Toimitettu TEM 31.10.2019

Lappi-sopimus uudistettiin viime vuoden aikana laajapohjaisella ja osallistavalla työllä. Sen pohjaksi muodostui edellisen sopimuksen tavoin ilmiölähtöinen tarkastelutapa, jonka pohjalta muodostettiin maakunnan kehittämisen kannalta neljä laajaa tavoitekokonaisuutta: Arktinen talous, työ ja osaaminen, elinympäristö ja hyvinvointi sekä saavutettavuus.

Nyt käsillä olevassa toimeenpanosuunnitelmassa nämä tavoitteet on purettu ensimmäistä kertaa konkreettisimmiksi kehittämiskohteiksi ja edunvalvonnan painopisteiksi. Valmistelu on pohjautunut laajaan viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöhön ja kehittämiskohteiden valinnan tueksi on laadittu täsmennetty aluekehityskuva.

Vaikka toimeenpanosuunnitelman luonteeseen kuuluu konkretisointi, on osassa senkin tavoi- teasetantaa haluttu tietoisesti jättää liikkumavaraa nopealle aluekehityksen reagointikyvylle toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuviin äkillisiin muutoksiin varautumiseksi. Erityistä huomioita on myös kohdennettu toimenpiteiden vaikutusten seurantaan ja siihen liittyvien in- dikaattoreiden valmisteluun.

Haluan kiittää kaikkia toimeenpanosuunnitelman laatimiseen osallistuneita: Työtä on jälleen tehty erinomaisella yhteistyöhengellä! Lapin positiiviset näkymät ovat olleet erinomainen sii- vittäjä tälle työlle – toivottavasti onnistumme yhdessä edelleen kirittämään tätä kehitystä!

Lokakuu 2018 Xxxx Xxxxx, Lapin maakuntajohtaja

2. Johdanto

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahasto- toiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 §:n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunni- telma maakunnan yhteistyöryhmän hyväk- syttäväksi. Suunnitelmaa voidaan tarvitta- essa tarkistaa vuosittain. Suunnitelma sisäl- tää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia toimenpide-esityksiä sekä painopisteet, joi- hin kansallista ja Euroopan unionin rahoi- tusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitel- massa tarvittaessa kuvataan 18 §:ssä tar- koitettujen maakuntien yhteistoiminta-aluei- den ja muut maakuntien yhteiset toimenpi- teet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet.

Lapin maakuntaohjelman toimeenpano- suunnitelma on laadittu osallistaen ja val- mistelussa on huomioitu eri toimijoiden kan- sallisen toiminnan sekä Suomen rakennera- hasto-ohjelman ja maaseutuohjelman pai- notukset. Toimeenpanosuunnitelma valmis- teltiin kahdessa työpajassa, jossa toisessa oli laaja sidosryhmien edustus. Lisäksi tausta-aineistoa hankittiin kunnille ja sidos- ryhmille sekä viranomaisille suunnatuilla ky- selyillä. Taustamateriaalina on hyödynnetty myös syksyllä 2017 kerättyä aineistoa Lappi-sopimuksen lausunnoista ja kuntien kärkihankkeista sekä Lapin laadullista tilan- nekuvaa. Toimeenpanosuunnitelmassa esi- tetään maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset kehittämisen painopisteet, kärki- hankkeet ja edunvalvonnalliset asiat neu- vottelualoitteina. Toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus ja edunvalvonta-asiakirja, joka suuntaa hanke- sekä muuta alueellista ja kansallista rahoitusta.

Tämä toimeenpanosuunnitelma koskee vuosia 2019-2020 ja se on tarkastettu syk- syllä 2019.

Lappi - sopimuksen toteuttamista arvioi- daan syksyisin toimeenpanosuunnitelman, TOPSU:n, keskusteluissa, jolloin arvioidaan tavoitteiden onnistumiset ja haasteet. Sa- malla tarkennetaan rahoituksen suuntaa- mista ja kartoitetaan lappilaisia kärkihank- keita. Tärkeä osa arviointia ovat alueelliset kehitysnäkymät sekä keväisin laadittava La- pin suhdannekatsaus. Ne muodostavat pohjaa Lapin toimintaympäristökuvaukselle. Lapissa tehtävä tulevaisuustyö on tärkeä osa maakuntaohjelmatyötä.

3. Toimintaympäristökuvaus: Lapin laadullinen tilannekuva ja maakunta- ohjelmatyön tavoitteet ‌

2.1. Lapin suhdannekehitys ‌

Lapin suhdannekuva on ollut viime vuosina hyvin positiivinen ja oli vuonna 2017 läpi vuoden vahvan positiivinen. Liikevaihto kas- voi kaikilla toimialoilla. Vuoden 2017 yritys- ten liikevaihdon pitkän aikavälin trendi säilyi nousevana ja koko maata myönteisem- pänä. Kaikkien toimialojen (ml. julkinen sek- tori) henkilöstömäärän muutokset ovat ol- leet viime vuosina pieniä, henkilöstön kehi- tystrendi ei ole ollut aivan yhtä positiivinen kuin liikevaihdon.

Vuonna 2017 yritysten liikevaihto kasvoi reippaasti verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto kasvoi jokaisella vuosineljän- neksellä. Koko vuonna liikevaihto kasvoi 9,5

% vuoteen 2016 verrattuna. Koko maan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 6,1 % vuonna 2017. Teollisuuden vienti kasvoi Lapissa 15,2 prosenttia vuonna 2017, kun edellisenä vuonna vienti väheni 6,7 %. Koko maan tasolla vienti kasvoi 9,1 %. Lapissa kaikkien toimialojen (ml. julkinen sektori) henkilöstömäärä kasvoi jokaisella vuosinel- jänneksellä vuonna 2017. Koko vuoden kasvu oli 3,2 %. Neljänneksittäin tarkastel- tuna kasvu vaihteli välillä 2,3-3,8 %.

2.2. Lapin tilannekuva ‌

2.2.1. Väestödynamiikka

Lapin väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 179 223, saamea äidinkielenään puhuvia oli noin yksi prosentti väestöstä. Lapin väkilu- vun väheneminen on ollut viime vuodet hilli- tympää. Vuonna 2017 nuoria (14- vuotta tai alle) väestöstä oli noin 15 prosenttia, 15 - 64-vuotiaita noin 61 prosenttia ja yli 64-vuo- tiaita 24 prosenttia. Väestöllinen huolto- suhde on Lapissa hieman korkeampi verrat- tuna maan keskiarvoon. Lappilaisten keski- ikä on noin 45 vuotta. Lapin ulkomaalaisvä- estö on ikärakenteeltaan nuorempaa kuin kantaväestö. Vuonna 2017 vieraskielisiä oli Lapin väestöstä noin kolme prosenttia ja tämä oli hieman enemmän kuin edellis- vuonna. Ulkomaan kansalaisia Lapissa on 4013 henkilöä.

Kokonaisnettomuutto on, positiivisena sig- naalina, supistunut vuodesta 2015 vuoteen 2016. Suurimmat muuttovirrat meille tulevat Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan maa- kunnista. Vuonna 2016 Lappiin muutta- neista suurimmat ikäryhmät muodostuivat 20 - 29-vuotiaista. Useimmiten meiltä myös lähdetään opiskelemaan muihin maakun- tiin. On selvitetty, että potentiaalisia maa- kuntaan muuttavia ovat useimmiten ne, jotka arvostavat asuinympäristöltä luonnon- läheisyyttä, puhdasta ilmaa sekä kaunista, rauhallista ympäristöä. Etätyön ja sesonki- maisen työn mahdollisuudet, kiinnostava opiskeluympäristö, yhteisöllisyys ja kan- sainvälisyys ovat tärkeitä vetovoimateki- jöitä. Muuttovoittoisia toimialoja ovat ter- veys- ja sosiaalipalvelut, julkinen hallinto ja maanpuolustus, maa-, metsä- ja kalatalous, kaivostoiminta ja louhinta sekä taiteet, viihde ja virkistys.

Lapin sisäinen muuttoliike on voimakasta ja kuntien nettomuuttotappiot osittain merkittä- viäkin. Tämä on Lapin kannalta oleellinen haaste, joka kytkeytyy osaksi laajempaan

kontekstiin sisäisestä dynamiikasta ja tasa- painoisesta väestörakenteesta. Valtaosa si- säisestä muuttoliikkeestä kohdistuu Rova- niemen seudulle ja Kemi-Tornion seutukun- taan. Suurimpia muuttotappioseutukuntia ovat Kemi-Tornio, Itä-Lappi, Tornionlaakso ja Pohjois-Lappi.

Lappi-sopimus 2018–2021 tavoittelee väes- tömäärän nostamista reiluun 180 000 asuk- kaaseen vuoteen 2021 mennessä; kuntien välinen nettomuutto halutaan kääntää posi- tiiviseksi ja maahanmuuttoa lisätä. Tämä edellyttää vahvaa Lappi-brändiä ja sen tai- tavaa hyödyntämistä sekä elinkeinoelämän voimakasta kasvua. Keskeinen pohdittava kokonaisuus liittyykin tältä osin vahvan mat- kailubrändin rinnalle luotuun Lappi-brän- diimme. Tiedämme, että alueen työnantaja- ja aluekuvan on oltava vetovoimainen kilpai- lussa osaavasta työvoimasta, ja olemme tunnistaneet, että meillä on väestörakenne- haasteita sekä ongelmia työvoiman saata- vuudessa ja kohtaamisessa. On laajemmin ratkaistava, miten tulevaisuudessa kasvat- taa houkuttelevuuttamme ja vetovoimai- suuttamme, kuinka antaa meistä ja yritysve- toisuudestamme entistä monipuolisempaa kuvaa.

2.2.2. Aluetalouden, kuntatalouden ja työlli- syyden dynamiikka ‌

Lapissa on vahva vientivetoinen suurteolli- suus, joka mahdollistaa kasvua myös muulle yritystoiminnalle. Lapin liikevaihto kasvoi reippaasti verrattuna edelliseen vuo- teen ja vuoden 2017 liikevaihdon pitkän ai- kavälin trendi säilyi nousevana ja koko maata myönteisempänä. Selkeästi paras kehitys oli kaivostoiminnassa (+23,3 %). Kaivostoiminnan jälkeen liikevaihto kasvoi eniten matkailupalveluissa (+13,8 %), teolli- suudessa (+12,3 %), rakentamisessa

(+11,1 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoi- minnassa (+10,1 %). Yritysten kasvu on vahvistunut vuoden 2018 alussa. Liikevaih- don kasvu on ollut maltillisempaa, mutta henkilöstömäärän kasvu on ollut voimak- kaampaa.

Vuonna 2017 Lapin viennin osuus Suomen kokonaisviennistä oli seitsemän prosenttia ja lähes kolmanneksella lappilaisilla pk- yri- tyksillä on vientiä tai liiketoimintaa ulko- mailla. Merkittävimmät kansainväliset yritys- toimijat ovat teollisuutta ja kaivostoimintaa edustavat vientipainotteiset yritykset. Suu- rin osa Lapin yrityksistä on mikroyrityksiä, tai pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vahva ta- loustilanne ja maailmankaupan hyvä veto näkyvät lappilaisyritysten tunnusluvuissa. Kovat kasvuluvut osoittavat, että vientivetoi- sella teollisuudella ja palveluvaltaisella mat- kailulla on kysyntää ja vetovoimaa kansain- välisesti. Yritysten liikevaihdon kasvu on hy- vällä tasolla ja kannattavuus on kehittynyt lähelle valtakunnan keskimäärää. Investoin- tien odotetaan käynnistyvän. Nykyinen ti- lanne suhdanteissa, kauppa-ja tullipolitii- kassa sekä raaka-aineiden kysyntä- ja tar- jontatilanteissa voi olla hyvinkin arvaama- tonta. Ilmastonmuutos ja energiamurros ovat tuoneet kaivosalalle uuden kiinnostuk- sen kohteen akkujen kehittämisessä ener- gian varastoinnille. Lähivuosille asetetut ta- voitteet sähköautojen ja akkujen tarpeen li- säyksestä ovat kasvattaneet esimerkiksi näihin tarvittavien malmivarojen etsintää.

Toimivien kaivosten tilanne on vakaa. Kai- vosyhtiöt julkaisivat kuluvan vuoden aikana lähitulevaisuuden investointiohjelmiansa noin 0,5 miljardin euron edestä. Näillä in- vestoinneilla turvataan toiminnan kehittymi- nen ja jatkuminen vuosiksi. Myös naapuri- maakuntien kaivosten toiminta on piristynyt ja kaivosalan merkitys kaikkinensa on saa- nut uutta nostetta. Kokonaislouhintamäärät olivat vuonna 2017 suurimmat kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Malminetsintä

kääntyi kasvuun 2015 ja kasvu on ollut ta- saisen vahvaa, Keski-Lapin alue nähdään erityisen kiinnostavana etsintäalueena. Lapissa on useita merkittäviä kaivoshank- keita, joita on valmisteltu jo vuosia. Kaivos- hankkeet työllistävät merkittävän määrän kairauskalustoa ja ympäristövaateiden myötä erilaisiin selvitys- ja lupavaiheisiin asiantuntijoita.

Vientivetoinen teräs- ja metsäteollisuus ovat hyvässä kunnossa. Outokumpu Oy:n Tor- nion terästehtaan toiminnallinen ja taloudel- linen tilanne on hyvä, ja isona toimijana on kasvattanut laajan palveluyritystoiminnan alueelle, joka on laajentunut ja tarjoaa pal- veluita myös kansainvälisesti. Yhtenä tällai- sena toimijana on kuonan käsittelyyn eri- koistunut Tapojärvi Oy. Tornion Röyttän sa- tama-alueelle valmistuu vuonna 2018 Poh- joismaiden suurin LNG-terminaali. Yrityk- sille, jotka voivat hyödyntää nesteytetyn maakaasun etuja ja luoda uutta liiketoimin- taa, voivat sijoittua tulevaisuudessa LNG- ja teollisuuspuistoon.

Metsäteollisuudessa menee hyvin ja toi- mialalla nähdään tulevaisuudessa potenti- aalia kasvaa. Toimivat sahat ovat saaneet raaka-ainetta hyvin ja sillä on ollut myöntei- nen vaikutus alueen metsänomistajien tuloi- hin. Metsätehtaiden tuotteilla, niin sellulla kuin kartongilla, on ollut kysyntää. Kaikki tuotanto menee kaupaksi ja hyvällä hin- nalla. Lapissa on suunnitteilla uusia sellu- ja biotuotetehtaita. Kemijärven tehdas käyttää noin 2,8 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa ja edistää uudella tavalla biotuotteiden val- mistusta. Kemiin suunnitellaan Kaidin bio- dieseliä valmistavaa tehdasta. Yhtiö on saa- nut ympäristöluvan ja EU on tulkinnut yhtiön näkökulmasta myönteisesti puun käyttöä biodieselinä. Alueella odotetaan yhtiön rat- kaisuja investoinnin suhteen. Sata vuotta Kemissä toiminut nykyinen Metsä Group selvittää tehtaan uusimista; vaihtoehdoissa on rakentaa uusi biotuotetehdas, joka on sellun tuotannoltaan, puun kulutukseltaan ja työllisyysvaikutuksiltaan nykyistä tehdasta

suurempi tai uusia ja modernisoida nykyi- nen tehdas ja jatkaa sen elinkaarta. Lapin alueen oppilaitokset ja yritystoiminnan ke- hittäjät luottavat, että tehtaiden myönteisten päätösten myötä alueen vetovoima lisään- tyy.

Teollisuuden näkökulmasta kierto- ja biota- louden uusien investointien liiketoimintapo- tentiaali on nykytasoon verrattuna monin- kertainen. Teollisuudessa kierrätyksen ja resurssitehokkuuden kehittämistoimissa edetään tavoitteellisesti ja tämän ympärille on syntynyt erilaisia kiertotalouden innova- tiivisia hankkeita mm. Meri- Lapin ja Rova- niemen alueelle. Digipolis Oy on luonut Sitra yhteistyöllä verkoston ja auttanut yrityksiä sekä muita toimijoita tehostamaan keski- näistä resurssien hyödyntämistä. Tavoit- teena on saada yritykset tuottamaan toisil- leen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, tuotteita, teknologiaa ja palveluja. Alueella on tunnistettu aihioita, joiden kokonaisvolyymi voi olla 500 miljoo- naa euroa.

Lapin matkailu on lisännyt vetovoimaa ja matkailijamäärät ovat kasvaneet, kasvu ja vaikutukset näkyvät eri puolilla Lappia. Mo- nipuolinen ja vetovoimainen matkailu perus- tuu arktiseen luonto- ja elämysmatkailuun – olemme tässä edelläkävijöitä ja huipputa- son olosuhdeosaajia. Viime vuosien kehitys on ollut nopeaa, matkailun osalta olemme nyt ainutlaatuisessa tilanteessa. Kansainvä- linen kysyntä on ennennäkemättömän suurta ja suorat lentoyhteydet mahdollista- vat matkailijamäärien kasvun. Tällä hetkellä tuen tarve kohdistuu etenkin ympärivuotisen matkailun sekä fyysisen ja digitaalisen saa- vutettavuuden kehittämiseen. Kesämatkai- luun on Lapin yhteismarkkinoinnin kautta panostettu viimeiset pari vuotta ja tuloksia voidaan odottaa vuosille 2019–2020. Lappi on taitavasti hyödyntänyt digitaalista mark- kinointia, ja mm. instagramvaikuttajien luoma näkyvyys on ollut huimaa. Lappilai- sen matkailukehittämistyön ytimessä ovat

yhteistyö, vahvat vetovoimatekijöitämme ja kestävyys.

Lapin kuntien kuntatalousprofiilit ovat hyvin erilaiset, mutta yhteisenä nimittäjänä voi- daan todeta, että kuntien toiminta perustuu vahvaan yhteistyöverkostoon sekä aktiivi- seen, omalähtöiseen rooliin mahdollisuuk- sien luojana: Lapissa kunnat ovat olleet moottorina elinvoimaisuuden vahvistami- sessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämi- sen piloteissa sekä uusissa avauksissa. Tu- levan maakunta- ja sote-uudistuksen on tunnistettava alueen elinvoimaisuus ja kasvu osana valtionosuus- ja kokonaisvero- järjestelmää. Lapin kunnissa on viime vuo- det tehty laajasti erilaisia sopeuttamistoi- menpiteitä, ja vuosina 2015-2017 mm. toi- mintakulut ovat keskimäärin pienentyneet. Vaikka vuonna 2017 tilikauden tulokset oli- vat valtaosassa kunnista ylijäämäiset, tu- leva taloustilanne on erittäin haastava. Vuonna 2017 sekä kunta- että konsernita- solla tarkasteltuna toimintakate, tilikauden tulokset ja ylijäämäkertymät olivat maan keskiarvoa heikompia. Lainakanta on muu- hun maahan nähden matalampi. Vuonna 2018 Lapin keskimääräinen tuloveropro- sentti on 20,93 prosenttia, ja jopa 21 kun- nasta kolmessatoista tämä on 21 prosenttia tai yli. Keskimääräinen vuosikasvu alueen asukaskohtaisessa bruttokansantuotteessa on ollut, valtakunnallisestikin tarkasteltuna, maan kärkeä.

Lapin työpaikkarakenne on vahvasti palve- lupainotteinen. Työpaikkoja on eniten sosi- aali- ja terveyspalveluissa. Kauppa, julkiset ja yksityiset palvelut sekä matkailu työllistä- vät paljon. Jalostuksen, rakentamisen ja kuljetusalan osuus työpaikoista on neljän- nes. Luonnonvara-ala on vahva lappilainen toimiala, mutta etenkin maatalousyrittäjyy- dessä nähdään entistä enemmän riskejä. Lapissa on vielä runsaasti hyödyntämättä sekä raaka-aine- että tuotantopotentiaalia, joten tässä on yksi suuri vahvuus lappilai- selle elintarviketuotannolle. Esimerkiksi La- pin puhtaista vesistä pyydetyllä kalalla on

enemmän kysyntää kuin mihin tarjonta pys- tyy vastaamaan. Tavoitteena on, että Lapissa tuotettu ruoka yhä useammin löy- täisi tiensä lähiruokana sekä suomalaisten että maassamme matkailevien lautasille. Pohjoisimpien alueiden poronhoito on perin- teinen ja keskeinen alkuperäiskansan elin- keino, eteläisellä poronhoitoalueella poron- hoitoon liittyy maatalouden ohella usein myös muuta elinkeinotoimintaa.

Vaikka avoimen sektorin osuus työpaikoista on Lapissa maan keskiarvoa alempi, pidem- mällä aikajänteellä tarkasteltuna rakenne- muutos on ollut nopeampaa kuin koko maassa, avoimen sektorin osuus on kasva- nut suurin harppauksin. Uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Valtion työpaikat ovat vähentyneet 45 prosentilla vuodesta 2000. Maakunta- ja sote-uudistus voimistaa julkisten palvelujen rakennemuutosta hei- jastuen sitä kautta työpaikkojen sektorira- kenteeseen.

