HUS-JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Sisällys

Sopijaosapuolet

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvin- vointialue, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (jäljempänä yhdessä Uudenmaan hyvinvointi- alueet), Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Uudellamaalla terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuu kuitenkin laissa määriteltävällä tavalla Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kesken.

Järjestämisvastuulla tarkoitetaan hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 7 §:n mukaista järjestämisvastuuta. Palvelujen järjestäjä voi lain 9 §:n mukaisesti tuottaa järjestämisvastuul- leen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta taikka käyttäen palveluseteliä.

HUS-järjestämissopimus (jäljempänä järjestämissopimus) on Uudenmaan hyvinvointialuei- den, Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän keskinäinen sopimus, jossa osapuolet sopivat keskinäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovittamisesta terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi. Järjestämissopimuksen laatimisesta, sisällöstä, hyväksymisestä ja muuttamisesta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämi- sestä Uudellamaalla (615/2021, jäljempänä Uusimaalaki).

Järjestämissopimusta valmisteltaessa on kuultu Helsingin yliopistoa 21.6.2022 ja Helsingin yli- opisto on antanut myös kirjallisen lausunnon 15.8.2022.

Ennen järjestämissopimuksen hyväksymistä sopijaosapuolet ovat kuulleet sosiaali- ja terveys- ministeriötä 12.9.2022 ja saaneet kirjallisen lausunnon 12.12.2022.

Sopimuksen hyväksyminen ja voimaantulo

Sopimus tulee voimaan xx.xx.2023.

Järjestämissopimus on hyväksytty Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa xx.xx.2023 § x, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa xx.xx.2023 § x, Länsi-Uu- denmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa x.x.2023 § x, Vantaan ja Keravan hyvinvointialu- een aluevaltuustossa xx.xx.2023 § x, Helsingin kaupunginvaltuustossa x.x.2023 § x ja HUS-yh- tymän yhtymäkokouksessa xx.xx.2023.

Sopimuksen toteutumisen seuranta ja muuttaminen

Järjestämissopimus on tarkistettava vähintään kerran aluevaltuuston toimikauden aikana.

Osapuolten on seurattava ja arvioitava vuosittain järjestämissopimuksen toteutumista osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021, jäljempänä järjestämis- laki) 24 §:n mukaisia HUS-yhtymän neuvotteluja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Järjes- tämisopimusta on tarvittaessa muutettava. Muutos voi perustua yhden tai useamman osa- puolen esitykseen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteeseen. Järjestämisopimusta muu- tettaessa tulee noudattaa mitä Uusimaalain 10 §:ssä todetaan Helsingin yliopiston ja sosiaali-

ja terveysministeriön kuulemisesta. Sopijaosapuolet noudattavat muutoksen valmistelussa tä- män sopimuksen yhteistoiminnan johtaminen, ohjaus ja päätöksenteko- luvussa sovittuja yh- teistyön rakenteita.

Järjestämissopimuksen muutos tulee voimaan sen jälkeen, kun osapuolten ylintä päätösvaltaa käyttävät toimielimet ovat sen hyväksyneet.

Selvyyden vuoksi todetaan, että järjestämissopimuksen liitteet ovat osa järjestämissopimusta, joten muutoksen tekeminen liitteisiin on käsiteltävä sopimusmuutoksena.

Erimielisyyksien käsittely

Järjestämissopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Ellei neuvotteluissa löydetä ratkaisua, osapuolten sopimusta koskevat erimielisyydet käsitel- lään hallintoriita-asioina hallinto-oikeudessa.

Muu osapuolten välinen yhteistoiminta

HUS-yhtymän ja sen jäsenorganisaation yhteistoiminnasta, joka ei kuulu järjestämissopimuk- sen piiriin, sovitaan HUS-yhtymän ja sen jäsenorganisaation välillä erillisellä sopimuksella, ot- taen huomioon mitä HUS-yhtymän perussopimuksessa on todettu HUS-yhtymän tehtävistä. Yhteistoiminnasta sovittaessa tulee noudattaa jäsenorganisaatioiden yhdenvertaisen kohte- lun periaatetta. Yhteistoiminnalla ei ole kaupallista luonnetta. Sen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, ja sen toteuttamista tulee ohjata yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. HUS-yhtymällä on oikeus saada korvaus niistä kustannuksista, jotka HUS-yhtymälle aiheutuvat ko. sopimuk- sessa sovittujen tehtävien hoitamisesta. Hinnat perustuvat omakustannushinnoitteluun ja määräytyvät jäsenorganisaatioille yhdenmukaisin perustein.

Kielellisten oikeuksien toteuttamisen edistäminen

Sopimuksen osapuolten on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta kielellisten oikeuksien toteu- tumisen edistämiseksi. Kaksikielisillä hyvinvointialueilla, Helsingillä ja HUS-yhtymällä on vel- vollisuus järjestää palvelut on sekä suomeksi että ruotsiksi siten, että asiakkaan palveluketju toteutuu kokonaisuudessaan asiakkaan valitsemalla kielellä (järjestämislaki, 5 §).Sopijaosa- puolet ottavat huomioon tässä sopimuksessa tarkoitettujen palveluiden järjestämisessä ja yh- teensovittamisessa soveltuvin osin myös mitä järjestämislain 39 §:ssä tarkoitetuissa ja osa- puolta/osapuolia koskevassa kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa on sovittu kaksikielisten hyvinvointialueiden työnjaosta ja yhteistyöstä ja mitä järjestämislain 33

§:ssä on todettu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävästä tukea ruotsinkielisten sosi- aali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Kielellisten oikeuksien toteu- tumisen edistämistä seurataan ja ohjataan osana sopimuksen seurantaa ja ohjausta.

Sopimusasiakirjat

Sopimus muodostuu tästä sopimusasiakirjasta ja sen liitteistä. Sopimukseen kuuluvat sen erot- tamattomina osina seuraavat liitteet:

LIITE 1. Uudenmaan väestön terveyttä, hyvinvointia ja palvelutarvetta kuvaavan tietopohjan indikaattorit.

LIITE 2. Hyvinvointialue- ja Helsinki-kohtaiset nostot terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelutar- peista.

2 YHTEISTOIMINNAN JOHTAMINEN, OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO

Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen järjestämisen työnjaon, yhteistyön ja yhteensovittamisen ohjausta varten osapuolet luovat yhteisiä rakenteita ja järjestelmällisen toimintatavan.

Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä toteutetaan yhteistyötä eri or- ganisaatiotasoilla sekä yhdessä Uusimaa-tasoisesti että kahdenkeskisesti HUS-yhtymän ja yksittäisen hyvin- vointialueen tai Helsingin kaupungin kesken. Tarvittaessa yhteistyötä voidaan toteuttaa myös HUS-yhtymän ja kahden tai useamman jäsenen kesken. Yhteistyöryhmien tarkoituksena on lisätä sopijaosapuolten välistä koordinaatiota, yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä sitoutuvat kehittämään ohjaus- ja yhteis- työmallia vaiheittain, huomioiden sekä kehittämisen että käyttöönoton. Koska kyseessä on uusi yhteistyön toimintatapa, rakenteita ja toimintatapaa kehitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella tässä sopimuksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Varsinaiset päätökset tehdään kunkin sopijaosapuolen omien päätöksentekoprosessien mukaisesti.

Kuva 1. Ohjaus- ja yhteistyömallin rakenteen kuvaus

Ohjaus- ja yhteistyömallilla tavoitellaan yhtenäistä tiedolla johtamisen mallia ja konkreettisia mittareita. Tie- dolla johtamisen mallin tavoitteena on mahdollistaa tiedon läpinäkyvä liikkuminen ja hyödyntäminen eri ta- sojen ja toimijoiden välillä.

Toiminnan on palveltava potilaan ja asiakkaan tarpeita. Ohjausta ja yhteistyötä on pilottien kautta toteutettu vastuuparimallin avulla Uudenmaan alueellisessa yhteistyössä sekä kahdenkeskisessä toiminnassa.

Strateginen taso

Ylimmän johdon yhteistyötä varten perustetaan johdon yhteistyökokous. Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän ylimmän johdon keskusteleva, taloutta ja toimintaa linjauksillaan oh- jaava yhteistyökokous kokoontuu noin kuukausittain. Tarkemmin sen tehtäviä kuvataan HUS- hallintosään- nössä, ja sen toimintaa konkretisoivat ohjeellinen vuosikello ja vahva yhteinen valmistelu.

HUS-järjestämissopimuksen osalta johdon yhteistyökokous antaa sopimuksen puitteissa tavoitteet palvelu- jen järjestämisen työnjaolle, yhteistyölle ja yhteensovittamiselle. Yhteistyökokous myös seuraa sopimuksen toimeenpanon toteutumista, sekä käsittelee ylimmän johdon linjauksia vaativat sopimuksen toimeenpanoon liittyvät rajanvetokysymykset. Lisäksi johdon yhteistyökokouksella on HUS-yhtymän hallintosäännössä ku- vattu valmisteleva rooli koskien HUS-yhtymän keskeisiä talouden ja toiminnan suunnittelun ja palvelujen jär- jestämisen päätöksiä. Yhteistyökokouksen HUS-yhtymän hallintosäännön mukaisiin tehtäviin ei liity toimival- taa.

Johdon yhteistyökokous koostuu Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän ni- meämistä johtavista viranhaltijoista. HUS-yhtymä kutsuu johdon yhteistyökokouksen koolle ja vastaa sen toi- minnan järjestelyistä. Johdon yhteistyökokous valitsee keskuudestaan kokouksen puheenjohtajan.

Kunkin Uudenmaan hyvinvointialueen sekä Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän ylin johto tapaavat sään- nöllisesti kahdenkeskisissä yhteistyökokouksissa, Yhteistyökokouksissa käsitellään kunkin Uudenmaan hyvin- vointialueen tai Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välisiä asioita, joihin kuuluvat alueen käyttämien pal- veluiden kokonaiskuva, työnjako, prosessien integraatio ja yhteistyön parantaminen, sekä erilaisten poik- keamien läpikäynti ja tarvittavat toimenpiteet. Kahdenkeskisissä yhteistyökokouksissa linjattavien asioiden tulee olla yhteen sovitettavissa HUS-järjestämissopimuksessa ja johdon yhteistyökokouksessa tehtyihin Uu- simaa-tason linjauksiin.

Kahdenkeskisen yhteistyökokouksen kutsuu koolle kukin hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki. HUS-yhtymä voi ehdottaa kahdenkeskisen yhteistyökokouksen koolle kutsumista.

Taktinen taso

Taktinen taso viittaa keskipitkän aikavälin suunnitelmiin, ja siitä vastaa organisaatioiden linjajohto. Taktisella tasolla toimivat Uusimaa-tasoiset yhteistyökokoukset Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä. Yhteistyökokoukset koostuvat kunkin tahon nimeämistä, kyseisistä toiminnoista vas- taavista henkilöistä. Taktisen tason edustajien tulee olla käsiteltävissä asioissa riittävän toimivaltaisia henki- löitä, jotta yhteistyökokouksissa kyetään tekemään kaikkia yhdessä sitovia linjauksia. Taktisen tason lähtö- kohtana on Uudenmaan tasoinen työskentely mutta tarvittaessa työskentelyä voidaan toteuttaa myös kah- denkeskisesti, tämän yhteistyörakenteen sisällä.

Taktisella tasolla yhteistyötä edistetään palveluteemoittain tai asiakasryhmien mukaisesti (jatkossa segmen- tointi). Nämä segmentit määritellään yhdessä, niin että ne muodostavat hallittavia kokonaisuuksia. Taktiset yhteistyökokoukset muodostetaan yhdessä sovittavalla segmentoinnilla (esimerkiksi lasten ja nuorten palve- lut, työikäisten palvelut, ikääntyneiden palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut). Segmentointitapa määri- tellään mallin käyttöönottoa suunniteltaessa ja sitä voidaan kehittää ja muokata tarpeiden mukaan myös

jatkossa. Linjaukset valittavasta tavasta ja sen muutoksista tekee ylimmän johdon yhteistyökokous, joka voi linjata perustettavaksi myös esimerkiksi tukipalveluiden ja hallinnollisten palvelujen vastuupareja tarpeen mukaan (esimerkiksi talous).

Taktisen tason toiminta tehostaa ja parantaa Uudenmaan laajuista toimintaa sekä ohjaa ja tukee operatiivi- sen tason vastuupareja. Tavoite on sujuvoittaa Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS- yhtymän välistä yhteistyötä mm. vakioitujen työskentelytapojen avulla.

Segmenttikohtaiset yhteistyökokoukset vastaavat oman kokonaisuutensa yhteistyön Uusimaa-tasoisesta ke- hittämisestä. Lisäksi ne jäsentävät ja määrittelevät kyseessä olevaa kokonaisuutta koskevia tavoitteita toi- menpiteiksi ja hankkeiksi johdon yhteistyökokouksen antamien tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Yhteis- työryhmistä päättää johdon yhteistyökokous.

Operatiivinen taso

Operatiivinen taso vastaa taktisella tasolla linjattujen toimenpiteiden käytäntöön viemisestä, päivittäisestä yhteistyöstä sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannasta. Operatiivinen taso viestii asiakasrajapinnan kehi- tyskohteet taktiselle tasolle. Operatiivisen tason johtamisesta ja suunnittelusta vastaavat käytännön työtä johtavat esihenkilöt tai tiimit.

Operatiivisen tason vastuuparit muodostetaan kunkin Uudenmaan hyvinvointialueen/Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välille, mutta ne voivat toimia myös yhdessä Uusimaa-tasolla tai useamman hyvinvointialu- een/Helsingin kaupungin kesken. Tällaisen vastuuparin perustamisesta tulee informoida taktisen tason seg- menttikohtaista yhteistyöryhmää, jonka alaiseen toimintaan ko. vastuuparin työskentely kuuluu. Vastuuparit raportoivat omasta toiminnastaan segmenttikohtaiselle yhteistyöryhmälle.

Taktisen tason segmenttikohtaisten yhteistyökokousten alla on pysyviä tai määräaikaisia operatiivisen tason vastuupareja, jotka toimivat yksittäisten palveluketjujen toimenpiteitä tai yhteistyöhankkeita varten. Vastuu- parin tehtävänä on kehittää kyseessä olevaan palveluketjuun liittyvää Uusimaa-tasoista tai kahdenkeskistä käytännön tason yhteistyötä ja työnjakoa segmenttikohtaisen yhteistyöryhmän antamien tavoitteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tässä kuvattuun yhteistyörakenteeseen voidaan tehdä tarkennuksia kokemusten ja jatkokehittämisen perus- teella johdon yhteistyökokouksen yhteisellä päätöksellä. Mahdolliset muutokset tehdään HUS-järjestämisso- pimukseen sen seuraavan päivityksen yhteydessä.

Järjestämissopimuksen seurantaryhmä

HUS-järjestämissopimuksen valmistelun ohjausryhmänä toiminut alueellinen valmisteluryhmä (jäljempänä alueellinen seurantaryhmä) toimii jatkossa sopimuksen seurantaryhmänä. Alueellinen seurantaryhmä koos- tuu kunkin Uudenmaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän nimeämistä jäsenistä. Alu- eellinen seurantaryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Alueellisen seurantaryhmän keskeisenä tehtävänä on seurata sopimuksen toteutumista ja käsitellä sopimuk- sen muutostarpeita sekä raportoida edellä mainittujen kokonaisuuksien osalta johdon yhteistyökokoukselle. Muutos voi perustua yhden tai useamman osapuolen esitykseen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloittee- seen.

Sopijaosapuolten on ilmoitettava sopimusta koskeva seuraavan kalenterivuoden muutostarve alueellisen seurantaryhmän nimeämälle yhteyshenkilölle, jonka tehtävänä on saattaa muutosehdotukset alueellisen seurantaryhmän kokoukseen käsiteltäväksi. Alueellinen seurantaryhmä päättää tarkemmin sopimusmuutok- sen valmistelun vastuutahosta ja menettelystä kunkin muutostarpeen käsittelyn yhteydessä.

Seurantaryhmä käsittelee myös osaltaan kesken vuoden tulleita pikaisia työnjaon muutosten tarpeita.

Työnjakojen muutokset ja seuranta

Oheisessa kaaviossa on kuvattu työnjakomuutosten perusprosessi. Työnjaot toimivat myös mm. rahoituksen kohdistamisen pohjana ja on tärkeää, että mahdollisista muutoksista työnjakoihin sovitaan aina yhdessä sel- keän alla kuvatun prosessin mukaan.

Kuva 2. Työnjaon muutosprosessi

Lähtökohtaisesti työnjakomuutokset ajoitetaan aina vuodenvaihteeseen ja huomioidaan talousarviossa. Mahdollisuus tehdä muutos tarvittaessa myös muussa yhteydessä on kuvattu prosessikaavioon. Talousar- vioprosessin osalta ennakoimaton muutos, jolla on rahallisia seurauksia osapuolille, toteutetaan käytännössä yhteisen esityksen perusteella joko talousarviomuutosprosessin kautta tai sovitaan tapauskohtaisesti ku- vassa 2 esitetyn prosessin mukaisesti.

Työnjakoa muutettaessa siitä on tehtävä ennakkoon joko ilmoitus tai esitys taktisen tason yhteistyökokouk- selle tai järjestämissopimuksen seurantaryhmälle. Ilmoitus riittää, mikäli tarvetta siirtää rahoitusta tai muita resursseja osapuolelta toiselle ei synny. Ilmoitus tehdään, vaikka muutos koskisi vain HUS-yhtymää ja yhtä aluetta tai Helsingin kaupunkia. Taktisen tason yhteistyökokous arvioi mm. sen käytettävyyttä laajemmin Uu- dellamaalla.

Mikäli rahoitusta tai muuta resurssia siirtyy, tehdään asiasta yhdessä sovittavalla pohjalla ja sisällöllä varus- tettu yhteinen esitys. Esitys sisältää laajemmat tiedot kuin edellä mainittu ilmoitus.

Esityksessä arvioidaan toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita muutoksella voi olla mm. henkilöstöön, osaamiseen ja resursointiin. Lisäksi suunnitellaan aikataulu ja vaadittavat toimenpiteet esim. osaamisen siir- tämiseen, tilamuutoksiin ja asiakasviestintään. Lomakkeeseen merkittävien henkilöstömuutosten arviointiin tarjoaa apua henkilöstöhallinto ja erilaisten kustannus/säästöjen euromääräisiin ja laskutukseen liittyviin ar- viointeihin taloushallinto.

Esitykset valmistellaan talousarvioprosessin aikataulujen mukaisesti ja toimitetaan taktisen tason kautta osaksi prosessia ohjeistuksen mukaan. Kesken budjettivuoden tehtävät esitykset viedään taktisen tason puol- lon kautta linjattavaksi joko kahdenkeskisiin tai johdon yhteiseen strategiseen yhteistyökokoukseen sen vai- kuttavuusalueesta riippuen. Tarvittaessa tehtävämuutoksesta tehdään erillinen määräaikainen sopimus, jossa sovitaan myös tehtävämuutosten rahoituksesta kustannusvaikuttavuus huomioiden.

Ennen sopimuskauden päättymistä on arvioitava, onko tehtävämuutos tarpeen sisällyttää pysyvästi järjestä- missopimukseen ja osaksi seuraavan vuoden talousarviovalmistelua.

