sopimus’ tarkoitetaan sellaista sopimusta, jonka osapuoli on tehnyt kirjallisesti toisen osapuolen sijoittajan tai tämän sijoituksen kanssa ja jonka kumpikin osapuoli on neuvotellut ja pannut täytäntöön ja joka koostuu yhdestä tai useammasta välineestä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa rajoittamatta osapuolen sijoittajien, jotka jossakin 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa kärsivät tappioita toisen osapuolen alueella, on saatava toiselta osapuolelta ripeästi riittävä ja tehokas palautus tai hyvitys, jos tappiot johtuvat seuraavista:


a) toisen osapuolen asevoimat tai viranomaiset takavarikoivat niiden tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tai osan siitä; tai


b) toisen osapuolen asevoimat tai viranomaiset hävittävät niiden tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tai osan siitä;


kun tämä ei ollut tilanteessa välttämätöntä.


2.7 ARTIKLA Pakkolunastus

1. Osapuoli ei saa kansallistaa tai pakkolunastaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvia toisen osapuolen sijoittajien sijoituksia suoraan tai välillisesti käyttämällä toimenpiteitä, joilla on kansallistamista tai pakkolunastusta vastaava vaikutus, jäljempänä ’pakkolunastus’, paitsi


a) yleisen edun vuoksi;


b) oikeudenmukaisen menettelyn mukaisesti;

c) syrjimättömältä pohjalta; ja


d) ripeää, riittävää ja tehokasta korvausta vastaan.


2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun korvauksen on vastattava määrältään tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen markkina-arvoa hetkenä välittömästi ennen pakkolunastusta tai ennen pakkolunastuksen tuloa yleiseen tietoon sen mukaan, kumpi on aiempi, sekä kohtuullista kaupallisin perustein määritettyä korkoa pakkolunastuspäivän ja maksupäivän väliseltä ajalta. Tällaisen korvauksen on oltava tosiasiallisesti realisoitavissa ja vapaasti siirrettävissä 2.8 artiklan (Siirto) mukaisesti, ja se on maksettava viipymättä.


3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, silloin kun Vietnam on pakkolunastuksen tekevä osapuoli, maahan liittyvät suorat pakkolunastukset on tehtävä


a) sovellettavien kansallisten lakien ja asetusten mukaista tarkoitusta varten1; ja


b) markkina-arvoa vastaavan korvauksen maksua vastaan, sovellettavat kansalliset lait ja asetukset huomioon ottaen.


4. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien pakollisten lisenssien myöntäminen ei ole 1 kohdassa tarkoitettua pakkolunastusta sikäli kuin se on WTO-sopimuksen liitteeseen 1 C sisältyvän teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’TRIPS-

sopimus’, mukaista.


1 Sovellettavat kansalliset lait ja asetukset käsittävät Vietnamin maalain nro 45/2013/QH13 ja maan hintojen sääntelyä koskevan asetuksen nro 44/2014/ND-CP, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

5. Sijoittajalla, jota pakkolunastus koskee, on oltava pakkolunastuksen tekevän osapuolen lainsäädännön nojalla oikeus saada kanteensa tarkastelu ja sijoituksensa arvonmääritys kyseisen osapuolen oikeudellisen tai muun riippumattoman viranomaisen pikaiseen käsittelyyn.


6. Tätä artiklaa on tulkittava liitteen 4 (Pakkolunastusta koskeva yhteisymmärrys) mukaisesti.


2.8 ARTIKLA Siirto

Kukin osapuoli sallii kaikki siirrot, jotka liittyvät tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin, rajoituksetta tai viivytyksettä vapaasti vaihdettavana valuuttana ja siirtopäivänä sovellettavalla markkinavaihtokurssilla. Tällaisiin siirtoihin kuuluvat


a) pääomanlisäykset, kuten pääasialliset tai lisävarat sijoituksen ylläpitoon, kehittämiseen tai lisäämiseen;


b) voitot, osingot, pääomavoitot ja muut tuotot, sijoituksen tai sen osan myynnistä tai rahaksi muuttamisesta saadut tulot;


c) korot, rojaltit, hallinnointipalkkiot ja teknisen avun maksut sekä muut maksut;

d) maksut, jotka on suoritettu sijoittajan tai tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tekemän sopimuksen mukaisesti, mukaan lukien lainasopimuksen nojalla suoritetut maksut;


e) sijoituksen yhteydessä työskentelevän ulkomailta palvelukseen otetun henkilöstön ansiot ja muut korvaukset;


f) 2.6 artiklan (Tappioiden korvaaminen) ja 2.7 artiklan (Pakkolunastus) nojalla maksetut maksut; ja


g) 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) nojalla annetun tuomion mukaiset vahingonkorvausten maksut.


2.9 ARTIKLA Sijaantulo

Jos osapuoli tai sen virasto suorittaa tekemänsä takauksen, takuun tai vakuutussopimuksen mukaisen maksun sellaisen sijoituksen osalta, jonka jokin sen sijoittajista on tehnyt toisen osapuolen alueella, toinen osapuoli tunnustaa kaikkien tällaiseen sijoitukseen liittyvien oikeuksien tai omistusten osalta sijaantulon tai siirron tai vaateen siirtämisen. Osapuolella tai virastolla on oikeus käyttää siirrettyä tai osoitettua oikeutta tai vaadetta samassa laajuudessa kuin sijoittajalla alkuperäisen oikeuden tai vaateen osalta. Tällaisia oikeuksia voi käyttää osapuoli tai sen virasto taikka sijoittaja, vain jos osapuoli tai virasto antaa siihen luvan.

3 LUKU RIITOJEN RATKAISU


A JAKSO


OSAPUOLTEN VÄLISTEN RIITOJEN RATKAISU


1 ALAJAKSO TAVOITE JA SOVELTAMISALA


3.1 ARTIKLA Tavoite

Tämän jakson tavoitteena on luoda tehokas ja toimiva mekanismi osapuolten välisten, tämän sopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvien riitojen välttämiseksi ja ratkaisemiseksi, jotta päästäisiin yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

3.2 ARTIKLA Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten välisten, tämän sopimuksen määräysten tulkintaan tai soveltamiseen liittyvien riitojen välttämiseksi ja ratkaisemiseksi, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.


2 ALAJAKSO NEUVOTTELUT JA SOVITTELU


3.3 ARTIKLA Neuvottelut

1. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitetut riidat käymällä neuvotteluja vilpittömässä mielessä ja siten, että tavoitteena on päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun.


2. Osapuoli pyytää neuvottelujen aloittamista esittämällä toiselle sopimuspuolelle kirjallisen pyynnön, jossa nimetään kyseessä oleva toimenpide ja tämän sopimuksen asiaa koskevat määräykset, ja toimittamalla siitä jäljennöksen 4.1 artiklassa (Komitea) perustetulle komitealle.

3. Neuvottelut on pidettävä 30 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamispäivästä, ja ne on käytävä, jolleivät osapuolet muuta sovi, pyynnön kohteena olevan osapuolen alueella. Neuvottelut katsotaan saatetuiksi päätökseen 45 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamispäivästä, jollei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista. Neuvottelut ja erityisesti kaikki osapuolten paljastamat tiedot ja esittämät kannat ovat luottamuksellisia eivätkä vaikuta kummankaan osapuolen oikeuksiin mahdollisessa myöhemmässä menettelyssä.


4. Neuvottelut kiireellisistä asioista, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita, kausitavaroita tai kausipalveluja koskevat asiat, on järjestettävä 15 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamispäivästä. Neuvottelut katsotaan saatetuiksi päätökseen 20 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamispäivästä, jollei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista.


5. Neuvotteluja pyytänyt osapuoli voi käyttää 3.5 artiklaa (Välimiesmenettelyn aloittaminen), jos


a) toinen osapuoli ei vastaa neuvottelupyyntöön 15 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta;


b) neuvotteluja ei pidetä 3 tai 4 kohdassa määrättyjen aikarajojen mukaisesti;


c) osapuolet sopivat, ettei neuvotteluja käydä; tai


d) neuvottelut on päätetty pääsemättä yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

6. Neuvottelujen aikana kumpikin osapuoli esittää riittävät asiatiedot, jotta voidaan arvioida, millä tavoin kyseessä oleva toimenpide saattaa vaikuttaa tämän sopimuksen toimintaan ja soveltamiseen.


3.4 ARTIKLA Sovittelumekanismi

Osapuolet voivat milloin tahansa sopia sovittelumenettelyn aloittamisesta liitteen 9 (Sovittelumekanismi) nojalla minkä tahansa sellaisen toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti osapuolten välisiin sijoituksiin.


3 ALAJAKSO RIITOJENRATKAISUMENETTELYT


3.5 ARTIKLA Välimiesmenettelyn aloittaminen

1. Jos osapuolet eivät onnistu ratkaisemaan riitaa 3.3 artiklassa (Neuvottelut) määrättyjen neuvottelujen avulla, neuvotteluja pyytänyt osapuoli voi pyytää välimiespaneelin asettamista.

2. Välimiespaneelin asettamista koskeva pyyntö on tehtävä kirjallisesti toiselle osapuolelle ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle. Kantajaosapuolen on pyynnössään nimettävä kohteena oleva toimenpide ja selitettävä, millä tavoin kyseinen toimenpide on ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa, esittäen selkeästi valituksen oikeudelliset perusteet.


3.6 ARTIKLA Välimiespaneelin toimeksianto

Jolleivät osapuolet toisin sovi kymmenen päivän kuluessa välimiesten valintapäivästä, välimiespaneelin toimeksiantona on


”tarkastella välimiespaneelin asettamisesta 3.5 artiklan (Välimiesmenettelyn aloittaminen) nojalla tehdyssä pyynnössä tarkoitettua asiaa niiden asiaa koskevien tämän sopimuksen määräysten pohjalta, joihin osapuolet vetoavat, ja päättää, onko tarkasteltavana oleva toimenpide 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten mukainen, sekä esittää raportissaan selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä mahdollisten päätelmien ja suositusten perustelut

3.10 artiklan (Väliraportti) ja 3.11 artiklan (Loppuraportti) mukaisesti”.

3.7 ARTIKLA Välimiespaneelin asettaminen

1. Välimiespaneeli koostuu kolmesta välimiehestä.


2. Osapuolet kuulevat toisiaan sopiakseen välimiespaneelin kokoonpanosta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vastaajaosapuoli on ottanut vastaan pyynnön välimiespaneelin asettamisesta.


3. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiespaneelin kokoonpanosta 2 kohdassa asetetussa määräajassa, kukin osapuoli voi nimetä 3.23 artiklan (Välimiesluettelo) mukaisesti laaditusta alaluettelostaan välimiehen kymmenen päivän kuluessa 2 kohdassa asetetun määräajan päättymisestä. Jos osapuoli ei nimeä välimiestä alaluettelostaan, välimiehen valitsee arvalla toisen osapuolen pyynnöstä komitean puheenjohtaja tai puheenjohtajan valtuuttama henkilö kyseisen osapuolen alaluettelosta, joka on laadittu 3.23 artiklan (Välimiesluettelo) mukaisesti.


4. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiespaneelin puheenjohtajasta 2 kohdassa asetetussa määräajassa, komitean puheenjohtaja tai puheenjohtajan valtuuttama henkilö valitsee osapuolen pyynnöstä välimiespaneelin puheenjohtajan arvalla puheenjohtajien alaluettelosta, joka on laadittu 3.23 artiklan (Välimiesluettelo) mukaisesti.


5. Komitean puheenjohtaja tai puheenjohtajan valtuuttama henkilö valitsee välimiehet viiden päivän kuluessa 3 tai 4 kohdassa tarkoitetusta pyynnöstä.

6. Välimiespaneelin asettamispäivä on päivä, jona kaikki kolme valittua välimiestä ovat ilmoittaneet osapuolille nimeämisensä hyväksymisestä liitteen 7 (Työjärjestys) mukaisesti.


7. Jos jotain 3.23 artiklassa (Välimiesluettelo) tarkoitettua luetteloa ei ole laadittu tai jos luettelo ei sisällä riittävästi nimiä silloin, kun 3 tai 4 kohdan nojalla esitetään pyyntö, välimiehet valitaan arvalla molempien osapuolten tai, jos vain toinen osapuoli on tehnyt ehdotuksen, yhden osapuolen virallisesti ehdottamien henkilöiden joukosta.


3.8 ARTIKLA Välimiespaneelin riitojenratkaisumenettelyt

1. Välimiespaneelin riitojenratkaisumenettelyjä ohjaavat tässä artiklassa sekä liitteissä 7 (Työjärjestys) ja 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) esitetyt säännöt ja menettelyt.


2. Jolleivät osapuolet toisin sovi, ne kokoontuvat välimiespaneelin kanssa kymmenen päivän kuluessa sen asettamisesta määrittääkseen kaikki osapuolten tai välimiespaneelin tarpeellisiksi katsomat asiat, mukaan lukien menettelyjen aikataulu ja välimiesten palkkiot ja kulukorvaukset liitteen 7 (Työjärjestys) mukaisesti. Välimiehet ja osapuolten edustajat voivat osallistua tähän kokoukseen myös puhelin- tai videoyhteyden kautta.