Elinkeinoelämän vireys sekä vireillä olevat investointi- ja rakennushankkeet heijastuvat työvoiman kysyntänä ja työllisyyden para- nemisena ja positiivisina kehitysarvioina. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana työllisten määrä ja työllisyysaste ovat nousseet. Työllisyysaste on kivunnut Lapissa 68,1 %:iin ja ero koko maahan ka- ventunut. Työttömyyden väheneminen on vahvistunut edelleen ja työttömiä on ollut al- kuvuoden 2018 aikana noin 2 000 vähem- män kuin viime vuonna. Työttömyyden vä- heneminen kohdistuu laaja-alaisesti kaikkiin seutukuntiin, kuntiin, ikä- ja ammattiryhmiin ja koulutustasoille, ja työttömyyden kestot ovat lyhentyneet.

Lapissa rekrytoinnissa näkyvät vahvasti toistuvat kausiluontoiset työvoimatarpeet. Matkailun kasvu ja kausien pidentyminen näkyvät jatkossakin lisääntyvinä työmahdol- lisuuksina matkailualan moninaisissa tehtä- vissä. Teollisuus- ja matkailuinvestointi- hankkeet heijastuvat työvoiman kysyntänä rakennusalalla ml. maanrakennus. Malmin- etsintä ja autotestausta tukeva toiminta ovat myös merkittäviä työllistäjiä. Suunnitteilla olevat biotaloushankkeet tulevat heijastu- maan työvoimatarpeina monille aloille. So- siaali- ja terveydenhuollon työvoiman ky- syntä on jatkuvaa. Pohjois-Ruotsin ja - Nor- jan työmahdollisuudet ja päivittäinen rajan yli työssäkäynti ovat mahdollisuus lappilai- selle työvoimalle, mutta heijastuvat myös kilpailuna osaavasta työvoimasta. Lapin eri- koishaasteena on saamenkielisen ammatti- henkilöstön saatavuus.

Työvoiman saatavuus on vaikeutunut. Työ- voiman saatavuushaasteita on sekä suorit- tavassa työssä että erityisosaamista vaati- vissa asiantuntijatehtävissä, useilla toi- mialoilla ja eri puolilla Lappia. Osaajien saatavuus on tiedostettu laajasti kasvua ra- joittavaksi riskitekijäksi. Toimenpiteitä työ- voiman saatavuuden parantamiseksi suun- nitellaan ja toteutetaan laajassa kumppa- nuusyhteistyössä viranomaiset, yrittäjät, henkilöstöpalveluyritykset, koulutuksen jär- jestäjät, hankkeet, kokeilut ja pilotit. Työvoi- man koulutus- ja osaamistarpeet ovat osa laajassa verkostoyhteistyössä tehtävää suurhankevalmistelua. Osaajista on kysyn- tää eri puolilla Suomea, joten mm. Lappi- brändiä on osattava hyödyntää osaajien saamiseksi - huomioiden Lapin sisäinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen liikku- vuus sekä Lapissa jo olevat maahanmuutta- jat ja ulkomaalaiset opiskelijat. Lappilaisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan valtakunnal- lista panostusta ja ratkaisuja.

2.2.3. Osaamisen sekä yritys- ja innovaa- tiotoiminnan dynamiikka ‌

Lapin väestön koulutustaso on nouseva. Vuonna 2016 korkea-asteen tutkinnon suo- rittaneita oli Lapissa 25-34-vuotiaasta väes- töstä noin 29 prosenttia. Pelkän peruskou- lun suorittaneita 20-24-vuotiaita on kuiten- kin yhä lähes 17 prosenttia. Etenkin miesten ja matalan koulutustason omaavien maa- hanmuuttajien koulutukseen tulee kiinnittää huomiota sekä kehittää räätälöityjä koulu- tuspolkuja. Toisen asteen koulutukseen ha- keutumisaktiivisuus on Lapissa erittäin hyvä, ja ko. koulutuksen suorittaneita yli 15- vuotiaita Lapissa onkin enemmän suh- teessa koko maahan.

Työvoiman kohtaanto-ongelmien ja rekry- tointihaasteiden ratkaisemiseksi, sekä riittä- vän alueellisen koulutustarjonnan turvaa- miseksi, tarvitaan uudenlaista koulutuksen ja oppilaitosten verkostoitumista, moni- muoto-opetuksen kehittämistä ja teknolo- gian hyödyntämistä sekä työelämä- ja yri- tysyhteistyötä. Seuraavien vuosien aikana strategisena tavoitteenamme on vahvistaa aluetaloutta ja elinkeinoelämän tarpeita pal- velevaa osaamista kaikilla koulutusasteilla, ja etenkin Lapin kärkitoimialojen erityistar- peet tullaan huomioimaan painokkaammin. Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen, di- gitalisaation ripeämpi edistäminen, robo- tiikka ja kansainvälisen osaamisen hyödyn- täminen (sekä jääminen Lappiin) ovat kes- kiössä. Myös korkeakoulujen erikoistumisen vahvistaminen ja innovaatio- ohjelmien toi- meenpanon edistäminen on tärkeää.

Toisen asteen koulutuksen osalta keskei- sessä asemassa on ammatillisen koulutuk- sen reformi ja ennakointitiedon hyödyntämi- nen työelämän ja työmarkkinoiden muutok- sessa. Toimintaympäristöjen kehittäminen on elintärkeää. Lapin toisen asteen oppilai- tokset ovatkin tehneet tässä ansioitunutta työtä, konkreettisina case-esimerkkeinä

ovat mm. Lappian Louen maaseutuyrittäjyy- den osaamiskeskus ja Lapin koulutuskes- kus REDU:n 3D-oppimisympäristö. Louen osaamiskeskuksen muodostavat hyvässä yhteistyössä alkutuotantoalan yrittäjät, kou- lutuskuntayhtymä Lappia ja Luonnonvara- keskus (LUKE): tarjoaa erinomaiset olosuh- teet maatalouden kenttäkokeisiin, osaavan henkilöstön opetukseen ja se varmistaa laa- dukkaat raaka-aineet jalostaville yrityksille, osaamiskeskukseen on rakennettu mm. Biokaasulaitos. REDU:n 3D oppimisympä- ristö on kehitetty opiskelijoiden ammatti- osaamisen laajentamiseksi, mutta myös paikaksi jossa erityisesti lappilaiset yritykset ja toimijat pääsevät tutustumaan ja testaa- maan uusia tekniikoita.

Yleissivistävän koulutuksen jälkeen koulu- tukseen hakeutuvien nuorien ja työnhakijoi- den ohjauksessa on tarpeen panostaa kiin- nostavuuteen ja houkuttelevuuteen aloilla ja ammateissa, joissa työvoimaa tarvitaan. Tärkeä kysymys tulevaisuudessa on myös ratkaista, miten voitaisiin eräältä osalta vas- tata mm. työvoiman kohtaanto- ja saata- vuushaasteisiin löytämällä parempia sy- nenergiaetuja maakuntarajat ylittävästä ver- kostoyhteistyöstä oppilaitosten ja harjoitte- lupaikkojen kesken.

Lapin ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat vahvasti kansainvälisiä, ja niille on muodos- tunut tunnustettuja profiileja. Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu muodostavat Lapin korkeakoulukonsernin. Konsernin tehtävät ovat monialainen yliopisto- ja am- mattikorkeakoulutus, arktinen ja pohjoinen tutkimus sekä taiteellinen toiminta. Lapin korkeakoulukonserni yhdistää Lapin yliopis- ton arktisen osaamisen ja pohjoisen muu- toksen tutkimuksen sekä ammattikorkea- koulun arktisen olosuhdeosaamisen. Kon- serni panostaa alueellisen innovaatioympä- ristön kehittämiseen innovaatio-ohjelmal- laan (Lapin korkeakoulukonsernin innovaa-

tio-ohjelma 2014 – 2020). Alueen sektoritut- kimuslaitosten, yliopiston ja ammattikorkea- koulun yhteistyön lisäämiselle sekä näiden ja elinkeinoelämän yhteistyölle on kasvavaa tarvetta.

Selkeä haaste Lapin kilpailukyvylle on ma- talat tutkimus- ja kehittämistoiminnanmenot, jotka ovat Lapissa alle kolmasosan koko maan tasosta. Tämä vaikuttaa Lapin inno- vaatiopotentiaalin ja elinkeinotoiminnan kestävään kehitykseen, kilpailukykyyn ja kasvuun. Pyrimme vastaamaan em. haas- teeseen maakunnallinen tutkimuksen, ke- hittämisen ja innovaatiotoiminnan osaamis- keskittymän (Arctic Smartness RDI- Excel- lence) toimintaympäristön kautta, olemme aktiivinen toimija Euroopan komission Älyk- kään erikoistumisen toimeenpanossa. Lapissa älykästä erikoistumista toteutetaan modernilla klusteritoiminnalla, jotka vahvis- tavat alueen tutkimus-, kehittämis- ja inno- vaatiotoimintaa. Klusterit muodostuvat La- pin korkeakouluista, tutkimuslaitoksista, yri- tyksistä, elinkeinoelämän tukipalveluista, ra- hoittajista sekä muista alueen toimijoista. On tärkeää, että ammatillinen koulutus kyt- keytyy tiiviiksi osaksi Lapin innovaatio- ekosysteemiä ja tulevia innovaatio-ohjel- mia. Klusterit ovat Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusteri, Arktinen älykäs maaseutuverkosto, Arktinen turvallisuus- klusteri, Arktiset kehittämisympäristöt ja Arktinen muotoiluklusteri. Lisäksi vahvaa verkostoyhteistyötä on matkailun, met- säsektorin, urheilun ja hyvinvoinnin tee- moissa. Menestyvän Lapin matkailun taus- talla toimii niin ikään vahva ekosysteemi. Tavoite seuraaville vuosille on, että älyk- kään erikoistumisen toimintaa pystytään vahvistamaan kansainvälisesti ja jalkautta- maan alueen eri toimialoihin; pyrkimyk- senämme on olla yksi Suomen vetovoimai- simmista ja osaavimmista kokeilu- ja inno- vaatioympäristöistä seuraavan kymmenen vuoden sisällä.

Lappi on vahvasti yritysvetoinen maakunta. Lapin yrityskanta kasvaa nopeasti, niin ikään aloittaneita yrityksiä suhteessa yritys- kantaan on enemmän suhteessa lopettanei- siin. Lapin alueella suhdannetilanne näh- dään entistä positiivisempana suhteessa kevääseen 2018. Lapissa pk-yritysten pa- himpina kehittämisen esteinä nähdään työ- voiman saatavuus. Yritykset arvioivat, että liikevaihdon, tilauksien määrän, vakavarai- suuden ja kannattavuuden kasvavan seu- raavan vuoden aikana. Kasvuhakuisia yri- tyksiä oli yhteensä noin 40 prosenttia. Lapin alueella uskotaan koko maan tapaan mate- riaalien, lopputuotteiden tai palvelujen hinto- jen nousuun sekä palkkakustannusten nou- suun. Pk-yritykset näkevät eniten kehittä- mistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä, henkilöstön kehittämisessä ja koulutuk- sessa sekä yhteistyössä ja alihankinnassa. Vajaalla kolmasosalla Lapin alueen pk-yri- tyksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulko- mailla ja puolella palvelujen vientiä. Pk-yri- tykset hyödyntävät digitaalisista työkaluista ja palveluista yleisimmin omia internet-si- vuja sekä sosiaalista mediaa.

Maakuntamme tavoitteena on vahvistaa aluetaloutta tukevaa liiketoimintaosaamista ja johtamiskulttuuria muun muassa lisää- mällä yritysten digitalisaatio-osaamista ja sen innovatiivista käyttöä, tukemalla yritys- ten kasvuhalukkuutta, uudistumista ja vah- vaa kansainvälistymistä, sekä kannusta- malla ennakoivaan, osallistavaan ja muu- tosta tukevaan otteeseen. Kansainvälisty- misen ja samalla Arktisen erikoistumisen ohjelman strategiset prioriteetit tukevat kan- sainvälistä kasvua ja vahvistavat ase- maamme arktisen osaamisen, tietoliiken- teen ja tiedon keskuksena. Liiketoiminnan kansainväliset kärjet ovat arktinen biota- lous, arktinen kestävä matkailu, luonnonva- rojen jalostusasteen lisääminen ja uudet nousevat alat elinkeinojen murroksessa. Päämääränä on tuottaa lisäarvoa alueen

yrityksille ja muille toimijoille sekä lisätä alu- eelle saatavaa kansainvälistä rahoitusta.

2.2.4. Liikkumisen, luonnonympäristön ja asumisen tilannekuva

Saavutettavuus ja sujuvat logistiikkaketjut ovat avaintekijöitä Lapin elinkeinoelämälle, lisäksi se on väestön ja palveluiden suotui- san kehittymisen elinehto. Lappi keskellä maailmaa -ajattelun edistämiseksi on kes- keistä kytkeytyä erilaisiin kehittyviin globaa- leihin liikenne- ja logistisiin järjestelmiin. Tu- levaisuuden markkinoilla, aktisen alueen potentiaalin ja kehitysnäkymien valossa, olemme keskellä ja hyvin kiinnostavia.

Tällä hetkellä logistiikan haasteina ovat mm. merkittävästi muuta Suomea ja Eurooppaa suuremmat kustannukset, pitkät etäisyydet ja tiestön huonontuminen. Biotalouden, kai- vostoiminnan ja matkailun kehitys tuo uusia tarpeita tiestön, ratayhteyksien, lentoase- mien ja lentoyhteyksien sekä satamien ja meriväylien kehittämiselle. Lähitulevaisuu- dessa rakennettavat uudet sellu-ja biotuote- tehtaat sekä kaivokset vaativat raskaan lii- kenteen kasvun myötä välittömiä investoin- teja teollisuusalueille johtavien maanteiden rakentamiseen ja parantamiseen. Metsäte- ollisuudelle ja muulle biotaloudelle on en- siarvoisen tärkeää myös alemman asteisen tiestön (ml. Metsäautotiet) kunnossapito. Kaivos - ja metsäteollisuuden kuljetuksissa käytettävät reitit suuntautuvat nykyisiä yh- teyksiä pitkin Perämeren satamiin ja länsi- rannikon jatkojalostuslaitoksille. Siksi ny- kyisten kuljetusreittien kehittäminen Perä- meren ja merenkurkun satamien kautta on kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto kasvavan liikenteen tarpeisiin.

Alueen merkittävimmät satamat ovat Ajos Kemissä sekä Röyttä Torniossa. Erityisesti Kemin meriväylän syventäminen on tärkeää mm. tulevien metsä- ja kaivosinvestointien vuoksi; tämä on edellytys investointien to- teutumiselle. Keskeisellä agendalla on myös raideliikenteen sähköistäminen välillä

Xxxxxxx-Xxxxxxxxxx. Väli on Ruotsin ja Suo- men alueelle sijoittuvan teollisuuskeskitty- män ns. Perämeren kaaren viimeinen säh- köistämätön osuus ja muodostaa siten pul- lonkaulan liikenteen kehittämiselle - tämä yhteys liittäisi Suomen Euroopan rautatie- verkkoon. Metsäteollisuuden laajentuessa ja Hannukaisen kaivoksen toteutuessa myös Laurila-Kolari -ratayhteys tulisi säh- köistää. Alueella on viisi lentoasemaa (Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi ja Kemi-Tornio), joiden toiminnan ylläpitämi- nen on elinkeinoelämän näkökulmasta olen- naisen tärkeää.

Matkailun laajenemisen ja kasvun osalta on huomioitava ympärivuotisen matkailun tar- peet, liityntäyhteydet lento- ja rautatiease- mille ja kansainväliset joukkoliikenneyhtey- det sekä matkaketjujen sujuvampi rakenta- minen kohteesta toiseen. Pienillä lentoken- tillä on haasteena toiminnan turvaaminen. Riittämättömät lentoyhteydet ovat kasvun esteenä erityisesti Kemi-Tornio-alueella. Matkailun kasvun kannalta on sitä parempi, mitä enemmän Lappiin tulee suoria kan- sainvälisiä lentoyhteyksiä; Lapin matkailu- alueet tekevätkin työtä uusien lentoyhteyk- sien avaamiseksi. Uusia yhteyksiä on avattu mm. Keski - Euroopasta. Myös Finnair on li- sännyt merkittävästi Lapin lentojaan. Viime vuosina kaikkien Lapin lentoasemien mat- kustajien määrä on merkittävästi kasvanut, erityisesti ulkomaalaisten matkustajien osalta.

Arktiseen alueeseen liittyy myös koilliskaa- pelihanke, joka on arktisen merialueen kautta kulkeva datakaapeli Aasian ja Euroo- pan välillä. Lappi ja Suomi voisi toimia kaa- pelin kauttakulkumaana ja tietoteknisten fa- siliteettien tarjoajana. Teknologisen kehityk- sen rooli tulee yleisestikin olemaan merkit- tävä saavutettavuudessa, mm. kuljetusjär- jestelmien ja tieliikenteen osalta. Koillis- väylän avautumiseen kansainväliselle meri- liikenteelle varaudutaan. Liikenne- ja vies- tintäministeriön teettämä selvitys Jääme-

renradan vaihtoehdoista julkaistiin maalis- kuussa 2018, Rovaniemi–Kirkkoniemi-rau- tatieyhteys päätettiin valita tarkemman to- teutettavuusselvityksen kohteeksi. Suoma- lais- norjalaisen jatkoselvitysryhmän raportti valmistuu loppuvuonna 2018.

Saavutettavuuden kehittämistoiminnoissa on suuntauduttava kohti tavoiteltavaa tule- vaisuuden tilaa siitä, että kehitymme arkti- sen logistiikan keskukseksi. Tämä edellyt- tää, että infran kehittäminen ei saa jäädä va- jaaksi tai keskeneräiseksi, TENT-T kehittä- minen on keskiössä, rakennamme aktiivi- sesti rajat ylittäviä jalostus- ja palveluketjuja, logistiikka ja liikennejärjestelmä toimivat ke- hityksen katalyyttinä ja buusterina, rajat ylit- tävä liikenneverkkoajattelu mahdollistaa isosti kehittämisen, Teollisuus-Lappi ja Elä- mys-Lappi tukevat toisiaan ja yhteinen tah- totila ohjaa Lapin edunvalvontaa. Saavutet- tavuuden kehittämistyötä ohjaa kokonai- suuksien tarkastelu sekä ennakointi, infra- struktuuritarpeet on paketoitava isoksi jär- jestelmätason kehitystä tukevaksi kokonai- suudeksi.1

Lapissa hengitetään tutkitusti Euroopan puhtainta ilmaa. Lapin uusiutuvat energia- varat ovat runsaat ja monipuoliset, mikä mahdollistaa energiantuotannon myös muualle Suomeen. Vesivoima on Lapin tär- kein sähköntuotantomuoto, ja vuotuinen tuotanto on noin 35 % koko Suomen vesi- voimatuotannosta. Lapissa on edellytyksiä laajamuotoiselle tuulivoimatuotannolle, mutta niiden suunnittelu on osoittautunut melko haasteelliseksi. Turpeen asema lap- pilaisessa energiatuotannossa on merkit- tävä, puu ja tuulivoima kasvattavat osuut- taan. Puuntuotannollisesti tarkasteltuna

1 Aineistossa on hyödynnetty laajasti Lapin saavutettavuu- den kattohankkeen- loppuraporttia (julkaistu 7.9.2018). La- pin saavutettavuuden kattohanke: Lappi- Logistiikan arkti- nen solmupiste Euroopassa- raportin (2018) lähtökohtana on ”rajat ylittävä, koko Barentsin aluetta saavutettavuuden näkökulmasta tarkasteleva selvitys, joka perustuu avoimen arktisen markkinan edistämiseen sekä kilpailukykyiseen ja kehittyvään elinkeinoelämään. Hankkeen päämääränä oli edetä keskeisten tavoitteiden ja tarkastelunäkökulmien

metsien hakkuut ovat kestävällä pohjalla, ja niitä olisi mahdollisuus lisätäkin. Puupoltto- aineita ja turvetta hyödyntäviin energialai- toksiin on Lapissa investoitu voimakkaasti 2000-luvulla.

Lapissa on vireillä lukuisia valtakunnallises- tikin mittavia hankkeita, mikä on näkynyt maakuntakaavoituksessa. Tasapainoisen kehittymisen kannalta on tärkeää huolehtia luontoarvojen yhteensovittamisesta muiden maankäyttöintressien kanssa; on otettava huomioon, että liki koko Lappi on poronhoi- toaluetta ja pohjoisin Lappi on saamelaisten kotiseutualue, jonne myös luonnonsuojelu- alueet painottuvat. Yleisesti Lapin luonnon- suojelutilanne on kattavuudeltaan hyvä. La- pin luonnontilaiset ja erämaiset vesistöt ja Suomen viimeiset rakentamattomat lohijoet ovat tärkeitä. Valtaosa Lapin suuremmista joista ja järvistä sekä rannikkovesistä on hy- vässä tai erinomaisessa tilassa, myös poh- javesien tila on pääosin hyvä. Ympäristöasi- oissa korostuvat kansainvälisyys ja arkti- suus. Lapin arvokkaat maisemat ja kulttuu- riympäristöt ovat merkittävä voimavara ja niiden säilyminen vaatii jatkuvia toimenpi- teitä.