Viralliset päätökset tehdään aina kunkin sopijaosapuolen omien päätöksentekoprosessien mukaisesti ja nii- den osalta säädetyn menettelyn mukaisesti (esim. talousarviomuutos).

3 RAHOITUS JA TALOUS

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. HUS-yhtymän talousarviokehys muodostetaan Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän yhteistyönä. Talousarviokehyksen laskennassa huomioidaan Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän strategia, työnjaolliset ja toiminnalliset muutokset, talouden ohjausta koskevat ohjelmat kuten, talous- ja tuottavuusohjelma, kus- tannusvaikuttavuus sekä valtion arvioitu kokonaisrahoitus ja sen laskennassa käytetyt parametrit.

Talousarviokehyksen valmisteluperiaatteet ja aikataulu vahvistetaan vuosittain Uudenmaan hyvinvointialu- eiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän johdon yhteistyökokouksessa. Investointisuunnitelma laaditaan valtion määrittelemällä tavalla osana taloussuunnittelua. Yhtymäkokous hyväksyy HUS-yhtymän kehyksen.

Talousarvioesitystä tarkennetaan syksyn aikana tulevien valtion sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastus- toimen rahoituslaskelmien ja valtion budjettipäätösten perusteella. HUS-yhtymän talousarvio kohdennetaan toiminnan kausivaihteluiden mukaisesti kullekin kuukaudelle.

Mikäli valtion budjettipäätöksellä on merkittävää vaikutusta keväällä sovittuun talouskehykseen, voidaan tar- kentaa HUS-yhtymän talousarviokehys valtion budjettipäätöksen mukaisesti. HUS-yhtymän talousarvioesitys käsitellään osana Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin talousarvioesitysten valmistelua niiden luottamuselimissä. HUS-yhtymän talousarvio hyväksytään yhtymäkokouksessa. HUS-yhtymän talous- arvioesitys tulee olla Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin käytettävissä niiden päättäessä omista talousarvioistaan.

HUS-yhtymän rahoitus

Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki maksavat talousarvioon perustuvat maksuosuudet HUS- yhtymälle siten, että maksu suoritetaan seuraavana pankkipäivänä Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsin- gin kaupungille maksettavan yleiskatteisen rahoituksen maksuajankohdasta laskettuna.

Talousarvion sitovuus ja talousarvion muuttaminen

HUS-yhtymän toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvion sitovuus (mm. käyttötalous, inves- tointitalous, rahoituserät ja toiminnalliset tavoitteet) vahvistetaan talousarviossa.

Talousarviota on muutettava talousarviovuoden aikana tarvittaessa talouden ja toiminnan olosuhteiden muuttuessa. Talousarvion muuttamisesta on säädetty hallintosäännössä.

Jäsenmaksuosuuksien tasaus ja yli- ja alijäämän käsittely

Jäsenten maksuosuuksien tasauksesta ja yli- ja alijäämän käsittelystä määrätään perussopimuksessa.

Kuukausiseuranta ja tilinpäätösennuste

Toiminnan ja talouden raportointi- ja ennusteaikataulu sekä tilinpäätösaikataulu laaditaan yhteistyössä Uu- denmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kanssa.

Talousarvion toteutumista seurataan vuosittain sovittavan raportointisuunnitelman mukaisesti. HUS-yhty- män talousjohto raportoi toiminnan ja talouden tiedot sovitussa muodossa Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille.

Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain. Toteutunutta palvelutuotantoa (mm. eurot ja lkm) ver- rataan jäsenmaksuosuuksien puitteissa kuukausikohdennettuun talousarvioon yhdessä sovittavalla tavalla ja HUS-yhtymä antaa selvityksen merkittävistä eroista.

4 ALUEEN VÄESTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS

Alueen väestön hyvinvointi ja terveys sekä niiden edistäminen

Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat Uusimaa-tasoisesta hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTE) koordinoinnista tehden tiivistä yhteistyötä HUS-yhtymän kanssa. Uudenmaan hyvin- vointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä toteuttavat yhdessä sovittuja tavoitteita toiminnassaan ja tekevät yhteistyötä keskenään ja kuntien kanssa. HUS-yhtymän nimeämänä hyvinvoinnin ja terveyden edis- tämisen vastuutahona toimii HUS Pth-yksikkö (perusterveydenhuollon yksikkö). HUS-yhtymällä on ensisijai- nen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy muihin sille laissa säädettyihin tehtäviin. Pth-yksikkö edistää Uudenmaan tasoisessa HYTE-ryhmässä asetettuja tavoitteita HUS-yhtymän omassa toiminnassa, HUS-yhtymän yhdyspinnoilla Helsingin kaupunkiin ja Uudenmaan hyvin- vointialueisiin sekä Uusimaa-tasoisesti, yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa.

Uudenmaan alueelle muodostetaan HYTE-rakenne sen järjestämiselle asetettujen tavoitteiden saavutta- miseksi. HYTE-työn kokonaiskoordinoinnille perustetaan Uudenmaan tasoinen HYTE-ryhmä, jossa ovat mu- kana Helsingin kaupunki, Uudenmaan hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä. Ryhmän koordinointivastuu jakau- tuu Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kesken kunkin tahon vuorotellessa puheenjoh- tajana vuosi kerrallaan.

Tiedolla johtaminen ja tiedon integraatio ovat keskeisenä kehittämiskohteena Uudenmaan tasoisessa hyvin- voinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhdyspinnoilla. Tässä kokonaisuudessa kaikilla organisaatiolla on tärkeä rooli. Tiedolla johtamisessa huomioidaan hyvinvoin- tialuetaso ja sen linkittyminen kuntiin (alueellinen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen hy- vinvointialueilla) sekä integraatio erikoissairaanhoidon ja hyvinvointialueiden välillä. Uudenmaan hyvinvoin- tialueiden alueelliset hyvinvointisuunnitelmat ja -kertomukset sekä Helsingin hyvinvointisuunnitelma ja -ker- tomus ovat tärkeitä tiedolla johtamisen työkaluja osana tätä kokonaisuutta. Helsingin kaupunki ja kukin Uu- denmaan hyvinvointialue laatii hyvinvointikertomuksensa ja -suunnitelmansa yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa.

HYTE integroituu järjestämissopimus-kokonaisuuden johtamiseen ja toimintaan kiinteästi, jolloin HYTE-työtä toteutetaan ja seurataan osana muuta talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellon mukaista toimintaa. Myös järjestämislain mukaiset vuosittaiset HYTE-neuvottelut ovat osa tätä kokonaisuutta. HYTE-yhteistyötä tehdään niin strategisella, taktisella kuin operatiivisellakin tasolla.

HYTE-integraatio palveluketjutyöskentelyyn vahvistaa mahdollisuuksia järjestelmälliseen, asukaslähtöiseen yhteistyöhön (erityisesti ennaltaehkäisy, järjestö- ja kumppanuusyhteistyö ml. mahdolliset alueelliset yhteis- hankkeet, terveys- ja hyvinvointierot, kustannusvaikuttavuus) kaikkien toimijoiden välillä.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvä tutkimus- ja kehittämisyhteistyö (TKKIO) kyt- ketään jatkossa yhdessä valittuihin, strategisiin Uusimaa-tasoisiin ilmiöihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja

turvallisuuden edistämisen toimenpiteisiin. HUS-yhtymän HYTE-työhön liittyvää lakisääteistä TKKIO-toimin- taa on kuvattu tarkemmin tämän sopimuksen tutkimusta, koulutusta, kehittämistä ja innovaatiota kuvaa- vassa osiossa (s.27).

Uudenmaan tasoisen HYTE-ryhmän tehtävät

- Otetaan käyttöön Uudenmaan HYTE-rakenteet. Osana yhteistyörakenteiden käyttöönottoa HYTE- verkostoissa tapahtuva yhteistyö uudistetaan vastaamaan nykyistä strategisemmin Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja koko Uudenmaan tarpeita.

- Tiedolla johtaminen ja sen integraatio on keskeinen kehittämiskohde Uudenmaan tasoisessa hyvin- voinnin ja terveyden edistämistyössä

- Tunnistetaan HYTE-työn painotukset ja keskeiset ilmiöt nyt kerätyn tietopohjan perusteella sekä hyvinvointialueiden ja Helsingin hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa

- Järjestämislain mukaisissa HYTE-neuvotteluissa tunnistetuille kehittämiskohteille määritel- lään Uudenmaan tasoiset toimenpiteet vastaamaan hyvinvointialueiden ja Helsingin tarpei- siin.

- Seurataan toimintaympäristön muutoksia ja vastataan havaittuihin tarpeisiin. Vastuu tar- peiden tunnistamisesta on sekä kunnilla, hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla, että HUS-yhtymällä.

- Ryhmä tukee Uudenmaan hyvinvointialueita ja Helsinkiä alueellisen ja yhdyspinnoilla ta- pahtuvan HYTE-työn kehittämisessä (ml. kunnat ja muut toimijat).

- Uusimaa-tasoisen HYTE-yhteistyön varmistamiseksi HYTE-rakenteita ja rooleja määritellään tarkemmin HYTE-ryhmässä.

- Viestintä:

- Vahvistetaan yhtenäistä HYTE-viestintää sen vaikuttavuuden parantamiseksi. Laaditaan viestintäsuunnitelma HYTE-viestinnän terävöittämiseksi. Sidotaan viestintäsuunnitelma viestinnän vuosikelloon.

HUS-järjestämissopimuksen HYTE-tietopohjan tarkoitus ja kuvaus valmisteluprosessista

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä Uudellamaalla koskevan lain (615/2021) 10

§ velvoittaa HUS-järjestämissopimuksen osapuolia ottamaan huomioon väestön palvelutarpeet sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurantatiedot sopimusta laadittaessa.

Uudenmaan väestön hyvinvointia, terveyttä, arjen turvallisuutta sekä (erikoissairaanhoidon) palvelutarvetta kuvaavan tietopohjan tarkoituksena on kuvata ja nostaa esiin Uudenmaan yhteisiä vahvuuksia, haasteita sekä hyvinvointialue- ja Helsinki-kohtaisia erityispiirteitä. Tavoitteena ei ole raportoida laajasti kaikkea HYTE-tie- toa, vaan HUS-järjestämissopimuksen näkökulmasta keskeisiksi tunnistettuja tietoja. Kerätty tietopohja ku- vaa Uudenmaan nykytilannetta, jota jatkossa täydentävät ja tarkentavat hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelmat ja -kertomukset. Tietopohja on kerätty koronapandemian aikana, ja tämä on hyvä huomioida tietopohjan tulkinnassa. Kootun tiedon pohjalta on mahdollista tunnistaa perustason ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön ja yhteisten kehittämistarpeiden kärkiä.

Tietopohja valmisteltiin yhteistyössä Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin sekä HUS-yhtymän kanssa, ja se hyväksyttiin valmisteluosapuolten kesken helmikuussa 2022. Tietopohja koostuu yhdeksästä teemaluo- kasta, jotka ovat 1) Uudenmaan väestö, 2) Koettu terveys, 3) Menetetyt elinvuodet, 4) Toimintakyky, 5) Mie- lenterveys, 6) Ylipaino, 7) Päihteet, 8) Arjen turvallisuus ja 9) Palvelujen käyttö. Tietopohjan indikaattorit on kuvattu teemaluokittain liitteessä 1. Tietopohjan päivittämiseen ja seurantaan liittyvät yksityiskohdat tarken- tuvat tulevaisuudessa.

Indikaattoritiedot on kerätty valtaosin Sotkanet-palvelusta. Tietopohjan valmistelussa huomioitiin hyvinvoin- tialueiden eroavaisuudet kyvykkyyksissä tuottaa tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista sekä palvelutar- peista. Tietopohjaan sisällytetyt tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia, ja tietoja on saatavilla hyvinvointi- aluetasoisina kaikilta alueilta sekä Helsingistä. Tietopohjan kokoamisessa hyödynnettiin muun muassa THL:n ehdotusta hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen minimitietosisällöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelu- jen kustannusvaikuttavuusmittariston (KUVA-mittaristo) indikaattoreita. Tietopohjan valmistelussa tunnis- tettiin haasteita tietojen luotettavuudessa esimerkiksi FinSote-tutkimuksen pienistä otannoista johtuen, mutta vaihtoehtoisia tietolähteitä ei tunnistettu. Osallisuuden näkökulman vahvempi huomioiminen tunnis- tettiin myös mahdolliseksi kehittämiskohteeksi tulevaisuudessa.

Erikoissairaanhoidon palvelutarpeen näkökulman valmisteluun saatiin konsultaatiotukea THL:stä. Erikoissai- raanhoidon palvelutarpeen mittaaminen kokonaisvaltaisesta ja kattavasta näkökulmasta on haasteellista, johtuen muun muassa erikoissairaanhoidon erikoisalojen suuresta määrästä. Valmiita nimenomaisesti ESH- palvelutarvetta kuvaavia indikaattoreita ei ole tällä hetkellä käytettävissä ja teemaan liittyvää kehitys- ja mää- rittelytyötä tehdään kansallisella tasolla tulevina vuosina eri hankkeissa.

Uudenmaan väestön terveys, hyvinvointi ja (erikoisairaanhoidon) palvelutarve

Väestörakenne ja -ennusteet sekä kieliryhmät ja ulkomaalaistaustaisuus

Taulukko 1. Uudenmaan hyvinvointialueiden väestö v. 2020–2021 ja väestöennuste v. 2030, Tilastokeskus

Väestö	31.12.2020	31.12.2021	Väestöen- nuste, 2030	Erotus (N), 2021–2020	Kasvu (%), 2021–2030
Helsinki	656920	658457	703540	1537	6,8
Itä-Uusimaan hyvinvointialue	98254	99073	101592	819	2,5
Keski-Uusimaan hyvinvointialue	199330	201854	210932	2524	4,5
Länsi-Uusimaan hyvinvointialue	473838	478919	511700	5081	6,8
Vantaa-Keravan hyvinvointialue	274336	276438	309052	2102	11,8
Uusimaa	1702678	1714741	1836816	12063	7,1
Koko maa	5533793	5548241	5598821	14448	0,9

Taulukko 2. Uudenmaan hyvinvointialueiden väestö ikäryhmittäin, %-osuus hyvinvointialueen väestöstä, Ti- lastokeskus

Väestö ikäryhmittäin, %-osuus hvan vä- estöstä, 31.12.2021	0–6-v.	7–15-v.	16–24-v.	25–64-v.	65–74-v.	75–84-v.	85+ v.
Helsinki	6,7	8,5	9,9	57,3	9,5	5,9	2,2
Itä-Uusimaan hyvinvointialue	6,5	11,1	8,6	51	12,6	7,5	2,6
Keski-Uusimaan hyvinvointialue	7	11,7	9,4	52,2	11,4	6,3	2
Länsi-Uusimaan hyvinvointialue	7,3	11,6	9,7	53,1	10,2	6,2	1,9
Vantaa-Keravan hyvinvointialue	7,5	10,5	10,4	55,3	9,3	5,5	1,6
Uusimaa	7,0	10,2	9,8	54,9	10,1	6,1	2,0
Koko maa	6,4	10,1	9,8	50,6	12,7	7,5	2,8

Taulukko 3. Uudenmaan hyvinvointialueiden väestön kieliryhmät ja ulkomaalaistaustaiset, Tilastokeskus

Ruotsinkielinen väestö, % väes- töstä 31.12. Tilastokeskus, 2020		Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äi- dinkielenä / 1 000 asukasta, Tilasto- keskus, 2021		Ulkomaalaistaustaiset / 1 000 asu- kasta, Tilastokeskus, 2021
Helsinki	5,6	Helsinki	173,3	Helsinki	176,2
Itä-Uusimaan hyvinvointi- alue	28,6	Itä-Uusimaan hyvinvointi- alue	64,1	Itä-Uusimaan hyvinvointi- alue	66,8
Keski-Uusimaan hyvinvointi- alue	1,2	Keski-Uusimaan hyvinvointi- alue	64,1	Keski-Uusimaan hyvinvoin- tialue	64,5
Länsi-Uusimaan hyvinvointi- alue	12,1	Länsi-Uusimaan hyvinvointi- alue	150,2	Länsi-Uusimaan hyvinvointi- alue	151,4
Vantaa-Keravan hyvinvointi- alue	2,2	Vantaa-Keravan hyvinvointi- alue	217	Vantaa-Keravan hyvinvoin- tialue	221,2
Uusimaa	7,7	Uusimaa	154,7	Uusimaa	157,0
Koko maa	5,2	Koko maa	82,6	Koko maa	84,6

Uudenmaan väestön terveyden, hyvinvoinnin ja (erikoissairaanhoidon) palvelutarpeen kuvaus

Uudellamaalla väestö voi monessa suhteessa Suomen keskiarvoa paremmin ja elinvuosia menetetään muu- hun maahan verrattuna vähemmän. Väestön terveyttä, hyvinvointia ja palvelutarvetta arvioitaessa on kui- tenkin huomioitava pääkaupunkiseudulla korostuvat urbaaniympäristön ilmiöt. Uudenmaan erityispiirteenä on myös muunkielisten ja ulkomaalaistaustaisten merkittävästi keskimääräistä suurempi osuus väestöstä, mikä edellyttää palveluilta ja niiden järjestämiseltä erityishuomiota.

Kaupunkiympäristössä korostuvat alkoholin ongelmakäyttö, alkoholiin liittyvät kuolemat ja laittomien huu- meiden käyttö, sekä erityisesti nuorilla laittomien huumeiden kokeilut. Myönteisenä kehityksenä Uuden- maan nuoret yhä harvemmin juovat alkoholia humalahakuisesti tai käyttävät tupakkatuotteita. Uudella- maalla korostuu valitettavan yleiset seksuaalisen häirinnän kokemukset. Nuorista naisista jopa puolet on ko- kenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana.

Pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut kaikilla Uudenmaan hyvinvointialueilla vuosien 2020 ja 2021 välillä, osuuden ollen hiukan Suomen keskiarvoa suurempi. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt, mutta 17–24-vuoti- aista koulutuksen ulkopuolelle jäi Uudellamaalla vuonna 2019 koko maan keskiarvoa suurempi osa. Koulu- tusryhmien väliset erot elintavoissa ovat keskeisiä tekijöitä väestön terveys- ja hyvinvointierojen taustalla. Erot elintavoissa ovat Suomessa pysyneet ennallaan tai osin jopa kasvaneet 2000-luvun aikana ja näkyvät jo aikaisin. Uudellamaalla haasteina ovat ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten merkittävästi yleisempi ylipainoisuus sekä tupakkatuotteiden käyttö lukio-opiskelijoihin verrattuna.

Viime aikoina aikuisten ja erityisesti vanhimpien ikäluokkien päivittäinen liikkuminen on vähentynyt ja yksi- näisyyden tunne lisääntynyt. Myös nuorilla yksinäisyyden tunne, ja erityisesti tytöillä kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, ovat yleistyneet. Näiden voidaan tulkita liittyvän osin koronapandemiaan ja erityisesti nuor- ten ja vanhimpien ikäryhmien arkeen kohdistuneisiin rajoitustoimiin. Tämä mahdollisesti myös selittää ha- vaittua nuorten koetun terveyden heikkenemistä. Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet näkyvät opis- keluhuollon palvelujen tarpeen lisääntymisenä ja erikoissairaanhoidon lähetemäärien kasvuna.

