SISÄLLYSLUETTELO
AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS 2013-2016 |
AUTOALAN KESKUSLIITO RY METALLITYÖVÄEN LITTTO RY |
SISÄLLYSLUETTELO
AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 4
Auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen soveltamisala 5
Auto- ja konekaupan työehtosopimus 5
Palvelusvuosilisää koskeva ylimenosäännös 7
Työajan tasaamislisän erääntyminen 7
Palvelusvuosilisää koskeva ylimenosäännös 7
Työajan tasaamislisän erääntyminen 8
Palkkojen yleiskorotus 1.3.2014 8
Palkkojen yleiskorotus 1.3.2015 8
AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS 2013-2016 11
SOVELTAMINEN JA YLEISET MÄÄRÄYKSET 12
2 § Autoalan yleiset sopimukset 12
3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 13
5 § Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työssäoppiminen 13
7 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 14
9 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen 15
AUTO- JA KONEKORJAAMOALAN TYÖEHDOT 19
2 § Autoalan yleiset sopimukset 19
3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 19
5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 19
5a§ Tutkintotavoitteeseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työssäoppiminen autoalalla 21
6 § Paikkakuntakalleusluokat 21
7 § Työkokonaisuuksien vaativuuden määritys 21
12 § Säännöllisen työajan pituus 32
13 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ 36
14 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo 39
15 § Työhön liittyvän matkustamisen korvaukset 40
17 § Muita korvauksia ja etuja 44
19 b § Äitiys- ja isyysvapaan palkka 56
24 § Ammattiyhdistysmaksujen pidättäminen 63
27 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 63
Palkkojen korotukset ja tarkistukset vuonna 2014 ja 2015 64
Palkkojen korottaminen 1.3.2014 64
Aikatyötä tekevän työntekijän tuntipalkka 64
Palkkojen korottaminen 1.3.2015 66
PALKKARAKENTEEN PR 2000 YLLÄPITO 2014 69
PALKKARAKENNE 2000 TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT (TKP) SEKÄ PERUSPALKAT (PP) 1.3.2014 ALKAEN 72
PALKKARAKENNE 2000 TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT (TKP) SEKÄ PERUSPALKAT (PP) 1.3.2015 ALKAEN 72
AUTO- JA KONEKAUPAN TYÖEHDOT 75
2 § Autoalan yleiset sopimukset 75
5 § Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet 76
9 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 85
20 § Paikkakuntakalleusluokitus 91
22 § Kokemus- ja koulutustekijöiden huomioonottaminen 91
24 § Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työssäoppiminen 92
26 § Pakollinen työharjoittelu 93
27 § Työkohtaisuuslisä/henkilökohtainen lisä 93
30 § Vähimmäispalkkataulukot 95
TYÖEHTOJEN VOIMAANTULOA JA SOVELTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 95
31 § Sopimuksen voimaantulo 95
35 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen 95
36 § Sopimuksen voimassaoloaika 95
VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUTÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTAULUKKO 96
VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUTÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTAULUKKO 97
VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUTÖIDEN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT 1.3.2014 ALKAEN 98
VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUTÖIDEN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT 1.3.2015 ALKAEN 98
KONTTORITÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTAULUKKO 99
KONTTORITOIMIHENKILÖIDEN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT 1.3.2014 ALKAEN 101
KONTTORITOIMIHENKILÖIDEN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT 1.3.2015 ALKAEN 101
AUTO- JA KONEMYYJIÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 103
1 § Auto- ja konemyyjän työsuhde 103
2 § Auto- ja konemyyjälle asetettavat tavoitteet 103
3 § Provisiopalkka 104
4 § Provisiopalkkaisen auto- ja konemyyjän vuositakuuansio 104
5 § Auto- ja konemyyjän työsuhdeturva 104
6 § Provisiopalkkaisen auto- ja konemyyjän työaika 106
7 § Keskiansio 108
8 § Sairausajan palkka 109
9 § Palkanmaksu ja vapaapäivät 109
10 § Koulutusajan ansionmenetyskorvaus 109
11 § Ammattitutkinto 109
12 § Oppisopimusoppilas 109
AUTO- JA KONEKAUPAN TES:N POIKKEAVAT TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 40- TUNTISESSA TYÖAIKAMUODOSSA 110
KUUKAUSIPALKKOJEN JAKAJAT 112
AUTOALAN YLEISET SOPIMUKSET 114
AUTOALAN YLEISSOPIMUS 114
AUTOALAN TILASTOSOPIMUS 115
AUTOALAN AY-JÄSENMAKSUN PERINTÄ 116
YHTEISTOIMINTASOPIMUS 117
AUTOALAN KOULUTUSSOPIMUS 121
AUTOALAN TYÖSUOJELUSOPIMUS 123
AUTOALAN KAUPAN- JA KORJAAMOTOIMINNAN 129
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 129
Työehtosopimuksen voimassaoloajan kuukausien työpäivät 136
AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 30.10.2013
Paikka Autoalan Keskusliiton toimisto
Läsnä Autoalan Keskusliitto ry Metallityöväen Liitto ry
Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
1 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että liitot allekirjoittavat tällä pöytäkirjalla 16.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehto- sopimuksen, joka tulee voimaan 1.11.2013.
Tämä työehtosopimus on tehty työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmitus työl- lisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti.
2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Työehtosopimuksen soveltamisala on Autoalan Keskusliiton ja Metallityöväen liiton välillä sovittu siten, että se kattaa aikaisemmin erillisinä olleet 30.6.2007 allekirjoitetut Auto- ja konekorjaamoalan sekä Auto- ja konekaupan työehtosopimukset kokonaisuudessaan.
Työehtosopimusten yhdistämisen jälkeenkin käsitellään yhdistettyjen työehtosopimusten sisältämiä kaupan ja korjaamotoiminnan henkilöstöryhmiä toisistaan erillisinä mm. määri- teltäessä liittojen sopimia palkkojen yleisiä tarkistuksia ja palkkataulukoiden tarkistuksia.
Autokaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen soveltamisen ulottuvuutta tulkitta- essa käytetään tulkinta-aineistona seuraavia määräyksiä:
Auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen soveltamisala
Soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Autoalan Keskusliiton jäsenyritysten auto- ja konekorjaamoiden työntekijäin työsuhteissa.
Työehtosopimusta sovelletaan myös myytävien autojen ja koneiden varustelu-
, kunnostus- ja pesutyöntekijöiden työsuhteissa. Sopimusta ei sovelleta varaosatyötä tekeviin henkilöihin.
Auto- ja konekaupan työehtosopimus
Soveltamisala
1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Autoalan Keskusliitto ry:n jäsenyri- tysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on:
1.1 Autojen, maansiirtokoneiden, traktorien tai traktoriin verrattavien maatalo- uskoneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus, rahoitus sekä näihin kuulu- vien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö.
1.2. Sopimusalaan kuuluvien artikkeleiden myynnin yhteydessä tapahtuva ve- nemoottoreiden, moottorisahojen, asuntovaunujen, moottoripyörien, moottori- kelkkojen ja työkoneiden myynti katsotaan tältä osin sopimuksen piiriin kuulu- vaksi.
1.3 Sopimusalaan kuuluva keskusvarastojen konttori-, myynti- ja varastointi- työ.
1.4 Sopimusalaan liittyvä palvelutyö.
1.5 Myyntiä tai korjaustoimintaa palveleva konttorityö.
1.6 Autoliikkeen yhteydessä tapahtuva autonvuokraustyö.
1.7 Auto- ja konekaupan työehtosopimusta noudatetaan AKL:n jäsenliittoina olevien Au- toalan Korjaamoiden Liiton, Suomen Kolarikorjaamoiden Liiton ja Autoalan Ruosteenesto- liikkeiden Keskusliiton jäsenyritysten konttorityöhön.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tämä sopimus ei koske johtavassa asemassa olevia, kuten konttoripäälliköitä, myyntipäälliköitä, varaosapäälliköitä, tai näihin verrattavia, jotka enimmän osan ajasta tekevät muuta kuin johdettavinaan olevien tekemää työtä. Tämä
työehtosopimus ei myöskään koske sellaisessa johtavassa asemassa olevia, jotka voivat itsenäisesti ottaa palvelukseen ja erottaa työntekijöitä, ja jotka toimivat yrityksissä työnantajapuolen neuvottelijoina tätä sopimusta tulkitta- essa
Pöytäkirjamerkintä 2:
Todettiin, että soveltamisalaan kuuluvilla korjaamoilla tarkoitetaan sopimus- ja laskutuskorjaamoita.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Liittojen välillä on sovittu atk-nimikkeistöstä, jota sovelletaan sellaisiin atk-toimihenkilöihin, jotka suorittavat pysyvästi ja pääsääntöisesti atk-tehtäviä toisten puolesta ja jotka eivät itse ole työn tulosten hyväksikäyttäjiä. Pelkkä välineen käyttö ei aiheuta atk-nimikkeistön soveltamista. Nimikkeistö, vaati- vuusryhmittely ja palkkataulukko eivät ole tämän sopimuksen liitteenä.
2. Jos työntekijäin työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta tulee epäselvyyttä, on työpaikoittain sopijapuolten kesken viivytyksettä kirjallisesti määriteltävä, mitä työehtosopimusta heihin sovelletaan.
3. Työehtosopimuksen tarkoittamien eri tehtävien, kuten automyyjän, kontto- ristin tai varaosamyyjän osalta todetaan, että työkokonaisuudet ja tehtävät ovat erillisiä työ- ja palkkaehtojen yhdistämisestä huolimatta.
Liitot jatkavat sopimuskauden aikana uuden työehtosopimuksen sisäistä työsuhteen ehtoja koskevien määräysten yhtenäistämistä.
3 § AUTO- JA KONEKORJAAMOALAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
A. Palkkaratkaisu 1.3.2014
Palkkojen korottaminen 1.3.2014
Henkilökohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 13 senttiä tunnissa ja kuukausipalkkoja 20 euroa kuukaudessa.
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin edellä on sanottu.
Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nou- see edellä sanotuin tavoin.
Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen vähimmäispakkoja korotetaan 1.3.2014 lukien 13 senttiä tunnissa ja 20 euroa kuukaudessa. Uudet vähimmäispalkkataulukot ovat liitteessä 1.
Palvelusvuosilisää koskeva ylimenosäännös
Siltä osin kuin yrityksessä jo käytössä oleva palvelusvuosijärjestelmä perustuu 10 vuotta ylittävään työsuhteen kestoaikaan, se sopeutetaan työehtosopimuksen auto- ja konekor- jaamoalan työehdot sisältävän osan 10 a §:ssä tarkoitettuun järjestelmään siten kuin asi- asta paikallisesti sovitaan.
Työajan tasaamislisän erääntyminen
Jos työehtosopimuksen auto- ja konekorjaamoalan työehdot sisältävän osan 12 §:n 6 momentin 4 kohdan mukaisia työajan tasaamislisä ei työsuhteen kestäessä ole maksettu palkanmaksukausittain eikä maksutavasta tai lisien erääntymisestä ole paikallisesti muuta sovittu erääntyvät lisät maksettaviksi kalenterivuoden loppuun mennessä, tai jos työsuhde päättyy tätä ennen, työsuhteen päättyessä.
Lisien korotukset
Erillisiä lisiä korotetaan 1.3.2014 lukien 1,1 %.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvaukset
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvauksia korotetaan 1.3.2014 lukien 5 %. Korotetut määrät ovat voimassa koko sopimuskauden.
B. Palkkaratkaisu 1.3.2015
Palkkojen korottaminen 1.3.2015
Henkilökohtaisia tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 0,4 %.
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin edellä on sanottu.
Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nou- see edellä sanotuin tavoin.
Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja korotetaan 0,4 % 1.3.2015 alkaen. Uudet vähim- mäispalkat ovat liitteessä 3.
Palvelusvuosilisää koskeva ylimenosäännös
Siltä osin kuin yrityksessä jo käytössä oleva palvelusvuosijärjestelmä perustuu 10 vuotta ylittävään työsuhteen kestoaikaan, se sopeutetaan työehtosopimuksen auto- ja konekor- jaamoalan työehdot sisältävän osan 10a §:ssä tarkoitettuun järjestelmään siten kuin asi- asta paikallisesti sovitaan.
Työajan tasaamislisän erääntyminen
Jos työehtosopimuksen auto- ja konekorjaamoalan työehdot sisältävän osan 12 §:n 6 momentin 4 kohdan mukaisia työajan tasaamislisä ei työsuhteen kestäessä ole maksettu palkanmaksukausittain eikä maksutavasta tai lisien erääntymisestä ole paikallisesti muuta sovittu erääntyvät lisät maksettaviksi kalenterivuoden loppuun mennessä, tai jos työsuhde päättyy tätä ennen, työsuhteen päättyessä.
4 § AUTO- JA KONEKAUPAN ALAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
A. Palkkaratkaisu 1.3.2014
Palkkojen yleiskorotus 1.3.2014
Auto- ja konekaupan toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 20 euroa kuukaudessa. Provisiopalkkaisilla auto- ja konemyyjillä yleiskorotus lisätään kiinte- ään palkanosaan.
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin edellä on sanottu.
Voimassa olevia suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee yleiskorotuksen ver- ran.
Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja korotetaan 1.3.2014 lukien 20 euroa kuukau- dessa. Uudet vähimmäispalkat ovat liitteessä 2.
Provisiopalkkaisten auto- ja konemyyjien palkkatakuun määrä on koko sopimuskauden ajan 1460 euroa.
Lisien korotukset
Erillisiä lisiä korotetaan 1.3.2014 lukien 1,1 %.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvaukset
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvauksia korotetaan 1.3.2014 lukien 5 %. Korotetut määrät ovat voimassa koko sopimuskauden.
B. Palkkaratkaisu 1.3.2015
Palkkojen yleiskorotus 1.3.2015
Auto- ja konekaupan toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 0,4 %. Provisiopalkkaisilla auto- ja konemyyjillä yleiskorotuksen määrä, joka lisätään kiinteään palkanosaan, on 0,4 % lokakuun 2014 näiden työehtojen piirissä olevien toimihenkilöiden palkkatilaston mukaisesta keskimääräisestä ansiosta.
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin edellä on sanottu.
Voimassa olevia suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee yleiskorotuksen ver- ran.
Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen uudet 0,4 %:lla korotetut vähimmäispalkat tulevat voimaan 1.10.2011 alkaen.
5 § LIITTOJEN VÄLISET TYÖRYHMÄT
Palkkarakenne 2000 työryhmä
Liitot jatkavat korjaamotyöntekijöiden palkkarakenteen työryhmän toimeksiantoa. Työryh- män tulee kehittää ja tehdä suorituspalkkaohjeistusta sekä keskimääräisen laskelman käyttö hinnoittelussa. Edellä mainitun lisäksi työryhmän tehtävänä on,
- seurata teknistä kehitystä autoalalla (esim. sähköautot)
- antaa koulutusta ja ohjausta palkkarakenteesta
- kehittää palkkarakennetta sekä valvoa sen käyttöä työpaikoilla sekä
- ratkoa palkkarakenteeseen liittyviä erimielisyyksiä. Palkkausjärjestelmien uudistaminen
Liitot jatkavat ja saattavat valmiiksi varaosa-, varasto- ja palvelutöiden työnvaativuusryh- mittelyn uudistuksen. Palkkausjärjestelmä on valmis kokeiltavaksi valituissa yrityksissä vuoden 2014 aikana ja valmis otettavaksi käyttöön sopimuskauden aikana AKL:n jäsenliik- keissä.
Liitot käynnistävät konttoritöiden työnvaativuusryhmittelyn uudistamisen selvitystyöllä edel- lisessä kappaleessa sanotun palkkausjärjestelmän kokeilun aikana. Samalla määritetään sen jälkeen tehtäväksi tulevan automyyjien työnvaativuusryhmittelyn toteuttamista. Tämän työn yhteydessä selvitetään auto- ja konemyyjien ansionmuodostuksen käytäntöjä ja peri- aatteita sekä pyritään luomaan yhteisiä hyviä käytäntöjä.
Työnvaativuusryhmittelyjen uudistamisen yhteydessä selvitetään palvelusaikaan perustu- van palkitsemisen toteuttamisen tapoja.
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä alalle tärkeitä työaikakysymyksiä yhteisen työaikapankkia koskevan ohjeistuksen aikaan saamiseksi.
Kuukausipalkan käyttö korjaamotyössä
Liitot asettavat työryhmän laatimaan ohjeistuksia, jotka helpottavat ja selventävät kuukau- sipalkan käyttöä korjaamotyössä.
Koulutustyöryhmä
Liittojen välillä selvitetään koulutusyhteistyön mahdollisuuksia ja laajentamista sopimus- kauden aikana. Erityisesti työryhmä keskittyy yhteisen työsuojelukoulutuksen sekä palkka- rakennekoulutuksen kehittämiseen.
6 § SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA SOPIMUSKAUSI
Tämä sopimus on voimassa 1.11.2013 alkaen 31.10.2016 saakka, ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli ole irtisanonut sitä kirjallisesti viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sen päättymistä.
7 § PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN
Sovittiin, että pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi liittojen allekirjoituksin. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx
AUTOALAN
KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS
2013-2016
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS 2013-2016
SOVELTAMINEN JA YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Autoalan Keskus- liitto ry:n ja sen jäsenliittojen (Autoalan Korjaamoiden Liitto ry, Suomen Kolarikorjaamoiden Liitto ry ja Autoalan Ruosteenestoliikkeiden Keskusliitto ry) jäsenyritysten ja näiden työnte- kijöiden työsuhteissa seuraavasti.
2. Tämän työehtosopimuksen osassa A olevia määräyksiä sovelletaan auto- ja konekor- jaamoiden työntekijöiden työsuhteissa sekä myytävien autojen ja koneiden varustelu-, kunnostus- ja pesutyöntekijöiden työsuhteissa. Määräyksiä ei sen sijaan sovelleta vara- osatyötä tekeviin työntekijöihin.
3. Tämän työehtosopimuksen osassa B olevia määräyksiä sovelletaan autojen ja koneiden kauppaa ja siihen liittyviä vuokraus- ja rahoitustoimintoja tekeviin sekä varaosa- ja varas- totyötä sekä autoliikkeiden konttorityötä ja palvelutyötä tekeviin työntekijöihin.
4. Tätä työehtosopimusta ei sovelleta johtavassa asemassa oleviin työntekijöihin, kuten konttoripäälliköt, myyntipäälliköt, varaosapäälliköt, tai näihin verrattavat, jotka enimmän osan ajasta tekevät muuta kuin johdettavinaan olevien tekemää työtä. Tämä työehtosopi- mus ei myöskään koske sellaisessa johtavassa asemassa olevia, jotka voivat itsenäisesti ottaa palvelukseen ja erottaa työntekijöitä, ja jotka toimivat yrityksissä työnantajapuolen neuvottelijoina tätä työehtosopimusta tulkittaessa.
SOVELTAMISOHJE:
Tämän määräyksen ulottuvuutta tulkittaessa käytetään apuna 30.6.2007 allekirjoitettujen Auto- ja konekorjaamoalan sekä Auto- ja konekaupan työehtosopimusten soveltamisala- määräyksiä, jotka on otettu tämän työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan.
2 § Autoalan yleiset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan yleisiä osassa C olevia sopimuksia:
- Autoalan yleissopimus 19.1.1995
- Autoalan yhteistoimintasopimus 26.6.2007
- Autoalan koulutussopimus 30.10.2013
- Autoalan työsuojelusopimus 18.9.2009
- Autoalan tilastosopimus 6.11.1997
- Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan luottamusmiessopimus 18.9.2009
- Autoalan ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintäohjeet 16.8.1995
3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnanta- jia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdis- tysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelu- toimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
5 § Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työssäoppiminen
1.Työssäoppiminen osana toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään ammatilli- sesta koulutuksesta annetun lain mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yritykseen työsopimussuhteessa. Poikkeuksellisesti voidaan työssäoppijan kanssa laatia myös työ- sopimus.
Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan kuitenkin myös työssäoppijoihin.
2. Paikallisesti tulee yhteisesti todeta autoalan yhteistoimintasopimuksen periaatteet huo- mioiden, joko ennen tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelun tai työssä- oppimisen järjestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunni- telman käsittelyn yhteydessä
- yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvät työharjoit- telu- ja työssäoppimismuodot ja se,
- ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työ- suhteisiin ja
- ettei kenenkään työsopimusta irtisanota tai työntekijöitä xxxxxxxxx tämän sopimuk- sen tarkoittamien henkilöiden vuoksi.
3. Sikäli kun on noudatettu edellä todettua menettelytapaa työsopimuslakiin sisältyvät
- työvoiman vähentämistä
- lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai
- takaisinottoa
koskevat säännökset ja määräykset eivät aseta esteitä tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen tarjoamiselle.
6 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen sopimuksen mukaan.
7 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä
1. Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä/toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausit- tain liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen 16.8.1995 allekirjoittamissa perintäohjeissa on erikseen mainittu. Työntekijälle annetaan kalenteri- vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
8 § Paikallinen sopiminen
Paikallisella sopimuksella tarkoitetaan sopimusta
- jolla on poikettu tässä työehtosopimuksessa mainituissa tapauksissa työehtosopimusmääräyksen ehdosta,
- joka on työehtosopimuksen osa,
- jonka tekevät työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä
- joka on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä tehdä määräaikaiseksi.
Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on kat- sottava edustavan.
Paikallisen sopimuksen tekemiseksi tulee toiselle sopijaosapuolelle esittää, mistä työehto- sopimuksen kohdasta halutaan sopia, mitä halutaan sopia ja kuinka pitkäksi ajaksi sopi- mus halutaan tehdä. Toisen sopijaosapuolen vaatimuksesta esitys on tehtävä kirjallisena.
Paikallinen sopimus on tehtävä aina kirjallisesti kun sen voimassaoloaika ylittää kaksi viik- koa tai sopimus koskee yhtä useampaa työntekijää. Sopimukseen kirjataan
- ketä/keitä sopimus koskee
- mitä on sovittu
- mistä ajankohdasta sopimus tulee voimaan
- sopimuksen kesto ja sen suhde voimassa olevaan työehtosopimukseen (toistai- seksi vai määräajan)
- määräaikaisessa sopimuksessa sopimuksen päättymisaika
- toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomismenettely ja irtisanomisaika
Paikallisen sopimuksen voimassaoloajan jatkuessa työehtosopimuksen päätyttyä, nouda- tetaan paikallista sopimusta työehtosopimusvaikutuksin, lukuun ottamatta työehtosopi- mukseen osallisen toimeenpanemaa työnseisausta.
Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus on irtisanottavissa päättymään 3 kuukau- den kuluttua irtisanomisesta, jollei muuta irtisanomisaikaa ole sovittu. Määräaikainen pai- kallinen sopimus, jonka kesto ylittää 18 kk voidaan tämän ajan kuluttua perustellusta syys- tä irtisanoa lakkaamaan 3 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.
Sellaiset työaikoihin liittyvät paikalliset sopimukset, joihin perustuen yrityksen tarkoituk- sena on järjestää tietyt palveluajat, voidaan sopia irtisanottaviksi enintään yhden vuoden irtisanomisaikaa noudattaen.
Tämän työehtosopimuksen seuraavista määräyksistä voidaan tehdä paikallinen sopimus: Luettelo paikallisesti sovittavista asioista on seuraava:
Auto- ja konekorjaamoala
- harjoittelijoiden palkoista (8 §)
- palvelusvuosilisän maksutapa (10 §)
- poikkeavat työajan enimmäispituudet (12 §)
- tasoittumisjakson pituus
- poikkeavien työaikojen palkanmaksu
- työvuorokauden ja työviikon alkaminen
- vuorokautinen työajan lepoaika
- työtuntijärjestelmän muuttaminen
- yötyön tekeminen
- viikkolepokorvaus raha/vapaa (13 §)
- majoittumisen ja ateriakorvauksen periaatteista (15 §)
- vuosilomapalkan jaksotus (22 §)
- lomarahan maksamisajankohta (22 §)
Auto- ja konekaupan ala
- varallaolo, 7 §, 15.4 kohta
- vuosilomapalkan maksamisajankohta 14 §, 10 kohta
- lomarahan maksaminen, 14 § 7. kohdan soveltamisohje 1
- hälytysluontoinen työ, 7 § 15.5 kohta
- vuorokausilevon lyhentäminen 7 § 7.1 kohta, automyyjäpöytäkirja 6 §, 4.1 kohta
- luottamusmiesjärjestelmän aikaisemman sovitun mallin noudattaminen (LMS 3 § 6 kohta)
Autoalan yleiset sopimukset
Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan luottamusmiessopimuksen 3 §:n 6 kohdan aikai- semman luottamusmiesjärjestelmän jatkaminen
9 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa ilmaan- tuva mahdollinen erimielisyys työnantajan ja työntekijän välillä on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla käytävin neuvotteluin, jotka on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon ku- luessa neuvotteluesityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä vält- täen.
Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.
2. Työntekijän palkkausta ja työehtoja koskevat asiat neuvotellaan ensin suoraan työnte- kijän ja hänen esimiehensä välillä. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvi- tetyksi esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian neuvoteltavaksi pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:
Liitot suosittelevat, että paikallisia neuvottelusuhteita kehitettäessä otetaan muun ohella huomioon seuraavat seikat:
- Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja esimiehille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään,
- Välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,
- Työpaikalla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vai- heessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa taikka useita työnteki- jöitä tai työryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin.
- Uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.
3. Ellei 2. momentissa mainitusta asiasta päästä paikallisten osapuolten kesken sovintoon, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta alistaa liittojen rat- kaistavaksi siten kuin jäljempänä määrätään.
Erimieliseksi jäädystä asiasta laaditaan yhteinen muistio, jossa on määritelty erimielisyy- den kohteena oleva asia sekä selostettu osapuolten perustellut kannat. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Pääluottamusmies ja työnantajan edus- taja allekirjoittavat muistion.
4. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista on neuvottelujärjestyksen mukai- sesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan alistaa työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.
10 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 1.11.2013 alkaen 31.10.2016 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuodenkerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli ole irtisanonut sitä kirjallisesti viimeistään kak- si (2) kuukautta ennen sen päättymistä.
Helsingissä 30.10.2013
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx
AUTO- JA KONEKORJAAMOALAN TYÖEHDOT
OSA A AUTO- JA KONEKORJAAMOALAN TYÖEHDOT | |
Tässä osassa olevia työehtoja sovelletaan tämän työehtosopimuksen so- veltamisalaa koskevan määräyksen kohdassa 1 ja 2 mainittujen työnteki- jöiden työsuhteissa. | |
Autoalan alakohtaisia sopimuksia koskeva määräys on tämän työehtoso- pimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset. | |
Sopimuksen sitovuutta ja noudattamisvelvollisuutta koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltamisalan ja yleiset määräyk- set. | |
Työrauhavelvoitetta koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset. | |
Mom. 1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja mää- rätä työn johtamisesta. | |
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään am- matillisiin järjestöihin. | |
Työsopimuslomake | Mom. 2. Liitot pitävät erittäin tärkeänä, että työsopimus tehdään kirjallisena. Jos yritykset käyttävät omia työsopimuslomakkeitaan, tulee yritysten huo- lehtia siitä, että työsopimuslomakkeet ovat ehtojen osalta voimassaolevien lakien mukaisia. |
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ: | ||
Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työsuhteessa noudatettavista ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, työsopimuslain toisen luvun 4 §:n mukaisesti. | ||
Mom. 3. Irtisanomisajat | ||
Irtisanomisaika | Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irti- sanomisaikoja: | |
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika | |
Enintään vuoden Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta Yli 12 vuotta | 2 viikkoa 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta | |
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irti- sanomisaikoja: | ||
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika | |
Enintään 5 vuotta Yli 5 vuotta | 2 viikkoa 1 kuukausi | |
Varoituksen tiedoksianto | Mom. 4. Työsopimuslain 7 luvun 2 § tarkoittama varoitus on annettava työntekijälle kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti. Jos työntekijälle on annettu rikkomuksesta tai laiminlyönnistä työsopimus- lain tarkoittama varoitus, tulee se saattaa luottamusmiehen tietoon, ellei tämä ole ollut läsnä varoitusta annettaessa. | |
Sanktiolomautus | Jos työnantaja voisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen työntekijästä johtu- vasta syystä, työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä ilman erillistä il- moitusaikaa siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään enintään kahdeksi (2) kuukaudeksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa. Saatuaan tiedon työsopimuslain mukaisen irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaolosta työnantajan tulee varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi suunnitellusta lomautuksesta. Kuulemistilaisuudessa työnantajan tulee sel- vittää työntekijälle suunnitellun lomautuksen peruste niin selvästi, että työn- tekijä voi esittää oman selvityksensä asiassa. Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua kuulemiseen. Jos luottamusmies ei ole läsnä, annetaan hänelle tieto lomautuksesta ja sen perusteesta. Työnantaja voi toteuttaa lo- mautuksen välittömästi kuulemistilaisuuden jälkeen. | |
5a§ Tutkintotavoitteeseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työs- säoppiminen autoalalla
Tutkintotavoitteista koulutusta koskevat määräykset ovat tämän työehtoso- pimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset 5§:ssä.
Työpalkat määräytyvät tämän osan II ja erillisen Palkkarakenne 2000 palk- kausjärjestelmien mukaan. PR 2000 –ohjeistus on siirretty web-sivustolle xxx.xxxxxxxxxxxxx0000.xx sekä Autoalan Keskusliitto ry:n ja Metallityö- väen liitto ry:n kotisivuille. xxx.xxx.xx, xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx . | |
Paikkakunta- luokittelu | Määräys poistettu. |
Mom. 1. Työpaikan työkokonaisuudet | |
Työkokonaisuudet | Työkokonaisuuksia tarkastellaan työpaikalla vakiintuneen työn sisällön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkoituksena on selvittää työko- konaisuuksien keskinäiset vaativuudet. Liittojen ohjeena on, että tarkastel- tavaksi valitaan riittävä määrä työpaikalla esiintyviä työkokonaisuuksia. |
Korjaamossa esiintyville työkokonaisuuksille määritetään työnvaativuus- ryhmä vertaamalla niitä liittojen laatimiin mallitöihin. Mallitöissä on huomi- oitu kevyen ja raskaan kaluston työt. | |
Kunkin työn vaativuusryhmä määräytyy sen mallityön mukaan mikä lähinnä vastaa vertailtavaa työtä. | |
TYÖNVAATIVUUSRYHMÄ | |
Työnvaativuus- ryhmä | Korjaamoissa käytetään työn vaativuuden määrityksessä kuutta työnvaati- vuusryhmää |
VAATIVUUSRYHMITTELYN AJANKOHTA | |
Vaativuusryhmit- telyn ajankohta | Työpaikalla tehtävät työkokonaisuudet sijoitetaan vaativuutensa perusteella työnvaativuusryhmiin. Liitot suosittelevat, että määrittely suoritetaan tarvit- taessa vuosittain maaliskuussa, ja mahdolliset palkkojen korotukset on to- teutettava seuraavan kuukauden aikana. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Mikäli työn vaativuuden määrittelystä on kulunut yli vuosi, tai merkkiedustuksissa on tapahtunut muutoksia, on luottamusmiehellä tai |
työntekijöiden edustajalla oikeus vaatia työnvaativuuden määrittelyn suorittamista. | |
Luottamusmiehellä tai muulla tähän tehtävään valitulla työntekijöiden edustajalla on oikeus osallistua työn vaativuuden määritykseen. Ellei näin tapahdu työnantajan edustaja suorittaa määrityksen yksin. | |
Edellä olevalle henkilöstön edustajalle on annettava riittävä koulutus työnvaativuuden määrittelytavasta. | |
Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys työnvaativuuden määritystavasta. | |
18 vuotta täyttänyt työntekijä | Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työntekijä. |
Mom. 1. Työntekijän peruspalkka | |
Työntekijän peruspalkka | Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen. |
Mom. 2. Työkohtainen palkan osuus | |
Työkohtainen palkanosuus | Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännönmukai- sesti tekemiensä töiden perusteella. Em. palkan osuuden suuruus mää- räytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perusteella, jo- hon kuuluvat työkokonaisuudet edustavat ajallisesti suurinta osuutta teh- dyistä töistä. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Erityistapaukset | Jos jonkin portaan töiden osuus ajallisesti on 50 % tai enemmän ja lisäksi ero seuraavaan portaaseen on 20 % yksikköä tai enemmän, katsotaan ensin mainitun portaan edustavan suurinta osuutta tehdystä työstä. |
Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodostu ajallisesti suurimmaksi määritetään työnvaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla. | |
Pyöristyssääntö tällöin on esim. 2,5 = 3 ja 2,4 =2 | |
Työntekijän suorittamia työkokonaisuuksia tarkastellaan taannehtivasti niin pitkältä ajalta, etteivät kausivaihtelut ja kampanjat vaikuta työntekijän normaalisti suorittamiin töihin. | |
Ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä sitä, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, joita hän tavanomaisesti muutoinkin suorittaa. | |
Töiden ohjaus | Töiden ohjauksen periaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuoritustensa paranemisen myötä vaativampia töitä. |
Uuden työntekijän työnvaativuusporras määritetään 4 kuukauden kuluessa. |
Määrittelyyn saakka käytetään arvioitua porrasta. Siirrettäessä työntekijä uusiin tehtäviin menetellään edellä mainitulla tavalla. | |
PALKKARYHMÄT | |
Mom. 3. Palkkaryhmät ovat A, B ja C | |
Palkkaryhmät ja niiden määritelmät | A Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasiassa tekevät erit- täin vaativia ammattitöitä. B Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasiassa tekevät vaati- via ammattitöitä. C Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasiassa tekevät ta- vanomaisia ammattitöitä. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Erittäin vaativaa ammattityötä ovat työt, jotka sijoittuvat töiden vaativuusryhmittelyssä portaille 5 ja 6. | |
Vaativaa ammattityötä ovat työt, jotka sijoittuvat töiden vaativuus- ryhmittelyssä portaille 3 ja 4. | |
Tavanomaista ammattityötä ovat työt, jotka sijoittuvat töiden vaativuusryhmittelyssä portaille 1 ja 2. | |
Mom. 4. Henkilökohtainen palkanosuus | |
Henkilökohtainen palkanosuus | Henkilökohtainen palkan osuus on suuruudeltaan vähintään 5 % ja enin- tään 30 % työntekijän työkohtaisesta palkan osuudesta. |
Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella. Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, mo- nitaitoisuus, huolellisuus ja asiakaspalvelu. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Ammatinhallinta | Ammatinhallinta määritetään tarkastelemalla työntekijän taitoa suoriutua työn tekemiseen liittyvistä työskentelytapaa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä koskevista valintatilanteista. |
Monitaitoisuus | Monitaitoisuus määritetään arvioimalla työntekijän kykyä ja valmiutta tehdä erilaisia töitä organisaatiossa. |
Huolellisuus | Huolellisuuden määrittelyssä otetaan huomioon ohjeiden noudattaminen, työpaikkajärjestyksen ylläpito sekä tehdyn työn laatu. |
Asiakaspalvelukyky | Asiakaspalvelua arvioitaessa huomioidaan työntekijän kykyä toimia asiakaspalvelutilanteissa. |
Henkilökohtainen palkan osuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kui- tenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. En- nen henkilökohtaisen palkan osuuden määritystä työntekijän peruspalk- |
kana käytetään työkohtaista palkan osuutta. | |
Henkilökohtaisen palkan osuuden määrittää työnantajan edustaja. Työnte- kijöiden edustajalla on oikeus osallistua henkilökohtaisen palkan osuuden määritykseen. | |
Määrittely tehdään kaikille työpaikan työntekijöille samanaikaisesti. Liitot suosittelevat, että määrittely suoritetaan tarvittaessa vuosittain syyskuussa ja mahdolliset palkkojen muutokset on toteutettava seuraavan kuukauden aikana. Määrittelyssä henkilökohtaisen palkanosuuden prosenttimäärä voi nousta tai laskea. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Xxxxxx henkilökohtaisen osuuden määrittelystä on kulunut yli vuosi, tai merkkiedustuksissa on tapahtunut muutoksia, on luottamusmiehellä tai työntekijöiden edustajalla oikeus vaatia henkilökohtaisen osuuden määrittelyn suorittamista. | |
Työntekijöiden ominaisuuksia tarkastellaan erikseen ammatinhallinnan, monitaitoisuuden, huolellisuuden sekä asiakaspalvelun kannalta. | |
Määrittelyssä käytetään liittojen laatimaa henkilökohtaisen osuuden keräilytaulukkoa. | |
Työntekijöiden jakautuminen taulukossa tulee olla sellainen, että jokaisen tekijän osalta noin neljäsosa tulee ylimpään ja alimpaan porrastusryhmään ja loput puolet keskimmäiseen porrastusryhmään. | |
Työpaikalla käytetään liittojen sopimaa muuntotaulukkoa, jolla taulukon pisteet muutetaan työntekijän henkilökohtaisen palkan osuuden prosentiksi. | |
Työpaikan työntekijöille prosentteina määritettyjen henkilökohtaisten palkan osuuksien tulee porrastua liittojen ohjeen mukaisesti kuuteen eri prosentti- tasoon: noin ¼ kahteen ylimpään ja kahteen alimpaan prosenttien porras- tusryhmään ja loput noin puolet, kahteen keskimmäiseen prosenttien por- rastusryhmään. Työntekijälle selvitetään hänen niin halutessaan sekä myös muutostilan- teessa henkilökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet. | |
Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys henkilökohtaisten palkan osuuk- sien porrastuksesta kerran vuodessa (IV neljännes). | |
Mom. 5. Ammattitutkinnot | |
Ammattitutkinnot | Autoalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle työn- tekijälle maksetaan tutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavan palkanmak- sukauden alusta erillinen palkankorotus, jonka suuruus on hänen työkoh- taisen palkanosuutensa ja tätä yhtä korkeamman työkohtaisen tuntipalkan erotus. |
Korotus maksetaan aikapalkkaosuutena, tai suorituspalkkatyöntekijälle eril- lisenä lisänä. | |
SOVELTAMISOHJE Tämän työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen suoritetuista tutkinnoista maksettavaa korotusta maksetaan vähintään puoli vuotta, vaikka tälle ajalle sattuu yleiskorotus, TVR:n tai HKO:n muutos. | |
Mom. 6. Nuoret työntekijät, harjoittelijat ja oppisopimusoppilaat | |
NUORET TYÖNTEKIJÄT | |
Nuoret työntekijät | Nuori työntekijä on alle 18-vuotta täyttänyt työntekijä, joka ei ole jäljempänä tässä momentissa tarkoitettu harjoittelija tai oppisopimusoppilas. Nuoren työntekijän palkka on 1.3.2014 alkaen vähintään 9,12 euroa tunnissa. |
Jos nuori työntekijä tekee samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hä- nen työtaitonsa, kokemuksensa ja pätevyytensä ovat riittävät, eivätkä hä- nen työskentelyään rajoita muut lainsäädännölliset rajoitukset kuin ylityö- säännökset, hänen palkkansa määritetään kyseisen työkokonaisuuden palkkaperusteiden (työnvaativuusryhmä ja henkilökohtainen osa) mukai- sesti. | |
Jos nuori työntekijä tekee suorituspalkkatyötä, hänen palkkauksessaan noudatetaan työpaikalla käytössä olevia suorituspalkkaehtoja, ellei toisin sovita. | |
HARJOITTELIJAT | |
Harjoittelijat | Harjoittelijalla tarkoitetaan työntekijää, joka työnantajan kanssa tehdyn työ- sopimuksen mukaisesti tulee suorittamaan tutkintotavoitteiseen koulutuk- seen kuuluvaa pakollista työharjoittelua olematta kuitenkaan oppisopi- musoppilas. |
Harjoittelijoiden palkat ovat 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 9,12 euroa tunnissa. | |
Mikäli harjoittelija tekee suorituspalkkatyötä, hänen palkkauksessaan nou- datetaan työpaikalla käytössä olevia suorituspalkkausehtoja, mikäli toisin ei sovita. | |
OPPISOPIMUSOPPILAAT | |
Oppisopimus- oppilaat | Oppisopimusoppilaalla tarkoitetaan 15 vuotta täyttäneitä oppilaita joista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (1998/630). Op- pilaiden palkat ovat 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta seuraavat: 1. oppivuosi 9,12 euroa tunnissa 2. oppivuosi 9,70 euroa tunnissa 3. oppivuosi 10,32 euroa tunnissa |
Jos henkilöllä, joka palkataan uuteen työsuhteeseen, on perustutkinto suo- ritettuna tai hän omaa alalta sellaista kokemusta ja osaamista, että hän hallitsee tavanomaisella tavalla työpaikalla tehtävät työtehtävät, maksetaan hänelle tällöin tutkintoon tähtäävän oppisopimuksen ajalta palkkana sitä palkkaa, joka on työehtosopimuksen mukaan määritettävä uudelle työnteki- jälle. | |
Henkilöllä, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan oppilaspalkkana hänen peruspalkkansa, ellei sovita sitä korkeammasta palkasta. | |
Mikäli oppisopimusoppilas tekee suorituspalkkatyötä, hänen palkkaukses- saan noudatetaan työpaikalla käytössä olevia yksikköhintoja. | |
Mom. 7. Työrajoitteiset | |
Työrajoitteiset | Jos työntekijän työkyky on pysyvästi alentunut työssä, jota hän tekee, voi- daan hänen palkkansa määritellä 1 momentin palkoista poikkeavasti. En- nen palkan määrittämistä työnantajan tulee selvittää työntekijän työkyvyn alentuminen ja sen määrä asianmukaisesta lääkärintodistuksesta. |
Mom 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkoihin ja suorituspalkkoihin. | |
Suorituspalkkatapana käytetään palkkiopalkkaa. | |
Käytettävät palkkaustavat | |
1. liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat soveltamisohjeessa mainitut palkkaustavat | |
2. paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat | |
3. työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat ovat: | |
1.Aikapalkka 2.Suorituspalkka 2.1 Palkkiopalkka 1. kiinteä osuus 70 % muuttuva osuus 30 % 2. kiinteä osuus suurempi kuin 85 % |
Liitot suosittelevat, että osaurakan ja palkkiopalkan kiinteä palkan osuus määritettäisiin työpaikoittain, työosastoittain tai erillistehtävissä saman periaatteen mukaisesti. | |
Ellei paikallisesti toisin sovita, kiinteä palkanosuus noudattaa suhteellisesti työntekijöiden peruspalkan määrittelyä järjestelmään siirryttäessä. | |
Peruspalkan muuttuessa (Hko/TVR vuositarkastukset) erillisen lisän ja suorituspalkan kiinteän osuuden summaa ei pienennetä eikä suurenneta ennen kuin erillinen lisä on kokonaan poistunut. Vrt. laskentaohje. | |
Mikäli työnantajan ja asianomaisen työntekijän välillä ei päästä yksimielisyyteen työhön sovellettavasta palkkaustavasta, käytetään paikallisten osapuolten tai liittojen välillä sovittuja palkkaustapoja. | |