3. Kuulemispaikasta päätetään osapuolten yhteisellä suostumuksella. Jos osapuolet eivät pääse kuulemispaikasta yksimielisyyteen, kuuleminen pidetään Brysselissä, jos kantajaosapuolena on Vietnam, ja Hanoissa, jos kantajaosapuolena on EU-osapuoli.


4. Kuulemiset ovat julkisia, jollei liitteessä 7 (Työjärjestys) toisin määrätä.


5. Liitteen 7 (Työjärjestys) mukaisesti osapuolille on annettava mahdollisuus osallistua menettelyihin sisältyviin esityksiin, lausuntojen antamiseen ja väitteiden tai vastaväitteiden esittämiseen. Kaikki osapuolen välimiespaneelille toimittamat tiedot tai kirjalliset lausumat, mukaan lukien väliraportin kuvailevaa osaa koskevat huomautukset, välimiespaneelin kysymyksiin annetut vastaukset ja osapuolen kyseisistä vastauksista esittämät huomautukset, on annettava toisen osapuolen saataville.


6. Jolleivät osapuolet toisin sovi kolmen päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä, välimiespaneeli voi, liitteen 7 (Työjärjestys) mukaisesti, ottaa vastaan oma-aloitteisesti toimitettuja kirjallisia lausumia (amicus curiae -lausumia) osapuolen alueelle sijoittautuneelta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä.


7. Sisäisiä käsittelyjään varten välimiespaneeli kokoontuu suljettuun istuntoon, johon osallistuvat ainoastaan välimiehet. Välimiespaneeli voi kuitenkin sallia avustajiensa läsnäolon käsittelyissään. Asioiden käsittely välimiespaneelissa ja sille toimitetut asiakirjat ovat luottamuksellisia.

3.9 ARTIKLA


Alustava ratkaisu kiireellisyydestä


Osapuolen pyynnöstä välimiespaneelin on annettava kymmenen päivän kuluessa asettamispäivästään alustava ratkaisu siitä, katsooko se asian kiireelliseksi.


3.10 ARTIKLA Väliraportti

1. Välimiespaneelin on annettava osapuolille viimeistään 90 päivän kuluttua paneelin asettamispäivästä väliraportti, jossa esitetään selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä mahdollisten päätelmien ja suositusten perustelut. Jos välimiespaneeli katsoo, ettei kyseistä määräaikaa pystytä noudattamaan, välimiespaneelin puheenjohtaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti osapuolille ja komitealle ja esittää syyt viivästykseen sekä ilmoittaa päivämäärän, jona välimiespaneeli aikoo antaa väliraporttinsa. Välimiespaneelin on annettava väliraportti joka tapauksessa viimeistään 120 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.


2. Osapuoli voi 14 päivän kuluessa väliraportin tiedoksiantamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön, mukaan lukien huomautukset, jotta se tarkistaisi tiettyjä väliraportin kohtia.

3. Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausitavaroita tai -palveluja koskevat tapaukset, välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä antamaan väliraporttinsa

45 päivän kuluessa ja joka tapauksessa viimeistään 60 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä. Osapuoli voi seitsemän päivän kuluessa väliraportin tiedoksiantamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön, mukaan lukien huomautukset, jotta se tarkistaisi tiettyjä väliraportin kohtia.


4. Tarkasteltuaan osapuolten väliraportista esittämiä kirjallisia pyyntöjä, mukaan lukien huomautukset, välimiespaneeli voi muuttaa raporttiaan ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan lisätutkimuksia.


3.11 ARTIKLA Loppuraportti

1. Välimiespaneeli antaa loppuraporttinsa osapuolille ja komitealle 120 päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä. Jos välimiespaneeli katsoo, ettei kyseistä määräaikaa pystytä noudattamaan, välimiespaneelin puheenjohtaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti osapuolille ja komitealle ja esittää syyt viivästykseen sekä ilmoittaa päivämäärän, jona välimiespaneeli aikoo antaa loppuraporttinsa. Välimiespaneelin on annettava loppuraportti joka tapauksessa viimeistään 150 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.

2. Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausitavaroita tai -palveluja koskevat tapaukset, välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä antamaan loppuraporttinsa

60 päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä. Välimiespaneelin on annettava loppuraportti joka tapauksessa viimeistään 75 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.


3. Loppuraportissa on käsiteltävä riittävästi välivaiheen tarkastelun yhteydessä esitettyjä väitteitä ja vastattava selkeästi osapuolten esittämiin huomautuksiin.


3.12 ARTIKLA Loppuraportin noudattaminen

Vastaajaosapuoli toteuttaa tarvittavat toimet loppuraportin noudattamiseksi viipymättä ja vilpittömässä mielessä.


3.13 ARTIKLA


Loppuraportin noudattamista koskeva kohtuullinen määräaika


1. Jos loppuraportin välitön noudattaminen ei ole mahdollista, osapuolet pyrkivät sopimaan sen noudattamista koskevasta määräajasta. Tällöin vastaajaosapuolen on ilmoitettava viimeistään

30 päivän kuluttua loppuraportin vastaanottamisesta kantajaosapuolelle ja komitealle, paljonko aikaa se tarvitsee noudattaakseen loppuraporttia, jäljempänä ’kohtuullinen määräaika’.

2. Jos osapuolet ovat eri mieltä loppuraportin noudattamista koskevan kohtuullisen määräajan pituudesta, kantajaosapuoli voi 20 päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun, vastaajaosapuolen tekemän ilmoituksen vastaanottamisesta pyytää kirjallisesti, että 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) nojalla asetettu välimiespaneeli, jäljempänä ’alkuperäinen välimiespaneeli’, määrittää kohtuullisen määräajan pituuden. Pyyntö on annettava tiedoksi vastaajaosapuolelle, ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle.


3. Välimiespaneeli ilmoittaa kohtuullisen määräajan pituutta koskevan ratkaisunsa osapuolille ja komitealle 20 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.


4. Vastaajaosapuoli ilmoittaa kantajaosapuolelle kirjallisesti edistymisestään loppuraportin noudattamisessa viimeistään 30 päivää ennen kohtuullisen määräajan päättymistä.


5. Kohtuullista määräaikaa voidaan pidentää osapuolten yhteisellä sopimuksella.


3.14 ARTIKLA


Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu


1. Vastaajaosapuoli ilmoittaa ennen kohtuullisen määräajan päättymistä kantajaosapuolelle ja komitealle kaikista toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut noudattaakseen loppuraporttia.

2. Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä 3.2 artiklan (Soveltamisala) määräysten noudattamiseksi toteutettujen ja 1 kohdan nojalla ilmoitettujen toimenpiteiden olemassaolosta tai johdonmukaisuudesta, kantajaosapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Pyyntö on annettava tiedoksi vastaajaosapuolelle, ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle. Kantajaosapuolen on pyynnössään nimettävä kohteena oleva toimenpide ja selitettävä, millä tavoin kyseinen toimenpide on ristiriidassa 3.2 artiklan (Soveltamisala) määräysten kanssa, esittäen selkeästi valituksen oikeudelliset perusteet.


3. Välimiespaneeli ilmoittaa ratkaisunsa osapuolille ja komitealle 45 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämispäivästä.


3.15 ARTIKLA


Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet


1. Jos vastaajaosapuoli ei ilmoita loppuraportin noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä kantajaosapuolelle ja komitealle ennen kohtuullisen määräajan päättymistä tai jos välimiespaneeli toteaa, ettei raportin noudattamiseksi ole toteutettu toimenpiteitä tai ettei 3.14 artiklan (Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu) 1 kohdan nojalla ilmoitettu toimenpide ole 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitetuista määräyksistä johtuvien osapuolen velvollisuuksien mukainen, vastaajaosapuolen on kantajaosapuolen tätä vaatiessa ja kyseisen osapuolen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tarjottava korvausta.

2. Jos kantajaosapuoli päättää olla pyytämättä tarjousta korvauksesta tai jos tällainen pyyntö esitetään mutta korvauksesta ei päästä sopimukseen 30 päivän kuluessa kohtuullisen määräajan päättymisestä tai siitä, kun on annettu 3.14 artiklan (Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu) nojalla välimiespaneelin ratkaisu, jonka mukaan loppuraportin noudattamiseksi ei ole toteutettu toimenpiteitä tai toteutettu toimenpide ei ole 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten mukainen, kantajaosapuolella on oikeus toteuttaa etuuskohtelukaupan ja sijoittamiseen liittyvien sitoumusten kehyksessä asianmukaisia osapuolten välillä sovellettavia toimenpiteitä, joiden vaikutukset vastaavat rikkomisesta johtuvia mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia edellyttäen, että se ilmoittaa tästä toiselle osapuolelle ja komitealle. Ilmoituksessa on yksilöitävä tällaiset toimenpiteet. Kantajaosapuoli voi toteuttaa kyseiset toimenpiteet milloin tahansa sen jälkeen, kun on kulunut kymmenen päivää siitä päivästä, jona vastaajaosapuoli on vastaanottanut ilmoituksen, jollei vastaajaosapuoli ole pyytänyt välimiesmenettelyä tämän artiklan 3 kohdan nojalla.


3. Jos vastaajaosapuoli katsoo, etteivät kantajaosapuolen toteuttamien toimenpiteiden vaikutukset vastaa rikkomisesta johtuvia mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia, se voi pyytää kirjallisesti alkuperäiseltä välimiespaneelilta ratkaisua asiassa. Tällainen pyyntö on annettava tiedoksi kantajaosapuolelle ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle ennen 2 kohdassa tarkoitetun kymmenen päivän määräajan päättymistä. Alkuperäisen välimiespaneelin on annettava kantajaosapuolen toteuttamia toimenpiteitä koskeva ratkaisunsa tiedoksi osapuolille ja komitealle 30 päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei saa toteuttaa ennen kuin alkuperäinen välimiespaneeli on antanut ratkaisunsa tiedoksi, ja mahdollisten toimenpiteiden on oltava kyseisen ratkaisun mukaisia.

4. Tässä artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden on oltava tilapäisiä, eikä niitä sovelleta sen jälkeen, kun


a) osapuolet ovat päässeet yhteisesti sovittuun ratkaisuun 3.19 artiklan (Yhteisesti sovittu ratkaisu) mukaisesti;


b) osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että 3.14 artiklan (Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu) 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu toimenpide saattaa vastaajaosapuolen toiminnan 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten mukaiseksi; tai


c) toimenpide, jonka on todettu olevan ristiriidassa 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten kanssa, on peruutettu tai sitä on muutettu sen saattamiseksi mainittujen määräysten mukaiseksi 3.14 artiklan (Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu) 3 kohdassa määrätyllä tavalla.

3.16 ARTIKLA


Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu sen jälkeen, kun raportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet on hyväksytty


1. Vastaajaosapuoli ilmoittaa kantajaosapuolelle ja komitealle kaikista toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välimiespaneelin loppuraportin noudattamiseksi tapauksen mukaan joko kantajaosapuolen soveltamien toimenpiteiden tai korvauksen soveltamisen jälkeen. Lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia kantajaosapuoli päättää 3.15 artiklan (Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet) mukaisesti toteutetut toimenpiteet 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamispäivästä. Silloin kun on sovellettu korvausta, vastaajaosapuoli voi 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta lopettaa tällaisen korvauksen soveltamisen 30 päivän kuluessa siitä, kun se on ilmoittanut noudattavansa välimiespaneelin loppuraporttia.


2. Jos osapuolet eivät 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta pääse yhteisymmärrykseen siitä, muuttaako ilmoitettu toimenpide vastaajaosapuolen toiminnan yhteensopivaksi 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten kanssa, kantajaosapuoli pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Pyyntö on annettava tiedoksi vastaajaosapuolelle, ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle.

3. Välimiespaneelin ratkaisu annetaan tiedoksi osapuolille ja komitealle 45 päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Jos välimiespaneeli päättää, että ilmoitettu toimenpide on 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten mukainen, lopetetaan tapauksen mukaan joko

3.15 artiklassa (Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet) tarkoitetut toimenpiteet tai korvaus. Tarvittaessa 3.15 artiklan (Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet) 2 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden tai korvauksen tasoa on mukautettava välimiespaneelin ratkaisun perusteella.


3.17 ARTIKLA Välimiesten korvaaminen

Jos välimiesmenettelyjen aikana alkuperäinen välimiespaneeli tai jotkin sen jäsenistä eivät pysty osallistumaan paneeliin tai vetäytyvät siitä tai heidät on korvattava, koska he eivät täytä liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) olevien käytännesääntöjen vaatimuksia, sovelletaan 3.7 artiklassa (Välimiespaneelin asettaminen) esitettyä menettelyä. Tapauksen mukaan raporttien ja ratkaisujen tiedoksiantamisen määräaikaa jatketaan 20 päivällä.