Lasten terveyden osalta fyysinen toimintakyky on Move-mittausten perusteella heikentynyt niin Uudella- maalla kuin koko Suomessa. Samaan aikaan erityisesti alakouluikäisten ylipaino on alkanut uudestaan yleis- tyä. Vaikka neuvola- ja kouluterveydenhuollon tuottaman Avohilmo-tiedon perusteella ylipainoisuus oli vuonna 2021 kaikissa lasten ikäryhmissä niin tytöillä kuin pojilla Uudellamaalla harvinaisempaa kuin koko maassa keskimäärin, ovat sen yleisyys ja kehityssuunnan muutos merkittäviä.

Ensihoitotehtäviä asukkaita kohden on HUS-piirissä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Toisaalta en- sihoidon tarpeeseen vaikuttavat terveydenhuollon järjestämisen tavat ja maantieteelliset erityispiirteet.

Näin ollen alueiden välinen vertailu on haastavaa. Myös päivystyskäyntien asukaslukuun suhteutetun koko- naismäärän perusteella on haastavaa tehdä tulkintoja.

Sähköisesti asioivien osuus sote-palvelujen käyttäjistä on Uudellamaalla merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käytössä kokee kuitenkin työikäisistä jopa 70–80 % ja ikäihmisistä 90 %.

Uudenmaan tasoisen tarkastelun lisäksi havaintoja väestön terveydestä, hyvinvoinnista sekä (erikoissairaan- hoidon) palvelutarpeesta on kuvattu hyvinvointialueittain sekä Helsingin kaupungin näkökulmasta teemoit- tain. Aluekohtaiset tarkastelut on kuvattu liitteessä 2.

5 PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN JA PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA –KETJUJEN YHTEENSOVITTAMINEN UUDENMAAN ALUEELLA

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla (615/2021) 9 §:n 3 mo- mentin 3. ja 4. kohdat velvoittavat Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän so- pimaan (i) yhteisistä toimenpiteistä perusterveydenhuollon vahvistamiseksi sekä (ii) yhteisistä toimenpiteistä osapuolten palveluiden yhteensovittamiseksi kokonaisuuksiksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluket- jujen ja -kokonaisuuksien yhteisestä määrittelemisestä.

TOIMENPITEET PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMISEKSI

Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi sopimusosapuolien tulee huomioida:

- yhteiskunnalliset ja yhteisölliset muutokset sekä toimenpiteet, jotka ehkäisevät terveysongelmia en- nalta;

- riittävä rahoitus henkilökunnan määrän lisäämiseen, prosessien automatisaatioon ja digipalvelujen kehittämiseen, jotta palvelujen saatavuus paranee;

- lähipalvelujen tukeminen ja uusien palvelukanavien kehittäminen, jotta palvelujen saavutettavuus paranee;

- toiminnalliset muutokset, jotka parantavat hoidon jatkuvuutta;

- ammattilaisten osaamisen jatkuva kehittäminen, jotta hoidon laatu ja vaikuttavuus paranevat;

- tutkimus- ja kehitystoiminta, jotta hoidon vaikuttavuutta voidaan arvioida ja parantaa;

- selkeät roolit, vastuut ja yhteistyö palvelutuotannon eri osapuolten välillä, jotta asiakas saa oikean hoidon oikeassa paikassa oikeaan aikaan;

- palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen luominen yhteistyössä hoidon eri tasojen ja eri sektoreiden vä- lillä, jotta asiakkaiden tarpeisiin vastataan parhaalla mahdollisella tavalla.

Sopimusosapuolilla on yhteinen näkemys ja tahtotila seuraavista yhteisistä toimenpiteistä perustervey- denhuollon vahvistamiseksi:

- Luodaan selkeitä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja potilaille, joiden hoito tai seuranta siirtyy HUS- yhtymän ja hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin välillä tai joiden auttamiseen tarvitaan monia- laista ja monitasoista yhteistyötä.

- Kehitetään palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja niin, että potilas pääsee tarvittaessa sairaala-alan eri- koislääkärin arvioon lääketieteellisen kiireellisyyden puitteissa mahdollisimman nopeasti.

- Toteutetaan sote-rakenneuudistus- ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeissa valmistellut yhteistyö- hankkeet, kuten Terapiat etulinjaan -hanke.

- Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumis- ja täy- dennyskoulutusta suunnitellaan ja tuotetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä HUS-yhtymän pe- rusterveydenhuollon yksikön ja erikoisalojen kanssa. Yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille ja

erikoistuville hammaslääkäreille luodaan sujuvat koulutusväylät HUS-alueella, ja yleislääketieteen erikoislääkäreiden osaamista vahvistetaan väestön palvelutarpeen ja erikoislääkärin oman kiinnos- tuksen ja suuntautumisen mukaisesti. Perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon vahvista- miseksi tehdään yhteistyötä erikoishammaslääkärikoulutuksen lisäämiseksi ja kouluttautumisedelly- tyksien kehittämiseksi. Riittävä määrä erikoishammaslääkäreitä perusterveydenhuollossa mahdollis- taa perusterveydenhuoltopainotteisten palveluketjujen rakentamisen suun terveydenhuoltoon. Koulutustoiminnasta sovitaan tarkemmin tämän sopimuksen luvussa tutkimus-, koulutus-, kehittä- mis- ja innovaatiotoiminta

- Kehitetään yhteisiä digitaalisia palveluita sekä perus- ja erityistasoa lähentäviä vuorovaikutteisia yh- teistyömuotoja.

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN MÄÄRITTELEMINEN: KÄSITTEET JA KÄYTÄNNÖT

Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän palveluiden yhteensovittami- sessa on kysymys palvelukokonaisuuksista ja -ketjuista, joiden määrittelyyn ja toteuttamiseen sopimusosa- puolet sitoutuvat.

Yleiset rakenteet, joiden puitteissa palveluja yhteensovitetaan, on esitetty tämän sopimuksen luvussa Yhteis- toiminnan johtaminen, ohjaus ja päätöksenteko. HUS-yhtymässä on perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan tuntemus ja joka tukee tässä sopimuksessa sovitulla tavalla palvelujen yhteen- sovittamista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon välillä.

Palvelukokonaisuudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa palvelujen kokonaisuutta, joka on määritelty tietyn asiakasryhmän palvelutarpeiden perusteella. Palvelukokonaisuudessa määritellään eri palvelujen tuottami- sen periaatteet ja säännöt. Palveluketjulla tarkoitetaan tässä sopimuksessa eri palveluntuottajien yhteenso- vitettavien palvelujen prosessia, joka on määritelty tietyn asiakasryhmän palvelutarpeiden perusteella ja jonka tavoitteena on saavuttaa asiakkaan terveydessä tai tilanteessa haluttu muutos. Palveluketjussa määri- tellään palveluntuottajien työnjako ja vastuut.

Palvelujen yhteensovittamisen tavoitteet:

- parantaa palvelujen laatua

- parantaa palvelujen jatkuvuutta

- varmistaa, että asiakas saa oikeaa palvelua, oikeassa paikassa ja oikea-aikaisesti

- edistää kielellisten oikeuksien toteutumista

- vähentää asiakkaan tarpeetonta siirtymistä organisaatioiden välillä

- lyhentää viiveitä palveluun pääsemiseen

- parantaa henkilöstön osaamista

- parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja henkilöstön riittävyyttä

- vähentää päällekkäisyyksiä ja osaoptimointia

- parantaa tiedon laatua ja saatavuutta ja

- hillitä kustannuksia.

Yhteiset toimenpiteet palveluiden yhteensovittamiseksi sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien yhteiseksi määrittelemiseksi

Palvelukokonaisuuden tai -ketjun määrittelyprosessi voi käynnistyä Uudenmaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän toimijan aloitteesta. Määrittelyprosessin lähtökohtana on tietyn asiakasryhmän

palvelutarve. Palvelujen yhteensovittamisesta sovitaan palveluketjun tai -kokonaisuuden kaikkien osapuol- ten kesken. Mikään osapuoli ei voi yksipuolisesti määritellä palveluketjujen tai -kokonaisuuksien sisältöä tai sitovuutta. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen luomisessa huomioidaan palvelutuotantoon osallistuvien ta- hojen todelliset resurssit, jotta laadukas hoito ja seuranta voivat käytännössä toteutua kaikissa vaiheissa pal- velukokonaisuutta tai -ketjua. Palveluketjujen ja -kokonaisuuksien luomisessa huolehditaan kielellisten oi- keuksien toteutumisesta.

Palvelukokonaisuuden tai -ketjun määritelmään kirjataan hoitovastuu eri vaiheissa, jotta sekä ammattilaisille että asiakkaille on selkeää, mikä taho on kullakin hetkellä vastuussa palvelusta.

Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä priorisoidaan sellaisia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja, joilla on suuri kansanterveydellinen merkitys, toisin sanoen, jotka esimerkiksi koskevat suuria asiakasjoukkoja tai joiden käyttöönoton myötä on mahdollista saavuttaa merkittävää terveys- tai hyvinvointihyötyä tai hillitä kustannuksia.

Palvelukokonaisuudelle tai -ketjulle määritellään tavoitteet ja niiden mittarit, palveluiden sisältö, palveluiden järjestäjät ja tuottajat sekä palvelutuotannon periaatteet ja säännöt. Myös palvelukokonaisuuden tai -ketjun seuranta- ja ohjausvastuu määritellään. Seurantatiedon on oltava niin laadukasta, että se mahdollistaa tutki- muksen tekemisen ja palvelujen kehittämisen.

Osapuolet tavoittelevat teknisiä ratkaisuja, joilla palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelemistä, hallin- nointia ja talouden seurantaa edistetään.

Luvussa Yhteistoiminnan johtaminen, ohjaus ja päätöksenteko on sovittu sopijaosapuolien työnjaon ja yh- teistyömallien muuttamiseen liittyvistä menettelyistä. Palveluketjujen ja -kokonaisuuksien kehittämisen tu- eksi pilottihankkeissa on kuitenkin mahdollista tilapäisesti poiketa muualla tässä sopimuksessa kuvatusta työnjaosta. Mikäli muutoksia ehdotetaan pilottihankkeen jälkeen pysyviksi, noudatetaan sopimuksen luvun yhteistoiminnan johtaminen, ohjaus ja päätöksenteko mukaista menettelyä.

Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen tavoitteisiin pääsemiseksi sopijaosapuolilla on yhteinen tahtotila seuraa- vien kokonaisuuksien kehittämiseen:

- Kehitetään Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän yhteisiä tai yh- teensopivia asiakkaille tarjottavia digitaalisia palveluja. Digitaaliset ratkaisut voivat mahdollistaa hoi- don käynnistymisen suoraan oikeassa hoitopaikassa, mukaan lukien erikoissairaanhoidossa.

- Kehitetään Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän yhteisiä tai yh- teensopivia talouden ja asiakasvirtojen seurannan sekä asiakasohjauksen järjestelmiä.

- Kehitetään lähete-palautejärjestelmää niin, että lähetteet ja palautteet ovat tarkoituksenmukaisia, laadukkaita ja viipymättä käytettävissä.

- Lisätään vuorovaikutteisia yhteistyömuotoja, jotka sujuvoittavat palveluja, lähentävät perus- ja eri- tyistasoa, parantavat erikoissairaanhoidon saatavuutta ja vähentävät kirjallisen lähete-palautejärjes- telmän merkitystä, esimerkiksi:

- luodaan yhteisiä yksiköitä, kuten yhteisosastoja ja -kampuksia,

- tuodaan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon sairaaloiden erikoislääkäreiden ja mui- den terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista,

- rakennetaan selkeät konsultaatiomallit perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja so- siaalihuollon yhteistyöhön ja otetaan ne laajasti käyttöön.

- HUS-yhtymän terveyssosiaalityön yhteistyömuotoja uudistetaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin työtä tukevaksi.

6 ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISVASTUU

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaavat Uudellamaalla ensisijaisesti Uuden- maan neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. HUS-yhtymä on järjestämisvastuussa niistä erikoissai- raanhoidon toiminnoista, joista laissa erikseen säädetään tai joista sovitaan järjestämissopimuksessa.

Järjestämissopimuksessa voidaan sopia Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin vastuulle kuuluvien terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtämisestä tarpeen mukaan HUS-yhtymälle. Osapuolet eivät voi kuitenkaan sopia 5 ja 6 §:ssä HUS-yhtymän järjestämisvastuulle säädetyistä tehtävistä. Osana järjestämissopimusta eri hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki voivat tarvittaessa sopia eri tavalla työnjaostaan HUS-yhtymän kanssa. Järjestämissopimuksen lisäksi osapuolten on mahdollista sopia muusta työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:n mukaista yhteistyösopimusta.

Järjestämisvastuun jako

HUS-yhtymä on järjestämisvastuussa erikoissairaanhoidosta tiettyjä nykyisen työnjaon mukaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Nykytilaan nähden tehtävät muutokset sovitaan erikseen ja poikkeukset hyväksytään kun- kin sopijaosapuolen päätöksentekokäytänteiden mukaisesti.

Järjestämisvastuun muutokset

Järjestämisvastuuseen liittyvä työnjaon muutosprosessi kuvataan luvussa yhteistoiminnan johtaminen, oh- jaus ja päätöksenteko.

Palveluiden järjestämiseen liittyvät sen kaltaiset muutokset, joiden tarkoituksena on järjestämissopimuk- sessa osapuolten kesken sovittujen palveluiden järjestämiseen liittyvän työnjaon, yhteistyön ja toiminnan yhteensovittamisen vahvistaminen ja jo sovittujen palveluiden järjestämisvastuuseen kohdistuvat yksityis- kohtia määrittävät muutokset, voidaan käsitellä ja ratkaista järjestämissopimuksen johtamismallin mukai- sissa taktisen tason kokouksissa muuttamatta itse järjestämissopimusta ottaen huomioon lisäksi, mitä osa- puolet ovat sopineet järjestämissopimuksen luvussa yhteistoiminnan johtamisesta, ohjauksesta ja päätök- senteosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan järjestämisen kehittämistä varten käynnistetään kehittä- misprojekti, jonka ensisijaisena tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti päivystystoimintaa sen toiminta- edellytysten turvaamiseksi. Kehittämisprojektin tavoitteena on mm. päivystystoimintaan liittyvän koulutuk- sen kehittäminen, yleislääkärien palkkaratkaisujen kehittäminen, konsultaatiokäytänteiden kehittäminen, kiirevastaanottotoiminnan kehittäminen, jatkohoitoprosessin kehittäminen ja 116117 toiminnan tarkastelu. Kehittämisprojekti käynnistetään alkuvuonna 2023 viiden alueen ja HUSin yhteistyöryhmän päätöksellä. Ke- hittämisprojektin projektiryhmä valmistelee tarkemmat tavoitteet, aikataulun sekä konkreettisia toimenpi- teitä vuoden 2023 aikana.

7 TUTKIMUS-, KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA

Tässä järjestämissopimuksessa TKKI-toiminnalla tarkoitetaan tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatio- toimintaa. Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän TKKI-toiminta tukee yhtei- siä alueellisia ja valtakunnallisia tavoitteita. TKKI-toiminnassa tulee huomioida myös Uudenmaan kaksikieli- syys (suomi - ruotsi). TKKI-toiminta edellyttää pysyvää, turvattua ja merkittävää tarvevakiointikertoimesta riippumatonta valtion rahoitusta.

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä, Uudenmaan alueen sosiaalialan osaamis- keskusten kokonaisuus, Helsingin yliopisto (HY), Aalto-yliopisto ja Uudenmaan ammattikorkeakoulut (AMK) perustavat koordinoivan neuvottelukunnan, joka yhteensovittaa TKKI-toimintaa strategisiin painopisteisiin nähden. Neuvottelukunnan puheenjohtajuus on vuorotellen Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kau- pungilla. Neuvottelukunta voi muodostaa alatyöryhmiä.

Koulutustoiminnan yhteistyö, yhteensovittaminen ja työnjako

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä osallistuvat yhteistyössä HY:n kanssa mm. lääketieteellisen tiedekunnan edustamien alojen ja soveltuvin osin muiden sosiaali- ja terveysalan opetustoi- minnan järjestämiseen. HUS-yhtymä toimii yliopistosairaalana koulutus- ja opetustoiminnassa tiiviissä yhteis- työssä HY:n kanssa. Uudenmaan hyvinvointialueilla järjestetään perusopetusta, ammatillista jatkokoulutusta ja muuta koulutustoimintaa. Erikoissairaanhoidon käytännön oppiminen tapahtuu pääosin HUS-yhtymän or- ganisaatiossa, jossa sitä koordinoidaan yhteistyössä HY:n lääketieteellisen tiedekunnan kanssa sen edusta- milla koulutusaloilla. Perusterveydenhuollon lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen käytännön koulu- tuksen toteuttavat Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä, ja sitä koordinoi HUS- yhtymä yhteistyössä HY:n kanssa. Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on merkittävä rooli sote-alojen perusopetuksessa ja ammatillisessa jatkokoulutuksessa. Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä tekevät myös yhteistyötä AMK:iden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa Uuden- maan alueella. Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on myös itsenäistä koulutustoimintaa.

Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin perusterveydenhuollossa tapahtuvasta lääkäreiden ja hammaslääkäreiden sekä soveltuvin osin muiden alojen perusopetuksesta, siihen sisältyvästä harjoitte- lusta ja yleislääketieteen ammatillisesta jatkokoulutuksesta sekä erikoistuvien hammaslääkäreiden koulutta- misen yhteistyöstä sovitaan erillisillä sopimuksilla. HUS Perusterveydenhuollon yksikkö (HUS Pth-yksikkö) koordinoi ja tuottaa koulutusta tiiviissä yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa perusterveyden- huollon jatkokoulutusvaiheessa oleville lääkäreille, kouluttaa perusterveydenhuollon kouluttaja- ja ohjaaja- lääkäreitä sekä ylläpitää yleislääketieteen ammatillisen jatkokoulutuksen verkostoja. Sopimuksiin kuuluvaa toimintaa rahoitetaan kanavoimalla Pth-yksikölle osa Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupun- gin valtiolta saamista lääkäreiden jatkokoulutusjaksojen koulutuskorvauksista.

Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on suun erikoishoidon yksiköitä, jotka osallistuvat erikoistuvien hammaslääkäreiden kouluttamiseen yhteistyössä yliopistojen ja yliopistosairaaloiden kanssa. Tavoitteena on lisätä sekä perustason että erikoistason suunterveydenhuollon koulutusta. Hammaslääkärei- den mahdollisuuksia erikoistumiskoulutukseen tulee lisätä hyvinvointialueiden asukkaiden hoidon tarpeen tyydyttämiseksi.

Sosiaali- ja terveystoimialalla harjoittelee vuosittain tuhansia sosiaali- ja terveysalan tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Opiskelijoiden koulutukseen kuuluvat lakisääteiset harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot sekä am- matillisen osaamisen näytöt työpaikoilla. Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat sitoutuneet järjestämään opiskelijoille harjoittelu-, työssäoppimis- ja osaamisen näyttötilaisuuspaikkoja.