Jos syntyy erimielisyyttä siitä, onko käytetty palkkaustapa kohtien 1 ja 2 palkkaustapojen mukainen, asia tulee selvittää työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. | |
Käytettyjen palkkaustapojen rakenteesta tulee antaa työntekijälle riittävän yksityiskohtainen kirjallinen selvitys, jos hän sitä pyytää. | |
Mom. 2. Aikapalkka | |
Aikapalkka | Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään peruspalkan suuruinen. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aikapalkkaosuudesta. | |
Aikapalkkaosuuksien tulee tukea peruspalkan määrityksessä noudatettavia periaatteita. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkan osuuden periaatteiden mukaisesti. | |
Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. | |
Aikapalkkana olevan kuukausipalkan määräytymisperusteena on työnteki- jän tuntia kohden määritelty henkilökohtainen aikapalkka. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Henkilökohtainen aikapalkka täysiaikaisessa työssä (8 h/40 h/vk) muutetaan kuukausipalkaksi kertomalla se luvulla 176,1. | |
Henkilökohtainen aikapalkka täysiaikaisessa työssä (7,5 h/37,5 h/vk) muutetaan kuukausipalkaksi kertomalla se luvulla 165,8. |
Mom. 3. Suorituspalkkatyö | |
Suorituspalkkatyö | Suorituspalkkaustapa on palkkiopalkka. |
Työntekijän palkka kasvaa työmäärän kasvaessa tai työtuloksen parantu- essa sovelletun suorituspalkkaustavan mukaisesti. | |
Mom. 4. Suorituspalkkatyön hinnoittelu | |
Suorituspalkkatyön hinnoittelu | Suorituspalkkajärjestelmä tulee keskimäärin mitoittaa siten, että ansio nor- maalilla suorituspalkkatyövauhdilla ylittää työntekijän peruspalkkatason. |
Mikäli suorituspalkkatyön hinnoitteluperiaatteen toteutumisesta syntyy eri- mielisyyttä, asia ratkaistaan yrityksen /toissijaisesti liittojen palkkarakenne- toimikunnan toimesta. | |
Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet tulee määrittää ennen työn aloitta- mista tai vähintään työn aikana, ellei paikallisesti toisin sovita. | |
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ: | |
Hinnoitteluperusteet on määritetty silloin, kun suorituspalkkauksen perusteet ja järjestelmä on pysyväisluonteisesti työntekijöiden tiedossa. Tähän kuuluvat esim. käytettävät ohjeajat ja veloitushintaperusteet. | |
Hinnoittelussa tulee huomioida varaosien nouto, elpymis-, keskeytys- ja odotusajat. | |
Hinnoitteluperuste ja muuttaminen | Liitot suosittelevat suorituspalkkaustöiden hinnoittelun perusteena käytettä- väksi merkkikohtaisia ohjeaikoja. |
Suorituspalkkatyöhön vaikuttavien tekijöiden (menetelmät, välineet, olo- suhteet) pysyessä muuttumattomina, suorituspalkkatyön hinnoitteluperus- teet pidetään ennallaan. Jos suorituspalkkatyöhön vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutosta, muutetaan suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteita vastaavasti. | |
Ryhmäkohtaisissa suorituspalkoissa saa työntekijä, ellei toisin sovita, osuu- tensa muuttuvasta palkan osuudesta suhteessa työkohtaisen palkan osuu- tensa suuruuteen ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut ryhmä- työhön. Työntekijät voivat myös keskenään sopia muuttuvan palkan osuu- den tasajaosta. | |
Jos suorituspalkkatyöntekijä tekee sellaista veloitettavaa työtä, jonka hin- noitteluperusteita ei ole voitu määrittää mom.4 mukaisesti maksetaan hä- nelle tehdyiltä työtunneilta vähintään peruspalkka. | |
Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään peruspalkka ja mahdollinen ammattitutkintolisä. Tämä todetaan palkkakausittain. | |
Mom. 5. Odotusajan palkka | |
Odotusaika | Sellaiselta odotusajalta, joka ei sisälly hinnoitteluun, maksetaan työnteki- jälle peruspalkka, jollei hänelle ole odotusajaksi järjestetty muuta työtä. |
Odotusajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin työtekijä odottaa asiakasta, varaosia tai uutta työtä. | |
VUORO-, ILTA- JA YÖTYÖ | |
Mom. 1. Vuorotyölisät | |
Vuorotyö | 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää seuraavasti: |
Iltavuorolisä 1,17 euroa tunnissa Yövuorolisä 2,15 euroa tunnissa | |
Mom. 2. Ilta- ja yötyölisät | |
Ilta- ja yötyö | Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään normaali- pituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisestä työ- ajasta poiketen (ilta- ja yötyö), maksetaan korotusta seuraavasti: |
- klo 18.00 – 23.00 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vas- taava korvaus - klo 23.00 – 6.00 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vas- taava korvaus | |
Mom. 3. Ulkotyölisä | |
Ulkotyölisä | 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien sellaisille korjaamotyöntekijöille, jotka joutuvat työskentelemään ulkosalla 1.11. – 30.4. välisenä aikana, maksetaan tehdyiltä työtunneilta erityistä li- sää 0,57 euroa tunnissa. |
Lapin läänissä lisä maksetaan 1.10. – 31.5. välisenä aikana. | |
Kaivoslisä | Mom. 4. Kaivoksissa maan alla tehtävissä työkoneiden huolto- ja korjaus- töissä maksetaan lisää, jonka suuruus on 1,48 euroa tehdyltä työtunnilta. |
Palvelusvuosilisä | Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta muuta so- vita, maksetaan työntekijälle joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan pal- kanmaksukauden yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kau- an hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Paikallisella sopimuksella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa palvelusvuosilisän maksutapaa. |
Lisä määräytyy seuraavasti: | |
Lisänä maksettava euromäärä Työsuhteen kesto lasketaan kaavasta: | |
10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA | |
Kaavassa: LKK On edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä KTA On työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitettu III neljänneksen keskituntiansio | |
Perusteen toteaminen | Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukai- sesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Täl- löin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan as- ti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä. SOVELTAMISOHJE: Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perusteen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu pal- velusvuosilisä siten, että sen katsotaan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausilta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelus- vuosilisästä osa-aikatyöhön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä. (vrt. laskentaohje) |
Työsuhteen päättyminen | 1. Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy en- nen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhtey- dessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukau- delta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin. |
Käsittely palkkahallinnossa | 2. Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen 11 §:n mukaista eikä 22 §:n vuosiloma, momentin 1 mukaista keskituntiansiota laskettaessa. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Ikääntyneet työntekijät | Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä. Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tar- kastusajankohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan |
ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudate- taan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä. Vapaan ajalta maksetaan työntekijälle keskituntiansiota vastaava kor- vaus. | |
Keskituntiansion käyttö | Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa siten, kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään. |
Keskituntiansion laskeminen | Mom. 2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta eri palkkaustapojen mukaan kertynyt ansio mukaan lukien 10 §:n mukaiset olosuhdelisät jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. Keskituntiansioon ei tule mukaan lisä-, yli- eikä sunnuntaityön korotusosia eikä työajan tasaamislisää. |
Jos työntekijä 4. momentin nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuo- sineljännekseltä lasketa. | |
Työntekijän, jonka palkka on määritelty jonkun muun aikatekijän kuin tunnin perusteella (viikko, kausi, kuukausi), keskituntiansion laskemisessa nou- datetaan soveltuvin osin edellisen kappaleen periaatetta. | |
Pitkäaikaisesta, eri vuosineljännekselle jakautuneesta suorituspalkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tie- dossa. | |
Mom. 3. Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan 1. momenttiin perustuva palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan. | |
Uudelle työntekijälle maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen työkohtaisen palkkansa mukaan. Työntekijälle, jolle 2. momentin 2. kappaleen mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu, esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan vastaavasti viimeksi lasketun keskituntiansion mukaan tai pe- ruspalkan mukaan, jos tämä on korkeampi. | |
Hänelle maksetaan kuitenkin taannehtivasti yllä mainitulta ajalta hänen keskituntiansionsa ja peruspalkan mahdollinen erotus, niin pian kuin se voidaan 2 momentissa olevaa sääntöä noudattaen laskea. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Keskituntiansiota säännöllisenä työaikana käytettäessä maksetaan sen lisäksi erilliset lisät työehtosopimuksen sitä edellyttäessä. |
Keskituntiansion käyttöajanjakso | Mom. 4. Momentti 2 mukaan laskettua keskituntiansiota käytetään lasken- tajaksona ollutta vuosineljännestä seuraavan vuosineljänneksen ajan. |
Mom. 5 Tässä pykälässä mainitut vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakautuu suurempi määrä säännöllisiä työtun- teja. | |
Säännöllinen työaika | Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia työvuorokau- dessa ja 40 tuntia työviikossa. |
Työajan lyhennyk- senä toteutettava keskimääräinen viikkotyöaika | Päivä- ja kaksivuorotyössä työaika tulee järjestää siten, että se on • vuonna 2013 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa • vuonna 2014 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa • vuonna 2015 keskimäärin 36,4 tuntia viikossa • vuonna 2016 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa. |
Tämä keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viik- kotyöajaksi. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan mainittuun määrään kalenterivuoden aikana. Työajan tasaa- misessa noudatetaan 6. momentin määräyksiä. | |
Työajan järjestämi- nen paikallisesti sopien | Mom. 2. Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan koneiden, laitteiden ja asiakaspalvelun hyväksikäyttöä samoin kuin työnte- kijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esimerkiksi vuoden eri aikoina, korjaamo- osastoittain tai työntekijäryhmittäinkin samankin työpaikan eri osastoilla. |
Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työ- ajat sekä asiakaspalvelun että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi. | |
Paikallisesti voidaan sopia: | |
1. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 1. momentin 1. kappaleesta poikkeavastikin 2. Työajan tasoittumisjakson pituus 3. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 4. Vuorokautisen työajan lepoaika 5. Työtuntijärjestelmän muuttaminen |
Tasaamisvapaan siirtämisestä sopiminen | Sovittaessa voidaan työajan tasaamisvapaa siirtää annettavaksi viimeis- tään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. |
Työtuntijärjestelmä | Mom. 3. Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. |
Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaa- päiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä. | |
Muutoksesta ilmoittaminen | Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mah- dollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Tilapäisen muutok- sen määritelmä | Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään. |
Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä. | |
Työajan järjestämi- nen muutoin kuin paikallisesti sopien | Mom. 4. Ellei paikallisesti ole 2. momentin mukaisesti sovittu työajan jär- jestämisestä, on työaika järjestettävä seuraavasti: |
1. Työvuorokausi | |
Työvuorokausi alkaa päivätöissä klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. | |
2. Päivittäisen työajan sijoitus | |
Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00 - 10.00 välillä, ellei työnantaja ole tuo- tannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tä- män työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Muutokset toteutetaan 3. momentin 3. kappaleen edellytysten mukaan, jos asiasta ei voida sopia paikallisesti. | |
3. Päivittäinen lepoaika | |
Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpai- kaltaan. | |
Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia. |
4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen | |
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. | |
Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa. | |
5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi | |
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on sovitusta työajasta riippuen keskimäärin enintään 40 tai 37,5 tuntia vii- kossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittu- misjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika ta- soittuu sanottuun keskimäärään. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 48 tuntia viikossa eikä 10 tuntia vuorokaudessa. Säännöllistä työaikaa kes- kimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoit- tumisajanjaksoa. | |
Muita työajan jär- jestämistä koskevia yleisiä määräyksiä | Mom. 5. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työaikaa koskevia yleisiä määräyksiä: |
1. Työajan seuranta | |
Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa. | |
2. Arkipyhäviikot ja vapaapäivät | |
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsiäislauan- taita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyys- päiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin. | |
3. Virvokkeiden nauttiminen | |
Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana ai- kana kahvia tai virvokkeita. | |
4. Jaksotyö | |
Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n mukaan. | |
5. Yötyö | |
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai so- pimalla paikallisesti. |
Mom. 6. | |
1. Soveltamisala | |
Työajan tasaami- nen päivä- ja kaksi- vuorotyössä | Tämän momentin määräykset koskevat normaalisti täysaikaista eli 40-tun- tisin työviikoin tapahtuvaa työskentelyä päivä- ja kaksivuorotyössä. |
2. Työajan pituus | |
Työaika tulee järjestää siten kuin 12 §:n mom. 1 edellyttää. | |
Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Vuo- silomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen. | |
3. Työajan tasaaminen | |
Työajan tasaaminen toteutetaan käynti- ja palveluajat turvaten. | |
Työajan tasaaminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika kalente- rivuoden aikana tasoittuu 12 § mom. 1 mainittuun tuntimäärään viikossa (12,5 päivää vuodessa). | |
Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä va- paata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. | |
Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentä- mällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaamisvaih- toehtoja yhdistelemällä. | |
Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Sovittaessa voidaan työajan tasaamisvapaa siirtää annettavaksi viimeis- tään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. | |
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan. | |
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissa oleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt. |
4. Työajan tasaamislisä | |
Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 5,8 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta. | |
Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutus- ajan säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sai- rausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luot- tamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuuluu heidän toimiessaan työn- antajan kanssa sovituissa tehtävissä. | |
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 11 §:n 2. mo- mentin mukaista keskituntiansiota. | |
Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. | |
5. Kuukausipalkkaiset työntekijät | |
Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. | |
6. Työajan tasaaminen ja vuosilomaoikeus | |
Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden menettä- mistä. | |
Työaikalain noudattaminen | Mom. 7. Muilta osin noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä. |
Ylityö | Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin. |
Ylityökorvaus maksetaan tämän pykälän mukaisesti. | |
Ylityökorvausta kutsutaan seuraavassa ylityölisäksi. | |
Ylityölisän laskentaperusteena on työehtosopimuksen 11 §:n mukainen keskituntiansio. | |
Ylityön enimmäis- määrän tarkastelu- jakso | Työaikalain mukaisina ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksoina käy- tetään kalenterivuotta. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen. |
Tämän pykälän 2 ja 3 momentin tarkoittama ylityö on lakisääteistä ylityötä. | |
Momentissa 4, 5 ja 6 määritellään niin sanottu tes -ylityö, joka korvataan kuten ylityöstä on sovittu, mutta jota ei kirjata ylityöksi työaikakirjanpitoon. | |
Vuorokautinen ylityö | Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan 12 §:n 1. momentin 1. kap- paleessa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 12 §:n 2. momentin mukaisesti sovitun säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä. |
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. | |
Vuorokautisen yli- työn korvaaminen | Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta. |
Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta. | |
Viikoittainen ylityö | Mom. 3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopi- muksen 12 §:n 1. momentin 1. kappaleen mukaan määräytyvän säännölli- sen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan. |
Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on kes- kimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työ- viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Keskeytymät- tömässä vuorotyössä työ katsotaan ylityöksi vain, jos ylityötuntien korvaa- misesta vapaa-ajalla ei ole sovittu. | |
Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä. | |
Viikoittaisen ylityön korvaaminen | Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suu- ruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % kes- kituntiansiosta. |
Sen jälkeen, kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö. |
Työajan ylittyminen työaikaa tasatta- essa (tes-ylityö) | Mom. 4. Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajan tasaamisen vuoksi (12 § 6 mom.) työtuntijärjestelmässä asianomaisen |
- työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtuntimää- rän, korvataan siten kuin vuorokautisesta ylityöstä on sovittu - työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, kor- vataan siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. | |
Työajan ylittyminen arkipyhä viikkoina (tes-ylityö) | Mom. 5. Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työvii- kon työtuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan, maksetaan hänelle tämän lisäksi tehdystä työstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. |
Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edelli- sen kappaleen mukaan tule korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, makse- taan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena. | |
Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1. momentin mu- kaisin edellytyksin. | |
Tämä momentti ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä. | |
Korvaus viikkoyli- työmääräysten mu- kaan (tes-ylityö) | Mom. 6. Mikäli työntekijällä vuosiloman, oman sairauden, 19 §:n mom. 6:ssa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon, talou- dellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, Autoalan koulutussopimuksen 2 §:ssä mukaisten ammatillisen jatko-, täydennys- tai uudelleenkoulutuksen taikka yhteisen koulutuksen tai autoalalle liittojen hyväksymään ay-kolutukseen osallistumisen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjes- telmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan va- paapäivinä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten, kuin viikoittaisesta yli- työstä on sovittu. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Tässä momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhennettyä työviikkoa. | |
Lisätyön korvaaminen | Mom. 7. Työntekijälle, jonka säännölliseksi enimmäistyöajaksi on sovittu 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan sovitun säännöllisen päivittäisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ja lainmukaisen työajan väli- senä aikana lisätyöstä 50 %:lla keskituntiansiosta korotettu palkka. |
Mom. 8. Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. | |
Vuorotyölisä maksetaan ylityöajalta yksinkertaisena. |
Sunnuntaityö | Mom. 9. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta. |
Viikoittainen vapaa-aika | Mom. 10. Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain määräämä viikoittainen vapaa-aika (viikko- lepo) ensisijaisesti saman viikon lauantaina. |
Viikkovapaa- korvaus | Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työ- hön, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hä- nen säännöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella voidaan viikko- vapaakorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuorokauden aikana, jona viikkovapaa olisi vii- meistään ollut annettava. |
Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkovapaapäivänä tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa tai maksa- malla siitä rahakorvaus. SOVELTAMISOHJE Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työs- tä Autoalan koulutussopimuksen 2 §:ssä mukaisen ammatillisen jatko-, täydennys- tai uudelleenkoulutuksen taikka yhteisen koulutuksen tai auto- alalle liittojen hyväksymään ay-kolutukseen osallistumisen, oman sairau- tensa tai sairaan lapsen hoidon taikka työnantajan määräyksestä työtehtä- vien hoitamisen vuoksi tehtävän matkan vuoksi. Työntekijälle korvataan hänen menettämänsä viikkovapaa 13 §:n 10 momentin mukaisesti, ellei hän saa viikkovapaataan muutoin. | |
Hälytysluontoinen työ | Mom. 1. Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, jos työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti: |
a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen klo 21.00, kahden tunnin kes- kituntiansiota vastaava korvaus. | |
b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 6.00 välisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa ta- pauksissa heti 100 %. |
Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, hänelle maksetaan kohdassa a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskitun- tiansiota vastaava korvaus ilman ylityölisää. | |
Varallaolo | Mom. 2. Jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puolet hänen keskituntiansionsa mukai- sesta palkastaan varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi. |
Tämän momentin mukaisissa tilanteissa ei työntekijän työhön kutsumiseen sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä. | |