Kestävyys on olennainen osa Lapin arktista älykästä erikoistumista. Elinkeinojemme ki- vijalat, teollisuus, metsä ja matkailu, nouse- vat vihreästä taloudesta. Strategisina lin- jauksina tämä tarkoittaa jätteiden vähentä- mistä, kierrätyksen lisäämistä, uusiutumat- tomien luonnonvarojen korvaamista uusilla sekä materiaali- ja energiatehokkuuden li- säämistä. Konkreettisina askelmerkkeinä tulemme panostamaan yhä enemmän vä- hähiilisyyden ja kiertotalouden kehittämis-

kautta kohti visiota siitä, että ”Arktinen alue on tulevaisuu- dessa elinvoimainen, kehittyvä, älykäs ja ekologinen toimin- taympäristö eri toimialojen yrityksille ja alueen asukkaille.

Lappi on keskellä maailmaa ja saavutettavissa eri alueilta ja markkinoilta”.

hankkeiden ja biotalouden eri osioiden edis- tämiseen. Eräs keskeinen tavoite on myös vahvistaa maaseudun elinvoimaa paikalli- silla tuotteilla, sekä lisätä asuin- ja elinym- päristöjen vireyttä. Lapin kestävyys nojaa vahvaan kumppanuuteen ja yhteistyöhön, jonka myötä olemme saaneet aikaiseksi nä- kyviä tuloksia sekä vieneet eteenpäin uusia aloitteita. Olemme rohkea, kokeileva ja in- novatiivinen maakunta: tulevaisuudessa voisimme olla pilottimaakuntana viemässä eteenpäin kestävän kehityksen ohjelmaa, mm. kestävän matkailun ja saavutettavuu- den sekä innovatiivisten, aluetaloutta tuke- vien julkisten hankintojen osalta.

Lapin väestö sijoittuu pääasiassa keskuk- siin ja niiden työssäkäyntialueille. Vuonna 2015 noin viidennes työssäkäyvistä lappilai- sista pendelöi, ja joukkoliikenteen hyödyntä- minen tässä on ongelmallista. Työmatkat ovat aluerakenteen hajautumisesta ja asu- misen sekä työpaikkojen eriytymisestä joh- tuen yhä kasvaneet. Lapin kansainvälinen sijainti vaikuttaa myös siihen, että päivittäin yritykset ja työntekijät törmäävät eriasteisiin rajaesteisiin ja käytännön, jopa kompleksi- siin, ongelmatilanteisiin. Näiden ratkaise- miseksi tulisi tehdä ennakkoluulottomia ko- keiluja ja pilotteja. Lappilaisten toinen mer- kittävä, elämiseen ja työvoiman saatavuu- teen liittyvä haaste on asumisen pullon- kaula. Meillä esiintyy kohtaanto-ongelmia ja asuntopulaa etenkin kasvavissa matkailu- keskittymissä. Myös tässä olisimme mielel- lämme pilottimaakuntana viemässä eteen- päin kokeiluja asumisen uudenlaisista rat- kaisuista ja muodoista.

Digitalisaatio ja etätyö ovat Lapille suuri mahdollisuus, ja työn murroksen myötä näi- den merkitys tulee korostumaan. Laajakais- tasaatavuus onkin keskeinen edunvalvon- nan kärkemme, ja on ymmärrettävä, että se on lähtökohtaisesti hyvinvoivan ja elinvoi- maisen toimintamme edellytys, ei vain yksi osa tätä. Riski siitä, että kuituyhteydet eivät toteudu laisinkaan, kasvaa monella alu- eella, ja tällä hetkellä kattavan kuituverkon

saatavuus on paikoittain näennäistä. Kuitu- yhteyksien tarve korostuu harvan asutuksen maakunnassa erityisesti sote- ja muiden jul- kisten palveluiden saatavuuden kautta, niin ikään kasvava yritystoiminta, matkailu ja mökkikuntien elinvoima ovat tästä riippuvai- sia. Tällä hetkellä kuituyhteyksien kehittymi- sessä avainasemassa ovat olleet asukkai- den oma aktiivisuus ja maaseuturahasto. Kalliit rakentamiskustannukset ovat olleet usein esteenä kehitykselle. Epätasa-arvo kasvaa suhteutettuna niihin kyliin, jotka ei- vät tähän omaehtoiseen aktiivisuuteen pysty. Kyläverkkojen ohella tarvitaan merkit- tävää panostusta runkoverkkojen rakenta- miseen, mikäli Lappi halutaan säilyttää asuttuna ja palvelut toimivina sekä turvalli- sina. Valtion rooli on tässä keskeinen, meillä ei ole varaa tippua digitalisaation kehitysku- lusta ulos.

2.2.5. Terveyden ja hyvinvoinnin dyna- miikka

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoiminta on edennyt maakunnan kunnissa keskimää- räisesti. Useimmilla väestön hyvinvointia kuvaavilla indikaattoreilla tarkasteltuna maakunta on keskimääräisellä ja kohtuulli- sella tasolla verrattuna koko maahan. Vä- estön elinoloihin eli toimeentuloon, asumi- seen ja työllisyyteen liittyvät havainnot vas- taavat maan keskitasoa.

Lappi tahtoo kulkea tulevaisuuteen ennalta- ehkäisevänä ja liikkuvana maakuntana. Meillä on vahvaa liikunta-alan asiantunti- juutta ja erinomaiset puitteet liikkumiselle (ml. harraste- ja ammattilaisurheilu) - mei- dän on aktivoiduttava ja osattava hyödyntää ko. vahvuuksiamme enemmän. Liikunnan liiketoiminnallistaminen on keskeistä. Niin ikään kotouttamistoiminnassa pystyttäi- simme laajemminkin hyödyntämään luonto- amme ja em. puitteitamme. Strategisena toimenpiteenä tulee hyvinvoinnin osalta ko- rostumaan myös lappilaisen kulttuurin mer- kitys. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa tukea luovia aloja yhä näkyvämmin ja lisätä kulttuurimyönteisiä toimintatapoja. Ennalta- ehkäisevä ote ja luonto ja kulttuuri ovat eräitä keskeisiä avaintermejä toiminnassa.

Lapissa näkyy positiivista kehittymistä nuor- ten ja lapsiperheiden taloudellisessa tilan- teessa, mutta indikaattoreita tarkastelta- essa huomiota herättää suuret kuntien väli- set erot2. Lapin alueen tilanne on kohtuulli- nen koko maahan verrattuna pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien kotitalouksien osalta. Nuorista 18 - 24-vuotiaista pitkäai- kaisesti toimeentulotukea sai kolme pro- senttia, joka oli vähemmän kuin maassa keskimäärin. Koulupudokkuus, opintojen

2 Lapissa on onnistuttu nuorten päihteiden käytön vähentä- misessä maan tasoisesti. Nuorten humalahakuinen juomi- nen on vähentynyt Lapissa neljässä vuodessa yhtä paljon kuin maassa keskimäärin eli vajaan viidenneksen. Huoles- tuttavaa on kuitenkin, että esimerkiksi päivittäin tupakoivien

keskeyttäminen ja syrjäytyminen ovat kui- tenkin keskeisiä huolia, joihin tulee löytyä tulevaisuudessakin ennaltaehkäiseviä rat- kaisuja, maahanmuuttajien tarpeet vahvem- min huomioiden. Osallisuus on avainase- massa. Tavoitteenamme on, että vuonna 2021 meillä on nuorten äänen kuulemiseksi pysyviä rakenteita. Meidän on onnistuttava luomaan nuori-lähtöisiä kokonaisia, monia- laisia ja koordinoituja palveluketjuja. Tähän kokonaisuuteen kytkeytyy tiiviinä osana koulutukseen ja vetovoimaiseen tulevaisuu- teemme liittyvä haaste: miten ns. kohtauttaa nuorten toiveet elinkeinorakenteemme kanssa?

Vanhemmissa ikäryhmissä huolestuttavaa on ikäihmisten tuntema yksinäisyys. Xxx 65 - vuotta täyttäneistä yli yhdeksän prosenttia kokee olevansa yksinäinen. Luku on valta- kunnallisesta keskitasoa suurempi, mutta Lapissa on keskimäärin vähemmän yksin asuvia kuin koko maassa. Kunnittain yksin asuvien määrä vaihtelee Lapissa suuresti 33 prosentista aina 50 prosenttiin asti.

Lapissa kehitetty, verkostomainen arjen tur- van toimintamalli vastaa kuntakohtaisiin haasteisiin. Tavoitteena on ollut ottaa sa- malla ensimmäisiä askelia kohti tulevaisuu- den kunnan ja maakunnan verkostomaista toimintakulttuuria, jossa kunta ei välttämättä itse toteuta palveluita, sekä mahdollistaa jul- kisten, yksityisten, järjestöjen ja kuntalais- ten yhteisen tekemisen paikallisen hyvin- voinnin, turvallisuuden, elinvoiman ja työlli- syyden edistämiseksi. Lapin alueellista hy- vinvointikertomusta/- ohjelmaa on raken- nettu laajassa yhteistyössä mm. Hyte-, jär- jestö-, kulttuuri-, kunta-, liikunta-, nuoriso-, saamelais-, turvallisuus-, työllisyys- sekä sote- ja maakuntavalmistelun toimijoiden

8- ja 9- luokkalaisten määrä vaihtelee eri kunnissa merkittä- västi kuudesta lähes 22 prosenttiin, ja tosi humalassa vähin- tään kerran kuukaudessa olevien määrä vaihtelee viidestä kahteenkymmeneen prosenttiin.

kanssa. Tavoitteena on rakentaa paikalli- sista ja alueellisista tarpeista ja lähtökoh- dista kumpuava visio ja painopistealueet lappilaiselle hyvinvointityölle, johon kaikki paikalliset ja alueelliset toimijat sitoutuvat ja haluavat tehdä oman osansa. Hyvinvoin- tiohjelma on Lappi-sopimuksen alaohjelma, joka ohjaa sote-palveluiden toteutusta, hy- vinvoinnin ja terveyden edistämistä, hyvin- vointiin liittyvää rahoitusta ja kehittämistä. Lisäksi se tukee ja ohjaa monitoimijaista verkostoyhteistyötä ja osallisuutta.

Lappi on yksi EU:n pilottialue, jossa kehite- tään social economy -mallia (sosiaalisesti kestävä talous). Lapin mallin keskiössä ovat mm. Innovatiiviset julkiset hankinnat ja vai- keassa työmarkkina-asemassa olevien työl- listäminen. Arjen turva -toimintamalli sisäl- lytetään jatkossa tulevan maakunnan ja kuntien toimintakulttuuriin.

2.3. Lapin kasvun moottorit ‌

2.3.1. Suurhankkeet merkittävässä roo- lissa ‌

Luonnonvaroiltaan rikas, matkailukohteena tunnettu, Suomen ainoa arktinen maakunta, Lappi, rohkeille osaajille tarjoaa paljon liike- toimintamahdollisuuksia. Menestyminen edellyttää mahdollisuuksiin tarttumista. Houkuttelevan toimintaympäristön luomi- nen puolestaan on panostamista kasvaviin elinkeinoihin, monipuolisiin palveluihin ja toimintatapojen uudistamiseen. Houkutte- leva toimintaympäristö kannustaa yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään. Kilpailukykyisen toimintaympäristön luomi- nen yritystoiminnalle on aluekehittämisen tärkeimpiä tehtäviä.

Lapin monipuolisiin luonnonvaroihin kohdis- tuu kasvavaa kiinnostusta. Luonnonvarojen kestävän käytön turvaaminen edellyttää, että jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa huomioidaan luonnonvarojen käytön sekä ympäristön- ja luonnonsuojelun eri näkökul- mat sekä panostetaan riittävästi niiden yh- teensovittamiseen. Lapissa on vireillä lukui- sia valtakunnallisestikin mittavia suurhank- keita kuten Kemin ja Kemijärven sellu- ja bio-tehdashankkeet sekä kaivosten laajen- tumissuunnitelmat. Matkailun erittäin vahva kasvu on luonut Lapissa tilanteen, jossa alu- een on entistä tiiviimmässä yhteistyössä varmistettava kestävän matkailun ympäri- vuotisen kasvun mahdollisuudet.

Euroopan laajuisesti on tunnistettu, että Jäämeri ja arktinen alue tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia pohjoisen talouden kas- vulle. Eurooppalaisen liikenne- ja kuljetus- infrastruktuurin TEN-T (Trans-European transport network) laajennus Lappiin liittyy Euroopan komission arktisiin strategioihin ja tavoitteisiin. Lapin näkökulmasta tämä ke- hittää alueen saavutettavuutta eri alueilta ja eri alueille. Yhteydet Euroopan ytimiin ja

globaaleille markkinoille ovat keskeisessä asemassa sekä teollisen liiketoiminnan että matkailuelinkeinojen näkökulmasta. Yh- teyksien pitää olla kunnossa sekä etelä- pohjoinen -että länsi-itäsuunnissa henkilö- ja tavaraliikenteessä, mutta myös tietolii- kenteessä. Pohjois-Itä tietoliikennekaapeli sekä Jäämeren rautatie yhdistävät tulevai- suudessa Aasian ja Euroopan.

2.3.2. Arktinen erikoistuminen ja kan- sainvälisyys ‌

Suomessa on meneillään maakunta- uudis- tuksen suunnittelutyö, jota Lappikin tiiviisti tekee. Käynnissä oleva EU-ohjelmakausi on kääntynyt viimeiselle puoliskolle ja seuraa- van kauden suunnittelu on täydessä vauh- dissa. Paineet koheesiopolitiikan rahoituk- sen vähentymiselle ja rahoituksen ohjaami- selle alueiden välisiin ja suorarahoitteisiin ohjelmiin ovat seuraavalle rahoituskaudelle suuret. Samalla, kun hallinnolliset rakenteet muuttuvat, on huolehdittava maakunnalli- sesta kehittämisestä ja varmistettava vakaa kasvuympäristö Lapin elinkeinoelämälle.

Lappi on ollut viimeisten vuosien aikana no- peimmin kasvava talousalue Suomessa, mikä on pitkälti maakunnan veturitoimialo- jen vahvan nousun ansiota. Kasvu on mah- dollistanut monimuotoisen pk-sektorin kehit- tymisen näiden rinnalla. Lapin pk-yrityksille on luonteenomaista kansainvälinen liiketoi- minta. Lisäksi on kehittymässä uusi yritys- kulttuuri, joka synnyttää pohjaa uudenlai- selle kasvuyrittäjyydelle. Kansainvälisen ta- louden nopeat muutokset sekä osaamisen vaatimukset asettavat haasteita lappilaisille yrityksille, joihin on osattava vastata.

Lapin taloudellisen kasvun perustana on oman paikan ottaminen arktisten alueiden kehittyneimpänä toimintaympäristönä. Tämä luo käytännössä pohjan kansainvälis-

tymiselle nyt ja tulevaisuudessa. Strategi- nen lähestyminen ja panostukset ovat aut- taneet aluetalouden kannalta tärkeiden uu- sien kehittämisnostojen esilletuomiseen. Lapin kehittyviä erityisvahvuuksia ovat äly- käs arktinen osaaminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä yhteisöllinen tapa toimia verkostoissa. Lapin maakunta on mukana Euroopan komission Älykkään erikoistumisen toimeenpanossa, kuten edellä on esitelty. Toteutamme strategista Arktisen erikoistumisen ohjelmaa, joka on keskeinen osa Lapin maakuntaohjelmaa. Lapin liitto koordinoi myös Itä- ja Pohjois- Suomen alueen osalta Euroopan komission elinkeinot murroksessa- pilottia; tässä kehi- tetään aluekehittämisstrategioita alueiden omien älykkään erikoistumisen prioriteettien pohjalta. Tavoitteena on alueen teollisuu- den uudistaminen kestävällä tavalla ja alu- een luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen talouskasvun tukemiseksi. Pilotin myötä alueita autetaan tulevaisuuden työpaikkojen valmistelussa sekä innovaatiotoiminnan laajentamisessa. Lisäksi niitä tuetaan siirty- misessä kohti vähähiilistä taloutta ja yrittä- jyyden edistämisessä. 3

Arktiset rajat ylittävä yhteistyö ja pohjoisten voimavarojen yhteinen hyödyntäminen vah- vistavat kilpailukykyä globaaleilla markki- noilla. Verkostoituminen ja vahvan osaajan brändin luominen Euroopan unionissa on auttanut alueen toimijoita hyötymään kan-

3 Itä- ja Pohjois-Suomi on yksi kymmenestä Euroopan alu- eesta, jotka Euroopan Komissio on valinnut kilpaillun haku-

sainvälisestä rahoituksesta. Yritysten kilpai- lukyvyn kehittymisen kannalta kumppanuu- det alueellisten tutkimus-,kehittämis- ja kou- lutusorganisaatioiden kanssa ovatkin tule- vaisuudessa entistä tärkeämpiä. Koko maa- kunnan vahva osaaminen, innovaatiotoi- minta ja uudenlaiset, rajat ylittävät avaukset ovat menestyksen avainasemassa. Näem- mekin, että kansainvälisyys perustuu tähän vahvaan alueellisen yhteistyöhön – ekosys- teemiin. Syksyllä 2018 hyväksytty Lappi – Arktinen ja kansainvälinen menestyjä -stra- tegia priorisoi ne älykkään erikoistumisen toimenpiteet, jotka tukevat kansainvälistä, kestävää kasvua, ja esittää sen, miten tämä tehdään yhdessä.4

yrittäjyyden edistämisessä. ELMO -pilotin tuloksena Itä- ja Pohjois-Suomen alueet tuottavat yhteisen ehdotuksen Älyk-

prosessin kautta elinkeinot murroksessa alueiden pilottiinsa. kään erikoistumisen strategiaksi, joka nojautuu alueellisiin

Lisäksi mukaan on valittu kaksi valtiota. Valituiksi tulleiden alueiden viranomaiset pääsevät kehittämään aluekehittä- misstrategioitaan omien älykkään erikoistumisen prioriteet- tiensa pohjalta. Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakun- taa tulevat pilotin aikana tiivistämään yhteistyötään sekä vi- ranomaisten että sidosryhmien tasolla.

Pilotin toteutuksen aikana Euroopan komission ulkopuoliset

vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Pilotin toiminta jakaantuu kahdelle vuodelle niin, että vuoden 2018 aikana valmistel- laan alueellinen strategia ja vuodelle 2019 saadaan rahoi- tusta strategian toimeenpanoon. Sen lisäksi, että pilotti an- taa Itä- ja Pohjois-Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää aluetta ylimääräisellä EU-rahoituksella, aloitteessa tehdään läheistä yhteistyötä niiden Euroopan komission vir- kamiesten kanssa, jotka muotoilevat vuoden 2020 jälkeisen

asiantuntijat sekä Xxxxxxxxxxxxx yhteistyön ja kehityksen jär- ajan EU-rahoitusta ja elinkeinopolitiikkaa. Pilottitoiminnan

jestö (OECD) tarjoavat alueille kohdistettua räätälöityä avustusta. Alueita autetaan tulevaisuuden työpaikkojen val- mistelussa sekä innovaatiotoiminnan laajentamisessa. Li- säksi niitä tuetaan siirtymisessä kohti vähähiilistä taloutta ja

toteuttamista koordinoi maakuntien yhteisellä sopimuksella Lapin liitto.

4 Aineistossa on hyödynnetty laajasti Lappi – Arktinen ja

kansainvälinen menestyjä - strategiaa (2018).

2.4. Lapin avainlukuja ja Lappi-sopimuk- sen tavoitteet – Tietoinen tulevaisuus- tarkastelu kohti visiota 2021 5 ‌

Työllisyys- aste, 15-64- vuotiaat

63,9 % (2017)

Nuorisotyöt- tömyysaste

16,6 % (2017)

laskeva

Tietoinen tulevaisuustarkastelu kohti visiota 2021 Lapin iskukykytekijät

”Lappi on arktinen, avoin ja älykäs. Me teemme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävästi menestystä.”