Tutkimustoiminnan yhteistyö, yhteensovittaminen ja työnjako

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä tekevät laajaa tutkimus- ja kehittämisyh- teistyötä, mm. HY:n, Aalto yliopiston, alueen AMK:iden ja yritysten kanssa. Tähän sisältyy monimuotoista tutkimusta, kuten opinnäytetöitä, väitöskirjoja, tutkijalähtöistä tutkimusta, sekä näistä nousevaa yritysyh- teistyötä ja innovaatiotoimintaa. Tutkimusaiheet ovat usein lähtöisin käytännön tarpeista, ja tutkimus tukee yhdessä asetettuja Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja Uudenmaan strategisia tavoit- teita. Yhteisiä rakenteita ja toimintamalleja muodostamalla mahdollistamme henkilöstön osaamisen kehittä- misen ja eri toimijoiden verkostoitumisen.

HUS Pth-yksikkö tukee perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta tiiviissä yhteistyössä HY:n kanssa. Uu- denmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa tehtyjen sopimusten avulla yksikkö voi mahdol- listaa tutkimusjaksoja perusterveydenhuollossa työskenteleville alan väitöskirjatutkijoille.

HUS-yhtymän keskeinen rooli on yhteistyökumppaneineen luoda kyvykkyyksiä, kouluttaa tieteellisen tutki- muksen osaajia sekä tuottaa laadukkaasti tutkittua tietoa. HUS-yhtymällä on johtava kansallinen ja merkit- tävä eurooppalainen rooli laite- ja lääketutkimuksessa. HUS-yhtymä luo, ylläpitää ja edistää monipuolisia tut- kimusrakenteita, jotka täyttävät kansainväliset edellytykset mm. tutkimusrahoituksen hakemiseen EU:sta myös yhteistyössä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa.

Yhteistyössä Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä alueen yliopistojen ja korkeakoulu- jen kanssa HUS-yhtymä toteuttaa ja jatkaa tutkimustoimintaa tiiviissä vuorovaikutuksessa huomioiden myös monialainen sote-alan tutkimus. HUS-yhtymässä toimiva Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus tuottaa hyvinvointialueiden potilaita hyödyttävää hoito- ja terveystieteellistä tutkimusnäyttöä ja soveltaa sitä sote- järjestelmän tehostamiseen. HUS-yhtymä vastaa lakisääteisen alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan ja alueellisen tutkimustoimikunnan järjestämisestä. HUS-yhtymän tutkimusjohto vastaa HUS- yhtymän tutkimustoiminnasta ja tekee yhteistyötä mm. Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kau- pungin kanssa; näissä tehdään myös itsenäistä tutkimusta.

Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö, yhteensovittaminen ja työnjako

Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kehittämis- ja innovaatioyhteistyön (KI) tavoitteena on edistää Uudenmaan asukkaiden hyvinvointia, sote-palveluiden kustannusvaikuttavuutta ja laatua, lisätä potilasturvallisuutta ja parantaa palveluketjujen ja -kokonaisuuksien toimivuutta. HUS-yhty- män keskeisenä roolina on yhteistyökumppaneineen ylläpitää ja kehittää olemassa olevia monipuolisia inno- vaatiorakenteita yhteistyössä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sekä alueilla toimivien KI-toimintaa tekevien yliopistojen, AMK:iden, yritysten, kolmannen sektorin ja kansainvälisten yliopistover- kostojen kanssa. Näin muodostuva TKKI-yhteistyöverkosto mahdollistaa Uudenmaan aluetasoisen kehittä- mis- ja innovaatiotoiminnan ja eri toimijoiden yhteistyön mukaan lukien kansainväliset rahoitushaut. Integ- raation kehittäminen yhdessä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa sekä peruster- veydenhuollon kehittämisen tuki kuuluvat myös Pth-yksikön vastuualueisiin. Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on myös itsenäistä KI-toimintaa.

Sosiaalihuollon TKKI-toiminta

Vuonna 2022 Uudenmaan alueella toimii useampi sosiaalialan osaamiskeskuskeskus: Socca pääkaupunkiseu- dulla, Sosiaalitaito Keski- ja Länsi-Uudellamaalla ja Verso Itä-Uudellamaalla. Lisäksi kaksikielisillä alueilla toi- mii FSKC (Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området). Sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteisinä tehtävinä on kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta, kehittää sosiaali- huollon peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja, turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys, toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämis- toimintaa yhdessä hyvinvointialueiden kehittämistyön kanssa sekä ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi.

Sosiaalityön osalta keskeisiä tavoitteita tuleviin TKKI-rakenteisiin ovat yliopistolliset sote-keskukset /tutki- mus- ja opetusklinikat. HY:n Helsinki Practice Research Centreen sijoittuvan sosiaalityön käytäntötutkimuk- sen tavoitteena on tiivis ja koordinoitu tutkimus- ja opetusyhteistyö sekä käytännön opetuksen sijoittuminen myös sote-keskuksiin.

Yhteistoiminta-alueella on tarve mallintaa yhtenäinen sosiaalihuollon TKKI-rakenne, johon kytkeytyy myös yhteinen osaamis- ja tukikeskustoiminta (OT-keskustoiminta) sosiaalihuollon osalta. Uudellamaalla toimivat osaamiskeskukset (Socca, Sosiaalitaito ja Versosta Itäinen Uusimaa) yhdistyvät 1.1.2023 alkaen Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskukseksi, joka sijoittuu aluksi HUS-yhtymään. Ruotsinkielinen osaamiskeskus toimii valtakunnallisesti, mutta yhteistyö Uudenmaan osaamiskeskuksen kanssa on tiivistä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä tutkimus- ja kehittämisyhteistyö

HUS-yhtymällä on lakisääteisiä TKKI-velvoitteita myös HYTE-työn osalta, mihin perustuen HUS Pth-yksikkö tarjoaa HYTE-työhön liittyvää koulutustoimintaa ja esimerkiksi verkostotyömahdollisuuksia tai kehittämispa- joja yhteistyössä Helsingin kaupungin ja hyvinvointialueiden kanssa Uudenmaan-tason HYTE-työryhmässä sovittavalla tavalla. Lisäksi HUS Pth-yksikkö tukee alan tutkimus- ja kehittämistyötä yhteistyössä HY:n kanssa. Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on myös HYTE-työhön liittyvää omaa TKKI-toimintaa.

8 TUKIPALVELUT

Lääkinnällisten tukipalveluiden, lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittä- misestä ja laadun valvonnasta säädetään Uusimaa-lain 9 §:ssä. Tässä luvussa lääkinnällisillä tukipalveluilla tarkoitetaan seuraavia palveluja: Diagnostiset tukipalvelut (laboratorio ja kuvantaminen) sekä lääkehuollon ja kliinisen farmasian palvelut. Tukipalveluiden ensisijainen järjestämisvastuu on Uudenmaan hyvinvointialu- eilla ja Helsingin kaupungilla. HUS-yhtymän järjestämisvastuulle kuuluvat ne tukipalvelut, jotka ovat välttä- mättömiä HUS-yhtymän järjestämisvastuun toteuttamiseksi.

Lääkinnälliset tukipalvelut liittyvät kiinteästi Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä HUS- yhtymän järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja ne integroidaan osaksi hoito- ja palveluketjuja.

Sopijaosapuolet sitoutuvat yhteistoimintaan tukipalveluiden järjestämisessä. HUS-yhtymä on ensisijainen tu- kipalvelujen tuottaja diagnostisten tukipalveluiden sekä lääkehuollon ja kliinisen farmasian osalta. Mikäli Uu- denmaan hyvinvointialueilla tai Helsingin kaupungilla suunnitellaan edellä mainittuja tukipalveluita koskien muita merkittäviä tuotantotapoja tai ulkoistuksia, niistä neuvotellaan sopijapuolten kesken ennen toiminnan muutosta. HUS-yhtymä voi tuottaa sopijaosapuolille myös muita tukipalveluita (kuten HUS Logistiikka, HUS Hankinnat ja HUS Asvia), jolloin niiden tuottamisesta sovitaan erillisin sopimuksin.

Tukipalvelut hinnoitellaan kustannusvastaavasti. Hinnoitteluperiaatteet ovat kaikille Uudenmaan hyvinvoin- tialueille ja Helsingin kaupungille samat sekä samat kuin HUS-yhtymän omille yksiköille. Veloitusperusteet palveluille ovat selkeät ja alueiden tiedossa. Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki varmistavat tiiviillä yhteistyöllä ja sopimusohjauksella, että tukipalvelut toteutuvat kustannustehokkaasti ja korkealaatui- sina.

HUS-yhtymä kehittää kaikkien tukipalvelujen osalta alueille tuotettavaa säännöllistä raportointia. Tavoit- teena on ajantasainen ja selkeä toiminnan ja kustannusten raportointi, joka sisältää vähintään tilausvolyymit sekä säännölliset suorituskyky-, kustannus- ja laaturaportit sekä muut osapuolten erikseen sopimat seuran- taraportit.

Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tukipalvelujen tuotannosta vastaavat edustajat kokoontuvat säännöllisesti yhteistyökokouksiin. HUS-yhtymä toimii ensimmäisten kokousten koolle kutsujana. Lääkinnällisten tukipalveluiden kehittämissuunnitelmista Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä sopivat yhdessä. Sopijaosapuolen henkilöstö voi käyttää toisen osapuolen toimitiloja, laitteita ja ohjelmistoja siten kuin erikseen sovitaan.

Diagnostiikkapalvelut

HUS-yhtymä tuottaa alueille kokonaispalveluna diagnostiset palvelut sekä niihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja ylläpitää laboratorion ja kuvantamisen laatujärjestelmää.

HUS Diagnostiikkakeskus tuottaa radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä neurofysio- logian kuvantamistutkimukset ja tutkimuksiin liittyvät toimenpiteet ja palvelut sekä näytteenottopalvelut, kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian, patologian, kliinisen farmakologian ja perinnöllisyyslääketieteen palvelut.

Kaikki HUS Diagnostiikkakeskuksen toimipisteet ovat käytettävissä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Hel- singin kaupungin rajat ylittäen. Sopijapuolet huolehtivat siitä, että diagnostiset palvelut alueilla ovat yhteen- sopivia. HUS Diagnostiikkakeskuksen asiantuntijat tukevat osaltaan diagnostisten tutkimusmenetelmien va- lintaa ja asianmukaista käyttöä.

Päivystyksen ja kiireellisen hoidon diagnostisten mahdollisuuksien tulee olla tasapainossa kliinisen osaamisen sekä konsultointi-, seuranta- ja hoitomahdollisuuksien kanssa.

Lääkehuolto ja kliininen farmasia

HUS Apteekin lääkehuollon ja kliinisen farmasian palveluiden kokonaisuudella varmistetaan, että Uuden- maan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on saatavilla toimintaansa tarkoituksenmukaisia ja hinnal- taan kilpailukykyisiä lääkkeitä, joita käytetään turvallisesti, vaikuttavasti ja taloudellisesti.

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat lääkkeiden kilpailutus, hankinta, varastointi, käyttökuntoon saattaminen ja valmistus, lääkkeiden toimittaminen sekä muut lääkehuoltopalvelut. Lääkeinformaation, asiantuntijapalve- luiden, hoitoyksiköissä toteutettavien farmaseuttisten palveluiden ja muiden kliinisen farmasian palveluiden avulla HUS Apteekki edistää lääkehoidon turvallisuutta.

HUS Apteekki vastaa laatujärjestelmänsä ylläpidosta ja omavalvonnasta sekä varmistaa lääke- ja lääkitystur- vallisuutta hoitoyksiköissä viranomaismääräysten ja -suositusten mukaisesti. Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat järjestäjinä toimintayksiköidensä asiakas- ja potilasturvallisuudesta, mikä si- sältää myös lääkehoidon turvallisuuden. Hoitoyksiköiden lääkitysturvallisuutta seurataan ja kehitetään alu- een ja HUS Apteekin yhteistyönä.

9 ASIAKAS JA POTILASTIEDOT

1.1.2023 alkaen Uudenmaan alueella on kuusi erillistä potilasrekisteriä ja viisi sosiaalihuollon rekisteriä. Uu- denmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat rekisterinpitäjiä niiden järjestämisvas- tuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sekä niille kuntien ja kuntayhtymien hallinnasta siirtyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille.

Kullakin rekisterinpitäjällä on käytössään useita tietojärjestelmiä, joihin rekisteröityjen tietoja on tallennet- tuina. Lisäksi Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän käytössä on yli rekiste- rirajojen tapahtuvaan potilastietojen katseluun rakennettuja alueellisia järjestelmiä, joiden käyttö on perus- tunut terveydenhuoltolain (1326/2010) 9 §:n mukaiseen sairaanhoitopiirin yhteisrekisteriin. 1.1.2023 alkaen rekisterien väliset potilastietojen luovutukset perustuvat ns. voimaanpanolain (616/2021) 64 a §:n väliaikai- seen tiedonsaantioikeuteen. Luovutukset ovat mahdollisia, mikäli potilaalle on tallennettu uusi Kanta-infor- mointi eikä potilas ole asettanut luovutuskieltoja. Väliaikainen tiedonsaantioikeus on voimassa 31.12.2025 saakka, jonka jälkeen luovutuksia on tarkoitus säädellä sote-tietojen lainsäädännön kokonaisuudistuksella.

Sosiaalihuollon asiakastietojen katseluun ei ole ollut käytössä alueellisia järjestelmiä.

1.1.2023 alkaen tietojen luovutukset tietojohtamista varten tehdään kulloinkin voimassa olevan toisiolain (laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 552/2019) sääntelyn mukaisesti.

Kukin rekisterinpitäjä vastaa 1.1.2023 alkaen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Potilasturvallisuuden kannalta on oleellista, että hoitavalla henkilöstöllä on aina käytettävissä ajantasaiset ja kattavat tiedot.

Tietojohtaminen edellyttää kokonaiskuvan hahmottamista palveluiden käytöstä tai esimerkiksi potilasvir- roista Uudenmaan eri toimijoiden välillä samalla tavalla kuin toiminnallisella integraatiolla muissa maakun- nissa. Jokaisella Uudenmaan järjestämisvastuullisella viranomaisella tulee olla riittävät edellytykset vastata itsenäisesti tarvitsemastaan tietotuotannosta ja tietojohtamisesta. Keskeinen edellytys on tunnisteellisen

asiakas- ja potilastiedon liikkuminen Uudenmaan alueen rekisterinpitäjien kesken kaikkiin suuntiin; Uuden- maan hyvinvointialueilta ja Helsingin kaupungilta HUS-yhtymälle ja toisin päin ja myös Uudenmaan hyvin- vointialueiden ja Helsingin kaupungin kesken. Tunnisteellisen asiakas- ja potilastiedon tulee liikkua siinä laa- juudessa kuin palvelujen järjestämistehtävää tukeva tietojohtaminen edellyttää, täydentäen kansallisia Kanta-palveluita tiedon rakenteisuuden ja kattavuuden osalta.

10 VALMIUSSUUNNITTELU, VARAUTUMINEN JA POIKKEUSOLOT

Järjestämissopimuksessa sovitaan Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin (sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala) ja HUS-yhtymän kesken tarvittavista varautumisen rakenteista ja yhteistyömalleista sikäli kuin niitä ei ole määritelty jo toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä.

Termi sote-toimiala viittaa tässä sosiaalitoimeen ja kriisipäivystykseen sekä terveydenhuoltoon sisältäen pe- rusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon. Pelastustoimi on oma kokonai- suutensa.

Yhteistyörakenteet

Jokaisella sopijaosapuolella on määriteltynä varautumisen ja valmiuden vastuutaho, joka toimii yhteistyöta- hona muille Uudenmaan hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. HUS-yhtymän Valmius- keskus toimii Uudenmaan alueella järjestämislain 51 §:n tarkoittamana yhteistyöalueen (YTA) valmiuskes- kuksena (Etelä-Suomen sosiaali- ja terveystoimen valmiuskeskus) hoitaen sille asetettuja tehtäviä valtakun- nallisten ohjeiden ja tämän sopimuksen mukaisesti.

Uudenmaan alueen varautumisen ja valmiusjärjestelyjen tulee olla yhteensopivia sekä kunkin yhteistyöalu- een hyvinvointialueiden että viiden yhteistyöalueen valmiusjärjestelyjen ja yhteistoimintaviranomaisten jär- jestelyjen kanssa siten, että ne muodostavat hyvin yhteen toimivan kokonaisuuden. Tavoitteena on luoda joustava verkostomaiseen työhön perustuva yhteistoimintarakenne, joka pohjautuu toimijoiden omiin suun- nittelu-, johtamis- ja tilannekuvatoimintoihin kuitenkin siten, että ne muodostavat ohjattavan ja monenlaisiin normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin vastaamaan kykenevän kokonaisuuden. Yhdessä muiden yhteistyöalueiden kanssa tavoitteena on siten sekä alueellinen että valtakunnallinen valmiuden kokonaisuus.

HUS-yhtymä on alueellaan velvollinen osaltaan osallistumaan pelastuslaitosten kanssa yhteistyöhön siten kuin pelastuslaissa yhteistyöstä määritetään. Yhteistyövelvoite koskee onnettomuustilanteita, pelastustoi- mintaa ja sen johtamista koskevaa suunnittelua sekä väestönsuojeluun, evakuointiin tai väestön siirtämiseen varautumista.

Valmiussuunnittelu

Kukin Uudenmaan hyvinvointialue, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä vastaa itse omasta valmiussuunnitte- lustaan valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti sekä hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon osalta val- miussuunnittelualustana valtakunnallista valmiussuunnitteluportaalia. Uudenmaan hyvinvointialueet ja Hel- singin kaupunki vastaavat yhteistoiminnasta alueensa kuntien kanssa ja suunnitelmien yhteensovittamisesta muilta osin kuin järjestämislain 50 ja 51 §:ssä tai tartuntatautilaissa ei ole todettu. HUS-yhtymä vastaa oman toimintansa varautumisen osalta yhteydenpidosta tarvittaviin kunnallisiin toimijoihin.

Kukin sopimusosapuoli vastaa itse oman henkilöstönsä asevelvollisuuslain mukaisesta varaamisesta kriittisiin tehtäviin myös poikkeusoloissa (VAP) ja niiden ajantasaisuudesta sekä mahdollisista ajoneuvovarauksista.

Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin on varautumisessaan varmistettava palvelujen jat- kuvuuden turvaaminen myös silloin, kun palveluja toteutetaan hankkimalla niitä yksityisiltä palveluntuotta- jilta.

Alueellinen yhteensovittaminen ja rakenteet

HUS-yhtymä koordinoi Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän sote-valmius- suunnittelua siten, että ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden Uudenmaan alueelle. Suunnittelussa hyödynnetään Uudenmaan alueella sote-varautumisessa mm. HUS Valmiusohjetta, HUS Lääkinnän valmius- suunnitelmaa ja sosiaalihuollon alueellista valmiussuunnittelua. Muodostuvassa Uudenmaan sote-varautu- misen suunnitelmassa todetaan mm. varautumisen periaatteet, häiriötilateiden hallinnollinen ja operatiivi- nen Uusimaa-tasoinen johtamisjärjestelmä, yhteisen tilannekuvan muodostamisen periaatteet sekä eri toi- mijoiden varautumisvelvoitteet.