Muu valmiusaika | Mom. 3. Muuta valmiusaikaa kuin edellä tarkoitettua asuntovarallaoloa koskevat ehdot sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimuksessa on sovittava ainakin: - valmiusajan pituus - aika, jonka kuluessa työntekijän on oltava tekemässä työtä (vasteaika) - muulta valmiusajalta maksettava korvaus. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi. |
Tämän momentin mukaisissa tilanteissa sovelletaan edellä momentissa 1 olevia hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä. | |
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ | |
Matkustaminen kotimaassa | Matkasta on kysymys, kun työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä tehtävänsä hoitamiseksi muutoin varsinaisen työpaikkansa ulkopuolelle . - tekemään työsopimuksensa mukaista työtä tai - toteuttamaan muun työnantajansa kanssa sovitun työhön liittyvän tehtä- vän. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä työskentelee säännöllisesti ja vakituisesti. Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii. Matka alkaa työntekijän työpaikalta tai asunnolta sen mukaan, mikä mat- kan kannalta kokonaisuutena on tarkoituksenmukaista. Matka päättyy sa- moin perustein työntekijän työpaikalle tai asunnolle. |
Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työn- tekijän lähtiessä matkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan ja päättyy työnteki- jän palatessa matkalta työpaikalleen tai asunnolleen. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että matkustamiseen ja työn tekemiseen käytetty aika huomioon ottaen työntekijä saa työvuorokausittain riittävän levon. Tällöin otetaan huomioon myös työn kiireellisyys muut olosuhteet. | |
Kustannusten korvaaminen | Matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Matkan ajalta työnantaja maksaa siten kuin jäljempänä määrätään työnte- kijälle - korvauksen matkakustannuksista - korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ja - korvausta majoittumisesta ja matkasta aiheutuneista muista ylimääräi- sistä kustannuksista. Korvaukset maksetaan kulloinkin voimassa olevien verohallituksen päätök- sen verottomien korvausten määräisinä. Matkakustannukset Työnantaja korvaa työntekijälle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matka- kustannukset, kun matkan perustana oleva työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisia matkakustannuksia ovat matkalippujen hinnat toisessa luo- kassa, matkatavaroista aiheutuvat kustannukset, välttämättömien paikka- lippujen ja yöllä matkustettaessa makuupaikkalippujen hinnat. Oman auton käytöstä, josta on sovittu työnantajan kanssa ennen matkan alkamista, maksetaan korvaus verohallituksen vuosittain verottomaksi päättämien määrien mukaisena. Korvaus maksetaan myös työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljettamisesta omalla au- tolla. Jos työntekijä joutuu matkan aikana majoittumaan yli viiden kilometrin etäi- syydellä työntekopaikasta, hänelle maksetaan korvaus majoituspaikan ja työntekopaikan välisistä matkakustannuksista yleisten kulkuneuvojen tak- sojen mukaisesti, jos niiden vuorot ovat sopivia. Jos yleisten kulkuneuvojen käyttö ei ole mahdollista maksetaan työntekijälle kilometrikorvaus oman au- ton käytöstä |
Päiväraha Matkan ajalta työnantaja maksaa kultakin matkavuorokaudelta aiheutu- neiden ylimääräisten elantokustannusten korvauksena päivärahaa. Päivä- rahan maksamisen edellytyksenä on, että työn tekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä sekä työntekijän varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Kokopäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia. Viimeiseltä matkavuorokaudelta kokopäiväraha maksetaan, kun matka on sen aikana kestänyt yli 6 tuntia. |
Osapäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia. Viimeiseltä matkavuorokaudelta osapäiväraha maksetaan, kun matka on sen aikana kestänyt yli 2 ja enintään 6 tuntia. Päivärahasta maksetaan kuitenkin puolet, jos työntekijä matkavuorokau- den aikana saa maksuttoman tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan. Maksuttomalla ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahaa tarkasteltaessa kahta ja osapäivärahaa tarkasteltaessa yhtä ateriaa riippumatta siitä, maksaako ruoan työnantaja tai joku muu esimerkiksi tilaaja. |
Matka-ajan korvaus Korjaamotyöntekijän matkustaessa työnantajan määräyksestä työtuntijärjes- telmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena keskituntiansion mukainen palkka enintään 8 tunnilta työ- päivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta, kun työnantaja kus- tantaa työntekijälle makuu- tai hyttipaikan kello 21.00-07.00 välillä. |
Ateriakorvaus Ateriakorvaus maksetaan, jos työntekijällä ei ole matkan johdosta tavan- omaista ruokailumahdollisuutta ja hänelle aiheutuu tämän johdosta poikke- uksellisia kustannuksia. Mikäli toisin ei ole sovittu ja työntekijän tässä kohdassa tarkoitettu työ mat- koineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata vakitui- seen asuntoonsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt tunnit. Yöpymiskustannukset Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla majoittumiskustannukset tai yömatkaraha. Jos työntekijä joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään eikä hänelle järjestetä maksutonta majoitusta, työnantaja korvaa majoittu- miskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti. Työnantaja maksaa työntekijälle yömatkarahan sellaiselta päivärahaan oi- keuttavalta matkavuorokaudelta, jonka aikana työntekijälle ei ole järjestetty maksutonta majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai mat- kan ajaksi makuu- tai hyttipaikkaa. Työnantajan työntekijälle järjestämän majoituksen tulee täyttää tavanomai- sen, hyvän käytännön mukaisen majoituksen vaatimukset. |
Erityistilanteet | Aiheeton poissaolo ja päiväraha Jos työntekijä on matkan aikana poissa työstä ilman hyväksyttävää syytä, menetellään päivärahan maksamisessa seuraavasti: 1. Vapaapäiviltä maksettava päiväraha Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltä- vään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäi- vältä makseta. 2. Päiväraha työpäivältä Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen ai- kaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä. Eräät juhlapäivät ja vuosiloma Jos työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komennus- paikkakunnalla tehnyt työtä vähintään kolme viikkoa, on hän, mikäli pakot- tavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa. Tällöin työnantaja korvaa hänelle matkakustannukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä päivärahan ja edellytyksien täyttyessä yömatkarahan. Sama koskee myös vuosiloman johdosta tapahtuvaa kotimatkaa ja tapa- uksia, joissa työnantaja katkaisee komennuksen esimerkiksi viikonlopun ajaksi. Matkustussääntö Yrityksen matkustussäännössä tulee noudattaa tämän pykälän määräyksiä siten, että määräykset ovat kokonaisuutena ottaen samantasoiset kuin tä- män pykälän mukaiset edut. Matkustavaan tehtävään palkatut Työnantaja ja työntekijä, jonka tavanomaisiin tehtäviin kuuluu toistuva mat- kustaminen, sopivat kirjallisesti matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Jollei muusta ole sovittu, suoritetaan matkakustannusten korvaukset tämän pykälän mukaisesti. Kun työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse voi päättää matkojensa tekemisestä ja työaikansa käytöstä, ei matka-ajan korvausta makseta. |
Matkustaminen ulkomailla | Ulkomaan matkalla tarkoitetaan matkaa, jonka aikana yövytään ulkomailla. Ulkomaan matkasta maksettavista korvauksista ja päivärahasta sekä ma- joituksesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä ennen matkan alka- mista noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän periaatteita. |
Paikallinen sopiminen | Paikallisesti voidaan sopia - majoittumisen periaatteista ja - ateriakorvauksen periaatteista |
Korvattavat arkipyhät | Mom. 1. Uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pää- siäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan, milloin työ tällaisena päivänä keskeytetään ja se muuten olisi ollut työntekijän työpäivä, arkipy- häkorvauksena täyttä kahdeksan tunnin työpäivää vastaava palkka keski- tuntiansion mukaan. |
Osa-aikatyö | Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus. |
Arkipyhäkorvauk- sen edellytykset | Mom. 2. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yh- täjaksoisesti kestänyt vähintään yhden kuukauden ennen kyseistä arkipy- hää. Edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukai- sesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seu- raavana työpäivänä, jollei poissaolo ole johtunut hyväksyttävästä syystä. |
Mom. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työnte- kijälle myös sellaisilta 1. momentin mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jot- ka sattuvat | |
- vuosiloman ajaksi, - lakisääteisen isyysvapaan ajaksi, - ajalle, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai synnytysloman palkkaa, - 19 §:n 7. momentissa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkalli- sen poissaolon ajaksi, - taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi. | |
Jos työntekijä työskentelee työtuntijärjestelmästä poiketen arkipyhänä, jolta hän muuten olisi oikeutettu tämän pykälän mukaiseen arkipyhäkorvauk- seen, maksetaan arkipyhäkorvaus työssä olosta riippumatta. | |
Lauantaille tai sunnuntaille sattuvalta itsenäisyyspäivältä maksetaan arki- pyhäkorvaus. | |
Mom. 4. Arkipyhäkorvausta sekä mom. 5:n korvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle. | |
Mom. 5. Helatorstaiviikon lauantailta maksetaan arkipyhäkorvausta vas- taava korvaus. | |
Mom. 1. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä: | |
- päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon sekä - 50- ja 60-vuotispäivänään. |
Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon. | |
SOVELTAMISOHJE: Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä työntekijän vanhempia ja iso- ja appivanhempia, lapsia, aviopuolisoa, avopuolisoa, lapsenlapsia sekä veljiä ja sisaria. | |
Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle korvaus keskitun- tiansion mukaisena hänen työsopimuksensa mukaista säännöllistä työ- aikaa vastaavilta tunneilta. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle vapaa anne- taan kuukausipalkkaa vähentämättä. Vapaan pitäminen ei vähennä työnte- kijän vuosilomaetuja. | |
Kutsunta | Mom. 2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. |
Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle li- säksi palkka työssäoloajalta. | |
Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimi- tus pidetään. | |
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korva- taan ansion menetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mu- kaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työ- aikanaan. | |
Reservin harjoitukset | Mom. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palk- kaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. |
Työnantaja saa vähentää maksamastaan palkasta työntekijälle maksetta- van reserviläispalkan työtuntijärjestelmän mukaisten työpäivien osalta. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka siviilipalveluslain nojalla määrätään kertausharjoituksia korvaavaan palveluun sekä niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin. | |
Mom. 4. Työntekijällä, joka on valittu Metallityöväen Liiton liittotoimikun- taan, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen on oikeus osallistua työajalla palkkaa vähentämättä näiden virallisiin kokouksiin. Metallityöväen Liiton autoalan johtoryhmään valitulla työntekijällä on oikeus osallistua johtoryhmän kokouksiin työaikana. Tältä ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta |
Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipy- mättä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Mom.5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtoso- pimuksen 11 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaisesti | |
Yleiset velvollisuudet | Mom. 1. Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehti- maan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoi- tuksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edelly- tyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslaki TTL (738/2002) (8 § 1 mom.) Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjes- telmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. (TTL 10 § 1 mom.) Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämi- seksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa turvallisuudelle ja terveydelle haittaa ja vaaraa. (TTL 18 §). Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle työturvallisuuslain mukaisesti antamia henkilösuojaimia ja muita varusteita. (TTL 20 § 1 mom.) |
Ilmoitusvelvollisuus | Mom. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilösuojaimissa tai muissa laitteissa, havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. (TTL 19 § 1 mom.) |
Työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. (TTL 19 § 3 mom.) | |
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka mää- räytyy yksinomaan lain määräysten mukaisesti. |
Työntekijän oikeus pidättäytyä työstä | Mom. 3. Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. (TTL 23 § 1 mom.) Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin se on mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu kun- nes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. (TTL 23 § 2 mom.) Sama oikeus työntekijällä on, jos työtä varten ei ole asennettu viranomai- sen tai työsuojelupäällikön määräämien tai työsuojeltutoimikunnan tai vas- taavan yhteistoimintaelimen yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita. |
Henkilönsuojaimet | Mom. 4. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilas- tojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että henkilönsuojaimen käytöllä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita olen- naisesti parantava vaikutus, työnantaja hankkii tällaisen suojaimen työpai- kalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. |
Samoin menetellään, jos työntekijä voidaan tehokkaasti suojata haitoista, jotka työn laadun vuoksi erityinen kosteus, märkyys, veto, kuumuus tai kylmyys, voimakas valo taikka muu vaarallinen säteily aiheuttaisivat. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Asiaa käsittelevä yhteistyöelin on yrityksen työsuojelutoimikunta tai vastaava. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilöstölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdotetuista suojaimista. | |
Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että yhteistyöelimessä edustettuna olevat eri ryhmät ovat hankintaehdotuksesta samaa mieltä. | |
Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta, jota työntekijä työs- sään käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantumasta. | |
Kemikaalit | Mom. 5. Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. (TTL 38 § 1 mom.) |
Työnantajan on omalta osaltaan varmistettava, että vaarallisen kemikaalien päällykset on vastaanotettaessa merkitty määräysten mukaisesti ja että kemikaalista on toimitettu työpaikalle asianmukainen käyttöturvallisuustie- dote. Ellei määräysten mukaisia varoitusmerkintöjä ja käyttöturvallisuustie- dotetta tai sitä vastaavia tietoja ole, kemikaalia ei saa käyttää. Työnantajan on annettava työntekijöille käyttöturvallisuustiedotteiden, pääl- lysmerkintöjen ja käyttöohjeiden edellyttämää opetusta ja ohjausta kemi- kaalien turvallista käyttöä ja käsittelyä varten sekä varmistettava ennen työn aloittamista, että työntekijä on omaksunut annetut ohjeet. |
Työterveys- huolto | Mom.6. Työantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemi- seksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja tervey- den turvaamiseksi ja edistämiseksi käyttäen riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. (Työ- terveyshuoltolaki 1383/2001) |
Suojapuvut | Mom. 7. Työnantaja hankkii ja pesettää kustannuksellaan työntekijäin suo- japuvut sopiviksi katsomiensa väliajoin. Työnantaja hankkii kustannuk- sellaan autonpesijöille, rasvareille ja alustansuojaajille tarkoituksenmukai- sen suojavaatetuksen ja jalkineet sekä myös niille työntekijöille, jotka tila- päisesti joutuvat työskentelemään ulkosalla ilmastolliset olosuhteet huomi- oon ottaen käytännön tarvetta vastaavan, riittävän suojavaatetuksen. |
Turvajalkineet | Työnantaja hankkii kustannuksellaan tämän työehtosopimuksen sovelta- misalaan kuuluville työntekijöille tarkoituksenmukaiset turvajalkineet. Jalki- neiden tarve ja malli selvitetään yhdessä yrityksen työsuojeluorganisaati- ossa. |
Maastossa suoritettavat työt | Mom. 8. Ennen maastossa suoritettavien korjaustöiden aloittamista on suojavaatetukseen liittyvistä erikoiskysymyksistä sovittava paikallisesti. |
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ: | |
Tämä koskee myös kaivoksissa suoritettavia korjaustöitä. | |
Yksintyöskentely | Mom. 9. Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskennel- lessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. (TTL 29 § mom. 1) |
Ulkoasennustyöt | Mom. 10. Liitot toteavat, että työntekijää ei tarpeettomasti tule määrätä ul- koasennustöihin kohtuuttoman pakkasen vallitessa, ellei työskentelyä var- ten ole järjestää työolosuhteita helpottavia varusteita. |
Tehtäessä pitempiaikaista vaativaa asennustyötä alle -25oC lämpötilassa tulee työpaikalla olla olosuhteet huomioon ottaen sopivia suojavarusteita, kuten esim. korjattavan kohteen ympärille ja/tai päälle asetettava suojus (pressu) ja olosuhteisiin sopiva lämmityslaite. | |
Häkämyrkytys- vaara | Mom. 11. Häkämyrkytystapausten välttämiseksi työnantaja velvoitetaan kustantamaan niille työntekijöille, joilla työnantajan tai työntekijän puolesta katsotaan häkämyrkytysvaaran olevan olemassa ja jotka lääkärintarkas- tusta haluavat, tällaisen tarkastuksen vähintään kaksi kertaa vuodessa. |
Näkökyvyn mukaan hiotut suojasilmä- lasit | Mom. 12. Auto- ja konekorjaamotyössä saattaa esiintyä tilanteita, jolloin kipinöinti tai muut lentävät roiskeet/lastut aiheuttavat ilmeistä silmätapatur- man vaaraa. |
Mikäli työpaikalla tällaisia töitä esiintyy, pyritään vaaratilanne ensisijaisesti poistamaan teknisin toimenpitein, suojavälinein ja oikeita työmenetelmiä käyttäen. |
Mikäli tästä huolimatta ilmeistä silmätapaturman vaaraa ei voida eliminoida, tulee kysymykseen työntekijän näkökyvyn mukaan hiottujen suojasilmä- lasien hankinta. Lasien tarpeellisuuden selvittävät kyseinen esimies, työ- suojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu yhdessä. | |
Mikäli yhteisesti todetaan tarpeen olevan olemassa, hankkii työnantaja kus- tannuksellaan suojasilmälasit. | |
Tarvittaessa antavat liitot tarkennetut menettelytapaohjeet hankintatarpeen selvittämistä varten. | |
Alakohtainen työsuojelusopimus | Mom. 13. Liittojen välillä 18.9.2009 allekirjoitettu työsuojelusopimus sitoo tämän työehtosopimuksen osana sopimuspuolia ja niiden jäseniä. |
Edellä mainittu sopimus on liitetty tähän työehtosopimukseen. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Työsuojeluvaltuute- tun vapautuksen määrä | Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävän vapaa-ajan määrää vahvistettaessa todetaan työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen työsuojeluvaltuutetun vaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka. |
Sairaus ja tapaturma | Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa keskitun- tiansion mukaisesti sen pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä kuin seuraavassa käy ilmi: |
Korvausjakson pituus | Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti: |
Työsuhteen kesto Kalenteriajanjakso | |
vähintään 1 kk mutta alle 3 vuotta 28 päivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää 10 vuotta tai kauemmin 56 päivää | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän säännöllisiltä työtunneilta. |
Odotus- eli karens- sipäivä alle 6 kk:n työsuhteissa | Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Ensimmäinen poissaolo- päivä on karenssipäivä. |
Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jäl- keen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös ka- renssipäivältä. | |
Alle 1 kk:n työsuhteet | Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enin- tään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työky- vyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjak- son sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muu- toinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. |
Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava. | |
Vähintään 6 kk:n työsuhteet | Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjak- soisesti vähintään kuusi (6) kuukautta, sairausajan palkka maksetaan en- simmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. |
Tapaturma | Palkka maksetaan myös karenssipäivältä, jos työkyvyttömyyden on aihe- uttanut työtapaturma. |
Sairausajan palkan maksamisen edellytykset | Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle ovat seuraavat: |
1. Työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä. 2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
1. Työkyvyttömyyden toteaminen | |
- Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työn- antajan hyväksymällä tavalla. - Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle. - Epidemioiden aikana voi lääkäri antaa työterveyshoitajalle oikeuden kirjoittaa tutkimuksensa perusteella todistuksia enintään kolmeksi vuo- rokaudeksi kerrallaan. Kertautuvan todistuksen antajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Uusiutumistapauksessa on kiinnitettävä eri- tyistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen. - Ennen kuin hoitajan antamaa todistusta voidaan pitää selvityksenä työ- kyvyttömyydestä, hänen tulee todeta yhdessä lääkärin kanssa tilanteen olevan edellä mainitulla tavalla sellainen, että hoitaja voi antaa to- distuksia työkyvyttömyydestä. |
2. Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus | |
- Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vas- taanotolla. - Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyy- destä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työn- tekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. | |
3. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet | |
- Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, hän voi osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutu- vat kustannukset. - Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. | |
4. Ohjaaminen työehtosopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen | |
- Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määrä- ysten oikeaan soveltamiseen. | |
- Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositelta- vaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä. | |
- Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairaus- poissaolojen saaminen mahdollisimman vähäiseksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissa- olojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi. | |
Sairastuminen kesken työpäivän | Jos työntekijä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi kes- ken työpäivänsä, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus. |
SOVELTAMISOHJE: | |