Me haluamme:

Työpaikat, lkm

68 930 (2016)

73 000

Kehitys- suunta

Nykytila

Tavoite 2021

Yritysten toi- mipaikat, lkm

12 235 (2016)

11 500

Vakauttaa väestömää- rän

Yritysten henkilöstö- määrä

38 580 hvt (2016)

43 000

Väestö,

josta ulko- maan kan- salaisia on

179 220 (2017)

4010 (2017)

180 000

nouse-va

Vientiä tai liiketoimin- taa ulko- mailla, pk- yritysten toi- minta ulko- mailla, % yrityksistä

29,0 % (2018)

nouseva

Muuttotase

-360

(2017)

+200

Pk-yritysten kasvuhakui- suus %, kasvuhakui- set ja voi- makkaasti kasvuhakui- set

41,0 % (2/2018)

nouseva/ va- kaa

Luonnolli- nen väes- tönkasvu

-630 (2017)

vakaa

Luoda Lap- piin lisää työpaikkoja ja lisätä yrittäjyyttä sekä var- mistaa ole- massa ole- van yritys- kannan jat- kuvuus

Yritysperus- tanta suh- teessa yri- tyskantaan

0,81 (2016)

nouseva

BKT €/asu- kas, käyvin hinnoin

35 000 €/as (2015)

nouseva

Työttömyys- aste

14,1 % (2017)

11,0 %

Teollisuu- den viennin liikevaihto

4 040 m€ (2017)

nouseva

5 ”Lapin avainlukuja ja Lappi-sopimuksen tavoitteet – Tietoi- sopimuksen toimeenpanosuunnitelman 2019-2020 liitteestä

nen tulevaisuustarkastelu kohti visiota 2021”- taulukon indi- kaattorien sisältö, määritelmät sekä lähteet löytyvät Lappi-

1 (liite1.).

Kasvihuone- päästöt 1000 tonnia co2-ekv

Majoitus- ja ravitsemus- toiminnan sekä mat- kailupalve- luiden liike- vaihto yht.

770 m€ (2017)

nouseva

Uusiutuvan energian ja turpeen osuus Lapin sähkön ja kaukoläm- mön ener- giatuotan- nosta, %

Uusiutuvien energialäh- teiden osuus maa- kunnassa lämmön sekä säh- kön tuotan- nossa:

% on lähtöi- sin uusiutu- vista, lappi- laisista raaka-ai- neista ja tuotettu energia hyö- dynnetään

Lapissa

yli 90,0 % (2017)

Tärkeimpiä ener- gialähteitä, vesi- voimaa ja metsää, tuulivoimaa hyö- dynnetään

vakaa

30 %

TKI-menot, tutkimus- ja kehittämis- toiminnan menot

€/asukas

316 €/asukas

(2016)

nouseva

Ammatilli- sen koulu- tuksen ”muu ulkopuoli- nen rahoi- tus” vuosito- teuma m€,

yhteensä

4,0 m€ (2017)

nouseva

Yliopiston täydentävä rahoitus, m€

/vuosi, osuus koko- naisrahoi- tuksesta %

14,5 m€ / 29,4 %

(2017)

nouseva

Materiaa- lihäviö ton- neissa (yh- dyskuntajät- teiden määrä),

josta kiin- teän yhdys- kuntajätteen hyötykäyttö- aste

60 000 (2016)

51,0 % (2016)

laskeva

nouseva

Ammattikor- keakoulun ulkopuoli- nen T&K-ra- hoitus, m€/vuosi osuus koko- naisrahoi- tuksesta %

6,5 m€/ 14,8 %

(2017)

nouseva

Koulutus- taso, perus- asteen jäl- keisen tut- kinnon suo- rittaneiden osuus %

71,0 % (2016)

73,0 %

Lähiruoan osuus julki- sessa ruo- kailussa maakun- nassa, % elintarvik- keista tuote- taan ja ja- lostetaan Lapissa

10,0 % (2018)

30,0 %

Kehittää Lappia kes- tävästi (“vihreä kasvu”)

3108 (2013)

vakaa

724 m€ (2012)

nouseva

Biotalouden arvonlisäys

Terveytensä keskita- soiseksi tai sitä huo- nommaksi kokevien osuus (%), 20 - 64-vuo- tiaat

Lappi val- mistautuu ajoissa tu- levaisuu- den suuriin muutoksiin

Vapaa-ajan liikuntaa harrasta- mattomien osuus (%), 20 - 64-vuo- tiaat

22,3 % (2015)

laskeva

Elinkeinopo- littinen ilma- piiri, koko- naisarvo-

sana

6,61 (2018)

nouseva

Lapin inves- toinnit 2018-

2022, bn€

8, 975 bn€ (2018)

nouseva

Elämänlaa- tunsa (Euro- HIS-8) hy-

väksi tunte- vien osuus (%), 20 - 64-

vuotiaat

54,6 % (2015)

nouseva

Kuntien pal- veluiden os- tot,

€/asukas

3 800 €/asukas

(2017)

nouseva

Itsensä yksi- näiseksi tuntevien osuus %

20-64-vuoti- aat

65 vuotta täyttäneet

11,0 % (2015)

9,3 % (2015)

laskeva

Laajakaista, 30 Mbit/s kiinteä laa- jakaista, tar- jonta kotita- louksiin % < 50 %, kun- tien luku- määrä

100 Mbit/s kiinteä laa- jakaista, tar- jonta kotita- louksiin % < 50 %, kun- tien luku-

määrä

14 kuntaa (2016)

laskeva

Aktiivisesti järjestötoi- mintaan tms. osallis- tuvien osuus % 20- 64-vuotiaat

24,2 % (2015)

nouseva

Kuva 1. Lapin avainlukuja ja Lappi-sopimuksen tavoit- teet - Tietoinen tulevaisuustarkastelu kohti visiota 2021. (v. 2018 tarkastelu)

Pitää huolta lap- pilaisista

Pienituloi- suusaste, %

14,0 % (2015)

laskeva

THL:n Sai- rastavuusin- deksi, ikä- vakioitu

116 (2015)

laskeva

34,3 % (2015)

vakaa tai las- keva

4. Yhteinen strategia ja tahtotila: Lappi-sopimus - Lapin maakuntaohjelma 2018– 2021‌

Lappi-sopimus on Lapin maakuntaohjelma vuosille 2018–2021. Se on kehittämisstrategia, joka esittää alueen toimijoiden yhdessä muodostaman kokonaiskuvan seuraavan neljän vuo- den strategisesta kehittämisestä sekä rahoituksen suuntaamisesta. Olemme tehneet maa- kuntaohjelmatyötä ja aluekehittämistyötä vuorovaikutteisesti ja osallistavasti ja kaikki toimi- jamme ovat sitoutuneet luotuihin tavoitteisiin - siksi käytämme asiakirjasta nimeä Lappi-sopi- mus. Maakuntaohjelmastamme käy selkeästi esille se, että lappilainen aluekehitystyö poh- jautuu luontoon ja maakuntamme ihmisiin; ne ovat menestyksemme lähde.

Xxxxx Xxxxx-sopimuksen ja sen toimeenpanosuunnitelman prosesseja syntyy myös Lapin edunvalvonnan agenda. Lapin maakunnallisen vaikuttajaviestinnän ja edunvalvonnan tarkoi- tuksena on tehdä Lappi ja Lapin kehittämistarpeet näkyviksi, ymmärrettäviksi ja huomioon otetuiksi niin kansallisessa kuin EU:n päätöksenteossa. Edunvalvonta on yksi aluekehittämi- sen keinoista. Lapin tavoitteiden toteutumista edistetään kohdistamalla vaikuttajaviestintää hallitusohjelmien laatimiseen ja niiden toimeenpanoon, valtion tulo- ja menoarvioiden sekä lisäbudjettien valmisteluun, lainsäädännön valmisteluun, kansallisissa strategioiden ja politiik- kaohjelmien valmisteluun, EU-politiikoihin ja –foorumeilla tapahtuvaan päätöksentekoon ja muihin valittuihin kansainvälisiin foorumeihin.

Kuva 2. Lappi-sopimus – maakuntaohjelma 2018–2021.

Visiomme vuodelle 2021 on

#RakkauestaLappiin:

”Vuonna 2021 Lappi on arktinen, avoin ja älykäs.

Me teemme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävästi menestystä.”

Tavoitteenamme on alueen vahvuuksiin perustuva menestys, joka on tärkeää paitsi Lapille niin myös Suomelle ja koko Euroopalle.

Lisäksi olemme asettaneet tavoitteeksi, että vuoteen 2021 mennessä haluamme:

1. Vakauttaa väestömäärä nykyiseen reiluun 180 000 asukkaaseen. Tärkeimpiä tavoitteita on net- tomuuton muuttaminen Lapille positiiviseksi ja työperäisen maahanmuuton hallittu lisääminen. Alu- een elinvoimaisuuden varmistamiseksi alueelle on houkuteltava nuorta väkeä ja syntyvyys on saa- tava nousuun.

2. Luoda Lappiin lisää työpaikkoja ja lisätä yrittäjyyttä sekä varmistaa olemassa olevan yrityskan- nan jatkuvuus. Lisätä alueella tapahtuvaa TKI-toimintaa sekä tarjota vetovoimaisia opiskelumah- dollisuuksia. Lapin talous kasvaa tällä hetkellä muuta maata nopeammin. Metsä- sekä kaivannais- teollisuus tuottavat Suomen viennistä lähes kymmenen prosenttia. Lapin matkailun kansainvälinen kasvu on jo vuosia ollut maan nopeinta.

3. Kehittää Lappia kestävästi, luontoarvoja kunnioittaen. Teollisuus, metsä ja matkailu ovat Lapin elinkeinojen kivijalkoja. Niiden yhteiseksi nimittäjäksi nousee kestävyys, vihreä talous. Se tarkoittaa jätteiden vähentämistä, kierrätyksen lisäämistä, uusiutumattomien luonnonvarojen korvaamista uu- siutuvilla sekä materiaali- ja energiatehokkuuden lisäämistä.

4. Varmistaa, että Lappi valmistautuu ajoissa tulevaisuuden suuriin muutoksiin - työn muutokseen ja digitalisaation nopeaan kehittymiseen sekä mm. alusta- ja jakamistalouden luomiin mahdolli- suuksiin.

5. Xxxxx huolta lappilaisista – täällä syntyneistä ja tänne muuttavista. Lappi on luonnostaan hyvin- voinnin alkulähde, varmistetaan, että se myös näkyy alueen ihmisten hyvinvointina. Teemme täällä töitä #rakkauestaLappiin. Parhaat asiat tehdään yhdessä, koko Lapin voimin.

Lappi-sopimuksen läpileikkaavia kehittämisteemoja ovat:

kansainvälisyys

kestävä kehitys ja resurssitehokkuus

vähähiilisen elämäntavan edistäminen

digitalisaatio

yhdessä tekeminen sekä yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo

Kuva 3. Lappi-sopimuksen läpileikkaavat kehittämisteemat.

Saamelaisten kotiseutualue sijoittuu Lapin neljän pohjoisimman kunnan alueelle. Saamelais- käräjät on laatinut maakuntaohjelmaan aluekehityslain edellyttämän saamelaisosion, joka on Lappi-sopimuksen liitteenä. Saamelaiskäräjät on laatinut saamelaiskulttuuriosioon sopimus- tekstin, jonka toteutumiseen koko Lappi on sitoutunut. Saamelaisten kotiseutualueen ja koko saamelaiskulttuuriin kehittymistä tuetaan osana Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitel- man toteuttamista. Näihin ohjelman mukaisiin toimiin on käytettävissä kohdennettua rahoi- tusta Interreg V Pohjoisen Sapmi-osiosta.

5. Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2019 - 2020 ‌

Lapissa aluekehittämistä tehdään vahvasti yhdessä. Alueviranomaiset hyödyntävät yhteisiä aineistoja alueen tilan seurannassa ja suunnittelussa. Lappi-sopimuksen toimeenpanosuun- nitelma laaditaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan mutta se arvioidaan vuosittain ja tarvittaessa siihen voidaan tehdä tarkennuksia. Asiakirja sisältää maakunnalliset tärkeät kärkihankkeet ja

– kokonaisuudet sekä suunnitelman varojen käytöstä kunkin strategisen tavoitteen mukai- sesti. Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelman hyväksyy Lapin liiton hallitus sekä Lapin maakunnan yhteistyöryhmä, jonka päätöksellä hyväksytään EU-rahoituksen jakautuminen viranomaisittain.

Maakuntaohjelmatyön tärkein tavoite on luoda yhteinen tahtotila sekä pitää katse tulevaisuu- dessa ja saada visio toteutumaan oikeilla strategisilla valinnoilla ja oikealla työnjaolla.

Lappi-sopimuksen neljä seuraavaa strategista valintaa ohjaavat aluekehittämistä:

Arktinen talous vahvistuu

Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä

Puhdas luonto, kulttuuri, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia

Hyvä saavutettavuus kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin mahdollistajana.

Kuva 4. Lappi-sopimuksen strategiset valinnat.

Lappi-sopimuksen toteutuksessa käytetään kattavasti kaikkia alueen rahoitusvälineitä, joita ovat mm. valtion viranomaisten budjetit, ERI- ohjelmien rahoitus, EU:n sisä- ja ulkorajoilla to- teutettavat kansainväliset rahoitusohjelmat sekä EU:n erillisrahoitusohjelmat, joista tärkeim- pinä Horizon 2020, COSME sekä ERASMUS+. Kuntien rahoitusosuus on merkittävä sekä kansallisessa että EU rahoituksessa. Rahoituksen koonti on esitetty kappaleessa 5.

4.1. Strateginen valinta 1:‌

Arktinen talous

Lappi-sopimuksen 2018–2021 tavoitetila:

• Puhdas luonto on Lapin kilpailuvaltti, siksi Arktisen talouden kehittäminen perustuu luon- non kestävään käyttöön ja vähähiilisyyteen

• Paikallisia raaka-aineita jalostetaan entistä pidemmälle ja hyödynnetään entistä enem- män - alkutuotannon toimintaedellytykset vahvistuvat ja elinkeinot menestyvät

• Uudistuviin toimialoihin - teollisuuteen, matkailuun, kaivostoimintaan, metsätalouteen, bio-ja kiertotalouteen sekä hyvinvointialoihin - syntyy uusia tuote- ja palveluinnovaatioita, uusia kv-markkinoita sekä uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja

• Kasvuhakuiset yritykset uudistuvat kansainvälisessä kilpailussa; ne toimivat innovatiivi- sesti osana yritysekosysteemejä, niissä on uudenlaista liiketoimintaosaamista ja teknolo- giaratkaisuja, ne käyttävät taitavasti hyväkseen digitalisaation mahdollisuuksia ja kehitty- vät robotiikan ja keinoälyn hyödyntäjinä

• Yhä useampi yritys tekee kansainvälistä kauppaa – rajat ylittävä yhteistyö synnyttää stra- tegisia kumppanuksia

• Arktisuus on olennainen osa kansainvälisesti tunnettua Lappi-brändiä

• Arktisen alueen yhteistyö ei painotu pelkästään talouteen, yritystoimintaan tai teollisuu- teen, vaan se on laajaa yhteistyötä arktisen alueen hyvinvoinnin sekä puhtaan luonnon ja sen hyvinvoinnin turvaamiseksi

• Yrittäjäystävällinen maakunta kehittää yrittäjyyttä kannustavaa ja palvelevaa toimintaym- päristöä - eri toimialojen maankäyttötarpeiden yhteensovittamisessa onnistutaan siten, että kaikilla on mahdollisuus kasvaa

• Elinkaarisuunnittelu mahdollistaa maakunnan elinkeinojen kestävän kehittymisen

Kehityksen esteiden purkaminen ja kehittämistoiminnan tukeminen:

Vähähiilisyys, kokonaisvaltainen kestävyys, ennakointi, liiketoimintaosaamisen vahvistami- nen, älykäs erikoistuminen, verkostomainen toimintatapa sekä kansainvälisyys ja rajat ylit- tävä toiminta ovat keskeisiä kaikessa strategisen valinnan yksi toiminnoissa.

Kehittämiskohteet ja painotukset vuosille 2019–2020:

• Kärkitoimialojen kestävä edistäminen, arktiset elinvoimatekijät sekä jalostusarvon nosto ja uudet avaukset

• Kasvun perustana on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä Lappi

o Digitalisaation laaja hyödyntäminen ja etäisyyksien merkityksen vähentäminen elin- keinoelämässä

o Arktinen osaaminen ja älykäs erikoistuminen elinkeinojen kasvun moottorina

o Ratkaisukeskeinen, kokeileva kulttuuri ja kokeilualustojen hyödyntäminen

o Älykkäät, aluetaloutta tukevat hankinnat sekä lähienergiavaihtoehtojen kehittäminen

o Bio- ja kiertotalouden kehittäminen sekä sivuvirtojen kaupallistamisen edistäminen

o Arktisen teollisuusklusterin uusiutuminen sekä kestävän malminetsinnän ja kaivoste- ollisuuden kehittäminen

o Puurakentamisen määrän kasvattaminen ja metsä- ja puuteollisuuden jalostusasteen nostoa tukeva toiminta

o Matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen

o Vähähiilisyyttä edistävät kokonaisuudet

o Lapin sosiaalisesti kestävä talous, social economy

o Maakunta- ja soteuudistusta tukevat toimet

o Luovien alojen sekä kulttuurin monialainen hyödyntäminen toimialojen kehittämisen tukena

o Arktisten luonnonvarojen monipuolinen jalostaminen - Lappi-brändättyjä tuotteita markkinoille

o Uudet yrittäjyyden muodot (mm. kevytyrittäjyys) ja toimeentulon hankkiminen useista eri lähteistä

o Rajattomuutta tukeva elinkeinojen, yrittäjyyden tukeminen

o Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden kehittäminen

• Elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen

o Ennakointiin perustuva kehittäminen ja kokeilukulttuurin vahvistaminen

o Tki-työ ja innovaatioalustat elinkeinojen ja yritysten kehittämisen tukena

o Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen eri välineillä ja resursseja kokoamalla

o Toimialarajat ylittävä verkostoituminen, yhteistyö ja strategiset kumppanuudet

o “Invest In Lapland” - toimintaa tukeva kehittäminen, vetovoimaisuus ja imago

o Yritysten sukupolvenvaihdosten toteutumisen varmistaminen

• Elinvoima koostuu vetovoimasta ja pitovoimasta

o Lappi Suomen innovatiivisimpia kokeilu- ja pilottikulttuurin alueita

o Ilmiöiden Lappi – Lappi Living Lab- alueeksi

o Kärkitoimialojen tuotteistamiskokonaisuudet, tuotemarkkinointi ja “brändäys”

Vastuutahot: Lapin liitto ja Lapin Ely-keskus (Lapin maakunta), Lapin korkeakoulukon- serni, REDU, Lappia, Lapin kunnat, Lapin tutkimuslaitokset ja – yksiköt, Lapin kauppa- kamari, Lapin yrittäjät, Metsähallitus, Metsäkeskus, Lapin järjestöt, Lapin Leaderit, La- pin kansanedustajat, Saamelaiskäräjät

Seurantakoodi: Lappi-sopimus 1

Lapin edunvalvonnan kärjet:

• Kärkitoimialojen kehitystä tukeva edunvalvontatoiminta

o Bio- ja kiertotalouden kansalliset ja maakunnan omat kehittämisohjelmat sekä kärki- hankerahoitus (esimerkkinä innovatiivisen puurakentamisen tukeminen kärkihanke- rahoituksella)

o Kestävä kaivostoiminta

o Kestävän matkailu

o Maankäyttöön liittyvien lupaprosessien sujuvuus ja tiedolla johtaminen

• Vähähiilisyyttä ja aluetaloutta tukevat hankinnat

o Vaihtoehtoisia polttoaineita tai sähköä käyttävien kulkuneuvojen toimintaedellytys- ten parantaminen, kaasunjakeluverkoston pilotointi Lapissa

o Kotimaisten energialähteiden kilpailukyvyn turvaaminen ja vakaa investointiympä- ristö

• Arktisen alueen taloudellinen toiminnan ja luontoarvojen yhteensovittaminen

o Natura-alueet ja korvaavat alueet

o Petokantojen (maasuurpedot, hylkeet) hallinta

o Kansallisen kalatiestrategian toteuttaminen sekä vaelluskalakantojen lisääntymis- ja elinolosuhteiden parantaminen

o Rahoitukselliset, verotukselliset ja taloudelliset vaihtoehdot:

o Vakaa veroympäristö ja tarvelähtöiset tuet yrityksille

o Veropoliittisten ratkaisujen ennakointi; esim. alv ja matkailu tai dieselpolttoaineen verotus

o Datakeskusten sähköveron alentaminen sekä maankäytöllinen varautuminen data- keskusten tarpeisiin

o Alustatalouden alueellisen vahvistumisen tukeminen

o Alueellisen kuljetustuen jatkumisen turvaaminen

o Yritystukirahoituksen uudistuminen

o Lappi erilaisten rohkeiden pilottien kärkimaakunta

• Eurooppa-politiikka alueiden elinvoimaisuuden vipuvoimana

o Maakunnan liittojen käytössä olevan (ja uusien maakuntienkäyttöön tulevan) EU- ja kansallinen tukirahoituksen notifiointi tai sisällyttäminen ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin (de minimis- sääntö)

o Tavoitteena koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan rahoitussaannon maksimointi

▪ Kansallisesti tulee olla valmius EU-maksuosuuden suhteelliseen korottamiseen

▪ Koko maata koskevan harvan asutuksen kriteerin säilyttäminen sekä Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-tuki maksimoimisen kautta lisätään kohee- siopolitiikan saantoa Suomelle.

o Ennakoiva ote etenkin arktisen politiikan, EU:n aluepolitiikan sekä ilmasto- ja metsä- politiikan saroilla.