Alueellisessa yhteistyöryhmässä mahdollisesti sovittavista asioista tavoitellaan yksimielisyyttä.

Uudenmaan hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä nimeävät alueellisen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on mm:

- Yhteensovittaa Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sote-toimintojen sekä HUS-yh- tymän suunnitelmia ja sote-varautumista sekä valmiussuunnittelua siten että ne muodostavat yhte- näisen toiminnallisen kokonaisuuden.

- Tunnistaa yhteiseen sote-varautumiseen vaikuttavia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja toimintaym- päristön muutoksista nousevia tekijöitä ja varmistaa että nämä huomioidaan asianmukaisesti alueen sote-valmiussuunnitelmissa.

- Varmistaa osaltaan sote-valmiussuunnittelun ajantasaisuus Uudenmaan alueella.

- Koordinoida viranomaisyhteistyötä alueen sote-varautumisessa siltä osin kuin asialla on merkitystä Uusimaa-tasoiseen varautumiseen.

- Varmistaa riittävä yhteinen harjoitustoiminta Uudenmaan alueella.

Muita yhteistoimintaviranomaisia ja yhteistoimintatahoja kutsutaan osallistumaan alueellisen yhteistyöryh- män työskentelyyn asia- ja tapauskohtaisesti. Yhteistyöryhmään voidaan myös nimittää asiantuntijajäseniä.

Alueellisen yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii HUS-yhtymän johtajaylilääkäri ja varapuheenjohtajana Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan nimeämä henkilö. Alueelliselle yhteistyöryhmälle nimetään viranhaltijasihteeristö valmistelemaan käsiteltävät asiat.

HUS-yhtymä ylläpitää laajoja epidemioita ja erityisen vakavia tartuntatauteja koskevaa infektiohälytysohjeis- toa. HUS-yhtymä vastaa myös erityisen vakaviin tartuntatauteihin (esim. verenvuotokuumeet) varautumi- sesta ja tämän suunnittelun koordinaatiosta ja ylläpitää osaltaan valtakunnallista infektiopotilaiden hoito- ja siirtokapasiteettia (esim. infektioambulanssi/t ja potilaiden siirtokuljetusten eristyssukkulat).

Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat omalla alueellaan sote-toimialan varautumi- sen yhteensovittamisesta, alueensa epidemiasuunnittelusta sekä yhteistoiminnasta alueensa kuntien kanssa (vrt. opetus ja sivistystoimi). Kukin sopimusosapuoli osoittaa omasta organisaatiostaan riittävät resurssit suunnittelu-, analyysi- ja torjuntatoimintaan.

Sosiaalitoimen varautuminen ja valmiussuunnittelu

Sosiaalitoimi johtaa omaa toimintaansa toimien osana suuronnettomuus- ja häiriötilanteiden paikallista ja alueellista johtamisjärjestelmää. Sosiaalitoimen toimijat sitoutuvat toimittamaan Poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnassa (PONK) määritellyt sosiaalihuollon tilannekuvatiedot (sis. järjestöiltä saadut tilannekuvat) Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen tilannekeskukselle. Toi- mitettavista tilannekuvatiedoista ja niiden teknisestä muodosta ja päivitystaajuudesta sovitaan järjestämis- lain 51 §:n mukaisesti erikseen.

Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys on sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä (STM/77/2103) terveydenhuol- tolain (2010/1326) 38 §:n mukainen valtakunnallinen psykososiaalisen tuen toimija. Toimeksiannon aikai- sesta toiminnasta raportoidaan suoraan sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikköön. Psykososiaalisen

tuen valtakunnallisena toimijana Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys osallistuu HUSin ylläpitämän lääkinnälli- sen evakuointivalmiuden järjestelyihin.

Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus

HUS Valmiuskeskus toimii yhteistyöalueellaan järjestämislain 51 §:n mukaisena Etelä-Suomen sosiaali- ja ter- veydenhuollon valmiuskeskuksena ja suorittaa sille laissa määrätyt tehtävät. Etelä-Suomen sosiaali- ja ter- veydenhuollon valmiuskeskus koordinoi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden kohottamista ja ohjaa val- miuden säätelyä alueellaan.

Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen tilannekeskus

Valmiuskeskuksen osana toimiva tilannekeskus toimii edellä olevien toimintojen operatiivisena yksikkönä ja päivystyksellisenä yhteyspisteenä muille viranomaisille ja sidosryhmille sosiaali- ja terveydenhuollon häiriö- tilanteissa. Se ottaa vastaan Uudenmaan hyvinvointialueilta, Helsingin kaupungilta ja yhteistoiminta-alueen hyvinvointialueilta yhteisesti määritellyt tiedot sote-toimialojen resursseista ja valmiuksista ja koostaa niistä alueellisen tilannekuvaraportin valtakunnallisesti erikseen sovittavalla tavalla ja aikataululla. Tilannekuva si- sältää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja laitosten kapasiteetti- ja resurssitietoja, päi- vystystoimintojen kuormitus- ja häiriötilannetietoja ja ensihoitopalvelun tilannekuvatietoja. Tilannekeskus toimii Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimintayksiköiden johdon ja ensihoitopalvelun operatiivisena tukena. Tilannekeskus jakaa tilannekuvaa yhteistyöalueensa toimijoille sekä toimii hälyttäjänä erikseen valmiussuunnitelmissa todetuin periaattein ja ohjein.

Sopimusosapuolten tavoitteena on yhteisen ja vuorovaikutteisen sote-tilannekuvan ylläpito koko yhteistyö- alueella. Tilannekuva kootaan Etelä-Suomen sote valmiuskeskuksen tilannekeskuksessa ja jaetaan eteenpäin Sosiaali- ja terveysministeriölle sekä takaisin Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille.

Pelastustoimella on oma tilanne- ja johtokeskusjärjestelmä, joka tuottaa ja hyödyntää Uudenmaan hyvin- vointialueiden ja Helsingin kaupungin aluekohtaista tilannekuvaa. HUS Valmiuskeskuksen ja pelastustoimen tilanne- ja johtokeskuksien välille on tarkoituksenmukaista muodostaa reaaliaikainen molempia hyödyntävä tiedonvaihto ja yhteistyö.

Korkean varautumisen tietojärjestelmien pääkäyttötoiminnot

Valtakunnallisen (STM) ohjausrakenteen mukaan korkean varautumisen tason tieto- ja viestintäjärjestelmien (viranomaisradioverkko Virve, hätäkeskustietojärjestelmä Erica ja viranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjes- xxxxx Xxxx) pääkäyttö on järjestetty siten, että järjestelmillä on sosiaali- ja terveydenhuollon osalta sote- aluepääkäyttäjät kussakin yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä. HUS Valmiuskeskus vastaa korkean varautu- misen tietojärjestelmien aluepääkäyttötoiminnoista koko yhteistyöalueella (YTA) ja tuottaa sote-sektorille järjestelmien mahdollistamat palvelut. Sopimusosapuolet sitoutuvat osaltaan osoittamaan riittävät henki- löstö- ja laiteresurssit valtakunnallisiin päivitys- ja käyttöönottohankkeisiin. Aluepääkäyttäjät koordinoivat ja tukevat käyttöönottoa ja varmistavat, että nämä toiminnot toteutuvat valtakunnallisia ohjeistuksia noudat- taen.

Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus laskuttaa pääkäyttöpalveluista vuosittain siten kuin Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän laskutusperiaatteista on sovittu.

Ensihoidon valmius

HUS-yhtymällä on ensihoitopalvelun järjestämisvastuu, ja se vastaa toiminnan operatiivisesta johtamisesta koko Uudenmaan alueella. Ensihoitopalvelun tuottamisesta HUS-yhtymä sopii Uudenmaan hyvinvointialuei- den ja Helsingin kaupungin kanssa siten, että Uudellemaalle rakentuu HUS-yhtymän oma, pelastustoimen ja yksityisten palveluntuottajien muodostama yhteneväinen toiminnallinen kokonaisuus. HUS-yhtymä määrit- telee palvelun normaaliolojen valmiustason STM:n ensihoitopalvelusta annetun asetuksen määritelmien mu- kaan ja yhdessä palveluntuottajien kanssa tekee suunnitelmat valmiuden kohottamiseksi häiriötilanteiden varalta. HUS-yhtymä ylläpitää merkittävien onnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalta

valtakunnallista terveydenhuollon asiantuntija- ja potilasevakuointivalmiutta ja toimii tällöin STM:n toimek- siannosta toiminnan yhteensovittavana tahona.

Taktinen ensihoito osana varautumista

HUS-yhtymä järjestää sopimusperusteisesti taktisen ensihoidon TEMS- (Tactical Emergency Medical Support) palvelut koko Uudenmaan alueella.

Materiaalisen valmiuden ja huoltovarmuuden järjestelyt Yleiset velvoitteet

Kukin sopimusosapuoli vastaa itse omista materiaalisen valmiuden (mm. tarvikkeet, laitteet, lääkkeet ja ro- kotteet) ja huoltovarmuuden järjestelyistä, ellei tästä ole muuta sovittu.

Sopimusperusteinen varautuminen

Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulee laatiessaan sopimuksia sen jär- jestämisvastuulla olevasta toiminnasta yksityisten palveluntuottajien kanssa sopia tilannekuvan ylläpitämi- sestä ja välittämisestä hyvinvointialueen lisäksi Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuk- selle sekä ilmoitusmenettelystä häiriötilanteissa. Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulee edellyttää palveluntuottajalta suunnitelmaa valmiudesta ja jatkuvuudenhallinnasta.

Harjoitustoiminta ja koulutukset

Vastuu harjoitustoiminnasta ja koulutuksesta

Jokainen organisaatio vastaa itse omasta koulutus- ja harjoitustoiminnastaan. Uudenmaan alueellisessa yh- teistyöryhmässä sovitaan yhteisestä harjoitustoiminnasta sekä siihen liittyvistä harjoituksen valmistelu- ja johtovastuista. Yhteisissä harjoitus- ja koulutustoiminnoissa kustannusten jakautumisesta sovitaan tapaus- kohtaisesti.

11 OMAVALVONTA JA LAATU

Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvonnan tarkoitus

Omavalvonnalla varmistetaan laadukkaat palvelut ja hyvinvointialueen potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien, toiminnan laillisuuden, sopimusten, palvelustrategian sekä palvelulupauksen toteutuminen. Lisäksi omaval- vonnalla ohjataan ja valvotaan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen sekä palveluintegraation toteutuminen, asukkaiden, potilaiden ja asiakkaiden osallisuuden toteutuminen, asiakas- ja potilasrekisterien laillisuus ja niiden asianmukainen käyttö, ja palveluntuottajien riittävät toimitilat, välineet ja osaaminen. Omavalvon- nalla on myös seurattava markkinatilannetta ja palveluntuottajien elinvoimaisuutta sekä sitä, että omaval- vontaohjelma ja -suunnitelmat ovat ajantasaisia ja toteutuvat käytännössä. Palvelunjärjestäjän ja palvelun- tuottajan on laadittava tehtävistään ja palveluistaan omavalvontaohjelma ja julkaistava se julkisesti. Palveluja on kehitettävä omavalvontaohjelman toteutumisen seurannassa tehtyjen havaintojen perusteella. Omaval- vontaohjelman osana on myös päivittäisen toiminnan sisältävä palveluyksikön omavalvontasuunnitelma ja lääkehoitosuunnitelma.

Omavalvonnan lainsäädännön nykytilanne Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla

Asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on lukuisissa laeissa. Näitä ovat muun muassa ter- veydenhuoltolaki (1326/2010), sosiaalihuoltolaki (1301/2014), laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990), laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011), vanhuspalvelulaki (980/2012), potilaan asemaa ja oikeuksia koskeva laki (785/1992), sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskeva laki (812/2000), laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä (559/1994), laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstä (817/2015), asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettu laki (784/2021), tartuntatautilaki (1227/2016), potilasvakuu-

tuslaki (948/2019), työturvallisuuslaki (738/2002), lääkelaki (395/1987), lääkinnällisiä laitteita koskeva ase- tus (EU) 2017/745 (MDR), EU-asetuksia täydentävä lääkinnällisistä laitteista annettu laki (719/2021), kielilaki (423/2003).

Hyvinvointialuelaki

Hyvinvointialuelaissa (611/2021) 10 §:ssä säädetään, että Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kau- pungin tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla muulla palveluntuotta- jalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulee ohjata ja valvoa sen järjestämisvastuulle kuu- luvaa palvelutuotantoa. Siltä osin kuin laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) 1§:ssä säädetään, niin edellä mainitut- velvoitteet koskevat myös HUS-yhtymää.

Omavalvonnan sisältö

Omavalvonnassa on ennakoiden ohjattava ja valvottava palvelutuotantoa sekä asiakas- ja potilasturvallisuu- den että henkilöstöturvallisuuden näkökulmista. Omavalvonta sisältää seuraavia asiakokonaisuuksia: työtur- vallisuus ja työhyvinvointi, turvallisuus ja laatu yleisellä tasolla, terveydenhuollon vaaratapahtumat ja sosiaa- lihuollon epäkohdat, lääkehoidon turvallisuus, toimitilaturvallisuus, laiteturvallisuus, infektioiden ehkäisy sekä riskienhallinta ja tietoturvallisuus. Omavalvontaohjelma edellyttää, että ulkopuolinen valvonta (aluehal- lintovirastot, Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskes- kus Fimea, Säteilyturvakeskus STUK, Tietosuojavaltuutetun toimisto, eduskunnan oikeusasiamies) toteutuu säädösten mukaisesti.

Riskien hallinnasta ja tietoturvallisuudesta on ennakoivasti määritetty omavalvontasuunnitelmassa kuten työturvallisuusriskien hallinnassa. Etä- ja digipalveluiden turvallisuus tulee varmistaa ja tietoturvallisuussuun- nitelma on pidettävä ajantasaisena. Erityisenä näkökulmana on huolehdittava siirtymävaiheen riskeistä toi- minnan jatkuvuuden hallitsemiseksi.

Seuraavilla seitsemällä näkökulmalla seurataan yhteisesti Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kau- pungin ja HUS-yhtymän palvelutoiminnan kokonaislaatua:

1) Palvelujen saatavuus

Omavalvonnalla seurataan palvelujen saatavuutta, jolla tarkoitetaan lakisääteisten määräaikojen toteutu- mista. Lisäksi seurataan eri hyvinvointialueiden ja Helsingin asukkaiden yhdenvertaista asemaa palvelujen saamisessa, esim. potilaan pitää tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään. Valvontavastuu koskee järjestä- misvastuulla olevaa omaa ja ostettua palvelutuotantoa. Omavalvonnalla seurataan potilaan oikeutta saada palvelua suomeksi ja ruotsiksi.

2) Potilas- ja asiakasosallisuus

Potilas- ja asiakasosallisuutta vahvistetaan palveluiden kehittämisessä, asiakaspalautteen systemaattisessa keräämisessä ja raportoinnissa järjestämisvastuulla olevista palveluista. Asiakkaiden ja potilaiden osalli- suutta mahdollistetaan monimuotoisesti. Keinoja ovat muun muassa asukaskehittäjätoiminta, asiakasraadit, kokemusasiantuntijat, monikanavainen asiakaspalautejärjestelmä, geneerinen ja sairausspesifi elämänlaa- dun mittaaminen digitaalisin menetelmin ja potilaan ja asiakkaan vaaratapahtuma- ja epäkohtailmoitukset.

3) Henkilöstö, osaaminen

Suomen ja ruotsin kielen taitoisen työvoiman riittävyys ja ammattipätevyys varmistetaan mahdollisuuksien mukaan täydennyskoulutuksella omavalvonnasta, asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä tietoturvallisuuden osaamisesta sekä turvallisuuskulttuurin edistämisestä ja kehittämisestä.

4) Tiedolla johtaminen

Tiedolla johtaminen varmistetaan tuottamalla tarvittavaa tietoa toiminnasta. Lisäksi seurataan omavalvon- nan tilannekuvatietoa ja sitä julkaistaan kunkin tahon verkkosivuilla. Valvontakokonaisuus kytketään kansal- lisiin sekä järjestäjän laadun-, asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä tietoturvallisuuden tavoitteisiin. Palve- lujen kustannusvaikuttavuutta seurataan vertailuilla muihin terveydenhuollon palveluja järjestävien ja tuot- tavien kanssa.

5) Viestintä

Viestintä omavalvonnasta on saavutettavaa ja yhdenvertaista, oikea-aikaista ja avointa ja siinä toteutuu kie- lellinen yhdenvertaisuus. Julkaisuja on tuotettava painopisteittäin ja raportit vuosittain. Viestinnässä edelly- tetään toimivuuden kuvailua konkreettisesti.

6) Palvelujen yhdenmukainen valvonta

Valvontaprosessit luodaan kattaviksi ja mahdollisimman yhteneviksi. Tämä koskee omaa palvelutuotantoa, ostopalveluita, palvelusetelipalveluita, alihankintoja sekä palvelujen yhdyspintoja. Digitaalisten palvelujen valvonta kuvataan huomioiden palvelumuodon erityispiirteet.

7) Potilasturvallisuus

Omavalvonnassa seurataan eri kanavista saatavaa tietoa potilasturvallisuutta heikentävistä tapahtumista, esim. HaiPro-ilmoituksia, muistutusten ja kantelujen käsittelyprosessien toimivuutta sekä potilasasiamiesten raportteja. Lisäksi seurataan kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuustrategian toimeenpanoa esim. TEAS- mittareiden avulla. Lisäksi seurataan myös Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yh- tymän oman omavalvonnan vuosiraportointia.

Valvontarakenteet Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä

Kukin taho vastaa omalla järjestämisvastuullaan olevan tuotannon valvonnasta.

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä nimeävät edustajat asiantuntijaryhmään, jonka tehtävänä on seurata kuvatun omavalvonnan sisällön toteutumista sekä vastata yhtenäisten mittarei- den määrittelystä kansallisten suositusten mukaan. Omavalvonnan asiantuntijaryhmä raportoi ja vie kehitys- ehdotukset strategisella tasolla kokoontuvaan Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS- yhtymän ylimmän johdon yhteistyökokoukseen. Asiantuntijaryhmän tuottaman seurannan perusteella toi- mintaa kehitetään tämän foorumin hyväksymänä.

Yhteistyötä tehdään Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin asiakasraatien ja järjestöjen kanssa. Asiantuntijaryhmä koordinoi Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omavalvontaan liittyvää yhteistä koulutusta. Asiantuntijaryhmä seuraa koulutuksen toteutumista, edistää yhdenmukaisten ilmoitus- ja raporttipohjien käyttöönottoa sekä yhtenäistä tiedon tuotantoa ja seuranta- mahdollisuuksia. Tavoitteena on julkaista yhteistoimintaan liittyvä omavalvontatieto samankaltaisesti kunkin järjestäjän verkkosivulla.