3.18 ARTIKLA Välimiesmenettelyn keskeyttäminen ja päättäminen

1. Molempien osapuolten sitä pyytäessä välimiespaneeli keskeyttää työnsä missä vaiheessa tahansa osapuolten sopimaksi ajaksi, joka on enintään 12 peräkkäistä kuukautta. Se jatkaa työtään ennen kyseisen ajanjakson päättymistä molempien osapuolten kirjallisesta pyynnöstä. Osapuolet ilmoittavat asiasta komitealle. Välimiespaneeli voi myös jatkaa työtään kyseisen ajanjakson päättyessä jommankumman osapuolen kirjallisesta pyynnöstä. Pyynnön esittävä osapuoli ilmoittaa asiasta komitealle ja toiselle osapuolelle. Jos osapuoli ei pyydä välimiespaneelin työn jatkamista keskeytysajan päättyessä, välimiespaneelin toimivalta päättyy ja menettelyt päätetään. Jos välimiespaneelin työ keskeytetään, tämän jakson määräysten mukaisia määräaikoja pidennetään yhtä pitkäksi aikaa kuin työ keskeytyy. Välimiespaneelin työn keskeyttäminen ja päättäminen eivät vaikuta kummankaan osapuolen oikeuksiin muissa menettelyissä, jollei 3.24 artiklasta (Foorumin valinta) muuta johdu.


2. Osapuolet voivat sopia, että välimiespaneelin menettely päätetään, ilmoittamalla asiasta yhteisesti välimiespaneelin puheenjohtajalle ja komitealle milloin tahansa ennen välimiespaneelin loppuraportin antamista.

3.19 ARTIKLA Yhteisesti sovittu ratkaisu

Osapuolet voivat milloin tahansa päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun tämän jakson piiriin kuuluvassa riidassa. Ne ilmoittavat tällaisesta ratkaisusta yhdessä komitealle ja tapauksen mukaan välimiespaneelin puheenjohtajalle. Jos ratkaisu edellyttää hyväksyntää jommankumman osapuolen kansallisten menettelyjen nojalla, ilmoituksessa mainitaan tällaisesta vaatimuksesta ja riitojenratkaisumenettely keskeytetään. Jos tällaista hyväksyntää ei edellytetä tai jos mahdollisten kansallisten menettelyiden päätökseen saamisesta on ilmoitettu, riitojenratkaisumenettely päätetään.


3.20 ARTIKLA Tiedot ja tekninen apu

Välimiespaneeli voi osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan pyytää välimiespaneelin menettelyjä varten mitä tahansa asianmukaisiksi katsomiaan tietoja mistä tahansa lähteistä, mukaan lukien riidan osapuolet. Välimiespaneelilla on myös oikeus hankkia asianmukaisiksi katsomansa asiantuntijalausunnot. Välimiespaneelin on kuultava osapuolia ennen tällaisten asiantuntijoiden valitsemista. Kaikki tämän artiklan nojalla saadut tiedot on ilmoitettava ja toimitettava osapuolille, jotta ne voivat esittää niistä huomautuksensa välimiespaneelin asettamassa määräajassa.

3.21 ARTIKLA Tulkintasäännöt

Välimiespaneelin on tulkittava 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettuja määräyksiä kansainvälisen julkisoikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen mukaisesti, mukaan lukien Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 tehdyssä Valtiosopimusoikeutta koskevassa Wienin yleissopimuksessa, jäljempänä ’Wienin yleissopimus’, kodifioidut tulkintasäännöt. Välimiespaneelin on lisäksi otettava huomioon WTO:n riitojenratkaisuelimen WTO-sopimuksen liitteen 2 nojalla hyväksymissä paneelien raporteissa ja pysyvän valituselimen raporteissa esitetyt asiaan liittyvät tulkinnat.

Välimiespaneelin raporteilla ja ratkaisuilla ei voida lisätä eikä vähentää tässä sopimuksessa määrättyjä osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia.


3.22 ARTIKLA Välimiespaneelin päätökset ja ratkaisut

1. Välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä tekemään kaikki päätökset yksimielisesti. Jos päätöksestä ei päästä yksimielisyyteen, asiasta on päätettävä äänten enemmistöllä. Välimiesten eriäviä mielipiteitä ei missään tapauksessa julkisteta.

2. Osapuolten on hyväksyttävä välimiespaneelin raportit ja ratkaisut ehdoitta. Raportit ja ratkaisut eivät luo minkäänlaisia oikeuksia tai velvollisuuksia luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille. Niissä esitetään selvitetyt tosiseikat, 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä havaintojen ja päätelmien perustelut. Komitea asettaa välimiespaneelin raportit ja ratkaisut kokonaisuudessaan julkisesti saataville kymmenen päivän kuluessa niiden antamisesta, jollei se luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi päätä olla tekemättä niin.


4 ALAJAKSO YLEISET MÄÄRÄYKSET


3.23 ARTIKLA Välimiesluettelo

1. Komitea laatii kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä. Luettelo koostuu kolmesta alaluettelosta:


a) yksi Vietnamia koskeva alaluettelo;


b) yksi unionia ja sen jäsenvaltioita koskeva alaluettelo; ja

c) yksi alaluettelo henkilöistä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa kummassakaan osapuolessa ja jotka toimivat välimiespaneelin puheenjohtajana.


2. Kussakin alaluettelossa on oltava vähintään viisi henkilöä. Komitea varmistaa, että luettelossa on aina mainittu vähimmäismäärä henkilöitä.


3. Välimiehillä on oltava toteen näytettyä asiantuntemusta ja kokemusta oikeudellisista kysymyksistä ja kansainvälisestä kaupasta. Välimiesten on oltava riippumattomia ja toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta eikä heillä saa olla sidoksia kummankaan osapuolen hallitukseen ja heidän on noudatettava käytännesääntöjä, jotka esitetään liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt).


4. Komitea voi laatia lisäluettelon kymmenestä henkilöstä, joilla on toteen näytettyä tiettyihin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin aloihin liittyvää asiantuntemusta ja kokemusta. Tällaista lisäluetteloa käytetään muodostettaessa välimiespaneelia 3.7 artiklassa (Välimiespaneelin asettaminen) määrätyn menettelyn mukaisesti, jos osapuolet niin sopivat.


3.24 ARTIKLA Foorumin valinta

1. Turvautuminen tämän luvun mukaiseen riitojenratkaisumenettelyyn ei rajoita mahdollisia Maailman kauppajärjestön puitteissa toteutettavia toimia, riitojen ratkaisu mukaan lukien, eikä mihinkään muuhun sellaiseen kansainväliseen sopimukseen, jonka osapuolia molemmat osapuolet ovat, perustuvia toimia.

2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen osapuoli ei voi hakea tietyn toimenpiteen osalta muutosta asiaankuuluvilta foorumeilta sellaisen velvoitteen rikkomisen vuoksi, joka on olennaisilta osiltaan vastaava tämän sopimuksen nojalla sekä WTO-sopimuksen tai minkä tahansa muun sellaisen kansainvälisen sopimuksen nojalla, jonka osapuolia molemmat osapuolet ovat. Kun riitojenratkaisumenettely on aloitettu, osapuoli ei saa nostaa toisen sopimuksen nojalla toisella foorumilla kannetta muutoksen hakemiseksi olennaisilta osiltaan samanlaisen velvollisuuden rikkomisen vuoksi, paitsi jos ensiksi valittu foorumi ei pysty menettelyllisten tai tuomiovaltaan liittyvien syiden vuoksi tutkimaan kyseisen velvoitteen rikkomista koskevaa kannetta.


3. Tässä sopimuksessa


a) osapuolen katsotaan aloittaneen WTO-sopimuksen mukaiset riitojenratkaisumenettelyt, jos se pyytää paneelin asettamista WTO:n riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen 6 artiklan mukaisesti;


b) osapuolen katsotaan aloittaneen tämän luvun mukaiset riitojenratkaisumenettelyt, jos se pyytää välimiespaneelin asettamista 3.5 artiklan (Välimiesmenettelyn aloittaminen) 1 kohdan mukaisesti;


c) minkä tahansa muun kansainvälisen sopimuksen mukaiset riitojenratkaisumenettelyt katsotaan aloitetuksi kyseisen sopimuksen mukaisesti.


4. Mikään tässä sopimuksessa ei estä osapuolta soveltamasta WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymää velvollisuuksien keskeyttämistä. WTO-sopimukseen tai vapaakauppasopimukseen ei voida vedota siinä tarkoituksessa, että estetään osapuolta toteuttamasta asianmukaisia toimenpiteitä

3.15 artiklan (Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet) nojalla.

3.25 ARTIKLA Määräajat

1. Kaikki tässä jaksossa vahvistetut määräajat, mukaan lukien välimiespaneeleille niiden raporttien ja ratkaisujen tiedoksiantoa varten asetetut määräajat, lasketaan kalenteripäivinä alkaen sitä toimea tai tosiseikkaa seuraavasta päivästä, johon ne viittaavat, jollei toisin määrätä.


2. Riidan osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella muuttaa mitä tahansa tässä jaksossa tarkoitettua määräaikaa. Välimiespaneeli voi milloin tahansa ehdottaa osapuolille minkä tahansa tässä jaksossa tarkoitetun määräajan muuttamista, ja sen on perusteltava tällainen ehdotuksensa.


3.26 ARTIKLA Uudelleentarkastelu ja muutokset

Komitea voi uudelleentarkastella ja päättää muuttaa liitteitä 7 (Työjärjestys), 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) ja 9 (Sovittelumekanismi).

B JAKSO


SIJOITTAJIEN JA OSAPUOLTEN VÄLISTEN RIITOJEN RATKAISU


1 ALAJAKSO SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT


3.27 ARTIKLA Soveltamisala

1. Tätä jaksoa sovelletaan yhtäältä yhden osapuolen kantajan ja toisaalta toisen osapuolen välisiin riitoihin, jotka koskevat toimenpidettä1, jonka väitetään rikkovan 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä ja aiheuttavan tappiota tai vahinkoa kantajalle tai, jos kanne on nostettu kantajan omistaman tai kantajan määräysvallassa olevan paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, kyseiselle paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle.


2. Selvyyden vuoksi todetaan, että kantaja ei voi nostaa tämän jakson nojalla kannetta, jos sen sijoitus on tehty vilpillisen menettelyn, salaamisen, lahjonnan tai oikeuden väärinkäytön kautta.


1 Selvyyden vuoksi todetaan, että käsitteeseen ”kohtelu” voi sisältyä toimimatta jättäminen.

3. Tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin, jotka on perustettu 3.38 artiklan (Tuomioistuin) ja 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) nojalla, eivät voi tehdä päätöstä kanteesta, joka ei kuulu tämän artiklan soveltamisalaan.


4. Osapuolen velan uudelleenjärjestelyä koskeva kanne on tutkittava tämän jakson ja liitteen 5 (Xxxxxxxx velka) mukaisesti.


3.28 ARTIKLA Määritelmät

Jollei toisin määrätä, tässä jaksossa tarkoitetaan


a) ’menettelyllä’ menettelyä tuomioistuimessa tai muutoksenhakutuomioistuimessa tämän jakson mukaisesti;


b) ’riidan osapuolilla’ kantajaa ja vastaajaa;


c) ’osapuolen kantajalla’


i) osapuolen sijoittajaa, jota tarkoitetaan 2.1 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdan b alakohdassa ja joka toimii omasta puolestaan; tai

ii) osapuolen sijoittajaa, jota tarkoitetaan 2.1 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdan

b alakohdassa ja joka toimii omistamansa tai määräysvallassaan olevan paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta; selvyyden vuoksi todetaan, että tämän alakohdan nojalla nostetun kanteen katsotaan liittyvän sopimusvaltion ja jonkin toisen sopimusvaltion kansalaisen väliseen riitaan ICSID-yleissopimuksen 25 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa;


d) ’ICSID-yleissopimuksella’ Washingtonissa 18 päivänä maaliskuuta 1965 tehtyä yleissopimusta valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta;


e) ’muulla kuin riidan osapuolena olevalla sopimuksen osapuolella’ Vietnamia, kun vastaaja on

unioni tai unionin jäsenvaltio, tai unionia, kun vastaaja on Vietnam;


f) ’vastaajalla’ joko Vietnamia tai EU-osapuolen tapauksessa joko unionia tai asianomaista jäsenvaltiota 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) mukaisesti;


g) ’paikallisesti sijoittautuneella yhtiöllä’ osapuolen alueelle sijoittautunutta oikeushenkilöä,

joka on toisen osapuolen sijoittajan omistuksessa ja määräysvallassa;


h) ’vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksella’ New Yorkissa 10 päivänä kesäkuuta 1958

tehtyä yleissopimusta ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta;

i) ’kolmannen osapuolen rahoituksella’ kaikkea sellaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tarjoamaa rahoitusta, joka ei ole riidan osapuoli mutta joka tekee sopimuksen riidan osapuolen kanssa rahoittaakseen osittain tai kokonaan menettelyn kustannukset, riidan tuloksesta riippuvaa korvausta vastaan tai kaikkea sellaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka ei ole riidan osapuoli, lahjoituksena tai avustuksena tarjoamaa rahoitusta;


j) ’UNCITRAL:lla’ Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikuntaa;

ja


k) ’UNCITRAL:n avoimuussäännöillä’ sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuutta koskevia UNCITRAL:n sääntöjä.