4.2. Strateginen valinta 2: Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä ‌

Lappi-sopimuksen 2018-2021 tavoitetila:

• Osaaminen on Lapissa korkeatasoista sekä kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailuky- kyistä

• Lappi tunnetaan maailmanlaajuisesti - osaamista arvostava maakunta kiinnostaa huippu- tekijöitä ja -yrityksiä. Koulutus vastaa laadukkaasti ja monipuolisin keinoin muuttuvan työelämän tarpeisiin

• Digitalisaatio mahdollistaa nopean uudistumisen koulutuksessa ja työelämässä

• Yritykset osallistuvat aktiivisesti osaamisen tuottamiseen ja kehittämiseen

• Johtamistaan ja prosessejaan ennakkoluulottomilla ratkaisuilla uudistavat työnantajat menestyvät kilpailussa osaavista tekijöistä

• Tutkimustiedon hyödyntäminen ja innovaatioympäristöt mahdollistavat yritysten osaami- sen lisääntymisen ja uudistumisen yrityksissä

• Ennakointiyhteistyö elinkeinoelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kesken palvelee va- lintojen tekemistä ja toimenpiteiden suuntaamista

• Yhteistyötä tehdään aktiivisesti naapurimaiden kanssa osaamisen, työllisyyden ja yrittä- jyyden edistämiseksi

• Työhön osallistumisen aste on korkea

• Nuorten aktivointi työelämään toimii yhä osallistavammilla tavoilla

Kehityksen esteiden purkaminen ja kehittämistoiminnan tukeminen:

Kehittämiskohteet ja painotukset vuosille 2019-2020:

• Aluetaloutta palveleva osaaminen

o Digitalisaation sekä alustatalouden ripeä edistäminen osaamisen kehittämisessä

o Osaamisen kehittäminen Lapin elinkeinoelämän tarpeisiin kaikilla koulutusasteilla

o Rajattomuutta tukevan osaamisen kehittäminen

o Lapin kärkitoimialojen matkailun, bio- ja kiertotalouden, kaivostoiminnan sekä teolli- suuden ja sote- toimialojen erityistarpeiden huomiointi

o Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen

o Yrittäjyyskasvatus läpi koulutusasteiden

o Koulutuksen monialaisuus ja verkostomainen toimintatapa oppilaitosten välillä

o Alustataloutta alueella edistävä opetus- ja tutkimustoiminta

o Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen

• Aluetaloutta palveleva TKI-toiminta ja -ympäristöt

o Digitaalisuuden käyttöönottoa tukeva toiminta ml. alustatalouden ja robotiikan hyöty- jen nopea käyttöönotto

o Lapin älykkään erikoistumisen toiminnan vahvistaminen kansainvälisesti sekä jal- kauttaminen alueen toimialoihin

o Lapin oppilaitosten ja tutkimuslaitosten TKI-toiminnan ja-ympäristöjen elinkeinoläh- töisyys sekä tulosten kaupallistaminen

o Lapin korkeakoulujen erikoistumisen vahvistaminen ja innovaatio-ohjelmien toi- meenpanon edistäminen

o Lapin kärkitoimialojen erityistarpeiden huomiointi

o Etätyön mahdollistaminen ja siihen liittyvät innovaatiot

o Kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen

o Lapin innovaatiopotentiaalin kasvattaminen

• Aluetaloutta vahvistavan liiketoimintaosaamisen ja johtamiskulttuurin kehittä- minen

o Yritysten digitalisaatio-osaamisen ja sen innovatiivisen käytön lisääminen

o Yritysten kasvuhalukkuuden, uudistumisen ja vahvan kansainvälistymisen tukemi- nen osaamista kehittämällä (ml. liiketalous- ja markkinointiosaamisen vahvistami- nen)

o Älykkäiden ja innovatiivisten hankintojen lisääminen osaamisen ja kokemusten vaih- toon kannustamalla

o Ennakoivaan, osallistavaan ja muutosta tukevaan johtajuuteen kannustaminen

• Aluetaloutta vahvistava työllisyys

o Työvoiman saantiin liittyvä kehittämistyö osana väestötavoitteet saavuttamista

o Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen kasvupalveluissa

o Työvoiman liikkuvuuden edistäminen (Lappi, lähialueet, Eurooppa, muu maailma)

o Uusia ratkaisuja ja pilotteja työn ja tekijöiden kohtaannon parantamiseksi

o Uusia ratkaisuja ja pilotteja vaikeasti työllistyville ja monialaista tukea tarvitseville työttömille

o Ohjaamojen kehittäminen nuorten matalan kynnyksen palvelupisteenä, ohjaamo- mallin laajentaminen maakuntaan ja soveltaminen eri ikäryhmiin

o Tarvelähtöiset ja joustavat täsmätoimenpiteet osaamisen kehittämisessä

o Tuloksellinen kumppanuusyhteistyö kunta-maakunta- yrittäjät- sekä palveluntuotta- jat kesken

Vastuutahot: Lapin maakunta, Lapin liitto, Lapin Ely-keskus, Lapin korkeakoulukon- serni, REDU, Lappia, muut Lapin oppilaitokset, Lapin tutkimuslaitokset ja –yksiköt, Lapin kunnat, Lapin kauppakamari, Lapin yrittäjät, Lapin järjestöt, Lapin Leaderit, La- pin kansanedustajat, Saamelaiskäräjät

Seurantakoodi: Lappi-sopimus 2.

Lapin edunvalvonnan kärjet:

• Koulutus, osaaminen ja tutkimustoiminnan tukeminen

o Ammatillisen koulutuksen reformin laadukas täytäntöönpano alueelliset tarpeet huo- mioiden

▪ Rahoitusmallin uudelleen arviointi väestöään menettävillä alueilla ja näillä alueilla rahoituksen riittävyyden varmistavat muutokset rahoitusmalliin

▪ Ammatillisen koulutuksen resurssien lisääminen työelämän osaamistarpei- siin vastaamiseksi

o Oppi- ja tutkimuslaitosten resurssien lisääminen

▪ Ketterämmät tavat vastata elinkeinoelämän osaamistarpeisiin ja maakuntien kehittämiseen

o Soveltavan tutkimuksen rahoitusmekanismi

• Työvoiman turvaaminen

o Työvoiman saatavuus ja sen liikkuvuutta estävien tekijöiden purkaminen

▪ Aktiivinen työvoimapolitiikka sekä lupakäytäntöjen yksinkertaistaminen, tar- vehankinnasta luopuminen, kausiluonteisten työpaikkojen pullonkaulojen purkaminen

▪ Harvaanasuttujen alueiden kilpailukyvyn näkyvyyden varmistaminen ja avointen työpaikkojen houkuttelevuuden lisääminen

▪ Työvoiman liikkuvuuden edistäminen sekä kannustinloukkujen purkaminen ja aktiivimallin toimivuuden arviointi

• Rahoitukselliset, verotukselliset ja taloudelliset vaihtoehdot

o Selvitys syrjäseutuvähennyksen käyttöönotosta valtionverotuksessa

o Määräraha valtion ja kuntien yhteisen asuntotuotannon mahdollistamiseksi alueilla, joissa markkinaehtoinen asuntorakentaminen ei toteudu.

4.3. Strateginen valinta 3: Puhdas luonto, kulttuuri, hyvä elinympäristö ja toimivat pal- velut luovat hyvinvointia ‌

Lappi-sopimuksen 2018–2021 tavoitetila:

• Puhdas luonto on Lapin hyvinvoinnin lähde

• Laadukkaan luontoympäristön ylläpitämisellä ja kehittämisellä vahvistetaan luonnon mo- nimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia

• Digitaalisilla ratkaisuilla mahdollistetaan tasa-arvoiset palvelut ja osallisuus

• Maakuntien, kuntien, järjestöjen ja asukkaiden yhteistyöllä vahvistetaan viihtyisiä ja toi- mivia asuin- ja elinympäristöjä, tuotetaan palveluita sekä lisätään yhteisöllisyyttä ja kan- salaisten osallisuutta sekä vaikuttamismahdollisuuksia

• Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut tuotetaan yhteistyössä kansalaisten, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken – hyvinvointi on kaikkien asia

• Ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys korostuu Lapin hyvinvointityössä

• Kulttuuri ja liikunta lisäävät hyvinvointia ja ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää toimintaa

• Hyvinvointi Power- on Lapin vetovoimatekijä

• Kestävä luonnonvarojen käyttö

Kehityksen esteiden purkaminen ja kehittämistoiminnan tukeminen:

Vähähiilisyys, kokonaisvaltainen kestävyys, ennakointi, liiketoimintaosaamisen vahvistaminen, älykäs erikoistuminen, verkostomainen toimintatapa sekä kan- sainvälisyys ja rajat ylittävä toiminta ovat keskeisiä kaikessa strategisen valin- nan yksi toiminnoissa.

Kehittämiskohteet ja painotukset vuosille 2019-2020:

• Kestävä kehitys hyvinvointi- ja elinvoimatekijänä

o Vähähiilisyyden ja kiertotalouden kehittämishankkeiden edistäminen - TEM:n kärki- hankerahoitus/ SITRA

o Vähähiilisyyden ja kiertotalouden sekä sosiaalisesti kestävien hankintojen kehittämi- nen, kokonaisvaltaisen kestävän toiminnan pilotointi Lapissa

o Paikalliset luonnontuotteet, lähiruoka ja kasvispohjaiset terveystuotteet maaseudun elinvoiman vahvistajana

o Biotalouden eri osioiden edistäminen Lapin kehittämisessä

• Hyvinvointia luonnossa ja luonnosta

o Muuntuneen luonnonympäristön kunnostaminen sekä ympäristötiedon tuottaminen tukemaan alueen elinvoimaisuutta ja päätöksentekoa

o Pienten lähivesistöjen kunnostaminen tukemaan vesistöjen tilaa sekä kylien elinvoi- maisuutta

o Metsien kestävä käyttö ja hyödyntäminen terveys- ja virkistysalueina

o Green Care – toiminta antaa hyvinvointia luontoympäristöstä ja luo elinvoimaa

o Luontoympäristön hyödyntäminen työelämässä

o Hyvinvointi- ja liikuntapalveluiden kehittäminen maaseudulla

o Marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus hyvinvoinnin lähteenä

• Hyvinvointi ja digitalisaatio

o Digitaaliset palvelut tuovat kaikki ikäryhmät palveluiden äärelle ja lyhentävät pitkien välimatkojen maakunnan etäisyyksiä

o Digialustat ja etäyhteyspalvelut mahdollistavat työn rajattomuuden myös hyvinvointi- ja terveysalalla

o Etätyön mahdollistaminen luomalla yhteisiä tiloja

o Hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen luodaan uusia palvelutapoja

• Asuin- ja elinympäristöjen vireys ja palvelut yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisää- jänä

o Elinvoimaiset, älykkäät ja kestävät kylät

o Kohtaamisia mahdollistavat tilat ja digitaaliset alustat: yhteisöllisyys, esteettömyys, osallisuus ja etätyömahdollisuudet

o Toimivat laajakaistayhteydet

o Asutuskeskusten ja lähiluonnon kehittäminen liikkumisen tukena

o Asutuskeskusten vetovoiman lisääminen asumisen uusilla muodoilla ja viihtyisyy- teen keskittymällä

o Viherverkostot kohtaamisen alustana

o Asuntopulan ratkaiseminen

• Kulttuuri osana hyvinvointia

o Taiteen ja kulttuurin tukeminen osana hyvinvointia ja ennakoivaa otetta

o Luovien alojen tukeminen ja kulttuurimyönteisten toimintatapojen lisääminen

o Lappilaisen luontokulttuurin tukeminen

o Kulttuuri vetovoimatekijänä - kulttuurin tuotteistaminen

o Taidelähteisten toimintamallien kehittäminen osana hyvinvointipalveluja

o Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen suojelu, ylläpito ja kehittämistoimenpiteet

• Osallistavan toiminnan mallit hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn

o Monituottajamallien hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa

o Sosiaalisesti kestävä yrittäjyys osana sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuotantoa

o Kolmannen sektorin toiminnan tukeminen osallistavan toiminnan tuottajana

o Matalana kynnyksen sekä yhteisöllisten palvelujen tuottaminen

Vastuutahot: Lapin maakunta, Lapin liitto, Lapin Ely-keskus, Lapin korkeakoulukon- serni, REDU, Lappia, muut Lapin oppilaitokset, Lapin kunnat, Lapin kauppakamari, La- pin yrittäjät, Lapin järjestöt, Lapin kansanedustajat, Lapin liikunta- ja kulttuuritoimijat, Lapin Leaderit, Saamelaiskäräjät, Lapin tutkimuslaitokset ja - yksiköt, Metsähallitus, metsäkeskus

Seurantakoodi: Lappi-sopimus 3.

Lapin edunvalvonnan kärjet:

• Maakuntauudistuksen toteutumista edistävät toimet

o Maakuntauudistuksen toimeenpanon rahoituspohjan vahvistaminen

o Rahoituksen liikkumavaran kasvattaminen, muun kuin tuloveron allokointimahdolli- suus maakuntien aluekehitystehtäviin (KL:n verotusoikeusraportti)

o Maakunnan kansalaisen itsehallinnollisuuden vahvistaminen

▪ Lapin erityispiirteet on alueen palveluita määriteltäessä ja kehitettäessä huo- mioitava selkeästi (harva asutus, saamen kielet ja pitkät etäisyydet)

▪ Kunta-maakunta-sopimuksellisuuden vahvistaminen

▪ Selkeä ja vahva alueellistamispolitiikka

▪ Metsähallituksen tuottojen tulouttaminen niille alueille, josta se on peräisin (kunnat ja maakunta)

▪ Maakuntien päätösvallan lisääminen alueella olevien valtion maiden ja ve- sien luonnonvaroihin.

• Turvallisuus

o Sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä on selvitettävä suomalaisen sosiaaliturva- järjestelmän alueelliset vaikutukset, erityisesti asumispolitiikassa. Ko. tarkastelu on tehtävä alueellisen yhdenvertaisuuden ja alueellisten vaikutusten kannalta.

o Poliisin saatavuus ja resurssien turvaaminen

4.4. Strateginen valinta 4: Hyvä saavutettavuus kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvin- voinnin mahdollistajana ‌

Lappi-sopimuksen 2018–2021 tavoitetila:

• Selvitykset Jäämeren radasta on tehty ja edistettävä ratalinjaus on valittu

• Lapin satamien toimintaympäristö on kilpailukykyinen

• Lapissa on elinkeinoelämän kehittymistä ja kansainvälistymistä mahdollistava lentoase- maverkko ja alueelle on kannattavaa reittiliikennöintiä kohdemarkkina-alueilta

• Raideliikenne tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon matkustamiselle ja tavaraliikenteelle

• Lapin maantieverkko palvelee asukkaita ja elinkeinoelämää turvallisesti ja kattavasti uusia innovaatioita hyödyntäen

• Alempaa tieverkkoa on parannettu elinkeinoelämän tarpeisiin

• Älyliikenteen testausympäristöt kehittyvät ja niitä hyödynnetään monipuolisesti

• Hyvät, kiinteät ja mobiilit tietoverkot mahdollistavat alueen kehittymisen, laadukkaat palve- lut ja arjen sujumisen ja monipuolisen vapaa-ajanvieton

• Matka- ja logistiikkaketjut kehittyvät alueen sisäiseen ja myös rajat ylittävään liikkumiseen

Kehityksen esteiden purkaminen ja kehittämistoiminnan tukeminen:

Kehittämiskohteet ja painotukset vuosille 2019-2020:

• Saavutettavuus kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksenä - Lappi on EU:n arktinen, lo- gistinen solmukohta

o Tietoliikenneyhteydet Lapin kautta Aasiaan – Koilliskaapeli

o Raide- ja maantieliikenteen kehittäminen (TEN-T) yhteistyössä EU:n kanssa

▪ TEN-T ydinkäytävien jatkaminen Pohjois-Suomeen ja TEN-T kattavan tiever- kon laajentaminen pohjoisessa käsittämään valtatie 21:n

o Jäämeren ratayhteyden linjauksia ja rahoitusta edistävät toimet

o Laajakaistarakentaminen: tietoliikenneyhteyksien kattavuuden parantaminen ja ke- hittäminen

o Tietoliikenneyhteyksien kattavuuden parantaminen ja kehittäminen

o Biotalouden, kaivostoiminnan ja matkailun liikenteellisten edellytysten turvaaminen

• Yhteydet täältä ja tänne

o Lentoliikenteen ympärivuotisuus ja suorat yhteydet turvattava

▪ Lentoliikenneyhteyksien kehittäminen erityisesti Kemi-Tornion lentokentillä

o Ajoksen sataman toimintaedellytykset

▪ Meriväylän syventäminen 12 metriin

o Raideliikenteen kehittäminen

▪ Raideliikenteen sähköistäminen (Xxxxxxx-Xxxxxxxxxx, Xxxxxxx-Xxxxxx)

▪ Henkilöliikenteen kehittäminen Ruotsista Suomeen radan kautta

o Lapin maantieverkon parantaminen

▪ Alemman tieverkon päivittäisen liikennöinnin turvaaminen

▪ Metsä- ja biotalouden käyttämän alemman asteisen tiestön kunnon paranta- minen

▪ Valtatie 4 Kemi-Oulu toinen vaihe

▪ Pääväylien valtatie 4 Kemi-Sodankylä, valtatie 21 Tornio-Kilpisjärvi, kantatie 82 Rovaniemi-Kemijärvi-Salla kehittäminen

• Kestävät, turvalliset ja hallitut matkaketjut

o Sujuvat ja tehokkaat matka- ja logistiikkaketjut

▪ Kv-joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen matkailun ja alueen asukkaiden tarpeita yhdistämällä

▪ Julkisen joukkoliikenteen ja jakamistalouden kehittäminen

o Turvallisuus ja esteettömyys

o Kestävyys ja vähähiiliset ratkaisut

• Vahva digiedelläkävijyys

o Saavutettavuuden älykkäät ratkaisut ja näitä tukevat toimet, robotisaatio ja keinoäly

o Alustatalouden edistäminen ja digiekosysteemit

o Asiakaslähtöinen palveluiden digitalisointi

o Digiosaaminen, tuotekehitys ja testaus

o Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja työn tekemisen tavat

Vastuutahot: Lapin maakunta, Lapin liitto, Lapin Ely-keskus, Lapin kunnat, Lapin Lea- derit, Lapin kauppakamari, Lapin yrittäjät, Lapin kansanedustajat

Seurantakoodi: Lappi-sopimus 4.

Lapin edunvalvonnan kärjet:

• Infra

o Edellä kuvatut saavutettavuuden suurhankkeet; lentoliikenne, raideliikenne, maan- tieliikenne ja satamat

▪ Valmius vastata teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun suurhankkeiden vaatimiin infratarpeisiin

o Koko Lapin tieverkon ripeä korjaaminen ml. alempi tieverkko

o Tarpeiden mukaisen palvelutason varmistaminen tieverkon eri osilla

o Kasvua tukeva lentoliikennestrategia

▪ Kaikki nykyiset lentoasemat on säilytettävä

▪ Kemi-Tornion sekä Enontekiön lentokentät ovat välttämättömiä alueidensa elinkeinoelämälle

o EU:n TEN-T-verkoston täydentäminen pohjoisilla yhteyksillä

▪ TEN-T ydinkäytävien jatkaminen Pohjois-Suomeen ja TEN-T kattavan tiever- kon laajentaminen pohjoisessa käsittämään valtatie 21:n

o Jäämeren radan suunnittelun jatkaminen

o Koilliskaapelin valmistelu Pohjois-Suomea ja Lappia hyödyttävällä tavalla

• Rajat ylittävä saavutettavuus

o Sujuvat rajanylitykset ja riittävä sekä ajanmukainen infra itäisillä raja-asemilla, Elin- tarvikkeiden tarkastuspiste Sallan raja-asemalle

o Rajaneuvonnan jatkuvuuden turvaaminen

• Digitalisaatio ja laajakaista

o Älyliikenteen kehittäminen, valtion vahva osallistuminen kehittämistyöhön (Aurora sekä muut älyliikennehankkeet)

o Kiinteän laajakaistaverkon rakentaminen koko Lappiin turvaamaan yritysten ja asuk- kaiden sekä loma-asukkaiden tietoliikennetarpeet

▪ Nopeat verkot- kansallisen laajakaistahankkeen loppuun vieminen ja uuden tukiohjelman käynnistäminen

▪ Erityisen haastaville alueille on varmistettava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistayhteyksien rakentamiseksi

6. Rahastot maakuntaohjelman toteutuksessa sekä maakunnan yhteistyöasiakir- jat 2018–2019 ‌

Lappi-sopimusta toteutetaan monien rahoitusvälineiden kautta. Keskeisessä roolissa ovat EU-rahastot mutta erittäin merkittävää on ELY-keskuksen yleiskatteellinen rahoitus sekä to- tuttavien organisaatioiden ja yritysten kehittämiseen kohdistama rahoitus.