12 TIEDOLLA JOHTAMINEN

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä kehittävät tiedolla johtamisen valmiuksia perustuen sopijaosapuolten väliseen tiedonjakoon. Tiedolla johtamisen perustana on sopijaosapuolten yh- teinen tahto tasavertaiseen tiedonsaantiin yhteisesti sovituissa tietosisällöissä. Tiedon jakamisessa ja hyö- dyntämisessä noudetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Osapuolet kehittävät tiedolla johtamisen teknisiä valmiuksia mittareiden, luokitusten ja käsitteiden osalta yhdensuuntaisesti järjestämislain ja sitä tukevien asetusten, erityisesti nk. vähimmäistietosisältöasetuksen

kanssa. Lähtökohtaisesti osapuolten yhteisen tietotuotannon tulee tuottaa kansallisesti vertailukelpoista tie- toa. Lisäksi ylläpidetään ja kehitetään jo käytössä olevia raportointikanavia.

Tiedolla johtamisen painopisteet

Tiedolla johtamisen yhteistyön painopisteinä ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välisten ohjausmekanismien sekä yhteisesti määriteltyjen palveluketjujen- ja kokonaisuuksien toiminnan tukeminen laadukkaalla tiedolla. Lisäksi tiedolla tuetaan alueellisesti koordinoitua hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä käynnistävät tietoaineistojen jakamiseen perustuvan tiedolla johtamisen kehityshankkeen. Sen tavoitteena on palvelujen käytön, organisaatiorajat ylittävien palveluketjujen sekä potilaiden hoitoon pääsyn laajan tarkastelun mahdollistaminen ja tiedon hyö- dyntäminen johtamisessa eri organisaatioissa ja hoidon eri tasoilla. Tietoja täydennetään osapuolten sopi- milla tietosisällöillä. Osana kehityshanketta arvioidaan tarve testata tuotettavan tiedon konvertointia OMOP- tietomalliin (Observational Medical Outcomes Partnership).

Alueellinen yhteistyö

Osapuolet tekevät tiedolla johtamisen osalta yhteistyötä, jonka tavoitteena on tukea tiedolla johtamisen ke- hittymistä alueellisesti yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi tavoitteena on, että osapuolet kykenevät tuottamaan lainsäädännössä mainittujen teemojen, kuten esimerkiksi palvelujen saatavuuden, laadun ja vai- kuttavuuden, osalta kansallisesti yhdenmukaista tietoa järjestämistään palveluista ja jakamaan tätä tietoa sopijaosapuolten kesken.

Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välisessä yhteistyössä käytetään mah- dollisuuksien mukaan yhdenmukaisia ja nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. Raportointitiedon jakamisessa suo- sitaan tietoturvallisia rajapintoja, joiden avulla tuotettavia tietoja voidaan integroida vaivattomasti erilaisiin raportointijärjestelmiin.

13 DIGITAALISET PALVELUT

Erilaiset digitaaliset ja ICT-palvelut osaltaan mahdollistavat Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kau- pungin ja HUS-yhtymän vastuulle kuuluvien palvelujen asiakaslähtöistä, kustannustehokasta, laadukasta ja potilasturvallista tuotantoa sekä HUS-yhtymän tehtävien toteutusta.

Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin yhdessä HUS-yhtymän kanssa tuottamat palvelut, sekä yhteistyössä yhteistyöalueen hyvinvointialueiden kanssa tuottamat digitaaliset palvelut tukevat tervey- denhuollon erikoistason, perustason ja soveltuvin osin sosiaalipalvelujen palveluintegraatiota sekä mahdol- listavat asiakkaiden sujuvat ja saavutettavat palvelupolut.

ICT-yhteistyötä ohjaamaan perustetaan ICT-ohjausryhmä, johon nimetään puheenjohtaja ja jäsenet jokai- selta Uudenmaan hyvinvointialueelta, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen toimialalta ja HUS-yhtymästä. Jäsenet nimetään organisaatioiden ICT-johdosta. ICT-ohjausryhmän tehtävänä on seurata digitaalisten ja ICT-palvelujen määrällisiä, laadullisia ja taloudellisia vuositavoitteita ja analysoida niitä osana palvelutuotannon tiedolla johtamista. Ohjausryhmä myös ylläpitää yhteisiä digi- ja ICT-palvelui- den periaatteita, yleisiä päämääriä ja linjauksia. ICT-ohjausryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita esit- telemään asioita ja voi tarvittaessa nimetä valmistelevan työryhmän valmistelemaan asioita käsiteltäväksi kokouksissa.

Palveluissa syntyvää tietoa hyödynnetään Uudenmaan asukkaiden elinolojen, hyvinvoinnin ja terveyden seu- rannassa sekä ennustemallien tuottamisessa siltä osin kuin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kytkeytyy HUS-yhtymän tehtäviin.

Digitaalisten ja ICT-palvelujen kehittämisessä tehdään alueellista yhteistyötä ja osallistutaan yhdessä erilai- siin erillisrahoitushankkeisiin.

Digi- ja ICT-palveluiden periaatteet, yleiset päämäärät ja linjaukset

Palvelu- ja tarvelähtöisyys:

Kehitettäessä ja tuotettaessa erilaisia asiakkaiden ja potilaiden hoitoihin ja palveluihin liittyviä digipalveluja johtavana lähtökohtana on asiakas- ja ammattilaislähtöisyys:

- Yhteisten asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi

- Ammattilaisten työn tukemiseksi ja työkaluiksi

- Palvelumuotoilun ja osallistamisen menetelmien hyödyntäminen asiakas- ja käyttäjäkokemuksen ke- hittämisessä käyttämällä yhteisiä asiakas- ja ammattilaisraateja

- Tutkimukseen perustuvien palveluketjujen ja -polkujen toiminnallisiin prosessimallinnuksiin ja ku- vauksiin perustuminen

- Perus- ja erityistason palveluintegraation, sujuvien palvelupolkujen ja monikanavaisen asioinnin mahdollistaminen. Digitaalisten palvelupolkujen ja -palvelujen tulee toimia siten, että kielelliset oi- keudet toteutuvat.

Laatu, tehokkuus ja vaikuttavuus:

- Digi- ja ICT-palveluilla tavoitellaan laadullista vaikuttavuutta, taloudellista tehokkuutta ja turvalli- suutta. Eri palveluille asetetaan vuosittaiset tavoitteet ja mittarit. Esimerkiksi digipalvelujen osalta seurataan, kuinka paljon asiakkailla on itsepalveluasiointia eri sähköisillä kanavilla sekä digitaalisissa palveluissa itsehoitoa, omaseurantaa, etähoivaa ja PTH- ESH yhteisten ammattilaisten digipalvelui- den käyttöä. Lisäksi seurataan tutkimuksen avulla vaikuttavuutta ja mahdollistetaan jatkuva paran- taminen

- Digitaaliset palvelut ovat osa eri hoitopalveluita ja niiden tuotteistusta (esim. etäkäynnit, hoitokoko- naisuudet, hoito-ohjelmat, valmennus, etäseuranta)

- Digi- ja ICT-palveluissa huomioidaan digilain ”velvoitteet”, joiden mukaan asiakas voi valita tarjolla olevia digitaalisia palveluja. Eri palveluissa tarkastellaan saavutettavuutta WGA-AA- kriteereitä nou- dattaen ja tarjolla on tarpeen mukaiset kieliversiot suomeksi ja ruotsiksi (englanti, venäjä, arabia so- vituin osin)

- Digi- ja ICT-palvelujen arvioinnissa hyödynnetään kansallisia digipalveluiden arviointikriteereitä (THL)

- Digitaalista palveluiden käyttäjätyytyväisyyttä (esim. NPS:ää) seurataan ja kerätään asiakaspa- lautetta. Mahdollistetaan eri digitaalisten palvelujen analytiikka ja raportointi saataville eri hyvin- vointialueilla. Digitaalisten palvelujen avulla seurataan mahdollisuuksien mukaan Uudenmaan asuk- kaiden elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmit- täin.

- Luodaan digitaalisten palvelujen tietämyskanta, jonka sisältö on näyttöön perustuvaa ja ajantasaista.

- Digitaalisten palveluiden yhteiskehittämistä, käyttöönottoa ja hyvien käytänteiden jakamista tuetaan digiverkoston avulla

- Palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa pyritään korkeaan tuotantotehokkuuteen skaalautuvuu- den avulla ja hyödyntäen yhteishankintoja ja yhteistyötä

- Riittävällä resurssoinnilla turvataan digi- ja ICT-palvelujen potilasturvallisuutta ja palveluiden saata- vuutta

Arkkitehtuurit:

- Tunnistetaan kansallisen SotePela (sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi) -kokonaisarkkiteh- tuurin ohjausasema ja hyödynnetään sen mahdollisuuksia

- Tuotetaan ja ylläpidetään Uudenmaan ja HUS YTA- alueen laajuinen yhteinen viitearkkitehtuuri, pe- riaatteet (esim. mikropalveluarkkitehtuuri) ja käsitteet

- Tuotetaan ja ylläpidetään Uudenmaan ja HUS YTA- alueen digi- ja ICT-palvelukatalogia, jossa kuva- taan mm. eri toimijoiden käyttämät digitaaliset palvelut ja niiden yhteiskäyttömahdollisuudet

- Sovitaan yhteiset integraatiolinjaukset (HL7 ja muut mahdolliset kansalliset linjaukset) ja niihin liitty- vät alueelliset tietomallit ja alueelliset koodistot

Tietosuoja- ja tietoturvallisuus:

- Tietoturvallisuuden kehittämisessä ja jatkuvassa toiminnassa noudatetaan kansallisia linjauksia ja oh- jeistuksia

- Ylläpidetään kyberturvallisuutta koskevaa tilannekuvaa ja uhka-arviota

- Tietoturvan kehittämisessä sovelletaan ja hyödynnetään standardeja ja menettelyjä, joilla varmiste- taan vaadittu tietoturvan taso (esim. ISO 27001/27002 standardia tai vastaavia menettelyjä)

- Digi- ja ICT-palvelut testataan ennen käyttöönottoa tietoturvan osalta ja niiden tietoturvaa seurataan jatkuvasti

- Digipalveluiden käyttämisessä kansalaisten tunnistautumisessa tukeudutaan suomi.fi- palveluihin (Digi- ja väestötietoviraston suositukset) ja edistetään kertakirjautumiseen perustuvaa tunnistautu- mista

- Tietosuojalainsäädännöstä luodaan yhtenäiset tulkinnat ja sopimuspohjat. Henkilötietojen käsittelyn yhtenäinen liite osaksi ohjelmistosopimuksia.

- Kukin organisaatio vastaa oman henkilöstönsä riittävän hyvän tietosuoja- ja turvaosaamisen ja oh- jeistuksen ylläpitämisestä ja tarvittavan tietosuoja- ja turvakoulutuksen järjestämisestä.

Lääkintälaitelainsäädäntö:

- Lääkinnällisiksi laitteiksi katsottavien ohjelmistojen kehitys ja palvelujen elinkaarihallinta perustuu ISO 13485 standardiin tai vastaavaa menettelyyn

- Sovitaan, mikä organisaatio toimii sellaisten ohjelmistojen valmistajana, joka edellyttää rekisteröintiä EU-tasoiseen lääkintälaiterekisteriin (Eudamed) ja elinkaarenhallinnan mukaisia toimenpiteitä.

ICT- linjaukset:

- Digitaalisissa palveluissa tavoitellaan kustannustehokkuutta

- Pyritään yhteneviin ja yhteen toimiviin teknologisiin ratkaisuihin ja sopimusmalleihin

- Suositaan yhteiskehitystä

- Optimoidaan lisenssi- ja palvelukustannukset eri sopimuksissa Määritelmiä:

- Etäkäynti = asiointi / käynti ammattilaisen antamassa palvelussa teknisen apuvälineen avulla ilman fyysistä kohtaamista asiakkaan ja ammattilaisen välillä

- Etäseuranta = asiakkaan / potilaan tilan seuranta laitteella, joka lähettää seurantatiedot ammattilai- selle tai tietojärjestelmälle etäyhteyttä käyttäen siten, että asiakkaan ei tarvitse itse käydä palvelun toimipaikassa

- Monikanavainen asiointi = asiointi on mahdollista useampaa erilaista yhteydenottokanavaa käyt- täen, esim: puhelin, applikaatio (sovellus), verkkosivu tai fyysinen asiointi

- WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines = kansainvälisen World Wide Web -konsortion (W3C) kehittämä ja ylläpitämä ohjeistus. Sitä käytetään monien maiden lainsäädännön saavutettavuusvaa- timusten perustana.

- A on ns. perustaso, joka parantaa saavutettavuutta osalle käyttäjistä, joilla on erityisiä haas- teita verkkopalvelujen käytössä. Esimerkiksi videoiden tekstitysvaatimus on A-tason kriteeri.

- AA-tason kriteerit parantavat saavutettavuutta entistä laajemmalle joukolle käyttäjiä. Esi- merkiksi kuvailutulkkauksen (ääniselitteen) tarjoaminen videoille on AA-tason kriteeri.

- Kokonaisarkkitehtuuri (KA) tai yritysarkkitehtuuri (englanniksi Enterprise Architecture eli EA) = tapa kehittää organisaation toimintaa kokonaisuutena, joka ottaa huomioon niin prosessit, tietojärjestel- mät kuin niitä tukevat teknologiat, esimerkiksi IT-infrastruktuurin.

- Viitearkkitehtuuri kuvaa yhteisen viitekehyksen organisaation toiminnan suunnittelemiseksi

- HL7 = yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon terveydenhuollon standardeja kehittävä organisaa- tio

- HL7 FHIR Fast Healthcare Interoperability Resources = standardoitu rajapinta terveydenhuollon tuot- taman datan välittämiseen

- ISO, International Organization for Standardization = kansainvälinen standardoimisjärjestö

- ISO 27001 = Standardi tuoteturvallisuuden hallintaan, ISO 27002 = Tietoturvallisuuden hallintaa kos- keva menettelyohje

- ISO 13485 = laadunhallintajärjestelmä lääkinnällisille laitteille ja ohjelmistoille

14 LIITTEET

LIITE 1. Uudenmaan väestön terveyttä, hyvinvointia ja (erikoissairaanhoidon) palvelutarvetta kuvaavan tie- topohjan indikaattorit.

Uudenmaan väestö:

Väestö 31.12. info ind. 127

Väestöennuste 2030 (laskettu 2021) info ind. 746 0 - 6-vuotiaat, % väestöstä info ind. 7

7 - 15-vuotiaat, % väestöstä info ind. 167 16 - 24-vuotiaat, % väestöstä info ind. 168 25 - 64-vuotiaat, % väestöstä info ind. 169 65 - 74-vuotiaat, % väestöstä info ind. 170 75 - 84-vuotiaat, % väestöstä info ind. 1069

85 vuotta täyttäneet, % väestöstä info ind. 000 Xxxxxxxxxxx, xxxxxxxxxxxx xxxx xxx. 761

Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta info ind. 187 Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä 31.12. info ind. 2343 Ulkomaalaistaustaiset / 1 000 asukasta info ind. 5102

Kunnan yleinen pienituloisuusaste info ind. 3099 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta info ind. 3562

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä info ind. 3219 Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta info ind. 189

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) info ind. 3563

Arjen turvallisuus:

Päivittäisen elämänsä turvattomaksi kokeneiden osuus (%) info ind. 5576 Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä info ind. 699

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä info ind. 3959 Lähisuhdeväkivallan tai -uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus (%) info ind. 5583

Kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2019-) info ind. 4938 Kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2019-) info ind. 4939

Kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskeli- joista (2019-) info ind. 4940

Ensihoitotehtävät / 1 000 asukasta info ind. 5269

Palvelujen käyttö:

Päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa (ml. yhteispäivystys) / 1 000 asukasta info ind. 5081 Päivystyskäynnit erikoissairaanhoidossa / 1 000 asukasta info ind. 5077

Asioinut sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, (%) palveluja käyttäneistä info ind. 5548

Asioinut sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, (%) palveluja käyttäneistä, 20 - 64-vuotiaat info ind. 5549 Asioinut sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, (%) palveluja käyttäneistä, 65 vuotta täyttäneet info ind. 5550 Asioinut sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, (%) palveluja käyttäneistä, 75 vuotta täyttäneet info ind. 5551 Kokenut esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käytössä (%) info ind. 5541

Kokenut esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käytössä (%), 20 - 64-vuotiaat info ind. 5542 Kokenut esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käytössä (%), 65 vuotta täyttäneet info ind. 5543 Kokenut esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käytössä (%), 75 vuotta täyttäneet info ind. 5544

LIITE 2. Hyvinvointialue- ja Helsinki-kohtaiset nostot terveydestä, hyvinvoinnista ja (erikoissairaanhoidon) palvelutarpeista.

HYVINVOINTI- ALUE	INDIKAATTORITEEMA: Uudenmaan väestö
HYVINVOINTI- ALUE	VAHVUUDET	HAASTEET
Länsi-Uusimaa	- Nuorisotyöttömyys on laskussa ja osuus on ma- talin verrattuna muihin Uudenmaan hyvinvointi- alueisiin. - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–20-vuotiaiden osuus koko maan keskiarvoa matalammalla ta- solla ja lähellä Keski-Uudenmaan tasoa. - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden lap- siperheiden osuus lähellä koko maan tasoa ja sel- keästi Helsinkiä ja Vantaa-Keravaa matalammalla tasolla. - Kuntien yleinen pienituloisuusaste on koko maan keskiarvon alapuolella, vastaavasti muillakin Uu- denmaan hyvinvointialueilla.	- Pitkäaikaistyöttömien määrä noussut, kuten kaikilla muillakin Uudenmaan hyvinvointialu- eilla.
Keski-Uusimaa	- Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien lapsi- perheiden osuus on matalin muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin verrattuna. - Nuorisotyöttömyys on keskivertotasoa muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin nähden. - Pienituloisuusaste on matalampi muihin Uuden- maan hyvinvointialueisiin nähden.	- Pitkäaikaistyöttömyys on muiden Uuden- maan hyvinvointialueiden tapaan kasvussa, ollen kuitenkin matalin muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin nähden.
Vantaa-Kerava	- Pienituloisuusaste keskivertotasoa muihin Uu- denmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden.	- Nuorisotyöttömyys korkeampi muihin Uuden- maan hyvinvointialueisiin nähden, pitkäaikais- työttömyys kasvussa. - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 20-vuoti- aiden osuus Uudenmaan muita hyvinvointi- alueita ja koko maata korkeampi. - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden lapsiperheiden määrä selvästi muita Uuden- maan hyvinvointialueita ja koko maata korke- ampi. - Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24- vuotiaiden määrä selkeästi muita Uudenmaan hyvinvointialueita ja koko maata korkeampi.
Itä-Uusimaa	- Kodin ulkopuolelle sijoitetuttuja alle 20- vuotiaita on vähiten Itä-Uudellamaalla, kun verrataan mui- hin alueisiin. - Samoin toimeentulotukea saavien lapsiperhei- den määrä on pienin Itä-Uudellamaalla. - Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17–24- vuoti- aita on Itä-Uudellamaalla vähiten verrattuna muihin Uudenmaan alueisiin.	- Sekä pitkäaikaistyöttömien, että nuorisotyöt- tömien määrä on suuri Itä-Uudellamaalla.
Helsinki	- Nuorisotyöttömyys on vähäisempää kuin Uudel- lamaalla sekä koko maassa keskimäärin.	- Pitkäaikaistyöttömyys on yleisempää Uuteen- maahan sekä koko maahan nähden. - Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus 17–24-vuotiaista on koko maan osuutta suu- rempi. - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 20-vuoti- aiden osuus on hieman koko maan keskiarvoa suurempi, ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden lapsiperheiden osuus on selvästi suurempi. - Helsingin yleinen pienituloisuusaste on suu- rempi verrattuna muihin Uudenmaan hyvin- vointialueisiin, mutta kuitenkin hieman koko maan keskiarvoa pienempi.
Uusimaa	- Uudenmaan pienituloisuusaste on koko maata pienempi. - Muunkielisten ja ulkomaalaistaustaisten osuus Uudellamaalla merkittävästi suurempi kuin maan keskiarvo. Hyvinvointialueiden väliset erot mer- kittäviä (Vantaa-Kerava 207, Keski-Uusimaa 60/1000).	- Lapsiperheistä suurempi osa saanut pitkäaikai- sesti toimeentulotukea kuin koko maassa (Hyvin- vointialueiden väliset erot suuria). - Pitkäaikaistyöttömien osuus on Uudellamaalla hiukan Suomen keskiarvoa suurempi (4,8% ja 4,1%) ja kaikilla hyvinvointialueilla kasvussa. - Uudellamaalla nuorista suurempi osa on jäänyt koulutuksen ulkopuolelle kuin koko maassa kes- kimäärin.