- Määräys tarkoittaa sitä, että alle kuuden kuukauden työsuhteessa työ- kyvyttömyyden jatkuessa seuraava päivä on karenssipäivä. - Jos työntekijä jo työhön tullessaan on sairauden vuoksi työkyvytön, ky- seistä päivää pidetään karenssipäivänä. | |
Saman sairauden uusiutuminen | Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen ilman ka- renssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täy- teen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- tai kor- vausajanjakso on päättynyt. |
SOVELTAMISOHJE: | |
- Korvausajanjakson ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhden- jaksoinen, vaan se voi koostua useammasta työkyvyttömyysajanjak- sosta. |
- Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen. - Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jostakin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttö- myyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan sairausajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Sairausajan palkka ja vuosiloma | Jos työntekijä sairastuu eikä vuosilomaa siirretä myöhemmin pidettäväksi, ei työnantajalle tällöin synny sairausajan palkan maksuvelvollisuutta, jolloin työntekijän eduksi jää vuosilomapalkan lisäksi sairausvakuutuslain mukai- nen päiväraha. |
Sairausajan palkka ja lomautus | Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön lomautusil- moitusta annettaessa ja sairaus jatkuu lomautuksen jo alettua, työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus jatkuu tämän pykälän mukaisesti lo- mautuksen aikana, kunnes työkyvyttömyys tai korvausajanjakso on päätty- nyt. |
Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairaus- ajan palkka maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin keskeytyy myös korvausajanjakson laskeminen. Jos työntekijä on sairaana lomautuk- sen päättyessä, työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus jatkuu tämän pykälän mukaisesti, kunnes sairaus tai korvausajanjakso on päätty- nyt. | |
Lomautusajalta sairausajan palkka ei edellä mainituin poikkeuksin makseta. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys alkaa lomautuksen aikana ja jat- kuu lomautuksen jo päätyttyä, työnantajan sairausajan palkan maksuvelvol- lisuus alkaa tämän pykälän mukaisesti siten, että lomautuksen päättymisen jälkeen ensimmäinen työpäivä on alle kuuden kuukauden työsuhteessa ka- renssipäivä, joka on myös sairausajan palkan maksamisajanjakson ensim- mäinen päivä. | |
Sairausajan palkan epääminen | Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen työsopimuslain säännösten perusteella. | |
Työntekijän ilmoi- tusvelvollisuus | Mom. 2. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Ilmoitus sairastumisesta työnantajalle, mikäli mahdollista, ennen työvuoron alkua: |
- Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tätä kos- kevat menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon. | |
- Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumises- taan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikai- sintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty. | |
Sairausajan palkan maksu- ajankohta | Jos työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairaus- ajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, työnantaja mak- saa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmaksun yhtey- dessä odottamatta sairausvakuutuspäivärahan tai siihen verrattavan muun korvauksen saamista. |
Vähennykset | Mom. 3. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan palkasta siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia, ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapaturmaeläke. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta edellä mainittuun päivä- tai äitiysrahaan kyseiseltä päivältä. | |
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sai- rausajan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta. | |
Sairauskassa | Mom. 4. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työnantaja on velvollinen maksamaan 1. momentin mukaisen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle saira- usavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja 1. momentin mukaisesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jat- kuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1. momentin nojalla on velvollinen maksa- maan palkkaa, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jatkuvan avus- tuksen maksamisesta. |
Työpaikkakassa | Mom. 5. Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työn- antaja voi toteuttaa 1. momenttiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1. momentin edellyttämän sairausajan palkan ja työn- antaja maksaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa sairausvakuutuslain ulkopuolella maksettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia. |
Sairaan lapsen hoito | Mom. 6. Alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa maksetaan äidille tai isälle ja jälkimmäisessä tapauksessa lasta huoltavalle henkilölle, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen äidin tai isän kanssa yhteisessä talou- dessa avioliitonomaisissa olosuhteissa (myöhemmin vanhemmat) tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta xxxx- xxxx työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määrä- ysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. |
Työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että molemmat vanhemmat eivät yhtäaikaisesti käytä poissaolo-oikeuttaan hyväkseen. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Poissaolon pituus ja siitä annettava selvitys | Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä yksi, kaksi, kolme tai neljä päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuk- sessa ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan henkilön omasta sairaudesta. |
Yksinhuoltaja | Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös hen- kilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muut- tanut asumaan erilleen puolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso tai edellä tarkoitettu avopuoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon ase- tai si- viilipalvelusvelvoitteiden tai reservin harjoitusten vuoksi. |
Milloin poissaolo on välttämätön | Lähtökohtana on, että korvaus maksetaan silloin, kun lapsen hoitoa ei voida muuten järjestää, vaan jommankumman vanhemman pitää jäädä hoita- maan lasta. Poissaolotapauksissa vaaditaan selvitykseksi poissaolon vält- tämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtä- vään. |
Molemmat vanhem- mat vuorotyössä | Jos lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona ole- valle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työ- vuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan. |
Saman sairauden uusiutuminen | Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kulu- essa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin korvausta tämän momentin mukaisesti, jatketaan korvauksen maksamista ilman karenssipäivää siihen asti, kun edellä mainittu neljän päivän korvausajanjakso on tämän sairau- den osalta täyttynyt. |
Saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sai- rastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään toisen vanhemman ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta uusiutumistapausta. | |
Lapsi sairastuu kesken työpäivän | Jos lapsi sairastuu äkillisesti kesken työpäivän ja toinen vanhemmista jou- tuu järjestämään hoidon tai hoitamaan lasta tässä momentissa tarkoitetulla tavalla, maksetaan hänelle hänen sinä päivän menettämältään säännölli- seltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus. |
Vaikutus vuosilo- maan | Tässä momentissa tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuo- silomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin. |
Vaikeasti sairaan tai vammautuneet lapsen hoito | Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (Vnp sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2. momentissa tarkoitetuista vaikeista sai- rauksista ja vammoista) 1 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oi- keus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvussa tar- koitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täy- sin työkyvytön. Työnantajalla voi olla osoittaa työntekijälle ns. kor- vaavana työnä jotakin muuta kuin hänen tavanomaista, vakituista työ- tään. Korvaavan työn olemukseen kuuluu, että se on luonteeltaan tar- koituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän tavan- omaista työn tekemistä tukevaa työtä tai tähän samaan päämäärään tähtäävää koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työnte- kijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsi- teltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon ensisijassa työter- veyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun lääkärin, ensisijaisesti työ- terveyslääkärin, kanssa. Liitot ovat sopineet yhteisestä korvaavan työn ohjeistuksesta, joka on liittojen kotisivuilla: xxx.xxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx . |
Äitiys- ja isyysva- paan palkka | Mom. 1. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta keskituntiansion mukaista palkkaa 56 päivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestel- män mukaisilta työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiysva- paan alkamispäivästä lukien. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvolli- suutta uuden äitiysvapaan osalta. | |
Jos naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, xxxx- xxxx hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 56 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava vapaa, jonka ajalta työnantaja mak- saa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan palkan maksamista koskevien työ- ehtosopimusmääräysten mukaisesti. | |
Työntekijälle maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta keskituntiansion mu- kaista palkkaa yhdeltä kuuden arkipäivän pituiselta yhdenjaksoiselta isyys- vapaajaksolta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijän työ- suhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen isyysvapaan alkamista. Muilta osin isyys- ja vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa. | |
Vähennykset | Mom. 2. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle äitiys- tai isyysvapaan palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuk- sena työntekijälle tulevan sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai isyysra- han tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. |
Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada itselleen tai vähentää työn- tekijälle maksamastaan äitiys- tai isyysvapaan palkasta korvausta siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kus- tantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella. | |
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää äi- tiys- tai isyysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta. | |
Jos työntekijä on äitiys- tai isyysvapaalla päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta edellä mainit- tuun päivä- tai äitiys- tai isyysrahaan kyseiseltä päivältä. |
Lakisääteiset lääkärintarkastuk- set | Mom. 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin, kun nämä perustuvat: |
- valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaat- teista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asian- tuntijoiden koulutuksesta (1484/01) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan - lakiin nuorista työntekijöistä (998/93) - säteilylakiin (592/91) - tartuntatautilakiin (583/86) | |
Ansionmenetys korvataan tarkastuksessa ja tutkimuksessa sekä niihin liit- tyvissä matkoissa työntekijän menettämiä säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta. | |
Työnantaja maksaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuk- sista sekä tämän työehtosopimuksen mukaisen päivärahan silloin, kun työntekijä lähetetään edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuihin tar- kastuksiin tai tutkimuksiin taikka määrätään näiden perusteella jälkitarkas- tukseen. | |
Jos tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, hänelle maksetaan kor- vauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa. | |
Muut kuin laki- sääteiset lääkärin- tarkastukset | Mom. 2. Muita kuin lakisääteisiä lääkärintarkastuksia koskevat ansionme- netyksen korvattavuuden edellytykset ovat: |
a) P e r u s e d e l l y t y k s e t (koskevat kaikkia b-kohdan tapauksia 1 - 5) | |
1. Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytä- essä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuul- lisine matka-aikoineen kesti. | |
2. Muissa kuin kohdassa 1. tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapa- uksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luo- tettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ul- kopuolella. | |
3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnanta- jalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. |
4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä vält- täen. | |
5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopi- musmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sai- rausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta. | |
6. Jos sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuu- desta, ei ansionmenetystä korvata. | |
b) E r i t y i s e d e l l y t y k s e t | |
Ansionmenetys korvataan: | |
1. Uusi tai uusiutuva sairaus | |
Uusi tai uusiutuva sairaus | Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus. |
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestä- neen työkyvyttömyyden ajalta. | |
Jos työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä. | |
2. Aikaisemmin todettu sairaus | |
Aikaisemmin todettu sairaus | Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on hoidon määrittelemiseksi ao. erikoislääkärin suorit- tama tai erikoisalan poliklinikalla suoritettu tarkastus. |
Sairauden olennaisesti pahentuessa minkä vuoksi työntekijän on ollut tar- peen hakeutua lääkärintarkastukseen. | |
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärintarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimi- seksi. | |
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työ- ajan ulkopuolella. | |
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä. | |
3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset | |
Laboratorio- ja röntgentutkimukset | Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, rönt- gen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys kor- vataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ai- |
noastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella. | |
4. Xxxxxxxxxx liittyvä lääkärintarkastus | |
Xxxxxxxxxx liittyvä lääkärintarkastus tai muu lääketie- teellinen tutkimus | Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten (L 824/94) ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. |
Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpee- tonta menetystä välttäen. | |
Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työantajalle selvitys tutkimuksen liitty- misestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työ- aikana. | |
5. Äkillinen hammassairaus | |
Äkillinen hammassairaus | Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnteki- jän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. |
Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin anta- malla todistuksella. | |
Työhöntulo- tarkastus | Mom. 3. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuh- teen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työ- suhteen syntymisen tai jatkumisen ehtona, työntekijälle korvataan lääkä- rintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgen- tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulko- puolella. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Kun lääkärintarkastus tapahtuu työnantajaa tai työntekijää koskevan lakiin perustuvan velvoitteen nojalla, korvaus maksetaan kyseiseen säännökseen mahdollisesti sisältyvien määräysten mukaisesti. | |
Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkastuksesta johtuvaa ansionmenetystä ei korvata. Tarkastuksen kustannukset korvataan tällaisessa tapauksessa, mikäli tarkastusta edellyttänyt työnantaja ottaa kyseisen henkilön työsuhteeseen. | |
Ansionmenetyksen korvauksesta toimitettava vähennys tehdään samalla tavalla, kuin asiasta on sairausajan palkan osalta työehtosopimuksen 19 §:n 4. momentissa sovittu. | |
Ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuk- sen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset. |
Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. | ||||
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus Tasaamislisä ja vuosilomapalkka | - Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspal- kan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. - Riippumatta siitä, miten tasausvapaa maksetaan, sen määrä on huomi- oitava työntekijän vuosilomapalkassa ja lomarahassa. | |||
- Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1-kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3 §:ssä tarkoi- tettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä, seuraa- vasta taulukosta ilmenevällä kertoimella: | ||||
Lomapäivien | Lomapäivien | |||
lukumäärä | Kerroin | lukumäärä | Kerroin | |
2 | 16,0 | 17 | 123,6 | |
3 | 23,5 | 18 | 131,2 | |
4 | 31,0 | 19 | 138,8 | |
5 | 37,8 | 20 | 146,4 | |
6 | 44,5 | 21 | 154,4 | |
7 | 51,1 | 22 | 162,4 | |
8 | 57,6 | 23 | 170,0 | |
9 | 64,8 | 24 | 177,6 | |
10 | 72,0 | 25 | 185,2 | |
11 | 79,2 | 26 | 192,8 | |
12 | 86,4 | 27 | 200,0 | |
13 | 94,0 | 28 | 207,2 | |
14 | 101,6 | 29 | 214,8 | |
15 | 108,8 | 30 | 222,4 | |
16 | 116,0 | |||
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työ- aika on ollut lyhyempi kuin kahdeksan tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtun- tien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä (0,94). | ||||
Paikallinen sopimus lomapalkkojen jak- sottamisesta | Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. | |||
SOVELTAMISOHJE: | |
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa vuosi- lomapalkan maksutapaa. | |
SOVELTAMISOHJE: Laskettaessa lomapalkkaa kuukausipalkkaiselle työntekijälle lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. | |
Työssäolon veroinen aika | Mom. 2. Työssäolon veroiseksi luetaan myös aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Metallityöväen Liiton liittokokoukseen tai liitto- valtuuston taikka liittotoimikunnan kokoukseen osallistumista varten. |
Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta. | |
Lomaraha | Mom. 3. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapal- kastaan. |
Lomarahan mak- samisen ajankohta | Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, mak- setaan lomaraha seuraavasti: |
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi mak- settu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Saadakseen lomara- han jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kuitenkin olla voi- massa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Sopimus lomarahojen maksamisen ajankohdasta tehdään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestystä noudattaen kirjallisesti. Xxxxxxxx tulee kuitenkin näissäkin tapauksissa sopia kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeis- tään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkamista. | |
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa lomarahan maksutapaa. | |
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu. | |
Lomaraha ja työsuhteen päättyminen | Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mi- käli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä. |
Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräy- tymisvuoden lomakorvauksesta. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. | |
Työsuhteen päät- tyminen vuosiloman aikana | Jos työnantaja lomakautena päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, mak- setaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. |
Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtu- nutta työsuhteen päättymistä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha. | |
Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapal- kasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeu- tettu. | |
SOVELTAMISOHJE: | |
Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. | |
Asevelvollisuus vakinaisessa väessä | Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorit- tamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan. |
SOVELTAMISOHJE: | |
Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelusvelvolliseen. | |
Mom. 1. Palkanmääräytymisjakson ollessa viikkoa lyhyempi käytetään Au- to- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen soveltamisalueella palkan laskentajaksona kalenterikuukautta. Palkka maksetaan kuitenkin vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole sovittu palkan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Maksettaessa palkka kaksi kertaa kuukaudessa maksetaan ensimmäisessä palkanmaksussa todellinen laskentaan perustuva palkka ottaen huomioon aikaisemmin maksettu ennakko. Jälkimmäisessä palkanmaksussa makse- taan ennakkona noin puolen kuukauden työpäivien palkka, joka saadaan kertomalla työntekijän keskituntiansio tehtyjen työtuntien lukumäärällä. |
Yrityksessä voidaan jatkaa aikaisempaa käytäntöä. |
Mom. 2. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta ra- halaitosten välityksellä. |
Ammattiyhdistysmaksujen pidättämistä koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset. |
Koulutustoiminnassa noudatetaan autoalan koulutussopimusta 30.10.2013 liitteineen. |
Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan alakohtaista luottamus- miessopimusta 2.12.2011. |
Erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset. |
Paikallista sopimista koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset. |
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000
LASKENTAOHJE 2013 – 2016
1 PALKANKOROTUKSET
Palkkojen korotukset ja tarkistukset vuonna 2014 ja 2015 Palkkojen korottaminen 1.3.2014
Auto- ja konekorjaamoala
Henkilökohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 13 senttiä tunnissa ja kuukausipalkkoja 20 euroa kuukaudessa. Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin edellä on sanottu. Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee edellä sanotuin tavoin.
Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen vähimmäispakkoja korotetaan 1.3.2014 lukien 13 senttiä tunnissa ja 20 euroa kuukaudessa. Uudet vähimmäispalkkataulukot ovat liitteessä 1.
2. UUDET TYÖPALKAT
Aikatyötä tekevän työntekijän tuntipalkka
Voimassa olevia aikapalkkoja korotetaan yllä mainitulla korotuksella. Työehtosopimuksen mukaiset peruspalkat on mainittu laskentaohjeen liitteissä 1.
Taulukkotarkistus
Uudet tämän laskentaohjeen liitteenä olevat palkkataulukot tulevat voimaan 1.3.2014.
Esimerkki 1.
Työntekijän vanha aikapalkka on 13,17 €/h + yleiskorotus 0,13 € =13,17 + 0,13 = 13,30
€/h (TVR 3 ja HKO 15 %)
Tällöin
vanha ansio uusi ansio
AP = 13,17 AP = 13,30
PP = 13,17 PP = 13,33
Taulukkotarkastus: yleiskorotuksella korotettu aikapalkka jää pienemmäksi kuin taulu- kossa oleva peruspalkka. Työntekijän palkkaa tulee korottaa tähän rajaan asti.