Kuva 5. ELY-keskuksen ja Lapin liiton kautta kanavoitu rahoitus vuonna 2017.

6.1Käyttävissä olevien rahastojen kuvaukset ‌

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä, edistetään uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä sekä vähähiilisen talouden ke- hittämistä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella edistetään työllisyyttä ja hyvää työelämää, pa- rannetaan osaamista ja ammattitaitoa sekä lisätään heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista

osallisuutta.

Euroopan maaseuturahasto

Maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto). Sen tavoitteena on kestävä kasvu, elinkeinojen kehittäminen ja elämänlaadun parantaminen maaseudulla. Maaseutuohjelman hyöty kohdentuu viljelijöille, maaseudun yrityksille

ja maaseudun asukkaille sekä koko ympäristölle. Tukea voi hakea maaseudulla toimivien yritysten

kehittämiseen ja muun muassa ympäristön tilaan, palveluihin ja viihtyisyyteen liittyviin kehittämis- hankkeisiin.

Euroopan kalatalousrahasto

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tavoitteena on tukea kalatalousalaa. ELY-keskusten kalata- lousrahastosta myöntämällä rahoituksella tuetaan lähinnä elinkeinokalataloutta, mm. kalatalouden yritystoimintaan liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita. Kalatalouteen voi saada tukea myös

ELY-keskuksen muista rahoituslähteistä, esimerkiksi liiketoiminnan kehittämiseen tai koulutukseen. Kalastusmatkailun investointien rahoitus tapahtuu muiden rahoituskanavien kautta.

Interreg V A Pohjoinen

EU-ohjelma Interreg V A Pohjoinen tukee rajat ylittävää yhteistyötä ja sen tarkoituksena on talou- dellisen ja sosiaalisen kehityksen vahvistaminen kaudella 2014 - 2020. Pohjoinen -ohjelman koko-

naisvaltainen tavoite on ohjelma-alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen. Ohjelma-aluee- seen kuuluvat Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Suomi, Pohjois-Norja sekä saamelaisalueet.

Kolarctic Cross Border Cooperation 2014-2020 (Kolarctic CBC)

Kolarctic CBC 2014-2020 on Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän välinen rajat ylittävä yhteistyöoh-

jelma. Rahoitusta myönnetään Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Norjan ja Luoteis-Venä- jän yhteistyöhankkeisiin. Kotisivu: xxx.xxxxxxxxx.xxxx

Pohjoinen periferia

Pohjoinen periferia ohjelma tukee Euroopan syrjäisten alueiden taloudellista, kestävää kehitystä hankerahoituksella, jota hakija voi saada enintään 60 % hankekustannuksista. Ohjelma-alueeseen kuuluu maakuntia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Skotlannista, Irlannista ja Pohjois-Irlannista sekä Islanti, Grönlanti ja Färsaaret kokonaisuudessaan.

Pohjoiskalotin neuvosto

Pohjoiskalotin neuvosto on pohjoismainen rajayhteistyöorganisaatio, jonka päärahoittaja on Poh-

joismaiden ministerineuvosto. Pohjoiskalotin neuvostolta voi hakea tukea pohjoismaiseen hanketoi- mintaan, joka liittyy neuvoston valitsemiin painopistealueisiin.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut AIKO

Työ ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Lapin liitolle kansallista aluekehityksen määrärahaa vuosille 2016-2018. Vuonna 2017 määräraha on 307 000 €, jolla tavoitteena on rahoittaa 4-6 kpl lyhytkes- toista kokeiluhanketta, jotka perustuvat Lapin ennakoivan rakennemuutoksen ohjelmaan. Haku tee-

moja ovat Älykkään arktisen osaamiskeskittymän rakentaminen, Arktinen digitalisaatio ja Robo- tiikka. Erityspainotuksina ovat klustereista ja sähköisistä palveluista nousevat kokeilut.

Kuva 6. Käytettävissä olevien rahastojen kuvaukset.

Kuva 7. Pohjois-Suomeen ja Lappiin myönnetyt rahoitukset, kappalemäärä (vuoden 2017 loppu).

5.2. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014–2020 - Maakunnan yhteistyöasiakirjat 2019–2020 ‌

Taulukot päivitetty 31.10.2019

5.2.1. Maakunnan yhteistyöasiakirja 2018 ‌

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelm Taulukko täytetään soveltuvin osin vuodelle 2019 LIITE 2a Vuosi: 2019-20 Tähän taulukkoon sisällytetään kokonaisuudessaan kulmalukujen (liite 3) mukainen

Maakunta: Lappi myöntämisvaltuuden määrä. 30.9.2019

Osio: IP milj. euroa

Toimintalinja / temaattiset tavoitteet

RR-ELY

Maakunnan liitto

Maakunnan

Busi ness

Busines YHTEENSÄ Kohdenta-

Yritystuet EURA

Kohdenta-

liitto

Fin

Finland

mattomat

TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR)

EAKR

Valtio Kunta

Muu julkinen

Uusimman tiedon ja osaamisen

Tuki2014

16,584

8,479

8,105

2014

4,342

2,171

maton *

yhteensä

0 20,926

0 10,65

0 8,105

0 2,171

0 0

5,494

2,560

1,803

1,131

maton *

yhteensä

5,494

2,560

1,803

1,131

land

yhteensä

26,420

13,210

9,908

3,302

yhteensä

TL 2 tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

EAKR

Valtio Kunta

Muu julkinen

TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)

ESR

Valtio Kunta

Muu julkinen

Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen

TL 4 oppiminen (ESR)

ESR

Valtio Kunta

Muu julkinen

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden

TL 5 torjunta (ESR)

ESR

Valtio Kunta

Muu julkinen Kohdentamattomat EAKR EAKR

Valtio Kunta

Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR

Valtio Kunta

Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ EU

Valtio Kunta

Muu julkinen EAKR YHTEENSÄ EU

Valtio Kunta

Muu julkinen ESR YHTEENSÄ EU

Valtio Kunta

Muu julkinen

8,251

4,481

3,160

0,610

24,835

12,96

11,265

0,61

24,835

12,96

11,265

0,61

4,183

1,969

1,532

0,682

11,928

5,964

4,473

1,491

8,018

4,009

3,007

1,002

4,8

2,4

1,8

0,6

33,271

16,513

10,812

5,946

8,525

4,14

1,532

2,853

24,746

12,373

9,28

3,093

3,128

1,564

1,170

0,394

3,128

1,564

1,17

0,394

3,128

1,564

1,17

0,394

3,128

1,564

1,17

0,394

15,562

8,014

5,862

1,686

11,928

5,964

4,473

1,491

8,018

4,009

3,007

1,002

4,8

2,4

1,8

0,6

3,128

1,564

1,17

0,394

61,234

31,037

23,247

6,95

36,488

18,664

13,967

3,857

24,746

12,373

9,28

3,093

12,2685

5,901

4,574

1,794

17,7625

8,461

6,377

2,9245

17,7625

8,461

6,377

2,9245

0 12,2685 0

0 5,901 0

0 4,574 0

0 1,7935 0

0 0 0

0 0

0 17,7625 0

0 8,461 0

0 6,377 0

0 2,9245 0

0 0 0

0 17,7625 0

0 8,461 0

0 6,377 0

0 2,9245 0

0 0 0

0 27,8305

0 13,915

0 10,436

0 3,480

0 0

11,928

5,964

4,473

1,491

8,018

4,009

3,007

1,002

4,8

2,4

1,8

0,6

0 3,128

0 1,564

0 1,17

0 0,394

0 0

0 78,9965

0 39,498

0 29,624

0 9,875

0 0

0 54,2505

0 27,125

0 20,344

0 6,7815

0 0

24,746

12,373

9,280

3,093

3,128

1,564

1,17

0,394

3,128

1,564

1,17

0,394

3,128

1,564

1,17

0,394

3,128

1,564

1,17

0,394

*) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen

hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle.

Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa:

Xxxx 0. Maakunnan yhteistyöasiakirja 2019.

5.2.2. Maakunnan yhteistyöasiakirja 2020 ‌

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin vuodelle 2020 4.9.2018 LIITE 2b

Vuosi: 2020 Tähän taulukkoon eritellään liitteen 2a pohjalta osuudet, joiden arvioidaan vuoden 2019 jälkeen

Maakunta:

Lappi

todennäköisesti jäävän välittävän toimielimen rahoitettavaksi.

Osio:

Toimintalinja / temaattiset tavoitteet

IP/ELSA

RR-ELY

milj. euroa

RR-ELY

Maakunnan liitto

Bus ines

Maakunna s

Business YHTEENSÄ Kohdenta-

Yritystuet EURA

Kohdenta-

Kohdenta

n liitto

Fin

Finland

mattomat

TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR)

EAKR

Valtio Kunta

Muu julkinen

Uusimman tiedon ja osaamisen

Tuki2014

8,292

4,240

4,053

0,000

2014 maton *

2,171 0

1,086 0

0,000 0

1,086 0

0,000 0

yhteensä 10,463

5,325

4,053

1,086

0,000

2,747

1,280

0,902

0,566

0,000

maton *

yhteensä

2,747

1,280

0,902

0,566

0,000

lan

yhteensä

13,210

6,605

4,954

1,651

0,000

yhteensä

TL 2 tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

EAKR

Valtio Kunta

Muu julkinen

TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)

ESR

Valtio Kunta

Muu julkinen

Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen

TL 4 oppiminen (ESR)

ESR

Valtio Kunta

Muu julkinen

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden

TL 5 torjunta (ESR)

ESR

Valtio Kunta

Muu julkinen Kohdentamattomat EAKR EAKR

Valtio Kunta

Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR

Valtio Kunta

Muu julkinen

4,126

2,241

1,580

0,305

0,000

2,092

0,985

0,766

0,341

0,000

5,966

2,983

2,237

0,746

4,008

2,004

1,503

0,501

2,4

1,2

0,9

0,3

1,564

0,782

0,585

0,197

0,000

1,564

0,782

0,585

0,197

7,781

4,007

2,931

0,843

0,000

5,966

2,983

2,237

0,746

4,008

2,004

1,503

0,501

2,4

1,2

0,9

0,3

1,564

0,782

0,585

0,197

6,134

2,951

2,287

0,897

0,000

0 6,134 0

0 2,951 0

0 2,287 0

0 0,897 0

0 0,000 0

0 0

0 13,915

0 6,958

0 5,218

0 1,740

0 0,000

5,966

2,983

2,237

0,746

4,008

2,004

1,503

0,501

2,4

1,2

0,9

0,3

0 1,564

0 0,782

0 0,585

0 0,197

0 0

1,564

0,782

0,585

0,197

1,564

0,782

0,585

0,197

KAIKKI YHTEENSÄ

12,418 16,637

1,564

30,618

8,881

0 8,881 0

0 39,499

1,564

Valtio Kunta

Muu julkinen EAKR YHTEENSÄ EU

Valtio Kunta

Muu julkinen ESR YHTEENSÄ EU

Valtio Kunta

Muu julkinen

6,480

5,633

0,305

0,000

12,418

6,480

5,633

0,305

0,000

8,257

5,406

2,974

0,000

4,263

2,070

0,766

1,427

0,000

12,374

6,187

4,640

1,547

0,000

0,782

0,585

0,197

0,000

1,564

0,782

0,585

0,197

0,000

15,519

11,624

3,476

0,000

18,244

9,332

6,984

1,929

0,000

12,374

6,187

4,640

1,547

0,000

4,231

3,189

1,462

0,000

8,881

4,231

3,189

1,462

0,000

0 4,231 0

0 3,189 0

0 1,462 0

0 0,000 0

0 8,881 0

0 4,231 0

0 3,189 0

0 1,462 0

0 0,000 0

0 19,750

0 14,812

0 4,938

0 0,000

0 27,125

0 13,563

0 10,172

0 3,391

0 0,000

12,374

6,187

4,640

1,547

0,000

0,782

0,585

0,197

1,564

0,782

0,585

0,197

*) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen

Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa:

Perustelut 2020 rahoitukselle:

- Ohjelma määrärahat osoitettiin vuoden 2014 alusta, käytännössä päätöksiä päästiin tekemään vuoden 2015 alussa. Nyt 7- vuotiseksi suunnitellun ohjelman määrärahoja oltaisiin käyttämässä 5 vuoden aikana. Riittävä aika mahdollistaa hankkeiden tehokkaan kilpailuttamisen ja siten voidaan vaikuttaa hankkeiden vaikuttavuuden maksimoimiseen.

- On selvitetty, että ohjelmakauden vaihtuessa hanketoteuttajille on tullut kehittämiseen notkahdusta ja tätä tulisi estää mahdollistamalla ohjelmakausien vaihtuminen mahdollisimman jouhevasti

- Ei voi olettaa, että yritykset olisivat valmiita käynnistämään kehittämishankkeensa juuri yhden vuoden aikana vielä suhdanteet huomioiden

Kuva 9. Maakunnan yhteistyöasiakirja 2020.

7. Pohjois-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteiset toimeenpa- nosuunnitelmaan liittyvät avaukset ‌

7.1. Pohjois-Suomen yhteiset toimeenpanosuunnitelmaan liittyvät avaukset ‌

(Perustuvat Pohjois-Suomen neuvottelukunnan hyväksymiin hallitusohjelmatavoitteisiin)

7.1.1. Innovaatio- ja koulutustoiminta, teollisuuden toimintaedellytykset sekä osaavan työvoiman saatavuus ‌

Pohjois-Suomen maakunnat esittävät osaamisen tason nostamista yhdeksi Suomen kärkita- voitteista. Innovaatiopolitiikan tulee tarjota välineitä kehittää maakuntien vahvuusaloja ja älyk- kään erikoitumisen kansainvälisiä kärkiä. Kansallisten toimijoiden ja rahoittajien tulee ottaa huomioon maakuntien älykkään erikoistumisen strategiat ja niiden painopisteet ohjelmien val- mistelussa ja resurssien jaossa.

Pohjois-Suomen elinkeinojen sekä TKI-toiminnan kehittämisen yhteisiä painopisteitä ovat teknologiateollisuus, bio- ja kiertotalous, ICT–osaaminen ja alan yritysten toimintaedellytyk- set, talousmetsien luonnonhoito, kestävä puurakentaminen ja terveellinen asuminen, kestävä matkailu ja – kaivostoiminta sekä energian varastoinnin ja akkuklusterin kehittäminen. Halli- tuksen tulee kohdistaa toimenpiteitä yritysten tki-toiminnan ohella myös pilotteihin, joissa uu- distetaan kokonaisten yhdyskuntien toimintatapoja mm. nopeiden kokeilujen ja innovaatioi- den toteutukseen osoitettujen erillisrahoitusten muodossa (vrt. AIKO-rahoitus) ja huomioi- daan digitalisaation mahdollisuudet.

Pohjoisen teollisuuden kasvu tulee turvata ja vauhdittaa investointien syntymistä Suomeen mm. nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla teollisuuden ja kaivostoiminnan luvitusprosesseja ja poistamalla datakeskuksilta energiavero. Business Finlandin palvelut tulee turvata ja niitä tulee kehittää vastaamaan koko maan elinkeinojen kasvua ja kansainvälistymistä.

Oppi- ja tutkimuslaitosten resursseja tulee lisätä merkittävästi niin, että ne voivat kehittää en- tistä ketterämpiä tapoja vastata elinkeinoelämän osaamistarpeisiin ja osallistua vaikuttavasti elinkeinojen kehittämiseen. Tavoitteena tulee olla tki-rahoituksen tason nosto 4 prosenttiin BKT:stä. Korkeakoulujen välistä yhteistyötä tulee edelleen edistää ja koulutuksen innovatii- vista digitalisointia jatkaa kaikilla kouluasteilla. Ammatilliseen koulutukseen tulee lisätä aloi- tuspaikkoja ja uudistaa rahoitusmallia ottamaan huomioon alueelliset tarpeet.

Osaavan työvoiman saatavuus tulee varmistaa kaikkialle Suomeen. Yhteistyössä valtion ja maakuntien kesken tulee ratkaista olemassa oleva työvoiman kohtaantohaaste, joka on kriit- tinen kasvun este harvan asutuksen alueella toimivilla, kasvavilla yrityksillä. Lisäksi on yhteis-

työssä etsittävä ratkaisuja koulutuspaikkojen houkuttelevuuden kasvattamiseksi. Työn vas- taanottamisen houkuttelevuutta vähentäviä ja osa-aikatyön vastaanottamista estäviä kannus- tinloukkuja tulee purkaa. Työvoiman liikkumisen edistämiseksi tulee harjoittaa aktiivista työ- peräistä maahanmuuttopolitiikkaa tiiviissä yhteistyössä alueiden kanssa. Työvoiman saata- vuuteen vaikuttavia lupakäytäntöjä tulee yksinkertaistaa ja tarveharkinnasta luopua.

7.1.2. Pohjois-Suomen saavutettavuus ‌

Pohjois-Suomi tukee Suomen ja Euroopan komission linjausta jatkaa North Sea Baltic – ydin- verkkokäytävää Helsingistä Oulun kautta Tornioon. Pääradan tavara- ja henkilöliikenteen kasvu edellyttää puuttuvan kaksoisraiteen rakentamista Oulu-Ylivieska välillä sekä Laurila- Tornio -ratavälin sähköistystä. Nämä investoinnit tukevat pääratamme positiivista henkilö- ja tavaraliikenteen kehitystä ja matka-aikojen nopeutumista. Lisäksi Pohjois-Suomen elinkei- noelämän ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää kehittää tunnin yhteyttä Oulusta Kokkolaan, Rovaniemelle ja Kajaaniin.

Elinkeinojen ja kansainvälisen kaupan tarvitsemaan infrastruktuuriin tulee panostaa. Pohjois- Suomen kannalta strategisesti merkittäviä hankkeita tulee edistää määrätietoisesti ja Suo- men edut maksimoiden eteenpäin. Näitä hankkeita ovat TEN-T-verkoston täydentäminen pohjoisilla käytävillä, Koilliskaapelin rakentaminen ja Jäämerenradan suunnittelun jatkami- nen. Lentoliikennestrategia tulee nopealla aikataululla uudistaa kasvua tukevaksi. Nopeat verkot – kansallinen laajakaistahanke täytyy viedä riittävillä resursseilla loppuun ja erityisen haasteellisille alueille tulee valmistella erillisratkaisut. Uuden kansallisen laajakaistaohjelman käynnistämiseen tulee olla valmiudet. Liikenneväylien korjausvelan purkamiseen on varat- tava riittävä rahoitus ja tätä rahoitusta on osoitettava maakunnille.

7.2. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset toimeenpanosuunnitelmiin liittyvät aloitteet ‌

Itä- ja Pohjois-Suomen koheesiorahoitusesitys ohjelmakaudelle 2021-2027

Vastuutahot: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot

Euroopan Komission 2018 antama budjettiesitys on Suomen kannalta myönteinen. Suomi on saamassa noin 100 milj. €:n lisäyksen koheesiorahoitukseen. Komission myönteisestä rahoi- tusesityksestä huolimatta Suomen tulee EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvotel- lessaan tavoitella koheesiopolitiikan rahoitussaannon maksimointia ja jatkuvuutta. Neuvotte- luissa tulee huomioida Itä- ja Pohjois-Suomen erityishaasteet sekä liittymissopimuksen mu- kaiset periaatteet.

Hallitusohjelmassa linjataan, että EU:n koheesiopoli- tiikassa turvataan aluekehitysrahoituk- sen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys. Nämä linjaukset tulee lunastaa noudattamalla suuraluekohtaisessa rahoituksenjaossa nykyisen oh- jelmakauden jakosuhteita ja varmistamalla, että Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus vastaa vä- hintään kuluvan kauden tasoa. Kansallisessa rahoituksenjaossa on huomioitava myös EU- komission noudattama laskentamekanismi.

Itä- ja Pohjois-Suomen harva asutus tuottaa lähes puolet Suomen saamasta koheesiopolitii- kan rahoituksesta. Itä- ja Pohjois-Suomen ansainta on arvion mukaan noin 60-70 % koko

Suomen ansainnasta. EU-tasolla Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen laskennassa sovelle- taan ns. turvaverkkoa, jolla pyritään varmistamaan se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitus- asema heikkene laskentamekanismin muutosten takia. Turvaverkko on huomioitava myös kansallisessa ratkaisussa.

Rahoituksen painottumista Itä- ja Pohjois-Suomeen puoltavat myös alueelliset kehittynei- syyserot. EU-komission talouspolitiikan ohjausjakson maaraportissa todetaan, että alueelliset erot ovat Suomessa hieman vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suuria etenkin Itä- ja Poh- jois-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne on heikoin BKT:ssa ja vähiten tyydyttävä tuot- tavuuden ja työttömyyden osalta. Samoin alue on heikoin alue väestönkasvussa ja alueen väestöntiheys on erittäin alhainen. Itä- ja Pohjois-Suomi on lisäksi heikoin alue saavutetta- vuudessa maanteitse, rautateitse ja internetin käytössä. Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on heikoin innovaatiosuorituskyky (heikentynyt vuodesta 2011) ja alhaisin korkea-asteen koulu- tuksen saaneiden 30–34-vuotiaiden määrä.