2 ALAJAKSO


VAIHTOEHTOINEN RIITOJENRATKAISU JA NEUVOTTELUT


3.29 ARTIKLA Sovintoratkaisu

Kaikki riidat olisi mahdollisimman pitkälle ratkaistava neuvotteluilla tai sovittelulla ja mahdollisuuksien mukaan ennen 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukaisen neuvottelupyynnön toimittamista. Tällaisesta ratkaisusta voidaan sopia milloin tahansa, myös tämän jakson mukaisten menettelyjen aloittamisen jälkeen.

3.30 ARTIKLA Neuvottelut

1. Jos riitaa ei pystytä ratkaisemaan sovintoteitse 3.29 artiklassa (Sovintoratkaisu) määrätyllä tavalla, osapuolen kantajan, joka väittää 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä rikotun, on esitettävä toiselle osapuolelle neuvottelupyyntö. Pyyntöön on sisällytettävä seuraavat tiedot:


a) kantajan nimi ja osoite ja, kun tällainen pyyntö esitetään paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, paikallisesti sijoittautuneen yhtiön nimi, osoite ja perustamispaikka;


b) 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitetut määräykset, joita väitetään rikotun;


c) kanteen oikeudellinen ja tosiasiallinen perusta, mukaan lukien toimenpiteet, joiden väitetään rikkovan 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä;


d) haettu oikaisutoimi ja kanteen kohteena olevan vahingon arvioitu määrä; ja


e) todiste siitä, että kantaja on toisen osapuolen sijoittaja ja että se omistaa sen tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen, paikallisesti sijoittautunut yhtiö mukaan lukien, jonka osalta neuvottelupyyntö esitettiin, tai että sijoitus, paikallisesti sijoittautunut yhtiö mukaan lukien, on sen määräysvallassa.

Kun neuvottelupyynnön esittää useampi kuin yksi kantaja tai se esitetään useamman kuin yhden paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, 1 kohdan a ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava tapauksen mukaan kustakin kantajasta tai paikallisesti sijoittautuneesta yhtiöstä.


2. Neuvottelupyyntö on esitettävä


a) kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona kantaja tai, tapauksen mukaan, paikallisesti sijoittautunut yritys ensimmäisen kerran sai tiedon tai sen olisi pitänyt saada tieto toimenpiteestä, jonka väitetään rikkovan 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä, sekä siitä, että näin on aiheutunut tappiota ja vahinkoa


i) kantajalle, kun on kyse sijoittajan omasta puolestaan nostamasta kanteesta; tai


ii) paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle, kun on kyse sijoittajan paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta nostamasta kanteesta; tai


b) kahden vuoden kuluessa siitä, kun kantaja tai, tapauksen mukaan, paikallisesti sijoittautunut yritys luopuu kanteesta tai menettelystä osapuolen kansallisen lainsäädännön alaisessa tuomioistuimessa, ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän vuoden kuluttua päivästä, jona kantaja ensimmäisen kerran sai tiedon tai sen olisi pitänyt saada tieto toimenpiteestä, jonka väitetään rikkovan 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä, sekä siitä, että näin on aiheutunut tappiota ja vahinkoa


i) kantajalle, kun on kyse sijoittajan omasta puolestaan nostamasta kanteesta; tai

ii) paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle, kun on kyse sijoittajan paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta nostamasta kanteesta.1


3. Jolleivät riidan osapuolet toisin sovi, neuvottelut järjestetään


a) Hanoissa, jos neuvottelut koskevat Vietnamin toimenpiteitä;


b) Brysselissä, jos neuvottelut koskevat unionin toimenpiteitä; tai


c) unionin asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungissa, jos neuvottelupyyntö koskee yksinomaan kyseisen jäsenvaltion toimenpiteitä.


Neuvottelut voidaan myös järjestää videoneuvotteluna tai muilla keinoin, erityisesti jos kyseessä on pieni tai keskisuuri yritys.


4. Jolleivät riidan osapuolet sovi pidemmästä ajanjaksosta, neuvottelut on pidettävä 60 päivän kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä.


5. Jos kantaja ei ole nostanut 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla kannetta 18 kuukauden kuluessa neuvottelupyynnön jättämisestä, katsotaan, että kantaja on peruuttanut tämän jakson mukaisen menettelyn eikä voi enää nostaa kannetta tämän jakson nojalla. Tätä ajanjaksoa voidaan pidentää neuvotteluosapuolten välisellä sopimuksella.


1 Artiklan 2 kohdan b alakohtaa ei sovelleta, jos liitettä 12 (Yhtäaikaiset menettelyt) sovelletaan.

6. Edellä 2 ja 5 kohdassa tarkoitetut aikarajat eivät johda siihen, että kanne olisi jätettävä tutkimatta, jos kantaja voi osoittaa, että neuvottelupyynnön esittämättä jättäminen tai kanteen nostamatta jättäminen johtuu siitä, että asianomaisen osapuolen tahalliset toimet ovat estäneet kantajan toiminnan, sillä edellytyksellä, että kantaja toimii heti, kun se kohtuudella siihen kykenee.


7. Jos neuvottelupyyntö koskee tapausta, jossa unionin tai unionin jonkin jäsenvaltion väitetään rikkoneen tätä sopimusta, se on toimitettava unionille. Jos kyseessä ovat unionin jäsenvaltion toimenpiteet, pyyntö toimitetaan myös asianomaiselle jäsenvaltiolle.


3.31 ARTIKLA Sovittelu

1. Riidan osapuolet voivat milloin tahansa sopia sovittelun käyttämisestä.


2. Sovittelun käyttäminen on vapaaehtoista, eikä se rajoita riidan kummankaan osapuolen oikeudellista asemaa.


3. Sovittelun käyttämiseen voidaan soveltaa liitteessä 10 (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen sovittelumekanismi) esitettyjä sääntöjä. Riidan osapuolet voivat sopimuksella muuttaa mitä tahansa liitteessä 10 (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen sovittelumekanismi) mainittua määräaikaa.

4. Sovittelija nimitetään riidan osapuolten sopimuksella. Sovittelija voidaan nimittää

3.38 artiklan (Tuomioistuin) nojalla perustetun tuomioistuimen jäsenistä tai 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) nojalla perustetun muutoksenhakutuomioistuimen jäsenistä. Riidan osapuolet voivat myös pyytää tuomioistuimen puheenjohtajaa nimittämään sovittelijan tuomioistuimen niiden jäsenten joukosta, jotka eivät ole unionin jäsenvaltion eivätkä Vietnamin kansalaisia.


5. Kun riidan osapuolet ovat sopineet sovittelun käyttämisestä, 3.30 artiklan (Neuvottelut) 2 ja 5 kohdassa, 3.53 artiklan (Väliaikainen tuomio) 6 kohdassa ja 3.54 artiklan

(Muutoksenhakumenettely) 5 kohdassa määrättyjä aikarajoja ei sovelleta sen päivän, jona sovittelun käyttämisestä sovittiin, ja sen päivän, jona jompikumpi riidan osapuolista päättää lopettaa sovittelun toimittamalla kirjeen sovittelijalle ja riidan toiselle osapuolelle, välisenä aikana. Jos 3.38 artiklan (Tuomioistuin) nojalla on perustettu tuomioistuimen jaosto, jaoston on riidan molempien osapuolien pyynnöstä keskeytettävä asian käsittely siihen päivään asti, jona jompikumpi riidan osapuolista päättää lopettaa sovittelun toimittamalla kirjeen sovittelijalle ja riidan toiselle osapuolelle.

3 ALAJAKSO


KANTEEN NOSTAMINEN JA SEN EDELLYTYKSET


3.32 ARTIKLA


Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne


1. Jos riitaa ei voida ratkaista 90 päivän kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä, kantaja voi antaa ilmoituksen aikomuksesta, jossa täsmennetään kirjallisesti kantajan aikomus nostaa kanne tämän jakson mukaisessa riitojenratkaisussa ja johon sisältyvät seuraavat tiedot:


a) kantajan nimi ja osoite ja, kun tällainen pyyntö esitetään paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, paikallisesti sijoittautuneen yhtiön nimi, osoite ja perustamispaikka;


b) 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitetut määräykset, joita väitetään rikotun;


c) kanteen oikeudellinen ja tosiasiallinen perusta, mukaan lukien toimenpiteet, joiden väitetään rikkovan 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä; ja

d) haettu oikeustoimi ja kanteen kohteena olevan vahingon arvioitu määrä.


Ilmoitus aikomuksesta toimitetaan tapauksen mukaan unionille tai Vietnamille. Jos kyseessä on unionin jäsenvaltion toimenpide, ilmoitus toimitetaan myös asianomaiselle jäsenvaltiolle.


2. Jos ilmoitus aikomuksesta on lähetetty unionille, unionin on määritettävä vastaaja ja sen jälkeen ilmoitettava kantajalle 60 päivän kuluessa aikomusta koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta, onko vastaaja unioni vai jokin unionin jäsenvaltio.


3. Jos kantaja ei ole saanut ilmoitusta vastaajan määrittämisestä 60 päivän kuluessa aikomusta koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta ja


a) jos ilmoituksessa nimetyt toimenpiteet ovat yksinomaan jonkin unionin jäsenvaltion toimenpiteitä, vastaaja on kyseinen jäsenvaltio; tai


b) jos ilmoituksessa nimettyihin toimenpiteisiin kuuluu unionin toimenpiteitä, vastaaja on unioni.


4. Kantaja voi nostaa kanteen 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla 2 kohdassa tarkoitetun määrittämisen perusteella tai, jos kantajalle ei ole välitetty tietoa tällaisesta määrittämisestä

2 kohdassa määrätyn aikarajan puitteissa, 3 kohdan mukaisesti.

5. Jos vastaaja on 2 kohdan mukaisesti tehdyn määrittämisen seurauksena joko unioni tai unionin jäsenvaltio, unioni tai asianomainen jäsenvaltio ei voi väittää, että kannetta ei pidä ottaa käsiteltäväksi tai että tuomioistuin ei ole toimivaltainen, tai muutoin väittää, että kanne tai tuomio on perusteeton tai ei ole pätevä sillä perusteella, että oikea vastaaja olisi jäsenvaltion sijaan unioni tai päinvastoin.


6. Tuomioistuinta ja muutoksenhakutuomioistuinta sitoo 2 kohdan mukaisesti tehty määritys.


7. Mikään tässä sopimuksessa tai sovellettavissa riitojenratkaisun säännöissä ei estä vaihtamasta kaikkea riitaan liittyvää tietoa unionin ja asianomaisen jäsenvaltion välillä.


3.33 ARTIKLA Kanteen nostaminen

1. Jos riitaa ei pystytä ratkaisemaan kuuden kuukauden kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä ja on kulunut vähintään kolme kuukautta siitä, kun 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) nojalla on jätetty ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne, kantaja voi nostaa kanteen 3.38 artiklan (Tuomioistuin) nojalla perustetussa tuomioistuimessa edellyttäen, että se täyttää 3.35 artiklassa (Menettelyä koskevat säännöt ja muut vaatimukset kanteen nostamiseksi) määrätyt vaatimukset.

2. Kanne voidaan nostaa tuomioistuimessa noudattaen yhtä seuraavista riitojenratkaisun sääntökokonaisuuksista:


a) ICSID-yleissopimus;


b) sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainvälisen ratkaisu- ja sovittelukeskuksen sihteeristön, jäljempänä ’ICSID:n sihteeristö’, toteuttaman käsittelyn hallinnointia koskevat täydentävät säännöt, jäljempänä ’ICSID:n täydentävät säännöt’, jos a alakohdan mukaisen menettelyn edellytykset eivät toteudu;


c) UNCITRAL:n välimiesmenettelyn säännöt; tai


d) muut riidan osapuolten sopimat säännöt. Jos kantaja ehdottaa jotakin tiettyä riitojenratkaisun sääntökokonaisuutta ja jos riidan osapuolet eivät ole 30 päivän kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta hyväksyneet kyseisiä sääntöjä kirjallisesti tai jos vastaaja ei ole vastannut kantajalle, kantaja voi nostaa kanteen a, b tai c alakohdassa määrättyjen sääntöjen mukaisesti.


3. Kaikkien vaateiden, jotka kantaja on määrittänyt tämän artiklan nojalla nostamassaan kanteessa, on perustuttava toimenpiteisiin, jotka määritellään kantajan 3.30 artiklan (Neuvottelut) 1 kohdan c alakohdan nojalla esittämässä neuvottelupyynnössä.


4. Sovellettaessa 2 kohdassa tarkoitettuja riitojenratkaisun sääntöjä niihin sovelletaan tähän jaksoon sisältyviä sääntöjä sellaisina kuin niitä on täydennetty mahdollisilla komitean, tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen hyväksymillä säännöillä.

5. Kanne katsotaan nostetun tämän artiklan nojalla, jos kantaja on pannut menettelyn vireille sovellettavien riitojenratkaisun sääntöjen mukaisesti.