- Muunkielisten ja ulkomaalaistaustaisten osuus Uudellamaalla merkittävästi suurempi kuin maan keskiarvo. Hyvinvointialueiden väliset erot mer- kittäviä (Vantaa-Kerava 207, Keski-Uusimaa

60/1000).

HYVINVOINTI- ALUE	INDIKAATTORITEEMA: Koettu terveys
HYVINVOINTI- ALUE	VAHVUUDET	HAASTEET
Länsi-Uusimaa	- Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonom- maksi kokee o 4. ja 5. (11%) sekä 8. ja 9. luokan oppi- laista (26%), joka on samaa luokkaa kuin koko maan keskiarvo. o jopa noin kolmannes aikuisista, joka on samaa luokkaa Helsingin kanssa; osuus on silti pienempi verrattuna muihin Uudenmaan hyvinvointialuei- siin. - Yksinäiseksi itsensä kokevien osuus on maan kes- kiarvon tasolla muilla yllä mainituilla ikäryhmillä, mutta lukiolaisilla (17%) hieman maan keskiar- von alapuolella ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla (19%) hieman maan keskiarvon ylä- puolella.	- Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonom- maksi kokee lähes 32% ammatillisten oppilai- tosten ja 27% lukioiden 1. ja 2. vuoden opis- kelijoista; lukiolaisten osuus on maan keskiar- von tasolla ja ammatillisten oppilaitosten osuus on maan keskiarvon yläpuolella.
Keski-Uusimaa	- Aikuisväestön koettu yksinäisyys on vähäisempää muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin verrat- tuna. - Niiden koululaisten ja opiskelijoiden osuus, jotka kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, on samaa tasoa muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa.	- Peruskoulun oppilaiden ja toisen asteen opis- kelijoiden koettu yksinäisyys samalla tasolla tai hieman korkeampi muihin hyvinvointialu- eisiin verrattuna. - Joka neljäs työikäinen kokee, ettei jaksa työs- kennellä vanhuseläkeikään saakka.
Vantaa-Kerava	- 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammattioppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisten osuus, jotka kokevat tervey- dentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, on ma- talampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin nähden, 4. ja 5. luokkalaisten sekä lukion 1. ja 2. luokkalaisten osuus samaa tasoa muiden Uuden- maan hyvinvointialueiden kanssa.	- Itsensä yksinäiseksi tuntevien aikuisten osuus selvästi korkeampi muihin Uudenmaan hyvin- vointialueisiin ja koko maahan nähden. - Itsensä yksinäiseksi tuntevien 4. ja 5. luokka- laisten osuus hieman korkeampi muihin Uu- denmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden - Neljäsosa työikäisistä kokee, ettei jaksa työs- kennellä vanhuseläkeikään asti.
Itä-Uusimaa	- Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Itä-Uudella- maalla on pieni. - Alakoululaisilla ja ammattikoululaisilla itsensä yk- sinäiseksi tuntevien osuus on Itä-Uudellamaalla pieni.	- Yläkoululaisilla ja lukiolaisilla yksinäiseksi it- sensä tuntevien osuus on päinvastoin erittäin suuri. - Niiden osuus, jotka eivät koe jaksavansa työs- kennellä eläkeikään, on suurin Itä-Uudella- maalla verrattuna muihin Uudenmaan hyvin- vointialueisiin. - Itä-uusmaalaiset kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi useammin kuin muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Helsinki	- Helsinkiläisestä aikuisväestöstä pienempi osuus kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huo- noksi kuin Uudenmaan muilla hyvinvointialueilla ja koko maassa keskimäärin. - Niiden osuus, jotka uskovat, että eivät jaksa työs- kennellä vanhuuseläkkeeseen saakka, on selvästi Uudenmaan muita hyvinvointialueita ja koko maan tasoa pienempi.	- Aiempaa useampi helsinkiläislapsi tai –nuori kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. - Nuorten kokema yksinäisyys on yleistynyt Helsingissä ja on yleisempää kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin.
Uusimaa	- Aikuisista reilu kolmannes koki 2020 terveydenti- lansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kuitenkin Uudellamaalla hiukan harvemmin kuin koko maassa. - Uudellamaalla viidennes ei usko jaksavansa työs- kennellä eläkeikään, koko maassa neljännes. Pa- rempi tilanne Helsingissä ja Länsi-Uudellamaalla (2020).	- Yläaste/ammattikoulu/lukio -opiskelijoista kolmannes koki 2021 terveydentilansa keskin- kertaiseksi tai huonoksi ja 15–20 % tunsi yksi- näisyyttä.

HYVINVOINTI- ALUE	INDIKAATTORITEEMA: Menetetyt elinvuodet (PYLL)
HYVINVOINTI- ALUE	VAHVUUDET	HAASTEET
Länsi-Uusimaa	- Alkoholikuolemien, keuhkosairauksien ja verenkiertoelinten tautien vuoksi menete- tyt elinvuodet ovat koko maan keskiarvon alapuolella sekä matalammat verrattuna muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin. - Tapaturmien vuoksi menetettyjen elinvuo- sien lukumäärä on matalin verrattuna mui- hin Uudenmaan hyvinvointialueisiin.	- Menetettyjen elinvuosien määrä on kas- vanut Länsi-Uudellamaalla.
Keski-Uusimaa	- Menetetyt elinvuodet keskimäärin samalla tasolla kuin muilla Uudenmaan hyvinvointi- alueilla.	- Tapaturmien vuoksi menetettyjen elin- vuosien osuus hieman korkeampi mui- den Uudenmaan hyvinvointialueiden ta- soon nähden.
Vantaa-Kerava	- Menetetyt elinvuodet keskimäärin samalla tasolla kuin muilla Uudenmaan hyvinvointi- alueilla ja koko maassa. - Alkoholikuolemien, keuhkosairauksien ja verenkiertoelinten tautien vuoksi menetet- tyjen elinvuosien osuus koko maahan näh- den matalampi.	- Tapaturmien vuoksi menetettyjen elin- vuosien osuus hieman muita Uuden- maan hyvinvointialueita ja koko maata korkeampi. - Alkoholikuolemien ja verenkiertoelinten tautien vuoksi menetettyjen elinvuosien osuus Uudenmaan hyvinvointialueisiin nähden hieman korkeampi.
Itä-Uusimaa	- Menetettyjä elinvuosia on Itä-Uudella- maalla vähiten muihin Uudenmaan aluei- siin verrattuna. - Myös tapaturmien vuoksi menetettyjä elin- vuosia on vähän.	- Keuhkosairauksien vuoksi Itä-Uudella- maalla menetetään eniten elinvuosia muihin Uudenmaan alueisiin verrattuna.
Helsinki	- Menetetyt elinvuodet ikävälillä 0–80 vuotta ovat Helsingissä kokonaisuudessaan sa- malla tasolla kuin koko maassa keskimää- rin. - Keuhkosairauksien ja tapaturmien johdosta menetetään saman verran elinvuosia kuin koko maassa ja Uudellamaalla.	- Alkoholikuolemien johdosta menetetään selvästi enemmän elinvuosia verrattuna muihin Uudenmaan alueisiin ja koko maahan. - Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi elinvuosia menetetään vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta enem- män kuin Uudenmaan muilla hyvinvoin- tialueilla.
Uusimaa	- Uudellamaalla menetetään keskimäärin vä- hemmän elinvuosia kuin koko maassa kes- kimäärin, mutta Helsingissä ja Vantaa-Kera- valla ollaan koko maan tasolla.

HYVINVOINTI- ALUE

INDIKAATTORITEEMA: Toimintakyky

VAHVUUDET

HAASTEET

Länsi-Uusimaa

- -MOVE!-mittaustulosten mukaan niiden 5. (34%) ja 8. (35%) luokkalaisten osuus, joilla on heikko fyysinen toimintakyky, on pienempi kuin muilla Uudenmaan hy- vinvointialueilla ja koko maassa.

- -Terveysongelmien vuoksi toimintarajoitteisten aikuis- ten osuus (28%) on pienempi kuin muilla hyvinvointi- alueilla ja koko maassa.

- -75 vuotta täyttäneistä muistinsa huonoksi kokevien

osuus (7%) on samaa luokkaa kuin koko maassa; te- hostetun asumispalvelujen asiakkuudet (6%) jäävät

	alle koko maan keskiarvon kuten muillakin Uuden- maan hyvinvointialueilla; itsensä huolehtimisessa ko- kee vähintään suuria vaikeuksia olevien osuus (8%) on vähemmän kuin koko maassa tai muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Keski-Uusimaa	-	- Muistinsa huonoksi kokevien osuus korkea hyvinvointialueisiin ja koko maan tasoon ver- rattuna. - Tehostetun palveluasumisen osalta käyttöä eniten Uudenmaan hyvinvointialueiden osalta. - Lasten ja nuorten, joiden fyysinen toiminta- kyky heikko, osuus on hieman korkeampi kuin Uudenmaan hyvinvointialueilla keskimäärin.
Vantaa-Kerava	- Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen osalta käyttö vähäisempää Uudenmaan hyvin- vointialueisiin ja koko maahan nähden. - Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden osuus selkeästi matalampi muihin Uudenmaan hyvin- vointialueisiin ja koko maahan nähden. - Muistinsa huonoksi kokevien osuus hieman ma- talampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden.	- Noin 40 % 5. luokan oppilaista on heikko fyy- sinen toimintakyky, 8. luokkalaisten osuus selkeästi muita Uudenmaan hyvinvointialu- eita ja koko maata korkeampi 45 %.
Itä-Uusimaa	- Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on 5. luokalla heikoin koko Uudenmaan alueella, mutta paranee hieman 8. lk mennessä, kun se muilla alueilla heikkenee.	- Niiden asukkaiden osuus, joilla on toimintara- joitteita terveysongelman vuoksi, on suurin Itä-Uudellamaalla verrattuna muuhun Uu- teenmaahan. - Itä-Uudellamaalla on eniten yli 75-vuotiaita henkilöitä, joilla on vaikeuksia huolehtia itses- tään. Myös säännöllisen kotihoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden osuus on suurin Itä- Uudellamaalla.
Helsinki	- Toimintarajoitteita terveysongelmien vuoksi ko- kevien osuus on hieman matalampi verrattuna koko maahan ja useimpiin Uudenmaan hyvin- vointialueisiin. - 75 vuotta täyttäneillä helsinkiläisillä on hieman vähemmän toimintarajoitteita terveysongelmien vuoksi koko maahan ja Uudenmaan keskiarvoon verrattuna.	- Noin kolmanneksella 5. luokan oppilaista on heikko fyysinen toimintakyky, 8. luokkalaisten osuus on 40 %. - Muistinsa huonoksi kokevien 75-vuotta täyt- täneiden osuus on suurempi verrattuna mui- hin Uudenmaan hyvinvointialueisiin sekä koko maan keskiarvoon.
Uusimaa		- Aikuisista toimintarajoitteisia on Uudella- maalla kolmannes. Ei kuitenkaan merkittäviä eroja muuhun maahan tai hyvinvointialuei- den välillä. - Lapsista ja nuorista 40 %:lla on Move-mittaus- ten perusteella heikko fyysinen toimintakyky niin Uudellamaalla, kuin keskimäärin koko maassa. Lapsilla Helsingissä ja Länsi-Uudella- maalla parempi tilanne, nuorilla Länsi-Uudel- lamaalla. - Ikääntyneiden toimintakyvyssä ei ole oleelli- sia eroja muuhun Suomeen tai hyvinvointialu- eiden välillä, mutta muiden indikaattoreiden perusteella koronapandemian aikana päivit- täinen liikunta on vähentynyt, +75-vuotiailla jopa yli 30 %:lla (Helsinki ja Vantaa-Kerava).

HYVINVOINTI- ALUE

INDIKAATTORITEEMA: Mielenterveys

VAHVUUDET

HAASTEET

Länsi-Uusimaa

- Mielialaan liittyviä ongelmia 4. ja 5. luokan oppi- laista (23%) raportoidaan vähemmän muuhun Uuteenmaahan verrattuna, mutta silti enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

- Aikuisten merkittävä psyykkinen kuormittunei- suus (13%) jää alle maan keskiarvon ja Uudella- maalla - ainoastaan Keski-Uudellamaalla voidaan

paremmin.

	- Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saa- neiden 25–64-vuotiaiden määrä (21/1000) ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus (2%) ovat matalinta tasoa Uudellamaalla ja alle maan keskiarvon.
Keski-Uusimaa	- Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on matalampi muihin Uudenmaan hyvin- vointialueisiin nähden. - Positiivisen mielenterveyden mittari on samaa tasoa muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden ja koko maan kanssa.	- Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden sekä mielenter- veyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16–64-vuoti- aiden osuudet ovat korkeammat muihin Uu- denmaan hyvinvointialueisiin verrattuna. - Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat samalla tasolla Uudenmaan hy- vinvointialueisiin nähden, mutta hieman kor- keammat koko maahan verrattuna.
Xxxxxx-Xxxxxx	- Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokevien 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammatillisten oppilai- tosten ja lukion 1. ja 2. luokkalaisten osuus sa- malla tasolla muihin Uudenmaan hyvinvointialu- eisiin ja koko maahan nähden. - Mielenterveysperustaisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden osuus samalla ta- solla keskimäärin muiden Uudenmaan hyvinvoin- tialueiden kanssa, koko maahan nähden mata- lampi.	- Mielialaan liittyviä ongelmia kokeneiden 4. ja 5. luokkalaisten osuus hieman korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden. - Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus hieman ylärajoilla muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin nähden ja hieman korke- ampi koko maahan nähden.
Itä-Uusimaa	- Positiivisen mielenterveyden mittari on korkea, kuten muillakin alueilla. - Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on Uudenmaan ja koko maan keskitasoa.	- Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus ja mie- lialaan liittyvät ongelmat ovat korkealla ta- solla oppilaitoksissa, paitsi ammattikoulussa.
Helsinki	- Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisillä on Helsingissä muun Uudenmaan ta- paan hieman pienempi kuin koko maassa. - Aikuisten positiivinen mielenterveys (SWEMWBS) on Helsingissä samalla tasolla koko maan keskiarvon kanssa.	- Lasten ja nuorten kokemat mielen hyvinvoin- nin haasteet (esim. kohtalainen tai vaikea ah- distuneisuus, masennusoireilu) ovat olleet pitkään korkeammalla tasolla Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin tai muualla pk-seu- dulla. - Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on Helsingissä korkeammalla tasolla verrattuna koko maahan ja muihin Uuden- maan hyvinvointialueisiin.
Uusimaa	- Uudellamaalla aikuisten psyykkinen kuormittu- neisuus ja positiivinen mielenterveys ovat koko maan keskiarvon tasoa, mielenterveyssyistä sai- rauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä saa- via on kuitenkin hiukan koko maata vähemmän. Missään näistä ei merkittäviä hyvinvointialuei- den välisiä eroja.	- Ala-asteikäisillä mielialaan liittyviä haasteita on viimeisen kahden viikon aikana ollut nel- jänneksellä. Taso Uudellamaalla koko maan keskiarvon mukainen eikä merkittäviä hyvin- vointialueiden välisiä eroja, mutta merkittävä nousu vuoteen 2017 ja 2019 verrattuna. Uu- dellamaalla 14 % -> 16 % -> 24 %. - Yläastelaisista, ammattiin opiskelevista ja lu- kiolaisista noin 20 % koki 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, Uudellamaalla hiu- kan maan keskiarvoa enemmän. Tässä mer- kittävä nousu vuodesta 2019 (alle 15 %), ja erityisesti tytöillä, joilla nousu noin 20 %:sta selkeästi yli 30 %:iin.

HYVINVOINTI- ALUE

INDIKAATTORITEEMA: Ylipaino

VAHVUUDET

HAASTEET

Länsi-Uusimaa

- Ylipaino 8. ja 9. luokan oppilaista (15%) sekä lu- kion (13%) ja ammattioppilaitosten (23%) 1. ja 2. vuoden oppilaista on vähäisempää kuin muualla Uudellamaalla ja jää selvästi alle maan keskiar- von.

- Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen osuus (5%) sekä lihavien osuus (20%) pienempi kuin koko maassa ja Uudella-

maalla; ainoastaan Helsingissä osuus pienempi.

Keski-Uusimaa		- Ylipainoisten 8. ja 9. luokkalaisten sekä lukion 1. ja 2. luokkalaisten osuus on korkein muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin nähden. Am- matillisen oppilaitoksen 1. ja 2. luokkalaisten kohdalla osuus on muiden Uudenmaan aluei- den tasoa. - Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen osuus on korkeampi kuin Uudenmaan hyvinvointialueilla keskimäärin. - Lihavien osuus on korkeampi kuin Uuden- maan hyvinvointialueilla keskimäärin.
Vantaa-Kerava	- Ylipainoisuus 8. ja 9. luokkalaisten sekä lukion 1. ja 2. luokkalaisten osalta samalla tasolla muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin nähden, hieman koko maan tasoa matalammat. - Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen osuus Uudenmaan hyvinvointialu- eiden tasolla.	- Ylipainoisuus ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. luokkalaisten osalta hieman muita Uuden- maan hyvinvointialueita ja koko maata korke- ammalla tasolla.
Itä-Uusimaa		- Diabeteksen vuoksi erityiskorvattavia lääk- keitä saavien osuus on korkein alueella ja maan keskitasoa. - Lihavien osuus on korkein koko alueella, yli joka neljäs Itäuusimaalainen täyttää lihavuu- den kriteerin (BMI > 30 kg/m2). - Ylipainoisten osuus on korkea myös kouluissa, erityisen hankala tilanne on ammattikou- luissa.
Helsinki	- Lasten ja nuorten itseraportoitu ylipainoisuus on koko maata alhaisemmalla tasolla Helsingissä, mutta silti ylipainoisuus on yleistynyt Helsingissä jonkin verran viime vuosien aikana. - Aikuisväestöstä joka kuudes henkilö on lihava. Niin ylipainoisten kuin lihavien osuus on kuiten- kin Helsingissä selvästi koko maan keskiarvoa pienempi. Tämä heijastuu myös siihen, että eri- tyiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oi- keutettujen osuus pienempi verrattuna koko maahan ja muihin Uudenmaan hyvinvointialuei- siin.
Uusimaa		- Avohilmon perusteella neuvola- ja alakou- luikäisten ylipainoisuus on yleistynyt, vuonna 2020 merkittävällä hyppäyksellä sekä koko maassa että Uudellamaalla. Koko maan ja Uu- denmaan keskiarvoissa neuvolaikäisillä pojilla lisäystä edellisvuoteen on 3 %-yksikköä. 13– 16-vuotiaiden ylipainoisten määrässä ei mer- kittävää muutosta. Uudellamaalla ylipainoi- suus kaikissa lasten ikäryhmissä kuitenkin vä- häisempää kuin koko maassa keskimäärin. - Ammattioppilaitosten nuorilla ylipainoisuus on merkittävästi yleisempää kuin lukioissa opiskelevilla niin koko maassa kuin Uudella- maalla. - Aikuisten lihavuuden yleisyydessä on Uudella- maalla isoja hyvinvointialueiden välisiä eroja (Länsi-Uusimaa ja Helsinki vs. Itä-Uusimaa) vaihdellen koko maan keskiarvon ala- ja ylä- puolella.