Tulevasta rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettavissa toimenpiteissä tulee olla Itä- ja Pohjois- Suomen kehittämisen kannalta keskeiset painotukset ja sisällöt.

Kansainvälisen alueiden välisen yhteistyön, Itämeri -yhteistyön ja arktisen ulottuvuu- den tulee näkyä vahvasti tulevassa koheesiopolitiikassa.

Sisä- ja ulkorajayhteistyö (Interreg, ENI CBC) on tärkeää Suomelle, jolla on EU-maista pisin ulkoraja Venäjän kanssa, sisärajoja muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa sekä maaraja Xxx- xxx kanssa. Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa tehtävällä raja-alueyhteistyöllä on Suomelle suuri merkitys. Yhteistyötä tehdään sekä kahdenvälisessä kehittämistyössä että laajem- massa Barents- ja NSPA-yhteistyössä, minkä vuoksi komission ehdotus raja-alueohjelmien leikkausten tasosta ei ole tarkoituksenmukaista Itä- ja Pohjois-Suomelle. Myöskään Euroo- pan komission ehdotus merirajayhteistyön siirtämisestä transnationaalisten ohjelmien si- sälle ei ole kannatettava muutos. Itämeren alueiden maiden bilateraalinen merirajayhteis- työn jatkuvuus on huomioitava ja merellisten raja-alueohjelmien tulee olla yhdenvertaisessa asemassa maarajaohjelmien kanssa.

Laajakaistarakentamisen jatkuvuuden varmistaminen harvaan asutuilla alueilla

Vastuutahot: Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan liitot

Suomi on jäämässä EU-tavoitteista ja muiden Pohjois- maiden kehityksestä. Aiemmista toi- mista huolimatta työ on pahasti kesken ja edelleen yli puolet alueista on vailla huippu- nopeaa kiinteän verkon laajakaistaa. Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti on laadittava mahdollisimman nopeasti uusi ohjelma ja tukilainsäädäntö, jossa huomioidaan aiemmat ko- kemukset: kun- tien maksukyky, asiakkaiden maksukyky, taajamien ja loma-asukkaiden tar- peet. Lisäksi yleispalveluvelvoitteen tiedonsiirtonopeutta on nostettava nykyisestä 2 Mbit/s vähintään 10 Mbit/s nopeuteen. Tietotoliikenneyhteyksien rakentamisen tukeminen on yh- teiskunnan kannalta tuottava investointi, joka maksaa julkisen tuen takaisin valtiolle rakenta- misaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannus- säästöinä. Laajakaistayhteyksien rakentaminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuk- sia ja on välttämätöntä yritystoiminnan syntymiselle ja kehittämiseksi harvan asutuksen alu- eilla.

Väkilukuun suhteutettuna Suomessa investoidaan tele- verkkoihin muita Pohjoismaita vä- hemmän. Vuonna 2017 Suomessa tehtiin aineellisia investointeja televerkkoihin 89 euroa asukasta kohden, kun vastaava luku esimerkiksi Ruotsissa oli 170 euroa. Kuitenkin tarkas- teltaessa viestintäpalvelujen käyttäjiltä kertyneitä tuloja, Suomi on huomattavasti lähempänä muita Pohjoismaita.

Valtakunnallinen Nopea laajakaista -hanke päättyi 2018, uusia hankkeita siihen ei enää saa. Koska hankkeet eivät edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta kaikkialla, kun- nat ja muut pienet toimijat joutuivat ottamaan vastuuta rakentamisesta. Kuntien vastuiden lisääminen ei kuitenkaan ole yleisratkaisu laajakaista-hankkeen etenemiselle.

Digitaalisen infrastruktuurin strategia ja tavoite vuodeksi 2025

Strategiassa asetetaan laajakaistatavoite vuodeksi 2025 sekä keinot tavoitteen saavutta- miseksi. EU on asettanut vuoden 2025 tavoitetasoksi, että kaikkialla EU:ssa tulisi olla saata- villa 100 megabitin yhteydet, joiden nopeus on mahdollista nostaa 1 gigabittiin. Digitaalisen infra- struktuurin strategiaan tulee lisätä uusi kansallinen tuki nopeiden valokuituverkkojen rakentamiseen.

Valtion talousarviossa tulee turvata valtion tukirahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavilla operaattoreilla olisi varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hank- keen jatkovaihetta ja verkon rakentamisen vauhdittamista varten tuki on myönnettävä koko- naan valtiolta, koska kaikilla kunnilla taloudellinen tilanne ei ole mahdollistanut nykyisen kuntaosuus- prosentin mukaisen tuen myöntämistä ja siksi hanke ei voinut saada valtiontu- kea. Näiden kuntien asukkaat ovat jääneet eriarvoiseen asemaan.

Uudessa kansallisessa laajakaistan valtiontukiohjelmassa tuen taso ja tukikelpoisten kus- tannusten määritelmä tulee olla samankaltainen kuin maaseutuohjelman kyläverkkohank- keissa ja esitetyssä rakenne- rahastojen tuessa valokuituverkoille (pienimuotoiset infrahank- keet). EU-rahoituksen tavoite on alueiden kehittyneisyyserojen tasaaminen, ja laajakaisto- jen rakentaminen on erittäin merkittävä harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen haittojen poistamiseen. Rakennerahastojen ja maaseutuohjelman tukea voivat hakea vain Pk-yritys- kokoluokkaa olevat toimijat, eivätkä näiden ohjelmien varat riitä koko Suomen valokuitu- ra- kentamisen tarpeisiin. Uusi kansallinen tukiohjelma mahdollistaisi myös valtakunnallisten operaattoreiden valokuituverkkojen rakentamisen alueille, joille se ei ole ilman tukea talou- dellisesti kannattavaa.

Koillisväylän datakaapelin toteutuminen sekä Suomen sisäisen tietoliikennever- kon vahvistaminen

Vastuutahot: Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot

Osana Suomen saavutettavuutta globaalisti on valtio-omisteinen Cinia Oy valmistellut lii- kenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Arctic Connect eli Koillisväylän datakaapeli- hanketta, joka luo uuden tietoliikenneväylän Aasian ja Euroopan välille. Cinia Oy on selvittä- nyt eri maiden ja eri toimijoiden kiinnostusta datakaapelin toteuttamiseen.

Hankkeen edistämistä ja Suomen markkinointia sen toteuttajana on parin viime vuoden ajan tehty Cinian toimesta esiselvitysvaiheessa. Kainuu, Rovaniemen seutu,

Kajaanin ja Oulun kaupungit ovat osallistuneet siihen. Koska hanke on kuitenkin kansalli- nen, niin myös Länsi-ja Etelä-Suomen datakeskuspaikkakuntia ja potentiaali- sia datakes- kusten sijoittumisalueita on tullut mukaan hankkeen edistämiseen. Itä-Suomen nykyisten

verkkojen kapasiteetti sekä yritysten ja tutkimuksen tieto- liikennetarpeet tulee myös olla mukana jatkotoimissa.

Valmiudet Koillisväylän datakaapelihankkeen toteuttamiseen ovat edistyneet kesällä 2019 venäläisen toimijan kanssa tehdyn aiesopimuksen myötä. Jatkovalmisteluja varten neuvo- tellaan hankeyhtiön perustamisesta. Cinia arvioi alustavasti datakaapelin valmistuvan no- peimmillaan vuoden 2023 loppuun mennessä.

Koillisväylän datakaapelin mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää Suomen sisäisen tie- toliikenneverkkojen kapasiteetin ja reititysten varmistamista ja vahvistamista lisärakentami- sella. Cinia on jo valmistellut lisä- rakentamisen yleissuunnitelman. Runkotietoverkkoa tulee parantaa siten, että maan läpi kulkee toisiaan varmistaen kahdesta neljään reittiä Jääme- reltä Etelä-Suomeen. Reittien tulee kulkea sekä Länsi- että Itä-Suomen kautta. Runkotieto- verkot voivat hyödyntää osittain jo olemassa olevia valokuituyhteyksiä, mutta alustavien ar- vioiden lisärakentamista tarvitaan noin 100 milj. euron investoinnin verran.

Cinian tekemä runkotietoverkon lisärakentamisen yleissuunnitelma tulee tarkentaa nopealla aikataululla yksityiskohtaisemmalle tasolle, jossa selvitetään tieto- liikenteen kapeikot, tieto- liikenneyhteyksien lisätarve, tarkennettava runkotietoverkon lisärakentamisen kustannukset ja määritellä sen varmennettu reititys. Lisä- rakentaminen tulee voida yhdistää tarkoituksen- mukaisesti ja kustannustehokkaasti puuttuvien alueellisten laajakaistaverkkojen rakentami- seen erityisesti Lapissa. Runkotieverkkojen lisärakentamisessa valtion, Cinian ohella eri operaattoreilla on merkittävä rooli, mutta valtion tulee olla mukana osarahoittajina.

Alueen kautta kulkevien kansainvälisten tietoliikenneyhteyksien avulla alueet ja koko Suomi tavoittelevat uusia datakeskuksia, lisääntyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, tietointensii- vistä liiketoimintaa ja sitä kautta uusia ja uusiutuvia työpaikkoja. Kajaanin Ren- forsin Ran- taan sijoittuva yhteiseurooppalainen tieteen EuroHPC–supertietokone vaatii myös aiempaa parempia tietoliikenneyhteyksiä. Nimen LUMI saanut kone on yksi maailman tehokkaim- mista supertietokoneista, ja se vahvistaa merkittävästi Kajaanin roolia Euroopan tasoisena suurteholaskennan keskuksena. Supertietokone näkyy globaalisti osoituksena Suomen osaamisesta ja edelläkävijyydestä datan hallinnassa ja huippuluokan datakeskusten sijainti- paikkana.

Energiaverotuksen uudistus

Uusien datakeskusten sijoittumiseen Suomeen liittyy ratkaisevasti maan energiaverotus. Suomen sähkövero luokassa 2 on tällä hetkellä 0,703 snt/kWh. Hallitusohjelmassa energi- antuotannon päästöohjausta luvataan muuttaa poistamalla teollisuuden energiaveron palau- tusjärjestelmä, Tarkoitus on alentaa 2. veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimita- soa, mikä on 0,05 snt/kWh. Lisäksi sähköveroluokkaan 2 siirretään kauko- lämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit. Uudistus on tarkoitus toteuttaa kustannusneut- raalisti siirtymäkauden kuluessa. Ruotsissa sähkövero on alennettu jo aiemmin EU:n salli- malle minimitasolle eikä Suomella olisi varaa jäädä verotusasiassa takamatkalle vaan siirtyä mahdollisimman nopeasti suoraan EU:n sallimalle minimitasolle jo monien muiden tekijöi- den puoltaessa Suomea erinomaisena datakeskusten sijaintipaikkana.

Alueellisesta kuljetustuesta pysyvä tukimuoto – tuen kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen

Valtioneuvoston asetusta (1030/2018) alueellisesta kuljetustuesta sovelletaan kuljetuksiin, jotka alkavat vuo- sien 2018 ja 2019 aikana. Alueellinen kuljetustuki on harkinnanvarainen

valtionavustus ja sitä on maksettu vuosittain noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle tavoitteena alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kulje- tusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alu- eilla. Kuljetustuen määrä oli valtion vuoden 2018 tilinpäätöksessä 5 M€ ja on kuluvan vuo- den talousarviossa 6 M€.

Syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla sijaitseva paikallisia raaka-aineita jalostava teollisuus on alueiden perusteollisuutta ja sillä on raaka-ainetuotantoketjujen kautta merkittävät välilli- set työllisyysvaikutukset. Näiden alueiden kehittymistä rajoittavat pitkät etäisyydet, heikko saavutettavuus ja liikenneverkon, erityisesti tie- verkko, heikko kunto. Epävarmuus alueelli- sen kuljetus- tuen pysyvyydestä luo selkeitä haasteita yritysten pitkäjänteiselle investointien suunnittelulle ja työvoiman kehittämiselle.

Alueellisen kuljetustuen määrä on Suomessa alhainen verrattuna Ruotsiin. Suomalaiset yri- tykset ovat joutuneet varsinkin puutavara- ja puutuoteteollisuudessa eri- arvoiseen ase- maan ruotsalaisten kilpailijoiden kanssa. Kuljetustuen määrän asteittaisella korottamisella voitaisiin edistää syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla sijaitsevan teollisuuden kehittymistä ja uusien yritysten syntymistä.

Tulevaisuudessa alueellisen kuljetustuen perusteiden tulisi edistää ympäristöystävällisiä ja vähähiilisiä kuljetusratkaisuja. Maantiekuljetuksissa tulisi lisätä ympäristöystävällisten poltto- aineiden käyttöä.

Alueellisen kuljetustuen määrää tulee asteittain lisätä, tavoitteena on tuen määrän nostami- nen pohjoismaiselle tasolle.

LIITE 1 ‌

”Lapin avainlukuja ja Lappi-sopimuksen tavoitteet – Tietoinen tulevaisuustarkastelu kohti visiota 2021”- Taulukon indikaattorien määritelmät, lähteet ja vertailutiedot ‌

Tietoinen tulevaisuustarkastelu kohti visiota 2021 Lapin iskukykytekijät

”Lappi on arktinen, avoin ja älykäs. Me teemme maailman puhtaimmassa maakun- nassa kestävästi menestystä.”

Me haluamme:

Nykytila

Määritelmä tai lisätietoa

Lähteet

Vertailutietoa

Vakauttaa väestömää- rän

Väestö,

josta ulkomaan kansa- laisia

179 220

(2017)

4010 (2017)

Sisältää tilastoja maassa vakinaisesti asuvan väes- tön määrästä, raken- teesta ja muutoksista, esim. syntymä, kuolema, avioliitot, muuttoliike.

Tilastokeskus 2018,

tietokantatau- lukko: väestö, väestön ennak- kotilasto

Väestönmuutos on ollut Lapissa, pitkällä aikavälillä vuodesta 2010 vuoteen

2016. -1,8 %. (TEM/ Alke,

kvantitatiivinen aineisto 2018)

Aihealueelle kuuluvat myös työssäkäynti-, perhe- ja asuntokuntati- lastot sekä väestöennus- teet alueittain. (Tilastokeskus 2018)

TEM/ Alke, kvantitatiivinen aineisto 2018

Muuttotase

-360 (2017)

Kuntien välinen netto- muutto + nettosiirtolai- suus

(Tilastokeskus 2018)

Tilastokeskus 2018, tietokan- tataulukko: vä- estö, väestön ennakkotilasto

Vuonna 2016 kokonaisnet- tomuutto sai negatiivisim- man arvon Tervolassa, po- sitiivisimman Enontekiöllä. (TEM/Alke, kvantitatiivinen

aineisto 2018)

Lapin luotsi 2018

(xxxxxx.xxxxx.xx)

TEM/Alke, kvantitatiivinen aineisto 2018

Luonnollinen väestön- kasvu

-630 (2017)

Syntyvyyden ja kuollei- suuden erotus

(Tilastokeskus 2018)

Tilastokeskus 2018, tietokan-

Vuonna 2016 Luonnollinen väestönlisäys sai negatiivi-

simman luvun Savukoskella

tataulukko: vä- estö, väestön ennakkotilasto

Lapin luotsi 2018

(xxxxxx.xxxxx.xx)

TEM/Alke, kvantitatiivinen tilannekuva 2018

ja positiivisimman Torni- ossa. (TEM/Alke, kvantitatii- vinen aineisto 2018)

Luoda Lappiin lisää työpaikkoja ja lisätä yrittäjyyttä sekä var- mistaa olemassa ole- van yrityskannan jat- kuvuus

Työttömyysaste

14,1 %

(2017)

Työttömyysaste on työt- tömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoi- masta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väes- tön työttömyysaste laske- taan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuu- tena saman ikäisestä työ- voimasta. (Tilastokeskus 2018)

TEM työvälitys- tilasto, 2018

ToimialaOnline 2018

Lapin luotsi 2018

(xxxxxx.xxxxx.xx)

Koko maan vastaava luku vuonna 2017 on 11,4 %.

Lapissa työttömien osuus työvoimasta on, kaikissa seutukunnissa, ollut las- keva.

(Lapin Luotsi 2018; Toimi- alaOnline 2018.)

Työllisyysaste, 15-64- vuotiaat

63,9 %

(2017)

Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väes- töstä. Koko väestön työlli- syysaste lasketaan 15– 64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena sa- manikäisestä väestöstä. (Tilastokeskus 2018)

Tilastokeskus, työvoimatutki- mus 2018 tietokantatau- lukko: työmark- kinat

ToimialaOnline 2018

Koko maan vastaava luku vuonna 2017 oli 69,6 %. (Ti-

lastokeskus 2018)

Lapin luotsi (xxxxxx.xxxxx.xx)

Nuorisotyöttömyysaste

16,6 %

(2017)

TEM työnvali- tystilasto 2018

Koko maan vastaava luku on 14,4 %. (TEM työnväli- tystilasto 2018.)

ToimialaOnline 2018

Lapin luotsi 2018

(xxxxxx.xxxxx.xx)

Lapissa nuorisotyöttömyys- aste on, kaikissa seutukun- nissa, ollut laskeva.

(Lapin luotsi 2018; Toimi-

alaOnline 2018)

Työpaikat, lkm

68 930

(2016)

Tilastokeskus 2018, tietokan- tataulukko: vä- estö, työssä- käynti

Lapin suhdan- nekatsaus 2018 (xxxxxx.xxxxx.xx)

Työpaikat työnantajasekto- reittain Lapissa (2015):

50 % yksityinen sektori 30 % kunta

11 % yrittäjät

8 % valtio

2 % Valtioenemmistöinen Oy

(Lapin suhdannekatsaus 2018)

Yritysten toimipaikat, lkm

12 235

(2016)

Toimipaikka on yhden yri- tyksen omistama, yh- dessä paikassa sijaitseva ja yhdellä toimialalla toi- miva eli pääasiassa yh- denlaisia tavaroita tai pal- veluja tuottava yksikkö. (Tilastokeskus 2018)

Lapin suhdan- nekatsaus 2018 (xxxxxx.xxxxx.xx) Toimialaonline 2018

Yritysten toimipaikat Lapissa päätoimialoittain, top 5 (2016):

Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Rakentaminen Kiinteistöalan toiminta Kuljetus ja varastointi (Lapin luotsi 2018)

Yritysten henkilöstö- määrä

38 580 hvt

(2016)

Henkilöstömäärällä tar- koitetaan yritysten koko- päivätyöllisten määrää kalenterikuukauden ai- kana.

Esimerkiksi kaksi puoli- päiväistä työntekijää vas- taa yhtä kokopäivätyöl- listä. (Tilastokeskus)

Tilastokeskus 2018, tietokan- tataulukko: työssäkäynti

Lapin suhdan- nekatsaus 2018 (xxxxxx.xxxxx.xx)

Toimialojen henkilöstö- määrä Lapissa, ennakkoar- vio 2017, top 5:

Teollisuus

Liike-elämää palveleva toi- minta

Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen

Teollisuus (pl. suuryritykset) (Lapin suhdannekatsaus

2018)

Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla, pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä

29,0 % (2/2018)

Pk-yritysbarometri mittaa pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä nii- den toimintaan vaikutta- vien taloudellisten tekijöi- den muutoksista kahdesti vuodessa. Suhdanneky- symysten lisäksi baro- metri luotaa yritysten toi- mintaympäristöön vaikut- tavia rakenteellisia teki- jöitä, kuten pk-yritysten kasvu- strategiaa, rahoi- tusta ja uusiutumista. (Suomen Yrittäjät 2018;

Lapin Yrittäjät 2018)

Pk- yritysbaro- metri 2/2018, Lappi/ Lapin Yrittäjät 2018

Koko maassa vastaava luku oli 24 % (Pk- yritysbarometri 2/2018, Lappi/ Lapin Yrittä- jät)

*Lapissa palvelujen viennin osuus on suurempi kuin koko maassa, 51 %. (Pk- yritysbarometri 2/2018, Lappi/ Lapin Yrittäjät)

Pk-yritysten kasvuha- kuisuus %, kasvuhakui- set ja voimakkaasti kasvuhakuiset

41,0 % (2/2018)

Lapin Yrittäjät 2018)

Pk- yritysbaro- metri 2/2018, Lappi, Lapin Yrittäjät 2018

Koko maassa vastaava luku oli 44 % (Pk- yritysbarometri 2/2018, Lappi, Xxxxx Xxxxxx- jät 2018)

Yritysperustanta suh- teessa yrityskantaan

0,81 (2016)

Indikaattori kertoo alueen yritysperustannan suh- teessa alueen yrityskan- taan. Yritysperustanta on aloittaneiden ja lopetta- neiden yritysten erotus. (TEM/Alke, kvantitatiivi- nen aineisto 2018)

TEM/Alke, kvantitatiivinen aineisto 2018

Koko maan vastaava luku vuonna 2016 on 0,19.