Esimerkki 2.
Työntekijän vanha aikapalkka on 14,70 €/h + yleiskorotus 0,13€ = 14,70+0,13 = 14,83€/h (TVR 4 ja HKO 20 %)
Tällöin | vanha ansio | uusi ansio |
AP = 14,70 | AP = 14,83 | |
PP = 14,56 | PP = 14,75 | |
APO = 0,14 | APO = 0,08 |
Taulukkotarkistus: yleiskorotuksella korotettu palkka täyttää taulukossa olevan peruspal- kan. Uusi aikapalkka on tällöin 14,83€/h.
AIKATYÖTÄ TEKEVÄN TYÖNTEKIJÄN KUUKAUSIPALKKA
Työntekijän aikapalkan muuttaminen kuukausipalkaksi 9 §:n momentin 2 mukaan.
Säännöllinen työaika 40 h/vk/8 h/pv
Esimerkki 1:
TVR 3:n aikatyötä tekevän työntekijän, jonka HKO on 10 %, uusi aikapalkka on liitteenä olevan taulukon mukaan 12,76 €. Tätä vastaava kuukausipalkka saadaan lisäämällä palk- kaan arkipyhäkorvausten vaikutus 3,6 % ja kertomalla näin saatu luku kuukauden keski- määräisellä työtuntimäärällä 170:llä (40-tuntisen työviikon mukaisesti). Kokonaiskertoi- meksi muodostuu tällöin 176,1.
12,76 x 176,1 = 2247,04 €/kk
Säännöllinen työaika 37,5 h/vk/7,5 h/pv
Esimerkki 2:
TVR 4:n aikatyötä tekevän työntekijän, jonka HKO on 20 %, uusi aikapalkka on liitteenä olevan taulukon mukaan 14,75 €. Tätä vastaava kuukausipalkka saadaan lisäämällä pe- ruspalkkaan arkipyhäkorvauksen vaikutus 3,6 % ja kertomalla näin saatu luku kuukauden keskimääräisellä työtuntimäärällä 160:llä (37,5 -tuntisen työviikon mukaisesti). Kokonais- kertoimeksi muodostuu tällöin 165,8.
14,75 x 165,8 = 2485,38 €/h
Suorituspalkkaus
Yleiskorotusta vietäessä suorituspalkkaan niin yleiskorotus viedään vuorotellen suoritus- palkan kiinteään osaan (SPKO) tai suorituspalkan muuttuvaan osaan (MO). Riippuen kumpaan (SPKO/MO) se on viety edellisellä kerralla yleiskorotusta tehtäessä.
1. Palkkiotyössä yleiskorotus suoritetaan muuttuvaan osaan (MO). Muuttuvan osan (MO) taulukon palkkio osaa korotetaan yleiskorotuksella 0,13 € . Tällöin yleiskorotus on kaikille toteutunut.
2. Palkkiotyössä yleiskorotus suoritetaan kiinteään osaan (SPKO). Suorituspalkan kiinteää osaa (SPKO) korotetaan yleiskorotuksella 0,13 €. Tällöin yleiskorotus on kaikille toteutunut.
Kiinteä kuukausipalkka + Suorituslisä
Kuukausipalkkaa korotetaan edellä mainitun korotuksen verran:
korotus x 176,1 = €/kk (40 h-työviikko) korotus x 165,8 = €/kk (37,5 h-työviikko)
Kuukausittain tarkistetaan, että kiinteä kuukausipalkka + suorituslisä = kuukausiansio,
on vähintään uusi peruspalkka x 176,1 (40 h-työviikko) €/kk
tai uusi peruspalkka x 165,8 (37,5 h-työviikko) €/kk. KESKITUNTIANSIO (TES 11 §)
Pääsääntönä on että keskituntiansiota korotetaan yleiskorotuksen määrällä 0,13 € 1.3.2014.
Palkkojen korottaminen 1.3.2015
Henkilökohtaisia tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 0,4 %.
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin edellä on sanottu.
Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nou- see edellä sanotuin tavoin.
Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja korotetaan 0,4 % 1.3.2015 alkaen. Uudet vähim- mäispalkat ovat liitteessä 3.
2 UUDET TYÖPALKAT
AIKATYÖTÄ TEKEVÄN TYÖNTEKIJÄN TUNTIPALKKA
Voimassa olevia aikapalkkoja korotetaan yllä mainitulla 0,4 % korotuksella. Työehtosopimuksen mukaiset peruspalkat on mainittu laskentaohjeen liitteissä 1. Taulukkotarkistus
Uudet tämän laskentaohjeen liitteenä olevat palkkataulukot tulevat voimaan 1.3.2015.
Esimerkki 1.
Työntekijän vanha aikapalkka on 13,91 €/h + yleiskorotus 0,4 % = 13,91*1,004 = 13,97 €/h (TVR 3 ja HKO 25 %)
Tällöin
vanha ansio uusi ansio
AP = 13,91 AP = 13,97
PP = 13,91 PP = 14,55
Taulukkotarkastus: yleiskorotuksella korotettu aikapalkka jää pienemmäksi kuin taulu- kossa oleva peruspalkka. Työntekijän palkkaa tulee korottaa tähän rajaan asti.
Esimerkki 2.
Työntekijän vanha aikapalkka on 14,86 €/h + yleiskorotus 0,4 % = 14,86*1,004 = 14,92€/h (TVR 4 ja HKO 20 %)
Tällöin | vanha ansio | uusi ansio |
AP = 14,86 | AP = 14,92 | |
PP = 14,75 | PP = 14,81 | |
APO = 0,11 | APO = 0,11 |
Taulukkotarkistus: yleiskorotuksella korotettu palkka täyttää taulukossa olevan peruspal- kan. Uusi aikapalkka on tällöin 14,92€/h.
AIKATYÖTÄ TEKEVÄN TYÖNTEKIJÄN KUUKAUSIPALKKA
Työntekijän aikapalkan muuttaminen kuukausipalkaksi 9 §:n momentin 2 mukaan.
Säännöllinen työaika 40 h/vk/8 h/pv
Esimerkki 1:
TVR 3:n aikatyötä tekevän työntekijän, jonka HKO on 10 %, uusi aikapalkka on liitteenä olevan taulukon mukaan 12,81 €. Tätä vastaava kuukausipalkka saadaan lisäämällä palk- kaan arkipyhäkorvausten vaikutus 3,6 % ja kertomalla näin saatu luku kuukauden keski- määräisellä työtuntimäärällä 170:llä (40-tuntisen työviikon mukaisesti). Kokonaiskertoi- meksi muodostuu tällöin 176,1.
12,81 x 176,1 = 2255,84 €/kk
Säännöllinen työaika 37,5 h/vk/7,5 h/pv
Esimerkki 2:
TVR 4:n aikatyötä tekevän työntekijän, jonka HKO on 20 %, uusi aikapalkka on liitteenä olevan taulukon mukaan 14,29 €. Tätä vastaava kuukausipalkka saadaan lisäämällä pe- ruspalkkaan arkipyhäkorvauksen vaikutus 3,6 % ja kertomalla näin saatu luku kuukauden keskimääräisellä työtuntimäärällä 160:llä (37,5 -tuntisen työviikon mukaisesti). Kokonais- kertoimeksi muodostuu tällöin 165,8.
14,81 x 165,8 = 2455,50 €/h
Palkkiopalkkaus
Palkkiotyössä yleiskorotus suoritetaan muuttuvaan osaan (MO).
Muuttuvan osan (MO) taulukkoa korotetaan yleiskorotuksen verran joka lasketaan korjaa- mon mekaanikon pienimmästä voimassa olevasta keskituntiansiosta (KTA) ja tällä sentti- määrällä korotetaan muuttuvan osan taulukon palkkio-osaa.
Määritellään muiden mekaanikkojen keskituntiansiosta yleiskorotuksen määrä ja tästä vä- hennetään muuttuvan osan korotusosa pois joka aiemmin vietiin muuttuvaan osaan ja tä- mä erotuksesta tullut lukuarvo korottaa mekaanikon henkilökohtaista suorituspalkan kiin- teää osaa (SPKO).
Esimerkki 1:
Korjaamolla tehdään yleiskorotus.
Korjaamoa käsitellään osastoittain (yleis-, korikorjaus, maalaus jne.) jolloin katsotaan me- kaanikon alin keskituntiansio 14,30 € x 0,004 = 0,06 €, joka viedään muuttuvan osan tau- lukon jokaiseen palkkio-osaan.
Toisen mekaanikon keskituntiansion ollessa suurempi, sitä korotetaan ensin yleiskorotuk- sella 16,60 € x 0,004 = 0,07 €. Tämän jälkeen korkeampi yleiskorotus vähennetään palk- kiotaulukkoon (MO) viedystä korotuksesta 0,07 – 0,06 = 0,01 €. Tällöin 0,01 € korottaa vielä tämän toisen mekaanikon suorituspalkan kiinteää osaa (SPKO).
Esimerkki 2:
Korjaamolla tehdään yleiskorotus kokonaan kiinteään osaan (SPKO).
Xxxxxxxxx jokaisen mekaanikon keskituntiansiosta 0,4% ja tämä lukuarvo viedään hänen suorituspalkan kiinteään osaan (SPKO).
Kiinteä kuukausipalkka + Suorituslisä
Kuukausipalkkaa korotetaan edellä mainitun korotuksen verran:
korotus x 176,1 = €/kk (40 h-työviikko) korotus x 165,8 = €/kk (37,5 h-työviikko)
Kuukausittain tarkistetaan, että kiinteä kuukausipalkka + suorituslisä = kuukausiansio,
on vähintään uusi peruspalkka x 176,1 (40 h-työviikko) €/kk
tai uusi peruspalkka x 165,8 (37,5 h-työviikko) €/kk.
KESKITUNTIANSIO (TES 11 §)
Pääsääntönä on että keskituntiansiota korotetaan yleiskorotuksen määrällä 0,4 % 1.3.2015.
PALKKARAKENTEEN PR 2000 YLLÄPITO 2014
Vuosittaiset tarkistusmäärittelyt
TÖIDEN VAATIVUUKSIEN (TVR) MAHDOLLINEN TARKISTUSMENETTELY
Suoritetaan tarvittaessa vuosittain liittojen suosituksen mukaisesti maaliskuun aikana ja viedään palkkoihin huhtikuussa.
Mahdolliset palkkoihin tulevat tarkistukset toteutetaan huhtikuun aikana, TES 7§ mom. 1 mukai- sesti.
HENKILÖKOHTAISTEN OSUUKSIEN (HKO) TARKISTUSMENETTELY
Yleiskorotuksen maksamista ja henkilökohtaisen osuuden tarkistamisesta johtuvaa muutosta ei saa tehdä samanaikaisesti.
TARKISTUSTEN VAIKUTUS PALKAN RAKENTEESEEN JA PALKKAAN
Molemmat em. tarkistusmenettelyt voivat aiheuttaa muutoksia työntekijän peruspalkkaan joko TVR:n tai HKO:n muutoksen kautta.
AIKAPALKKA
Esimerkki 1
Aikapalkkatyöntekijä, peruspalkka nousee (TVR- muutos 4 - 5)
TVR =Työnvaativuusryhmä
HKO = Henkilökohtainen prosentti osuus PP = Peruspalkka (Taulukkopalkka) APO = Aikapalkkaosuus
TVR | HKO | PP | APO | AP |
4 | 15 | 14,13 | 0,08 | 14,21 |
AP = Aikapalkka Xxxxx xxxxx
Muutoksen ollessa peruspalkkaa korottava maksetaan työntekijälle uusi aikapalkka vähintään uuden peruspalkan mukaisesti. Mikäli aikaisemmin on ollut aikapalkkaosuutta, sitä pienennetään korotuksen määrällä.
Korotuksen ylittäessä aikapalkkaosuuden, palkkaa korotetaan erotuksen määrällä uuteen perus- palkan määrään saakka.
Uusi ansio
TVR | HKO | PP | APO | AP |
5 | 15 | 14,98 | - | 14,98 |
Esimerkki 2
Aikapalkka työntekijä, peruspalkka pienenee (TVR- muutos 4 - 3)
TVR =Työnvaativuusryhmä
HKO = Henkilökohtainen prosentti osuus PP = Peruspalkka (Taulukkopalkka) APO = Aikapalkkaosuus
TVR | HKO | PP | APO | AP |
4 | 15 | 14,13 | 0,08 | 14,21 |
AP = Aikapalkka Xxxxx xxxxx
Xxxxxxxxx ollessa alentava peruspalkka alenee. Uusi peruspalkka on tällöin pienempi kuin vanha peruspalkka, aikapalkkaosuus kasvaa erotuksen määrällä. Maksettava aikapalkka ei tällöin muutu
TVR | HKO | PP | APO | AP |
3 | 15 | 13,33 | 0,88 | 14,21 |
Uusi APO = Vanha AP – uusi PP = 14,21 – 13,33 = 0,88 €/h Uusi ansio
Suorituspalkka
Työnvaativuusryhmän (TVR) tai henkilökohtaisen osuuden (HKO) muuttuessa, määritetään uusi suorituspalkan kiinteäosuus kertoimella. Kerroin lasketaan alla olevan esimerkin mukaisesti. Ker- roin lasketaan osastoittain jokaisesta erikseen esim. yleiskorjaamo, vauriokorjaamo, maalaamo jne.
Xxxxxxxxx ollessa PP:aa korottava ja henkilöllä on erillistä lisää, pienenee se vastaavalla määrällä kuin SPKO korottuu.
Muutoksen ollessa PP:aa alentava, aleneman määrä maksetaan erillisenä lisänä, jolloin ansio ei laske.
Uuden suorituspalkan kiinteänosuuden (SPKO) kertoimen laskenta esim. yleiskorjaamo:
Ko. yleiskorjaamon PP keskiarvo 14,60 €/h Ko. yleiskorjaamon SPKO keskiarvo 11,10 €/h Uusi kerroin = 11,10/14,60 = 0,76
Esimerkki 1:
MUUTOSTILANNE HUHTIKUU 2014
Peruspalkka suurenee (TVR- muutos 4 - 5) TVR =Työnvaativuusryhmä
HKO = Henkilökohtainen prosentti osuus PP = Peruspalkka (Taulukkopalkka) SPKO = Suorituspalkankiinteäosa
MO = Muuttuvaosa
E-lisä = Erillinen lisä
SP-ansio = Suorituspalkka-ansio
Xxxxx xxxxx
TVR | HKO | PP | SPKO | MO | E-lisä | SP- ansio |
4 | 15 | 14,13 | 10,31 | 3,70 | 0,20 | 14,21 |
TVR | HKO | PP | SPKO | MO | E-lisä | SP- ansio |
5 | 15 | 14,98 | 11,38 | 3,70 | - | 15,08 |
SP-ansion laskenta: SPKO+MO+ E-lisä = SP-ansio, 10,31 + 3,50 + 0,40 = 14,21 €/h Uusi ansio
Erillisenlisän muutos: Uuden ansion SPKO - Vanhan ansion SPKO = Erillisenlisän pie- nenemisvaikutus 11,38 – 10,31 = - 0,86 €/h (erillistä lisää pienentävä vaikutus)
Esimerkki 2:
MUUTOSTILANNE HUHTIKUU 2014
Peruspalkka pienenee (TVR- muutos 4- 3) SPKO kerroin = 0,76
Xxxxx xxxxx
TVR | HKO | PP | SPKO | MO | E-lisä | SP- ansio |
4 | 15 | 14,13 | 10,46 | 3,70 | 0,40 | 14,36 |
SP-ansion laskenta: SPKO+MO+ E-lisä = SP-ansio 10,18 + 3,50 + 0,40 = 14,08 €/h
Uusi ansio
TVR | HKO | PP | SPKO | MO | E-lisä | SP- ansio |
3 | 15 | 13,33 | 10,13 | 3,70 | 0,73 | 14,08 |
Erillisenlisän muutos:
Vanhan ansion SPKO – Uuden ansion SPKO = Erillisenlisän kasvu, johon lisätään voimassa ollut aiempi E-lisä.
10,46 – 10,13 = 0,33 €/h + 0,40€/h = 0,73 €/h
HKO-MUUTOKSET
Edellä olevien aika- ja suorituspalkkaesimerkkien mukaiset muutokset toteutetaan vastaavaa me- nettelytapaa noudattaen myös syyskuun HKO-määrittelyn muuttaessa peruspalkkoja.
PALKKARAKENNE 2000 TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT (TKP) SEKÄ PERUSPAL- KAT (PP) 1.3.2014 ALKAEN
Työkohtaiset tuntipalkat (€/t) ovat työnvaativuusryhmissä 1.3.2014:
TVR 1 | TVR 2 | TVR 3 | TVR 4 | TVR 5 | TVR 6 | HKO % |
10,32 | 10,94 | 11,60 | 12,29 | 13,03 | 13,94 | TKP |
10,84 | 11,49 | 12,18 | 12,91 | 13,68 | 14,64 | 5 |
11,35 | 12,03 | 12,76 | 13,52 | 14,33 | 15,33 | 10 |
11,87 | 12,58 | 13,33 | 14,13 | 14,98 | 16,03 | 15 |
12,38 | 13,13 | 13,91 | 14,75 | 15,63 | 16,73 | 20 |
12,90 | 13,67 | 14,49 | 15,36 | 16,29 | 17,43 | 25 |
13,42 | 14,22 | 15,07 | 15,98 | 16,94 | 18,12 | 30 |
PALKKARAKENNE 2000 TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT (TKP) SEKÄ PERUSPAL- KAT (PP) 1.3.2015 ALKAEN
Työkohtaiset tuntipalkat (€/t) ovat työnvaativuusryhmissä 1.3.2015:
TVR 1 | TVR 2 | TVR 3 | TVR 4 | TVR 5 | TVR 6 | HKO % |
10.35 | 10.97 | 11.63 | 12.33 | 13.07 | 13.98 | TKP |
10.87 | 11.52 | 12.21 | 12.94 | 13.72 | 14.68 | 5 |
11.39 | 12.07 | 12.79 | 13.56 | 14.37 | 15.38 | 10 |
11.90 | 12.62 | 13.37 | 14.18 | 15.03 | 16.08 | 15 |
12.42 | 13.17 | 13.96 | 14.79 | 15.68 | 16.78 | 20 |
12.94 | 13.71 | 14.54 | 15.41 | 16.33 | 17.48 | 25 |
13.46 | 14.26 | 15.12 | 16.03 | 16.99 | 18.18 | 30 |
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
PR 2000
AUTO- KONEKORJAAMOALA
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liittojen välillä sovittua palkkarakenne 2000 (PR 2000) järjestelmää, jonka ohjeet löytyvät osoitteesta xxx.xxxxxxxxxxxxx0000.xx tai liittojen kotisivuilta xxx.xxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.
AUTO- JA KONEKAUPAN TYÖEHDOT
OSA B
AUTO- JA KONEKAUPAN TYÖEHDOT
YLEISET TYÖEHDOT
1 § Soveltamisala
Tässä osassa olevia työehtoja sovelletaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalaa kos- kevan määräyksen kohdassa 1 ja 3 mainittujen työntekijöiden työsuhteissa.
2 § Autoalan yleiset sopimukset
Autoalan yleisiä sopimuksia koskeva määräys on tämän työehtosopimuksen osassa So- veltaminen ja yleiset määräykset.
3 § Työhön ottaminen
1. Liitot pitävät erittäin tärkeänä, että työsopimus tehdään kirjallisena. Jos yrityksissä käy- tetään omia työsopimuslomakkeita, tulee yritysten huolehtia siitä, että ne ovat ehtojen osalta voimassaolevien lakien mukaisia.
Liitot suosittelevat, että työsuhteen kestäessä sovittavat muutokset kirjataan. PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:
Ellei työsopimusta tehdä kirjallisesti, on työnantajan annettava työsopimuslain 2 luvun 4
§:n perusteella työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteessa noudatettavista ehdoista vii- meistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.