HYVINVOINTI- ALUE

INDIKAATTORITEEMA: Päihteet

VAHVUUDET

HAASTEET

Länsi-Uusimaa

- Päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavu- ketta käyttävien osuus jää alle maan keskiarvon ja on muihin uusimaalaisiin verrattuna myös vä- häisempää 8. ja 9. luokan oppilaiden (5%) sekä

- Sellaisten 8. ja 9. luokan oppilaiden (10%) sekä lukion (17%) tai ammatillisten oppilaitos- ten (25%) 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus, jotka ovat kokeilleet laittomia huu-

meita ainakin kerran, on suurempaa kuin

	lukion (4%) tai ammatillisten oppilaitosten (20%) 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden keskuudessa. - Aikuisista alkoholia liikaa käyttävien osuus (27%) jää selvästi alle maan keskiarvon ja on vähäisintä muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin verrat- tuna. - Kannabista viimeisen 12 kuukauden aikana käyt- täneiden osuus (4%) 20–64-vuotiaista on mata- lampi kuin Suomessa keskimäärin ja matalampi kuin muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla.	koko maassa keskimäärin – sama tulos muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Keski-Uusimaa	- Lukiolaisten ja ammatillisen oppilaitoksen opis- kelijoiden osalta laittomia huumeita kokeilleiden osuus on matalampi Uudenmaan hyvinvointialu- eiden keskiarvon nähden.	- Päivittäin tupakkatuotteita käyttävien 8. ja 9. luokkalaisten osuus on selvästi korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ver- rattuna. - Yläkoulun oppilaiden osalta huumekokeilut ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden ylä- päässä ja koko maan lukuja korkeammat. - Alkoholia liikaa käyttävien aikuisten osuus hieman korkeampi Uudenmaan hyvinvointi- alueen keskiarvoon nähden.
Vantaa-Kerava	- 8. ja 9. luokkalaisten osalta tupakointi matalim- masta päästä Uudenmaan hyvinvointialueista ja koko mahan nähden. - Alkoholia liikaa käyttävien aikuisten osuus sa- malla tasolla muihin Uudenmaan hyvinvointialu- eisiin ja koko maahan nähden.	- Huumekokeilut keskimäärin samalla tasolla muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa, hieman korkeammalla tasolla koko maahan nähden.
Itä-Uusimaa	- Alkoholia käyttävien osuus Itä-Uudellamaalla on toiseksi pienin alueella ja selvästi maan keskiar- von alapuolella.	- Tupakoivien tai sähkösavukkeita käyttävien osuus on toiseksi korkein alueella itä-uusmaa- laisten 8./9. luokkalaisten, ammattikoululais- ten ja aikuisten joukossa. - Laittomia huumeita ainakin kerran kokeillei- den osuus 8./9. luokkalaisista on Itä-Uudella- maalla suurin muihin alueisiin verrattuna ja kannabista käyttäneiden 20–64-vuotiaiden osuus on toiseksi suurin.
Helsinki	- Nuorten päihteiden käytössä on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosina eli esimer- kiksi aiempaa harvempi tupakoi, käyttää alkoho- lia humalahakuisesti tai on kokeillut kannabista tai huumeita. - Tupakointi on vähentynyt nopeasti, ja on hieman vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin. Eri- tyisesti 8. ja 9.luokkaisista sekä ammatillisen op- pilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista mata- lampi osuus käyttää päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta verrattuna muihin Uuden- maan hyvinvointialueisiin sekä koko maahan.	- Myönteisestä kehityksestä huolimatta nuor- ten kannabis- ja huumekokeilut ovat selkeästi koko maata tai muuta pääkaupunkiseutua yleisempiä sekä päihteiden yhteiskäyttöä esiintyy. - Aikuisväestön alkoholin ongelmakäyttö on Helsingissä yleisempää verrattuna muihin Uu- denmaan hyvinvointialueisiin ja koko maan keskiarvoon. - Aikuisväestön kannabiksen käyttö on yleisem- pää verrattuna muihin Uudenmaan hyvin- vointialueisiin ja koko maan keskiarvoon.
Uusimaa	- Yläasteikäisten tupakkatuotteiden käyttö on Uu- dellamaalla hiukan koko maata vähäisempää, Helsingissä paras tilanne. Tupakkatuotteiden käytössä on merkittävä ero ammattioppilaitos- ten ja lukion opiskelijoiden välillä, kuten valta- kunnallisestikin.	- Laittomien huumeiden kokeilut yläasteikäi- sillä Uudellamaalla hiukan muun maan kes- kiarvoa yleisempiä. Ammattioppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevilla merkittävästi muuta maata yleisempää, Helsingissä kaikkein ylei- sintä. - Aikuisilla kannabista viimeisen vuoden aikana käyttäneiden osuus on Uudellamaalla muun maan keskiarvoon verrattuna hiukan yleisem- pää, mutta ollut vuodesta 2013 tasainen ja jopa hiukan laskussa.

HYVINVOINTI- ALUE

INDIKAATTORITEEMA: Arjen turvallisuus

VAHVUUDET

HAASTEET

Länsi-Uusimaa

- Päivittäin elämänsä turvattomaksi kokevien

aikuisten osuus (2,5 %) jää hieman alle koko maan keskiarvon ja on vähäisempää

- Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua kokevien oppilaiden ja opis-

kuin muualla Uudellamaalla; ainoastaan keskiuusimaalaiset tunsivat olonsa turvalli- semmaksi.

- Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojak- soja 65-vuotta täyttäneillä (197/10000) on selvästi vähemmän koko maan keskiarvoon verrattuna; Uudellamaalla ainoastaan Van- taa-Keravan tulos matalampi.

kelijoiden osuus on suuri (30 % tuntu- massa) ja lähellä koko maan keskiarvoa. Uudenmaan keskiarvoon nähden se on kuitenkin vähäisempää.

- Lähisuhdeväkivallan tai -uhkailun koh- teeksi joutuneiden osuus (4 %) on suu- rempi kuin koko maassa. Uudellamaalla Vantaa-Keravan osuus oli vielä suu- rempi.

Keski-Uusimaa

- Päivittäin elämänsä turvattomaksi kokenei- den osuus on matalampi muihin Uuden- maan hyvinvointialueisiin ja koko maahan

verrattuna.

- Oppilaiden ja opiskelijoiden kokema sek- suaalinen häirintä yleisintä Uudenmaan hyvinvointialueista ja huolestuttavassa

kasvussa.

Vantaa-Kerava

- Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien hoito- jaksojen osuus vähäisin muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden

- Noin kolmasosa, ammatillisessa oppilai- toksessa hieman yli, kokee seksuaalista häirintää, keskimäärin samalla tasolla muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden ja koko maan kanssa.

- Lähisuhdeväkivallan tai uhkailun koh- teeksi joutuneiden osuus selvästi korke- ampi muihin Uudenmaan hyvinvointialu- eisiin ja koko maahan nähden.

- Päivittäin elämänsä turvattomaksi koke- neiden määrä hieman korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko

maahan nähden.

Itä-Uusimaa

- Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokenei- den osuus Itä-Uudellamaalla on alueen ma- talin.

- Seksuaalista ahdistelua tai häiritsevää eh- dottelua kokeneiden määrä on alhainen kaikissa tutkituissa ikäluokissa.

- Päivittäin elämänsä turvattomaksi koke- neiden osuus on Itä-Uudellamaalla toiseksi suurin muihin Uudenmaan hy- vinvointialueisiin ja koko maahan.

- Lonkkamurtumien, kaatumisten ja pu- toamisten määrä on suuri Itä-Uudella-

maalla.

Helsinki

- Lähisuhdeväkivallan tai -uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus on hieman pienempi kuin koko maassa tai Uudellamaalla.

- Lasten ja nuorten kokemus turvallisesta kasvuympäristöstä ja olosuhteista on heikentynyt. Esimerkiksi joka kolmas nuori on kokenut häiritsevää seksuaa- lista ehdottelua tai ahdistelua edeltävän vuoden aikana.

- Päivittäisen elämänsä turvattomaksi ko- keneiden osuus on hieman suurempi kuin koko maassa

- Katumisiin ja putoamisiin liittyvät hoito- jaksot 65 vuotta täyttäneillä ovat Helsin- gissä yleisempiä kuin muilla Uudenmaan

hyvinvointialueilla, mutta hieman koko maan keskiarvoa vähäisempiä.

Uusimaa

- Uudellamaalla, kuten koko maassa, päivit- täisen elämänsä turvattomaksi kokevien määrä ollut hyvin alhainen 2020 (3 %), näh- täväksi jää muuttuuko tämä mm. maail- mantilanteen muutosten perusteella.

- Ensihoitotehtäviä asukkaita kohden on HUS-pii- rissä merkittävästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Suomessa sairaanhoitopiirien väli-

nen alueellinen vaihtelu on suurta.

- Merkittävä osa eli kolmannes yläas- teikäisistä, ammattiin opiskelevista ja lu- kiolaisista on kokenut häiritsevää seksu- aalista ehdottelua tai ahdistelua viimei- sen vuoden aikana. Lukiolaisista vielä hiukan suurempi osa. Naisista jopa puo- let. Tämä on koko maan tasoa.

HYVINVOINTI- ALUE	INDIKAATTORITEEMA: Palvelujen käyttö
	VAHVUUDET	HAASTEET

Länsi-Uusimaa

- Päivystyskäynneillä erikoissairaanhoidossa käy- dään vähemmän kuin koko maassa keskimäärin; miehet (145/1000) käyvät myös erikoissairaan- hoidon päivystyskäynneillä harvemmin kuin nai- set (167/1000); muuhun Uuteenmaahan verrat- tuna käyntiosuudet jäävät alle kaikkien muiden hyvinvointialueiden paitsi Vantaa-Keravan.

- Sähköiset asioinnit sote-palveluissa toteutuvat useammin kuin koko maassa keskimäärin; mie- het (36%) käyttävät sähköistä asiointia useam- min kuin naiset (32%); molempien tulokset Uu- denmaan keskiluokkaa kaikissa ikäryhmissä.

Nuoremmat (20-64v) käyttävät sähköistä asioin-

tia useammin kuin 65 ja 75v täyttäneet.

- Päivystyskäynneillä perusterveydenhuollossa käyvät naiset (405/1000) selvästi useammin kuin miehet (318/1000), molempien tulos jää alle maan keskiarvon mutta on suurempaa kuin millään muulla Uudenmaan hyvinvointi- alueella.

- Sähköisten palveluiden käytössä on koettu suuria esteitä tai huolia niin Länsi- kuin koko Uudellamaalla ja koko Suomessa; miehet (77%) kokevat esteitä tai huolia vain hieman naisia (78%) vähemmän; tulokset ovat saman- suuntaisia kaikissa ikäluokissa.

Keski-Uusimaa

- Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä on vä- hemmän kuin Uudenmaan hyvinvointialueilla keskimäärin.

- Yli 65-vuotiaiden miesten sähköinen asiointi on yleisempää kuin Uudenmaan hyvinvointialueilla keskimäärin.

- Perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä on enemmän kuin Uudenmaan hyvinvointialu- eilla keskimäärin.

- 20–64-vuotiaiden sähköinen asiointi on vähäi- sempää kuin Uudenmaan hyvinvointialueilla keskimäärin.

- Sukupuolten väliset erot sähköisessä asioin-

nissa ovat merkittäviä.

Vantaa-Kerava

- Päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa muita Uudenmaan hyvinvointialueita ja koko maata al- haisemmat.

- Sähköinen asiointi sote-palveluissa 20–64-vuoti- aiden naisten osalta Uudenmaan hyvinvointialu- eiden yläpäässä.

- Yli 65-vuotiaiden miesten sähköinen asiointi

sote-palveluissa Uudenmaan hyvinvointialueiden yläpäässä.

- Koetut esteet ja huolet sähköisten palvelui- den käytössä samalla tasolla Uudenmaan hy- vinvointialueiden ja koko maan kanssa, koko- naisluku noin 75 %. Lähisuhdeväkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus selvästi korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointi- alueisiin ja koko maahan nähden.

- Lähes 80 % 20–64-vuotiaista miehistä, 70 % naisista, kokee esteitä ja huolia sähköisten palveluiden käytössä.

- Noin 85 % 65 vuotta täyttäneistä kokee es- teitä ja huolia sähköisten palveluiden käy- tössä.

- Yli 90 % 75 vuotta täyttäneistä naisista kokee esteitä ja huolia sähköisten palveluiden käy-

tössä, miesten osalta noin 85 %.

Itä-Uusimaa

- Päivystyskäyntien määrä on korkea erityisesti Itä-Uusmaalaisten naisten joukossa.

- Sähköisten palvelujen käyttö Itä-Uudella-

maalla on vähäistä kaikissa ikäluokissa, osassa alueen vähäisintä.

Helsinki

- Perusterveydenhuollon päivystyskäyntien määrä on selvästi alhaisempi verrattuna muihin Uuden- maan hyvinvointialueisiin.

- Helsingissä asioidaan eniten sähköisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa Uudellamaalla, ja sähköis- ten palvelujen käyttö on runsaampaa myös koko maan tasoon verrattuna. 65 vuotta ja sitä van- hempien ikäryhmien osalta miehet käyttävät sähköisiä palveluja selvästi naisia enemmän.

- Helsinkiläiset kokevat vähemmän huolia sähköis- ten palvelujen käytössä verrattuna muihin Uu- denmaan hyvinvointialueisiin ja koko maan ta- soon. Eroja ei enää havaita kuitenkaan 75 vuotta täyttäneiden tarkastelussa, sillä Helsingissäkin yli

90 % tästä ikäryhmästä kokee esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käyttöön liittyen.

- Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä on Uudenmaan hyvinvointialueittain tarkastel- tuna toisiksi eniten.

Uusimaa

- Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä Uudella- maalla on koko maan keskiarvoa vähemmän ja hy- vinvointialueiden välistä vaihtelua on vähän. Perus- terveydenhuollon päivystyskäynneissä on suuria alu- eellisia eroja Uudellamaalla, varmasti monenlaisista taustasyistä johtuen.

- Uudellamaalla sähköisesti sote-palveluissa asioivien osuus palveluja käyttäneistä on merkittävästi maan

keskiarvoa suurempaa.

- Esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käy- tössä kokee kuitenkin työikäisistä jopa 70–80

% ja ikäihmisistä 90 %.

Document Metadata

Table of Contents

HUS-JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Document Metadata

HUS-JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Sisällys

Sopijaosapuolet

Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Sopimuksen hyväksyminen ja voimaantulo

Sopimuksen toteutumisen seuranta ja muuttaminen

Erimielisyyksien käsittely

Muu osapuolten välinen yhteistoiminta

Kielellisten oikeuksien toteuttamisen edistäminen

Sopimusasiakirjat

Strateginen taso

Taktinen taso

Operatiivinen taso

Järjestämissopimuksen seurantaryhmä

Työnjakojen muutokset ja seuranta

Talousarvio ja taloussuunnitelma

HUS-yhtymän rahoitus

Talousarvion sitovuus ja talousarvion muuttaminen

Jäsenmaksuosuuksien tasaus ja yli- ja alijäämän käsittely

Kuukausiseuranta ja tilinpäätösennuste

Alueen väestön hyvinvointi ja terveys sekä niiden edistäminen

Uudenmaan tasoisen HYTE-ryhmän tehtävät

HUS-järjestämissopimuksen HYTE-tietopohjan tarkoitus ja kuvaus valmisteluprosessista

Uudenmaan väestön terveys, hyvinvointi ja (erikoisairaanhoidon) palvelutarve

Väestörakenne ja -ennusteet sekä kieliryhmät ja ulkomaalaistaustaisuus

Uudenmaan väestön terveyden, hyvinvoinnin ja (erikoissairaanhoidon) palvelutarpeen kuvaus

TOIMENPITEET PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMISEKSI

Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi sopimusosapuolien tulee huomioida:

Sopimusosapuolilla on yhteinen näkemys ja tahtotila seuraavista yhteisistä toimenpiteistä perustervey- denhuollon vahvistamiseksi:

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN MÄÄRITTELEMINEN: KÄSITTEET JA KÄYTÄNNÖT

Palvelujen yhteensovittamisen tavoitteet:

Yhteiset toimenpiteet palveluiden yhteensovittamiseksi sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien yhteiseksi määrittelemiseksi

Järjestämisvastuun jako

Järjestämisvastuun muutokset

Koulutustoiminnan yhteistyö, yhteensovittaminen ja työnjako

Tutkimustoiminnan yhteistyö, yhteensovittaminen ja työnjako

Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö, yhteensovittaminen ja työnjako

Sosiaalihuollon TKKI-toiminta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä tutkimus- ja kehittämisyhteistyö

Diagnostiikkapalvelut

Lääkehuolto ja kliininen farmasia

Yhteistyörakenteet

Valmiussuunnittelu

Alueellinen yhteensovittaminen ja rakenteet

Sosiaalitoimen varautuminen ja valmiussuunnittelu

Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus

Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen tilannekeskus

Korkean varautumisen tietojärjestelmien pääkäyttötoiminnot

Ensihoidon valmius

Taktinen ensihoito osana varautumista

Materiaalisen valmiuden ja huoltovarmuuden järjestelyt Yleiset velvoitteet

Sopimusperusteinen varautuminen

Harjoitustoiminta ja koulutukset

Vastuu harjoitustoiminnasta ja koulutuksesta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvonnan tarkoitus

Omavalvonnan lainsäädännön nykytilanne Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla

Hyvinvointialuelaki

Omavalvonnan sisältö

Valvontarakenteet Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä

Tiedolla johtamisen painopisteet

Alueellinen yhteistyö

Digi- ja ICT-palveluiden periaatteet, yleiset päämäärät ja linjaukset

Koettu terveys:

Menetetyt elinvuodet:

Toimintakyky:

Mielenterveys:

Ylipaino:

Päihteet:

Palvelujen käyttö:

Document Metadata