BKT €/asukas, käyvin hinnoin

35 000 €/as

(2015)

Taloudellista kehitystä ja kasvua mitataan brutto- kansantuotteella (BKT), joka on maassa vuoden aikana tuotettujen tava- roiden ja palvelujen yh- teenlaskettu arvo arvo. BKT:n alueelliset erot ovat Suomessa huomat- tavia. (Kuntaliitto 2018)

Kuntaliitto 2018, kuntaku- vaajat/brutto- kansantuote

TEM/ Alke, kvantitatiivinen aineisto 2018

Pitkän aikavälin muutos Lapissa vuodesta 2010–

2014 ollut +16,5 % (TEM/ Alke, kvantitatiivinen ai- neisto 2018)

Keskimääräinen vuosimuu- tos v. 2008-2016 on Lapissa ollut + 2,3 %, vrt. koko maa vastaava luku + 1,1% (Kuntaliitto 2018).

Teollisuuden viennin lii- kevaihto

4 040 m€

(2017)

Vientitiedot ovat osa liike- vaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaih- dosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU-alueen ul- kopuolisesta viennistä.

Liikevaihdon tavoin vien- tiin ei sisällytetä arvonli- säveroa.

Vientitiedot voidaan tuot- taa vain teollisuuden toi- mialalta.

(Lapin suhdannekatsaus 2018)

Lapin suhdan- nekatsaus 2018 (xxxxxx.xxxxx.xx)

Vuonna 2017 teollisuuden viesti kasvoi Lapissa 15,2

%, kun koko maassa vas- taava kasvu oli 9,1 %. (La- pin suhdannekatsaus 2018.)

Majoitus- ja ravitsemus- toiminnan sekä matkai- lupalveluiden liikevaihto yhteensä

770 m€

(2017)

Matkailupalvelut sisältää TEMin suosituksen mu- kaiset matkailulle tyypilli- set toimialat (pl. majoitus- ja ravitsemistoiminta, jota suhdannekatsauksessa tarkastellaan erikseen:

-henkilöliikenne (rautatiet, linja-autojen kauko - ja ti- laus-, taksi-, vesi- ja ilma- liikenne)

-matkustajaliikennettä palveleva toiminta

- kulkuneuvojen vuok- raus, muu vuokraus

- matkatoimisto- ja mat- kanjärjestäjäpalvelut

- kulttuuripalvelut, ur- heilu- ja virkistyspalvelut (Lapin suhdannekatsaus 2018)

Lapin suhdan- nekatsaus 2018 (xxxxxx.xxxxx.xx)

Lapin matkailukeskusten lii- kevaihdon kehitys on ollut seuraava (vuonna 2017

suhteessa vuoteen 2016):

Levi +8,7 %

Meri-Lappi +12,9 %

Pyhä-Luosto +9,5%

Rovaniemi +20,8%

Saariselkä +23,6 %

Ylläs +8,5 %

(Lapin suhdannekatsaus 2018)

TKI-menot, tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot €/asukas

316 €/asu-

kas (2016)

Perusmuuttuja, jonka pe- rusteella voidaan arvioida alueen tutkimus- ja kehit- tämistoiminnan menoja suhteessa väestöpoh- jaan. (TEM/Alke, kvanti- tatiivinen aineisto 2018)

TEM/Alke, kvantitatiivinen aineisto 2018

Koko maan vastaava luku vuonna 2016 on 1078

€/asukas.

Pitkällä aikavälillä tarkastel- tuna (v.2010-2016) TKI-me-

not €/asukas ovat olleet Lapissa laskevia, mutta 2015-2016 hieman nouse- via (+ 0,1 %).

(TEM/ Alke, kvantitatiivinen aineisto 2018)

Ammatillisen koulutuk- sen ”muu ulkopuolinen rahoitus” vuositoteuma, yht.

4,0 m€

Sisältää:

- muu kuin okm:n perus- rahoitus, suoritusrahoi- tus, strategiarahoitus (VOS)

- euromääräinen luku ja suhteellinen osuus koulu- tuksen järjestäjän tulora- hoituksesta

- koulutuksen järjestäjällä okm:n ja oph:n valtion- avustukset ja muu ulko- puolinen rahoitus (EU- hankerahoitus)

- luvut saadaan tilinpää- töksestä

(Ammattiopisto Lappia ja Lapin koulutuskeskus REDU)

Lapin koulutus- keskus REDU 2018, Ammat- tiopisto LAPPIA 2018

Yliopiston täydentävä rahoitus, m€ /vuosi osuus kokonaisrahoi- tuksesta %

14,5 m€ /

29,4 %

(2017)

Sisältää:

- muu kuin okm:n perusrahoitus

- pois luetaan varainhankinta ja keräys- sekä sijoitustoiminta

- euromääräinen luku ja suhteellinen osuus yliopiston kokonaisrahoituksesta

- luvut saadaan tilinpäätöksestä (Lapin yliopisto 2018)

Lapin Yliopisto 2018

Ammattikorkean TKI- rahoitus, m€/vuosi osuus kokonaisrahoi- tuksesta

6,5 m€,

14,8 %

(2017)

Sisältää:

- muu kuin okm:n perusrahoitus

- pois luetaan varainhankinta ja keräys- sekä sijoitustoiminta

- euromääräinen luku ja suhteellinen osuus yliopiston kokonaisrahoituksesta

- luvut saadaan tilinpäätöksestä (Lapin ammattikorkea- koulu 2018)

Lapin ammatti- korkeakoulu 2018

Koulutustaso, perusas- teen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus %

71,0 %

(2016)

Tilastokeskus 2018, tietokan- tataulukko: kou- lutus, väestön koulutusra- xxxxx

Xxxxx luotsi 2018

(xxxxxx.xxxxx.xx)

Koko maan vastaava luku (2015) on 71 % (Tilastokes-

kus 2018).

Lapissa vain perusasteen koulutuksen varassa ole- vien lukumäärä on kaikissa ikäryhmissä (pl. 65-) pie- nempi suhteessa koko maa- han (Lapin luotsi 2018).

Kehittää Lappia kes- tävästi

(“vihreä kasvu”)

Kasvihuonepäästöt 1000 tonnia co2-ekv

3108 (2013)

Sis. päästöt yhteensä (päästökauppa ja ei päästökauppa) pl.LU- LUCF-sektori, eli maan- käyttö, maankäytön muu- tokset ja metsätalous (Ti- lastokeskus 2017)

Tilastokeskus 2018, tietokan- tataulukko: ym- päristö ja luon- nonvarat, kas- vuhuonekaasut, kasvihuonekaa- supäätöt maa-

kunnittain

Vastaava luku vuonna 2013 on Suomessa 62 994 (Tilas-

tokeskus 2018).

Uusiutuvan energian ja turpeen osuus Lapin sähkön ja kaukoläm- mön energiatuotan- nosta, %

Uusiutuvien energialäh- teiden osuus maakun- nassa lämmön sekä sähkön tuotannossa:

% on lähtöisin uusiutu- vista, lappilaisista raaka-aineista ja tuo- tettu energia hyödynne- tään Lapissa

yli 90,0 %

Tärkeimmät energialäh- teet vesi- voima ja metsä, tuuli- voimaa hyö- dynnetään

Uusiutuvaksi energiaksi kutsutaan energiantuo- tantomuotoja, joissa pri- määrienergian lähdettä voidaan inhimillisillä mit- tasuhteilla mitattuna pitää loppumattomana. Täl- laista energiaa ovat au- ringosta, tuulesta, virtaa- vasta vedestä, maaperän geotermisestä lämmöstä, ilman varastoimasta läm- möstä ja veden aalto- tai vuorovesiliikkeestä tuo- tettu energia sekä bio- energia.

Bioenergiassa auringon energia on sidottu ensin yhteyttämisen avulla kas- vimassaan ja tuotettu kasvusto käytetään ener- gialähteenä.

(Xxxxxxx-xxxx.xx)

Tilastokeskus 2017, tilastot, energia, ener- gian hankinta ja kulutus 2016

Lapin Luotsi 2018, Lapin toi- mintaympäristö, uusiutuva ener- gia ja energia- tehokkuus (xxxxxx.xxxxx.xx)

Lapin hajaute- tun uusiutuvan energian oh- jelma, Arktinen biotalous 2017, Lapin liitto, ke- hittämisohjel- mat

Maaseutuklus- terin viestintä- hanke 2018, , kehittäminen ja edunvalvonta, Lapin liiton omat hankkeet

Xxxxxxx-xxxx.xx 2018

Vuonna 2016 uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli koko maassa 34 prosenttia: sen käyttö oli ennätystasolla (Tilastokeskus 2017).

Lapin hajautetun, uusiutu- van energian ohjelman pää- visio on saavuttaa vuoteen 2025 mennessä 10 energia- omavaraista kylää tai asu- miskeskittymää, ja että myöhemmin Lapissa on 100 energiaomavaraista kylää kaikista noin 300 kylästä (Lapin hajautetun, uusiutu- van energian ohjelma 2018).

Materiaalihäviö ton- neissa (yhdyskuntajät- teiden määrä),

josta kiinteän yhdys- kuntajätteen hyötykäyt- töaste

60 000

(2016)

51,0 %

(2016)

Lukumäärä ei sisällä liet- teitä.

Lapin elinkeino-

, liikenne- ja ympäristökes- kus 2012 ja

2018

Lapissa syntyvän jätteiden kokonaismäärämäärä on rä- jähdysmäisesti kasvanut vuodesta 2006 vuoteen

2016: vuonna 2006 ko. luku oli noin miljoona jätetonnia, kun vuonna 2016 vastaava luku oli jo 40 miljoonaa jäte- tonnia (Lapin luotsi 2017, Lapin toimintaympäristö, jä- tehuolto).

Lähiruoan osuus julki- sessa ruokailussa maa- kunnassa, % elintarvik- keista tuotetaan ja ja- lostetaan Lapissa

10,0 %

Maaseutuklus- terin viestintä- hanke 2018, Lapin liitto, ke- hittäminen ja edunvalvonta, Lapin liiton omat hankkeet

Lappi on kulutustuotteina omavarainen ainoastaan nauriin, poron ja lampaan osalta.

Matkailu huomioiden, Lapissa on n.190 000 ruo-

Lapin elintarvi- keohjelma 2017, Lapin liitto, kehittämi- nen ja edunval- vonta, kehittä- misohjelmat

kailijaa päivittäin, tällöin La- pin kokonaiskulutus ruoan osalta on n. 444 miljoonaa

€/v, vuosittain

Lappiin tuodaan ruokaa muualta n. 400 miljoonan euron edestä.

(Lapin elintarvikeohjelma

2017.)

Biotalouden arvonlisäys

724 m€

(2012)

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uu- siutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuot- teiden ja palvelujen tuot- tamiseen (LUKE 2018).

Arvonlisäys (brutto) tar- koittaa tuotantoon osallis- tuvien yksiköiden synnyt- tämää kokonaisarvoa. Se lasketaan markkinatuo- tannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuo- tannossa käytetyt väli- tuotteet (tavarat ja palve- lut). (LUKE 2018)

Luonnonvara- keskus LUKE 2018, uutiset ja tilastot, Metsä- sektori edelleen Suomen biota- louden moottori

LYNET- Luon-

nonvara- ja ym- päristötutkimuk- sen yhteenliit- tymä 2016, Vih- reän kasvun in- dikaattorit, bio- talouden osuus arvonlisäyk- sestä

Biotalouden arvonlisäys koko Suomessa 2016 (m€): Metsäsektori (7 802)

Elintarvikesektori (3 895)

Rakentaminen (3 798)

Muut teollisuusalat (2 871)

Energia (1 754)

Biotalouden palvelut (1 590) Veden puhdistus ja jakelu (426)

(LUKE 2018).

Lappi valmistautuu ajoissa tulevaisuuden suuriin muutoksiin

Elinkeinopolittinen ilma- piiri, kokonaisarvosana

6,61 (2018)

Elinkeinopoliittinen mitta- risto (ELPO) -kyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkei- nopolitiikan tilaa valta- kunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.

Arvosanat 4-10.

(Suomen Yrittäjät 2018;

Lapin Yrittäjät 2018)

Suomen Yrittä- jät 2018

Lapin Yrittäjät 2018

Vuonna 2018 kuntien saama keskiarvo elinkei- nopolitiikasta on 6,74, tulos on hieman parempi kuin vuonna 2016. (Suomen Yrit- täjät 2018).

Vastausprosentti (2018) on Lapissa 11,5 %, tämä on koko maata korkeampi. Ko- konaisarvosana on paras Kemissä ja Kittilässä (Lapin Yrittäjät 2018).

Lapin investoinnit 2018-

2022, bn€

8, 975 bn€

(2018)

Lukumäärä sisältää myös potentiaaliset investoin- nit. (Lapin kauppakamari 2018)

Lapin kauppa- kamari 2018

Keväällä 2018 investointipo- tentiaalin on arvioitu olevan 7,321 bn€, nyt päivitetyssä laskelmassa potentiaali on kasvava. (Lapin kauppaka- mari 2018)

Kuntien palveluiden os- tot €

3 800 € /asu- kas

(2017),

laskettu vuo- den 2017 vä- kiluvulla.

Kuntien palveluiden ostot käyttötaloudessa sisältä- vät: asiakaspalvelut valti- olta, kunnilta ja kuntayh- tymiltä sekä muilta, mui- den palveluiden ostot ja aineet, tarvikkeet ja tava- rat.

Luku ei sisällä investointi- menoja eikä ulkoisia vuokria.

(Xxxx summa yht.

684 861 €, yksikkö 1000).

Tilastokeskus 2018, tietokan- tataulukko: jul- kinen talous, kuntatalous

Kuntaliitto 2017, kuntata- louden tilastot, kuntien ja kun- tayhtymien os- tot

Lapin kuntien palveluiden ostot käyttötaloudessa (sis. asiakaspalvelut valtiolta, kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä muilta, muiden palve- luiden ostot ja aineet, tarvik- keet ja tavarat) vastaa koko maan tasoa.

(Tilastokeskus 2018)

Kuntaliiton mukaan Suomen kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalveluiden ostot yhteensä (valtio, kunnat, kuntayhtymät ja muut) kes- kimääräinen vuosimuutos on ollut vuosina 14-15 +6,3

% ja vuosina 15-16 +2,5 %.

(Kuntaliitto 2017)

Laajakaista,

30 Mbit/s kiinteä laaja- kaista, tarjonta kotita- louksiin % < 50 %, kun- tien lukumäärä

100 Mbit/s kiinteä laaja- kaista, tarjonta kotita- louksiin % < 50 %, kun- tien lukumäärä

14 kuntaa

(2016)

14 kuntaa

(2016)

Viestintävirasto 2017, tilastot ja tutkimukset, katsaukset ja artikkelit, valo- kuitu takaa pääsyn nope- aan laajakaista- verkkoon

Leader Tunturi- Lappi ry, Kuitua Pohjoiseen

Lapissa (mukana kaikki kunnat) kiinteän laajakais- tan tarjonta alle 25 %:n koti- talouksista (2016):

30 Mbit/s laajakaista, 7 kun- taa

100 Mbit laajakaista, 9 kun-

taa. (Viestintävirasto 2017)

Huomioitavaa: Laajakaistan saatavuutta ja saavutetta- vuutta tarkasteltaessa on huomioitava, että Viestintä- viraston tilastoissa ilmoite- taan ne kiinteistöt, jotka ovat n. 2 km etäisyydellä kytkentäpisteestä. Tämä ei yksistään kerro vielä todelli- sesta saatavuudesta, koska rakentamiskustannus voi olla ko. säteellä vielä koh- tuuttoman suuri.

(Leader Tunturi-Lappi Oy, Kuitua pohjoiseen.)

Pitää huolta lappilai- sista

Pienituloisuusaste, %

14,0 %

(2015)

Pienituloisuusaste (köy- hyysriski, at-risk-of-po- verty) kuvaa ns. pienitu- loisuusrajan alapuolelle

jäävän väestön osuutta

Findikaattori 2018, indikaat- tori: pienituloi- set

Koko maan vastaava luku vuonna 2015 on 12,7 %. Pitkän aikavälin muutos (2010-2015) on ollut

Lapissa

koko väestöstä. --Pienitu- loisuusraja perustuu koti- talouksien kulutusyksik- köä kohden laskettuun käytettävissä olevan ra- hatulon mediaaniin. EU- maissa noudatetaan yh- tenäistä määrittelyä, jonka mukaan pienituloi- siksi katsotaan ne, joiden tulot jäävät pienemmiksi kuin 60 % mediaanista. (Fidikaattori 2018)

TEM/ Alke, kvantitatiivinen aineisto 2018

SotkaNet 2018, indikaattori: pie- nituloisuusaste

-17,16 %, tämä on merkittä- vämpää suhteessa koko maahan (TEM/Alke, kvanti- tatiivinen aineisto 2018).

THL:n Sairastavuusin- deksi, ikävakioitu

116 (2015)

Ikävakioitu THL:n sairas- tavuusindeksi kuvaa alu- eiden väestön sairasta- vuutta suhteessa koko maan tasoon.

Indeksissä on otettu huo- mioon neljä eri painotus- näkökulmaa ja seitsemän eri sairausryhmää (syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairau- det, mielenterveyden on- gelmat, tapaturmat ja de- mentia).

Jokaisen sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä ky- seisen sairausryhmän merkitys väestön työttö- myyden, kuolleisuuden, elämänlaadun ja tervey- denhuollon kustannusten kannalta on. (TEM/Alke, kvantitatiivinen aineisto 2018)

TEM/ Alke, kvantitatiivinen aineisto 2018

SotkaNet 2018, indikaattori: THL:n sairata- vuusindeksi, ikävakioitu

Koko maan tasoitetieto on

100. (TEM/ Alke, kvantitatii- vinen aineisto 2018; Sotka- Net 2018)

Lapin sisäinen vaihtelu in- deksin välillä on 90,4– 152,8. (SotkaNet 2018)

Terveytensä keskita- soiseksi tai sitä huo- nommaksi kokevien osuus (%), 20 - 64-vuo- tiaat (2015)

34,3 %

SotkaNet 2018, indikaattori: Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huo- nommaksi ko- kevien osuus (%), 20 - 64-

vuotiaat

Koko maassa vastaava luku (2015) on 31,5 %.

(SotkaNet 2018)

Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 20 - 64-vuo- tiaat

22,3 %

(2015)

SotkaNet 2018, indikaattori: Va- paa-ajan liikun-

8.ja 9. luokan oppilaista har- rastaa hengästyttävää lii- kuntaa vapaa-ajallaan kor- keintaan 1 h viikossa

taa harrasta- mattomien osuus (%), 20 - 64-vuotiaat

Lapissa 25,6 %, vaihteluväli maakunnan sisällä 14,7 - 44,4 % (maan keskiarvo 23,7 %).

(SotkaNet 2018)

Elämänlaatunsa (Euro- HIS-8) hyväksi tunte- vien osuus (%), 20 - 64-vuotiaat

54,6 %

(2015)

SotkaNet 2018, indikaattori: Elämänlaa- tunsa (Euro- HIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20 - 64-

vuotiaat

Lapissa 65- vuotta täyttä- neistä elämänlaatunsa hy- väksi tuntee 50,8 %, koko maassa vastaava luku on 52,4 %. (SotkaNet 2018.)

Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus % 20-64-vuotiaat

65 vuotta täyttäneet

11,0 % (2015)

9,3 % (2015)

SotkaNet 2018, indikaattori: It- sensä yksi- näiseksi tunte- vien osuus %

Ei yhtään läheistä ystävää (8. ja 9. luokan oppilaista) oli 8,4 %:lla, maassa vas- taava luku on 8,5 %. Maa- kunnan sisäinen vaihtelu 5,1 – 19,6 %. (SotkaNet

2018.)

Itsensä yksinäiseksi tunte- vien 65- vuotta täyttäneiden osuus on 9,3 %, koko maassa vastaava luku on 8,6 %. (SotkaNet 2018.)

Aktiivisesti järjestötoi- mintaan tms. osallistu- vien osuus % 20-64- vuotiaat

24,2 %

(2015)

SotkaNet 2018, indikaattori: Ak- tiivisesti järjes- tötoimintaan tms. osallistu- vien osuus % 20-64-vuotiaat

Aktiivisesti järjestötoimin- taan osallistuvien työikäis- ten (20-64-vuotiaat) osuus koko maassa on 27,6 %.

Lapissa aktiivisesti järjestö- toimintaan tms. osallistuvien 65- vuotta täyttäneiden osuus on 24,7 %, maassa vastaava luku on 27,8 %. (SotkaNet 2018.)

Huomioitavaa, kursivoitu teksti on lainattu suoraan lähteestä.

Lisätietoja:

Xxxxx Xxxxxxxx strategiapäällikkö Xxxxx liitto

mervi.nikander(@)xxxxxxxxxxx.xx 050 4445606

Document Metadata

Table of Contents

Toimitettu TEM 31.10.2019

Document Metadata