2. Työsuhteen alkaessa voi sovittaessa olla enintään neljän (4) kuukauden mittainen koeaika, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Sopimisen tulee tapahtua todisteellisesti.
3. Työsuhteen alkaessa otetaan aikaisempi kokemus ja koulutus huomioon 22 §:n mukaisesti.
Työsuhteen alkaessa työntekijälle ilmoitetaan, että hänen työsuhteessaan noudatetaan Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimusta.
4 § Työsuhde
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.
5 § Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet
1. Työntekijän tulee:
1.1 edistää ja valvoa yrityksen etuja,
1.2 noudattaa vaiteliaisuutta yrityksen asioissa, jotka koskevat esimerkiksi hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita,
1.3 tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.
2. Työnantajan tulee:
2.1 luottamuksella neuvotella työntekijän kanssa tämän tehtäviä koskevissa yrityksen asioissa,
2.2 edistää ja tukea työntekijäin pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämistä,
2.3 pyrkiä edistämään työntekijöiden ammatti- ja täydennyskoulutusta.
6 § Työsuhteen päättyminen
1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisai- koja:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
Enintään vuoden 2 viikkoa
Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
Yli 12 vuotta 6 kuukautta
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1:
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti irtisanomi- sen tai purkamisen perusteiden pääkohdat ja työsopimuksen päättymispäivämäärä.
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta 2 viikkoa
Yli 5 vuotta 1 kuukausi
2. Varoitus
Työsopimuslain 7 luvun 2 § tarkoittama varoitus on annettava työntekijälle kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti.
Jos työntekijälle on annettu rikkomuksesta tai laiminlyönnistä työsopimuslain tarkoittama varoitus, se tulee saattaa luottamusmiehen tietoon, ellei tämä ole ollut läsnä varoitusta annettaessa.
3. Sanktiolomautus
Jos työnantaja voisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä, työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä ilman erillistä ilmoitusaikaa siten, että työn- teko ja palkanmaksu keskeytetään enintään kahdeksi (2) kuukaudeksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa.
Saatuaan tiedon työsopimuslain mukaisen irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaolosta työnantajan tulee varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi suunnitellusta lomautuksesta. Kuulemistilaisuudessa työnantajan tulee selvittää työntekijälle suunnitellun lomautuksen peruste niin selvästi, että työntekijä voi esittää oman selvityksensä asiassa. Luottamusmie- helle varataan tilaisuus osallistua kuulemiseen. Jos luottamusmies ei ole läsnä, annetaan hänelle tieto lomautuksesta ja sen perusteesta. Työnantaja voi toteuttaa lomautuksen välit- tömästi kuulemistilaisuuden jälkeen.
7 § Työaika
1. Säännöllinen työaika
1.1 Säännöllinen työaika on enintään seitsemän ja puoli (7,5) tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.
Jos yrityksessä työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen halutaan noudattaa 8/40-tuntista työaikamuotoa, on siitä sovittava kirjallisesti. Tähän työaikamuotoon liittyvät poikkeavat työaikamääräykset on kirjattu erilliseen pöytäkirjaan sivulla 79.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:
- Työaikaan ei lueta esim. seuraavaa:
- Lepoajat jos työntekijä voi poistua työpaikalta
- Matkustamiseen käytetty aika, ellei kyseessä ole samalla työsuoritus
- Koulutussopimuksen mukainen koulutus
- Terveystarkastukset
- Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapaat ja tehtävät
- Varallaoloaika
- Sosiaaliset tilaisuudet
1.2 Jos säännöllinen työaika määrättyinä viikonpäivinä on seitsemän ja puoli (7,5) tuntia lyhyempi, voidaan sitä muina saman viikon päivinä pidentää vastaavasti, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla ja edellä 1. kohdassa mainittujen viikkotuntien lukumäärää lisää- mättä.
Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää myös tilapäisesti enintään tunnilla edellyttäen, että siitä etukäteen sovitaan. Tällöin tulee viikkotuntien lukumäärän, joka mi- nään viikkona ei saa ylittää 48 tuntia, tasoittua enintään kolmen (3) viikon pituisena ajan- jaksona keskimäärin kohdan 1. mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan.
1.3 Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sa-
nottuun keskimäärään. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 48 tuntia viikossa. Vuo- rokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia.
2. Liukuva työaika
2.1 Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovi- tuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Kun sovitaan liukuvasta työajasta, on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta xxx- xxxxxxxxxxx, lepoaikojen sijoittamisesta ja säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.
2.2 Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxx- xxxx-aika, joka voi olla enintään 4 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimää- rin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä voi olla enintään 40 tuntia.
2.3 Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla.
3. Vapaa- ja lepoajat
3.1 Kutakin kuusi (6) arkipäivää sisältävää viikkoa kohden on työntekijä oikeutettu saa- maan yhden (1) vapaapäivän lainmukaisen viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi.
3.2 Tämä vapaapäivä on mikäli mahdollista annettava lauantaina tai maanantaina elleivät tuotantotekniset syyt vaadi sen antamista kiertävänä vapaana.
3.3 Työaikalain 28 §:n 1 momentin tarkoittama tunnin (1) pituinen vuorokautinen lepotauko voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella lyhentää 1/2 tuntiin tai se koko- naan poistaa, jolloin jälkimmäisessä tapauksessa työntekijälle on varattava tilaisuus ateri- oida työaikana.
3.4 Työntekijä saa kaksi (2) kertaa päivässä työpaikalla nauttia virvokkeita työnjohdon määräämänä aikana.
4. Työajan lyhentäminen
Työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään seuraavasti:
4.1 Viikoilla, joilla on pääsiäislauantai, 2. pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä viikoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat muuna arkipäivänä kuin lauantaina, lyhennetään työaikaa täysin työvuoroin kutakin em. päivää kohti.
4.2 Jos lauantai on pysyvästi työntekijän vapaapäivä, on lauantai vapaa myös uudenvuo- denpäivä-, 2. pääsiäispäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäivä-, joulupäivä- ja tapaninpäivä- viikolla.
4.3 Työntekijän ollessa työssä edellä mainituilla viikoilla muuna kuin viikon säännöllisenä työpäivänä, maksetaan tehdyiltä tunneilta korvauksena 50 %:lla korotettu palkka tai anne- taan vastaava vapaa. Jos työaika on ylityötä, korvausta ei makseta.
5. Lisä- ja ylityöt
5.1 Lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä sään- nöllistä työaikaa.
5.2 Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työ- sopimuksessa.
5.3 Lisätyöstä on maksettava vähintään sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus.
5.4 Työntekijälle maksetaan lisätyöstä, jota tehdään 7,5/37,5 tunnin säännöllisen enim- mäistyöajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana, 50 %:lla ko- rotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa.
5.5 Ylityötä saadaan teettää enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työaikalain mukaisina ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta.
Työnantaja ja työntekijöiden edustajat tai henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä voivat sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.
5.6 Ylityötä on työnantajan aloitteesta lainmukaisen säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ.
5.7 Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostu- muksella.
5.8 Jos tehty työ ylittää lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän vuorokau- dessa tai työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan ottaen huomioon lisätyön (0,5 t/vrk), maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.
5.9 Jos tehty työ ylittää lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän viikossa tai työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen säännöllisen viikoittaisen työajan ottaen huomi- oon lisätyön (2,5 t/viikko), maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta 100 %:lla korotettu palkka.
5.10 Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava kuuden (6) kuukau- den kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita.
5.11 Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suoritta- mista rahassa.
5.12 Pöytäkirjamerkintä:
Vastaavalla vapaalla tarkoitetaan korotettuja tunteja.
6. Jakajat
6.1 Kuukausipalkan jakajana käytetään ao. kuukauden todellisia työpäiviä. Itsenäisyys- päivä lasketaan työpäiväksi edellyttäen, että se on työntekijän työajan tasoittumisjärjestel- män mukainen työpäivä.
6.2 Jos yrityksen atk-perusteisessa palkanlaskennassa käytetään yllä määrätystä poik- keavaa kuukausipalkan jakajaa, voidaan sitä käyttää.
6.3 Laskettaessa lisä- ja ylityökorvauksia muutetaan kuukausipalkka tuntipalkaksi jaka- malla se luvulla 160. Kuukausipalkkojen jakajat ovat sopimuksen liitteenä.
6.4 Suorituspalkalla tehtävässä työssä tuntipalkka lasketaan jakamalla suorituspalkka työn suorittamisen käytetyllä tuntimäärällä. Kun lasketaan korotettua palkkaa, sunnuntaityökor- vausta tai korvausta viikoittaisesta vapaa-ajasta, otetaan huomioon sen kuukauden aikana ansaittu suorite, jolloin ko. työ on tehty jaettuna kyseisen kuukauden tehtyjen tuntien luku- määrällä.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää työnantajan valinnan mukaan esim. 6 tai 12 edellisen ka- lenterikuukauden työssäolon ajalta ansaittu suorite jaettuna tehdyillä tunneilla. Ajanjak- sona voidaan käyttää myös vuosilomalain tarkoittamaa lomanmääräytymisvuotta ja sinä aikana työssäolon ajalta maksettua suoritetta.
Kun työnantaja on valinnut laskenta-ajanjakson, tulee sitä käyttää säännönmukaisesti.
6.5 Jos palkkaukseen sisältyy luontoisetuja, ne on otettava huomioon laskettaessa palk- kaa lisä- ja ylityöstä.
7. Vuorokausilepo
7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.
Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän (7) tuntia.
8. Viikoittainen vapaa-aika
8.1 Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuoro- kauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
9. Sunnuntaityö
9.1 Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos sitä laatunsa vuok- si tehdään säännöllisesti mainittuina päivinä tai jos siitä on työsopimuksella sovittu tai jos työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.
9.2 Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on lisä-, yli- tai hätätyötä, on siitä suoritettava myös ko. töistä maksettavat korvaukset.
10. Työajan tasoittumisjärjestelmä
10.1 Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi jonka kuluessa säännöllinen työ- aika tasoittuu säädettyyn keskimäärään.
10.2 Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle/ työsuojeluvaltuutetulle/työntekijöille tilai- suus esittää mielipiteensä.
10.3 Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.
11. Työvuoroluettelo
11.1 Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat.
11.2 Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin vii- meistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työvuoroluetteloa voi tä- män jälkeen muuttaa vain työntekijöiden suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
12. Työaikakirjanpito
12.1 Työnantajan on kirjattava tehdyt tunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään kanneajan päättymiseen asti. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työ- vuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä.
13. Nähtävänä pito
13.1 Työnantajan on pidettävä työaikalaki, sen nojalla annetut säännökset ja määräykset sekä poikkeusluvat samoin kuin käytössä oleva työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuo- roluettelo työntekijöiden nähtävinä työpaikalla.
14. Maahantuontivarastot
Varastotyöntekijän työaika maahantuontivarastoissa voidaan järjestää myös siten, että vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäispituus on 10 tuntia. Tällöin viikon työpäivien lukumäärä on enintään neljä (4). Järjestelmä voidaan toteuttaa seuraavin edellytyksin:
14.1 Asiasta on sovittava työnantajan ja asianomaisen työntekijän kesken ja työpaikan luottamusmiehen on oltava läsnä sopimusta tehtäessä.
14.2 Lauantai on vapaapäivä ellei toisin sovita.
14.3 Vapaapäiväsuunnitelman on oltava työntekijän tiedossa kahta (2) viikkoa etukäteen.
14.4 Sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa noudattaen yhden (1) kuukauden irtisa- nomisaikaa, jonka jälkeen palataan työehtosopimuksen mukaisiin työaikajärjestelmiin.
15. Muut määräykset
15.1 Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa päivätyössä kello 7.00.
15.2 Allekirjoittajajärjestöt ovat sopineet työaikalain mukaisessa järjestyksessä, että työn- antajalla ei ole velvollisuutta laatia lain tarkoittamaa moottoriajoneuvonkuljettajan työtunti- luetteloa.
15.3 Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta tämän sopimuksen tarkoittamiin toimihenki- löihin heidän toimiessaan liikkeen ulkopuolella ammattiinsa kuuluvissa tehtävissä.
15.4 Ellei muusta ole sovittu ja jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan tavoitettavissa joko asunnostaan tai muualta, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työ- hön esim. antamaan varaosia, maksetaan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puolet hänen keskituntiansionsa mukaisesta palkasta. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pi- tuus. Työnantaja maksaa tarpeelliset matkakulut.
15.5 Ellei muusta ole paikallisesti sovittu ja jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan hänelle normaali palkka, kuitenkin vähintään kahdelta tunnilta.
Lisäksi maksetaan yli- ja sunnuntaityökorvaukset tehdyltä työajalta ja tarpeelliset matka- kustannukset yrityksen matkustusohjesäännön tai työehtosopimuksen mukaisesti.
15.6 Ilta-, yötyö- ja vuorotyölisät
Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta- ja yötyö), maksetaan korotusta seuraavasti:
– kello 18.00 – 23.00 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus
– kello 23.00 – 6.00 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vastaava korvaus
Jos työntekijä tekee vuorotyötä, maksetaan hänelle varsinaisessa vuorotyössä ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää 1.3.2014 alkaen seuraavasti:
Iltavuorolisä 117 snt/h
Yövuorolisä 215 snt/h
Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajan- jaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.
15.7 Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.
8 § Sairausajan palkka
1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huoli- mattomuudella, on hänellä työsuhteensa jatkuessa oikeus saada sairausajan palkkaa.
2. Työntekijän on viivytyksettä ilmoitettava työnantajalle sairastumisestaan ja sen arvioi- dusta kestosta.
3. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suo- rittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
4. Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavasti:
4.1 Jos työsuhde on sairauden tai tapaturman alkaessa kestänyt alle yhden kuukauden, työntekijällä on oikeus saada 50 % palkastaan sairastumispäivältä ja sairausvakuutuslain mukaiselta karenssiajalta.
4.2 Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti:
Työsuhteen kesto Kalenteriajanjakso
vähintään 1 kk mutta alle 3 vuotta 28 päivää (4 viikkoa)
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää (5 viikkoa)
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää (6 viikkoa)
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää (8 viikkoa).
4.3 Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä olta- essa olisi ollut työntekijän työpäivä. Ensimmäinen poissaolopäivä on karenssipäivä.
Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään
kuusi (6) arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös karenssipäivältä.
Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Palkka maksetaan myös karenssipäivältä, jos työkyvyttömyyden on aiheuttanut työtapa- turma.
5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairaus- tai tapaturma-ajan tai äi- tiysvapaan palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen työntekijälle tulevan sai- rausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan tai siihen verrattavan etuuden, ei kuiten- kaan enempää kuin maksamansa määrän. Sama koskee päivärahaa tai muuta etuutta, joka maksetaan työkyvyttömyyden johdosta muun lain tai sopimuksen
perusteella tai sellaiselta sairausvakuutuskassalta, jota työnantaja tukee, tai tapaturmava- kuutuslain, työntekijän eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi maksaman muun va- kuutuksen tai liikennevakuutuksen perusteella.
Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin hänellä sairausvakuutus- lain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn nojalla on jäänyt sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suo- rittamatta.
6. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön pa- laamisesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palk- kaa, kuten kyseessä olisi yksi sairastumisjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetulla tavalla uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.
7. Työntekijällä on oikeus lähinnä eräissä epidemiatapauksissa esittää selvitys sairaudes- taan työterveyshoitajan antamalla todistuksella keskusjärjestöjen välillä 12.02.1976 alle- kirjoitetussa sosiaalipaketissa mainituilla edellytyksillä.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 3:
Epidemioiden aikana sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoi- taja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairausloman tarpeen, enintään kolmeen (3) vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama terveydenhoitaja. Työterveys- hoitajan tai terveydenhoitajan on ennen sairaslomatodistuksen antamista yhdessä lääkärin kanssa todettava epidemian olemassaolo.
8. Jos työntekijä työskentelee suorituspalkalla, otetaan suoritteen osuus huomioon saira- usajan palkkaa laskettaessa siten kuin työehtosopimuksen 7 §:n kohdassa 6.4 on määri- telty, ellei työntekijä ansaitse suoritetta myös sairaana ollessaan.
8 a § Korvaava työ
Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvy- tön. Työnantajalla voi olla osoittaa työntekijälle ns. korvaavana työnä jotakin muuta
kuin hänen tavanomaista, vakituista työtään. Korvaavan työn olemukseen kuuluu, että se on luonteeltaan tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työnte- kijän tavanomaista työn tekemistä tukevaa työtä tai tähän samaan päämäärään täh- täävää koulutusta.
Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa ku- vata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheutta- vat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menet- telytapasääntöihin ja konsultaatioon ensisijassa työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun lää- kärin, ensisijaisesti työterveyslääkärin, kanssa.
Liitot ovat sopineet yhteisestä korvaavan työn ohjeistuksesta, joka on liittojen ko- tisivuilla: xxx.xxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx .
9 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen tai osittaiseen hoito- vapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairasvakuutuslain perusteella.
Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys ja vanhempainvapaan,
ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työ- suhteen kestoaikaan sidottuja etuisuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen so- vittu.
2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synny- tystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 8 pykälän mukaista palkkaa 56 kalenteripäi- vän pituiselta ajanjaksolta työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamis- päivästä lukien.
Jos uusi äitiysvapaa alkaa perhevapaiden tai muiden palkattomien vapaiden aikaan, palk- kaa ei makseta tältä ajalta. Kuitenkin palkattoman vapaan päätyttyä, maksetaan äitiysva- paan palkka, jos em. palkallista jaksoa äitiysvapaan alusta on jäljellä.
3. Jos työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edelly- tyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 56 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava loma, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan palkan maksa- mista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.
4. Työntekijälle maksetaan yhdeltä kuuden arkipäivän yhdenjaksoiselta isyysvapaajaksolta palkka 8 §:n mukaisesti. Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen isyysvapaan alkamista. Muilta osin isyys- ja vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.
5. Jos työntekijä saa äitiys- tai isyysrahaa, tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, vähennetään korvaus samalta ajalta maksetusta äitiys- tai isyys- vapaan palkasta.
Työntekijän hänen itse kokonaan tai osaksi kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella maksettua korvausta työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle äitiys- tai isyysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen äitiys- tai isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työn- antajalla ei kuitenkaan ole oikeutta edellä mainittuun äitiys- tai isyysrahaan kyseiseltä päi- vältä.
10 § Lääkärintarkastukset
1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lääkärintarkastuksen ajalta seuraavasti:
1.1 Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella (mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen).
1.2 Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyt- tömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hän ei saa hoitoa työajan ulkopuolella.
Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
1.3 Raskaana olevalle työntekijälle korvataan ansionmenetys sairausvakuutuslain xxxxx- xxx äitiyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todis- tuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolella (mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen).
1.4 Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta me- netystä välttäen.
1.5 Jos työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansi- onmenetyksestä makseta tämän pykälän perusteella.
1.6 Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus ilman palkanmenetystä käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, mikäli tutkimukset on suoritettava työaikana.
Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä ras- kauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.
2.Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisääteisten lääkärintarkastusten ajalta seuraa- vasti:
2.1 Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimin-
tasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä xxxx- xxxxx laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/86) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka joh- tuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lää- kärintarkastus vaaditaan.
2.2 Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuk- siin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus teh- dään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
11 § Tilapäinen poissaolo
1. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, pyritään työntekijälle järjestämään mah- dollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työn- tekijän vuosilomaetuja vähennetä.
2. Alle 10–vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle tämän työehtoso- pimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, jonka pituus on 1-4 kalenteripäivää.
Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksamista koske- vien määräysten mukainen selvitys.
Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan xxxx- xxxx aviopuolisostaan. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden tai kertausharjoitusten vuoksi.