6. Kanteita, jotka nostetaan useista nimettömistä kantajista koostuvan ryhmän nimissä tai jotka nostaa edustaja, joka aikoo hoitaa asiaa menettelyssä useiden nimettyjen tai nimettömien kantajien edun vuoksi, jotka ovat siirtäneet edustajalle valtuudet tehdä kaikki menettelyihin liittyvät päätökset puolestaan, ei hyväksytä.


3.34 ARTIKLA Muut kanteet

1. Kantaja ei voi nostaa kannetta tuomioistuimessa, jos kantajalla on jossain muussa kansallisessa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa vireillä kanne, joka koskee samaa toimenpidettä kuin minkä väitetään olevan ristiriidassa 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten kanssa ja joka koskee samaa tappiota tai vahinkoa, ellei kantaja peruuta tällaista vireillä olevaa kannetta.


2. Omaan lukuunsa toimiva kantaja ei voi nostaa kannetta tuomioistuimessa, jos henkilöllä, jolla on suoraan tai epäsuorasti omistusoikeus kantajaan tai joka on kantajan määräysvallassa, on tuomioistuimessa tai jossain muussa kansallisessa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa vireillä kanne, joka koskee samaa toimenpidettä kuin minkä väitetään olevan ristiriidassa 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten kanssa ja joka koskee samaa tappiota tai vahinkoa, ellei kyseinen henkilö peruuta tällaista vireillä olevaa kannetta.

3. Paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta toimiva kantaja ei voi nostaa kannetta tuomioistuimessa, jos henkilöllä, jolla on suoraan tai epäsuorasti omistusoikeus paikallisesti sijoittautuneeseen yhtiöön tai joka on kyseisen yhtiön määräysvallassa, on tuomioistuimessa tai jossain muussa kansallisessa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa vireillä kanne, joka koskee samaa toimenpidettä kuin minkä väitetään rikkovan 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä ja joka koskee samaa tappiota tai vahinkoa, ellei kyseinen henkilö peruuta tällaista vireillä olevaa kannetta.


4. Ennen kanteen nostamista kantajan on toimitettava


a) näyttö siitä, että kantaja ja tapauksen mukaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti henkilö, jolla on suoraan tai epäsuorasti omistusoikeus kantajaan tai paikallisesti sijoittautuneeseen yhtiöön tai joka on kantajan tai kyseisen yhtiön määräysvallassa, on peruuttanut kaikki 1, 2 tai

3 kohdassa tarkoitetut vireillä olevat kanteet; ja


b) ilmoitus siitä, että kantaja ja tapauksen mukaan paikallisesti sijoittautunut yhtiö luopuu oikeudestaan panna vireille 1 kohdassa tarkoitettu kanne.


5. Tätä artiklaa sovelletaan yhdessä liitteen 12 (Yhtäaikaiset menettelyt) kanssa.


6. Edellä 4 kohdan b alakohdan mukaisesti toimitettavaa ilmoitusta ei enää sovelleta, jos kanne hylätään sillä perusteella, että kansalaisuutta koskevat vaatimukset kanteen nostamiseksi tämän sopimuksen nojalla eivät täyty.

7. Edellä olevia 1–4 kohtaa, mukaan lukien liite 12 (Yhtäaikaiset menettelyt), ei sovelleta silloin, kun kansallisessa tuomioistuimessa nostetut kanteet on pantu vireille ainoana tarkoituksena hakea väliaikaista kieltoa tai vahvistustuomiota eivätkä ne koske rahallista korvausta.


8. Nostettaessa sekä tämän jakson että A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) nojalla tai sekä tämän jakson että jonkin toisen kansainvälisen sopimuksen nojalla kanteet, jotka koskevat samaa kohtelua kuin se, jonka väitetään olevan ristiriidassa 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräysten kanssa, tämän jakson mukaisesti perustetun tuomioistuimen jaoston on otettava mahdollisimman pian riidan osapuolten kuulemisen jälkeen päätöksessään, määräyksessään tai tuomiossaan huomioon A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) tai toisen kansainvälisen sopimuksen mukaiset menettelyt. Tässä tarkoituksessa se voi myös, mikäli katsoo tarpeelliseksi, keskeyttää menettelynsä. Tämän määräyksen nojalla toimiessaan tuomioistuin noudattaa 3.53 artiklan (Väliaikainen tuomio) 6 kohtaa.


3.35 ARTIKLA


Menettelyä koskevat säännöt ja muut vaatimukset kanteen nostamiseksi


1. Tuomioistuimessa voidaan nostaa kanne tämän jakson nojalla vain, jos


a) kanteen nostamisen yhteydessä toimitetaan kantajan kirjallinen suostumus riidan ratkaisuun tuomioistuimessa tässä jaksossa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti ja ilmoitetaan

3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) 2 kohdassa tarkoitetuista riitojenratkaisun sääntökokonaisuuksista se, jonka kantaja on nimennyt sovellettaviksi riitojenratkaisun säännöksi;

b) vähintään kuusi kuukautta on kulunut 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukaisen neuvottelupyynnön esittämisestä ja vähintään kolme kuukautta on kulunut siitä, kun on annettu 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) nojalla ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne;


c) neuvottelupyyntö täyttää 3.30 artiklan (Neuvottelut) 1 ja 2 kohdassa ja ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne täyttää 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 1 kohdassa määrätyt vaatimukset;


d) riidan oikeudellisesta ja tosiasiallisesta perustasta on käyty aiemmin 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukaisia neuvotteluja;


e) kaikki 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla tuomioistuimessa nostetussa kanteessa määrätyt vaateet perustuvat yhteen tai useampaan toimenpiteeseen, joka määritellään

3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) nojalla annetussa ilmoituksessa aikomuksesta nostaa kanne; ja


f) 3.34 artiklassa (Muut kanteet) määrätyt edellytykset täyttyvät.


2. Tämä artikla ei vaikuta muihin lainkäyttövaatimuksiin, jotka perustuvat sovellettaviin riitojenratkaisua koskeviin sääntöihin.

3.36 ARTIKLA Suostumus

1. Vastaaja suostuu kanteen nostamiseen tämän jakson nojalla.


2. Xxxxxxx antaa suostumuksensa tässä jaksossa määrättyjen menettelyjen mukaisesti samana ajankohtana kuin se nostaa kanteen 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla.


3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu suostumus edellyttää, että


a) riidan osapuolet pidättyvät panemasta täytäntöön tämän jakson nojalla annettua tuomiota ennen kuin kyseinen tuomio on lopullinen 3.55 artiklan (Lopullinen tuomio) mukaisesti; ja


b) riidan osapuolet pidättyvät hakemasta muutosta, uudelleen käsittelyä, purkua, kumoamista tai muuttamista tai käynnistämästä mitään muuta samanlaista menettelyä jossakin kansainvälisessä tai kansallisessa tuomioistuimessa tämän jakson nojalla annetun tuomion osalta.1


4. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisen suostumuksen katsotaan täyttävän seuraavat vaatimukset:


a) ICSID-yleissopimuksen 25 artikla ja ICSID:n täydentävät säännöt riidan osapuolten kirjallisen suostumuksen osalta; ja


b) vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksen II artikla kirjallisen sopimuksen osalta.



1 Selvyyden vuoksi todetaan, että tätä alakohtaa sovelletaan yhdessä 3.57 artiklan (Lopullisten tuomioiden täytäntöönpano) kanssa.

3.37 ARTIKLA Kolmannen osapuolen rahoitus

1. Kolmannen osapuolen rahoitusta saavan riidan osapuolen on ilmoitettava riidan toiselle osapuolelle ja tuomioistuimen jaostolle tai, jos tuomioistuimen jaostoa ei ole perustettu, tuomioistuimen puheenjohtajalle rahoitusjärjestely ja sen luonne sekä rahoittajana toimivan kolmannen osapuolen nimi ja osoite.


2. Tällainen ilmoitus annetaan kanteen nostamisen yhteydessä tai, jos rahoitussopimus tai lahjoitus tai avustus on tehty kanteen nostamisen jälkeen, viipymättä sen jälkeen, kun rahoitussopimus tai lahjoitus tai avustus on tehty.


3. Soveltaessaan 3.48 artiklaa (Vakuudet kustannusten varalta) tuomioistuin ottaa huomioon sen, onko mukana kolmannen osapuolen rahoitusta. Päättäessään 3.53 artiklan (Väliaikainen tuomio)

4 kohdan nojalla menettelyjen kustannuksista tuomioistuin ottaa huomioon sen, onko tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättyjä vaatimuksia noudatettu.

4 ALAJAKSO


SIJOITUKSIA KÄSITTELEVÄ TUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ


3.38 ARTIKLA Tuomioistuin

1. Perustetaan tuomioistuin, joka käsittelee 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla nostettuja kanteita.


2. Tämän sopimuksen tultua voimaan komitea nimittää 4.1 artiklan (Komitea) 5 kohdan

a alakohdan nojalla tuomioistuimeen yhdeksän jäsentä. Jäsenistä kolme on unionin jäsenvaltion kansalaisia, kolme Vietnamin kansalaisia ja kolme kolmansien maiden kansalaisia.1


3. Komitea voi päättää tuomioistuimen jäsenten määrän lisäämisestä tai pienentämisestä kolmen monikertoina. Lisänimitykset on tehtävä 2 kohdassa määrätyltä pohjalta.


1 Sen sijaan, että ehdottaisi nimitettäväksi kolmea jäsentä, joilla on osapuolen kansalaisuus, kukin osapuoli voi ehdottaa nimitettäväksi enintään kolmea jäsentä, joilla on muu kansalaisuus. Tällaisessa tapauksessa kyseisillä jäsenillä katsotaan olevan sen osapuolen kansalaisuus, joka ehdotti niiden nimittämistä tätä artiklaa sovellettaessa.

4. Tuomioistuimen jäsenillä on oltava omassa maassaan lainkäyttötehtävään nimittämisen edellyttämä pätevyys tai heidän on oltava lakimiehiä, joilla on tunnustettu pätevyys. Heillä on oltava toteen näytettyä asiantuntemusta kansainvälisen julkisoikeuden alalla. On toivottavaa, että heillä on asiantuntemusta erityisesti kansainvälisen sijoitusoikeuden, kansainvälisen kauppaoikeuden tai kansainvälisistä sijoituksista tai kansainvälisistä kauppasopimuksista johtuvien riitojen ratkaisemisen alalla.


5. Tuomioistuimen jäsenet nimitetään nelivuotiseksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Välittömästi tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen nimitetyistä yhdeksästä henkilöstä valitaan kuitenkin arvalla viisi, joiden toimikausi pidennetään kuuteen vuoteen. Jäsenten paikat täytetään sitä mukaa kuin ne vapautuvat. Henkilö, joka on nimitetty korvaamaan jäsen, jonka toimikausi ei ole kulunut loppuun, hoitaa tehtävää edeltäjänsä kauden loppuun. Henkilö, joka toimikautensa päättyessä toimii jossakin tuomioistuimen jaostossa, voi tuomioistuimen puheenjohtajan luvalla jatkaa toimintaansa kyseisessä jaostossa, kunnes jaoston menettelyt on saatu päätökseen, ja ainoastaan tätä tarkoitusta varten hänen katsotaan jatkavan toimimista tuomioistuimen jäsenenä.


6. Tuomioistuin käsittelee asioita jaostoissa, jotka koostuvat kolmesta jäsenestä, joista yhden on oltava unionin jäsenvaltion kansalainen, yhden Vietnamin kansalainen ja yhden kolmannen maan kansalainen. Jaoston puheenjohtajana toimii jäsen, joka on kolmannen maan kansalainen.


7. Tuomioistuimen puheenjohtajan on 90 päivän kuluessa 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) mukaisen kanteen nostamisesta nimitettävä vuorotteluperiaatteen mukaisesti ne tuomioistuimen jäsenet, jotka muodostavat kyseistä asiaa käsittelevän jaoston varmistaen jaostojen sattumanvaraisen ja ennakoimattoman kokoonpanon ja antaen kaikille jäsenille tasavertaiset mahdollisuudet toimia.

8. Tuomioistuimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vastaavat organisaatiokysymyksistä, ja heidät valitaan kaksivuotiseksi toimikaudeksi arvalla jäsenistä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia. He toimivat vuorotteluperiaatteen mukaisesti, ja komitean puheenjohtajat tai näiden nimeämät edustajat valitsevat heidät arvalla. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena puheenjohtajan ollessa estynyt.


9. Sen estämättä, mitä 6 kohdassa määrätään, riidan osapuolet voivat sopia, että asiaa käsittelee yksi ainoa jäsen, joka on kolmannen maan kansalainen ja jonka valitsee tuomioistuimen puheenjohtaja. Vastaajan on tarkasteltava tällaista kantajan pyyntöä myötämielisesti, erityisesti jos kantaja on pieni tai keskisuuri yritys tai jos vaadittu korvaus tai hyvitys on suhteellisen pieni. Tällainen pyyntö olisi esitettävä samaan aikaan, kun kanne toimitetaan 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla.