SOVELTAMISOHJE 1:
Jos lapsen sairaus edellyttää huoltajan poissaoloa pidempään kuin 1-4 kalenteripäivää, on työntekijällä oikeus työsopimuslain tilapäisen hoitovapaa määräyksen perusteella olla poissa töistä lisäksi ajanjakso, joka yhteenlaskettuna edellä mainitun 1-4 kalenteripäivän kanssa on enintään 4 työpäivää.
3. Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (VNp sairausva- kuutuslain 10 luvun 2 § 2. momentissa tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja vammoista) 1
§:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sai- rausvakuutuslain 10 luvussa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutu- misvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen
xxxxxxxxxxx kanssa
4. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän ansiota eikä vuosilomaetuja vähennetä.
SOVELTAMISOHJE 3
Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, aviopuolisoa, avopuolisoa, lapsenlapsia sekä veljiä ja sisaria.
5. Työntekijän 50-vuotis, 60-vuotis- ja vihkimispäivä ovat vapaapäiviä palkkaa vähentä- mättä samoin kuin asevelvollisen osallistuminen kutsuntatilaisuuteen.
6. Työntekijällä, joka on valittu Metallityöväen Liiton liittotoimikuntaan, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen on oikeus osallistua työajalla palkkaa vähentämättä näiden virallisiin ko- kouksiin.
Metallityöväen Liiton autoalan johtoryhmään valitulla työntekijällä on oikeus osallis- tua johtoryhmän kokouksiin työaikana. Tältä ajalta työnantajalla ei ole palkanmak- suvelvollisuutta.
Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipymättä ja mahdolli- suuksien mukaan etukäteen.
12 § Kertausharjoitukset
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1:
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestön- suojelun erikoistehtäviin.
13 § Matkakorvaus
1. Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan toiselle paikkakun- nalle, suoritetaan matkakorvausta, majoittumiskorvausta ja päivärahaa seuraavasti:
1.1 Kaikki tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja.
Tarpeellisia matkakustannuksia ovat matkaliput, matkatavaroista aiheutuvat kustannukset, paikkaliput ja vastaavat.
1.2 Jos työntekijä joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään eikä hänelle järjestetä ilmaista majoitusta, suoritetaan hänelle majoittumiskustannusten korvausta to- sitteen mukaisesti kuitenkin enintään työnantajan ja työntekijän kesken sovittuun enim- mäismäärään saakka.
1.3 Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta työtehtävien edellyttämiltä matkoilta seuraavasti:
a) kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka on kestänyt yli 10 tuntia
b) osapäiväraha matkavuorokaudelta, joka on kestänyt yli 6 tuntia
c) osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla ja kokopäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylitetty viimeisen täyden matkavuorokauden yli 6 tunnilla.
Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää työntekijälle kohdassa A kaksi ilmaista ateriaa ja kohdissa B ja C yhden ilmaisen aterian.
Ateriakorvaus maksetaan, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla varsinaisella työ- paikallaan tai kotonaan ja hänelle aiheutuu tästä poikkeuksellisia kustannuksia.
1.4 Jos oman auton käytöstä ei ole muuta sovittu, maksetaan tästä kilometrikorvaus. Mil- loin matkalla joudutaan työnantajan määräyksestä kuljettamaan muita henkilöitä tai tava- raa, maksetaan korvaus korotettuna.
1.5 Edellä mainitut korvaukset maksetaan kulloinkin verohallituksen hyväksymien verova- paiden määrien mukaisina.
1.6 Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta maksetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksista sekä päivärahaa siten kun työnantajan ja työntekijän välillä on tämän pykälän periaatteita noudattaen erikseen sovittu.
1.7. Yrityksen matkustussäännöissä tulee noudattaa tämän pykälän määräyksiä siten, että määräykset ovat kokonaisuutena ottaen samantasoiset kuin tämän pykälän mukaiset edut.
1.8. Matkustavassa tehtävässä toimivan työntekijän kanssa sovitaan tämän pykälän so- veltamisesta suoraan työnantajan ja ao. henkilön kesken kirjallisesti. Jollei muusta ole so- vittu, suoritetaan matkakustannusten korvaukset tämän pykälän mukaisesti.
14 § Vuosiloma
1. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään jakajana lukua 25.
2. Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitet- tuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön vuosiloman päätyttyä.
4. Xxxxxxxx suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alka- mista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mai- nitun syyn takia.
5. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet mak- setaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosilo- man jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt pa- laamasta työhön.
Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla kuitenkin voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.
6. Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Lomaraha
maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta, mut- ta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
7. Jos loma annetaan osissa, maksetaan lomarahan ennakko-osa vain loman pisimmän osan yhteydessä. Jos vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta.
SOVELTAMISOHJE 1:
Paikallisella sopimuksella voidaan lomarahan maksamisesta sopia toisinkin.
SOVELTAMISOHJE 2:
Kirjallisella sopimuksella voidaan lomaraha myös vaihtaa vapaaseen tai vuosilomalain 5 luvun 27 §:n tarkoittamaan säästövapaaseen.
8. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.
9. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomarahan määrä lasketaan työn- tekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen pal- velukseen astuessaan.
10. Paikallisesti voidaan sopia, että vuosilomapalkka maksetaan yrityksen normaalina pal- kanmaksupäivänä.
15 § Ryhmähenkivakuutus
Ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa So- veltamisalan ja yleiset määräykset.
16 § Työasut
1. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä erityistä yhtenäistä esim. liikkeen/merkin tunnuk- sella varustettua työasua, antaa työnantaja sen työaikana käytettäväksi.
17 § Jäsenmaksujen perintä
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä/toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausit- tain liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen 16.8.1995 allekirjoittamissa perintäohjeissa on erikseen mainittu. Työntekijälle annetaan kalenteri- vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
18 § Eräät edut
Jos yrityksessä on työntekijöille myönnetty parempia etuja kuin tässä työehtosopimuk- sessa on määrätty, jäävät ne tämän työehtosopimuksen ulkopuolelle, eikä tämä sopimus aiheuta muutosta niihin.
19 § Soveltamisala
Tässä sopimuksessa määrätään auto- ja konekaupan työehtojen soveltamisalalla olevien täysin työkykyisten jäljempänä mainittujen työntekijöiden palkkaehdot.
20 § Paikkakuntakalleusluokitus
Määräys poistettu 1.10.2011.
21 § Palkkataulukot
Tässä sopimuksessa olevat palkkataulukot ovat täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäispalkkoja.
22 § Kokemus- ja koulutustekijöiden huomioonottaminen
1. Kokemus- ja koulutustekijöiden huomioonottaminen työsuhteen alkaessa
1.1. Kuuden kuukauden kuluessa uuden työsuhteen alkamisesta tulee työnantajan ja työn- tekijän yhdessä todeta vaativuusryhmän ja vuosiportaan oikeellisuus. Siihen saakka nou- datetaan arvioitua vaativuusryhmää ja vuosiporrasta. Työnantajan tulee välittömästi arvioi- da vaativuusryhmän ja vuosiportaan oikeellisuus työntekijän esitettyä asian.
1.2. Siirtyminen autoalalla yrityksestä toiseen
Työntekijän siirtyessä auto- ja konekaupan piirissä yrityksestä toiseen otetaan palkkatau- lukon mukaista palveluaikaa määrättäessä huomioon samassa tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika kokonaisuudessaan.
1.3. Siirtyminen autoalalle
Työntekijän siirtyessä autokaupan sopimuksen piiriin alalta, jossa hänen aikaisemman työnsä voidaan katsoa osittain vastaavan työskentelyä uudella alalla, otetaan vastaava määrä aikaisemmasta palveluajasta huomioon hänen palkkaansa määriteltäessä.
1.4. Työsuhteen alkaessa katsotaan merkonomin tutkinnon (kauppaopistotaso) suorittanut henkilö toisen vuoden työntekijäksi. Koulutuksen hyväksi lukeminen edellyttää, että kou- lutus on sellaista, joka antaa valmiudet siihen tehtävään, johon työntekijä
on palkattu.
SOVELTAMISOHJE:
Kauppaopiston kanssa samantasoiseksi koulutukseksi katsotaan esim. teknisen koulun suorittaminen.
2. Vaativuus- ja kokemusvuosimuutokset työsuhteen kestäessä
2.1. Ylempään vaativuusryhmään siirtyminen
Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuusryhmään lasketaan hä- nen kuuluvan siihen palvelusvuosiryhmään, jonka taulukkopalkka on lähinnä korkeampi hänen aikaisempaa taulukkopalkkaansa.
2.2. Kokemusvuosimuutos
Työnantaja seuraa vuosiporrasmuutoksia ja toteuttaa ansionmuutokset seuraavan pal- kanmaksukauden alusta lukien.
Työehtosopimuksen mukaista palveluaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös vuosilo- malain mukainen työssäolon veroinen nykyisessä työsuhteessa syntynyt aika.
2.3. Tilapäinen siirto korkeammin palkattuun tai vaativampaan työhön
Jos työntekijä siirretään toiseen korkeammin palkattuun tai vaativampaan työhön ja siirto jatkuu yli kahden viikon, tai jos siirto tapahtuu vuosilomien järjestelyjen vuoksi yli kuukau- den, maksetaan hänelle sen yli menevältä ajalta palkka sen työn mukaan, johon hänet on siirretty.
Ennen kuin työntekijä siirretään edellä tarkoitettuun korkeammin palkattuun työhön, on työnantajan todettava siirron vaikutus työntekijän palkkaukseen.
2.4. Työkohtaisuuslisän pakollinen sovellutus
Jos työntekijä tekee huomattavassa määrin sitä vaativuusryhmää vaativampia tehtäviä, jonka mukaan hänen palkkansa määräytyy tai jos hänet on nimitetty ns. ryhmän vanhim- maksi, edellytetään, että hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaista työkohtaisuus- lisää.
Työryhmän vanhimman osalta on lisän määrä 10 % taulukkopalkasta laskettuna.
3. Oppisopimusoppilas, harjoittelija ja lähetti
Oppisopimusoppilas, harjoittelija ja lähetti sijoitetaan A-vaativuusryhmään tai 1-vaativuus- ryhmään.
23 § Ammattitutkinto
Ammattitutkinnon suorittaneen varaosahenkilön tai konttorihenkilön palkkaa korotetaan nykyisen ja seuraavan vuosiportaan välyksen verran tutkinnon suorittamisesta seuraavan kuukauden alusta alkaen.
Jos työntekijä on 11. kokemusvuosiportaassa, korotetaan palkkaa nykyisen ja edellisen vuosiportaan välyksen verran.
24 § Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työssäoppiminen
Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua ja työssäoppimista koskeva määräys on tämän työehtosopimuksen osassa Soveltamisala ja yleiset määräykset.
25 § Suorituspalkkaus
Jos yrityksellä on käytössä suorituspalkkausjärjestelmä, tulee sen normaalilla suoritustyö- joutuisuudella antaa ansio, joka ylittää vähimmäispalkan.
26 § Pakollinen työharjoittelu
Jos kyseessä on pakollinen työsuhteinen alaan liittyvä työharjoittelu, voidaan poiketa työ- sopimuslain 6 luvun 6 §:ssä §:n soveltamisesta, koska harjoittelijan tehtävät eivät ole sa- moja tai samanlaisia.
27 § Työkohtaisuuslisä/henkilökohtainen lisä
1. Jos työntekijän työtaito, työteho ja kokemus tai hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset poikkeavat kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 15 % vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa.
2. Työkohtaisuuslisää suositellaan maksettavaksi sellaisille työntekijöille, jotka työssään osoittavat keskimääräistä suurempaa työtehoa, aloitekykyä ja ammattiinsa perehtynei- syyttä, erikoisalan hallitsemista, taitavaa asiakaspalvelua jne., sekä erityisesti pitkään alal- la olleille työntekijöille, samoin kuin sellaisille työntekijöille, jotka ovat lisänneet ammat- tipätevyyttään opiskelulla tai koulutuksella.
28 § Kielilisä
1. Kielilisä maksetaan, kun työnantaja edellyttää työntekijältä yhden kielen lisäksi muuta kielitaitoa tai kun useamman kielen taitoinen työntekijä joutuu työssään käyttämään kieli- taitoaan. Edellytyksenä maksamiselle on, että työntekijä pystyy toisella kielellä normaaliin asiakaspalveluun ja että työntekijä käyttää kielitaitoaan lähes päivittäin.
2. Yhdestä kielestä lisää maksetaan viisi (5) % vähimmäispalkasta, jos edellä mainitut tai- totaso- ja käyttötarve-edellytykset täyttyvät. Jos työntekijä käyttää kielitaitoaan vain tiettynä aikana vuodesta (esim. turistikautena), maksetaan hänelle lisää vain tältä kaudelta. Jos kielitaito ja/tai käyttötarve on edellä mainittua vähäisempi, ei lisää tarvitse maksaa. Jos työntekijältä edellytetään 1. kappaleessa mainittua vaativampaa kielitaitoa, maksetaan lisää edellä sanottua suurempana.
3. Lisän maksaminen tulee kysymykseen lähinnä vain silloin, kun työntekijä toimii pääasi- allisesti asiakaspalveluluontoisissa tehtävissä ja kun 1. kappaleessa mainitut edellytykset täyttyvät. Lisää ei tarvitse maksaa sellaiselle työntekijälle, jonka työehtosopimukseen pe- rustuvassa palkkaryhmittelyssä kielitaito on jo otettu huomioon (esim. ulkomaan kirjeen- vaihtajat).
29 § Vaativuusryhmittely
1. Määriteltäessä vaativuusryhmää on tehtävän sisältö nimikkeestä riippumatta ensin sel- vitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuusryhmittelyn yleismääritelmän perusteella, minkä ryhmän yleistä vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa.
2. Tehtävän koostuessa kahdesta tai useammasta eritasoisesta osatoiminnosta, on ratkai- sua tehtäessä otettava huomioon kuhunkin vaativuusryhmään kuuluvien töiden aikaosuu- det ja painoarvot sekä näin muodostuva keskimääräinen vaativuustaso.
3. Ryhmittelyn avuksi on eri vaativuusryhmien kohdalla mainittu ryhmän tyypillisimpiä teh- tävänimikkeitä. Tehtävä voi kuulua muuhunkin vaativuusryhmään vaativuustasosta riip- puen.
SOVELTAMISOHJE 1 (VARAOSAT):
IV-vaativuusryhmään kuuluu varaosa- ja tarvikemyyjän työ, jonka vaativuus ja vastuulli- suus oleellisesti ylittää III-vaativuusryhmän varaosa- ja tarvikemyyjän työssä edellytetyt vaatimukset. Varaston hoitotyö käsittää esimiesvastuun varaston tavaroiden vastaanot- tamisesta, varastoinnista ja luovuttamisesta, tavaroiden tilaamisesta tai tilausherätteen antamisesta sekä inventoinnista ja varaston tilinpidosta. Myyntityö tarkoittaa oma-aloit- teista aktiivista ja kokoaikaista myyntityötä, jossa myytävien artikkeleiden ominaisuuksia korostaen pyritään aikaansaamaan kauppa. Tehtävä voidaan suorittaa esim. puhelin- myyntityönä tai kiertävänä myyntityönä.
Jos IV-vaativuusryhmässä mainittua myyntityötä tehdään tiskimyynnin ohella, on kyseessä IV-tason tehtävä aikaosuuden ylittäessä 50 %.
SOVELTAMISOHJE 2 (KONTTORI):
Vaativa palkanlaskentatyö (D) on palkanlaskentaa, joka käsittää työehtosopimusten sekä työ- ja sosiaalilainsäädännön soveltamista ohjeistuksen perusteella. Vaativa kotimainen kirjeenvaihto (D) on kirjeenvaihtoa, joka edellyttää esim. molempien kotimaisten kielten käyttöä tai kirjeiden itsenäistä laadintaa yleisohjeiden mukaisesti. Osasto-, auto- ja huol- tosihteerin työhön (C) kuuluu toimeksiannosta ja ohjeiden mukaan kirjeenvaihto- ja teks- tinkäsittelytehtäviä, puhelujen vastaanottoa, postinkäsittelyä ja muita näihin verrattavia tehtäviä. Laskutus on C-vaativuusryhmässä, jos työ edellyttää valinnaisten perusteiden tuntemusta ja käyttöä.
Arvioinnissa on otettava huomioon vastaavuus yrityksen autokaupan muihin konttoritehtä- viin.
SOVELTAMISOHJE 3:
IV-vaativuusryhmään sijoitetaan varaosamyyjä, jonka toimen tarkoituksena on olla vara- osatehtävä, mutta johon kuuluu merkittävässä määrin työnjohdollisia tehtäviä muutoin kuin tilapäisesti. Konttorityöntekijä sijoitetaan samoin perustein vaativuusryhmään D.
SOVELTAMISOHJE 4 (OPPISOPIMUSOPPILAAT):
Työntekijälle, joka saman työnantajan palveluksessa saa oppisopimuksella ammatillista jatko- ja/tai täydennyskoulutusta, maksetaan oppisopimuksen kestoaikana hänen oppiso- pimuksen tekemistä edeltäneen tehtävänsä mukaista vähimmäispalkkaa siinä kokemus- vuosiportaassa, missä hän on ollut ennen oppisopimuksen alkamista, ellei sovita korke- ammasta palkasta.
Yrityksen ulkopuolelta lisäkoulutukseen oppisopimuksella tuleva työntekijä saa oppisopi- musajalta palkkaa perusoppisopimussäännöstön mukaisesti siten, että aikaisempi koke- mus otetaan huomioon korottavana tekijänä.
4. Jos työntekijä siirtyy A-vaativuusryhmästä tai I- vaativuusryhmästä ammattitehtävään, siirtyy hän 1. vuosiportaaseen siinä vaativuusryhmässä, jonka mukaisia tehtäviä hän suo- rittaa.
5. Vaativuusryhmittelytaulukot ovat liitteenä A ja C.
30 § Vähimmäispalkkataulukot
Varaosa-, varasto- ja palvelutyöntekijöiden taulukot ovat liitteenä B. Konttoritoimihenkilöi- den taulukot ovat liitteenä D.
TYÖEHTOJEN VOIMAANTULOA JA SOVELTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
31 § Sopimuksen voimaantulo
Sopimuksen voimassaoloa koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.
32 § Paikallinen sopiminen
Paikallista sopimista koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa sovel- taminen ja yleiset määräykset.
33 § Liitepöytäkirjat
Auto- ja konemyyjiä ja poikkeavia työaikoja koskevat liitepöytäkirjat ovat voimassa sopi- muskauden ajan.
34 § Palkkojen korotukset
Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kokoaikaisten työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan siten kuin tämän työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sanottu.
35 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Neuvottelujärjestystä ja erimielisyyksien ratkaisemista koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.
36 § Sopimuksen voimassaoloaika
Sopimuksen voimassaoloaikaa koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.
LIITE A VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUTÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTAULUKKO
YLEISMÄÄRITELMÄ | ||
VAATIVUUSRYHMÄ I | VAATIVUUSRYHMÄ II | |
OPPISOPIMUSOPPILAAT HARJOITTELIJAT 15 - 18 V LÄHETIT APUTYÖT | TYÖT, JOTKA PÄÄOSIL- TAAN OVAT TOISTUVIA, MUTTA EDELLYTTÄVÄT TIETYN KOKEMUKSEN OMAAMISTA. | |
ESIMERKKEJÄ RYHMÄN | TYYPILLISIMMISTÄ NIMIKKEISTÄ | |
Varaosatyö | - varaosajakelutyö | |
- (korjaamojakelu) | ||
Varastotyö | - vastaanottotyö | |
- hyllytystyö | ||
- keräilytyö | ||
- trukinkuljetustyö | ||
- lähettämötyö | ||
- autonkuljetustyö | ||
Palvelutyö | - kahviotyö | |
- ruokalan annostelu/ | ||
- keittäjätyö | ||
- korjaamosiivoustyö | ||
- siivoustyö | ||
Autonvuokraustyö | ||