10. Tuomioistuin voi laatia omat työskentelymenettelynsä. Työskentelymenettelyjen on oltava sovellettavien riitojenratkaisun sääntöjen ja tämän jakson mukaisia. Tuomioistuimen niin päättäessä tuomioistuimen puheenjohtaja laatii työskentelymenettelyjä koskevan luonnoksen muita tuomioistuimen jäseniä kuullen ja esittää työskentelymenettelyjen luonnoksen komitealle. Työskentelymenettelyjen luonnoksen hyväksyy komitea. Jos komitea ei hyväksy työskentelymenettelyjen luonnosta kolmen kuukauden kuluessa sen esittämisestä, tuomioistuimen puheenjohtaja tekee työskentelymenettelyjen luonnokseen tarvittavat tarkistukset ottaen huomioon osapuolten esittämät näkemykset. Sen jälkeen tuomioistuimen puheenjohtaja esittää työskentelymenettelyjen tarkistetun luonnoksen komitealle. Työskentelymenettelyjen tarkistettu luonnos katsotaan hyväksytyksi, jollei komitea päätä hylätä työskentelymenettelyjen tarkistettua luonnosta kolmen kuukauden kuluessa sen esittämisestä.

11. Jos ilmenee menettelyyn liittyvä kysymys, jota ei ole käsitelty tässä jaksossa, komitean hyväksymissä täydentävissä säännöissä tai 10 kohdan nojalla hyväksytyissä työskentelymenettelyissä, tuomioistuimen asianomainen jaosto voi hyväksyä asianmukaisen menettelyn, joka on yhteensopiva kyseisten määräysten kanssa.


12. Tuomioistuimen jaoston on kaikin keinoin pyrittävä tekemään päätökset yksimielisesti. Jos päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä yksimielisesti, tuomioistuimen jaosto tekee päätöksensä kaikkien jäsentensä ääntenenemmistöllä. Tuomioistuimen jaoston yksittäisten jäsenten ilmaisemat kannat pysyvät nimettöminä.


13. Jäsenten on oltava käytettävissä kaikkina aikoina ja lyhyellä varoitusajalla, ja heidän on pysyttävä tähän sopimukseen liittyvien riitojenratkaisutoimien tasalla.


14. Jotta varmistetaan, että jäsenet ovat käytettävissä, heille maksetaan komitean päätöksellä vahvistettava kuukausittainen varallaolomaksu. Lisäksi tuomioistuimen puheenjohtajalle ja tarvittaessa varapuheenjohtajalle maksetaan 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 16 kohdan mukaisesti määritettyä maksua vastaava päivämaksu jokaiselta työpäivältä, jonka hän on työskennellyt tämän jakson mukaisissa tuomioistuimen puheenjohtajan tehtävissä.


15. Kumpikin osapuoli maksaa 14 kohdassa tarkoitetun varallaolomaksun ja päivämaksun kehitystasonsa huomioon ottaen ICSID:n sihteeristön hallinnoimalle tilille. Jos osapuoli ei maksa varallaolomaksua tai päivämaksua, toinen osapuoli voi halutessaan suorittaa maksun. Tällaiset maksurästit ovat perittävissä sovellettavine korkoineen.

16. Jollei komitea tee 17 kohdan mukaista päätöstä, tuomioistuimen jaoston jäsenten muiden maksujen ja kulujen määrä määritetään kanteen nostamispäivänä voimassa olevien ICSID- yleissopimuksen hallinnollisten ja rahoitussääntöjen 14 säännön 1 kohdan mukaisesti, ja tuomioistuin jakaa sen riidan osapuolten kesken 3.53 artiklan (Väliaikainen tuomio) 4 kohdan mukaisesti.


17. Komitean päätöksellä varallaolomaksu, päivämaksu sekä muut maksut ja kulut voidaan muuttaa pysyvästi säännölliseksi palkaksi. Tällaisessa tapauksessa tuomioistuimen jäsenten on toimittava kokoaikaisesti eivätkä he saa harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, ellei tuomioistuimen puheenjohtaja ole poikkeuksellisesti myöntänyt tätä varten poikkeusta. Komitea vahvistaa heidän korvauksensa ja asiaan liittyvät järjestelykysymykset.


18. ICSID:n sihteeristö toimii tuomioistuimen sihteeristönä ja tarjoaa sille asianmukaista tukea. Tuomioistuin jakaa tällaisen tuen kustannukset riidan osapuolten kesken 3.53 artiklan (Väliaikainen tuomio) 4 kohdan mukaisesti.


3.39 ARTIKLA Muutoksenhakutuomioistuin

1. Perustetaan pysyvä muutoksenhakutuomioistuin käsittelemään tuomioistuimen antamista tuomioista tehtyjä muutoksenhakupyyntöjä.

2. Muutoksenhakutuomioistuin koostuu kuudesta jäsenestä, joista kaksi on unionin jäsenvaltion kansalaisia, kaksi Vietnamin kansalaisia ja kaksi kolmansien maiden kansalaisia.


3. Tämän sopimuksen tultua voimaan komitea nimittää 4.1 artiklan (Komitea) 5 kohdan a alakohdan nojalla muutoksenhakutuomioistuimeen kuusi jäsentä.1


4. Komitea voi päättää muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten määrän lisäämisestä tai pienentämisestä kolmen monikertoina. Lisänimitykset on tehtävä 2 ja 3 kohdassa määrätyltä pohjalta.


5. Muutoksenhakutuomioistuimen jäsenet nimitetään nelivuotiseksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Välittömästi tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen nimitetyistä kuudesta henkilöstä valitaan kuitenkin arvalla kolme, joiden toimikausi pidennetään kuuteen vuoteen. Jäsenten paikat täytetään sitä mukaa kuin ne vapautuvat. Henkilö, joka on nimitetty korvaamaan jäsen, jonka toimikausi ei ole päättynyt, hoitaa tehtävää edeltäjänsä kauden loppuun.


1 Sen sijaan, että ehdottaisi nimitettäväksi kahta jäsentä, joilla on osapuolen kansalaisuus, kukin osapuoli voi ehdottaa nimitettäväksi enintään kahta jäsentä, joilla on muu kansalaisuus. Tällaisessa tapauksessa kyseisillä jäsenillä katsotaan olevan sen osapuolen kansalaisuus, joka ehdotti niiden nimittämistä tätä artiklaa sovellettaessa.

6. Muutoksenhakutuomioistuimella on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka valitaan kaksivuotiseksi toimikaudeksi arvalla jäsenistä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia. He toimivat vuorotteluperiaatteen mukaisesti, ja komitean puheenjohtajat tai näiden nimeämät edustajat valitsevat heidät arvalla. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena puheenjohtajan ollessa estynyt.


7. Muutoksenhakutuomioistuimen jäsenillä on oltava toteen näytettyä asiantuntemusta kansainvälisen julkisoikeuden alalla ja korkeimpiin lainkäyttötehtäviin nimittämisen edellyttämä pätevyys omassa maassaan tai heidän on oltava lakimiehiä, joilla on tunnustettu pätevyys. On toivottavaa, että heillä on asiantuntemusta kansainvälisen sijoitusoikeuden, kansainvälisen kauppaoikeuden tai kansainvälisistä sijoituksista tai kansainvälisistä kauppasopimuksista johtuvien riitojen ratkaisemisen alalla.


8. Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee asioita jaostoissa, jotka koostuvat kolmesta jäsenestä, joista yhden on oltava unionin jäsenvaltion kansalainen, yhden Vietnamin kansalainen ja yhden kolmannen maan kansalainen. Jaoston puheenjohtajana toimivan jäsenen on oltava kolmannen maan kansalainen.


9. Kutakin muutoksenhakupyyntöä käsittelevän jaoston koostumuksen vahvistaa tapauskohtaisesti muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja vuorotteluperiaatteen mukaisesti varmistaen kunkin jaoston sattumanvaraisen ja ennakoimattoman kokoonpanon ja antaen kaikille jäsenille tasavertaiset mahdollisuudet toimia. Henkilö, joka toimikautensa päättyessä toimii jossakin muutoksenhakutuomioistuimen jaostossa, voi muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan luvalla jatkaa toimintaansa kyseisessä jaostossa, kunnes jaoston menettelyt on saatu päätökseen, ja ainoastaan tätä tarkoitusta varten hänen katsotaan jatkavan toimimista muutoksenhakutuomioistuimen jäsenenä.

10. Muutoksenhakutuomioistuin laatii omat työskentelymenettelynsä. Työskentelymenettelyjen on oltava tämän jakson sekä liitteessä 13 (Muutoksenhakutuomioistuimen työskentelymenettelyt) annettujen ohjeiden mukaisia. Muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja laatii työskentelymenettelyjä koskevan luonnoksen muutoksenhakutuomioistuimen muita jäseniä kuullen ja esittää työskentelymenettelyjen luonnoksen komitealle yhden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Työskentelymenettelyjen luonnoksen hyväksyy komitea. Jos komitea ei hyväksy työskentelymenettelyjen luonnosta kolmen kuukauden kuluessa sen esittämisestä, muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja tekee työskentelymenettelyjen luonnokseen tarvittavat tarkistukset ottaen huomioon osapuolten esittämät näkemykset. Sen jälkeen muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja esittää työskentelymenettelyjen tarkistetun luonnoksen komitealle. Työskentelymenettelyjen tarkistettu luonnos katsotaan hyväksytyksi, jollei komitea päätä hylätä työskentelymenettelyjen tarkistettua luonnosta kolmen kuukauden kuluessa sen esittämisestä.


11. Jos ilmenee menettelyyn liittyvä kysymys, jota ei ole käsitelty tässä jaksossa, komitean hyväksymissä täydentävissä säännöissä tai 10 kohdan nojalla hyväksytyissä työskentelymenettelyissä, muutoksenhakutuomioistuimen asianomainen jaosto voi hyväksyä asianmukaisen menettelyn, joka on yhteensopiva kyseisten määräysten kanssa.


12. Muutoksenhakutuomioistuimen jaoston on kaikin keinoin pyrittävä tekemään päätökset yksimielisesti. Jos päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä yksimielisesti, muutoksenhakutuomioistuimen jaosto tekee päätöksensä kaikkien jäsentensä ääntenenemmistöllä. Muutoksenhakutuomioistuimen jaoston yksittäisten jäsenten ilmaisemat kannat pysyvät nimettöminä.


13. Muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten on oltava käytettävissä kaikkina aikoina ja lyhyellä varoitusajalla, ja heidän on pysyttävä tähän sopimukseen liittyvien riitojenratkaisutoimien tasalla.

14. Muutoksenhakutuomioistuimen jäsenille maksetaan komitean päätöksellä vahvistettava kuukausittainen varallaolomaksu. Muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajalle ja tarvittaessa varapuheenjohtajalle maksetaan lisäksi 16 kohdan mukaisesti määritettyä maksua vastaava päivämaksu jokaiselta työpäivältä, jonka hän on työskennellyt tämän jakson mukaisissa muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan tehtävissä.


15. Kumpikin osapuoli maksaa 14 kohdassa tarkoitetun varallaolomaksun ja päivämaksun kehitystasonsa huomioon ottaen ICSID:n sihteeristön hallinnoimalle tilille. Jos osapuoli ei maksa varausmaksua tai päivämaksua, toinen osapuoli voi halutessaan suorittaa maksun. Tällaiset maksurästit ovat perittävissä sovellettavine korkoineen.


16. Tämän sopimuksen tultua voimaan komitea tekee päätöksen, jossa määritetään muutoksenhakutuomioistuimen jaoston jäsenten muiden maksujen ja kulujen suuruus. Kyseiset maksut ja kulut jakaa muutoksenhakutuomioistuin riidan osapuolille 3.53 artiklan (Väliaikainen tuomio) 4 kohdan mukaisesti.


17. Komitean päätöksellä varallaolomaksu, päivämaksu sekä muut maksut ja kulut voidaan muuttaa pysyvästi säännölliseksi palkaksi. Tällaisessa tapauksessa muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten on toimittava kokoaikaisesti eivätkä he saa harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, ellei muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja ole poikkeuksellisesti myöntänyt tätä varten poikkeusta. Komitea vahvistaa heidän korvauksensa ja asiaan liittyvät järjestelykysymykset.

18. ICSID:n sihteeristö toimii muutoksenhakutuomioistuimen sihteeristönä ja tarjoaa sille asianmukaista tukea. Muutoksenhakutuomioistuin jakaa tällaisen tuen kustannukset riidan osapuolten kesken 3.53 artiklan (Väliaikainen tuomio) 4 kohdan mukaisesti.


3.40 ARTIKLA Etiikka

1. Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenet on valittava henkilöistä, joiden riippumattomuudesta ei ole epäilystä. Heillä ei saa olla sidoksia mihinkään hallitukseen.1 He eivät saa ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai organisaatiolta kysymyksissä, jotka liittyvät riitaan. He eivät saa osallistua minkään sellaisen riidan tarkasteluun, jossa voisi syntyä suora tai epäsuora eturistiriita. Näin toimiessaan heidän on noudatettava liitettä 11 (Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten sekä sovittelijoiden käytännesäännöt). Lisäksi heidän on nimittämisensä jälkeen pidättäydyttävä toimimasta neuvonantajana tai osapuolen nimeämänä asiantuntijana tai todistajana missään vireillä olevassa tai uudessa sijoitusten suojaa koskevassa riidassa, joka kuuluu tämän tai jonkin muun sopimuksen tai kansallisten lakien ja asetusten piiriin.


1 Selvyyden vuoksi todetaan, että se, että henkilö saa tuloja hallitukselta tai on aiemmin ollut hallituksen palveluksessa tai että henkilöllä on perhesuhde henkilöön, joka saa tuloja hallitukselta, ei sinällään tee kyseisestä henkilöstä valintakelvotonta.

2. Jos riidan osapuoli katsoo, että jäsentä koskee eturistiriita, se voi tehdä ilmoituksen kyseisen jäsenen nimittämisen vastustamisesta tapauksen mukaan joko tuomioistuimen puheenjohtajalle tai muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajalle. Tällainen ilmoitus vastustamisesta on lähetettävä 15 päivän kuluessa päivästä, jona tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jaoston kokoonpano on ilmoitettu riidan osapuolelle, tai 15 päivän kuluessa päivästä, jona merkitykselliset tosiseikat tulivat sen tietoon, jos niiden ei kohtuudella voida olettaa olleen tiedossa jaoston muodostamisaikana. Vastustamisilmoituksessa on ilmoitettava vastustamisen perusteet.


3. Jos vastustamisen kohteena oleva jäsen ei ole 15 päivän kuluessa vastustamista koskevan ilmoituksen päivämäärästä päättänyt erota kyseisestä jaostosta, tapauksen mukaan tuomioistuimen puheenjohtajan tai muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan on riidan osapuolia kuultuaan ja annettuaan kyseiselle jäsenelle mahdollisuuden esittää mahdolliset huomautuksensa tehtävä päätös 45 päivän kuluessa vastustamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta ja ilmoitettava kyseisestä päätöksestä välittömästi riidan osapuolille ja jaoston muille jäsenille.


4. Tapauksessa, jossa vastustetaan tuomioistuimen puheenjohtajan nimittämistä jaostoon, päätöksen tekee muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja ja päin vastoin.


5. Muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan perustellusta suosituksesta tai omasta yhteisestä aloitteestaan osapuolet voivat komitean päätöksellä päättää erottaa tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jäsenen, jos jäsenen käytös ei ole 1 kohdassa vahvistettujen velvollisuuksien mukaista eikä sovi yhteen tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jäsenyyden jatkumisen kanssa. Jos muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan väitetään käyttäytyneen kyseisellä tavalla, tuomioistuimen puheenjohtaja antaa perustellun suosituksen. Tämän kohdan nojalla mahdollisesti vapautuvien paikkojen täyttämiseen sovelletaan soveltuvin osin 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 2 kohtaa ja 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 3 kohtaa.

3.41 ARTIKLA Monenväliset riitojenratkaisumekanismit

Osapuolet aloittavat neuvottelut kansainvälisestä sopimuksesta, jossa määrätään tämän sopimuksen mukaisiin riitoihin sovellettavasta monenvälisestä sijoituksia käsittelevästä tuomioistuimesta yhdessä muutoksenhakumekanismin kanssa tai siitä erillään. Osapuolet voivat näin ollen sopia, ettei tiettyjä tämän jakson osia sovelleta. Komitea voi tehdä päätöksen tarvittavista siirtymäjärjestelyistä.


5 ALAJAKSO MENETTELYJEN KULKU


3.42 ARTIKLA Sovellettava oikeus ja tulkintasäännöt

1. Tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin päättävät, rikkooko toimenpide, jota kanne koskee, 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä kuten kantaja väittää.

2. Päätöksiään tehdessään tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin soveltavat 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä ja soveltuvissa tapauksissa muita tämän sopimuksen määräyksiä sekä muita osapuolten välillä sovellettavan kansainvälisen oikeuden sääntöjä tai periaatteita ja ottavat huomioon tosiseikkana riidan osapuolen asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön.


3. Selvyyden vuoksi todetaan, että tuomioistuinta ja muutoksenhakutuomioistuinta sitoo asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön tulkinnan osalta toimivaltaisten tuomioistuinten tai viranomaisten kansallisesta lainsäädännöstä antama tulkinta ja ettei tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen asiaa koskevalle kansalliselle lainsäädännölle antama merkitys sido kummankaan osapuolen tuomioistuimia ja viranomaisia. Tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin eivät ole toimivaltaisia määrittämään, onko toimenpide, jonka väitetään rikkovan tätä sopimusta, laillinen riidan osapuolen kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti.


4. Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen on tulkittava tätä sopimusta yleisen kansainvälisen julkisoikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen mukaisesti, sellaisina kuin ne on kodifioitu Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 tehdyssä Valtiosopimusoikeutta koskevassa Wienin yleissopimuksessa.


5. Jos tulkintakysymyksistä ilmenee vakavia epäilyjä, jotka voivat vaikuttaa tähän jaksoon liittyviin seikkoihin, komitea voi antaa tulkintoja tämän sopimuksen määräyksistä. Tällainen tulkinta sitoo tuomioistuinta ja muutoksenhakutuomioistuinta. Komitea voi päättää, että tulkinta on sitova määräpäivästä alkaen.

3.43 ARTIKLA Toimenpiteiden kiertämisen torjuminen

Selvyyden vuoksi todetaan, että tuomioistuimen on luovuttava asian käsittelystä, jos riita syntyi tai oli hyvin todennäköistä, että riita syntyi, kun kantaja sai omistukseensa tai määräysvaltaansa riidan aiheena olevan sijoituksen, ja tuomioistuin toteaa asiaa koskevien tosiasioiden pohjalta, että kantaja on saanut sijoituksen omistukseensa tai määräysvaltaansa päätarkoituksenaan kanteen nostaminen tämän jakson nojalla. Mahdollisuus luopua asian käsittelystä tällaisessa tapauksessa ei rajoita muita lainkäyttövaraumia, joita tuomioistuimella voi olla.


3.44 ARTIKLA Oikeudenkäyntiväitteet

1. Vastaaja voi esittää vastaväitteen, että kanne on ilmeisen perusteeton, viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun tuomioistuimen jaosto on muodostettu 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 7 kohdan nojalla, ja joka tapauksessa ennen tuomioistuimen jaoston ensimmäistä istuntoa tai viimeistään

30 päivää sen jälkeen, kun vastaaja tuli tietoiseksi tosiseikoista, joihin vastaväite perustuu.

2. Vastaajan on täsmennettävä tällaisen vastaväitteen peruste mahdollisimman tarkoin.


3. Tarjottuaan riidan osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksensa vastaväitteestä tuomioistuin tekee jaoston ensimmäisessä kokouksessa tai viipymättä sen jälkeen vastaväitettä koskevan päätöksen tai antaa siitä väliaikaisen tuomion esittäen perusteet. Jos vastaväite vastaanotetaan tuomioistuimen jaoston ensimmäisen kokouksen jälkeen, tuomioistuin tekee tällaisen päätöksen tai antaa väliaikaisen tuomion mahdollisimman pian ja viimeistään 120 päivän kuluttua siitä, kun vastaväite esitettiin. Päätöstä tehdessään tuomioistuin olettaa väitettyjen tosiseikkojen olevan totta ja voi myös tarkastella muita asiaa koskevia tosiseikkoja, jotka eivät ole riidan kohteena.


4. Tuomioistuimen päätöksellä ei rajoiteta riidan osapuolen oikeutta esittää 3.45 artiklan (Oikeudellisesti perusteettomat kanteet) nojalla tai menettelyn aikana vastaväite, joka koskee kanteen oikeudellisia näkökohtia, eikä rajoiteta tuomioistuimen toimivaltaa käsitellä esikysymyksenä muita vastaväitteitä. Selvyyden vuoksi todetaan, että tällaiseen vastaväitteeseen saattaa sisältyä väite, jonka mukaan riita tai mahdollinen lisäkanne ei kuulu tuomioistuimen oikeudenkäyttövaltaan tai ei muista syistä kuulu tuomioistuimen toimivaltaan.

3.45 ARTIKLA Oikeudellisesti perusteettomat kanteet

1. Rajoittamatta tuomioistuimen toimivaltaa käsitellä esikysymyksenä muita vastaväitteitä, kuten väitettä, että riita tai mahdollinen lisäkanne ei kuulu tuomioistuimen oikeudenkäyttövaltaan tai ei muista syistä kuulu tuomioistuimen toimivaltaan, ja rajoittamatta vastaajan oikeutta esittää muita vastaavia vastaväitteitä minä hyvänsä sopivana ajankohtana tuomioistuimen on tehtävä esikysymyksenä päätös kaikista niistä vastaajan vastaväitteistä, joiden mukaan tämän jakson mukaisesti nostettu kanne tai jokin sen osa ei ole oikeudellisista syistä sellainen kanne, josta voidaan antaa kantajan eduksi tuomio 3.53 artiklan (Väliaikainen tuomio) mukaisesti, vaikka väitettyjen tosiseikkojen oletettaisiin olevan totta. Tuomioistuin voi tarkastella myös muita asiaa koskevia tosiseikkoja, jotka eivät ole riidan kohteena.


2. Edellä olevan 1 kohdan mukainen vastaväite on toimitettava tuomioistuimelle mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tuomioistuimen jaosto on muodostettu ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jonka tuomioistuin vahvistaa vastaajalle sen vastaväitteen tai vastineen esittämistä varten, tai kun kyseessä on kanteen muutos, päivänä, jonka tuomioistuin vahvistaa vastaajalle sen muutokseen antaman vastauksen esittämistä varten. Tätä vastaväitettä ei voi jättää sinä aikana, kun 3.44 artiklan (Oikeudenkäyntiväitteet) mukaiset menettelyt ovat kesken, ellei tuomioistuin myönnä lupaa esittää vastaväite tämän artiklan nojalla, otettuaan ensin asianmukaisesti huomioon tapauksen olosuhteet.

3. Otettuaan vastaan 1 kohdassa tarkoitetun vastaväitteen tuomioistuimen on keskeytettävä kaikki asiakysymysten käsittely, jollei se katso vastaväitettä ilmeisen perusteettomaksi, ja vahvistettava vastaväitteen tarkastelulle aikataulu, joka on yhteensopiva mahdollisten muiden esikysymysten tarkastelua varten vahvistetun aikataulun kanssa, sekä annettava vastaväitettä koskeva päätös tai väliaikainen tuomio ja esitettävä sen perusteet.


3.46 ARTIKLA Menettelyn avoimuus

1. Tämän jakson mukaisiin riitoihin sovelletaan UNCITRAL:n avoimuussääntöjä, jollei 2–8 kohdasta muuta johdu.


2. UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiakirjaluetteloon on sisällytettävä 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukainen neuvottelupyyntö, 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 1 kohdan mukainen ilmoitus aikomuksesta, 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 2 kohdan mukainen määritys, 3.40 artiklan (Etiikka) mukainen ilmoitus vastustamisesta ja tätä vastustamista koskeva päätös sekä 3.59 artiklan (Käsittelyn yhdistäminen) mukainen käsittelyn yhdistämistä koskeva pyyntö.

3. Jollei UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 7 artiklasta muuta johdu, tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai kenen tahansa henkilön pyynnöstä riidan osapuolia kuultuaan päättää, asetetaanko ja miten asetetaan saataville muita, UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 3 artiklan 1 tai 2 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia tuomioistuimelle toimitettuja tai sen laatimia asiakirjoja. Tähän voi myös sisältyä todistusaineistoa, jos vastaaja sen hyväksyy.


4. Sen estämättä, mitä UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 2 artiklassa määrätään, tapauksen mukaan unioni tai Vietnam toimittaa tämän artiklan 2 kohdan mukaiset asiaa koskevat asiakirjat välittömästi ne saatuaan muulle kuin riidan osapuolena olevalle sopimuksen osapuolelle ja asettaa ne julkisesti saataville luottamuksellisten tai suojattujen tietojen poistamisen jälkeen1.


5. Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut asiakirjat voidaan asettaa julkisesti saataville toimittamalla ne UNCITRAL:n avoimuussäännöissä tarkoitetulle tallettajalle tai muulla tavoin.


6. Viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta komitea tarkastelee 3 kohdan toimintaa. Jommankumman osapuolen pyynnöstä komitea voi tehdä 4.1 artiklan (Komitea) 5 kohdan c alakohdan nojalla päätöksen, että tämän artiklan 3 kohdan sijasta sovelletaan UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 3 artiklan 3 kohtaa.


1 Selvyyden vuoksi todetaan, että luottamuksellisiin tai suojattuihin tietoihin, siten kuin ne määritellään UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 7 artiklan 2 kohdassa, sisältyy turvallisuusluokiteltu hallinnon tieto.

7. Jos tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee luottamukselliseksi tai suojatuksi tiedoksi väitettyjen tietojen luokitteluun liittyvää vastaväitettä, ei muuta johdu, riidan osapuolet tai tuomioistuin eivät saa paljastaa muulle kuin riidan osapuolena olevalle sopimuksen osapuolelle tai saattaa julkiseksi mitään sellaista suojattua tietoa, jonka tiedon toimittanut riidan osapuoli on selvästi luokitellut suojatuksi.1


8. Riidan osapuoli voi paljastaa menettelyn yhteydessä muille henkilöille, todistajat ja asiantuntijat mukaan lukien, sellaisia tämän jakson mukaisten menettelyjen aikana tarpeellisiksi katsomiaan asiakirjoja, joista ei ole poistettu luottamuksellisia tai suojattuja tietoja. Riidan osapuolen on kuitenkin varmistettava, että kyseiset henkilöt suojaavat näihin asiakirjoihin sisältyvät luottamukselliset tai suojatut tiedot.


1 Selvyyden vuoksi todetaan, että jos tiedot toimittanut riidan osapuoli päättää vetää takaisin tällaista tietoa sisältävän asiakirjan kokonaisuudessaan tai osan siitä UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti, riidan toisen osapuolen on tarvittaessa toimitettava uudelleen täydelliset ja editoidut asiakirjat, joista on joko poistettu tiedot ensin toimittaneen osapuolen takaisin vetämät tiedot tai joissa tiedot luokitellaan uudelleen yhdenmukaisesti sen kanssa, kuinka tiedot ensin toimittanut riidan osapuoli on ne luokitellut.

3.47 ARTIKLA Väliaikaiset päätökset

Tuomioistuin voi määrätä väliaikaisen suojatoimenpiteen, jolla suojataan riidan osapuolen oikeudet tai varmistetaan tuomioistuimen toimivallan täysi vaikuttavuus, mukaan lukien määräys säilyttää riidan osapuolen omistuksessa tai määräysvallassa oleva todistusaineisto tai suojata tuomioistuimen toimivalta. Tuomioistuin ei voi määrätä omaisuutta takavarikoitavaksi eikä estää soveltamasta käsittelyä, jota väitetään rikkomiseksi. Tämän kohdan soveltamiseksi määräys kattaa myös suosituksen.


3.48 ARTIKLA Vakuudet kustannusten varalta

1. Selvyyden vuoksi todetaan, että tuomioistuin voi pyynnöstä määrätä kantajan antamaan vakuudet kaikkien kustannusten tai niiden osan varalta, jos on perusteltu syy olettaa, että on olemassa riski siitä, ettei kantaja pysty noudattamaan kantajaa vastaan kustannusten osalta mahdollisesti tehtävää päätöstä.


2. Jos kustannusten varalta ei anneta vakuuksia kattavasti 30 päivän kuluessa tuomioistuimen määräyksestä tai muussa tuomioistuimen asettamassa määräajassa, tuomioistuin ilmoittaa asiasta riidan osapuolille. Tuomioistuin voi määrätä, että menettely keskeytetään tai päätetään.

3.49 ARTIKLA Kanteesta luopuminen

Jos kantaja ei tämän jakson mukaisen kanteen nostamisen jälkeen toteuta menettelyssä mitään toimia 180 peräkkäisen päivän tai riidan osapuolten mahdollisesti sopiman ajanjakson kuluessa, kantajan katsotaan peruuttaneen kanteensa ja luopuneen siitä. Vastaajan pyynnöstä ja ilmoitettuaan asiasta riidan osapuolille tuomioistuin toteaa kanteesta luopumisen määräyksessä ja antaa menettelyn kustannuksia koskevan tuomion. Tällaisen määräyksen antamisen jälkeen tuomioistuimen toimivalta päättyy. Kantaja ei voi jälkeenpäin nostaa kannetta samasta asiasta.


3.50 ARTIKLA Menettelyn kieli

1. Riidan osapuolet sopivat menettelyssä käytettävästä kielestä.

2. Jos riidan osapuolet eivät ole päässeet 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen 30 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen jaosto on muodostettu 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 7 kohdan nojalla, tuomioistuin päättää menettelyssä käytettävästä kielestä. Tuomioistuin tekee päätöksensä riidan osapuolia kuultuaan tavoitteena taata menettelyn taloudellinen tehokkuus ja varmistaa, ettei päätöksestä aiheudu riidan osapuolten ja tuomioistuimen resurssien osalta tarpeetonta rasitetta.1


3.51 ARTIKLA


Muu kuin riidan osapuolena oleva sopimuksen osapuoli


1. Vastaajan on toimitettava 30 päivän kuluessa a ja b alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta tai viipymättä sen jälkeen, kun mahdollinen luottamuksellista tai suojattua tietoa koskeva riita on ratkaistu, muulle kuin riidan osapuolena olevalle sopimuksen osapuolelle


a) 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukainen neuvottelupyyntö, 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 1 kohdan mukainen ilmoitus aikomuksesta, 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 2 kohdan mukainen määritys ja 3.33 artiklassa (Kanteen nostaminen) tarkoitettu kanne; ja


1 Tarkastellessaan menettelyn taloudellista tehokkuutta tuomioistuimen olisi otettava huomioon kustannukset, joita riidan osapuolten mahdollisesti esittämän oikeuskäytännön ja kirjallisen oikeudellisen aineiston käsittelemisestä aiheutuu riidan osapuolille ja tuomioistuimelle.

b) pyynnöstä kaikki asiakirjat, jotka on 3.46 artiklan (Menettelyn avoimuus) mukaisesti asetettava julkisesti saataville.


2. Muulla kuin riidan osapuolena olevalla sopimuksen osapuolella on oikeus olla läsnä tämän jakson nojalla pidetyssä käsittelyssä ja esittää suullisesti näkemyksensä tämän sopimuksen tulkinnasta.


3.52 ARTIKLA Asiantuntijalausunnot

Tuomioistuin voi riidan osapuolen pyynnöstä tai riidan osapuolia kuultuaan omasta aloitteestaan nimetä yhden tai useamman asiantuntijan raportoimaan tuomioistuimelle kirjallisesti riidan osapuolen menettelyssä esille nostamista ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen tai muihin seikkoihin liittyvistä asiakysymyksistä.


3.53 ARTIKLA Väliaikainen tuomio

1. Jos tuomioistuin katsoo, että riidan kohteena oleva toimenpide rikkoo jotakin 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräystä, tuomioistuin voi kantajan pyynnön perusteella ja riidan osapuolia kuultuaan määrätä erillisinä tai yhdistelmänä


a) rahallisia korvauksia mahdollisine soveltuvine korkoineen; ja

b) omaisuuden palauttamisen, jolloin tuomiossa on edellytettävä, että vastaaja voi palauttamisen sijaan maksaa rahallisia korvauksia soveltuvine korkoineen, jotka määritetään 2 luvun (Sijoitusten suoja) asiaa koskevia määräyksiä noudattaen.


Jos kanne nostettiin paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, tämän kohdan nojalla annetussa tuomiossa edellytetään, että


a) rahalliset korvaukset mahdollisine soveltuvine korkoineen maksetaan paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle; ja


b) palautus suoritetaan paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle.


Tuomioistuin ei voi kumota asianomaista kohtelua.


2. Rahalliset vahingonkorvaukset eivät saa olla suurempia kuin kantajan tai, tapauksen mukaan, sen paikallisesti sijoittautuneen yhtiön kärsimä tappio, joka on seurausta 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräysten rikkomisesta, mistä vähennetään kaikki asianomaisen osapuolen jo maksamat aiemmat korvaukset tai hyvitykset. Selvyyden vuoksi todetaan, että kun sijoittaja nostaa kanteen omasta puolestaan, sijoittaja voi vaatia korvausta ainoastaan sellaisesta tappiosta tai vahingosta, joka sijoittajalle on aiheutunut sen tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen osalta.


3. Tuomioistuin ei voi määrätä rankaisevaa vahingonkorvausta.

4. Tuomioistuin määrää menettelyn kustannukset1 riidan hävinneen osapuolen maksettaviksi. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tuomioistuin voi jakaa kustannukset riidan osapuolten kesken, jos se katsoo, että jakaminen on asianmukaista tapauksen olosuhteissa. Muut kohtuulliset kustannukset, mukaan lukien oikeudellisen edustuksen ja oikeusavun kohtuulliset kustannukset, ovat hävinneen osapuolen vastuulla, jollei tuomioistuin määrää, että tällainen kustannusten jako ei ole asianmukainen tapauksen olosuhteissa. Jos vain jotkin osat kanteesta ovat olleet menestyksellisiä, kustannukset on jaettava suhteessa kanteen menestyksellisten osien määrään tai laajuuteen. Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee kulut tämän artiklan mukaisesti.


5. Komitea voi hyväksyä maksuja koskevia täydentäviä sääntöjä, jotta voidaan määrittää oikeudellisen edustuksen ja oikeusavun kustannusten enimmäismäärä, joka voi koitua hävinneiden osapuolten tiettyjen ryhmien maksettavaksi. Tällaisissa täydentävissä säännöissä on otettava huomioon kantajan rahavarat, jos kantaja on luonnollinen henkilö tai pieni tai keskisuuri yritys. Komitean on pyrittävä hyväksymään tällaiset täydentävät säännöt viimeistään vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.


6. Tuomioistuimen olisi annettava väliaikainen tuomio 18 kuukauden kuluessa kanteen nostamisesta. Jos kyseistä määräaikaa ei voida noudattaa, tuomioistuin antaa tästä päätöksen, jossa täsmennetään viivästyksen syyt.


1 Selvyyden vuoksi todetaan, että käsitteeseen ’menettelyn kustannukset’ sisältyvät a) asiantuntijalausuntojen ja tuomioistuimen tarvitseman muun avun kohtuulliset kustannukset, ja b) todistajien kohtuulliset matka- ja muut kulut tuomioistuimen hyväksymässä laajuudessa.

3.54 ARTIKLA Muutoksenhakumenettely

1. Riidan kukin osapuoli voi hakea väliaikaiseen tuomioon muutosta muutoksenhakutuomioistuimelta 90 päivän kuluessa tuomion antamisesta. Muutoksenhaun perusteet ovat seuraavat:


a) tuomioistuin on tulkinnut tai soveltanut sovellettavaa oikeutta virheellisesti;


b) tuomioistuin on tehnyt ilmeisen virheen tosiseikkojen arvioinnissa, mukaan lukien sovellettavan kansallisen lainsäädännön arviointi; tai


c) ICSID-yleissopimuksen 52 artiklassa määrätyt perusteet siltä osin kuin ne eivät kuulu a ja b alakohtien piiriin.


2. Muutoksenhakutuomioistuin hylkää valituksen, jos se toteaa valituksen perusteettomaksi. Se voi myös hylätä valituksen kiireellisesti, jos on selvää, että valitus on ilmeisen perusteeton.


3. Jos muutoksenhakutuomioistuin toteaa, että valitus on aiheellinen, muutoksenhakutuomioistuimen päätöksellä muutetaan tai peruutetaan väliaikaisessa tuomiossa annetut oikeudelliset ratkaisut ja päätelmät kokonaisuudessaan tai osittain. Sen päätöksessä täsmennetään tarkoin, miten se on muuttanut tai peruuttanut asianomaisia tuomioistuimen ratkaisuja ja päätelmiä.

4. Jos tuomioistuimen vahvistamat tosiseikat sen sallivat, muutoksenhakutuomioistuin soveltaa kyseisiin tosiseikkoihin omia oikeudellisia ratkaisujaan ja päätelmiään ja antaa lopullisen päätöksen. Jos tämä ei ole mahdollista, se palauttaa asian tuomioistuimen käsittelyyn.


5. Yleensä muutoksenhakumenettely ei saa kestää enempää kuin 180 päivää laskettuna päivästä, jona riidan osapuoli virallisesti ilmoittaa päätöksestään hakea muutosta, siihen päivään, jona muutoksenhakutuomioistuin antaa päätöksensä. Jos muutoksenhakutuomioistuin katsoo, että se ei voi antaa päätöstä 180 päivän kuluessa, sen on ilmoitettava riidan osapuolille kirjallisesti viivästyksen syyt sekä arvio ajasta, jonka se tarvitsee päätöksen antamiseksi. Jolleivät poikkeukselliset olosuhteet toisin edellytä, menettely ei saa missään tapauksessa kestää pidempään kuin 270 päivää.


6. Muutosta hakevan riidan osapuolen on asetettava vakuus, mukaan lukien muutoksenhaun kustannukset, ja varattava lisäksi kohtuullinen määrä, jonka suuruudesta päättää muutoksenhakutuomioistuin tapauksen olosuhteet huomioon ottaen.


7. Muutoksenhakumenettelyyn sovelletaan soveltuvin osin 3.37 artiklaa (Kolmannen osapuolen rahoitus), 3.46 artiklaa (Menettelyn avoimuus), 3.47 artiklaa (Väliaikaiset päätökset), 3.49 artiklaa (Kanteesta luopuminen), 3.51 artiklaa (Muu kuin riidan osapuolena oleva sopimuksen osapuoli),

3.53 artiklaa (Väliaikainen tuomio) ja 3.56 artiklaa (Korvaus tai muu hyvitys).

Document Metadata

Filed: May 7th, 2019